(Esityslistaan tästä)
Pasilan ratapihan kortteleiden suunnitteluperiaatteet
(Pöydältä)
Tähän on tulossa 3000 asuntoa ja 1000 työpaikkaa, siis pienen kunnan verran. Lautakunnassa virisi ajatus kaavoittaa tämä olennaisesti tehokkaammin. Olisi ehkä hyvä päättää varovaisesti, että jatkokehittelyssä tutkitaan myös olennaisesti suurempaa tehokkuutta. Se tietäisi hyvin korkeita asuintaloja, joille varmaankin olisi kysyntää.
Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet
Virasto esittää saarelle 5 000 – 7000 asunnon kerrostalovaltaista asuinaluetta, joka peittäisi noin puolet saaresta. Toinen puoli jäisi kaikkien kaupunkilaisten virkistysalueeksi.
Saari on nyt hyvin pienen joukon reviirinä. Sinne pääsee käytännössä vain omalla veneellä. Kävijöitä on kesässä noin 10 000, eli noin sata päivässä. Saari on 86 hehtaaria. Teoriassa pääsee myös vesibussilla kerran päivässä, mutta se on vain teoriaa. Vesibussilla tulee 500 kesässä, eli noin viisi päivää kohden.
Minun kantani rakentamiseen riippuu kovasti liikenneratkaisusta. Jos tämä olisi metron liityntäliikenteen varassa oleva pussinperä, kannattaisi alue kaavoittaa virkistykseen, mutta avata kaikelle kansalle rakentamalla silta molempiin päihin. Siitä tulisi samalla hyvin suosittu pyöräreitti.
Jos alueelle tulee ratikka Kruunuvuorenrannan kautta, asuntokäyttö tuntuu perustellulta. Alue olisi minuuteissa mitattuna Munkkiniemen etäisyydellä. Kilometrejä olisi enemmän kuin Munkkiniemeen, mutta Kruunuvuorenrannan silta menee yhdessä hujauksessa ja siitä eteenpäinkin on tarkoitus rakentaa nopeaa ratikkayhteyttä.
Tätä aluetta ei pidä avata autoliikenteen läpiajoyhteydeksi, jolla vuosaarelaiset ohittavat Itäväylän risteyksen ruuhkat. Läpiajoliikenteellä Vartiosaarta ei pidä pilata. Voisi tietysti ajatella, että saaren pysäköintipaikat, joita olisi siis yli 3 000, voisivat olla Laajasalon (ja osittain Vuosaaren) puolella ja itse saari olisi vapaa autoliikenteestä Suomenlinnan tavoin. Huoltoliikenne ja sen sellainen tietysti sallittaisiin. Tai sitten ajo pysäköintiluolaan tapahtuisi joko aivan saaren kärjestä tai Laajasalon puolelta.
Vihreissä on paljon asuntokaavan vastustusta. Politiikka on joukkueurheilua. Jos melkein koko myy ryhmä vastustaa rakentamista, joudun minäkin sitä vastustamaan, koska lautakunnassa on hyvä äänestää samalla tavalla kuin oma ryhmä äänestää valtuustossa. Muuten tulee tehdyksi paljon turhaa työtä, kun pitkälle valmistellut hankkeet kaatuvat valtuustossa. Henkilökohtaisesti kannatan rakentamista, JOS ratikka ja JOS paikallista autottomuutta puoltava kaava.
Paljon on tullut rakentamista vastustavaa sähköpostia. Niissä on pointtinsa. Helsinkiläisillä pitäisi olla parempi pääsy saaristoonsa. Vartiosaareen ei ole päästy nytkään ja Vartiosaari-liikkeen mielestä ei pidä päästä jatkossakaan. Saaria on paljon. Pitäisi tehdä suunnitelma Helsingin edustan saariston avaamisesta kaupunkilaisille niin kuin on tehty Tukholmassa.
Capellan puistotien kortteleiden asemakaavan muutosehdotus
Tämä oli lautakunnassa jo luonnoksena. Nyt kaavaa on tuunattu kumppanuushankkeena rakennuttajien kanssa. Listatekstistä ei oikein selviä, mikä on muuttunut vai onko mikään. Lautakunnan periaateratkaisu on kuitenkin tehty aiemmin.
Kuninkaantammen keskustan asemakaava
Tämä oli meillä käsittelyssä 11.9.2012 ja lähetimme sen lausunnoille. Nyt esitetään pieniä muutoksia ja esitetään, että muutettu kaava lähetetään päätettäväksi
Merkittävin lausunto tuli kiinteistölautakunnalta, jonka mukaan heillä (kaupungilla) ei ole aikomusta toteuttaa suunniteltua pysäköintiluolaa. Pysäköinti on palautettu maan päälle, kaavaa huononnettu ja rakennusoikeutta pienennetty, jotta saataisiin autot jotenkin mahtumaan. Arrgh! Eikä nyt voisi jotenkin ajatella, että sinne, minne eivät autot mahdu, saisi kuitenkin asuttaa sitä helsinkiläisten enemmistöä, jolla ei ole omaa autoa?
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Virasto on tehnyt hyvää työtä. Kokoomus pyysi tämän pöydälle, eikä minulla ole aavistustakaan, mitä he haluavat esittää.
Jokainen poliittinen toimija joka vastustaa täydennysrakentamista _mistään_ syystä, on suoraan syypää asuntojen korkeaan hintaan pääkaupunkiseudulla. Ei ole oleellista vängätä siitä onko näin, vaan siitä, onko oma poliittininen agenda niin tärkeä että tämä voidaan hyväksyä. Kumpi on tärkeämpää, rikkumaton autoilun vastustaminen vai täydennys rakentaminen.
Tutkia varmaan voi loputtomiin, mutta kaikista korkeista ratkaisuista tullee kategorisesti ihan järjettömiä, koska on se parkkinormi? Jossain tuollaisessa julkisen liikenteen hubissa ei pitäisi tarvita normitettuja autopaikkoja ollenkaan, kun läheltä kulkee raitiovaunuja, busseja ja paikallisjunaa vaikka koko suvun tarpeisiin.
Keski-Pasilan asukasmäärä pitäisi lähes tuplata nyt kaavailuista luvuista. En tajua sitä, että Pasilasta edelleen puhutaan tulevana “kakkoskeskustana” (vaikka Länsi- ja Itä-Pasilasta ei viihtyisää tai keskustamaista saa oikein millään), mutta samalla kaavaillaan alueelle vain tuulisia aukioita tornien juureen, kauppakeskusta, sekä osittain pikkukaupunkimaista mittakaavaa edustavaa Ratapihankorttelia.
Kaupunkisuunnitelusta puuttuu munat. Koko paikka saisi olla täynnään vain 16-kerroksisista rakennuksista ylöspäin, halukkaita asukkaita alueelle riittäisi aivan taatusti tällaisellä paikalla.
Huoh, näin tässäkin sitten taas käymässä. 🙁
Vartiosaari on paikka, jossa autosaatanasta pääsee täysin eroon, sillä saarella ei ole metriäkään autotietä. Jos saareen rakennettaisiin sillat mantereelta, olisi se melkoinen harvinaisuus lähellä asuinalueita olevana alueena, jossa liikenteen melua ei kuulu ollenkaan.
Samaa ei voi sanoa Tuomarinkylän pelloista, joilla sijaitsevaa nyt suljettua kartanomuseota kävin katsomassa. Tuusulanväylän melu kantautui voimakkaana joka paikkaan, koska välissä ei ole melua absorboivaa asutusta tai metsää.
Jos Tuusulanväylän läheisyyteen pelloille rakennettaisiin asutusta, toisaalta melu vähenisi jäljelle jäävillä pelloilla merkittävästi ja toisaalta tästä kohtaa kulkee jo sunnuntaisin 9 bussia tunnissa keskustaan, joten asukkaiden joukkoliikenne hoituu ilmaiseksi, kunhan Tuusulanväylälle rakennetaan tarpeelliset bussipysäkit.
Tuomarinkylän peltojen osittaisen rakentamisen lisäksi se Laajasalo voitaisiin kerrostaloalueidensa osalta jyrätä ja rakentaa tilalle tiivistä umpikorttelia ainakin 20 000 asukkaalle jossa kiertelee ratikka, Kruunuvuorenrannan lisäksi siis. Näin voisi asua kantakaupungin tyyppisellä alueella samalla kun vieressä olisi autovapaa melkein neliökilometrin alue.
Olen jo aiemmin ehdottanut tällä blogilla myös Puotinharjun, Myllypuron ja Kontulan tiiviyden kokonaisvaltaista tarkastamista ylöspäin. Mitään ei ole tarpeen jättää jäljelle näillä kolmella alueella.
Tuossa listassa ei ole kylläkään ensimmäistäkään täydennysrakennuskohdetta. Henkilökohtaisesti suhtaudun nyrpeästi tehottomaan täydennysrakentamiseen, koska sillä hukataan rajallista tonttimaata.
“Huoltoliikenne ja sen sellainen tietysti sallittaisiin.”
Eli saisi käytännössä ajaa ihan vapaasti kunhan on vaan tarpeeksi röyhkeä. Autoilijat kiittävät.
(“minulla on tämä ostoskassi”, “eihän pienet lapset nyt voi noin pitää matkaa kävellä”, “minä vaan ihan tämän kerran”, “ei tuolta kauempaa löytynyt paikkoja”, “pidä kuule huoli omista asoistasi”…)
“heillä (kaupungilla) ei ole aikomusta toteuttaa suunniteltua pysäköintiluolaa”
Ei kai kaavassa määrätä sen lisäksi että mitä rakennetaan, myös kuka rakentaa?? Autopaikat luolaan ja etsimään kiinnostuneita rakennuttajia?
Tai ainakin riittäisi jaetut seka paikat eli voit pysäköidä yöksi toimiston työntekijöiden tai kauppakeskuksen asiakkaiden paikoille (joita tuonne kuitenkin tulee) mutta päivällä sen pitää olla muiden käytössä. Eli saat toki paikan jos _oikeasti_ tarvitset autoa työhösi työaikana.
ATT voisi osallistua kaupungin tiivistämistalkoisiin keskittymällä pariin tasokkaaseen korkeaan kohteeseen Ratapihankortteleissa. Ja siis jättää saman verran neliöitä rakentamatta Kuninkaantammessa, Honkasuolla, Alppikylässä ja mitä näitä nyt oli…
“Läpiajoliikenteellä Vartiosaarta ei pidä pilata. Voisi tietysti ajatella, että saaren pysäköintipaikat, joita olisi siis yli 3 000, voisivat olla Laajasalon (ja osittain Vuosaaren) puolella”
Vuosaari “kiittää” mahdollisuudesta ottaa vastaan parkkipaikkoja ja ylimääräistä liikennettä kapeaan, mutta luonnoltaan hienoon Ramsinniemeen. Sitä paitsi Ramsinniementie on monen lapsen koulutie ja nykyiselläänkin melko turvaton.
Oletkohan käynyt Vartiosaaressa? Itse olen käynyt vain kerran, mutta tuo kerta riitti vakuuttamaan, että jo kevyeen liikenteeseen tarkoitettu “itäinen baana” pilaisi saarta huomattavasti raitioteistä puhumattakaan.
Vartiokalliolta Ramsinniemen suuntaan katsoessa tuntui käsittämättömältä, että kenellekään on tullut edes mieleen ajatella sieltä lähtevää siltayhteyttä Vartiosaaren ja Ramsinniemen välille. Kallio ja siltä avautuva näkymä itäiseen saaristoon on ainutlaatuinen.
Miettikää nyt ihmeessä sitä olennaisesti suurempaa tehokkuutta Pasilaan ja sisääntuloväylien bulevardisointia, mutta jättäkää Vartiosaaren kaltaiset kulttuurihistorialtaan ja luonnoltaan arvokkaat alueet rauhaan.
Kartasta näkee helposti, miten ideaalisessa paikassa kevyen- ja joukkoliikenteen kannalta Vartiosaari on sitten, kun Kruunusillat valmistuvat.
Siinä mielessä on jopa hyvä, että saari on säilynyt muutaman kartanonomistajan yksityisalueena näinkin pitkään, eikä sinne ole ripoteltu rannoille muutamaa ökyasuntoa ja rakennettu koko saaren pilaavaa läpikulkukatua tyyliin vaikkapa Kuusisaari.
Nyt on totisesti aika ottaa tämä ideaalisessa paikalla sijaitseva mutta yleisöltä käytännössä suljettu saari yhteiseen käyttöön. Juuri kuten OS ehdottaa, sopivasti tiivistä asutusta eikä missään tapauksessa autoja. Eli samalla kerralla saadaan sekä uusi asuinalue että ulkoilualue.
Vartiosaaren nykytila muuten vastaa sitä, että Seurasaaren silta poistettaisiin ja sinne alkaisi liikennöimään kesäaikaan pieni paatti suunnilleen kerran vuorokaudessa.
Pelkästään virkistyskäyttöön soveltuvia saaria pienen merimatkan päässä kyllä riittää ja tulee riittämään, uusimpana esimerkkinä Vallisaari.
Kuten sanatarkasti kirjoitin, niin normitettuja autopaikkoja ei tarvittaisi.
Tällaisessa vuoroparkkijärjestelyssä jos paikkoja halutaan ja niistä ollaan valmiita maksamaan, niin autopaikkabisnes syntyy ihan itsekseen ihan ilman normeja.
Niin kuin muutenkin syntyisi. Kaavan pitäisi ottaa huomioon vain se, että ne maksetut paikat voidaan rakentaa jonnekin, esimerkiksi kaupunginosakohtaisesti eikä parkkipaikkanormia ehkä tarvittaisi ollenkaan.
Olen samaa mieltä Pasilasta. Lisää tehokkuutta ja paljon. Aluuesta pitäisi tulla tämän maan tehokkaimmin rakennettu alue. Olen yleensäkin eri mieltä jutuista “ihmisten kokoisista kaupungeista”. Tottumuskysymys se vain on. Kaikkien ei pidä pitää kaikesta. Pasila on avolouhos. Ei ole muualla hehtaarikaupalla tuollaista joutomaata noin hyvällä alueella. Sinne jos jonnekin pitää tunkea betonia ja kunnolla. Ns ihmisten kokoisille alueille jää sitten tilaa muualla.
En tiedä mitä mieltä olen saaren suojeltusta kontra rakentaminen, olen käynyt, mutta semmoinen ilmainen ystävällinen vinkki:
Vartiosaaren rakentaminen herättää verrattaen vähän intohimoja nimenomaan siksi, että ei siellä juuri kukaan käy, koska ei sinne oikein pääse mitenkään. Jos minä haluaisin turvata sen lviheralueena, niin pomppisin tasajalkaa kevyen liikenteen sillan puolesta.
Tehoton täydentämienkin on aina parempi kuin isojen saarien uhraamienen “virkistysalueiksi”
Olen tottunut pitämään koko sanaa pelkkänä kirosanana koska siihen suhtaudutaan täysin kritiikittömästi ilman mitään tehokkuusvaatimuksia. Sitä vain pitää olla koska sitä pitää olla. Ilmeisesti Helsinki on asukastiheytensä puolesta puolet virkistyneempi kaupunki kuin tukholma.
5 000 — 7 000 asukasta kuitenkin, joita on keskimäärin kaksi asuntoa kohden, eli 2 500 — 3 500 asuntoa. Tuo on toisaalta paljon, esimerkiksi Meri-Rastilan kaava on vaivaiset 2 000 asukasta, mutta toisaalta tuo on vähän. Jotta saarelle syntyisi riittävästi kysyntää paikallisille palveluille, niin olisi hyvä saada asukasmäärää nostettua vielä tuosta.
Mahdollisia keinoja on sekä hieman pienempi kerrroasala asukasta kohden että rakennustehokkuuden nostamisen. Eli tiiviseen vaihtoehtoon vielä rohkeammin tiivistä, nyt siinä on massoittelussa edelleen lähiöote huolimatta suht tiivistä maankäytöstä. Tuota edesauttaa jos autot on hoidettu jonnekin pois sieltä talojen välistä, Laajasaloon ja/tai maan alle luolaan. Eli keskitetty pysäköinti lähtökohdaksi.
Virkistysaluevaihtoehdossa taas minulle ei aukea, mikä se syy on miksi Vartiosaareen tultaisiin virkistymään. Vaikutelma on hieman kunnianhimoton.
Siellä on myös innovatiivisesti muutettu talo opiskelija-asunnoiksi, jolle vaaditaan ihan järkevä määrä parkkipaikoja, eli murto-osa. Eli eiku lisää opiskelija-asuntoja kaavoihin, niin tämäkin ongelma on ratkaistu. 🙂
Paras tapa ottaa Vartiosaari yleiseen käyttöön on tehdä siitä ns. itäinen Seurasaari eli virkistysalue, johon päästäkseen ei tarvitse merimatkailla vaan voi kulkea kevyen liikenteen siltaa Laajasalosta tai Vuosaaren suunnalta.
Itä-Helsinginkin virkistysalueet — mm. Viikki — alkavat olla niin tiukasti isojen liikenneväylien ja yhä tiivistyvien asuinalueiden puristuksessa joka suunnalta, etteivät ne meluisuudessaan ja ruuhkaisuudessaan enää juuri virkistä. Vartiosaaresta sen sijaan saisimme itähelsinkiläisten kipeästi kaipaaman hiljaisemman virkistysalueen. Väkimäärän tulevaisuudessa yhä kasvaessa sellaiset ovat enemmän kuin kullanarvoisia.
Kaupungin jatkuvalla tiivistämisellä on rajansa. Kaupunkilaisista suurin osa tarvitsee tutkimustenkin mukaan luonnonrauhaa ja elvyttävää hiljaisuutta yhä hälyisämmäksi ja ahtaammaksi muuttuvaa kaupunkielämää jaksaakseen. Meren rajaamilla alueilla on vielä ollut mahdollisuus päästä edes hiukan kauemmaksi hälystä, mutta Vartiosaaren rakentaminen ja mm. sen Laajasalon puolella vaatimat liikennejärjestelyt veisivät sen mahdollisuuden mm. Laajasalon nykyisiltä n. 16 000 asukkaalta. Eivätkä sitä mahdollisuutta tulisi saamaan myöskään uudet vartiosaarelaiset. Saareen asuinalueiden ympärille kaavaillut viheralueet ovat varsin mitättömiä 7000 ihmisen virkistymistarpeita täyttääkseen.
Vartiosaari on ainutlaatuinen helmi, jonka uhraaminen asuinrakentamiselle olisi lyhytnäköisyydessään samantyylinen virhe kuin oli arvorakennusten purkuvimma 1960-luvulla. Mittaluokaltaan Vartiosaaren rakentaminen olisi virheenä vielä suurempi, sillä jos Vartiosaari rakennetaan, vastaavaa emme mistään enää saa tilalle.
Vartiosaaren virkistyalueena säilymisen puolesta äänestäminen saattaa vaatia päättäjiltä rohkeutta, mutta toivon todella että heiltä sitä rohkeutta löytyy. Toivon sitä löytyvän ainakin oman puolueeni Vihreiden valtuutetuilta, sillä jos edes Vihreiltä poliitikoilta ei löydy ymmärrystä lähiluonnon merkitykselle — ja myös saaren poikkeuksellisille luontoarvoille — keneltä sitä löytyy? Ketä siinä tapauksessa enää voi tässä kaupungissa jatkossa äänestää?
Hyvästi etätyöpäivät, pakko ajaa toimistolle kun parkkipaikkaa ei ole arkena. Tai: tähän taloon ei haluta ratsastusta harrastavia, elleivät he käy autolla töissä ma-pe 8–17. Harhaa kuvitella että tuo yhteiskäyttö olisi ongelmaton vaihtoehto kaikille.
Vartiosaaresta korkeintaan Seurasaaren tapainen kaupunkilaisten ulkoiluttamisalue, jossa ei sallita edes pyöräilyä ja pysytään pääasiassa poluilla. Lienee sopiva kohde kiireettömille päiväretkille, joten ei liene väliä pääseekö metrolla tai ratikalla ihan perille. Silta saisi olla yhtä tyylikäs kuin Seurasaaren, vaikkei samaa tyyliä olisikaan. Kuten esimerkkikaupungiksi nousseessa Vancouverissa, niin myös Helsingissä tulee ymmärtää jättää tiiviin, korkean ja toivottavasti silti viihtyisän kaupungin lisäksi kunnolliset ulkoilualueet, jos pelkkä ekologinen tarve ei riitä lopettamaan levittämistä. Silta olisi reiluin vaihtoehto, jolla kaikki pääsisivät halutessaan saareen. Jos tekisi vain yhden ambulanssin kestävän kävelysillan länsipuolelta, niin saaresta ei tulisi myöskään rauhatonta läpikulkupaikkaa kevyelle liikenteelle, vaan rauhallinen virkistyspaikka. Seurasaari on ainakin rauhallinen, vaikka suosittu onkin ja muutenkin samantyyppinen sivussa olija suhteessa kaupunkiin. Autolähiö tuonne läpikulkuteineen ja siltoineen myös Vuosaaren suuntaan, niin samalla voi sanoa hyvästit koko itäisen alueen nykyiselle olemuksella. Kun lähistöllä kuitenkin rakennetaan ja tiivistetään, niin saareen pääsy korvaisi näitä menetettyjä alueita.
Tässä kyllä vähän haisee se, että joku ajattelee jatkavansa ratikkaa Laajasalosta hyvinkin nopeasti kauemmaksi itään ja meinaa kaavoittaa sen varren. Toki rakentaa sitten myös alueet vielä auton varaan, jotta tuhlattaisiin rahaa ja tilaa mahdollisimman paljon. Taitaa olla niin, että Laajasalon sillassa päästään tilanteeseen, jossa silta rakennetaan, jos samalla päätetään kaavoittaa paljon lisää itään. Vielä kun lisää tähän kiireen rakennuspäätöksestä, jolla kaupunki tienaisi tonttien arvonnousun, niin saa taas jännittää. Lopulta vihreät ajettaneen ikävään tilanteeseen, jossa joukkoliikenteen parantamisen varjolla pakotetaan kaavoittamaan kaikki mitä KSV keksii esittää. Tähänkin auttanee vain se, että vihreät alkavat keräämään huomiota ja kannatusta itäisen kaupungin asukkaiden parissa, ja muut pelästyvät menettävänsä kannatuksensa, ainakin suhteellisesti, jos kaavoittaisivat saaret ja rannat tai tekisivät kaupungille taloudellisesti tappiollisen päätöksen sillan lykkäämisestä mutta rakentamista myöhemmin. Tämä sillä oletuksella, että vihreiden rivit ovat suorassa ja ajatus on rakentaa vain tiettyihin paikkoihin ja jättää nämä alueet rakentamatta. Muilla puolueilla taitaa olla tuota hajontaa tässä suhteessa paljon enemmän, joten vihreät näyttäytyisivät turvallisena valintana niille, jotka eivät ole halukkaita luopumaan metsistään.
Ihmetyttää vain, että miksi KSV räiskii näitä lähiöitä sinne tänne, vaikka voisi keskittyä nykyisten alueiden tiivistämiseen, ja itse asiassa olisi tarjolla paikka Helsingin Haussmannina noiden bulevardien kanssa, mutta ei näytä KSV:ssa olevan kiirettä muutokseen. KSV-pomon kommentti, että ainahan luonto on tiellä kun rakennetaan, tietänee että näitä bulevardeja ei ajatella luontoon rakentamisen korvikkeina, vaan kivana lisänä, kuten myös tornitalot näyttävät olevan agendalla vain sen takia että muillakin on, eikä niitäkään nähdä tilaa säästävinä.
Muuten näköjään normisettiä, eli peltilehmille, jotka kulkevat ekologisella orangin verellä, lisää laitumia ja vähemmän asuntoja ihmisille. Sitten vielä autoilevat kansalaiset mankumassa lisää tilaa itselleen, eivätkä huomaa itse vievänsä tilan asuntorakentamiselta.
Vartiosaareen kannattaa tehdä silta ja pyörätie saaren läpi Vuosaareen on hyvä ajatus. Vartionkylänlahden, Tammisalon ja Laajasalon venesatamat ja niiden tulevaisuus on varmaan mietitty tässä kohtaa?
Saari on kuitenkin liikenteellisesti vaikeampia kuin esimerkiksi Kivinokka tai Viikki? Viikissä saa pyöräillä rauhassa näin syksyllä metsässä monta kilometriä näkemättä ketään? Ehdotin jossain toisaalla Kivinokan ja Marjaniemen siirtolapuutarhojen siirtämistä Vartiosaareen. Samalla sinne mahtuisi Lammassaaren ja Stansvikin mökit.Ratikkakiskoa kuluisi paljon vähemmän.
Suunnitelma muuttaa Itäväylä ja Laajasalontie yksikaistaiseksi ja rakentaa niiden sijaan kallis uusi silta epäilyttää, kun edellä mainitut alueet jäävät hyödyntämättä. Teiden varsilla oleva tonttimaa on niin pientä verrattuna muihin vapaina oleviin alueisiin.
Laajasalossa asuu nyt 15000 asukasta ja nyt kaavaillaan 20–25 000 lisää, mutta tien kuljetuskapasiteetti puolitetaan. Herttoniemi on jo sumputettu liikennevaloilla. Saarelta töihin matkaavista ei suuri osa voi siirtyä ratikan käyttöön, kun työpaikatkaan eivät sijaitse aina keskustan suunnassa.
No mutta autohan onkin hankittu vain sen vuoksi että saadaan kuljetettua niitä painavia työkaluja tai näytesalkkuja päivittäin. Myyntimiehellä joka päivä on etäpäivä.
Ei vaan, varmastikin on autoileville etätyöläisille jatkossa mahdollista valita asunto tuon alueen sijasta jostain muualta taviskohteesta niin että sen yhteyteen saa ostaa ne _oman_ paikan hallintaan oikeuttavat osakkeet 50 000 e:lla. Sitä mahdollisuutta tuskin ollaan riistämässä.
Keskustan parkkiluolayhtiöt muuten myyvät juuri tuollaisia yöpaikkoja kuukausisopimuksella melko edullisesti. Muistelisin nähneeni “oman” paikan hinnan olleen kolmisensataa kuussa ja yöpaikan jotain alle satasen. Eli konsepti on hinnoitelu valmiiksi ja kysyntääkin ehkä on jonkin verran.
(jep, esimerkiksi tuolla: http://www.europark.fi/pysakointitalot/hki-city/ — sopimustyypin valinta on ihan vapaasti asiakkaan itse ratkaistavissa kukkaron syvyyden ja omien menemisten mukaan…)
Ideologiafillaristeilla on joskus pyörissään tarroja joissa lukee “yksi auto vähemmän”.
Naapurien painostuksesta suojelluille lähiluontoviheraihevirkistysalueille voisi pystytellä vastaavia kylttejä joissa lukee “yksi asunto vähemmän” 😀
Valittiinpa Vartiosaaren toteutustavaksi kerrostalo- tai pientaloalue, niin pääkaupunkiseudulla tarvitaan joka tapauksessa lisää omakotitaloalueita. Itse kallistuisin pientaloalueen kannalle. Vaikka rakennusvirasto kuinka loogisesti perustelisi että kerrostalo on ekologinen ja liikenteen kannalta parempi, niin se ohittaa sen että merkittävä osa ihmisistä haluaa asua omakotitaloissa. Ja ihmisiä varten kaupunkia pitää suunnitella.
Helsinki suunnittelee pientaloja Östersundomiin.
Kuusi kerrosta riittää luomaan riittävän tehokasta kaupunkia, kunhan kaavasta tehdään kaupunkimaisen tiivistä. Sen yli kaikki on extraa. Ongelma on, etteivät Helsingin kaavoittajat ole nähneet kaupunkia edes unissaan. 😀
Vartiosaaresta voisi tehdä kunnollisen kaupungin osan ja unohtaa viheraluehömpötyksen. Viheralueita on ihan riittävästi. Joko rakennetaan tai sitten ei, mutta tällainen vähän sitä sun tätä ei ole järkevää maankäyttöä.
Noin kauas Helsingistä ei kannata rakentaa kerrostaloja. Se lähinnä slummiuttaa alueen. Piirretään keskelle saarta itä — länsi suunnassa nelikaistainen katu ja tehdään siitä etelään ja pohjoiseen kapeita kortteleita ruutukaavan.
Jaetaan ne kaikki omakotitalotonteiksi pl. yksi keskeltä toriksi. Torille varaus kirkolle ja kaupungintalolle, koska jossain vaiheessa noin kaukana Helsingistä olevat alueet kuitenkin irrotetaan omiksi kunnikseen. 😉
Tämmöistä ei ole esitetty.
Minusta on koko ajan tuntunut, että Vartiosaaren säilyttämisellä on laajasti tukea. Tämän päivän Hesari kertoikin, että Vartiosaaren käsittely tukkii päättäjien sähköpostit.
Vaikka pyöräilen lähes päivittäin ympäri vuoden, minusta on erikoinen ajatus, että pyöräteiden rakentaminen olisi jotenkin itsessään hyvä asia. Pyörätiet pirstovat alueita ihan yhtä lailla kuin muutkin väylät. Sama koskee raitioteitä, joita myös käytetään Vihreiden vedättämiseen kaupunkisuunnittelussa.
Kehnoa matematiikkaa, sillä virkistysalueiden säilyttämisen ei tarvitse tarkoittaa yhtään asuntoa vähemmän, kysehän on siitä, mihin rakentaminen kohdistetaan.
Kaupunkisuunnittelun ummehtuneissa sisäpiireissä vain ollaan niin muutosvastarintaisia, ettei muita vaihtoehtoja mietitä, vaan halutaan jatkaa kaupunkirakenteen levittämistä entiseen tapaan.
Luontoarvo voi käydä ihailemassa kauempanakin, joukkoliikennevälineillä pääsee upeisiin paikkoihin.
Puistoja ja kohtaamispaikkoja pitää rakentaa keskustaan ei reunoille. Nytkään rahat ei riitä kuin murto-osaan musiikkitalon eteen sijoitetun puiston toteuttamisessa.
Exscursio kaupunkipuistoihin keskieuroopassa voisi tehdä terää seuraavalle lautakunnalle.
Tämäkään ei ole koko totuus. Yleiskaavaluonnos pohjautuu metroon Mellunmäestä Majvikiin Sipoon rajalle. Metron mielekkyys piilee tiiviissä asuntorakentamisessa asemien ympärillä eli tulee siis kerrostaloja, jotka näkyvät kartalla tummanpunaisina alueina, eikö?
http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/kaavaluonnos/
Östersundomiin tulee pääsääntöisesti pientaloja, näiden joukossa runsaasti townhouserakentamista.
‘Vaikka rakennusvirasto kuinka loogisesti perustelisi että kerrostalo on ekologinen ja liikenteen kannalta parempi, niin se ohittaa sen että merkittävä osa ihmisistä haluaa asua omakotitaloissa. Ja ihmisiä varten kaupunkia pitää suunnitella.’ (Teemu)
Ja niitä ihmisiä varten, jotka asuisivat mielellään kerrostaloissa, ei sitten pidä suunnitella mitään?
Lähellä keskustaa kannattaa rakentaa kerrostaloja. Pientaloille Suomessa riittää maata. Kukaan ei myöskään kiellä rakentamasta kerrostalotontille pientaloa. Rakennusoikeutta ei ole pakko käyttää kokonaan.
“Ihmisen kokoisen kaupungin” voi ymmärtää monella tapaa. Minulle “ihmisen kokoinen” tarkoittaa jalankulun mittakaavassa suunniteltua korttelikaupunkia, jossa on paljon asioita kävelyetäisyydellä, ja tämähän ei poissulje vaan suorastaan edellyttää tiivistä kaavaa, jossa kerrosneliöitä on rutosti, eikä etäisyyksiä kasvateta ylileveillä liikenneväylillä tai eritasoratkaisuilla.
Juu, oli kuulemma tullut viestejä austraaaliasta asti…
Huvittavaa huomata mikä on eräille valtuutetuille tärkeintä — ja toisaalta ahdistavaa huomata miten älyttömillä keinoilla heihin pystyy vaikuttamaan.
Asun laajasalossa ja mielestäni virkistysaluita ja puistoja lähialueille jää todella paljon, vaikka Vartiosaari kaavoitettaisiin puoliksi asunnoille. Ja Villinki vastaavan tyylisenä paikkana on aivan vieressää ja sinne vie tälläkin hetkellä parempi lauttayhteys. Haluaisinkin kuulla konkreettisia esimerkkejä, mitä ovat ne ainutlaatuiset luontoarvot/maisemat, joiden takia Vartiosaari pitäisi säilyttää vain virkistyskohteena?
Minua puistattaa koko keskustelussa määrittelemätön virkistysalue sanan käyttö. Mitä se tarkoittaa, kenelle? Montako käyttäjää puistolla pitää olla että se on tehokas virkistysalue? Montako kilometriä metsää tarvitaan että sen virkistysmomentti on tehokkain. Miksi vartiosaari on virkistysalueena Helsingin lähemmäs 300 saaresat jotenkin erityisen tärkeä?
Aina vedotaan siihen että “ihmiset tarvitsevat myös viheralueita” .. Kyllä minä sen ymmärrän, mutta montako hehtaaria pistetään? Jos minulta kysytään niin ensisijaisesti ihmiset tarvitsevat ruokaa ja kohtuuhintaisen katon päänsä päälle. Tähän nähden virkistysalueet ovat hyvinkin sekundaarinen tarve.
Dear Mr. Soininvaara,
I write you to express my hope that the Helsinki city planning board will decide on a future for Vartiosaari as recreational use area.
I have visited the island very frequently and in all seasons since 1999 as a member of one of the clubs renting a villa there. As part of our club activities we have had many hundreds, perhaps several thousand visitors on the island over the years. Many of these were foreigners visiting Finland (I am myself German-born).
I would like to point out to you that, to foreign eyes, having a place as well-preserved and diverse as Vartiosaari within the urban area of a European capital city is truly astonishing. It is something of such special value that it cannot be measured but must be preserved. All the foreign, but also Finnish visitors our club has had have shared this view. People are utterly astonished to hear that this place is now under the threat of being turned into a heavily built area.
For foreign visitors, a visit to Vartiosaari has often been the only experience of Finnish wilderness nature they had during their stay in Helsinki. People arrive from abroad for a few days, e.g. on a work trip. They have no car, access to a private mökki, or time and equipment to visit a national park. For them, Vartiosaari has often been the only opportunity to “get away” from the city for a day without the feeling of mass tourism of Suomenlinna or Seurasaari.
It is my view that the island’s recreational use should be developed carefully and that access to the island should be improved. I personally believe this can be done effectively by improving boat infrastructure, but I also understand the arguments made for a bridge.
I hope this look at Vartiosaari through foreign eyes will help you realise the unique value of this place, before it is too late to preserve it for future generations. I am thinking especially of my 20 month old son Vilho.
Vartiosaari really makes my Helsinki special.
Sincerely,
Wolfgang Zeller
“Jos alueelle tulee ratikka Kruunuvuorenrannan kautta, asuntokäyttö tuntuu perustellulta. Alue olisi minuuteissa mitattuna Munkkiniemen etäisyydellä. Kilometrejä olisi enemmän kuin Munkkiniemeen, mutta Kruunuvuorenrannan silta menee yhdessä hujauksessa ja siitä eteenpäinkin on tarkoitus rakentaa nopeaa ratikkayhteyttä.”
Yhdessä hujauksessa Vartiosaaresta ei ratikalla keskustaan tulla. Menee liki puoli tuntia. Keravalta on nopeammin keskustassa.
Ratikan varsinaiset vaikeudet saattavat piileksiä keskustapäässä. Tähän saakka on kaupunkisuunnitteluvirastossa kuviteltu voitavan reitittää toinen ratikkalinja Kruunuvuoranrannasta Liisankatu — Snellmaninkatu reittiä keskustaan. Ei voida. Niinpä Kaivokadulle on tunkemassa vallan paljon raitioliikennettä, tuskaisen tiheään.
Markkinatalous on lahjomaton mittari. Helsinkiläiset tarvitsevat lisää töölöä ja kruununhakaa. Maksuhalukkuus kertoo enemmän kuin tuhat kyselytutkimusta, joissa halutaan järvenrantakartanoita keskustassa.
1000 neliön omakotitalotontteja menee hehtaarille kymmenen, 80 hehtaarin Vartiosaareen teoriassa 800. Käytännössä toinen puoli saaresta jätetään rakentamatta, eli omakotitalotontteja mahtuisi joku 400–500 kpl. Siis joku 1500–2000 asukasta. Kerrostaloversio lähti jostain 5000 asukkaasta ylöspäin. Niin ihmisiähän varten kaupunkia pitää suunnitella.
Tällä blogilla on ansionsa, mutta sen heikkoihin puoliin kuuluu, että asianosaiset osallistuvat keskusteluun nimimerkkien takaa.
Toivottavasti kaikki kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ovat ehtineet tutustua kesän aikana suunnittelukohteeseen käytännössä.
“Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2013 kello 9:52
Vartiosaareen en ole elämäni aikana päässyt kertaakaan. Luulen, että suuri enemmistö helsinkiläisistä ei ole käynyt siellä koskaan.”
Mihin laittaisit ne Vartiosaareen kaavaillut asunnot Vartiosaaren sijaan? Kriteerinä kohteen jonkinlainen vastaavuus liikenteellisesti ja ympäristöllisesti.
Me kaikki olemme asianosaisia kun oikein silmin katsotaan.
Tätä minäkin olen kovasti ihmetellyt sinänsä hyvissä Laajasalon ja Kruunuvuoren rannan suunnitelmissa. Ongelma kun ei ratkea sillä vain, että julkisia lisätään (esim. ratikka keskustaan) koska edelleen suurella osalla työmatkat eivät kohdistu keskustan suuntaan.
Kyllä nämä ovat osa suunnitelmaa muuttaa väyliä kaupunkibulevardeiksi. On esitetty, mutta ei päätetty.
Millä tavalla keskustelu paranisi, jos nimimerkillä ei saisi kirjoittaa?
Kuinkahan paljon Vartiosaaressa saa kerrostalo-/rivitalo-/townhouse-/omakotitontista per maaneliömetri? Noilla pienemmillä talotyypeillä hinta voisi olla noin 400 €/m2 riippuen sijainnista mereen nähden ja rakennusoikeudesta.
Kerrostalossa rakennusoikeuden hinta tuskin on korkeampi kerrosneliömetriä kohden, mutta toisaalta tonttitehokkuus on parempi, joten olisiko 800 €/m2?
Kyllä se vahvasti siltä näyttää, että kaupunki saa maapohjasta enemmän rahaa kerrostaloina kuin omakotitaloina. Tosin kaupungin ehkä pitäisi olla vielä sitä huolestuneempi siitä, miten rakentaminen vaikuttaa kaupunkirakenteeseen.
Kirjoittajia olisi vähemmän ja ns. “vääriä” mielipiteitä tulisi esiin vähemmän. Hiekkalaatikko olisi rauhallisempi ja täällä saisi olla turvallisessa porukassa “meidän” kesken. Kaikki olisivat samaa mieltä ja hymistelisivät toisiaan. Ah, auvoa.
Onko lähdettä erikoiselle väitteelle? Miksei voitaisi?
Kyse on siitä, missä asemassa nimimerkillä kirjoittaa. Useimmille nimimerkin käyttö on ihan OK eikä heikennä keskustelun tasoa.
Olen sallinut nimimerkit, koska joukossa on henkilöitä, jotka eivät työpaikkansa puolesta voisi sanoa, mitä sanovat. Nimimerkillä kirjoittaja joutuu herkemmin sensuurin uhriksi.
Minä laittaisin ne Laajasalon venesataman talvisäilytysalueelle ja sitä ympäröivälle pellolle. Veneet laittaisin robottivarastoon Jätkäsaaren tapaan.
Hyvät perustelut.
Tässä blogissa käydään Suomen mittakaavassa erinomaista keskustelua monista aiheista, kuten kaupunkisuunnittelusta.
Vastaavaa keskustelua ei syntyisi omilla nimillä kirjoittaessa, kynnys osallistua on silloin kiistatta korkeampi. Ja mikäänhän ei estä käyttämästä omaa nimeään myös täällä, hyvä “mj”.
Kruunuvuorenrannan ja Reiherintien välillä on vapaa metsäpläntti. Ylipäätään Laajasalontien ja Koirasaarentien ympäristö on metsälähiötä sanan huonossa merkityksessä, ja Laajasalon palvelut kituvat jopa Yliskylässä, eli tiivistäminen olisi toivottavaa. Nykyisten rakennettujen alueiden asukastiheyksillä ei ole vielä aika linjata kuuluuko Vartiosaari Helsingin green beltiin, vaan ensin tiivistää joka tapauksessa sen sisään jäävät osat toimiviksi.
Sarvaston venesatamassa on silmämääräisesti alle 10 % Vartiosaaren pinta-alasta. Vaikka tuohon ottaisi Degerön kartanon maineen mukaan, pintaa on selvästi vähemmän.
Jostain syystä ihmiset silti maksavat Arabianrannan asunnoista paljon enemmän kuin Espoon keskuksen, vaikka molemmista pääsee raideliikenteellä samassa ajassa Stockmannille.
Kerava ei ole Vartiosaari.
Jos oikein ymmärrän, metsäplänttiä jää aika vähän sen jälkeen, kun Gunillankallio, Borgströminmäki ja Stansvikinnummi on rakennettu. Stansvikin alue toki jää, ja siinä olisi arvokasta rantaakin, jos kartano työnnetään mereen.
Ei silti, kyllä Vartiosaareen kaavailtu asukasmäärä tuonne väliin jäävälle pläntille saadaan mahtumaan, mutta asutus on aika erityyppistä kuin mitä Vartiosaareen tai Kruunuvuoren alueelle on nyt suunniteltu. Sen jälkeen pitää kysyä, onko Vartiosaaren virkistysarvo (500 kävijää vuodessa) suurempi kuin 20 000 ihmisen alueen keskellä olevan metsän.
Eiköhän Laajasalon ratikka kulje Pohjoisrantaa ja Aleksia. Stockalta Kruunuvuoreen vain yhdet liikennevalot – tuosta on vaikeaa jopa Helsingin liikennesuunnittelun saada takkuista. Meritäyttö tietysti maksaa, mutta hankkeen suuruusluokassa siihen on varaa.
Kyllä se Liisankatu on todella hankala. Se vaan on liian kapea. Sinne voisi tehdä ratikan, jos jommaltakummalta puolelta katua otettaisiin kaikki parkkipaikat pois. Senkin jälkeen ratikka olisi sekakaistoilla eikä fillareille olisi kaistoja.
Liisankatu olisi ratikkakatuna hyvä, jos
— autoliikenne sallittaisiin vain yhteen suuntaan
— ratikalla olisi molempiin suuntiin omat kaistat
— fillareille ei olisi omia kaistoja
— pysäköintiä ei olisi ollenkaan
— huoltoliikenne pysähtyisi, niin, minne?
Helsingissä ei kuitenkaan ole tahtoa eikä osaamista suunnitella tuollaista, ja jos suunnitelma saataisiinkin aikaiseksi, niin alueella jo nyt mellastavat nimbyt estävät poliitikkojen kautta toteutuksen.
Liisankadulle todennäköisesti jossain vaiheessa käy niin, että parkkipaikat poistuvat joka tapauksessa, kun ne fillarikaistat tehdään. Siinä mielessä nimbyt saavat pitkän nenän. Ratikka on kuitenkin Pohjoisrannassa parempi. Liisanpuiston kohdalle saa silti pysäkin.
Ja minä kun kuvittelin, että Meri-Rastilan varjokaava oli jotain muuta kuin perusnimbyilyä. Mutta taisin olla väärässä. Kaikki, mikä vaikuttaa Vuosaareen, on pahasta?
Metromiehissä on sellainen vekkuli piirre, että he asuvat yhdellä asemalla, käyvät töissä toisella asemalla ja kaikki harrastuksetkin ovat eri asemilla ympäri seutua, siten he matkaavat asemien välejä. Jos siis ensisijainen liikenneväline, elikkä auto, on huollossa tai muusta syystä pois käytöstä.
Valitettavasti vain muut (keravalaiset) kuin metromiehet joutuvat yleensä ensin kulkemaan asemalle ja sitten vielä siltä toiselta asemalta eteenpäin. Kokonaismatka-aika on metromieheen verrattuna helposti kaksinkertainen.
Olen keskustellut asiasta sitä selvitelleiden asiantuntijoiden kanssa. Asia kiinnostaa, koska olin jo v2006 asiasta tätä mieltä.
Ei kaupunkibulevardiksi muuttaminen vähennä automaattisesti kaistoja. Esimerkiksi Laajasalontien visioissa olisi edelleen 2+2‑kaistainen tie. Kaupunkibulevardin idea on lähinnä muuttaa nykyistä “liikennevihreää” rakennusmaaksi. Laajasalontien tapauksessa nykyiset hirveästi tilaa tuhlaavat eritasorampit muunnettaisiin todennäköisesti normaaleiksi risteyksiksi ja ajonopeuksia hillittäisiin vähän siten, että lähemmäs tietä voidaan rakentaa.
Ja koska kaikki asumiseen suinkin kelpaavat vastaavat paikat ovat joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin oikeasti kuitenkin kaavoituksen kohteena, ei niitä voi laskea Vartiosaaren oikeaksi vaihtoehdoksi. Kakkua ei voi sekä säästää että syödä (ellei osta kahta kakkua).
Oikeastaan ainoa todellinen vaihtoehto joka ei vähennä reaalista kaavoitettavan maan määrää, olisivat vastaavalla paikalla sijaitsevat toiset suojelualueet.
Vaan ehkä käytännössä halutaankin asuntojen sitten sijoittuvan Pornaisiin tai Siuntioon. Eli onkohan “asianosaisilla” jotain tiettyä syytä kannattaa tätä oman “asemansa vuoksi” eli löytyykö salkusta kaavoituskelpoista raakamaata kehyskunnista?
Tätä sietää tutkia! Kysyn vaan! Hmmmm.…?
Kuten varmaan tiedät, niin onhan siinä optioita vaikka kuinka:
— Pohjoisrantaan ja sieltä Aleksille, joko Merihaan kautta tai suoraan.
— Hakaniemen kautta Kaivokadulle.
— Liisankadun kautta Kaivokadulle.
— Ja kyllä se Liisankadulta Snellmanninkadullekin kääntyminen onnistuu, jos on pakko. Esimerkiksi limittäiset kiskot kaarteessa.
Se on toki totta että keskustan ratikkaliikennettä tulee kehittää uusien linjojenkin takia, mutta se nyt pitää tehdä joka tapauksessa. Minun mielestäni tosin se aivan ydinkeskustan kiskopätkä tuntuu saavan kehityskeskuteluissa suhteettoman suuren rooliin; kyllä Kaisaniemenkatu — Kaivokatu — Mannerheimintie reitti on todella hidas ja kaipaa kehittämistä, mutta se nyt on kuitenkin vaan yksi kilometrin pätkä ratikkaverkostossa, ja ihan ydinkeskustassa kannattaa pysähtyä niin tiheään ettei mikään pikarata ole joka tapauksessa ole hyvä ratkaisu.
Jatkoyhteydet useisiin muihinkin suuntiin menee luontevasti keskustan tai Hakaniemen kautta, esimerkiksi Laajasalo-Leppävaara. Ja toiseksi suunnitelmissa on myös tiheän poikittaislinjan 79 Malmilta jatkaminen Laajasaloon.
Moottoritien muuttaminen kaduksi ei muuta kaistamäärää. Samaan tilaan saa haluttaessa enemmän kaistoja katumitoituksella kuin moottoritielle, leveine keski- ja sivusuojakaistoineen
Autoväylän kapasiteetin maksimoiminen on käytännössä ristiriidassa sen huippunopeuden maksimoimisen kanssa. Tilankäyttö on yksi asia, toinen on se että 50km/h kadun rakennuskustannukset on murto-osa moottoritien rakennuskustannuksista, ja välityskyvyssä ero, sikäli kun sitä on, on pikemminkin kymmeniä prosentteja. Perussyy miksi tähän maahan on rakennettu niin vähän uusia teitä on nimenomaan se että suunnitellaan maailman kalleinta ja hienointa motaria joka niemen notkoon ja saarelmaan, on tässä toki hyvätkin puolensa. 🙂
Olen tietoinen bulevardisuunnitelmista ja kannatan niiden toteuttamista lämpimästi. Bulevardeissa on kuitenkin enemmän kuin yksi kaista suuntaansa. Aiemmassa kommentissa puhuttiin muuttamisesta yksikaistaisiksi.
I’m sure it’s nice to be a member of a club. As Osmo Soininvaara wrote here, he and most residents of Helsinki have never been to Vartiosaari. The island is by no means the only undeveloped and nearly inaccessible one in Helsinki, so it would be perfectly possible to astonish foreign visitors even if Vartiosaari was developed. One might need to join a different club, though.
Vartiosaari
OS: “Alue olisi minuuteissa mitattuna Munkkiniemen etäisyydellä. Kilometrejä olisi enemmän kuin Munkkiniemeen, mutta Kruunuvuorenrannan silta menee yhdessä hujauksessa”
- kaikeksi onneksi mm. Munkkiniemi ehdittiin rakentaa sellaisena valistuneena aikana, jolloin kaupungilla nähtiin olevan muukin merkitys kuin olla luontoa takka metsäistä “virkistysaluetta”. Nykyaikana “kaupunki” lienee joidenkin tahojen mielestä pelkkä kirosana.
Olli: “Ilmeisesti Helsinki on asukastiheytensä puolesta puolet virkistyneempi kaupunki kuin tukholma.”
- kansan virkistyneisyysaste taitaa olla suorassa taikka logaritmisessa/eksponentiaalisessa suhteessa lähimetsien määrään? Eiralaiset tai Krunikan asukkaat ilmeisesti ovat varsin nuutunutta porukkaa…
Tuonne jää tuplasti Kaivopuiston kokoinen Kruunuvuorenlammen ympäristö joka on tosi hieno, ja mainiosti ilta-auringon suuntaan, samoin Stansvikin kartanon ympäristö kuten mainitsitkin. Uusien kaavoitusalueiden pohjoispuolelle jää Tullisaari, Pyysaari, Killingholma ja mitä niitä onkaan. Virkistysalueista ei ole puutetta.
En oikein näe metsän ja/tai sinne suunniteltujen pistetalojen lisäarvoa, varsinkin kun on kohta viisikymmentä vuotta empiriaa siitä ettei vielä Laajasalon asukastiheydellä luoda toimivia palveluja, vaan pääasiassa nukkumalähiö. Eikä muuten Vartiosaareenkaan näillä suunnitelmilla.
Pointtini on lähinnä se että jätetään Vartiosaari silleensä kunnes Helsingissä taas opitaan kaupunkisuunnittelemaan, jolloin voi hyvinkin olla että Vartiosaari jätetäänkin osaksi kaupungin vihervyötä, siis jos muualla kaupungissa on palattu perinteiseen tiheään korttelirakenteeseen.
Vartiosaaren 86 hehtaariin pitäisi mennä sellainen 15000 ihmistä puistoineen jotta se toimisi kunnolla ja autottomasti, mutta tämä ei oikein ole realistista kaupunkirakenteesta irrallaan olevalla saarella.
Ikävästi osan sen metsän käyttöä rajaa luonnonsuojelulaki.
Vartiosaaresta toki täysin samaa mieltä.
Ei kaikki, mikä vaikuttaa Vuosaareen ole pahasta. Tässä ei kuitenkaan taidettu tarkoittaa parkkipaikkoja sijoitettavaksi esim. kauppakeskus Columbukseen tai Rastilan parkkitaloon, vaan erittäin kapeaan Ramsinniemeen, joka on Vartiosaaren vastapäätä. Kannattaisi käydä paikan päällä katsomassa ja miettiä, miten läpiajoliikenne sinne sopisi.
Se oli huono ajatus. Tarkoitus on ohjata koko liikenne Laajasalon kautta ja siis pysäköinti myös. Vuosaareen tulee vain kevyen liikenteen silta.
Ja aina sopivasti unohtuu mainita, että kaikki asuinalueet eivät suinkaan sijaitse metroasemien lähellä vaan monilta alueilta, etenkin pientaloalueilta, pitää ensin mennä bussilla metroasemalle. Sitten sieltä metroasemalta kestää jopa puoli tuntia keskustaan, siis pidempi aika kuin Järvenpäästä ja kovalla muovipenkillä, samalla kun keskustaan kulkee nopea moottoritie.
Sen lisäksi epäilen haluaako kukaan koulutettu ja varakas ihminen muuttaa kerrostaloon 40 minuutin päähän keskustasta. Vaarana on uusille territorioille kaavoitettujen kerrostaloalueiden slummiutuminen samalla kun pientaloalueille ei ole tarjolla joukkoliikennettä.
Vartiosaareen muuttaa varmasti hyvätuloista väkeä, koska keskustan saavutettavuus on hyvä ja lähellä on meri, mutta sen rakentaminen on kovin lyhytnäköistä. Vartiosaareen voidaan palata sitten kun Laajasalo on rakennettu täyteen ruutukaava umpikortteleilla 6‑kerroksisia taloja.
Selvää on, että reitin on kuljettava Pohjoisrannan kautta. Tätä ei vielä ole tunnustettu ja käsitelty päätöksentekotasolla eikä se myöskään ole ollut tietääkseni mukana Kruunuvuoenrannan yhteyksiä koskevassa ympäristövaikutusten tarkastelussa,
Ydinkeskustan ratikkaverkon toimivuus on kyllä hyvin keskeinen juttu niin nykyisten linjojen käyttäjille kuin ajatelluille uusille linjoille.
Siksi ajankohtaista on selvittää verkon välityskyky — se on eniten kiinni ydinkeskustan pysäkkien välityskyvystä — riittävän huolella, ettei tulla samaan tilanteeseen kuin aikanaan Karlsruhessa. Siellä huomattiin, että jos kaikki laajenemissuunnitelmat toteutettaisiin, ydinkeskustan raiteet on sijoitettava katutason alle.
Jos kaupungin menettämät tonttitulot lasketaan vuosittaisille käyttäjille, tulee kaupungille, ja kävijöille halvemmaksi lentää viikoksi johonkin kaukomaille, josta löytää varmaan vielä eristyneempää aluetta. Vaikka vähentäisi matka-ajan palkkamenetykset jokaiselta virkistyjältä. (80 hehtaaria + sijainti-puuttuva kunnallistekniikka=300e/tonttineliö + 5% tuotto / 10 000 kävijää). Lukuja voi vähän säätää mutta kyllä sillä etelään pääsee. Tai Lappiin.
Seurasaaren pinta-ala on n. puolet, mutta kävijöitä monikymmenkertaisesti, joten kertavisiitti on enää 10e/naama, jolla ei saa edes taksia Nuuksioon — seutuliput vielä just, mutta matkoihin menee aikaa moninkertaisen summan edestä. Euroillahan nämä johtopäätökset piti perustella? 😉
On tullut tavaksi lähestyä maankäytön rakenne- ja sijoittamiskysymyksiä spekuloimalla uusien alueiden tulevalla asuntojen hintatasolla. Hyviä ratkaisuja ovat ne, joissa hintataso kiipeää mahdollisimman korkealle.
Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan pysyvä päänsärky on keksiä, miten tänne saadaan riittävän edullisia asuntoja. Sitäkin spekulointia olisi hyvä nähdä nykyistä enemmän.
Asuntojen hintataso on riippuvainen kovin monista asioista. Liikenneyhteyksien ja palvelujen saatavuuden ohella mm meren läheisyys ja naapuruston naamataulu näyttelevät aika suurta roolia.
Kerava ei ole Vartiosaari.Yhtäläisyyksiäkin löytyy. Molemmat ovat seudun reunalla ja näin eri paikkoihin on keskimääräistä pitempi matka. Vartiosaaren asuntojen hintatasoa varmasti nostavat merenrannat, luonto ja Laajasalon nykyinen hintataso. Jos asuntokanta voittopuolisesti on kerrostaloja, vuokrakämppiä ja hitasta, hintataso säilyy kohtuullisena.
En ole Vartiosaaren rakentamista vastaa, vaikka siellä asuvien matka-ajat tulevat olemaan pitkähköjä. Tätä asiaa on selvitetty vuosikymmenien varrella joka yleiskaavakierroksella saamatta ratkaisua aikaan. 70-luvun alussa selvitimme mm Vuosaaren metron haaroitusta jo ennen Herttoniemeä niin, että se olisi kulkenut Vartiosaaren kautta.
Olen myös käynyt Vartiosaaressa kymmeniä kertoja ja ymmärrän idyllinsäilyttäjien asenteita. Kun idylli säilyisi vain eristämällä saari nykytapaan muutamien kaupunkilaisten reviiriksi, tilanne on aikaa myöten kuitenkin kestämätön. Tiivistäminen Kehä ykkösen eteläpuolella on hyvä yleiskaavan johtotähti. Merellisempään Helsinkiin tähtäsi nyt voimassa vielä oleva yleikaavakin.
Tämä on mielenkiintoinen ajatus. Mulla on käsitys, että jokainen kunta yrittää pikemminkin haalia mahdollisimman hyviä veronmaksajia=hyvätuloisia=kallisti asuvia. Se on ymmärrettävää niin kauan kun kukin kunta voi ajatella, että ne pienituloiset duunarit voivat asua naapurikunnassa ja tulla vaan töihin tänne meidän puolelle. Tuskin Vartiosaartakaan on ajateltu varsinaisesti työväen paratiisiksi.
Nythän tilanne on se, että kaavoitus on hitaampaa kuin kysynnän kasvu, ja jos jossakin onkin valmiiksi kaavoitettua riittävästi, niin rakennusliikkeet eivät viitsi rakentaa, jos pitäisi myydä liian halvalla. Ikean talot Kivistössä ovat ainoa mieleen tuleva esimerkki rakentamisesta, jossa tosiaan pyritään myymään asunnot edullisella neliöhinnalla. Silti se 3300 / m2 on aika paljon kaukana Kivistössä, kun vanhoista lähiöistä saa asunnon tonnilla vähemmän.
Helsingissä olisi kyllä hyvä käydä aiheesta keskustelua. Halutaanko täällä tarjota senhintaista vuokra- ja omistusasumista, että siihen on pienituloisella varaa? Vai lähdetäänkö siitä, että pienituloinen asuu Hyvinkäällä ja käy vain täällä töissä? Niin tai näin, tavoite pitäisi sanoa rohkeasti ääneen.
Vaikka ei olisi mitään kaupunkien välistä kilpailua alueen sisällä, uudet alueet kannattaa rakentaa mahdollisimman kalliiksi. Sillä tavalla ne alentavat kaikkein eniten alueen asumiskustannuksia.
Miksikö näin? Siksi, että markkinataloudessa asunnontarvitsijat ovat maksukykynsä mukaan jonossa, ja siinä järjestyksessä saa valita asuntonsa. Jos jonon etupäästä otetaan porukkaa pois tarjoamalla niitä parhaita asuntoja, kaikki pääsevät jonossa eteenpäin.
Jos taas rakennetaan asuntoja vähiten maksukykyisille (= huono paikka, huono laatu), niillä asunnoilla ei ole mitään merkitystä kalliimpien asuntojen hintaan, Maksukykysyistä ketju kulkee vain alaspäin.
Jos havittelet kämppää Töölöstä, niin Kamppiin tulevat uudet kämpät ovat sinulle hyvä juttu, Kontulaan tulevat eivät.
Tästä syystä kaupungin on syytä yrittää rakentaa mahdollisimman paljon mahdollisimman kallista, koska siitä hyötyvät kaikki. Käytännössä kaavoitettavien alueiden sijainti määrittää paljolti sen, kuinka kallista kaupunki pystyy tekemään.
(Tämä siis markkinaehtoisen tuotannon osalta. Sosiaalinen tuotanto on sitten toinen juttu. Ja kuntien välinen kilpailu vaikuttaa siihen, että kunnat eivät yritä kaavoittaa mahdollisimman paljon.)
Viherinssi, eikö tuo toteudu tyylipuhtaasti vain, jos seudun asukasmäärä on vakio, jolloin uuteen asuntoon muutetaan vanhasta asunnosta? Pk-seudulla tilanne on kuitenkin se, että muualta maasta virtaa väkeä tänne niin paljon kuin asuntoihin mahtuu ja enemmänkin. Silloin kaikenhintaisista asunnoista kilpailee entisten asukkaiden kanssa myös muuttavia asukkaita, eikä ketään lohduta se, että se tyhjä asunto sijaitsee jossain Rovaniemellä. (Siellä 600 kunnallista vuokra-asuntoa odottaa uusia asukkaita…)
Ei sillä ole mitään väliä, onko asukasmäärä vakio vai kasvava, paitsi jos rakennettavien asuntojen laatu vaikuttaa kasvutahtiin. Se on mahdollista, mutta perstuntumalta epätodennäköistä ja taatusti vaikeasti osoitettavissa.