Millaiset valtuudet poliisille pitäisi antaa tietolähteiden käyttöön?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Tietolähtei­den rikok­sia voidaan kat­soa läpi sormien, jos se aut­taa vakavien rikosten selvittämisessä

Tärkein­tä on saa­da kiin­ni vakavia rikok­sia tekevät. Esimerkik­si huumei­ta osta­neen pitää voi­da pal­jas­taa myyjä ilman pelkoa siitä, että joutuu itse kiin­ni käyt­törikok­ses­ta. Muun­lainen käytän­tö toimisi myyjän hyväksi.

Jot­ta tässä ei joudut­taisi väärinkäytösten tielle, päätök­sen sormien läpi kat­somis­es­ta pitää aina tehdä use­am­man henkilön toimes­ta ja rek­isteröidä kir­jal­lis­es­ti. En tunne poli­isin käytän­töjä, mut­ta olisi hyvä, jos syyt­täjä voisi hyväksyä sormien läpi katsomisen.

44 vastausta artikkeliin “Millaiset valtuudet poliisille pitäisi antaa tietolähteiden käyttöön?”

  1. Et main­in­nut mitään noiden rikosten yhtey­destä toisi­in­sa. Voisiko poli­isi siis käy­dä kaup­paa tai pain­os­taa tyyli­in “uno­hdamme käyt­törikok­sesi, jos autat meitä saa­maan myyjän tuomiolle”?

    Lievem­pi malli olisi lukea rikosten selvit­tämisen aut­ta­mi­nen vain lieven­täväk­si asian­haarak­si käyt­törikok­ses­ta tuomit­taes­sa (tai tuomit­se­mat­ta jättämisessä).

    Minä olisin varovainen tuo­maan sel­l­aista mallia Suomeen, jos­sa joku voi osa­taa itsen­sä vapaak­si, tai poli­isi voi myy­dä jollekulle vapau­den (tai lievem­män tuomion).

    Tietoläh­teen rikok­sia voi joka tapauk­ses­sa kat­soa läpi sormien sil­loin, kun tietolähde on infor­moi­in­ut poli­isia siitä, että tulee osal­lis­tu­maan johonkin rikol­liseen toim­intaan, ja poli­isi on antanut noiden rikosten tapahtua.

  2. Jospa kaveri onkin vetänyt sin­ua tur­paan ja poliisi/syyttäjä armah­taa hänet ja ker­too, että sin­un oikeutesi hävisi kaupankäynnissä ?

    Tai varas vie köy­hältä polkupyörän ja saa ajel­la anas­tuk­sel­laan rauhas­sa kun poli­isi on myynyt oikeutesi ?

    Tässähän ollaan poli­isi­ta tekemässä peluria, joka myy ja ostaa oikeuk­sia. Se hämärtää oikeu­denkäyt­töä ja poli­isi siir­tyy oper­oimaan yhä laa­jem­min har­maal­la alueella.

    Tämä lisää vain eri­ar­voisu­ut­ta, sil­lä köy­hään ei kohdis­tu mui­ta vakavia rikok­sia kuin hen­keen ja ruumi­iseen kohdistuvat.Ne kohdis­tu­vat varakkaisi­in ja suuryhtiöihin .

    Eli poliisi/yhteiskunta myy köy­hän oikeustur­van paran­taak­seen varakkaiden oikeusturvaa.

    Nytkin poli­isi saa pri­or­isoi­da ja niin­pä köy­hi­in tai taviksi­in kohdis­tu­via rikok­sia ei tutki­ta ellei uhri kan­na syyl­listä poliisilaitokselle.
    Sil­loinkin uhri saa syyt­teen omankä­den oikeu­den käytöstä

    Enpä usko, että täl­lainen paran­taa luot­ta­mus­ta poli­isi­in tai yhteiskuntarauhaa.

    Ilmeis­es­ti taas on tarkoi­tus lisätä eriarvoisuutta

  3. Yksi uhka täl­laises­sa kau­pankäyn­nis­sä on kiristämisen mahdollisuus.

    Poli­isi­ti­etää tai kuvit­telee, että jol­lakin on pääsy salas­s­api­det­tävään tietoon, jota poli­isi tarvit­see tutkinnassa 

    Ihmi­nen rikkoo tietämättään/tahtomattan monia lake­ja ja poli­isi voi suuren­nel­la jut­tua ja saat­taa henkilön ase­maan, jos­sa hän joutuu poli­isin armoille.

    Kaup­paa käy­dään sit­ten siitä, josko uhri tekee uuden rikok­sen rikko­ma­l­la tieto­suo­jaa ja poli­isi antaa sit­ten molem­mat teot anteeksi.

    Val­tuuk­sien lisäämi­nen on kak­sipi­ip­puinen jut­tu: Ne helpot­tavt poli­isn työtä mut­ta val­tuuk­sia käytetään myös aina väärin.

    Ja kun toim­inta on salaista niin sen harhapolkui­hin on vaikea puuttua.Poliitikot ovat huono­ja valvo­jia, sil­lä heille riit­tää, miltä asi­at näyt­tävät, eivät miten ne todel­lisu­udessa ovat.

    Stan­fordin vankilakoe,Milgramin tot­tel­e­vaisu­uskoe etc tai aivan käytän­nön tasol­la viimeaikainen armei­jan sota­har­joituk­sen kuu­lus­telu osoit­ta­vat, miten hel­posti val­lankäyt­tö harhau­tuu, kun toisaal­ta lisätään suori­tu­s­painet­ta ja toisaal­ta annetaan val­taa mui­hin kans­saih­misi­in nähden

  4. Suurin osa suo­ma­lai­sista ovat rehellisiä ja lakia nou­dat­tavia ihmisiä. Suurin osa poli­i­seista ovat rehellisiä ja lakia nou­dat­tavia virkamiehiä. 

    Mik­si ihmeessä poli­isi kaipaa lisää val­tuuk­sia, kun nyky­is­tenkään nou­dat­ta­mi­nen ei kaik­il­ta onnistu? 

    Huumerikol­lisu­u­teen on jo nyt hiukeat oikeudet. Esimerkkinä kohut­tu törkei­den rikosten epäilty­jen rek­isteri, johon voidaan kuitenkin kir­ja­ta henkilö, joka on myötä­vaikut­tanut huumei­den käyt­törikok­seen. Eli esimerkik­si epäilty myötä­vaikut­ta­mi­nen marisätkän polt­toon avaa jo nyt läh­es koko pakkokeino­jen kir­jon ilman mitään muu­ta kon­trol­lia kuin vuosit­taiset salaiset tilastot.

  5. Kimi:

    ‘snip’
    Eli esimerkik­si epäilty myötä­vaikut­ta­mi­nen marisätkän polt­toon avaa jo nyt läh­es koko pakkokeino­jen kir­jon ilman mitään muu­ta kon­trol­lia kuin vuosit­taiset salaiset tilastot.

    Tämä nyt on täyt­tä pup­pua, et ilmeis­es­ti ole per­il­lä siitä, mitä pakkokeinot ovat. Sil­lä, että joku on jos­sain rek­isteris­sä ei ole mitään tekemistä pakkokeino­jen kanssa.

  6. Poli­isi voi käyt­tää rikol­lisia hyödyk­seen, mut­ta sama toimii myös toisin päin. Ei ole mitenkään ennenku­u­luma­ton­ta, että poli­isin kanssa yhteistyössä ole­va liiga käyt­tää virkaval­taa apunaan rai­vates­saan kil­pail­i­joi­ta tieltään. Sik­si näi­den yhteistyöku­vioiden tulee olla tarkkaan valvot­tu­ja ja säänneltyjä.

  7. Rek­istereil­lä on merk­i­tys­tä. Min­ulle kävi varus­mies­palveluk­sen aikana tilanne, jos­sa rek­istereis­sä oli virheelli­nen tieto. Sain sat­tumal­ta tietää, että tieto oli virheelli­nen, kos­ka koulut­ta­jamme oli saanut täl­laisen tiedon käsi­in­sä ja vih­jasi siihen; kun olin mitä ilmeisem­min täysin tietämätön asi­as­ta, sitä ryhdyt­ti­in selvit­tämään ja kävi ilmi että jos­sakin kohtaa on sat­tunut poli­isille käm­mi: Min­ua oli kuul­tu todis­ta­jana pahoin­pite­ly­ta­pauk­ses­sa joskus vuosia aiem­min, ja jostakin kum­man syys­tä johonkin paperei­hin oli kir­jat­tu että olisin ollut pait­si epäilty, myös tuomit­tu. En ollut, vaan olin silmin­näk­i­jä ja osit­tain myös uhri, joskin min­u­un kohdis­tunut pahoin­pite­ly oli tekona niin vähäi­nen ettei sitä ollut edes käsitel­ty oikeudessa.

    Min­ua siis kohdelti­in tuomit­tuna väkivaltarikollisena. 

    Non­i­in, siis, kos­ka täl­lainen virhe voi sat­tua sil­loin kun ihan lail­lisia reit­te­jä han­ki­taan rek­ister­i­ti­etoa ja ihan lail­lis­es­ti siir­retään niitä vira­nomaiselta toiselle, niin mitä luulette, että onko toden­näköisyys oikeasti merkit­tävästi pienem­pi sil­loin, kun tiedot on han­kit­tu lait­tomin keinoin, ja niitä ei päästäkään enää tarkastamaan???

    Just sayin’.

  8. Raimo K: Tämä nyt on täyt­tä pup­pua, et ilmeis­es­ti ole per­il­lä siitä, mitä pakkokeinot ovat. Sil­lä, että joku on jos­sain rek­isteris­sä ei ole mitään tekemistä pakkokeino­jen kanssa.

    Se leimaa ihmisen , jos haet jotain toin­ta, jos­sa vaa­di­taan Supo tark­istus­ta niin täl­lainen merk­in­tä voi leima­ta sin­ut epäluotettavaksi.

    Yleen­säkin tele­seu­ran­nas­sa suurin osa seu­rat­tu­ja ovat sivullisia, yhtä rikol­lista kohti seu­rataan kym­meniä ellei sato­ja sivullisia ja hei­dän asioitaan.

    Rikol­liselle pitää kuun­telus­ta ilmoit­taa, viat­tomille ei .Rikol­lis­es­ta kerät­ty­jen käyt­töä valvotaan , sivulli­sista kerät­ty­jen ei.

  9. Peri­aate­ta­sol­la olen sitä mieltä että todis­tu­saineis­to on todis­tu­saineis­toa, riip­pumat­ta siitä miten se on han­kit­tu, mut­ta sen luotet­tavu­us näyt­tönä rikok­ses­ta pitää arvioi­da aina erik­seen. Jos ilmi­anta­ja ker­too mitä reit­tiä huumei­ta tuo­daan, ja poli­isi tämän perus­teel­la saa salakul­jet­ta­jat verek­seltään kiin­ni, niin en näe pahem­min ongel­maa siinä että ilmi­anta­jan omaa syytet­tä lievennetään.

    Toisaal­ta, näen paljonkin ongelmia siinä, että näyt­töä han­ki­taan rikol­lisil­ta jot­ka ovat han­kki­neet sitä rikol­lisin keinoin, etenkin tilanteis­sa jois­sa on mah­dol­lisu­us että näyt­tö onkin tekaistua.

  10. Syyt­täjä käsit­tääk­seni päät­tää, mitä hän tuo oikeu­den päätet­täväk­si. Usein istun­nois­sa on asiano­saisia, joille ei kuitenkaan lue­ta syytet­tä. Lisäk­si on todis­ta­jan roolis­sa paikalle kut­sut­tu­ja. Kaikkia ei edes viedä asiano­saisi­na jut­tuun mukaan. Olisiko asia tutki­van poli­isin ja syyt­täjän välinen?

    1. Voiko huumei­ta ehkä ostanut­ta vaa­tia todis­ta­jak­si huumekaup­pi­as­ta vas­taan, kos­ka eihän kenenkään ole pakko todis­taa itseään vastaan?

  11. Osmo Soin­in­vaara: Kan­natamme siis rikol­lisjär­jestö­jen välistä reilua kil­pailua? Takaa alan kehit­tymisen ja estää monopolihinnoittelun?

    Ei, vaan vas­tus­tamme jär­jestelmää jos­sa poli­isin yhteistyökump­pan­it saa­vat tehtail­la rikok­sia rangaistuksetta.

    1. a_i
      Oletko nyt oikeasti sitä mieltä, että jos iso paha setä on myynyt pikku Pekalle huumei­ta ja Pekan van­hem­mat saa­vat Pekan ymmärtämään, että setä on Paha, Pekka ei voi men­nä ker­tomaan poli­isille, että se oli toi Iso Paha Setä ilman, että Pekka saa asi­as­ta rangaistuksen?

  12. Taitaa min­is­terin ja poli­isin välit olla “muodol­lisel­la” tasolla?Ministeri pörhis­telee ja läksyt­tää yli­jo­hta­jaa näyt­tääk­seen kaapin paikkaa. Yli­jo­hta­jan seu­rustelu-upseer­i­taidois­sa on selvästi kehit­tämisen paik­ka? Min­is­ter­ille nyt taisi olla sopi­va het­ki terävöi­tyä aiem­pi­en uskon­toko­hu­jen jäl­keen, ollaan­han jo hal­li­tuskau­den puo­livälin jälkeisessä ajas­sa! Jää joku merk­ki historiankirjoittajille.
    Real­is­mia on, että osaav­im­mat poli­isimiehet toimi­vat kuten ennekin — ja tulosta tulee! Yli­jo­hta­jan uran lop­putyök­si riit­tänee selvi­tys mitä on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Sen­hän ei vält­tämät­tä tarvitse sitoa seu­raa­jaa. Huom kon­di­tion­aali! Luotan, että “ken­täl­lä” asi­at hoitu­vat kuten ennenkin. Kaik­ki voit­ta­vat “hallinnos­sa”. Kir­joi­tus­pöy­dän takaa asi­at näyt­tävät eri­laiselta — niinkuin main­iois­sa Don­na Leonin dekkareissa!

  13. Liian van­ha: Tai varas vie köy­hältä polkupyörän ja saa ajel­la anas­tuk­sel­laan rauhas­sa kun poli­isi on myynyt oikeutesi ?

    Ei kai rikok­sia olla anta­mas­sa anteek­si vaan kaup­paa käy­dään ran­gais­tuk­sen suu­ru­ud­es­ta, joka ei poista uhrin oikeut­ta vahingonkorvaukseen?

    Tuskin­pa syyt­täjä tekee suosi­tus­ta esi­tutkin­nan rajoit­tamis­es­ta tai syyt­tämät­täjät­tämis­päätöstä jos uhri on vaat­in­ut vahingonkorvausta.

  14. Jos rikok­sel­la on asian­omis­ta­ja, siitä ei voi käy­dä kaup­paa. Tap­po, varkaus, petos tms. rikos ei voi olla myytävis­sä. Uhrit­tomis­sa rikok­sis­sa tämä voita­neen sal­lia, jos poli­isin toim­intaa aidosti valvotaan. 

    Osmon mainit­se­ma huumau­saineen käyt­törikok­sen anteek­sianto on tyyp­illi­nen esimerk­ki uhrit­tomas­ta rikok­ses­ta, joka voita­neen kat­soa sormien läpi vakavam­man rikol­lisu­u­den selvittämiseksi.

    Asian­omis­ta­ja-ase­man syn­tymi­nen ja määräy­tymi­nen ei ole vält­tämät­tä help­po kysymys. En kan­na­ta erit­täin han­kalien oikeudel­lis­ten kysymys­ten ratkaisemista osana poli­isin salaista toim­intaa. Poli­isi ei ole tuo­mari. Käytän­nössä kau­pankäyn­ti­in kel­paa­vat rikok­set ja tilanteet olisi määriteltävä hyvin tarkkaan lais­sa. Kyseessä jälleen ker­ran asia, joka kuu­luu vaaleil­la val­i­t­ulle eduskun­nalle eikä virkamiehille.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­natamme siis rikol­lisjär­jestö­jen välistä reilua kil­pailua? Takaa alan kehit­tymisen ja estää monopolihinnoittelun?

    Toki. Yksi­tyiset monop­o­lithan ovat haitallisia, ja hajoi­ta ja hal­litse ‑peri­aatet­ta sovel­si­vat men­estyk­sel­lis­es­ti jo rooma­laiset. Toiv­ot­tavasti kuitenkin poli­isi säi­lyy yht­enäisenä, sil­lä tot­ta kai hei­dän asi­akkaansakin yrit­tävät samaa.

    Äkkiä ajatellen luulisi, että kat­ta­van rek­isteröin­nin sijas­ta väärinkäytök­siä estäisi puolin ja toisin parem­min se, että vasikkaa tapaisi aina kak­si poli­isia. Pääl­liköt eivät saisi mis­sään tapuk­ses­sa heitä yksin tavata.

  16. Liian van­ha: Se leimaa ihmisen , jos haet jotain toin­ta, jos­sa vaa­di­taan Supo tark­istus­ta niin täl­lainen merk­in­tä voi leima­ta sin­ut epäluotettavaksi.
    ‘snip’

    Kuka tahansa ei tuo­ta tietoa saa (ei vält­tämät­tä Supokaan), sitä ei voi nor­maalis­sa työn­haus­sa käyt­tää (tosin poli­isin vuodot tiedo­tusvä­lineille ovat edelleen selvittämättä).

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Voiko huumei­ta ehkä ostanut­ta vaa­tia todis­ta­jak­si huumekaup­pi­as­ta vas­taan, kos­ka eihän kenenkään ole pakko todis­taa itseään vastaan?

    Siis kyse on todis­tamis­es­ta huumekaup­pi­as­ta vas­taan, ei itseään vas­taan — ja siitähän tv:stä tutus­sa amerikkalaises­sa sys­tee­mis­sä on kysymys: todista diiler­iä vas­taan niin pääset itse vapaaksi.

    Ja nyt tässä lie­nee kysymys siitä, kuka päät­tää asi­as­ta Suomessa?

    1. Siis kyse on todis­tamis­es­ta huumekaup­pi­as­ta vas­taan, ei itseään vastaan.
      Kun huumei­den ostamista pide­tään rikok­se­na siinä mis­sä myymistäkin, todis­t­a­mi­nen että ostin tuol­ta rois­tol­ta on myös todis­tamista itseään vas­taan. En tiedä kuka huumsedau­pan suo­jeli­ja on keksinyt, että osta­jat ja myyjät pitää niput­taa yhteen molem­mat rikol­lisik­si, jottya osta­ja ei voisi pal­jas­taa myyjää. Kovin mon­es­sa muus­sa Euroopan maas­sa ei täl­laista type­r­yyt­tä lain­säädän­nössä ole.

  18. Suosit­te­len muuten hyvänä viih­teenä aihet­ta sivuavaa ruot­salaisen Roslund-Häll­strön pari­val­jakon dekkar­itril­ler­iä “Kolme sekuntia”. 

    http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/anders-roslund-borge-hellstrom-kolme-sekuntia/989876

    (Ja kuten aina, ruotsin osaamis­es­ta on hyö­tyä ainakin siinä että ruot­salaisia pokkare­i­ta saa alkukielisenä ostet­tua muu­ta­mal­la has­sul­la eurolla…)

  19. Eero: Min­is­ter­ille nyt taisi olla sopi­va het­ki terävöi­tyä aiem­pi­en uskon­toko­hu­jen jäl­keen, ollaan­han jo hal­li­tuskau­den puo­livälin jälkeisessä ajas­sa! Jää joku merk­ki historiankirjoittajille.

    Siltä näyt­tää. Toiv­ot­tavasti kuitenkin Min­is­teri säikähti mah­dol­lisu­ut­ta, että poli­isi olisi sys­teemien­sä takia altis merkit­tävään korruptioon. 

    Jonk­i­nasteista kor­rup­tio­ta, ennenkaikkea ei-rahal­lista kor­rup­tio­ta tapah­tuu joka paikas­sa. Vaka­va kor­rup­tio on kuitenkin help­po tor­jua organ­isaa­tiois­sa, jot­ka eivät vielä ole laa­jasti korruptoituneet.

    Ensim­mäi­nen asia on analysoi­da, mis­sä tehtävis­sä on uhka joutua kor­rup­toiduk­si ja mikä olisi kor­rup­toin­nin seu­rauk­sien vakavuus.

    Seu­raavak­si, vakavaaan kor­rup­tioon alt­ti­iden tehtävien halti­joille luo­daan pysyvä ura­su­un­nitel­ma, johon kuu­luu tehtävien vai­h­to 2…4 vuo­den välein, ja tämä myös annetaan ulkop­uolis­ten ymmärtää.

    Ja sit­ten määritel­lään tarkasti, minkä rajan ylit­tävi­in sopimuk­si­in tarvi­taan esimiehen, ja minkä rajan ylit­tävi­in esimiehen ja esimiehen esimiehen hyväksyntä.

    Siinä se on! Pätevät ihmiset voivat siir­tyä tehtävis­sään samal­lakin tasol­la. Yleen­sä se on myös virkistävää.

    Tot­takai, organ­isaa­tioiden ylä­ta­sol­la tarvi­taan myös pitkäaikaisia suhtei­ta ulkop­uolisi­in vaikut­ta­ji­in. Val­vokoot niitä omis­ta­jat, organ­isaa­tioiden sisäi­nen valvon­ta ja media.

    Demokra­t­ian hienous on se, että päät­täjät voidaan vai­h­taa sään­nöl­lisin välein.

  20. Raimo K: Tämä nyt on täyt­tä pup­pua, et ilmeis­es­ti ole per­il­lä siitä, mitä pakkokeinot ovat. Sil­lä, että joku on jos­sain rek­isteris­sä ei ole mitään tekemistä pakkokeino­jen kanssa.

    Tiedän­pä oikein hyvin mis­tä kir­joi­tan, ja liit­tyy tiukasti blo­gistin avauk­seen. Epäilty­jen rek­isterin jäsenyys on riit­tävä peruste kohdis­taa yksilöön ja tämän per­he- ja tut­tava­pi­iri­in salaisia tutk­in­takeino­ja (pakkokeino­ja), jot­ka muuten vaati­si­vat yksilöi­dyn rikosepäi­lyn. Samainen rek­isteri ja anonyymit kau­pan­teot poli­isin sekä rikol­lis­ten välil­lä aset­taa ihmisen herkästi tilanteeseen, jos­sa todis­tus­taak­ka kään­tyy päänlaelleen.

    Vaik­ka 99,5% poli­i­seista ovat moit­teet­to­mia 99% ajas­ta, niin jäl­jelle jäävä osu­us ilman mitään kon­trol­lia on tie hel­vetti­in, joka on kivet­ty hyvil­lä tarkoituksilla.

  21. Oltakoon muuten mitä mieltä tahansa tästä medi­an luo­mas­ta kohus­ta, mut­ta mielestäni oli hyvä, että ylin poli­isi­jo­hto näyt­ti min­is­ter­ille kaapin paikan. Lääkärik­oulu­tuk­sen saa­neel­la min­is­ter­il­lä, joka heinäku­us­sa kansan­lähetyspäivil­lä pitämässään puheessa piti raa­mat­tua voimas­sa ole­van lain yläpuolel­la ole­vana mm. homoasi­as­sa, ei voi olla minkään­laista kom­pe­tenssia arvostel­la kym­me­nien vuosien poli­isikoke­muk­sen omaavaa poli­isin johtoa, saatik­ka vaa­ti­maan hei­dän eroamistaan.

  22. Pekka on hyvä ystävän­sä Matin luona vierailul­la, Mat­ti tar­joaa Pekalle vähän omaa kas­vat­ta­maa mari­ahua­naa. Lähtiessään, Pekka kysyy olisiko Matil­la vähän Mari­aa, vaik­ka tietää että Mat­ti EI ole myyjä, mut­ta voisi mak­saakin niin kuin vaivas­ta, ja saa Pekalta muu­ta­ma gram­ma. Huoli­mat­to­muudessa Pekka jää kiin­ni ja poli­isi kiristää “myyjän” nimi, eli Matti.

    Kuka mah­taa olla se iso paha setä? Moraali­ton o kamp­pailee yhteikun­taa vas­taan, moraa­li­nen kamp­pailee itsen­sä kanssa. Mihin poli­isi mah­tuu (tässä tapauksessa)?

  23. Onko mitään kan­sain­välistä tutkimusti­etoa siitä, että vähen­tääkö poli­isin toim­inta jär­jestäy­tynyt­tä huumerikol­lisu­ut­ta vas­taan käyt­töä merkit­tävästi? Kuin­ka paljon se esim. vaikut­taa huumei­den hintaan?

    Voisiko poli­isi käyt­tää ilmi­anta­jia mm. isois­sa talous­rikok­sis­sa, Mitäs jos esim. raken­nus­li­ikkei­den kartel­lis­sa ensim­mäi­nen yri­tys joka toimisi poli­isin kanssa yhteistyössä saisi osan muiden fir­mo­jen mak­samista sakoista palkkiona. Tämä loisi epä­var­muu­den ja epäi­lyk­sen ilmapi­irin talous­rikol­lis­ten keskuuteen.

    1. Meil­lä on jopa laki­in kir­joitet­tu, että kartellin osa­puoli, joka pal­jas­taa kartellin ole­mas­saolon, selviää siitä itse ilman ran­gaius­tus­ta. Toimii tehokkaasti.

  24. Juu vasikkarek­isteri ja se jos­ta casikoidaan saa oikeu­den lukea mitä ja kuka sanonut. Murhat ja katoamiset nousuun.

  25. Kimi: Tiedän­pä oikein hyvin mis­tä kir­joi­tan, ja liit­tyy tiukasti blo­gistin avauk­seen. Epäilty­jen rek­isterin jäsenyys on riit­tävä peruste kohdis­taa yksilöön ja tämän per­he- ja tut­tava­pi­iri­in salaisia tutk­in­takeino­ja (pakkokeino­ja), jot­ka muuten vaati­si­vat yksilöi­dyn rikosepäi­lyn. Samainen rek­isteri ja anonyymit kau­pan­teot poli­isin sekä rikol­lis­ten välil­lä aset­taa ihmisen herkästi tilanteeseen, jos­sa todis­tus­taak­ka kään­tyy päänlaelleen.
    ‘snip’

    Muuten hyvää logi­ikkaa, mut­ta ne eivät ole pakkokeino­ja.

  26. Lääkärik­oulu­tuk­sen saa­neel­la min­is­ter­il­lä, – –, ei voi olla minkään­laista kom­pe­tenssia arvostel­la kym­me­nien vuosien poli­isikoke­muk­sen omaavaa poli­isin johtoa

    Onpa harv­inaisen pimeä aja­tus. Min­is­teri voi olla epäpätevä, mut­ta ennen kaikkea hän on min­is­teri. Kansan­val­taisen eduskun­nan tehtävään­sä aset­ta­ma, poli­it­tista vas­tu­u­ta kan­ta­va päät­täjä. On aivan saman­tekevää, onko sisämin­is­teri kris­tit­ty vai ateisti, mut­ta joka tapauk­ses­sa hän on poli­isiyli­jo­hta­jan poli­it­ti­nen esimies. Poli­isi­jo­hdon valvon­ta on sisämin­is­terin tärkein tehtävä, kos­ka kukaan muu ei poli­isia pää­toime­naan val­vo. On sit­ten mei­dän kansalais­ten huonon äänestyskäyt­täy­tymisen vika, jos min­is­teri on tyh­mä. Silti hänel­lä on täy­det val­tu­udet käskeä ja — tarvit­taes­sa — kri­ti­soi­da poliisia.

  27. Ase­tan rajan jon­nekin niille tienoille, mis­sä vapauk­sista ja ran­gais­tuk­sista käy­dään kaup­paa. Kartellin pal­jas­t­a­mi­nen ja huume­myyyjän pal­jas­t­a­mi­nen niin, että poli­isi ei ole vielä käynyt ovel­la kolkut­tele­mas­sa, voi olla ainakin vah­vasti rikos­ta lieven­tävä asian­haara. Kau­pankäyn­nin mah­dol­lisu­ut­ta pois­taa myös se, että laki­in on selkeästi kir­jat­tu, miten kartellin eri osa­puo­lia ran­gais­taan. Kyse ei ole siis tutki­van poli­isin tai syyt­täjän myymästä vapautuksesta.

    Joskus kau­pankäyn­nil­lä saavute­taan var­masti hyö­tyäkin (= pal­jaste­taan yhteen rikok­seen liit­tyviä mui­ta rikok­sia, lyhen­netään oikeu­denkäyn­te­jä), mut­ta siihen liit­tyy myös niin paljon epämääräisyyt­tä, että voi olla parem­pi väl­tel­lä koko kon­sep­tia. Myös se, että yhteistyö rikosten selvit­tämisessä kat­so­taan rikol­liselle eduk­si, toimii samaan suun­taan, ja on tur­val­lisem­pi siinä mielessä, että asia hark­i­taan oikeusistuimessa.

    Myös kartel­lien tapauk­ses­sa voisi olla hyvä harki­ta vielä oikeudessa, vapaute­taanko kartellin pal­jas­ta­ja kokon­aan, vai pitäisikö siltäkin ottaa osa rikok­sel­la saadus­ta hyödys­tä pois (ja ehkä mak­saa kor­vauk­sia rikok­ses­ta kärsineille). Pidän tosin nyky­istäkin kartellilain­säädän­töä melko onnis­tuneena sik­si, että se on saat­tanut korot­taa fir­mo­jen moraalia pysyvästi parem­malle tasolle, kun kaik­ki joutu­vat pelkäämään yksipuolista kartellin paljastamista.

    Myös huumekaup­pi­aan rikok­sen vakavu­ut­ta ja tuomit­tavu­ut­ta on hyvä harki­ta oikeudessa, vaik­ka hän olisikin ilmoit­tau­tunut poli­isille ja pal­jas­tanut lis­tan asi­akkai­ta. (Käänsin esimerkin toisin päin, kos­ka se oli huono sik­si, että moni vihreä pitänee huumei­den käyt­törikok­ses­ta rankaisemista muutenkin turhana.)

  28. Raimo K: Muuten hyvää logi­ikkaa, mut­ta ne eivät ole pakkokeino­ja.

    Pakkokeino­lain 5a luku lis­taa sel­l­aisia pakkokeino­ja kuin tekni­nen kuun­telu, teleku­un­telu, matkavi­es­ti­men sijain­ti­tiedon han­kkimi­nen ja tekni­nen seuranta.

  29. eläke­vaari:
    Oltakoon muuten mitä mieltä tahansa tästä medi­an luo­mas­ta kohus­ta, mut­ta mielestäni oli hyvä, että ylin poli­isi­jo­hto näyt­ti min­is­ter­ille kaapin paikan. Lääkärik­oulu­tuk­sen saa­neel­la min­is­ter­il­lä, joka heinäku­us­sa kansan­lähetyspäivil­lä pitämässään puheessa piti raa­mat­tua voimas­sa ole­van lain yläpuolel­la ole­vana mm. homoasi­as­sa, ei voi olla minkään­laista kom­pe­tenssia arvostel­la kym­me­nien vuosien poli­isikoke­muk­sen omaavaa poli­isin johtoa, saatik­ka vaa­ti­maan hei­dän eroamistaan. 

    Siis oli­han tämä nyt vit­si? On nimit­täin sen ver­ran vil­liä kerrontaa…

  30. Raimo K: Kuka tahansa ei tuo­ta tietoa saa (ei vält­tämät­tä Supokaan), sitä ei voi nor­maalis­sa työn­haus­sa käyt­tää (tosin poli­isin vuodot tiedo­tusvä­lineille ovat edelleen selvittämättä).

    Yri­tys päät­tää, keneen tur­val­lisu­u­selvi­tys kohdis­te­taan ja Supo, poli­isi tai armei­ja tekevät tutkimuk­sen rek­isterei­den perus­teel­la , omien ja muiden vira­nomais­ten perus­teel­la eli kyl­lä käytössä ovat kaik­ki rekisterit.

    Peri­aat­teessa tur­val­lisu­u­selvi­tys on vapaae­htoinen, mut­ta on selvää, että ellei anna lupaa niin työ­paik­ka jää saamatta.

    Kaikkea tietoa ei välitetä työ­nan­ta­jalle kir­jal­lis­es­ti, mut­ta suullises­sa lausun­nos­sa liikku­vat epämääräiset tiedotkin.
    Suullis­es­ta lausun­nos­ta ei jää doku­ment­te­ja , joten työn­tek­i­jän oikeustur­va on todel­la huono.
    Työn­tek­i­jäl­lä on kir­jal­liseenkin lausun­toon rajoitet­tu oikeus ja se johtaa tietysti oikeusturvavajeeseen

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200707126346295_uu.shtml

    Tur­val­lisu­us­selvi­tys voidaan tehdä henkilöstä, jolle tulee myön­tää työte­htävis­sään pääsy tiet­ty­i­hin arkalu­on­teisi­in tiloi­hin tai jois­sa käsitel­lään salas­sa pidet­tävää tietoa.

    Näitä ovat:

    1. ydinlaitos
    2. lentoase­mat, sata­mat ja muut tärkeät
    liikennepaikat
    3. yhdyskun­tateknistä huoltoa palveleva
    merkit­tävä laitos
    4. armei­jan hallinnas­sa olevat
    huo­mat­ta­van merkit­tävät alueet
    5. puo­lus­tusvoimien, rajavar­ti­o­laitok­sen tai
    poli­isin toimitila
    6. vira­nomais­ten tietoverkon käytön kannalta
    merkit­tävä toimitila
    7 sel­l­ainen val­tion vira­nomaisen toimitila,
    julki­nen tai yksi­tyi­nen tutkimuslaitos
    taik­ka tietokonekeskus, jol­la on
    huo­mat­tavaa merk­i­tys­tä val­tion sisäiselle
    tai ulkoiselle tur­val­lisu­udelle tai
    maan­puo­lus­tuk­selle taik­ka erittäin
    huo­mat­tavaa merk­i­tys­tä julkiselle
    taloudelle.

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/turvallisuusselvitysten+tekemista+laajennetaan/201305431427

    Aikoinaan ja vieläkin kun esim Son­er­an, armei­jan ja hallinnon suo­jati­lat oli­vat yhteisiä ja kaikkin verkkoi­hin oli oper­aat­to­ril­la varsin avoin pääsy ja niin­pä Son­er­an henkilökun­takin tur­val­lisu­us­selvitet­ti­in laajasti

  31. Kartel­lien osalat EU:ssa ja Suomes­sa tun­nus­tanut ja pala­jas­tanut yri­tys saa vapau­tuk­sen tuomios­ta. On estänyt talousrikollisuutta.

    Kek­sitet­ty vinkkirek­isteri on aivan liian suuri tietoturvaongelma. 

    Ehkä tässä lieven­nyskysymyk­sessä idea olisi, että mah­dol­lisen diilin hyväksyy Val­tion­syyt­täjän viras­ton syyt­täjä ja jonkin rajan ylit­tävis­sä osis­sa vahvis­taa vaik­ka Helsin­gin hov­ioikeus. Täl­löin lin­ja on olemassa.

    Rike­sakon uno­htamisen — kuten käyt­törike — saa päät­tää ihan kuka tahansa, jos­ta saatu tieto on hyödyl­lisem­pää. Ei tämän tarvitse olla liian monimutkaista.

    Suo­ma­l­i­sis­sa tuomiois­sa uhria ei juuri muis­te­ta, ehdolli­nen tuomio ilman tun­tu­vaa oheis­sakkoa on lähin­nä vitsi.

  32. Pekka Pes­si: Pakkokeino­lain 5a luku lis­taa sel­l­aisia pakkokeino­ja kuin tekni­nen kuun­telu, teleku­un­telu, matkavi­es­ti­men sijain­ti­tiedon han­kkimi­nen ja tekni­nen seuranta.

    Tähän liit­tyy olen­nais­es­ti se, että yhä use­am­mas­ta rikok­ses­ta voidaan syyt­tää törkeästä teko­muo­dos­ta. Tämä avaa poli­isille automaat­tis­es­ti mah­dol­lisu­u­den tutkia epäiltyä törkeästä teosta, jol­loin voidaan käyt­tää teknistä seu­ran­taa. Mik­si poli­isi ei tek­isi niin kun siihen ker­ran on mah­dol­lisu­us? Kaik­ki toki muis­ta­vat sen kun tekni­nen seu­ran­ta mah­dol­lis­tet­ti­in. Sil­loin san­ot­ti­in, että vain törkeistä henkirikok­sista ja törkeistä huumau­sainer­ikok­sista voidaan seu­ran­taa tehdä. Vuosien var­rel­la on sit­ten lisät­ty mah­dol­lisuuk­sia, viimek­si törkeä metsästysrikos.

  33. Lähtiessään, Pekka kysyy olisiko Matil­la vähän Mari­aa, vaik­ka tietää että Mat­ti EI ole myyjä, mut­ta voisi mak­saakin niin kuin vaivas­ta, ja saa Pekalta muu­ta­ma gramma. 

    No jos Mat­ti tuo­hon kaup­paan suos­tuu, niin kyl­lä hän on myyjä. Hänen “ystävän­sä” on juuri yllyt­tänyt hänet huumau­sainer­ikok­seen. Matista on tul­lut diileri ja siis selvästi taval­lista narkkia kovem­pi rikollinen.

    Jos poli­isi saa Matin kiin­ni tässä vai­heessa, on hänen syytä olla iloinen. Rikos vie nimit­täin men­nessään. Koh­ta Mat­ti myykin huumei­ta kavereilleen tot­tuneesti ja kas­vat­taa myyn­ti­in. Mitä pitem­pään hän on jäämät­tä kiin­ni, sen syvem­mälle hän vaipuu. Vain kiin­ni­jään­ti ja puhdis­ta­va tuomion ja ran­gais­tuk­sen pros­es­si voi tuo­da vapautuksen.

  34. Tai miten on, jos poli­isi kat­soisi läpi sormien laiton­ta asekaup­paa vasti­neek­si huumei­den salakul­jet­ta­jien käräyttämisestä?
    http://www.mikkoniskasaari.fi/node/173

    P.S. Blo­gin kir­joit­ta­ja on ammat­ti­toimit­ta­ja ja jutun konkreet­tiset väit­teet tark­istet­tavis­sa oikeu­den asiakirjoista.

  35. Pekka Pes­si: Pakkokeino­lain 5a luku lis­taa sel­l­aisia pakkokeino­ja kuin tekni­nen kuun­telu, teleku­un­telu, matkavi­es­ti­men sijain­ti­tiedon han­kkimi­nen ja tekni­nen seuranta.

    Niin­pä näyt­tää olevan.

    Tun­nustet­ta­va on, että en ole aikaisem­min joutunut pakkokeino­lain kanssa tekemisi­in eivätkä nuo maal­likos­ta pakkokeinoil­ta kuu­losta, ver­rat­tuna esim. kiin­niot­toon, pidät­tämiseen ja vangitsemiseen.

    Ja eipä noitakaan ihan vapaasti käytetä, vaan rikok­sen esi­tutk­in­taa toimit­tavalle vira­nomaiselle voidaan antaa lupa suorit­taa tel­e­valvon­taa ja luvas­ta päät­tää tuomioistuin.

  36. Eras­totenes aleksandrialainen:

    Suo­mi on täynä kas­vat­ta­ja Mat­te­ja, per­heenisi­jä, tuot­tavia ammat­ti­laisia, vas­tu­ullisia yhteiskun­nan jäseniä joil­la ei ole mitään syytä ryhtyä myyjäk­si mut­ta kyl­läkin käyttäjäksi.

    Älä anna ennakkolu­u­lo­je­si, kitey­tyneitá mielip­iteitási, ohja­ta ajat­telu­asi. Tutus­tu Mat­tei­hin ja Pekkoi­hin ilman ennakkoluuloja.

  37. Raimo K: Niin­pä näyt­tää olevan.

    Tun­nustet­ta­va on, että en ole aikaisem­min joutunut pakkokeino­lain kanssa tekemisi­in eivätkä nuo maal­likos­ta pakkokeinoil­ta kuu­losta, ver­rat­tuna esim. kiin­niot­toon, pidät­tämiseen ja vangitsemiseen.

    Ja eipä noitakaan ihan vapaasti käytetä, vaan rikok­sen esi­tutk­in­taa toimit­tavalle vira­nomaiselle voidaan antaa lupa suorit­taa tel­e­valvon­taa ja luvas­ta päät­tää tuomioistuin.

    Yleisö on yleen­sä täysin pihal­la poli­isin tekemistä laittomuuksista:

    http://mikkoniskasaari.fi/node/122

    Kyseessä on vain jäävuoren huip­pu, kos­ka notoorise­na tiet­ona on, että poli­isi hakee esimerkik­si teleku­un­telulu­pia vas­ta kun kuun­telu on jo aloitet­tu tai sen jäl­keen. Tuomiois­tu­imienkin pitäisi nou­dat­taa lakia. 

    Lisäk­si suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä, joka poikkeaa kaikkien sivistys­maid­en käytän­teistä, on poli­isil­la oikeus itse päät­tää esimerkik­si kotietsinnöistä:

    http://mikkoniskasaari.fi/node/102

  38. Huumekaup­pa on aina huono esimerk­ki rikok­ses­ta, kos­ka varsi­naista uhri­a­han siinä ei ole vaan kyse on kah­den­välis­es­tä kau­pas­ta. Vero­jen kier­toa ja kuitin puut­tumista voisi pitää ehkä lievänä petoksena.

    Huumei­den kiel­los­sa­han on kyse vain val­tion halus­ta pitää kynsin ham­pain kiin­ni omas­ta päi­hde­mo­nop­o­lis­taan ja ennenkaikkea vero­tu­loista (ja vähän Altiankin tuloista kuten toimarin potkut osoittivat).

    Viina tap­paa, huumeet tap­pa­vat. Keskimäärin aina elämä johtaa kuolemaan.

    Mikä oikeus yhteiskun­nal­la on puut­tua siihen mil­lä ihmiset mie­len­sä sumen­ta­vat? Ei se käyt­tö krim­i­nal­isoin­nil­la kuitenkaan lopu. 

    Kyseessä lie­nee kiva lyp­sylehmä julk­ishallinnos­sa, huumeet ovat kauhis­tus joten val­is­tus, hoito, krim­i­naali- ja poli­i­sisys­teemei­hin kaade­taan tolkut­tomasti rahaa ilman minkään­laista näyt­töä siitä että jotain hyvää sys­teemistä olisi joskus tul­lut ulos.

    Krim­i­nal­isoin­nil­la ollaan kyl­lä saatu aika paljon rikol­lisia aikaiseksi!

  39. Hie­man off topic.

    Viime keväänä oli Der Spiege­lis­sä laaj repor­taa­sis­ar­ja, jos­sa suositelti­in lievem­pi­en ja ehkä myös kovmepi­en huumei­den laillistamista.

    Kokai­i­ni ja oop­i­u­mi oli­vat aikoinana rohdoskauppatavaraa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.