Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.1.2014

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.1.2014”

1. Kalasa­ta­man keskuk­sen viereen on tarkoi­tus tehdä 19 000 ker­rosneliön suu­ru­inen Sosi­aali- ja ter­veysase­ma. Kaaval­lis­es­ti tässä ei ole ihmeitä. Val­tu­utet­tuna min­ua kiin­nos­taisi tietää, mil­laiseen sote-ase­maverkos­toon mitoi­tus perus­tuu. Puhet­ta on ollut ter­veysasemien huo­mat­tavas­ta keskit­tämis­es­tä, jot­ta niiden palve­lu­ta­soa voitaisi­in nostaa.

   Mikäs siinä muuten, mut­ta jos pitäisi vali­ta kar­tal­ta piste, jonne pääsee itäis­es­tä kan­takaupungista keskimäärin parhait­en, niin ihan ensim­mäisenä ei tulisi mieleen Kalasa­ta­ma. Se on vaan pikkasen syr­jässä, ran­nas­sa ole­vat paikat usein ovat, ilmei­sistä syistä.

   Eikö sitä tilaa nyt löy­ty­isi esimerkik­si Kansan talosta Kurvista?

   Vastaa

2. Tänään uuti­soiti­in Hesaris­sa, että Töölön­lah­den puis­to saat­taa jäädä haaveek­si. Sen sijaan lasiset toimis­tokolos­sit paikalle saati­in. Kiitos ain­oan avoimen suo­ma­laisen näkymämme tuhoamisesta.

   Vastaa

3. Palvelu­jen keskit­tämi­nen, nos­taa vähäiset niskakar­vani pystyyn. Se on Suomek­si palvelu­jen heiken­tämistä ja viemäl­lä heikosti toimeen­tule­vien ja van­hus­ten vaikeasti saatavina ole­viksi keskuk­sik­si, jos­sa jono­tusa­jat ovat jopa ter­veillekin henkilöille kohtu­ut­tomat, saati sit­ten sairait­ten ja liikun­tara­joit­teis­ten kulkemisen vaikeut­ta­mi­nen. Oli Suo­mi muinoin, jos­sa vähem­mil­läkin rahoil­la taat­ti­in kansalaisille tässä tasa-arvoinen kohtelu. Mut­ta se aika­han on jo pian his­to­ri­ankir­joista luettavaa?

   Vastaa

4. Kun SOTE yms. puuhastelu­ja tehdään, kan­nat­taa kysäistä miten suun­nitel­tu kolos­si istuu palvelu­rak­en­teeseen kun Helsin­ki on pilkot­tu alle 40 000 asukkaan kaupungeik­si? 😉 Nyky­menolle ei ole mak­sa­jaa tulevaisuudessa!

   Vastaa

5. Kalasa­ta­man palvelu­jen osalta tilanne on vähän surulli­nen, kos­ka jät­timäistä keskus­ta ei ole saatu käyn­nis­te­tyk­si rahoi­tus­vaikeuk­sia takia. Täl­laisia seu­rauk­sia on sil­lä, että pankkien vakavaraisu­us määräyk­siä nostetaan.

   Voitaisi­inko ajatel­la toisin? Tuo on seu­raus­ta siitä, että kaavoite­taan tolkut­toman suuria yksiköitä. Liiketi­lat olisi voitu rak­en­taa pienem­mis­sä eris­sä, jol­loin pienem­pi pääo­ma olisi piisan­nut ja riskit oli­si­vat pienempiä.

   Vastaa

6. Kiitos ain­oan avoimen suo­ma­laisen näkymämme tuhoamisesta.

   Ihan ain­oa suo­ma­lainen avoin näkymä oli ja meni Töölön­lahdel­la? Luulin ole­vani suo­ma­lainen ja kotoisin Poh­jan­maal­ta, mis­sä on joskus havait­tu avoimia paikko­ja, mut­ta se oli vis­si­in väärin luultu.

   Vastaa

7. Olavi Heinonen: Palvelu­jen keskit­tämi­nen, nos­taa vähäiset niskakar­vani pystyyn. Se on Suomek­si palvelu­jen heiken­tämistä ja viemäl­lä heikosti toimeen­tule­vien ja van­hus­ten vaikeasti saatavina ole­viksi keskuk­sik­si, jos­sa jono­tusa­jat ovat jopa ter­veillekin henkilöille kohtu­ut­tomat, saati sit­ten sairait­ten ja liikun­tara­joit­teis­ten kulkemisen vaikeuttaminen

   Onnek­si saadaan viimeinkin vähän järkeä tähän touhu­un. Mikä olikaan sen hauskem­paa kun nilk­ka oli nyr­jähtänyt. Ensin klenkkaa ter­veyskeskuk­seen. Lääkäri antaa lähet­teen rönt­geni­in. Rönt­gen jos­sain toisel­la puolel­la kaupunkia, eikun klenkkaa sinne. Ote­taan kuvat. Sit­ten kel­lo onkin jo niin paljon että pitää lähteä kol­man­teen paikkaan mis­sä sit­ten joku voi analysoi­da ne kuvat ja päät­tää jatko­toimen­piteistä. Olis­han se ihan kum­mallista jos kaik­ki onnis­tu­isi saman katon alla kun kaik­ki on niit­ten lähipalvelu­jen puolel­la ja kivit­tää mitään keskitet­tyjä ratkaisu­ja ehdottavat.

   Vastaa

8. Krtek:
   Tänään uuti­soiti­in Hesaris­sa, että Töölön­lah­den puis­to saat­taa jäädä haaveek­si. Sen sijaan lasiset toimis­tokolos­sit paikalle saati­in. Kiitos ain­oan avoimen suo­ma­laisen näkymämme tuhoamisesta.

   Min­ua har­mit­taa enem­män noiden pytinkien lähiömäi­nen fiilis kuin se että paikalle raken­net­ti­in. Bulkkiarkkite­htu­urin rak­en­tamisen noin arvokkaalle paikalle tulisi olla kiellettyä.

   Vastaa

9. Olavi Heinonen: Oli Suo­mi muinoin, jos­sa vähem­mil­läkin rahoil­la taat­ti­in kansalaisille tässä tasa-arvoinen kohtelu. Mut­ta se aika­han on jo pian his­to­ri­ankir­joista luettavaa?

   Se on siis ihan ok, että syr­jäseudun mum­mol­la ter­veyskeskuk­seen on tun­nin tak­si­mat­ka. Se ei ole ok, että Kallion mum­mo joutuu men­emään Kalasa­ta­maan? Tässä kohdas­sa tun­nen syvää sym­pa­ti­aa niitä kohtaan, joiden mielestä helsinkiläiset ovat hemmoteltuja…

   Omat koke­muk­seni isom­mista ja pienem­mistä ter­vey­den­huol­lon yksiköistä ovat sen­su­un­taisia, että isom­mis­sa hom­ma toimii yleis­es­ti kuitenkin parem­min. Jonot voivat tehdä asioista hitai­ta, mut­ta resurssit ovat käytössä. Toisaal­ta koke­muk­sen takana voi olla myös se, että Suomes­sa peruster­vey­den­huolto ei toi­mi, erikois­sairaan­hoito toimii.

   Tässä voisi tehdä vähän myös ana­lyysiä käyt­täjistä. Jos käyn­ti on luon­teeltaan ter­vey­den­hoita­jata­soinen, niin sitä varten olisi help­po perus­taa vaik­ka joka kaupungi­nosaan ter­veystu­pa jos­sa tehdään perus­mit­tauk­set, saa sym­pa­ti­aa ja ohjataan tarvit­taes­sa tarkem­paan syyni­in tai hoitoon. Tai jos jol­lain alueel­la on eri­ty­isiä sosi­aal­isia ongelmia, sinne kan­nat­taa joka tapauk­ses­sa suun­na­ta resursse­ja vaik­ka sit­ten baarin takahuoneeseen.

   Ter­veyskeskuk­sen etäisyy­del­lä kaupunkialueel­la on lop­ul­ta aika vähän väliä. Jos kun­to kestää kävel­lä puoli kilo­metriä oman kaupungi­nosan terkkar­ille, samal­la käve­lyl­lä ja julk­isil­la pääsee keskeiselle paikalle tehtyyn isoon terkkari­in. Jos kun­to ei kestä kävel­lä, tak­si­matkan hin­nas­sa ei ole isoa eroa, on se sit­ten 0,5 km vai 5 km.

   Olen­nais­in­ta on se, että ne vähät resurssit saadaan tehokkaaseen käyt­töön. Jos se onnis­tuu parem­min isom­mil­la yksiköil­lä, niin niitä sitten.

   Vastaa

10. Saara: Min­ua har­mit­taa enem­män noiden pytinkien lähiömäi­nen fiilis kuin se että paikalle raken­net­ti­in. Bulkkiarkkite­htu­urin rak­en­tamisen noin arvokkaalle paikalle tulisi olla kiellettyä.

    Pahin ris­ki on se, että ne kaupun­gin kehit­täjien kiusak­si kuitenkin suo­jel­laan 50 vuo­den kulut­tua aikakaut­en­sa uni­ikkeina edus­ta­ji­na ja osana kansal­lis­es­ti tärkeää miljöötä…

    Särkeväthän nuo silmää, mut­ta kyyni­nen mie­leni pitää sitä aika leimallise­na kaupungille. Kaupunki­in voi rak­en­taa jonkin hienon yksit­täisko­hteen uhraa­mal­la tehokku­ut­ta, mut­ta yleinen rak­en­tamisen muo­to on suo­ra sär­miö. Mielu­um­min sit­ten lasisär­miö kuin betonisärmiö.

    Tuleeko mieleen mon­takin kau­nista nykyaikaista kaupunkia?

    Enem­män huolestut­taa se, onko ratkaisu tehokku­udeltaan oikea. Sitä on vaikea arvioi­da nyt, vas­ta tule­vaisu­us näyttää.

    Puis­ton osalta on jän­nä nähdä, mitä sille tapah­tuu. Kaisaniemen puis­to ei ole mikään hehkeä kaupunki­lais­ten olo­huone, joten tässäkin on eväitä sekä onnis­tu­miseen että epäon­nis­tu­miseen. Ilman rahaa ei ainakaan onnis­tu­mista saa­da. (Veikkaus: nyt tehdään “väli­aikainen” ratkaisu mah­dol­lisim­man hal­val­la. Noin vuon­na 2040 tuonne raken­netaan sen aikakau­den parem­man luokan bulkkikoppe­ja asukkaille ja liike-elämälle, kos­ka puis­to on jäänyt rempalleen.)

    Vastaa

11. Krtek:
    Tänään uuti­soiti­in Hesaris­sa, että Töölön­lah­den puis­to saat­taa jäädä haaveek­si. Sen sijaan lasiset toimis­tokolos­sit paikalle saati­in. Kiitos ain­oan avoimen suo­ma­laisen näkymämme tuhoamisesta.

    Äkkiä kevyesti raken­net­tu puis­to jonne kansalaiset pääsee piknikille ja yleisövessa.

    Eikö siihen pala­neeseen makasi­ini­in saisi jotakin kesävedel­lä toimivia ves­so­ja kohtuu helposti.

    Hyvä että rahat ei riitä sel­l­aisi­in vir­i­tyk­si­in jos­sa nur­mikolle ei saa astua.

    Vastaa

12. Mikko H: Ihan ain­oa suo­ma­lainen avoin näkymä oli ja meni Töölön­lahdel­la? Luulin ole­vani suo­ma­lainen ja kotoisin Poh­jan­maal­ta, mis­sä on joskus havait­tu avoimia paikko­ja, mut­ta se oli vis­si­in väärin luultu. 

    No ei kir­joit­ta­ja var­maan sitä tarkoit­tanut, mut­ta väärin on aina haus­ka ymmärtää.

    Sitä ihmette­len, että Töölön­lah­den lähiö­taloillekin löy­tyy puo­lus­telijoi­ta. Luulin että niiden valkoinen riv­istö ei voi olla ylepy­den aihe kenellekään.

    On meitä mon­een junaan.

    Vastaa

13. Saara: Min­ua har­mit­taa enem­män noiden pytinkien lähiömäi­nen fiilis kuin se että paikalle raken­net­ti­in. Bulkkiarkkite­htu­urin rak­en­tamisen noin arvokkaalle paikalle tulisi olla kiellettyä.

    Ei ne niin paho­ja ole, ihan huolel­lista suun­nit­telua ja pari hauskaa jut­tua. Eivät ne silmää sär­je. Mut­ta aika sul­je­tuik­si taita­vat jäädä kivi­jalka­k­er­rokset, joi­hin suun­nitelti­in jotain “kaupunkielämää”. UPM:n com­pa­ny town keskel­lä kaupunkia. Kau­ni­im­paa oli, kun paikalla oli vain avoin näkymä kaupun­gin itäpuolelta län­teen, Töölöstä Kallioon ja tois­in­päin. Suo­mi on täl­laista aukeaa näkymää, mik­sei kaupungis­sa voisi olla sel­l­aista myös.

    Ehkä eniten har­mit­taa miten kaupunkia on viety sen van­han kaupunkisu­un­nit­telu­patun toimes­ta, pelot­tele­mal­la UPM:n ja muiden mul­geroiden vai­h­ta­van pääkont­torikun­taa raken­net­ti­in näin keskeinen ulkoilu­paik­ka umpeen. Tämä oli ain­oa avoin paik­ka sen Poh­jan­maan ulkop­uolel­la (heh heh, Mikko H). 

    raunolle: Ei rahat riitä yhtään mihinkään vir­i­tyk­si­in. Koko hom­ma oli vedä­tys­tä, jol­la patut myivät kaupunki­til­amme pois.

    Vastaa