Helsingin poliittisesti valitut kaupunginjohtajat

Demokra­ti­as­sa pelkät luot­ta­muse­limet eivät pysty tehtävään­sä hoita­maan val­takun­nal­lisel­la tasol­la eivätkä ainakaan suuris­sa kaupungeis­sa. Sik­si lähin­nä kansane­dus­ta­jien parista val­i­taan maa­han hal­li­tus, joka johtaa asioiden valmis­telua ja esimerkik­si Helsin­gin kaupungis­sa on ainakin sata vuot­ta valit­tu joukko kaupung­in­jo­hta­jia käytän­nössä val­tu­utet­tu­jen joukos­ta. Näi­den poli­it­tisu­us on tai on ollut yhtä luon­te­vaa kuin se, että val­tio­ta johta­va hal­li­tus val­i­taan kaikissa par­la­men­taari­sis­sa demokra­tiois­sa poli­it­tisin perustein. 

Kaupung­in­jo­hta­jien val­in­ta poli­it­tisin perustein oli eri­tyisen perustel­tua niin kauan, kun kaupung­in­jo­hta­jil­la oli myös äänioikeus kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Näitä äänioikeutet­tu­ja virkamiehiä oli seit­semän ja val­tu­us­ton voima­suhtei­den mukaan valit­tu­ja oli kahdek­san. Nuo seit­semän voit­ti­vat aina, jos oli­vat samaa mieltä keskenään.

Helsin­gin tärkeim­mät poli­it­tiset päätök­set tehdään kaupung­in­jo­hta­jis­ton kok­ouk­ses­sa, jos­sa kaupung­in­jo­hta­jat sopi­vat, mitä asioi­ta ryhdytään viemään eteen­päin. Jos ei ole edustet­tuna siinä kok­ouk­ses­sa, on vähän syrjässä.

Se, etteivät luot­ta­mus­miehet voi hoitaa tehtävään­sä kun­nol­la vapaa-aikanaan, on johtanut siihen, että esimerkik­si Oulus­sa kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jal­la on työhuone kaupung­in­talol­la ja hän saa täysi­aikaisen työn palkkaa. Tämä on taval­laan askel takaisin siihen aikaan, että palka­tu­il­la virkamiehillä oli äänioikeus kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Tämä on vähän ongel­mallista, kos­ka kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on täl­löin kah­den­laisia jäseniä, har­rastelijoi­ta ja ammattilaisia.

Jos ei ole poli­it­tis­es­ti valit­tu­ja palkat­tu­ja toim­i­joi­ta, vaaleil­la val­i­tut edus­ta­jat eivät pysty kaupunkia kun­nol­la johta­maan. Tätäkin pahempaa on, että nämä ohjaa­vat, vaik­ka eivät pysty. Ollessani kun­ta­jako­selvit­täjänä Päi­jät-Hämeessä tutus­tu­in täl­laiseenkin tapauk­seen, eikä se johtanut onnel­liseen lopputulokseen.

Aiem­min oli käytän­tönä vali­ta myös virastopääl­liköt ja jopa osastopääl­liköt (eri­tyis­es­ti liikun­ta­toimes­sa) poli­it­tis­es­ti. Tätä vihreät eivät hyväksyneet, mut­ta käytän­nön seu­raus tästä oli vain, että vihreik­si epäiltyjä ei sit­ten valit­tu, oli­vat nämä kuin­ka päte­viä hyvän­sä. Jus­si Pajunen on yrit­tänyt lakkaut­taa tämän käytän­nön ja on siinä osit­tain onnis­tunutkin. Tosin kokoomus yrit­tää yhä poli­ti­soi­da virastopääl­liköi­den val­in­taa. Van­ho­jen aiko­jen per­in­tönä meil­lä on edelleen virois­sa poli­it­tis­es­ti valit­tu­ja henkilöitä, joiden pätevyys on kyseenalainen ja joi­ta valin­nan tehnyt puolue syvästi katuu. Sel­l­ainen tulee kaupungille hyvin kalliiksi.

Kepu­lan­di­as­sa asi­at ovat ilmeis­es­ti toisin tai ovat ainakin olleet. Kun Paa­vo Väyry­nen valit­ti­in Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­toon, hän tuli val­tu­us­to­ryh­mien väliseen jär­jestäy­tymis­neu­vot­telu­un mukanaan lista 32 val­tu­us­tokau­den aikana täytet­täväk­si tulev­as­ta viras­ta ajatellen, että ne jae­taan samas­sa kun sovi­taan lau­takun­ta­paikoista. Me muut olimme sitä mieltä, ettei tuol­laista ole Helsingis­sä ennen nähty, eikä sitä suvai­ta nytkään.

Tämä Helsin­gin käytän­tö nos­taa ansioitunei­ta val­tu­utet­tu­ja kaupung­in­jo­hta­jik­si ei ole mitenkään ongel­ma­ton. Ensim­mäi­nen ongel­ma oli, että hei­dät valit­ti­in eläke­virkaan, jol­loin nämä poli­it­tiset virkamiehet eivät ole aina vas­tan­neet lainkaan val­tu­us­ton voima­suhtei­ta. Lib­er­aaleil­la oli apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paik­ka (Välikan­gas) vielä sen jäl­keen, kun puolueel­la ei ollut yhtään valtuutettua. 

Vihreät tekivät aloit­teen, että kaupung­in­jo­hta­jis­to val­i­taan määräa­jak­si. Saimme sen läpi, mut­ta pet­tymyk­sek­semme kaud­es­ta tuli seit­semän vuo­den mittainen.

Vaik­ka nämä poli­it­tiset virkamiehet pitäisi vali­ta voima­suhtei­den mukaan, tästä ei ole mitään selviä sään­töjä, eikä niitä sik­si nou­date­ta. Vihreil­lä on yksi pain­oar­voltaan aika vähäi­nen paik­ka ja selvästi pienem­mäl­lä ryh­mäl­lä, demareil­la, kak­si selvästi painavam­paa postia.

Sen jäl­keen on kun­ta­lakia muutet­tu siihen suun­taan, että kaupung­in­jo­hta­jat ovat vähem­män poli­itikko­ja ja enem­män virkamiehiä. Hei­dän ase­mansa toisaal­ta virkamiehenä ja toisaal­ta poli­itikkona on vähin­täänkin ongelmallinen.

Kaupung­in­jo­hta­jien val­it­sem­i­nen val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta merk­it­see jatku­vasti kapenevaa rekry­toin­tipo­h­jaa – kapenevaa, kos­ka poli­ti­ikan suo­sion lask­ies­sa heikke­nee myös val­tu­utet­tu­jen taso.

Samal­la kaupun­gin hal­lit­sem­i­nen tulee yhä vaikeam­mak­si. Min­ua on kak­si ker­taa kysyt­ty ehdokkaak­si, mut­ta olen kieltäy­tynyt, kos­ka en ole pitänyt itseäni päteväk­si esil­lä ole­vaan tehtävään. Kak­si ker­taa olen pyrkinyt kiin­teistö­toimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jak­si, kos­ka siinä olen taas arvioin­ut pär­jääväni, mut­ta en ole tul­lut valituksi.

Lain­säädän­tö ja ennen kaikkea sen tulk­in­ta on muut­tunut niin, että Helsin­gin käytän­tö poli­it­tisin perustein valit­tavista kaupung­in­jo­hta­jista on juridis­es­ti vähin­tään kyseenalainen. Kun­nal­lis­la­ki tar­joaa tilalle poli­it­tis­es­ti valit­tavia pormestare­i­ta ja apu­lais­pormestare­i­ta, jot­ka val­i­taan vaa­likau­den ajak­si joko val­tu­us­tossa tai suo­ral­la kansan­vaalil­la. Tehtävät ja vas­tu­ut voivat olla täysin samat kuin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jil­la on nyt, mut­ta vir­ka on sil­loin rehellis­es­ti poliittinen. 

Vihreät ovat pitkään vaati­neet siir­tymistä pormes­tari­malli­in myös Helsingis­sä. Ilmeis­es­ti tämä on toteu­tu­mas­sa, mut­ta valitet­tavasti ei suo­ran kansan­vaalin muo­dos­sa. Sitä odoteltaes­sa vihreil­lä ei ole tarkoi­tus kieltäy­tyä omas­ta osu­ud­estaan kaupung­in­jo­hta­jis­tossa muiden ryh­mien hyväk­si. Se olisi suo­ras­taan äänestäjien pettämistä.

= = = =

Kir­joitin tämän, kos­ka moni oli Ailus­ta koske­vaan kir­joituk­seen lähet­tänyt kom­mentin, että ovathan vihreätkin tavoitelleet apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan tehtäviä Helsingis­sä. Julka­isin niistä muu­ta­man, mut­ta kun ne alkoi­vat tois­taa itseään ja näyt­tivät suo­ras­taan monis­te­tu­il­ta, lopetin niiden julkaisemisen ja päätin vas­ta­ta ker­ral­la ja siirtää keskustelun tähän ketjuun.

22 vastausta artikkeliin “Helsingin poliittisesti valitut kaupunginjohtajat”

  1. Asetel­ma on mon­imutkainen ja ongel­malli­nen. Mut­ta ei kaupung­in­jo­hta­jien virko­jen täyt­töä voi irrot­taa kaupun­gin hallinnon kokon­aisu­ud­es­ta. Kun­tien teo­reet­ti­nen hallinto ja tosi­asialli­nen hallinto ovat pahasti ris­tiri­idas­sa keskenään. 

    Teo­ri­as­sa val­tu­us­to valvoo hal­li­tus­ta, hal­li­tus kaupung­in­jo­hta­jia jne. Mut­ta todel­lisu­udessa hallinto jakau­tuu ver­tikaal­isi­in blokkei­hin. Kokoomus­laiset val­tu­ute­tut, hal­li­tuk­sen jäsenet ja virkamiehet ovat yksi yhdessä kokoon­tu­va blok­ki, muil­la suuril­la puolueil­la on vas­taa­va rakenne. Nuo blok­it sopi­vat asiat. 

    Mitä pitem­mälle poli­it­tisu­us ulot­tuu virkamieskun­nas­sa, sitä vaar­al­lisem­paa se on. Äkkiä ovat virkamiehet valmis­tele­mas­sa asioi­ta, joil­la onkin kytken­töjä puoluei­den rahoituk­seen. Se virkavas­tuu uno­htuu, kun vir­ka on poli­it­ti­nen ja palkkio puolueelta. Ja kovin noil­la poli­it­tisil­la virka­nim­i­tyk­sil­lä on taipumus­ta val­ua alaspäin organ­isaa­tios­sa, vaik­ka se ehkä tapah­tuukin peitellymmin. 

    Jos rin­nas­taa kaupung­in­jo­hta­jat tasaval­lan hal­li­tuk­seen, on usei­ta ero­ja. Tasaval­lan hal­li­tuk­sen min­is­teri voi lentää viras­taan mil­loin vain kesken vaa­likau­den, mut­ta kaupung­in­jo­hta­jil­la on virkamiesase­ma. Vaik­ka se olisikin määräaikainen, virkamiehen pitkälle menevä erot­ta­mat­to­muus muut­taa asi­at. Poli­it­tis­es­ti val­i­tun kaupung­in­jo­hta­jan ase­ma tulisi olla mil­loin vain lopetet­tavis­sa ilman eril­lisiä irti­sanomisko­r­vauk­sia ja viras­ta erottamiskiemuroita.

    Jos kaupung­in­jo­hta­jil­la on avoin poli­it­ti­nen taus­ta ja virkamiehen ase­ma (vaik­ka määräaikainenkin), ain­oa kelvolli­nen tapa vali­ta kaupung­in­jo­hta­jat on suo­ra vaali esimerkik­si vaalien yhtey­dessä. Suo­ran vaalin parem­muud­es­ta olen samaa mieltä. Sil­loin virkamies ei ole saanut ase­maansa puolueelta vaan äänestäjiltä ja omaa itsenäisem­män ase­man puolueeseen­sakin nähden.

    Vastaa

  2. Melkoinen sop­pa Helsingis­sä. Suomes­sa on myös suuri joukko kun­tia, jois­sa val­tu­ute­tut eivät val­itse toisi­aan kun­nan virkoihin.

    Näyt­tää siltä, että Heisingis­sä val­ta on jo paen­nut aika paljon val­tu­us­tol­ta kaiken­laisille hie­man epä­suorem­min kun­ta­laisia edus­taville tahoille. Tuskin tulee kovin kansalaisia edus­tavaa ja kuun­tel­e­vaa demokra­ti­aa sil­lä tak­ti­ikalla, että jae­taan suh­teel­lis­es­ti valit­tu­jen val­tu­utet­tu­jen val­ta edelleen hei­dän suh­teel­lis­es­ti val­it­semilleen poli­it­tisille virkamiehille.

    Pormes­tar­i­jär­jestelmässäkin on se ongel­ma, että ei niitä apu­pormestarei­den paikko­ja riitä kaikille pien­puolueille suh­teel­lista määrää.

    Ehkä yksinker­tais­t­a­mi­nen ja ja demokra­t­ian palaut­ta­mi­nen juurilleen olisi jo paikallaan.

    Vastaa

  3. Val­ta on kun­nan virkamiehillä, mitä Ode todis­teli. Mihin tässä nyt enää val­tu­us­to­ja tarv­taan. Helsin­gin kaupun­gin bud­jet­tiesi­tys on Jus­si Pajusen esi­tys, joka on lähtöisin Pajusen ja kuu­den apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan pöy­dältä. Ain­oa mikä muut­tuu jatkos­sa, on joku pyörätie tai päiväkodin aita. Tämä on demokra­t­ian irviku­ja. Isoim­mat her­rat pitää vali­ta neljän vuo­den välein. Ehkä siitä seu­raa, että val­ta siir­tyy pienem­mille her­roille, mut­ta sekin parempi.

    Vastaa

  4. Olli Pusa: Äkkiä ovat virkamiehet valmis­tele­mas­sa asioi­ta, joil­la onkin kytken­töjä puoluei­den rahoitukseen.

    Taval­lisem­paa on, että poli­it­tine virkamies valmis­telee päätök­siä sokeasti puolueen ide­olo­gian, ei yhteisen edun mukaan.

    Kokon­aisu­udessaan hyvä analyysi!

    Vastaa

  5. Olli Pusa: Ja kovin noil­la poli­it­tisil­la virka­nim­i­tyk­sil­lä on taipumus­ta val­ua alaspäin organ­isaa­tios­sa, vaik­ka se ehkä tapah­tuukin peitellymmin. 

    No, 80-luvul­la näin kävi ainakin julk­ishallinnon vah­timestarei­hin ja siivoo­ji­in saak­ka. Siitä ei kuitenkaan ollut hait­taa, hyvin työn­sä hoitivat.

    Vastaa

  6. Puolue­poli­ti­ikalla toki sot­kee asian kuin asian, mut­ta kun­nis­sa järkevän päätök­sen­teon suurin este taitaa olla kuitenkin kun­nan työn­tek­i­jöi­den vah­va edus­tus val­tu­us­tois­sa (Ode ehkä tietäisi kuin­ka paljon). Tee siinä nyt sit­ten säästöpäätöksiä..

    Vastaa

  7. Juho Laatu:
    Melkoinen sop­pa Helsingis­sä. Suomes­sa on myös suuri joukko kun­tia, jois­sa val­tu­ute­tut eivät val­itse toisi­aan kun­nan virkoihin.
    ‘snip’

    Tämä on aivan tot­ta — ja se johtuu siitä, että ei löy­dy päteviä.

    Vastaa

  8. Näyt­tää siltä, että tänä päivänä epäpoli­it­ti­nen kunnan/kaupungonjohtajan val­in­ta on toden­näköisem­pi hyvin pienessä kun­nas­sa. Täl­löin kun­ta ikäänkuin etsii “pelas­ta­jaa” kun­nalle, eikä niin väl­itä mikä on henkilön poli­it­ti­nen tausta.

    Vastaa

  9. Meinin­ki vai­h­tunee viimeistään siinä vai­heessa, kun johonkin avoin­na ole­vaan apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan virkaan hakee ammatil­lisil­ta meri­iteiltään reilusti pätevämpi hak­i­ja kuin mitä poli­it­tisen pros­essin kaut­ta sit­ten val­i­taan, ja tämä ammatil­lis­es­ti reilusti pätevämpi valit­taa ja se val­i­tus menee läpi KHO:ssa.

    Vastaa

  10. Raimo K: Tämä on aivan tot­ta – ja se johtuu siitä, että ei löy­dy päteviä.

    Har­rasteli­japoli­itikoiden pätevyyt­tä voi toisaan epäil­lä. Parem­pi pes­ta­ta kykyn­sä jo osoit­tanei­ta ammat­ti­laisia, niin ei tule tuol­laista soppaa. 😉

    Vastaa

  11. “Sitou­tu­ma­ton virkamies” taitaa olla edelleen syn­onyy­mi por­var­ille, ehkä nykyään myös vihreälle?

    Vastaa

  12. Jouni Mar­tikainen:
    Meinin­ki vai­h­tunee viimeistään siinä vai­heessa, kun johonkin avoin­na ole­vaan apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan virkaan hakee ammatil­lisil­ta meri­iteiltään reilusti pätevämpi hak­i­ja kuin mitä poli­it­tisen pros­essin kaut­ta sit­ten val­i­taan, ja tämä ammatil­lis­es­ti reilusti pätevämpi valit­taa ja se val­i­tus menee läpi KHO:ssa.

    Help­po jut­tu kiertää, pätevyys­vaa­timuk­set voidan aset­taa niin, että vain tietyn puolueen tiet­ty henkilö täyt­tää kriteerit.

    Näin­hän noi­ta julk­isia han­k­in­to­jakin junaillaan

    Vastaa

  13. Fidel:
    Puolue­poli­ti­ikalla toki sot­kee asian kuin asian, mut­ta kun­nis­sa järkevän päätök­sen­teon suurin este taitaa olla kuitenkin kun­nan työn­tek­i­jöi­den vah­va edus­tus val­tu­us­tois­sa (Ode ehkä tietäisi kuin­ka paljon). Tee siinä nyt sit­ten säästöpäätöksiä..

    Eipä löy­tynyt hel­posti, mut­ta tuo antaa viitteitä.
    Kysymys on siis valtuutetuista

    http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2057.pdf

    “Julkisen sek­torin työ­paikois­sa toimivien luot­ta­mushenkilöi­den määrä kas­vaa kun­takoon kasvaessa.

    Yli 20 000 asukkaan kun­tien ryh­mässä osu­us on peräti 45 %”

    Kun­nan­hal­li­tusten osalta tilanne on samanlainen

    Esim Iisalmes­sa peräti 70 % hal­li­tuk­sen jäsenistä on virkamiestaustaisia

    http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/kunnanhallitusten_jasenet_tyonantajatausta_2009.pdf

    Vastaa

  14. Vihrei­den ongel­ma poli­it­tis­ten virka­nim­i­tys­ten suh­teen taitaaa olla se, etteivät he osaa pela­ta peliä johdonmukaisesti. 

    Peli­in nimit­täin kuu­luu, ettei toisen puolueen poli­it­tista val­in­taa kyseenalais­te­ta, kuten Vihreät tekivät Rädyn tapauk­ses­sa. Tämä mes­taroin­ti kostau­tui siinä vai­heessa, kun Vil­jaskan nyky­isin hoita­ma pesti avau­tui. Poli­it­tisen oikeaop­pis­es­ti kat­sot­tuna paik­ka olisi kuu­lunut Vihreille, mut­ta Kokoomus­pa mak­soi Vihreille potut pottuina.

    Vihrei­den on turha taivastel­la poli­it­tisia virko­ja hoitavien pätevyy­destä, kun ei sil­lä Vihrei­den man­daatil­la toimi­val­la kaupung­in­jo­hta­jal­lakaan hom­man hoito ole läh­eskään aina men­nyt putkeen.

    Vastaa

  15. Ovatko apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat enem­män poli­it­tisia johta­jia, vaiko sek­tor­ei­den­sa organ­isaa­tioiden johtajia?

    Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa tuskin kel­lään heistä on ollut riit­tävää kokemusta.

    Vastaa

  16. En kyl­lä luot­taisi liikaa tähän suo­ma­laiseen ver­sioon pormes­tari­mallista. Sehän on ollut jo pitkään voimas­sa Tam­pereel­la ja poli­it­tiset virka­nim­i­tyk­set eivät ole lakan­neet. Kun malli tuli voimaan, pormes­tarin palkkaa nos­tet­ti­in huo­mat­tavasti ver­rat­tuna kaupung­in­jo­hta­jan palkkaan. Mik­si sen pitää olla isom­pi kuin päämin­is­terin ? Vihreil­lä on ollut ja on edelleen hyvä­palkkainen apu­lais­pormes­tarin paik­ka. Edelli­nen oli näyt­telijä ja nyky­i­men nuori amk-medi­ano­mi, joka opiskelee yliopis­tossa on toimen­sa ohes­sa. Taitaa olla löysää kaupung­in­hallinnos­sa jos näin ehtii tehdä.

    Ei tietysti suo­ral­la vaalil­laaan valit­tu pormes­tari­malli liene ongel­ma­ton. Juuri­han Toron­tossa oli ongelmia Rob Fordin kanssa kun hän hyökkäili jopa val­tu­utet­tu­jen kimp­pu­un kaupung­in­val­tu­us­ton istunnossa.

    Vastaa

  17. Coun­try­boy: En kyl­lä luot­taisi liikaa tähän suo­ma­laiseen ver­sioon pormes­tari­mallista. Sehän on ollut jo pitkään voimas­sa Tam­pereel­la ja poli­it­tiset virka­nim­i­tyk­set eivät ole lakanneet. 

    Niin, kai poli­itikko­jen tarkoi­tus onkin lisätä heille itselleen myön­net­tävien poli­it­tis­ten virko­jen määrää pormes­tari­mallin myötä. Eikä kansaa kan­na­ta päästää val­it­se­maan suo­ral­la vaalil­la, kos­ka se voisi vali­ta toisin kuin poli­itikot itse. 😉

    Vastaa

  18. Pormes­tari­malli suo­ral­la kansanäänestyk­sel­lä ok. Tämä poli­it­ti­sista nim­i­tyk­sistä irtaan­tu­mi­nen täysin pitäisi olla kun­tali­itok­sien ja varsinkin metropo­lialueen kärkihanke.

    Vastaa

  19. Näin iltapäi­van viih­teek­si Toron­ton pormestarimalli . 

    Aluk­si suurel­la äänivyöryl­lä valit­tu pormes­tari Rob Ford uhkailee lehdis­töä tyyli­in varokaa mitä kir­joi­tat­te ja lopuk­si toteaa, että “I get enough pussy eat­ing at home”.

    http://www.youtube.com/watch?v=H4siKr6qY8w

    Vastaa

  20. Kan­natan jyrkästi.

    Käytän­nössä muiden kuin kun­nin­virkamis­ten val­it­sem­i­nen vaa­tivi­in luot­ta­muste­htävi­in on täl­lä mallil­la mah­dot­to­muus. Yhdessäkään oike­as­sa työ­paikssa ei pysty ole­maan samaan aikaan läh­es täysi­aikainen luot­ta­mushenkilö, vaik­ka ansion­mene­tys korvataan.

    Jos “apu­lais­pormes­tar­it” ovat val­tu­uskau­den kokoaikatyössä, yksi­tyi­nen työ­nan­ta­ja pystyy huole­hti­maan jär­jeste­ly­istä asial­lis­es­ti. Samal­la ainakin eniten työl­listävien lau­takun­tien puh­jen­jo­hta­ju­udet pystytään hoita­maan asiallisesti.

    Toinen puoli kolikkoa on miten raskaan p+uoluteyön raata­jat sit­ten palk­i­taan? Kev ‑val­tu­uskun­taan? Minisetrin avus­ta­jak­si? Eduskun­ta-avus­ta­jak­si? Puoluei­den on tässä kek­sit­tävä uusia toimintatapoja.

    Puoluevero, jota per­itään luot­tam­suhenkilöi­den palkkioista, on ainakin naamioitua kun­nal­lista puoluetukea.

    Pormes­tari­malli liopet­taisi teesken­te­lyn. Kansalaisille se toki näyt­tää kallil­ta, kun oikeat kulut näkyvät. Mut­ta se on ainakin rehellistä.

    Vastaa

  21. Kun­takoon pienen­tämi­nen aut­taa tässäkin asi­as­sa. Organ­isaa­tiot madal­tu­vat, tehtävät muut­tuvat “ihmisen kokoisik­si” ja sopivia johta­jia löy­tyy helpommin.

    Vastaa

  22. Lukemisker­roista huoli­mat­ta en ole oikein päässyt sisään näi­hin aatoksiin.

    Olen pitänyt, ja tutkimuk­set ova toden­neet, että ns. city coun­cil — city man­ag­er mallit olisi paras ainakin tehokku­u­den kannal­ta ja jotkin sanovat sitä myös demokraattisimmaksi.

    Mallis­sa val­tu­us­to edus­taa poli­itikoi­ta (maal­likoi­ta). City man­ag­er puoli edus­taa ammatti-ihmisiä.

    Mon­en, varsinkin pienen kun­nan talous on men­nyt kuralle, kun poli­itikot ovat astuneet aisan väärälle puolelle.

    1990-luvul­la lakia muutet­ti­in siten, että kun­nan­hal­li­tus­ta ei enää johtanut kun­nan­jo­hta­ja, vaan poli­it­tis­es­ti valit­tu henkilö. Oper­ati­ivisia asioi­ta alet­ti­in päät­tää ide­ol­o­gisin perustein. Tyyp­il­lis­es­ti pikkukun­natkin alkoi­vat rak­en­taa uima­halle­ja ja kaup­pakeskuk­sia ym. kivaa.

    En oikein käsitä, miten poli­itikko­jen sormet syhyävät tehtävi­in, jot­ka pitäisi kuu­lua ammattijohtajille. 

    Toinen kysymys on, että Suomes­sa ei ole paikkaa, jos­sa voisi pätevöi­tyä city-man­agerik­si. On vain muutet­tu sosionomin koulu­tus korkeakoulututkinnoksi.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.