Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2013

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Pasi­lan rata­pi­han kort­te­lei­den suunnitteluperiaatteet

(Pöy­däl­tä)

Tähän on tulos­sa 3000 asun­toa ja 1000 työ­paik­kaa, siis pie­nen kun­nan ver­ran. Lau­ta­kun­nas­sa viri­si aja­tus kaa­voit­taa tämä olen­nai­ses­ti tehok­kaam­min. Oli­si ehkä hyvä päät­tää varo­vai­ses­ti, että jat­ko­ke­hit­te­lys­sä tut­ki­taan myös olen­nai­ses­ti suu­rem­paa tehok­kuut­ta. Se tie­täi­si hyvin kor­kei­ta asuin­ta­lo­ja, joil­le var­maan­kin oli­si kysyntää.

Var­tio­saa­ren osay­leis­kaa­van suunnitteluperiaatteet

Viras­to esit­tää saa­rel­le 5 000 – 7000 asun­non ker­ros­ta­lo­val­tais­ta asui­na­luet­ta, joka peit­täi­si noin puo­let saa­res­ta. Toi­nen puo­li jäi­si kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten virkistysalueeksi.

Saa­ri on nyt hyvin pie­nen jou­kon revii­ri­nä. Sin­ne pää­see käy­tän­nös­sä vain omal­la veneel­lä. Kävi­jöi­tä on kesäs­sä noin 10 000, eli noin sata päi­väs­sä. Saa­ri on 86 heh­taa­ria. Teo­rias­sa pää­see myös vesi­bus­sil­la ker­ran päi­väs­sä, mut­ta se on vain teo­ri­aa. Vesi­bus­sil­la tulee 500 kesäs­sä, eli noin vii­si päi­vää kohden.

Minun kan­ta­ni raken­ta­mi­seen riip­puu kovas­ti lii­ken­ne­rat­kai­sus­ta. Jos tämä oli­si met­ron lii­tyn­tä­lii­ken­teen varas­sa ole­va pus­sin­pe­rä, kan­nat­tai­si alue kaa­voit­taa vir­kis­tyk­seen, mut­ta ava­ta kai­kel­le kan­sal­le raken­ta­mal­la sil­ta molem­piin päi­hin. Sii­tä tuli­si samal­la hyvin suo­sit­tu pyöräreitti.

Jos alu­eel­le tulee ratik­ka Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kaut­ta, asun­to­käyt­tö tun­tuu perus­tel­lul­ta. Alue oli­si minuu­teis­sa mitat­tu­na Munk­ki­nie­men etäi­syy­del­lä. Kilo­met­re­jä oli­si enem­män kuin Munk­ki­nie­meen, mut­ta Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan sil­ta menee yhdes­sä hujauk­ses­sa ja sii­tä eteen­päin­kin on tar­koi­tus raken­taa nope­aa ratikkayhteyttä.

Tätä aluet­ta ei pidä ava­ta auto­lii­ken­teen läpia­jo­yh­tey­dek­si, jol­la vuo­saa­re­lai­set ohit­ta­vat Itä­väy­län ris­teyk­sen ruuh­kat. Läpia­jo­lii­ken­teel­lä Var­tio­saar­ta ei pidä pila­ta. Voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että saa­ren pysä­köin­ti­pai­kat, joi­ta oli­si siis yli 3 000, voi­si­vat olla Laa­ja­sa­lon (ja osit­tain Vuo­saa­ren) puo­lel­la ja itse saa­ri oli­si vapaa auto­lii­ken­tees­tä Suo­men­lin­nan tavoin. Huol­to­lii­ken­ne ja sen sel­lai­nen tie­tys­ti sal­lit­tai­siin. Tai sit­ten ajo pysä­köin­ti­luo­laan tapah­tui­si joko aivan saa­ren kär­jes­tä tai Laa­ja­sa­lon puolelta.

Vih­reis­sä on pal­jon asun­to­kaa­van vas­tus­tus­ta. Poli­tiik­ka on jouk­kueur­hei­lua. Jos mel­kein koko myy ryh­mä vas­tus­taa raken­ta­mis­ta, jou­dun minä­kin sitä vas­tus­ta­maan, kos­ka lau­ta­kun­nas­sa on hyvä äänes­tää samal­la taval­la kuin oma ryh­mä äänes­tää val­tuus­tos­sa. Muu­ten tulee teh­dyk­si pal­jon tur­haa työ­tä, kun pit­käl­le val­mis­tel­lut hank­keet kaa­tu­vat val­tuus­tos­sa. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kan­na­tan raken­ta­mis­ta, JOS ratik­ka ja JOS pai­kal­lis­ta autot­to­muut­ta puol­ta­va kaava.

Pal­jon on tul­lut raken­ta­mis­ta vas­tus­ta­vaa säh­kö­pos­tia. Niis­sä on point­tin­sa. Hel­sin­ki­läi­sil­lä pitäi­si olla parem­pi pää­sy saa­ris­toon­sa. Var­tio­saa­reen ei ole pääs­ty nyt­kään ja Var­tio­saa­ri-liik­keen mie­les­tä ei pidä pääs­tä jat­kos­sa­kaan. Saa­ria on pal­jon. Pitäi­si teh­dä suun­ni­tel­ma Hel­sin­gin edus­tan saa­ris­ton avaa­mi­ses­ta kau­pun­ki­lai­sil­le niin kuin on teh­ty Tukholmassa.

Capel­lan puis­to­tien kort­te­lei­den ase­ma­kaa­van muutosehdotus

Tämä oli lau­ta­kun­nas­sa jo luon­nok­se­na. Nyt kaa­vaa on tuu­nat­tu kump­pa­nuus­hank­kee­na raken­nut­ta­jien kans­sa. Lis­ta­teks­tis­tä ei oikein sel­viä, mikä on muut­tu­nut vai onko mikään. Lau­ta­kun­nan peri­aa­te­rat­kai­su on kui­ten­kin teh­ty aiemmin.

Kunin­kaan­tam­men kes­kus­tan asemakaava 

Tämä oli meil­lä käsit­te­lys­sä 11.9.2012 ja lähe­tim­me sen lausun­noil­le. Nyt esi­te­tään pie­niä muu­tok­sia ja esi­te­tään, että muu­tet­tu kaa­va lähe­te­tään päätettäväksi

Mer­kit­tä­vin lausun­to tuli kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nal­ta, jon­ka mukaan heil­lä (kau­pun­gil­la) ei ole aiko­mus­ta toteut­taa suun­ni­tel­tua pysä­köin­ti­luo­laa. Pysä­köin­ti on palau­tet­tu maan pääl­le, kaa­vaa huo­non­net­tu ja raken­nusoi­keut­ta pie­nen­net­ty, jot­ta saa­tai­siin autot joten­kin mah­tu­maan. Arrgh!  Eikä nyt voi­si joten­kin aja­tel­la, että sin­ne, min­ne eivät autot mah­du, sai­si kui­ten­kin asut­taa sitä hel­sin­ki­läis­ten enem­mis­töä, jol­la ei ole omaa autoa?

Hel­sin­gin liik­ku­mi­sen kehittämisohjelma

Viras­to on teh­nyt hyvää työ­tä. Kokoo­mus pyy­si tämän pöy­däl­le, eikä minul­la ole aavis­tus­ta­kaan, mitä he halua­vat esittää.

82 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2013”

  1. Jokai­nen poliit­ti­nen toi­mi­ja joka vas­tus­taa täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta _mistään_ syys­tä, on suo­raan syy­pää asun­to­jen kor­ke­aan hin­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ei ole oleel­lis­ta vän­gä­tä sii­tä onko näin, vaan sii­tä, onko oma poliit­ti­ni­nen agen­da niin tär­keä että tämä voi­daan hyväk­syä. Kum­pi on tär­keäm­pää, rik­ku­ma­ton autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen vai täy­den­nys rakentaminen.

  2. Oli­si ehkä hyvä päät­tää varo­vai­ses­ti, että jat­ko­ke­hit­te­lys­sä tut­ki­taan myös olen­nai­ses­ti suu­rem­paa tehok­kuut­ta. Se tie­täi­si hyvin kor­kei­ta asuin­ta­lo­ja, joil­le var­maan­kin oli­si kysyntää. 

    Tut­kia var­maan voi loput­to­miin, mut­ta kai­kis­ta kor­keis­ta rat­kai­suis­ta tul­lee kate­go­ri­ses­ti ihan jär­jet­tö­miä, kos­ka on se park­ki­nor­mi? Jos­sain tuol­lai­ses­sa jul­ki­sen lii­ken­teen hubis­sa ei pitäi­si tar­vi­ta nor­mi­tet­tu­ja auto­paik­ko­ja ollen­kaan, kun lähel­tä kul­kee rai­tio­vau­nu­ja, bus­se­ja ja pai­kal­lis­ju­naa vaik­ka koko suvun tarpeisiin.

  3. Kes­ki-Pasi­lan asu­kas­mää­rä pitäi­si lähes tupla­ta nyt kaa­vai­luis­ta luvuis­ta. En tajua sitä, että Pasi­las­ta edel­leen puhu­taan tule­va­na “kak­kos­kes­kus­ta­na” (vaik­ka Län­si- ja Itä-Pasi­las­ta ei viih­tyi­sää tai kes­kus­ta­mais­ta saa oikein mil­lään), mut­ta samal­la kaa­vail­laan alu­eel­le vain tuu­li­sia aukioi­ta tor­nien juu­reen, kaup­pa­kes­kus­ta, sekä osit­tain pik­ku­kau­pun­ki­mais­ta mit­ta­kaa­vaa edus­ta­vaa Ratapihankorttelia.

    Kau­pun­ki­suun­ni­te­lus­ta puut­tuu munat. Koko paik­ka sai­si olla täyn­nään vain 16-ker­rok­si­sis­ta raken­nuk­sis­ta ylös­päin, haluk­kai­ta asuk­kai­ta alu­eel­le riit­täi­si aivan taa­tus­ti täl­lai­sel­lä paikalla.

  4. Var­tio­saa­ri on paik­ka, jos­sa auto­saa­ta­nas­ta pää­see täy­sin eroon, sil­lä saa­rel­la ei ole met­riä­kään auto­tie­tä. Jos saa­reen raken­net­tai­siin sil­lat man­te­reel­ta, oli­si se mel­koi­nen har­vi­nai­suus lähel­lä asui­na­luei­ta ole­va­na alu­ee­na, jos­sa lii­ken­teen melua ei kuu­lu ollenkaan. 

    Samaa ei voi sanoa Tuo­ma­rin­ky­län pel­lois­ta, joil­la sijait­se­vaa nyt sul­jet­tua kar­ta­no­museo­ta kävin kat­so­mas­sa. Tuusu­lan­väy­län melu kan­tau­tui voi­mak­kaa­na joka paik­kaan, kos­ka välis­sä ei ole melua absor­boi­vaa asu­tus­ta tai metsää.

    Jos Tuusu­lan­väy­län lähei­syy­teen pel­loil­le raken­net­tai­siin asu­tus­ta, toi­saal­ta melu vähe­ni­si jäl­jel­le jää­vil­lä pel­loil­la mer­kit­tä­väs­ti ja toi­saal­ta täs­tä koh­taa kul­kee jo sun­nun­tai­sin 9 bus­sia tun­nis­sa kes­kus­taan, joten asuk­kai­den jouk­ko­lii­ken­ne hoi­tuu ilmai­sek­si, kun­han Tuusu­lan­väy­läl­le raken­ne­taan tar­peel­li­set bussipysäkit.

    Tuo­ma­rin­ky­län pel­to­jen osit­tai­sen raken­ta­mi­sen lisäk­si se Laa­ja­sa­lo voi­tai­siin ker­ros­ta­loa­luei­den­sa osal­ta jyrä­tä ja raken­taa tilal­le tii­vis­tä umpi­kort­te­lia aina­kin 20 000 asuk­kaal­le jos­sa kier­te­lee ratik­ka, Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan lisäk­si siis. Näin voi­si asua kan­ta­kau­pun­gin tyyp­pi­sel­lä alu­eel­la samal­la kun vie­res­sä oli­si auto­va­paa mel­kein neliö­ki­lo­met­rin alue.

    Olen jo aiem­min ehdot­ta­nut täl­lä blo­gil­la myös Puo­tin­har­jun, Myl­ly­pu­ron ja Kon­tu­lan tii­viy­den koko­nais­val­tais­ta tar­kas­ta­mis­ta ylös­päin. Mitään ei ole tar­peen jät­tää jäl­jel­le näil­lä kol­mel­la alueella.

  5. Olli:
    Jokai­nen poliit­ti­nen toi­mi­ja joka vas­tus­taa täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta _mistään_ syys­tä, on suo­raan syy­pää asun­to­jen kor­ke­aan hin­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ei ole oleel­lis­ta vän­gä­tä sii­tä onko näin, vaan sii­tä, onko oma poliit­ti­ni­nen agen­da niin tär­keä että tämä voi­daan hyväk­syä. Kum­pi on tär­keäm­pää, rik­ku­ma­ton autoi­lun vas­tus­ta­mi­nen vai täy­den­nys rakentaminen.

    Tuos­sa lis­tas­sa ei ole kyl­lä­kään ensim­mäis­tä­kään täy­den­nys­ra­ken­nus­koh­det­ta. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti suh­tau­dun nyr­peäs­ti tehot­to­maan täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­seen, kos­ka sil­lä huka­taan rajal­lis­ta tonttimaata.

  6. Huol­to­lii­ken­ne ja sen sel­lai­nen tie­tys­ti sallittaisiin.”

    Eli sai­si käy­tän­nös­sä ajaa ihan vapaas­ti kun­han on vaan tar­peek­si röyh­keä. Autoi­li­jat kiittävät.

    (“minul­la on tämä ostos­kas­si”, “eihän pie­net lap­set nyt voi noin pitää mat­kaa kävel­lä”, “minä vaan ihan tämän ker­ran”, “ei tuol­ta kau­em­paa löy­ty­nyt paik­ko­ja”, “pidä kuu­le huo­li omis­ta asoistasi”…)

  7. heil­lä (kau­pun­gil­la) ei ole aiko­mus­ta toteut­taa suun­ni­tel­tua pysäköintiluolaa”

    Ei kai kaa­vas­sa mää­rä­tä sen lisäk­si että mitä raken­ne­taan, myös kuka raken­taa?? Auto­pai­kat luo­laan ja etsi­mään kiin­nos­tu­nei­ta rakennuttajia?

  8. Simo Mele­nius: Jos­sain tuol­lai­ses­sa jul­ki­sen lii­ken­teen hubis­sa ei pitäi­si tar­vi­ta nor­mi­tet­tu­ja auto­paik­ko­ja ollenkaan… 

    Tai aina­kin riit­täi­si jae­tut seka pai­kat eli voit pysä­köi­dä yök­si toi­mis­ton työn­te­ki­jöi­den tai kaup­pa­kes­kuk­sen asiak­kai­den pai­koil­le (joi­ta tuon­ne kui­ten­kin tulee) mut­ta päi­väl­lä sen pitää olla mui­den käy­tös­sä. Eli saat toki pai­kan jos _oikeasti_ tar­vit­set autoa työ­hö­si työaikana.

  9. ATT voi­si osal­lis­tua kau­pun­gin tii­vis­tä­mis­tal­koi­siin kes­kit­ty­mäl­lä pariin tasok­kaa­seen kor­ke­aan koh­tee­seen Rata­pi­han­kort­te­leis­sa. Ja siis jät­tää saman ver­ran neliöi­tä raken­ta­mat­ta Kunin­kaan­tam­mes­sa, Hon­ka­suol­la, Alp­pi­ky­läs­sä ja mitä näi­tä nyt oli…

  10. Läpia­jo­lii­ken­teel­lä Var­tio­saar­ta ei pidä pila­ta. Voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että saa­ren pysä­köin­ti­pai­kat, joi­ta oli­si siis yli 3 000, voi­si­vat olla Laa­ja­sa­lon (ja osit­tain Vuo­saa­ren) puolella”

    Vuo­saa­ri “kiit­tää” mah­dol­li­suu­des­ta ottaa vas­taan park­ki­paik­ko­ja ja yli­mää­räis­tä lii­ken­net­tä kape­aan, mut­ta luon­nol­taan hie­noon Ram­sin­nie­meen. Sitä pait­si Ram­sin­nie­men­tie on monen lap­sen kou­lu­tie ja nykyi­sel­lään­kin mel­ko turvaton. 

    Olet­ko­han käy­nyt Var­tio­saa­res­sa? Itse olen käy­nyt vain ker­ran, mut­ta tuo ker­ta riit­ti vakuut­ta­maan, että jo kevyeen lii­ken­tee­seen tar­koi­tet­tu “itäi­nen baa­na” pilai­si saar­ta huo­mat­ta­vas­ti rai­tio­teis­tä puhumattakaan. 

    Var­tio­kal­liol­ta Ram­sin­nie­men suun­taan kat­soes­sa tun­tui käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että kenel­le­kään on tul­lut edes mie­leen aja­tel­la siel­tä läh­te­vää sil­tayh­teyt­tä Var­tio­saa­ren ja Ram­sin­nie­men välil­le. Kal­lio ja sil­tä avau­tu­va näky­mä itäi­seen saa­ris­toon on ainutlaatuinen.

    Miet­ti­kää nyt ihmees­sä sitä olen­nai­ses­ti suu­rem­paa tehok­kuut­ta Pasi­laan ja sisään­tu­lo­väy­lien bule­var­di­soin­tia, mut­ta jät­tä­kää Var­tio­saa­ren kal­tai­set kult­tuu­ri­his­to­rial­taan ja luon­nol­taan arvok­kaat alu­eet rauhaan.

  11. Kar­tas­ta näkee hel­pos­ti, miten ide­aa­li­ses­sa pai­kas­sa kevyen- ja jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta Var­tio­saa­ri on sit­ten, kun Kruu­nusil­lat valmistuvat.

    Sii­nä mie­les­sä on jopa hyvä, että saa­ri on säi­ly­nyt muu­ta­man kar­ta­no­no­mis­ta­jan yksi­tyi­sa­lu­ee­na näin­kin pit­kään, eikä sin­ne ole ripo­tel­tu ran­noil­le muu­ta­maa öky­asun­toa ja raken­net­tu koko saa­ren pilaa­vaa läpi­kul­ku­ka­tua tyy­liin vaik­ka­pa Kuusisaari.

    Nyt on toti­ses­ti aika ottaa tämä ide­aa­li­ses­sa pai­kal­la sijait­se­va mut­ta ylei­söl­tä käy­tän­nös­sä sul­jet­tu saa­ri yhtei­seen käyt­töön. Juu­ri kuten OS ehdot­taa, sopi­vas­ti tii­vis­tä asu­tus­ta eikä mis­sään tapauk­ses­sa auto­ja. Eli samal­la ker­ral­la saa­daan sekä uusi asui­na­lue että ulkoilualue.

    Var­tio­saa­ren nyky­ti­la muu­ten vas­taa sitä, että Seu­ra­saa­ren sil­ta pois­tet­tai­siin ja sin­ne alkai­si lii­ken­nöi­mään kesä­ai­kaan pie­ni paat­ti suun­nil­leen ker­ran vuorokaudessa.

    Pel­käs­tään vir­kis­tys­käyt­töön sovel­tu­via saa­ria pie­nen meri­mat­kan pääs­sä kyl­lä riit­tää ja tulee riit­tä­mään, uusim­pa­na esi­merk­ki­nä Vallisaari.

  12. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Tai aina­kin riit­täi­si jae­tut seka pai­kat eli voit pysä­köi­dä yök­si toi­mis­ton työn­te­ki­jöi­den tai kaup­pa­kes­kuk­sen asiak­kai­den pai­koil­le (joi­ta tuon­ne kui­ten­kin tulee) mut­ta päi­väl­lä sen pitää olla mui­den käy­tös­sä. Eli saat toki pai­kan jos _oikeasti_ tar­vit­set autoa työ­hö­si työaikana. 

    Kuten sana­tar­kas­ti kir­joi­tin, niin nor­mi­tet­tu­ja auto­paik­ko­ja ei tarvittaisi.

    Täl­lai­ses­sa vuo­ro­park­ki­jär­jes­te­lys­sä jos paik­ko­ja halu­taan ja niis­tä ollaan val­mii­ta mak­sa­maan, niin auto­paik­ka­bis­nes syn­tyy ihan itsek­seen ihan ilman normeja.

    Niin kuin muu­ten­kin syn­tyi­si. Kaa­van pitäi­si ottaa huo­mioon vain se, että ne mak­se­tut pai­kat voi­daan raken­taa jon­ne­kin, esi­mer­kik­si kau­pun­gin­osa­koh­tai­ses­ti eikä park­ki­paik­ka­nor­mia ehkä tar­vit­tai­si ollenkaan.

  13. Olen samaa miel­tä Pasi­las­ta. Lisää tehok­kuut­ta ja pal­jon. Aluu­es­ta pitäi­si tul­la tämän maan tehok­kaim­min raken­net­tu alue. Olen yleen­sä­kin eri miel­tä jutuis­ta “ihmis­ten kokoi­sis­ta kau­pun­geis­ta”. Tot­tu­mus­ky­sy­mys se vain on. Kaik­kien ei pidä pitää kai­kes­ta. Pasi­la on avo­lou­hos. Ei ole muu­al­la heh­taa­ri­kau­pal­la tuol­lais­ta jou­to­maa­ta noin hyväl­lä alu­eel­la. Sin­ne jos jon­ne­kin pitää tun­kea beto­nia ja kun­nol­la. Ns ihmis­ten kokoi­sil­le alueil­le jää sit­ten tilaa muualla.

  14. Han­na-Lee­na Yli­nen: Olet­ko­han käy­nyt Var­tio­saa­res­sa? Itse olen käy­nyt vain ker­ran, mut­ta tuo ker­ta riit­ti vakuut­ta­maan, että jo kevyeen lii­ken­tee­seen tar­koi­tet­tu “itäi­nen baa­na” pilai­si saar­ta huo­mat­ta­vas­ti rai­tio­teis­tä puhumattakaan.

    En tie­dä mitä miel­tä olen saa­ren suo­jel­tus­ta kont­ra raken­ta­mi­nen, olen käy­nyt, mut­ta sem­moi­nen ilmai­nen ystä­väl­li­nen vinkki:

    Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen herät­tää ver­rat­taen vähän into­hi­mo­ja nime­no­maan sik­si, että ei siel­lä juu­ri kukaan käy, kos­ka ei sin­ne oikein pää­se miten­kään. Jos minä haluai­sin tur­va­ta sen lvi­he­ra­lu­ee­na, niin pomp­pi­sin tasa­jal­kaa kevyen lii­ken­teen sil­lan puolesta.

  15. tpyy­luo­ma: sa ei ole kyl­lä­kään ensim­mäis­tä­kään täy­den­nys­ra­ken­nus­koh­det­ta. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti suh­tau­dun nyr­peäs­ti tehot­to­maan täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­seen, kos­ka sil­lä huka­taan rajal­lis­ta tonttimaata.

    Teho­ton täy­den­tä­mien­kin on aina parem­pi kuin iso­jen saa­rien uhraa­mie­nen “vir­kis­ty­sa­lueik­si”
    Olen tot­tu­nut pitä­mään koko sanaa pelk­kä­nä kiro­sa­na­na kos­ka sii­hen suh­tau­du­taan täy­sin kri­tii­kit­tö­mäs­ti ilman mitään tehok­kuus­vaa­ti­muk­sia. Sitä vain pitää olla kos­ka sitä pitää olla. Ilmei­ses­ti Hel­sin­ki on asu­kas­ti­hey­ten­sä puo­les­ta puo­let vir­kis­ty­neem­pi kau­pun­ki kuin tukholma.

  16. Viras­to esit­tää saa­rel­le 5 000 – 7000 asun­non ker­ros­ta­lo­val­tais­ta asui­na­luet­ta, joka peit­täi­si noin puo­let saa­res­ta. Toi­nen puo­li jäi­si kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten virkistysalueeksi.

    5 000 — 7 000 asu­kas­ta kui­ten­kin, joi­ta on kes­ki­mää­rin kak­si asun­toa koh­den, eli 2 500 — 3 500 asun­toa. Tuo on toi­saal­ta pal­jon, esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­lan kaa­va on vai­vai­set 2 000 asu­kas­ta, mut­ta toi­saal­ta tuo on vähän. Jot­ta saa­rel­le syn­tyi­si riit­tä­väs­ti kysyn­tää pai­kal­li­sil­le pal­ve­luil­le, niin oli­si hyvä saa­da asu­kas­mää­rää nos­tet­tua vie­lä tuosta.

    Mah­dol­li­sia kei­no­ja on sekä hie­man pie­nem­pi kerr­roa­sa­la asu­kas­ta koh­den että raken­nus­te­hok­kuu­den nos­ta­mi­sen. Eli tii­vi­seen vaih­toeh­toon vie­lä roh­keam­min tii­vis­tä, nyt sii­nä on mas­soit­te­lus­sa edel­leen lähiö­ote huo­li­mat­ta suht tii­vis­tä maan­käy­tös­tä. Tuo­ta ede­saut­taa jos autot on hoi­det­tu jon­ne­kin pois siel­tä talo­jen välis­tä, Laa­ja­sa­loon ja/tai maan alle luo­laan. Eli kes­ki­tet­ty pysä­köin­ti lähtökohdaksi.

    Vir­kis­ty­sa­lue­vaih­toeh­dos­sa taas minul­le ei aukea, mikä se syy on mik­si Var­tio­saa­reen tul­tai­siin vir­kis­ty­mään. Vai­ku­tel­ma on hie­man kunnianhimoton.

  17. Mer­kit­tä­vin lausun­to tuli kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nal­ta, jon­ka mukaan heil­lä (kau­pun­gil­la) ei ole aiko­mus­ta toteut­taa suun­ni­tel­tua pysä­köin­ti­luo­laa. Pysä­köin­ti on palau­tet­tu maan pääl­le, kaa­vaa huo­non­net­tu ja raken­nusoi­keut­ta pie­nen­net­ty, jot­ta saa­tai­siin autot joten­kin mah­tu­maan. Arrgh! Eikä nyt voi­si joten­kin aja­tel­la, että sin­ne, min­ne eivät autot mah­du, sai­si kui­ten­kin asut­taa sitä hel­sin­ki­läis­ten enem­mis­töä, jol­la ei ole omaa autoa?

    Siel­lä on myös inno­va­tii­vi­ses­ti muu­tet­tu talo opis­ke­li­ja-asun­noik­si, jol­le vaa­di­taan ihan jär­ke­vä mää­rä park­ki­pai­ko­ja, eli mur­to-osa. Eli eiku lisää opis­ke­li­ja-asun­to­ja kaa­voi­hin, niin tämä­kin ongel­ma on ratkaistu. 🙂

  18. Paras tapa ottaa Var­tio­saa­ri ylei­seen käyt­töön on teh­dä sii­tä ns. itäi­nen Seu­ra­saa­ri eli vir­kis­ty­sa­lue, johon pääs­täk­seen ei tar­vit­se meri­mat­kail­la vaan voi kul­kea kevyen lii­ken­teen sil­taa Laa­ja­sa­los­ta tai Vuo­saa­ren suunnalta.

    Itä-Hel­sin­gin­kin vir­kis­ty­sa­lu­eet — mm. Viik­ki — alka­vat olla niin tiu­kas­ti iso­jen lii­ken­ne­väy­lien ja yhä tii­vis­ty­vien asui­na­luei­den puris­tuk­ses­sa joka suun­nal­ta, ettei­vät ne melui­suu­des­saan ja ruuh­kai­suu­des­saan enää juu­ri vir­kis­tä. Var­tio­saa­res­ta sen sijaan sai­sim­me itä­hel­sin­ki­läis­ten kipeäs­ti kai­paa­man hil­jai­sem­man vir­kis­ty­sa­lu­een. Väki­mää­rän tule­vai­suu­des­sa yhä kas­vaes­sa sel­lai­set ovat enem­män kuin kullanarvoisia.

    Kau­pun­gin jat­ku­val­la tii­vis­tä­mi­sel­lä on rajan­sa. Kau­pun­ki­lai­sis­ta suu­rin osa tar­vit­see tut­ki­mus­ten­kin mukaan luon­non­rau­haa ja elvyt­tä­vää hil­jai­suut­ta yhä hälyi­säm­mäk­si ja ahtaam­mak­si muut­tu­vaa kau­pun­kie­lä­mää jak­saak­seen. Meren rajaa­mil­la alueil­la on vie­lä ollut mah­dol­li­suus pääs­tä edes hiu­kan kau­em­mak­si hälys­tä, mut­ta Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen ja mm. sen Laa­ja­sa­lon puo­lel­la vaa­ti­mat lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt vei­si­vät sen mah­dol­li­suu­den mm. Laa­ja­sa­lon nykyi­sil­tä n. 16 000 asuk­kaal­ta. Eivät­kä sitä mah­dol­li­suut­ta tuli­si saa­maan myös­kään uudet var­tio­saa­re­lai­set. Saa­reen asui­na­luei­den ympä­ril­le kaa­vail­lut vihe­ra­lu­eet ovat var­sin mität­tö­miä 7000 ihmi­sen vir­kis­ty­mis­tar­pei­ta täyttääkseen.

    Var­tio­saa­ri on ainut­laa­tui­nen hel­mi, jon­ka uhraa­mi­nen asuin­ra­ken­ta­mi­sel­le oli­si lyhyt­nä­köi­syy­des­sään saman­tyy­li­nen vir­he kuin oli arvo­ra­ken­nus­ten pur­ku­vim­ma 1960-luvul­la. Mit­ta­luo­kal­taan Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen oli­si vir­hee­nä vie­lä suu­rem­pi, sil­lä jos Var­tio­saa­ri raken­ne­taan, vas­taa­vaa emme mis­tään enää saa tilalle.

    Var­tio­saa­ren vir­kis­ty­alu­ee­na säi­ly­mi­sen puo­les­ta äänes­tä­mi­nen saat­taa vaa­tia päät­tä­jil­tä roh­keut­ta, mut­ta toi­von todel­la että heil­tä sitä roh­keut­ta löy­tyy. Toi­von sitä löy­ty­vän aina­kin oman puo­lu­ee­ni Vih­rei­den val­tuu­te­tuil­ta, sil­lä jos edes Vih­reil­tä polii­ti­koil­ta ei löy­dy ymmär­rys­tä lähi­luon­non mer­ki­tyk­sel­le — ja myös saa­ren poik­keuk­sel­li­sil­le luon­toar­voil­le — kenel­tä sitä löy­tyy? Ketä sii­nä tapauk­ses­sa enää voi täs­sä kau­pun­gis­sa jat­kos­sa äänestää?

  19. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: pai­kan jos _oikeasti_ tar­vit­set autoa työ­hö­si työaikana

    Hyväs­ti etä­työ­päi­vät, pak­ko ajaa toi­mis­tol­le kun park­ki­paik­kaa ei ole arke­na. Tai: tähän taloon ei halu­ta rat­sas­tus­ta har­ras­ta­via, ellei­vät he käy autol­la töis­sä ma-pe 8–17. Har­haa kuvi­tel­la että tuo yhteis­käyt­tö oli­si ongel­ma­ton vaih­toeh­to kaikille.

  20. Var­tio­saa­res­ta kor­kein­taan Seu­ra­saa­ren tapai­nen kau­pun­ki­lais­ten ulkoi­lut­ta­mi­sa­lue, jos­sa ei sal­li­ta edes pyö­räi­lyä ja pysy­tään pää­asias­sa poluil­la. Lie­nee sopi­va koh­de kii­reet­tö­mil­le päi­vä­ret­kil­le, joten ei lie­ne väliä pää­see­kö met­rol­la tai rati­kal­la ihan peril­le. Sil­ta sai­si olla yhtä tyy­li­käs kuin Seu­ra­saa­ren, vaik­kei samaa tyy­liä oli­si­kaan. Kuten esi­merk­ki­kau­pun­gik­si nous­sees­sa Vancou­ve­ris­sa, niin myös Hel­sin­gis­sä tulee ymmär­tää jät­tää tii­viin, kor­kean ja toi­vot­ta­vas­ti sil­ti viih­tyi­sän kau­pun­gin lisäk­si kun­nol­li­set ulkoi­lua­lu­eet, jos pelk­kä eko­lo­gi­nen tar­ve ei rii­tä lopet­ta­maan levit­tä­mis­tä. Sil­ta oli­si rei­luin vaih­toeh­to, jol­la kaik­ki pää­si­si­vät halu­tes­saan saa­reen. Jos teki­si vain yhden ambu­lans­sin kes­tä­vän käve­ly­sil­lan län­si­puo­lel­ta, niin saa­res­ta ei tuli­si myös­kään rau­ha­ton­ta läpi­kul­ku­paik­kaa kevyel­le lii­ken­teel­le, vaan rau­hal­li­nen vir­kis­tys­paik­ka. Seu­ra­saa­ri on aina­kin rau­hal­li­nen, vaik­ka suo­sit­tu onkin ja muu­ten­kin saman­tyyp­pi­nen sivus­sa oli­ja suh­tees­sa kau­pun­kiin. Auto­lä­hiö tuon­ne läpi­kul­ku­tei­neen ja sil­toi­neen myös Vuo­saa­ren suun­taan, niin samal­la voi sanoa hyväs­tit koko itäi­sen alu­een nykyi­sel­le ole­muk­sel­la. Kun lähis­töl­lä kui­ten­kin raken­ne­taan ja tii­vis­te­tään, niin saa­reen pää­sy kor­vai­si näi­tä mene­tet­ty­jä alueita.

    Täs­sä kyl­lä vähän hai­see se, että joku ajat­te­lee jat­ka­van­sa ratik­kaa Laa­ja­sa­los­ta hyvin­kin nopeas­ti kau­em­mak­si itään ja mei­naa kaa­voit­taa sen var­ren. Toki raken­taa sit­ten myös alu­eet vie­lä auton varaan, jot­ta tuh­lat­tai­siin rahaa ja tilaa mah­dol­li­sim­man pal­jon. Tai­taa olla niin, että Laa­ja­sa­lon sil­las­sa pääs­tään tilan­tee­seen, jos­sa sil­ta raken­ne­taan, jos samal­la pää­te­tään kaa­voit­taa pal­jon lisää itään. Vie­lä kun lisää tähän kii­reen raken­nus­pää­tök­ses­tä, jol­la kau­pun­ki tie­nai­si tont­tien arvon­nousun, niin saa taas jän­nit­tää. Lopul­ta vih­reät ajet­ta­neen ikä­vään tilan­tee­seen, jos­sa jouk­ko­lii­ken­teen paran­ta­mi­sen var­jol­la pako­te­taan kaa­voit­ta­maan kaik­ki mitä KSV kek­sii esit­tää. Tähän­kin aut­ta­nee vain se, että vih­reät alka­vat kerää­mään huo­mio­ta ja kan­na­tus­ta itäi­sen kau­pun­gin asuk­kai­den paris­sa, ja muut peläs­ty­vät menet­tä­vän­sä kan­na­tuk­sen­sa, aina­kin suh­teel­li­ses­ti, jos kaa­voit­tai­si­vat saa­ret ja ran­nat tai teki­si­vät kau­pun­gil­le talou­del­li­ses­ti tap­piol­li­sen pää­tök­sen sil­lan lyk­kää­mi­ses­tä mut­ta raken­ta­mis­ta myö­hem­min. Tämä sil­lä ole­tuk­sel­la, että vih­rei­den rivit ovat suo­ras­sa ja aja­tus on raken­taa vain tiet­tyi­hin paik­koi­hin ja jät­tää nämä alu­eet raken­ta­mat­ta. Muil­la puo­lueil­la tai­taa olla tuo­ta hajon­taa täs­sä suh­tees­sa pal­jon enem­män, joten vih­reät näyt­täy­tyi­si­vät tur­val­li­se­na valin­ta­na niil­le, jot­ka eivät ole haluk­kai­ta luo­pu­maan metsistään.

    Ihme­tyt­tää vain, että mik­si KSV räis­kii näi­tä lähiöi­tä sin­ne tän­ne, vaik­ka voi­si kes­kit­tyä nykyis­ten aluei­den tii­vis­tä­mi­seen, ja itse asias­sa oli­si tar­jol­la paik­ka Hel­sin­gin Hauss­man­ni­na noi­den bule­var­dien kans­sa, mut­ta ei näy­tä KSV:ssa ole­van kii­ret­tä muu­tok­seen. KSV-pomon kom­ment­ti, että aina­han luon­to on tiel­lä kun raken­ne­taan, tie­tä­nee että näi­tä bule­var­de­ja ei aja­tel­la luon­toon raken­ta­mi­sen kor­vik­kei­na, vaan kiva­na lisä­nä, kuten myös tor­ni­ta­lot näyt­tä­vät ole­van agen­dal­la vain sen takia että muil­la­kin on, eikä nii­tä­kään näh­dä tilaa säästävinä.

    Muu­ten näkö­jään nor­mi­set­tiä, eli pel­ti­leh­mil­le, jot­ka kul­ke­vat eko­lo­gi­sel­la oran­gin verel­lä, lisää lai­tu­mia ja vähem­män asun­to­ja ihmi­sil­le. Sit­ten vie­lä autoi­le­vat kan­sa­lai­set man­ku­mas­sa lisää tilaa itsel­leen, eivät­kä huo­maa itse vie­vän­sä tilan asuntorakentamiselta.

  21. Var­tio­saa­reen kan­nat­taa teh­dä sil­ta ja pyö­rä­tie saa­ren läpi Vuo­saa­reen on hyvä aja­tus. Var­tion­ky­län­lah­den, Tam­mi­sa­lon ja Laa­ja­sa­lon vene­sa­ta­mat ja nii­den tule­vai­suus on var­maan mie­tit­ty täs­sä kohtaa? 

    Saa­ri on kui­ten­kin lii­ken­teel­li­ses­ti vai­keam­pia kuin esi­mer­kik­si Kivi­nok­ka tai Viik­ki? Vii­kis­sä saa pyö­räil­lä rau­has­sa näin syk­syl­lä met­säs­sä mon­ta kilo­met­riä näke­mät­tä ketään? Ehdo­tin jos­sain toi­saal­la Kivi­no­kan ja Mar­ja­nie­men siir­to­la­puu­tar­ho­jen siir­tä­mis­tä Var­tio­saa­reen. Samal­la sin­ne mah­tui­si Lam­mas­saa­ren ja Stans­vi­kin mökit.Ratikkakiskoa kului­si pal­jon vähemmän. 

    Suun­ni­tel­ma muut­taa Itä­väy­lä ja Laa­ja­sa­lon­tie yksi­kais­tai­sek­si ja raken­taa nii­den sijaan kal­lis uusi sil­ta epäi­lyt­tää, kun edel­lä mai­ni­tut alu­eet jää­vät hyö­dyn­tä­mät­tä. Tei­den var­sil­la ole­va tont­ti­maa on niin pien­tä ver­rat­tu­na mui­hin vapai­na ole­viin alueisiin. 

    Laa­ja­sa­los­sa asuu nyt 15000 asu­kas­ta ja nyt kaa­vail­laan 20–25 000 lisää, mut­ta tien kul­je­tus­ka­pa­si­teet­ti puo­li­te­taan. Hert­to­nie­mi on jo sum­pu­tet­tu lii­ken­ne­va­loil­la. Saa­rel­ta töi­hin mat­kaa­vis­ta ei suu­ri osa voi siir­tyä rati­kan käyt­töön, kun työ­pai­kat­kaan eivät sijait­se aina kes­kus­tan suunnassa.

  22. huk­kaan meni: Hyväs­ti etä­työ­päi­vät, pak­ko ajaa toi­mis­tol­le kun park­ki­paik­kaa ei ole arkena. 

    No mut­ta auto­han onkin han­kit­tu vain sen vuok­si että saa­daan kul­je­tet­tua nii­tä pai­na­via työ­ka­lu­ja tai näy­te­salk­ku­ja päi­vit­täin. Myyn­ti­mie­hel­lä joka päi­vä on etäpäivä.

    Ei vaan, var­mas­ti­kin on autoi­le­vil­le etä­työ­läi­sil­le jat­kos­sa mah­dol­lis­ta vali­ta asun­to tuon alu­een sijas­ta jos­tain muu­al­ta tavis­koh­tees­ta niin että sen yhtey­teen saa ostaa ne _oman_ pai­kan hal­lin­taan oikeut­ta­vat osak­keet 50 000 e:lla. Sitä mah­dol­li­suut­ta tus­kin ollaan riistämässä.

    Kes­kus­tan park­ki­luo­layh­tiöt muu­ten myy­vät juu­ri tuol­lai­sia yöpaik­ko­ja kuu­kausi­so­pi­muk­sel­la mel­ko edul­li­ses­ti. Muis­te­li­sin näh­nee­ni “oman” pai­kan hin­nan olleen kol­mi­sen­sa­taa kuus­sa ja yöpai­kan jotain alle sata­sen. Eli kon­sep­ti on hin­noi­te­lu val­miik­si ja kysyn­tää­kin ehkä on jon­kin verran.

    (jep, esi­mer­kik­si tuol­la: http://www.europark.fi/pysakointitalot/hki-city/ — sopi­mus­tyy­pin valin­ta on ihan vapaas­ti asiak­kaan itse rat­kais­ta­vis­sa kuk­ka­ron syvyy­den ja omien mene­mis­ten mukaan…)

  23. Juha­ni Salo­vaa­ra: …kan­sa­lai­set man­ku­mas­sa lisää tilaa itsel­leen, eivät­kä huo­maa itse vie­vän­sä tilan asuntorakentamiselta. 

    Ideo­lo­gia­fil­la­ris­teil­la on jos­kus pyö­ris­sään tar­ro­ja jois­sa lukee “yksi auto vähemmän”. 

    Naa­pu­rien pai­nos­tuk­ses­ta suo­jel­luil­le lähi­luon­to­vi­he­rai­he­vir­kis­ty­sa­lueil­le voi­si pys­ty­tel­lä vas­taa­via kylt­te­jä jois­sa lukee “yksi asun­to vähemmän” 😀

  24. Valit­tiin­pa Var­tio­saa­ren toteu­tus­ta­vak­si ker­ros­ta­lo- tai pien­ta­loa­lue, niin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa lisää oma­ko­ti­ta­loa­luei­ta. Itse kal­lis­tui­sin pien­ta­loa­lu­een kan­nal­le. Vaik­ka raken­nus­vi­ras­to kuin­ka loo­gi­ses­ti perus­te­li­si että ker­ros­ta­lo on eko­lo­gi­nen ja lii­ken­teen kan­nal­ta parem­pi, niin se ohit­taa sen että mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä halu­aa asua oma­ko­ti­ta­lois­sa. Ja ihmi­siä var­ten kau­pun­kia pitää suunnitella.

  25. Kuusi ker­ros­ta riit­tää luo­maan riit­tä­vän teho­kas­ta kau­pun­kia, kun­han kaa­vas­ta teh­dään kau­pun­ki­mai­sen tii­vis­tä. Sen yli kaik­ki on ext­raa. Ongel­ma on, ettei­vät Hel­sin­gin kaa­voit­ta­jat ole näh­neet kau­pun­kia edes unissaan. 😀 

    Var­tio­saa­res­ta voi­si teh­dä kun­nol­li­sen kau­pun­gin osan ja unoh­taa vihe­ra­lue­höm­pö­tyk­sen. Vihe­ra­luei­ta on ihan riit­tä­väs­ti. Joko raken­ne­taan tai sit­ten ei, mut­ta täl­lai­nen vähän sitä sun tätä ei ole jär­ke­vää maankäyttöä.

    Noin kau­as Hel­sin­gis­tä ei kan­na­ta raken­taa ker­ros­ta­lo­ja. Se lähin­nä slum­miut­taa alu­een. Piir­re­tään kes­kel­le saar­ta itä — län­si suun­nas­sa neli­kais­tai­nen katu ja teh­dään sii­tä ete­lään ja poh­joi­seen kapei­ta kort­te­lei­ta ruutukaavan.

    Jae­taan ne kaik­ki oma­ko­ti­ta­lo­ton­teik­si pl. yksi kes­kel­tä torik­si. Toril­le varaus kir­kol­le ja kau­pun­gin­ta­lol­le, kos­ka jos­sain vai­hees­sa noin kau­ka­na Hel­sin­gis­tä ole­vat alu­eet kui­ten­kin irro­te­taan omik­si kunnikseen. 😉

  26. Suun­ni­tel­ma muut­taa Itä­väy­lä ja Laa­ja­sa­lon­tie yksikaistaiseksi

    Täm­möis­tä ei ole esitetty.

  27. tpyy­luo­ma:
    Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen herät­tää ver­rat­taen vähän into­hi­mo­ja nime­no­maan sik­si, että ei siel­lä juu­ri kukaan käy, kos­ka ei sin­ne oikein pää­se miten­kään. Jos minä haluai­sin tur­va­ta sen lvi­he­ra­lu­ee­na, niin pomp­pi­sin tasa­jal­kaa kevyen lii­ken­teen sil­lan puolesta.

    Minus­ta on koko ajan tun­tu­nut, että Var­tio­saa­ren säi­lyt­tä­mi­sel­lä on laa­jas­ti tukea. Tämän päi­vän Hesa­ri ker­toi­kin, että Var­tio­saa­ren käsit­te­ly tuk­kii päät­tä­jien sähköpostit.

    Vaik­ka pyö­räi­len lähes päi­vit­täin ympä­ri vuo­den, minus­ta on eri­koi­nen aja­tus, että pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­nen oli­si joten­kin itses­sään hyvä asia. Pyö­rä­tiet pirs­to­vat aluei­ta ihan yhtä lail­la kuin muut­kin väy­lät. Sama kos­kee rai­tio­tei­tä, joi­ta myös käy­te­tään Vih­rei­den vedät­tä­mi­seen kaupunkisuunnittelussa.

    Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:

    Naa­pu­rien pai­nos­tuk­ses­ta suo­jel­luil­le lähi­luon­to­vi­he­rai­he­vir­kis­ty­sa­lueil­le voi­si pys­ty­tel­lä vas­taa­via kylt­te­jä jois­sa lukee “yksi asun­to vähemmän” 

    Keh­noa mate­ma­tiik­kaa, sil­lä vir­kis­ty­sa­luei­den säi­lyt­tä­mi­sen ei tar­vit­se tar­koit­taa yhtään asun­toa vähem­män, kyse­hän on sii­tä, mihin raken­ta­mi­nen kohdistetaan. 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ummeh­tu­neis­sa sisä­pii­reis­sä vain ollaan niin muu­tos­vas­ta­rin­tai­sia, ettei mui­ta vaih­toeh­to­ja mie­ti­tä, vaan halu­taan jat­kaa kau­pun­ki­ra­ken­teen levit­tä­mis­tä enti­seen tapaan.

  28. Luon­toar­vo voi käy­dä ihai­le­mas­sa kau­em­pa­na­kin, jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neil­lä pää­see upei­siin paikkoihin.
    Puis­to­ja ja koh­taa­mis­paik­ko­ja pitää raken­taa kes­kus­taan ei reu­noil­le. Nyt­kään rahat ei rii­tä kuin mur­to-osaan musiik­ki­ta­lon eteen sijoi­te­tun puis­ton toteuttamisessa.
    Exscur­sio kau­pun­ki­puis­toi­hin kes­kieu­roo­pas­sa voi­si teh­dä terää seu­raa­val­le lautakunnalle.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki suun­nit­te­lee pien­ta­lo­ja Östersundomiin.

    Tämä­kään ei ole koko totuus. Yleis­kaa­va­luon­nos poh­jau­tuu met­roon Mel­lun­mäes­tä Maj­vi­kiin Sipoon rajal­le. Met­ron mie­lek­kyys pii­lee tii­viis­sä asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa ase­mien ympä­ril­lä eli tulee siis ker­ros­ta­lo­ja, jot­ka näky­vät kar­tal­la tum­man­pu­nai­si­na aluei­na, eikö?

    http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/kaavaluonnos/

  30. Vaik­ka raken­nus­vi­ras­to kuin­ka loo­gi­ses­ti perus­te­li­si että ker­ros­ta­lo on eko­lo­gi­nen ja lii­ken­teen kan­nal­ta parem­pi, niin se ohit­taa sen että mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä halu­aa asua oma­ko­ti­ta­lois­sa. Ja ihmi­siä var­ten kau­pun­kia pitää suun­ni­tel­la.’ (Tee­mu)
    Ja nii­tä ihmi­siä var­ten, jot­ka asui­si­vat mie­lel­lään ker­ros­ta­lois­sa, ei sit­ten pidä suun­ni­tel­la mitään?

    1. Lähel­lä kes­kus­taa kan­nat­taa raken­taa ker­ros­ta­lo­ja. Pien­ta­loil­le Suo­mes­sa riit­tää maa­ta. Kukaan ei myös­kään kiel­lä raken­ta­mas­ta ker­ros­ta­lo­ton­til­le pien­ta­loa. Raken­nusoi­keut­ta ei ole pak­ko käyt­tää kokonaan.

  31. migul: Olen yleen­sä­kin eri miel­tä jutuis­ta “ihmis­ten kokoi­sis­ta kau­pun­geis­ta”. Tot­tu­mus­ky­sy­mys se vain on. Kaik­kien ei pidä pitää kai­kes­ta. Pasi­la on avo­lou­hos. Ei ole muu­al­la heh­taa­ri­kau­pal­la tuol­lais­ta jou­to­maa­ta noin hyväl­lä alu­eel­la. Sin­ne jos jon­ne­kin pitää tun­kea beto­nia ja kun­nol­la. Ns ihmis­ten kokoi­sil­le alueil­le jää sit­ten tilaa muualla.

    Ihmi­sen kokoi­sen kau­pun­gin” voi ymmär­tää monel­la tapaa. Minul­le “ihmi­sen kokoi­nen” tar­koit­taa jalan­ku­lun mit­ta­kaa­vas­sa suun­ni­tel­tua kort­te­li­kau­pun­kia, jos­sa on pal­jon asioi­ta käve­lye­täi­syy­del­lä, ja tämä­hän ei pois­sul­je vaan suo­ras­taan edel­lyt­tää tii­vis­tä kaa­vaa, jos­sa ker­ros­ne­liöi­tä on rutos­ti, eikä etäi­syyk­siä kas­va­te­ta yli­le­veil­lä lii­ken­ne­väy­lil­lä tai eritasoratkaisuilla.

  32. Han­na-Lee­na Yli­nen: Tämän päi­vän Hesa­ri ker­toi­kin, että Var­tio­saa­ren käsit­te­ly tuk­kii päät­tä­jien sähköpostit. 

    Juu, oli kuu­lem­ma tul­lut vies­te­jä austraaa­lias­ta asti… 

    Huvit­ta­vaa huo­ma­ta mikä on eräil­le val­tuu­te­tuil­le tär­kein­tä — ja toi­saal­ta ahdis­ta­vaa huo­ma­ta miten älyt­tö­mil­lä kei­noil­la hei­hin pys­tyy vaikuttamaan.

  33. Asun laa­ja­sa­los­sa ja mie­les­tä­ni vir­kis­ty­sa­lui­ta ja puis­to­ja lähia­lueil­le jää todel­la pal­jon, vaik­ka Var­tio­saa­ri kaa­voi­tet­tai­siin puo­lik­si asun­noil­le. Ja Vil­lin­ki vas­taa­van tyy­li­se­nä paik­ka­na on aivan vie­res­sää ja sin­ne vie täl­lä­kin het­kel­lä parem­pi laut­tayh­teys. Haluai­sin­kin kuul­la kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä, mitä ovat ne ainut­laa­tui­set luontoarvot/maisemat, joi­den takia Var­tio­saa­ri pitäi­si säi­lyt­tää vain virkistyskohteena?

  34. Minua puis­tat­taa koko kes­kus­te­lus­sa mää­rit­te­le­mä­tön vir­kis­ty­sa­lue sanan käyt­tö. Mitä se tar­koit­taa, kenel­le? Mon­ta­ko käyt­tä­jää puis­tol­la pitää olla että se on teho­kas vir­kis­ty­sa­lue? Mon­ta­ko kilo­met­riä met­sää tar­vi­taan että sen vir­kis­tys­mo­ment­ti on tehok­kain. Mik­si var­tio­saa­ri on vir­kis­ty­sa­lu­ee­na Hel­sin­gin lähem­mäs 300 saa­re­sat joten­kin eri­tyi­sen tärkeä?

    Aina vedo­taan sii­hen että “ihmi­set tar­vit­se­vat myös vihe­ra­luei­ta” .. Kyl­lä minä sen ymmär­rän, mut­ta mon­ta­ko heh­taa­ria pis­te­tään? Jos minul­ta kysy­tään niin ensi­si­jai­ses­ti ihmi­set tar­vit­se­vat ruo­kaa ja koh­tuu­hin­tai­sen katon pään­sä pääl­le. Tähän näh­den vir­kis­ty­sa­lu­eet ovat hyvin­kin sekun­daa­ri­nen tarve.

  35. Dear Mr. Soininvaara,

    I wri­te you to express my hope that the Hel­sin­ki city plan­ning board will deci­de on a futu­re for Var­tio­saa­ri as rec­rea­tio­nal use area.

    I have visi­ted the island very frequent­ly and in all sea­sons since 1999 as a mem­ber of one of the clubs ren­ting a vil­la the­re. As part of our club acti­vi­ties we have had many hundreds, per­haps seve­ral thousand visi­tors on the island over the years. Many of the­se were foreig­ners visi­ting Fin­land (I am myself German-born). 

    I would like to point out to you that, to foreign eyes, having a place as well-pre­ser­ved and diver­se as Var­tio­saa­ri wit­hin the urban area of a Euro­pean capi­tal city is tru­ly asto­nis­hing. It is somet­hing of such special value that it can­not be mea­su­red but must be pre­ser­ved. All the foreign, but also Fin­nish visi­tors our club has had have sha­red this view. People are utter­ly asto­nis­hed to hear that this place is now under the threat of being tur­ned into a hea­vi­ly built area.

    For foreign visi­tors, a visit to Var­tio­saa­ri has often been the only expe­rience of Fin­nish wil­der­ness natu­re they had during their stay in Hel­sin­ki. People arri­ve from abroad for a few days, e.g. on a work trip. They have no car, access to a pri­va­te mök­ki, or time and equip­ment to visit a natio­nal park. For them, Var­tio­saa­ri has often been the only oppor­tu­ni­ty to “get away” from the city for a day wit­hout the fee­ling of mass tou­rism of Suo­men­lin­na or Seurasaari.

    It is my view that the island’s rec­rea­tio­nal use should be deve­lo­ped care­ful­ly and that access to the island should be impro­ved. I per­so­nal­ly belie­ve this can be done effec­ti­ve­ly by impro­ving boat infra­struc­tu­re, but I also unders­tand the argu­ments made for a bridge.

    I hope this look at Var­tio­saa­ri through foreign eyes will help you rea­li­se the unique value of this place, befo­re it is too late to pre­ser­ve it for futu­re gene­ra­tions. I am thin­king especial­ly of my 20 month old son Vilho. 

    Var­tio­saa­ri real­ly makes my Hel­sin­ki special.

    Since­re­ly,
    Wolf­gang Zeller

  36. Jos alu­eel­le tulee ratik­ka Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kaut­ta, asun­to­käyt­tö tun­tuu perus­tel­lul­ta. Alue oli­si minuu­teis­sa mitat­tu­na Munk­ki­nie­men etäi­syy­del­lä. Kilo­met­re­jä oli­si enem­män kuin Munk­ki­nie­meen, mut­ta Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan sil­ta menee yhdes­sä hujauk­ses­sa ja sii­tä eteen­päin­kin on tar­koi­tus raken­taa nope­aa ratikkayhteyttä.”

    Yhdes­sä hujauk­ses­sa Var­tio­saa­res­ta ei rati­kal­la kes­kus­taan tul­la. Menee liki puo­li tun­tia. Kera­val­ta on nopeam­min keskustassa. 

    Rati­kan var­si­nai­set vai­keu­det saat­ta­vat pii­lek­siä kes­kus­ta­pääs­sä. Tähän saak­ka on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa kuvi­tel­tu voi­ta­van rei­tit­tää toi­nen ratik­ka­lin­ja Kruu­nu­vuo­ran­ran­nas­ta Lii­san­ka­tu — Snell­ma­nin­ka­tu reit­tiä kes­kus­taan. Ei voi­da. Niin­pä Kai­vo­ka­dul­le on tun­ke­mas­sa val­lan pal­jon rai­tio­lii­ken­net­tä, tus­kai­sen tiheään.

  37. Tee­mu: Valit­tiin­pa Var­tio­saa­ren toteu­tus­ta­vak­si ker­ros­ta­lo- tai pien­ta­loa­lue, niin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa lisää oma­ko­ti­ta­loa­luei­ta. Itse kal­lis­tui­sin pien­ta­loa­lu­een kan­nal­le. Vaik­ka raken­nus­vi­ras­to kuin­ka loo­gi­ses­ti perus­te­li­si että ker­ros­ta­lo on eko­lo­gi­nen ja lii­ken­teen kan­nal­ta parem­pi, niin se ohit­taa sen että mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä halu­aa asua oma­ko­ti­ta­lois­sa. Ja ihmi­siä var­ten kau­pun­kia pitää suunnitella.

    Mark­ki­na­ta­lous on lah­jo­ma­ton mit­ta­ri. Hel­sin­ki­läi­set tar­vit­se­vat lisää töö­löä ja kruu­nun­ha­kaa. Mak­su­ha­luk­kuus ker­too enem­män kuin tuhat kyse­ly­tut­ki­mus­ta, jois­sa halu­taan jär­ven­ran­ta­kar­ta­noi­ta keskustassa.

  38. Tee­mu: Vaik­ka raken­nus­vi­ras­to kuin­ka loo­gi­ses­ti perus­te­li­si että ker­ros­ta­lo on eko­lo­gi­nen ja lii­ken­teen kan­nal­ta parem­pi, niin se ohit­taa sen että mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä halu­aa asua oma­ko­ti­ta­lois­sa. Ja ihmi­siä var­ten kau­pun­kia pitää suunnitella.

    1000 neliön oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja menee heh­taa­ril­le kym­me­nen, 80 heh­taa­rin Var­tio­saa­reen teo­rias­sa 800. Käy­tän­nös­sä toi­nen puo­li saa­res­ta jäte­tään raken­ta­mat­ta, eli oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja mah­tui­si joku 400–500 kpl. Siis joku 1500–2000 asu­kas­ta. Ker­ros­ta­lo­ver­sio läh­ti jos­tain 5000 asuk­kaas­ta ylös­päin. Niin ihmi­siä­hän var­ten kau­pun­kia pitää suunnitella.

  39. Toi­vot­ta­vas­ti kaik­ki kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäse­net ovat ehti­neet tutus­tua kesän aika­na suun­nit­te­lu­koh­tee­seen käytännössä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 30.5.2013 kel­lo 9:52
    Var­tio­saa­reen en ole elä­mä­ni aika­na pääs­syt ker­taa­kaan. Luu­len, että suu­ri enem­mis­tö hel­sin­ki­läi­sis­tä ei ole käy­nyt siel­lä koskaan.”

  40. Han­na-Lee­na Yli­nen: Keh­noa mate­ma­tiik­kaa, sil­lä vir­kis­ty­sa­luei­den säi­lyt­tä­mi­sen ei tar­vit­se tar­koit­taa yhtään asun­toa vähem­män, kyse­hän on sii­tä, mihin raken­ta­mi­nen kohdistetaan.

    Mihin lait­tai­sit ne Var­tio­saa­reen kaa­vail­lut asun­not Var­tio­saa­ren sijaan? Kri­tee­ri­nä koh­teen jon­kin­lai­nen vas­taa­vuus lii­ken­teel­li­ses­ti ja ympäristöllisesti.

  41. mj: Täl­lä blo­gil­la on ansion­sa, mut­ta sen heik­koi­hin puo­liin kuu­luu, että asian­osai­set osal­lis­tu­vat kes­kus­te­luun nimi­merk­kien takaa. 

    Me kaik­ki olem­me asian­osai­sia kun oikein sil­min katsotaan.

  42. Juha Poh­jo­la:
    Laa­ja­sa­los­sa asuu nyt 15000 asu­kas­ta ja nyt kaa­vail­laan 20–25 000 lisää, mut­ta tien kul­je­tus­ka­pa­si­teet­ti puo­li­te­taan. Hert­to­nie­mi on jo sum­pu­tet­tu lii­ken­ne­va­loil­la. Saa­rel­ta töi­hin mat­kaa­vis­ta ei suu­ri osa voi siir­tyä rati­kan käyt­töön, kun työ­pai­kat­kaan eivät sijait­se aina kes­kus­tan suunnassa.

    Tätä minä­kin olen kovas­ti ihme­tel­lyt sinän­sä hyvis­sä Laa­ja­sa­lon ja Kruu­nu­vuo­ren ran­nan suun­ni­tel­mis­sa. Ongel­ma kun ei rat­kea sil­lä vain, että jul­ki­sia lisä­tään (esim. ratik­ka kes­kus­taan) kos­ka edel­leen suu­rel­la osal­la työ­mat­kat eivät koh­dis­tu kes­kus­tan suuntaan. 

    Mik­ko H: Täm­möis­tä ei ole esitetty.

    Kyl­lä nämä ovat osa suun­ni­tel­maa muut­taa väy­liä kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si. On esi­tet­ty, mut­ta ei päätetty.

  43. mj: Täl­lä blo­gil­la on ansion­sa, mut­ta sen heik­koi­hin puo­liin kuu­luu, että asian­osai­set osal­lis­tu­vat kes­kus­te­luun nimi­merk­kien takaa.

    Mil­lä taval­la kes­kus­te­lu para­ni­si, jos nimi­mer­kil­lä ei sai­si kirjoittaa?

  44. Jari V: Mark­ki­na­ta­lous on lah­jo­ma­ton mit­ta­ri. Hel­sin­ki­läi­set tar­vit­se­vat lisää töö­löä ja kruu­nun­ha­kaa. Mak­su­ha­luk­kuus ker­too enem­män kuin tuhat kyse­ly­tut­ki­mus­ta, jois­sa halu­taan jär­ven­ran­ta­kar­ta­noi­ta keskustassa.

    Kuin­ka­han pal­jon Var­tio­saa­res­sa saa ker­ros­ta­lo-/ri­vi­ta­lo-/town­house-/oma­ko­ti­ton­tis­ta per maa­ne­liö­met­ri? Noil­la pie­nem­mil­lä talo­tyy­peil­lä hin­ta voi­si olla noin 400 €/m2 riip­puen sijain­nis­ta mereen näh­den ja rakennusoikeudesta.

    Ker­ros­ta­los­sa raken­nusoi­keu­den hin­ta tus­kin on kor­keam­pi ker­ros­ne­liö­met­riä koh­den, mut­ta toi­saal­ta tont­ti­te­hok­kuus on parem­pi, joten oli­si­ko 800 €/m2?

    Kyl­lä se vah­vas­ti sil­tä näyt­tää, että kau­pun­ki saa maa­poh­jas­ta enem­män rahaa ker­ros­ta­loi­na kuin oma­ko­ti­ta­loi­na. Tosin kau­pun­gin ehkä pitäi­si olla vie­lä sitä huo­les­tu­neem­pi sii­tä, miten raken­ta­mi­nen vai­kut­taa kaupunkirakenteeseen.

  45. Kehit­tä­jä: Mil­lä taval­la kes­kus­te­lu para­ni­si, jos nimi­mer­kil­lä ei sai­si kirjoittaa? 

    Kir­joit­ta­jia oli­si vähem­män ja ns. “vää­riä” mie­li­pi­tei­tä tuli­si esiin vähem­män. Hiek­ka­laa­tik­ko oli­si rau­hal­li­sem­pi ja tääl­lä sai­si olla tur­val­li­ses­sa poru­kas­sa “mei­dän” kes­ken. Kaik­ki oli­si­vat samaa miel­tä ja hymis­te­li­si­vät toi­si­aan. Ah, auvoa.

  46. Sep­po Vep­sä­läi­nen:

    Tähän saak­ka on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa kuvi­tel­tu voi­ta­van­rei­tit­tää toi­nen ratik­ka­lin­ja Kruu­nu­vuo­ran­ran­nas­ta Lii­san­ka­tu – Snell­ma­nin­ka­tu reit­tiä kes­kus­taan. Ei voi­da. Niin­pä Kai­vo­ka­dul­le on tun­ke­mas­sa val­lan pal­jon rai­tio­lii­ken­net­tä, tus­kai­sen tiheään. 

    Onko läh­det­tä eri­koi­sel­le väit­teel­le? Mik­sei voitaisi?

  47. Kehit­tä­jä: Mil­lä taval­la kes­kus­te­lu para­ni­si, jos nimi­mer­kil­lä ei sai­si kirjoittaa?

    Kyse on sii­tä, mis­sä ase­mas­sa nimi­mer­kil­lä kir­joit­taa. Useim­mil­le nimi­mer­kin käyt­tö on ihan OK eikä hei­ken­nä kes­kus­te­lun tasoa.

    1. Olen sal­li­nut nimi­mer­kit, kos­ka jou­kos­sa on hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät työ­paik­kan­sa puo­les­ta voi­si sanoa, mitä sano­vat. Nimi­mer­kil­lä kir­joit­ta­ja jou­tuu her­kem­min sen­suu­rin uhriksi.

  48. Vihe­rins­si: Mihin lait­tai­sit ne Var­tio­saa­reen kaa­vail­lut asun­not Var­tio­saa­ren sijaan? Kri­tee­ri­nä koh­teen jon­kin­lai­nen vas­taa­vuus lii­ken­teel­li­ses­ti ja ympäristöllisesti.

    Minä lait­tai­sin ne Laa­ja­sa­lon vene­sa­ta­man tal­vi­säi­ly­ty­sa­lu­eel­le ja sitä ympä­röi­väl­le pel­lol­le. Veneet lait­tai­sin robot­ti­va­ras­toon Jät­kä­saa­ren tapaan.

  49. mj: Täl­lä blo­gil­la on ansion­sa, mut­ta sen heik­koi­hin puo­liin kuu­luu, että asian­osai­set osal­lis­tu­vat kes­kus­te­luun nimi­merk­kien takaa. 

    Hyvät perus­te­lut.

    Täs­sä blo­gis­sa käy­dään Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa erin­omais­ta kes­kus­te­lua monis­ta aiheis­ta, kuten kaupunkisuunnittelusta.

    Vas­taa­vaa kes­kus­te­lua ei syn­tyi­si omil­la nimil­lä kir­joit­taes­sa, kyn­nys osal­lis­tua on sil­loin kiis­tat­ta kor­keam­pi. Ja mikään­hän ei estä käyt­tä­mäs­tä omaa nime­ään myös tääl­lä, hyvä “mj”.

  50. Vihe­rins­si: Mihin lait­tai­sit ne Var­tio­saa­reen kaa­vail­lut asun­not Var­tio­saa­ren sijaan? Kri­tee­ri­nä koh­teen jon­kin­lai­nen vas­taa­vuus lii­ken­teel­li­ses­ti ja ympäristöllisesti.

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ja Rei­he­rin­tien välil­lä on vapaa met­säplänt­ti. Yli­pää­tään Laa­ja­sa­lon­tien ja Koi­ra­saa­ren­tien ympä­ris­tö on met­sä­lä­hiö­tä sanan huo­nos­sa mer­ki­tyk­ses­sä, ja Laa­ja­sa­lon pal­ve­lut kitu­vat jopa Ylis­ky­läs­sä, eli tii­vis­tä­mi­nen oli­si toi­vot­ta­vaa. Nykyis­ten raken­net­tu­jen aluei­den asu­kas­ti­heyk­sil­lä ei ole vie­lä aika lin­ja­ta kuu­luu­ko Var­tio­saa­ri Hel­sin­gin green bel­tiin, vaan ensin tii­vis­tää joka tapauk­ses­sa sen sisään jää­vät osat toimiviksi.

  51. Ant­sa: Minä lait­tai­sin ne Laa­ja­sa­lon vene­sa­ta­man tal­vi­säi­ly­ty­sa­lu­eel­le ja sitä ympä­röi­väl­le pel­lol­le. Veneet lait­tai­sin robot­ti­va­ras­toon Jät­kä­saa­ren tapaan.

    Sar­vas­ton vene­sa­ta­mas­sa on sil­mä­mää­räi­ses­ti alle 10 % Var­tio­saa­ren pin­ta-alas­ta. Vaik­ka tuo­hon ottai­si Dege­rön kar­ta­non mai­neen mukaan, pin­taa on sel­väs­ti vähemmän.

  52. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Yhdes­sä hujauk­ses­sa Var­tio­saa­res­ta ei rati­kal­la kes­kus­taan tul­la. Menee liki puo­li tun­tia. Kera­val­ta on nopeam­min keskustassa. 

    Jos­tain syys­tä ihmi­set sil­ti mak­sa­vat Ara­bian­ran­nan asun­nois­ta pal­jon enem­män kuin Espoon kes­kuk­sen, vaik­ka molem­mis­ta pää­see rai­de­lii­ken­teel­lä samas­sa ajas­sa Stockmannille.

    Kera­va ei ole Vartiosaari.

  53. spot­tu: Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ja Rei­he­rin­tien välil­lä on vapaa metsäpläntti. 

    Jos oikein ymmär­rän, met­säplänt­tiä jää aika vähän sen jäl­keen, kun Gunil­lan­kal­lio, Borg­strö­min­mä­ki ja Stans­vi­kin­num­mi on raken­net­tu. Stans­vi­kin alue toki jää, ja sii­nä oli­si arvo­kas­ta ran­taa­kin, jos kar­ta­no työn­ne­tään mereen.

    Ei sil­ti, kyl­lä Var­tio­saa­reen kaa­vail­tu asu­kas­mää­rä tuon­ne väliin jää­väl­le plän­til­le saa­daan mah­tu­maan, mut­ta asu­tus on aika eri­tyyp­pis­tä kuin mitä Var­tio­saa­reen tai Kruu­nu­vuo­ren alu­eel­le on nyt suun­ni­tel­tu. Sen jäl­keen pitää kysyä, onko Var­tio­saa­ren vir­kis­ty­sar­vo (500 kävi­jää vuo­des­sa) suu­rem­pi kuin 20 000 ihmi­sen alu­een kes­kel­lä ole­van metsän.

  54. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Rati­kan var­si­nai­set vai­keu­det saat­ta­vat pii­lek­siä kes­kus­ta­pääs­sä. Tähän saak­ka on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa kuvi­tel­tu voi­ta­van­rei­tit­tää toi­nen ratik­ka­lin­ja Kruu­nu­vuo­ran­ran­nas­ta Lii­san­ka­tu – Snell­ma­nin­ka­tu reit­tiä kes­kus­taan. Ei voi­da. Niin­pä Kai­vo­ka­dul­le on tun­ke­mas­sa val­lan pal­jon rai­tio­lii­ken­net­tä, tus­kai­sen tiheään.

    Eikö­hän Laa­ja­sa­lon ratik­ka kul­je Poh­jois­ran­taa ja Alek­sia. Stoc­kal­ta Kruu­nu­vuo­reen vain yhdet lii­ken­ne­va­lot – tuos­ta on vai­ke­aa jopa Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun saa­da tak­kuis­ta. Meri­täyt­tö tie­tys­ti mak­saa, mut­ta hank­keen suu­ruus­luo­kas­sa sii­hen on varaa.

  55. jim: Onko läh­det­tä eri­koi­sel­le väit­teel­le? Mik­sei voitaisi?

    Kyl­lä se Lii­san­ka­tu on todel­la han­ka­la. Se vaan on lii­an kapea. Sin­ne voi­si teh­dä rati­kan, jos jom­mal­ta­kum­mal­ta puo­lel­ta katua otet­tai­siin kaik­ki park­ki­pai­kat pois. Sen­kin jäl­keen ratik­ka oli­si seka­kais­toil­la eikä fil­la­reil­le oli­si kaistoja.

    Lii­san­ka­tu oli­si ratik­ka­ka­tu­na hyvä, jos
    — auto­lii­ken­ne sal­lit­tai­siin vain yhteen suuntaan
    — rati­kal­la oli­si molem­piin suun­tiin omat kaistat
    — fil­la­reil­le ei oli­si omia kaistoja
    — pysä­köin­tiä ei oli­si ollenkaan
    — huol­to­lii­ken­ne pysäh­tyi­si, niin, minne?

    Hel­sin­gis­sä ei kui­ten­kaan ole tah­toa eikä osaa­mis­ta suun­ni­tel­la tuol­lais­ta, ja jos suun­ni­tel­ma saa­tai­siin­kin aikai­sek­si, niin alu­eel­la jo nyt mel­las­ta­vat nim­byt estä­vät polii­tik­ko­jen kaut­ta toteutuksen.

    Lii­san­ka­dul­le toden­nä­köi­ses­ti jos­sain vai­hees­sa käy niin, että park­ki­pai­kat pois­tu­vat joka tapauk­ses­sa, kun ne fil­la­ri­kais­tat teh­dään. Sii­nä mie­les­sä nim­byt saa­vat pit­kän nenän. Ratik­ka on kui­ten­kin Poh­jois­ran­nas­sa parem­pi. Lii­san­puis­ton koh­dal­le saa sil­ti pysäkin.

  56. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Vuo­saa­ri “kiit­tää” mah­dol­li­suu­des­ta ottaa vas­taan park­ki­paik­ko­ja ja yli­mää­räis­tä lii­ken­net­tä kape­aan, mut­ta luon­nol­taan hie­noon Ram­sin­nie­meen. Sitä pait­si Ram­sin­nie­men­tie on monen lap­sen kou­lu­tie ja nykyi­sel­lään­kin mel­ko turvaton. 

    [—]

    Var­tio­kal­liol­ta Ram­sin­nie­men suun­taan kat­soes­sa tun­tui käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että kenel­le­kään on tul­lut edes mie­leen aja­tel­la siel­tä läh­te­vää sil­tayh­teyt­tä Var­tio­saa­ren ja Ram­sin­nie­men välil­le. Kal­lio ja sil­tä avau­tu­va näky­mä itäi­seen saa­ris­toon on ainutlaatuinen. 

    Ja minä kun kuvit­te­lin, että Meri-Ras­ti­lan var­jo­kaa­va oli jotain muu­ta kuin perus­nim­byi­lyä. Mut­ta tai­sin olla vää­räs­sä. Kaik­ki, mikä vai­kut­taa Vuo­saa­reen, on pahasta?

  57. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Yhdes­sä hujauk­ses­sa Var­tio­saa­res­ta ei rati­kal­la kes­kus­taan tul­la. Menee liki puo­li tun­tia. Kera­val­ta on nopeam­min keskustassa. 

    Met­ro­mie­his­sä on sel­lai­nen vek­ku­li piir­re, että he asu­vat yhdel­lä ase­mal­la, käy­vät töis­sä toi­sel­la ase­mal­la ja kaik­ki har­ras­tuk­set­kin ovat eri ase­mil­la ympä­ri seu­tua, siten he mat­kaa­vat ase­mien väle­jä. Jos siis ensi­si­jai­nen lii­ken­ne­vä­li­ne, elik­kä auto, on huol­los­sa tai muus­ta syys­tä pois käytöstä.

    Vali­tet­ta­vas­ti vain muut (kera­va­lai­set) kuin met­ro­mie­het jou­tu­vat yleen­sä ensin kul­ke­maan ase­mal­le ja sit­ten vie­lä sil­tä toi­sel­ta ase­mal­ta eteen­päin. Koko­nais­mat­ka-aika on met­ro­mie­heen ver­rat­tu­na hel­pos­ti kaksinkertainen.

  58. jim: Onko läh­det­tä eri­koi­sel­le väit­teel­le? Mik­sei voitaisi?

    Olen kes­kus­tel­lut asias­ta sitä sel­vi­tel­lei­den asian­tun­ti­joi­den kans­sa. Asia kiin­nos­taa, kos­ka olin jo v2006 asias­ta tätä mieltä.

  59. Kyl­lä nämä ovat osa suun­ni­tel­maa muut­taa väy­liä kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si. On esi­tet­ty, mut­ta ei päätetty.

    Ei kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si muut­ta­mi­nen vähen­nä auto­maat­ti­ses­ti kais­to­ja. Esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­lon­tien visiois­sa oli­si edel­leen 2+2‑kaistainen tie. Kau­pun­ki­bu­le­var­din idea on lähin­nä muut­taa nykyis­tä “lii­ken­ne­vih­re­ää” raken­nus­maak­si. Laa­ja­sa­lon­tien tapauk­ses­sa nykyi­set hir­veäs­ti tilaa tuh­laa­vat eri­ta­so­ram­pit muun­net­tai­siin toden­nä­köi­ses­ti nor­maa­leik­si ris­teyk­sik­si ja ajo­no­peuk­sia hil­lit­täi­siin vähän siten, että lähem­mäs tie­tä voi­daan rakentaa.

  60. Vihe­rins­si: Mihin lait­tai­sit ne Var­tio­saa­reen kaa­vail­lut asun­not Var­tio­saa­ren sijaan? Kri­tee­ri­nä koh­teen jon­kin­lai­nen vas­taa­vuus lii­ken­teel­li­ses­ti ja ympäristöllisesti. 

    Ja kos­ka kaik­ki asu­mi­seen suin­kin kel­paa­vat vas­taa­vat pai­kat ovat joka tapauk­ses­sa ennem­min tai myö­hem­min oikeas­ti kui­ten­kin kaa­voi­tuk­sen koh­tee­na, ei nii­tä voi las­kea Var­tio­saa­ren oikeak­si vaih­toeh­dok­si. Kak­kua ei voi sekä sääs­tää että syö­dä (ellei osta kah­ta kakkua).

    Oikeas­taan ainoa todel­li­nen vaih­toeh­to joka ei vähen­nä reaa­lis­ta kaa­voi­tet­ta­van maan mää­rää, oli­si­vat vas­taa­val­la pai­kal­la sijait­se­vat toi­set suojelualueet.

    Vaan ehkä käy­tän­nös­sä halu­taan­kin asun­to­jen sit­ten sijoit­tu­van Por­nai­siin tai Siun­tioon. Eli onko­han “asian­osai­sil­la” jotain tiet­tyä syy­tä kan­nat­taa tätä oman “ase­man­sa vuok­si” eli löy­tyy­kö sal­kus­ta kaa­voi­tus­kel­pois­ta raa­ka­maa­ta kehyskunnista? 

    Tätä sie­tää tut­kia! Kysyn vaan! Hmmmm.…?

  61. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Rati­kan var­si­nai­set vai­keu­det saat­ta­vat pii­lek­siä kes­kus­ta­pääs­sä. Tähän saak­ka on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa kuvi­tel­tu voi­ta­van rei­tit­tää toi­nen ratik­ka­lin­ja Kruu­nu­vuo­ran­ran­nas­ta Lii­san­ka­tu – Snell­ma­nin­ka­tu reit­tiä kes­kus­taan. Ei voi­da. Niin­pä Kai­vo­ka­dul­le on tun­ke­mas­sa val­lan pal­jon rai­tio­lii­ken­net­tä, tus­kai­sen tiheään.

    Kuten var­maan tie­dät, niin onhan sii­nä optioi­ta vaik­ka kuinka:
    — Poh­jois­ran­taan ja siel­tä Alek­sil­le, joko Meri­haan kaut­ta tai suoraan.
    — Haka­nie­men kaut­ta Kaivokadulle.
    — Lii­san­ka­dun kaut­ta Kaivokadulle.
    — Ja kyl­lä se Lii­san­ka­dul­ta Snell­man­nin­ka­dul­le­kin kään­ty­mi­nen onnis­tuu, jos on pak­ko. Esi­mer­kik­si limit­täi­set kis­kot kaarteessa.

    Se on toki tot­ta että kes­kus­tan ratik­ka­lii­ken­net­tä tulee kehit­tää uusien lin­jo­jen­kin takia, mut­ta se nyt pitää teh­dä joka tapauk­ses­sa. Minun mie­les­tä­ni tosin se aivan ydin­kes­kus­tan kis­ko­pät­kä tun­tuu saa­van kehi­tys­kes­ku­te­luis­sa suh­teet­to­man suu­ren roo­liin; kyl­lä Kai­sa­nie­men­ka­tu — Kai­vo­ka­tu — Man­ner­hei­min­tie reit­ti on todel­la hidas ja kai­paa kehit­tä­mis­tä, mut­ta se nyt on kui­ten­kin vaan yksi kilo­met­rin pät­kä ratik­ka­ver­kos­tos­sa, ja ihan ydin­kes­kus­tas­sa kan­nat­taa pysäh­tyä niin tihe­ään ettei mikään pika­ra­ta ole joka tapauk­ses­sa ole hyvä ratkaisu.

  62. Urbaa­ni Mik­ko: Tätä minä­kin olen kovas­ti ihme­tel­lyt sinän­sä hyvis­sä Laa­ja­sa­lon ja Kruu­nu­vuo­ren ran­nan suun­ni­tel­mis­sa. Ongel­ma kun ei rat­kea sil­lä vain, että jul­ki­sia lisä­tään (esim. ratik­ka kes­kus­taan) kos­ka edel­leen suu­rel­la osal­la työ­mat­kat eivät koh­dis­tu kes­kus­tan suuntaan. 

    Jat­ko­yh­tey­det usei­siin mui­hin­kin suun­tiin menee luon­te­vas­ti kes­kus­tan tai Haka­nie­men kaut­ta, esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­lo-Lep­pä­vaa­ra. Ja toi­sek­si suun­ni­tel­mis­sa on myös tiheän poi­kit­tais­lin­jan 79 Mal­mil­ta jat­ka­mi­nen Laajasaloon.

    Kyl­lä nämä ovat osa suun­ni­tel­maa muut­taa väy­liä kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si. On esi­tet­ty, mut­ta ei päätetty.

    Moot­to­ri­tien muut­ta­mi­nen kaduk­si ei muu­ta kais­ta­mää­rää. Samaan tilaan saa halut­taes­sa enem­män kais­to­ja katu­mi­toi­tuk­sel­la kuin moot­to­ri­tiel­le, levei­ne kes­ki- ja sivusuojakaistoineen

    Auto­väy­län kapa­si­tee­tin mak­si­moi­mi­nen on käy­tän­nös­sä ris­ti­rii­das­sa sen huip­pu­no­peu­den mak­si­moi­mi­sen kans­sa. Tilan­käyt­tö on yksi asia, toi­nen on se että 50km/h kadun raken­nus­kus­tan­nuk­set on mur­to-osa moot­to­ri­tien raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta, ja väli­tys­ky­vys­sä ero, sikä­li kun sitä on, on pikem­min­kin kym­me­niä pro­sent­te­ja. Perus­syy mik­si tähän maa­han on raken­net­tu niin vähän uusia tei­tä on nime­no­maan se että suun­ni­tel­laan maa­il­man kal­lein­ta ja hie­noin­ta mota­ria joka nie­men not­koon ja saa­rel­maan, on täs­sä toki hyvät­kin puolensa. 🙂

  63. Kyl­lä nämä ovat osa suun­ni­tel­maa muut­taa väy­liä kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si. On esi­tet­ty, mut­ta ei päätetty.

    Olen tie­toi­nen bule­var­di­suun­ni­tel­mis­ta ja kan­na­tan nii­den toteut­ta­mis­ta läm­pi­mäs­ti. Bule­var­deis­sa on kui­ten­kin enem­män kuin yksi kais­ta suun­taan­sa. Aiem­mas­sa kom­men­tis­sa puhut­tiin muut­ta­mi­ses­ta yksikaistaisiksi.

    Wolf­gang Z: I have visi­ted the island very frequent­ly and in all sea­sons since 1999 as a mem­ber of one of the clubs ren­ting a vil­la there.

    I’m sure it’s nice to be a mem­ber of a club. As Osmo Soi­nin­vaa­ra wro­te here, he and most resi­dents of Hel­sin­ki have never been to Var­tio­saa­ri. The island is by no means the only unde­ve­lo­ped and near­ly inacces­sible one in Hel­sin­ki, so it would be per­fect­ly pos­sible to asto­nish foreign visi­tors even if Var­tio­saa­ri was deve­lo­ped. One might need to join a dif­fe­rent club, though.

  64. Var­tio­saa­ri
    OS: “Alue oli­si minuu­teis­sa mitat­tu­na Munk­ki­nie­men etäi­syy­del­lä. Kilo­met­re­jä oli­si enem­män kuin Munk­ki­nie­meen, mut­ta Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan sil­ta menee yhdes­sä hujauksessa”

    - kai­kek­si onnek­si mm. Munk­ki­nie­mi ehdit­tiin raken­taa sel­lai­se­na valis­tu­nee­na aika­na, jol­loin kau­pun­gil­la näh­tiin ole­van muu­kin mer­ki­tys kuin olla luon­toa tak­ka met­säis­tä “vir­kis­ty­sa­luet­ta”. Nyky­ai­ka­na “kau­pun­ki” lie­nee joi­den­kin taho­jen mie­les­tä pelk­kä kirosana.

    Olli: “Ilmei­ses­ti Hel­sin­ki on asu­kas­ti­hey­ten­sä puo­les­ta puo­let vir­kis­ty­neem­pi kau­pun­ki kuin tukholma.”

    - kan­san vir­kis­ty­nei­syy­sas­te tai­taa olla suo­ras­sa taik­ka logaritmisessa/eksponentiaalisessa suh­tees­sa lähi­met­sien mää­rään? Eira­lai­set tai Kru­ni­kan asuk­kaat ilmei­ses­ti ovat var­sin nuu­tu­nut­ta porukkaa…

  65. Vihe­rins­si: Sen jäl­keen pitää kysyä, onko Var­tio­saa­ren vir­kis­ty­sar­vo (500 kävi­jää vuo­des­sa) suu­rem­pi kuin 20 000 ihmi­sen alu­een kes­kel­lä ole­van metsän.

    Tuon­ne jää tuplas­ti Kai­vo­puis­ton kokoi­nen Kruu­nu­vuo­ren­lam­men ympä­ris­tö joka on tosi hie­no, ja mai­nios­ti ilta-aurin­gon suun­taan, samoin Stans­vi­kin kar­ta­non ympä­ris­tö kuten mai­nit­sit­kin. Uusien kaa­voi­tusa­luei­den poh­jois­puo­lel­le jää Tul­li­saa­ri, Pyy­saa­ri, Kil­ling­hol­ma ja mitä nii­tä onkaan. Vir­kis­ty­sa­lueis­ta ei ole puutetta. 

    En oikein näe met­sän ja/tai sin­ne suun­ni­tel­tu­jen pis­te­ta­lo­jen lisä­ar­voa, var­sin­kin kun on koh­ta vii­si­kym­men­tä vuot­ta empi­ri­aa sii­tä ettei vie­lä Laa­ja­sa­lon asu­kas­ti­hey­del­lä luo­da toi­mi­via pal­ve­lu­ja, vaan pää­asias­sa nuk­ku­ma­lä­hiö. Eikä muu­ten Var­tio­saa­reen­kaan näil­lä suunnitelmilla.

    Point­ti­ni on lähin­nä se että jäte­tään Var­tio­saa­ri sil­leen­sä kun­nes Hel­sin­gis­sä taas opi­taan kau­pun­ki­suun­nit­te­le­maan, jol­loin voi hyvin­kin olla että Var­tio­saa­ri jäte­tään­kin osak­si kau­pun­gin viher­vyö­tä, siis jos muu­al­la kau­pun­gis­sa on palat­tu perin­tei­seen tihe­ään korttelirakenteeseen.

    Var­tio­saa­ren 86 heh­taa­riin pitäi­si men­nä sel­lai­nen 15000 ihmis­tä puis­toi­neen jot­ta se toi­mi­si kun­nol­la ja autot­to­mas­ti, mut­ta tämä ei oikein ole rea­lis­tis­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta irral­laan ole­val­la saarella.

  66. spot­tu:

    En oikein näe met­sän ja/tai sin­ne suun­ni­tel­tu­jen pis­te­ta­lo­jen lisä­ar­voa, var­sin­kin kun on koh­ta vii­si­kym­men­tä vuot­ta empi­ri­aa sii­tä ettei vie­lä Laa­ja­sa­lon asu­kas­ti­hey­del­lä luo­da toi­mi­via pal­ve­lu­ja, vaan pää­asias­sa nuk­ku­ma­lä­hiö. Eikä muu­ten Var­tio­saa­reen­kaan näil­lä suunnitelmilla.

    Point­ti­ni on lähin­nä se että jäte­tään Var­tio­saa­ri sil­leen­sä kun­nes Hel­sin­gis­sä taas opi­taan kau­pun­ki­suun­nit­te­le­maan, jol­loin voi hyvin­kin olla että Var­tio­saa­ri jäte­tään­kin osak­si kau­pun­gin viher­vyö­tä, siis jos muu­al­la kau­pun­gis­sa on palat­tu perin­tei­seen tihe­ään korttelirakenteeseen.

    Ikä­väs­ti osan sen met­sän käyt­töä rajaa luonnonsuojelulaki.

    Var­tio­saa­res­ta toki täy­sin samaa mieltä.

  67. Daniel Feder­ley: Kaik­ki, mikä vai­kut­taa Vuo­saa­reen, on pahasta?

    Ei kaik­ki, mikä vai­kut­taa Vuo­saa­reen ole pahas­ta. Täs­sä ei kui­ten­kaan tai­det­tu tar­koit­taa park­ki­paik­ko­ja sijoi­tet­ta­vak­si esim. kaup­pa­kes­kus Colum­buk­seen tai Ras­ti­lan park­ki­ta­loon, vaan erit­täin kape­aan Ram­sin­nie­meen, joka on Var­tio­saa­ren vas­ta­pää­tä. Kan­nat­tai­si käy­dä pai­kan pääl­lä kat­so­mas­sa ja miet­tiä, miten läpia­jo­lii­ken­ne sin­ne sopisi.

    1. Se oli huo­no aja­tus. Tar­koi­tus on ohja­ta koko lii­ken­ne Laa­ja­sa­lon kaut­ta ja siis pysä­köin­ti myös. Vuo­saa­reen tulee vain kevyen lii­ken­teen silta.

  68. Ant­sa: Tämä­kään ei ole koko totuus. Yleis­kaa­va­luon­nos poh­jau­tuu met­roon Mel­lun­mäes­tä Maj­vi­kiin Sipoon rajal­le. Met­ron mie­lek­kyys pii­lee tii­viis­sä asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa ase­mien ympä­ril­lä eli tulee siis ker­ros­ta­lo­ja, jot­ka näky­vät kar­tal­la tum­man­pu­nai­si­na aluei­na, eikö?

    http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/kaavaluonnos/

    Ja aina sopi­vas­ti unoh­tuu mai­ni­ta, että kaik­ki asui­na­lu­eet eivät suin­kaan sijait­se met­roa­se­mien lähel­lä vaan monil­ta alueil­ta, eten­kin pien­ta­loa­lueil­ta, pitää ensin men­nä bus­sil­la met­roa­se­mal­le. Sit­ten siel­tä met­roa­se­mal­ta kes­tää jopa puo­li tun­tia kes­kus­taan, siis pidem­pi aika kuin Jär­ven­pääs­tä ja koval­la muo­vi­pen­kil­lä, samal­la kun kes­kus­taan kul­kee nopea moottoritie. 

    Sen lisäk­si epäi­len halu­aa­ko kukaan kou­lu­tet­tu ja vara­kas ihmi­nen muut­taa ker­ros­ta­loon 40 minuu­tin pää­hän kes­kus­tas­ta. Vaa­ra­na on uusil­le ter­ri­to­rioil­le kaa­voi­tet­tu­jen ker­ros­ta­loa­luei­den slum­miu­tu­mi­nen samal­la kun pien­ta­loa­lueil­le ei ole tar­jol­la joukkoliikennettä.

    Var­tio­saa­reen muut­taa var­mas­ti hyvä­tu­lois­ta väkeä, kos­ka kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuus on hyvä ja lähel­lä on meri, mut­ta sen raken­ta­mi­nen on kovin lyhyt­nä­köis­tä. Var­tio­saa­reen voi­daan pala­ta sit­ten kun Laa­ja­sa­lo on raken­net­tu täy­teen ruu­tu­kaa­va umpi­kort­te­leil­la 6‑kerroksisia taloja.

  69. tpyy­luo­ma: Kuten var­maan tie­dät, niin onhan sii­nä optioi­ta vaik­ka kuinka:
    — Poh­jois­ran­taan ja siel­tä Alek­sil­le, joko Meri­haan kaut­ta tai suoraan.
    — Haka­nie­men kaut­ta Kaivokadulle.
    — Lii­san­ka­dun kaut­ta Kaivokadulle.
    — Ja kyl­lä se Lii­san­ka­dul­ta Snell­man­nin­ka­dul­le­kin kään­ty­mi­nen onnis­tuu, jos on pak­ko. Esi­mer­kik­si limit­täi­set kis­kot kaarteessa.

    Se on toki tot­ta että kes­kus­tan ratik­ka­lii­ken­net­tä tulee kehit­tää uusien lin­jo­jen­kin takia, mut­ta se nyt pitää teh­dä joka tapauk­ses­sa. Minun mie­les­tä­ni tosin se aivan ydin­kes­kus­tan kis­ko­pät­kä tun­tuu saa­van kehi­tys­kes­ku­te­luis­sa suh­teet­to­man suu­ren roo­liin; kyl­lä Kai­sa­nie­men­ka­tu – Kai­vo­ka­tu – Man­ner­hei­min­tie reit­ti on todel­la hidas ja kai­paa kehit­tä­mis­tä, mut­ta se nyt on kui­ten­kin vaan yksi kilo­met­rin pät­kä ratik­ka­ver­kos­tos­sa, ja ihan ydin­kes­kus­tas­sa kan­nat­taa pysäh­tyä niin tihe­ään ettei mikään pika­ra­ta ole joka tapauk­ses­sa ole hyvä ratkaisu.

    Sel­vää on, että rei­tin on kul­jet­ta­va Poh­jois­ran­nan kaut­ta. Tätä ei vie­lä ole tun­nus­tet­tu ja käsi­tel­ty pää­tök­sen­te­ko­ta­sol­la eikä se myös­kään ole ollut tie­tääk­se­ni muka­na Kruu­nu­vuoen­ran­nan yhteyk­siä kos­ke­vas­sa ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten tarkastelussa,

    Ydin­kes­kus­tan ratik­ka­ver­kon toi­mi­vuus on kyl­lä hyvin kes­kei­nen jut­tu niin nykyis­ten lin­jo­jen käyt­tä­jil­le kuin aja­tel­luil­le uusil­le linjoille.

    Sik­si ajan­koh­tais­ta on sel­vit­tää ver­kon väli­tys­ky­ky — se on eni­ten kiin­ni ydin­kes­kus­tan pysäk­kien väli­tys­ky­vys­tä — riit­tä­vän huo­lel­la, ettei tul­la samaan tilan­tee­seen kuin aika­naan Karls­ru­hes­sa. Siel­lä huo­mat­tiin, että jos kaik­ki laa­je­ne­mis­suun­ni­tel­mat toteu­tet­tai­siin, ydin­kes­kus­tan rai­teet on sijoi­tet­ta­va katu­ta­son alle.

  70. Wolf­gang Zel­ler: Var­tio­saa­ri has often been the only opportunity

    Jos kau­pun­gin menet­tä­mät tont­ti­tu­lot las­ke­taan vuo­sit­tai­sil­le käyt­tä­jil­le, tulee kau­pun­gil­le, ja kävi­jöil­le hal­vem­mak­si len­tää vii­kok­si johon­kin kau­ko­mail­le, jos­ta löy­tää var­maan vie­lä eris­ty­neem­pää aluet­ta. Vaik­ka vähen­täi­si mat­ka-ajan palk­ka­me­ne­tyk­set jokai­sel­ta vir­kis­ty­jäl­tä. (80 heh­taa­ria + sijain­ti-puut­tu­va kunnallistekniikka=300e/tonttineliö + 5% tuot­to / 10 000 kävi­jää). Luku­ja voi vähän sää­tää mut­ta kyl­lä sil­lä ete­lään pää­see. Tai Lappiin.

    Seu­ra­saa­ren pin­ta-ala on n. puo­let, mut­ta kävi­jöi­tä moni­kym­men­ker­tai­ses­ti, joten ker­ta­vi­siit­ti on enää 10e/naama, jol­la ei saa edes tak­sia Nuuk­sioon — seu­tu­li­put vie­lä just, mut­ta mat­koi­hin menee aikaa monin­ker­tai­sen sum­man edes­tä. Euroil­la­han nämä joh­to­pää­tök­set piti perustella? 😉

  71. Daniel Feder­ley: Jos­tain syys­tä ihmi­set sil­ti mak­sa­vat Ara­bian­ran­nan asun­nois­ta pal­jon enem­män kuin Espoon kes­kuk­sen, vaik­ka molem­mis­ta pää­see rai­de­lii­ken­teel­lä samas­sa ajas­sa Stockmannille.

    Kera­va ei ole Vartiosaari.

    On tul­lut tavak­si lähes­tyä maan­käy­tön raken­ne- ja sijoit­ta­mis­ky­sy­myk­siä spe­ku­loi­mal­la uusien aluei­den tule­val­la asun­to­jen hin­ta­ta­sol­la. Hyviä rat­kai­su­ja ovat ne, jois­sa hin­ta­ta­so kii­pe­ää mah­dol­li­sim­man korkealle.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­po­li­tii­kan pysy­vä pään­sär­ky on kek­siä, miten tän­ne saa­daan riit­tä­vän edul­li­sia asun­to­ja. Sitä­kin spe­ku­loin­tia oli­si hyvä näh­dä nykyis­tä enemmän.

    Asun­to­jen hin­ta­ta­so on riip­pu­vai­nen kovin monis­ta asiois­ta. Lii­ken­neyh­teyk­sien ja pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­den ohel­la mm meren lähei­syys ja naa­pu­rus­ton naa­ma­tau­lu näyt­te­le­vät aika suur­ta roolia.

    Kera­va ei ole Vartiosaari.Yhtäläisyyksiäkin löy­tyy. Molem­mat ovat seu­dun reu­nal­la ja näin eri paik­koi­hin on kes­ki­mää­räis­tä pitem­pi mat­ka. Var­tio­saa­ren asun­to­jen hin­ta­ta­soa var­mas­ti nos­ta­vat meren­ran­nat, luon­to ja Laa­ja­sa­lon nykyi­nen hin­ta­ta­so. Jos asun­to­kan­ta voit­to­puo­li­ses­ti on ker­ros­ta­lo­ja, vuo­kra­kämp­piä ja hitas­ta, hin­ta­ta­so säi­lyy kohtuullisena.

    En ole Var­tio­saa­ren raken­ta­mis­ta vas­taa, vaik­ka siel­lä asu­vien mat­ka-ajat tule­vat ole­maan pit­käh­kö­jä. Tätä asi­aa on sel­vi­tet­ty vuo­si­kym­me­nien var­rel­la joka yleis­kaa­va­kier­rok­sel­la saa­mat­ta rat­kai­sua aikaan. 70-luvun alus­sa sel­vi­tim­me mm Vuo­saa­ren met­ron haa­roi­tus­ta jo ennen Hert­to­nie­meä niin, että se oli­si kul­ke­nut Var­tio­saa­ren kautta.

    Olen myös käy­nyt Var­tio­saa­res­sa kym­me­niä ker­to­ja ja ymmär­rän idyl­lin­säi­lyt­tä­jien asen­tei­ta. Kun idyl­li säi­lyi­si vain eris­tä­mäl­lä saa­ri nyky­ta­paan muu­ta­mien kau­pun­ki­lais­ten revii­rik­si, tilan­ne on aikaa myö­ten kui­ten­kin kes­tä­mä­tön. Tii­vis­tä­mi­nen Kehä ykkö­sen ete­lä­puo­lel­la on hyvä yleis­kaa­van joh­to­täh­ti. Merel­li­sem­pään Hel­sin­kiin täh­tä­si nyt voi­mas­sa vie­lä ole­va yleikaavakin.

  72. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­po­li­tii­kan pysy­vä pään­sär­ky on kek­siä, miten tän­ne saa­daan riit­tä­vän edul­li­sia asun­to­ja. Sitä­kin spe­ku­loin­tia oli­si hyvä näh­dä nykyis­tä enemmän. 

    Tämä on mie­len­kiin­toi­nen aja­tus. Mul­la on käsi­tys, että jokai­nen kun­ta yrit­tää pikem­min­kin haa­lia mah­dol­li­sim­man hyviä veronmaksajia=hyvätuloisia=kallisti asu­via. Se on ymmär­ret­tä­vää niin kau­an kun kukin kun­ta voi aja­tel­la, että ne pie­ni­tu­loi­set duu­na­rit voi­vat asua naa­pu­ri­kun­nas­sa ja tul­la vaan töi­hin tän­ne mei­dän puo­lel­le. Tus­kin Var­tio­saar­ta­kaan on aja­tel­tu var­si­nai­ses­ti työ­väen paratiisiksi.

    Nyt­hän tilan­ne on se, että kaa­voi­tus on hitaam­paa kuin kysyn­nän kas­vu, ja jos jos­sa­kin onkin val­miik­si kaa­voi­tet­tua riit­tä­väs­ti, niin raken­nus­liik­keet eivät viit­si raken­taa, jos pitäi­si myy­dä lii­an hal­val­la. Ikean talot Kivis­tös­sä ovat ainoa mie­leen tule­va esi­merk­ki raken­ta­mi­ses­ta, jos­sa tosi­aan pyri­tään myy­mään asun­not edul­li­sel­la neliö­hin­nal­la. Sil­ti se 3300 / m2 on aika pal­jon kau­ka­na Kivis­tös­sä, kun van­hois­ta lähiöis­tä saa asun­non ton­nil­la vähemmän.

    Hel­sin­gis­sä oli­si kyl­lä hyvä käy­dä aihees­ta kes­kus­te­lua. Halu­taan­ko tääl­lä tar­jo­ta sen­hin­tais­ta vuo­kra- ja omis­tusa­su­mis­ta, että sii­hen on pie­ni­tu­loi­sel­la varaa? Vai läh­de­tään­kö sii­tä, että pie­ni­tu­loi­nen asuu Hyvin­kääl­lä ja käy vain tääl­lä töis­sä? Niin tai näin, tavoi­te pitäi­si sanoa roh­keas­ti ääneen.

  73. Daniel Feder­ley: Tämä on mie­len­kiin­toi­nen aja­tus. Mul­la on käsi­tys, että jokai­nen kun­ta yrit­tää pikem­min­kin haa­lia mah­dol­li­sim­man hyviä veronmaksajia=hyvätuloisia=kallisti asu­via. Se on ymmär­ret­tä­vää niin kau­an kun kukin kun­ta voi aja­tel­la, että ne pie­ni­tu­loi­set duu­na­rit voi­vat asua naa­pu­ri­kun­nas­sa ja tul­la vaan töi­hin tän­ne mei­dän puolelle.

    Vaik­ka ei oli­si mitään kau­pun­kien välis­tä kil­pai­lua alu­een sisäl­lä, uudet alu­eet kan­nat­taa raken­taa mah­dol­li­sim­man kal­liik­si. Sil­lä taval­la ne alen­ta­vat kaik­kein eni­ten alu­een asumiskustannuksia.

    Mik­si­kö näin? Sik­si, että mark­ki­na­ta­lou­des­sa asun­non­tar­vit­si­jat ovat mak­su­ky­kyn­sä mukaan jonos­sa, ja sii­nä jär­jes­tyk­ses­sä saa vali­ta asun­ton­sa. Jos jonon etu­pääs­tä ote­taan poruk­kaa pois tar­joa­mal­la nii­tä par­hai­ta asun­to­ja, kaik­ki pää­se­vät jonos­sa eteenpäin.

    Jos taas raken­ne­taan asun­to­ja vähi­ten mak­su­ky­kyi­sil­le (= huo­no paik­ka, huo­no laa­tu), niil­lä asun­noil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä kal­liim­pien asun­to­jen hin­taan, Mak­su­ky­ky­syis­tä ket­ju kul­kee vain alaspäin.

    Jos havit­te­let kämp­pää Töö­lös­tä, niin Kamp­piin tule­vat uudet käm­pät ovat sinul­le hyvä jut­tu, Kon­tu­laan tule­vat eivät.

    Täs­tä syys­tä kau­pun­gin on syy­tä yrit­tää raken­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man kal­lis­ta, kos­ka sii­tä hyö­ty­vät kaik­ki. Käy­tän­nös­sä kaa­voi­tet­ta­vien aluei­den sijain­ti mää­rit­tää pal­jol­ti sen, kuin­ka kal­lis­ta kau­pun­ki pys­tyy tekemään.

    (Tämä siis mark­ki­naeh­toi­sen tuo­tan­non osal­ta. Sosi­aa­li­nen tuo­tan­to on sit­ten toi­nen jut­tu. Ja kun­tien väli­nen kil­pai­lu vai­kut­taa sii­hen, että kun­nat eivät yri­tä kaa­voit­taa mah­dol­li­sim­man paljon.)

  74. Vihe­rins­si, eikö tuo toteu­du tyy­li­puh­taas­ti vain, jos seu­dun asu­kas­mää­rä on vakio, jol­loin uuteen asun­toon muu­te­taan van­has­ta asun­nos­ta? Pk-seu­dul­la tilan­ne on kui­ten­kin se, että muu­al­ta maas­ta vir­taa väkeä tän­ne niin pal­jon kuin asun­toi­hin mah­tuu ja enem­män­kin. Sil­loin kai­ken­hin­tai­sis­ta asun­nois­ta kil­pai­lee entis­ten asuk­kai­den kans­sa myös muut­ta­via asuk­kai­ta, eikä ketään loh­du­ta se, että se tyh­jä asun­to sijait­see jos­sain Rova­nie­mel­lä. (Siel­lä 600 kun­nal­lis­ta vuo­kra-asun­toa odot­taa uusia asukkaita…)

  75. Daniel Feder­ley:
    Vihe­rins­si, eikö tuo toteu­du tyy­li­puh­taas­ti vain, jos seu­dun asu­kas­mää­rä on vakio, jol­loin uuteen asun­toon muu­te­taan van­has­ta asunnosta? 

    Ei sil­lä ole mitään väliä, onko asu­kas­mää­rä vakio vai kas­va­va, pait­si jos raken­net­ta­vien asun­to­jen laa­tu vai­kut­taa kas­vu­tah­tiin. Se on mah­dol­lis­ta, mut­ta pers­tun­tu­mal­ta epä­to­den­nä­köis­tä ja taa­tus­ti vai­keas­ti osoitettavissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.