Esseitä tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä

89 vastausta artikkeliin “Esseitä tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä”

1. Ongel­mana vain on se, ettei kenel­läkään ole oikein tar­jo­ta keino­ja puut­tua kehi­tyk­seen, jota vas­taan protestoidaan. 

   Onko meil­lä jokin ongel­ma, johon ei ole keino­ja puut­tua? Mieleen tulee ensim­mäisenä maa­pal­lon rajal­lisu­us ja sen aiheut­ta­mat rajoituk­set. Toinen ongel­ma on yleinen poli­it­tisen jär­jestelmän hidas ja vajavainen toim­inta? Entä mui­ta? Kuu­luiko tuo mainit­tu keskilu­okan heikken­e­m­i­nen tähän kategoriaan?

   Olisi hyvä lis­ta­ta ongel­mat, niin näk­isi onko meil­lä keino­ja puut­tua niihin. Minus­ta useimpi­in on keinot — tai itse asi­as­sa epäilen että kaikki­in on. Halu puut­tua (poli­itikko­jen, kansan) voi olla vaikeampi saavuttaa.

   Vastaa

2. Asi­aa voisi ajatel­la niin, että myös yksi­tyisen puolen työn­tek­i­jät ovat osit­tain töis­sä kun­nille ja val­ti­olle: verothan kerätään teh­dyn työn tulok­ses­ta. Val­tion ja kun­tien pitäisi toimia kuin edis­tyk­selli­nen työ­nan­ta­ja, ja kan­nus­taa ja edesaut­taa työn­tek­i­jöitä hyvi­in tulok­si­in pääsemisek­si. Jotkut yri­tyk­set ovat esimerkil­lisiä pitämään huol­ta työn­tek­i­jöistään, mut­ta mon­et eivät, eikä ratkaisuk­si oikein käy, että määrätään kaikille yri­tyk­sille lisää vastuita.

   Vastaa

3. Miten olisi kir­jaimelli­nen kansalais­palk­ka? Ei siis mitään perus­tu­loa vaan, jokaiselle kansalaiselle sama sum­ma joka kuukausi käteen val­tion pus­sista. Palka­nsaa­jille tämä otet­taisi­in käyt­töön niin, että val­tio mak­saisi palka­s­ta kansalais­palkan osuuden. 

   Tämä rahoitet­taisi­in pääosin yri­tysvero­ja korot­ta­mal­la. Kyseessä olisi val­ta­va tulon­si­ir­to pääo­maval­tais­es­ta liike­toimin­nas­ta työvoimaval­taiselle liiketoiminnalle. 

   Kansalais­pal­ka­lle tehtäisi­in indek­si joka on sidot­tu palkkat­u­lo­jen (mukaan lukien kansalais­palk­ka) osu­u­teen kokon­aiskansan­tu­losta. Kun automaa­tio lisään­tyy ja vie työ­paikko­ja, vero­tus siir­ty­isi automaat­tis­es­ti näi­den robot­tien vero­tuk­seen. Näin kansalais­ten osu­us kansakun­nan tuot­ta­mas­ta arvos­ta pysy­isi vakio­ta­sol­la. Se tietysti pienenisi huonoina aikoina ja kas­vaisi hyv­inä, niin kuin pitääkin.

   Vastaa

   1. Ei siis mitään perus­tu­loa vaan, jokaiselle kansalaiselle sama sum­ma joka kuukausi käteen val­tion pussista.

      Tuo kai on tarkkaan ottaen perus­tu­lon määritelmä.

      Vastaa

4. “Kaikkien kan­nat­ti puhal­taa yhteiseen hiileen, kos­ka kaik­ki hyö­tyivät kehityksestä.”

   Niin­pä. Se suun­na­ton into, jol­la mon­et vielä töitä itseis­ar­von omais­es­ti tekevät, kun alkaa sula­maan, iso muu­tos on täällä.

   Niin kauan kuin tämä työ-talouskasvu-hype on pääl­lä, iso enem­mistö, keskilu­okkaiset “osaa­jat”, painaa sen ihmeem­piä ajat­telemat­ta 40-tun­tisia viikko­ja ja haaskaa ylimääräiset rahat uusi­in turhakkeisi­in, joi­ta ei oikeasti tarvitse. Ja kuplan alle jäävät roskatyöläiset yrit­tävät tul­la toimeen orjapal­ka­llaan. Samal­la kun pieni vähem­mistö imee yhä suurem­pia voit­to­ja ties mihin parati­i­sei­hin, niin yksilöi­den kuin yhteiskun­nankin ulottumattomiin.

   Tie ulos tästä kaikesta on kohtu­ullisu­us. Pitäisi uskoa ja luot­taa siihen, että meil­lä on jo kaik­ki se mate­ria ja mam­mona, mitä onnel­liseen elämään tarvi­taan. Keven­netään ja kohtu­ullis­te­taan, vihreästi ja kestävästi. Ihmi­nen ei tästä tule mihinkään muut­tumaan, sille kel­paa sama rav­in­to tuhan­nen vuo­den päästä kuin tuhat vuot­ta sit­tenkin. San­o­taan yhteiskun­tana ehdo­ton ei ahneudelle ja kohtu­ut­to­muudelle ja kyl­lä kaikkien yhden­ver­taisu­udelle, esimerkik­si perus­tu­lon ja vas­taavien tas­apäistävien mekanis­mien kaut­ta. Kil­pail­la saa ja pitää, kukin taval­laan, mut­ta kestävästi.

   Yksi posi­ti­ivi­nen merk­ki on HS:nkin tänään uuti­soima viher­vasem­mis­to, joka nykyään enem­mistönä päät­tää Helsin­gin asioista.

   Vastaa

5. Teol­lisen yhteiskun­nan jäl­keen piti tul­la palveluy­hteiskun­ta tai tulikin, mut­ta se on verora­hoil­la kus­tan­net­tu­jen julk­isten palvelu­iden yhteiskunta.

   Val­tio on kuin­tenkin verot­tanut ja reg­u­loin­ut palveluy­hteiskun­nan ulos kuvoista. Tilan­net­ta kiihdyt­tää euron takia tehtävä sisäi­nen kur­jis­t­a­mi­nen ja ostovoiman hiipuminen.

   Toisin on Ruotsissa:

   Det tota­la antalet anställ­da i Sverige ökade med 1,3 pro­cent till 4 315 900 under tred­je kvar­talet 2013, jäm­fört med motsvarande kvar­tal året innan… Inom Hotell och restau­rang ökade antalet anställ­da med 11,4 pro­cent och löne­sum­man med 7,3 pro­cent. (SCB.se)

   Suomes­sa:
   Eniten henkilöstöä on vähen­net­ty teknolo­gia­te­ol­lisu­ud­es­ta. Seu­raavak­si eniten irti­sanoi­vat yksi­ty­is­ten palvelu­alo­jen yri­tyk­set. (SAK 3.1.2014)

   Vastaa

6. Suomes­sa enem­mistö alkaa ole­maan eri­laisia val­tion, kun­tien tai muiden julk­isy­hteisö­jen työtek­i­jöitä, eläkeläisiä tai eri­lais­ten tukien varas­sa eläjiä. Mak­sa­jat eli yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat yhä hupene­va vähem­mistö. Tässä tilanteessa julk­isten palkko­jen, eläkkei­den, tukien sekä vero­jen korot­ta­mi­nen sekä lisäve­lan­ot­to voi hel­posti saavut­taa tämän enem­mistön tuen. 

   Tilanne ei kuitenkaan voi mitenkään olla kestäväl­lä poh­jal­la ja johtaa aika nopeasti siihen että kaik­ki ovat häviäjiä. Vähälukuis­ten yksi­tyisen sek­torin iso­tu­lois­t­en her­ro­jen sijaan keski­t­u­loisia jäytää nimeno­maan kova vero­tus ja toisaal­la yhäti laa­jene­va sääte­ly, vaikka­pa nyt yksi viimeisim­mistä pakol­liset ener­gia­todis­tuk­set jot­ka iskevät juuri keskilu­okan kukka­roon ilman että antaisi­vat edes mitään tilalle. Ja tämä vain yht­enä esimerkkinä.

   Vastaa

7. Varmin keino enem­mistölle rökäle­tap­pi­on takaamisek­si on hurah­t­a­mi­nen vasem­mis­to- tai oikeis­todem­a­gogian uhreik­si — kateu­den kiimas­sa, kun on help­po uno­htaa van­han kansan viisaudet lyp­sävistä lehmistä ja kul­ta­mu­nia muni­vista hanhista.

   Luulisi, että jo tänä päivänä jostain löy­ty­isi poli­itikko, jol­la olisi älliä ja munaa puhua yhteisen kakun kas­vat­tamisen merk­i­tyk­ses­tä sekä yksi­tyisen pääo­man kas­vat­tamisen tarpeesta. Mut­ta ei. Hal­vat tem­put tuo­vat aina parem­min ääniä ja mukavampi­han sitä on häärätä päät­täjänä, kun kansa taas ker­ran on saatu ihan itse vaa­ti­maan yli säädel­tyä ja verotet­tua komentotaloutta.

   Luulisi, että kaikil­la län­si­mail­la olisi talouskasvun kanssa ihan tarpeek­si ulkoa tule­via haastei­ta — mut­ta ei taaskaan — täy­del­lisen häviön ja rap­pi­on takaamisek­si pitää vielä ampua omi­in jalkoi­hin — ja var­muu­den vuok­si koko lippaallinen.

   No, “kog­ni­ti­iviselle eli­it­ille” löy­tyy kyl­lä aina töitä vaik­ka niistä mei­dän ohiporhal­tavista kehit­tyvistä talouk­sista. “Ei-häviävä” enem­mistö voi sit­ten totutel­la kehi­tys­maaelämään vasem­mis­to- tai oikeisto­fa­sis­min alaisuudessa.

   Vastaa

8. Kir­joituk­sen aihe muuten tuo hyvin ilmi mik­si pelkkä demokra­tia ilman perus­tus­lais­sa määritel­tyjä vahvo­ja yksilön­va­pauk­sia ja val­tion toimien rajoituk­sia ei ole kovinkaan toimi­va systeemi.

   Vastaa

9. Koti-isä:
   Yksi posi­ti­ivi­nen merk­ki on HS:nkin tänään uuti­soima viher­vasem­mis­to, joka nykyään enem­mistönä päät­tää Helsin­gin asioista. 

   Mik­si Viher­vasem­mis­to ajaa Guggen­heim­iä Helsinkiin?

   Olen ainakin vuosikymme­nen ollut vaku­ut­tunut että glob­al­isaa­tio ja EU laske­vat keskimäärin Suomen elin­ta­soa, ja elin­ta­so­erot kas­va­vat. Jotkut hyö­tyvät, useim­mat häviävät.

   Tuolle on myös ratkaisu; irtaudu­taan euroalueesta muiden pohjo­is­maid­en tapaan. Muuten pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on pian mennyttä.

   Vastaa

10. Enem­mistö voi hyvinkin olla häviäjiä demokra­ti­as­sa, jos enem­mistön edus­ta­jat eivät ymmär­rä kokon­aisu­ut­ta ja tekevät kokon­aisu­u­den kannal­ta type­r­iä päätök­siä. Yhteiskun­nan hyv­in­voin­ti ei ole nol­la­summapeliä, vaan hyvin toimi­va yhteiskun­ta luo vau­raut­ta kaikille enemmän.

    Hyvä esimerk­ki on asum­istuet. Niiden lopet­ta­mi­nen on kaikkien etu, mut­ta silti enem­mistön edus­ta­jat kalastel­lak­seen ääniä eivät niitä suos­tu lopet­taa­maan. Esimerkke­jä on toki muitakin ihan kotisuomes­ta, mut­ta tämä on sekä käytän­nössä että teo­ri­as­sa yksi räikeimpiä.

    Vastaa

11. Eräs selvä ongel­ma on euron liian korkea arvo. Tästähän ovat puhuneet mon­et ekon­o­mistit (Wahlroos, Kan­gashar­ju ym). Euro pitäisi saa­da jol­lain tavoin devalvoitua (setelira­hoituk­sel­la?), jot­ta saataisi­in talouden pyörät pyörimään. Sak­sa kai tässä on jar­runa eniten peläten inflaa­tio­ta liikaa. 

    Sil­loin kun Suomel­la oli vielä enem­män val­taa talous­poli­ti­ikas­sa, olisi jo devalvoitu !

    Sit­ten tietysti pitäisi muut­taa vero­tuk­sen raken­net­ta, siten että verotet­taisi­in ihmiselle vähem­män tärkeitä (turhia) asioi­ta enem­män. Esimerkik­si yhteiskun­ta viih­teel­listyy koko ajan ja täl­laista höm­pää voisi verot­taa enemmän.

    Vastaa

12. Vah­va val­tion­talous on köy­hän tur­va. Jos köy­hä pystyy luot­ta­maan siihen, että val­tios­ta on edes jonkin­laisek­si selkäno­jak­si, köy­hä voi käyt­tää tulon­sa omien olo­jen­sa kohen­tamisek­si. Jos tuo­ta luot­ta­mus­ta ei ole, vähästäkin joutuu säästämään suuren prosentin. 

    Etelä-Euroopan kysyn­täla­ma johtuukin luot­ta­mus­pu­las­ta paikallisi­in val­tioi­hin. Täl­laises­sa tilas­sa val­tion­talouden vaje on mielekästä sopeut­taa kestävälle tasolle. Tuo sinän­sä tarpeelli­nen sopeut­ta­mi­nen johtaa kuitenkin lyhyel­lä tähtäimel­lä kokon­aiskysyn­nän lasku­un, jos EKP ei jotenkin kom­pen­soi vajetta.

    Suomen palkat taas määrit­tyvät pidem­mään päälle yleiseu­roop­palaisen tilanteen mukaises­ti. Mitä enem­män Euroopas­sa on kysyn­tää, sitä enem­män siitä riit­tää myös suomalaisille. 

    Jos kokon­aiskysyn­tä on niin mata­la, että kaikille ei riitä töitä, tuo­ta kokon­aiskysyn­tää voidaan myös finanssipoli­ti­ikalla kohden­taa tai rahapoli­ti­ikalla kas­vat­taa. Kysymys on siitä halu­taanko näin tehdä.

    Vastaa

13. Minus­ta tun­tuu että keino­ja puut­tua epäko­hti­in kyl­lä jatku­vasti ehdotel­laan, mut­ta poli­it­ti­nen tais­telu pilaa mah­dol­lisu­udet toteut­taa mitään muu­ta kuin pieniä viilauk­sia nykysysteemiin.

    Ihmis­ar­voinen elämä kaikille voitaisi­in tur­va­ta perus­tu­lol­la. Kun jokin peruselin­ta­so olisi tur­vat­tu, ihmisil­lä saat­taisi jopa riit­tää enem­män halukku­ut­ta ottaa riske­jä ja koet­taa säätää itsen­sä nykyaikaan esim. uudelleenk­oulut­tau­tu­mal­la, perus­ta­mal­la yri­tyk­siä jollekin niche-alalle, jne.

    Palveluy­hteiskun­taa voitaisi­in viedä eteen­päin tuhoa­mal­la byrokra­tia palvelu­jen ostamis­es­ta ja vähen­tämäl­lä vero­tus­ta, yms. oheismaksuja.

    Viihde- ja teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den “supertäh­tien” tulo­ja voitaisi­in levit­tää laa­jem­malti heiken­tämäl­lä patent­te­ja ja tek­i­jänoikeuk­sia. Mon­enkymme­nen vuo­den monop­o­li johonkin keksin­töön tai teok­seen tuskin on tarpeelli­nen luovu­u­den edis­tämisek­si, mut­ta saa aikaan sen, että tuon monop­o­lin omis­ta­ja sen kuin rikas­tuu rikas­tu­mis­taan samal­la kun pienem­mät kil­pail­i­jat voidaan kätevästi tuho­ta oikeustaisteluilla.

    Vastaa

14. Evert The Nev­er­Rest:
    Teol­lisen yhteiskun­nan jäl­keen piti tul­la palveluy­hteiskun­ta tai tulikin, mut­ta se on verora­hoil­la kus­tan­net­tu­jen julk­isten palvelu­iden yhteiskunta.

    […]

    Toisin on Ruotsissa:

    […]

    Susan­na Rahkosen (vihr) kahdek­san vuo­den takaisten laskelmien mukaan Suomes­sa oli ainakin tuol­loin, väk­iluku­un suh­teutet­tuna, noin 200 000 julkisen sek­torin työn­tek­i­jää vähem­män kuin kus­sakin muista Pohjo­is­maista, myös Ruot­sis­sa (lähde). En ole huo­man­nut, että kukaan olisi myöhem­minkään kumon­nut tätä väitettä.

    Vastaa

15. OS kir­joit­taa: “Laa­jo­jen yhteiskun­talu­okkien ase­man heiken­tymi­nen ruokkii äärili­ikkeitä.… Ongel­mana on vain se, ettei kenel­läkään ole oikein tar­jo­ta keino­ja puut­tua kehi­tyk­seen, jota vas­taan protestoidaan.”

    Tässä on se keino:

    Sir­retään taloudel­lisen toimin­nan pain­opis­tet­tä kolmikan­nan suosimista suuryri­tyk­sistä ket­terälle pk-sektorille. 

    Tan­skan ja Hol­lan­nin hyvin men­estyvät taloudet perus­tu­vat merkit­tävältä osin monilukuisi­in, eri aloil­la toimivi­in ja ket­teri­in pk-yrityksiin.

    Pk-vetoinen, jatku­vasti markki­noit­ten mukaan uud­is­tu­va yhteiskun­ta tar­joaisi laa­joille yhteiskun­talu­okille hyviä työ­paikko­ja ja kaiken­laiset ongel­mat ratkeaisi­vat kuin taika-iskusta.

    Päin­vas­toin kun OS väit­tää, demokra­ti­as­sa enem­mistö voi olla häväjiä, jos kusipäiset pop­ulis­tit syöt­tävät enem­mistölle niin paljon väärää tietoa, että rupea­vat pönt­tö pimeänä protestoimaan.

    Siis­pä olkoon Tan­skan ja Hol­lan­nin tie Suomenkin tie.

    Sep­po Korppoo
    Ket­terä pk-yrittäjä

    Vastaa

16. Vaik­ka kehi­tys näyt­täisi menevän keskilu­okalle han­kalaan suun­taan niin tuskin siinä aut­taa men­nei­den haikailu.

    Men­estyvien maid­en bench­markaus ollaan tor­jut­tu meil­lä jär­jestelmäl­lis­es­ti. Mik­sei ote­ta oppia parhaista käytän­nöistä esim. Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa? Samal­la pitää pyrk­iä vält­tämään niiden virheitä.

    Tuotan­topääl­likkönä tuli kan­tapään kaut­ta opit­tua, että tarvit­tavien toimen­pitei­den lykkäämi­nen vain pahen­taa päälle kaatu­via ongelmia. Kun talous on pahasti kural­la, ovat lääk­keet todel­la ikäviä.

    Eikö tässä ole sama tilanne kuin ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Sitä ei voi­da enää estää, voidaan vain sopeu­tua että pyrk­iä min­i­moimaan haitat.

    Vastaa

17. Vielä 50-luvul­la enem­mistöä kansas­ta saat­toi luon­nehtia köy­hik­si. Jo pitkään köy­hät ovat olleet aika pieni vähem­mistö. Heil­lä ei ole merkit­tävää äänestysvoimaa.
    Kuten selitätkin, yhteiskun­ta on myös muut­tunut niin, että äänestysvoimal­la ei ole enää sel­l­aista merk­i­tys­tä kuin joskus ennen. Kukaan ei kaiketi tiedä, minkälaisel­la poli­ti­ikalla uhkaavaa kehi­tys­tä voitaisi­in ehkäistä. Tule­vaisu­us taitaa olla epä­selvem­pi kuin vuosisatoihin.

    Vastaa

18. Evert The Nev­er­Rest: Eniten henkilöstöä on vähen­net­ty teknolo­gia­te­ol­lisu­ud­es­ta. Seu­raavak­si eniten irti­sanoi­vat yksi­ty­is­ten palvelu­alo­jen yri­tyk­set. (SAK 3.1.2014)

    Luke­mat voivat antaa oikeankin kuvan, mut­ta pelkkien irti­sanomis­luku­jen siteer­aami­nen ei anna infor­maa­tio­ta todel­lis­es­ta tilanteesta. Olen­naista alako­htais­es­ti on työl­lis­tet­ty­jen määrä, ts. esit­tämäsi Ruotsin luvut ovat rel­e­vant­te­ja, Suomen luvut eivät.

    Siitä olen samaa mieltä, että emme ole päässeet palveluy­hteiskun­taan. Palvelui­hin ei ole kult­tuuria, jol­lon niin kysyn­nän kuin tar­jon­nankin puolel­la on haastei­ta. Suo­ma­lainen leikkaa nur­mikkon­sa itse, kolaa lumen­sa itse, siivoaa itse ja silit­tää pai­tansa itse. Rav­in­to­laan voidaan sen­tään joskus lähteä syömään, mut­ta ei sekään mitään yleistä hupia ole.

    Jos halu­taan oikeasti palveluy­hteiskun­taa, niin sit­ten pitäisi myös puhua siitä, mitä ne palve­lut ovat. Jonkun pitäisi saa­da yhteiskun­nas­sa läpi se aja­tus, että palvelu­iden tuot­ta­mi­nen ja käyt­tämi­nen on yhteiskun­nal­lis­es­ti hyvä teko.

    Vastaa

19. Juho Laatu: Onko meil­lä jokin ongel­ma, johon ei ole keino­ja puuttua? 

    Meil­lä on joukko ongelmia, joi­hin on vaikea puut­tua samaan aikaan. Tässä täysin ei-kat­ta­va lista esimerkkejä:

    - pien­ten palkkat­u­lo­jen pienu­us voidaan kor­ja­ta nos­ta­mal­la minimipalkkoja

    - työt­tömyyt­tä voidaan vähen­tää alen­ta­mal­la minimipalkkoja

    - työt­tömien ase­maa voidaan paran­taa nos­ta­mal­la työttömyysetuuksia

    - työt­tömien määrää voidaan vähen­tää laske­mal­la työttömyysetuuksia

    - tulo­jakoa voidaan tasoit­taa kiristämäl­lä pro­gres­si­ivista verotusta

    - työn­teon kan­nus­tavu­ut­ta voidaan paran­taa vähen­tämäl­lä vero­tuk­sen progressiota

    - talouskasvu voidaan lyhyel­lä aikavälil­lä mak­si­moi­da pois­ta­mal­la ympäristöverot

    - ympäristöä voidaan suo­jel­la verot­ta­mal­la ankarasti ympäristön pilaamisesta

    …

    Ris­tiri­itais­ten ratkaisu­jen lisäk­si meil­lä on joukko ongelmia, joi­hin ei vält­tämät­tä ole ole­mas­sa ensim­mäistäkään ratkaisua. Hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien säi­lyt­tämi­nen Suomes­sa voi esimerkik­si olla todel­lisu­udessa tekemätön paik­ka. Palkko­ja voidaan eri­laisil­la voima­toimil­la pitää suh­teessa samas­sa ase­mas­sa mui­hin näh­den, mut­ta se on sil­loin muil­ta pois.

    Ensim­mäi­nen askel ongel­man ratkaisemiseen voisi olla ongel­man määrit­telem­i­nen. Mik­si hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien häviämi­nen on ongel­ma? Tähän löy­tyy toden­näköis­es­ti iso nip­pu eri­laisia vas­tauk­sia, jot­ka vai­htel­e­vat kovin paljon näkökul­mas­ta riip­puen. Kyse voi olla oikeu­den­mukaisu­uskäsit­teestä, jonkin puolueen kan­natuk­ses­ta, ostovoimas­ta, yhteiskun­ta­rauhas­ta tai jostain muusta.

    = = =

    Olen vielä aika paljonkin eri mieltä siitä, etteikö demokra­ti­as­sa enem­mistö voisi olla häviäjä. Se onnis­tuu hel­posti, kos­ka eri­tyis­es­ti talouteen liit­tyvät kysymyk­set ovat kovin moni­ta­hoisia. Enem­mistö voi hel­posti tehdä oman lyhyen aikavälin etun­sa mukaisen päätök­sen, joka tuot­taa pitkäl­lä aikavälil­lä erit­täin huonon tuloksen.

    Ehkä asian voisi tode­ta niin, että demokra­ti­as­sa enem­mistö voi estää vähem­mistöä ole­mas­ta voit­ta­ja. Kos­ka kyse ei ole nol­la­summapelistä, tästä ei ole kovin paljon iloa.

    Vastaa

20. Koti-isä: Niin kauan kuin tämä työ-talouskasvu-hype on pääl­lä, iso enem­mistö, keskilu­okkaiset “osaa­jat”, painaa sen ihmeem­piä ajat­telemat­ta 40-tun­tisia viikko­ja ja haaskaa ylimääräiset rahat uusi­in turhakkeisi­in, joi­ta ei oikeasti tarvitse. Ja kuplan alle jäävät roskatyöläiset yrit­tävät tul­la toimeen orjapal­ka­llaan. Samal­la kun pieni vähem­mistö imee yhä suurem­pia voit­to­ja ties mihin parati­i­sei­hin, niin yksilöi­den kuin yhteiskun­nankin ulottumattomiin.

    Sääli, että olet sata vuot­ta myöhässä agi­taat­torin uraa ajatellen. Sanan säilä viuhuu tuos­sa vilkkaasti.

    Mut­ta oletko ihan var­ma, että tästä maas­ta tulee parem­pi, jos palkka­haitarin ylin desi­ili näkee val­on ja lep­pois­taa reip­paasti? Sil­lä samal­la rahal­la mak­se­taan niin Thaimaan-mat­ka, taulutele­vi­sio kuin opet­ta­jan tai sairaan­hoita­jan palkka.

    Jos me vähen­nämme työn kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta, samal­la vähenevät väistämät­tä myös julkisen sek­torin työ­tun­nit. Aje­taanko sekä koulu­tus että sote samal­la taval­la alas vai tehdäänkö jotain painotusta?

    Vastaa

21. ” Ongel­mana vain on se, ettei kenel­läkään ole oikein tar­jo­ta keino­ja puut­tua kehi­tyk­seen, jota vas­taan protestoidaan.”

    2000-luvun ensim­mäi­nen vuosikym­men oli edelleen ennen­näkemät­tömän varaus­tu­misen aikaa, kaikille.

    Suomes­sa on edelleen erit­täin suuret tulonsiirrot. 

    Ongel­ma lie­nee, että sitä jaet­tavaa on vähem­män. Rikkai­ta on kovin harvoja. 

    Jos idea on, että “rikkalta rahat pois” niin tar­jol­la on kovin vähän jaettavaa.

    Kun rikkail­la ymmär­retään medi­aa­ni­palkkaa enem­män ansait­se­vat kansalaiset, veronko­ro­tuk­set lähin­nä lisäävät tyy­tymät­tömyyt­tä ja halua otaa vähän rauhal­lisem­min tulon­si­ir­to­jen varassa.

    Pop­ulis­tiset soin­nut ovat hellpo­ja soit­taa, tulok­sia niil­lä ei vain synny. 

    Käytän­nössä Per­sut esimerkik­si estävät teol­lisu­ut­ta uud­is­tu­mas­ta yhtään mihinkään suun­taan, mikä vain lisää tuhon syvyyttä.

    SDP näkee poli­tikkansa onnis­tu­misen siinä paljonko rahaa julki­nen sek­tori käyt­tä. Aikaansan­nok­si­lal ei ole väliä knhan rahaa kuluu. Keskustapuolueen kohdal­la sama jut­tu, kun­han se raha ripotel­laan mah­dol­lisim­man mon­een paikkaan.

    2015 — 2019 hal­li­tus lie­nee juuri Kepu, Per­sut ja SDP. Seu­rauk­sia on muutamia.

    Teoll­si­u­ud­es­ta tulee uusi maat­alous, tukive­toista hom­maa. Maa­ta hjatan näköalat­tomak­si museok­si, jonne tule­vat ja jäävät ne joi­ta muualle eivät pääse. Rahat ote­taan keski­t­u­loisil­ta, kos­ka mui­ta ei ole. Mitään pyhiä rak­enetei­ta ei muute­ta, kos­ka joku voi pahoit­taa mie­len­sä eikä säästämi­nen ole kivaa.

    Nuori­son se osa jota tarvi­tatisin maa­ta rak­en­ta­maan suun­taa pysyvästi ulko­maille. Emme edelleenkään pysty houku­ta­maan investoinet­ja ja osaa­jia mis­tään tänne. Pari vuot­ta rahaa vipataan eläkerahastoista.

    Kos­ka vähääkään medi­aait­u­lon yläpuolelle nousem­i­nen ei kan­na­ta, maa henkises­ti myös rämet­tyy 70-luvun hen­keen tasa-arvoisek­si mut­ta myös eril­isu­ut­ta suvait­se­mat­tomak­si. Suuryri­tyk­sil­lä ja ay-liikeelleä menee hyvin, pk-yri­tyk­set har­venevat. Toivetyö­paik­ka on kun­nal­la paperi­eta pyörittämässä.

    Köy­hät eivät tee val­lanku­mous­ta koskaan eikä mis­sään, kumouk­sille on aina löy­tynyt erit­täin varakkaat rahoittajat. 

    Ain­oa näkyvis­sä ole­va keino on vahvis­taa Suomen pien­tä vien­ti­in kykenevää pk-sek­to­ria, teht­tin sielä pele­jä tai mitä tahansa. Se tarkoit­taa , että pk-yri­tyk­sen omsi­t­a­mi­nen kan­nataa enem­män kuin sen myymi­nen ja yri­tyk­sil­lä on mah­dol­lisu­us mak­saa palkkaa. 

    Tässä hom­mas­sa vivytelti­in ihan viimeiseen saak­ka, kiitos kolmikannan.

    Suuria yri­tyk­siä paapotaan, mut­ta noin sadan suurim­man yri­tyk­sen johdon palkko­ja saa ehkä 5 — 8 000 henkeä. Siin ei ole kade­htimiseen aihet­ta eikä syytä, ellei sitä tietois­es­ti halua lietsoa.

    Ode, siihen sin­un ideasi nyt eivät vain sovel­lu maan uudistamiseen.

    Vastaa

22. “Samal­la kun pieni vähem­mistö imee yhä suurem­pia voit­to­ja ties mihin parati­i­sei­hin, niin yksilöi­den kuin yhteiskun­nankin ulottumattomiin.”

    Ei löy­dy EU:sta poli­tikkoa kuka uskaltaisi vas­tus­taa veroparati­isien toim­intaa. Ellei sitä tun­nis­te­ta ongel­mana kansalais­ten kesku­udessa ei yhtääkään poli­tikkoa tai puoluet­ta uskalla puut­tua asi­aan. Ei edes ottaa sitä esille. 

    Poli­tikoil­ta keneltä olen asi­aa kysyn­nyt, eivät osaa/uskalla sanoa mitään selvää, tai heil­lä ei ole selvää kan­taa asi­as­ta, tai eivät tiedä asi­as­ta tarpeeksi. 

    Tämän blog­gin pitäjäkään ei ole suo­raa, selvää kan­taa ilmais­sut koskaan tietääkseni.

    Vastaa

23. No eipä mikään estä demokra­ti­aa nou­dat­ta­ma­ta tyh­mää talous­poli­ti­ikkaa ja lyhytjän­teistä talous­poli­ti­ikkaa, sem­moista jon­ka lop­putu­lok­se­na enem­mistö häviää. Ei rikkail­ta voi määrään­sä enem­pää puris­taa, ne rahat kun tup­paa­vat karkaa­maan ulko­maille tai sit­ten jäävät kokon­aan syntymättä.

    Nois­sa lati­nalaisen amerikan mais­sa on (ainakin jonk­in­sort­tisia) demokra­tioi­ta, jois­sa asi­at on tasaisin väli­a­join mokat­tu ihan itse. Enem­mistö on äänestänyt val­taan sem­moisia taho­ja jot­ka ovat sit­ten lait­ta­neet tyh­mäl­lä mut­ta kansan­su­o­sio­ta naut­ti­val­la poli­ti­ikallaan saman enem­mistön kärsimään.

    Vastaa

24. OS kir­joit­taa edel­lä: “…tulo­eroista (6) Demokra­ti­as­sa enem­mistö ei voi olla häväjiä.…Ongelmana vain on se, ettei kenel­läkään ole oikein tar­jo­ta keino­ja puut­tua kehitykseen.”

    Kumpikin OSn väite on täyt­tä potaskaa:

    1) Demokra­ti­as­sa enem­mistö voi hyvinkin hävitä, jos kusipäiset pop­ulis­tit pää­sevät syöt­tämään enem­mistölle vuosikau­sia väärää tietoa.
    Tämän seu­rauk­se­na enem­mistö alkaa hilluroi­da kaduil­la pönt­tö pimeänä.
    Esimerkkinä Sak­sa 30-luvul­la, ym.

    2) Etteikö muka kenel­läkään ole tar­jo­ta keino­ja puut­tua nykykehityksen?
    Tämä on tyyp­illi­nen pop­ulisti­nen väärä väite, vaik­ka nyky­menolle on kyl­lä tar­jol­la var­teenotet­tavia vaihtoehtoja.

    Miten olisi tuo nyky­isin muo­tia ole­van rehellisyy­den käyttöönotto?

    Taus­taa 1.

    Tilas­toke­suk­sen mukaan työt­tömyysas­teeme on nyt 6,6 %.

    Tämän mukaan tilanteemme on melko hyvä ja mitään suurem­pia ongelmia työl­lisyy­dessä ei pitäisi olla!

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan “Työlli­nen on henkilö, joka on tutkimusvi­ikol­la tehnyt ansio­työtä vähin­tään tun­nin raha­palkkaa tai luon­taise­t­ua vas­taan tai voit­toa saadak­seen, tai on ollut tilapäis­es­ti pois­sa työstä.”

    Ei yhdel­lä työ­tun­nil­la viikos­sa voi mitenkään elät­tää itseään, saati sit­ten koko perhettä!

    Lisäk­si Kreikan tyyli­in työt­tömyys-tilas­toista on siiv­ot­tu pois suuri joukko ihmisiä (250 000?), jot­ka aivan hyvin voisi­vat olla töis­sä, jos vain työn vas­taan­ot­to tehtäisi­in mahdolliseksi.

    On pop­ulis­tista kansan harhaan­jo­htamista pauha­ta jois­tain tulo­ero­jen vääryyk­sistä sil­loin kun suurel­la osal­la ihmisiä ei ole kun­nol­lista työtä ollenkaan, ja YT-rum­ba pyörii!

    Taus­taa 2.

    Mitä tuo­hon AAA-luok­i­tuk­seen tulee, kyl­lä tässäkin on paljon mätää:

    1) Päin­vas­toin kuin muiden maid­en kohdal­la, kan­sain­väliset lainanan­ta­jat arvioi­vat pää­sevän­sä käsik­si suo­ma­lais­ten eläke­varoi­hin, jos Suo­mi “tekee Kreikat” velan­hoiton­sa suhteen.
    Velkaa ottaes­saan poli­itikot pelaa­vat siis hasar­dia mei­dän eläk­er­a­hoil­lamme, jot­ka muutekin ovat nyt tun­netusti vaarassa!

    2) Julkisen velka­mme lasken­nas­sa on piilopom­mi: Val­ti­ol­la ja kun­nil­la on huo­mat­tavasti enem­män velkaa kuin mitä tilas­tot näyttävät.
    Nämä “näkymätömät” velat ovat eri­lais­ten julk­i­somis­teis­ten yhtiöi­den yms. jär­jeste­ly­jen kaut­ta, joi­ta julkiseen velka­an ei kir­ja­ta, vaik­ka pitäisi.
    Näin ollen esimerkik­si Espoon todel­li­nen vel­ka on n. viisinker­tainen ver­rat­tuna kir­jan­pidos­sa näkyvään.

    Entä OSn väite siitä, että “…kenel­läkään ole oikein tar­jo­ta keinoja…”

    Tan­skas­sa ja Hol­lanis­sa talous menee hyvin kun siel­lä merkit­tävän kokoinen pk-sek­tori toimii ket­terästi monel­la eri alal­la ja luo koko ajan uusia hyviä työpakkoja.

    Sen sijaan Suomes­sa kolmikan­nan ja suur­te­ol­lisu­u­den kartel­li-toimin­nan seu­rauk­se­na pk-sek­torin toim­inta-olo­suh­teet ovat meil­lä aina olleet huonot.

    Pienel­lä googlauk­sel­la kiin­nos­tuneet kyl­lä löytävät konkreet­tiset keinot sille miten pk-sek­torin Suomes­sa saa kukoistamaan.

    Tan­skan ja Hol­lan­nin tie olkoon Suomenkin tie!

    Sep­po Korppoo
    Ket­terä pk-yrittäjä

    Vastaa

25. Evert The Nev­er­Rest:
    Eniten henkilöstöä on vähen­net­ty teknolo­gia­te­ol­lisu­ud­es­ta. Seu­raavak­si eniten irti­sanoi­vat yksi­ty­is­ten palvelu­alo­jen yri­tyk­set. (SAK 3.1.2014)

    No tuos­sa ei ole kyse henkilöstön vähen­nyk­sistä, vaan SAK on kerän­nyt lehdis­tä uutisia irti­sanomi­sista. Teknolo­gia­te­ol­lisu­udessa esimerkik­si Rene­sasin irti­sanomiset on las­ket­tu kah­teen ker­taan, ensin fir­man Suomen toimin­not olti­in lopet­ta­mas­sa, jol­loin ilmoitet­ti­in 800 hen­gen irti­sanomi­sista, sit­ten ne onnis­tut­ti­in myymään Broad­comille ja uusi omis­ta­ja vähen­si väkeä 100 hen­gel­lä. Toisin sanoen fir­mal­la oli Suomes­sa 800 hem­moa, joista irti­san­ot­ti­in SAK:n tilas­tossa 900 ja 700 jatkaa töissä.

    Vastaa

26. Hellyyt­tävän nai­ive­ja ovat ajatuk­set siitä, että yksilöt ajat­telisi­vat käytök­sessään yhteistä hyvää. 

    Kun pien­i­t­u­loiselle ker­ro­taan, että tin­gi nyt vain lisää, vaik­ka entisel­läkään ei tule toimeen, kos­ka se on kansan kokon­aise­tu, niin ei pien­i­t­u­loinen tingi.

    Vastaa

27. Coun­try­boy: Sil­loin kun Suomel­la oli vielä enem­män val­taa talous­poli­ti­ikas­sa, olisi jo devalvoitu !

    Ei se deval­vaa­tiokaan ole autu­aak­sitekevä, sil­lä se köy­dyt­tää palka­nsaa­jia ja rikas­tut­taa varakkai­ta. Takavu­osi­na tilan­net­ta helpot­ti vähän, että korot oli­vat sään­nöstel­tyjä ja deval­vaa­tiot sulat­ti­vat velat. Nyt näin ei kävisi.

    Deval­vaa­tion kai­ho johtuu paljolti siitä, että tois­t­en köy­tymi­nen ja tois­t­en vauras­tu­mi­nen tapah­tuu piilossa.

    Vastaa

28. Kuten aina muul­loinkin joku aiheel­lis­es­ti muis­tut­taa, nk. palveluista aika suuri osa on teol­lisu­u­den palvelui­ta, eli käytän­nössä tuotan­nos­ta ja logis­ti­ikas­ta ulkois­tet­tu­ja toimintoja.

    Varsi­naiset kulut­ta­jien yksi­tyisen sek­torin palve­lut ovat harv­inaisia ja mon­elta osin har­vo­jen mak­sukyvyn ulot­tuvil­la johtuen hir­muis­es­ta veroki­ilas­ta (jota tosin eri­tyis­es­ti koti­talousvähen­nys oma­l­ta osaltaan lievittää).

    Saa­pa muuten nähdä, mitä aiheut­taa tuo 300 euron etuoikeutet­tu tulo. Siinä on nähtävästi se type­r­yys, että jos tien­aa vähänkin yli 300 euroa, se alku­peräi­nen 300 menet­tää etuoikeutetun ase­mansa. Mut­ta silti, sen ainakin jär­jen mukaan pitäisi tehdä työt­tömille — pois lukien ne, jot­ka saa­vat toimeen­tu­lo­tukea — erit­täin kan­nat­tavak­si tehdä pieniä keikkadu­une­ja ja tuu­rauk­sia, kun­han pitää huolen siitä että ei mis­sään nimessä ylitä tuo­ta rajaa. Jos tämä jär­jeste­ly men­estyy ja tuot­taa mitat­tavaa hyö­tyä kansan­taloudelle, se voisi rak­en­taa perus­taa jonkin­laisen perus­tu­lo­ratkaisun laa­jem­malle käyttöönotolle.

    Vastaa

    1. Siinä on nähtävästi se type­r­yys, että jos tien­aa vähänkin yli 300 euroa, se alku­peräi­nen 300 menet­tää etuoikeutetun asemansa. 

       Tuo väite on min­ulle kokon­aan uusi. Aja­tus olisi niin type­rä, etten ole tul­lut edes tark­ista­neek­si, onko joku ajatel­lut sen noin. En oikein usko että olisi, kos­ka mal­li­na olleessa vapaa­palokun­ta­lais­ten etuoieutetus­sa tulos­sa ei tuol­laista loukkua ollut.

       Vastaa

29. Suomes­sa enem­mistö alkaa ole­maan eri­laisia val­tion, kun­tien tai muiden julk­isy­hteisö­jen työtek­i­jöitä, eläkeläisiä tai eri­lais­ten tukien varas­sa eläjiä. Mak­sa­jat eli yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat yhä hupene­va vähem­mistö. Tässä tilanteessa julk­isten palkko­jen, eläkkei­den, tukien sekä vero­jen korot­ta­mi­nen sekä lisäve­lan­ot­to voi hel­posti saavut­taa tämän enem­mistön tuen. 

    Mil­lä perus­teel­la muka yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat ain­oi­ta “mak­sajia”??? Merkan­til­is­mi kuoli ja kuopat­ti­in jo ajat sit­ten. Ei talous noin toi­mi. Talous voisi pyöriä hyvin vaik­ka kaik­ki oli­si­vat peri­aat­teessa julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä. Tulon­si­ir­rot ja palveluista mak­samiseen liit­tyvät käytän­nöt oli­si­vat sil­lon vain eri näköisiä. 

    Meil­lä on myös julkisel­la sek­to­ril­la työn­tek­i­jöitä, jot­ka tuot­ta­vat yhteiskun­nalle selvästi enem­män kuin mitä heistä aiheutuu kulu­ja palkan, sen sivuku­lu­jen, tilaku­lu­jen ja muiden kulu­jen muo­dos­sa. Kyl­lä nämä elät­tävät yhteiskun­taa vähin­tään yhtä lail­la kuin moni “yksi­tyisen sek­torin” työn­tek­i­jä (yksi­tyisen sek­torin erit­täin merkit­tävä asi­akas on Suomes­sa julki­nen sek­tori, eikä moni yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jä tuo­ta yhteiskun­nalle enem­pää kuin mitä julki­nen sek­tori hei­dän työ­panok­ses­taan mak­saa). Esimerkik­si mon­et asiansa osaa­vat julkisen sek­torin huip­pututk­i­jat buus­taa­vat Suomen talout­ta, osaamista yms. eteen­päin enem­män kuin palkkansa ver­ran. Sen sijaan että puhutaan “julkises­ta” tai “yksi­tyis­es­tä” sek­torista meno­er­inä tai tulo­er­inä, pitäisi kat­soa, mis­sä syn­tyy lisäar­voa yhteiskun­nalle ja mis­sä ei.

    Tähän liit­tyen muis­tuu mieleen takavu­osien lomau­tuk­set suo­ma­laiskaupungeista. Tasa-arvon perus­teel­la kaik­ki työn­tek­i­jät lomautet­ti­in. Myös ne kaupunkien kannal­ta tuot­tavim­mat (osa työn­tek­i­jöistä tuo jo rahanakin moninker­tais­es­ti rahaa kaupun­gin kas­saan kuin mitä näi­den palka­s­ta aiheutuu suo­ria ja epä­suo­ria kulu­ja). Sel­l­aises­sa toimin­nas­sa ei ole mitään järkeä. Jos lomaute­taan, lomau­tuk­set pitäisi kohden­taa vain niihin toim­intoi­hin, jois­sa työn tuot­tavu­us on heikom­paa kuin mitä työstä aiheutuu kuluja.

    Vastaa

30. Siitä olen samaa mieltä, että emme ole päässeet palveluy­hteiskun­taan. Palvelui­hin ei ole kult­tuuria, jol­lon niin kysyn­nän kuin tar­jon­nankin puolel­la on haasteita.

    No ei ole kyl­lä taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­si­akaan yksi­ty­ishenkilöille maas­sa, jos­sa työtä ei juuri voi ostaa alle 25€ tun­nil­ta. Vai­h­to­suhde on suurim­malle osalle reilusti alle yksi yhteen: tun­nil­la omaa työtä ei saa ostet­tua tun­tia palve­lu­työtä. Koti­talousvähen­nys on hiukan tilan­net­ta muut­tanut mut­ta kun sekin on vasem­mis­tolle ja var­maan osalle vihre­itäkin ide­ol­o­gis­es­ti han­kala paikka.

    Palveluy­hteiskun­ta edel­lyt­tää tulo ja var­al­lisu­usero­jen repeämistä jos palvelun tuot­taa ihminen.

    Vastaa

31. Tot­ta kai enem­mistö voi demokra­ti­as­sa hävitä. Ihmi­nen kun ei ole ratio­naa­li­nen kuin jois­sain asioissa. 

    Vaikeat ajat edel­lyt­tävät ikäviä päätök­siä, mis­tä seu­raa mon­elle kansalaiselle paha mieli ja saavute­tu­ista eduista luop­umi­nen. Tässä tilanteessa suosit­tu tak­ti­ik­ka mie­len paran­tamisek­si on ongelmien kieltämi­nen tai lykkäämi­nen. Nämä kon­stit eivät kuitenkaan kovin pitkään kuitenkaan toi­mi, ja varsi­naisen syöksykier­teen alus­sa keskilu­okan protesti purkau­tuu vaaleis­sa sekä arvokon­ser­vatismin että pop­ulis­min voittokulkuna. 

    Tästä seu­raa, että demokraat­tis­es­ti val­i­tut kansan väli edus­ta­jat (vs. asiantun­ti­jat, ammat­ti­laiset, yleen­sä henkilöt joil­la on poli­it­tis­es­ta päätök­sen­teko­pros­es­sista koke­mus­ta jne) sit­ten hajot­ta­vat hal­li­tuskaudel­laan yhteiskun­nan vielä toimi­vat rak­en­teet, kun oma fiil­ispo­h­ja ker­too että näin ja omille äänestäjillekin tuli luvattua. 

    Surkeus syve­nee, ja seu­raavis­sa vaaleis­sa ollaan jo ääri­laidoil­la, autot palavat kaduil­la ja sitä seu­raavia vaale­ja ei enää ehkä tule. Sak­san 30-lukua joku taisikin jo ehdot­taa referenssiksi.

    JTS:n hah­mot­tele­ma dystopia, jos­sa maa museoidaan ja fik­sut ihmiset sanovat näkemi­in, uno­hti Kepu/persu/SDP ‑koali­tion mah­dol­lis­ta­man ympäristön tuhoamisen “työl­l­lisyy­den” nimis­sä. Sen jäl­keen meno­lip­pu­ja hamu­taan kaksin käsin, ja palu­umuut­ta­jia tai muitakaan maa­han halu­avia on varsin har­vas­sa. White flight ‑ilmiö hiukan muokat­tuna koko maan mit­takaavas­sa. Nol­lan pis­teen Suomi.

    Synkkää on — mikä siis neu­vok­si? Demokra­tia näyt­tää varsin huonol­ta metodil­ta tilanteis­sa, jois­sa äänestäjille on tar­jol­la vain ikäviä vai­h­toe­hto­ja. Esimerkkeinä vaik­ka ilmas­ton lämpiämisen hallinta tai Suomen kestävyys­va­jeen korjaaminen. 

    Hei, mites leipää ja sirkushu­ve­ja? Eli lisää Idols-äänestyk­siä, jois­sa kansa saa toteut­taa fiil­is­vaikut­tamista — ja samanaikaises­ti viedään salaa hallintokult­tuuria viimein kohti ratio­naal­ista päätöksentekoa ;).

    Tai sit­ten käy­dään tämä pros­es­si läpi ihan avoimesti. Aloite­taan vaikka­pa poli­itikok­si halu­avien pääsykokeista, jois­sa pitää esimerkik­si logi­ikkaa osa­ta ainakin tyy­dyt­täväl­lä tasol­la, luon­noti­etei­den tun­te­mus on eduk­si eikä his­to­ri­akaan haittaa.

    Keskilu­ok­ka pitää yhteiskun­nan pystyssä. Pari mui­ta rikkaam­paa ei ole yhteiskun­nalle kri­it­ti­nen ongel­ma, ja köy­histäkin hyvin voi­va keskilu­ok­ka pitää mielu­usti huol­ta, vaik­ka veroista nuriseekin. Kun nuri­na muut­tuu oman selviy­tymisen tur­vaamisek­si, tilanne on toinen. Vielä olemme tästä onnek­si kaukana, mut­ta yhdenkin hal­li­tuskau­den aikana on mah­dol­lista saa­da paljon pahaa aikaan.

    Vastaa

    1. Hei, mites leipää ja sirkushu­ve­ja? Eli lisää Idols-äänestyk­siä, jois­sa kansa saa toteut­taa fiil­is­vaikut­tamista – ja samanaikaises­ti viedään salaa hallintokult­tuuria viimein kohti ratio­naal­ista päätöksentekoa ;).

       Pres­i­dentin­vaalit?

       Vastaa

32. Raken­netaan Suomes­ta maail­man fyy­sisin yhteiskun­ta. Nos­te­taan tulovero, pääo­mavero ja per­in­tövero tap­pi­in. Raken­netaan rahal­la jäähalle­ja ja for­mu­la­halle­ja. Lah­jakkaat urheil­i­jat voivat har­joit­telun jäl­keen siir­tyvä muualle mak­samaan vero­ja. Suomen kiin­teistöo­maisu­us kasaan­tuu heille tai hei­dän vaimoilleen. Muut suo­ma­laiset voivat räk­iä räkälässä sos­sun mas­seil­la ja har­mitel­la, että omas­ta urheilu-uras­ta ei tul­lut mitään. Jotkut kärkipoli­itikotkin kan­nat­ta­vat täl­laista systeemiä.

    Vastaa

33. Viherinssi: Meil­lä on joukko ongelmia, joi­hin on vaikea puut­tua samaan aikaan. Tässä täysin ei-kat­ta­va lista esimerkkejä:

    - pien­ten palkkat­u­lo­jen pienu­us voidaan kor­ja­ta nos­ta­mal­la minimipalkkoja 

    Pien­ten palkkat­u­lo­jen pienu­us on ikuinen ongel­ma, ei tämän het­ken eri­ty­isongel­ma. Min­imi­palkko­ja ei voi nos­taa noin vain. Ne määräy­tyvät yhteiskun­nan yleisen tuot­tavu­u­den ja val­i­tun tulon­tasaus­funk­tion mukaan, eli niitä voi nos­taa noi­ta kah­ta kohtaa peukaloimal­la. Myös työl­lisyys­takui­ta tarvi­taan (=sopi­va työn­jakope­ri­aate), jot­ta palk­ka edes juok­see halukkaille.

    - työt­tömyyt­tä voidaan vähen­tää alen­ta­mal­la minimipalkkoja 

    Pitää kai alen­taa työt­tömyys­tuki­akin :-). Joskus työt­tömyys johtuu liian korkeista palkoista (muis­takin kuin min­imi­palkoista) suh­teessa yhteiskun­nan tuot­tavu­u­teen. Tämä taitaakin olla ajanko­htainen kysymys täl­lä hetkellä.

    - työt­tömien ase­maa voidaan paran­taa nos­ta­mal­la työttömyysetuuksia 

    Het­kel­lis­es­ti kai toimi­ikin, mut­tei pidem­mäl­lä tähtäimel­lä. Minä läh­estyn työt­tömyy­den pois­tamista työl­listymisen estei­den pois­tamisen näkökul­mas­ta. Tekemätön­tä työtä on aina, ja työt­tömiä ei ole järkevä olla min­im­imäärää enem­pää. Myös kep­piä ja porkkanaa tarvi­taan hie­man, eli työn­teon pitää olla nor­maal­isti työt­tömyyt­tä kan­nat­tavampi rataisu.

    - työt­tömien määrää voidaan vähen­tää laske­mal­la työttömyysetuuksia 

    Ei toi­mi yksinään, mut­ta kuten jo totesin, työt­tömyy­se­tuuk­sien pitää olla pääsään­töis­es­ti heikom­pia kuin työn­tekoe­tuuk­sien. Ja työl­listymi­nen pitää mah­dol­lis­taa. Val­tion työl­listämisvelvoite olisi yksi hark­it­semisen arvoinen periaate.

    - tulo­jakoa voidaan tasoit­taa kiristämäl­lä pro­gres­si­ivista verotusta 

    Ei taaskaan pelkästään. Tai toimisi­han tuo jonkin aikaa, jos jär­jestelmä ei vuo­taisi (esim. pääo­mat­u­loi­hin), ja jos lisä­työn kan­nus­tavu­us ei vielä katoa.

    - työn­teon kan­nus­tavu­ut­ta voidaan paran­taa vähen­tämäl­lä vero­tuk­sen progressiota 

    Ei pelkästään tämäkään. Pro­gres­sio ei saa olla liian kova. Muuten asi­aan vaikut­ta­vat mon­et seikat, eikä pro­gres­sion määrä ole kovin kriittinen.

    - talouskasvu voidaan lyhyel­lä aikavälil­lä mak­si­moi­da pois­ta­mal­la ympäristöverot 

    Näin­hän yhteiskun­tamme toimii — annetaan ympäristön mak­saa elin­ta­somme jatku­va kasvu! 🙂

    - ympäristöä voidaan suo­jel­la verot­ta­mal­la ankarasti ympäristön pilaamisesta 

    Tämä on minus­ta pääsään­töis­es­ti toimi­va kon­sti (ei toisin ain­oana toimien­piteenä). Mikä vika?

    …

    Ris­tiri­itais­ten ratkaisu­jen lisäk­si meil­lä on joukko ongelmia, joi­hin ei vält­tämät­tä ole ole­mas­sa ensim­mäistäkään ratkaisua. Hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien säi­lyt­tämi­nen Suomes­sa voi esimerkik­si olla todel­lisu­udessa tekemätön paik­ka. Palkko­ja voidaan eri­laisil­la voima­toimil­la pitää suh­teessa samas­sa ase­mas­sa mui­hin näh­den, mut­ta se on sil­loin muil­ta pois.

    Hyvä­palkkaisil­la duu­nar­i­am­mateil­la tarkoite­taan tässä ehkä tilan­net­ta, jos­sa maail­mankaup­pa vapau­tuu, ja muual­la tehdään samaa työtä paljon halvem­mal­la kuin Suomes­sa. Keino­va­likoimas­ta löy­tyy ainakin mah­dol­lisu­us raja­ta vapaa­ta kaup­paa (varataan vaikka­pa oikeus tuot­taa tiet­tyjä keskeisiä hyödykkeitä tietyn omavaraisu­us­pros­entin ver­ran koti­maas­sa). Myös koti­mais­ten raa­ka-ainei­den jalostamises­sa tarvi­taan koti­maista työtä. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa Suo­mi voi mak­saa mui­ta mai­ta korkeam­paa palkkaa, jos halu­aa, ja jos tähän on varaa. Rikkaan Suomen kan­nat­taa aina tukea joitain alo­ja, sil­lä työläi­nen on tuot­tavampi tue­tus­sakin työssä kuin työt­tömänä. Tämä pätee myös korkea­palkkaisten duunarei­den tasolle asti, jos heille ei löy­dy tuot­tavam­paa työtä (usein parem­pi niin kuin siirtää hei­dät mata­la­palkkaisem­pi­in tuet­tui­hin töihin).

    Olen siis sitä mieltä, että meil­lä on tiet­ty vara tukea myös hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien tekemistä. Kaikkia alo­ja ei kan­na­ta pitää hengis­sä, ja palkat voivat olla jonkin ver­ran maail­man­markki­nahin­to­ja korkeam­mal­la, mut­ta pieni tuki kan­nat­taa, jos olete­taan, että jotkut suo­ma­laiset tien­aa­vat niin paljon, että täl­laista tukikas­saakin kertyy.

    Ensim­mäi­nen askel ongel­man ratkaisemiseen voisi olla ongel­man määrit­telem­i­nen. Mik­si hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien häviämi­nen on ongel­ma? Tähän löy­tyy toden­näköis­es­ti iso nip­pu eri­laisia vas­tauk­sia, jot­ka vai­htel­e­vat kovin paljon näkökul­mas­ta riip­puen. Kyse voi olla oikeu­den­mukaisu­uskäsit­teestä, jonkin puolueen kan­natuk­ses­ta, ostovoimas­ta, yhteiskun­ta­rauhas­ta tai jostain muusta. 

    On hyvä jos kyseisen vaa­timus­ta­son hom­mia voi tehdä ja saa­da vielä hyvää palkkaakin. Se on ongel­ma, jos nuo duu­nar­it joutu­vat vähem­män tuot­tavi­in töi­hin, työt­tömik­si tai joutu­vat muut­ta­maan työn perässä jon­nekin kauas. Ajat­te­len asi­aa ehkä niin, että yhteiskun­nan tuot­tavu­u­den voi mak­si­moi­da niin, että jokaiselle on tar­joil­la juuri taito­ja vas­taavaa haas­tavahkoa työtä. Näin työn­tek­i­jä voi myös mak­si­moi­da palkkansa. Tuot­tavim­mat työ­paikat mah­dol­lis­ta­vat alem­pi­en palkkalu­okkien pienen tukemisen (tämä on osa yhteiskun­nan tulontasausstrategiaa).

    = = =

    Olen vielä aika paljonkin eri mieltä siitä, etteikö demokra­ti­as­sa enem­mistö voisi olla häviäjä. Se onnis­tuu hel­posti, kos­ka eri­tyis­es­ti talouteen liit­tyvät kysymyk­set ovat kovin moni­ta­hoisia. Enem­mistö voi hel­posti tehdä oman lyhyen aikavälin etun­sa mukaisen päätök­sen, joka tuot­taa pitkäl­lä aikavälil­lä erit­täin huonon tuloksen. 

    Demokra­ti­as­sa onnis­tuu hel­posti esimerkik­si yhteiskun­nan voimavaro­jen kanavoimi­nen puoluei­ta lähel­lä oleville tahoille. Tämä siis esimerkkinä tilanteessa, jos­sa voimavarat kanavoidaan enem­mistön intressien vas­tais­es­ti jollekin pienem­mälle ryh­mälle, ja jos­sa nuo voimavarat eivät tapaa tuot­taa mitään hyö­tyä enemmistölle.

    Ehkä asian voisi tode­ta niin, että demokra­ti­as­sa enem­mistö voi estää vähem­mistöä ole­mas­ta voit­ta­ja. Kos­ka kyse ei ole nol­la­summapelistä, tästä ei ole kovin paljon iloa.

    Yksi tun­net­tu sanon­ta väit­tää, että ihmiset saa­vat niin huonon hallinnon kuin ansait­se­vat. Tyh­mä enem­mistö voi siis saa­da asi­at pahastikin sotku­un, ja hävitä itsekin, kun eivät ymmär­rä, mil­laiset päätök­set tuot­taisi­vat ajan myötä hyvää.

    Enem­mistö voidaan myös koo­ta monel­la eri taval­la, ja noiden eri enem­mistö­jen päätök­set eivät aina tue toisiaan.

    Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara: Ei siis mitään perus­tu­loa vaan, jokaiselle kansalaiselle sama sum­ma joka kuukausi käteen val­tion pussista.

    Tuo kai on tarkkaan ottaen perus­tu­lon määritelmä.

    Mitä nämä kansalais­palkatut sit­ten tek­i­sivät saa­mansa palkan eteen?

    Eikä täl­lainen eri­ar­vois­tu­mi­nen sit­ten aiheut­taisi destruk­ti­ivista toim­intaa ? Eivätkö siipeil­i­jät ole maail­man viha­tu­in luokka?
    Kansalais­palkan toteut­ta­mi­nen tuot­taisi perus­suo­ma­laisille sel­l­aisen jytkyn, että vihreät eivät pää­sisi enää koskaan hallitukseen.

    Vastaa

35. TL: Mik­si Viher­vasem­mis­to ajaa Guggen­heim­iä Helsinkiin?

    Viime ker­ral­la vasem­mis­to oli tiukasti vas­taan ja oikeis­to puoles­ta. Onko tilanne nyt siis muuttunut?

    Sylt­ty: Nois­sa lati­nalaisen amerikan mais­sa on (ainakin jonk­in­sort­tisia) demokra­tioi­ta, jois­sa asi­at on tasaisin väli­a­join mokat­tu ihan itse. Enem­mistö on äänestänyt val­taan sem­moisia taho­ja jot­ka ovat sit­ten lait­ta­neet tyh­mäl­lä mut­ta kansan­su­o­sio­ta naut­ti­val­la poli­ti­ikallaan saman enem­mistön kärsimään.

    Siel­lä on kyl­lä melkein enem­män niitä, jois­sa on alku­jaankin ollut syvä luokka­jako, jota säi­lyt­tämäl­lä maa ei ole koskaan kum­moi­seen rikas­tu­miseen päässyt ja joka on vain tuot­tanut rikol­lisu­ut­ta ja kor­rup­tio­ta. Tästä johtu­vaa ongel­mavyy­hteä ei yksi sil­loin täl­löin valit­tu pop­ulisti kor­jaa, vaik­ka keinot oli­si­vatkin hyviä. Usein toki eivät ole, kos­ka suurin osa “osaa­jista” eivät tilan­net­ta halua korjata.

    Vastaa

36. Sep­po Korp­poo:

    ‘snip’
    Demokra­ti­as­sa enem­mistö voi hyvinkin hävitä, jos kusipäiset pop­ulis­tit pää­sevät syöt­tämään enem­mistölle vuosikau­sia väärää tietoa.
    ‘snip’
    Entä OSn väite siitä, että “…kenel­läkään ole oikein tar­jo­ta keinoja…”
    ‘snip
    Pienel­lä googlauk­sel­la kiin­nos­tuneet kyl­lä löytävät konkreet­tiset keinot sille miten pk-sek­torin Suomes­sa saa kukoistamaan.

    Tan­skan ja Hol­lan­nin tie olkoon Suomenkin tie!
    Sep­po Korppoo
    Ket­terä pk-yrittäjä

    Taitaa­pa tämä olla juuri sitä mitä ‘kusipäiset pop­ulis­tit pää­sevät syöt­tämään enemmistölle’.
    Vai että ‘pienel­lä googlauk­sel­la’, ilmeis­es­ti taloud­es­ta päät­tävil­lä instans­seil­la ei ole nettiyhteyttä?

    Vastaa

37. JTS: Tässä hom­mas­sa vivytelti­in ihan viimeiseen saak­ka, kiitos kolmikannan.

    No, EK ei edes halun­nut neuvotella.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara: Tuo kai on tarkkaan ottaen perus­tu­lon määritelmä.

    Mitä nämä perus­tu­lo­työläiset sit­ten tek­i­sivät palkkansa vasti­neek­si ? Kyl­lä kansalais­palk­ka tuo tul­lessaan perus­suo­ma­laisille sel­l­aisen jytkyn, että vihreät jäävät ikuiseen hallituspaisioon.

    Vastaa

39. Kun palkat ovat nousseet ja työa­jat lyhen­tyneet, entistä tarmokkaam­min on kan­nat­tanut etsiä uusia inno­vaa­tioi­ta pait­si työn­tek­i­jöi­den avuk­si myös ennen kaikkea kor­vaa­maan työn­tek­i­jöitä. Työ­paikko­jen säi­lymisen 1980-luvul­la taisi pelas­taa hitaampi inno­vaa­tioke­hi­tys, uusille inno­vaa­tioille oli huonom­mat edel­ly­tyk­set. Sil­loin ei kyet­ty niin nopeasti investoimaan sel­l­aiseen uuteen, joka kor­vasi työvoimaa enem­män kuin kysyn­nän kasvu sai aikaan tuotan­non lisäämisen aiheut­ta­maa työvoiman rekry­toin­tia. Sil­loin­han san­ot­ti­in, että 3% riit­tää ylläpitämään työl­lisyy­den. Nyt sekään riit­täisi kuin joil­lain aloil­la eri­ty­isosaavien työn­tek­i­jöi­den työ­paikko­jen säi­lymiseen. Inno­vaa­tio­than ovat talouskasvun edel­ly­tys, mut­ta on paradok­si, että sen hin­tana on yhä enem­män per­in­teis­ten työtek­i­jöi­den, siis keskilu­okan, aina vain pienem­pi tarve. 

    Jos kuitenkin talous kas­vaa, edes ajoit­tain, yhä tärkeäpää olisi uusi tulon­jako, kun talouskavu ruokkii pääo­mat­u­lo­ja palkkat­u­lo­jen sijaan.

    Vastaa

40. Sep­po Korp­poo: Tilas­toke­suk­sen mukaan työt­tömyysas­teeme on nyt 6,6 %.
    Tämän mukaan tilanteemme on melko hyvä ja mitään suurem­pia ongelmia työl­lisyy­dessä ei pitäisi olla!

    Mik­si muuten puhutaan ylipäätään niin paljon koko työt­tömyysas­teesta? Paljon tärkeäm­pää on se, moniko tekee palkkatyötä, ja kuin­ka paljon sitä palkkatyötä yhteen­sä tehdään. Tun­timäärä pitäisi saa­da ylös, ja se pitäisi saa­da jakau­tu­maan kohtu­ullisen tasais­es­ti pop­u­laa­tion kesken. Pelkkä “olen vähin­tään tun­nin viikos­sa palkkatöis­sä” ei paljon ker­ro, kos­ka haaruk­ka on esimerkik­si 1–100 tuntia.

    Vastaa

41. Tom­mi Uschanov: En ole huo­man­nut, että kukaan olisi myöhem­minkään kumon­nut tätä väitettä

    Minä en kir­joit­tanut julkisen sek­torin palkol­lis­ten määrästä, vaan julkisen sek­torin palvelu­jen kus­tan­nusten määrästä, joka pitää sisäl­lään verora­hoil­la oste­tut palvelut.

    Viherinssi: esit­tämäsi Ruotsin luvut ovat rel­e­vant­te­ja, Suomen luvut eivät

    Terävä havain­to. Olisin voin­ut ver­tail­la samo­ja luku­ja Ruotsin ja Suomen välil­lä, mut­ta ver­taile­via luku­ja ei löy­dy. Suomes­ta näet löy­tyy vain irti­sanomis­luku­ja ja Ruot­sista vain vas­taavia työl­listämis­luku­ja ja nekin ovat eri tilastoissa.

    Vastaa

    1. Suomes­ta löy­tyy sekä luvut työl­lis­ten määrästä, että tehdy­istä työ­tun­neista. Kyyä ver­tailukelpoiset tilas­tot ovat ole­mas­sa, jol­la ver­ra­ta Ruot­sia ja Suomea.

       Vastaa

42. Juani­to:
    “Samal­la kun pieni vähem­mistö imee yhä suurem­pia voit­to­ja ties mihin parati­i­sei­hin, niin yksilöi­den kuin yhteiskun­nankin ulottumattomiin.”

    Ei löy­dy EU:sta poli­tikkoa kuka uskaltaisi vas­tus­taa veroparati­isien toim­intaa. Ellei sitä tun­nis­te­ta ongel­mana kansalais­ten kesku­udessa ei yhtääkään poli­tikkoa tai puoluet­ta uskalla puut­tua asi­aan. Ei edes ottaa sitä esille. 

    Poli­tikoil­ta keneltä olen asi­aa kysyn­nyt, eivät osaa/uskalla sanoa mitään selvää, tai heil­lä ei ole selvää kan­taa asi­as­ta, tai eivät tiedä asi­as­ta tarpeeksi. 

    Tämän blog­gin pitäjäkään ei ole suo­raa, selvää kan­taa ilmais­sut koskaan tietääkseni.

    Nuo veroparati­i­ist ovat lähempänä kuin uskom­mekaan. Hol­lan­ti, Irlan­ti, Belgia,Luxemburg, etc

    Läh­es kaik­ki Suomen kannal­ta merkit­tävät veroparati­isit ovat EU:n jäseniä

    Vastaa

43. “Hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien säi­lyt­tämi­nen Suomes­sa voi esimerkik­si olla todel­lisu­udessa tekemätön paik­ka. Palkko­ja voidaan eri­laisil­la voima­toimil­la pitää suh­teessa samas­sa ase­mas­sa mui­hin näh­den, mut­ta se on sil­loin muil­ta pois.”

    Tämä luo uuden uhkakuvan:Jos Suomes­sa on tar­jol­la on vain paskadu­une­ja niin se käyn­nistää maas­ta­muu­ton, kuten on käynyt Baltiassa.

    Suomea uhkasi jo 60–70-luvuilla maas­ta­muu­ton aiheut­ta­ma työvoima­pu­la, mut­ta sil­loin työ­markki­noille tuli niin mas­si­ivi­nen joukko työn tar­joa­jia , että se paikkasi maas­ta­muu­ton aiheut­ta­man tappion.

    Myöskin työn tuot­tavu­ut­ta nos­tet­ti­in valtavasti.

    Kes­ki-Euroopas­sa , eri­tyis­es­ti Sak­sas­sa ‚suuret ikälu­okat ovat eläköi­tymässä vas­ta 2010–2020 luvul­la ja on var­maa, että Sak­sa houkut­taa duu­nar­ia jatkossa

    Vastaa

44. Nämä Soin­in­vaaran esseet näyt­tävän nojaa­van käsi­tyk­seen, että tulo­erot Suomes­sa kas­va­vat. Näin ei kuitenkaan ole. Kat­so­ma­l­la tilas­tokeskuk­sen tulon­ti­las­to­ja voi nähdä että tulon­jako on ollut yhtä tasa-arvoista koko 2000-luvun.

    Vastaa

    1. Nämä Soin­in­vaaran esseet näyt­tävän nojaa­van käsi­tyk­seen, että tulo­erot Suomes­sa kas­va­vat. Näin ei kuitenkaan ole. Kat­so­ma­l­la tilas­tokeskuk­sen tulon­ti­las­to­ja voi nähdä että tulon­jako on ollut yhtä tasa-arvoista koko 2000-luvun.

       Tarkoi­tat ilmeis­es­ti tätä kuvaa?
       
       Minus­ta tuo näyt­täisi siltä, että tulo­erot kasvoivat vuo­teen 2007. Sen jäl­keen pääo­mat­u­lot rom­ah­ti­vat ja gini-ker­roin las­ki. Taustal­la kuitenkin palkkaero­jen kasvu on jatkunut ja palkkaeroista olen kir­joit­tanut, kos­ka alle 30-vuo­ti­aiden palkkaerot ennus­ta­vat ero­jen nopeaa kasvua. Vaatii myös aika pes­simististä luon­net­ta luot­taa siihen, että tämä tulo­ja tasaa­va lama jatkuu maail­man tappiin.

       (Kuva ei näköjään tule kom­menteis­sa näkyviin.)

       Vastaa

45. Oho: No ei ole kyl­lä taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­si­akaan yksi­ty­ishenkilöille maas­sa, jos­sa työtä ei juuri voi ostaa alle 25€ tun­nil­ta. Vai­h­to­suhde on suurim­malle osalle reilusti alle yksi yhteen: tun­nil­la omaa työtä ei saa ostet­tua tun­tia palve­lu­työtä. Koti­talousvähen­nys on hiukan tilan­net­ta muut­tanut mut­ta kun sekin on vasem­mis­tolle ja var­maan osalle vihre­itäkin ide­ol­o­gis­es­ti han­kala paikka.

    Palveluy­hteiskun­ta edel­lyt­tää tulo ja var­al­lisu­usero­jen repeämistä jos palvelun tuot­taa ihminen.

    Hol­lan­nin bkt tulee 30 % palvelu­jen viennistä.Mutta ei Hol­lan­ti vie piika-eikä yövar­ti­japalvelui­ta vaan talouteen, kaup­paan, laki­a­sioi­hin liit­tyviä asiantun­ti­japalvelui­ta, joista mak­se­taan moninker­tainen korvaus.

    Suomes­sa ei edes ymmär­retä minkälainen on nykyaikainen palveluy­hteiskun­ta vaan haikail­laan 1800-luvun Impi­vaara piikayhteiskuntaa

    Vastaa

46. Evert The Nev­er­Rest: Minä en kir­joit­tanut julkisen sek­torin palkol­lis­ten määrästä, vaan julkisen sek­tor­in­palvelu­jen kus­tan­nusten määrästä, joka pitää sisäl­lään verora­hoil­la oste­tut palvelut.
    ‘snip’

    Siis met­sästysseu­rat ja pilkki­jöi­den yhdistykset 😉

    Vastaa

47. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kes­ki-Euroopas­sa, eri­tyis­es­ti Sak­sas­sa, suuret ikälu­okat ovat eläköi­tymässä vas­ta 2010–2020 luvul­la ja on var­maa, että Sak­sa houkut­taa duu­nar­ia jatkossa

    Tuo­ta… eikös nyt jo ole 2010-luku? Niin että kaik­ki sak­saa luke­neet Suomen suurten ikälu­okkien duu­nar­it vaan Saksaan!

    Vastaa

48. Liian van­ha: Hol­lan­nin bkt tulee 30 % palvelu­jen viennistä.Mutta ei Hol­lan­ti vie piika-eikä yövar­ti­japalvelui­ta vaan talouteen, kaup­paan, laki­a­sioi­hin liit­tyviä asiantun­ti­japalvelui­ta, joista mak­se­taan moninker­tainen korvaus.

    Hol­lan­ti onkin käytän­nössä veroparatiisi.

    Eli ei muu­ta kuin yri­tysvero alas ja houkut­tele­maan suuria kv-fir­mo­ja, joille sit­ten voimme myy­dä hyväl­lä hin­nal­la kallista verokon­sul­toin­tia siitä, kuin­ka muide maid­en tulot keplotel­laan Suomen erit­täin alhaisen verokan­nan tuloiksi.

    Vastaa

49. Liian van­ha: Hol­lan­nin bkt tulee 30 % palvelu­jen viennistä.Mutta ei Hol­lan­ti vie piika-eikä yövar­ti­japalvelui­ta vaan talouteen, kaup­paan, laki­a­sioi­hin liit­tyviä asiantun­ti­japalvelui­ta, joista mak­se­taan moninker­tainen korvaus.

    Suomes­sa ei edes ymmär­retä minkälainen on nykyaikainen palveluy­hteiskun­ta vaan haikail­laan 1800-luvun Impi­vaara piikayhteiskuntaa

    Tässä Liian van­ha osuu ker­rankin naulan kan­taan. Suomes­sa kun puhutaan “palveluy­hteiskun­nas­ta” kaikille tulee mieleen siivous, lumen­lu­on­ti, las­ten­hoito ja remon­tit, 30 e/h mii­nus koti­talousvähen­nys. Tämä ei ole 2000-luvun palveluy­hteiskun­taa ollenkaan vaan kokoomus­laista ide­ol­o­gista skeidaa! 

    Hyvän­laa­tu­inen palveluy­hteiskun­ta tekee nimeno­maan näitä asiantun­ti­japalvelui­ta, joi­hin Liian van­han lis­tan lopuk­si lisäisin myös teknisen suun­nit­telun, teknolo­giake­hit­tämisen ja ohjelmis­toi­hin (viihde ja hyö­tykäyt­tö) liit­tyvän palve­lu­tuotan­non, niin koti­markki­noille kuin vientiin.

    Vastaa

    1. Kyl­lä koti­talouk­sien kulu­tus myös Hol­lan­nis­sa ja Keski_Euroopassa yleen­säkin on paljon palvelu­pain­ot­teisem­paa. Rav­in­to­lat, kahvi­lat ja baar­it, pesu­lat, myös koti­a­pu, tak­sit ja muu sel­l­ainen on paljon käytetympää.

       Vastaa

50. Krtek:Hyvän­laa­tu­inen palveluy­hteiskun­ta tekee nimeno­maan näitä asiantun­ti­japalvelui­ta, joi­hin Liian van­han lis­tan lopuk­si lisäisin myös teknisen suun­nit­telun, teknolo­giake­hit­tämisen ja ohjelmis­toi­hin (viihde ja hyö­tykäyt­tö) liit­tyvän palve­lu­tuotan­non, niin koti­markki­noille kuin vientiin.

    No tässä taas uno­hde­taan reaal­i­maail­man aset­ta­mat rajoit­teet: kaik­ista ei ole asiantun­ti­jatyöhön. slo­gan panos­te­taan koulu­tuk­seen tai panos­te­taan korkean tuot­tavu­u­den työhön on ihan ont­to, tätä samaa on hoet­tu län­si­mais­sa viimeiset 30v!

    Vastaa

51. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä koti­talouk­sien kulu­tus myös Hol­lan­nis­sa ja Keski_Euroopassa yleen­säkin on paljon palvelu­pain­ot­teisem­paa. Rav­in­to­lat, kahvi­lat ja baar­it, pesu­lat, myös koti­a­pu, tak­sit ja muu sel­l­ainen on paljon käytetympää. 

    Täl­laiseenkö palvelu­jen kulu­tuk­seen kun­non kaupunki­laisen pitäisi Suomes­sakin pyrkiä?

    Vastaa

52. Johta­jien suuri palk­ka ‑keskustelu käyn­nistyi Mika Vehviläisen (ex Nokia) täysin pelisilmät­tämästä alus­ta val­tiony­htiö Finnairilla.
    Mega­palkko­jen ongelmia on onnek­si vain muu­ta­man kymme­nen hen­gen ongel­ma, joka pystyt­täneen ratkaise­maan ilman populismia. 

    Hyvä keino on, että johto­ryh­män palkat ja palkkiot lis­tataan vuoskier­to­muk­ses­sa ja toim­i­tusjo­hta­ja ansio­ta­so hyväksytään yhtiökok­ouk­ses­sa. Vero­ja niistäkin tuloista maksetaan.

    Helpoin verokik­ka on reilun vuo­den komen­nus ulko­mi­al­la, sil­lä aika sio joukko Nokian option­saa­jia vält­ti vero­tus­ta. Sekään ei enää onnis­tu helpol­la. Optio­tu­lot verote­taan ansioulu­na ja ovat yleen­sä myös kertaluontoisia.

    Ei johta­jille enää tarvitse antaa autoe­t­ua ja työ­suhdea­sun­toa tai mui­ta aiem­min aliv­erotet­tu­ja kum­mallisia etuja.

    Poli­ti­ikan ongel­ma on vakavampi,

    Kaikil­la puolueilal on ollut suuria vaikeuk­sia rekry­toi­da uusia jäseniä, eteenkään aito­ja jäseniä, toimintaansa.

    Toki van­ha puole-elei­it­ti halu­aa säi­lyt­tää paikkansa, joten nuorem­paa sukupolvea ei kai­va­ta kil­paile­maan äänistä, mut­ta toki keit­tämään kahvia.

    Jäs­nyys paikallisy­hdis­tyk­sessä, siinä puhee­jo­hta­ju­us, piiriy­hdis­tyk­sen hal­li­tuk­seen, kun­nal­lise­hdokku­us, kun­nan­val­tu­us­tosa, kansae­dus­ta­jae­hdokku­us — ja puoleen myön­tämä riit­tävä vaali­ra­hoi­tus. Jotkut emen­vät tästä läpi nopeasti, eteenkin jos isä tai äiti tes­tam­n­ta­ta äänet ja edustuspaikat.

    Ei tuo pros­es­si kiin­nos­ta enää ketään. Jotain muu­ta on keskittävä.
    Tässä kaikkoa­vat muut kuin eläköi­tyneet äänestäjät uurnil­ta ja se teiede­tään mil­laista poli­ti­ikkaa siitä syntyy.

    Vastaa

53. Krtek: Hyvän­laa­tu­inen palveluy­hteiskun­ta tekee nimeno­maan näitä asiantun­ti­japalvelui­ta, joi­hin Liian van­han lis­tan lopuk­si lisäisin myös teknisen suun­nit­telun, teknolo­giake­hit­tämisen ja ohjelmis­toi­hin (viihde ja hyö­tykäyt­tö) liit­tyvän palve­lu­tuotan­non, niin koti­markki­noille kuin vientiin.

    Joo, mut­ta sitä ei mil­lään julkisen sek­torin kikkailul­la tai Vihrei­den ener­giaverop­u­uhasteluil­la saa­da aikaan. 

    Palvelu­vi­en­tiä on pääosin kah­den­laista. Teol­lisu­u­den­palve­lut jot­ka tarvit­se­vat sen teol­lisu­u­den ja eri­laisen finanssialan palve­lut jot­ka ovat pirun kil­pail­lut markki­nat ja niil­lä työsken­televille mak­se­taan korkei­ta palkko­ja (=tulo­erot). Nämä työn­tek­i­jät saat­ta­vat sit­ten käyt­tää niitä piika­palvelui­ta kos­ka siihen on tulo­ero­jen val­lites­sa varaa.

    Suomes­sa tun­nu­taan varsinkin viher­vasem­mis­ton puolelta vas­tut­te­van molem­pia, joten jäl­jelle jää vain imag­inääri­nen palvelu­pe­rus­tainen kestävän kehi­tyk­sen inno­vaa­tioy­hteiskun­ta eli sanahelinää.

    Men­while, kaiken tukah­dut­ta­va julki­nen sek­tori jatkaa paisum­is­taan velka­ra­hal­la tuot­taen yhä vähem­män mitään tarpeellista.

    Vastaa

54. Liian van­ha: Tämä luo uuden uhkakuvan:Jos Suomes­sa on tar­jol­la on vain paskadu­une­ja niin se käyn­nistää maas­ta­muu­ton, kuten on käynyt Baltiassa.

    Se on mah­dol­lista, mut­ta maa­han­muu­tossa tarvi­taan on kak­si paikkaa, “mis­tä” ja “minne”. Bal­teil­la on paljon valin­nan­varaa, mut­ta jos Suomen keskilu­okan olot heikkenevät globaaleista syistä, hyvää muu­ton kohdet­ta voi olla vaikea löytää. Taval­lis­ten ihmis­ten muut­toli­ike on kohti korkeam­man elin­ta­son mai­ta, jois­sa ei joudu liikaa tin­kimään tavois­taan ja arvoistaan.

    Tilanne ei muu­tu kovin paljon helpom­mak­si, vaik­ka jokin Nor­ja onnis­tu­isi pitämään paikallis­tu­uril­la keskilu­okkansa olot hyv­inä. Han­nuhan­hi­mai­hin ei mah­du kovin paljon ulko­laista keskilu­okkaa, kos­ka sit­ten väkimäärä alkaa lai­men­taa sitä tuuria, jol­la hom­ma on toiminut.

    Tätä taus­taa vas­ten mei­dän olisi tässä vai­heessa hyvä ihan tosis­samme miet­tiä, mitä voisimme tehdä, ettei Suomeen jäisi vain “paskadu­une­ja”. Men­nyt­tä maail­maa ei saa takaisin, mut­ta tule­vaan voisi yrit­tää sopeu­tua jo valmi­ik­si. Ainakin yksi asia on sen miet­timi­nen, mikä tekee “paskadu­uneista” nimen­sä veroisia. 

    Ymmär­rän ter­min puhe­lin­myyn­nin tai sijoi­tus­neu­von­nan yhtey­dessä, mut­ta minus­ta se on äärim­mäisen alen­ta­va ter­mi esimerkik­si siivoustyöstä tai mata­la­palkkaises­ta rav­in­to­la-alan työstä. Mik­si tois­t­en ihmis­ten arjen helpot­ta­mi­nen palkkaa vas­taan on niin vähän arvostettua?

    Vastaa

55. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­ta löy­tyy sekä luvut työl­lis­ten määrästä, että tehdy­istä työ­tun­neista. Kyyä ver­tailukelpoiset tilas­tot ovat ole­mas­sa, jol­la ver­ra­ta Ruot­sia ja Suomea.

    Löy­tyykö sekin tieto, miten nämä työ­tun­nit jakau­tu­vat ihmis­ten kesken? Yritin tuo­ta tietoa löytämistäni tilas­toista saa­da irti, mut­ta men­estys ei ollut kovin hyvä. Voi olla, etten osan­nut etsiä oikeal­la nimel­lä näitä tilastoja.

    Eri­tyis­es­ti kuitenkin toivoisin, että poli­it­tises­sa keskustelus­sa puhut­taisi­in työl­lisyy­destä, ei työt­tömyy­destä. Työt­tömyys on sosi­aa­li­nen ongel­ma, työl­lisyy­den matalu­us kansan­taloudelli­nen. Jos kansan­talous sakkaa, sosi­aal­isille ongelmille alkaa olla vaikea tehdä mitään, sik­si työl­lisyy­den matalu­us on kaikkein suurin ongelma.

    Tässä suh­teessa ilmeis­es­ti tehty­jen pal­ka­llis­ten työ­tun­tien kokon­ais­määrä olisi paras yksit­täi­nen luke­ma kat­sot­tavak­si. Työt­tömyys vähe­nee ja työl­lisyys kohe­nee, jos jol­lain tem­pul­la saadaan suuri joukko työt­tömiä tekemään pieni määrä palkkatöitä. Täl­laisel­la tem­pul­la ei kuitenkaan saa­da kansan­talout­ta parem­paan jamaan.

    En kuitenkaan väitä, etteikö työ­tun­tien mak­si­moin­ti­akin voitaisi tehdä tem­put­ta­mal­la. Siitä ei ole iloa, että henkilö A kaivaa ojaa ja B täyt­tää sitä.

    Vastaa

56. Koti-isä: Yksi posi­ti­ivi­nen merk­ki on HS:nkin tänään uuti­soima viher­vasem­mis­to, joka nykyään enem­mistönä päät­tää Helsin­gin asioista.

    Viher­vasem­mis­to on suurin syylli­nen kaik­keen ihme sekoilu­un, jos­sa ammu­taan omaan jalka­an ja kehutaan sen ole­van vas­tu­ullista ja hienoa.

    Kyseinen hienous lop­puu kuin seinään, kun rahat lop­puu ja sit­ten jäl­ki on aika pahaa.

    Vastaa

57. Tapio: Ei se deval­vaa­tiokaan ole autu­aak­sitekevä, sil­lä se köy­dyt­tää palka­nsaa­jia ja rikas­tut­taa varakkai­ta. Takavu­osi­na tilan­net­ta helpot­ti vähän, että korot oli­vat sään­nöstel­tyjä ja deval­vaa­tiot sulat­ti­vat velat. Nyt näin ei kävisi.

    Deval­vaa­tion kai­ho johtuu paljolti siitä, että tois­t­en köy­tymi­nen ja tois­t­en vauras­tu­mi­nen tapah­tuu piilossa.

    No tätä euron deval­vaa­tio­ta ovat nyt kyl­lä kaipaa­mas­sa lähin­nä lib­er­taar­it ekon­o­mistit mallia Wahlroos. Ei se autu­ut­ta tuo, mut­ta saisi ehkä talouden pyörät pyörimään parem­min globaalis­sa maail­mas­sa. Huvit­tavaa sinän­sä, että euroon liityt­täessä puhut­ti­in siitä, että nyt ei voi­da enää koskaan devalvoi­da. Mut­ta kyl­lä niin voidaan tehdä Euroalueel­la mm. setelira­hoituk­sel­la. Sitähän taisi kai­va­ta jopa pres­i­dent­timme joku aika sitten !

    Vastaa

58. Krtek: Hyvän­laa­tu­inen palveluy­hteiskun­ta tekee nimeno­maan näitä asiantun­ti­japalvelui­ta, joi­hin Liian van­han lis­tan lopuk­si lisäisin myös teknisen suun­nit­telun, teknolo­giake­hit­tämisen ja ohjelmis­toi­hin (viihde ja hyö­tykäyt­tö) liit­tyvän palve­lu­tuotan­non, niin koti­markki­noille kuin vientiin.

    Kuka niitä tuottaa?

    Tässä koko keskustelus­sa yht­enä punaise­na rih­mana on aja­tus siitä, että asiantun­ti­joil­la (“kog­ni­ti­ivisel­la eli­it­il­lä”) menee tule­vaisu­udessakin hyvin, mut­ta lopuille on vaikea löytää hyvin tuot­tavaa työtä. Yllä on juuri kuvat­tu näitä asiantun­ti­japalvelui­ta, jot­ka ovat tyyp­il­lis­es­ti nimeno­maan B2B-palveluita.

    Osit­tain koti­maisen palvelusek­torin kas­vami­nen johtuu ulkois­tamis­es­ta. Ulkois­t­a­mi­nen lisää yri­tys­ten välisiä toim­into­jen (= palvelu­iden) osto­ja huo­mat­tavasti, mut­ta työtä se ei tuo yhtään lisää. Sama ilmiö näkyy myös kan­sain­välis­es­ti. Asiantun­ti­japalvelu­iden kokon­ais­määrä ei vält­tämät­tä ole kovin ihmeesti kas­vanut, mut­ta nykyään niil­lä käy­dään paljon kauppaa.

    Me myös myymme palvelui­ta ulko­maille ihan merkit­täviä määriä. Käytän­nössä myyn­ti­tuote on useim­miten suo­ma­lainen insinööri­työ, joka tyyp­il­lis­es­ti liit­tyy myy­ty­i­hin tuotteisiin. 

    Tätä työtä on vaikea kovin paljon repiä suurem­mak­si osak­si BKT:ta, kos­ka myyn­tikelpoisen työn tek­i­jöitä on rajoitet­tu määrä. Teknisen alan koulu­tus­ta on lisät­ty vah­vasti viime vuosikym­meninä, mut­ta siinä alkaa olla raja vas­tas­sa nyky­isil­lä oppi­sisäl­löil­lä. (Sivukom­ment­ti­na kuitenkin on pakko tode­ta, että voimakkaal­la panos­tuk­sel­la perusk­oulun luma-opetuk­seen asi­aan saat­taisi voi­da vaikut­taa merkittävästikin.)

    Krtek: Suomes­sa kun puhutaan “palveluy­hteiskun­nas­ta” kaikille tulee mieleen siivous, lumen­lu­on­ti, las­ten­hoito ja remon­tit, 30 e/h mii­nus koti­talousvähen­nys. Tämä ei ole 2000-luvun palveluy­hteiskun­taa ollenkaan vaan kokoomus­laista ide­ol­o­gista skeidaa!

    Mik­sei se lumen­lu­on­tipalvelun osta­ja voisi olla sosi­aalidemokraat­ti­nen mummo?

    Jos koti­talouk­sille ja yksi­ty­isille ihmisille suun­natut palve­lut hin­noitel­laan ja miel­letään sel­l­aisek­si, että ne ovat kalli­ita luk­sus­tuot­tei­ta, ne jäävät mak­sukyky­isimpi­en ilok­si. Ja kun niitä mak­sukyky­isiä ei tasaisen tulon­jaon maas­sa ole kovin paljon, asi­as­ta on vaikea saa­da kansan­taloudel­lis­es­ti merkittävää.

    Koti­talousvähen­nys yrit­tää siiv­ota kohtu­u­ton­ta veroki­ilaa pois, mut­ta sen kohden­tu­mi­nen ei vält­tämät­tä ole mitenkään eri­tyisen onnis­tunut­ta. Jos se kohdis­tuu remont­tei­hin tai ikäih­mis­ten hoita­miseen, se ei työl­lisyyt­tä juuri kohenna.

    Kyse ei myöskään ole pelkästään rahas­ta, vaan asen­teil­la on paljon merk­i­tys­tä. Moni per­he läh­tee mielu­um­min viikok­si Thaimaaseen kuin käyt­tää siivous­palvelua. Suo­ma­lainen ostaa vain sel­l­aista palvelua, jota ei osaa tai pysty itse tuottamaan.

    Vastaa

59. Osmo Soin­in­vaara: Tarkoi­tat ilmeis­es­ti tätä kuvaa?Minusta tuo näyt­täisi siltä, että tulo­erot kasvoivat vuo­teen 2007. Sen jäl­keen pääo­mat­u­lot rom­ah­ti­vat ja gini-ker­roin laski. 

    Itseasi­as­sa kat­selin tätä sivua:

    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05–22_kat_002_fi.html

    Kun noi­ta eri­laisia tulomääritelmiä ja aika­jän­teitä kat­soo, niin useim­mat määritelmät ja useim­mat aika­jän­teen tuke­vat väitet­tä että tulo­erot eivät kas­va. Minus­ta vas­takkainen väite edel­lyt­tää tarkoi­tushakuista datan määrittelyä.

    Kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa Suo­mi sijoit­tuu myös maail­man tasa-arvoisimpi­en maid­en joukkoon.

    Vastaa

60. Eemil: Mitä nämä perus­tu­lo­työläiset sit­ten tek­i­sivät palkkansa vasti­neek­si ? Kyl­lä kansalais­palk­ka tuo tul­lessaan perus­suo­ma­laisille sel­l­aisen jytkyn, että vihreät jäävät ikuiseen hallituspaisioon. 

    Jaa. Itse ainakin PS:ää muu­tamis­sa viime vaaleis­sa äänestäneenä kan­natan lämpimästi aja­tus­ta jonkin­lais­es­ta perus­tu­lo- tai tilimallista.

    Vastaa

61. Viherinssi: Se on mah­dol­lista, mut­ta maa­han­muu­tossa tarvi­taan on kak­si paikkaa, “mis­tä” ja “minne”. Bal­teil­la on paljon valin­nan­varaa, mut­ta jos Suomen keskilu­okan olot heikkenevät globaaleista syistä, hyvää muu­ton kohdet­ta voi olla vaikea löytää. Taval­lis­ten ihmis­ten muut­toli­ike on kohti korkeam­man elin­ta­son mai­ta, jois­sa ei joudu liikaa tin­kimään tavois­taan ja arvoistaan. 

    Vas­taus on tietenkin C) eli Kana­da. Tai Aus­tralia, jos tykkää lämpimämmästä.

    Viherinssi:
    Ymmär­rän ter­min puhe­lin­myyn­nin tai sijoi­tus­neu­von­nan yhtey­dessä, mut­ta minus­ta se on äärim­mäisen alen­ta­va ter­mi esimerkik­si siivoustyöstä tai mata­la­palkkaises­ta rav­in­to­la-alan työstä. Mik­si tois­t­en ihmis­ten arjen helpot­ta­mi­nen palkkaa vas­taan on niin vähän arvostettua? 

    Min­ulle tietyn­laiseen “paskadu­unin” kat­e­go­ri­aan menee peri­aat­teessa karkeasti kaik­ki sel­l­ainen työ, jos­sa ei pysty luo­maan mitään uut­ta, ja/tai eten­emään ural­laan vaativampiin/vastuullisempiin tehtävi­in. Jos ain­oana näköalana nykyisessä työssä on tehdä sitä samaa asi­aa samal­la taval­la seu­raa­vat 20 vuot­ta, eikä työstäsi jää oikein mitään näkyvää jäl­jelle, niin onhan se oma­l­la taval­laan aika masentavaa.

    Vastaa

62. Tapio: Deval­vaa­tion kai­ho johtuu paljolti siitä, että tois­t­en köy­tymi­nen ja tois­t­en vauras­tu­mi­nen tapah­tuu piilossa.

    Ei, vaan siitä, että arvo muut­tuu kaik­il­ta ja kaikelta, joka on sidot­tu rahan arvoon. Se on reilumpaa kuin ns. sisäi­nen deval­vaa­tio, jos­sa lähin­nä palka­nsaa­jien ja pien­i­t­u­lois­t­en palkko­ja leikataan. Täl­löin­hän lisäk­si johta­jat saa­vat bonuk­sia onnis­tu­mis­es­ta ja omis­ta­jille säästyy suurem­pi osu­us. Osa toki men­nee niihin hin­nanalen­nuk­si­in, joil­la oper­aa­tio­ta perustellaan.

    Viherinssi: Mik­si tois­t­en ihmis­ten arjen helpot­ta­mi­nen palkkaa vas­taan on niin vähän arvostettua?

    En tiedä. Joh­tu­isiko siitä, ettei arvos­tus näy työolo­suhteis­sa, työn­tek­i­jän kohtelus­sa, aikataulu­tuk­ses­sa tai palkassa?
    Arvos­tus­ta kuten oikeut­ta tai tasa-arvoakaan, joka ei konkreti­soidu mil­lään taval­la, ei ole tosi­asial­lis­es­ti ole­mas­sa. Sitä voisi jopa kut­sua valheeksi.

    Viherinssi: Eri­tyis­es­ti kuitenkin toivoisin, että poli­it­tises­sa keskustelus­sa puhut­taisi­in työl­lisyy­destä, ei työttömyydestä. […]
    Tässä suh­teessa ilmeis­es­ti tehty­jen pal­ka­llis­ten työ­tun­tien kokon­ais­määrä olisi paras yksit­täi­nen luke­ma katsottavaksi.

    Jotkut ainakin puhues­saan työl­lisyy­destä, puhu­vat nimeno­maan absolu­ut­ti­sista luvuista, mikä on kansan­taloudel­lis­es­ti hyödytön­tä. Täl­löin sekä työl­lisyys että työt­tömyys voivat samanaikaises­ti kas­vaa, mut­ta jälkim­mäi­nen on rel­e­vantimpi, kos­ka se vaikut­taa huolto­suh­teeseen. Tämä toki sil­lä ole­tuk­sel­la, että työt­tömyyt­tä mitataan järkevästi.

    Vastaa

    1. Täl­löin sekä työl­lisyys että työt­tömyys voivat samanaikaises­ti kas­vaa, mut­ta jälkim­mäi­nen on rel­e­vantimpi, kos­ka se vaikut­taa huolto­suh­teeseen. Tämä toki sil­lä ole­tuk­sel­la, että työt­tömyyt­tä mitataan järkevästi.

       Yleis­es­ti käyte­tyn määritelmän mukaan huolto­suh­teeseen vaikut­taa vain ikä­jakau­ma, mut­ta ela­tus­suh­teeseen vaikut­taa nimeno­maan työl­lisyys, ei työt­tömyys. Olen­naista on, kuin­ka moni on töis­sä, ansait­sx­ee rahaa ja mak­saa vero­ja. Ela­tus­suhty­een kannal­ta on aivan sama, mitä ne ei työl­liset tekevät, ovat työt­töminä, in5tissä, kotirou­vina tai varhaiseläk­keel­lä. Olen­naista on, että he eivät ole töissä.

       Vastaa

63. JTS:
    ‘snip’
    Jäs­nyys paikallisy­hdis­tyk­sessä, siinä puhee­jo­hta­ju­us, piiriy­hdis­tyk­sen hal­li­tuk­seen, kun­nal­lise­hdokku­us, kun­nan­val­tu­us­tosa, kansae­dus­ta­jae­hdokku­us – ja puoleen myön­tämä riit­tävä vaalirahoitus.
    ‘snip’

    Ja mikähän puolue nykyään myön­tää ehdokkaalle vaalirahoitusta?
    Ainakin per­suil­la oli aikoinaan päin­vas­toin, ehdokas mak­soi ehdokku­ud­es­ta — ja sikäli kuin tiedän, muiden puoluei­den ehdokkaat mak­sa­vat kulun­sa itse.

    Vastaa

64. Tulo­erot eivät Suomes­sa kas­va ja Suomen tulo­erot ovat maail­man pien­impi­en joukossa.

    Läh­teet:

    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05–22_kat_002_fi.html

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_income_equality

    Vastaa

    1. Kyl­lä tulo­erot kas­va­vat sen jäl­keen, kun ne ensin lask­i­vat vuo­teen 1985 saak­ka. Tarkastelus­ta pitää tasoit­taa pois suh­dan­tei­den vai­htelu, niin pääsee ilmiön taakse, kos­ka pääo­mat­u­lot vai­htel­e­vat jyrkästi suh­dan­tei­den mukana. Rul­laa samaa julka­isua kuvaan 7, niin saat toisen­laisen kuvan asi­as­ta. Olen­naista on, että tulo­erot eivät ole merkit­tävästi pienen­tyneet, vaik­ka on lama. Taustal­la on palkkaero­jen kasvu ja juuri palkkaeroista on tässä ollut puhe. Sen sijaan on tot­ta, että tulo­erot ovat Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti ottaen pieniä.

       Vastaa

65. “Kun­nat ja kun­tay­htymät mak­soi­vat ostopalveluista 9,5 mil­jar­dia euroa vuon­na 2012 , kun viisi vuot­ta aikaisem­min niihin kului 5,8 mil­jar­dia euroa.”

    Sik­si verora­hoil­la kus­tan­net­tu­jen julk­isten palvelu­iden määrää ei enää saa suo­raan selville työl­lis­ten määrästä tai työ­tun­neista, ei Suomes­sa eikä Ruot­sis­sa. Ennen se oli help­poa, kun kun­nat eivät juurikaan osta­neet palvelui­ta ulkoa.

    Havain­noimal­lakin voi tode­ta, että Suomes­sa on silmi­i­in­pistävän vähän palveluyhteiskuntaa. 

    Onko syy normeis­sa, rak­en­teis­sa vai kulttuurissa?

    Suomes­sa läm­mitetään maka­roni­laatikkoa mikrossa, mut­ta annas olla, kun lähde­tään etelän tur­is­ti­maille niin piz­za mais­tuu ja ban­jot soi.

    Vastaa

66. anonyy­mi: Ei, vaan siitä, että arvo muut­tuu kaik­il­ta ja kaikelta, joka on sidot­tu rahan arvoon. Se on reilumpaa kuin ns. sisäi­nen deval­vaa­tio, jos­sa lähin­nä palka­nsaa­jien ja pien­i­t­u­lois­t­en palkko­ja leikataan.

    Oletko aivan varma? 

    Deval­vaa­tios­ta hyö­tyvät heti vien­ti­in sidok­sis­sa ole­vat tahot, siis vien­ti­te­ol­lisu­us, sen omis­ta­jat ja palveluk­ses­sa ole­vat, myös met­sän­o­mis­ta­jat, … ja viimeisek­si kau­pan kas­sat ja kun­nan työn­tek­i­jät. Työl­lisyys kyl­lä nousee.

    Kiin­teän omaisu­u­den ja yhtiöi­den osakkei­den arvot palau­tu­vat nopeasti käyvälle tasolleen, muuten­han naa­pu­rit ostaisi­vat ne pois.

    Vastaa

67. “Koti­talousvähen­nys yrit­tää siiv­ota kohtu­u­ton­ta veroki­ilaa pois, mut­ta sen kohden­tu­mi­nen ei vält­tämät­tä ole mitenkään eri­tyisen onnis­tunut­ta. Jos se kohdis­tuu remont­tei­hin tai ikäih­mis­ten hoita­miseen, se ei työl­lisyyt­tä juuri kohenna.”

    Pelkkää seli­tys­ten kek­simistä, Suomen veroki­ila on samaa luok­ka kuin Virossa ja Viroa pide­tään malli­maana tässä suhteessa.Tuntuu hienol­ta puhua veroki­ilas­ta, kos­ka kukaan ei automat­tis­es­ti mieti, kuin­ka todel­li­nen väite on

    Euro­statin mukaan pieni­palkkaisen veroki­ila oli 2010 EU 27 39 %, Euroalue 42 % Viro 39 % , Suo­mi 36 %.

    Suomes­sa pieni­palkkaisen työn vero­tus on keveäm­pää kuin muual­la Euroopas­sa, jos­ta mata­lampi veroki­ila johtuu.

    Eiköhän se suurin syylli­nen ole siinä, että mata­latuot­toises­sa palvelus­sa myös yrit­täjänkin pitää tyy­tyä mata­laan tuottoon

    Vastaa

68. Liian van­ha: Euro­statin mukaan pieni­palkkaisen veroki­ila oli 2010 EU 27 39 %, Euroalue 42 % Viro 39 % , Suo­mi 36 %.

    Suomes­sa pieni­palkkaisen työn vero­tus on keveäm­pää kuin muual­la Euroopas­sa, jos­ta mata­lampi veroki­ila johtuu.

    Kyl­lä kai tässä tapauk­ses­sa pitäisi kat­soa enem­mänkin työn teet­tämiskus­tan­nus­ta kuin työn­tek­i­jän veroki­ilaa. Koti­talousvähen­nys pienen­tää merkit­tävästi työn teet­täjän veroki­ilaa teete­tyn työn osalta.

    Vastaa

69. Liian van­ha: Euro­statin mukaan pieni­palkkaisen veroki­ila oli 2010 EU 27 39 %, Euroalue 42 % Viro 39 % , Suo­mi 36 %.

    Mut­ta tämä ottaa tietenkin huomioon vain vero­tuk­sen, ei sosi­aal­i­tur­vaa, jon­ka jäl­keen nähdään todel­li­nen, efek­ti­ivi­nen vero­pros­ent­ti. Toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki toimi­vat tässä suh­teessa Suomes­sa eri taval­la kuin euroalueel­la yleen­sä ja Virossa erityisesti.

    Vastaa

70. Poth1ue1: Varmin keino enem­mistölle rökäle­tap­pi­on takaamisek­si on hurah­t­a­mi­nen vasem­mis­to- tai oikeis­todem­a­gogian uhreik­si – kateu­den kiimas­sa, kun on help­po uno­htaa van­han kansan viisaudet lyp­sävistä lehmistä ja kul­ta­mu­nia muni­vista hanhista.

    Aja­tus kul­ta­mu­nia muni­vista han­hista on toimin­ut men­neisyy­dessä sik­si, että muutkin han­het ovat muni­neet edes taval­lisia munia, joten vaik­ka kul­ta­mu­na­han­het ovat saa­neet itse pitää kul­ta­mu­nansa, tästä ei ole seu­ran­nut tulon­jaon repeämistä. Nyky­on­gel­mana (sinä, mis­tä OS on tässä kir­joitel­lut), on se, että kul­ta­mu­na­han­hien kul­ta­mu­nat ovat kas­va­neet val­taviksi muiden munien pysyessä samankokoisi­na tai jopa pienentyessä. 

    Juuri kukaan ei ehdo­ta kul­ta­mu­na­han­hien teuras­tamista, vaan ain­oas­taan hei­dän munimien kul­ta­mu­nien vähän tasaisem­paa jakamista kaikille. Nykyti­lanteessa on ongel­mana se, että koko maail­man kul­ta­mu­na­han­het ovat saa­neet kuris­tu­sot­teen taval­li­sista enem­mistöhan­hista siten, että uhkaa­vat jokaises­sa suvereenis­sa maas­sa lähteä jon­nekin muualle, jos eivät saa enem­mistön tah­don vas­taista tah­toaan läpi. Kyse ei siis ole siitä, että he lopet­taisi­vat kul­ta­mu­nien munimisen, jos kaikkial­la kul­ta­mu­nat jaet­taisi­in tasaisem­min, vaan ain­oas­taan siitä, että heil­lä on nykyisessä globaalis­sa taloudessa kiristysote val­tio­ta­sol­la pyöriv­istä demokraat­ti­sista poli­it­ti­sista systeemeistä.

    Vastaa

71. Osmo Soin­in­vaara: Tuo väite on min­ulle kokon­aan uusi. Aja­tus olisi niin type­rä, etten ole tul­lut edes tark­ista­neek­si, onko joku ajatel­lut sen noin. En oikein usko että olisi, kos­ka mal­li­na olleessa vapaa­palokun­ta­lais­ten etuoieutetus­sa tulos­sa ei tuol­laista loukkua ollut. 

    Jahas. Tämä käsi­tyk­seni oli peräisin Tästä uutis­es­ta.
    Käsi­tys oli nähtävästi virheelli­nen, kos­ka ainakin tääl­lä ker­ro­taan, että

    Sovitel­tua ansiopäivära­haa mak­set­taes­sa täy­destä ansiopäivära­has­ta vähen­netään 50 % siitä sovit­telu­jak­son aikana ansai­tus­ta työ­tu­losta, joka ylit­tää 300 euron suo­jaosan. Sovit­telu­jak­so on kuukau­den tai neljän viikon mit­tainen. Se, kumpaa jak­soa käytetään, määräy­tyy palka­n­mak­sukau­den tai haku­jak­son mukaan.

    Kuukau­den sovit­telu­jak­so: Täysi päivära­ha — (0,5 x [palk­ka-300] / 21,5) = 1 päivän päiväraha. 

    Neljän viikon sovit­telu­jak­so: Täysi päivära­ha — (0,5 x [palk­ka-300] / 20) = 1 päivän päiväraha. 

    Väärinkäsi­tyk­siä tässä asi­as­sa on voin­ut aiheut­taa asian epä­selvä muo­toilu eri lähteis­sä. “300 euroa ylit­tävä tulo” voi olla tulkit­tavis­sa “tulo, jon­ka suu­ru­us on yli 300 euroa” tai “tulo — 300 euroa”. Nähtävästi jälkim­mäi­nen on siis ollut oikea tulk­in­ta ja edelli­nen väärä.

    Vastaa

    1. 300 euroa ylit­tävä osa on se osa, jol­la sum­ma ylit­tää 300 euroa. Ansiopäivära­han osalta työt­tömyys­tur­vas­sa on ollut kat­to, jos­d­sa palk­ka ja ansiopäivära­ha eivät saa ylit­tää 90 pros­ent­tia ansiopäivära­han perus­teena ole­vaa palkkaa. Osa-aikaisel­la työl­lä ja työt­tömyysko­r­vauk­sel­la piti siis jäädä vähem­män käteen kuin kokopäivä­työl­lä (ylläri!)= Nyt tuo raja nos­tet­ti­in sataan pros­ent­ti­in ja sen saa jopa ylit­tää(!) Tästähän tulee hauskaa!

       Vastaa

72. Tapio: Kiin­teän omaisu­u­den ja yhtiöi­den osakkei­den arvot palau­tu­vat nopeasti käyvälle tasolleen, muuten­han naa­pu­rit ostaisi­vat ne pois.

    Se on tot­ta. Niiden arvo ei riipu rahas­ta. Mut­ta har­va elää täysin ilman lik­vidiä omaisu­ut­ta, jos omaisu­ut­ta yleen­säkään on, eli nämäkin ihmiset osal­lis­tu­vat edes jol­lain taval­la toisin kuin palkanalennuksissa.

    Vastaa

73. Viherinssi,

    ei löy­dy tilas­to­ja niin tarkalla tasol­la. Työvoimatutkimus tilas­toi otok­sen perus­teel­la tieto­ja pop­u­laa­tio­ta­solle, mut­ta kovin tarkan tason tiedot eivät var­maan ole niin luotettavia.

    Tämä on esimerkik­si palkkati­las­to­jen luku­jen tulkin­nas­sa ongel­ma kun ei tiedä mitä kuukau­sian­sion erot kuvaa­vat (koulu­tus­ta­so, osaami­nen, työtunnit).

    Vastaa

74. Liian van­ha: Pelkkää seli­tys­ten kek­simistä, Suomen veroki­ila on samaa luok­ka kuin Virossa ja Viroa pide­tään malli­maana tässä suhteessa.Tuntuu hienol­ta puhua veroki­ilas­ta, kos­ka kukaan ei automat­tis­es­ti mieti, kuin­ka todel­li­nen väite on

    Myön­nän käyt­täneeni huonoa ter­miä. Oikea kysymys on se, kuin­ka mon­ta tun­tia palvelu­am­ma­tis­sa toimi­van työtä voi medi­aan­i­t­u­loinen kansalainen yhden tun­nin pal­ka­llaan ostaa. Tässä kohdas­sa kiila on jotain ihan muu­ta kuin 36 %.

    Käytän­nössä keski­t­u­loinen saa­nee noin 13 €/h net­tona käteen (vuo­den net­topalkkio / vuo­den työ­tun­nit). Täl­lä saa noin 20 min­u­ut­tia ostet­tua tyyp­il­listä palvelutyötä.

    Esimerkik­si Ruot­sis­sa on aika sama tilanne, ja siel­lä asia on hoidet­tu osta­mal­la pimeää työtä maa­han­muut­ta­jil­ta. Sak­sas­sa ainakin aiem­min oli vas­taa­va tilanne ja sama ratkaisu.

    Vastaa

75. Viherinssi: Myön­nän käyt­täneeni huonoa ter­miä. Oikea kysymys on se,kuinka mon­ta tun­tia palvelu­am­ma­tis­sa toimi­van työtä voi medi­aan­i­t­u­loinen kansalainen yhden tun­nin pal­ka­llaan ostaa. Tässä kohdas­sa kiila on jotain ihan muu­ta kuin 36 %.

    Käytän­nössä keski­t­u­loinen saa­nee noin 13 €/h net­tona käteen (vuo­den net­topalkkio / vuo­den työ­tun­nit). Täl­lä saa noin 20 min­u­ut­tia ostet­tua tyyp­il­listä palvelutyötä.

    Esimerkik­si Ruot­sis­sa on aika sama tilanne, ja siel­lä asia on hoidet­tu osta­mal­la pimeää työtä maa­han­muut­ta­jil­ta. Sak­sas­sa ainakin aiem­min oli vas­taa­va tilanne ja sama ratkaisu.

    kek­si­t­u­loisen ansio on n 40000 euroa :40000/1700 h = n 24 euroa/h .Vero n 25 % eli käteen 18 euroa

    Sil­lä ostaa n puoli tun­tia palvelua nykyhinnoilla.

    Mut­ta kun palvelun tek­i­jä saa 13 euroa ja allekin vaikkan mukana ovat brut­topalk­ka+ sivukulut.
    Alv tekee 25 5 eli n 17 euroa

    Eli suo­raan ostet­tuna keski­t­u­loinen voisi ostaa yli tunnin.

    Yrit­täjän pit­säi tyy­tyä myös mata­laan tuot­toon, jos toimii mata­lan tuot­tavu­u­den alalla.

    Pitäisi tyy­tyä Daci­aan Mer­sun sijasta

    Vastaa

    1. Liian Van­ha.
       Tuol­la laskel­mal­la ei ole mitään tekemistä veroki­ilan kanssa. Ensin­näkin laskel­ma perus­taa aina mar­gin­aaliv­eroi­hin eikä keskimääräisi­in veroi­hin, siinä on otet­ta­va huomioon välil­liset ja välit­tömät verot, myös sosiaaliturvamaksut.
       Jos tien­aa 40 000 euroa kuus­sa, pelkkä mar­gin­aaliv­ero on liki 50 %.

       Vastaa

76. Pekka Taipale: Mut­ta tämä ottaa tietenkin huomioon vain vero­tuk­sen, ei sosi­aal­i­tur­vaa, jon­ka jäl­keen nähdään todel­li­nen, efek­ti­ivi­nen vero­pros­ent­ti. Toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki toimi­vat tässä suh­teessa Suomes­sa eri taval­la kuin euroalueel­la yleen­sä ja Virossa erityisesti.

    Lue tilas­ton kuvaus niin ei tarvitse kir­joitel­la olettamuksia.

    Mukana ovat myös sivuku­lut eli sosiaaliturvamaksut.

    Esim Virossa ne ovat korkeam­mat kuin Suomessa.

    Toi­men­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki rahoite­taan ylei­sistä verovaroista, ei sivuku­luista .Ei ole mitään toimeen­tu­lo­tuki­mak­sua eikä asum­is­tuki­mak­sua, joka perit­täisi­in palkasta.

    Tietysti palkkaverol­la kerät­tyjä varo­ja käytetään toimeen­tu­lotuen ja asum­istuen mak­samiseen, mut­ta sehän on sil­loin las­ket­tu veroki­ilaan jo suo­ras­sa vero-osuudessa

    Vastaa

77. Tuos­ta löy­tyy veroki­ila tilas­ton sisäl­lön määrittelyjä

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_SDDS/DE/earn_net_esms.htm

    Vastaa

78. Liian van­ha: Yrit­täjän pit­säi tyy­tyä myös mata­laan tuot­toon, jos toimii mata­lan tuot­tavu­u­den alalla.

    Eikö tämä väit­teesi ole vähän has­su näin markki­na­t­aloudessa? Luulisi, että jos alal­la yrit­täjä voisi vetää vaikka­pa 15 €/h välistä jonkun toisen tekemästä työstä, niin ala olisi täyn­nä yrittäjiä.

    Toki tuol­la on ihan selviä asioi­ta kuten mat­ka-ajan palk­ka. Jos vaikka­pa siivoustyössä asi­akkaalle tulemiseen ja asi­akkaal­ta men­e­miseen menee yhteen­sä puoli tun­tia, se nos­taa kol­men tun­nin siivouk­sen aikamäärää melkein 20 %. Samoin matkakus­tan­nuk­set pitää jotenkin kor­va­ta, mikä näkyy lop­puhin­nas­sa. (Toisaal­ta vak­i­naises­sa paikas­sa töitä tekevälle ei kukaan mak­sa mitään mat­ka-ajal­ta tai ‑kus­tan­nuk­sista, jot­ka oikeas­t­aan pitäisi ottaa mukaan todel­lista tun­tiko­r­vaus­ta laskettaessa.)

    Palveluy­hteiskun­taa on vähän vaikea saa­da meikäläisel­lä palkkarak­en­teel­la toim­i­maan, jos tun­ti tun­nista peri­aate vaatii esimerkik­si kahdek­sanker­taisen palkan. Kukaan ei tee töitä kahdek­sasos­al­la keskipalkkaisen työn­tek­i­jän tuloista, ja har­val­la taas on kahdek­sanker­taisia tulo­ja ver­rat­tuna alim­man kvar­ti­ilin tulonsaajaan.

    Järke­viä tun­ti­hin­to­ja palveluil­la ei ole kuin kaupunkien palvelusetelien nimel­lis­ar­vois­sa. Vika ei vält­tämät­tä ole pelkässä vero­tuk­ses­sa, eikä vika ole siinä, että mata­la­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den elin­ta­so olisi liian korkea. Mut­ta jos niitä palvelui­ta halu­taan lisää, tälle pitää tehdä jotain.

    Vastaa

79. Liian van­ha: Lue tilas­ton kuvaus niin ei tarvitse kir­joitel­la olettamuksia.
    Mukana ovat myös sivuku­lut eli sosiaaliturvamaksut.

    Heh heh. Henkilön käteen jäävän tulon kannal­ta olelli­nen ero tulee *saadus­ta* sosi­aal­i­tur­vas­ta, ei sotu-mak­su­ista. Ja siinä juuri toimeen­tu­lo­tukea, asum­is­tukea jne. saa­van kansalaisen efek­ti­ivi­nen veroki­ila on erit­täin korkea. 

    Pien­i­t­u­lois­t­en suo­ra vero­tus on Suomes­sa hyvin alhainen, mut­ta tulosi­don­nais­ten tulon­si­ir­to­jen leikkaan­tu­mi­nen — toisi­naan jopa yli sat­apros­ent­tis­es­ti — tekee efek­ti­ivis­es­tä veroki­ilas­ta korkea aivan eri taval­la kuin jos­sain Virossa, jos­sa tulon­si­ir­rot ovat vähäisiä pieni­inkin palkkoi­hin verrattuna.

    Vastaa