Käykääpä lukaisemassa

Ville-Veikko Mas­tomä­ki ja Jaakko Sten­häll ovat kir­joit­ta­neet ovat kir­joit­ta­neet 37-sivuisen mini­pam­fletin Teknologi­nen mur­ros ja poli­ti­ik­ka.

Se on virk­istävää luet­tavaa, joka panee ajat­tele­maan. Käykääpä luke­mas­sa. Kir­jaa pääsee lataa­maan tästä.

 

179 vastausta artikkeliin “Käykääpä lukaisemassa”

  1. Mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus, jos­sa on aika rutkasti sel­l­aista, jota en niele kertavilkaisulla. 

    Peri­aat­teelli­nen virhe on aja­tus, että kehi­tys olisi tasaista kaar­ta johonkin suun­taan. Toden­näköisyys suureen soti­laal­liseen kri­isi­in joka kos­ket­taa myös Euroop­paa, lisään­tyy koko ajan. Nyt on ollut poikkeuk­sel­lisen pitkä rauhan­jak­so, joka ei voi valitet­tavasti kestää loputtomiin.

    Paikoi­tus- ja liiken­nejo­htopäätök­set oli­vat myös enem­män tai vähem­män hatus­ta. Niistä pais­toi läpi, että halut­tu lop­putu­los saati­in lähtöaineis­tos­ta välit­tämät­tä! 😀 Kan­nat­taa vilka­ista joka tapauksessa.

  2. Luin kur­soris­es­ti. Ja totesin, että käytän aikani mielu­um­min ja uskoak­seni myös hyödyl­lisem­min tutki­mal­la eilen osta­maani vas­ta­suomen­net­tua val­tio-opin klas­sikkoa Demokra­tia Amerikassa.

  3. Tuo­ta nowhere to run argu­ment­tia vas­taan on hoi­va-alo­jen krooni­nen työvoima­pu­la minus­ta toimi­va vastaväite.

    Lisään­tyvän työt­tömyy­den sijas­ta minus­ta toden­näköisem­pää on aiem­paa lev­eämpi palkkahaitari. 

    Toisaal­ta palkkake­hi­tys eri ammat­tien välil­lä voi myös muut­tua. Moni on var­masti halukas mak­samaan hyvistä hoiva­palveluista paljonkin jos yhteiskun­ta antaa tähän mahdollisuuden.

  4. Mitä tulee hoi­va-aloi­hin tai soti­laal­lisi­in kri­i­sei­hin 20 vuo­den kulut­tua, niin suosit­te­len lämpimästi kat­so­maan tuo­ta ruot­salaista sar­jaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hubotit_%E2%80%93_melkein_ihmisi%C3%A4

    Google on ostanut paljon roboti­ikkaan liit­tyviä yri­tyk­siä, toden­näköis­es­ti Google suun­nit­telee täyt­tä päätä eri­laisia ihmisiä palvele­via robot­te­ja: http://www.theguardian.com/technology/2013/dec/17/google-buys-robot-firm-boston-dynamics

    Uskon että meil­lä on 20 vuodessa automaat­tis­es­ti liikku­via auto­ja, lentokonei­ta, panssari­vaunu­ja ja ihmisen kaltaisia hoivarobotteja.

    Tai esimerkik­si jo 20 vuo­den kulut­tua talo­ja raken­netaan niin, että rekalla tuo­daan pari robot­tia ton­tille, jot­ka rak­en­ta­vat talon automaat­tis­es­ti viikossa.

    Mitä tulee (sähkö) ener­giaan, niin uskon että sitä tul­laan vielä tarvit­se­maan. Ja paljon.

  5. Kalle.
    Kehi­tys ei tietys­tikään ole vält­tämät­tä ole tasaista ja kri­isien kohdal­la reipaskin taka­pak­ki on aina mah­dol­lisu­us. Täl­laista on kuitenkin mah­do­ton­ta ennus­taa edes tren­di­ta­sol­la, joten sel­l­aista ei ole sisäl­lytet­ty lyhy­een kir­joituk­seen. Kri­isien sattues­sakin on toden­näköisem­pää, että kehi­tys sen jäl­keen jatkuu teknolo­gian osalta jol­loin tilanne vain myöhen­tyy. Sit­ten tokio n mah­dol­lista ennus­taa, että kehi­tys päät­tyy, jon­ka jäl­keen on turha ennustel­la enää mitään .

    Liiken­nesek­torin johtopäätök­sille on selkeät läh­teet linkkien muo­dos­sa, joi­hin kan­nat­taa tutus­tua. Kyseiset vaiku­tuk­set ovat kv-keskustelus­sa yleisimpiä ja siten sei­somme niiden takana ihan rauhallisina.

  6. Han­nu.

    Hoi­va-alat toimi­vat var­masti kohtu­ullisen hyvänä var­avent­ti­il­inä monille. Hoi­va-alakin on kuitenkin hyvin suuren tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen kohteena, jos­ta suuri osa tähtää työvoimain­ten­si­ivisyy­den laskemiseen. Tämä on tietysti ilmeistä, kos­ka suuri osa kus­tan­nuk­sista (Osmo osaa var­maan ker­toa miten suuri) johtuu juuri työvoimakustannuksista. 

    On kuitenkin samal­la ilmeistä, ettei tuon alan työ­paikko­jen määrä tule lähivu­osi­na laske­maan. Kah­den vuosikymme­nen kat­san­nos­sa on kuitenkin nähtävis­sä lukuisia teknisiä ratkaisu­ja, jot­ka vähen­tävät ihmiskäsien tarvet­ta. Siten on toden­näköistä, että vaik­ka osa työt­tömik­si jäävistä kyetää uudelleen koulut­ta­maan hoi­va-alalle, ei tämäkään ala vedä val­tavia määriä työttömiä.

  7. Joo. Minäkin olin aikoinaan tekoä­ly­hörhö ja mm. kävin STeP-84:ssä. Mut­ta Tietämys­tekni­ik­ka sivuaineena tun­tui tavat­toman tyl­sältä, ja vaikut­ti että ei tästä mitään tule vielä pii­i­itkään aikaan. Lopetin alan seu­raamisen ja kiin­nos­tu­in muista asioista.

    Mut­ta viime aikoina on korvi­in kan­tau­tunut hil­jaisia vinkke­jä että per­hana, nyt se sci­fikir­jo­jen maail­ma ei ole enää kaukana. Ehkä tässä vielä nähdään Teknologi­nen Sin­gu­lar­i­teet­tikin. Jo sil­loin 80-luvul­la oma arvelu­ni oli että tekoälystä ei tule mitään sil­lä taval­la että joku nört­ti koodaa kaiken tietokoneeseen, painaa ‘run’-nappulaa, ja kat­so, sieltä herää älylli­nen olen­to. Paljon toden­näköisem­mältä tun­tui kone, joka havain­noi ympäristöään, ja oppii koke­muk­ses­ta. Sil­lä taval­la­han ihmis­lapsetkin oppi­vat (ihmis­lap­sil­la aivan olen­naista on tietysti kult­turilli­nen periytyminen). 

    En tiedä ymmärsinkö ihan oikein, kun kat­soin puoli­huoli­mat­tomasti syr­jäsilmäl­lä ja puhe oli ruot­sik­si, mut­ta joku aika sit­ten Ruotsin TVn Veten­skapens Värld ‑doku­men­tis­sa käsitelti­in robot­te­ja. Jäin käsi­ty­keen että lab­o­ra­to­rios­sa X oli raken­net­tu yksinker­taisia androide­ja, joil­la oli konenäkö, liikku­miseen tarvit­ta­vat ser­vosys­teemit, ja algo­rit­mit joiden avul­la ne oli­vat adp­ti­ivisia, oppi­vat siis koke­mas­taan. Kohdas­sa jos­sa androi­di kat­seli itseään peilistä, viit­toili pei­liku­valleen, ja yrit­ti ilmeis­es­ti ymmärtää näkemään­sä — siinä kohtaa tuli kylmäävä olo että nämä tyyp­it ovat tutkimuk­ses­saan pelot­ta­van vah­vasti oikeil­la jäljil­lä! Sit­ten yksi androi­di yrit­ti selvästkin ottaa viit­toma­l­la kon­ta­tia doku­ment­tiryh­män kam­eramieheen, eikä kukaan tietenkään ymmärtänyt mitä se vehje oikein viittoo.

    Roboti­ikan hillitön kehi­tys on tehnyt ihan viime aikoina helpok­si rak­en­taa konei­ta jot­ka toisaan liikku­vat ja ais­ti­vat ympäristöään. Kat­sokaa­pa vaik­ka tämä tai tämä TED-doku­ment­ti nelikoptereista. Se on tehnyt vas­ta aivan viime aikoina hel­posti mah­dol­lisek­si kokeel­lisen tutkimuk­sen koke­muk­ses­ta oppi­van tekoä­lyn suhteen.

    Myös olen tun­nistavinani tois­tu­van kuvion: olin itse skid­inä 70-luvun lop­ul­la elek­tron­i­ikka­har­ras­ta­ja, ja tun­sin muu­ta­man samaa kar­ras­ta­van ikä­toverinkin. Jälkikä­teen ajatellen oli ihmeel­listä että tääl­lä “tun­dral­la, Neu­vos­toli­iton anke­as­sa kainalos­sa” pystyi Jyväskylän Kaup­pakadun R‑kioskista osta­ma­maan tuor­e­i­ta irton­u­meroi­ta sem­moi­sista lehdis­tä kuin Byte tai Wire­less World. Elek­tron­i­ik­ka- ja radioa­matööri­har­ras­tus oli ilmeisen laa­jalle levin­nyt­tä. Väit­täisin että tämä poruk­ka, kasvet­tuaan aikuisik­si, oli yksi merkit­tävä tek­i­jä Nokian ja elek­tron­i­ikkak­lus­terin nousussa.
    Myöhem­min, opiskelu­vu­osi­na, pelikoodareil­la oli merkit­tävä alakult­tuuri. Mes­suhal­lis­sa jär­jestet­ti­in sään­nöl­lis­es­ti Assem­bly-tapah­tu­ma, jos­sa nörti­na­lut joi­vat kok­ista, söivät piz­zaa, nukkui­v­atkin siel­lä Mes­suhal­lis­sa, ja kooda­si­vat demo­ja. Siltä poh­jal­ta kai pon­nista­vat tämän päivän Roviot ja Super­cel­lit. Enkä voi olla pane­mat­ta merkille mitä tämän päivän tekni­ikkaori­en­toituneet nuoret har­ras­ta­vat: robotinrakentelua.

    Elämme jän­nit­täviä aikoja!

  8. Onhan siinä joitakin ajatuk­sia, mut­ta eipä juuri uutta.
    Automaa­tion lisään­tymi­nen ja se, että se kor­vaa automa­ti­soitavis­sa ole­via töitä, ei ole mikään uuti­nen, sitä tapah­tuu koko ajan ja ‘nowhere to run’ ilmiökin on jo jonkin aikaa nähtävissä.

    Mut­ta jos/kun automaat­tiset tuotan­tolin­jat syytävät lisään­tyväl­lä tehokkudel­la suun­nat­tomat määrät tavaraa, kenen ajatel­laan osta­van ne, kun kukaan ei ole töis­sä tienaamassa.
    Ja rahakkaat osta­jat taas jo nyt suun­tau­tu­vat yksilöl­lisi­in luk­sus­tuot­teisi­in, robot­tika­ma ei var­masti kelpaa.

  9. Nyt kun futur­olo­gias­ta tuli aloitet­tua, muutenkin mon­et sci­fi-kir­jois­sa esite­tyt teemat alkaa olla pakko ottaa vakavasti. En olisi ikinä uskonut kir­joit­ta­vani Kar­da­shevin sivil­isaa­ti­olu­ok­i­tuk­ses­ta vakaval­la mielel­lä, mut­ta näyt­tää että ihmiskun­nan alkaa olla aika ottaa sem­moinen vas­tuu mitä ykkös­lu­okan sivil­isaa­ti­ol­ta edel­lytetään. Se ei ole enää sci­fiä, tai jos­sain kaukaises­sa tule­vaisu­udessa. Muu­tos luul­tavasti edel­lyt­tää muu­tok­sia ‘ihmiskun­tana’ tun­netun sys­teemin säätöjär­jestelmi­in. Siltä suunnal­ta aukea­vat mm. matop­urk­it nimeltä “demokra­tia”, “markki­na­t­alous”, “yhteis­maan ongel­ma”, mitä on raha ja mikä sen rooli hin­tamekanis­mis­sa, ja mon­et muut asiat.

    Jos julka­isui­hin uskoo: Ihmiskun­ta käyt­tää jo neljä­sosan kaikesta kasvikun­nan tuot­ta­mas­ta kemi­al­lis­es­ta ener­gias­ta. Ihmiskun­ta sitoo enem­män typpeä ilmake­hästä ja muut­taa nitraateik­si kuin kaik­ki luon­nol­liset pros­es­sit yhteen­sä. Meri­in val­uu 8 — 9 niin paljon fos­fo­ria kuin luon­nolli­nen taus­taval­uma olisi. Laje­ja kuolee sukupu­ut­toon 100 — 1000 ker­taisel­la nopeudel­la ver­rat­tuna tavanomaiseen nopeu­teen. Ilmas­to­muu­tos­ta (OK, olkoot *hypo­teet­ti­nen* ilmas­to­muu­tos) ja otsonika­toa en uskalla maini­takaan. Olemme siir­tymässä Antro­poseeni­in, jos­sa ihmiskun­ta on merkit­tävä tek­i­jä bios­fäärin kohtaloissa.

    Tässä on takana vähän sama jut­tu kuin taloudessa: entiset ulkois­vaiku­tuk­set eivät ole enää vakioisia reunae­hto­ja, vaan peli muut­tuu kun ne on otet­ta­va huomioon dynaamisi­na muut­tu­ji­na. Yksi­ty­istaloudessa voi olet­taa että maail­man tavara­markki­nat tai työ­paikka­markki­nat ovat riip­pumat­to­mia valin­noista joi­ta yksilö omas­sa taloudessaan tekee. Jos per­heessä tulee rahas­ta pulaa, yksit­täi­nen per­heen­jäsen voi kulut­taa vähem­män ilman että tavaroiden kysyn­tä koko kansan­taloudessa rom­ah­taa, tai per­heen­jäsenet voivat etsiä lisätöitä ilman että koko työ­markki­na heilah­taa. Niinkuin Krug­man on argu­men­toin­ut, tois­tu­vasti, kansan­talouden ohjaamises­sa pätevät eri viisaudet kuin ne jot­ka ovat vii­sai­ta yksi­tyis- tai yritystaloudessakaan.

    Samal­la lail­la luon­non­va­ro­ja tai kasvun vaa­ti­maa tilaa ei voi enää pitää ihmiskun­nan valin­noista riip­pumat­tom­i­na vakioina. Yhteis­maan ongel­man vuok­si joku maail­man­hal­li­tus tässä tulee mieleen, mut­ta onhan Lais­sez-Fairen Gos­planin välis­sä muitakin vai­h­toe­hto­ja, tai kokon­aan mui­ta suun­tia? Onhan?

  10. Raport­ti kokoaa selkeästi yhteen monia olen­naisia muu­tok­sia ja niiden vaiku­tuk­sia. Konkreet­tis­ten muu­tok­sien kohdis­tu­mi­nen ainakin liikenne- ja ener­gia-alalle on hyvin uskot­tavaa, eli juuri näil­lä aloil­la suurien virhein­vestoin­tien ris­ki on suuri. Aurinkovoiman oheessa ener­giatuotan­non hajau­tu­mi­nen kotei­hin pienyk­siköi­hin on alkanut.

    Jos työt­tömyyt­tä ruve­taan kut­sumaan lisään­tyväk­si vapaa-ajak­si, ale­taan pikkuhil­jaa läh­estyä jo 1950-luvul­la kuvitel­tua ihan­ney­hteiskun­taa, jos­sa robot­it hoita­vat työt ja ihmiset laiskot­tel­e­vat. Yllät­täen lep­ääjiä oli­si­vatkin alem­mat yhteiskuntaluokat.

    Se mitä tässä ei käsitel­ty on automa­ti­soidun työn mah­dolli­nen siir­tymi­nen maas­ta toiseen. Esimerkik­si Suomen liiken­teen automaat­ti­nen ohjaus voi val­ua ulko­mais­ten palvelukeskusten hoidet­tavak­si tai toisalta meil­lä on mah­dol­lisu­us on saa­da vien­ti­t­u­lo­ja myymäl­lä täältä palvelui­ta ulko­maille. Tuleeko meille voit­ta­jien vai häviäjien osa?

  11. Suh­teel­lisen suosit­tua blo­gia pitävä perusk­oulunopet­ta­ja Kai-Ari Lun­dell sat­tumoisin kiin­nit­ti huomio­ta Soin­in­vaaran taan­noiseen blog­gauk­seen Pisa-tutkimuk­sen otan­nan ongelmista:

    http://www.properuskoulu.net/2014/01/pisa-12-tutkimuksen-otos-ihmetyttaa.html

    Onko Soin­in­vaara edelleen sitä mieltä ongelmista, mitä tuolloin?

    (Anteek­si ettei tämä liity mitenkään käsil­lä ole­vaan blogi­postauk­seen, mut­ta ole­tan että Soin­in­vaara tai joku muu nämä lukee, ja mielestäni asia olisi hyvä saat­taa Osmon tietoon vaikkei tätä julkaistaisikaan.)

  12. Kalle: Toden­näköisyys suureen soti­laal­liseen kri­isi­in joka kos­ket­taa myös Euroop­paa, lisään­tyy koko ajan. 

    Saisiko tähänkin ystäväl­lis­es­ti edes jonkin­laisia lähdeviitteitä?

    On häm­men­tävää, että tämän kaltaisia mas­si­ivisen iso­ja väit­teitä esitetään täysin puun takaa perustelemat­ta niitä sanal­lakaan. Ikään kuin kyseessä olisi vain jonkin­lainen muis­tu­tus tosi­a­sioista, jot­ka ovat yleis­es­ti tun­net­tu­ja ja hyväksyttyjä.

  13. Olen pikkuisen skepti­nen teknolo­gian nopean kehi­tyk­sen suh­teen. Nopeal­ta näyt­tävässä kehi­tyk­sessä kun on aika usein kysymys vain siitä, että hidas kehi­tystyö pysyy suurim­mak­si osin piilos­sa, ja ihmiset tule­vat tietoisik­si uusista sovel­luk­sista vas­ta sit­ten, kun merkit­tävät läpimur­rot ovat tapah­tuneet. Robot­ti­au­totkin ovat olleet tekoä­ly­tutkimuk­sen klas­sikkoko­htei­ta vuosikym­menten ajan, ja toisaal­ta myös luon­te­va jatkoke­hi­tyk­sen kohde sen jäl­keen, kun vas­taa­va automa­ti­soin­ti on jo pitkälti toteu­tunut esimerkik­si lentokoneis­sa ja sotateknologiassa.

    Ekspo­nen­ti­aalisen kehi­tyk­sen suh­teen taas kan­nat­taa muis­taa, että myös mon­et ongel­mat vaikeu­tu­vat ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Saman asian tekem­i­nen kak­si ker­taa parem­min saat­taa esimerkik­si vaa­tia tuhat ker­taa enem­män vaivaa. Toisaal­ta moni per­in­teis­es­ti tehokkaana pidet­ty algo­rit­mi vaatii aikaa suh­teessa datan määrän neliöön. Jos tietokonei­den nopeus ja sen myötä datan määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, saat­taakin käy­dä niin, että myös algo­rit­min suori­tu­sai­ka kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Monis­sa merkit­tävis­sä ongelmis­sa taas parhaat tun­netut algo­rit­mit vaa­ti­vat ekspo­nen­ti­aalis­es­ti — tai vieläkin enem­män — aikaa suh­teessa datan määrään, joten niiden kanssa tietokonei­den nopeu­tu­mi­nen ei juurikaan auta.

    Toisaal­ta olisin valmis näkemään korkeaa koulu­tus­ta vaa­ti­vat asiantun­ti­jate­htävät paljon suurem­man uhan alaisi­na kuin pam­fletin kir­joit­ta­jat. Suurin osa vaa­tivista asiantun­ti­jate­htävistä on kuitenkin suurim­mak­si osin ruti­ini­no­maista asioiden käsit­te­lyä, jon­ka pystyy automa­ti­soimaan jo nyt, jos vain joku vaivau­tuu tekemään sen. Itse pystyn tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen tutk­i­jana automa­ti­soimaan vuosi vuodelta suurem­man osan työte­htävistäni, mikä aut­taa min­ua tekemään enem­män ja vaa­ti­vampia asioi­ta. Tutk­i­jana olen siitä hyvässä ase­mas­sa, että tarve tutk­i­joille on peri­aat­teessa lop­u­ton — aina löy­tyy jotain uut­ta mielekästä tutkit­tavaa. Kysymys onkin enem­män siitä, kuin­ka paljon tutk­i­joi­ta muu yhteiskun­ta on valmis elät­tämään. Tuot­tavaa työtä teke­vien asiantun­ti­joiden tilanne voi sen sijaan olla han­kalampi, jos yksi asiantun­ti­ja tekee tule­vaisu­udessa kymme­nen työt.

  14. Hoi­va-alan työt­tömyys +26 % vuon­na 2013.

    Se siitä kroonis­es­ta työvoimapulasta. 

    Tai no, tot­ta puhuak­seni, työvoimaa tarvi­taan, mut­ta mak­sajil­ta (kun­nil­ta) lop­pui­v­at rahat ja määräaikaiset pellolle.

    On ihmeel­listä, miten ihmiset eivät käsitä sitä yksinker­taista asi­aa, että tämän uuden teknolo­gian hin­ta on tul­lut nyt tarpeek­si alas.

    Heit­etään vielä toinen yksinker­tainen asia: min­i­maalisel­la panos­tuk­sel­la, mak­si­maa­li­nen voitto.

    Se, että meil­lä on teknolo­gia, ei vielä riitä tuo­hon min­i­maaliseen panos­tuk­seen. Mut­ta, kun hin­ta tulee tarpeek­si alas, niin se riittää.

    Jos joku olisi vuon­na 2005 sanonut, että Yhdys­val­loil­la on vuon­na 2014 yli 8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään asei­ta, niin olisi hän­tä pidet­ty hulluna.

    Tähän kyet­ti­in jo 1960-luvul­la, mut­ta miehit­tämät­tömien lentokonei­den ilmavoimat oli­si­vat olleet liian kalli­it toteut­taa. Vaan ei ole enää.

    Se mitä Intel julk­isti pari vuorokaut­ta sit­ten, tulee mullis­ta­maan maailmamme. 

    Min­i­maa­li­nen ja tehokas tietokone. Ei siis pelkkä mikro­pros­es­sori, vaan täy­siver­i­nen tietokone, blue­tooth ja wlan yhteyksin.

    Ne jot­ka vielä tässäkin vai­heessa ovat sitä mieltä, että ei ole työtä, jon­ka voi robot­ti kor­va­ta, niin miet­tikääpä sitä että ne työt, joi­hin ihmistä tarvi­taan, voivat myös kadota!

    Ajatel­laan­pa esimerkik­si putki­asen­ta­jaa. Jos putk­istot katoa­vat, niin putki­asen­ta­jaa ei tarvi­ta. Esimerk­ki on täl­lä het­kel­lä täysin jär­jetön, ihan tarkoituksella.

    Eli sen lisäk­si, että ihmi­nen kor­vataan robot­il­la, voi myös käy­dä niin, että monien asioiden työn­tarve katoaa kokonaan.

    Meil­lä on jo teknolo­gia, jos­sa talo voidaan rak­en­taa tulosta­mal­la ele­men­tit putk­istoi­neen jne. Hin­ta ei vielä kohtaa markki­na­t­alouden tarpei­ta, mut­ta kun se kohtaa, lop­puu rak­sadu­unarei­den työt.

    Jos ihmistyö tulee kalli­im­mak­si, kuin robotin tekemä työ, niin markki­na­t­alous pitää huolen siitä, että ihmi­nen kor­vataan robotilla. 

    Yri­tyk­sen ain­oa tehtävä on tehdä voit­toa omis­ta­jalleen. Piste.

  15. Jouni:

    Ekspo­nen­ti­aalisen kehi­tyk­sen suh­teen taas kan­nat­taa muis­taa, että myös mon­et ongel­mat vaikeu­tu­vat ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Saman asian tekem­i­nen kak­si ker­taa parem­min saat­taa esimerkik­si vaa­tia tuhat ker­taa enem­män vaivaa. Toisaal­ta moni per­in­teis­es­ti tehokkaana pidet­ty algo­rit­mi vaatii aikaa suh­teessa datan määrän neliöön. Jos tietokonei­den nopeus ja sen myötä datan määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, saat­taakin käy­dä niin, että myös algo­rit­min suori­tu­sai­ka kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Monis­sa merkit­tävis­sä ongelmis­sa taas parhaat tun­netut algo­rit­mit vaa­ti­vat ekspo­nen­ti­aalis­es­ti – tai vieläkin enem­män – aikaa suh­teessa datan määrään, joten niiden kanssa tietokonei­den nopeu­tu­mi­nen ei juurikaan auta.

    Ei tässä ole kyse tietokonei­den nopeu­tu­mis­es­ta, vaan siitä, että tietokoneet ovat entistä pienem­piä, entistä halvem­pia ja entistä helpom­min sulautet­tavis­sa mihin tahansa jär­jestelmään kor­vaa­maan ihmisaivot.

    Esimerkik­si tablet tietokoneet ovat huo­mat­tavasti tehot­tomampia, kuin pöytäti­etokoneet, joi­ta ostimme vuon­na 2005. Mut­ta silti, ne syr­jäyt­tivät pöytäti­etokoneet peruskäytössä, vain muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Se lasken­tate­ho, jota tarvi­taan suurim­paan osaan työte­htävistä, ei ole kauhean suuri. Ener­gianku­lu­tus on se suurin tek­i­jä, kos­ka muuten lait­teis­sa jou­tu­isi pitämään johto­ja, se ei taas ole käytännöllistä.

    Intelin Edis­onin kaltaiset min­i­maaliset tietokoneyk­siköt tule­vat mullis­ta­maan sulaute­tut järjestelmät.

  16. Eipä tuos­sa pam­fletis­sa ole juuri mitään, mitä ei ole kesksutel­tu keskustelu­pal­stoil­la jo pidempään.

    Itse pidän työn vähen­e­misen suurimp­ina ongelmi­na vapaa-ajan eriarvoistumisen.Runsaan vapaaa-ajan yhteiskun­nas­sa var­al­lisu­usero­ja paljon enem­män ihmisiä eri­ar­vois­taisi vapaa-ajan pääo­ma eli esim. ulkonäkö. Tulemme var­masti näkemään mie­lenki­in­toisia ilmiöitä, kun ihmiset pyrkivät adap­toi­tu­maan tähän.

    Tässä on asi­aa http://www.japancrush.com/2012/pictures/tax-handsome-men-increase-birthrate-says-economic-analyst.html

  17. TL: rak­en­ta­vat talon automaat­tis­es­ti viikossa.

    Betonin kuiv­u­misa­jat las­ke­taan viikois­sa tai kuukau­sis­sa, myös koneel­lis­es­ti kui­v­at­ta­mal­la. Vaik­ka tek­isi kaiken mah­dol­lisen puus­ta tai teräk­ses­tä, niin taitaa perus­tuk­si­in tul­la melkein pakosti kohtia jois­sa on pakko odot­taa kuivumista.

  18. Kehi­tys on määrit­telystä riip­pu­vaa. Vas­taus on aikari­ip­pu­va vapaasti määritel­ty funk­tio, jon­ka rajat on luet­tavis­sa maan his­to­ri­as­ta. Kehi­tys on jatku­van poli­it­tisen kiis­tan kohteena.Nykyisyyden his­to­ria ker­tonee aiko­jen päästä, miten valin­nat val­takun­nan hallinnos­sa ja poli­ti­ikas­sa loi dig­i­taalisen tavan hoitaa rahan siirte­lyä tileiltä toisille, joko mak­sauina LASKUISTA tai sijoituksi­na eri­laisi­in rahoi­tus­ta palvele­vi­in kohteisi­in. Niiden maine, jot­ka loi­vat nyky­isyy­den mus­tataan ja mitään tietämät­tömät astu­vat his­to­ri­an suurik­si tulkeik­si. Näin elämässä aina käy!

  19. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Esimerkik­si tablet tietokoneet ovat huo­mat­tavasti tehot­tomampia, kuin pöytäti­etokoneet, joi­ta ostimme vuon­na 2005. Mut­ta silti, ne syr­jäyt­tivät pöytäti­etokoneet peruskäytössä, vain muu­ta­mas­sa vuodessa. 

    Ja nyt ihmiset tekevät niil­lä tableteil­laan (jot­ka vas­taa­vat tehoil­taan viiden vuo­den takaista pöytäkonet­ta) asioi­ta, joi­ta kaver­it Wapi­tis­sa visioi­vat 15 vuot­ta sit­ten ja Star Trekin käsikir­joit­ta­jat 25 vuot­ta sit­ten. Oikea kehi­tys, joka tuot­taa muu­takin kuin paris­sa vuodessa van­henevia ter­me­jä ja lyhen­teitä, on tietotekni­ikas­sa lop­pu­jen lopuk­si aika hidas­ta. Tietokoneet ovat kovin hitai­ta mihinkään mie­lenki­in­toiseen, ja asioiden tekem­i­nen niil­lä on suh­teet­toman vaikeaa bugisen kood­in ja melkein toimivien lait­tei­den seassa rypemistä.

    Intelin Edis­onin kaltaiset min­i­maaliset tietokoneyk­siköt tule­vat mullis­ta­maan sulaute­tut järjestelmät. 

    Mah­dol­lis­es­ti. Tämä toki tapah­tuu vai­heessa, jos­sa tutkimusalue on sen ver­ran vaki­in­tunut, että sen kon­fer­ensse­ja on jär­jestet­ty 15+ vuot­ta ja monil­la hypeter­meil­lä on ikää jo yli 25 vuotta.

  20. Lau­ri Kumpu­lainen:
    ‘snip’
    Esimerkik­si tablet tietokoneet ovat huo­mat­tavasti tehot­tomampia, kuin pöytäti­etokoneet, joi­ta ostimme vuon­na 2005. Mut­ta silti, ne syr­jäyt­tivät pöytäti­etokoneet peruskäytössä, vain muu­ta­mas­sa vuodessa.
    ‘snip’

    Siis PC-konei­den eli pöytä- ja lap­top-konei­den myyn­ti las­ki viime vuon­na 10% johtuen tablet­tien myyn­nin kasvus­ta — tuskin on vielä syr­jäyt­tämistä (ja mitähän hyö­tykäyt­töä tableteil­la tehdään?)

  21. Lau­ri Kumpu­lainen:
    ‘snip’
    Jos joku olisi vuon­na 2005 sanonut, että Yhdys­val­loil­la on vuon­na 2014 yli 8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään asei­ta, niin olisi hän­tä pidet­ty hulluna.
    ‘snip’

    Ehkä. Tois­taisek­si nämä UAV:t eivät kuitenkaan ole robot­te­ja vaan kauko-ohjattuja.

  22. Talousti­eteil­i­jänä en näe robot­tien ja automaa­tion syr­jäyt­tävän suuria kansanosia työelämästä. Sil­lä kun suuria ihmisjoukko­ja on työt­tömänä niin kyl­lä markki­na­t­alous heille töitä kek­sii. Tämä työn vähen­e­m­i­nen teknolo­gian kehi­tyk­sen takia kuu­lostaa pikem­min­ki näiltä vasem­mis­to­laisil­ta uto­pi­oil­ta. Uskon että teknolo­gian kehit­tymi­nen tulee kuitenkin lisäämään brut­to­tu­lo­jen tulo­ero­ja ja pääo­man osu­u­den tuloista kasvamista.

  23. Ihan hyvää pohdiskelua Mas­tomäeltä ja Sten­hälliltä. Pidän tätä mini­pam­flet­tia parem­pana kuin Kataisen 700.000 eurol­la tilaa­maa Himasen mon­isa­ta­sivuista raport­tia. On tot­ta, että tietotekni­ik­ka ja sen vaiku­tuk­set yhteiskun­ti­in kas­va­vat ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Läh­es samal­la vauhdil­la kas­vaa myös maa­pal­lon väestö. Näi­hin ongelmi­in tuskin löy­de­tään rauhanomaisia poli­it­tisia ratkaisu­ja. His­to­ria on kaikki­na aikoina osoit­tanut, että suuria ongelmia ei pystytä ratkaise­maan muu­toin kuin hirvit­tävil­lä tap­pa­jaisil­la. Esimerkkinä Ran­skan suuri val­lanku­mous v.1789, jos­ta on peräisin demokra­t­ian perusar­vot, kansan­val­ta, ihmisoikeudet ja oikeusval­tio. Sen jäl­keen näitä tap­pa­jaisia on ollut vaik­ka kuin­ka paljon, viimeisimpiä ara­bikevään kansannousut.

  24. Mikko Kivi­ran­ta:
    Joo. Jäin käsi­ty­keen että lab­o­ra­to­rios­sa X oli raken­net­tu yksinker­taisia androide­ja, joil­la oli konenäkö, liikku­miseen tarvit­ta­vat ser­vosys­teemit, ja algo­rit­mit joiden avul­la ne oli­vat adp­ti­ivisia, oppi­vat siis koke­mas­taan. Kohdas­sa jos­sa androi­di kat­seli itseään peilistä, viit­toili pei­liku­valleen, ja yrit­ti ilmeis­es­ti ymmärtää näkemään­sä – siinä kohtaa tuli kylmäävä olo että nämä tyyp­it ovat tutkimuk­ses­saan pelot­ta­van vah­vasti oikeil­la jäljillä!

    Sain selville mis­tä pätkä oli lainat­tu — BBC Hori­zons’ in jak­sos­ta “The hunt of AI”.

  25. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Esimerkik­si tablet tietokoneet ovat huo­mat­tavasti tehot­tomampia, kuin pöytäti­etokoneet, joi­ta ostimme vuon­na 2005. Mut­ta silti, ne syr­jäyt­tivät pöytäti­etokoneet peruskäytössä, vain muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Ei tablet­ti ole syr­jäyt­tänyt pöytäkonet­ta vaan läp­päri. Ja tablet­ti on tul­lut läp­pärin lisäk­si, ei tilalle.

  26. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jos joku olisi vuon­na 2005 sanonut, että Yhdys­val­loil­la on vuon­na 2014 yli 8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään asei­ta, niin olisi hän­tä pidet­ty hulluna. 

    Mitenköhän tässä käy sit­ten kun näitä voi ostaa Clas Ohlsonil­ta ka Teknikma­gasinetista? Ihan kivo­ja helikoptere­i­ta löy­tyy jo.

  27. Hyvä stoori. Mik­si ratkaisu­jen joukos­sa ei ollut tuotan­tovä­linei­den yhtei­somis­tus­ta? Marx­in ideat saat­ta­vat ruve­ta mais­tu­maan, jos “nowhere to run”-porukka kas­vaa ja ne onnis­tu­vat säi­lyt­tämään äänioikeutensa.

  28. Selasin tarkoituk­sel­la pam­fletin siihen osaan, jos­ta pystyy päät­telemään, onko se pelkkää sig­naloin­tia vai aitoa pohd­in­taa. Tämä on siis pelkkä näyte; muu­ta osaa en lukenut.

    Mitä kir­joit­ta­jat sanovat ydin­voimas­ta? No, kir­joit­ta­jat sivu­ut­ta­vat tarkastelun totea­mal­la — sinän­sä oikein — että ydin­voima­markki­noiden ollessa voimakkaasti sään­nel­tyjä, kehi­tys on hidas­ta. Tässä on kuitenkin näköharha. Aurinkoen­er­gias­ta kyl­lä mielel­lään kir­joite­taan posi­ti­iviseen sävyyn ja esitetään (paradok­saalis­es­ti) että val­tion ei kan­na­ta vali­ta voit­ta­jia; tämä pitää kyl­lä tietenkin paikkaansa, ja esimerkkikin on vali­di, mut­ta en ihan ymmär­rä mik­si val­tion pitäisi vali­ta voit­ta­ja ydin- ja aurinkovoiman väliltä, jos ker­ran sen ei pitäisi kir­joit­ta­jien mukaan vali­ta (ihan oikein) eri aurinkovoiman tuot­ta­jien välillä. 

    Samal­la sopi­vasti uno­hde­taan, että mas­si­ivisik­si kas­va­neet aurinkoen­er­gian “markki­nat” ovat syn­tyneet val­tavil­la tuki­aisil­la. En ymmär­rä lop­puka­neet­ti­na esitet­tyä väitet­tä, jon­ka mukaan val­tion ensisi­jainen tehtävä olisi luo­da kysyn­tää markki­noille. Esimerkkinä käytetyl­lä alal­la (ener­gia) on kyl­lä ihan riit­tävästi kysyn­tää. Val­tion tehtävänä pitäisi olla lähin­nä pitää huoli, että kus­tan­nuk­sia ei sälytetä muille.

  29. “Jos joku olisi vuon­na 2005 sanonut, että Yhdys­val­loil­la on vuon­na 2014 yli 8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään asei­ta, niin olisi hän­tä pidet­ty hulluna.”

    Tuskin­pa.

  30. Ran­skalaises­sa 30-luvun eloku­va eloku­vas­sa “La lib­erté á nois” omis­ta­ja tekee täysin automa­ti­soidun gar­mo­fonite­htaan, lahjoit­taa sen työläisilleen ja läh­tee kaverin­sa kanssa kulku­ri­na maail­malle. Lop­puku­vas­sa kak­si vuorossa ole­vaa valvoo gram­mare­di­en saa­pumista lin­jal­ta, pelat­en samal­la kort­tia. Muut kalastelevat.

    Clair iro­nisoi Ran­skas­sakin val­lala ole­vaa ajat­telua “Työ on todl­lista vapaut­ta!” — arvaa­mat­ta mitä Auschwitzin portin yläpuolelle tul­laan kir­joit­ta­maan: “Arbeit mach frei.”

  31. Ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu voi olla myös, ainakin alku­un, hyvin hidas­ta. Jokin määrä voi tasaisin väli­a­join esim. 1,1‑kertaistua, ja kasvu on silti ekspo­nen­ti­aal­ista. Olen­naisem­paa kuitenkin on, että kasvu, ja varsinkaan tekni­ikan kehit­tymi­nen, ei ole vält­tämät­tä tasaista (ml. ekspo­nen­ti­aal­ista), vaik­ka joku Mooren laki aikansa toimi­ikin. Ks. myös Jounin kom­ment­ti aiemmin.

    Hyvä puoli tekni­ikan kehi­tyk­sessä on tietysti se, että se menee aina eteen­päin: mikä on ker­ran kek­sit­ty, on kek­sit­ty ja siitä voi jatkaa.

    Pam­fletin kir­joit­ta­jat luul­tavasti yliarvioi­vat kehi­tyk­sen nopeu­den, mut­ta ilmiöt ja ongel­mat ovat toki ole­mas­sa, ja niitä on syytä pohtia.

  32. Tom­mi Uschanov: Saisiko tähänkin ystäväl­lis­es­ti edes jonkin­laisia lähdeviitteitä… 

    Haep­pa lähde­vi­it­teitä 30-luvul­ta, jot­ka viit­taa­vat euroop­palaiseen suur­so­taan! 😀 Päämin­is­teri Neville Cham­ber­lain­in viralli­nen lausun­to vuodelta 1938 oli “Rauha mei­dän eli­na­jak­semme.” Suomes­sakin ne henkilöt, jot­ka uskoi­vat Suomen joutu­van sotaan piakkoin, oli­vat tuol­loin kovin harvalukuisia. 

    Ongel­ma on, että sodan syt­tymistä on mah­do­ton ennus­taa kovin pitkälle ennakkoon. Aikaper­spek­ti­ivistä antaa hyvän kuvan se, miten demokraat­ti­nen ja hyvinkin pasi­fisti­nen Iso-Bri­tan­nia kään­net­ti­in Falk­landin sodan taakse noin puo­lessa vuodessa.

    Ei kukaan rehelli­nen ihmi­nen voi sanoa tietävän­sä, kos­ka seu­raa­va suurem­pi sota kos­ket­taa tai on kos­ket­ta­mat­ta Pohjois-Euroop­paa. Se kuitenkin tiede­tään, ettei nyt jo pitkään kestänyt rauhan jak­so ole ikuinen, eli toden­näköisyys kasvaa.

  33. Raimo K: Siis PC-konei­den eli pöytä- ja lap­top-konei­den myyn­ti las­ki viime vuon­na 10% johtuen tablet­tien myyn­nin kasvus­ta – tuskin on vielä syr­jäyt­tämistä (ja mitähän hyö­tykäyt­töä tableteil­la tehdään?)

    Nor­maali kulut­ta­ja ei osta tietokonet­ta hyö­tykäyt­töön, vaan lähin­nä kom­mu­nikoin­ti­in ja viihdekäyttöön.

    PC:t yleistyivät hin­to­jen tul­lessa alas, ja kun niil­lä kykeni tekemään muu­takin kuin tekstinkäsittelyä. 

    Jos näin ei olisi käynyt, ei PC:t olisi tulleet joka kotiin.

    Monel­la on kuitenkin se PC vielä kotona, mut­ta käytössä on äly­puhe­lin tai tablet­ti. Ihan vain sen käytön help­pouden vuoksi.

    Uusi ilmiö on se, ettei PC-pelaa­jat vaivaudu PC:n ääreen, vaan pelaa­vat mobi­ililait­teil­la pele­jä, jot­ka muis­tut­ta­vat 1990-luvun pelejä.

  34. Asi­a­han on ollut jo jonkun aikaa täysin selvä kaikille järkeään käyttäville. 

    Suomen päät­täjät ovat aina Van­hasen Rukan lumil­la näkemästä unes­ta alka­en tien­neet, että pian lähim­mässä tule­vaisu­udessa Suomes­ta lop­puu työn­tek­i­jät. Tähän työvoiman lop­pumiseen varaudu­taan, kuten asioista huole­htivien kuu­luukin. Halu­taan lisätä työvoiman maa­han­tuon­tia. Halu­taan ihmis­ten eli­naikaisen työa­jan piden­tämistä lyhen­tämäl­lä opiskelu­aikaa, äitiys­va­pai­ta ja ennen kaikkea myöhen­tämäl­lä eläk­keelle siir­tymisikää. Yleis­es­ti myön­netään, että nämä esite­tyt keinot vaikut­ta­vat hitaasti. Täysi teho saavute­taan vas­ta vuosikym­me­nien kuluttua.(Milloinkas se tyovoimatarpeen pienen­e­m­i­nen saavutettiinkaan?)

    Joten kyl­lä suo­ma­lais­ten päät­täjien toimen­piteet vas­taa­vat tule­vaisu­u­den näköalo­ja, ja ihan aikataul­ullis­es­tikin oikein. Jos ei vas­taavu­us nyt ole aivan täy­del­listä niin se on ainakin saman­laista kuin nor­maal­isti, eli TÄYSIN VASTAKKAISTA.

  35. Jouni: Ja nyt ihmiset tekevät niil­lä tableteil­laan (jot­ka vas­taa­vat tehoil­taan viiden vuo­den takaista pöytäkonet­ta) asioi­ta, joi­ta kaver­it Wapi­tis­sa visioi­vat 15 vuot­ta sit­ten ja Star Trekin käsikir­joit­ta­jat 25 vuot­ta sit­ten. Oikea kehi­tys, joka tuot­taa muu­takin kuin paris­sa vuodessa van­henevia ter­me­jä ja lyhen­teitä, on tietotekni­ikas­sa lop­pu­jen lopuk­si aika hidas­ta. Tietokoneet ovat kovin hitai­ta mihinkään mie­lenki­in­toiseen, ja asioiden tekem­i­nen niil­lä on suh­teet­toman vaikeaa bugisen kood­in ja melkein toimivien lait­tei­den seassa rypemistä.

    Mah­dol­lis­es­ti. Tämä toki tapah­tuu vai­heessa, jos­sa tutkimusalue on sen ver­ran vaki­in­tunut, että sen kon­fer­ensse­ja on jär­jestet­ty 15+ vuot­ta ja monil­la hypeter­meil­lä on ikää jo yli 25 vuotta.

    Ei tässä ole kyse uuden kek­simis­es­tä, vaan siitä, että van­ha teknolo­gia kehit­tyy paremmaksi.

    Intelin Edi­son on SoC piiri, tavalli­nen PC, joka on onnis­tut­tu puris­ta­maan vain SD-muis­tiko­rtin kokoiseen tilaan. Sisäl­lä voidaan ajaa linux-käyttöjärjestelmää.

    Kulut­ta­jati­etokonei­den vir­ranku­lu­tus on painunut hissuk­seen alle 20 wattiin. 

    Nyt vain ale­taan olla tilanteessa, jos­sa niitä vuosikym­menten takaisia fan­ta­sioi­ta oikeasti kyetään toteut­ta­maan näil­lä tämän het­ken tuotan­nos­sa olevil­la prosessoreilla.

    Curios­i­ty rul­laa täl­lä het­kel­lä Marsin kama­r­al­la ja ei siinäkään ole kyy­dis­sä mitään tek­nol­o­gis­es­ti mullis­tavaa. Mut­ta se sama tekni­ik­ka, jota oli Sojouner­in kyy­dis­sä 1997, on kehit­tynyt paremmaksi.

  36. Tom­mi Uschanov:

    Kalle: Toden­näköisyys suureen soti­laal­liseen kri­isi­in joka kos­ket­taa myös Euroop­paa, lisään­tyy koko ajan. 

    Saisiko tähänkin ystäväl­lis­es­ti edes jonkin­laisia lähdeviitteitä? 

    Kalle on help­po ohit­taa, viestit tun­nistaa hymiöistä jo kaukaa. Tässä tapauk­ses­sa hän kuitenkin var­maan viit­taa pitkään odotel­tu­un välien­selvit­te­lyyn luon­non­va­roista ja muista kakun­jakoon liit­tyvistä kysymyk­sistä. Kun pla­neet­ta käy ahtaam­mak­si, kyynär­päitä var­maan käytellään.

    Yksi mah­dolli­nen liipaisin on Kiinan mädät luo­tot, joiden lauetes­sa siel­lä var­maan kansan huomio suun­nataan Senkaku/­Diaouy-kysymyk­seen tai mui­hin vastaaviin.

    Vaikea tosin nähdä kuin­ka tuo ihan pian Euroop­paa kos­ket­taisi, pait­si hyvinkin vah­vasti taloudellisesti.

  37. Kalle: Haep­pa lähde­vi­it­teitä 30-luvul­ta, jot­ka viit­taa­vat euroop­palaiseen suursotaan! 🙂
    Päämin­is­teri Neville Cham­ber­lain­in viralli­nen lausun­to vuodelta 1938 oli “Rauha mei­dän eli­na­jak­semme.” Suomes­sakin ne henkilöt, jot­ka uskoi­vat Suomen joutu­van sotaan piakkoin, oli­vat tuol­loin kovin harvalukuisia.
    ‘snip’

    Eiköhän ne 30-luvun viit­teet liene jo van­hen­tunei­ta? Mut­ta jos sin­ulle riittää… 😉

  38. Kalle: Haep­pa lähde­vi­it­teitä 30-luvul­ta, jot­ka viit­taa­vat euroop­palaiseen suursotaan!…Suomessakin ne henkilöt, jot­ka uskoi­vat Suomen joutu­van sotaan piakkoin, oli­vat tuol­loin kovin harvalukuisia. 

    Toisin sanoen: se mis­tä ei ole viit­teitä, se tapah­tuu? Kos­ka kei­juista ei ole viit­teitä, niitä täy­tyy olla ole­mas­sa? Orwellil­ta kuulostaa.

    Ne henkilöt jot­ka uskoi­vat Suomen joutu­van sotaan piakkoin olvat kovin har­valukuisia myös 1954, 1967, 1972, 1998 ja 2007. Mon­e­na muu­na vuon­na myös. En nyt ota kan­taa etteikö sotaa tulisi, mut­ta ei tämä argu­men­taa­tiosi ihan siltä vaiku­ta mitä Uschanov peräänkuulutti.

    Se kuitenkin tiede­tään, ettei nyt jo pitkään kestänyt rauhan jak­so ole ikuinen, eli toden­näköisyys kasvaa. 

    Siis tämä nyrkkisään­tö: mitä pidem­män kru­u­na­jonon saa rahal­la heit­tämäl­lä, sitä toden­näköisem­min seu­raa­va on klaava?

    Ei kukaan rehelli­nen ihmi­nen voi sanoa tietävän­sä, kos­ka seu­raa­va suurem­pi sota kos­ket­taa tai on kos­ket­ta­mat­ta Pohjois-Eurooppaa.

    Non­ni­in, tuli­han sieltä järkevääkin tekstiä.

  39. E:lle.

    En tiedä luitko pam­flet­tia, mut­ta pyrimme kir­joituk­ses­sa kuitenkin käymään läpi sitä mekani­ikkaa, jon­ka mon­et aka­teemikot maail­mal­la katso­vat johta­van työ­paikko­jen vähenemiseen. 

    Pam­fletin sivul­ta 11 lähtevä “Tois­taako his­to­ria itseään?” alaluku käsit­telee tätä. Toki koko kakkosluku pohtii asi­aa ja käymme myös vahvim­mat vas­ta-argu­men­tit läpi.

  40. TL:
    Uskon että meil­lä on 20 vuodessa automaat­tis­es­ti liikku­via auto­ja, lentokonei­ta, panssarivaunuja 

    Taitaa koh­ta aika ajaa panssarin ohi. Kovan tien vaa­ti­va miljoo­nia mak­sa­va ben­sarohmu, jon­ka mat­ka päät­tyy pari­in ensim­mäiseen raket­tilen­nokki­in tai jekkuquad­kopteri­in á joitakin tonneja.

  41. Pam­flet­ti: “tietoko­neo­hjel­mat ovat ylivoimaisia kaikissa pait­si selkeästi luovien alo­jen töissä”

    Ohjel­mat eivät myöskään hal­litse inhimil­listä kon­tak­tia: läheisyyt­tä, ystävyyt­tä, välit­tämistä ja mitä niitä on. Koneet eivät osaa innoit­taa, johtaa tai empaat­tis­es­ti tukea. Ohjelmil­la ei tai­da olla hajuakaan inhimil­lis­es­tä intu­itios­ta (vaik­ka kai datas­ta senkin voi lop­ul­ta louhia esiin).

    Nopeasti voisi luon­nehtia his­to­ri­an selvästi (keskimäärin) vau­raimpi­en ihmis­ten työl­listyvän ainakin kotei­hin. Kotiäi­tiy­den suo­sio noussee kuten Suomea vau­raim­mis­sa mais­sa on jo tapah­tunut. Toiv­ot­tavasti myös koti-isyyden.

    Sek­si­työ var­maan yleistyy, kos­ka avi­o­li­it­tokelpois­t­en miesten määrä vähe­nee. Ehkä joku innovoi vas­taavia palvelu­ja naisille. Kone ei vielä kykene kor­vaa­maan sek­siä tai roman­ti­ikkaa, jot­ka kuitenkaan eivät ole ihan pian menos­sa minnekään.

    Mon­et van­hem­mat ihmiset kaipaa­vat myös enem­män ihmiskon­tak­te­ja ja muu­ta huvia. Sieltä löy­tynee työtä. Toki myös ter­veyspalvelui­hin vau­raat senior­it panos­ta­vat entistä enemmän.

    Kyl­lähän näitä tehtäviä kek­sii, jois­sa äly tai luovu­us eivät ole keskeisiä ja jot­ka vielä alityöllistävät. 

    Tosin sit­tenkin jää jäl­jelle porukkaa, jot­ka eivät hevin työl­listy. Eri­tyis­es­ti nuorten miesten joukos­ta heitä löy­tyy. No, onnek­si mon­et heistä oppi­vat jon­uore­na tule­maan vähäl­lä toimeen, riit­tää kun­han on tiet­s­ka ja nettiyhteys.

  42. Markku af Heurlin:
    “Jos joku olisi vuon­na 2005 sanonut, että Yhdys­val­loil­la on vuon­na 2014 yli 8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään asei­ta, niin olisi hän­tä pidet­ty hulluna.”

    Tuskin­pa.

    No kyl­lä sel­l­aista hul­lu­na voi pitää vieläkin — tai sit­ten vaan on lukenut liikaa Dan Brown­in kirjoja..

    Niitä MQ‑9 Reaper ‑härveleitä lie­nee vähän toista sataa. Halpo­ja­han ne ovat (suh­teel­lis­es­ti), mut­ta tuskin tulee Clas Ohlsonin valikoimi­in ihan heti, hin­ta kuitenkin noin US$16.9 miljoonaa.
    Kuor­maa 1700 kg, jol­la voi aiheut­taa aika paljon pahaa.

  43. Tiedemiehelle.

    Suosit­te­len luke­maan kir­joituk­sen ensim­mäisen osan, jos­sa pyrimme pohti­maan tek­nol­o­gisen mur­roksen vaiku­tuk­sia ja dynami­ikkaa. Tiedemies-alias­ta käyt­tävänä var­masti halu­at tehdä arviosi pam­fletin pääasial­lis­es­ta pointista asi­a­pe­rustein, etkä täl­laisel­la ad homine­min kaut­ta johde­tul­la heitolla.

    Uskon sen ole­van mielestäsi ihan mie­lenki­in­toinen, vaik­ka halu­aisikin lukea ydin­voimaan liit­tyvää vihreää kir­joit­tamista kuin piru raamattua.

  44. Kalle: Se kuitenkin tiede­tään, ettei nyt jo pitkään kestänyt rauhan jak­so ole ikuinen, eli toden­näköisyys kasvaa.

    Jos rauhan ja sodan mah­dol­lisu­ut­ta ajatel­laan puh­taasti toden­näköisyyspros­essi­na, niin men­neet rauhan vuodet eivät lisää sodan toden­näköisyyt­tä sen enem­pää kuin se, että eilen heitin klaa­van, lisäisi tänään kru­u­nan todennäköisyyttä.

    Se on kuitenkin tot­ta, että Uschanovin vaa­ti­mat “lähde­vi­it­teet” ovat has­su tapa läh­estyä asi­aa. Ei tässä kir­joite­ta mitään pseudoti­eteel­listä artikke­lia, vaan deba­toidaan poli­it­tis­es­ta tilanteesta. 1930-luvun lop­ul­la tosi­aan suo­ma­lalaisetkin onnit­te­liv­at itseään siitä että ei ole ostet­tu romu­rautaa ruos­tu­maan, kun sodan­vaara on väl­tet­ty. Oma arvioni on, että Venäjän kansal­lis­tun­non nousu, mil­i­tarisoi­tu­mi­nen, ongelmien pro­jisoimi­nen ulko­mai­hin ja toisaal­ta sisäiset ris­tiri­idat (etniset kon­flik­tit) nos­ta­vat myös euroop­palaisen suur­so­dan riskiä siitä, mitä se oli 10 vuot­ta sitten.

  45. Sylt­ty: Ei tablet­ti ole syr­jäyt­tänyt pöytäkonet­ta vaan läp­päri. Ja tablet­ti on tul­lut läp­pärin lisäk­si, ei tilalle.

    Luu­len­pa, että tabletit plus pil­vipalve­lut syr­jäyt­tävät läp­pärit jo lähi­t­ule­vaisu­udessa. Niil­lä voidaan hoitaa kaik­ki ruti­init sivi­ili- ja työte­htävät. Raskas­ta lasken­taa vaa­ti­vas­sa työssä pöytäkoneel­la on vielä pitkä tulevaisuus.

    Tässä on tois­tu­mas­sa sama mur­ros joka tapah­tui 80-luvul­la. Sitä ennen päät­teis­sä oli hyvin vähän älliä ja muis­tia, ja kaik­ki vaa­ti­vampi työ tai tal­len­nus oli piuhan päässä jos­sain keskusyk­sikössä. Tämä tapah­tuu nyt uud­estaan, mut­ta megak­er­taisel­la tasol­la sekä päät­teis­sä että pilvessä.

  46. Luin mie­lenki­in­nol­la OSn suosit­tele­man Ville-Veikko Mas­tomäen ja Jaakko Sten­hällin kir­joit­ta­man pam­fletin ”Teknologi­nen mur­ros ja politiikka.”

    Samoin luin Pro­fes­sori Pekka Himasen ja hänen kan­sain­välisen tutk­i­jaryh­män­sä ”Kestävän kasvun malli”–raportin.

    Kum­mas­sakin mie­lenki­in­toises­sa doku­men­tis­sa jää vähälle huomi­olle muu­ta­ma-teema, joi­ta mielestäni Suomen nykyisessä tilanteessa kan­nat­taisi lähem­min puntarointia.

    KANSALLISVALTIO

    Kansal­lis­val­tio-idea on ver­rat­tain uusi ja se syn­tyi Euroopas­sa 1800-luvun jälkipuoliskol­la hallinnol­lis­ten ja kult­tuuris­ten muu­tosten seu­rauk­se­na, jol­loin ajet­ti­in alas keski­aikainen feo­daali­val­tio ja idea absolu­ut­tis­es­ta valtiosta.

    Kansal­lis­val­tion ihanne liitetään ajatuk­seen val­tios­ta, jos­sa yksi kansal­lisu­us on ylivoimais­es­ti hal­lit­sevas­sa ase­mas­sa ja ajatuk­seen ulkois­es­ta ja sisäis­es­tä suv­eren­i­teetista, jon­ka mukaan val­tioalueen ulko-rajat ovat koske­mat­tomat ja rajo­jen sisäl­lä val­ti­ol­la on ehdo­ton val­ta päät­tää alueen laista ja hallinnosta.

    Suo­mi on nyky­isin täl­lainen kansallisvaltio.

    Pohdi­taan­pa tätä:
    — Suo­mi elää nyt post­mod­ernissa, jos­sa yhteiskun­ta on frag­men­toitunut eri­laisi­in ryh­mi­in, joil­la on omat usko­muk­sen­sa, usein kan­sain­väliset viiteryh­män­sä ja oma todellisuutensa.
    Esimerkik­si kel­paa hyvin Sini Saarela, joka pitää niin tärkeänä kan­sain­välistä ympäristöak­tivis­mia, että on sen puoles­ta valmis vaaran­ta­maan ter­veyten­sä ja vapaut­en­sa kiipeillemäl­lä laeista piit­taa­mat­ta vaar­al­li­sis­sa paikoissa.
    — Kuu­lumme EUhun, jos­sa tehdään suuri osa laeistamme
    — Kiihtyvä glob­al­isaa­tio-kehi­tys, jos­sa pääo­ma, tavarat, teknolo­gia ja ihmiset liikku­vat varsin vapaasti
    — Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta rak­en­tuu kansal­lis­val­tio-ide­alle, jon­ka kivi­jalka­na on ole­tus ulkois­es­ta ja sisäis­es­tä suvereniteetista

    On selvää, että todel­lisu­us on jo ajanut kansal­lisu­us­val­tio-idean ohi!

    Näin ollen on jo aika ainakin osit­tain hylätä tämä idea ja ottaa käyt­töön uusia ideoita?

    OIKEUDENMUKAISUUS

    Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta perus­tuu vah­vasti oikeudenmukaisuus-käsitteelle.

    Tästä erit­täin moni­ta­hois­es­ta käsit­teestä onkin muodis­tunut suo­ras­taan tabu, jos­ta ei saa kun­nol­la keskustel­la sil­loinkaan kun aihet­ta olisi.

    Itseäni lähel­lä on oikeu­den­mukaisu­us­teo­ria sosi­aalilib­er­aalin val­tion moraal­isik­si perusteluik­si (A The­o­ry of Jus­tice, 1971 / John Rawls, — Vrt. Grounded-teoria):

    Tietämät­tömyy­den verho

    Rawls läh­tee muo­dosta­maan oikeu­den­mukaisen yhteiskun­nan peri­aat­tei­ta seu­raa­van­laisen kuvit­teel­lisen tilanteen kautta.

    Joukko henkilöitä on päät­tämässä, minkälais­ten peri­aat­tei­den mukaan hei­dän yhteiskun­tansa tulisi toimia. He eivät päätösti­lanteessa kuitenkaan tiedä, minkälaises­sa yhteiskun­nas­sa he elävät tai mikä on hei­dän oma ase­mansa siinä.

    Rawls kut­suu tilan­net­ta tietämät­tömyy­den ver­hon takana olemisek­si. Rawlsin tietämät­tömyy­den ver­hon takana ole­vat henkilöt eivät tiedä edes sitä, mikä on hei­dän käsi­tyk­sen­sä hyvästä elämästä tai mihin he pyrkivät elämässään tul­tuaan pois ver­hon takaa. Sik­si hei­dän on yritet­tävä rak­en­taa sel­l­aiset peri­aat­teet, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat heille hyvän elämän, oli­pa se mis­sä olo­suhteis­sa hyvänsä. 

    Oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tys­tä, joka tältä poh­jal­ta muotoutuu, Rawls kut­suu oikeu­den­mukaisu­udek­si ymmär­ret­tynä reilu­na pelinä.

    Oikeus vapau­teen

    Rawls uskoo, että tietämät­tömyy­den ver­hon takana ole­vat henkilöt pää­tyvät seu­raavi­in periaatteisiin: 

    Ensin­näkin he val­it­se­vat ensim­mäisek­si peri­aat­teek­si oikeu­den vapau­teen. Jokaisel­la henkilöl­lä tulee olla oikeus niin suuri­in perus­va­pauk­si­in, kuin sopii yhteen muiden kansalais­ten samo­jen vapauk­sien kanssa.

    Toisen peri­aat­teen mukaan yhteiskun­nal­liset ja taloudel­liset eri­ar­voisu­udet on jär­jestet­tävä siten, että yhteiskun­nan heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat hyö­tyvät niistä.

    Näin tur­vataan käytän­nössä poli­it­tis­es­ti oikeu­den­mukainen yhteiskun­ta. Poli­ti­ikas­sa yhtäläisen vapau­den peri­aat­te muut­tuu yhtäläisen osal­lis­tu­misen peri­aat­teek­si, jon­ka mukaan kaikil­la kansalaisil­la on oikeus osal­lis­tua pros­es­sei­hin, joil­la lait määrätään.

    Suo­mi elää nyt niin ennekoke­mat­toman ja nopeatem­poisen tek­nis-taloudel­lisen mur­roksen keskel­lä, että olisi nyt aika purkaa auki myös nykyi­nen oikeu­den­mukaisu­us-käsit­teemme ja ottaa Ground­ed-teo­ria / Rawls avuksi?

    Olen vaku­ut­tunut siitä, että peräpeili­in kat­so­ma­l­la ja van­haan dataan refer­oimal­la aje­taan nyt vaudil­la kasekseen…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä joka edes yrit­tää ymmärtää…

  47. Jos nyt jokin vielä täy­tyy ehdot­tomasti nos­taa pöy­dälle, niin se on automaat­ti­nen ja kauko-ohjat­tu logistiikka.

    Taidet­ti­in pam­fletis­sa sekin mainita.

    Käytän­nössä ollaan läh­estymässä sitä tilan­net­ta, että meil­lä on tukkirek­ka, jota voidaan ohja­ta etänä ja joka yhtey­den katket­tua osaa ajaa itse lähim­pään tur­val­liseen paikkaan.

    Yhdys­val­lois­sa ensim­mäi­nen ucav osaa jo nous­ta lento­tukialuk­selta ja laskeu­tua sille, automaat­tis­es­ti. Sama alus kyke­nee suorit­ta­maan tais­telu­len­non, itsenäis­es­ti, ja pudot­ta­maan täs­mäaseen kohteeseen. Toki ilmati­et ovat tur­val­lisem­pia, kuin maanti­et joten siinä mielessä se on yksinkertaisempaa.

    Yhdys­val­lois­sa on myös myy­ty val­ta­va läjä minilen­nokke­ja, joil­la lähin­nä leik­itään tois­taisek­si, mut­ta mm. Ama­zon suun­nit­telee jo käyt­tävän­sä niitä paket­tien toimit­tamiseen suurkaupunkialueilla.

    Täl­läiset minilen­nok­it kykenevät jo suorit­ta­maan ennal­ta määrät­tyjä lentor­e­it­te­jä autonomisesti.

    Esimerkik­si postin jakami­nen onnis­tu­isi aivan lois­tavasti täl­läisil­lä lait­teil­la, jos pos­ti­laatikot ovat esteet­tömästi sijoitettu. 

    Ker­rostalois­sa tämä muu­tos tarkoit­taisi sitä, että pos­ti­laatikko tai parem­minkin, pos­tiluukku, sijoitet­taisi­in parvek­keelle. Kun seu­raa mil­laista kuor­maa yksi postin­jaka­ja tänä päivänä kul­jet­taa, niin ei se suuri ole.

    Itseasi­as­sa quadro­copter taitaa olla oikea ter­mi, mut­ta käytän nyt tuo­ta minilen­nokkia, vaik­ka siip­iä ei näis­sä lait­teis­sa olekaan.

    Pos­til­la ole­va lajit­telu­jär­jestelmä voitaisi­in laa­jen­taa sel­l­aisek­si, että se lajit­telisi postin suo­raan lennokeille.

    Myös piz­zankul­je­tus­ta on kaavail­tu siir­ret­tävän lennokeille Yhdysvalloissa.

    Jos täl­läis­ten lennokkien hin­ta tulee alem­mak­si kuin sen ihmisen suorit­ta­man jakelun, ja luotet­tavu­us on sama tai parem­pi, niin en näe mitään syytä, mik­si yksikään logis­ti­ik­ka-alan yri­tys pitäisi ihmisiä töis­sä kalliimmalla. 

    Saa­han jo nyt yhden kokoaikaisen postin­jaka­jan vuosi­pal­ka­lla reilut kak­sikym­men­tä minilen­nokkia, kulut­ta­jahin­nal­la. Menisikö niitä rik­ki 20 vuodessa? Paljonko häviäisi pos­tia? Paljonko lait­tei­ta täy­ty­isi huoltaa?

    Saas nähdä, kuin­ka kauan menee, että postin paketin tuokin pihalle quadro- tai octocopter 😀

  48. ‘demokraat­ti­nen ja hyvinkin pasi­fisti­nen Iso-Bri­tan­nia kään­net­ti­in Falk­landin sodan taakse noin puo­lessa vuodessa’ (Kalle)
    Ei tarvin­nut kään­tää, kun Argen­ti­inan junt­ta aloit­ti sen sodan. Sodan jatkami­nen voit­toon saak­ka oli tietysti brit­tien val­in­ta, mut­ta aika ilmeinen.

  49. Kalle: “Se kuitenkin tiede­tään, ettei nyt jo pitkään kestänyt rauhan jak­so ole ikuinen, eli toden­näköisyys kasvaa.”

    Ei kas­va, jos ei sit­ten ole­ta, että joka het­ki paine sodan alka­miselle kas­vaa jostain tun­tem­at­tomas­ta syystä.

    Jokainen sukupolvi luulee erään myytin mukaan elävän­sä his­to­ri­al­lis­es­ti poikkeuk­sel­lista ajan­jak­soa. Ja niin­hän jotkut toki ovat eläneetkin — kun taas toiset eivät.

    Täl­lä het­kel­lä näyt­tää läh­es var­mal­ta, että kuu­lumme ensin mainit­tu­jen joukkoon: ihmiskun­ta on täysin ennen­näkemt­tömässä muu­tok­ses­sa, jon­ka rin­nal­la jopa val­is­tus tai teolli­nen val­lanku­mous jäänevät toiseksi.

    Se taas tarkoit­taa, että entiset lainalaisu­udet saat­ta­vat heiketä tai peräti tyystin kadota. 

    Aloituk­ses­sa viitat­tu pam­flet­ti käsit­telee infor­maa­tion keräämisen ja käsit­te­lyn val­lanku­mous­ta. Mut­ta vielä tärkeäm­pää on seu­rauk­set: infor­maa­tion val­lanku­mouk­selli­nen lev­iämi­nen yli koko ihmiskun­nan. Kaik­ki kytkey­tyvät vähitellen samaan tietoverkkoon, jos­sa voi liikkua kaik­ki biteik­si muutet­ta­va. Ja sekin, jota ei voi biteik­si muut­taa, liikkuu yhä enem­män tuon verkon antamien sig­naalien perusteella.

    Infor­maa­tio­val­lanku­mous ei tietenkään tarkoi­ta väistämät­tä sotien lop­pumista. Mut­ta kuka­pa tietää, mitä se lop­ul­ta tarkoit­taa? Vaki­in­tuneet demokra­ti­at ja markki­na­t­aloudet eivät sodi keskenään (vaik­ka pari poikkeusta onkin). Kos­keeko seu­raa­va lainalaisu­us ihmisiä, jot­ka ovat kytkey­tyneitä samaan verkkoon kaikkien muiden ihmis­ten kanssa? 

    Ainakin sen tietää, että ennus­t­a­mi­nen muut­tuu entistäkin vaikeammaksi.

  50. Lau­ri Kumpu­lainen: Ei tässä ole kyse uuden kek­simis­es­tä, vaan siitä, että van­ha teknolo­gia kehit­tyy paremmaksi. 

    Kysymys on teknolo­gian hitaas­ta asteit­tais­es­ta kehi­tyk­ses­tä. Siinä kovasti main­os­ta­mas­sasi Edis­onis­sa ei ole mitään eri­tyisen ihmeel­listä — onpa­han vain vähän pienem­pi ja paljon tehot­tomampi Lin­ux­ia pyörit­tävä tietokone kuin se, joka min­ul­la on kän­nykässäni. Intel nyt vain yrit­tää pitää uusista tuot­teis­taan kovaa meteliä, kun se ei ole oikein onnis­tunut lyömään läpi vähävir­tais­ten pros­es­sorien markkinoilla.

    Nyt vain ale­taan olla tilanteessa, jos­sa niitä vuosikym­menten takaisia fan­ta­sioi­ta oikeasti kyetään toteut­ta­maan näil­lä tämän het­ken tuotan­nos­sa olevil­la prosessoreilla. 

    Tuo­ta tilan­net­ta on elet­ty jo vuosikym­meniä. Teknolo­gian hidas kehi­tys jalostaa men­nei­den vuosikym­menten visioista hil­jalleen käyt­tökelpoisia samaan aikaan, kun visionäärit kehit­televät uusia ideoita.

  51. No tule­vaisu­u­den ennusteisi­in kan­nat­taa suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti myös. Muis­takaamme vaikka­pa 1960-luvun ennustei­ta, jois­sa ennustet­ti­in, että ihmi­nen syö ruokansa tänä päivänä pillere­inä ja vaat­teet prässätään muo­vista. Ei oikein näin ole käynyt niin, vaan enem­män on pyrit­ty toiseen suun­taan, lähiruokaan ja luon­nonkui­tu­i­hin viime aikoina. 

    Samoin tätä tietotekni­ikan mur­rosta ei taas osat­tu kun­nol­la ennustaa.

  52. Vielä yksi tren­di, joka tullee muut­ta­maan pelin sään­nöt täysin ja joka myös saat­taa tehdä “nowhere to run” ‑ilmiön merk­i­tyk­set­tömäk­si. Trendiä voi kut­sua vaik­ka transhumanismiksi. 

    Kun maail­ma tai oma keho on nopeasti muut­tunut, ihmiset ovat vas­tan­neet muu­tok­seen muut­ta­mal­la itseään esimerkksi koulu­tuk­sel­la tai apu­vä­lineil­lä. Näin tapah­tuu tietysti jatkos­sakin. Tule­vaisu­udessa infor­maa­tiote­knolo­gian keinot vain anta­vat siihen mit­taa­mat­tomasti tehokkaam­mat keinot.

    Jos hävit­täjä­len­täjäk­si pyrkivä ennen osti silmäl­a­sit ja tänään menee silmäleikkauk­seen, han­kki­iko hän koh­ta yönäkötekni­ikkaa silmään­sä? Ja mik­si tyy­tyä näkökyvyn paran­tamiseen, mik­sei lisäisi ajat­telukykyä inte­groidul­la tekni­ikalla, joka estää tekemästä tyyp­il­lisiä inhimil­lisiä erehdyksiä? 

    Jos tämä on uskot­tavaa eikä tiede­fan­tasi­aa, on vaikea kuvitel­la sel­l­aista tule­vaisu­ut­ta, jos­sa ihmi­nen ja kone eivät sulau­tu­isi toisi­in­sa vielä paljon nyky­istä enem­män. Inte­groidul­la tekni­ikalla on paljon annet­tavaa ihmiselle (kuu­lo­laite, tekoniv­el), mut­ta niin on ihmisel­läkin “koneille”. Ilman ihmistä kone ei osaa kai koskaan olla aidosti inhimillinen.

    Vauhti­in päästyään tämä tarkoit­taa, että ihmi­nen ei ole pelkästään gee­nien­sä ja ympäristön­sä vaan myös rahal­la ostet­tu­jen lisäosien muo­dosta­ma kokonaisuus.

    Höpö, höpö vai? Ei vaan täyt­tä tot­ta jo nykyään, tosin vas­ta iduillaan

  53. Lau­ri Kumpu­lainen:
    mm. Ama­zon suun­nit­telee jo käyt­tävän­sä niitä paket­tien toimit­tamiseen suurkaupunkialueilla. 

    Ilmo­ja pitkin lentävi­in kevy­isi­in jakelukopterei­hin en oikein usko, kun niistä tulee meteliä, ja jos/kun pikkupo­jat alka­vat ampua niitä jousipyssy­il­lä alas ja lin­nutkin häiriintyvät. 

    Mut­ta käsit­tääk­seni esim. suo­ma­lainen car­gotec suun­nit­telee ja toteut­taa automa­ti­soitua sata­maa. Koh­ta ei tarvi­ta enää ahtaa­jia lakkoilemaan.
    http://www.cargotec.com/en-global/newsroom/releases/press-releases/Pages/kalmar-wins-large-order-for-automatic-stacking-cranes-from.aspx

    Logis­ti­ikkakeskuk­set ja junatkin voi automa­ti­soi­da. Ja kun taval­liset ajoneu­vot ryhtyvät aja­maan itsek­seen, ei ole pitkä mat­ka siihen että posti jae­taan öisin taloy­htiön pos­ti­laatikoi­hin automaat­tisel­la jakelu­au­tol­la. Siis mate­ri­aali­posti. Paperi­posti kuolee pikkuhil­jaa pois, tein jo muu­ta­ma vuosi sit­ten peri­aatepäätök­sen etten tilaa enää ikinä paperisia sanomalehtiä. 

    Odotan myös että esim. S‑ryhmä valmis­taa sen täysin automaat­tisen kau­pan, jonne voin tehdä/tallentaa netin kaut­ta tilauk­sen ja noutaa sit­ten valmi­in kylmälaatikon auton takakont­ti­in dri­ve in tyyli­in. Tai pyytää toimit­ta­maan sel­l­ainen kotiin.

  54. Esko Nie­mi:
    Hyvä puoli tekni­ikan kehi­tyk­sessä on tietysti se, että se menee aina eteen­päin: mikä on ker­ran kek­sit­ty, on kek­sit­ty ja siitä voi jatkaa. 

    Sci­fi- ja fan­tasi­akir­jal­lisu­us tun­tee kyl­lä useitakin dysto­pi­oi­ta, jot­ka keskit­tyvät ydin­so­dan, jatku­van sodan tai muun vas­taa­van katas­trofin jälkeiseen aikaan, jol­loin “muinaista teknolo­giaa” voidaan vain tyh­minä ihme­tel­lä. Samoin ihmiskun­nan his­to­ri­as­ta tun­netaan täl­laisia jak­so­ja vaikka­pa Rooman val­takun­nan hajoamisen jälkeen.

    Tom­mi Uschanov: Saisiko tähänkin ystäväl­lis­es­ti edes jonkin­laisia lähdeviitteitä? 

    Viit­teistä en tiedä, mut­ta jos nyt kat­so­taan mitä maail­mas­sa tapah­tuu niin täl­läkin het­kel­lä on käyn­nis­sä soti­laalli­nen kri­isi, joka kos­ket­taa Euroop­paa. Viimeiset pari vuot­ta Syyr­i­as­sa on nimit­täin käy­ty ihan oikeaa pum pum ‑sotaa; Etelä-Euroopan mais­sa nuoriso­työt­tömyys huitelee (näin äkkiä hatus­ta vedet­tynä) 50%:n tietämil­lä ja Kreikas­sa saat­taa vielä kul­tainen aamu koit­taa; Välimeren yli veneil­lään edelleen har­va se päivä ja senkin uhal­la, että kuu­lostan hal­la-aho­laiselta huo­mau­tan, että euroop­palainen maa­han­muut­to­pro­jek­tikaan lähiömel­lakoi­neen ei ole men­nyt ihan put­keen. Sit­ten meil­lä on erik­seen iso­jen poikien sar­ja, eli mitä Venäjäl­lä tapah­tuu Putinin jäl­keen? Tai Kiinas­sa kun kansa vauras­tuu, ympäristö saas­tuu ja kansa alkaa vaa­tia enem­män vapauksia?

    Minus­ta ei ole eri­tyisen kaukaa­haet­tua väit­tää, että jokin näistä yhdessä tai erik­seen saat­taa olla kip­inä, joka sytyt­tää ruu­ti­tyn­nyrin. Sata vuot­ta sit­ten siihen sen­tään riit­ti yksi ain­oa salamurha.

  55. Lau­ri Kumpu­lainen: Uusi ilmiö on se, ettei PC-pelaa­jat vaivaudu PC:n ääreen, vaan pelaa­vat mobi­ililait­teil­la pele­jä, jot­ka muis­tut­ta­vat 1990-luvun pelejä.

    Aika paljon vaikut­ta­nee se, ettei Win­dows Vis­taan, 7:ään ja 8:aan halu­ta siir­tyä. Vain 8:ssa on uusim­mat DirectX:t ja pelit tehdään niille. Poruk­ka alkaa olla valmis siir­tymään muille alus­toille nyt kun XP:stäkin aika jät­ti, mut­ta uut­ta, hyv­intuet­tua cross-plat­form-rajap­in­taa ei vain ole olemassa.
    Niin­pä siis flash-pelit, appletit ja jos­sain määrin ehkä konsolitkin.

    Tapio: Luu­len­pa, että tabletit plus pil­vipalve­lut syr­jäyt­tävät läp­pärit jo lähi­t­ule­vaisu­udessa. Niil­lä voidaan hoitaa kaik­ki ruti­init sivi­ili- ja työtehtävät.

    Mitenköhän lie­nee? Tablet­tien käyt­töra­jap­in­ta ainakin on tehot­tomampi ja aivan onneton tiedon syöt­töön ja käsittelyyn.

  56. TomiA: Kone ei vielä kykene kor­vaa­maan sek­siä tai roman­ti­ikkaa, jot­ka kuitenkaan eivät ole ihan pian menos­sa minnekään.

    Pikase­lailul­la pam­fletista löy­tyi esimerk­ki; “Robot­ti­au­to ei koskaan opi kään­tymään vilkkaas­sa risteyk­sessä vasem­malle” — ja kuusi vuot­ta myöhem­min Googlen auto kään­tyy myös vasem­malle ilman kul­jet­ta­jaa. Meinaan vaan, eikös eri­laiset K18 mate­ri­aalit ole eri­lai­sis­sa telepalveluis­sa ollut pitkään aika suosit­tu­ja, mik­sei sit­ten robotiikassa…

  57. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jos nyt jokin vielä täy­tyy ehdot­tomasti nos­taa pöy­dälle, niin se on automaat­ti­nen ja kauko-ohjat­tu logistiikka.

    Yhdys­val­lois­sa on myös myy­ty val­ta­va läjä minilen­nokke­ja, joil­la lähin­nä leik­itään tois­taisek­si, mut­ta mm. Ama­zon suun­nit­telee jo käyt­tävän­sä niitä paket­tien toimit­tamiseen suurkaupunkialueilla.

    3D-tulostus tulee mullis­ta­maan nykyiset logis­tiset jär­jestelmät. Suuria tehtai­ta ja tavaroiden kul­je­tusjär­jestelmiä ei enää tarvi­ta, vaan tuot­teet tuloste­taan siel­lä mis­sä niitä tarvitaan.

    Yhdys­val­loil­la on jo yli 8000 soti­laskäyt­töön tarkoitet­tua lennokkia ja 1300 lennokki­len­täjää. Niil­lä on tehty isku­ja New Mex­i­cos­ta ja Etelä-Dako­tas­ta käsin Iraki­in, Afgan­istani­in, Pak­istani­in, Libyaan ja Jemeniin.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/Lennokkilent%C3%A4j%C3%A4n+ty%C3%B6+tapa+10+000+kilometrin+p%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4+/a1388897565880

    Ostin tyt­tären­po­jalle joul­u­lah­jak­si kauko-ohjat­ta­van, videokam­er­al­la varuste­tun helikopterin. Mak­soi 53 euroa. Saman­laisel­la helikopter­il­la oli viimek­si pal­jas­tuneessa huume­ju­tus­sa yritet­ty viedä kän­nykkä Sörkan vanki­laan huume­po­molle. Kun ei ollut onnis­tunut, niin oli siir­ryt­ty per­in­teisem­pään tekni­ikkaan. Jalka­jousel­la oli kalterei­den välistä ammut­tu sel­l­i­in siima, jol­la kän­nykkä oli vedet­ty sisään.

  58. TomiA:

    Sek­si­työ var­maan yleistyy, kos­ka avi­o­li­it­tokelpois­t­en miesten määrä vähe­nee. Ehkä joku innovoi vas­taavia palvelu­ja naisille. Kone ei vielä kykene kor­vaa­maan sek­siä tai roman­ti­ikkaa, jot­ka kuitenkaan eivät ole ihan pian menos­sa minnekään. 

    Pornon kulu­tus on lisään­tynyt, mut­ta varsi­nainen sek­si parisuhteis­sa vähen­tynyt. Minus­ta tämä puhuu sen puoles­ta, että teknolo­gia tulee tule­vaisu­udessa kor­vaa­maan seksityötäkin.

    Mik­si “avi­o­li­it­tokelpoiset miehet” vähenevät? Jos se pitää paikkansa, se tarkoit­taa monogamises­sa yhteiskun­nas­sa yhtälail­la sitä, että “avi­o­li­it­tokelpoiset” naiset vähenevät. Entistä suurem­pi osa ihmi­sistä ei siis tyy­dy siihen, mitä heille on saatavil­la tai parisuh­teen luomi­nen on muista syitä vaikeaa. Mik­si sek­si­työläisyys olisi tek­nol­o­gis­es­ti mah­dol­lis­tet­tu­ja vir­tu­aal­i­fan­ta­sioi­ta parem­pi ratkaisu tähän ongelmaan?

    TomiA:
    Mon­et van­hem­mat ihmiset kaipaa­vat myös enem­män ihmiskon­tak­te­ja ja muu­ta huvia. Sieltä löy­tynee työtä. Toki myös ter­veyspalvelui­hin vau­raat senior­it panos­ta­vat entistä enemmän. 

    Halu­atko sinä kom­mu­nikoi­da kenen hyvän­sä kanssa, joka on paikallis­es­ti käytet­tävis­sä (ja jolle mak­se­taan siitä palkkaa) vai halu­atko kom­mu­nikoi­da läheis­ten ja tut­tavien kanssa? Mik­si tilanne olisi eri­lainen van­huk­sil­la? Teknolo­gia helpot­taa kom­mu­nikoin­tia etäisyyk­sien ylitse ja mah­dol­lis­taa kom­mu­nikoin­nin niiden ihmis­ten kanssa, johin oikeasti halu­taan olla yhteydessä.

    TomiA:
    Kyl­lähän näitä tehtäviä kek­sii, jois­sa äly tai luovu­us eivät ole keskeisiä ja jot­ka vielä alityöllistävät. 

    Suomen vas­taus raken­nemuu­tok­seen: Lisää sek­si­työläisiä ja van­hus­ten leikittäjiä: 🙂

  59. Kun kat­se­lee rol­laat­tor­eil­la liikku­via van­huk­sia, niin kovin kaukana tun­tu­vat tei­dän utopi­at ole­van arjes­ta. Suo­mi ja koko Euroop­pa on har­maan­tunut siihen tyyli­in, että olisi ehkä viisaam­paa kek­siä robot­te­ja rol­laat­tor­ei­hin kuin lennokkei­hin tai liiken­teeseen. Tietääk­seni van­hushoi­dos­sa automaa­tio on jo aika pitkäl­lä, mikä on hyvin surulli­nen asia. Hoito­työssä ihmistä ei kor­vaa mikään.

    1. Aluil­la, joil­la ei ole kelvol­lista joukkoli­iken­net­tä (oma ref­er­enssi­ni on Espoos­ta), robot­ti­au­to voisi olla pelas­tus niille, jot­ka ovat joutuneet loukku­un asun­toon­sa, kun ajoko­rt­ti on viety.

  60. anonyy­mi:
    Mitenköhän lie­nee? Tablet­tien käyt­töra­jap­in­ta ainakin on tehot­tomampi ja aivan onneton tiedon syöt­töön ja käsittelyyn.

    Ilmeis­es­ti tarkoi­tat käyttöliittymää?

    Itse raskaat ohjel­math­an kan­nat­taa ajaa pil­vessä, oman toimis­ton palvelimella.

    Jos ajatel­laan esimerkik­si tek­stin tuot­tamista, niin puhu­mal­la sitä kan­nat­taa tule­vaisu­udessa tuot­taa, eikä näp­päimistöl­lä naput­tele­mal­la. Note 2 & Note 10 osasi aika näp­pärästi naputel­la muu­ta­man viestin tännekin 😀

    Taulukko­lasken­nas­sa itse pidin kos­ke­tuskynää ja kos­ke­tus­näyt­töä todel­la tehokkaana. Joskin itse tabletista lop­puu teho isom­mis­sa tiedos­tois­sa, joten sitä pitäisi ajaa palvelimella.

    Esimerkik­si esitelmiä ei note 10 4G:llä kyen­nyt tekemään kun­nol­la. Mut­ta jos esitelmäo­hjelmis­to sijait­see palve­limel­la, johon ote­taan VNC:llä etä­työpöytä, niin on aivan yksi hailee, miten raskas­ta esitelmää tai taulukkoa väännät.

    Mut­ta, joka tapauk­ses­sa, toimis­toista hiiri, näp­päimistö ja näyt­tö katoa vielä pitkään aikaan. Se, että ovatko ne kytket­ty äly­puhe­limeen tai tablet­ti­in lan­gat­tomasti, tai per­in­teiseen keskusyk­sikköön, on jo eri juttu.

    Ne jot­ka ovat tot­tuneet tekemään töitä hiirellä ja näp­päimistöl­lä, ehkä jopa vuosikym­meniä, niin voi olla vaikea muun­tau­tua uuteen tapaan tehdä työtä.

    Aivan kuten ne, jot­ka tot­tui­v­at paperi­in, kynään ja kir­joi­tuskoneeseen, eivät vält­tämät­tä tot­tuneet tietokoneeseen ennen eläk­keelle siirtymistä.

    Parhaim­mil­laan tabletit ovat viihdekäytössä, johon ne sopi­vat todel­la hyvin. Mut­ta ei pidä ere­htyä, etteikö niil­lä töitäkin voisi tehdä. Ainakin logis­ti­ik­ka ja teol­lisu­us on ottanut tabletit hyvin omak­seen. Usei­ta pros­esse­ja seu­rataan täl­läkin het­kel­lä ipadilta.

  61. Kan­nat­taa muuten lukea linkkinä ole­va vas­takri­ti­ik­ki ts. Mil­lerin ym. artikke­li. Se on mielestäni kyl­lä parem­pi kuin tämä pamfletti. 

    Tässä Sten­hällin ym pam­fletis­sa on se sama ongel­ma kuin aiem­mis­sakin ennusteis­sa. Tiet­tyjä nyky­isin jo aav­is­tet­tavia kehi­tys­tren­de­jä liioitel­laan ja joitakin asioi­ta ei edes huo­ma­ta vielä. Ja aina kehi­tys on ollut ennen­näkemätön­tä. En oikein usko esim. tak­sikuskin ammatin katoamiseen, ihmiset halu­a­vat myös henkilöko­htaista palvelu­ja. Voi tul­la automaatioähky !

  62. Anomuu­mi: Taitaa koh­ta aika ajaa panssarin ohi. Kovan tien vaa­ti­va miljoo­nia mak­sa­va ben­sarohmu, jon­ka mat­ka päät­tyy pari­in ensim­mäiseen raket­tilen­nokki­in tai jekkuquad­kopteri­in á joitakin tonneja. 

    Laita­pa googleen haku­sana CIWS. Ohjuk­sia, kranaat­te­ja ja kaikkia var­pus­ta suurem­pia lentäviä tor­ju­taan jo automaat­tisil­la aseilla. 

    Per­in­teiset panssari­vaunut alka­vat toki olla pikkuhil­jaa aikansa eläneitä. Tarkoitinkin automaat­ti­tankeil­la sel­l­aisia pieniä, automaat­tis­es­ti maas­sa liikku­via raskai­ta aselavet­te­ja, joi­hin saadaan tais­telu­panssari­vau­nun tehot alle puolel­la mas­sas­ta ja kymme­ne­sos­al­la hinnasta. 

    Sel­l­aisia jot­ka voi naamioi­da vaik­ka henkilöau­toik­si, kun ei enää tarvi­ta raskai­ta panssare­i­ta ihmisiä suo­jaa­maan. Ja jot­ka voivat hal­li­ta ja tarkkail­la aluei­ta viikkokau­sia ilman lisäenergiaa.

  63. Lain­aus Tor Ger­holmin kir­jas­ta Huomis­päivän mah­dol­lisu­udet (1972) ja siitä 

    prof. Gun­nar Myrdalin teksti:

    “…Kovinkaan mon­ta vuot­ta ei mene siihen kun pystymme valmis­ta­maan kahvia ja teetä syn­teet­tis­es­ti — näi­den ongelmien paris­sa työsken­nel­lään kym­menkun­nas­sa tutkimus­laitok­ses­sa pelkästään Amerikas­sa. Näi­den teknis­ten edis­tysaskel­ten vaiku­tuk­set tule­vat ole­maan tuhoisat kehi­tys­maille, jot­ka ovat erikois­tuneet näi­den tuotantoon.”

  64. sunimh:
    ‘snip’
    Etelä-Euroopan mais­sa nuoriso­työt­tömyys huitelee (näin äkkiä hatus­ta vedet­tynä) 50%:n tietämil­lä ja Kreikas­sa saat­taa vielä kul­tainen aamu koittaa;
    ‘snip’

    Mil­loin nuoriso on sodan aloit­tanut? Kyl­lä aloit­ta­ji­na ovat aina olleet van­hat sedät. Mut­ta ehkä tämäkin muut­tuu ja sodan voi aloit­taa tabletilla.

    1. Ennen­van­haan van­hoil­la sedil­lä oli tapana aloit­taa sota, kun jouti­lai­ta nuo­ria miehiä oli vaivak­si asti. Sodan jäl­keen heitä oli paljon vähem­män. Tämä tapa tor­jua nuoriso­työt­tömyyt­tä on jäänyt syr­jään, kun sodis­sa on alet­tu tuho­ta enem­män mate­ri­aa kuin nuo­ria miehiä.

  65. Lau­ri Kumpu­lainen:
    ‘snip’
    Yhdys­val­lois­sa ensim­mäi­nen ucav osaa jo nous­ta lento­tukialuk­selta ja laskeu­tua sille, automaat­tis­es­ti. Sama alus kyke­nee suorit­ta­maan tais­telu­len­non, itsenäis­es­ti, ja pudot­ta­maan täs­mäaseen kohteeseen.
    ‘snip’

    Wikipedia: An unmanned com­bat air vehi­cle (UCAV), also known as a com­bat drone or drone, is an unmanned aer­i­al vehi­cle (UAV) that is usu­al­ly armed. These air­craft have no onboard human pilot. Drones are usu­al­ly under real-time human con­trol, with “the human’s role in UCAV sys­tem [vary­ing] accord­ing to lev­els of auton­o­my of UCAV and data com­mu­ni­ca­tion requirement[s]”.

    Ovat siis “usu­al­ly under real-time human con­trol” ja amerikkalais­ten Reape­ria lentää koulutet­tu lentäjä kauko-ohjauk­sel­la. Lisäk­si tiimis­sä on sen­sor oper­a­tor, and Mis­sion Intel­li­gence Coor­di­na­tor. Ja vaik­ka lennetään Afgan­istanis­sa, tämä poruk­ka on USAs­sa ja lentää laitet­ta satel­li­it­tiy­htey­del­lä. Nousut ja laskut ohjataan näköy­hdey­dessä paikan päällä.

    Dan Brown­in kir­jois­sa on kyl­lä hienom­pia lait­tei­ta, ilmeis­es­ti sadoittain 😉

  66. Kir­joit­ta­jat Sten­häll ja Mas­tomä­ki näyt­tävät ole­van vihre­itä kaupunkipoli­itikko­ja (Tam­pere, Turku) mikä selit­tänee hei­dän ydinvoimakriittisyytensä. 

    Eivät myöskään näytä ole­van kovin vaku­ut­tavia asiantun­ti­joi­ta alal­laan, jos ei sel­l­aisek­si las­ke­ta amk-lop­putyötä ympäristöalalta.

  67. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos ajatel­laan esimerkik­si tek­stin tuot­tamista, niin puhu­mal­la sitä kan­nat­taa tule­vaisu­udessa tuot­taa, eikä näp­päimistöl­lä naputtelemalla. 

    Näp­päimistöt tule­vat var­masti muut­tumaan, mut­ta ne ovat aivan liian hyviä ja tehokkai­ta käyt­töli­it­tymiä, jot­ta niistä kovin äkkiä han­kki­udut­taisi­in eroon. Ihmisen aivoka­p­a­siteetista suh­teet­toman suuri osa on uhrat­tu käsien hienomo­tori­ikalle ja ais­teille. Näp­päimistöt pystyvät hyö­dyn­tämään tätä kohtu­ullisen hyvin, sil­lä ihmiset pystyvät tekemään niil­lä nopeasti monia asioi­ta ker­ral­la pitk­iä ajan­jak­so­ja. Näp­päimistöä ei myöskään tarvitse kat­soa sitä käytet­täessä, vaan sormien tun­to- ja asen­toaisti riit­tävät pitkälle.

    Puheen­tun­nis­tuk­sen suurin ongel­ma rajat­tu­jen käyt­töaluei­den ulkop­uolel­la on se, että ihmisetkin ovat siinä aika huono­ja. Suuri osa puheesta menee koko ajan ohi, mitä ihmiset yrit­tävät paikkail­la arvaile­mal­la kon­tek­stin, ennakkokäsi­tys­ten­sä ja kehonkie­len perus­teel­la. Usein arvauk­set onnis­tu­vat kohtu­ullisen hyvin, mut­ta välil­lä men­nään myös met­sään ja pahasti. Täl­lainen arvail­lu taas on tietokoneelle huo­mat­ta­van vaikeaa ja edel­lyt­tää merkit­täviä edis­tysaskelei­ta tekoä­lyn puolella.

    Kynä taas on pohjim­mil­taan huono käyt­töli­it­tymä, kos­ka se typ­istää käden yhdek­si tikuk­si. Käyt­töä sille on lähin­nä sovel­luk­sis­sa, jois­sa tarkku­us on nopeut­ta tärkeämpää.

    Kos­ke­tus­näytöt ja touch­pa­dit pystyvät jo aika pitkälti kor­vaa­maan hiiret useim­mis­sa käyt­tö­tarkoituk­sis­sa. Pelit ovat niitä har­vo­ja poikkeuk­sia, sil­lä muil­la yleisessä käytössä olevil­la välineil­lä ei päästä lähellekään vas­taavaa yhdis­telmää nopeut­ta ja tarkkuutta.

  68. Raimo K: Mil­loin nuoriso on sodan aloit­tanut? Kyl­lä aloit­ta­ji­na ovat aina olleet van­hat sedät. Mut­ta ehkä tämäkin muut­tuu ja sodan voi aloit­taa tabletilla. 

    Kyl­lä se nyt taitaa kuitenkin olla aika yleis­es­ti tun­net­tu tosi­seik­ka, että paljon nuo­ria miehiä, joil­la ei ole toivoa parem­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta ei ole kovinkaan hyvä yhdis­telmä. Toisek­seen näil­lä nuo­ril­la on myöskin ääni, jon­ka voi antaa vaaleis­sa Kul­taisen Aamunkoiton (tai vas­taa­van vasem­mis­to­henkisen räy­hä­jen­gin) ehdokkaille. Tai vilkaisepa Gazan demografi­aa, ja mil­lainen pop­poo siel­lä on vaaleil­la val­taan valittu.

  69. Raimo K:
    Ovat siis “usu­al­ly under real-time human con­trol” ja amerikkalais­ten Reape­ria lentää koulutet­tu lentäjä kauko-ohjauk­sel­la. Lisäk­si tiimis­sä on sen­sor oper­a­tor, and Mis­sion Intel­li­gence Coor­di­na­tor. Ja vaik­ka lennetään Afgan­istanis­sa, tämä poruk­ka on USAs­sa ja lentää laitet­ta satel­li­it­tiy­htey­del­lä. Nousut ja laskut ohjataan näköy­hdey­dessä paikan päällä.

    Dan Brown­in kir­jois­sa on kyl­lä hienom­pia lait­tei­ta, ilmeis­es­ti sadoittain 

    En puhunut Reaperi­sta, vaan X‑47B:stä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Grumman_X-47B

    http://www.theverge.com/2013/7/10/4511476/autonomous-drone-first-landing-on-navy-aircraft-carrier

    Tuo on jo ihan oikeasti pelot­ta­va laite. On myös osaltaan syn­nyt­tänyt keskustelun siitä, että pitäisikö robot­ti­tap­pa­jat kieltää kan­sain­välisel­lä sopimuksella.

  70. Lep­oti­la zZ, avi­o­li­it­tokelpois­t­en miesten määrä vähe­nee, kun koulut­ta­mat­tomien nuorten miesten työt vähenevät. Eläkeläiset taas ovat keskeisiä työl­listäjiä seu­raa­vat parikym­men­tä vuot­ta, kos­ka heil­lä on aikaa ja rahaa.

    “Suomen vas­taus raken­nemuu­tok­seen: Lisää sek­si­työläisiä ja van­hus­ten leikittäjiä”

    No, ei. Aika yleis­es­ti ajatel­laan, että jälki­te­ol­lises­sa maail­mas­sa pär­jäävtä vain älykkäät ja luo­vat, mikä ei ole tot­ta. Sitä vain yritin sanoa.

  71. eläke­vaari: 3D-tulostus tulee mullis­ta­maan nykyiset logis­tiset jär­jestelmät. Suuria tehtai­ta ja tavaroiden kul­je­tusjär­jestelmiä ei enää tarvi­ta, vaan tuot­teet tuloste­taan siel­lä mis­sä niitä tarvitaan. 

    Saapi nähdä, mut­ta eipä sitä nykyäänkkään kaikkia (edes met­allisia, muvisia ja lasisia osia) tehdä vain kip­paa­mal­la tavaraa muot­ti­in, vaik­ka tekni­ik­ka on ole­masa jo muu­ta­man vuosi­tuhan­nen. Eikä kyse edes pääsään­töis­es­ti ole siitä muot­in­tekemisen vaivas­ta vaan tarvit­ta­van kap­paleen ominaisuuksista.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Aluril­la, joil­la ei ole kelvol­lista joukkoli­iken­net­tä (oma ref­er­enssi­ni on Espoos­ta) robot­ti­au­to voisi olla pelas­tus niille, jot­ka ovat joutuneet loukku­un asun­toon­sa, kun ajoko­rt­ti on viety.

    Pelkään, että robot­ti­au­toilu romut­taa joukkoli­iken­teen. On paljon miel­lyt­tävämpi istua robot­ti­au­tossa kuin bus­sis­sa keuhko­tau­tipoti­laan vier­essä. Nyt joukkoli­ikenne on eri­tyis­es­ti nais­ten suo­sios­sa. Entä jos he siir­tyvät robot­ti­au­toi­hin. Siinä on kapunkisu­un­nit­teli­jalle miettimistä.

  73. Lau­ri Kumpu­lainen: En puhunut Reaperi­sta, vaan X‑47B:stä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Grumman_X-47B

    http://www.theverge.com/2013/7/10/4511476/autonomous-drone-first-landing-on-navy-aircraft-carrier

    Tuo on jo ihan oikeasti pelot­ta­va laite. On myös osaltaan syn­nyt­tänyt keskustelun siitä, että pitäisikö robot­ti­tap­pa­jat kieltää kan­sain­välisel­lä sopimuksella.

    Jaa, mut­ta niitä on ole­mas­sa vain 2 (kak­si) kap­palet­ta, aseis­ta­mat­to­mia demo­ja, eivät palveluskäytössä. Vähän eri kuin “8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään aseita”.

    Ja siitäkin voidaan keskustel­la, onko tuo pelot­tavampi kuin Reaper.

  74. Lau­ri Kumpu­lainen:Jos ajatel­laan esimerkik­si tek­stin tuot­tamista, niin puhu­mal­la sitä kan­nat­taa tule­vaisu­udessa tuot­taa, eikä näp­päimistöl­lä naputtelemalla. 

    Tele­vi­sion kat­so­jakoke­mus tulee ole­maan aivan mah­ta­va, kun samaan aikaan per­heen teinit ja vaimo face­bookkaa puheo­h­ja­tu­il­la pädeil­lä ja isä kirjoit…siis sanelee kom­ment­tia Oden blogiin.

  75. “””“Kuin­ka hoi­dat­te Mar­sis­sa hoide­taan asum­i­nen ja liikenne?

    Mar­si­lainen — No me asumme kaupungeis­sa. Keskel­lä kaupunkia, puis­ton vier­essä ja jär­ven ran­nal­la. Erään­laises­sa Töölössä siis.

    Mä — Niin meil­läkin. Pait­si köy­hät jot­ka asu­vat lähiöis­sä sadan kilo­metrin päässä keskus­tas­ta ja käyvät päivit­täin töis­sä keskustassa.

    Mar­si­lainen — Meil­lä ei ole köy­hiä joten voimme kaik­ki asua keskus­tas­sa. Kaupunkimme on raken­net­tu kol­men kehäradan kah­ta puol­ta. Ensim­mäisen kehäradan ympärys­mit­ta on 60 kilo­metriä. Kehära­to­jen välis­sä on viisi kilo­metriä. Kol­men kilo­metrin välein on ase­ma, kaup­pakeskus ja muut palve­lut. Jokaisen ase­man ympäril­lä on neliök­ilo­metrin palvelu­alue jon­ka ympäril­lä kilo­metrin levyi­nen asum­isvyöhyke, yhteen­sä kahdek­san neliökilometriä.

    Asun­not ovat keskimäärin kuusi ker­roksisia ker­rostalo­ja, 60 neliömetriä asukas. Neliök­ilo­metril­lä on noin 16 000 asukas­ta, ase­man ja palvelukeskuk­sen piiris­sä siis yhteen­sä 128 000 asukas­ta. Asu­tun vyöhyk­keen kah­ta puolen on puistoa.

    Kaupunkimme ovat pieniä, vain 12 miljoon­aa asukas­ta. Näin ollen kehära­dat ovat yhteen­sä vain noin 300 km pitu­isia. Ensim­mäi­nen rata on reilut 60 km pitkä, toinen reilut 90 km ja kol­mas 125 km. Pisin mat­ka kehärataa pitkin on 63 km vas­takkaiselle puolelle. Tämä tarkoit­taa pahim­mil­laan jopa tun­nin juna­matkaa, keskimääräi­nen teo­reet­ti­nen mat­ka on tietenkin alle 22 km ja asukkaamme ovat loogisia, he asu­vat lähel­lä työ­paikkaansa joten junali­iken­net­tä har­voin käytetään, liikumme kävellen tai polkupyöräl­lä. Jokainen ase­ma on siis melkoisen omavarainen työ­paikko­jen ja palvelu­iden suh­teen. Tietenkin osa ihmistä halu­aa asua lähel­lä rautatiease­maa, osa taas halu­aa nähdä met­sän. Tästä seu­raa jonkin ver­ran muut­toli­iket­tä met­sään kyl­lästyneen ihmisen vai­h­taes­sa ase­man viereen ja ase­man vierel­lä asu­vien muut­taes­sa luon­non hel­maan met­sän rajaan.

    Kaikkein pien­im­mät kaupun­git käsit­tävät vain sisem­män kehäradan ja niiden asukasluku on vajaa 4 miljoon­aa. Niiden ympäril­lä sijait­se­vat pel­lot, kalankas­va­tus altaat sekä muut pien­imuo­toiseen maat­alous­val­taiseen alueeseen sopi­vat kasvatusalueet.

    Lisäk­si maaseudul­la on pieniä tilo­ja, jos joku halu­aa luo­muvil­je­lyä har­ras­taa, muut­taa sel­l­aiselle tilalle ja siel­lä elelee. Aika vähän on kuitenkin maat­alousväestöä, sel­l­ainen 5%. Yleen­sä kaupunki­laiset siitä haaveilee ja muut­taa mut­ta viiden vuo­den kulut­tua palaa takaisin palvelu­jen ääreen.

    Mä — Onko mar­si­laisil­la koneita?””””

  76. Antsa: Pelkään, että robot­ti­au­toilu romut­taa joukkoli­iken­teen. On paljon miel­lyt­tävämpi istua robot­ti­au­tossa kuin bus­sis­sa keuhko­tau­tipoti­laan vier­essä. Nyt joukkoli­ikenne on eri­tyis­es­ti nais­ten suo­sios­sa. Entä jos he siir­tyvät robot­ti­au­toi­hin. Siinä on kapunkisu­un­nit­teli­jalle miettimistä.

    Meinaatko ihan tosis­sasi, että pääsyy nais­ten joukkoli­iken­nevä­lineis­sä istu­miseen on se, etteivät he halua tai viit­si ajaa autoa? Suomes­sa? 2010-luvulla?

    Olen aina luul­lut, että pääsyy olisi useim­mil­la taloudelli­nen (aika har­vas­sa per­heessä on pk-seudul­la kak­si autoa) tai liikku­misen suju­vu­u­teen liit­tyvä (juna tai bus­sikai­stat vs. ruuhkas­sa sei­somi­nen + mah­dol­liset parkkipaikkaon­gel­mat per­il­lä). Näitä seikko­ja robot­ti­au­to ei muut­tane mitenkään.

  77. “Mik­si “avi­o­li­it­tokelpoiset miehet” vähenevät? Jos se pitää paikkansa, se tarkoit­taa monogamises­sa yhteiskun­nas­sa yhtälail­la sitä, että “avi­o­li­it­tokelpoiset” naiset vähenevät”

    ei Suo­mi ole yksi­avioinen maa sek­sisuhtei­den ja lyhyi­den säätö­jen suhteen.

  78. Sep­po Korp­poo: Luin mie­lenki­in­nol­la OSn suosit­tele­man Ville-Veikko Mas­tomäen ja Jaakko Sten­hällin kir­joit­ta­man pam­fletin ”Teknologi­nen mur­ros ja politiikka.”
    Samoin luin Pro­fes­sori Pekka Himasen ja hänen kan­sain­välisen tutk­i­jaryh­män­sä ”Kestävän kasvun malli”–raportin.
    Kum­mas­sakin mie­lenki­in­toises­sa doku­men­tis­sa jää vähälle huomi­olle muu­ta­ma-teema, joi­ta mielestäni Suomen nykyisessä tilanteessa kan­nat­taisi lähem­min puntarointia.

    Hienoa, Sep­po!

    Itse en ole ehtinyt lukea kumpaakaan kir­joitel­maa, enkä tätä ketjuakaan lop­pu­un asti. Tulin vain sanomaan että äänestäisin suurel­la toden­näköisyy­del­lä sin­ua eduskun­taan, jos olisit ehdol­la. Suo­mi tarvit­see päätök­sen­tekoon kaltaisi­asi ennakkolu­u­lot­to­mia ajat­telijoi­ta, joil­la on myös omaa koke­mus­ta kansan­talouden pyörit­tämiseen liit­tyvistä käytän­nön haasteista, eri­tyis­es­ti pk-sektorilla.

    Arvaan kuitenkin, että et ole lähdössä ehdolle, kos­ka sin­ul­la on muu­ta tekemistä. Heit­täisin haas­teena jokaiselle, jol­la on jonkin­laista val­taa päät­tää asiois­tamme: mil­lä ihmeen keinol­la saisimme Sepon kaltaisia ihmisiä vaikut­ta­maan poli­it­tiseen päätök­sen­tekoomme? Olen ymmärtänyt, että suuryri­tyk­siä kyl­lä kuun­nel­laan. Oikeasti pitäisi kuun­nel­la pk-yrit­täjiä. Nykyiset suuryri­tyk­set tule­vat joko kutis­tu­maan ja lop­ul­ta katoa­maan, tai sit­ten ne joutu­vat uud­is­tu­maan äärim­mäisen rajusti. Tuol­laises­sa tilanteessa olevil­ta toim­i­joil­ta ei pitäisi (ainakaan ensisi­jais­es­ti) men­nä kysymään, miten maamme tule­vaisu­us rakennetaan.

  79. Kun tuos­sa nui­ta vero­jakin sivut­ti­in, niin osaako joku perustel­la, mik­si avi­o­li­itossa tien­at­tu omaisu­us on vero­ton­ta? Jät­tiomaisu­u­den voi saa­da 0%:n verolla?

  80. Kun tuos­sa nui­ta vero­jakin sivut­ti­in, niin osaako joku perustel­la, mik­si avi­o­li­itossa tien­at­tu omaisu­us on vero­ton­ta? Jät­tiomaisu­u­den voi saa­da 0%:n verolla?

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Aluril­la, joil­la ei ole kelvol­lista joukkoli­iken­net­tä (oma ref­er­enssi­ni on Espoos­ta) robot­ti­au­to voisi olla pelas­tus niille, jot­ka ovat joutuneet loukku­un asun­toon­sa, kun ajoko­rt­ti on viety.

    Mis­sä päin Espoo­ta, aivan pohjoisen haja-asu­tusaluei­ta luku­unot­ta­mat­ta ei ole kelvol­lista julk­ista liikennettä.

    Liikuy´ntatrajoitteisen ei vält­tämät­tä ole mielekästä asua omakoti­talos­sa, jolleivät suku­laiset kykene auttamaan.

    1. Markun mielestä ilmeis­es­ti aika surkea joukkoli­ikenne kel­paa. Minus­ta joukkoli­ikenne ei ole rol­laat­to­ria liikku­miseen tarvit­se­van van­huk­sen kannal­ta kelvol­lista, jos pysäkille on matkaa yli 400 metriä. Sekin on sohjos­sa rol­laat­to­ril­la aikamoinen urakka.

  82. Vihreäl­lä aat­teel­la on kak­si dog­mia jot­ka ovat huvit­tavasti ris­tiri­idas­sa. Nämä ovat ydin­voiman vas­tus­tus jolle koko liike ja puolue on perustet­tu ja ilmas­ton­muu­tos. Se että ydin­voima on vähiten hiilid­iok­sidipäästöjä tuot­ta­va ener­gia­muo­to ei ole perustelu ottaa sitä käyt­töön, kos­ka liian suuri osu­us vihreän liik­keen kan­nat­ta­jista on vah­vasti ydinvoimavastaisia.

    Tästä ris­tiri­idas­ta seu­raa usko­ma­ton­ta kiemurtelua ja kog­ni­itivista dis­so­nanssia, kos­ka kan­natuk­sen mak­si­moin­ti ajaa aina kaikkien järkipe­rustelu­jen ohi poli­it­ti­sis­sa liikkeis­sä ja puolueis­sa. Keskimääräisen Vihrei­den äänestäjän loogisu­ud­es­ta se ker­too myös run­saasti. Jär­jel­lä ajatel­tuna Vihreät kyynis­es­ti tas­apain­ot­tel­e­vat näi­den asioiden välil­lä ja mieluiten uno­htaisi­vat koko jutun. Kaik­ki poli­ti­ik­ka on lop­ul­ta valtapolitiikkaa.

  83. eläke­vaari:

    Yhdys­val­loil­la on jo yli 8000 soti­laskäyt­töön tarkoitet­tua lennokkia ja 1300 lennokki­len­täjää. Niil­lä on tehty isku­ja New Mex­i­cos­ta ja Etelä-Dako­tas­ta käsin Iraki­in, Afgan­istani­in, Pak­istani­in, Libyaan ja Jemeniin.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/Lennokkilent%C3%A4j%C3%A4n+ty%C3%B6+tapa+10+000+kilometrin+p%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4+/a1388897565880

    Mon­taa­han automa­ti­soitua lennokkia suo­ma­lainen asevelvol­lisu­us­soti­las vastaa?

  84. Antsa: Pelkään, että robot­ti­au­toilu romut­taa joukkoli­iken­teen. On paljon miel­lyt­tävämpi istua robot­ti­au­tossa kuin bus­sis­sa keuhko­tau­tipoti­laan vier­essä. Nyt joukkoli­ikenne on eri­tyis­es­ti nais­ten suo­sios­sa. Entä jos he siir­tyvät robot­ti­au­toi­hin. Siinä on kapunkisu­un­nit­teli­jalle miettimistä.

    Robot­ti­au­to kon­sep­tis­sa ei käsit­tääk­seni ole omia auto­ja, vaan kotiovelle tilat­tavia auto­ja, jot­ka vapaute­taan käytön jäl­keen seu­raavalle käyttäjälle.

  85. Nuoru­u­den intoa ja vähän his­to­ri­at­to­muut­ta. Samaa mur­rosta­han tämä on ollut ter­van­poltos­ta asti, Suomes­sa teol­lisu­us on muut­tunut yllät­tävänkin nopeasti tarvitatessa.

    Sotatarvikse­te­ol­lisu­us muokkau­tui sotako­r­vaus­te­ol­lisu­udek­si ja sit­ten edele­len vien­ti­te­ol­lisu­udek­si 1944 — 1956, 12 vuodessa. Paperi­te­ol­lisu­u­den kehi­tys 1960-luvun lopus­ta 1980 luvun alku­un oli todel­li­nen harp­paus tuot­teist­ta ja lait­teis­sa. 1990-luvun lamas­sa idäbkau­pas­ta siir­ryt­ti­in maail­man­markki­noille. Nokian elek­tron­i­ika syn­tyi läh­es tyjästä 1980-luvun lopussa.

    Ennenkin maail­ma on muut­tunut, pojat vain pelkäävät nyt omaa uraansa, kuten me kaik­ki aikanaan- tai siis nähti­in suuria mahdollisuuksia.

    Poli­ti­ikkaa muokaa eniten suurten ikälu­uokkien äänestäjät, jot­ka rosvoa­vat nuorem­pi­en pien­ten ikälu­uokkien mah­doll­si­u­udet savutet­tui­hin etuihinsa.

    Niin ja jos ja kun tak­sikusin hom­mat hoitaa robot­ti, hyvä niin. Oikein hyvä itseasi­as­sa. Tarpee­ton ja tuo­tam­a­ton tekem­i­nen ei ole elämän haaskaamisen arvoista. Sit­ten voikin pohtia mitä muu­ta tak­sikus­ki tekee kuin robotin hommia.

  86. Antsa: Pelkään, että robot­ti­au­toilu romut­taa joukkoli­iken­teen. On paljon miel­lyt­tävämpi istua robot­ti­au­tossa kuin bus­sis­sa keuhko­tau­tipoti­laan vier­essä. Nyt joukkoli­ikenne on eri­tyis­es­ti nais­ten suo­sios­sa. Entä jos he siir­tyvät robot­ti­au­toi­hin. Siinä on kapunkisu­un­nit­teli­jalle miettimistä.

    Pelkäävätkö miehet naisia enem­män keuhko­tau­tia (tai häirikköjä joukkoli­iken­nevä­lineis­sä) kuin naiset autol­la ajoa ja/tai auton pysäköin­tiä keskus­tas­sa? Lisään­tyvä siir­tymi­nen (robotti-)autoihin vaatii myös sen edel­lyt­tämää tulota­soa. Peloil­la ja mukavu­ustek­i­jöil­lä on vaiku­tuk­sen­sa, niin miehillä kuin naisilla.

    Toisaal­ta, mis­tä tiedät, onko se käyt­töön saa­masi robot­ti­au­ton edelli­nen käyt­täjä keuhko­tau­ti­nen, jos tuo robot­ti­au­to ei ole omasi? Tekeekö r‑auto käyt­täjistään diag­noosit ja vie tarpeen vaaties­sa käyt­täjän oikopäätä suo­raan sairaalaan (tai eristyk­seen) ja suorit­taa sen jäl­keen vielä auton tarvit­se­man desinfioinnin?

    Ratkaise­ma­ton kysymys (vai onko?): Miten tilat­tavien robot­ti­au­to­jen riit­tävä saatavu­us ratkaistaan kelvol­lis­es­ti ruuh­ka-aikoina, jos kaik­ki sel­l­aista halu­a­vat käyt­tää samaan aikaan?

    Olisiko robot­ti­AU­TO kehi­tyk­sen viimeinen por­ras? Tuskin­pa vain: 

    Robot­ti­au­tomati­ikan ohjaa­mat, lentämään kykenevät quadrokopter­it tms. voisi­vat olla kätevämpi kulku­peli. Jos noil­la tänä päivänä voi läh­es kuka tahansa lennät­tää äly­puhe­li­men avul­la kam­er­aa, ei ‘Jet­sonien’ aika (ks. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/The_Jetsons’), jol­loin asianomainen voi itse hypätä kyyti­in, liene enää kovin kaukana.

    Veikkaan­pa, että esim. moni espoolainen,miksei helsinkiläi­nenkin käyt­täisi sel­l­aista mielum­min kuin maan alla kulke­vaa metroa tai maan pin­nal­la kulke­vaa robot­ti­au­toa. Esim. Helsin­gin tar­joa­mat päiväkoti­paikat, joskus aika etääl­lä kotoa, eivät ehkä olisi enää ongel­ma tuol­laisen lentävän kulku­pelin kanssa (ks. ‘http://www.youtube.com/watch?v=FyinD6ZDqeg’).

    Työ­paikko­jen vähen­e­m­i­nen hel­posti automatisoitavien/robotisoitavien ammat­tien osalta johta­nee liiken­teen, myös joukkoli­iken­teen tarpeen vähen­e­miseen. (Mik­si se metron automa­ti­soin­ti onkaan niin vaikeaa?) Tässä on kaupunkisu­un­nit­telijoillekin pohdit­tavaa. Samoin liiken­teeno­h­jauk­selle, joka pitäisi ehkä vai­h­taa keskite­tys­tä hajautet­tuun, kulku­pe­liko­htaiseen malliin.

    Veikkaan lopuk­si, alaa kovin hyvin tun­tem­at­ta, että, toisin kuin pam­flet­ti väit­tää, myös varsin suuri osu­us hää­su­un­nit­telijoista (kuva 4, s.14) voisi olla aika hel­posti kor­vat­tavis­sa inter­net-poh­jaisel­la, automatisoidulla/robotisoidulla palvelul­la (linkkei­neen). Eikö niitä vielä ole? 

    Onko tuos­sa hää­su­un­nit­teli­jan tapauk­ses­sa kyseessä suurikin ammat­tikun­ta? Omas­ta näkökul­mas­tani arvelisin, että ei. Vain pieni osa poten­ti­aalis­es­ta asi­akaskun­nas­ta saat­taisi olla halukas mak­samaan kalli­ista uni­ikki­ratkaisu­ista henkilöko­htaisen avus­ta­jan palvele­m­ana. (Ehkä tässä ei olekaan kyse jär­jen ja logi­ikan käytöstä!) Suuri kasvuala se ei ainakaan liene, eikä se siten tai­da juuri helpot­taa tämän päivän ja tule­vaisu­u­den voimakkaasti kas­vavaa puutet­ta työpaikoista.

    Yhteen­ve­to: Jär­ki ja logi­ik­ka ei aina asioi­ta ratkaise. Miel­tymyk­set, pelot (ja raha) vaikut­ta­vat niin’ikään yhteiskun­nas­sa ja sen kehityksessä.

  87. Jez:
    Vihreäl­lä aatteella…

    Oli kyl­lä taas haus­ka kuun­nel­la Ville Niin­istön irra­tionaal­isia höpinöitä puun pien­poltos­ta. Ei siinä auta mitkään rätin­git eikä pro­fes­sorien varoituk­set, kun dog­mi on, että puun polt­to on luo­mua ja takat söpöä ekoilua. Oliko se jopa niin, että avotakat oli­si­vat arvokas­ta suo­ma­laista kult­tuuriper­in­töä, jota pitää ehdot­tomasti vaalia — vai miten se muo­toilu nyt menikään.

    Ydin­voimaloiden kohdal­la pitää varat­ua megat­sunamei­hin Poh­jan­lah­den ran­noil­la, lentävien lau­tas­ten tör­mäyk­si­in ja mui­hin hypo­teet­tisi­in riskei­hin, mut­ta puun pien­polt­to saa tap­paa todis­te­tusti vaik­ka puo­let kansas­ta ilman, että se lask­isi vihrei­den saastutusintoa.

    Ei teitä ihan oikeasti voi kukaan järkevä ottaa vakavasti…

  88. banaani: Mon­taa­han automa­ti­soitua lennokkia suo­ma­lainen asevelvol­lisu­us­soti­las vastaa?

    Siinähän oli kuvakin siitä, miten ‘robot­ti’len­nokkia lennetään. Mut­ta lukumäärään on ilmeis­es­ti las­ket­tu kaik­ki poikavi­ikarien raken­nus­sar­joista kokoamatkin.

  89. sunimh: Kyl­lä se nyt taitaa kuitenkin olla aika yleis­es­ti tun­net­tu tosi­seik­ka, että paljon nuo­ria miehiä, joil­la ei ole toivoa parem­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta ei ole kovinkaan hyvä yhdistelmä.
    ‘snip’

    Hyvä yhdis­telmä se ei ole, mut­ta nuoret miehet eivät aloi­ta sotia. Vai onko antaa jokin esimerkki?

  90. Raimo K: Jaa, mut­ta niitä on ole­mas­sa vain 2 (kak­si) kap­palet­ta, aseis­ta­mat­to­mia demo­ja, eivät palveluskäytössä. Vähän eri kuin “8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään aseita”.

    Ja siitäkin voidaan keskustel­la, onko tuo pelot­tavampi kuin Reaper.

    Et siis ymmärtänyt sitä, että tuo kyseinen lentokone tulee kyken­emään tekemään tais­telu­len­non, täysin itsenäis­es­ti. Ensim­mäi­nen pro­to­tyyp­pi teki ensim­mäisen asetestin, jo vuosikym­men sit­ten ja se oli onnistunut.

    Siel­lä ei ole kukaan kat­so­mas­sa ruudul­ta, että onko kohteessa las­ten­sairaala, vai terroristipesäke.

    Yhdys­val­lat on kovaa vauh­tia kehit­tämässä itselleen robot­tiarmei­jaa, johon kuu­luu myös täysin autonomis­es­ti tehtävän­sä suorit­ta­vat laitteet.

    Miten maatais­teluro­bot­ti, joi­ta myös kehitetään, kyke­nee erot­ta­maan sivi­ilin, soti­laan tai ter­ror­istin toi­sis­taan? Sil­lä juuri täl­läisiä päätök­siä ne joutu­vat tekemään, eikä siihen ihmi­nenkään kykene 100% var­muudel­la. Kone ei tietenkään tunne stres­siä, mut­ta voi tun­nistaa kohteen virheellisesti.

    Ensim­mäiset tämän tyypin lait­teet tule­vat palveluk­seen jo tämän vuosikymme­nen lopussa.

    Ohjel­man hin­naksi ker­ro­taan “vaivaiset” 800 miljoon­aa dol­lar­ia ja rapi­at päälle. Yksikkökus­tan­nuskaan ei tule ole­maan lähel­läkään per­in­teistä miehitet­tyä taistelulentokonetta.

    Eikä Yhdys­val­lat ole yksin tässä ase­varustelus­sa, vaan mukana on Euroop­pa ja BRIGS-maatkin. Suomen puo­lus­tusvoimis­sakin nähdään märk­iä unia uusista leluista. 

    Mitä resurssien tuhlaamista!

    Ihmiskun­ta asus­taa täl­lä sinisel­lä helmel­lä, keskel­lä val­tavaa tyhjyyt­tä ja suurim­mat panos­tuk­set laite­taan sotimiseen!

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Markun mielestä ilmeis­es­ti aika surkea joukkoli­ikenne kel­paa. Minus­ta joukkoli­ikenne ei ole rol­laat­to­ria liikku­miseen tarvit­se­van van­huk­sen kannal­ta kelvol­lista, jos pysäkille on matkaa yli 400 metriä. Sekin on sohjos­sa rol­laat­to­ril­la aikamoinen urakka.

    Käsit­tääk­seni Helsingis­sä 400 m melko yleinen mat­ka joukkoli­iken­teen pysäkille, esim. Ruskea­suol­la Maskun­teiltä Tilkan pysäkille on 400 metriä. Ja senkin joutuu joskus kulke­maan sohjos­sa, tai ainakin huonos­ti aura­tu­il­la jalkakäytävillä.

    Toivon, ettei ystäväni OS loukkaan­nu seu­raavas­ta: Yksi­no­maan Helsingis­sä on aivan tarpeek­si epä-älyl­lisiä, kaik­keen ana­lyyt­tiseen ajat­telu­un kyken­emät­tömiä, joukkosieluisia kun­nal­lispoli­itikko­ja. OS:n ei mitenkään tarvitse liit­tyä joukon jatkoksi.

  92. Sylt­ty: Tele­vi­sion kat­so­jakoke­mus tulee ole­maan aivan mah­ta­va, kun samaan aikaan per­heen teinit ja vaimo face­bookkaa puheo­h­ja­tu­il­la pädeil­lä ja isä kirjoit…siis sanelee kom­ment­tia Oden blogiin.

    Mik­si tek­stivi­esti on suosit­tu, vaik­ka meil­lä on puhe­limet ja puhelinvastaajat?

  93. bus­sil­la kulke­va nainen:tai liikku­misen suju­vu­u­teen liit­tyvä (juna tai bus­sikai­stat vs. ruuhkas­sa sei­somi­nen + mah­dol­liset parkkipaikkaon­gel­mat per­il­lä). Näitä seikko­ja robot­ti­au­to ei muut­tane mitenkään. 

    Robot­ti­au­to­jen­han pitäisi pystyä liikku­maan synkroidusti puskuri puskuris­sa jar­rut­taen ja kiihdyt­täen synkro­noidusti jne, joten kyl­lä niiden liiken­neväylien kap­a­siteet­tia pitäisi nostaa.

    1. Yksi syy Googlen robot­ti­au­ton tur­val­lisu­u­teen ihmisen aja­maan ver­rat­tuna on valmis­ta­jan mukaan, että se pitää riit­tävän tur­vavälin. Teo­ri­as­sakaan robot­ti­au­tot eivät voi lyhen­tää tur­vaväle­jä, ennen kuin viimeinenkin ihmi­nen on siir­ret­ty pois ratista ja sen lisäk­si on aina mah­dol­lisu­us odot­ta­mat­tomaan tapah­tu­maan, vaikka­pa hirveen.

  94. Antsa: Pelkään, että robot­ti­au­toilu romut­taa joukkoliikenteen…

    Mitä pelkäämistä siinä on? Bus­sili­ikenne häviää melko nopeasti. Se on jo selvää. Osa nykyis­es­tä henkilöau­toilus­ta siir­tyy myös automaat­tili­iken­teeseen. Auto­jen, sekä lin­ja- että henkilöau­to­jen, elinkaari on niin lyhyt, ettei hukkain­vestoin­ti ole kovin pikä.

    Tei­den rak­en­t­a­mi­nen näyt­tää kan­nat­taval­ta. Uudet tekni­ikat käyt­tävät nykyisen kaltaista tiestöä.

    Kyse on enem­män siitä, ettei tehdä vääriä raidein­vestoin­te­ja. Tähän asti on ollut selvää, että ratik­ka ja juna ovat järkevä, kun kul­jetet­tavia on tarpeek­si. Mkä on tilanne 20 vuo­den päästä? Itse pidän toden­näköisenä, että spåra on yhä järkevä investoin­ti kaupunki­maises­sa ympäristössä.

  95. banaani: Mon­taa­han automa­ti­soitua lennokkia suo­ma­lainen asevelvol­lisu­us­soti­las vastaa? 

    Onko asevelvol­lisel­la riit­tävän mon­ta ilma­tor­jun­tao­hjus­ta pudot­ta­maan lennok­ki ja onko maali­nosoi­tus riit­tävän hyvä? 

    (banaanin kysymys on type­rä ja osoit­taa lähin­nä täy­del­listä kyvyt­tömyyt­tä ymmärtää ongelmatiikkaa 😉 )

  96. Raimo K: Halpo­ja­han ne ovat (suh­teel­lis­es­ti), mut­ta tuskin tulee Clas Ohlsonin valikoimi­in ihan heti, hin­ta kuitenkin noin US$16.9 miljoonaa.
    Kuor­maa 1700 kg, jol­la voi aiheut­taa aika paljon pahaa.

    Tuon jutun lähtöko­h­ta oli kuitenkin se, että kaik­ki roboti­ik­ka tulee reilusti halpen­e­maan lähivu­osi­na. Niin että kan­nat­taa lehteil­lä läpi aina kun uusi Clasin luet­te­lo ilmestyy.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta joukkoli­ikenne ei ole rol­laat­to­ria liikku­miseen tarvit­se­van van­huk­sen kannal­ta kelvol­lista, jos pysäkille on matkaa yli 400 metriä. 

    Miten suomen kaltaises­sa maas­sa ylipäätän­sä voi tar­jo­ta pysäkin alle 400metrin päähän? Ei se ole mah­dol­lista edes helsingis­sä kuin osal­la alueista.

    Kus­tan­nuste­hokkaam­paa on että se rol­laat­to­ril­la liikku­va val­it­see asuin­paikkansa palvelu­iden perus­teel­la kuin se, että koko­maa mitoite­taan rol­laat­to­ril­la liikku­jaa silmälläpitäen

    1. Lähtöko­h­ta oli siis se, että robot­ti­au­to aut­taa van­hus­ta pysymään kodis­saan senkin jäl­keen, kun ajoko­rt­ti on men­nyt siel­läkin, mis­sä ei ole kelvol­lista joukkoli­iken­net­tä. Otin esimerkik­si sen, että jo niinkin lähel­lä Helsinkilä kuin Espoos­sa täl­laisia tilantei­ta on tiheästi — on toki Helsingis­säkin, vaik­ka suuri osa ihmi­sistä asuu lähempänä kuin 400 metriä joukkoliikenteestä.

  98. bus­sil­la kulke­va nainen: Meinaatko ihan tosis­sasi, että pääsyy nais­ten joukkoli­iken­nevä­lineis­sä istu­miseen on se, etteivät he halua tai viit­si ajaa autoa? Suomes­sa? 2010-luvulla?

    Olen aina luul­lut, että pääsyy olisi useim­mil­la taloudelli­nen (aika har­vas­sa per­heessä on pk-seudul­la kak­si autoa) 

    Onko Suomes­sa 2010-luvul­la edelleen niin, että jos per­heessä on yksi auto, sitä käyt­tää mies?

    tai liikku­misen suju­vu­u­teen liit­tyvä (juna tai bus­sikai­stat vs. ruuhkas­sa sei­somi­nen + mah­dol­liset parkkipaikkaon­gel­mat per­il­lä). Näitä seikko­ja robot­ti­au­to ei muut­tane mitenkään.

    Kulke­vatko miehet autol­la pelkästään tyh­myyt­tään? Sen ajan, kun mies odot­taa ruuhkas­sa ja etsii parkkipaikkaa yksi­ty­isautolleen, joukkoli­iken­teessä kulke­va nainen kir­joit­taa tek­staria ja siemailee lat­tea ensin bus­sis­sa ja sit­ten katukahvilassa?

    Ihan tosis­sani en koskaan meinaa mitään, mut­ta kom­ment­ti­ni tarkoi­tus oli ihme­tel­lä sitä, että robot­ti­au­to saat­taa muut­taa ihmis­ten toim­intat­apo­ja, sehän toimii kuten tak­si. Parkkipaikkaon­gel­maa sil­lä ei vält­tämät­tä ole, kos­ka jätet­tyään matkus­ta­jansa se jatkaa matkaa jon­nekin mis­sä on tilaa pysäköidä, vaikka­pa kotipihalle.

    Ruuhkat eit­tämät­tä kas­va­vat, jos liiken­teessä on kaiken muun lisäk­si vielä tyhjiä robot­ti­au­to­ja. Tietysti voidaan jalostaa robot­ti­tak­si, jon­ka voi ottaa aina jostakin suo­ja­tien edestä. Se on siis osa julk­ista liiken­net­tä, ehkä jol­lakin äly­ohjelmis­tol­la jopa joukkoliikennettä?

    Ihmette­len vuosi toisen­sa perään, mik­si sis­areni eivät halua koskaan ajaa keskus­taan omil­la autoil­laan eivätkä tunne minkään­laista nautin­toa taskupysäköin­tiä kohtaan, Suomes­sa, 2010-luvulla.

  99. Raimo K: Hyvä yhdis­telmä se ei ole, mut­ta nuoret miehet eivät aloi­ta sotia. Vai onko antaa jokin esimerkki? 

    Gavri­lo Princip.

    Kun puhutaan Euroop­paa kos­ket­ta­van soti­laal­lisen kri­isin toden­näköisyy­destä, mielestäni taloudel­lisil­la tek­i­jöil­lä (kuten nyt vaikka­pa nuoriso­työt­tömyy­del­lä), sekä muil­la epä­vakaut­ta lisäävil­lä tek­i­jöil­lä on yhtälössä kohtu­ullisen merkit­tävä osu­us. Jos sen sijaan halu­at vain lässyt­tää “sodan aloit­ta­jista”, voit jatkaa semant­tista kikkailua jonkun muun kanssa; minä en ole mis­sään vai­heessa edes väit­tänyt, että nuoriso aloit­taa sotia, ja eiköhän vies­ti­ni tul­lut kohtu­ullisen selväk­si niille, jot­ka yrit­tävät ymmärtääkin toisia keskustelijoita.

    Mitä tulee Uschanovin alen­tu­vaan läp­pään, niin minus­ta esimerkik­si Syyr­i­an sisäl­lis­so­ta on Euroop­paa kos­ket­ta­va suuri soti­laalli­nen kri­isi, joka on käyn­nis­sä parhail­laan. Jugoslavi­as­sa (Euroopas­sa) sodit­ti­in use­am­paan otteeseen 90-luvul­la, Geor­gias­sa (Euroopahkoa) v. 2008. Tietysti jos “Euroop­paan” las­ke­taan kuu­lu­vak­si vain brys­seliläi­nen katukahvi­la ja soti­laal­lisek­si kri­isik­si vain ydin­so­ta, niin se on sit­ten eri asia.

    1. Sotia tun­tuu ole­van kaikkial­la, mut­ta tilas­tolli­nen tosi­a­sia on, että sodis­sa kuolee koko ajan pienem­pi osa maail­man ihmisistä.

  100. Osmo Soin­in­vaara: Teo­ri­as­sakaan robot­ti­au­tot eivät voi lyhen­tää tur­vaväle­jä, ennen kuin viimeinenkin ihmi­nen on siir­ret­ty pois ratista

    Miten niin ei voi? Robotin reak­tioai­ka on ihmistä lyhempi, se ei nuku koskaan ja se voi saa­da tietoa muil­ta robot­eil­ta, ts. se voi varautua sel­l­aiseen mis­tä ihmiskul­jet­ta­jal­la ei ole vielä har­maina aavistustakaan.

  101. Viherinssi: Mik­si tek­stivi­esti on suosit­tu, vaik­ka meil­lä on puhe­limet ja puhelinvastaajat? 

    Puhe­limel­la vies­timi­nen vaatii aina sitä, että siel­lä toises­sa päässä samaan aikaan joku on vas­taan­ot­ta­mas­sa viestiä. Tek­stivi­estil­lä vies­timi­nen on siinä mielessä helpom­paa, että lähet­täjä ja vas­taan­ot­ta­ja voivat tehdä viestin­nän sil­loin, kun halu­a­vat. Puhe­lin­vas­taa­ja toimii peri­aat­teessa näin, mut­ta on siihen aika köm­pelö väline. Sik­sipä on kehitet­ty tek­stivi­estiä vas­taa­va tapa tehdä sama puhe­vi­esteinä http://www.wechat.com/en/

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi syyy Googlen robot­ti­au­ton tur­val­lisu­u­teenb ihmisen aja­maan ver­rat­tuna on valmis­ta­jan mukaan, että se pitää riit­tävän tur­vavälin. Teo­ri­as­sakaan robot­ti­au­tot eivät voi lyhen­tää tur­vaväle­jä, ennen kuin viimeinenkin ihmi­nen on siir­ret­ty pois ratista ja sen lisäk­si on aina mah­dol­lisu­us odot­ta­mat­tomaan taå­pah­tu­maan, vaikka­pa hirveen. 

    Hirvel­lä ei ole merk­i­tys­tä tur­vavä­likysymyk­seen. Ensim­mäisenä jonos­sa ole­va älyau­to tietenkin heti hir­ven havaites­saan viestii kaikille perässä tuleville, että nyt on hirvi edessä ja pitää jar­rut­taa, jol­loin ne kaik­ki jar­rut­ta­vat yhtä aikaa, eikä kukaan tör­mää toisen perään. 

    Tur­vaväle­jä tarvi­taan siihen, että perässä tule­va auto tarvit­see tietyn reagoin­ti­a­jan siitä, kun edel­lä menevä auto alkaa jar­rut­taa. Täysin automa­ti­soidus­sa sys­tee­mis­sä tätä ei tarvi­ta, kos­ka kaik­ki reagoi­vat tapah­tu­mi­in samal­la het­kel­lä. Ihan niin kuin junas­sakaan perässä tule­vat vaunut eivät tarvitse mitään tur­vaväliä veturi­in, kos­ka ryhtyvät jar­rut­ta­maan samal­la het­kel­lä kuin veturikin. 

    Tuos­ta ihmiskysymyk­ses­tä olen samaa mieltä. Toki ennen tuo­takin voidaan motareille pan­na älyau­tokaisto­ja, joil­la älyau­tot pyy­hältävät kovaa vauh­tia puskuri puskuris­sa, mut­ta jonne ihmiskuskeil­ta meno on kiellettyä.

    1. Kun Jamp­pa ajaa vuon­na 2023 vuo­den 1973 Ladal­laan Mäntsälässä ja eteen hyp­pää hirvi, mien ajat­telin, että Jamp­pa ker­too tästä perässään ajavalle robottiautolle?

  103. Osmo Soin­in­vaara: Lähtöko­h­ta oli siis se, että robot­ti­au­to aut­taa van­hus­ta pysymään kodis­saan senkin jäl­keen, kun ajoko­rt­ti on men­nyt siel­läkin, mis­sä ei ole kelvol­lista joukkoliikennettä.

    Huono­jalka­isil­la van­huk­sil­la on oikeus lak­isääteiseen kul­je­tus­palvelu­un eli ns. taksin sote-kort­ti­in. Uskon että jatkos­sakin van­huk­set arvosta­vat kul­jet­ta­jaa joka talut­taa kotoa autoon, käy vaik­ka apteekissa, jut­telee kuu­lu­miset ja kan­taa ostokset.

    Toimi­va robot­ti­au­to­jär­jestelmä kaupungis­sa (esim. taksi/minibussi joka mak­saa puo­let nykyis­es­tä tak­sista) saisi min­ut, raavaan lihaa syövän het­eromiehen, luop­umaan omas­ta autosta.

    Tuol­lainen ei ole uhka joukkoli­iken­teelle, päin­vas­toin, se tukee ja vahvis­taa sitä. Vähen­tää yksi­ty­isautoilua ja lisää liiken­net­tä joukkoli­iken­teen runkolinjoille.

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    Teo­ri­as­sakaan robot­ti­au­tot eivät voi lyhen­tää tur­vaväle­jä, ennen kuin viimeinenkin ihmi­nen on siir­ret­ty pois ratista 

    Ei kah­den (robotti)auton, jot­ka tot­telisi­vat yhteistä jar­ru­tusko­men­toa, (olet­taen että jar­ru­tu­som­i­naisu­udet omi­naisu­udet ovat samat) keskenään tarvit­sisi pitää kum­moistakaan turvaväliä

  105. Vaik­ka johtopäätök­sistä voi olla eri mieltä — niin pam­flet­ti tekee hyvää työtä kon­reti­soimal­la muu­tostren­de­jä ja tuo­ma­l­la poli­ti­ikan ennakoin­nin keskiöön. 

    Hyvä vas­tavoima Suomen nykyiselle “ajop­uu” markki­noiden merel­lä asen­teelle: Tule­vaisu­u­den tekem­i­nen edel­lyt­tää akti­ivista politiikkaa. 

    Varsinkin sään­te­lyn pois­t­a­mi­nen ja radikaalit yhteiskun­nal­liset muu­tok­set oli esitel­ty ker­rankin kansal­lisen pro­jek­tin — ei yksilön­va­pauk­sien nimissä.

  106. Lau­ri Kumpu­lainen: Et siis ymmärtänyt sitä, että tuo kyseinen lentokone tulee kyken­emään tekemään tais­telu­len­non, täysin itsenäis­es­ti. Ensim­mäi­nen pro­to­tyyp­pi teki ensim­mäisen asetestin, jo vuosikym­men sit­ten ja se oli onnistunut.

    Siel­lä ei ole kukaan kat­so­mas­sa ruudul­ta, että onko kohteessa las­ten­sairaala, vai terroristipesäke.
    ‘snip’

    Enpä tosi­aan ymmärtänyt, että ‘tulee kyken­emään’, kun tek­stis­sä oli että on “8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään aseita”.

    Ja tois­taisek­si tarvi­taan ihmisiä päät­tämään, onko maali­na las­ten­sairaala vai ter­ror­is­tipesäke (tai Kiinan suurlähetys­tö, kuten tapah­tui). Aika vaikea on uskoa, että tule­vaisu­udessakaan vain lähetetään lennok­ki lentoon ja kat­so­taan uuti­sista, mitä se on tuhon­nut. Kyl­lä reitit ja kohteet on jonkun ohjel­moita­va etukäteen.

  107. Joku kir­joit­ti mm.

    “Olisiko robot­ti­AU­TO kehi­tyk­sen viimeinen por­ras? Tuskin­pa vain:

    Robot­ti­au­tomati­ikan ohjaa­mat, lentämään kykenevät quadrokopter­it tms. voisi­vat olla kätevämpi kulku­peli. Jos noil­la tänä päivänä voi läh­es kuka tahansa lennät­tää äly­puhe­li­men avul­la kam­er­aa, ei ‘Jet­sonien’ aika (ks. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/The_Jetsons’), jol­loin asianomainen voi itse hypätä kyyti­in, liene enää kovin kaukana.”

    Voisiko joku tietävämåi ker­toa, mikä on kvadrokopterin omi­naisku­lu­tus. Tietääk­seni helikopt­teri on aikamoinen hörp­pö, minkä lisäk­si helikopteri on peri­aat­teessa aina epä­vakaas­sa lentoti­las­sa. Toisin kuin lentokone, joka on peri­aat­teessa vakaasa lentoti­las­sa, mut­ta vaaatii min­iminopeu­den. (Yritä lennät­tää paper­len­nokkia ja sit­ten leikkihelikopteria.)

    1. Jos painaa kän­nykän ver­ran, voisi liikkua taloudel­lis­es­ti pienoishe­likopterin kyy­dis­sä. Meille vähän painavam­mille se mak­saa kilo­metriä kohden aivan tolkut­tomasti ihan vaan löpön hintana.

  108. xyzzy:
    Kus­tan­nuste­hokkaam­paa on että se rol­laat­to­ril­la liikku­va val­it­see asuin­paikkansa palvelu­iden perus­teel­la kuin se, että koko­maa mitoite­taan rol­laat­to­ril­la liikku­jaa silmälläpitäen 

    Eli Helsin­gin keskus­ta pitää vara­ta rol­laat­to­ril­la liikkuville ja ne, jot­ka kykenevät liikku­maan helpom­min omin jaloin voivat hip­siä hor­nan tuut­ti­in. Ei heille kan­na­ta vara­ta lyhy­impiä kävelykohteita.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Sotia tun­tuu ole­van kaikkial­la, mut­ta tilas­tolli­nen tosi­a­sia on, että sodis­sa kuolee koko ajan pienem­pi osa maail­man ihmisistä.

    Ja val­takin voidaan sai­lyt­taa halu­tul­la joukol­la nykyaikaisin keinoin.
    Poten­ti­aaliset uhkaa­jat ja vaikut­ta­jat voidaan tun­nistaa tietoli­iken­nerra seu­raa­mal­la’ Muu­ta­man ihmisen elim­i­noin­ti ei her­a­ta huomio­ta’ mut­ta hajoit­taa oppo­si­tion toimintakyvyttomaksi.
    Stal­in jou­tui sur­maa­maan kaik­ki suo­ma­laiset ‚jot­ta sai elim­i­noitua joukkoon ujute­tut vakoo­jat ja sabotoorit.
    Hyoty­suhde oil heikko

  110. Samuli Saarel­ma:
    Tur­vaväle­jä tarvi­taan siihen, että perässä tule­va auto tarvit­see tietyn reagoin­ti­a­jan siitä, kun edel­lä menevä auto alkaa jar­rut­taa. Täysin automa­ti­soidus­sa sys­tee­mis­sä tätä ei tarvi­ta, kos­ka kaik­ki reagoi­vat tapah­tu­mi­in samal­la het­kel­lä. Ihan niin kuin junas­sakaan perässä tule­vat vaunut eivät tarvitse mitään tur­vaväliä veturi­in, kos­ka ryhtyvät jar­rut­ta­maan samal­la het­kel­lä kuin veturikin. 

    Ja kun junan veturi kolaroi, kolaroi­vat myös perässä tule­vat vaunut. Samoin tulee käymään robot­ti­au­to­jen kanssa, jos tur­vaväleistä luovutaan.

  111. sunimh: Gavri­lo Princip.
    ‘snip’

    Eipä aloit­tanut sotaa hän, sen aloit­ti­vat Itä­val­lan sotahul­lut kenraalit.

  112. Samuli Saarel­ma: Puhe­limel­la vies­timi­nen vaatii aina sitä, että siel­lä toises­sa päässä samaan aikaan joku on vas­taan­ot­ta­mas­sa viestiä. Tek­stivi­estil­lä vies­timi­nen on siinä mielessä helpom­paa, että lähet­täjä ja vas­taan­ot­ta­ja voivat tehdä viestin­nän sil­loin, kun halu­a­vat. Puhe­lin­vas­taa­ja toimii peri­aat­teessa näin, mut­ta on siihen aika köm­pelö väline. Sik­sipä on kehitet­ty tek­stivi­estiä vas­taa­va tapa tehdä sama puhe­vi­esteinä http://www.wechat.com/en/

    Vaik­ka nykyte­knolo­gia mah­dol­lis­taa — ja on jo pitkään mah­dol­lis­tanut — tek­stivi­estiä vas­taa­vat puhe­vi­estit, ne ovat mar­gin­aalis­sa. Asi­at hoide­taan kuitenkin mon­esti tek­stil­lä. Vas­taan­ot­ta­jan kannal­ta tek­sti on yleen­sä huo­mat­tavasti parem­pi vai­h­toe­hto kuin puhe.

    Fyysi­nen näp­päimistö on aika hyvä käyt­töli­it­tymä suurem­pi­en tek­stimäärien syöt­tämiseen ja muokkaamiseen, ja eri­tyis­es­ti numeroiden syöt­tämiseen se on huo­mat­tavasti nopeampi kuin puhe.

    Näistä syistä ennus­tan näp­päimistölle pitkää ikää. Sitä en kuitenkaan uskalla ennus­taa, että näp­päimistö on kymme­nenkään vuo­den kulut­tua ihan saman­lainen kuin nyt. Hyvä hap­ti­nen kos­ke­tus­näp­päimistö voisi hävit­tää fyy­sisen näp­pik­sen tarpeen mon­es­ta paikasta.

    Puheen­tun­nis­tus tulee var­masti kehit­tymään vuosien var­rel­la, mut­ta hyvin toimi­va sanelu on aika han­kala paik­ka. Tietokoneesta ei saa sanelua vas­taan­ot­tavaa sih­teer­iä vielä ihan lähi­aikoina. (Minä: “Kir­jo­ta sille että painuu hit­toon.” Tietokone: “Arvoisa Xxx! Kiitämme viestistänne ja anta­mas­tanne palaut­teesta. Olemme käsitelleet asi­aa, jne., jne.”)

    1. Jatku­vu­udessa on näp­päimistö­jenkin suh­teen ongel­mansa. Kir­joi­tuskoneen qwer­ty-näp­päimistö suu­nitelti­in hitaak­si, jot­ta mekaanisen kir­joi­tuskoneen kir­jais­in­var­ret (mikä niiden nimi nyt olikaan?) eivät sotkeu­tu­isi toisi­in­sa liian nopoeasti kir­joitet­taes­sa. Byt tämä jar­rut­ta­mi­nen on täysin turhaa tai siis jopa raivotuttavaa.

  113. Ris­to: Ei kah­den (robotti)auton, jot­ka tot­telisi­vat yhteistä jar­ru­tusko­men­toa, (olet­taen että jar­ru­tu­som­i­naisu­udet omi­naisu­udet ovat samat) keskenään tarvit­sisi pitää kum­moistakaan turvaväliä

    Ihan noin fysi­ikan kannal­ta voisi olla jopa edullista pitää erit­täin lyhyt­tä tur­vaväliä. Vielä parem­mak­si menee, jos sen tur­vavälin vetäisee nol­lak­si ja kyt­kee ajoneu­vot jol­lain kiin­teäl­lä linkil­lä yhteen. Sil­loin äkki­jar­ru­tusti­lanteessakaan ei syn­ny perää­na­jo­ja, vaik­ka autoil­la olisi kovinkin eri­laiset jarrutusominaisuudet.

    Käytän­nössä robot­ti­au­to­jen pitää kuitenkin aluk­si tot­tua jaka­maan tieti­la ihmis­ten kanssa. Täl­löinkin robot­ti­au­to voisi teo­ri­as­sa pitää inhimil­listä kuskia lyhyem­pää tur­vaväliä edessään, mut­ta se voisi olla liiken­nep­sykolo­gian kannal­ta pahempi juttu.

    Itse asi­as­sa ihmisen ja robot­tien sekali­ikenne olisi aika jän­nää. Robot­ti­au­ton havait­tuaan vähän itsekkäämpi kus­ki voi aika vapaasti tunkea sen eteen, kos­ka robot­ti luon­nol­lis­es­ti sekä pitää hyvän tur­vavälin että väistää kaikkia mui­ta. (Tai ehkä robotin voi ohjel­moi­da vilkut­ta­maan val­o­ja, soit­ta­maan tööt­tiä ja näyt­tämään keskisormea…)

    Ehkä robot­ti­au­to­jen suurin etu väl­i­tyskyvyn kannal­ta tulisi siitä, että risteysten kap­a­siteet­ti tulisi parem­min käyte­tyk­si opti­maal­is­ten liik­keel­lelähtö­jen ansios­ta. Tässäkin kuitenkin suurim­mat edut saavute­taan vas­ta, jos pääosa liiken­teestä on robo­t­i­soitua ja muut sopeu­tu­vat. Sil­loin ei tarvi­ta enää liikennevalojakaan.

  114. Markku af Heurlin: Voisiko joku tietävämåi ker­toa, mikä on kvadrokopterin omi­naisku­lu­tus. Tietääk­seni helikopt­teri on aikamoinen hörp­pö, minkä lisäk­si helikopteri on peri­aat­teessa aina epä­vakaas­sa lentoti­las­sa. Toisin kuin lentokone, joka on peri­aat­teessa vakaasa lentoti­las­sa, mut­ta vaaatii min­iminopeu­den. (Yritä lennät­tää paper­len­nokkia ja sit­ten leikkihelikopteria.)

    Epä­vakaa lentoti­la ei ole ongel­ma. Itse asi­as­sa per­in­tei­sis­sä lentokoneis­sa hukataan vähän nos­tet­ta sen stabi­il­isu­u­den vuok­si (siipi nos­taa, korkeusvakaa­ja painaa alaspäin), epästabi­ili rakenne saat­taisi olla parem­pi hyö­ty­suh­teeltaan. (Soti­laskoneet ovat usein epästabi­ile­ja luon­nos­taan, tietokone niitä lentää.)

    Helikoptereil­la on kuitenkin suuri omi­naisku­lu­tus johtuen nos­teen tuot­tamis­es­ta. Nopeas­sa matkalen­nos­sa tämän vaiku­tus on pienem­pi, paikallaan lep­at­taes­sa tietenkin suurem­pi. Helikopter­it ovat myös kiin­teä siip­isiä huonom­pia hyö­dyn­tämään poten­ti­aaliener­giaansa, mikä edelleen heiken­tään niiden lyhyi­den matko­jen hyötysuhdetta.

    Liiken­teen siirtämistä ilmaan on pohdit­tu mon­een otteeseen mon­elta kannal­ta. Ener­gianku­lu­tuk­sen kannal­ta kaupunkili­ikenne sovel­tuu siihen aivan eri­tyisen huonos­ti. Muutenkin hom­ma on osoit­tau­tunut tek­nol­o­gis­es­ti vähän tikkuisek­si tehtäväksi.

    Ehkä joskus, mut­ta ei ihan lähivuosikymmeninä.

  115. Raimo K: Enpä tosi­aan ymmärtänyt, että ‘tulee kyken­emään’, kun tek­stis­sä oli että on “8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään aseita”.

    Jos viit­sit lukea sen wikipedia sivun, niin siel­lä ker­ro­taan X‑47B:stä, että sitä kaavail­laan palveluk­seen vuo­den 2019 aikana.

    Yhdys­val­loil­la on täl­lä het­kel­lä käytössä use­ampi kymme­nen eri­laista lennokkia eri ver­sioi­neen, aina maa­joukko­jen pienistä ilmaan heit­et­tävistä lennokeista Glob­al Hawki­in saakka.

    Raimo K:
    Kyl­lä reitit ja kohteet on jonkun ohjel­moita­va etukäteen. 

    Olet väärässä.

    Juuri tämän vuok­si robot­ti­tap­pa­jat ovat erit­täin vaar­al­lisia, kos­ka ne voidaan ohjel­moi­da toim­i­maan täysin itsenäisesti.

    Nor­maali tehtäväprofi­ili voisi men­nä jotenkin näin; nousee ilmaan, lentää tehtäväalueelle, etsii kohtei­ta, kohteen löy­det­tyään pudot­taa aseet, palaa takaisin tukikohtaan.

    Laite voidaan ohjel­moi­da luokit­tele­maan kohteet, ver­taile­maan muil­ta lait­teil­ta saatavaa tietoa, kuten satel­li­iteil­ta, maa­joukoil­ta, tiedustelu­len­nokeil­ta, ja iskemään “arvokkaim­paan” kohteeseen.

    Jos kohtei­ta ei löy­dy, laite voi odotel­la alueen yllä, kunnes löy­tyy kohde.

    Yhdys­val­lat on jo tes­tannut myös täysin auton­o­mista ilmatankkaus­ta, jos­sa ilmatankkeri ja tankat­ta­va lensivät autonomis­es­ti. Ain­oas­taan ilmatankkeris­sa oli myös ihmi­nen kyy­dis­sä, mut­ta hän ei kon­trol­loin­ut lentokonetta.

    Jo 1980-luvul­la tom­a­hawk ris­teily­ohjus kykeni tekemään reit­ti­val­in­to­ja itsenäis­es­ti käyt­tämään omia sen­sor­e­itaan, joil­la seurasi maas­ton muo­to­ja. Nämä eivät siis olleet mitään ennal­ta määrät­tyjä reit­ti­vai­h­toe­hto­ja. Mut­ta se sen­tään ei kyen­nyt itse päät­tämään mihin kohteeseen iskeä.

    Eli siis pähk­inänkuores­sa, täl­läisille lait­teille voidaan aset­taa toim­intao­hjei­ta, aivan kuten soti­laille, joi­ta ne sit­ten toteut­ta­vat omien kyky­jen­sä mukaan autonomisesti.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Jamp­pa ajaa vuon­na 2023 vuo­den 1973 Ladal­laan Mäntsälässä ja eteen hyp­pää hirvi, mien ajat­telin, että Jamp­pa ker­too tästä perässään ajavalle robottiautolle? 

    Ainakin minä olen koko ajan puhunut robot­ti­au­to­jen väli­sistä tur­vaetäisyk­sistä. Onko Jam­pan 1973 vuo­den Lada robot­ti­au­to? Onko väli hänen ja seu­raa­van auton välis­sä kah­den robot­ti­au­ton väli­nen etäisyys?

    Sinän­sä toki jotakin hyö­tyä (jar­jestelmässä, jos­ta las­ten­tau­dit on saatu kitket­tyä jne.) pitäisi olla toki siitäkin, että sen perässä tule­van robotin reka­tioa­jan kuvit­telisi ole­van parem­man kuin ihmisellä.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Jamp­pa ajaa vuon­na 2023 vuo­den 1973 Ladal­laan Mäntsälässä ja eteen hyp­pää hirvi, mien ajat­telin, että Jamp­pa ker­too tästä perässään ajavalle robottiautolle? 

    Var­maankin se menee niin päin, että Jam­pan perässä aja­va robot­ti­au­to tietää pitää kun­nol­lisen tur­vavälin, kos­ka tietää että edel­lä aja­va auto ei ole robottiauto.

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Jamp­pa ajaa vuon­na 2023 vuo­den 1973 Ladal­laan Mäntsälässä ja eteen hyp­pää hirvi, mien ajat­telin, että Jamp­pa ker­too tästä perässään ajavalle robottiautolle?

    Robot­ti­au­to var­maan tietää, onko edessä aja­va Jamp­pa (jätä enem­män tur­vaväliä) vai ken­ties toinen robot­ti­au­to (ei tarvitse jät­tää niin paljoa turvaväliä).

    Ja ainakin val­oristeyk­set vetäi­sivät ihan eri tahti­in, kun koko jono lähtisi ker­ral­la liik­keelle. Samat­en, kun robot­ti­au­to­ja alka­isi ole­maan liiken­teessä paljon, val­o­jen varoaiko­ja voitaisi­in lyhentää.

  119. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Jamp­pa ajaa vuon­na 2023 vuo­den 1973 Ladal­laan Mäntsälässä ja eteen hyp­pää hirvi, mien ajat­telin, että Jamp­pa ker­too tästä perässään ajavalle robottiautolle? 

    Robot­ti­au­tossa on tut­ka, 3D kam­era tai joku muu etäisyys­mit­tari. Robotin reak­tioai­ka voi olla mil­lisekun­nin mur­to-osia. Kun edessä ole­van taka­puskuri alkaa läh­estymään, robot­ti painaa jar­rua. Tur­vavälit tarvi­taan lähin­nä tuon reak­tioa­jan kom­pen­soimiseen. Jos jar­rut on kun­nos­sa ja reak­tioai­ka on vaik­ka yksi mil­lisekunt­ti, ei tur­vaväliä tarvi­ta edes kovin mon­taa sent­tiä. Sil­lä ei ole kauheasti väliä onko edessä aja­va robot­ti vai ihminen.

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Jatku­vu­udessa on näp­päimistö­jenkin suh­teen ongel­mansa. Kir­joi­tuskoneen qwer­ty-näp­päimistö suu­nitelti­in hitaaksi

    Ei pidä paikkaansa. Useim­miten käyte­tyt kir­jaimet sijoitet­ti­in kauem­mas toi­sis­taan jot­ta ne eivät tak­er­tu­isi toisi­in­sa. Fyysi­nen etäisyys on ihan eri­lainen tavoite kuin hitaus.

    Myös wikipedia varmis­taa tämän tiedon (jon­ka ole han­kkin­ut alun­perin jostain muualta).

  121. Osmo Soin­in­vaara: Kir­joi­tuskoneen qwer­ty-näp­päimistö suu­nitelti­in hitaak­si, jot­ta mekaanisen kir­joi­tuskoneen kir­jais­in­var­ret (mikä niiden nimi nyt olikaan?) eivät sotkeu­tu­isi toisi­in­sa liian nopoeasti kir­joitet­taes­sa. Byt tämä jar­rut­ta­mi­nen on täysin turhaa tai siis jopa raivotuttavaa.

    Paradok­saalis­es­ti tämä näp­päimistö sal­li kym­men­sormi­jär­jestelmän ja nopeam­man kir­joit­tamisen. Näp­päimethän olisi laitet­tu ja laitet­tinki­in aakkosjärjestyk­seen. Ongel­ma oli, että yleiset kir­jasimet oli­vat liian lähel­lä toisi­aan ja var­ret nap­pa­si­vat toisi­in­sa kiinni.
    Kun yleisim­mät kir­jaimet oli­vat kaukana toi­sis­taan, ei yhdel­lä sormel­la kir­joitet­taes­sa tätä tapah­tunut. Sit­ten huo­mat­tain, että tämä onkin nopeaa , kun kehitet­ti­in kym­men­sormi­jär­jestelmä. Koneet oli­vat samal­la kehit­tyneet ja var­ret toimi­vat niin nopeasti, että alku­peräistä ongel­maa ei ollut.
    Peri­aat­teessa tietokoneen näp­päimistöstä voi ohjel­moi­da mil­laisen tahansa, jos raivos­tut­taa. Sit­ten voi ehkä raivos­tut­taa uud­estaan, kun menee käyt­tämään jotain muu­ta konet­ta esim. hotel­lis­sa tai kirjastossa.
    Pääa­sia, että pääsee huu­ta­maan maail­man suur­ta vääryyttä.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Jamp­pa ajaa vuon­na 2023 vuo­den 1973 Ladal­laan Mäntsälässä ja eteen hyp­pää hirvi, mien ajat­telin, että Jamp­pa ker­too tästä perässään ajavalle robottiautolle? 

    Jar­ru­val­oil­laan? Toinen vai­h­toe­hto on se, että robot­ti­au­to­jen yleistyessä mui­hinkin autoi­hin tulee pakol­lise­na varus­teena kom­mu­nikaat­tori, joka ker­too sinne robot­ti­au­to­ja ohjaavaan pil­veen, mitä kyseinen auto mil­loinkin tekee. 

    Point­ti oli joka tapauk­ses­sa se, että pelkästään robot­ti­au­toista koos­t­u­va sys­tee­mi pystyy pitämään lyhempiä tur­vaväle­jä kuin ihmisautoil­i­joista koos­t­u­va. Tätä on mah­dol­lista hyö­dyn­tää jo ennen sitä kuin jokainen 1973 vuosi­mallin Lada on liiken­teestä pois­tunut. Mainitsin jo motarien eri­tyiskai­stat. Tämän lisäk­si voisi ajatel­la, että robot­ti­au­tot pitävät nor­maale­ja tur­vaväle­jä ihmisautoi­hin, mut­ta jos havait­se­vat edessään robot­ti­au­ton, jon­ka kanssa voivat synkro­noi­da liikku­misen­sa, lyhen­tävät turvaväliä.

    1. Robot­ti­au­to­jen väline pienem­pi tur­vaväli olisi mah­dol­lista, jos ajet­taisi­in lab­o­ra­to­rios­sa, jos­sa jar­rut­tamista yllät­täväm­pää taåah­tu­maa ei ole. Jos edessä aja­va robot­ti­au­to joutuu onnet­to­muu­teen, kos­ka vas­taan­tule­va ajaa sitä päin, on hyvä pitää pien­tä väliä. Tai vaik­ka hirvi. Googlen robot­ti­au­to piti ihmistä idem­pää, ei lyhyem­pää turvaväliä.

  123. Viherinssi: Vaik­ka nykyte­knolo­gia mah­dol­lis­taa– ja on jo pitkään mah­dol­lis­tanut – tek­stivi­estiä vas­taa­vat puhe­vi­estit, ne ovat mar­gin­aalis­sa. Asi­at hoide­taan kuitenkin mon­esti tek­stil­lä. Vas­taan­ot­ta­jan kannal­ta tek­sti on yleen­sä huo­mat­tavasti parem­pi vai­h­toe­hto kuin puhe. 

    Joskus on, joskus ei. Esimerkik­si autol­la ajaes­sa ottaisin vas­taan paljon mielu­um­min puhe- kuin tek­stivi­estin. Tek­stivi­esti on parem­pi sil­loin, kun vas­taan­ot­ta­ja ei halua kenenkään muun saa­van vihiä viestistä tai häir­itä mui­ta puheel­la. Muuten puhe­vi­esti on vähin­tään yhtä hyvä. Ihmis­puhe voi sisältää äänen­pain­o­ja, joi­ta tek­stil­lä käy­ty viestin­tä jää ilman. 

    Fyysi­nen näp­päimistö on aika hyvä käyt­töli­it­tymä suurem­pi­en tek­stimäärien syöt­tämiseen ja muokkaamiseen, ja eri­tyis­es­ti numeroiden syöt­tämiseen se on huo­mat­tavasti nopeampi kuin puhe. 

    Olen samaa mieltä tuos­ta muokkaus­puoles­ta. Sen suh­teen tek­sti on ylivoimainen puheeseen ver­rat­tuna. Tek­stin tuot­tamiseen sen sijaan puhe on kyl­lä vähin­tään yhtä hyvä. Se on joka tapauk­ses­sa ihmiselle luon­nol­lisem­pi tapa viestiä. 

    Puheen­tun­nis­tus tulee var­masti kehit­tymään vuosien var­rel­la, mut­ta hyvin toimi­va sanelu on aika han­kala paik­ka. Tietokoneesta ei saa sanelua vas­taan­ot­tavaa sih­teer­iä vielä ihan lähi­aikoina. (Minä: “Kir­jo­ta sille että painuu hit­toon.” Tietokone: “Arvoisa Xxx! Kiitämme viestistänne ja anta­mas­tanne palaut­teesta. Olemme käsitelleet asi­aa, jne., jne.”) 

    Hmm, kun Wat­sonin älykkyys yhdis­tetään Siri­in, niin kyl­lä tuol­lainen edi­toin­ti tulee ihan mahdolliseksi.

  124. Osmo Soin­in­vaara: Byt tämä jar­rut­ta­mi­nen on täysin turhaa tai siis jopa raivotuttavaa.

    Vain jos oikeasti osaa kir­joit­taa erit­täin nopeasti kym­men­sormi­jär­jestelmäl­lä. Muuten sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä nopeu­den osalta. Nyt siis puhutaan näp­päi­lynopeu­den yläpäästä, jos­sa paran­nus­ta saa­nee kym­menisen pros­ent­tia. Suurim­mas­sa osas­sa tehtäviä täl­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä ja, kun on, sil­loinkin vain pienelle osalle ihmi­sistä. Näp­päi­lyvirhei­den lukumääräl­lä on monikym­menker­tais­es­ti enem­män merkitystä.

  125. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos viit­sit lukea sen wikipedia sivun, niin siel­lä ker­ro­taan X‑47B:stä, että sitä kaavail­laan palveluk­seen vuo­den 2019 aikana.
    ‘snip’

    Luin­pa kyl­lä. 2019 on myös melko taval­la eri kuin se, että tek­stis­sä oli että on “8000 miehit­tämät­tömän lentokoneen ilmavoimat ja noista noin 800 kyke­nee käyt­tämään aseita”.

    Eikä X‑47B ole autonominen.
    Vai oliko tosi­aan niin, että laite itses­tään start­tasi laivas­ton Patux­ent Riverin tukiko­hdas­ta, lenteli itsek­seen Atlantil­la ja päät­ti itse sit­ten ihan sat­tumal­ta laskeu­tua USS George H.W. Bush ‑lento­tukialuk­selle?

    Ja jos pieni ilmaan heit­et­tävä lennok­ki on autonomi­nen miehit­tämätön lentokone, niin sit­ten sel­l­ainen on myös käsikranaat­ti (siis miehittämätön).

  126. Viherinssi: Epä­vakaa lentoti­la ei ole ongel­ma. Itse asi­as­sa per­in­tei­sis­sä lentokoneis­sa hukataan vähän nos­tet­ta sen stabi­il­isu­u­den vuok­si (siipi nos­taa, korkeusvakaa­ja painaa alaspäin), epästabi­ili rakenne saat­taisi olla parem­pi hyö­ty­suh­teeltaan. (Soti­laskoneet ovat usein epästabi­ile­ja luon­nos­taan, tietokone niitä lentää.) 

    Juuri näin. Vakau­den hallinta esim. koptereil­la on säätötekni­nen ongel­ma, jon­ka automaat­ti­nen hallinta on tul­lut mah­dol­lisek­si tarvit­ta­van teknolo­gian kehi­tyk­sen myötä. 

    “Helikoptereil­la on kuitenkin suuri omi­naisku­lu­tus johtuen nos­teen tuot­tamis­es­ta.” Tässähän se onkin se kopterei­den suurin haaste lentokoneisi­in ver­rat­tuna. Läh­teen (‘http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transportation’) mukaan esimerkik­si Siko­rsky’n S‑76C++ twin tur­bine ‑helikopteri kul­jet­taa 12 henkeä, kulu­tuk­sen ollessa noin 11.9 litraa polt­toainet­ta per 100 km per matkus­ta­ja. Eivätkös autot olleet näis­sä luke­mis­sa vielä jokin aika sitten? 

    Sähkökopterei­den kulu­tus­lukemista en osaa suo­ral­ta kädeltä sanoa, mut­ta keveys on eit­tämät­tä iso etu, samoin moot­tor­ei­den kehit­tyvä ener­giat­alous. Ei se siis ole tietenkään mah­dol­lista kaikille vielä tänään, mut­ta ehkä jo lähi(?)tulevaisuudessa.

    Riit­tävän isol­la raha­sum­mal­la saa jo nykyään mon­en­moisia kulku­vä­lineitä (ks. esim. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Jetpack’ tai ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Powered_paragliding’). On ajan kysymys, kos­ka näi­den teknolo­gia ja tuotan­to mah­dol­lis­ta­vat ne laa­jem­paan käyt­töön. Yhteiskun­nan säätely(tarve) on toki myös otet­ta­va huomioon, mm. tur­val­lisu­us ja muut tek­i­jät (sal­li­tut käyt­töalueet jne.).

  127. aivas­tus: Robot­ti­au­tossa on tut­ka, 3D kam­era tai joku muu etäisyys­mit­tari. Robotin reak­tioai­ka voi olla mil­lisekun­nin mur­to-osia. Kun edessä ole­van taka­puskuri alkaa läh­estymään, robot­ti painaa jar­rua. Tur­vavälit tarvi­taan lähin­nä tuon reak­tioa­jan kom­pen­soimiseen. Jos jar­rut on kun­nos­sa ja reak­tioai­ka on vaik­ka yksi mil­lisekunt­ti, ei tur­vaväliä tarvi­ta edes kovin mon­taa sent­tiä. Sil­lä ei ole kauheasti väliä onko edessä aja­va robot­ti vai ihminen.

    Tästä olisi ihan tietää enem­män. Voi olal, että nämä ovat aika lailal epäre­al­is­tisia odotuk­sia. Ruuhkas­sa autot aja­vat suun­nille puskuri puskuris­sa , jos ei täysin jumi­u­tunut n 40 km tuntivauhtia.

  128. Osmo Soin­in­vaara:
    Jatku­vu­udessa on näp­päimistö­jenkin suh­teen ongel­mansa. Kir­joi­tuskoneen qwer­ty-näp­päimistö suu­nitelti­in hitaak­si, jot­ta mekaanisen kir­joi­tuskoneen kir­jas­in­var­ret (mikä niiden nimi nyt olikaan?) eivät sotkeu­tu­isi toisi­in­sa liian nopeasti kir­joitet­taes­sa. Nyt tämä jar­rut­ta­mi­nen on täysin turhaa tai siis jopa raivostuttavaa. 

    Eihän se niin men­nyt, vaan qwer­ty päin­vas­toin suun­nitelti­in nopeut­ta­maan kir­joi­tus­ta niin, että kir­jas­in­var­ret eivät sotkeu­tu­isi ja tämä tehti­in niin, että englan­nin kielessä yleisim­min käyte­tyt kir­jaimet sijoitet­ti­in mah­dol­lisim­man kauak­si toi­sis­taan. Edeltävässä jär­jestelyssä aikaa tuh­laan­tui kir­jas­in­var­sisotku­jen selvit­te­lyyn, itse kir­joit­tamisen nopeu­teen sil­lä ei ollut vaikutusta.

    Jos kir­joit­ta­mi­nen tun­tuu nyt raivos­tut­ta­van hitaal­ta, se on mah­dol­lista opetel­la nopeak­si (vaik­ka konekir­joit­ta­jan ammat­ti taitaa olla jo kadonnut).

  129. “Kir­joi­tuskoneen qwer­ty-näp­päimistö suu­nitelti­in hitaaksi”

    Päin­vas­toin, se suun­nitelti­in nopeak­si. Kos­ka tietyt kir­jainy­hdis­telmät esi­in­tyvät englan­nis­sa usein peräjäl­keen (esim. th), niitä ei halut­tu lait­taa vierekkäin jumit­tumisen vält­tämisek­si. Jumit­tumi­nen kun hidasti kir­joit­tamista. Nykyään esimerkik­si t:n ja h:n voisi lait­taa vierekkäin, mut­ta tuskin se kir­joit­tamista nopeuttaisi.

    Voisi myös luul­la, että yleisempinen kir­jaimi­nen lait­ta­mi­nen samalle (keski)riville tai muuten lähekkäin nopeut­taisi kir­joit­tamista. Näin ei kuitenkaan ilmeis­es­ti ole. Saadun edun häviää, kun harv­inais­ten kir­jaimien kir­joit­ta­mi­nen vas­taavasti hidas­tuu. Eli nopeit­en kir­joit­taa, kun sormet ovat tot­tuneet vaelta­maan koko näip­päimistön alueel­la niin qwertyl­lä kuin mil­lä tahansa muul­la näppäimistöllä.

    Wikipedia ei kuitenkaan osaa selit­tää tyh­jen­tävästi, mik­si kehit­täjä otti juuri nykyisen näp­päimistön käyt­töön. Palautet­ta ilmeis­es­ti kysyt­ti­in ja ehkä se yri­tys­ten ja ere­hdyten kaut­ta oli lop­ul­ta lähel­lä englan­niksi kir­joit­ta­van opti­mia (pois lukien mah­dol­lis­es­ti mainit­tu­jen kir­jain­parien sijoittelu). 

    Suomek­si kir­joit­tavalle ei-ammat­ti­laiselle Qwer­ty on aika huono, kun läh­es tarpeet­tomat kir­jaimet vievät tilaa keskeisil­lä paikoil­la ja ä on liian kaukana.

  130. Aloit­ta­vatko nuoret miehet sotia? 

    Eivät “viral­lisia” sotia, kos­ka nuo­ril­la miehillä ei ole oikeut­ta aloit­taa sotaa sen enem­pää kuin heil­lä on oikeut­ta aloit­taa vaikka­pa moot­tori­tien rak­en­tamista. Toisin sanoen viral­liset päätök­set tehdään viral­lis­ten sään­tö­jen mukaan eikä nuo­ril­ta miehiltä kysytä lupaa tai mielipi­det­tä sen enem­pää kuin muiltakaan.

    Näin se menee nykyään mut­ta ennen oli toisin. Esimerkik­si ryöstöretkille soti­maan läht­e­neet viikin­git oli­vat usein nuo­ria miehiä ja nuorem­pia veljiä, joille ei ollut luva­ta omaa maati­laa. Tuol­loin soti­maan lähtem­i­nen ei vaat­in­ut viral­listä päätöstä. 

    Tai jos ote­taan esimerk­ki nykypäivästä: jengien väliset sodat ovat nuorten miesten aloit­tamia. Se onnis­tuu, kos­ka kyse on nuorten miesten hal­lit­semista yhteiöistä.

  131. Qwer­ty-näp­päimistön suun­nit­telu “tahal­laan hitaak­si” ei pidä tarkalleenot­taen paikkaansa. Se kyl­lä suun­nitelti­in sel­l­aisek­si, että var­ret eivät sotkeu­tu­isi toisi­in­sa, mut­ta peri­aat­teena oli, että pyrit­ti­in lait­ta­maan kir­jaimet niin, että kun yleisimpiä perät­täin esi­in­tyviä kir­jaimia kir­joite­taan, ne har­voin sijait­se­vat sel­l­ai­sis­sa kohdis­sa että ver­ret sotkeutuisivat. 

    Mitä tulee yllä väitet­tyyn ja oletet­tuun ad homine­min käyt­töön, en kyl­lä ihan ymmär­rä väitettä. 

    Pam­flet­ti mainit­see ydin­voiman kak­si ker­taa. Ensim­mäisen ker­ran se mainit­see sen yhtey­dessä jos­sa tode­taan ydin­voiman vaa­ti­van val­tavia investoin­te­ja. Ydin­voima vaatii val­tavia investoin­te­ja juuri sik­si että vain val­taville ydin­voimain­vestoin­neille annetaan lupia. Ottaen huomioon että ener­gia-ala on niin keskeinen osa kehi­tys­tä — osak­si sik­si, että käytän­nössä kaik­ki muu kehi­tys jota pam­fletis­sa käsitel­lään, vaatii melko paljon ener­giaa, mut­ta myös sik­si että ener­gian tuotan­to nykymenetelmil­lä edes nykymit­takaavas­sa on kestämät­tömäl­lä tasol­la — on aika erikoista että pam­flet­ti käytän­nössä sivu­ut­taa tämän kysymyksen.

    Tai ei se täysin sivu­u­ta, aurinkoen­er­gian maini­taan myöhem­mässä kohdas­sa ole­van “käytän­nössä ilmaista”, ekstrapoloimal­la aurinkoen­er­gian kehi­tys­tä tule­vaisu­u­teen, kun taas ydinen­er­gian hin­taan jyvitetään estoit­ta nyky­is­ten säädösten mukaan tehty­jen ener­gialais­tosten pääo­makus­tan­nuk­set jät­tämät­tä minkään­laista ovea auki ydin­voiman kehitykselle. 

    Ainakin tois­taisek­si aurinkoen­er­gian pääo­makus­tan­nuk­set ovat moninker­taiset niihin hirvit­tävän kalli­isi­in ydin­voimaloi­hin verrattuna.

  132. Ehdote­tus­sa pro­gres­si­ivises­sa kulu­tusverossa on mielestäni ainakin seu­raa­va ongelma.

    Tulon­jaon epä­ta­saisu­us on epäilemät­tä yksi työn lop­pumisen vaiku­tuk­sista, sil­lä työ on tähän asti ollut tärkein kansan­talouden tuotan­non allokointimekanismi.

    Kun tulot ja siten kulu­tus­mah­dol­lisu­udet keskit­tyvät yhä harvem­pi­en käsi­in, saat­taa täl­lä olla kansan­talouden kokon­aiskysyn­tää laske­va vaiku­tus (kulu­tuk­sen vähenevä rajahyö­ty!), ja seu­rauk­se­na on tuotan­non alikysyn­tä ja säästö­jen ylitarjonta.
    Säästö­jen yli­tar­jon­ta saat­taa johtaa pien­i­t­u­lois­t­en voimakkaaseen velka­an­tu­miseen (muiden kuin rikkaiden koti­talouk­sien velka­an­tu­misas­te on Yhdys­val­lois­sa kas­vanut käsi kädessä tulon­jaon epä­ta­saistues­sa 80-luvul­ta läh­tien), sil­lä mata­lal­la kulu­tus­ta­sol­la kulu­tuk­sen rajahyö­ty on korkea, ja laske­vat reaa­liko­rot lisäävät luotonkysyntää.

    Jos tähän heit­etään mukaan kulu­tuk­sen pro­gres­si­ivi­nen vero­tus, voimis­te­taan kulu­tuk­sen laske­van rajahyö­dyn ja epä­ta­saisen tulon­jaon aikaansaa­maa kokon­aiskysyn­nän heikken­e­mistä entisestään.

    Lisään­tynyt säästämi­nen ei näin joh­da lisään­tyneisi­in tuotan­nol­lisi­in investoin­tei­hin, kos­ka investoin­tien kan­nat­tavu­ut­ta rajoit­taa kysyn­nän heikkous, eikä pääo­man hin­ta. Seu­rauk­se­na on talouden ajau­tu­mi­nen kysyn­täla­maan, ja kansan­talouden tuotan­non allokoin­ti työn sijas­ta velka­an­tu­misen kautta.

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Sotia tun­tuu ole­van kaikkial­la, mut­ta tilas­tolli­nen tosi­a­sia on, että sodis­sa kuolee koko ajan pienem­pi osa maail­man ihmisistä. 

    Tilas­tol­lis­es­ti sodas­sa kuolee joitakin ihmisiä. Rauhan aikana kuol­e­vat kaikki!

  134. Sakke: helikopteri kul­jet­taa 12 henkeä, kulu­tuk­sen ollessa noin 11.9 litraa polt­toainet­ta per 100 km per matkus­ta­ja. Eivätkös autot olleet näis­sä luke­mis­sa vielä jokin aika sitten?

    Eivät… NImit­täin siteer­aa­masi luke­ma on per istu­in­paik­ka, ja siinä van­hatkin autot ovat luokkaa 2 l/100 km.

  135. Osmo Soin­in­vaara:
    Robot­ti­au­to­jen väline pienem­pi tur­vaväli olisi mah­dol­lista, jos ajet­taisi­in lab­o­ra­to­rios­sa, jos­sa jar­rut­tamista yllät­täväm­pää taåah­tu­maa ei ole. Jos edessä aja­va robot­ti­au­to joutuu onnet­to­muu­teen, kos­ka vas­taan­tule­va ajaa sitä päin, on hyvä pitää pien­tä väliä. Tai vaik­ka hirvi. Googlen robot­ti­au­to piti ihmistä idem­pää, ei lyhyem­pää turvaväliä. 

    Eri auto­jen jar­ru­tus­matkat myös poikkea­vat toi­sis­taan ja lisäk­si tiel­lä saat­taa olla Suomen olois­sa vai­htel­ev­asti jäätä, joten sent­time­trien välei­hin ei var­maan koskaan päästä muual­la kuin raideliikenteessä.

  136. On hie­man turha kiis­tel­lä Qwer­ty-kir­jaimis­ton alku­perästä, kun tieto on vähän tois­ar­voinen, sinän­sä kyl­lä mie­lenki­in­toinen ja hyödyllinenkin.
    Toisi­akin kir­jaimis­to­jär­jestelmiä oli, mm sak­sasalai­sis­sa koneis­sa. Matkoil­la on huo­man­nut, että tieotkokoneen näp­päin­ten paikat vai­htel­e­vat maittain.

    Ker­ran omak­sut­tua stan­dar­d­ia on vain vaikea muut­taa, vai­ka perustei­ta olisi.

    Ystäväni toi­mi lukion käy­tyään 70-luvul­la konekir­joit­ta­jana. Hänen kir­joi­tusnopeuten­sa, jon­ka perus­teel­la palk­ka osak­si määritelti­in, oli 13.000 virheetön­tä merkkiä puo­lessa tunnissa.

  137. Piti lisätä. 13.000 merkkiä puo­lessa tun­nis­sa oli erit­täin hyvä. Hän olisi voin­ut jopa saa­da nuore­na kun­nia­main­in­nan konekir­joituk­sen SM-kilpailuissa.

    Suomen mes­tarin kir­joi­tusnopeut­ta en enää muista. Konekir­joi­tus­liuskas­sa taitaa olla välilyön­tei­neee 3000 merkkiä

  138. Tiedemies: Ydin­voima vaatii val­tavia investoin­te­ja juuri sik­si että vain val­taville ydin­voimain­vestoin­neille annetaan lupia. Ottaen huomioon että ener­gia-ala on niin keskeinen osa kehitystä

    Tämän asian läh­es mielipuo­li­nen type­r­yys ei vain lakkaa häm­mästyt­tämästä min­ua. Suomes­sa vaikut­taa ole­van aivan mainio aja­tus lait­taa mil­jardi­tolkul­la (merkit­tävin osin veron­mak­sajien) rahaa kiin­ni teknolo­giaan, jon­ka kan­nat­tavu­us vaatii käytän­nössä sähkön hin­nan kaksinker­tais­tu­mista seu­raa­van 60 vuo­den ajak­si. Sama teknolo­gia painaa sähkön hin­taa alas koko tuon 60 vuot­ta eikä ko. teknolo­gial­la ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta kehit­tää mitään uut­ta osaamista mil­lään aikavälillä.

    Mitä jos samat mil­jardit laitet­taisi­in mod­u­laarisen, kont­ti­in menevän 10MW ydin­voimalan tuoteke­hi­tyk­seen, tuot­teis­tamiseen ja markki­noin­ti­in? Voisiko tuon pro­jek­tin vaiku­tus Suomen talouteen olla odotusar­vois­es­ti huonom­pi? Voisiko tuon pro­jek­tin vaiku­tus odotusar­vois­es­ti globaalei­hin kasvi­huonekaa­supäästöi­hin olla pienem­pi kuin Fennovoimalla?

  139. 1980-luvul­la Suomen Kuvale­hdessä (eri­no­maisen tak­ka lähde­vi­ite siis) oli jut­tu työn tuot­tavu­u­den ja työn tar­jon­nan kehi­tyk­ses­tä muu­ta­man viimeisen vuosi­tuhan­nen aikana. Jutus­sa todet­ti­in, että jos tarkastel­laan pelkästään mekaanis­es­ti työn tuot­tavu­ut­ta tai tar­jon­taa, niin his­to­ri­an saatossa olisi välil­lä pitänyt olla 90%:n työt­tömyys, välil­lä taas 90% työ­paikoista vail­la tek­i­jää. Näin ei kuitenkaan koskaan ole ollut.

    Mitä ilmeisim­min työn tar­jon­ta ja kysyn­tä siis tas­apain­ot­ta­vat itsen­sä automaattisesti.

  140. Osmo Soin­in­vaara:
    Robot­ti­au­to­jen väline pienem­pi tur­vaväli olisi mah­dol­lista, jos ajet­taisi­in lab­o­ra­to­rios­sa, jos­sa jar­rut­tamista yllät­täväm­pää taåah­tu­maa ei ole. Jos edessä aja­va robot­ti­au­to joutuu onnet­to­muu­teen, kos­ka vas­taan­tule­va ajaa sitä päin, on hyvä pitää pien­tä väliä. Tai vaik­ka hirvi. Googlen robot­ti­au­to piti ihmistä idem­pää, ei lyhyem­pää turvaväliä.

    Miten robot­ti yllättyy?

    Siis jos jonkin ali­jär­jestelmän tehtävänä on seu­ra­ta edel­lä aja­van etäisyyt­tä, niin se myös tekee sitä kokoajan.

    Maantiea­jos­sa robot­it voi­sis­vat kytkey­tyä toisi­in­sa kiin­ni, jol­loin tästä muo­dos­tu­isi maantiejuna.

    Jos joku läh­tee välistä pois, niin liitos irtoaa edestä ja takaa, robot­it anta­vat väliä, yksi kään­tyy pois. Lop­pumuo­dostel­ma palaa takaisin “junaksi”.

    Jos robot­ti­au­toilu­un men­täisi, niin eihän sitä pitäisi todel­lakaan lähteä ajat­tele­maan siten, että robot­ti on kuin ihmi­nen, kos­ka se ei ole!

  141. Samuli Saarel­ma: Joskus on, joskus ei. Esimerkik­si autol­la ajaes­sa ottaisin vas­taan paljon mielu­um­min puhe- kuin tek­stivi­estin. Tek­stivi­esti on parem­pi sil­loin, kun vas­taan­ot­ta­ja ei halua kenenkään muun saa­van vihiä viestistä tai häir­itä mui­ta puheel­la. Muuten puhe­vi­esti on vähin­tään yhtä hyvä. Ihmis­puhe voi sisältää äänen­pain­o­ja, joi­ta tek­stil­lä käy­ty viestin­tä jää ilman. 

    Olen samaa mieltä tuos­ta muokkaus­puoles­ta. Sen suh­teen tek­sti on ylivoimainen puheeseen ver­rat­tuna. Tek­stin tuot­tamiseen sen sijaan puhe on kyl­lä vähin­tään yhtä hyvä. Se on joka tapauk­ses­sa ihmiselle luon­nol­lisem­pi tapa viestiä. 

    Hmm, kun Wat­sonin älykkyys yhdis­tetään Siri­in, niin kyl­lä tuol­lainen edi­toin­ti tulee ihan mahdolliseksi.

    Minkähän vuok­si “voice mail” ei yleistynyt Suomessa?

    Ollaanko me liian juroja?

    Nuo äly­puhe­lim­ien pyyhkäisynäp­päimistöt ennus­taval­la tek­stin­syötöl­lä ovat käte­viä lyhyehkö­jen tek­stien syöttämiseen.

    Mut­ta meni­sivätkö käsi­var­ret kipeäk­si, jos huit­o­ma­l­la kir­joit­telisi raport­te­ja kahdek­sas­ta kuuteentoista? 😀

    Avo­toimis­to voisi olla lievästi huvit­tavaa katsottavaa…

  142. Ketjun aiheena ole­van pam­fletin sivul­la 10 ole­va kuva 2 kuvaa hyvin sen, että van­ho­jen työ­paikko­jen kadotes­sa uusia syn­tyy samaa tahtia. 

    Jos aikoinaan olisi tiedet­ty, että maat­alouden työl­listävä vaiku­tus puolit­tuu 20:ssä vuodessa, olisi luul­tavasti ajatel­tu, että maa­ta uhkaa katas­trofi mas­satyöt­tömyy­den takia. Näin ei käynyt. Maat­alon poi­ka löysi työ­paikan tehtaas­ta. Tehdastyöläisen poi­ka puolestaan tekee kah­denkymme­nen vuo­den päästä työtä, jota ei ole vielä olemassa.

  143. Automa­ti­saa­tio tehostaa tuotan­toa ja siten lisää kansan­talouden käytössä ole­via tulo­ja. Tämä mah­dol­lis­taa uusien palvelu­jen kysynnän.

    Hää­su­un­nit­teli­ja, per­son­al shop­per, per­son­al train­er, loma­su­un­nit­teli­ja, bile­su­un­nit­teli­ja, elämän­ta­paval­men­ta­ja, lem­mikin seu­ralainen, lem­mikin ulkoilut­ta­ja, kodin sis­us­ta­ja, elämän kump­panin etsi­jä, pukeu­tu­miskon­sult­ti jne.

    Edel­lä pieni osa työte­htävistä, joi­ta robot­it toden­näköis­es­ti eivät men­estyk­sel­lä kor­vaa. Ihmi­nen ei halunne hää­su­un­nit­teli­jak­si tai pukeu­tu­miskon­sul­tik­si robottia.

  144. Ehkäpä tuo ver­taus meni epähuomios­sa hie­man överik­si, joten en lähde asi­as­ta kiistelemään. 

    60-luvun alun van­hat jenkki­rau­dat, esim. Chrysler Impe­r­i­al “Inevitably, the Impe­r­i­al was thirsty, with an aver­age fuel econ­o­my of around 12 mpg (19.6 L / 100 km)” (Lähde: “http://ateupwithmotor.com/model-histories/1961-imperial-lebaron/”), kulut­ti silti aika paljon enem­män kuin nykyiset ben­sapi­hit kulku­pelit, jois­sa kulu­tus­luke­mat liikkunevat alle kol­ma­sosas­sa edellämainitusta. 

    Auton polt­toaineen (ener­gian) kulu­tus­ta on saatu jatku­val­la kehi­tystyöl­lä pienem­mäk­si. Tätä tärkeää kehi­tystyötä on tehty ja tehdään muidenkin kulku­vä­linei­den osalta. Tässä on se olen­nainen pointti.

    Jos ‘tämän päivän’ Mar­tin Jet­pack lennät­tää ihmistä (toim­intasä­teen­sä rajois­sa) keskimäärin 37L/100km kulut­taen, voisi vas­taa­va, mut­ta lisäk­si staat­tista(?) ja siip­iprofi­ilin dynaamista nos­tet­ta hyö­dyn­tävä ‘huomisen’ lento­laite olla käyt­tö­taloudeltaan ratkai­sev­asti edullisem­pi. Ainakin se olisi robot­ti­au­toa nopeampi, riip­puen tietysti tei­den ruuhk­ista. Lin­nun­ti­etä pitkin kulkien tulisi säästöä ajan lisäk­si myös jonkin ver­ran matkan pituudessa.

    Tur­val­lisu­u­den lisäk­si kyn­nyskysymyk­sek­si voi nous­ta myös aikaansaatu melu. Halu­taanko lento­lait­tei­ta (ja miten lukuisas­ti?) taivaalle lisää, oli­vat ne sit­ten man­u­aalis­es­ti ihmisen tai automati­i­ikan (robotin?) ohjaamia?

    Jos ben­sanku­lu­tus­ta halu­taan suit­sia nyky­istä enem­män, ehdot­taisin, että F1-kuskit vai­h­taisi­vat aluk­si ajokkin­sa polkuau­toi­hin. (Läh­teen “http://en.wikipedia.org/wiki/Formula_One_car” mukaan “Race fuel con­sump­tion rate is nor­mal­ly around 75 l/100 km trav­elled” ) Voi olla, että nykyiset kuskit ja tal­liko­htaiset tankkaa­jat jäi­sivät ilman töitä, mut­ta tämä muu­tos ei ehkä silti vähen­täisi yleisön mie­lenki­in­toa itse kilpa-ajoihin!

  145. Osmo Soin­in­vaara:
    Robot­ti­au­to­jen väline pienem­pi tur­vaväli olisi mah­dol­lista, jos ajet­taisi­in lab­o­ra­to­rios­sa, jos­sa jar­rut­tamista yllät­täväm­pää taåah­tu­maa ei ole. Jos edessä aja­va robot­ti­au­to joutuu onnet­to­muu­teen, kos­ka vas­taan­tule­va ajaa sitä päin, on hyvä pitää pien­tä väliä. Tai vaik­ka hirvi. Googlen robot­ti­au­to piti ihmistä idem­pää, ei lyhyem­pää turvaväliä. 

    Läh­esty­isin tätä tur­vavä­likysymys­tä vähän teoreettisemmin.

    Jos jätetään huomiotta onnet­to­muustyyp­it, jois­sa auto läh­tee men­emään takaperin (nokkako­lari raskaan ajoneu­von kanssa), niin ideaa­likul­jet­ta­jan tarvit­se­ma tur­vaväli on tasan ajoneu­von jar­ru­tus­matkan ver­ran. Täl­löinkin lähde­tään siitä ole­tuk­ses­ta, että edel­läa­ja­va tekee kim­mot­toman ja muodon­muu­tok­set­toman kolar­in jäykkään seinään.

    Ideaa­likul­jet­ta­ja on siis sel­l­ainen, joka tem­paisee jar­run poh­jaan välit­tömästi, kun edel­läol­e­van ajoneu­vo on pysähtynyt täy­destä vauhdista nol­laan nol­la­matkalla. Robot­ti on hyvin lähel­lä täl­laista, reak­tioai­ka voidaan saa­da millisekunteihin.

    Esimerkik­si hirviko­laris­sa ei ole hätää, kos­ka hirvi ja siihen tör­män­nyt edel­läa­ja­va auto jatka­vat edelleen alku­peräiseen ajo­su­un­taan (liikemäärän säi­lymi­nen) varsin vauhdikkaasti.

    Täl­lä taval­la määritel­ty tur­vaetäisyys on henkilöau­tolle kuiv­al­la kelil­lä kaupunki­vauhdeil­la alle sekun­ti, satases­sa vas­taavasti noin 1,5 sekun­tia. Toisaal­ta maantienopeudel­la liukkaal­la liikku­valle rekalle se on yli kymme­nen sekuntia.

    Tästä voi huo­ma­ta, että kaupungis­sa robot­ti voisi hyvis­sä olois­sa lyht­enää tur­vaväliä reilustikin. Kaupungis­sa muutenkin henkilö­vahinko­jen kannal­ta olen­nais­in­ta on pystyä väistämään kevyt­tä liiken­net­tä, ja siinä robotin pitäisi olla laa­jem­man ja nopeam­man havain­nointin­sa vuok­si paljon parem­pi kuin ihminen.

    Tarkastelus­ta jäivät siis huomiotta ne onnet­to­muudet, jois­sa rek­ka tulee edel­läol­e­van keu­laan (tai edel­läol­e­va rekan keu­laan ja siitä kimmok­keena). Taitaa olla sen ver­ran harv­inainen onnet­to­muustyyp­pi, että sil­lä ei ole isoa merk­i­tys­tä liiken­netur­val­lisu­udelle. Robot­ti on tuos­sa tilanteessa kuitenkin nopeampi väistämään ja min­i­moimaan vahinko­ja kuin häm­mästyk­sensekaises­sa pani­ikissa ole­va ihminen.

    Näyt­täisi siis siltä, että robot­ti voisi hyvinkin lyhen­tää tur­vaväle­jä tur­val­lisu­ud­es­ta tin­kimät­tä tiukas­sa kaupunkili­iken­teessä. Maantiel­lä se voisi lyhen­tää tur­vaväle­jä hyvis­sä olois­sa myös pimeäl­lä, mut­ta huonom­mal­la pidol­la tur­vavälit piteni­sivät nykyis­es­tä. Tämä ei kuitenkaan pääosin vaikut­taisi tei­den väl­i­tyskykyyn, kos­ka tiet­tyyn pis­teeseen asti tur­val­lista väl­i­tyskykyä voi venyt­tää laske­mal­la nopeutta.

  146. On täysin käsit­tämätön­tä että ylen ohjel­mas­sa spi­ikkeri tukkii asiantun­ti­joiden puheen­vuoro­ja kun spi­ikkerin pir­taan ei käy mitä kysyt­ty on vastaamassa.

    Näin kävi A‑studiossa kun Ris­to Lin­turi yrit­ti parhaansa mukaan ker­toa, että kuin­ka Suomen tulee toimia, jos halu­taan pysyä “pin­nal­la” ns. hyv­in­voin­ti­val­tiona teknistä kehi­tys­tä tuke­vana val­tiona — kuten vielä ken­ties olemme.

    Mut­ta pah — poli­it­ti­nen toimit­ta­ja katkaisi Lin­turin puheen mil­tei joka puheenvuorossaan. 

    Lisäk­si van­ha kun­non neu­vos­toli­tur­gian ammat­ti­lainen Lau­ri Iha­lainen kehoit­ti miehiä ryhtymään nais­ten ammat­tei­hin — hah !

    Tässä link­ki Ris­to Lin­turin kehit­tävi­in ajatuk­si­in mut­ta toimit­ta­jan Lin­turia aliarvioivaan tv-ajankohtais-ohjelmaan :

    http://areena.yle.fi/tv/2107325

  147. tcrown,
    Minus­takin näyt­tää että, mod­u­laaris­ten reak­to­rien teknolo­gia on lupaav­impia ydin­te­knolo­gian aluei­ta. Itse teknolo­gian suh­teen en mikään asiantun­ti­ja ole, mut­ta nois­sa päästään aika hyvään sent­tiä per MWh hin­taan, ainakin jos Olk­ilu­o­to 3:n tapaisi­in gigapro­jek­tei­hin verrataan.

    Minä kri­ti­soin siis pam­flet­tia lähin­nä siitä, että ydinen­er­gia oli siinäkin tuu­pat­tu hep­poisin argu­mentein sivu­un, ja aurinkoen­er­gia nos­tet­tu jalustalle. Lisäk­si, suo­ma­laises­sa grani­itis­sa on keskimäärin yli 13ppm tori­u­mia, eli ton­nis­sa kiveä on hyö­dyn­net­tävis­säol­e­vaa ener­giaa 50 ker­taa enem­män kuin ton­nis­sa hiiltä. En vaan yksinker­tais­es­ti ymmär­rä, *mik­si* täl­lainen mah­dol­lisu­us sivu­ute­taan yhdessäkään vakavas­tiotet­tavas­sa selon­teossa tai pam­fletis­sa, joka edes sivuaa ener­giapoli­ti­ikan tulevaisuutta.

  148. Viherinssi: Kaupungis­sa muutenkin henkilö­vahinko­jen kannal­ta olen­nais­in­ta on pystyä väistämään kevyt­tä liiken­net­tä, ja siinä robotin pitäisi olla laa­jem­man ja nopeam­man havain­nointin­sa vuok­si paljon parem­pi kuin ihminen.

    En usko että nykyisen tai lähi­t­ule­vaisu­u­den robotin havain­tokyky on tuos­sa mielessä parem­pi kuin ihmisen. Olen autoil­i­ja ja pyöräil­i­jä ja lisäk­si tiedän tästä asi­as­ta jotain, niinkuin ihan ammatil­lis-koulu­tuk­sel­lis­es­ti eikä vain harrastuksena. 

    Kun lumises­sa maise­mas­sa jalankulk­i­ja tai pyöräil­i­jä tai jänis seisoo auton val­okeilas­sa kuran keskel­lä miet­timässä meneekö se tien yli, oleel­lisia ovat pienet liik­keet, asen­to, sijain­ti ja (parem­mis­sa olo­suhteis­sa) jopa kat­sekon­tak­ti autoil­i­jaan. Käytän­nössä kyse on sosi­aalis­es­ta kanssakäymis­es­tä. Autoil­i­jal­la on mie­len malli kevyen liiken­teen edus­ta­jas­ta, hänen moti­iveis­taan ja aikomuksistaan.

    Robot­ti­au­to joko pani­ikki­jar­rut­taisi jokaisen ajoväylästä alle kymme­nen metrin päässä kulke­van kep­pi­mum­mon takia tai ajaisi leikkivien las­ten päälle. 

    Joskus myöhem­min robot­it voivat olla fik­sumpia, mut­ta siihen menee aikaa.

  149. Tuore Econ­o­mist kir­joit­taa samas­ta aiheesta, ja mielestäni real­is­tisem­min kuin blo­gis­sa mainit­tu pamfletti.

    Kehit­tyvän teknolo­gian viemien työ­paikko­jen tilalle tulee syn­tymään uusia, mut­ta his­to­ri­al­lis­es­ti tarkastel­tuna muu­tos tullee lisäämään pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä. Ajoi­tus ei kohtaa, jne. Kuten muu­tok­sis­sa aina, tässäkin on sekä voit­ta­jia että häviäjiä.

    Syr­jäyte­ty­istä työn­tek­i­jöistä huole­htimi­nen jää nou­sev­as­ta tuot­tavu­ud­es­ta hyö­tyvän yhteiskun­nan velvollisuudeksi.

  150. Janne S: Kun lumises­sa maise­mas­sa jalankulk­i­ja tai pyöräil­i­jä tai jänis seisoo auton val­okeilas­sa kuran keskel­lä miet­timässä meneekö se tien yli, oleel­lisia ovat pienet liik­keet, asen­to, sijain­ti ja (parem­mis­sa olo­suhteis­sa) jopa kat­sekon­tak­ti autoilijaan. 

    Robot­il­la on tässä suh­teessa (toimin­nan arvaami­nen) heikom­pi ase­ma kuin koke­neel­la ihmisel­lä. Toisaal­ta sil­lä on kolme ässää hihas­saan: val­on määrästä riip­puma­ton havain­noin­ti, aidosti kolmi­u­lot­teinen näkö ja paljon ihmistä nopeampi reak­tionopeus. Eri­tyis­es­ti kaupunki­a­jos­sa viimeinen on valt­tia. (Har­va vaarati­lanne kehit­tyy sekun­nis­sa, yleen­sä kiire tulee siitä, että asian olisi voin­ut havain­noi­da, jos olisi kat­sonut oikeaan suuntaan.)

    En väitä, että tämän päivän robot­tikuskit oli­si­vat mitään vir­tuoose­ja, mut­ta sil­lä sar­al­la teknolo­gia on aidosti kehit­tynyt harp­pauk­sil­la viimeis­inä vuosi­na. Käytän­nön tasol­la tämä näkyy vaikka­pa siinä, että autoi­hin tulee eri­laisia tör­mäyk­sen­esto­jär­jestelmiä kuin sieniä sateel­la. Ensim­mäiset autoa tiukas­sa paikas­sa ohjaa­vat (ei vain jar­rut­ta­vat) jär­jestelmät tule­vat toden­näköis­es­ti ensi vuon­na markkinoille.

    On sekin mah­dol­lista, että teknolo­gian kehi­tys hyy­tyykin tämän jäl­keen. Jos kuitenkin kehi­tys jatkuu nykyisel­lään, robot­tikuskeista tulee kohtu­ullisen pian varsin taitavia. Eri­laisia var­muu­den vuok­si jar­rut­tamisia toden­näköis­es­ti tulee enem­män, kos­ka koneelta ei sal­li­ta virheitä, vaik­ka ihmi­nen niitä saa samas­sa hom­mas­sa tehdäkin.

  151. Janne S: En usko että nykyisen tai lähi­t­ule­vaisu­u­den robotin havain­tokyky on tuos­sa mielessä parem­pi kuin ihmisen. Olen autoil­i­ja ja pyöräil­i­jä ja lisäk­si tiedän tästä asi­as­ta jotain, niinkuin ihan ammatil­lis-koulu­tuk­sel­lis­es­ti eikä vain harrastuksena.
    ‘snip’

    Eipä ole uskon asia tuo.
    Kun eräisi­in automa­llei­hin on jo nyt saatavis­sa eläimistä ja ihmi­sistä varoit­tavia, pimeässä ja sumus­sa näke­viä lait­tei­ta, mik­si niitä ei robot­ti­au­toon asennettaisi?

  152. Viherinssi: Tästä voi huo­ma­ta, että kaupungis­sa robot­ti voisi hyvis­sä olois­sa lyht­enää tur­vaväliä reilustikin. Kaupungis­sa muutenkin henkilö­vahinko­jen kannal­ta olen­nais­in­ta on pystyä väistämään kevyt­tä liiken­net­tä, ja siinä robotin pitäisi olla laa­jem­man ja nopeam­man havain­nointin­sa vuok­si paljon parem­pi kuin ihminen.

    Robot­ti voi tosi­aan olla havain­noin­tikykyn­sä suh­teen ihmistä edel­lä, mut­ta kevyen liiken­teen ja jalankulk­i­joiden kanssa pitää kaupunkili­iken­teessä yleen­sä pystyä jotenkin kom­mu­nikoimaan. Yleen­sä jalankulk­i­jana tai pyöräil­i­jänä silmäni ovat kiin­nit­tyneinä auton kuskin silmi­in, joista näen a) onko hän huo­man­nut min­ua ja b) antaako hän tietä. Tietenkin robot­ti­au­toi­hin voitaisi­in rak­en­taa jotain kom­mu­nikaa­tiovärkke­jä, joil­la ne ilmai­se­vat kevyelle liiken­teelle, että aiko­vat päästää ne edestään, mut­ta ihan triv­i­aalia tämä ei ole. 

    Nytkin joidenkin autoil­i­joiden käyt­tämälle val­o­jen vilkut­telulle on kak­si tulkintaa:“Ole hyvä ja mene, minä annan tietä” ja “Painu v****** min­un tieltäni”. Käsimerk­it ja ilmeet ovat yleen­sä paljon selvem­piä indikaat­tor­e­i­ta siitä, mitä autoil­i­ja aikoo tehdä.

  153. Samuli Saarel­ma:
    ‘snip’
    Tietenkin robot­ti­au­toi­hin voitaisi­in rak­en­taa jotain kom­mu­nikaa­tiovärkke­jä, joil­la ne ilmai­se­vat kevyelle liiken­teelle, että aiko­vat päästää ne edestään, mut­ta ihan triv­i­aalia tämä ei ole. 

    Nytkin joidenkin autoil­i­joiden käyt­tämälle val­o­jen vilkut­telulle on kak­si tulkintaa:”Ole hyvä ja mene, minä annan tietä” ja “Painu v****** min­un tieltäni”. Käsimerk­it ja ilmeet ovat yleen­sä paljon selvem­piä indikaat­tor­e­i­ta siitä, mitä autoil­i­ja aikoo tehdä. 

    Eipä tarvi­ta käsimerkke­jä, ei kan­sain­välisiä tai mui­ta, sil­lä robot­ti­au­to tietenkin ohjel­moidaan aja­maan liiken­nesään­tö­jen mukaan.
    Tietysti sil­lä on se huono puoli, että se voi pakot­taa myös pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat nou­dat­ta­maan sääntöjä 😉

  154. Raimo K: Kun eräisi­in automa­llei­hin on jo nyt saatavis­sa eläimistä ja ihmi­sistä varoit­tavia, pimeässä ja sumus­sa näke­viä lait­tei­ta, mik­si niitä ei robot­ti­au­toon asennettaisi?

    Janne kyl­lä selvästi viit­taa nimeno­maan robotin arvaa­mat­tomaan käytök­seen havain­non saat­u­aan. Kyse siis on havain­non tulk­it­semis­es­ta ja siihen perus­tu­vas­ta käytök­ses­tä eikä suinkaan raa’as­ta havainnointikyvystä.

  155. Sakke: Juuri näin. Vakau­den hallinta esim. koptereil­la on säätötekni­nen ongel­ma, jon­ka automaat­ti­nen hallinta on tul­lut mah­dol­lisek­si tarvit­ta­van teknolo­gian kehi­tyk­sen myötä. 

    “Helikoptereil­la on kuitenkin suuri omi­naisku­lu­tus johtuen nos­teen tuot­tamis­es­ta.” Tässähän se onkin se kopterei­den suurin haaste lentokoneisi­in ver­rat­tuna. Läh­teen (‘http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_in_transportation’) mukaan esimerkik­si Sikorsky’n S‑76C++ twin tur­bine ‑helikopteri kul­jet­taa 12 henkeä, kulu­tuk­sen ollessa noin 11.9 litraa polt­toainet­ta per 100 km per matkus­ta­ja. Eivätkös autot olleet näis­sä luke­mis­sa vielä jokin aika sitten? 

    Sähkökopterei­den kulu­tus­lukemista en osaa suo­ral­ta kädeltä sanoa, mut­ta keveys on eit­tämät­tä iso etu, samoin moot­tor­ei­den kehit­tyvä ener­giat­alous. Ei se siis ole tietenkään mah­dol­lista kaikille vielä tänään, mut­ta ehkä jo lähi(?)tulevaisuudessa.

    Riit­tävän isol­la raha­sum­mal­la saa jo nykyään mon­en­moisia kulku­vä­lineitä (ks. esim. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Jetpack’ tai ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Powered_paragliding’). On ajan kysymys, kos­ka näi­den teknolo­gia ja tuotan­to mah­dol­lis­ta­vat ne laa­jem­paan käyt­töön. Yhteiskun­nan säätely(tarve) on toki myös otet­ta­va huomioon, mm. tur­val­lisu­us ja muut tek­i­jät (sal­li­tut käyt­töalueet jne.).

    Tuo 12 litraa / 100 matkus­ta­jakm on tooood­el­la kova kulu­tus, ver­tailun vuok­si nykyaikaisel­la tur­bi­inikäyt­töisel­lä matkus­ta­jakoneel­la (olkoon sit­ten potku­rit­ur­bi­i­ni tai ohivir­taus­suihku­moot­tori) luke­ma on noin 2,5 — 5 l/100 mkm. Oikeas­t­aan tämä keskustelu on täysin turha, kun ei edes ymmär­retä helikopterin ja quadrokopterin eroa (tai okto, hek­sa jne. kopte­rien, niitä root­tor­e­i­ta tai oikeam­min potkure­i­ta kun voi olla enem­mänkin kuin neljä). Ne kun ovat täysin eri­laisia ilma-aluk­sia, aivan kuten kuumailma­pal­lo ja ilmalaivakin ovat. Vaik­ka kaik­ki muut ongel­mat (tur­val­lisu­us, ilmati­lan käyt­tö, sopi­va ohjaus automaatti/ihmispilotille, laskeu­tu­misalu­s­tat jne jne) saataisi­in ratkaistua, on ener­giankul­tus ja sopi­van voiman­läh­teen löy­tymi­nen tois­taisek­si ratkaise­ma­ton ongel­ma. Esimerkik­si Moller Sky­car ei ole ikinä varsi­nais­es­ti lentänyt, ain­oas­taan lei­junut maae­fek­tis­sa. Teo­ri­as­sa wankel-moot­to­ril­la tai mikro­tur­bi­inil­la voisi lentävän auton / mopon toteut­taa quadrokopteriperi­aat­teel­la, mut­ta noiden voiman­lähteit­ten hyö­ty­suhde on kehnohko. Quadrokopteri myös vaatii enem­män ener­giaa kuin per­in­teinen helikopteri toim­inta­pe­ri­aat­teestaan johtuen ja tulee käytän­nössä tont­ti­in lujaa heti kun yhdenkin root­torin pyörin­tä lakkaa, autoro­taa­tio­ta kun ei oikein ole.

  156. Raimo K: Eipä tarvi­ta käsimerkke­jä, ei kan­sain­välisiä tai mui­ta, sil­lä robot­ti­au­to tietenkin ohjel­moidaan aja­maan liiken­nesään­tö­jen mukaan.

    Sit­ten onkin luvas­sa joko älyt­tömän hidas­ta tai jopa jumi­u­tu­vaa liiken­net­ta (tai/ja ryt­inää ja pauket­ta). On nimit­täin aika help­poa löyt­tää vaikka­pa risteysajos­ta yksinker­taisia esimerkke­jä, jois­sa liiken­nesään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen johtaa deadlockiin.

  157. Erik S.: Tuo 12 litraa / 100 matkus­ta­jakm on tooood­el­la kova kulu­tus, ver­tailun vuok­si nykyaikaisel­la tur­bi­inikäyt­töisel­lä (olkoon sit­ten potku­rit­ur­bi­i­ni tai ohivir­taus­suihku­moot­tori) luke­ma on noin 2,5 – 5 l/100 mkm.

    Oletko var­ma ettei sul­la olisi men­nyt tuos­sa kulu­tus­luke­mas­sa pyöriväsi­ipiset ja kiin­teäsi­ipiset sekaisin? Ja mikä ohivir­taus­suihku­moot­to­ril­la lentävä kopter­i­tyyp­pi oli mielessäsi? 

    Oikeas­t­aan tämä keskustelu on täysin turha, kun ei edes ymmär­retä helikopterin ja quadrokopterin eroa (tai okto…

    No naulan kan­taan. Minus­ta muuten ‘nelikopteri’ on oikein suuhun sopi­va suomen­nos noille q:lla alkaville.

  158. Erik S.: Tuo 12 litraa / 100 matkus­ta­jakm on tooood­el­la kova kulu­tus, ver­tailun vuok­si nykyaikaisel­la tur­bi­inikäyt­töisel­lä matkus­ta­jakoneel­la (olkoon sit­ten potku­rit­ur­bi­i­ni tai ohivirtaussuihkumoottori) 

    OK sor­ry, kuvit­telin että Erik S yrit­ti kir­joit­taa pyöriväsi­ip­i­sistä matkus­ta­jakoneista — sem­moi­sista kuin esim Copter­li­nen enti­nen Tallinnan-kone. Mut­ta kyl­lähän ‘matkus­ta­jakone’ kansan suus­sa kiin­teäsi­ip­istä yleen­sä tarkoittaa. 

    Tuli vain vähän yllä­tyk­senä tuo aasin­sil­ta, kun alku­peräi­nen kon­tek­sti oli Heurlin­in kysymys nelikopterin omi­naisku­lu­tuk­ses­ta, mis­sä olin ais­tiv­inani ajatuk­sen henkilöko­htais­es­ta ovelta-ovelle kulku­pelistä. Tuskin nelikoptereil­la viedään seu­ra­matkaryh­miä Thaimaa­han vielä pitkään aikaan.

  159. Poth1ue1: On nimit­täin aika help­poa löyt­tää vaikka­pa risteysajos­ta yksinker­taisia esimerkke­jä, jois­sa liiken­nesään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen johtaa deadlockiin.

    Olisiko­han ihan mah­do­ton­ta lait­taa roboau­tot kom­mu­nikoimaan keskenään ja sopi­maan ajojärjestyksestä? 

    Liiken­neympyräänkään ei tarvit­sisi enää koskaan pysähtyä sen takia, että joku pösilö ei viitsinyt käyt­tää vilkkua.

  160. Sylt­ty: Olisiko­han ihan mah­do­ton­ta lait­taa roboau­tot kom­mu­nikoimaan keskenään ja sopi­maan ajojärjestyksestä? 

    Ei tietenkään ole. Täl­löin meil­lä kuitenkin olisi niitä Raimo Koon mukaan tarpeet­to­mia “käsimerkke­jä” eli siis pelkän liiken­nesään­nöstön mukaan ei saa­da toimi­vaa järjestelmää.

  161. Mikko Kivi­ran­ta: OK sor­ry, kuvit­telin että Erik S yrit­ti kir­joit­taa pyöriväsi­ip­i­sistä matkus­ta­jakoneista – sem­moi­sista kuin esim Copter­li­nen enti­nen Tallinnan-kone. Mut­ta kyl­lähän ‘matkus­ta­jakone’ kansan suus­sa kiin­teäsi­ip­istä yleen­sä tarkoittaa. 

    Tuli vain vähän yllä­tyk­senä tuo aasin­sil­ta, kun alku­peräi­nen kon­tek­sti oli Heurlin­in kysymys nelikopterin omi­naisku­lu­tuk­ses­ta, mis­sä olin ais­tiv­inani ajatuk­sen henkilöko­htais­es­ta ovelta-ovelle kulku­pelistä. Tuskin nelikoptereil­la viedään seu­ra­matkaryh­miä Thaimaa­han vielä pitkään aikaan.

    Tuos­sa alku­peräisessä tek­stis­sä oli kir­joi­tusvirhe, sana “matkus­ta­jakone” oli jäänyt välistä pois. Itse en kyl­lä tiedä yhtään ohivir­taus­moot­to­ril­la varustet­tua kopte­ria, Euro­copter­il­la on kyl­lä kyl­lä heko/potkuriturbiinihybridi, jos­sa potku­rit­ur­bi­init anta­vat lisää työn­tövoimaa (eli nopeut­ta). Joten siis kiin­teäsi­ip­i­sistä oli kyse, mut­ta ei koptereil­la nytkään lennetä kuin lyhy­itä matko­ja joten seu­ra­matkailu­ver­taus on turha. Point­ti olikin, että “lentäviä auto­ja” tai henk koht lentäviä pienkul­jet­timia, mik­si niitä halu­aakaan kut­sua, ei tul­la näkemään pitkään aikaan, nyt nähtävis­sä ole­valle teknolo­gial­la ei mei­dän eli­naikanamme. Teknolo­gia, etenkään ener­gianku­lu­tuk­sen osalta, ei siihen yksinker­tais­es­ti taivu. On niitä muitakin esteitä (tur­val­lisu­us, ilmati­la­ra­joituk­set jne.) mut­ta niihin olisi edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista löytää ratkaisu.

    Me lentäjät puhumme “matkus­takoneista”, kun tarkoita­mme sään­nöl­lisessä reit­tili­iken­teessä ole­via kiin­teäsi­ip­isiä härveleitä. Toki voihan sitä reit­tili­iken­net­tä hoitaa kopter­il­lakin, mut­ta kopteri on kopteri eikä siihen tosi­len­täjä kos­ka moi­seen epästabi­ili­in härveli­in edes pitkäl­lä tikulla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.