Esseitä tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä

Kai­ken kaik­ki­aan näyt­tää sil­tä, että mark­ki­naeh­toi­nen tulon­ja­ko on kehit­ty­mäs­sä hyvin han­ka­laan suun­taan aja­tel­len nii­tä arvo­ja, joi­hin yhteis­kun­tam­me nojaa ja joi­ta yli­voi­mai­nen enem­mis­tö suo­ma­lais­ta kan­nat­taa. Tilan­ne on kovin toi­sen­lai­nen kuin 1980-luvul­la, jol­loin teol­li­suu­den nopea laa­je­ne­mi­nen lisä­si myös suo­rit­ta­van työn kysyn­tää niin voi­mal­li­ses­ti, että kysyn­nän ja tar­jon­nan mukai­set pal­kat oli­si­vat ilman mitään tupo­so­pi­muk­sia­kin joh­ta­neet hyvin tasai­seen tulonjakoon.

Vie­lä 1980-luvul­la suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kehi­tys hyö­dyt­ti val­tao­saa suo­ma­lai­sis­ta. Kaik­kien kan­nat­ti puhal­taa yhtei­seen hii­leen, kos­ka kaik­ki hyö­tyi­vät kehi­tyk­ses­tä. Nyt talou­den kehi­tys joh­taa kes­ki­luo­kan heik­ke­ne­mi­seen ja tulon­jaon pola­ri­soi­tu­mi­seen Se mer­kit­see ase­man heik­ke­ne­mis­tä aivan lii­an monen kan­nal­ta. Täs­sä­kään ei sinän­sä ole mitään uut­ta. Kes­ki­luo­kan ase­ma on mones­ti ennen­kin kään­ty­nyt monis­sa mais­sa las­kuun, mut­ta kos­kaan sii­tä ei ole seu­ran­nut mitään hyvää.

Laa­jo­jen yhteis­kun­ta­luok­kien ase­man hei­ken­ty­mi­nen ruok­kii ääri­liik­kei­tä. Jos ei ole mitään mene­tet­tä­vää, voi vali­ta hyvin­kin destruk­tii­vi­sen toi­min­ta­ta­van. Toden­nä­köi­sem­pää kui­ten­kin on, että pro­tes­ti pur­kau­tuu vaa­li­uur­nil­la popu­lis­tis­ten vaih­toeh­to­jen kan­nat­ta­mi­sek­si. Vaa­li­uur­na onkin oikea väy­lä pro­tes­til­le. Ongel­ma­na vain on se, ettei kenel­lä­kään ole oikein tar­jo­ta kei­no­ja puut­tua kehi­tyk­seen, jota vas­taan protestoidaan.

Unka­ris­sa on hal­lin­nut oikeis­to­po­pu­lis­ti­nen Fidesz-puo­lue. Se on kyl­lä teh­nyt kor­kean pro­fii­lin toi­mia, mut­ta tulok­se­na on ollut lähin­nä maan vajoa­mi­nen yhä syvem­mäl­le kuop­paan. Vasem­mal­ta­kaan ei ole tul­lut apua. Rans­kan vasem­mis­to­hal­li­tus ei ole pys­ty­nyt toteut­ta­maan lupaa­maan­sa suun­nan muu­tos­ta vaan on sekin vie­nyt maa­taan yhä pidem­mäl­le ahdin­koon samal­la kun vasem­mis­to­lai­sen pre­si­den­tin suo­sio on romah­ta­nut. Huo­nol­le kehi­tyk­sel­le näyt­tää ole­van tar­jol­la vain vie­lä huo­nom­pia vaihtoehtoja.

89 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä”

  1. Ongel­ma­na vain on se, ettei kenel­lä­kään ole oikein tar­jo­ta kei­no­ja puut­tua kehi­tyk­seen, jota vas­taan protestoidaan. 

    Onko meil­lä jokin ongel­ma, johon ei ole kei­no­ja puut­tua? Mie­leen tulee ensim­mäi­se­nä maa­pal­lon rajal­li­suus ja sen aiheut­ta­mat rajoi­tuk­set. Toi­nen ongel­ma on ylei­nen poliit­ti­sen jär­jes­tel­män hidas ja vaja­vai­nen toi­min­ta? Entä mui­ta? Kuu­lui­ko tuo mai­nit­tu kes­ki­luo­kan heik­ke­ne­mi­nen tähän kategoriaan?

    Oli­si hyvä lis­ta­ta ongel­mat, niin näki­si onko meil­lä kei­no­ja puut­tua nii­hin. Minus­ta useim­piin on kei­not — tai itse asias­sa epäi­len että kaik­kiin on. Halu puut­tua (polii­tik­ko­jen, kan­san) voi olla vai­keam­pi saavuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Asi­aa voi­si aja­tel­la niin, että myös yksi­tyi­sen puo­len työn­te­ki­jät ovat osit­tain töis­sä kun­nil­le ja val­tiol­le: verot­han kerä­tään teh­dyn työn tulok­ses­ta. Val­tion ja kun­tien pitäi­si toi­mia kuin edis­tyk­sel­li­nen työ­nan­ta­ja, ja kan­nus­taa ja ede­saut­taa työn­te­ki­jöi­tä hyviin tulok­siin pää­se­mi­sek­si. Jot­kut yri­tyk­set ovat esi­mer­kil­li­siä pitä­mään huol­ta työn­te­ki­jöis­tään, mut­ta monet eivät, eikä rat­kai­suk­si oikein käy, että mää­rä­tään kai­kil­le yri­tyk­sil­le lisää vastuita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Miten oli­si kir­jai­mel­li­nen kan­sa­lais­palk­ka? Ei siis mitään perus­tu­loa vaan, jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le sama sum­ma joka kuu­kausi käteen val­tion pus­sis­ta. Pal­kan­saa­jil­le tämä otet­tai­siin käyt­töön niin, että val­tio mak­sai­si pal­kas­ta kan­sa­lais­pal­kan osuuden. 

    Tämä rahoi­tet­tai­siin pää­osin yri­tys­ve­ro­ja korot­ta­mal­la. Kysees­sä oli­si val­ta­va tulon­siir­to pää­oma­val­tai­ses­ta lii­ke­toi­min­nas­ta työ­voi­ma­val­tai­sel­le liiketoiminnalle. 

    Kan­sa­lais­pal­kal­le teh­täi­siin indek­si joka on sidot­tu palk­ka­tu­lo­jen (mukaan lukien kan­sa­lais­palk­ka) osuu­teen koko­nais­kan­san­tu­los­ta. Kun auto­maa­tio lisään­tyy ja vie työ­paik­ko­ja, vero­tus siir­tyi­si auto­maat­ti­ses­ti näi­den robot­tien vero­tuk­seen. Näin kan­sa­lais­ten osuus kan­sa­kun­nan tuot­ta­mas­ta arvos­ta pysyi­si vakio­ta­sol­la. Se tie­tys­ti pie­ne­ni­si huo­noi­na aikoi­na ja kas­vai­si hyvi­nä, niin kuin pitääkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kaik­kien kan­nat­ti puhal­taa yhtei­seen hii­leen, kos­ka kaik­ki hyö­tyi­vät kehityksestä.”

    Niin­pä. Se suun­na­ton into, jol­la monet vie­lä töi­tä itsei­sar­von omai­ses­ti teke­vät, kun alkaa sula­maan, iso muu­tos on täällä.

    Niin kau­an kuin tämä työ-talous­kas­vu-hype on pääl­lä, iso enem­mis­tö, kes­ki­luok­kai­set “osaa­jat”, pai­naa sen ihmeem­piä ajat­te­le­mat­ta 40-tun­ti­sia viik­ko­ja ja haas­kaa yli­mää­räi­set rahat uusiin tur­hak­kei­siin, joi­ta ei oikeas­ti tar­vit­se. Ja kuplan alle jää­vät ros­ka­työ­läi­set yrit­tä­vät tul­la toi­meen orja­pal­kal­laan. Samal­la kun pie­ni vähem­mis­tö imee yhä suu­rem­pia voit­to­ja ties mihin para­tii­sei­hin, niin yksi­löi­den kuin yhteis­kun­nan­kin ulottumattomiin.

    Tie ulos täs­tä kai­kes­ta on koh­tuul­li­suus. Pitäi­si uskoa ja luot­taa sii­hen, että meil­lä on jo kaik­ki se mate­ria ja mam­mo­na, mitä onnel­li­seen elä­mään tar­vi­taan. Keven­ne­tään ja koh­tuul­lis­te­taan, vih­reäs­ti ja kes­tä­väs­ti. Ihmi­nen ei täs­tä tule mihin­kään muut­tu­maan, sil­le kel­paa sama ravin­to tuhan­nen vuo­den pääs­tä kuin tuhat vuot­ta sit­ten­kin. Sano­taan yhteis­kun­ta­na ehdo­ton ei ahneu­del­le ja koh­tuut­to­muu­del­le ja kyl­lä kaik­kien yhden­ver­tai­suu­del­le, esi­mer­kik­si perus­tu­lon ja vas­taa­vien tasa­päis­tä­vien meka­nis­mien kaut­ta. Kil­pail­la saa ja pitää, kukin taval­laan, mut­ta kestävästi.

    Yksi posi­tii­vi­nen merk­ki on HS:nkin tänään uuti­soi­ma viher­va­sem­mis­to, joka nyky­ään enem­mis­tö­nä päät­tää Hel­sin­gin asioista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Teol­li­sen yhteis­kun­nan jäl­keen piti tul­la pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tai tuli­kin, mut­ta se on vero­ra­hoil­la kus­tan­net­tu­jen jul­kis­ten pal­ve­lui­den yhteiskunta.

    Val­tio on kuin­ten­kin verot­ta­nut ja regu­loi­nut pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan ulos kuvois­ta. Tilan­net­ta kiih­dyt­tää euron takia teh­tä­vä sisäi­nen kur­jis­ta­mi­nen ja osto­voi­man hiipuminen.

    Toi­sin on Ruotsissa:

    Det tota­la anta­let ans­täll­da i Sve­ri­ge öka­de med 1,3 procent till 4 315 900 under tred­je kvar­ta­let 2013, jämfört med mots­va­ran­de kvar­tal året innan… Inom Hotell och res­tau­rang öka­de anta­let ans­täll­da med 11,4 procent och löne­sum­man med 7,3 procent. (SCB.se)

    Suo­mes­sa:
    Eni­ten hen­ki­lös­töä on vähen­net­ty tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­ta. Seu­raa­vak­si eni­ten irti­sa­noi­vat yksi­tyis­ten pal­ve­lua­lo­jen yri­tyk­set. (SAK 3.1.2014)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Suo­mes­sa enem­mis­tö alkaa ole­maan eri­lai­sia val­tion, kun­tien tai mui­den jul­ki­syh­tei­sö­jen työ­te­ki­jöi­tä, elä­ke­läi­siä tai eri­lais­ten tukien varas­sa elä­jiä. Mak­sa­jat eli yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ovat yhä hupe­ne­va vähem­mis­tö. Täs­sä tilan­tees­sa jul­kis­ten palk­ko­jen, eläk­kei­den, tukien sekä vero­jen korot­ta­mi­nen sekä lisä­ve­lan­ot­to voi hel­pos­ti saa­vut­taa tämän enem­mis­tön tuen. 

    Tilan­ne ei kui­ten­kaan voi miten­kään olla kes­tä­väl­lä poh­jal­la ja joh­taa aika nopeas­ti sii­hen että kaik­ki ovat häviä­jiä. Vähä­lu­kuis­ten yksi­tyi­sen sek­to­rin iso­tu­lois­ten her­ro­jen sijaan kes­ki­tu­loi­sia jäy­tää nime­no­maan kova vero­tus ja toi­saal­la yhä­ti laa­je­ne­va sää­te­ly, vaik­ka­pa nyt yksi vii­mei­sim­mis­tä pakol­li­set ener­gia­to­dis­tuk­set jot­ka iske­vät juu­ri kes­ki­luo­kan kuk­ka­roon ilman että antai­si­vat edes mitään tilal­le. Ja tämä vain yhte­nä esimerkkinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Var­min kei­no enem­mis­töl­le rökä­le­tap­pion takaa­mi­sek­si on hurah­ta­mi­nen vasem­mis­to- tai oikeis­to­de­ma­go­gian uhreik­si — kateu­den kii­mas­sa, kun on help­po unoh­taa van­han kan­san vii­sau­det lyp­sä­vis­tä leh­mis­tä ja kul­ta­mu­nia muni­vis­ta hanhista.

    Luu­li­si, että jo tänä päi­vä­nä jos­tain löy­tyi­si polii­tik­ko, jol­la oli­si älliä ja munaa puhua yhtei­sen kakun kas­vat­ta­mi­sen mer­ki­tyk­ses­tä sekä yksi­tyi­sen pää­oman kas­vat­ta­mi­sen tar­pees­ta. Mut­ta ei. Hal­vat tem­put tuo­vat aina parem­min ääniä ja muka­vam­pi­han sitä on hää­rä­tä päät­tä­jä­nä, kun kan­sa taas ker­ran on saa­tu ihan itse vaa­ti­maan yli sää­del­tyä ja vero­tet­tua komentotaloutta.

    Luu­li­si, että kai­kil­la län­si­mail­la oli­si talous­kas­vun kans­sa ihan tar­peek­si ulkoa tule­via haas­tei­ta — mut­ta ei taas­kaan — täy­del­li­sen häviön ja rap­pion takaa­mi­sek­si pitää vie­lä ampua omiin jal­koi­hin — ja var­muu­den vuok­si koko lippaallinen.

    No, “kog­ni­tii­vi­sel­le elii­til­le” löy­tyy kyl­lä aina töi­tä vaik­ka niis­tä mei­dän ohi­por­hal­ta­vis­ta kehit­ty­vis­tä talouk­sis­ta. “Ei-häviä­vä” enem­mis­tö voi sit­ten totu­tel­la kehi­tys­maa­elä­mään vasem­mis­to- tai oikeis­to­fa­sis­min alaisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kir­joi­tuk­sen aihe muu­ten tuo hyvin ilmi mik­si pelk­kä demo­kra­tia ilman perus­tus­lais­sa mää­ri­tel­ty­jä vah­vo­ja yksi­lön­va­pauk­sia ja val­tion toi­mien rajoi­tuk­sia ei ole kovin­kaan toi­mi­va systeemi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Koti-isä:
    Yksi posi­tii­vi­nen merk­ki on HS:nkin tänään uuti­soi­ma viher­va­sem­mis­to, joka nyky­ään enem­mis­tö­nä päät­tää Hel­sin­gin asioista. 

    Mik­si Viher­va­sem­mis­to ajaa Gug­gen­hei­miä Helsinkiin?

    Olen aina­kin vuo­si­kym­me­nen ollut vakuut­tu­nut että glo­ba­li­saa­tio ja EU las­ke­vat kes­ki­mää­rin Suo­men elin­ta­soa, ja elin­ta­soe­rot kas­va­vat. Jot­kut hyö­ty­vät, useim­mat häviävät.

    Tuol­le on myös rat­kai­su; irtau­du­taan euroa­lu­ees­ta mui­den poh­jois­mai­den tapaan. Muu­ten poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on pian mennyttä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Enem­mis­tö voi hyvin­kin olla häviä­jiä demo­kra­tias­sa, jos enem­mis­tön edus­ta­jat eivät ymmär­rä koko­nai­suut­ta ja teke­vät koko­nai­suu­den kan­nal­ta type­riä pää­tök­siä. Yhteis­kun­nan hyvin­voin­ti ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä, vaan hyvin toi­mi­va yhteis­kun­ta luo vau­raut­ta kai­kil­le enemmän.

    Hyvä esi­merk­ki on asu­mis­tuet. Nii­den lopet­ta­mi­nen on kaik­kien etu, mut­ta sil­ti enem­mis­tön edus­ta­jat kalas­tel­lak­seen ääniä eivät nii­tä suos­tu lopet­taa­maan. Esi­merk­ke­jä on toki mui­ta­kin ihan koti­suo­mes­ta, mut­ta tämä on sekä käy­tän­nös­sä että teo­rias­sa yksi räikeimpiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Eräs sel­vä ongel­ma on euron lii­an kor­kea arvo. Täs­tä­hän ovat puhu­neet monet eko­no­mis­tit (Wahl­roos, Kan­gas­har­ju ym). Euro pitäi­si saa­da jol­lain tavoin deval­voi­tua (sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la?), jot­ta saa­tai­siin talou­den pyö­rät pyö­ri­mään. Sak­sa kai täs­sä on jar­ru­na eni­ten pelä­ten inflaa­tio­ta liikaa. 

    Sil­loin kun Suo­mel­la oli vie­lä enem­män val­taa talous­po­li­tii­kas­sa, oli­si jo devalvoitu !

    Sit­ten tie­tys­ti pitäi­si muut­taa vero­tuk­sen raken­net­ta, siten että vero­tet­tai­siin ihmi­sel­le vähem­män tär­kei­tä (tur­hia) asioi­ta enem­män. Esi­mer­kik­si yhteis­kun­ta viih­teel­lis­tyy koko ajan ja täl­lais­ta höm­pää voi­si verot­taa enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Vah­va val­tion­ta­lous on köy­hän tur­va. Jos köy­hä pys­tyy luot­ta­maan sii­hen, että val­tios­ta on edes jon­kin­lai­sek­si sel­kä­no­jak­si, köy­hä voi käyt­tää tulon­sa omien olo­jen­sa kohen­ta­mi­sek­si. Jos tuo­ta luot­ta­mus­ta ei ole, vähäs­tä­kin jou­tuu sääs­tä­mään suu­ren prosentin. 

    Ete­lä-Euroo­pan kysyn­tä­la­ma joh­tuu­kin luot­ta­mus­pu­las­ta pai­kal­li­siin val­tioi­hin. Täl­lai­ses­sa tilas­sa val­tion­ta­lou­den vaje on mie­le­käs­tä sopeut­taa kes­tä­väl­le tasol­le. Tuo sinän­sä tar­peel­li­nen sopeut­ta­mi­nen joh­taa kui­ten­kin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä koko­nais­ky­syn­nän las­kuun, jos EKP ei joten­kin kom­pen­soi vajetta.

    Suo­men pal­kat taas mää­rit­ty­vät pidem­mään pääl­le ylei­seu­roop­pa­lai­sen tilan­teen mukai­ses­ti. Mitä enem­män Euroo­pas­sa on kysyn­tää, sitä enem­män sii­tä riit­tää myös suomalaisille. 

    Jos koko­nais­ky­syn­tä on niin mata­la, että kai­kil­le ei rii­tä töi­tä, tuo­ta koko­nais­ky­syn­tää voi­daan myös finans­si­po­li­tii­kal­la koh­den­taa tai raha­po­li­tii­kal­la kas­vat­taa. Kysy­mys on sii­tä halu­taan­ko näin tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Minus­ta tun­tuu että kei­no­ja puut­tua epä­koh­tiin kyl­lä jat­ku­vas­ti ehdo­tel­laan, mut­ta poliit­ti­nen tais­te­lu pilaa mah­dol­li­suu­det toteut­taa mitään muu­ta kuin pie­niä vii­lauk­sia nykysysteemiin.

    Ihmi­sar­voi­nen elä­mä kai­kil­le voi­tai­siin tur­va­ta perus­tu­lol­la. Kun jokin perus­e­lin­ta­so oli­si tur­vat­tu, ihmi­sil­lä saat­tai­si jopa riit­tää enem­män haluk­kuut­ta ottaa ris­ke­jä ja koet­taa sää­tää itsen­sä nyky­ai­kaan esim. uudel­leen­kou­lut­tau­tu­mal­la, perus­ta­mal­la yri­tyk­siä jol­le­kin nic­he-alal­le, jne.

    Pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa voi­tai­siin vie­dä eteen­päin tuhoa­mal­la byro­kra­tia pal­ve­lu­jen osta­mi­ses­ta ja vähen­tä­mäl­lä vero­tus­ta, yms. oheismaksuja.

    Viih­de- ja tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den “super­täh­tien” tulo­ja voi­tai­siin levit­tää laa­jem­mal­ti hei­ken­tä­mäl­lä patent­te­ja ja teki­jä­noi­keuk­sia. Monen­kym­me­nen vuo­den mono­po­li johon­kin kek­sin­töön tai teok­seen tus­kin on tar­peel­li­nen luo­vuu­den edis­tä­mi­sek­si, mut­ta saa aikaan sen, että tuon mono­po­lin omis­ta­ja sen kuin rikas­tuu rikas­tu­mis­taan samal­la kun pie­nem­mät kil­pai­li­jat voi­daan käte­väs­ti tuho­ta oikeustaisteluilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Evert The Never­Rest:
    Teol­li­sen yhteis­kun­nan jäl­keen piti tul­la pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tai tuli­kin, mut­ta se on vero­ra­hoil­la kus­tan­net­tu­jen jul­kis­ten pal­ve­lui­den yhteiskunta.

    […]

    Toi­sin on Ruotsissa:

    […]

    Susan­na Rah­ko­sen (vihr) kah­dek­san vuo­den takais­ten las­kel­mien mukaan Suo­mes­sa oli aina­kin tuol­loin, väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na, noin 200 000 jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jää vähem­män kuin kus­sa­kin muis­ta Poh­jois­mais­ta, myös Ruot­sis­sa (läh­de). En ole huo­man­nut, että kukaan oli­si myö­hem­min­kään kumon­nut tätä väitettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. OS kir­joit­taa: “Laa­jo­jen yhteis­kun­ta­luok­kien ase­man hei­ken­ty­mi­nen ruok­kii ääri­liik­kei­tä.… Ongel­ma­na on vain se, ettei kenel­lä­kään ole oikein tar­jo­ta kei­no­ja puut­tua kehi­tyk­seen, jota vas­taan protestoidaan.”

    Täs­sä on se keino:

    Sir­re­tään talou­del­li­sen toi­min­nan pain­opis­tet­tä kol­mi­kan­nan suo­si­mis­ta suu­ry­ri­tyk­sis­tä ket­te­räl­le pk-sektorille. 

    Tans­kan ja Hol­lan­nin hyvin menes­ty­vät talou­det perus­tu­vat mer­kit­tä­väl­tä osin moni­lu­kui­siin, eri aloil­la toi­mi­viin ja ket­te­riin pk-yrityksiin.

    Pk-vetoi­nen, jat­ku­vas­ti mark­ki­noit­ten mukaan uudis­tu­va yhteis­kun­ta tar­joai­si laa­joil­le yhteis­kun­ta­luo­kil­le hyviä työ­paik­ko­ja ja kai­ken­lai­set ongel­mat rat­ke­ai­si­vat kuin taika-iskusta.

    Päin­vas­toin kun OS väit­tää, demo­kra­tias­sa enem­mis­tö voi olla hävä­jiä, jos kusi­päi­set popu­lis­tit syöt­tä­vät enem­mis­töl­le niin pal­jon vää­rää tie­toa, että rupea­vat pönt­tö pimeä­nä protestoimaan.

    Siis­pä olkoon Tans­kan ja Hol­lan­nin tie Suo­men­kin tie.

    Sep­po Korppoo
    Ket­te­rä pk-yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Vaik­ka kehi­tys näyt­täi­si mene­vän kes­ki­luo­kal­le han­ka­laan suun­taan niin tus­kin sii­nä aut­taa men­nei­den haikailu.

    Menes­ty­vien mai­den bench­mar­kaus ollaan tor­jut­tu meil­lä jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti. Mik­sei ote­ta oppia par­hais­ta käy­tän­nöis­tä esim. Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa? Samal­la pitää pyr­kiä vält­tä­mään nii­den virheitä.

    Tuo­tan­to­pääl­lik­kö­nä tuli kan­ta­pään kaut­ta opit­tua, että tar­vit­ta­vien toi­men­pi­tei­den lyk­kää­mi­nen vain pahen­taa pääl­le kaa­tu­via ongel­mia. Kun talous on pahas­ti kural­la, ovat lääk­keet todel­la ikäviä.

    Eikö täs­sä ole sama tilan­ne kuin ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Sitä ei voi­da enää estää, voi­daan vain sopeu­tua että pyr­kiä mini­moi­maan haitat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vie­lä 50-luvul­la enem­mis­töä kan­sas­ta saat­toi luon­neh­tia köy­hik­si. Jo pit­kään köy­hät ovat olleet aika pie­ni vähem­mis­tö. Heil­lä ei ole mer­kit­tä­vää äänestysvoimaa.
    Kuten seli­tät­kin, yhteis­kun­ta on myös muut­tu­nut niin, että äänes­tys­voi­mal­la ei ole enää sel­lais­ta mer­ki­tys­tä kuin jos­kus ennen. Kukaan ei kai­ke­ti tie­dä, min­kä­lai­sel­la poli­tii­kal­la uhkaa­vaa kehi­tys­tä voi­tai­siin ehkäis­tä. Tule­vai­suus tai­taa olla epä­sel­vem­pi kuin vuosisatoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Evert The Never­Rest: Eni­ten hen­ki­lös­töä on vähen­net­ty tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­ta. Seu­raa­vak­si eni­ten irti­sa­noi­vat yksi­tyis­ten pal­ve­lua­lo­jen yri­tyk­set. (SAK 3.1.2014)

    Luke­mat voi­vat antaa oikean­kin kuvan, mut­ta pelk­kien irti­sa­no­mis­lu­ku­jen sitee­raa­mi­nen ei anna infor­maa­tio­ta todel­li­ses­ta tilan­tees­ta. Olen­nais­ta ala­koh­tai­ses­ti on työl­lis­tet­ty­jen mää­rä, ts. esit­tä­mä­si Ruot­sin luvut ovat rele­vant­te­ja, Suo­men luvut eivät.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että emme ole pääs­seet pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan. Pal­ve­lui­hin ei ole kult­tuu­ria, jol­lon niin kysyn­nän kuin tar­jon­nan­kin puo­lel­la on haas­tei­ta. Suo­ma­lai­nen leik­kaa nur­mik­kon­sa itse, kolaa lumen­sa itse, sii­vo­aa itse ja silit­tää pai­tan­sa itse. Ravin­to­laan voi­daan sen­tään jos­kus läh­teä syö­mään, mut­ta ei sekään mitään yleis­tä hupia ole.

    Jos halu­taan oikeas­ti pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa, niin sit­ten pitäi­si myös puhua sii­tä, mitä ne pal­ve­lut ovat. Jon­kun pitäi­si saa­da yhteis­kun­nas­sa läpi se aja­tus, että pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen ja käyt­tä­mi­nen on yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyvä teko.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Juho Laa­tu: Onko meil­lä jokin ongel­ma, johon ei ole kei­no­ja puuttua? 

    Meil­lä on jouk­ko ongel­mia, joi­hin on vai­kea puut­tua samaan aikaan. Täs­sä täy­sin ei-kat­ta­va lis­ta esimerkkejä:

    - pien­ten palk­ka­tu­lo­jen pie­nuus voi­daan kor­ja­ta nos­ta­mal­la minimipalkkoja

    - työt­tö­myyt­tä voi­daan vähen­tää alen­ta­mal­la minimipalkkoja

    - työt­tö­mien ase­maa voi­daan paran­taa nos­ta­mal­la työttömyysetuuksia

    - työt­tö­mien mää­rää voi­daan vähen­tää las­ke­mal­la työttömyysetuuksia

    - tulo­ja­koa voi­daan tasoit­taa kiris­tä­mäl­lä progres­sii­vis­ta verotusta

    - työn­teon kan­nus­ta­vuut­ta voi­daan paran­taa vähen­tä­mäl­lä vero­tuk­sen progressiota

    - talous­kas­vu voi­daan lyhyel­lä aika­vä­lil­lä mak­si­moi­da pois­ta­mal­la ympäristöverot

    - ympä­ris­töä voi­daan suo­jel­la verot­ta­mal­la anka­ras­ti ympä­ris­tön pilaamisesta

    Ris­ti­rii­tais­ten rat­kai­su­jen lisäk­si meil­lä on jouk­ko ongel­mia, joi­hin ei vält­tä­mät­tä ole ole­mas­sa ensim­mäis­tä­kään rat­kai­sua. Hyvä­palk­kais­ten duu­na­riam­mat­tien säi­lyt­tä­mi­nen Suo­mes­sa voi esi­mer­kik­si olla todel­li­suu­des­sa teke­mä­tön paik­ka. Palk­ko­ja voi­daan eri­lai­sil­la voi­ma­toi­mil­la pitää suh­tees­sa samas­sa ase­mas­sa mui­hin näh­den, mut­ta se on sil­loin muil­ta pois.

    Ensim­mäi­nen askel ongel­man rat­kai­se­mi­seen voi­si olla ongel­man mää­rit­te­le­mi­nen. Mik­si hyvä­palk­kais­ten duu­na­riam­mat­tien häviä­mi­nen on ongel­ma? Tähän löy­tyy toden­nä­köi­ses­ti iso nip­pu eri­lai­sia vas­tauk­sia, jot­ka vaih­te­le­vat kovin pal­jon näkö­kul­mas­ta riip­puen. Kyse voi olla oikeu­den­mu­kai­suus­kä­sit­tees­tä, jon­kin puo­lu­een kan­na­tuk­ses­ta, osto­voi­mas­ta, yhteis­kun­ta­rau­has­ta tai jos­tain muusta.

    = = =

    Olen vie­lä aika pal­jon­kin eri miel­tä sii­tä, ettei­kö demo­kra­tias­sa enem­mis­tö voi­si olla häviä­jä. Se onnis­tuu hel­pos­ti, kos­ka eri­tyi­ses­ti talou­teen liit­ty­vät kysy­myk­set ovat kovin moni­ta­hoi­sia. Enem­mis­tö voi hel­pos­ti teh­dä oman lyhyen aika­vä­lin etun­sa mukai­sen pää­tök­sen, joka tuot­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä erit­täin huo­non tuloksen.

    Ehkä asian voi­si tode­ta niin, että demo­kra­tias­sa enem­mis­tö voi estää vähem­mis­töä ole­mas­ta voit­ta­ja. Kos­ka kyse ei ole nol­la­sum­ma­pe­lis­tä, täs­tä ei ole kovin pal­jon iloa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Koti-isä: Niin kau­an kuin tämä työ-talous­kas­vu-hype on pääl­lä, iso enem­mis­tö, kes­ki­luok­kai­set “osaa­jat”, pai­naa sen ihmeem­piä ajat­te­le­mat­ta 40-tun­ti­sia viik­ko­ja ja haas­kaa yli­mää­räi­set rahat uusiin tur­hak­kei­siin, joi­ta ei oikeas­ti tar­vit­se. Ja kuplan alle jää­vät ros­ka­työ­läi­set yrit­tä­vät tul­la toi­meen orja­pal­kal­laan. Samal­la kun pie­ni vähem­mis­tö imee yhä suu­rem­pia voit­to­ja ties mihin para­tii­sei­hin, niin yksi­löi­den kuin yhteis­kun­nan­kin ulottumattomiin.

    Sää­li, että olet sata vuot­ta myö­häs­sä agi­taat­to­rin uraa aja­tel­len. Sanan säi­lä viu­huu tuos­sa vilkkaasti.

    Mut­ta olet­ko ihan var­ma, että täs­tä maas­ta tulee parem­pi, jos palk­ka­hai­ta­rin ylin desii­li näkee valon ja lep­pois­taa reip­paas­ti? Sil­lä samal­la rahal­la mak­se­taan niin Thai­maan-mat­ka, tau­lu­te­le­vi­sio kuin opet­ta­jan tai sai­raan­hoi­ta­jan palkka.

    Jos me vähen­näm­me työn koko­nais­tuot­ta­vuut­ta, samal­la vähe­ne­vät väis­tä­mät­tä myös jul­ki­sen sek­to­rin työ­tun­nit. Aje­taan­ko sekä kou­lu­tus että sote samal­la taval­la alas vai teh­dään­kö jotain painotusta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. ” Ongel­ma­na vain on se, ettei kenel­lä­kään ole oikein tar­jo­ta kei­no­ja puut­tua kehi­tyk­seen, jota vas­taan protestoidaan.”

    2000-luvun ensim­mäi­nen vuo­si­kym­men oli edel­leen ennen­nä­ke­mät­tö­män varaus­tu­mi­sen aikaa, kaikille.

    Suo­mes­sa on edel­leen erit­täin suu­ret tulonsiirrot. 

    Ongel­ma lie­nee, että sitä jaet­ta­vaa on vähem­män. Rik­kai­ta on kovin harvoja. 

    Jos idea on, että “rik­kal­ta rahat pois” niin tar­jol­la on kovin vähän jaettavaa.

    Kun rik­kail­la ymmär­re­tään medi­aa­ni­palk­kaa enem­män ansait­se­vat kan­sa­lai­set, veron­ko­ro­tuk­set lähin­nä lisää­vät tyy­ty­mät­tö­myyt­tä ja halua otaa vähän rau­hal­li­sem­min tulon­siir­to­jen varassa.

    Popu­lis­ti­set soin­nut ovat hell­po­ja soit­taa, tulok­sia niil­lä ei vain synny. 

    Käy­tän­nös­sä Per­sut esi­mer­kik­si estä­vät teol­li­suut­ta uudis­tu­mas­ta yhtään mihin­kään suun­taan, mikä vain lisää tuhon syvyyttä.

    SDP näkee poli­tik­kan­sa onnis­tu­mi­sen sii­nä pal­jon­ko rahaa jul­ki­nen sek­to­ri käyt­tä. Aikaan­san­nok­si­lal ei ole väliä knhan rahaa kuluu. Kes­kus­ta­puo­lu­een koh­dal­la sama jut­tu, kun­han se raha ripo­tel­laan mah­dol­li­sim­man moneen paikkaan.

    2015 — 2019 hal­li­tus lie­nee juu­ri Kepu, Per­sut ja SDP. Seu­rauk­sia on muutamia.

    Teoll­si­uu­des­ta tulee uusi maa­ta­lous, tuki­ve­tois­ta hom­maa. Maa­ta hja­tan näkö­alat­to­mak­si museok­si, jon­ne tule­vat ja jää­vät ne joi­ta muu­al­le eivät pää­se. Rahat ote­taan kes­ki­tu­loi­sil­ta, kos­ka mui­ta ei ole. Mitään pyhiä rake­ne­tei­ta ei muu­te­ta, kos­ka joku voi pahoit­taa mie­len­sä eikä sääs­tä­mi­nen ole kivaa.

    Nuo­ri­son se osa jota tar­vi­ta­ti­sin maa­ta raken­ta­maan suun­taa pysy­väs­ti ulko­mail­le. Emme edel­leen­kään pys­ty hou­ku­ta­maan inves­toi­net­ja ja osaa­jia mis­tään tän­ne. Pari vuot­ta rahaa vipa­taan eläkerahastoista.

    Kos­ka vähää­kään medi­aa­itu­lon ylä­puo­lel­le nouse­mi­nen ei kan­na­ta, maa hen­ki­ses­ti myös rämet­tyy 70-luvun hen­keen tasa-arvoi­sek­si mut­ta myös eri­li­suut­ta suvait­se­mat­to­mak­si. Suu­ry­ri­tyk­sil­lä ja ay-lii­keel­leä menee hyvin, pk-yri­tyk­set har­ve­ne­vat. Toi­ve­työ­paik­ka on kun­nal­la pape­rie­ta pyörittämässä.

    Köy­hät eivät tee val­lan­ku­mous­ta kos­kaan eikä mis­sään, kumouk­sil­le on aina löy­ty­nyt erit­täin varak­kaat rahoittajat. 

    Ainoa näky­vis­sä ole­va kei­no on vah­vis­taa Suo­men pien­tä vien­tiin kyke­ne­vää pk-sek­to­ria, teht­tin sie­lä pele­jä tai mitä tahan­sa. Se tar­koit­taa , että pk-yri­tyk­sen omsi­ta­mi­nen kan­na­taa enem­män kuin sen myy­mi­nen ja yri­tyk­sil­lä on mah­dol­li­suus mak­saa palkkaa. 

    Täs­sä hom­mas­sa vivy­tel­tiin ihan vii­mei­seen saak­ka, kii­tos kolmikannan.

    Suu­ria yri­tyk­siä paa­po­taan, mut­ta noin sadan suu­rim­man yri­tyk­sen joh­don palk­ko­ja saa ehkä 5 — 8 000 hen­keä. Siin ei ole kadeh­ti­mi­seen aihet­ta eikä syy­tä, ellei sitä tie­toi­ses­ti halua lietsoa.

    Ode, sii­hen sinun idea­si nyt eivät vain sovel­lu maan uudistamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Samal­la kun pie­ni vähem­mis­tö imee yhä suu­rem­pia voit­to­ja ties mihin para­tii­sei­hin, niin yksi­löi­den kuin yhteis­kun­nan­kin ulottumattomiin.”

    Ei löy­dy EU:sta poli­tik­koa kuka uskal­tai­si vas­tus­taa vero­pa­ra­tii­sien toi­min­taa. Ellei sitä tun­nis­te­ta ongel­ma­na kan­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa ei yhtää­kään poli­tik­koa tai puo­luet­ta uskal­la puut­tua asi­aan. Ei edes ottaa sitä esille. 

    Poli­ti­koil­ta kenel­tä olen asi­aa kysyn­nyt, eivät osaa/uskalla sanoa mitään sel­vää, tai heil­lä ei ole sel­vää kan­taa asias­ta, tai eivät tie­dä asias­ta tarpeeksi. 

    Tämän blog­gin pitä­jä­kään ei ole suo­raa, sel­vää kan­taa ilmais­sut kos­kaan tietääkseni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. No eipä mikään estä demo­kra­ti­aa nou­dat­ta­ma­ta tyh­mää talous­po­li­tiik­kaa ja lyhyt­jän­teis­tä talous­po­li­tiik­kaa, sem­mois­ta jon­ka lop­pu­tu­lok­se­na enem­mis­tö hävi­ää. Ei rik­kail­ta voi mää­rään­sä enem­pää puris­taa, ne rahat kun tup­paa­vat kar­kaa­maan ulko­mail­le tai sit­ten jää­vät koko­naan syntymättä.

    Nois­sa lati­na­lai­sen ame­ri­kan mais­sa on (aina­kin jon­kin­sort­ti­sia) demo­kra­tioi­ta, jois­sa asiat on tasai­sin välia­join mokat­tu ihan itse. Enem­mis­tö on äänes­tä­nyt val­taan sem­moi­sia taho­ja jot­ka ovat sit­ten lait­ta­neet tyh­mäl­lä mut­ta kan­san­suo­sio­ta naut­ti­val­la poli­tii­kal­laan saman enem­mis­tön kärsimään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. OS kir­joit­taa edel­lä: “…tuloe­rois­ta (6) Demo­kra­tias­sa enem­mis­tö ei voi olla häväjiä.…Ongelmana vain on se, ettei kenel­lä­kään ole oikein tar­jo­ta kei­no­ja puut­tua kehitykseen.”

    Kum­pi­kin OSn väi­te on täyt­tä potaskaa:

    1) Demo­kra­tias­sa enem­mis­tö voi hyvin­kin hävi­tä, jos kusi­päi­set popu­lis­tit pää­se­vät syöt­tä­mään enem­mis­töl­le vuo­si­kausia vää­rää tietoa.
    Tämän seu­rauk­se­na enem­mis­tö alkaa hil­lu­roi­da kaduil­la pönt­tö pimeänä.
    Esi­merk­ki­nä Sak­sa 30-luvul­la, ym.

    2) Ettei­kö muka kenel­lä­kään ole tar­jo­ta kei­no­ja puut­tua nykykehityksen?
    Tämä on tyy­pil­li­nen popu­lis­ti­nen vää­rä väi­te, vaik­ka nyky­me­nol­le on kyl­lä tar­jol­la var­tee­no­tet­ta­via vaihtoehtoja.

    Miten oli­si tuo nykyi­sin muo­tia ole­van rehel­li­syy­den käyttöönotto?

    Taus­taa 1.

    Tilas­to­ke­suk­sen mukaan työt­tö­myy­sas­tee­me on nyt 6,6 %.

    Tämän mukaan tilan­teem­me on mel­ko hyvä ja mitään suu­rem­pia ongel­mia työl­li­syy­des­sä ei pitäi­si olla!

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan “Työl­li­nen on hen­ki­lö, joka on tut­ki­mus­vii­kol­la teh­nyt ansio­työ­tä vähin­tään tun­nin raha­palk­kaa tai luon­tai­se­tua vas­taan tai voit­toa saa­dak­seen, tai on ollut tila­päi­ses­ti pois­sa työstä.”

    Ei yhdel­lä työ­tun­nil­la vii­kos­sa voi miten­kään elät­tää itse­ään, saa­ti sit­ten koko perhettä!

    Lisäk­si Krei­kan tyy­liin työt­tö­myys-tilas­tois­ta on sii­vot­tu pois suu­ri jouk­ko ihmi­siä (250 000?), jot­ka aivan hyvin voi­si­vat olla töis­sä, jos vain työn vas­taan­ot­to teh­täi­siin mahdolliseksi.

    On popu­lis­tis­ta kan­san har­haan­joh­ta­mis­ta pau­ha­ta jois­tain tuloe­ro­jen vää­ryyk­sis­tä sil­loin kun suu­rel­la osal­la ihmi­siä ei ole kun­nol­lis­ta työ­tä ollen­kaan, ja YT-rum­ba pyörii!

    Taus­taa 2.

    Mitä tuo­hon AAA-luo­ki­tuk­seen tulee, kyl­lä täs­sä­kin on pal­jon mätää:

    1) Päin­vas­toin kuin mui­den mai­den koh­dal­la, kan­sain­vä­li­set lai­na­nan­ta­jat arvioi­vat pää­se­vän­sä käsik­si suo­ma­lais­ten elä­ke­va­roi­hin, jos Suo­mi “tekee Krei­kat” velan­hoi­ton­sa suhteen.
    Vel­kaa ottaes­saan polii­ti­kot pelaa­vat siis hasar­dia mei­dän elä­ke­ra­hoil­lam­me, jot­ka muu­te­kin ovat nyt tun­ne­tus­ti vaarassa!

    2) Jul­ki­sen vel­kam­me las­ken­nas­sa on pii­lo­pom­mi: Val­tiol­la ja kun­nil­la on huo­mat­ta­vas­ti enem­män vel­kaa kuin mitä tilas­tot näyttävät.
    Nämä “näky­mä­tö­mät” velat ovat eri­lais­ten jul­ki­so­mis­teis­ten yhtiöi­den yms. jär­jes­te­ly­jen kaut­ta, joi­ta jul­ki­seen vel­kaan ei kir­ja­ta, vaik­ka pitäisi.
    Näin ollen esi­mer­kik­si Espoon todel­li­nen vel­ka on n. vii­sin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na kir­jan­pi­dos­sa näkyvään.

    Entä OSn väi­te sii­tä, että “…kenel­lä­kään ole oikein tar­jo­ta keinoja…”

    Tans­kas­sa ja Hol­la­nis­sa talous menee hyvin kun siel­lä mer­kit­tä­vän kokoi­nen pk-sek­to­ri toi­mii ket­te­räs­ti monel­la eri alal­la ja luo koko ajan uusia hyviä työpakkoja.

    Sen sijaan Suo­mes­sa kol­mi­kan­nan ja suur­teol­li­suu­den kar­tel­li-toi­min­nan seu­rauk­se­na pk-sek­to­rin toi­min­ta-olo­suh­teet ovat meil­lä aina olleet huonot.

    Pie­nel­lä googlauk­sel­la kiin­nos­tu­neet kyl­lä löy­tä­vät kon­kreet­ti­set kei­not sil­le miten pk-sek­to­rin Suo­mes­sa saa kukoistamaan.

    Tans­kan ja Hol­lan­nin tie olkoon Suo­men­kin tie!

    Sep­po Korppoo
    Ket­te­rä pk-yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Evert The Never­Rest:
    Eni­ten hen­ki­lös­töä on vähen­net­ty tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­ta. Seu­raa­vak­si eni­ten irti­sa­noi­vat yksi­tyis­ten pal­ve­lua­lo­jen yri­tyk­set. (SAK 3.1.2014)

    No tuos­sa ei ole kyse hen­ki­lös­tön vähen­nyk­sis­tä, vaan SAK on kerän­nyt leh­dis­tä uuti­sia irti­sa­no­mi­sis­ta. Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­sa esi­mer­kik­si Rene­sa­sin irti­sa­no­mi­set on las­ket­tu kah­teen ker­taan, ensin fir­man Suo­men toi­min­not oltiin lopet­ta­mas­sa, jol­loin ilmoi­tet­tiin 800 hen­gen irti­sa­no­mi­sis­ta, sit­ten ne onnis­tut­tiin myy­mään Broadco­mil­le ja uusi omis­ta­ja vähen­si väkeä 100 hen­gel­lä. Toi­sin sanoen fir­mal­la oli Suo­mes­sa 800 hem­moa, jois­ta irti­sa­not­tiin SAK:n tilas­tos­sa 900 ja 700 jat­kaa töissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Hel­lyyt­tä­vän naii­ve­ja ovat aja­tuk­set sii­tä, että yksi­löt ajat­te­li­si­vat käy­tök­ses­sään yhteis­tä hyvää. 

    Kun pie­ni­tu­loi­sel­le ker­ro­taan, että tin­gi nyt vain lisää, vaik­ka enti­sel­lä­kään ei tule toi­meen, kos­ka se on kan­san koko­nai­se­tu, niin ei pie­ni­tu­loi­nen tingi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Count­ry­boy: Sil­loin kun Suo­mel­la oli vie­lä enem­män val­taa talous­po­li­tii­kas­sa, oli­si jo devalvoitu !

    Ei se deval­vaa­tio­kaan ole autu­aak­si­te­ke­vä, sil­lä se köy­dyt­tää pal­kan­saa­jia ja rikas­tut­taa varak­kai­ta. Taka­vuo­si­na tilan­net­ta hel­pot­ti vähän, että korot oli­vat sään­nös­tel­ty­jä ja deval­vaa­tiot sulat­ti­vat velat. Nyt näin ei kävisi.

    Deval­vaa­tion kai­ho joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että tois­ten köy­ty­mi­nen ja tois­ten vau­ras­tu­mi­nen tapah­tuu piilossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Kuten aina muul­loin­kin joku aiheel­li­ses­ti muis­tut­taa, nk. pal­ve­luis­ta aika suu­ri osa on teol­li­suu­den pal­ve­lui­ta, eli käy­tän­nös­sä tuo­tan­nos­ta ja logis­tii­kas­ta ulkois­tet­tu­ja toimintoja.

    Var­si­nai­set kulut­ta­jien yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lut ovat har­vi­nai­sia ja monel­ta osin har­vo­jen mak­su­ky­vyn ulot­tu­vil­la joh­tuen hir­mui­ses­ta vero­kii­las­ta (jota tosin eri­tyi­ses­ti koti­ta­lous­vä­hen­nys omal­ta osal­taan lievittää).

    Saa­pa muu­ten näh­dä, mitä aiheut­taa tuo 300 euron etuoi­keu­tet­tu tulo. Sii­nä on näh­tä­väs­ti se type­ryys, että jos tie­naa vähän­kin yli 300 euroa, se alku­pe­räi­nen 300 menet­tää etuoi­keu­te­tun ase­man­sa. Mut­ta sil­ti, sen aina­kin jär­jen mukaan pitäi­si teh­dä työt­tö­mil­le — pois lukien ne, jot­ka saa­vat toi­meen­tu­lo­tu­kea — erit­täin kan­nat­ta­vak­si teh­dä pie­niä keik­ka­duu­ne­ja ja tuu­rauk­sia, kun­han pitää huo­len sii­tä että ei mis­sään nimes­sä yli­tä tuo­ta rajaa. Jos tämä jär­jes­te­ly menes­tyy ja tuot­taa mitat­ta­vaa hyö­tyä kan­san­ta­lou­del­le, se voi­si raken­taa perus­taa jon­kin­lai­sen perus­tu­lo­rat­kai­sun laa­jem­mal­le käyttöönotolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sii­nä on näh­tä­väs­ti se type­ryys, että jos tie­naa vähän­kin yli 300 euroa, se alku­pe­räi­nen 300 menet­tää etuoi­keu­te­tun asemansa. 

      Tuo väi­te on minul­le koko­naan uusi. Aja­tus oli­si niin type­rä, etten ole tul­lut edes tar­kis­ta­neek­si, onko joku aja­tel­lut sen noin. En oikein usko että oli­si, kos­ka mal­li­na ollees­sa vapaa­pa­lo­kun­ta­lais­ten etuoi­eu­te­tus­sa tulos­sa ei tuol­lais­ta louk­kua ollut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Suo­mes­sa enem­mis­tö alkaa ole­maan eri­lai­sia val­tion, kun­tien tai mui­den jul­ki­syh­tei­sö­jen työ­te­ki­jöi­tä, elä­ke­läi­siä tai eri­lais­ten tukien varas­sa elä­jiä. Mak­sa­jat eli yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ovat yhä hupe­ne­va vähem­mis­tö. Täs­sä tilan­tees­sa jul­kis­ten palk­ko­jen, eläk­kei­den, tukien sekä vero­jen korot­ta­mi­nen sekä lisä­ve­lan­ot­to voi hel­pos­ti saa­vut­taa tämän enem­mis­tön tuen. 

    Mil­lä perus­teel­la muka yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ovat ainoi­ta “mak­sa­jia”??? Mer­kan­ti­lis­mi kuo­li ja kuo­pat­tiin jo ajat sit­ten. Ei talous noin toi­mi. Talous voi­si pyö­riä hyvin vaik­ka kaik­ki oli­si­vat peri­aat­tees­sa jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä. Tulon­siir­rot ja pal­ve­luis­ta mak­sa­mi­seen liit­ty­vät käy­tän­nöt oli­si­vat sil­lon vain eri näköisiä. 

    Meil­lä on myös jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka tuot­ta­vat yhteis­kun­nal­le sel­väs­ti enem­män kuin mitä heis­tä aiheu­tuu kulu­ja pal­kan, sen sivu­ku­lu­jen, tila­ku­lu­jen ja mui­den kulu­jen muo­dos­sa. Kyl­lä nämä elät­tä­vät yhteis­kun­taa vähin­tään yhtä lail­la kuin moni “yksi­tyi­sen sek­to­rin” työn­te­ki­jä (yksi­tyi­sen sek­to­rin erit­täin mer­kit­tä­vä asia­kas on Suo­mes­sa jul­ki­nen sek­to­ri, eikä moni yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä tuo­ta yhteis­kun­nal­le enem­pää kuin mitä jul­ki­nen sek­to­ri hei­dän työ­pa­nok­ses­taan mak­saa). Esi­mer­kik­si monet asian­sa osaa­vat jul­ki­sen sek­to­rin huip­pu­tut­ki­jat buus­taa­vat Suo­men talout­ta, osaa­mis­ta yms. eteen­päin enem­män kuin palk­kan­sa ver­ran. Sen sijaan että puhu­taan “jul­ki­ses­ta” tai “yksi­tyi­ses­tä” sek­to­ris­ta menoe­ri­nä tai tuloe­ri­nä, pitäi­si kat­soa, mis­sä syn­tyy lisä­ar­voa yhteis­kun­nal­le ja mis­sä ei.

    Tähän liit­tyen muis­tuu mie­leen taka­vuo­sien lomau­tuk­set suo­ma­lais­kau­pun­geis­ta. Tasa-arvon perus­teel­la kaik­ki työn­te­ki­jät lomau­tet­tiin. Myös ne kau­pun­kien kan­nal­ta tuot­ta­vim­mat (osa työn­te­ki­jöis­tä tuo jo raha­na­kin monin­ker­tai­ses­ti rahaa kau­pun­gin kas­saan kuin mitä näi­den pal­kas­ta aiheu­tuu suo­ria ja epä­suo­ria kulu­ja). Sel­lai­ses­sa toi­min­nas­sa ei ole mitään jär­keä. Jos lomau­te­taan, lomau­tuk­set pitäi­si koh­den­taa vain nii­hin toi­min­toi­hin, jois­sa työn tuot­ta­vuus on hei­kom­paa kuin mitä työs­tä aiheu­tuu kuluja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Sii­tä olen samaa miel­tä, että emme ole pääs­seet pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan. Pal­ve­lui­hin ei ole kult­tuu­ria, jol­lon niin kysyn­nän kuin tar­jon­nan­kin puo­lel­la on haasteita.

    No ei ole kyl­lä talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia­kaan yksi­tyis­hen­ki­löil­le maas­sa, jos­sa työ­tä ei juu­ri voi ostaa alle 25€ tun­nil­ta. Vaih­to­suh­de on suu­rim­mal­le osal­le rei­lus­ti alle yksi yhteen: tun­nil­la omaa työ­tä ei saa ostet­tua tun­tia pal­ve­lu­työ­tä. Koti­ta­lous­vä­hen­nys on hiu­kan tilan­net­ta muut­ta­nut mut­ta kun sekin on vasem­mis­tol­le ja var­maan osal­le vih­rei­tä­kin ideo­lo­gi­ses­ti han­ka­la paikka.

    Pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta edel­lyt­tää tulo ja varal­li­suuse­ro­jen repeä­mis­tä jos pal­ve­lun tuot­taa ihminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Tot­ta kai enem­mis­tö voi demo­kra­tias­sa hävi­tä. Ihmi­nen kun ei ole ratio­naa­li­nen kuin jois­sain asioissa. 

    Vai­keat ajat edel­lyt­tä­vät ikä­viä pää­tök­siä, mis­tä seu­raa monel­le kan­sa­lai­sel­le paha mie­li ja saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta luo­pu­mi­nen. Täs­sä tilan­tees­sa suo­sit­tu tak­tiik­ka mie­len paran­ta­mi­sek­si on ongel­mien kiel­tä­mi­nen tai lyk­kää­mi­nen. Nämä kons­tit eivät kui­ten­kaan kovin pit­kään kui­ten­kaan toi­mi, ja var­si­nai­sen syök­sy­kier­teen alus­sa kes­ki­luo­kan pro­tes­ti pur­kau­tuu vaa­leis­sa sekä arvo­kon­ser­va­tis­min että popu­lis­min voittokulkuna. 

    Täs­tä seu­raa, että demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut kan­san väli edus­ta­jat (vs. asian­tun­ti­jat, ammat­ti­lai­set, yleen­sä hen­ki­löt joil­la on poliit­ti­ses­ta pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­sis­ta koke­mus­ta jne) sit­ten hajot­ta­vat hal­li­tus­kau­del­laan yhteis­kun­nan vie­lä toi­mi­vat raken­teet, kun oma fii­lis­poh­ja ker­too että näin ja omil­le äänes­tä­jil­le­kin tuli luvattua. 

    Sur­keus syve­nee, ja seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa ollaan jo ääri­lai­doil­la, autot pala­vat kaduil­la ja sitä seu­raa­via vaa­le­ja ei enää ehkä tule. Sak­san 30-lukua joku tai­si­kin jo ehdot­taa referenssiksi.

    JTS:n hah­mot­te­le­ma dys­to­pia, jos­sa maa museoi­daan ja fik­sut ihmi­set sano­vat näke­miin, unoh­ti Kepu/persu/SDP ‑koa­li­tion mah­dol­lis­ta­man ympä­ris­tön tuhoa­mi­sen “työll­li­syy­den” nimis­sä. Sen jäl­keen meno­lip­pu­ja hamu­taan kak­sin käsin, ja paluu­muut­ta­jia tai mui­ta­kaan maa­han halua­via on var­sin har­vas­sa. Whi­te flight ‑ilmiö hiu­kan muo­kat­tu­na koko maan mit­ta­kaa­vas­sa. Nol­lan pis­teen Suomi.

    Synk­kää on — mikä siis neu­vok­si? Demo­kra­tia näyt­tää var­sin huo­nol­ta meto­dil­ta tilan­teis­sa, jois­sa äänes­tä­jil­le on tar­jol­la vain ikä­viä vaih­toeh­to­ja. Esi­merk­kei­nä vaik­ka ilmas­ton läm­piä­mi­sen hal­lin­ta tai Suo­men kes­tä­vyys­va­jeen korjaaminen. 

    Hei, mites lei­pää ja sir­kus­hu­ve­ja? Eli lisää Idols-äänes­tyk­siä, jois­sa kan­sa saa toteut­taa fii­lis­vai­kut­ta­mis­ta — ja saman­ai­kai­ses­ti vie­dään salaa hal­lin­to­kult­tuu­ria vii­mein koh­ti ratio­naa­lis­ta päätöksentekoa ;).

    Tai sit­ten käy­dään tämä pro­ses­si läpi ihan avoi­mes­ti. Aloi­te­taan vaik­ka­pa polii­ti­kok­si halua­vien pää­sy­ko­keis­ta, jois­sa pitää esi­mer­kik­si logiik­kaa osa­ta aina­kin tyy­dyt­tä­väl­lä tasol­la, luon­no­tie­tei­den tun­te­mus on eduk­si eikä his­to­ria­kaan haittaa.

    Kes­ki­luok­ka pitää yhteis­kun­nan pys­tys­sä. Pari mui­ta rik­kaam­paa ei ole yhteis­kun­nal­le kriit­ti­nen ongel­ma, ja köy­his­tä­kin hyvin voi­va kes­ki­luok­ka pitää mie­luus­ti huol­ta, vaik­ka verois­ta nuri­see­kin. Kun nuri­na muut­tuu oman sel­viy­ty­mi­sen tur­vaa­mi­sek­si, tilan­ne on toi­nen. Vie­lä olem­me täs­tä onnek­si kau­ka­na, mut­ta yhden­kin hal­li­tus­kau­den aika­na on mah­dol­lis­ta saa­da pal­jon pahaa aikaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hei, mites lei­pää ja sir­kus­hu­ve­ja? Eli lisää Idols-äänes­tyk­siä, jois­sa kan­sa saa toteut­taa fii­lis­vai­kut­ta­mis­ta – ja saman­ai­kai­ses­ti vie­dään salaa hal­lin­to­kult­tuu­ria vii­mein koh­ti ratio­naa­lis­ta päätöksentekoa ;).

      Pre­si­den­tin­vaa­lit?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Raken­ne­taan Suo­mes­ta maa­il­man fyy­si­sin yhteis­kun­ta. Nos­te­taan tulo­ve­ro, pää­oma­ve­ro ja perin­tö­ve­ro tap­piin. Raken­ne­taan rahal­la jää­hal­le­ja ja for­mu­la­hal­le­ja. Lah­jak­kaat urhei­li­jat voi­vat har­joit­te­lun jäl­keen siir­ty­vä muu­al­le mak­sa­maan vero­ja. Suo­men kiin­teis­tö­omai­suus kasaan­tuu heil­le tai hei­dän vai­moil­leen. Muut suo­ma­lai­set voi­vat räkiä räkä­läs­sä sos­sun mas­seil­la ja har­mi­tel­la, että omas­ta urhei­lu-uras­ta ei tul­lut mitään. Jot­kut kär­ki­po­lii­ti­kot­kin kan­nat­ta­vat täl­lais­ta systeemiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Vihe­rins­si: Meil­lä on jouk­ko ongel­mia, joi­hin on vai­kea puut­tua samaan aikaan. Täs­sä täy­sin ei-kat­ta­va lis­ta esimerkkejä:

    - pien­ten palk­ka­tu­lo­jen pie­nuus voi­daan kor­ja­ta nos­ta­mal­la minimipalkkoja 

    Pien­ten palk­ka­tu­lo­jen pie­nuus on ikui­nen ongel­ma, ei tämän het­ken eri­tyi­son­gel­ma. Mini­mi­palk­ko­ja ei voi nos­taa noin vain. Ne mää­räy­ty­vät yhteis­kun­nan ylei­sen tuot­ta­vuu­den ja vali­tun tulon­ta­saus­funk­tion mukaan, eli nii­tä voi nos­taa noi­ta kah­ta koh­taa peu­ka­loi­mal­la. Myös työl­li­syys­ta­kui­ta tar­vi­taan (=sopi­va työn­ja­ko­pe­ri­aa­te), jot­ta palk­ka edes juok­see halukkaille.

    - työt­tö­myyt­tä voi­daan vähen­tää alen­ta­mal­la minimipalkkoja 

    Pitää kai alen­taa työt­tö­myys­tu­kia­kin :-). Jos­kus työt­tö­myys joh­tuu lii­an kor­keis­ta pal­kois­ta (muis­ta­kin kuin mini­mi­pal­kois­ta) suh­tees­sa yhteis­kun­nan tuot­ta­vuu­teen. Tämä tai­taa­kin olla ajan­koh­tai­nen kysy­mys täl­lä hetkellä.

    - työt­tö­mien ase­maa voi­daan paran­taa nos­ta­mal­la työttömyysetuuksia 

    Het­kel­li­ses­ti kai toi­mii­kin, mut­tei pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä. Minä lähes­tyn työt­tö­myy­den pois­ta­mis­ta työl­lis­ty­mi­sen estei­den pois­ta­mi­sen näkö­kul­mas­ta. Teke­mä­tön­tä työ­tä on aina, ja työt­tö­miä ei ole jär­ke­vä olla mini­mi­mää­rää enem­pää. Myös kep­piä ja pork­ka­naa tar­vi­taan hie­man, eli työn­teon pitää olla nor­maa­lis­ti työt­tö­myyt­tä kan­nat­ta­vam­pi rataisu.

    - työt­tö­mien mää­rää voi­daan vähen­tää las­ke­mal­la työttömyysetuuksia 

    Ei toi­mi yksi­nään, mut­ta kuten jo tote­sin, työt­tö­myy­se­tuuk­sien pitää olla pää­sään­töi­ses­ti hei­kom­pia kuin työn­te­koe­tuuk­sien. Ja työl­lis­ty­mi­nen pitää mah­dol­lis­taa. Val­tion työl­lis­tä­mis­vel­voi­te oli­si yksi har­kit­se­mi­sen arvoi­nen periaate.

    - tulo­ja­koa voi­daan tasoit­taa kiris­tä­mäl­lä progres­sii­vis­ta verotusta 

    Ei taas­kaan pel­käs­tään. Tai toi­mi­si­han tuo jon­kin aikaa, jos jär­jes­tel­mä ei vuo­tai­si (esim. pää­oma­tu­loi­hin), ja jos lisä­työn kan­nus­ta­vuus ei vie­lä katoa.

    - työn­teon kan­nus­ta­vuut­ta voi­daan paran­taa vähen­tä­mäl­lä vero­tuk­sen progressiota 

    Ei pel­käs­tään tämä­kään. Progres­sio ei saa olla lii­an kova. Muu­ten asi­aan vai­kut­ta­vat monet sei­kat, eikä progres­sion mää­rä ole kovin kriittinen.

    - talous­kas­vu voi­daan lyhyel­lä aika­vä­lil­lä mak­si­moi­da pois­ta­mal­la ympäristöverot 

    Näin­hän yhteis­kun­tam­me toi­mii — anne­taan ympä­ris­tön mak­saa elin­ta­som­me jat­ku­va kasvu! 🙂

    - ympä­ris­töä voi­daan suo­jel­la verot­ta­mal­la anka­ras­ti ympä­ris­tön pilaamisesta 

    Tämä on minus­ta pää­sään­töi­ses­ti toi­mi­va kons­ti (ei toi­sin ainoa­na toi­mien­pi­tee­nä). Mikä vika?

    Ris­ti­rii­tais­ten rat­kai­su­jen lisäk­si meil­lä on jouk­ko ongel­mia, joi­hin ei vält­tä­mät­tä ole ole­mas­sa ensim­mäis­tä­kään rat­kai­sua. Hyvä­palk­kais­ten duu­na­riam­mat­tien säi­lyt­tä­mi­nen Suo­mes­sa voi esi­mer­kik­si olla todel­li­suu­des­sa teke­mä­tön paik­ka. Palk­ko­ja voi­daan eri­lai­sil­la voi­ma­toi­mil­la pitää suh­tees­sa samas­sa ase­mas­sa mui­hin näh­den, mut­ta se on sil­loin muil­ta pois.

    Hyvä­palk­kai­sil­la duu­na­riam­ma­teil­la tar­koi­te­taan täs­sä ehkä tilan­net­ta, jos­sa maa­il­man­kaup­pa vapau­tuu, ja muu­al­la teh­dään samaa työ­tä pal­jon hal­vem­mal­la kuin Suo­mes­sa. Kei­no­va­li­koi­mas­ta löy­tyy aina­kin mah­dol­li­suus raja­ta vapaa­ta kaup­paa (vara­taan vaik­ka­pa oikeus tuot­taa tiet­ty­jä kes­kei­siä hyö­dyk­kei­tä tie­tyn oma­va­rai­suus­pro­sen­tin ver­ran koti­maas­sa). Myös koti­mais­ten raa­ka-ainei­den jalos­ta­mi­ses­sa tar­vi­taan koti­mais­ta työ­tä. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa Suo­mi voi mak­saa mui­ta mai­ta kor­keam­paa palk­kaa, jos halu­aa, ja jos tähän on varaa. Rik­kaan Suo­men kan­nat­taa aina tukea joi­tain alo­ja, sil­lä työ­läi­nen on tuot­ta­vam­pi tue­tus­sa­kin työs­sä kuin työt­tö­mä­nä. Tämä pätee myös kor­kea­palk­kais­ten duu­na­rei­den tasol­le asti, jos heil­le ei löy­dy tuot­ta­vam­paa työ­tä (usein parem­pi niin kuin siir­tää hei­dät mata­la­palk­kai­sem­piin tuet­tui­hin töihin).

    Olen siis sitä miel­tä, että meil­lä on tiet­ty vara tukea myös hyvä­palk­kais­ten duu­na­riam­mat­tien teke­mis­tä. Kaik­kia alo­ja ei kan­na­ta pitää hen­gis­sä, ja pal­kat voi­vat olla jon­kin ver­ran maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­ja kor­keam­mal­la, mut­ta pie­ni tuki kan­nat­taa, jos ole­te­taan, että jot­kut suo­ma­lai­set tie­naa­vat niin pal­jon, että täl­lais­ta tuki­kas­saa­kin kertyy.

    Ensim­mäi­nen askel ongel­man rat­kai­se­mi­seen voi­si olla ongel­man mää­rit­te­le­mi­nen. Mik­si hyvä­palk­kais­ten duu­na­riam­mat­tien häviä­mi­nen on ongel­ma? Tähän löy­tyy toden­nä­köi­ses­ti iso nip­pu eri­lai­sia vas­tauk­sia, jot­ka vaih­te­le­vat kovin pal­jon näkö­kul­mas­ta riip­puen. Kyse voi olla oikeu­den­mu­kai­suus­kä­sit­tees­tä, jon­kin puo­lu­een kan­na­tuk­ses­ta, osto­voi­mas­ta, yhteis­kun­ta­rau­has­ta tai jos­tain muusta. 

    On hyvä jos kysei­sen vaa­ti­mus­ta­son hom­mia voi teh­dä ja saa­da vie­lä hyvää palk­kaa­kin. Se on ongel­ma, jos nuo duu­na­rit jou­tu­vat vähem­män tuot­ta­viin töi­hin, työt­tö­mik­si tai jou­tu­vat muut­ta­maan työn peräs­sä jon­ne­kin kau­as. Ajat­te­len asi­aa ehkä niin, että yhteis­kun­nan tuot­ta­vuu­den voi mak­si­moi­da niin, että jokai­sel­le on tar­joil­la juu­ri tai­to­ja vas­taa­vaa haas­ta­vah­koa työ­tä. Näin työn­te­ki­jä voi myös mak­si­moi­da palk­kan­sa. Tuot­ta­vim­mat työ­pai­kat mah­dol­lis­ta­vat alem­pien palk­ka­luok­kien pie­nen tuke­mi­sen (tämä on osa yhteis­kun­nan tulontasausstrategiaa).

    = = =

    Olen vie­lä aika pal­jon­kin eri miel­tä sii­tä, ettei­kö demo­kra­tias­sa enem­mis­tö voi­si olla häviä­jä. Se onnis­tuu hel­pos­ti, kos­ka eri­tyi­ses­ti talou­teen liit­ty­vät kysy­myk­set ovat kovin moni­ta­hoi­sia. Enem­mis­tö voi hel­pos­ti teh­dä oman lyhyen aika­vä­lin etun­sa mukai­sen pää­tök­sen, joka tuot­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä erit­täin huo­non tuloksen. 

    Demo­kra­tias­sa onnis­tuu hel­pos­ti esi­mer­kik­si yhteis­kun­nan voi­ma­va­ro­jen kana­voi­mi­nen puo­luei­ta lähel­lä ole­vil­le tahoil­le. Tämä siis esi­merk­ki­nä tilan­tees­sa, jos­sa voi­ma­va­rat kana­voi­daan enem­mis­tön int­res­sien vas­tai­ses­ti jol­le­kin pie­nem­mäl­le ryh­mäl­le, ja jos­sa nuo voi­ma­va­rat eivät tapaa tuot­taa mitään hyö­tyä enemmistölle.

    Ehkä asian voi­si tode­ta niin, että demo­kra­tias­sa enem­mis­tö voi estää vähem­mis­töä ole­mas­ta voit­ta­ja. Kos­ka kyse ei ole nol­la­sum­ma­pe­lis­tä, täs­tä ei ole kovin pal­jon iloa.

    Yksi tun­net­tu sanon­ta väit­tää, että ihmi­set saa­vat niin huo­non hal­lin­non kuin ansait­se­vat. Tyh­mä enem­mis­tö voi siis saa­da asiat pahas­ti­kin sot­kuun, ja hävi­tä itse­kin, kun eivät ymmär­rä, mil­lai­set pää­tök­set tuot­tai­si­vat ajan myö­tä hyvää.

    Enem­mis­tö voi­daan myös koo­ta monel­la eri taval­la, ja noi­den eri enem­mis­tö­jen pää­tök­set eivät aina tue toisiaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei siis mitään perus­tu­loa vaan, jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le sama sum­ma joka kuu­kausi käteen val­tion pussista.

    Tuo kai on tark­kaan ottaen perus­tu­lon määritelmä.

    Mitä nämä kan­sa­lais­pal­ka­tut sit­ten teki­si­vät saa­man­sa pal­kan eteen?

    Eikä täl­lai­nen eriar­vois­tu­mi­nen sit­ten aiheut­tai­si destruk­tii­vis­ta toi­min­taa ? Eivät­kö sii­pei­li­jät ole maa­il­man viha­tuin luokka?
    Kan­sa­lais­pal­kan toteut­ta­mi­nen tuot­tai­si perus­suo­ma­lai­sil­le sel­lai­sen jyt­kyn, että vih­reät eivät pää­si­si enää kos­kaan hallitukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. TL: Mik­si Viher­va­sem­mis­to ajaa Gug­gen­hei­miä Helsinkiin?

    Vii­me ker­ral­la vasem­mis­to oli tiu­kas­ti vas­taan ja oikeis­to puo­les­ta. Onko tilan­ne nyt siis muuttunut?

    Sylt­ty: Nois­sa lati­na­lai­sen ame­ri­kan mais­sa on (aina­kin jon­kin­sort­ti­sia) demo­kra­tioi­ta, jois­sa asiat on tasai­sin välia­join mokat­tu ihan itse. Enem­mis­tö on äänes­tä­nyt val­taan sem­moi­sia taho­ja jot­ka ovat sit­ten lait­ta­neet tyh­mäl­lä mut­ta kan­san­suo­sio­ta naut­ti­val­la poli­tii­kal­laan saman enem­mis­tön kärsimään.

    Siel­lä on kyl­lä mel­kein enem­män nii­tä, jois­sa on alku­jaan­kin ollut syvä luok­ka­ja­ko, jota säi­lyt­tä­mäl­lä maa ei ole kos­kaan kum­moi­seen rikas­tu­mi­seen pääs­syt ja joka on vain tuot­ta­nut rikol­li­suut­ta ja kor­rup­tio­ta. Täs­tä joh­tu­vaa ongel­ma­vyyh­teä ei yksi sil­loin täl­löin valit­tu popu­lis­ti kor­jaa, vaik­ka kei­not oli­si­vat­kin hyviä. Usein toki eivät ole, kos­ka suu­rin osa “osaa­jis­ta” eivät tilan­net­ta halua korjata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Sep­po Korp­poo:

    snip’
    Demo­kra­tias­sa enem­mis­tö voi hyvin­kin hävi­tä, jos kusi­päi­set popu­lis­tit pää­se­vät syöt­tä­mään enem­mis­töl­le vuo­si­kausia vää­rää tietoa.
    ‘snip’
    Entä OSn väi­te sii­tä, että “…kenel­lä­kään ole oikein tar­jo­ta keinoja…”
    ‘snip
    Pie­nel­lä googlauk­sel­la kiin­nos­tu­neet kyl­lä löy­tä­vät kon­kreet­ti­set kei­not sil­le miten pk-sek­to­rin Suo­mes­sa saa kukoistamaan.

    Tans­kan ja Hol­lan­nin tie olkoon Suo­men­kin tie!
    Sep­po Korppoo
    Ket­te­rä pk-yrittäjä

    Tai­taa­pa tämä olla juu­ri sitä mitä ‘kusi­päi­set popu­lis­tit pää­se­vät syöt­tä­mään enemmistölle’.
    Vai että ‘pie­nel­lä googlauk­sel­la’, ilmei­ses­ti talou­des­ta päät­tä­vil­lä ins­tans­seil­la ei ole nettiyhteyttä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo kai on tark­kaan ottaen perus­tu­lon määritelmä.

    Mitä nämä perus­tu­lo­työ­läi­set sit­ten teki­si­vät palk­kan­sa vas­ti­neek­si ? Kyl­lä kan­sa­lais­palk­ka tuo tul­les­saan perus­suo­ma­lai­sil­le sel­lai­sen jyt­kyn, että vih­reät jää­vät ikui­seen hallituspaisioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Kun pal­kat ovat nous­seet ja työ­ajat lyhen­ty­neet, entis­tä tar­mok­kaam­min on kan­nat­ta­nut etsiä uusia inno­vaa­tioi­ta pait­si työn­te­ki­jöi­den avuk­si myös ennen kaik­kea kor­vaa­maan työn­te­ki­jöi­tä. Työ­paik­ko­jen säi­ly­mi­sen 1980-luvul­la tai­si pelas­taa hitaam­pi inno­vaa­tio­ke­hi­tys, uusil­le inno­vaa­tioil­le oli huo­nom­mat edel­ly­tyk­set. Sil­loin ei kyet­ty niin nopeas­ti inves­toi­maan sel­lai­seen uuteen, joka kor­va­si työ­voi­maa enem­män kuin kysyn­nän kas­vu sai aikaan tuo­tan­non lisää­mi­sen aiheut­ta­maa työ­voi­man rek­ry­toin­tia. Sil­loin­han sanot­tiin, että 3% riit­tää yllä­pi­tä­mään työl­li­syy­den. Nyt sekään riit­täi­si kuin joil­lain aloil­la eri­tyis­osaa­vien työn­te­ki­jöi­den työ­paik­ko­jen säi­ly­mi­seen. Inno­vaa­tiot­han ovat talous­kas­vun edel­ly­tys, mut­ta on para­dok­si, että sen hin­ta­na on yhä enem­män perin­teis­ten työ­te­ki­jöi­den, siis kes­ki­luo­kan, aina vain pie­nem­pi tarve. 

    Jos kui­ten­kin talous kas­vaa, edes ajoit­tain, yhä tär­keä­pää oli­si uusi tulon­ja­ko, kun talous­ka­vu ruok­kii pää­oma­tu­lo­ja palk­ka­tu­lo­jen sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Sep­po Korp­poo: Tilas­to­ke­suk­sen mukaan työt­tö­myy­sas­tee­me on nyt 6,6 %.
    Tämän mukaan tilan­teem­me on mel­ko hyvä ja mitään suu­rem­pia ongel­mia työl­li­syy­des­sä ei pitäi­si olla!

    Mik­si muu­ten puhu­taan yli­pää­tään niin pal­jon koko työt­tö­myy­sas­tees­ta? Pal­jon tär­keäm­pää on se, moni­ko tekee palk­ka­työ­tä, ja kuin­ka pal­jon sitä palk­ka­työ­tä yhteen­sä teh­dään. Tun­ti­mää­rä pitäi­si saa­da ylös, ja se pitäi­si saa­da jakau­tu­maan koh­tuul­li­sen tasai­ses­ti popu­laa­tion kes­ken. Pelk­kä “olen vähin­tään tun­nin vii­kos­sa palk­ka­töis­sä” ei pal­jon ker­ro, kos­ka haa­ruk­ka on esi­mer­kik­si 1–100 tuntia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Tom­mi Uscha­nov: En ole huo­man­nut, että kukaan oli­si myö­hem­min­kään kumon­nut tätä väitettä

    Minä en kir­joit­ta­nut jul­ki­sen sek­to­rin pal­kol­lis­ten mää­räs­tä, vaan jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lu­jen kus­tan­nus­ten mää­räs­tä, joka pitää sisäl­lään vero­ra­hoil­la oste­tut palvelut.

    Vihe­rins­si: esit­tä­mä­si Ruot­sin luvut ovat rele­vant­te­ja, Suo­men luvut eivät

    Terä­vä havain­to. Oli­sin voi­nut ver­tail­la samo­ja luku­ja Ruot­sin ja Suo­men välil­lä, mut­ta ver­tai­le­via luku­ja ei löy­dy. Suo­mes­ta näet löy­tyy vain irti­sa­no­mis­lu­ku­ja ja Ruot­sis­ta vain vas­taa­via työl­lis­tä­mis­lu­ku­ja ja nekin ovat eri tilastoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Jua­ni­to:
    “Samal­la kun pie­ni vähem­mis­tö imee yhä suu­rem­pia voit­to­ja ties mihin para­tii­sei­hin, niin yksi­löi­den kuin yhteis­kun­nan­kin ulottumattomiin.”

    Ei löy­dy EU:sta poli­tik­koa kuka uskal­tai­si vas­tus­taa vero­pa­ra­tii­sien toi­min­taa. Ellei sitä tun­nis­te­ta ongel­ma­na kan­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa ei yhtää­kään poli­tik­koa tai puo­luet­ta uskal­la puut­tua asi­aan. Ei edes ottaa sitä esille. 

    Poli­ti­koil­ta kenel­tä olen asi­aa kysyn­nyt, eivät osaa/uskalla sanoa mitään sel­vää, tai heil­lä ei ole sel­vää kan­taa asias­ta, tai eivät tie­dä asias­ta tarpeeksi. 

    Tämän blog­gin pitä­jä­kään ei ole suo­raa, sel­vää kan­taa ilmais­sut kos­kaan tietääkseni.

    Nuo vero­pa­ra­tiiist ovat lähem­pä­nä kuin uskom­me­kaan. Hol­lan­ti, Irlan­ti, Belgia,Luxemburg, etc

    Lähes kaik­ki Suo­men kan­nal­ta mer­kit­tä­vät vero­pa­ra­tii­sit ovat EU:n jäseniä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Hyvä­palk­kais­ten duu­na­riam­mat­tien säi­lyt­tä­mi­nen Suo­mes­sa voi esi­mer­kik­si olla todel­li­suu­des­sa teke­mä­tön paik­ka. Palk­ko­ja voi­daan eri­lai­sil­la voi­ma­toi­mil­la pitää suh­tees­sa samas­sa ase­mas­sa mui­hin näh­den, mut­ta se on sil­loin muil­ta pois.”

    Tämä luo uuden uhkakuvan:Jos Suo­mes­sa on tar­jol­la on vain pas­ka­duu­ne­ja niin se käyn­nis­tää maas­ta­muu­ton, kuten on käy­nyt Baltiassa.

    Suo­mea uhka­si jo 60–70-luvuilla maas­ta­muu­ton aiheut­ta­ma työ­voi­ma­pu­la, mut­ta sil­loin työ­mark­ki­noil­le tuli niin mas­sii­vi­nen jouk­ko työn tar­joa­jia , että se paik­ka­si maas­ta­muu­ton aiheut­ta­man tappion.

    Myös­kin työn tuot­ta­vuut­ta nos­tet­tiin valtavasti.

    Kes­ki-Euroo­pas­sa , eri­tyi­ses­ti Sak­sas­sa ‚suu­ret ikä­luo­kat ovat elä­köi­ty­mäs­sä vas­ta 2010–2020 luvul­la ja on var­maa, että Sak­sa hou­kut­taa duu­na­ria jatkossa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Nämä Soi­nin­vaa­ran esseet näyt­tä­vän nojaa­van käsi­tyk­seen, että tuloe­rot Suo­mes­sa kas­va­vat. Näin ei kui­ten­kaan ole. Kat­so­mal­la tilas­to­kes­kuk­sen tulon­ti­las­to­ja voi näh­dä että tulon­ja­ko on ollut yhtä tasa-arvois­ta koko 2000-luvun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Nämä Soi­nin­vaa­ran esseet näyt­tä­vän nojaa­van käsi­tyk­seen, että tuloe­rot Suo­mes­sa kas­va­vat. Näin ei kui­ten­kaan ole. Kat­so­mal­la tilas­to­kes­kuk­sen tulon­ti­las­to­ja voi näh­dä että tulon­ja­ko on ollut yhtä tasa-arvois­ta koko 2000-luvun.

      Tar­koi­tat ilmei­ses­ti tätä kuvaa?
      Gini-kerroin kolmella eri tulokäsitteellä.
      Minus­ta tuo näyt­täi­si sil­tä, että tuloe­rot kas­voi­vat vuo­teen 2007. Sen jäl­keen pää­oma­tu­lot romah­ti­vat ja gini-ker­roin las­ki. Taus­tal­la kui­ten­kin palk­kae­ro­jen kas­vu on jat­ku­nut ja palk­kae­rois­ta olen kir­joit­ta­nut, kos­ka alle 30-vuo­tiai­den palk­kae­rot ennus­ta­vat ero­jen nope­aa kas­vua. Vaa­tii myös aika pes­si­mis­tis­tä luon­net­ta luot­taa sii­hen, että tämä tulo­ja tasaa­va lama jat­kuu maa­il­man tappiin.

      (Kuva ei näkö­jään tule kom­men­teis­sa näkyviin.)

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Oho: No ei ole kyl­lä talou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia­kaan yksi­tyis­hen­ki­löil­le maas­sa, jos­sa työ­tä ei juu­ri voi ostaa alle 25€ tun­nil­ta. Vaih­to­suh­de on suu­rim­mal­le osal­le rei­lus­ti alle yksi yhteen: tun­nil­la omaa työ­tä ei saa ostet­tua tun­tia pal­ve­lu­työ­tä. Koti­ta­lous­vä­hen­nys on hiu­kan tilan­net­ta muut­ta­nut mut­ta kun sekin on vasem­mis­tol­le ja var­maan osal­le vih­rei­tä­kin ideo­lo­gi­ses­ti han­ka­la paikka.

    Pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta edel­lyt­tää tulo ja varal­li­suuse­ro­jen repeä­mis­tä jos pal­ve­lun tuot­taa ihminen.

    Hol­lan­nin bkt tulee 30 % pal­ve­lu­jen viennistä.Mutta ei Hol­lan­ti vie pii­ka-eikä yövar­ti­ja­pal­ve­lui­ta vaan talou­teen, kaup­paan, laki­asioi­hin liit­ty­viä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, jois­ta mak­se­taan monin­ker­tai­nen korvaus.

    Suo­mes­sa ei edes ymmär­re­tä min­kä­lai­nen on nyky­ai­kai­nen pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta vaan hai­kail­laan 1800-luvun Impi­vaa­ra piikayhteiskuntaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Evert The Never­Rest: Minä en kir­joit­ta­nut jul­ki­sen sek­to­rin pal­kol­lis­ten mää­räs­tä, vaan jul­ki­sen sek­to­rin­pal­ve­lu­jen kus­tan­nus­ten mää­räs­tä, joka pitää sisäl­lään vero­ra­hoil­la oste­tut palvelut.
    ‘snip’

    Siis met­säs­tys­seu­rat ja pilk­ki­jöi­den yhdistykset 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Kes­ki-Euroo­pas­sa, eri­tyi­ses­ti Sak­sas­sa, suu­ret ikä­luo­kat ovat elä­köi­ty­mäs­sä vas­ta 2010–2020 luvul­la ja on var­maa, että Sak­sa hou­kut­taa duu­na­ria jatkossa

    Tuo­ta… eikös nyt jo ole 2010-luku? Niin että kaik­ki sak­saa luke­neet Suo­men suur­ten ikä­luok­kien duu­na­rit vaan Saksaan!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Lii­an van­ha: Hol­lan­nin bkt tulee 30 % pal­ve­lu­jen viennistä.Mutta ei Hol­lan­ti vie pii­ka-eikä yövar­ti­ja­pal­ve­lui­ta vaan talou­teen, kaup­paan, laki­asioi­hin liit­ty­viä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, jois­ta mak­se­taan monin­ker­tai­nen korvaus.

    Hol­lan­ti onkin käy­tän­nös­sä veroparatiisi.

    Eli ei muu­ta kuin yri­tys­ve­ro alas ja hou­kut­te­le­maan suu­ria kv-fir­mo­ja, joil­le sit­ten voim­me myy­dä hyväl­lä hin­nal­la kal­lis­ta vero­kon­sul­toin­tia sii­tä, kuin­ka mui­de mai­den tulot keplo­tel­laan Suo­men erit­täin alhai­sen vero­kan­nan tuloiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Lii­an van­ha: Hol­lan­nin bkt tulee 30 % pal­ve­lu­jen viennistä.Mutta ei Hol­lan­ti vie pii­ka-eikä yövar­ti­ja­pal­ve­lui­ta vaan talou­teen, kaup­paan, laki­asioi­hin liit­ty­viä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, jois­ta mak­se­taan monin­ker­tai­nen korvaus.

    Suo­mes­sa ei edes ymmär­re­tä min­kä­lai­nen on nyky­ai­kai­nen pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta vaan hai­kail­laan 1800-luvun Impi­vaa­ra piikayhteiskuntaa

    Täs­sä Lii­an van­ha osuu ker­ran­kin nau­lan kan­taan. Suo­mes­sa kun puhu­taan “pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­ta” kai­kil­le tulee mie­leen sii­vous, lumen­luon­ti, las­ten­hoi­to ja remon­tit, 30 e/h mii­nus koti­ta­lous­vä­hen­nys. Tämä ei ole 2000-luvun pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa ollen­kaan vaan kokoo­mus­lais­ta ideo­lo­gis­ta skeidaa! 

    Hyvän­laa­tui­nen pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tekee nime­no­maan näi­tä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, joi­hin Lii­an van­han lis­tan lopuk­si lisäi­sin myös tek­ni­sen suun­nit­te­lun, tek­no­lo­gia­ke­hit­tä­mi­sen ja ohjel­mis­toi­hin (viih­de ja hyö­ty­käyt­tö) liit­ty­vän pal­ve­lu­tuo­tan­non, niin koti­mark­ki­noil­le kuin vientiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kyl­lä koti­ta­louk­sien kulu­tus myös Hol­lan­nis­sa ja Keski_Euroopassa yleen­sä­kin on pal­jon pal­ve­lu­pai­not­tei­sem­paa. Ravin­to­lat, kah­vi­lat ja baa­rit, pesu­lat, myös kotia­pu, tak­sit ja muu sel­lai­nen on pal­jon käytetympää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Krtek:Hyvän­laa­tui­nen pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tekee nime­no­maan näi­tä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, joi­hin Lii­an van­han lis­tan lopuk­si lisäi­sin myös tek­ni­sen suun­nit­te­lun, tek­no­lo­gia­ke­hit­tä­mi­sen ja ohjel­mis­toi­hin (viih­de ja hyö­ty­käyt­tö) liit­ty­vän pal­ve­lu­tuo­tan­non, niin koti­mark­ki­noil­le kuin vientiin.

    No täs­sä taas unoh­de­taan reaa­li­maa­il­man aset­ta­mat rajoit­teet: kai­kis­ta ei ole asian­tun­ti­ja­työ­hön. slo­gan panos­te­taan kou­lu­tuk­seen tai panos­te­taan kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­hön on ihan ont­to, tätä samaa on hoet­tu län­si­mais­sa vii­mei­set 30v!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä koti­ta­louk­sien kulu­tus myös Hol­lan­nis­sa ja Keski_Euroopassa yleen­sä­kin on pal­jon pal­ve­lu­pai­not­tei­sem­paa. Ravin­to­lat, kah­vi­lat ja baa­rit, pesu­lat, myös kotia­pu, tak­sit ja muu sel­lai­nen on pal­jon käytetympää. 

    Täl­lai­seen­kö pal­ve­lu­jen kulu­tuk­seen kun­non kau­pun­ki­lai­sen pitäi­si Suo­mes­sa­kin pyrkiä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Joh­ta­jien suu­ri palk­ka ‑kes­kus­te­lu käyn­nis­tyi Mika Veh­vi­läi­sen (ex Nokia) täy­sin peli­sil­mät­tä­mäs­tä alus­ta val­tio­nyh­tiö Finnairilla.
    Mega­palk­ko­jen ongel­mia on onnek­si vain muu­ta­man kym­me­nen hen­gen ongel­ma, joka pys­tyt­tä­neen rat­kai­se­maan ilman populismia. 

    Hyvä kei­no on, että joh­to­ryh­män pal­kat ja palk­kiot lis­ta­taan vuos­kier­to­muk­ses­sa ja toi­mi­tus­joh­ta­ja ansio­ta­so hyväk­sy­tään yhtiö­ko­kouk­ses­sa. Vero­ja niis­tä­kin tulois­ta maksetaan.

    Hel­poin vero­kik­ka on rei­lun vuo­den komen­nus ulko­mial­la, sil­lä aika sio jouk­ko Nokian option­saa­jia vält­ti vero­tus­ta. Sekään ei enää onnis­tu hel­pol­la. Optio­tu­lot vero­te­taan ansiou­lu­na ja ovat yleen­sä myös kertaluontoisia.

    Ei joh­ta­jil­le enää tar­vit­se antaa autoe­tua ja työ­suh­dea­sun­toa tai mui­ta aiem­min ali­ve­ro­tet­tu­ja kum­mal­li­sia etuja.

    Poli­tii­kan ongel­ma on vakavampi,

    Kai­kil­la puo­luei­lal on ollut suu­ria vai­keuk­sia rek­ry­toi­da uusia jäse­niä, eteen­kään aito­ja jäse­niä, toimintaansa.

    Toki van­ha puo­le-eleiit­ti halu­aa säi­lyt­tää paik­kan­sa, joten nuo­rem­paa suku­pol­vea ei kai­va­ta kil­pai­le­maan äänis­tä, mut­ta toki keit­tä­mään kahvia.

    Jäs­nyys pai­kal­li­syh­dis­tyk­ses­sä, sii­nä puhee­joh­ta­juus, pii­riyh­dis­tyk­sen hal­li­tuk­seen, kun­nal­li­seh­dok­kuus, kun­nan­val­tuus­to­sa, kan­sae­dus­ta­jaeh­dok­kuus — ja puo­leen myön­tä­mä riit­tä­vä vaa­li­ra­hoi­tus. Jot­kut emen­vät täs­tä läpi nopeas­ti, eteen­kin jos isä tai äiti tes­tamn­ta­ta äänet ja edustuspaikat.

    Ei tuo pro­ses­si kiin­nos­ta enää ketään. Jotain muu­ta on keskittävä.
    Täs­sä kaik­koa­vat muut kuin elä­köi­ty­neet äänes­tä­jät uur­nil­ta ja se teie­de­tään mil­lais­ta poli­tiik­kaa sii­tä syntyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Krtek: Hyvän­laa­tui­nen pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tekee nime­no­maan näi­tä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, joi­hin Lii­an van­han lis­tan lopuk­si lisäi­sin myös tek­ni­sen suun­nit­te­lun, tek­no­lo­gia­ke­hit­tä­mi­sen ja ohjel­mis­toi­hin (viih­de ja hyö­ty­käyt­tö) liit­ty­vän pal­ve­lu­tuo­tan­non, niin koti­mark­ki­noil­le kuin vientiin.

    Joo, mut­ta sitä ei mil­lään jul­ki­sen sek­to­rin kik­kai­lul­la tai Vih­rei­den ener­gia­ve­ro­puu­has­te­luil­la saa­da aikaan. 

    Pal­ve­lu­vien­tiä on pää­osin kah­den­lais­ta. Teol­li­suu­den­pal­ve­lut jot­ka tar­vit­se­vat sen teol­li­suu­den ja eri­lai­sen finans­sia­lan pal­ve­lut jot­ka ovat pirun kil­pail­lut mark­ki­nat ja niil­lä työs­ken­te­le­vil­le mak­se­taan kor­kei­ta palk­ko­ja (=tuloe­rot). Nämä työn­te­ki­jät saat­ta­vat sit­ten käyt­tää nii­tä pii­ka­pal­ve­lui­ta kos­ka sii­hen on tuloe­ro­jen val­li­tes­sa varaa.

    Suo­mes­sa tun­nu­taan var­sin­kin viher­va­sem­mis­ton puo­lel­ta vas­tut­te­van molem­pia, joten jäl­jel­le jää vain ima­gi­nää­ri­nen pal­ve­lu­pe­rus­tai­nen kes­tä­vän kehi­tyk­sen inno­vaa­tio­yh­teis­kun­ta eli sanahelinää.

    Menw­hi­le, kai­ken tukah­dut­ta­va jul­ki­nen sek­to­ri jat­kaa pai­su­mis­taan vel­ka­ra­hal­la tuot­taen yhä vähem­män mitään tarpeellista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Lii­an van­ha: Tämä luo uuden uhkakuvan:Jos Suo­mes­sa on tar­jol­la on vain pas­ka­duu­ne­ja niin se käyn­nis­tää maas­ta­muu­ton, kuten on käy­nyt Baltiassa.

    Se on mah­dol­lis­ta, mut­ta maa­han­muu­tos­sa tar­vi­taan on kak­si paik­kaa, “mis­tä” ja “min­ne”. Bal­teil­la on pal­jon valin­nan­va­raa, mut­ta jos Suo­men kes­ki­luo­kan olot heik­ke­ne­vät glo­baa­leis­ta syis­tä, hyvää muu­ton koh­det­ta voi olla vai­kea löy­tää. Taval­lis­ten ihmis­ten muut­to­lii­ke on koh­ti kor­keam­man elin­ta­son mai­ta, jois­sa ei jou­du lii­kaa tin­ki­mään tavois­taan ja arvoistaan.

    Tilan­ne ei muu­tu kovin pal­jon hel­pom­mak­si, vaik­ka jokin Nor­ja onnis­tui­si pitä­mään pai­kal­lis­tuu­ril­la kes­ki­luok­kan­sa olot hyvi­nä. Han­nu­han­hi­mai­hin ei mah­du kovin pal­jon ulko­lais­ta kes­ki­luok­kaa, kos­ka sit­ten väki­mää­rä alkaa lai­men­taa sitä tuu­ria, jol­la hom­ma on toiminut.

    Tätä taus­taa vas­ten mei­dän oli­si täs­sä vai­hees­sa hyvä ihan tosis­sam­me miet­tiä, mitä voi­sim­me teh­dä, ettei Suo­meen jäi­si vain “pas­ka­duu­ne­ja”. Men­nyt­tä maa­il­maa ei saa takai­sin, mut­ta tule­vaan voi­si yrit­tää sopeu­tua jo val­miik­si. Aina­kin yksi asia on sen miet­ti­mi­nen, mikä tekee “pas­ka­duu­neis­ta” nimen­sä veroisia. 

    Ymmär­rän ter­min puhe­lin­myyn­nin tai sijoi­tus­neu­von­nan yhtey­des­sä, mut­ta minus­ta se on äärim­mäi­sen alen­ta­va ter­mi esi­mer­kik­si sii­vous­työs­tä tai mata­la­palk­kai­ses­ta ravin­to­la-alan työs­tä. Mik­si tois­ten ihmis­ten arjen hel­pot­ta­mi­nen palk­kaa vas­taan on niin vähän arvostettua?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­ta löy­tyy sekä luvut työl­lis­ten mää­räs­tä, että teh­dyis­tä työ­tun­neis­ta. Kyyä ver­tai­lu­kel­poi­set tilas­tot ovat ole­mas­sa, jol­la ver­ra­ta Ruot­sia ja Suomea.

    Löy­tyy­kö sekin tie­to, miten nämä työ­tun­nit jakau­tu­vat ihmis­ten kes­ken? Yri­tin tuo­ta tie­toa löy­tä­mis­tä­ni tilas­tois­ta saa­da irti, mut­ta menes­tys ei ollut kovin hyvä. Voi olla, etten osan­nut etsiä oikeal­la nimel­lä näi­tä tilastoja.

    Eri­tyi­ses­ti kui­ten­kin toi­voi­sin, että poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa puhut­tai­siin työl­li­syy­des­tä, ei työt­tö­myy­des­tä. Työt­tö­myys on sosi­aa­li­nen ongel­ma, työl­li­syy­den mata­luus kan­san­ta­lou­del­li­nen. Jos kan­san­ta­lous sak­kaa, sosi­aa­li­sil­le ongel­mil­le alkaa olla vai­kea teh­dä mitään, sik­si työl­li­syy­den mata­luus on kaik­kein suu­rin ongelma.

    Täs­sä suh­tees­sa ilmei­ses­ti teh­ty­jen pal­kal­lis­ten työ­tun­tien koko­nais­mää­rä oli­si paras yksit­täi­nen luke­ma kat­sot­ta­vak­si. Työt­tö­myys vähe­nee ja työl­li­syys kohe­nee, jos jol­lain tem­pul­la saa­daan suu­ri jouk­ko työt­tö­miä teke­mään pie­ni mää­rä palk­ka­töi­tä. Täl­lai­sel­la tem­pul­la ei kui­ten­kaan saa­da kan­san­ta­lout­ta parem­paan jamaan.

    En kui­ten­kaan väi­tä, ettei­kö työ­tun­tien mak­si­moin­tia­kin voi­tai­si teh­dä tem­put­ta­mal­la. Sii­tä ei ole iloa, että hen­ki­lö A kai­vaa ojaa ja B täyt­tää sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Koti-isä: Yksi posi­tii­vi­nen merk­ki on HS:nkin tänään uuti­soi­ma viher­va­sem­mis­to, joka nyky­ään enem­mis­tö­nä päät­tää Hel­sin­gin asioista.

    Viher­va­sem­mis­to on suu­rin syyl­li­nen kaik­keen ihme sekoi­luun, jos­sa ammu­taan omaan jal­kaan ja kehu­taan sen ole­van vas­tuul­lis­ta ja hienoa.

    Kysei­nen hie­nous lop­puu kuin sei­nään, kun rahat lop­puu ja sit­ten jäl­ki on aika pahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Tapio: Ei se deval­vaa­tio­kaan ole autu­aak­si­te­ke­vä, sil­lä se köy­dyt­tää pal­kan­saa­jia ja rikas­tut­taa varak­kai­ta. Taka­vuo­si­na tilan­net­ta hel­pot­ti vähän, että korot oli­vat sään­nös­tel­ty­jä ja deval­vaa­tiot sulat­ti­vat velat. Nyt näin ei kävisi.

    Deval­vaa­tion kai­ho joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että tois­ten köy­ty­mi­nen ja tois­ten vau­ras­tu­mi­nen tapah­tuu piilossa.

    No tätä euron deval­vaa­tio­ta ovat nyt kyl­lä kai­paa­mas­sa lähin­nä liber­taa­rit eko­no­mis­tit mal­lia Wahl­roos. Ei se autuut­ta tuo, mut­ta sai­si ehkä talou­den pyö­rät pyö­ri­mään parem­min glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa. Huvit­ta­vaa sinän­sä, että euroon lii­tyt­täes­sä puhut­tiin sii­tä, että nyt ei voi­da enää kos­kaan deval­voi­da. Mut­ta kyl­lä niin voi­daan teh­dä Euroa­lu­eel­la mm. sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la. Sitä­hän tai­si kai­va­ta jopa pre­si­dent­tim­me joku aika sitten !

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Krtek: Hyvän­laa­tui­nen pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tekee nime­no­maan näi­tä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, joi­hin Lii­an van­han lis­tan lopuk­si lisäi­sin myös tek­ni­sen suun­nit­te­lun, tek­no­lo­gia­ke­hit­tä­mi­sen ja ohjel­mis­toi­hin (viih­de ja hyö­ty­käyt­tö) liit­ty­vän pal­ve­lu­tuo­tan­non, niin koti­mark­ki­noil­le kuin vientiin.

    Kuka nii­tä tuottaa?

    Täs­sä koko kes­kus­te­lus­sa yhte­nä punai­se­na rih­ma­na on aja­tus sii­tä, että asian­tun­ti­joil­la (“kog­ni­tii­vi­sel­la elii­til­lä”) menee tule­vai­suu­des­sa­kin hyvin, mut­ta lopuil­le on vai­kea löy­tää hyvin tuot­ta­vaa työ­tä. Yllä on juu­ri kuvat­tu näi­tä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, jot­ka ovat tyy­pil­li­ses­ti nime­no­maan B2B-palveluita.

    Osit­tain koti­mai­sen pal­ve­lusek­to­rin kas­va­mi­nen joh­tuu ulkois­ta­mi­ses­ta. Ulkois­ta­mi­nen lisää yri­tys­ten väli­siä toi­min­to­jen (= pal­ve­lui­den) osto­ja huo­mat­ta­vas­ti, mut­ta työ­tä se ei tuo yhtään lisää. Sama ilmiö näkyy myös kan­sain­vä­li­ses­ti. Asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­den koko­nais­mää­rä ei vält­tä­mät­tä ole kovin ihmees­ti kas­va­nut, mut­ta nyky­ään niil­lä käy­dään pal­jon kauppaa.

    Me myös myym­me pal­ve­lui­ta ulko­mail­le ihan mer­kit­tä­viä mää­riä. Käy­tän­nös­sä myyn­ti­tuo­te on useim­mi­ten suo­ma­lai­nen insi­nöö­ri­työ, joka tyy­pil­li­ses­ti liit­tyy myy­tyi­hin tuotteisiin. 

    Tätä työ­tä on vai­kea kovin pal­jon repiä suu­rem­mak­si osak­si BKT:ta, kos­ka myyn­ti­kel­poi­sen työn teki­jöi­tä on rajoi­tet­tu mää­rä. Tek­ni­sen alan kou­lu­tus­ta on lisät­ty vah­vas­ti vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä, mut­ta sii­nä alkaa olla raja vas­tas­sa nykyi­sil­lä oppi­si­säl­löil­lä. (Sivu­kom­ment­ti­na kui­ten­kin on pak­ko tode­ta, että voi­mak­kaal­la panos­tuk­sel­la perus­kou­lun luma-ope­tuk­seen asi­aan saat­tai­si voi­da vai­kut­taa merkittävästikin.)

    Krtek: Suo­mes­sa kun puhu­taan “pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­ta” kai­kil­le tulee mie­leen sii­vous, lumen­luon­ti, las­ten­hoi­to ja remon­tit, 30 e/h mii­nus koti­ta­lous­vä­hen­nys. Tämä ei ole 2000-luvun pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa ollen­kaan vaan kokoo­mus­lais­ta ideo­lo­gis­ta skeidaa!

    Mik­sei se lumen­luon­ti­pal­ve­lun osta­ja voi­si olla sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen mummo?

    Jos koti­ta­louk­sil­le ja yksi­tyi­sil­le ihmi­sil­le suun­na­tut pal­ve­lut hin­noi­tel­laan ja miel­le­tään sel­lai­sek­si, että ne ovat kal­lii­ta luk­sus­tuot­tei­ta, ne jää­vät mak­su­ky­kyi­sim­pien ilok­si. Ja kun nii­tä mak­su­ky­kyi­siä ei tasai­sen tulon­jaon maas­sa ole kovin pal­jon, asias­ta on vai­kea saa­da kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti merkittävää.

    Koti­ta­lous­vä­hen­nys yrit­tää sii­vo­ta koh­tuu­ton­ta vero­kii­laa pois, mut­ta sen koh­den­tu­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole miten­kään eri­tyi­sen onnis­tu­nut­ta. Jos se koh­dis­tuu remont­tei­hin tai ikäih­mis­ten hoi­ta­mi­seen, se ei työl­li­syyt­tä juu­ri kohenna.

    Kyse ei myös­kään ole pel­käs­tään rahas­ta, vaan asen­teil­la on pal­jon mer­ki­tys­tä. Moni per­he läh­tee mie­luum­min vii­kok­si Thai­maa­seen kuin käyt­tää sii­vous­pal­ve­lua. Suo­ma­lai­nen ostaa vain sel­lais­ta pal­ve­lua, jota ei osaa tai pys­ty itse tuottamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tar­koi­tat ilmei­ses­ti tätä kuvaa?Minusta tuo näyt­täi­si sil­tä, että tuloe­rot kas­voi­vat vuo­teen 2007. Sen jäl­keen pää­oma­tu­lot romah­ti­vat ja gini-ker­roin laski. 

    Itsea­sias­sa kat­se­lin tätä sivua:

    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05–22_kat_002_fi.html

    Kun noi­ta eri­lai­sia tulo­mää­ri­tel­miä ja aika­jän­tei­tä kat­soo, niin useim­mat mää­ri­tel­mät ja useim­mat aika­jän­teen tuke­vat väi­tet­tä että tuloe­rot eivät kas­va. Minus­ta vas­tak­kai­nen väi­te edel­lyt­tää tar­koi­tus­ha­kuis­ta datan määrittelyä.

    Kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa Suo­mi sijoit­tuu myös maa­il­man tasa-arvoi­sim­pien mai­den joukkoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Eemil: Mitä nämä perus­tu­lo­työ­läi­set sit­ten teki­si­vät palk­kan­sa vas­ti­neek­si ? Kyl­lä kan­sa­lais­palk­ka tuo tul­les­saan perus­suo­ma­lai­sil­le sel­lai­sen jyt­kyn, että vih­reät jää­vät ikui­seen hallituspaisioon. 

    Jaa. Itse aina­kin PS:ää muu­ta­mis­sa vii­me vaa­leis­sa äänes­tä­nee­nä kan­na­tan läm­pi­mäs­ti aja­tus­ta jon­kin­lai­ses­ta perus­tu­lo- tai tilimallista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Vihe­rins­si: Se on mah­dol­lis­ta, mut­ta maa­han­muu­tos­sa tar­vi­taan on kak­si paik­kaa, “mis­tä” ja “min­ne”. Bal­teil­la on pal­jon valin­nan­va­raa, mut­ta jos Suo­men kes­ki­luo­kan olot heik­ke­ne­vät glo­baa­leis­ta syis­tä, hyvää muu­ton koh­det­ta voi olla vai­kea löy­tää. Taval­lis­ten ihmis­ten muut­to­lii­ke on koh­ti kor­keam­man elin­ta­son mai­ta, jois­sa ei jou­du lii­kaa tin­ki­mään tavois­taan ja arvoistaan. 

    Vas­taus on tie­ten­kin C) eli Kana­da. Tai Austra­lia, jos tyk­kää lämpimämmästä.

    Vihe­rins­si:
    Ymmär­rän ter­min puhe­lin­myyn­nin tai sijoi­tus­neu­von­nan yhtey­des­sä, mut­ta minus­ta se on äärim­mäi­sen alen­ta­va ter­mi esi­mer­kik­si sii­vous­työs­tä tai mata­la­palk­kai­ses­ta ravin­to­la-alan työs­tä. Mik­si tois­ten ihmis­ten arjen hel­pot­ta­mi­nen palk­kaa vas­taan on niin vähän arvostettua? 

    Minul­le tie­tyn­lai­seen “pas­ka­duu­nin” kate­go­ri­aan menee peri­aat­tees­sa kar­keas­ti kaik­ki sel­lai­nen työ, jos­sa ei pys­ty luo­maan mitään uut­ta, ja/tai ete­ne­mään ural­laan vaativampiin/vastuullisempiin teh­tä­viin. Jos ainoa­na näkö­ala­na nykyi­ses­sä työs­sä on teh­dä sitä samaa asi­aa samal­la taval­la seu­raa­vat 20 vuot­ta, eikä työs­tä­si jää oikein mitään näky­vää jäl­jel­le, niin onhan se omal­la taval­laan aika masentavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Tapio: Deval­vaa­tion kai­ho joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että tois­ten köy­ty­mi­nen ja tois­ten vau­ras­tu­mi­nen tapah­tuu piilossa.

    Ei, vaan sii­tä, että arvo muut­tuu kai­kil­ta ja kai­kel­ta, joka on sidot­tu rahan arvoon. Se on rei­lum­paa kuin ns. sisäi­nen deval­vaa­tio, jos­sa lähin­nä pal­kan­saa­jien ja pie­ni­tu­lois­ten palk­ko­ja lei­ka­taan. Täl­löin­hän lisäk­si joh­ta­jat saa­vat bonuk­sia onnis­tu­mi­ses­ta ja omis­ta­jil­le sääs­tyy suu­rem­pi osuus. Osa toki men­nee nii­hin hin­nan­alen­nuk­siin, joil­la ope­raa­tio­ta perustellaan.

    Vihe­rins­si: Mik­si tois­ten ihmis­ten arjen hel­pot­ta­mi­nen palk­kaa vas­taan on niin vähän arvostettua?

    En tie­dä. Joh­tui­si­ko sii­tä, ettei arvos­tus näy työ­olo­suh­teis­sa, työn­te­ki­jän koh­te­lus­sa, aika­tau­lu­tuk­ses­sa tai palkassa?
    Arvos­tus­ta kuten oikeut­ta tai tasa-arvoa­kaan, joka ei kon­kre­ti­soi­du mil­lään taval­la, ei ole tosia­sial­li­ses­ti ole­mas­sa. Sitä voi­si jopa kut­sua valheeksi.

    Vihe­rins­si: Eri­tyi­ses­ti kui­ten­kin toi­voi­sin, että poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa puhut­tai­siin työl­li­syy­des­tä, ei työttömyydestä. […]
    Täs­sä suh­tees­sa ilmei­ses­ti teh­ty­jen pal­kal­lis­ten työ­tun­tien koko­nais­mää­rä oli­si paras yksit­täi­nen luke­ma katsottavaksi.

    Jot­kut aina­kin puhues­saan työl­li­syy­des­tä, puhu­vat nime­no­maan abso­luut­ti­sis­ta luvuis­ta, mikä on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti hyö­dy­tön­tä. Täl­löin sekä työl­li­syys että työt­tö­myys voi­vat saman­ai­kai­ses­ti kas­vaa, mut­ta jäl­kim­mäi­nen on rele­van­tim­pi, kos­ka se vai­kut­taa huol­to­suh­tee­seen. Tämä toki sil­lä ole­tuk­sel­la, että työt­tö­myyt­tä mita­taan järkevästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Täl­löin sekä työl­li­syys että työt­tö­myys voi­vat saman­ai­kai­ses­ti kas­vaa, mut­ta jäl­kim­mäi­nen on rele­van­tim­pi, kos­ka se vai­kut­taa huol­to­suh­tee­seen. Tämä toki sil­lä ole­tuk­sel­la, että työt­tö­myyt­tä mita­taan järkevästi.

      Ylei­ses­ti käy­te­tyn mää­ri­tel­män mukaan huol­to­suh­tee­seen vai­kut­taa vain ikä­ja­kau­ma, mut­ta ela­tus­suh­tee­seen vai­kut­taa nime­no­maan työl­li­syys, ei työt­tö­myys. Olen­nais­ta on, kuin­ka moni on töis­sä, ansaitsxee rahaa ja mak­saa vero­ja. Ela­tus­suh­tyeen kan­nal­ta on aivan sama, mitä ne ei työl­li­set teke­vät, ovat työt­tö­mi­nä, in5tissä, koti­rou­vi­na tai var­hai­se­läk­keel­lä. Olen­nais­ta on, että he eivät ole töissä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. JTS:
    ‘snip’
    Jäs­nyys pai­kal­li­syh­dis­tyk­ses­sä, sii­nä puhee­joh­ta­juus, pii­riyh­dis­tyk­sen hal­li­tuk­seen, kun­nal­li­seh­dok­kuus, kun­nan­val­tuus­to­sa, kan­sae­dus­ta­jaeh­dok­kuus – ja puo­leen myön­tä­mä riit­tä­vä vaalirahoitus.
    ‘snip’

    Ja mikä­hän puo­lue nyky­ään myön­tää ehdok­kaal­le vaalirahoitusta?
    Aina­kin per­suil­la oli aikoi­naan päin­vas­toin, ehdo­kas mak­soi ehdok­kuu­des­ta — ja sikä­li kuin tie­dän, mui­den puo­luei­den ehdok­kaat mak­sa­vat kulun­sa itse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kyl­lä tuloe­rot kas­va­vat sen jäl­keen, kun ne ensin las­ki­vat vuo­teen 1985 saak­ka. Tar­kas­te­lus­ta pitää tasoit­taa pois suh­dan­tei­den vaih­te­lu, niin pää­see ilmiön taak­se, kos­ka pää­oma­tu­lot vaih­te­le­vat jyr­käs­ti suh­dan­tei­den muka­na. Rul­laa samaa jul­kai­sua kuvaan 7, niin saat toi­sen­lai­sen kuvan asias­ta. Olen­nais­ta on, että tuloe­rot eivät ole mer­kit­tä­väs­ti pie­nen­ty­neet, vaik­ka on lama. Taus­tal­la on palk­kae­ro­jen kas­vu ja juu­ri palk­kae­rois­ta on täs­sä ollut puhe. Sen sijaan on tot­ta, että tuloe­rot ovat Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­ses­ti ottaen pieniä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Kun­nat ja kun­tayh­ty­mät mak­soi­vat osto­pal­ve­luis­ta 9,5 mil­jar­dia euroa vuon­na 2012 , kun vii­si vuot­ta aikai­sem­min nii­hin kului 5,8 mil­jar­dia euroa.”

    Sik­si vero­ra­hoil­la kus­tan­net­tu­jen jul­kis­ten pal­ve­lui­den mää­rää ei enää saa suo­raan sel­vil­le työl­lis­ten mää­räs­tä tai työ­tun­neis­ta, ei Suo­mes­sa eikä Ruot­sis­sa. Ennen se oli help­poa, kun kun­nat eivät juu­ri­kaan osta­neet pal­ve­lui­ta ulkoa.

    Havain­noi­mal­la­kin voi tode­ta, että Suo­mes­sa on sil­miiin­pis­tä­vän vähän palveluyhteiskuntaa. 

    Onko syy nor­meis­sa, raken­teis­sa vai kulttuurissa?

    Suo­mes­sa läm­mi­te­tään maka­ro­ni­laa­tik­koa mik­ros­sa, mut­ta annas olla, kun läh­de­tään ete­län turis­ti­mail­le niin pizza mais­tuu ja ban­jot soi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. ano­nyy­mi: Ei, vaan sii­tä, että arvo muut­tuu kai­kil­ta ja kai­kel­ta, joka on sidot­tu rahan arvoon. Se on rei­lum­paa kuin ns. sisäi­nen deval­vaa­tio, jos­sa lähin­nä pal­kan­saa­jien ja pie­ni­tu­lois­ten palk­ko­ja leikataan.

    Olet­ko aivan varma? 

    Deval­vaa­tios­ta hyö­ty­vät heti vien­tiin sidok­sis­sa ole­vat tahot, siis vien­ti­teol­li­suus, sen omis­ta­jat ja pal­ve­luk­ses­sa ole­vat, myös met­sä­no­mis­ta­jat, … ja vii­mei­sek­si kau­pan kas­sat ja kun­nan työn­te­ki­jät. Työl­li­syys kyl­lä nousee.

    Kiin­teän omai­suu­den ja yhtiöi­den osak­kei­den arvot palau­tu­vat nopeas­ti käy­väl­le tasol­leen, muu­ten­han naa­pu­rit ostai­si­vat ne pois.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Koti­ta­lous­vä­hen­nys yrit­tää sii­vo­ta koh­tuu­ton­ta vero­kii­laa pois, mut­ta sen koh­den­tu­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole miten­kään eri­tyi­sen onnis­tu­nut­ta. Jos se koh­dis­tuu remont­tei­hin tai ikäih­mis­ten hoi­ta­mi­seen, se ei työl­li­syyt­tä juu­ri kohenna.”

    Pelk­kää seli­tys­ten kek­si­mis­tä, Suo­men vero­kii­la on samaa luok­ka kuin Viros­sa ja Viroa pide­tään mal­li­maa­na täs­sä suhteessa.Tuntuu hie­nol­ta puhua vero­kii­las­ta, kos­ka kukaan ei auto­mat­ti­ses­ti mie­ti, kuin­ka todel­li­nen väi­te on

    Euros­ta­tin mukaan pie­ni­palk­kai­sen vero­kii­la oli 2010 EU 27 39 %, Euroa­lue 42 % Viro 39 % , Suo­mi 36 %.

    Suo­mes­sa pie­ni­palk­kai­sen työn vero­tus on keveäm­pää kuin muu­al­la Euroo­pas­sa, jos­ta mata­lam­pi vero­kii­la johtuu.

    Eikö­hän se suu­rin syyl­li­nen ole sii­nä, että mata­la­tuot­toi­ses­sa pal­ve­lus­sa myös yrit­tä­jän­kin pitää tyy­tyä mata­laan tuottoon

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Lii­an van­ha: Euros­ta­tin mukaan pie­ni­palk­kai­sen vero­kii­la oli 2010 EU 27 39 %, Euroa­lue 42 % Viro 39 % , Suo­mi 36 %.

    Suo­mes­sa pie­ni­palk­kai­sen työn vero­tus on keveäm­pää kuin muu­al­la Euroo­pas­sa, jos­ta mata­lam­pi vero­kii­la johtuu.

    Kyl­lä kai täs­sä tapauk­ses­sa pitäi­si kat­soa enem­män­kin työn teet­tä­mis­kus­tan­nus­ta kuin työn­te­ki­jän vero­kii­laa. Koti­ta­lous­vä­hen­nys pie­nen­tää mer­kit­tä­väs­ti työn teet­tä­jän vero­kii­laa tee­te­tyn työn osalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Lii­an van­ha: Euros­ta­tin mukaan pie­ni­palk­kai­sen vero­kii­la oli 2010 EU 27 39 %, Euroa­lue 42 % Viro 39 % , Suo­mi 36 %.

    Mut­ta tämä ottaa tie­ten­kin huo­mioon vain vero­tuk­sen, ei sosi­aa­li­tur­vaa, jon­ka jäl­keen näh­dään todel­li­nen, efek­tii­vi­nen vero­pro­sent­ti. Toi­meen­tu­lo­tu­ki ja asu­mis­tu­ki toi­mi­vat täs­sä suh­tees­sa Suo­mes­sa eri taval­la kuin euroa­lu­eel­la yleen­sä ja Viros­sa erityisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Poth1ue1: Var­min kei­no enem­mis­töl­le rökä­le­tap­pion takaa­mi­sek­si on hurah­ta­mi­nen vasem­mis­to- tai oikeis­to­de­ma­go­gian uhreik­si – kateu­den kii­mas­sa, kun on help­po unoh­taa van­han kan­san vii­sau­det lyp­sä­vis­tä leh­mis­tä ja kul­ta­mu­nia muni­vis­ta hanhista.

    Aja­tus kul­ta­mu­nia muni­vis­ta han­his­ta on toi­mi­nut men­nei­syy­des­sä sik­si, että muut­kin han­het ovat muni­neet edes taval­li­sia munia, joten vaik­ka kul­ta­mu­na­han­het ovat saa­neet itse pitää kul­ta­mu­nan­sa, täs­tä ei ole seu­ran­nut tulon­jaon repeä­mis­tä. Nyky­on­gel­ma­na (sinä, mis­tä OS on täs­sä kir­joi­tel­lut), on se, että kul­ta­mu­na­han­hien kul­ta­mu­nat ovat kas­va­neet val­ta­vik­si mui­den munien pysyes­sä saman­ko­koi­si­na tai jopa pienentyessä. 

    Juu­ri kukaan ei ehdo­ta kul­ta­mu­na­han­hien teu­ras­ta­mis­ta, vaan ainoas­taan hei­dän muni­mien kul­ta­mu­nien vähän tasai­sem­paa jaka­mis­ta kai­kil­le. Nyky­ti­lan­tees­sa on ongel­ma­na se, että koko maa­il­man kul­ta­mu­na­han­het ovat saa­neet kuris­tusot­teen taval­li­sis­ta enem­mis­tö­han­his­ta siten, että uhkaa­vat jokai­ses­sa suve­ree­nis­sa maas­sa läh­teä jon­ne­kin muu­al­le, jos eivät saa enem­mis­tön tah­don vas­tais­ta tah­to­aan läpi. Kyse ei siis ole sii­tä, että he lopet­tai­si­vat kul­ta­mu­nien muni­mi­sen, jos kaik­kial­la kul­ta­mu­nat jaet­tai­siin tasai­sem­min, vaan ainoas­taan sii­tä, että heil­lä on nykyi­ses­sä glo­baa­lis­sa talou­des­sa kiris­ty­so­te val­tio­ta­sol­la pyö­ri­vis­tä demo­kraat­ti­sis­ta poliit­ti­sis­ta systeemeistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo väi­te on minul­le koko­naan uusi. Aja­tus oli­si niin type­rä, etten ole tul­lut edes tar­kis­ta­neek­si, onko joku aja­tel­lut sen noin. En oikein usko että oli­si, kos­ka mal­li­na ollees­sa vapaa­pa­lo­kun­ta­lais­ten etuoi­eu­te­tus­sa tulos­sa ei tuol­lais­ta louk­kua ollut. 

    Jahas. Tämä käsi­tyk­se­ni oli peräi­sin Täs­tä uutisesta.
    Käsi­tys oli näh­tä­väs­ti vir­heel­li­nen, kos­ka aina­kin tääl­lä ker­ro­taan, että

    Sovi­tel­tua ansio­päi­vä­ra­haa mak­set­taes­sa täy­des­tä ansio­päi­vä­ra­has­ta vähen­ne­tään 50 % sii­tä sovit­te­lu­jak­son aika­na ansai­tus­ta työ­tu­los­ta, joka ylit­tää 300 euron suo­jao­san. Sovit­te­lu­jak­so on kuu­kau­den tai nel­jän vii­kon mit­tai­nen. Se, kum­paa jak­soa käy­te­tään, mää­räy­tyy pal­kan­mak­su­kau­den tai haku­jak­son mukaan.

    Kuu­kau­den sovit­te­lu­jak­so: Täy­si päi­vä­ra­ha — (0,5 x [palk­ka-300] / 21,5) = 1 päi­vän päiväraha. 

    Nel­jän vii­kon sovit­te­lu­jak­so: Täy­si päi­vä­ra­ha — (0,5 x [palk­ka-300] / 20) = 1 päi­vän päiväraha. 

    Vää­rin­kä­si­tyk­siä täs­sä asias­sa on voi­nut aiheut­taa asian epä­sel­vä muo­toi­lu eri läh­teis­sä. “300 euroa ylit­tä­vä tulo” voi olla tul­kit­ta­vis­sa “tulo, jon­ka suu­ruus on yli 300 euroa” tai “tulo — 300 euroa”. Näh­tä­väs­ti jäl­kim­mäi­nen on siis ollut oikea tul­kin­ta ja edel­li­nen väärä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. 300 euroa ylit­tä­vä osa on se osa, jol­la sum­ma ylit­tää 300 euroa. Ansio­päi­vä­ra­han osal­ta työt­tö­myys­tur­vas­sa on ollut kat­to, josd­sa palk­ka ja ansio­päi­vä­ra­ha eivät saa ylit­tää 90 pro­sent­tia ansio­päi­vä­ra­han perus­tee­na ole­vaa palk­kaa. Osa-aikai­sel­la työl­lä ja työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la piti siis jää­dä vähem­män käteen kuin koko­päi­vä­työl­lä (yllä­ri!)= Nyt tuo raja nos­tet­tiin sataan pro­sent­tiin ja sen saa jopa ylit­tää(!) Täs­tä­hän tulee hauskaa!

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Tapio: Kiin­teän omai­suu­den ja yhtiöi­den osak­kei­den arvot palau­tu­vat nopeas­ti käy­väl­le tasol­leen, muu­ten­han naa­pu­rit ostai­si­vat ne pois.

    Se on tot­ta. Nii­den arvo ei rii­pu rahas­ta. Mut­ta har­va elää täy­sin ilman likvi­diä omai­suut­ta, jos omai­suut­ta yleen­sä­kään on, eli nämä­kin ihmi­set osal­lis­tu­vat edes jol­lain taval­la toi­sin kuin palkanalennuksissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Vihe­rins­si,

    ei löy­dy tilas­to­ja niin tar­kal­la tasol­la. Työ­voi­ma­tut­ki­mus tilas­toi otok­sen perus­teel­la tie­to­ja popu­laa­tio­ta­sol­le, mut­ta kovin tar­kan tason tie­dot eivät var­maan ole niin luotettavia.

    Tämä on esi­mer­kik­si palk­ka­ti­las­to­jen luku­jen tul­kin­nas­sa ongel­ma kun ei tie­dä mitä kuu­kausian­sion erot kuvaa­vat (kou­lu­tus­ta­so, osaa­mi­nen, työtunnit).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Lii­an van­ha: Pelk­kää seli­tys­ten kek­si­mis­tä, Suo­men vero­kii­la on samaa luok­ka kuin Viros­sa ja Viroa pide­tään mal­li­maa­na täs­sä suhteessa.Tuntuu hie­nol­ta puhua vero­kii­las­ta, kos­ka kukaan ei auto­mat­ti­ses­ti mie­ti, kuin­ka todel­li­nen väi­te on

    Myön­nän käyt­tä­nee­ni huo­noa ter­miä. Oikea kysy­mys on se, kuin­ka mon­ta tun­tia pal­ve­luam­ma­tis­sa toi­mi­van työ­tä voi medi­aa­ni­tu­loi­nen kan­sa­lai­nen yhden tun­nin pal­kal­laan ostaa. Täs­sä koh­das­sa kii­la on jotain ihan muu­ta kuin 36 %.

    Käy­tän­nös­sä kes­ki­tu­loi­nen saa­nee noin 13 €/h net­to­na käteen (vuo­den net­to­palk­kio / vuo­den työ­tun­nit). Täl­lä saa noin 20 minuut­tia ostet­tua tyy­pil­lis­tä palvelutyötä.

    Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa on aika sama tilan­ne, ja siel­lä asia on hoi­det­tu osta­mal­la pime­ää työ­tä maa­han­muut­ta­jil­ta. Sak­sas­sa aina­kin aiem­min oli vas­taa­va tilan­ne ja sama ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Vihe­rins­si: Myön­nän käyt­tä­nee­ni huo­noa ter­miä. Oikea kysy­mys on se,kuinka mon­ta tun­tia pal­ve­luam­ma­tis­sa toi­mi­van työ­tä voi medi­aa­ni­tu­loi­nen kan­sa­lai­nen yhden tun­nin pal­kal­laan ostaa. Täs­sä koh­das­sa kii­la on jotain ihan muu­ta kuin 36 %.

    Käy­tän­nös­sä kes­ki­tu­loi­nen saa­nee noin 13 €/h net­to­na käteen (vuo­den net­to­palk­kio / vuo­den työ­tun­nit). Täl­lä saa noin 20 minuut­tia ostet­tua tyy­pil­lis­tä palvelutyötä.

    Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa on aika sama tilan­ne, ja siel­lä asia on hoi­det­tu osta­mal­la pime­ää työ­tä maa­han­muut­ta­jil­ta. Sak­sas­sa aina­kin aiem­min oli vas­taa­va tilan­ne ja sama ratkaisu.

    kek­si­tu­loi­sen ansio on n 40000 euroa :40000/1700 h = n 24 euroa/h .Vero n 25 % eli käteen 18 euroa

    Sil­lä ostaa n puo­li tun­tia pal­ve­lua nykyhinnoilla.

    Mut­ta kun pal­ve­lun teki­jä saa 13 euroa ja alle­kin vaik­kan muka­na ovat brut­to­palk­ka+ sivukulut.
    Alv tekee 25 5 eli n 17 euroa

    Eli suo­raan ostet­tu­na kes­ki­tu­loi­nen voi­si ostaa yli tunnin.

    Yrit­tä­jän pit­säi tyy­tyä myös mata­laan tuot­toon, jos toi­mii mata­lan tuot­ta­vuu­den alalla.

    Pitäi­si tyy­tyä Daci­aan Mer­sun sijasta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an Vanha.
      Tuol­la las­kel­mal­la ei ole mitään teke­mis­tä vero­kii­lan kans­sa. Ensin­nä­kin las­kel­ma perus­taa aina mar­gi­naa­li­ve­roi­hin eikä kes­ki­mää­räi­siin veroi­hin, sii­nä on otet­ta­va huo­mioon välil­li­set ja välit­tö­mät verot, myös sosiaaliturvamaksut.
      Jos tie­naa 40 000 euroa kuus­sa, pelk­kä mar­gi­naa­li­ve­ro on liki 50 %.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Pek­ka Tai­pa­le: Mut­ta tämä ottaa tie­ten­kin huo­mioon vain vero­tuk­sen, ei sosi­aa­li­tur­vaa, jon­ka jäl­keen näh­dään todel­li­nen, efek­tii­vi­nen vero­pro­sent­ti. Toi­meen­tu­lo­tu­ki ja asu­mis­tu­ki toi­mi­vat täs­sä suh­tees­sa Suo­mes­sa eri taval­la kuin euroa­lu­eel­la yleen­sä ja Viros­sa erityisesti.

    Lue tilas­ton kuvaus niin ei tar­vit­se kir­joi­tel­la olettamuksia.

    Muka­na ovat myös sivu­ku­lut eli sosiaaliturvamaksut.

    Esim Viros­sa ne ovat kor­keam­mat kuin Suomessa.

    Toi­men­tu­lo­tu­ki ja asu­mis­tu­ki rahoi­te­taan ylei­sis­tä vero­va­rois­ta, ei sivu­ku­luis­ta .Ei ole mitään toi­meen­tu­lo­tu­ki­mak­sua eikä asu­mis­tu­ki­mak­sua, joka perit­täi­siin palkasta.

    Tie­tys­ti palk­ka­ve­rol­la kerät­ty­jä varo­ja käy­te­tään toi­meen­tu­lo­tuen ja asu­mis­tuen mak­sa­mi­seen, mut­ta sehän on sil­loin las­ket­tu vero­kii­laan jo suo­ras­sa vero-osuudessa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Lii­an van­ha: Yrit­tä­jän pit­säi tyy­tyä myös mata­laan tuot­toon, jos toi­mii mata­lan tuot­ta­vuu­den alalla.

    Eikö tämä väit­tee­si ole vähän has­su näin mark­ki­na­ta­lou­des­sa? Luu­li­si, että jos alal­la yrit­tä­jä voi­si vetää vaik­ka­pa 15 €/h välis­tä jon­kun toi­sen teke­mäs­tä työs­tä, niin ala oli­si täyn­nä yrittäjiä.

    Toki tuol­la on ihan sel­viä asioi­ta kuten mat­ka-ajan palk­ka. Jos vaik­ka­pa sii­vous­työs­sä asiak­kaal­le tule­mi­seen ja asiak­kaal­ta mene­mi­seen menee yhteen­sä puo­li tun­tia, se nos­taa kol­men tun­nin sii­vouk­sen aika­mää­rää mel­kein 20 %. Samoin mat­ka­kus­tan­nuk­set pitää joten­kin kor­va­ta, mikä näkyy lop­pu­hin­nas­sa. (Toi­saal­ta vaki­nai­ses­sa pai­kas­sa töi­tä teke­väl­le ei kukaan mak­sa mitään mat­ka-ajal­ta tai ‑kus­tan­nuk­sis­ta, jot­ka oikeas­taan pitäi­si ottaa mukaan todel­lis­ta tun­ti­kor­vaus­ta laskettaessa.)

    Pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa on vähän vai­kea saa­da mei­kä­läi­sel­lä palk­ka­ra­ken­teel­la toi­mi­maan, jos tun­ti tun­nis­ta peri­aa­te vaa­tii esi­mer­kik­si kah­dek­san­ker­tai­sen pal­kan. Kukaan ei tee töi­tä kah­dek­sas­osal­la kes­ki­palk­kai­sen työn­te­ki­jän tulois­ta, ja har­val­la taas on kah­dek­san­ker­tai­sia tulo­ja ver­rat­tu­na alim­man kvar­tii­lin tulonsaajaan.

    Jär­ke­viä tun­ti­hin­to­ja pal­ve­luil­la ei ole kuin kau­pun­kien pal­ve­luse­te­lien nimel­li­sar­vois­sa. Vika ei vält­tä­mät­tä ole pel­käs­sä vero­tuk­ses­sa, eikä vika ole sii­nä, että mata­la­palk­kais­ten työn­te­ki­jöi­den elin­ta­so oli­si lii­an kor­kea. Mut­ta jos nii­tä pal­ve­lui­ta halu­taan lisää, täl­le pitää teh­dä jotain.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Lii­an van­ha: Lue tilas­ton kuvaus niin ei tar­vit­se kir­joi­tel­la olettamuksia.
    Muka­na ovat myös sivu­ku­lut eli sosiaaliturvamaksut.

    Heh heh. Hen­ki­lön käteen jää­vän tulon kan­nal­ta olel­li­nen ero tulee *saa­dus­ta* sosi­aa­li­tur­vas­ta, ei sotu-mak­suis­ta. Ja sii­nä juu­ri toi­meen­tu­lo­tu­kea, asu­mis­tu­kea jne. saa­van kan­sa­lai­sen efek­tii­vi­nen vero­kii­la on erit­täin korkea. 

    Pie­ni­tu­lois­ten suo­ra vero­tus on Suo­mes­sa hyvin alhai­nen, mut­ta tulos­i­don­nais­ten tulon­siir­to­jen leik­kaan­tu­mi­nen — toi­si­naan jopa yli sata­pro­sent­ti­ses­ti — tekee efek­tii­vi­ses­tä vero­kii­las­ta kor­kea aivan eri taval­la kuin jos­sain Viros­sa, jos­sa tulon­siir­rot ovat vähäi­siä pie­niin­kin palk­koi­hin verrattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.