Ailus, verta kanveesiin

Olen pit­kään miet­ti­nyt, mitä kir­joit­tai­sin tapaus Ailuk­ses­ta. Täs­sä Ailuk­ses­ta esiin tul­leet asiat edus­ta­vat kaik­kea sel­lais­ta, jota vastustan.

Tör­keä poliit­ti­nen vir­ka­ni­mi­tys, jos­sa kes­kus­ta­lai­nen ehdo­kas ohit­ti ison jou­kon päte­väm­piä haki­joi­ta. Olin aivan rai­vois­sa­ni, kun tämä tapah­tui. Aivan koh­tuu­ton palk­ka, sie­tä­mä­tön­tä luon­tai­se­duil­la kik­kai­lua. Se nel­jän­nes­mil­joo­nan remont­ti nyt esi­mer­kik­si. Sel­vit­tä­mät­tä on jää­nyt, kenen idea se oli. Sii­tä­hän pitäi­si päät­tää hal­li­tuk­sen, mut­ta näin ei ole tain­nut tapahtua.

Täs­sä yhtey­des­sä on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta aivan oikei­siin asioi­hin. Poliit­ti­set man­daa­tit ovat pahas­ta ja Kevan edut ovat koh­tuut­to­mia, mut­ta mui­den elä­keyh­tiöi­den vie­lä pal­jon koh­tuut­to­mam­pia. Tosin nii­den mui­den yhtiöi­den puo­lus­tuk­sek­si on sanot­ta­va, että niis­sä joh­ta­jia valit­taes­sa päte­vyy­del­lä on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi pai­no, vaik­ka sopi­vuus­kin kyl­lä niis­sä­kin vai­kut­taa. Noin ylit­se­vuo­ta­vaan pal­kit­se­mi­seen ei laki­sää­tei­ses­sä toi­min­nas­sa ole tar­vet­ta. Onko mis­sään, en osaa sanoa. Pel­ko tai­taa olla aihee­ton, että elä­keyh­tiöi­den joh­ta­jat jät­täi­si­vät tämän maan ja meni­si­vät myy­mään osaa­mis­taan suu­reen maa­il­maan, jos palk­ka las­ket­tai­siin vaik­ka­pa pää­mi­nis­te­rin tasolle.

On aivan oikein kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta pal­kan mak­sa­mi­seen luon­tai­se­tui­na. Se nyt vaan pitäi­si lopet­taa nos­ta­mal­la vero­tusar­vot oikei­den hin­to­jen tasolle.

Vie­lä pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta koko tähän elä­keyh­tiöi­den raken­tee­seen. Hyvin kal­lis jär­jes­tel­mä, jota monen mie­les­tä ei tar­vi­ta enää mihin­kään, kun takai­sin­lai­naus, jota var­ten se pää­oma­köy­häs­sä maas­sa kehi­tet­tiin, on lop­pu­nut. Mis­sä on pal­jon rahaa, on pal­jon rahan epä­asial­lis­ta käyt­töä. Huhu­taan, että ay-pomo­jen pal­kat pää­toi­mes­ta ovat pie­niä, mut­ta var­si­nai­nen palk­ka tulee­kin elä­keyh­tiöi­den hal­li­tuk­sis­ta. Olen suun­ni­tel­lut elä­keyh­tiöi­den tar­peel­li­suu­des­ta blo­gi­kir­joi­tus­ta pit­kään. Ehkä sel­lai­nen pitäi­si laatia.

Oikei­siin asioi­hin on siis kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta. En kui­ten­kaan antai­si Hesa­ril­le pal­kin­toa jour­na­lis­ti­ses­ta teos­ta, kun sai­vat yhden rois­ton kaa­de­tuk­si. Minua joten­kin kam­mok­sut­taa tämä lynk­kaus­men­ta­li­teet­ti, jol­la kan­sa vaa­tii ver­ta kanveesiin.

Se jul­ki­nen mur­haa­mi­nen, jol­la Ailuk­sen läh­tö saa­tiin aikaan, oli joten­kin kuvot­ta­va. Kenes­tä tahan­sa voi­daan teh­dä ikä­vä jut­tu, jos kaik­ki hänen elä­män­sä aika­na teh­dyt vir­heet ja hai­rah­duk­set jul­kais­taan sopi­vas­ti väri­tet­tyi­nä ja tipoit­tain annosteltuna.

Mitä muu­ta Ailus oli teh­nyt, kuin kaa­pan­nut namu­vi­ran pal­jon päte­väm­pien haki­joi­den nenän edes­tä? Haki­ja­ko valin­nas­ta on syyl­li­nen vai valitsijat?

Palk­ka on tör­keän kor­kea ja luon­tai­se­dut lii­al­li­set, mut­ta niis­tä päät­tää – tai aina­kin niis­tä pitäi­si päät­tää — Kevan hal­li­tus. Hal­li­tus ei ole eron­nut. Pal­kan­mak­su luon­tai­se­tui­na on mah­dol­lis­ta, kos­ka edus­kun­ta on teh­nyt sen mah­dol­li­sek­si. Kun sitä yri­tet­tiin vähän top­puu­tel­la, työ­mark­ki­na­jär­jes­töt rien­si­vät tämän moraa­lit­to­muu­den tuek­si ja soi­vat tupo­rat­kai­sus­sa, että van­ha meno jat­ku­koon. Ailuk­sen auto ei ollut miten­kään poik­keuk­sel­li­sen kal­lis, vaik­ka oli­kin avoau­to. Vara­toi­mi­tus­joh­ta­jan auto oli kal­liim­pi, puhu­mat­ta­kaan noi­den mui­den elä­keyh­tiöi­den vas­taa­vis­ta autoista.

Tuo­mio oli oikea, mut­ta syy­tet­ty oli väärä.

Täl­lai­nen jour­na­lis­mi on joten­kin lii­an help­poa ja lii­an help­po­hin­tais­ta. Mut­ta asial­li­nen jut­tu elä­keyh­tiöi­den joh­ta­jien pal­kois­ta, luon­tai­se­duis­ta ja hal­li­tus­ten palk­kiois­ta ja kai­kes­ta elä­ke­mil­jar­dien ympä­ril­lä liik­ku­vis­ta asiois­ta ei tie­ten­kään oli­si myy­nyt yhtä hyvin.

 

PS.

Kevas­sa oli­si hyvä oppia, että hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja ei ole pää­tök­siä teke­vä elin vaan hallitus.

 

127 vastausta artikkeliin “Ailus, verta kanveesiin”

  1. Kyl­lä­hän Ailus pot­kun­sa ansait­si. Ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­ta. Miten todel­li­nen osaa­ja (vrt. Van­taa ja Lää­ke­tar­kas­tus­vi­ras­to) oli­si toi­mi­nut? Heti sai­ras­lo­mal­le, siel­tä tuli­nen tie­do­te, jos­sa ‘nais­vi­haa­jat’ ja ‘nais­ten väli­nen kateus’ oli­si­vat jah­din taka­na. Sit­ten tele­vi­sioon (siel­tä sai­ras­lo­mal­ta) selit­tä­mään kesyl­le toi­mit­ta­jal­le par­hain päin. Nyt kaik­ki oli­si toisin.

  2. Olet oikeil­la jäl­jil­lä. Kuten asian­tun­ti­jat ovat koros­ta­neet, ovat Kevan sijoi­tuk­set onnis­tu­neet Ailuk­sen aika­na erit­täin hyvin, Ailus oli myös muo­dol­li­ses­ti päte­vä, joten hänen nimi­tyk­sen­sä oli ilmei­ses­ti onnis­tu­nut. Toki se, kuka on päte­vin ja toi­saal­ta, kuka on paras haki­ja, on aina pit­käl­ti makua­sia. Valin­nan kri­tee­rit kui­ten­kin täytettiin. 

    Luon­tai­se­dut päät­ti hal­li­tus, ei Ailus. Sama kos­kee remont­te­ja. Asun­non vero­tusar­von las­ki vää­rin työ­nan­ta­ja, ei Ailus. Ajo­jah­dis­ta oli kyse.

    Olet oikeas­sa sii­nä, että Rädyn toi­min­ta on todel­la kysee­na­lais­ta. Tämä tus­kin jää tähän.

  3. Elä­keyh­tiöi­den ongel­ma on, että Var­ma ja Ilma­ri­nen toi­min­nal­laan musi­tut­ta­vat aivan lii­kaa jo edesm­nen­nei­tä lii­ke­pank­ke­ja Syp­piä ja Kop­pia soti­neen ja valtauksiineen.

    Yri­tys­maa­il­mas­sa vai­ku­tus­val­ta on jaet­tu kahdn suur­pe­lu­rin kes­ken. Joko ris­kin­hal­lin­nan kan­nal­ta toi­mi­vam­pi nkyis­tä hajau­tu­neem­pi tai ksu­tan­nus­kil­taan parem­pi kes­kit­ty­nee­pi sys­tee­mi oli­si parempi.

    KEVA jul­ki­sen sek­to­rin toi­mi­ja­na on eri­ko­si­ta­paus, joka on lähin­nä iso virasto.

    Poliit­ti­sis­sa nimi­tyk­sis­sä edel­ly­tys aina pitäi­si olla mää­rä­ai­kai­suus. Jos ja kun ihmi­nen osait­tau­tuu päte­väk­si ja osaa­vak­si, kau­det jat­ku­vat. Tämän aja­tuk­sen soi­si lle­viä­vän niin Kevaan kuin kun­tiin ja valtiolle.

  4. Alle­kir­joi­tan sen, mitä Osmo edel­lä kir­joit­ti. Mut­ta kiin­nit­täi­sin huo­mio­ta vie­lä­kin vaka­vam­paan ongel­maan. Kun toi­mi­tus­joh­ta­jat ovat poliit­ti­ses­ti sopi­via, hal­li­tus täyn­nä poliit­ti­sia tyrk­ky­jä samoin kuin muu­kin luot­ta­mus­mies­hal­lin­to, kenen käsis­sä on yhtiön / lai­tok­sen stra­te­gi­nen joh­ta­mi­nen? Ei ilmei­ses­ti kenen­kään. Sil­loin kes­ki­ty­tään etu­jen saa­lis­ta­mi­seen ja val­ta­pe­liin ja jär­jes­tel­mä aje­leh­tii tuu­rin varas­sa eteenpäin.

  5. Mut­ta kuka ottai­si vas­taan luon­tai­se­tu­ja ellei nii­hin liit­tyi­si mah­dol­li­suut­ta pie­nen­tää omaa verotaakkaansa?

    Mitä jär­keä on esim. lou­nas­se­te­leis­sä jos nii­den vero­tusar­vo oli­si sama kuin nimellisarvo?

  6. Sosia­li­de­mo­kraat­tien puo­lue­sih­tee­ri­hän jo ehti sano­maan ettei ole ole­mas­sa poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä, on ole­mas­sa vain nimityksiä!! 🙂

  7. Elä­keyh­tiöi­tä on perus­tel­tu sil­lä, että ne ovat tila­päi­siä pus­ku­rei­ta, kun ikä­luok­kien koko muut­tuu — niin ollen nii­den pitäi­si alkaa ajaa toi­min­taan­sa jos­kus alas, mut­ta miten hyvin tuo onnis­tu­nee? Hen­ki­va­kuu­tus­puo­lel­la Suo­mi-yhtiö yrit­tää ajaa toi­min­taan­sa alas, mut­ta vai­ke­aa se tun­tuu ole­van, kun rahaa on liikaa 😉

  8. On tot­ta, että se ei ole tyh­mä joka pyy­tää, vaan se, joka mak­saa. Mut­ta sil­ti täs­sä jää kuva sii­tä, että Ailus on ollut lähin­nä rahas­ta­mas­sa Kevas­sa. Pyy­de­tään 2,3 mil­joo­nan euron asun­toa, monen kym­me­nen pro­sen­tin (aiheel­lis­ta?) pal­kan­ko­ro­tus­ta yms. Hän on siis myös yrit­tä­nyt käyt­tää par­haan­sa mukaan hyväk­seen Kevan kyvy­tön­tä hal­li­tus­ta, joka siis on tämän sot­kun pää­syyl­li­nen. Mie­les­tä­ni joh­ta­jal­la pitäi­si myös olla jon­kin­lai­nen moraa­li, kun hänen palk­kan­sa kui­ten­kin mak­se­taan pie­ni­palk­kais­ten kun­ta­työ­te­ki­jöi­den pakol­li­sis­ta maksuista.

  9. Mis­tä­hän syys­tä Timo Soi­ni on ollut täs­tä asias­ta hyvin hil­jaa. Onko­han eräs Rai­mo ollut sii­hen yksi syy.

  10. Kyl­lä­pä on Soi­nin­vaa­ra niin pyhi­mys­tä, että. Itse on ollut vaa­ti­mas­sa vih­reil­le Hel­sin­gin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan paik­kaa, kun se kuu­luu Vih­reil­le. Muis­tuu­ko mie­leen? Eipä var­maan. Ei kiven­hei­tol­ta jou­da muis­te­le­maan vanhoja.

    1. Vih­rei­den läh­tö­koh­ta­na on, ja se on sanot­tu jul­ki­ses­ti, että minis­te­rit ja kau­pun­gin­joh­ta­jat isois­sa kau­pun­geis­sa voi­daan vali­ta poliit­tis­ten­man­daat­tien perus­teel­la. Olem­me kui­ten­kin esit­tä­neet, että asias­ta saa parem­man, jos poliit­ti­set kau­pun­gin­joh­ta­jat kor­va­taan pormwes­ta­reil­la ja apulaispormestareilla.

  11. En kui­ten­kaan antai­si Hesa­ril­le pal­kin­toa jour­na­lis­ti­ses­ta teos­ta, kun sai­vat yhden rois­ton kaadetuksi. 

    Hesa­ri­han ei erot­ta­nut Ailus­ta. Se välit­ti tie­toa. (En tie­dä onko vaa­ti­nut kaa­ta­mis­ta.) Minus­ta hesa­rin tuli­si uuti­soi­da kai­kis­ta täl­lai­sia tapauk­sis­ta, jois­sa se uskoo etu­jen saa­jien ja/tai hal­li­tus­ten men­neen koh­tuut­to­muk­siin. Hesa­ri voi­si ansai­ta pal­kin­non aina­kin, jos laa­jen­tai­si uuti­soin­ti­aan niin, että se ei osoit­tai­si vain yhteen hen­ki­löön, vaan kat­tai­si asian laa­jem­min. Parem­pi siis lisä­tä täl­lais­ta uuti­soin­tia kuin vähen­tää. Hyvä että rapor­toi edes yhdes­tä, vaik­ka asias­sa voi olla myös hie­man sen­saa­tio­ha­kui­suu­den tai myyn­nin edis­tä­mi­sen tai san­ka­ri­toi­mit­ta­juu­den makua.

    Mitä muu­ta Ailus oli teh­nyt, kuin kaa­pan­nut namu­vi­ran pal­jon päte­väm­pien haki­joi­den nenän edestä? 

    Ehdo­tit keit­tiö­re­mont­tia. Minus­ta epäi­lyt­tä­viä tai koko­nais­koh­tuut­to­muut­ta lisää­viä yksi­tyis­koh­tia oli niin mon­ta, että vaik­ka en tapaus­ta hyvin tun­ne, asi­aa näyt­ti ole­van uuti­soit­vak­si asti. Mie­luus­ti vähen­täi­sin täl­lai­sia käy­tän­tö­jä Suo­mes­sa, ja tämä yksit­täi­nen tapaus ehkä lait­taa jat­kos­sa jon­kin ver­ran suit­sia yksi­löi­den ja sisä­pii­rien etuuk­sien vaa­ti­mi­sel­le (ja nii­tä myön­tä­vil­le hallituksille).

    On sel­vää, että Ailus ei ole syyl­lis­ty­nyt aina­kaan kovin pal­jon pahem­paan käh­min­tään kuin monet muut­kaan joh­ta­jat, mut­ta jos tilan­net­ta halu­taan ter­veh­dyt­tää, jos­tain kai pitää aloit­taa. Täs­sä mie­les­sä syy­tet­ty­kin saat­toi olla oikea. Etuu­det myön­tä­nei­den hal­li­tus­ten jäse­niä tuli­si myös vähän ojentaa.

  12. Toi­vot­ta­vas­ti jos­sain vai­hees­sa kir­joi­tat myös Soli­diu­min ase­mas­ta ja joh­don pal­kit­se­mi­ses­ta. Toi­mis­tus­joh­ta­ja Jär­vi­sen palk­ka tai­taa olla tuplat, mitä esim. Ailus sai.

  13. ” Kun sitä yri­tet­tiin vähän top­puu­tel­la, työ­mark­ki­na­jär­jes­töt rien­si­vät tämän moraa­lit­to­muu­den tuek­si ja soi­vat tupo­rat­kai­sus­sa, että van­ha meno jatkukoon. ”

    Joh­tu­nee sii­tä, että erääl­lä­kin SAK:n jäsen­jär­jes­töl­lä jopa jär­jes­tö­sih­tee­rin sih­tee­ri naut­tii tätä var­sin edul­li­ses­ti mitoi­tet­tua työ­suh­de-etua. Eli myös ay-lii­ke sor­tuu täl­lai­seen aktii­vi­seen vero-opti­moin­tiin omal­ta osal­taan, joten eihän sitä voi heil­tä pois­taa. Eihän?

    Ailuk­sen koh­dal­la oikea vuo­kra oli­si n. 6 000 eur/kk, mut­ta hän mak­soi vain n. 1 300 eur/kk. Em. jär­jes­tö­sih­tee­ril­lä luvut oli­vat ilta­päi­vä­leh­tien mukaan vas­taa­vas­ti luok­kaa 4 000 eur/kk ja 900 eur/kk.

  14. Ailus oli ahne ja yli­mie­li­nen, Kevan hal­li­tus epä­pä­te­vä. Kaik­ki tie­tä­vät kum­pi sil­loin vaihdetaan.

  15. Ovat­ko ylei­ses­ti polii­ti­kot täl­lai­sia, kuin mit­kä istu­vat Kevan hal­li­tuk­ses­sa, kun on rahas­ta ja eduis­ta kyse?

  16. Mikä­li jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyt tie­dot suun­nil­leen pitä­vät paik­kan­sa, on Ailuk­sen omas­sa toi­min­nas­sa­kin minus­ta kri­ti­soi­ta­vaa (jos­kin toki ison kri­tii­kin pitäi­si koh­dis­tua myös hal­li­tuk­seen), ja hänen edel­ly­tyk­sen­sä toi­mia joh­ta­ja­na voi kysee­na­lais­taa: Kiin­teis­tö­si­joit­ta­mi­sen ammat­ti­lai­set oli­vat “vahin­gos­sa” las­ke­neet asun­to­jen vero­tusar­vot vää­rin, lap­si­li­siä oli “tie­tä­mät­tä” saa­tu ilmei­ses­ti muu­al­ta­kin kuin mis­tä koh­tuul­lis­ta oli­si ollut, auton han­kin­nas­sa oli tie­toi­ses­ti kier­ret­ty han­kin­ta­lak­sia (olkoon­kin ettei ollut var­si­nai­ses­ti öky­au­to), jul­ki­sil­la varoil­la oli mak­set­tu omia park­ki­sak­ko­ja (tai auton siir­to). Vähän kuin Hau­ta­lan ovi­re­mont­ti­ju­pa­kas­sa­kin: pie­niä mut­ta vää­riä teko­ja. Se, mik­si arvos­tan kui­ten­kin edel­leen Hau­ta­laa enem­män kuin Ailus­ta (näi­den tapah­tu­mien valos­sa) joh­tuu sii­tä, että Hau­ta­la avoi­mes­ti tote­si, että näin ei pidä toi­mia ja pyy­si anteek­si. Ailuk­sen en ole näh­nyt ole­van pahoil­laan näis­tä ilmen­neis­tä vää­rin­käy­tök­sis­tä, vaan päin­vas­toin välit­tyy kuva välin­pi­tä­mät­tö­mäs­tä suh­tau­tu­mi­ses­ta yhteis­ten sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­seen: “en tien­nyt”, “oho”, “no se nyt vähän riip­puu kat­san­to­kan­nas­ta”. Joh­ta­ja joh­taa esi­mer­kil­lään, halusi tai ei. Täl­lais­ta esi­merk­kiä ja siis täl­lais­ta joh­ta­mis­ta en arvos­ta. Ja yhteis­kun­nan joh­to­pai­koil­la tar­vit­tai­siin poik­keuk­sel­li­sen vas­tuul­lis­ta joh­ta­mis­ta, ei vain kes­ki­mää­räi­sen vastuullista.

  17. Poliit­ti­nen nimi­tys + yksi­tyi­sen sek­to­rin joh­ta­jae­dut + tur­vat­tu vir­ka­suh­de = huo­no yhdistelmä.

    Samaa miel­tä Osmon kans­sa, että Ailus ei tämän yhdis­tel­män edun­saa­ja­na ole toi­mi­nut kuin ratio­naa­li­ses­ti saa­mien­sa mah­dol­li­suuk­sien mukaan. Ajo­jah­ti hän­tä koh­taan oli koh­tuu­ton. Ei kai yksit­täis­tä len­tä­jää, apteek­ka­ria tms. muu­ta­kaan sys­tee­min tar­joa­miin hyviin etui­hin käsik­si pääs­syt­tä jah­da­ta mediassa.

    Tämän myö­tä kyl­lä kiin­nos­taa se, pal­jon­ko vas­taa­via huo­no­ja yhdis­tel­miä on voi­mas­sa, pal­jon­ko nii­tä vuo­sit­tain sovi­taan, kenen toi­mes­ta ja yrit­tää­kö kukaan oikeas­ti ter­veh­dyt­tää rakenteita.

  18. Kyl­lä asial­li­nen­kin jut­tu elä­keyh­tiöi­den joh­ta­jien pal­kois­ta, luon­tai­se­duis­ta ja hal­li­tus­ten palk­kiois­ta ja kai­kes­ta elä­ke­mil­jar­dien ympä­ril­lä liik­ku­vis­ta asiois­ta oli­si myy­nyt oikein hyvin — ja oli­si sopi­nut Hesarille.

  19. OS: “Tör­keä poliit­ti­nen vir­ka­ni­mi­tys, jos­sa kes­kus­ta­lai­nen ehdo­kas ohit­ti ison jou­kon päte­väm­piä hakijoita.”

    - Ne päte­väm­mät ehdok­kaat tör­mä­si­vät poli­tii­kan ohel­la myös lasikattoon.
    Edus­ti­vat vää­rää sukupuolta.

  20. Seko­päis­tä ja vas­tuu­ton­ta. Jau­he­taan asias­ta mil­lä ei ole tule­vai­suu­den kan­nal­ta mitään mer­ki­tys­tä. Sen sijaan kukaan ei pau­haa leik­kaus­lis­to­jen salaa­mi­ses­ta kos­ka sii­tä seu­rai­si aito arvo­kes­kus­te­lu yhteiskunnassa.

  21. Jos Ailus ei oli­si saa­nut isoa palk­kaa, hän oli­si karan­nut ulko­mail­le pörs­siyh­ti­öön, mis­sä ei ole lasikattoa.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: kau­pun­gin­joh­ta­jat isois­sa kaupungeissa 

    Varo­vas­ti, ettei vain kävi­si niin, että kepu­lan­dias­sa poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä ei sal­li­ta, mut­ta sini­vi­her­lan­dias­sa kyllä.

  23. Jus­si: Toi­mi­tus­joh­ta­ja Jär­vi­sen palk­ka tai­taa olla tuplat, mitä esim. Ailus sai. 

    Ja mitä sit­ten? Ei nyt ollut kyse pal­kan suuruudesta.

    Kari A.J. Jär­vis­tä voi var­maan kri­ti­soi­da kovin sanoin mones­ta­kin asias­ta mut­ta ehkä sil­loin kan­nat­taa kes­kit­tyä niihin…

  24. Po. “luon­toi­se­tu”. Luon­tais-sanaa käy­te­tään mm. luontaistuotteista.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vih­rei­den läh­tö­koh­ta­na on, ja se on sanot­tu jul­ki­ses­ti, että minis­te­rit ja kau­pun­gin­joh­ta­jat isois­sa kau­pun­geis­sa voi­daan vali­ta poliit­tis­ten­man­daat­tien perus­teel­la. Olem­me kui­ten­kin esit­tä­neet, että asias­ta saa parem­man, jos poliit­ti­set kau­pun­gin­joh­ta­jat kor­va­taan pormwes­ta­reil­la ja apulaispormestareilla.

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta oli­si muka­va kuul­la, mik­si vih­reät pitä­vät yli­pää­tään poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä hyväk­syt­tä­vi­nä ja mikä tekee niis­tä hyväk­syt­tä­viä isois­sa kau­pun­geis­sa? Ja mik­si por­mes­ta­ri­jär­jes­te­ly oli­si parem­pi kuin kaupunginjohtaja?

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vih­rei­den läh­tö­koh­ta­na on, ja se on sanot­tu jul­ki­ses­ti, että minis­te­rit ja kau­pun­gin­joh­ta­jat isois­sa kau­pun­geis­sa voi­daan vali­ta poliit­tis­ten­man­daat­tien perus­teel­la. Olem­me kui­ten­kin esit­tä­neet, että asias­ta saa parem­man, jos poliit­ti­set kau­pun­gin­joh­ta­jat kor­va­taan pormwes­ta­reil­la ja apulaispormestareilla. 

    Kai voi myös kysyä, että jos he ovat poliit­ti­sia luot­ta­mus­mie­hiä pal­ka­tes­sa, kuu­luu­ko hei­dän olla ammat­ti­joh­ta­jia palkittaessa?

  27. Juha­ni Jääs­ke­läi­nen:
    Olet oikeil­la jäl­jil­lä. Kuten asian­tun­ti­jat ovat koros­ta­neet, ovat Kevan sijoi­tuk­set onnis­tu­neet Ailuk­sen aika­na erit­täin hyvin

    Keva on jul­ki­suu­des­sa esiin­ty­nei­den tie­to­jen perus­teel­la pitä­nyt sijoi­tus­toi­mi­nas­saan vähän taval­lis­ta elä­keyh­tiö­tä kor­keam­paa ris­kiä, mikä on, kuten arva­ta­kin saat­tai­si, joh­ta­nut kes­ki­mää­ris­tä huo­nom­piin tulok­siin huo­noi­na vuo­si­na ja parem­piin tulok­siin hyvi­nä vuo­si­na — ja kes­ki­mää­rin hyvin kes­ki­ver­toon tuot­toon. Mitään muu­tos­ta tuos­sa ei näy­tä tapah­tu­neen Ailuk­sen aika­na. Hänen osaa­mis­pro­fii­lin­sa huo­mioon ottaen var­maan parem­pi onkin jos/kun hän ei ole sijoi­tus­toi­min­taan sotkeutunut.

    Ailus oli myös muo­dol­li­ses­ti pätevä

    Täs­sä ilmei­ses­ti ei vii­ta­ta suku­puo­leen, vaan sii­hen, että hänel­lä — on perä­ti aka­tee­mi­nen loppututkinto?

    Luon­tai­se­dut päät­ti hal­li­tus, ei Ailus. Sama kos­kee remont­te­ja. Asun­non vero­tusar­von las­ki vää­rin työ­nan­ta­ja, ei Ailus. Ajo­jah­dis­ta oli kyse.

    Joi­den­kin moraa­liin ilmei­ses­ti sopii, että jos val­ta-ase­mis­sa ole­vat kave­rit anta­vat sinun roh­mu­ta jul­ki­sia varo­ja, niin täs­sä ei ole roh­mua­jan osal­ta mitään vää­rää tai epä­lyt­tä­vää. Ilman­kos kor­rup­tio­ta sano­taan ole­van Suo­mes­sa vähän kun sitä kiel­täy­dy­tään tun­nus­ta­mis­ta näin­kään sel­vis­sä tapauksissa.

    Olet oikeas­sa sii­nä, että Rädyn toi­min­ta on todel­la kysee­na­lais­ta. Tämä tus­kin jää tähän.

    Jos tuo tar­koit­taa, että myös mui­den puo­luei­den syöt­tö­por­saat jou­tu­vat suu­ren­nus­la­sin alle, tuo ei ole uhkaus vaan lupaus. Minus­ta oli­si myös­kin erin­omai­nen asia vaih­taa Kevan hal­li­tus ja miet­tiä kei­no­ja saa­da val­tuus­kun­taan ihmi­sä, joi­ta kii­nos­tai­si edes vähä­sen se talou­del­li­nen val­ta, joka heil­le on uskot­tu, muu­ten­kin kuin mah­dol­li­suu­te­na pal­ki­ta kavereita.

  28. Jor­ma Nord­lin:
    Ovat­ko ylei­ses­ti polii­ti­kot täl­lai­sia, kuin mit­kä istu­vat Kevan hal­li­tuk­ses­sa, kun on rahas­ta ja eduis­ta kyse? 

    Ihmi­set yleen­sä ovat sel­lai­sia; useim­mil­le tär­keä ellei tär­kein moti­vaa­tio on raha; ratio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­va pyr­kii paran­ta­maan omaa posi­tio­taan ja tule­vaa ase­maan­sa. Oikeas­ti peri­aat­teel­li­set ihmi­set ovat vali­tet­ta­vas­ti harvassa.

  29. Hal­li­tuk­set testiin

    Täs­sä yhden tes­taa­jan kuvaus­ta hal­li­tuk­sen jäe­se­nen päte­vyy­des­tä. Elk­keen mak­sa­ja­na vaa­din että tie kaik­kien eläyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin täst’e­des vas­taa­van tes­tin kaut­ta. Tulok­set ovat tie­tys­ti laki­sää­tei­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä heti julkisia.

    Hal­li­tuk­sen jat­ku­va uudis­ta­mi­nen on yri­tyk­sen yksi tär­keim­mis­tä joh­ta­mi­sen kehit­tä­mi­seen liit­ty­vis­tä teh­tä­vis­tä. Hal­li­tuk­sen jäsen­ten hal­lit­tu vaih­tu­mi­nen on merk­ki vireäs­tä stra­te­gi­ses­ta otteesta.

    Ylei­nen haas­te hal­li­tus­jä­se­nen valin­nas­sa on mää­ri­tel­lä, min­kä­lai­sia kri­tee­re­jä uuden hal­li­tus­jä­se­nen tuli­si stra­te­gian toteut­ta­mi­sek­si täyt­tää. Lii­an usein ehdok­kai­ta hae­taan vain omas­ta ver­kos­tos­ta, eikä kar­toi­te­ta ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti mah­dol­li­suuk­sia myös muualta.

    MPS Execu­ti­ve Searc­hin hal­li­tus­jä­sen­ten suo­ra­ha­ku kes­kit­tyy hake­maan ammat­ti­mai­ses­ti asiak­kaan arvo­poh­jaan, visioon, stra­te­gi­aan ja kul­loi­seen­kin kehi­tys­vai­hee­seen sopi­vaan roo­liin hal­li­tuseh­dok­kai­ta. Pro­ses­sim­me on teho­kas, kat­taa laa­jan poten­ti­aa­lin ja se tuot­taa toi­mi­via ratkaisuja.”

    Tes­taa­jat tie­tys­ti kil­pai­lu­te­taan ja vali­taan vuo­dek­si ker­ral­laan. Jos hal­li­tuk­sen jäsen ei onnis­tu teh­tä­väs­sään tes­taa­jan palk­kio peri­tään takaisin.

    Niin ja kaik­ki joh­to­ryh­mien jäse­net myös jul­ki­sen tes­tin kaut­ta töihinsä.

    Muu­ten olen sitä miel­tä että yksi vakuu­tus­yh­tiö riit­täi­si Suo­men kokoi­ses­sa ja lail­la sää­del­lys­sä mark­ki­nas­sa. KEVA kun osaa fuusioi­da mui­ta itseen­sä ja hoi­taa sijoi­tuk­set par­hai­ten voi­si jat­kaa tehtävässään.

    Lop­pui­si elä­ke­ra­hoil­la kek­ku­loin­ti. Eikä tar­vit­tai­si sisä­pii­ri­lain­sää­dän­töä­kään kun voi­tai­sin yhden hal­li­tuk­sen pää­tök­sel­lä julis­taa kau­pat julkisiksi.

    Muis­ta­kaa että rahat ovat elä­ke­läis­ten, työ­nan­ta­jat vain tilit­tä­vät ne. Nyt hal­lin­nos­sa työ­nan­ta­jat ja ay-pomot enem­mis­tö­nä. Eläk­keen­saa­jia ei edus­ta kukaan.

  30. Pal­kan­mak­su luon­tai­se­tui­na on mah­dol­lis­ta, kos­ka edus­kun­ta on teh­nyt sen mah­dol­li­sek­si. Kun sitä yri­tet­tiin vähän top­puu­tel­la, työ­mark­ki­na­jär­jes­töt rien­si­vät tämän moraa­lit­to­muu­den tuek­si ja soi­vat tupo­rat­kai­sus­sa, että van­ha meno jatkukoon.”

    Van­han menon ruu­miil­lis­tu­mi­na “kun­nos­tau­tu­neet” työ­mark­ki­na­jär­jes­töt jou­tai­si­vat ns. kulo­tus­kä­sit­te­lyyn jot­ta Suo­mes­sa uuden ter­veen kas­vun aika mah­dol­lis­tui­si edes joskus.

  31. Kevan sijoi­tuk­set onnis­tu­neet Ailuk­sen aika­na erit­täin hyvin”

    Ver­rat­tu­na mihin? Ailuk­sen aika­na pörs­si­kurs­sit ovat nous­seet eikä ole tar­vin­nut olla kum­moi­nen­kaan sijoit­ta­ja pääs­tääk­seen hyväl­le voi­tol­le. Pitäi­si siis kysyä, ovat­ko sijoi­tuk­set onnis­tu­neet parem­min kuin kes­ki­mää­rin? Toi­nen kysy­mys on, mikä täs­sä on ollut Ailuk­sen ansio­ta? Hän­kö on päät­tä­nyt sijoi­tuk­sis­ta tai kuka nii­tä tekee? Kuten yllä jo todet­tiin, Ailus on joko har­ras­ta­nut vilun­ki­pe­liä tai ollut luvat­to­man huo­li­ma­ton eikä kum­pi­kaan sovi hyväl­le johtajalle.

  32. Lyhyes­ti:

    1. Kum­mal­li­nen orga­ni­saa­tio, jos­sa hal­li­tuk­sel­la ei ole hal­li­tuk­sen val­taa, ja jos­sa on vir­ka­mie­he­nä toi­mi­va poliit­ti­sin perus­tein valit­tu toimitusjohtaja.

    2. Ahne ja tilan­ne­ta­ju­ton joh­ta­ja (esim. pal­kan­ko­ro­tuk­sen vie­mi­nen taka­kaut­ta hallitukseen).

    3. Type­rä lain­sää­dän­tö, joka joh­taa koh­taan 1, ohjaa kik­kai­le­maan han­kin­ta­lain ympä­ri (kos­ka laki oli­si auto­han­kin­nas­sa idioot­ti­mai­nen ja kal­lis nou­da­tet­ta­va) ja mah­dol­lis­taa joh­ta­jien veron­kier­ron asuntoedulla.

    4. Kateu­del­la mäs­sää­vä lehdistö.

    Näis­tä ainek­sis­ta saa makoi­san sopan. En sää­li Ailus­ta lop­pu­tu­lok­sen vuok­si, kos­ka ei hän oikein joh­ta­juut­ta ole eri vai­heis­sa osoit­ta­nut. Sen sijaan hänen saa­man­sa koh­te­lu leh­dis­tös­sä on ollut koh­tuu­ton­ta, kuin kyl­lä jos­sain mää­rin myös Rädyn saa­ma kohtelu. 

    Esi­mer­kik­si Ailuk­sen syyt­tä­mi­nen ahneu­des­ta ero­neu­vot­te­luis­sa on vää­rin. Ailus otti vain sen, mitä hänel­le kuu­lui, kos­ka hän tuli de fac­to irti­sa­no­tuk­si. (Hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan luot­ta­muk­sen menet­tä­mi­nen riit­tää oikeis­sa yri­tyk­sis­sä sii­hen.) Oli­si­ko hänen pitä­nyt läh­teä sii­nä tilan­tees­sa tyh­jin käsin? Toi­mi­tus­joh­ta­jien sopi­muk­sis­sa on kul­tai­nen käden­pu­ris­tus juu­ri sii­tä syys­tä, että työ­suh­de­tur­va ei ole kovin hyvä.

    Jos jour­na­lis­tit halua­vat nos­taa mete­lin, hyvä aihe oli­si poh­tia sitä, min­kä­lai­nen lain­sää­dän­tö ja min­kä­lai­set maan tavat joh­ta­vat näin pöl­höi­hin tilan­tei­siin. Asun­toe­tua­sia käy­tiin jo ker­taal­len Fil­ma­ri­sen kans­sa läpi, mut­ta ei sil­le mitään ole tapahtunut.

  33. Austrian:
    Mut­ta kuka ottai­si vas­taan luon­tai­se­tu­ja ellei nii­hin liit­tyi­si mah­dol­li­suut­ta pie­nen­tää omaa verotaakkaansa?

    Mitä jär­keä on esim. lou­nas­se­te­leis­sä jos nii­den vero­tusar­vo oli­si sama kuin nimellisarvo? 

    Mik­si pitäi­si olla luontoisetuja?

    Ja ovat ne etu­ja sil­loin­kin, kun nii­den vero­tusar­vo on vähän lähem­pä­nä todel­li­suut­ta kuin esi­mer­kik­si tuhan­sia euro­ja kuukaudessa…

  34. Sinäl­lään täy­sin erin­omai­nen kir­joi­tus Osmol­ta. Vih­reät ovat kui­ten­kin aivan samas­sa venees­sä kapteenina.
    Lisäk­si uskal­laan väit­tää, että VIh­reät ovat eri­tyi­ses­ti kun­nal­lis­ta­sol­la men­nyt askel­ta pidem­mäl­le; koko­nai­set viras­tot on saa­tu lää­ni­tet­tyä sopi­vas­ti ajat­te­le­vil­la virkamiehillä.

  35. Hie­noa Osmo, taas oike­aan osu­nut kir­joi­tus. Alus­ta loppuun.
    Itse olen sitä miel­tä, että 15-ker­tai­set tuloe­rot yhteis­kun­nas­sa ovat kai­kis­sa teh­tä­vis­sä riit­tä­vät. Kukaan ei ansait­se kuus­sa yli 15 000 euroa eikä var­sin­kaan jul­ki­ses­ti rahoi­te­tuis­sa teh­tä­vis­sä. Kukaan ei ole ansain­nut yli 200 000 euron vuo­si­palk­kaa. Nyt tar­vit­tai­siin pikai­nen yhteis­kun­nal­li­nen ryhtiliike.

  36. Juho Laa­tu: Varo­vas­ti, ettei vain kävi­si niin, että kepu­lan­dias­sa poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä ei sal­li­ta, mut­ta sini­vi­her­lan­dias­sa kyllä. 

    Siis Kepun puheen­joh­ta­ja on sitä miel­tä, että nyt ei poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä, mut­ta jouk­ko kepu­lai­sia on sitä miel­tä, että kos­to elää!

  37. No hyvä­nen aika sen­tään, vih­reä Soi­nin­vaa­ra­han kir­joit­taa niin hyvin, että ihan harmittaa. 

    Perus­on­gel­ma on kai­ke­ti tämä blo­gis­sa mai­nit­tu seikka:
    “Hyvin kal­lis jär­jes­tel­mä, jota monen mie­les­tä ei tar­vi­ta enää mihin­kään, kun takai­sin­lai­naus, jota var­ten se pää­oma­köy­häs­sä maas­sa kehi­tet­tiin, on lop­pu­nut. Mis­sä on pal­jon rahaa, on pal­jon rahan epä­asial­lis­ta käyttöä.” 

    Eikö jokai­nen, joka edes jos­kus on loton­nut, ole peri­aat­tees­sa hyväk­sy­nyt hel­pon rahan työn­tä­mi­sen omaan taskuunsa?

  38. z:
    Jos Ailus ei oli­si saa­nut isoa palk­kaa, hän oli­si karan­nut ulko­mail­le pörssiyhtiöön. 

    Hänel­lä­hän oli jo menes­tyk­se­käs track record Sak­san ja Nor­jan toimintaympäristöistä…

  39. Kii­tos! Just samaa mie­tin vii­kon­lop­pu­na: me ollaan unoh­det­tu armo ja se, että me kaik­ki teh­dään isom­pia ja pie­nem­piä vir­hei­tä. Nyt lyn­ka­taan koh­tuut­to­mas­ti yhtä ihmis­tä, oli sit­ten kyse pek­ka­pe­räs­tä, hima­sen rapor­tis­ta tai kym­me­nen vuot­ta sit­ten käräh­tä­nees­tä hiihtäjästä.

  40. Ja kaik­ki tämä vain median sai­raak­si äity­neen kil­pai­lun vuok­si, joka on joh­ta­nut jut­tu­jen myy­mi­seen vetoa­mal­la ylei­sön alhai­sim­piin vaistoihin.

    Kyl­lä mark­ki­na­ta­lous on poikaa…

  41. Hyvä kir­joi­tus. Sel­ven­nyk­sek­si kui­ten­kin: kun­nal­li­ses­sa elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä ei ole kos­kaan ollut takaisinlainausta.

  42. Rai­mo K: Siis Kepun puheen­joh­ta­ja on sitä miel­tä, että nyt ei poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä, mut­ta jouk­ko kepu­lai­sia on sitä miel­tä, että kos­to elää!

    Sipi­lä puhui jotain poliit­tis­ten nimi­tys­ten lopet­ta­mi­ses­ta, mut­ta mihin viit­taat, kun puhut kepu­lais­ten kos­tos­ta? Itse asias­sa täs­sä­hän voi­si epäil­lä vih­rei­den kos­toa sii­nä mie­les­sä, että kat­so­vat kuka­ties ansait­se­van­sa isois­sa kau­pun­geis­sa poliit­ti­sia nimi­tyk­siä, kun ovat aiem­min jää­neet nimi­tyk­sis­sä muis­ta puo­lueis­ta jälkeen. 🙂

    1. Juho. Vas­tus­tat­ko myös minis­te­rien valit­se­mis­ta puo­lue­kan­nan mukaan. Por­mes­ta­rien ase­ma kau­pun­geis­sa vas­taa ministereitä.

  43. Hyvä kir­joi­tus! Kyl­lä nuo edut tosi­aan puhu­tut­ta­vat, mut­ta on myös hyvä ettei lynk­kaus­men­ta­li­teet­tia kat­so­ta läpi sormien.

  44. Kevan hal­li­tus on valit­tu poliit­ti­ses­ti. He valit­si­vat toimitusjohtaja.
    Loka lai­ti­nen vii­mei­ses­sä blo­gis­saan kuvaa hyvin ajo­jah­din. Näit­ten kam­pi­tus­ten taka­na on kat­ke­ruu­det­ja ilkeämielisyydet.
    Aina kun puhu­taan päte­vyy­des­tä ja sopi­vuu­des­ta nn ei sii­hen ole ole­mas­sa yhtä oike­aa vastausta. 

    Poliit­ti­suu­des­sa ei ole mitään paha Sehän antaa tie­tyn­lai­sen /yhdenlaisen vii­te­ke­hyk­sen ihmi­ses­tä. Sitou­tu­mat­to­muus on sama kuin tuuliviiri.

  45. Ailus sai run­saan 300 000 euron erorahan. 

    Se vas­taa Sari sai­raan­hoi­ta­jan elä­ket­tä 80-vuo­ti­aak­si asti.

    Koh­tuu­ton elä­ke. Kevan kas­sa ei sitä kestä.

    Sarin pitäi­si tie­na­ta noin isoa elä­ket­tä aina­kin 75 vuotiaaksi.

  46. Aika onne­ton näy­tel­mä. Ailus oli jopa polii­ti­se­na nimi­tyk­se­nä lim­bo, poliit­ti­set ansiot­kin oli­vat vähäi­set .En tie­dä mis­tä kepun onnis­tui löy­tää hänet.

    Mut­ta oikeas­taan ainoa todel­li­nen pahaa ver­ta herät­tä­vä jut­tu oli asuntosekoilu.Pari mil­joo­na-asun­toa on kal­lis han­kin­ta Kevallekin.

    Auto­jut­tu on aika mitä­tön, naa­pu­rin nau­la­kaup­pi­aal­la­kin on arvok­kaam­pi työsuhdeauto.

    Ailuk­sen sivii­lie­lä­mä on ollut sekoi­lua, mut­ta ei siel­lä­kään mitään suur­ta löydy,miestä saa toki vaih­taa niin usein kuin haluaa

    Äitiys-ja lap­si­li­sien kuit­tai­lu joh­tai­si tavik­sen oitis kärä­jil­le, mut­ta nekin tai­ta­vat olla van­hen­tu­nei­ta, joten sekään ei ole suu­ri taak­ka enää.

    Koko­nai­suu­te­na kevan tar­joa­mat etuu­det ovat olleet koh­tuul­li­sem­pia kuin kol­le­goi­den Ilma­ri­ses­sa tai Var­mas­sa itsel­leen jakamat

    Oudoin toi­mi­ja täs­sä on ollut Kevan hal­li­tus ja eri­tyi­ses­ti Rädyn toi­min­ta . Minul­le ei ole oikein auen­nut, mikä Räty oikein ajaa tässä ??
    Ehkä­pä uuden tj nimit­tä­mi­nen valai­see asiaa.
    Tai sit­ten Kokoo­muk­ses­sa ollaan tosi her­mos­tu­nei­ta kan­na­tuk­sen vuo­ta­mi­ses­ta per­sui­hin ja kepuun. Sii­hen viit­ta Zys­kowitzin­kin agres­sii­vi­nen toiminta

    Jos täs­sä jol­le­kin pitäi­si pot­ku­ja vie­lä jakaa niin se oli­si Kevan hallitus.

    Muu­ten kyses­sä on arvo­ton näy­tel­mä ‚jol­la on lisät­ty ilta­päi­vä­leh­tien myyntiä

  47. Hie­noa, että joku kiin­nit­tää huo­mio­ta myös median toi­min­taan täs­sä tapak­ses­sa. On ylei­ses­ti tie­dos­sa, että tämä ajo­jah­ti orga­ni­soi­tiin Kevan sisäl­tä, tai tar­kem­min sanot­tu­na enti­sen joh­ta­vas­sa ase­mas­sa olleen hen­ki­lön toi­mes­ta. Oli Kevan eduis­ta tai Ailuk­ses­ta mitä miel­tä tahan­sa, on pöy­ris­tyt­tä­vää, että medi­aa voi­daan täl­lä tavoin käyt­tää kysei­sen hen­ki­lön hen­ki­lö­koh­tai­sen kos­ton väli­nee­nä. Ilmei­ses­ti media-alal­la on sen ver­ran vai­kea talou­del­li­nen tilan­ne, että jour­na­lis­ti­set arvot hei­te­tään hel­pos­ti romu­kop­paan ja jopa Hesa­rin kal­tai­set enti­set laa­tu­leh­det läh­te­vät mukaan kan­san syviä rive­jä miel­lyt­tä­vään ja siten leh­tiä myy­vään ajo­jah­tiin, jos­sa fak­tat ovat tois­si­jai­sia ja tär­kein­tä on tar­jo­ta ihmi­sil­le ver­ta ja sirkushuveja.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho. Vas­tus­tat­ko myös minis­te­rien valit­se­mis­ta puo­lue­kan­nan mukaan. Por­mes­ta­rien ase­ma kau­pun­geis­sa vas­taa ministereitä.

    Hal­li­tus on osa polii­tik­ko­jen poliit­tis­ta työ­tä, joten poliit­ti­set puo­lu­eet ovat ihan luon­te­va pai­kan­ja­ko­pe­rus­te. Por­mes­ta­rit vali­taan kai vaa­leil­la, ja sik­si kan­sa saa päät­tää mil­lä perus­teil­la. Ole­tan kui­ten­kin, että usein ehdok­kaan aset­ta­vat jot­kin puo­lu­eet, ja heis­sä tapaa sik­si olla joi­tain leimoja.

    Minun ihan­ne­mal­lis­sa­ni Mon­tesqui­eun val­lan kol­mi­ja­ko-oppia kun­nioi­tet­tai­siin niin, että polii­ti­kot toi­mi­si­vat pää­sään­töi­ses­ti poli­tii­kas­sa ja hal­lin­toon eri­kois­tu­neet hen­ki­löt halin­nos­sa, Kol­mi­ja­ko-oppia myös laa­jen­net­tai­siin niin, että poli­tiik­ka ja lii­ke-elä­mä ero­tet­tai­siin nykyis­tä parem­min toi­sis­taan. Toi­sin sanoen polii­ti­koil­le ei oli­si nykyi­seen tapaan tar­joil­la pal­kin­to- ja elä­ke­vir­ko­ja val­tion hal­lin­noi­mis­sa yrityksissä.

    Myös val­tion omis­ta­jaoh­jauk­ses­sa oli­si piir­ret­ty sel­vä raja poliit­ti­sen ohjauk­sen ja käy­tän­nön lii­ke­ta­lou­del­li­sen ohjaa­mi­sen väliin. Hal­li­tuk­siin ja hal­lin­to­neu­vos­toi­hin voi lähet­tää myös vir­ka­mie­hiä toteut­ta­maan polii­tik­ko­jen tah­don mukais­ta val­tion ohjausta.

    Puo­lu­een jäsen­kir­ja ei estäi­si valin­taa johon­kin vir­kaan tai talous­e­lä­män posi­tioon, mut­ta aktii­vi­nen toi­min­ta puo­lu­ees­sa las­ket­tai­siin jo toi­min­nak­si polii­tik­ko­na, mikä siis oli­si jo jon­ki­nas­teis­ta eri­kois­tu­mis­ta yhteen Mon­tesqui­eun tar­koit­ta­maan eris­tet­tyyn haa­raan. Alem­mil­la tasoil­la, esim. kun­nan­val­tuus­tos­sa val­tuu­te­tun pää­toi­mi on usein muu kuin polii­ti­kon toi­mi, joten täl­lä tasol­la rajo­ja on pak­ko jon­kin ver­ran ylit­tää. Samoin kan­sae­dus­ta­jak­si voi vali­ta kenet tahan­sa. Mut­ta kan­san­edus­ta­jaa ei voi­si vali­ta min­ne tahan­sa. Parem­pi olis, jos pidet­täi­siin pien­tä rakoa ja karens­sia. Tähän tar­koi­tuk­seen meil­lä on esim. kan­san­edus­ta­jien sopeutumiseläkkeet.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Por­mes­ta­rien ase­ma kau­pun­geis­sa vas­taa ministereitä.

    Vali­taan­ko por­mes­ta­rit uusik­si aina kun­nal­lis­vaa­lien jäl­keen, poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den mukaan? Jos näin on, niin sit­ten tuo voi­si pitää paikkansa.

    1. Se on juu­ri tar­koi­tus. Toi­saal­ta mel­kein samaan pääs­tään sil­lä, että kau­pun­gin­joh­ta­jien kau­det ovat mää­rä­ai­kai­sia, seit­se­män vuot­ta. Oli­si sil­ti parem­pi pääs­tä tosia­sias­sa poliit­ti­sis­ta apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jis­ta oike­aan pormestarimalliin.

  50. Elä­keyh­tiöi­den sijoi­tus­toi­min­taa on syy­tä tar­kas­tel­la kol­men kysy­myk­sen valossa:

    1. Onko ymmär­ret­ty se todel­li­nen ris­ki, jol­ta eläk­kei­den saa­jat pitäi­si suo­ja­ta? Se ris­ki on Suo­men talou­den pit­kä­ai­kai­nen romah­dus, jokin sen tapai­nen kuin esi­mer­kik­si Japa­nis­sa on koet­tu vuo­des­ta 1990 alkaen. Sel­lai­sen aika­na suo­ma­lai­sen elä­keyh­tiön tulot romah­tai­si­vat ja elä­ke­me­not kas­vai­si­vat. Sel­lai­sen varal­ta elä­keyh­tiö voi suo­ja­ta itsen­sä ja asiak­kaan­sa par­hai­ten sijoit­ta­mal­la kaik­ki varat Suo­men ulko­puo­lel­le, enim­mäk­seen sel­lai­sil­le toi­mia­loil­le, jot­ka eivät kor­re­loi Suo­men talou­den menes­tyk­sen kanssa.

    2. Onko mini­moi­tu kus­tan­nuk­set? Mark­ki­nat ovat jok­seen­kin tehok­kai­ta ja pit­kän pääl­le vain har­vi­nais­laa­tui­set nerot pys­ty­vät sijoit­ta­maan parem­min kuin mark­ki­nat kes­ki­mää­rin. Fik­su elä­keyh­tiö ei elät­te­le illuusioi­ta sii­tä, että se voi­si pal­ka­ta har­vi­nais­laa­tui­sia nero­ja tai löy­tää nii­tä raho­jen­sa mana­ge­reik­si. Fik­su elä­keyh­tiö mini­moi kus­tan­nuk­set indek­si­ra­has­to­jen avu­la eikä mak­sa muka-neroil­le aktii­vi­ses­ta salkunhoidosta.

    3. Onko sijoi­tet­tu pit­kä­ai­kai­ses­ti ja tar­peek­si ris­ki­pi­toi­ses­ti? Elä­keyh­tiön sijoi­tus­ho­ri­sont­ti on usei­ta vuo­si­kym­me­niä ja nii­den kan­nal­ta rele­van­tein ris­ki on se, ettei­vät rahat lopul­ta rii­tä elä­ke­si­tou­mus­ten mak­sa­mi­seen. Sitä ris­kiä vas­taan voi suo­jau­tua yhtääl­tä niin, että sijoi­tuso­mai­suu­den tuot­to ei kor­re­loi reaa­li­puo­len (sisään tule­vien elä­ke­mak­su­jen ja ulos mene­vien eläk­kei­den) kans­sa ja toi­saal­ta niin, että hakee kor­ke­aa tuot­toa lyhyen aika­vä­lin vola­ti­li­tee­tis­ta piit­taa­mat­ta. Tämä jäl­kim­mäi­nen tar­koit­taa sitä, että rahat pitää val­tao­sal­taan sijoit­taa osak­kei­siin ja kiin­teis­töi­hin, ei vel­ka­pa­pe­rei­hin. (Ensim­mäi­nen, kuten tuli edel­lä todet­tua, puo­les­taan tar­koit­taa sitä, että näi­den osak­kei­den ja kiin­teis­tö­jen pitää olla koko­naan vai val­tao­sal­taan ulkomaisia.)

    Kol­me yksin­ker­tais­ta ja ter­ve­jär­kis­tä kri­tee­riä. Tie­tääk­se­ni yksi­kään suo­ma­lai­nen elä­keyh­tiö ei ole lähel­lä­kään nii­den toteut­ta­mis­ta, vaan altis­taa asiak­kaan­sa jär­jet­tö­män suu­rel­le Suo­mi-ris­kil­le, tol­kut­to­mil­le lyhy­tai­kai­sen hei­lun­nan kart­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vil­le tuo­ton­me­ne­tyk­sil­le sekä koh­tuut­to­mil­le inves­toin­ti­toi­min­nan kuluil­le. Näis­sä kuluis­sa elä­ke­joh­ta­jien omat pal­kat ovat pen­no­sia. Pal­jon ongel­mal­li­sem­paa on se, että elä­ke­joh­ta­jien tai hei­dän luot­ta­mus­taan naut­ti­vien sijoi­tus­joh­ta­jien hen­ki­nen vii­te­ryh­mä on juu­ri niis­sä rahoi­tusa­lan ammat­ti­lai­sis­sa, jot­ka saa­vat palk­kan­sa sii­tä, että uskot­te­le­vat kyke­ne­vän­sä päi­hit­tä­mään indek­sit. Ja uskot­ta­via tari­noi­ta­han lah­jak­kaat ihmi­set kyke­ne­vät ker­to­maan, kun hei­dän oma toi­meen­tu­lon­sa riip­puu sii­tä, että he uskot­ta­vas­ti nii­tä kertovat.

  51. Kor­ke­aan vir­kaan nouse­vil­le voi­si teh­dä lobo­to­mian juu­ri nii­hin aivo­jen koh­tiin, jois­sa on poliit­tis­ta akti­vi­teet­tia ja arvo­ja sää­te­le­vät kohdat! 🙂

  52. Kepun Sipi­län jul­ki­lausu­ma tie­to, ettei kes­kus­ta kan­na­ta enää poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä, on POPULISMIA pahimmillaan.

    Help­po on oppo­si­tios­ta kerä­tä lisää pis­tei­tä omaan laa­rin kun tun­ne­tus­ti kan­san muis­ti on lyhyt.

  53. Kyl­lä­hän täs­sä oli muu­ta­mil­la toi­mit­ta­jil­la Esim Park­ko­nen(???) auk­ko tie­dois­sa. Hallitushan
    yhtiöis­sä on vas­tuus­sa toi­mi­tus­joh­ta­jan palkoista
    eduis­ta ja toimista.Ihmettelen kyl­lä mik­si Kevan hal­li­tus pii­lou­tui Ailuk­sen taak­se eikä esim Parkkosta(???)
    “kiin­nos­ta­nut” ottaa sel­vää vastuuhenkilöistä.

    Täs­sä kyl­lä oikeas­ti vas­tuus­sa ole­vat pää­si­vät pälkähästä.
    Kuor­ma-auton kul­jet­ta­jil­ta­kin vaa­di­taan ammattipätevyys,olisikohan se hyvä vaa­tia myös
    toimittajiltakin.
    Hyvä kun edes Osmo otti esiin tämän.

  54. Juha­ni Jääs­ke­läi­nen:
    Olet oikeil­la jäl­jil­lä. Kuten asian­tun­ti­jat ovat koros­ta­neet, ovat Kevan sijoi­tuk­set onnis­tu­neet Ailuk­sen aika­na erit­täin hyvin, Ailus oli myös muo­dol­li­ses­ti päte­vä, joten hänen nimi­tyk­sen­sä oli ilmei­ses­ti onnistunut. 

    Noin 1,5% vuo­tui­nen tuot­to on siis “erit­täin hyvä tuot­to”? Eihän se kata edes inflaatiota!

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se on juu­ri tar­koi­tus. Toi­saal­ta mel­kein samaan pääs­tään sil­lä, että kau­pun­gin­joh­ta­jien kau­det ovat mää­rä­ai­kai­sia, seit­se­män vuot­ta. Oli­si sil­ti parem­pi pääs­tä tosia­sias­sa poliit­ti­sis­ta apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jis­ta oike­aan pormestarimalliin.

    Miten hyvä oli­si mal­li, jos­sa vir­ka­mie­hik­si valit­tai­siin vir­ka­mie­hiä eikä polii­tik­ko­ja? Nyky­ään­hän poliit­ti­sen kau­pun­gin­joh­ta­jien, apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jien ja por­mes­ta­rien tapauk­ses­sa virat tapaa­vat usein men­nä polii­ti­koil­le. Entä jos pää­sään­tö oli­si se, että kor­keim­mik­si vir­ka­mie­hik­si koho­taan vir­ka­mies­ko­neis­tos­sa yle­ne­mäl­lä? Ei jäsen­kir­jo­jen vai­ku­tus­ta voi­si näin­kään koko­naan eli­mi­noid­da (ylei­sen amma­ti­tai­don hyväk­si), mut­ta aina­kin vah­vas­ti vähen­tää. Polii­ti­kot ovat usein kyl­lä ihan yleis­pä­te­vää sak­kia, mut­ta se, että he kerää­vät itsel­leen kaik­ki yhteis­kun­nan par­haat virat ja muut posi­tiot ei ole aivan ter­ve ilmiö.

  56. Mie­tin­pä itse­kin oli­ko Ailus kos­kaan teh­nyt mitään vir­ka­vir­het­tä tai vas­taa­vaa vai oli­ko hänen ainoa syn­tin­sä ahneus, johon var­mas­ti kaik­ki jos­kus syyl­lis­ty­vät (lisää jäl­ki­ruo­kaa sei­so­vas­ta pöydästä) ?

    Lynk­kaus­men­ta­li­teet­ti ja laput median sil­mil­lä aiheut­ti­vat sinän­sä tur­han irti­sa­no­mi­sen vaik­ka­kin koko­nai­suu­des­saan palk­kio­jär­jes­tel­miä pitäi­si ehkä muo­ka­ta kohtuullisemmaksi.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vas­tus­tat­ko myös minis­te­rien valit­se­mis­ta puo­lue­kan­nan mukaan. Por­mes­ta­rien ase­ma kau­pun­geis­sa vas­taa ministereitä.

    En tie­dä muis­ta, mut­ta minä aina­kin koen että par­la­men­ta­ris­mi toi­mi­si parem­min jos joko edus­kun­ta tai hal­li­tus oli­si muul­la tavoin valit­tu. Minus­ta on kum­mal­lis­ta että puo­leet neu­vot­te­le­vat hal­li­tuk­sen kokoon­pa­nos­ta ja jaka­vat minis­te­ri­pai­kat niin, että kaik­ki luot­ta­musää­nes­tyk­set ovat käy­tän­nös­sä muo­to­seik­ko­ja niin kau­an kun puo­lu­eet ovat sitou­tu­neet pitä­mään hal­li­tuk­sen kasassa. 

    En väi­tä että USA:ssa on hyvä sys­tee­mi, mut­ta siel­lä hal­li­tuk­sen nimit­tää pre­si­dent­ti ja senaat­ti hyväk­syy. Minis­te­rit toki yleen­sä ovat puo­lue­kan­nal­taan pre­si­den­tin kans­sa samo­ja, mut­ta eivät aina, ja muu­ta­maa avain­paik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta har­vem­min var­si­nai­sia poliitikkoja. 

    Noniin, sit­ten sii­tä KEVA:sta. Tämä mitä Osmo toi esil­le on tär­keä point­ti ja kan­nat­tai­si muu­ten­kin kai­vel­la sitä kol­mi­kan­ta­mie­hi­tys­tä elä­keyh­tiöi­den hal­li­tuk­sis­sa ja joh­dois­sa. Aika sisä­siit­toi­sel­ta tou­hul­ta se vai­kut­taa, ja mel­ko puh­das­ta rent-see­kin­giä se näyt­täi­si ole­van. Se, että joku Ilma­ri­nen tms on “yksi­tyi­nen” fir­ma, on pelk­kää sumu­tus­ta, yksi­tyi­nen omis­tus ei muu­ta sitä tosia­si­aa että sin­ne menee laki­sää­tei­ses­ti iso sii­vu kan­san­tuot­tees­ta. Kuten yllä todet­tiin, iso raha tar­koit­taa isoa kuppausta.

    Tähän­hän on ihan asial­li­nen rat­kai­su. Ensin­nä­kin, empii­ri­nen todis­tusai­neis­to sen puo­les­ta että sijoi­tus­ra­has­to­jen tuot­to oli­si joten­kin sal­kun­hoi­ta­jien tai­dois­ta kiin­ni, on vähin­tään­kin hute­raa. Tot­ta­kai rahat on help­po has­sa­ta, mut­ta tuot­to­jen hake­mi­nen on aina ris­ki­pe­liä. Väi­te että Ailus oli­si joten­kin eri­tyi­sen päte­vä ja hänen joh­ta­ja­pa­ket­tin­sa ansait­tu sil­lä perus­teel­la että KEVA ei ole mokan­nut sijoi­tuk­sia, on aika kum­mal­li­nen. KEVAn salk­ku tuot­ti 4.8 pro­sent­tia tam­mi-syys­kuus­sa. OMX Hel­sin­ki 25 tuot­ti tuo­na aika­na 12 pro­sent­tia ja kor­koi­hin sijoit­ta­mi­nen on tuot­ta­nut noin 3 pro­sent­tia tämän vuo­den aikana. 

    Mik­si näi­tä hal­lin­noin­te­ja yli­pää­tään tar­vi­taan? Ei se ole kuin kup­paus­ta. Jos halu­taan pak­ko­sääs­tä­mis­tä eläk­kei­siin, niin sovi­taan että jokai­sen kan­sa­lai­sen pitää hank­kia tili jon­ne rahat lai­te­taan ja jon­ka raho­jen sijoi­tus­ja­kau­man jokai­nen itse päät­tää, default­ti­na jotain sen­kal­tais­ta että n% indek­sei­hin (jot­ka saa itse vali­ta) ja 100‑n% kor­koi­hin (kuin myös). Tai mik­sei niin että sijoi­tus­ten jakau­man saa jokai­nen ihan itse vali­ta ihan vapaasti. 

    Kos­ka jos oikeas­ti nyt mie­ti­tään, niin mitä noil­la elä­ke­ra­has­toil­la teh­dään?? Ei mitään muu­ta kuin nii­den tuo­toil­la mak­se­taan joh­to­por­sail­le isot lik­sat. Ja poruk­ka sin­ne vali­taan AY-liik­keen pomois­ta ja B‑sarjan poliitikoista.

  58. MR:
    Ailus oli ahne ja yli­mie­li­nen, Kevan hal­li­tus epä­pä­te­vä. Kaik­ki tie­tä­vät kum­pi sil­loin vaihdetaan.

    Kuka­pa pal­kan­saa­ja ei haluai­si saa­da mah­dol­li­sim­man kor­ke­aa palk­kaa ja luon­tai­se­tu­ja? Kyl­lä ker­too kan­sa­kun­nan pik­kusie­lui­suu­des­ta pal­jon, että halu­taan vain yksi syn­ti­puk­ki (joka ei edes ole päät­tä­nyt ko. asiois­ta) ilman halua ja osaa­mis­ta kor­ja­ta koko ongel­maa. Itse jos­sain mää­rin sää­lin Ailus­ta, että hän sai koh­tuut­to­man pal­jon loan heit­toa osak­seen, vaik­ka hänen osuu­ten­sa koko sot­kuun on hyvin mitätön.

  59. Ei poli­tii­kas­ta pääs­tä kos­kaan eroon päät­tä­jien joukossa.

    Jokai­sel­la päät­tä­jäl­lä on oma poliit­ti­nen mie­li­pi­teen­sä ja arvon­sa ja ne hei­jas­tu­vat päätöksentekoon.

    Ja pää­tök­siin vai­kut­ta­vat myös sidok­set, joi­hin joh­ta­ja kuu­luu esim jos olet taus­tal­ta­si kokoo­mus­lai­nen niin seu­rus­te­let pää­asias­sa kokoo­mus­lais­ten sidos­ryh­mien kans­sa ja ne vai­kut­tavt päätöksentekoon

    Näin hal­lin­to yksi­puo­lis­tuu kun toi­sen­lai­sia näke­myk­siä ei ole

    Samoin polit­tik­kaan tun­ke­vat vain toi­sen luo­kan päät­tä­jät, kos­ka poli­tiik­ka on umpi­pe­rä ura­ke­hi­tyk­sen kannalta.

    Nyt­kin polit­tiik­ka on pola­ri­soi­tu­mas­sa niin, että polii­ti­kot ovat joko ammat­ti­po­lii­tik­ko­ja, vir­ka­mie­hiä tai yrittäjiä.

    Yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät eivät ole enää muka­na poli­tii­kas­sa eli jouk­ko, joka edus­taa kan­saa ei ole­kaan leik­kaus kansasta.

    Paik­ko­je jakoa voi­daan mani­pu­loi­da laa­jas­ti pis­tä­mäl­lä päte­vyys­vaa­ti­muk­set sell­si­sek­si, että vain tiet­ty hen­ki­lö kelpaa.

    Hyvä esi­merk­ki täl­lai­ses­ta oli per­su­jen EU-avus­ta­jan valin­ta, haku oli suun­nat­tu yhdel­le henkilölle

    Ja

  60. Ris­to Jääs­ke­läi­nen:
    Eikö jokai­nen, joka edes jos­kus on loton­nut, ole peri­aat­tees­sa hyväk­sy­nyt hel­pon rahan työn­tä­mi­sen omaan taskuunsa?

    Ei, kor­rup­tio tai jul­kis­ten varo­jen kaval­ta­mi­nen(*) EI ole sama asia kuin osal­lis­tu­mi­nen jär­jes­tet­tyi­hin rehel­li­siin arpa­jai­siin jos­sa jae­tut rahat on kerät­ty arpo­ja myy­mäl­lä (se epä­re­hel­li­syys nis­sä­kin orga­ni­saa­tios­sa on ollut siel­lä poliit­ti­sen joh­don puo­lel­la). Se ei myös­kään ole ver­rat­ta­vis­sa sii­hen, että hakee lisää jäl­ki­ruo­kaa sei­so­vas­ta pöy­däs­tä, kuten toi­nen kir­joit­ta­ja esitti.

    Anu:
    Kiitos!Just samaa mie­tin vii­kon­lop­pu­na: me ollaan unoh­det­tu armo ja se, että me kaik­ki teh­dään isom­pia ja pie­nem­piä vir­hei­tä. Nyt lyn­ka­taan koh­tuut­to­mas­ti yhtä ihmis­tä, oli sit­ten kyse pek­ka­pe­räs­tä, hima­sen rapor­tis­ta tai kym­me­nen vuot­ta sit­ten käräh­tä­nees­tä hiihtäjästä. 

    Armon tai anteek­sian­non ei yleen­sä kat­so­ta sisäl­tä­vän lupaa säi­lyt­tää oikeu­det­to­mas­ti saa­tu­ja etu­ja osoit­ta­mat­ta katu­mus­ta. Sil­tä osin kun hänen toi­min­tan­sa ei anna aihet­ta oikeus­pro­ses­sei­hin tai vahin­gon­kor­vauk­siin (ne kave­rei­den mat­ka­li­put lie­ne­vät sii­tä juri­di­ses­ti kysee­na­lai­sim­mas­ta pääs­tä), hän saa NYT, lakat­tu­aan ole­mas­ta KEVAn toi­ma­ri olla puo­les­ta­ni rau­has­sa (ja odot­taa nii­tä kor­keam­pia yksi­tyi­sen sek­to­rin palk­ka­tar­jouk­sia, joi­hin hän­tä ali­pal­kat­tu­na päte­vä­nä joh­ta­ja­na pitä­neet ilmei­ses­ti­kin uskovat)


    (*) Tie­dän että käy­tän ter­me­jä löy­sem­min kuin Suo­men laki­kir­ja ne voi mää­rit­tää. Emme me arvioi kor­rup­tio­ta Afri­kas­sa­kaan sil­lä perus­teel­la toi­mi­ko maan pre­si­dent­ti ken­ties maan­sa lakien mukai­ses­ti siir­täes­sään val­tion kas­sas­ta raho­ja vävy­poi­kan­sa pankkitilille.

  61. Sal­la­maa­ri Muho­nen, vih­rei­den edus­ta­ja KEVA:n hal­li­tuk­ses­sa, sanoi seuraavasti:“Se, että on jon­kun tie­teen toh­to­ri, ei tar­koi­ta, että on asian­tun­te­mus­ta min­kään val­ta­kun­nan joh­ta­jak­si”. Näin hän perus­te­li Ailuk­sen valin­taa ohi päte­väm­pien hakijoiden.
    Mikä lie­nee ko. hen­ki­lön oma kou­lu­tus tai asian­tun­te­mus vaa­ti­vaan teh­tä­vään elä­keyh­tiön hal­li­tuk­ses­sa? Tai yli­pää­tään hal­li­tuk­ses­sa istu­vien henkilöiden?

  62. Jus­si P. osui nau­lan kan­taan, pee­saan hän­tä. Pal­jon melua tyh­jäs­tä, jota kan­sal­le syö­te­tään totuu­te­na ja kateu­den lau­kai­si­ja­na. En näe Ailuk­sen toi­min­nas­sa mitään niin vää­rää, että täl­lai­nen jah­taus oli­si ollut tar­peen. Ailuk­sel­le tämä kaik­ki nyky­suo­ma­lai­nen roi­na on kus­tan­net­tu ja joku sen kai­ken on hyväk­sy­nyt. Hal­li­tuk­sen oli­si pitä­nyt rajoit­taa oikeuk­sia jo sil­loin, kun tilan­ne oli akuut­ti? Nyt ollaan jäl­ki­vii­sai­ta, var­sin­kin Lau­ra Räty.

    Itseä­ni häm­mäs­tyt­tää kovas­ti pal­jon Lau­ra Rädyn yliak­tii­vi­nen toi­min­ta Ailuk­sen lynk­kaa­mi­ses­sa. Aluk­si asias­ta piti teh­dä sel­vi­tys talon sisäl­lä toi­mi­van hen­ki­lön toi­mes­ta (usko­ma­ton fars­si tämä­kin) ja hal­li­tuk­sen piti ottaa kan­taa asi­aan 18.12. Yllät­täen Räty astuu jul­ki­suu­teen tode­ten, ettei hänen ja Ailuk­sen välil­lä ole enää luot­ta­mus­ta. Mikä kii­re? Joten­kin koko keis­si hai­see kana­tap­pe­lul­ta. Lau­ra Rädyn kan­nat­tai­si vih­doin teh­dä joh­to­pää­tök­set ja ero­ta hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan pal­lil­ta. Hän on Hesa­rin myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la lian­nut Kevan mai­neen, eikä se puh­dis­tu ennen kuin hänen armei­jan­sa mars­sii koko­nai­suu­des­saan ulos ja tilal­le astuu puh­das eet­ti­nen ajattelutapa.

  63. Kii­tos Soinivaara,

    Kir­joi­tuk­se­si, kuten aikai­sem­mat­kin kom­men­tit luo­vat uskoa tulevaisuuteen.
    Meil­lä on vie­lä poliit­tis­tä sivis­tys­tä ja ihmi­siä, jot­ka ihan aidos­ti ja oikeas­ti halua­vat kai­kil­le parem­paa arkea.

    Tämä nar­sis­ti­nen, ahne ja oma­hy­väi­nen maa­il­ma ei ole tuo­nut kenel­lek­kään hyvää. Hul­lut­han avoau­tol­la tääl­lä suo­mes­sa ajaa ja vie­lä mak­saa sii­tä tai las­kut­taa eläkeläisiä 🙂 

    Var­mas­ti sana Keva ja sen hal­li­tus, on saa­nut lei­man ahneet, oma­hy­väi­set, ryyp­pää­vät, tyh­jän­päi­set johtajat.

  64. Tie­de­mies: Mik­si näi­tä hal­lin­noin­te­ja yli­pää­tään tar­vi­taan? Ei se ole kuin kup­paus­ta. Jos halu­taan pak­ko­sääs­tä­mis­tä eläk­kei­siin, niin sovi­taan että jokai­sen kan­sa­lai­sen pitää hank­kia tili jon­ne rahat lai­te­taan ja jon­ka raho­jen sijoi­tus­ja­kau­man jokai­nen itse päät­tää, default­ti­na jotain sen­kal­tais­ta että n% indek­sei­hin (jot­ka saa itse vali­ta) ja 100‑n% kor­koi­hin (kuin myös). Tai mik­sei niin että sijoi­tus­ten jakau­man saa jokai­nen ihan itse vali­ta ihan vapaasti. 

    Ei se nyt ihan noin yksin­ker­tais­ta ole, elä­ket­tä kun mak­se­taan kuu­kausi­pe­rus­tai­ses­ti ihan riip­pu­mat­ta sii­tä kuo­lee­ko elä­ke­läi­nen 65 vai 95 vuo­ti­aa­na. Yksi­tyi­set sääs­tö­ti­lit lop­pui­si­vat aika monel­la kesken.

    Jos elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä halu­taan ole­van min­kään­lais­ta rahas­toin­tia (mikä suku­pol­vie­ro­jen tasaa­mi­sek­si on jota­kuin­kin vält­tä­mä­tön­tä), kerään­tyy rahaa ja val­taa väki­sin­kin johon­kin. Ei tätä perus­a­se­tel­maa voi mil­lään lain­sää­dän­nöl­li­sil­lä kei­noin muut­taa, kor­kein­taan elä­ke­ra­hoil­la pul­jaa­jat siir­ty­vät koti­mai­sen leh­dis­tön ryö­py­tet­tä­vis­tä jon­ne­kin cay­man­saa­ril­le kas­vot­to­mien rahas­to­yh­tiöi­den taak­se pii­loon ja sijoi­tuso­mis­ta­mi­seen liit­ty­vä val­lan­käyt­tö kar­kai­si koko­naan koti­mai­sis­ta käsistä. 

    Elä­ke­jär­jes­tel­mä sinän­sä on ihan hyvä, ja jos media kiin­nit­täi­si huo­mio­ta yksit­täis­ten joh­ta­jien palk­kioi­den sijaan taus­tal­la pyö­ri­vään hal­li­tus­paik­ka­ka­rusel­liin (jos­sa elä­keyh­tiöt suu­ri­na omis­ta­ji­na istu­vat hal­li­tuk­sis­sa nimit­tä­mäs­sä joh­ta­jia ja joh­ta­jat elä­keyh­tiöi­den “asia­kas­o­mis­ta­ji­na” istu­vat samo­jen elä­keyh­tiöi­den hal­li­tuk­sis­sa) saa­tet­tai­siin palk­kiot­kin ehkä saa­da las­ket­tua inhi­mil­li­sem­mäl­le tasolle.

  65. Ailuk­sen tapaus on jär­je­tön. Työn­te­ki­jä ero­te­taan, kos­ka hän ottaa vas­taan pal­kan, jon­ka työn­tan­ta­ja hänel­le työ­so­pi­muk­sen mukaan mak­saa. Oli­si­ko Ailuk­sen pitä­nyt palaut­taa palkkansa?

    Autos­ta on revit­ty skan­daa­li, kun se — hui kau­his­tus — oli avoau­to ja vie­lä­pä BMW. Hin­nal­taan­han auto toden­nä­köi­ses­ti oli samaa tasoa, kuin hyvä­palk­kai­sen dema­ri­duu­na­rin perheuto.

  66. Suo­men sosi­aa­li- ja ter­veys­me­nois­ta vuon­na 2011 meni vakuu­tus­lai­tos­ten hal­lin­nol­le 1124 mil­joo­naa euroa. Samaan aikaan vakuu­tus­lai­tos­ten toi­min­taa aina­kin teo­rias­sa val­vo­van minis­te­riön (STM) hal­lin­to­me­not oli­vat 87 mil­joo­naa euroa. Täh­den­nän että nuo luvut eivät ole suo­raan ver­tai­lu­kel­poi­sia, kos­ka ns. hal­lin­to­me­no­ja voi las­kea hyvin eri tavoin, mut­ta ensin­mai­nit­tu kuu­los­taa sil­ti isol­ta Suo­men kokoi­ses­sa maas­sa. Jokai­nen työs­sä­käy­vä suo­ma­lai­nen mak­soi siis vakuu­tus­lai­tos­ten hal­lin­to­ku­lu­ja kes­kim. 38 euroa kuus­sa (ver­taan tuo­hon lukuun kos­ka työ­nan­ta­jat ja työs­sä­käy­vät mak­sa­vat pää­osin nuo menot elä­ke­mak­suis­saan, toki yhtiöt/kassat hal­lin­noi­vat samal­la myös ei-työs­sä­käy­vien eläkepottia).

    Ja nuo sum­mat voi­vat olla­kin ihan ok, asi­aa vaan oli­si hel­pom­pi arvioi­da jos elä­ke­jär­jes­tel­mä oli­si ihan rehel­li­ses­ti vero­ra­hot­tei­nen jul­ki­nen pal­ve­lu eikä nyky­tyy­liin jul­ki­nen pal­ve­lu rii­sut­tu­na läpi­nä­ky­vyy­des­tä sekä demo­kraat­ti­ses­ta vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­des­ta jär­jes­tel­män kehittämiseen.

  67. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa tun­tuu unoh­tu­van se, että elä­ke­jär­jes­tel­män teh­tä­vä­nä on mak­saa työ­eläk­kei­tä, jot­ka ovat tär­kein osa suo­ma­lais­ta sosiaaliturvaa. 

    Rahas­to­ja tar­vi­taan, kos­ka työ­elä­ke­jär­jes­tel­mä on osit­tain rahas­toi­va eikä puh­das jako­jär­jes­tel­mä. Rahas­toin­nin idea on taas ikä­ra­ken­teen muu­tok­ses­ta joh­tu­van elä­ke­me­no­jen nousun tasaa­mi­nen niin, ettei mak­su­ja tar­vit­se korot­taa yhtä pal­jon kuin menot nouse­vat. Samal­la eläk­kei­tä suo­ja­taan myös sijoitusriskiltä. 

    Jär­jes­tel­män toi­min­ta­ku­lut ovat koko­nai­suu­des­saan edul­li­set sik­si, että Suo­mes­sa ei tar­vi­ta pääl­lek­käi­siä elä­ke­jär­jes­tel­miä. Monis­sa mais­sa on val­tion perus­e­läk­keen lisäk­si eri­lai­sia työ­nan­ta­ja­koh­tai­sia ja hen­ki­lö­koh­tai­sia lisäe­lä­ke­jär­jes­te­ly­jä, mikä lisää pait­si moni­mut­kai­suut­ta myös toi­mi­joit­ten mää­rää ja toimintakuluja. 

    Suo­ma­lai­set elä­keyh­tiöt ovat aika trans­pa­rent­te­ja; tie­dot ylim­män joh­don pal­kois­ta ja hal­lin­non palk­kiois­ta ovat jul­ki­sia ja ne löy­ty­vät yhtiöi­den nettisivuilta.

  68. Ailuk­sen ajo­jah­din syy kai oli se että tuol­lai­set edut jot­ka hänel­lä oli eivät kuu­lu vir­ka­mie­hel­le, jos KEVA kat­so­taan viras­tok­si eikä yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­nan­ta­jak­si. Ne meis­tä jot­ka olem­me olleet jos­kus töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tie­däm­me tark­kaan että autoe­tua ei ole ja myös joh­ta­jan pal­kan pitäi­si nou­dat­taa jotain viral­lis­ta tau­luk­koa ja las­ku­var­jo­so­pi­muk­sia ei sal­li­ta. Sen­si­jaan vir­ka-asun­to, mut­ta asian­mu­kais­nen sel­lai­nen, voi kuu­lua hyvin­kin vir­ka­suh­tee­seen kuten myös joh­ta­jil­la mah­dol­li­suus kul­kea työ­mat­kan­sa kul­jet­ta­jal­li­sel­la autol­la, mut­ta vain työ­mat­ko­ja, ei vapaa-ajan. 

    Tuol­lai­set työ­nan­ta­jat kuten KEVA kuu­lu­ne­vat johon­kin har­maa­seen sek­to­riin jol­lai­sia ovat val­tion mono­po­liyh­tiöt Alko, Itel­la, VR ja Veik­kaus. Jos joku niis­tä luis­taa aiem­min hyväk­sy­tyis­tä peri­aat­teis­ta ja se tulee ylei­seen tie­toi­suu­teen niin voi olla var­ma että niis­tä kirjoitetaan.

  69. Kuin­ka monel­ta jul­ki­sen sek­to­rin joh­to­por­taan hen­ki­löl­tä löy­ty­vät vas­taa­van­lai­set luu­ran­got kaa­pis­ta, bema­rit auto­tal­lis­ta, tosit­teet vir­ka­mat­koi­na mak­se­tuis­ta lomis­ta. Asia­jour­na­lis­mi oli­si läh­te­nyt sel­vit­tä­mään ilmiön laa­juut­ta ja luonnetta.

    Perus­on­gel­ma on läpi­nä­ky­mät­tö­myy­des­sä, joka mah­dol­lis­taa suh­mu­roin­nin. Nämä raken­teet voi­daan halu­tes­sa poliit­ti­sin pää­tök­sin muut­taa läpi­nä­ky­vik­si, ver­hot lasi­sei­nik­si. Mik­si ei ole muutettu?

  70. Huhu­taan, että ay-pomo­jen pal­kat pää­toi­mes­ta ovat pie­niä, mut­ta var­si­nai­nen palk­ka tulee­kin elä­keyh­tiöi­den hallituksista. 

    Miten ihmees­sä elä­keyh­tiöi­den hal­li­tus­palk­kiot muut­tu­vat pahek­sut­ta­vik­si, jos nii­tä saa­vat ay-liik­keen edus­ta­jat? Kai­kis­sa yksi­tyis­ten alo­jen työ­elä­keyh­tiöis­sä val­tao­sa hal­li­tuk­sen jäse­nis­tä on yri­tys­joh­don edus­ta­jia. Onko vähem­män pahek­sut­ta­vaa, että hei­dän saa­man­sa saman suu­rui­nen palk­kio on suh­tees­sa hei­dän mui­hin ansioi­hin­sa vähem­män kuin ay-liik­keen edustajilla?

  71. Miten hyvä oli­si mal­li, jos­sa vir­ka­mie­hik­si valit­tai­siin vir­ka­mie­hiä eikä polii­tik­ko­ja? Nyky­ään­hän poliit­ti­sen kau­pun­gin­joh­ta­jien, apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jien ja por­mes­ta­rien tapauk­ses­sa virat tapaa­vat usein men­nä poliitikoille.”

    Polii­ti­kot­han ovat pää­osin taus­tal­taan virkamiehiä.

    Las­kien ker­ran Kok­ko­muk­sen jakau­tu­man ja 2/# kan­san­edus­ta­jis­ta oli vir­ka­mie­hiä, loput yrittäjiä

    Sama on kun­ta­sek­to­ril­la, mones­sa kun­nas­sa viran­hal­ti­joil­la on enem­mis­tö valtuustossa

  72. Keva omis­taa 3000 asun­toa ympä­ri Suo­men. Pitäis­kö kaik­kien keit­tiöt tar­kis­taa ettei ole lii­an hienoa?

    Jos itse omis­tai­sin ison luu­kun Hesan kes­kus­tas­sa saat­tai­sin hyvin­kin inves­toi­da 100 ton­nia sen kun­nos­ta­mi­seen, ja lait­taa sit­ten vaik­ka vuokralle.

  73. Palk­ka­ta­sos­ta ylei­ses­ti: palk­kae­rot­han Suo­mes­sa ovat län­si­mai­den pie­nim­pien jou­kos­sa. Suo­ma­lai­nen aka­tee­mi­nen on palk­ka­kuo­pas­sa kes­kieu­roop­pa­lai­seen kol­le­gaan­sa näh­den ja niin on myös suo­ma­lai­nen yritysjohtaja.

  74. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ja mitä sit­ten? Ei nyt ollut kyse pal­kan suuruudesta.

    Kari A.J. Jär­vis­tä voi var­maan kri­ti­soi­da kovin sanoin mones­ta­kin asias­ta mut­ta ehkä sil­loin kan­nat­taa kes­kit­tyä niihin…

    En tie­dä sinun ja her­ra Jär­vi­sen suh­teis­ta, mutta
    Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­sen point­ti oli käsit­teek­se­ni juu­ri sii­nä, että kes­kus­te­lun ei pitäi­si men­nä hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin vaan kes­kit­tyä jär­jes­tel­män epäkohtiin.

    Soli­dium kuu­luu tähän jo mui­den­kin kom­men­toi­jien mai­nit­se­maan “var­jo­jul­ki­seen sek­to­riin”, jos­sa palk­ka­kus­tan­nuk­set läh­te­vät aivan käsis­tä, ja kulut ote­taan veron­mak­sa­jan kuk­ka­ros­ta. Vii­me vuon­na 11 hen­ki­löä töis­sä ja hen­ki­lös­tö­ku­lut 2,4 milj. euroa.

    Sen takia nos­tan täs­tä mete­liä, että vas­taa­van­lai­nen käh­min­tä Krei­kas­sa ja Ita­lias­sa on syöy­nyt kan­sa­lais­ten luot­ta­muk­sen jul­kis­hal­lin­toon ja sen ins­ti­tuu­tioi­hin, ja jon­ka vuok­sia maat ovat kriisissä.

  75. teek­ka­ril­le siis:

    elä­keyh­tiöt suu­ri­na omis­ta­ji­na istu­vat hal­li­tuk­sis­sa nimit­tä­mäs­sä joh­ta­jia ja joh­ta­jat elä­keyh­tiöi­den “asia­kas­o­mis­ta­ji­na” istu­vat samo­jen elä­keyh­tiöi­den hallituksissa.”

    Sidos­ryh­mien otsi­kot sekaisin!
    Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiön asia­kas on eläk­keen­saa­ja. Ei vuo­ri­neu­vok­set eikä ay-joh­ta­jat eivät­kä polii­ti­kot­kaan. Eläk­keen­saa­jien pal­kois­ta eläk­keet ker­ty­vät vaik­ka haluk­kai­ta häm­men­tä­jiä on suu­ret joukot.
    Mil­lä elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöl­lä on eläk­keen­saa­ja hallituksessaan?

    Eero:

    “Suo­men sosi­aa­li- ja ter­veys­me­nois­ta vuon­na 2011 meni vakuu­tus­lai­tos­ten hal­lin­nol­le 1124 mil­joo­naa euroa. Samaan aikaan vakuu­tus­lai­tos­ten toi­min­taa aina­kin teo­rias­sa val­vo­van minis­te­riön (STM) hal­lin­to­me­not oli­vat 87 mil­joo­naa euroa.” 

    Mitä noil­la rahoil­la saa­daan? Elä­keyh­tiöi­den ris­kit pois­tet­tua? Elä­ke tilil­le? Räty­jen ja Ailus­ten “kana­tap­pe­lut” leh­tien palstoille?

    OS

    Mis­sä on pal­jon rahaa, on pal­jon rahan epä­asial­lis­ta käyttöä.”

    Voit­ko ker­toa lisää? Kuka, mis­sä, mil­loin ja miten? Mik­si tie­de­tään — ahneus­pa tietenkin.

    Muu­ten olen samaa miel­tä että elä­ke­hal­lin­to tar­vit­see remon­tin. Yhtiöt yhteen ja yhden hal­lin­non alle. Hal­lin­toon vain rahoi­tusam­mat­ti­lai­set. Esim kts JaSan kom­ment­ti — kulut, ris­kit ja tuot­to kes­kus­tel­ta­vak­si rötös­te­lyl­lä her­kut­te­lun asemesta.

  76. Kes­kus­te­li­ja: Ailuk­sen tapaus on jär­je­tön. Työn­te­ki­jä ero­te­taan, koska

    … ja täs­sä koh­das­sa meni väärin.

    Toi­mi­tus­joh­ta­ja ei ole työn­te­ki­jä. Toi­mi­tus­joh­ta­ja on yri­tyk­sen toi­mie­lin, ja toi­mi­tus­joh­ta­jan erot­taa yri­tyk­sen hal­li­tus. Perus­te­lui­ta ei tar­vi­ta. Hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan epä­luot­ta­mus toi­mi­tus­joh­ta­jaan riit­tää toi­mi­tus­joh­ta­jan vaih­toon isois­sa­kin yrityksissä.

    (… ja täs­sä­kin koh­das­sa meni vää­rin, tie­dän. Kevan toi­mi­tus­joh­ta­ja onkin vir­ka­mies, jota ei pys­ty erot­ta­maan oikein mil­lään. Ehkä kaf­ka­mai­sin yhdis­tel­mä, jon­ka voi saa­da aikaan.)

  77. Esa V: Kyl­lä­hän täs­sä oli muu­ta­mil­la toi­mit­ta­jil­la Esim Park­ko­nen(???) auk­ko tie­dois­sa. Hallitushan
    yhtiöis­sä on vas­tuus­sa toi­mi­tus­joh­ta­jan palkoista
    eduis­ta ja toimista.

    Hal­li­tus oli­si nor­maa­lis­sa yri­tyk­ses­sä vas­tuus­sa toi­mi­tus­joh­ta­jan pal­kois­ta, eduis­ta ja toi­mis­ta. Nor­maa­lis­ti tämän vas­tuun kave­ri­na on val­ta vapaas­ti antaa toi­ma­ril­le ken­kää ja ottaa toi­sen tilalle. 

    Täs­sä tapauk­ses­sa hal­li­tuk­sel­la ei ollut irti­sa­no­mis­val­taa. Vai­kea sit­ten on enää vas­tuu­ta­kaan ihan täy­des­sä mitas­sa lait­taa hal­li­tuk­sen har­teil­le. Toi­mi­tus­joh­ta­jan valin­ta ja erot­ta­mi­nen ovat hal­li­tuk­sen tär­keim­mät teh­tä­vät yrityksessä.

    Nämä val­tion viras­to­y­ri­tyk­set ovat vihe­liäi­siä. Pitäi­si päät­tää, onko kyse viras­tos­ta vai yri­tyk­ses­tä ja toi­mia sen mukaan.

  78. Jus­si:
    Sen takia nos­tan täs­tä mete­liä, että vas­taa­van­lai­nen käh­min­tä Krei­kas­sa ja Ita­lias­sa on syöy­nyt kan­sa­lais­ten luot­ta­muk­sen jul­kis­hal­lin­toon ja sen ins­ti­tuu­tioi­hin, ja jon­ka vuok­sia maat ovat kriisissä. 

    Täs­tä olen samaa mieltä. 

    Mik­si siis mai­ni­ta taas vain yksi nimi jos jär­jes­tel­mää halu­taan kor­ja­ta. Ailuk­seen meni pari viik­koa, aika lop­puu kes­ken jos epä­koh­dat käy­dään yksi ihmi­nen kerrallaan. 

    Tai­taa vaan olla niin että media ja lukijat/äänestäjät eivät vali­tet­ta­vas­ti herää ellei asioi­ta hen­ki­löi­dä. Ovat muu­ten lii­an abstrak­te­ja ja vaikeita.

  79. Vihe­rins­si: … ja täs­sä koh­das­sa meni väärin.Toimitusjohtaja ei ole työn­te­ki­jä. Toi­mi­tus­joh­ta­ja on yri­tyk­sen toi­mie­lin, ja toi­mi­tus­joh­ta­jan erot­taa yri­tyk­sen hal­li­tus. Perus­te­lui­ta ei tar­vi­ta. Hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan epä­luot­ta­mus toi­mi­tus­joh­ta­jaan riit­tää toi­mi­tus­joh­ta­jan vaih­toon isois­sa­kin yri­tyk­sis­sä.(… ja täs­sä­kin koh­das­sa meni vää­rin, tie­dän. Kevan toi­mi­tus­joh­ta­ja onkin vir­ka­mies, jota ei pys­ty erot­ta­maan oikein mil­lään. Ehkä kaf­ka­mai­sin yhdis­tel­mä, jon­ka voi saa­da aikaan.)

    Aivan. Jos Ailus oli­si halun­nut, hän­tä ei oli­si pys­ty­nyt erot­ta­maan jul­ki­suu­des­sa olleil­la perus­teil­la. Se oli­si edel­lyt­tä­nyt vir­ka­mies­lain mukai­sia perusteita.

    Ei-vir­ka­mies­toi­mi­tus­joh­ta­jan voi erot­taa mil­lä perus­teel­la tahan­sa ja irti­sa­no­mi­sai­ka on aika, joka kes­tää vah­ti­mes­ta­ril­ta ohja­ta toi­mi­tus­joh­ta­ja oves­ta ulos. Em. syys­tä ei-vir­ka­mies TJ:n ero­ra­ho­jen kau­his­te­lu on aivan tur­haa. Taval­lis­ta, yksit­täis­tä työn­te­ki­jää ei Suo­mes­sa pys­ty erot­ta­maan ilman erit­täin pai­na­via perus­tei­ta. Ei-vir­ka­mies­toi­mi­tus­joh­ta­jan voi mis­tä syys­tä tahan­sa, joten irti­sa­no­mis­kor­vaus joh­tuu osit­tain tästä.

  80. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Sama on kun­ta­sek­to­ril­la, mones­sa kun­nas­sa viran­hal­ti­joil­la on enem­mis­tö valtuustossa

    Ker­ro­pa edes yksi sel­lai­nen kunta!

  81. Jot­kut ovat arvos­tel­leet, kun ilta­leh­ti revit­te­lee jut­tua ravin­to­la­las­kuis­ta. Minus­ta se on tapa, jol­la asia tuo­daan taval­li­sen suo­ma­lai­sen mittakaavalle.

    Ailuk­sen palk­ko­jen ja etuuk­sien ver­tai­lul­la mui­den yhtiöi­den vas­taa­viin on halut­tu vesit­tää koko asia.

    Nokia jo kom­pas­tui ja kaa­tui palk­koi­hin ja bonuk­siin. Yhdys­val­ta­lai­nen tapa ei sovi suo­ma­lai­seen etiikkaan. 

    Yhdys­val­lois­sa­kin suur­ten palk­ko­jen taus­ta on kal­vi­ni­mis­sa. Ison pal­kan pii­lo­mer­ki­tys ja vies­ti on, että joh­ta­ja on tai­vas­ten val­ta­kun­nan lähet­ti­läs ja siu­naus yri­tyk­ses­sä — vähän niin­kuin täh­ti joulukuusessa.

  82. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    (… ja täs­sä­kin koh­das­sa meni vää­rin, tie­dän. Kevan toi­mi­tus­joh­ta­ja onkin vir­ka­mies, jota ei pys­ty erot­ta­maan oikein mil­lään. Ehkä kaf­ka­mai­sin yhdis­tel­mä, jon­ka voi saa­da aikaan.)

    KuEL:n mukaan elä­ke­lai­tok­sen viran­hal­ti­joi­hin sovel­le­taan kun­nal­li­ses­ta viran­hal­ti­jas­ta annet­tua lakia ja kun­ta­lain 25§:n mukaan kun­nan­joh­ta­ja on mah­dol­lis­ta erot­taa luot­ta­mus­pu­lan vuok­si — ko. pykä­lä kos­kee myös kun­tayh­ty­män johtajaa.

    Oli­si­pa ollut kiin­toi­saa näh­dä, oli­si­ko ko. sään­nös ollut sovellettavissa.

  83. Tie­de­mies:
    ‘snip’
    En väi­tä että USA:ssa on hyvä sys­tee­mi, mut­ta siel­lä hal­li­tuk­sen nimit­tää pre­si­dent­ti ja senaat­ti hyväk­syy. Minis­te­rit toki yleen­sä ovat puo­lue­kan­nal­taan pre­si­den­tin kans­sa samo­ja, mut­ta eivät aina, ja muu­ta­maa avain­paik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta har­vem­min var­si­nai­sia poliitikkoja.
    ‘snip’

    Ja mit­kä 2 puo­luet­ta hyväk­syi­sit kaksipuoluejärjestelmäämme?
    Ja mil­loin­ka­han on USAs­sa hal­li­tus kaa­tu­nut epäluottamukseen?

  84. Tie­de­mies: Jos halu­taan pak­ko­sääs­tä­mis­tä eläk­kei­siin, niin sovi­taan että jokai­sen kan­sa­lai­sen pitää hank­kia tili jon­ne rahat lai­te­taan ja jon­ka raho­jen sijoi­tus­ja­kau­man jokai­nen itse päät­tää, default­ti­na jotain sen­kal­tais­ta että n% indek­sei­hin (jot­ka saa itse vali­ta) ja 100‑n% kor­koi­hin (kuin myös). Tai mik­sei niin että sijoi­tus­ten jakau­man saa jokai­nen ihan itse vali­ta ihan vapaasti. 

    Eikös tätä Ruot­sis­sa kokeil­tu siten, että pal­kan­saa­ja saat­toi tur­vau­tua joko (jul­ki­sen?) elä­keyh­tiön pal­ve­lui­hin tai ottaa sijoi­tuk­set omiin käsiin? Tulok­set omin käsin onneen- sijoi­tuk­sis­ta oli­vat kovin vaih­te­le­vat. Osa hyvä­palk­kai­sis­ta­kin ihmi­sis­tä jou­tui eläk­keel­le jää­ty­ään nopeas­ti sosi­aa­li­tuen varaan. Täl­lais­ta kai myös USA:ssa sattuu.

    Eikö­hän täs­sä­kin asias­sa suu­ruu­den eko­no­mia, m.l. satun­nais­vaih­te­lun pie­ne­ne­mi­nen, ole eläk­keen odot­ta­jan etu.

  85. Työ­suh­dea­sun­nois­ta pul­pah­ti vaan mie­lee­ni, että sisäl­tyy­kö­hän tuo­hon vie­lä sel­lai­nen kyt­kös, mil­lä esi­mer­kik­si voi­si lunas­taa työ­suh­dea­sun­ton­sa itsel­leen jol­lain mää­rä­tyl­lä hin­nal­la esim. kun työ­suh­de lop­puu tai koit­taa elä­kei­kä. Vaik­ka­pa jät­tä­mäl­lä otta­mat­ta pal­kan­ko­ru­tuk­sen ja tuol­la sit­ten mak­sai­si työ­suh­dea­sun­toan­sa omakseen.

  86. Se täs­sä “keis­sis­sä” on hyvä, että joh­don palk­kioi­den koh­tuul­li­suus tulee kes­kus­te­luun vah­vas­ti mukaan.

    Tar­koi­tan, siis jul­ki­sen puo­len joh­don palk­ko­ja ja etuuksia.
    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la mak­set­ta­koon, niin pal­jon kuin omis­ta­jat hyväk­sy­vät, mut­ta kun on kyse jul­ki­sen sek­to­rin joh­ta­ja pal­kois­ta, niin siel­lä oli­si hyvä laa­tia ohjeet/ mää­räyk­set max. brut­to­pal­kois­ta etuuksineen.esim jul­ki­suu­des­sa ollut 15X alin kysei­sen työ­pai­kan palkka.

    Tulijoita/ haki­joi­ta on var­mas­ti vaik­ka jul­ki­suu­des­sa väi­te­tään, että osaa­va joh­ta­jis­to kato­aa “jon­ne­kin”.

  87. uusi kas­vo tääl­lä:
    Se täs­sä “keis­sis­sä” on hyvä, että joh­don palk­kioi­den koh­tuul­li­suus tulee kes­kus­te­luun vah­vas­ti mukaan.

    Tar­koi­tan, siis jul­ki­sen puo­len joh­don palk­ko­ja ja etuuksia.
    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la mak­set­ta­koon, niin pal­jon kuin omis­ta­jat hyväk­sy­vät, mut­ta kun on kyse jul­ki­sen sek­to­rin joh­ta­ja pal­kois­ta, niin siel­lä oli­si hyvä laa­tia ohjeet/ mää­räyk­set max. brut­to­pal­kois­ta etuuksineen.esim jul­ki­suu­des­sa ollut 15X alin kysei­sen työ­pai­kan palkka.

    Tulijoita/ haki­joi­ta on var­mas­ti vaik­ka jul­ki­suu­des­sa väi­te­tään, että osaa­va joh­ta­jis­to kato­aa “jon­ne­kin”.

    Tämä nyt on debaa­tin koh­tee­na, mut­ta asia unoh­tuu pian. Niin on käy­nyt kai­kis­sa “skan­daa­leis­sa”. Aina. Ja sit­ten tulee uusi skan­daa­li, jos­ta kohis­taan muu­ta­ma viikko.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vih­rei­den läh­tö­koh­ta­na on, ja se on sanot­tu jul­ki­ses­ti, että minis­te­rit ja kau­pun­gin­joh­ta­jat isois­sa kau­pun­geis­sa voi­daan vali­ta poliit­tis­ten­man­daat­tien perus­teel­la. Olem­me kui­ten­kin esit­tä­neet, että asias­ta saa parem­man, jos poliit­ti­set kau­pun­gin­joh­ta­jat kor­va­taan pormwes­ta­reil­la ja apulaispormestareilla.

    Sil­loin por­mes­ta­ri pitäi­si vali­ta myös suo­ral­la kan­san­vaa­lil­la ja hänel­lä pitäi­si olla riit­tä­väs­ti val­tuuk­sia kuten vaik­ka­pa New Yor­kis­sa. Nyt “wan­na­be met­ro­po­li” Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­ta­jan palk­ka ovat tiet­tä­väs­ti jopa kor­keam­pia kuin New Yor­kin. Tam­pe­reel­la ja Pirk­ka­las­sa on por­mes­ta­ri­jär­jes­tel­mä, mut­ta por­mes­ta­rit vali­taan joh­ta­vien polii­tik­ko­jen toi­mes­ta eri­näis­ten sopi­mus­ten ja poliit­tis­ten käh­min­tö­jen jäl­keen. Myös tääl­lä vih­reät ovat poliit­ti­ses­sa val­lan­kah­vas­sa ja apu­lais­por­mes­ta­rei­na. Itse por­mes­ta­rin palk­ka on Tam­pe­reel­la­kin pää­mi­nis­te­rin palk­kaa suu­rem­pi. Joten­kin tun­tuu sil­tä, että vih­reät­kään eivät vas­tus­ta poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä sil­loin kun on muka­via ja hyvä­palk­kai­sia vir­ko­ja tarjolla.

  89. uusi kas­vo tääl­lä:
    Se täs­sä “keis­sis­sä” on hyvä, että joh­don palk­kioi­den koh­tuul­li­suus tulee kes­kus­te­luun vah­vas­ti mukaan.

    Tar­koi­tan, siis jul­ki­sen puo­len joh­don palk­ko­ja ja etuuksia.
    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la mak­set­ta­koon, niin pal­jon kuin omis­ta­jat hyväk­sy­vät, mut­ta kun on kyse jul­ki­sen sek­to­rin joh­ta­ja pal­kois­ta, niin siel­lä oli­si hyvä laa­tia ohjeet/ mää­räyk­set max. brut­to­pal­kois­ta etuuksineen.esim jul­ki­suu­des­sa ollut 15X alin kysei­sen työ­pai­kan palkka.

    Tulijoita/ haki­joi­ta on var­mas­ti vaik­ka jul­ki­suu­des­sa väi­te­tään, että osaa­va joh­ta­jis­to kato­aa “jon­ne­kin”.

    Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la ren­git päät­tä­vät ren­kien pal­kois­ta, eivät omistajat

    Vain hyvin pie­nel­le työn­te­ki­jä­jou­kol­le omis­ta­ja on pal­kois­ta päät­tä­vä henkilö

    Eli ren­git ovat nii­tä, jot­ka jaka­vat omis­ta­jan rahat

  90. Kes­kus­te­li­ja:Em. syys­tä ei-vir­ka­mies TJ:n ero­ra­ho­jen kau­his­te­lu on aivan turhaa.

    Btw Hau­ta­la keis­sis­sä­hän kau­his­tel­tiin sitä, että omis­ta­jan edus­ta­ja uhka­si vas­taan han­goit­te­le­vaa tj:tä pot­kuil­la. On tämä välil­lä vähän nurinkurista 😉

    Mut­ta pahek­sun­nan oikeel­li­suus riip­puu ihan ero­ra­han mää­räs­tä. Kyl­lä ero­ra­han pitäi­si olla jos­sain jär­ke­väs­sä suh­tees­sa pal­kaan, eikä hom­man pitäi­si toi­mia niin, että mokaa tai onnis­tuu, rahan tuloa ei voi estää. Itse, asi­aa sen enem­pää tun­te­mat­ta, pitäi­sin hyvä­nä ero­ra­han koko­na 6–12kk palk­kaa ilman bonareita.

    Toki esi­mer­kik­si yksi­tyi­set saa­vat mak­saa joh­ta­jil­leen ihan mitä halua­vat, mut­ta minus­ta on vain tyh­mää mak­saa perus­palk­kaan näh­den kovin­kaan suu­ria sum­mia sel­väs­tä epäonnistumisesta.

    toi­mi­tus­joh­ta­ja itse­kin” (ja mitä ilmei­sim­min palkkakuopassa)

  91. Lii­an van­ha: Aika onne­ton näy­tel­mä. Ailus oli jopa polii­ti­se­na nimi­tyk­se­nä lim­bo, poliit­ti­set ansiot­kin oli­vat vähäi­set .En tie­dä mis­tä kepun onnis­tui löy­tää hänet.

    Ailuk­sen taus­ta­han on enem­män ay-toi­min­nas­sa kuin poli­tii­kas­sa. Hän on enti­nen toi­mi­hen­ki­lö­liit­to Jyty:n puheen­joh­ta­ja ja lakimies.

    Ikä­vä maku täs­tä joten­kin jäi sii­nä mie­les­sä, että hyö­kät­tiin vain yhtä elä­ke­joh­ta­jaa vas­taan. Ilmei­ses­ti joku kateel­li­nen alai­nen syöt­ti näi­tä tie­to­ja julkisuuteen.

    Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mä­hän on omi­tui­suus kan­sain­vä­li­ses­ti. Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­tä­hän hal­lit­see kak­si­kan­ta eli työ­mark­ki­na­jär­jes­töt. Esi­mer­kik­si Ilma­ris­ta pide­tään dema­rien vakuu­tus­yh­tiö­nä, eikä tätä lei­maa yhtään vähen­nä se, että siel­lä joh­dos­sa on ollut demari/SAK taus­tai­sia hen­ki­löi­tä. SAK:n Lau­ri Lyly­kin näyt­ti saa­neen vii­me vuon­na kokous­palk­kioi­ta 35000 euroa (eli 3500/kokous). Pal­kan­saa­ja ei voi vali­ta vapaas­ti elä­keyh­tiö­tä, vaan sen tekee työ­na­ta­ja. Var­man Vuo­ria todis­te­li aamul­la, ettei­vät he käy­tä veron­mak­sa­jien rahaa. Tämä on kui­ten­kin puo­li­to­tuus, aina­kin työn­te­ki­jöi­den osal­ta. Kyl­lä työ­elä­ke­mak­sut pakos­ti mene­vät näil­le kes­ki­näi­sil­le vakuutusyhtiöille. 

    Kian­der edel­lä todis­te­li Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­män hyvyyt­tä. Itse kan­nat­tai­sin kui­ten­kin sel­lais­ta muis­taak­se­ni Tans­kan mukais­ta mal­lia, jos­sa oli­si mel­ko hyvä kan­sa­ne­läk­keen tapai­nen perus­e­lä­ke ja sit­ten sen pääl­le jokai­nen sai­si kerä­tä elä­ke­va­ro­jaan halua­mal­laan taval­la. Suo­mes­sa­han peruseläke/kansaneläke on tosi alhai­nen ja monet jou­tu­vat elä­mään sillä.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Por­mes­ta­rien ase­ma kau­pun­geis­sa vas­taa ministereitä. 

    Kom­men­toin vie­lä tuo­ta yksi­tyis­koh­taa. Minus­ta kun­nan­hal­li­tus vas­taa hal­li­tus­ta, kun­nan­hal­li­tuk­sen jäse­net minis­te­rei­tä, kau­pun­gin­joh­ta­jat lähin­nä kor­keim­pia vir­ka­mie­hiä, vaa­leil­la valit­tu por­mes­ta­ri ehkä hie­man vaa­leil­la valit­tua pre­si­dent­tiä, ja polii­tik­ko­jen itse valit­se­ma por­mes­ta­ri­ry­väs lähin­nä poliit­ti­ses­ti nimi­tet­ty­jä kor­kei­ta vir­ka­mie­hiä. Sitä että polii­ti­kot valit­se­vat ylei­ses­ti toi­si­aan kor­kea­palk­kai­siin vir­koi­hin pidän jon­ki­nas­tei­se­na korruptiona.

    1. Kos­ka olen ollut sekä minis­te­ri, että kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäsen, voin sanoa, ettei kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäse­nyys vas­taa lain­kaan minis­te­rin teh­tä­viä. Kau­pun­gin­hal­li­tus on kol­lek­tii­vi, jona yksit­täi­sil­lä jäse­nil­lä ei ole mitään teh­tä­vä tai vas­tuu­aluet­ta eikä mah­dol­li­suut­ta ohja­ta val­mis­te­lua. Minis­te­ri on koko minis­te­riön esi­mies ja on vas­tuus­sa omas­ta hal­lin­no­na­las­taan yksin.

  93. Tans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa ja mones­sa muus­sa kan­sa­ne­läk­keen tapai­sen perus­e­läk­keen pääl­le tulee ansio­si­don­nai­nen lisäe­lä­ke, jos­ta on sovit­tu työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa ja jos­ta aiheu­tu­vat mak­sut ovat käy­tän­nös­sä pakol­li­sia työ­nan­ta­jil­le ja pal­kan­saa­jil­le. Näi­tä eläk­kei­tä hal­lin­noi­vat toi­mia­la­koh­tai­set elä­ke­ra­has­tot, joi­den hal­lin­nos­sa istu­vat työ­nan­ta­jien ja ay-liik­keen edus­ta­jat. Täs­sä suh­tees­sa sys­tee­mit eivät pal­jon poik­kea Suo­mes­ta, mut­ta kir­jo on tie­tys­ti suurempi.

  94. Sylt­ty: Btw Hau­ta­la keis­sis­sä­hän kau­his­tel­tiin sitä, että omis­ta­jan edus­ta­ja uhka­si vas­taan han­goit­te­le­vaa tj:tä pot­kuil­la. On tämä välil­lä vähän nurinkurista 

    Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa on kui­ten­kin yhteis­tä se, että yri­tys­ra­ken­ne toi­mii joten­kin omi­tui­ses­ti. Ei pitäi­si sot­kea viras­to­ja ja yrityksiä.

  95. Sylt­ty: Kyl­lä ero­ra­han pitäi­si olla jos­sain jär­ke­väs­sä suh­tees­sa pal­kaan, eikä hom­man pitäi­si toi­mia niin, että mokaa tai onnis­tuu, rahan tuloa ei voi estää. Itse, asi­aa sen enem­pää tun­te­mat­ta, pitäi­sin hyvä­nä ero­ra­han koko­na 6–12kk palk­kaa ilman bonareita.

    Toi­mi­tus­joh­ta­jan koh­dal­la ero­ra­ha on kor­vaus sii­tä, että työ­suh­de voi päät­tyä sil­män­rä­päyk­ses­sä ilman sen kum­mem­paa syy­tä. Uuden työn löy­tä­mi­nen otsi­kol­la “joh­ta­ja” ei ole ihan tri­vi­aa­li hom­ma, sii­hen menee aika tyy­pil­li­ses­ti ihan run­saas­ti aikaa.

    Mai­nit­se­ma­si haa­ruk­ka on aika tyy­pil­li­nen. Irti­sa­no­mi­sai­ka pit­kis­sä työ­suh­teis­sa on yleen­sä 6 kk, joten se on jon­kin­lai­nen mini­mi ero­ra­hal­le. Ero­ra­ha voi­daan joh­ta­ja­so­pi­muk­ses­sa kir­ja­ta myös työ­suo­rit­tee­seen sidon­nai­sek­si, mut­ta aika har­va fir­ma halu­aa pitää ero­tet­tua toi­ma­ria teke­mäs­sä yhtään mitään. 

    Tuo “ei bona­rei­ta” taas riip­puu kovas­ti bonus­jär­jes­tel­män tyy­lis­tä. Jos jär­jes­tel­mä pal­kit­see poik­keuk­sel­li­sen hyväs­tä suo­ri­tuk­ses­ta, bona­rei­ta ei pidä huo­mioi­da ero­ra­has­sa. Jos taas jär­jes­tel­mä käy­tän­nös­sä aina tuo jotain perus­pal­kan pääl­le, asia yleen­sä joten­kin huomoidaan.

    Ailuk­sen tapauk­ses­sa Ailus itse oli aika hyväs­sä neu­vot­te­lua­se­mas­sa ero­ra­ho­jen suh­teen. Tämä on kui­ten­kin lain­sää­dän­nöl­li­nen vir­he, mut­ta yksi­lö aika luon­nol­li­ses­ti ottaa tuos­sa tilan­tees­sa ilon irti.

  96. uusi kas­vo tääl­lä: jul­ki­sen sek­to­rin joh­ta­ja pal­kois­ta, niin siel­lä oli­si hyvä laa­tia ohjeet/ mää­räyk­set max. brut­to­pal­kois­ta etuuksineen.esim jul­ki­suu­des­sa ollut 15X alin kysei­sen työ­pai­kan palkka.

    … joka on erit­täin help­po kier­tää sil­lä, että mata­la­palk­ka­vä­ki ote­taan vuokratyövoimana.

  97. Lee­naS: ”Se, että on jon­kun tie­teen toh­to­ri, ei tar­koi­ta, että on asian­tun­te­mus­ta min­kään val­ta­kun­nan johtajaksi”

    Voin alle­kir­joit­taa tämän. Minul­la ei aina­kaan oli­si asian­tun­te­mus­ta min­kään sor­tin joh­ta­jak­si. Tus­kin edes kyke­ni­sin toi­mi­maan oikeas­sa työelämässä.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kos­ka olen ollut sekä minis­te­ri, että kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäsen, voin sanoa, ettei kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jäse­nyys vas­taa lain­kaan minis­te­rin teh­tä­viä. Kau­pun­gin­hal­li­tus on kol­lek­tii­vi, jona yksit­täi­sil­lä jäse­nil­lä ei ole mitään teh­tä­vä tai vas­tuu­aluet­ta eikä mah­dol­li­suut­ta ohja­ta val­mis­te­lua. Minis­te­ri on koko minis­te­riön esi­mies ja on vas­tuus­sa omas­ta hal­lin­no­na­las­taan yksin.

    Tot­ta tuo­kin. Toi­saal­ta kun­nis­sa on eri alo­jen yksi­tyis­koh­tai­sem­paa ja käy­tän­nön­lä­hei­sem­pää poliit­tis­ta ohjaus­ta var­ten lau­ta­kun­nat. Parem­pi näin, alku­pe­räi­sel­lä mal­lil­la, kuin että luot­ta­mus­mie­het solut­tau­tui­si­vat pysy­viin kor­kea­palk­kai­siin ja tur­vat­tui­hin virkoihin.

    Minis­te­rit vaih­tu­vat kan­san tah­don mukaan, tyy­pil­li­ses­ti joka nel­jäs vuo­si. Mää­rä­ai­kai­sis­sa aplais­kau­pun­gin­joh­ta­jis­sa on sen­tään lie­vä vaih­tu­vuus, vaik­ka ovat­kin vali­tet­ta­vas­ti viras­saan enem­män sisä­pii­rin kuin äänes­tä­jien man­daa­til­la. Polii­ti­kot ovat usein ihan päte­vää ja kun­nol­lis­ta väkeä, mut­ta en ajat­te­le niin, että hei­dän tuli­si ottaa kaik­ki yhteis­kun­na vas­tuul­li­set ja hyvin pal­ka­tut teh­tä­vät hoi­toon­sa (kor­keat virat, val­tio­nyh­tiöi­den joh­to, hal­li­tuk­set, hallintoneuvostot).

    1. Lau­ta­kun­tien jäse­net toi­mi­vat oman toi­men ohel­la vapaa-aika­naan, eivät­kä voi miten­kään ohja­ta vaik­ka­pa Hel­sin­gin kol­men mil­jar­din euron sote-hal­lin­toa. Pie­net kun­nat ovat eri asia.

  99. Mut­ta pahek­sun­nan oikeel­li­suus riip­puu ihan ero­ra­han mää­räs­tä. Kyl­lä ero­ra­han pitäi­si olla jos­sain jär­ke­väs­sä suh­tees­sa pal­kaan, eikä hom­man pitäi­si toi­mia niin, että mokaa tai onnis­tuu, rahan tuloa ei voi estää. Itse, asi­aa sen enem­pää tun­te­mat­ta, pitäi­sin hyvä­nä ero­ra­han koko­na 6–12kk palk­kaa ilman bonareita.”

    Irti­sa­no­mis­kor­vauk­set ovat yleis­ty­neet tavis­ten­kin joukossa.

    Puo­len vuo­den irti­sa­no­mi­sa­jan pääl­le saa mones­sa fir­mas­sa 6–12 kk korvauksen.

    Mones­sa pai­kas­sa put­keen läh­ti­jää hou­ku­tel­laan petok­seen , läh­ti­jä saa kor­vauk­sen ‚jos alle­kir­joit­taa pape­rin, että on läh­te­nyt omas­ta aloitteesta.
    Työk­kä­riin vie­dään pape­ri, jon­ka mukaan työ­suh­de on päät­ty­nyt irti­sa­no­mi­sen vuoksi

    Kun työm­te­ki­jä täyt­tää 63-vuot­ta niin TVR lähet­tää las­kun fir­maan lisä­päi­vis­tä, mut­ta fir­mal­la onkin esit­tää pape­ri, jot­ta läh­tö oli­kin oma-aloit­tei­nen eli ei tar­vit­se mak­saa lisäpäivistä.

    Työn­te­ki­jä syyl­lis­tyy petok­seen tai viran­omai­sen har­haut­ta­mi­seen, mut­ta se tai­taa olla van­hen­tu­nut, kun las­kua selvitellään.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lau­ta­kun­tien jäse­net toi­mi­vat oman toi­men ohel­la vapaa-aika­naan, eivät­kä voi miten­kään ohja­ta vaik­ka­pa Hel­sin­gin kol­men mil­jar­din euron sote-hal­lin­toa. Pie­net kun­nat ovat eri asia.

    Kai poliit­ti­nen ohjaus riit­tää. Ei luot­ta­mus­mies­ten tar­vit­se­kaan jokais­ta yksi­tyis­koh­taa hoi­taa. Kai kau­pun­kien­kin lau­ta­mun­nat saa­vat kukin oman alan­sa halua­maan­sa järjestykseen.

    Pik­ku­kun­nis­sa lau­ta­kun­nat voi­vat hoi­taa kaik­ki pik­ku­asiat­kin. Jos vapaa­eh­toi­suut­ta riit­tää, kun­ta sääs­tää näin kuluissaankin.

    Jos kau­pun­geis­sa on vas­taa­vaa intoa vapaa­eh­tois­työ­hön, kai voi­si perus­taa ala­lau­ta­kun­tia. Mut­ta tämä ei tue sitä aja­tus­ta, että poliit­koil­le / luot­ta­mus­hen­ki­löil­le pitäi­si jär­jes­tää (kor­keas­ti) pal­kat­tu­ja toi­mia, var­si­nais­ten vir­ka­mies­ten ylä­puo­lel­le, kun­nan asioi­den ja sen vir­ka­mies­ten pääl­le­päs­mää­mi­seen. Ehkä on hyvä, että luot­ta­mus­mie­het toi­mi­vat enem­män aat­teen­sa kuin rahak­kai­den etu­jen innoit­ta­mi­na. Näin he toi­mi­vat parem­min kan­san ääni­tor­vi­na ja vähem­män omien etu­jen­sa ajajina.

  101. Count­ry­boy: Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mä­hän on omi­tui­suus kan­sain­vä­li­ses­ti. Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­tä­hän hal­lit­see kak­si­kan­ta eli työmarkkinajärjestöt. 

    Ennen elä­ke­lai­tok­sia oli yksi: Kela. Työn­te­ki­jät sääs­ti­vät elä­ke­tur­vaan­sa Kela-tileil­leen, kun­nes 1956 edus­kun­ta Maa­lais­lii­ton ja SKDL:n äänil­lä hyväk­syi elä­ke­uu­dis­tuk­sen, jos­sa sääs­tö­ti­lit nol­lat­tiin, ja kan­sa­ne­läk­keen perus­osaa koro­tet­tiin. Val­ta­puo­lu­eet jakoi­vat yksi­tyi­sik­si kuvi­tel­lut elä­ke­sääs­töt omil­le äänes­tä­jil­leen. Syt­tyi väki­val­tai­suuk­sik­si puh­jen­nut yleislakko.

    Tämä on yksi­tyi­sen työ­elä­ke­jär­jes­tel­män syn­ty­taus­ta: ei enää kos­kaan. Koko jär­jes­tel­mä on hajau­tet­tu ja yksi­tyi­nen tasan yhdes­tä syys­tä: poliit­ti­sen ris­kin ehkäi­se­mi­sek­si. Elä­ke­sääs­töil­lä ei oste­ta ääniä. Elä­ke­sääs­töil­lä ei pai­ka­ta valtiontaloutta.

    Kos­ka kyse on yksi­tyi­sis­tä vakuut­ta­jis­ta, elä­ke­ra­has­toin­nin sosia­li­soi­mi­nen on perus­la­ki­muu­tok­sen taka­na, mikä minun sisä­lu­ku­tai­dol­la­ni tar­koit­taa vii­me kädes­sä rahas­toi­tu­jen elä­ke­lu­paus­ten senio­ri­teet­tia suh­tees­sa mm. val­tion­vel­kaan, jul­ki­sen sek­to­rin palk­koi­hin. Ja jul­ki­sen sek­to­rin eläkkeisiin. 

    Sii­tä kan­nat­taa ilman muu­ta mak­saa. Toki toi­nen kysy­mys on, kuin­ka paljon.

    Tänään Samp­sa Kata­ja ehdot­ti yksi­tyis­ten elä­ke­va­ro­jen sosia­li­soi­mis­ta vii­ta­ten (eri vaka­va­rai­suus­sään­te­lyn alla toi­mi­van ja ris­kil­li­sem­min sijoit­ta­van) Kevan ”parem­piin sijoi­tus­tuot­toi­hin”, ”suu­rem­paan tehok­kuu­teen” ja ”oikeus­var­muu­teen”. P*skapuhetta. Todel­li­nen syy lie­nee kun­nal­li­sen elä­ke­jär­jes­tel­män hupe­ne­va mak­su­poh­ja ja kroo­ni­ses­ti nouse­vat tasaus­mak­sut. Ken­ties joku on herän­nyt sii­hen, ettei kun­ta­sek­to­ria saa sanee­rat­tua vaa­ran­ta­mat­ta eläk­kei­den rahoi­tus­ta? En tie­dä. Onko näin Osmo?

    Yllä on minun, yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jän, jär­jes­tel­män mak­su­mie­hen vaa­ti­ma­ton näke­myk­se­ni sii­tä, mihin hajau­tet­tua TyEL-jär­jes­tel­mää tar­vi­taan. Minul­le sys­tee­min suu­rin epä­koh­ta on aktu­aa­ri­nen epä­oi­keu­den­mu­kai­suus suku­pol­vien välil­lä. 70–80 luvuil­la mak­set­tiin aivan lii­an mata­lia mak­su­ja suh­tees­sa nykyi­siin eläk­kei­siin. Minun elä­ke­tur­va­ni on ihan lii­an kal­lis­ta suh­tees­sa van­hem­pie­ni elä­ke­tur­vaan. Puut­tu­kaa sii­hen polii­ti­kot. Ris­to Mur­ron palk­ka tai ylei­sem­min jär­jes­tel­män hoi­to­kus­tan­nus­ra­si­tus eivät ole todel­li­sia ongelmia.

    Mie­len­kiin­nol­la odo­tan Osmon kir­joi­tus­ta hajau­te­tun jär­jes­tel­män tarpeellisuudesta.

    1. Ei tule minul­ta kir­joi­tus hajau­te­tun elä­ke­jär­jes­tel­män tar­peel­li­suu­des­ta. Mitä hajau­tet­tua sii­nä on, kun eläk­keen suu­ruus ja mak­sut on mää­rät­ty lail­la? Tähyän “kil­pai­luun” tär­vään­tyy sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuo­des­sa. Koko nykyi­nen raken­nel­ta teh­tiin, kun Suo­mi poti pulaa pää­omas­ta. Elä­ke­jär­jes­tel­mä lai­na­si rahas­toi­man­sa rahat takai­sin yri­tyk­siin. Takai­sin­lai­naus on lop­pu­nut ajat sit­ten. Vaik­ka raken­nel­man alku­pe­räi­nen tar­koi­tus on kadon­nut, orga­ni­saa­tiot jat­ka­vat elämäänsä.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Koko nykyi­nen raken­nel­ta teh­tiin, kun Suo­mi poti pulaa pää­omas­ta. Elä­ke­jär­jes­tel­mä lai­na­si rahas­toi­man­sa rahat takai­sin yri­tyk­siin. Takai­sin­lai­naus on lop­pu­nut ajat sit­ten. Vaik­ka raken­nel­man alku­pe­räi­nen tar­koi­tus on kadon­nut, orga­ni­saa­tiot jat­ka­vat elämäänsä.

    Elä­ke­jär­jes­tel­mä luo­tiin aika­na, jol­loin töi­hin men­tiin 15-vuo­ti­aa­na, eläk­keel­le 65-vuo­ti­aa­na ja hau­taan 73-vuotiaana.

    Nyt töi­hin men­nään 28-vuo­ti­aa­na, eläk­keel­le jää­dään 60-vuo­ti­aa­na ja hau­taan men­nään 88-vuotiaana.

    Eikö­hän tuo jär­jes­tel­mä ja sii­hen liit­ty­vät orga­ni­saa­tiot tule tien­sä pää­hän ihan itses­tään, kun ei koh­ta ole pää­omaa mitä sijoittaa.

    Ja joo, iät ovat var­maan vää­rät, mut­ta perus­pe­ri­aa­te nyt kui­ten­kin on se, että työ­ura on lii­an lyhyt ja sen jäl­keen ele­tään lii­an kau­an, jot­ta elä­ke­jär­jes­tel­mä voi­si toimia.

  103. Mitä jär­jes­tel­mäl­le siis pitäi­si Osmon mie­les­tä teh­dä? Rahas­toin­ti on joka tapauk­ses­sa vält­tä­mä­tön­tä, suo­raan veroil­la tai vero­luon­toi­sil­la elä­ke­mak­suil­la eläk­kei­tä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole varaa mak­saa, kun huol­to­suh­de heik­ke­nee (tai aina­kaan minä en jää mak­sa­maan jos tähän päädytään).

    Eli johon­kin ker­tyy väis­tä­mät­tä hil­li­tön mää­rä rahaa (täl­lä het­kel­lä n.150 mil­jar­dia), joka edus­taa hil­li­tön­tä mää­rää val­taa. Ja kyl­lä aina­kin itse oli­sin todel­la varo­vai­nen tämän val­lan anta­mi­ses­ta koko­nai­suu­des­saan ihan vain suo­raan poliitikoille.

  104. Ei tule minul­ta kir­joi­tus hajau­te­tun elä­ke­jär­jes­tel­män tar­peel­li­suu­des­ta. Mitä hajau­tet­tua sii­nä on, kun eläk­keen suu­ruus ja mak­sut on mää­rät­ty lailla?”

    Mut­ta se ei ole lopul­li­nen maksu
    Mak­su­ja voi­daan myös palaut­taa eli jos rahas­to­jen tuot­to on suu­ri niin osa mak­suis­ta voi­daan palauttaa .

    Näis­tä on mai­nin­to­ja jul­ki­suu­des­sa, mut­ta tar­kem­min tuo­ta palau­tus­ta ei ole avat­tu, ei ole aina­kan sat­tu­nut silmään

  105. Lii­an van­ha: Mak­su­ja voi­daan myös palaut­taa eli jos rahas­to­jen tuot­to on suu­ri niin osa mak­suis­ta voi­daan palauttaa .

    Yli­mää­räis­ten mak­su­jen palau­tuk­ses­sa on se vika, ettei nii­tä käy­tän­nös­sä palau­te­ta mak­sa­jil­le, vaan anne­taan alen­nus­ta uusiin mak­sui­hin. Mak­sa­ja ja hyö­ty­jä eivät vält­tä­mät­tä ole sama taho.

  106. teek­ka­ri:
    Mitä jär­jes­tel­mäl­le siis pitäi­si Osmon mie­les­tä teh­dä? Rahas­toin­ti on joka tapauk­ses­sa vält­tä­mä­tön­tä, suo­raan veroil­la tai vero­luon­toi­sil­la elä­ke­mak­suil­la eläk­kei­tä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole varaa mak­saa, kun huol­to­suh­de heik­ke­nee (tai aina­kaan minä en jää mak­sa­maan jos tähän päädytään).

    Eli johon­kin ker­tyy väis­tä­mät­tä hil­li­tön mää­rä rahaa (täl­lä het­kel­lä n.150 mil­jar­dia), joka edus­taa hil­li­tön­tä mää­rää val­taa. Ja kyl­lä aina­kin itse oli­sin todel­la varo­vai­nen tämän val­lan anta­mi­ses­ta koko­nai­suu­des­saan ihan vain suo­raan poliitikoille.

    Luu­let­ko, ettei muu­al­la mak­se­ta eläk­kei­tä ? Suo­men osit­tai rahas­toi­va jär­jes­tel­mä on koh­ta­li­sen har­vi­nai­nen, useim­mi­ten eläk­keet mak­se­taan verois­ta eli kädes­tä suuhun

    Tai sit­ten jou­dut elät­tä­mään van­hem­pa­si iäkkäänä.

    Elä­ke on vain van­hem­pien van­huusa­jan­hoi­don ulkoistamista.Ilmeisesti voit jät­tää van­hem­pa­si heit­teil­le noin vain ?

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Koko nykyi­nen raken­nel­ta teh­tiin, kun Suo­mi poti pulaa pää­omas­ta. Elä­ke­jär­jes­tel­mä lai­na­si rahas­toi­man­sa rahat takai­sin yri­tyk­siin. Takai­sin­lai­naus on lop­pu­nut ajat sit­ten. Vaik­ka raken­nel­man alku­pe­räi­nen tar­koi­tus on kadon­nut, orga­ni­saa­tiot jat­ka­vat elämäänsä.

    Takai­sin­lai­naus ei ole lop­pu­nut, sitä kut­su­taan nykyi­sin sijoitustoiminnaksi.

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei tule minul­ta kir­joi­tus hajau­te­tun elä­ke­jär­jes­tel­män tar­peel­li­suu­des­ta. Mitä hajau­tet­tua sii­nä on, kun eläk­keen suu­ruus ja mak­sut on mää­rät­ty lail­la? P>

    Jos elä­ke­jär­jes­tel­män näkee ole­van Keva, Ilma­ri­nen ja Var­ma, niin kes­ki­tet­ty­hän se on jo nykyisin.

    Nyky­mal­lin ongel­ma ovat Ilma­ri­nen ja Var­ma, jot­ka ovat lii­an iso­ja epä­on­nis­tu­maan. Sama ongel­ma kuin suur­pan­keil­la, jokin voi menää pieleen.

    Lisäk­si kah­den suu­ren kes­ki­näi­nen kisa vaki­ku­tus­val­las­ta joh­taa hie­man kysee­na­lai­siin rahoi­tuk­siin, jois­sa ajte­aan jotain muu­ta kuin elä­ke­va­ro­jen etua.

    Työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le suon pai­kan elä­ke­lai­tos­ten hal­li­tuk­sis­sa, kos­ka se on aina tapa jol­la ymmär­rys ja tie­to eläk­keis­tä levi­ää edes hie­man. Omis­ta­juus auta­ta teke­mään oikei­ta rat­kai­su­ja. No, sit­ten ovat nämä satum­mae­dus­ta­jat. Ehkä asi­natn­ti­juu­den ja hal­li­tus­ten jäsen­ten kou­lu­tus­ten kehit­tä­mi­nen ovat paras tapa edetä.

    Ris­kin­hal­lin­taa moni­muo­toi­suus on hyvä asia. Ilma­ri­nen ja var­ma pitäi­si pik­koa kum­pi­kin aina­kin kahtia.

  109. Lii­an van­ha: Luu­let­ko, ettei muu­al­la mak­se­ta eläk­kei­tä ? Suo­men osit­tai rahas­toi­va jär­jes­tel­mä on koh­ta­li­sen har­vi­nai­nen, useim­mi­ten eläk­keet mak­se­taan verois­ta eli kädes­tä suuhun 

    Yhteen­sä eri­lai­sis­sa elä­ke­ra­has­tois­sa arvioi­daan ole­van maa­il­man­laa­jui­ses­ti noin 30 bil­joo­naa dol­la­ria. Eli kyl­lä sitä elä­ke­ra­haa tosis­saan sääs­te­tään ihan kaik­kial­la, vaik­ka tie­ten­kin rahas­ton tar­koi­tus niin meil­lä kuin muu­al­la­kin on enim­mäk­seen tasa­ta suku­pol­vie­ro­ja kun val­tao­sa rahas­ta kul­kee kädes­tä suuhun.

  110. Rai­mo K: Takai­sin­lai­naus ei ole lop­pu­nut, sitä kut­su­taan nykyi­sin sijoitustoiminnaksi.

    Eivät eläe­kyh­tiöt sijoi­ta raho­jaan yhtiön toi­min­taan vaan osta­vat ja myy­vät arvo­pa­pe­rei­ta, ne rahat liik­ku­vat pää­osin omis­ta­jien välil­lä, eivät ne siir­ry tuo­tan­nol­lis­ten yri­tys­ten käyttöön.

    Muis­tui mie­leen Paa­si­lin­nan kuu­lui­sa ajan­koh­tai­so­he­jel­ma 60-luvul­ta, hän arvos­te­li juu­ri elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöi­den toimintaa.

    Paa­si­lin­nan arvos­te­lun koh­tee­na oli­vat eri­tyi­ses­ti elä­ke­ra­has­tot, sil­lä takaisinlainaus/sijoittaminen oli tap­piol­lis­ta ja käy­tän­nös­sä rahas­tot eivät kas­va­neet vaan rahat tuh­lat­tiin tai­vaan tuuliin.

    Ja lai­nauk­sen alhai­nen kor­ko täy­den­si tuhoa , kun inflaa­tio söi pääomaa.

    Paa­si­lin­na tuo­mit­tiin risu­par­ta­ra­di­kaa­lik­si vaik­ka oli­kin lyhy­tuk­kai­nen suit­tu nuo­ri­mies mus­ti­ne pukui­neen ja kravatteineen.

    Mut­ta täl­lai­sel­la pro­pa­gan­dal­la Paa­si­lin­nan ohjel­man kri­tiik­ki saa­tiin tai­tet­tua ja kes­ti 80-luvun lopul­le ennen kuin rahas­tot alkoi­vat kas­vaa ja elä­ke­ra­ho­jen ryös­tö talttua.

    Ohjel­ma löy­ty­nee Elä­väs­tä arkistosta

  111. Lee­naS:
    Sal­la­maa­ri Muho­nen, vih­rei­den edus­ta­ja KEVA:n hal­li­tuk­ses­sa, sanoi seuraavasti:”Se, että on jon­kun tie­teen toh­to­ri, ei tar­koi­ta, että on asian­tun­te­mus­ta min­kään val­ta­kun­nan joh­ta­jak­si”. Näin hän perus­te­li Ailuk­sen valin­taa ohi päte­väm­pien hakijoiden.
    Mikä lie­nee ko. hen­ki­lön oma kou­lu­tus tai asian­tun­te­mus vaa­ti­vaan teh­tä­vään elä­keyh­tiön hal­li­tuk­ses­sa? Tai yli­pää­tään hal­li­tuk­ses­sa istu­vien henkilöiden?

    Myös S‑M Muho­nen on “muo­dol­li­ses­ti” päte­vä ja tar­peel­li­nen suku­puo­len­sa perus­teel­la. Vih­reä nais­fe­mi­nis­ti; Jos ei tuol­la nyky­ai­ka­na pär­jää niin ei mil­lään… ei sii­nä muu­ta kou­lu­tus­ta tarvita.

  112. teek­ka­ri: Yhteen­sä eri­lai­sis­sa elä­ke­ra­has­tois­sa arvioi­daan ole­van maa­il­man­laa­jui­ses­ti noin 30 bil­joo­naa dol­la­ria. Eli kyl­lä sitä elä­ke­ra­haa tosis­saan sääs­te­tään ihan kaik­kial­la, vaik­ka tie­ten­kin rahas­ton tar­koi­tus niin meil­lä kuin muu­al­la­kin on enim­mäk­seen tasa­ta suku­pol­vie­ro­ja kun val­tao­sa rahas­ta kul­kee kädes­tä suuhun.

    Tuo tekee n 4000 taa­laa per maan asu­kas eli riit­tää suo­ma­lai­sen tasoi­sen eläk­keen mak­suun noin kah­dek­si kuukaudeksi.

    Elä­ke­sääs­tä­mi­sen ongel­ma on, että esi Suo­men kaik­kien eläk­kei­den rahas­toi­mi­nen edel­lyt­tää n 500–600 mil­jar­din rahas­to­ja eli koko kan­sal­li­so­mai­suus oli­si näi­den rahas­to­jen hallinnassa.

    Vuo­krai­sit alus­housusi­kin näil­tä firmoilta

    Toi­nen ongel­ma on sijoi­tus­tuot­to­jen kes­kit­ty­mi­nen niil­le, joil­la on tar­vit­ta­vat apu­vä­li­neet ja tieto.

    Niin­pä tulois­ta repii suu­rim­man osan hyvin pie­ni jouk­ko ja 90–99 % on rahoit­ta­jia, joi­den tuot­to on nega­tii­vi­nen tai nol­laa lähellä.

    Niin­pä lii­an monet pää­ty­vät sos­sun luu­kul­le ikääntyneinä

  113. Lii­an van­ha: Tuo tekee n 4000 taa­laa per maan asu­kas eli riit­tää suo­ma­lai­sen tasoi­sen eläk­keen mak­suun noin kah­dek­si kuukaudeksi.
    Elä­ke­sääs­tä­mi­sen ongel­ma on, että esi Suo­men kaik­kien eläk­kei­den rahas­toi­mi­nen edel­lyt­tää n 500–600 mil­jar­din rahas­to­ja eli koko kan­sal­li­so­mai­suus oli­si näi­den rahas­to­jen hallinnassa.

    Jaa että kai­kil­la afri­kan näl­kää­nä­ke­vil­lä­kin on elä­ke­sääs­tö­jä, ja odo­tet­ta­vis­sa suo­ma­lais­ta­soi­nen elä­ke jos elä­vät kyl­lin vanhoiksi?

    Tie­ten­kään rahas­to­jen tar­koi­tus ei ole kat­taa kaik­kia eläk­kei­tä. Se oli­si idioot­ti­mai­sen tyh­mää (vaik­ka sitä­kin kuu­lee vaa­dit­ta­van). Rahas­to­jen tar­koi­tus on tasoit­taa huol­to­suh­teen vaihtelua.

    Jo nyt Suo­mes­sa elä­ke­jär­jes­tel­män mak­su­ta­se on nega­tii­vi­nen, eli työn­te­ki­jät mak­sa­vat vähem­män elä­ke­va­kuu­tus­mak­su­ja kuin elä­ke­läi­sil­le mak­se­taan eläk­kei­tä. Rahas­to­jen tuot­to riit­tää kat­ta­maan ero­tuk­sen ja rahas­tot kas­va­vat yhä, mut­ta ennen kuin ahne suku­pol­vi kuo­lee jou­du­taan rahas­to­ja sulattamaankin.

    Ilman elä­ke­ra­has­to­ja Suo­mes­sa oli­si siis ollut kevääl­lä elä­ke­jär­jes­tel­män krii­si, jos­sa elä­ke­läi­sil­tä oli­si lop­pu­nut voi lei­vän pääl­tä ellei panii­kis­sa oltai­si sää­det­ty poik­keus­la­kia vero­jen tai elä­ke­mak­su­jen koro­tuk­ses­ta. Voin kuvi­tel­la miten mark­ki­nat oli­si­vat sel­lai­seen vastanneet.

  114. teek­ka­ri: Jaa että kai­kil­la afri­kan näl­kää­nä­ke­vil­lä­kin on elä­ke­sääs­tö­jä, ja odo­tet­ta­vis­sa suo­ma­lais­ta­soi­nen elä­ke jos elä­vät kyl­lin vanhoiksi?

    Tie­ten­kään rahas­to­jen tar­koi­tus ei ole kat­taa kaik­kia eläk­kei­tä. Se oli­si idioot­ti­mai­sen tyh­mää (vaik­ka sitä­kin kuu­lee vaa­dit­ta­van). Rahas­to­jen tar­koi­tus on tasoit­taa huol­to­suh­teen vaihtelua.

    Jo nyt Suo­mes­sa elä­ke­jär­jes­tel­män mak­su­ta­se on nega­tii­vi­nen, eli työn­te­ki­jät mak­sa­vat vähem­män elä­ke­va­kuu­tus­mak­su­ja kuin elä­ke­läi­sil­le mak­se­taan eläk­kei­tä. Rahas­to­jen tuot­to riit­tää kat­ta­maan ero­tuk­sen ja rahas­tot kas­va­vat yhä, mut­ta ennen kuin ahne suku­pol­vi kuo­lee jou­du­taan rahas­to­ja sulattamaankin.

    Ilman elä­ke­ra­has­to­ja Suo­mes­sa oli­si siis ollut kevääl­lä elä­ke­jär­jes­tel­män krii­si, jos­sa elä­ke­läi­sil­tä oli­si lop­pu­nut voi lei­vän pääl­tä ellei panii­kis­sa oltai­si sää­det­ty poik­keus­la­kia vero­jen tai elä­ke­mak­su­jen koro­tuk­ses­ta. Voin kuvi­tel­la miten mark­ki­nat oli­si­vat sel­lai­seen vastanneet.

    Suu­ret ikä­luo­kat oli­vat vii­sai­ta, kuten itse­kin todistat

  115. Yksi point­ti, mik­si ei kan­na­ta aina etsiä sitä suu­rin­ta tuot­toa, on se, että suu­rin tuot­to ei ole aina Suo­men tai elä­ke­läis­ten etu. Aasi­aan sijoit­ta­mi­nen lisää työ­paik­ko­ja Aasias­sa ei Suo­mes­sa. Suo­meen on ran­tau­tu­nut pää­omay­ri­tyk­siä, jot­ka vero­suun­nit­te­le­vat toi­min­tan­sa ja jät­tä­vät verot mak­sa­mat­ta tän­ne. Entä jos elä­keyh­tiöt oli­si­vat otta­neet tämän omak­si sijoi­tuk­sek­seen ja toiminnakseen?

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaiset_yritykset_rynnivat_hoiva-alalle/6301576

    heh heh Elä­keyh­tiön sijoi­tus hoi­va-alal­le oli­si win win, jos eläk­keen mak­sut mei­naa­vat jää­dä toteu­tu­mat­ta aina voi nos­taa hoi­va­ko­tien katet­ta… Sil­loin­han se raha kier­täi­si kivas­ti ja BKT läh­ti­si nousuun. 😀

    Suo­meen sijoit­ta­mi­nen myös lisäi­si työ­paik­ko­ja ja elä­ket­tä mak­sa­vien jouk­koa. Täs­sä­kin oli­si tut­kai­lun varaa. Onko hatus­ta hei­te­tyt luvut vaik­ka­pa Aasian 15% tuot­to parem­pi kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti pit­käs­sä juok­sus­sa kuin Suo­meen sijoi­tet­tu 5% tuot­to? Lisäk­si kun kysees­sä on elä­keyh­tiö, niin pal­jon­ko elä­keyh­tiö sai­si lisää eläk­keen mak­sa­jia ja mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia täl­lä olisi.

    Täs­sä oli­si hyvä mää­ri­tel­lä elä­keyh­tiöi­den funk­tio Suo­mel­le ja eläk­keen saa­jil­le eli poli­tii­kan puo­lel­le menee.

  116. Asial­li­nen kir­joi­tus. Esi­mer­kik­si HS ei ole pys­ty­nyt kir­joit­ta­maan aihees­ta yhtä­kään asial­li­ses­ta, neut­raa­lia eikä ana­lyyt­tis­tä jut­tu­ja. Se ei tie­ten­kään ole mikään ihme, kun toi­mit­ta­ja on Tuo­mo Pie­ti­läi­nen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on vain itsen­sä koros­ta­mi­nen ja vahin­gon aiheut­ta­mi­nen muille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.