Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2014

109 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2014”

1. Tämä on yksi Oden kuningasa­jatuk­sista. Tosin golfkent­tä on nytkin hyö­tykäytössä. Se on Helsin­gin parhait­en hoidet­tu­ja puis­to­ja, ja sen puis­tokäytävät ovat kaikille avoimia yhtä tur­nauskesävi­ikon­lop­pua lukuunottamatta.

   Alue on lähel­lä Tar­von­teitä, joten liiken­nemelu kuuluu.

   En muuten itse har­ras­ta golfia.

   Vastaa

2. “Selvi­tyk­sessä on eräs asia, johon ei ymmär­rys yllä. Muu­toin ajan hin­tana käytetään sekä ratikalle aiheutu­via kus­tan­nuk­sia että matkus­ta­jien ajan hin­taa (9,50 €/tunti, mäkkärin palkko­jen luokkaa) mut­ta kun ratik­ka seisoo puoli tun­tia odot­ta­mas­sa kiskoille jäte­tyn auton takana, hin­ta onkin pelkkä vau­nun kus­tan­nus, 50 €/tunti. Tässä täy­tyy olla jokin väärinkäsi­tys. Tämän sat­u­naisen aikamene­tyk­sen arvon­han pitäisi olla selvästi suurem­pi kuin ennustettavan.”

   Kuin­ka paljon näitä kiskoille pysäköi­tyjä auto­ja oikein viikos­sa on. Reunakivetyk­set hait­taa­vat myös talvikun­nos­s­api­toa. Ja joskus ahtaas­sa paikas­sa voisi olla hyvä kouk­t­ta vähän raitiokisko­jen puo­let­la. Tai oikeas­t­an vält­tää pyörän osum­i­nen kivetykseen.

   Vastaa

   1. Pysäköi­tyjä auto­ja n todel­la paljon ja siitä on ratkoille suur­ta haittaa.

      Vastaa

3. Osmo, anna nyt muidenkin har­ras­taa liikun­taa. 😀 Golf on ihan hyvä har­ras­tus ja kent­tä on sopi­vas­sa paikas­sa keskus­tas­sa asu­vien kannal­ta. (Itse en golffaa.) 

   Markku af Heurlin: Kuin­ka paljon näitä kiskoille pysäköi­tyjä auto­ja oikein viikos­sa on… 

   Käytän raitio­vaunua akti­ivis­es­ti läh­es päivit­täin. Ongel­ma julkiselle liiken­teelle ovat lähin­nä bus­sit, joskus har­voin jakeluli­ikenne, mut­ta henkilöau­tot äärim­mäisen har­voin. Lopet­ta­mal­la keskus­tan sisäiset turhat bus­sil­in­jat ja siirtämäl­lä muiden päät­tärit pois kan­takaupungista, nopeu­tuu julki­nen liikenne oleellisesti!

   Sinän­sä en ymmärrä

   Vastaa

4. Osmo Soin­in­vaara:
   Pysäköi­tyjä auto­ja n todel­la paljon ja siitä on ratkoille suur­ta haittaa.

   Kuin­ka paljon “todel­la paljon” on viikos­sa keskimäärin esim. viime vuonna?

   Vastaa

5. Pikaisel­la google­tuk­sel­la Helsin­gin kaupun­gin raken­nusvi­ras­to oli ainakin vuon­na 2009 Suomen 25. suurin “maati­la”. Kyseessä olev­as­ta reilus­ta 400 hehtaarista lohkeaisi 11 ha rak­en­tamista varten taa­tusti helpom­min kuin lopet­ta­mal­la Tal­in golfkenttä.

   Vastaa

6. Baron von Hin­ten: Kuin­ka paljon “todel­la paljon” on viikos­sa keskimäärin esim. viime vuonna?

   Nyt on kyse yhteiskun­nal­lis­es­ta keskustelus­ta ja “todel­la paljon” on aivan riit­tävän tark­ka ilmaisu. Ei mieliku­vien vil­je­lyä saa men­nä sotke­maan vaa­ti­mal­la oikei­ta numeroarvoja. 😀

   Vastaa

7. O.S:“Minusta golfken­tän alueelle voidaan rak­en­taa ja tulee rak­en­taa, mut­ta ei kokon­aan, vaan osa alueel­la on vapautet­ta­va virk­istyskäyt­töön kaikille.”

   Olen osit­tain samaa mieltä. Tosin alue on jo nyt koko kansan virk­istyskäytössä. Kesäisin alueen leikkipuis­tot, pyöräti­et, niihin liit­tyvät kun­toilupysäk­it, Tal­in urheilupuis­ton ken­tät ovat laa­jan kansanosan vapaas­sa käytössä. Samooin pulkkamä­ki talvisin on lap­sille oiva ulkoilu­muo­to. Golfken­tän alueel­la on laa­ja latu­verkos­to, joka on yhtey­dessä Pirkko­laan ja Paloheinään. 

   Golf­seu­ra pyörit­tää mit­tavaa junior­i­työtä, mikä on avoin kaikille halukkaille. Seu­ra jär­jestää vuosit­tain vähin­tään yhden kan­saivälisen , korkean tason tur­nauk­sen, mikä tuo mukavasti pöhinää Helsin­gin talousmarkkinoille.

   Olisi sääli kur­jis­taa Mätäjoen hieno eliöstö ja siir­to­la­pu­u­tarha betoni­bunkkerei­den väli­in. Tal­in kar­tanon suo­jelta­vat raken­nuk­set ja tam­mi­val­tainen puus­to ovat sinän­sä harv­inaista herkkua pääkäupunkiseudulla.

   Jos alueelle on pakko rak­en­taa, niin samal­la pitäisi golfkent­tää laa­jen­taa Tal­in huipun ja lah­den suun­nalle. Tässä pro­jek­tis­sa tarvit­taisi­in myös kaupun­gin rahoi­tus­ta, jos ker­ran aluei­ta vai­hde­taan. Kyse­hän ei ole pelkästä maa-alueesta, vaan golfkent­tärak­en­tamis­es­ta ja siihen kuu­lu­vas­ta infrastruktuurista.

   Tal­in huip­ul­la taas tulee vas­taan virk­istysalueet fris­bee­gol­fratoi­neen. Sinne ei kai muutenkaan voisi rak­en­taa asun­to­ja , kos­ka poh­ja on van­haa kaatopaikkaa ympäristömyrkkyi­neen. Siel­lä liikkues­sa näkyy van­ho­ja betoni­järkäleitä rautoi­neen, auton­renkai­ta, lasia ja mitä kaikkea voi kuvitel­la van­hana­jan kaatopaikalta löy­tyvän. Onhan niitä yritet­ty peit­tää maa­mas­soil­la ja tiheäl­lä puus­tol­la, mut­ta raken­nusten perus­t­a­mi­nen olisi täysin mahdotonta.

   Golfken­tän laa­jen­nus olisi suuri mah­dol­lisu­us saa­da kent­tään lisää mit­taa ja urheilullista lisäarvoa.

   Vastaa

8. Mik­si vaa­timus kos­kee vain golfkent­tää? Siinä vier­essä on joku siir­to­la­pu­u­tarhamökkikylä. Mik­si se ei ole mukana vaa­timuk­ses­sa? Lask­isitko meille mikä sen alueen vuokratuot­to neliölle kuukaudessa on? Paljonko siihen mah­tusi asuntoja.

   Tal­in kent­tä on käytössä muillekin kuin gol­fareille mm. käve­lyyn ja toiv­ot­tavasti koh­ta hiih­toon. Mökkikylä on porteil­la sul­jet­tu, eli rah­vas ei voi edes kävel­lä alueen läpi. Alue on todel­lista riis­toa muil­ta kaupunkilaisilta.

   Toinen, golfkent­tää järkevämpi, alue rak­en­tamiseen olisi Takka­tien ja Pajamäen väli­nen kallio. Siel­lä suo­jel­laan venäjä­naikaisia, käyt­tämät­tömiä juok­suhau­to­ja. Eikö olisi arvokaam­paa suo­jel­la Suomen hienoin­ta ja per­in­teikkäin­tä gon­fkent­tää kuin käyt­tämätön­tä sotatannerta? 

   Voisiko asian hoitaa nos­ta­mal­la golfken­tän vuokraa?

   Vastaa

9. Yksi mie­lenki­in­toinen visio Tal­in golfken­tän alueelle olisi se, että sitä kaut­ta lin­jat­taisi­in Munkkivuoren raiti­o­tien jatko Pitäjän­mäen asemalle. 

   Täl­lä paran­net­taisi­in raiti­otiehankkeen talout­ta ja tuo­taisi­in houkut­tel­e­va joukkoli­ikenne uudelle asuinalueelle.

   Vastaa

10. Lisää kysymyk­siä:

    Onko tutkit­tu Talis­sa pelaavien kun­nal­lisvero­ker­tymää Helsingille? Uskallan väit­tää, että siel­lä kun­toil­e­vat enim­mäk­seen net­toveron­mak­sa­jat. Onko mahdil­lista, että Tal­in ken­tän rak­en­t­a­mi­nen lisää segregaatiota? 

    Kan­nat­taako net­toveron­mak­sa­jat ajat­taa pelaa­maan Espoon ja Kirkkokkon­um­men ken­tille? Ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä ajaa hei­dät myös asumaan (ja mak­samaan veron­sa) lähem­mäk­si kenttiä?

    Vastaa

11. Baron von Hin­ten: Kuin­ka paljon “todel­la paljon” on viikos­sa keskimäärin esim. viime vuonna?

    Kesävi­ikkoina voi olla 0, lumivi­ikkoina satoja.

    Vastaa

12. Raitio­vaunura­port­ti ker­toi väärinpysäköinnistä:

    Väärin­pysäköin­ti­ti­las­tot ker­to­vat vakavas­ta ongel­mas­ta, sil­lä vuosi­na 2011 ja 2012 tilas­toon on merkit­ty 1088 kpl häir­iötä aiheut­tanut­ta väärin­pysäköin­tiä (kuva 12). Ongelmien vakavu­us vai­htelee lyhyestä muu­ta­man min­uutin viiveestä pidem­piaikaiseen varare­itin käyt­töön. Kaik­ki lyhyem­mät häir­iöti­lanteet eivät vält­tämät­tä näy tilastoissa.

    Lisää täältä: http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2013341–6‑1.PDF

    Vastaa

13. Juri Pakaste: Raitio­vaunura­port­ti ker­toi väärinpysäköinnistä:

    Hyvä link­ki.
    Siinä ehdote­taan eri paikkoi­hin eri­laisia ratkaisu­ja. Rapor­tis­sa oli kuva jäteau­tos­ta raitio­vau­nun tiel­lä. En oikein tajua, mil­lä Soin­in­vaaran reunakivetyk­sel­lä tuo ongel­ma ratkaistaisi­in. Mut­ta aika usein­han ne tar­jo­tut ratkaisut ovat edus­ta­neet “one size fits all” ‑tyyp­pisiä.

    Vastaa

14. Juri Pakaste:
    Raitio­vaunura­port­ti ker­toi väärinpysäköinnistä:

    Väärin­pysäköin­ti­ti­las­tot ker­to­vat vakavas­ta ongel­mas­ta, sil­lä vuosi­na 2011 ja 2012 tilas­toon on merkit­ty 1088 kpl häir­iötä aiheut­tanut­ta väärin­pysäköin­tiä (kuva 12). Ongelmien vakavu­us vai­htelee lyhyestä muu­ta­man min­uutin viiveestä pidem­piaikaiseen varare­itin käyt­töön. Kaik­ki lyhyem­mät häir­iöti­lanteet eivät vält­tämät­tä näy tilastoissa.

    Kyl­lä, ja varsinkaan se ei näy että raitio­vaunu matelee esim. Tehtaankadul­la, kun auto­jen kyl­jet on niin lähel­lä että kul­jet­ta­ja sih­taa josko siitä mah­tu­isi. Jotain myös ker­too se että kol­mo­nen tästä huoli­mat­ta kolaroi HSL:n kat­tavien tilas­to­jen mukaan keskimäärin noin 15 ker­taa vuodessasa pysäköi­dyn ajoneu­von kanssa.

    Pysäköin­tipaikat sem­moi­sis­sa paikois­sa jonne ei mah­du pysäköimään pitää pois­taa, ja jos jon­nekin ei mah­du pysäköimään niin se on syytä myös fyy­sis­es­ti estää. Tämä on niin kaupun­gin, ratikka­matkus­ta­jien kuin vähänkään huoli­mat­tomien autoil­i­joiden etu.

    Vastaa

15. Tal­in golfkent­tä kuu­luu Helsinki­in niinkuin Malmin lento­kent­täkin, ne ovat osa Helsin­gin toimi­vaa his­to­ri­aa. Hienoa että näin keskel­lä kaupunkia on täl­lainen pelikent­tä hienos­sa ympäristössä, jonne myös kaupunki­laiset pää­sevät ulkoilemaan. 

    Eri asia on, että täl­laisel­la ken­täl­lä pelaav­il­ta pitää per­iä kun­nolli­nen kor­vaus alueen käytöstä.

    Vastaa

16. Baron von Hin­ten: Kuin­ka paljon “todel­la paljon” on viikos­sa keskimäärin esim. viime vuonna?

    Lau­takun­nalle esiteltävässä rapor­tis­sa (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ksv_2014-02–04_Kslk_2_El/8BA54E3B-3458–4B21-BE04-C9340E65E6C4/Liite.pdf) ker­ro­taan sivul­la 22 seuraavaa: 

    “Väärin­pysäköin­ti­ti­las­tot ker­to­vat vakavas­ta ongel­mas­ta, sil­lä vuosi­na 2011 ja 2012 tilas­toon on merkit­ty 1088 kpl häir­iötä aiheut­tanut­ta väärin­pysäköin­tiä (kuva 12). Ongelmien vakavu­us vai­htelee lyhyestä muu­ta­man min­uutin viiveestä pidem­piaikaiseen varare­itin käyt­töön. Kaik­ki lyhyem­mät häir­iöti­lanteet eivät vält­tämät­tä näy tilastoissa.”

    Merkit­täviä häir­iöti­lantei­ta on siis use­am­min kuin ker­ran päivässä.

    Vastaa

17. Poth1ue1:
    …“maati­la”. Kyseessä olev­as­ta reilus­ta 400 hehtaarista lohkeaisi 11 ha rak­en­tamista varten taa­tusti helpom­min kuin lopet­ta­mal­la Tal­in golfkenttä.

    Eli ale­taan rak­en­ta­maan pien­talo­ja keskelle pel­to­ja, kaukana raideli­iken­teestä? Tätä Espoo yrit­ti His­tas­sa, mut­ta tyr­mäys tuli mah­dol­lisim­man korkeal­ta tahol­ta. Jätetään Hal­tialan pel­lot reserviksi odot­ta­maan sitä päivää, kun rak­en­tamisen paine on kas­vanut niin suurek­si, että esimerkik­si niiden kaut­ta kaavail­tu lentoase­man metro toteutuu.

    Sitä ennen kan­nat­taa rak­en­taa pienen piirin eksklusi­ivises­sa käytössä ole­vat aidatut alueet, jot­ka ovat valmi­ik­si hyvien tai pian toteu­tu­mas­sa ole­vien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la. Tyylin Tal­in Golf-kent­tä ja Malmin lentoasema.

    Vastaa

18. Tai­dat tarkoituk­sel­la hämätä luk­i­joi­ta linkka­mal­la golfken­tän vuokraamisen ali­hin­taan pienelle ker­holle ja alueen rak­en­tamisen asun­noik­si. Nuo kak­si tulisi käsitel­lä eril­lis­inä asioina.

    Noin keskeisen alueen vuokraamiseen ali­hin­taan pienelle ker­holle ei oikein löy­dy järke­viä perustei­ta. Näyt­tää ilmeiseltä, että Helsin­gin her­rak­er­ho jakaa tässä huo­mat­tavia etuuk­sia itselleen. Jotain pain­oar­voa per­in­teil­läkin on, mut­ta nykyti­lanne saat­taa jo olla kohtuuton.

    Toisaal­ta Tal­in kent­tä on ainakin maaseudul­ta kat­soen yksi erit­täin tun­net­tu, Helsin­gin arvos­tus­ta lisäävä, ja jo his­to­ri­alli­nenkin kohde. Mik­si ihmeessä Helsin­gin pitäisi rak­en­taa tuol­laiset kaupun­gin keitaat umpeen? Halu­aako Helsin­ki niit­tää mainet­ta kaupunk­i­na, joka tuhoaa tun­ne­tu­im­mat maamerkkin­sä? Tilan­net­ta voi kor­ja­ta myös tekemäl­lä golfken­tän käyt­tö kaikille tasapuoliseksi.

    Rak­en­t­a­mi­nen on sit­ten toinen jut­tu. Näköjään Helsin­ki halu­aa kas­vaa ja tiivistyä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Mitäpä siihen muil­la on san­omista. Var­maankin Tal­in neliöistä saa enem­män rahaa irti, tai enem­män väk­ilukua irti, jos niitä ei pide­tä golfkent­tänä. Sama kos­kee tietenkin mon­taa muu­takin aluet­ta. Esimerkik­si Keskus­puis­tossa on paljon tuot­ta­mat­to­mia neliöitä. Samoin Suomen­lin­nas­sa, Ullan­lin­nan ran­nas­sa, Korkeasaa­res­sa, Lin­nan­mäel­lä, Olympias­ta­dion­il­la, Esplanadin puis­tossa, Van­hankaupungin­lah­den ran­noil­la ja Malmin lento­ken­täl­lä (ups, tätä viimeistä ei pitänyt maini­ta, kun se on kai kokoomuk­sen leikkiken­tä, ja vihrei­den ham­pais­sa jo muutenkin). Kai väk­ilu­vun kas­vat­ta­mi­nen on Helsingis­sä tärkeäm­pää kuin noiden aluei­den “tuot­tam­a­ton” virk­istys- ja muu käyt­tö. Kaik­ki panok­set Helsin­gin väestöti­hey­den “paran­tamiseen” vain. 😉

    Niin, tarkoi­tus oli vain sanoa, että voisi olla fik­sumpaa käsitel­lä Tal­in his­to­ri­al­lisen golfken­tän käytön ongel­mat, ja toiaal­ta halut löytää uusia raken­net­tavia aluei­ta kaupun­gin väk­ilu­vun kas­vat­tamisek­si kaht­e­na eril­lisenä kysymyk­senä. Vaik­ka golfken­tän käyt­töä järkevöitet­täisi­inkin, asun­not voi ehkä rak­en­taa vähem­mäl­lä tuhol­la muualle.

    Vastaa

    1. Et voi ver­ra­ta Esplanadin puis­toa sulo­je­tun ker­hon gol­frataan. Espal­la on aik­nakin tuhat ker­taa enem­män käyt­täjiä vuodessa suh­teessa pin­ta-alaan ja sinne sdaa men­nä kuka hyvänsä.

       Vastaa

19. Onnek­si näyt­tää löy­tyvän vii­sai­ta ja kaukokat­seisia vaikut­ta­jia val­tu­us­tos­ta. Ihmette­len vaan, mik­si Kaivopuis­toa ei ole kaavoitet­tu kovan rahan asun­noille. Nythän se on lähin­nä koirankuset­ta­jien käytössä. Mitä nyt URSA pitää siel­lä tähti­tor­ni­ansa Suomen arvokkaim­mal­la ton­til­la. Paljonko­han mah­ta­vat mak­saa vuokraa kaupungille, moko­mat mar­si­lais­ten kyttääjät?

    Vastaa

20. Antsa:
    Mitä nyt URSA pitää siel­lä tähti­tor­ni­ansa Suomen arvokkaim­mal­la ton­til­la. Paljonko­han mah­ta­vat mak­saa vuokraa kaupungille, moko­mat mar­si­lais­ten kyttääjät? 

    On kai helpom­pi her­mostua golf­faa­jille kuin URSAlle tai vihrei­den sydän­tä lähel­lä oleville siirtolapuutarhaajille.

    Nai­ivi luulisi että samaa tilaa haaskaa­vat, mut­ta ei tai­da poli­itikko ajatel­la samal­la tavalla.

    Vastaa

    1. Het­ki­nen. Ursan tähti­torni vie tilaa pari aaria ja var­maankin museovi­ras­to puut­tuisi asi­aan, jos joku esit­täisi sen purkamista.

       Vastaa

21. Antsa: Mitä nyt URSA pitää siel­lä tähti­tor­ni­ansa Suomen arvokkaim­mal­la ton­til­la. Paljonko­han mah­ta­vat mak­saa vuokraa kaupungille, moko­mat mar­si­lais­ten kyttääjät? 

    Toden­näköis­es­ti enem­män kuin 0,008 euroa/neliö/kuukausi.

    Kyl­lä tule­van Tal­in asuinalueen tulev­as­ta julkises­ta puis­tos­ta voidaan vuokra­ta golf­seu­ralle joku puoli hehtaaria minigolfken­tän ja kioskin pyörit­tämiseen, toden­näköis­es­ti vielä ihan sop­uhin­taan. Kaiken­lainen toim­inta kun on vain plus­saa kaupungis­sa, kun­han vain sivu­vaiku­tuk­set pysyvät kurissa.

    Vastaa

22. Nyt kun keskustel­laan kait Tal­in golfken­tästä, ei pitäis kait viita­ta Viikin pel­toi­hin. Pari sataa pel­to­he­htaaria keskel­lä kaupunkia, val­tion omis­tuk­ses­sa, liikku­mi­nen pel­loil­la sulan maan aikana kiel­let­ty, talvel­la liikku­mista hait­taa pitkin poikin pree­ri­aa vede­tyt piikki­lan­gat. Maat­alouskeskuk­sen alueel­la liikku­mi­nen kiel­let­ty vuo­den ympäri. Tämä vihreä kei­das on jostain syys­tä oikea vihreä silmäterä. Var­masti jos mikä Maat­alous Met­säti­eteelli­nen tiedekun­ta tätä hallinnoikaan, saisi alueeseen omis­tu­soikeu­den, samal­la kel­lon­lyömäl­lä siirtäisi toimin­nan jon­nekin Siun­tioon ja rahas­taisi rakennusoikeudet.

    Vastaa

23. Olisi äärim­mäisen lyhyt­näköistä rak­en­taa Malmin lento­kent­tä. Keskel­lä kaupunkia tarvi­taan nyt ja vielä enem­män tule­vaisu­udessa kent­tä pienkoneille ja ja helikoptereille pelas­tuskäyt­töön, kiireisille liikemiehille ja varak­en­täk­si Helsinki-Vantaalle.
    Kaupunkisu­un­nit­telu ei ole pelkkien asun­to­jen rak­en­tamista, tarvi­taan eri­laista toim­intaa, virik­keel­listä ympäristöä ja avaria tiloja.

    Vastaa

24. Het­ki­nen, het­ki­nen. Kai Museovi­ras­tol­la on sanansa san­ot­ta­vana myös ain­ut­laa­tuis­es­ta golfken­tästä. Ihan niinkuin vaik­ka Sää­ty­talosta. Vaik­ka kum­mas­sakin kävi­jöitä hiukan rajoitetaan…

    Vastaa

25. Min­ulle, Talis­sa toimi­van seu­ran jäse­nenä, Osmon kom­men­tit maan­vuokran alhaisu­ud­es­ta ovat ter­ve­tullei­ta. Nykyisel­lään ken­täl­lä on pelaa­jia ruuhkak­si asti ja peliv­uoro­ja pitää etukä­teen varat. Ikävää. Tehdään niinkuin Lon­toos­sa jo vuosikym­meniä sit­ten: yksi­ty­is­tetään ja per­itään markki­navuokra. Lon­toos­sa peli­mak­su nousi jo sil­loin näin keskeisil­lä paikoil­la olevil­la ken­til­lä 700‑1000 puntaan/kierros. Olisi tilaa.

    Vastaa

26. On kyl­lä has­sua, että Helsingis­sä on pulaa tont­ti­maas­ta. Jos Helsin­ki sijait­sisi Saha­ran autiomaas­sa, olisi var­maan pulaa hiekasta.

    Kaupunki­han on suurim­mak­si osak­si met­sää ja rak­en­tam­a­ton­ta joutomaata.

    Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Het­ki­nen. Ursan tähti­torni vie tilaa pari aaria ja var­maankin museovi­ras­to puut­tuisi asi­aan, jos joku esit­täisi sen purkamista.

    Ja mikäs viras­to estäisi siir­to­la­pu­u­tarho­jen aiheut­ta­man haaskauk­sen lopettamista?

    Vastaa

28. Val­oku­via ton­tip­u­lan vaivaa­mas­ta Helsingistä:

    http://www.helsinki.fi/viikki/images/ilmakuvat/viikin_pellot.jpg

    http://mw2.google.com/mw-panoramio/photos/medium/20409456.jpg

    Maas­sa val­lit­se­van nälän­hädän ja puupu­lan takia maa on val­jastet­tu maanvil­je­lyyn ja metsätalouteen.

    Vastaa

29. Tal­in tärkeyt­tä arvioidessa kan­nat­taa vilka­ista ker­hon jäsen­luet­te­loa eri vuosikymmeniltä..Hallituksen jäs­en­inä ovat olleet mm. Jan Vapaavuori (nyk. VN) ja Anssi Rau­ramo (nyk. LV)

    Vastaa

30. Golf on eri­no­mainen ulkoiluhar­ras­tus ja sitä har­ras­taa koko ajan enem­män muukin kuin “eli­it­ti”. Välinein­ten­si­ivisyy­den vuok­si ken­tälle tuskin men­nään joukkoli­iken­teel­lä ja har­voin clu­bi­laisia asuu viereisel­lä asuinalueel­la. Golf aiheut­taa myös sivullisille vaarati­lantei­ta ja sille vara­tu­ille viher­iöille ei voi eikä saa men­nä otta­maan aurinkoa tai ulkoilut­ta­maan koiraa. Niim­pä tässä onkin Uuden­maan pikkukaupungeille ja taa­jamille oiva kil­pailu­valt­ti. Sinne laa­jat golfken­tät sopi­vat erinomaisesti!

    Vastaa

31. Tal­in golfkent­tä on val­ta­va kaikki­in mui­hin virk­istysalueisi­in kuten KAivopuis­toon tai mui­hin keskel­lä kaupunkia ole­vi­in puis­toi­hin ver­rat­tuna ja pienen val­taeli­itin käytössä veron­mak­sajien rahoil­la. Sinne pitää kyl­lä saa­da asun­to­ja joista pk-seudul­la on pulaa. Soin­in­vaaran argu­men­tit että se toimii muuten ennakko­ta­pauk­se­na NIM­BY-porukoile on ihan perusteltua.

    Vastaa

32. Käsit­tämätön­tä tämä “tiivistämi­nen” kan­takaupungis­sa ja vielä vapaina olevil­la “virk­istysalueil­la”. Käyt­tääkö OS ja lau­takun­ta tässä ajas­sa kaiken vielä vapaanaol­e­van maa-alueen nyt? Mil­lä oikeudel­la? Eikö tuleville polville pidä jät­tää myös joitain aluei­ta sil­loisen tarpeen mukaiseen käyt­töön? Luulisi, että kehäradan ja metron (vast) rei­iteiltä otet­taisi­in asumis/toimtilakäyttöön sopivim­mat alueet ensin?
    Sik­si­hän niitä joukkoli­iken­ner­atkaisu­ja on haluttu!

    Haloo — mik­si maankäytöstä ja kaavoituk­ses­ta ei voi sopia metropo­lialueel­la tyyli­in mitä nyt kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa ajetaan?

    Asuinkun­nan ja työ­paikkakun­nan välil­lä tulovero­jen jako puo­lik­si olisi paljon tehokkaampi tapa ohja­ta kehi­tys­tä kuin kun­tien pakkoli­itok­set. Kum­masti toim­intaan tulisi järkevyyttä!

    Vastaa

33. Tuo pelkkä golfken­tän rak­en­t­a­mi­nen on vähän kun­ni­an­hi­mo­ton­ta, joskin se on yksi ongel­ma, joka rajoit­taa koko auleen käyt­töä asumiseen.

    Mielestäni samal­la ker­taa pitäisi tarkastel­la koko Ison Huopalah­den alueen rak­en­tamista, mukaan­lukien Veron ravi­ra­ta ja Pitäjän­mäen ase­man eteläpuolel­la ole­va teol­lisu­usalue. Alueelle pitäisi kaavoit­taa niin paljon asun­to­ja että paa­lu­tuk­set ja maan­vai­h­dot kan­nat­taisi­vat. Turun väylä pitä­sisi bule­vardis­oi­da ja samal­la Munkkivuoren ratikan voisi vetää alueen hal­ki Lep­pä­vaaraan asti.

    Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara:
    Et voi ver­ra­ta Esplanadin puis­toa sulo­je­tun ker­hon gol­frataan. Espal­la on aik­nakin tuhat ker­taa enem­män käyt­täjiä vuodessa suh­teessa pin­ta-alaan ja sinne sdaa men­nä kuka hyvänsä.

    Ok, siinä tapauk­ses­sa Keskus­puis­to ja Van­hankaupungin­lah­den ran­nat jouta­vat kai ensim­mäis­inä raken­nus­maak­si, ja muut vähän myöhem­min. Hyvä säkä kun isoim­mat saadaan raken­net­tua ensim­mäis­inä ja muut vas­ta myöhem­min, eniten tiivistävässä järjestyk­sessä. Tal­in golfkent­tä kan­nat­taa ava­ta kenelle hyvän­sä jo tässä vai­heessa. Olympias­ta­dion­illekin voisi moni halu­ta juok­sen­tele­maan tai vain istuskelemaan. 😉

    Vastaa

35. Juri Pakaste:
    Raitiovaunuraportti …

    Jos raport­ti on oike­as­sa, niin lin­ja-auto­jen aiheut­ta­ma hait­ta on käsit­tömät­tömän suuri! Viimeisen vuo­den aikana olen joutunut odot­ta­maan spåras­sa het­ken yhden venäläisen henkilöau­ton takia Bule­vardil­la. Sen sijaan bus­sit hidas­ta­vat spåran kulkua viikoittain.

    Käytän­nössä en voi ottaa töistä koti­in teo­ri­as­sa nopein­ta kol­mos­ta, vaan joudun kävelemään pidem­pään kympille, kos­ka kol­mosen reit­ti Kamp­is­sa tökkii todel­la pahasti. Ain­oa syy tökkimiseen ovat bussit.

    Vastaa

36. Daniel Fed­er­ley: Kesävi­ikkoina voi olla 0, lumivi­ikkoina satoja. 

    Eli kun aurauk­sia ei enää hoide­ta asial­lis­es­ti, niin syn­tyy ongelmia. Kan­nat­ta­nee keskit­tää vähät aurauk­set spåra‑, ei bussireiteille.

    Vastaa

    1. Eihän niitä katu­ja pysty auraa­maan, kun ne on reunustet­tu pysäköidy­il­lä autoil­la. Toista on Tukhol­mas­sa, jos­sa on vak­i­tu­inen siivous­päivä, jol­loin kadul­la ei saa pysäköidä.

       Vastaa

37. Virike:
    Olisi äärim­mäisen lyhyt­näköistä rak­en­taa Malmin lento­kent­tä. Keskel­lä kaupunkia tarvi­taan nyt ja vielä enem­män tule­vaisu­udessa kent­tä pienkoneille… 

    Komp­paan tätä. Muual­la, esimerkik­si Lon­toos­sa, on rai­vat­tu kaupungi­nosia pois leto­kent­tien tieltä. Lon­too on hyvä ver­rok­ki, kos­ka Suo­mi on liiken­teel­lis­es­ti samas­sa suh­teessa Kes­ki-Euroop­paan kuin Helsinkikin..

    Vastaa

38. Osmo, minus­ta tun­tuu, että avauk­sesi meni pui­hin täl­lä ker­taa. Kukaan ei oikein tue tätä kuningasajatusta. 😀

    Vastaa

    1. Kukaan ei tue? 42 val­tu­utet­tua tuki tekemäl­lä asi­as­ta aloitteen.

       Vastaa

39. Jos asun­to­jen raken­nushankkee halu­taan toteu­tu­van , niin se on hoidet­ta­va hyvää hallinto­ta­paa nou­dat­taen. Ei “polit­by­roos­ta” ylhäältä käskyt­täen viisivuo­tis­su­un­nitel­man hengessä.

    Vaan yhteistyön poh­jak­si golfken­tän sidos- ja vaikut­ta­jaryh­mät luo­vat ken­tän laa­jen­tamis- ja kehit­tämis­su­un­nitel­man meren ja saman suun­nan ulkoilu­alueille. Toimin­nalle määritel­lään hin­ta­lap­pu, johon kaupun­ki sitoutuu oma­l­la huo­mat­taval­la panoksellaan.

    Nykyi­nen puis­tom­ainen kent­tä saisi uuden vaikut­ta­van lisän meren ran­nalle tehdy­istä väylistä, jot­ka välil­lä nou­se­vat rinnemaastoon.

    O.S:n esit­tämät toimen­piteet ja asen­teet ovat kuin keski­a­jal­ta tai neu­vos­toli­itos­ta. Eikä demokra­ti­aakaan pidä luul­la enem­mistö­val­lak­si vaan se on eri­lais­ten intres­siryh­mien välis­ten tarpei­den yhteensovittamista.

    Vastaa

40. Golf-kent­tien ongel­ma on, että ne eivät ole virk­istysaluei­ta eikä puis­to­ja. Jos saa golf-pal­lon päähän, hen­gen­lähtö on jopa todennäköistä. 

    Gof­farieden on vähän vaikea ymmärtää tätä käyt­töeroa, hei­dl­lä kun lähdöt por­raste­taan ja muutenkin ris­ki tun­nis­te­taan säännöissä.

    Kaupunkiken­til­lä on oma ole­mas­saolon oikeu­tuk­sen­sa maise­maele­ment­tinä ja noriso­har­ras­tuk­sen mah­dol­lis­ta­jana. Alhaiset maavuokrat taas ovat per­in­töä his­to­ri­al­liselta ajal­ta, jol­loin kent­tää rakennettiin.

    Minus­ta Tal­in golf-kent­tä, Mal­im­in lento­kent­tä ja San­ta­ham­i­na ovat nykykäyt­tössään osa sitä toiv­ot­tua kaupunkikulttuuria.

    Vastaa

    1. San­ta­ham­i­na kaupunkikulttuuria?

       Vastaa

41. Tal­in golfken­tän muut­tamista asuinkäyt­töön voi perustel­la seuraavasti:
    (1) Kent­tä on vain har­vo­jen (so. sul­je­tun golfk­lu­bin jäsen­ten) käytössä.
    (2) Ken­tästä mak­se­taan nau­ret­ta­van pien­tä vuokraa kaupungille, ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa kent­tä olisi vuokrat­tu asuintonteiksi.
    (3) Kent­tä sijait­see hyvien kulkuy­hteyk­sien päässä. Raideli­ikenne voidaan jär­jestää Munkkivuoreen jatket­ta­van spo­ran tai Pitäjän­mäen juna-ase­man syöttöliikenteenä.

    On varsin luon­te­vaa, että golfk­lu­bin jäsenet puo­lus­ta­vat nautin­taoikeut­tansa. Kun laa­jen­tu­va kaupun­ki tarvit­see raken­nus­maa­ta uusien kaupunki­lais­ten asut­tamiseen, on luon­te­vaa, että täl­laiset nautin­taoikeudet jäävät historiaan.

    Vastaa

42. eemil: O.S:n esit­tämät toimen­piteet ja asen­teet ovat kuin keski­a­jal­ta tai neuvostoliitosta. 

    Eli noin vuosi­na 1500–1920 oli his­to­ri­as­sa vai­he, jol­loin asi­at oli­vat tässä suh­teessa parem­min. Mitä sil­loin oikein tapahtui?

    Vastaa

43. Osmo Soin­in­vaara:
    Et voi ver­ra­ta Esplanadin puis­toa sulo­je­tun ker­hon gol­frataan. Espal­la on aik­nakin tuhat ker­taa enem­män käyt­täjiä vuodessa suh­teessa pin­ta-alaan ja sinne sdaa men­nä kuka hyvänsä.

    Mut­ta kai viereistä aidal­la sul­jet­tua siir­to­la­pu­u­tarhaa voi ver­ra­ta läpikäve­lyn ja hiihtämisen mah­dol­lis­tavaan sekä myös vieraspelaa­jille avoimeen gol­frataan? Mik­si et tee tätä?

    Vastaa

    1. Mut­ta kai viereistä aidal­la sul­jet­tua siir­to­la­pu­u­tarhaa voi ver­ra­ta läpikäve­lyn ja hiihtämisen mah­dol­lis­tavaan sekä myös vieraspelaa­jille avoimeen gol­frataan? Mik­si et tee tätä?

       Olen aiem­mis­sa kan­nan­otois­sani arv­bostel­lut sitä, että julk­ista vihar­aluet­ta yksi­ty­is­tetään sul­je­tuik­si siir­to­la­pu­u­tarhoik­si. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa meitä kuitenkin velvoit­taa val­tu­us­ton tah­to lisätä niitä. Nyt taas val­tu­utet­tu­jen enem­mistö on tehnyt aloit­teen Tal­in ottamis­es­ta asumiskäyttöön.

       Vastaa

44. Osmo Soin­in­vaara:
    Eihän niitä katu­ja pysty auraa­maan, kun ne on reunustet­tu pysäköidy­il­lä autoil­la. Toista on Tukhol­mas­sa, jos­sa on vak­i­tu­inen siivous­päivä, jol­loin kadul­la ei saa pysäköidä.

    Tästähän taitaa tul­la jokatalvi­nen keskusteluaihe…

    Mitenkäs on — onko kukaan ruven­nut miet­timään uusia kon­ste­ja lumen kanssa toim­imisek­si — vain jatke­taanko suur­ruhti­naskun­nan aikaisil­la keinoil­la ja itketään miten ilkeät yksi­ty­isautoil­i­jat pilaa­vat tämänkin aisan?

    Vastaa

    1. Mitenkäs on – onko kukaan ruven­nut miet­timään uusia kon­ste­ja lumen kanssa toim­imisek­si – vain jatke­taanko suur­ruhti­naskun­nan aikaisil­la keinoil­la ja itketään miten ilkeät yksi­ty­isautoil­i­jat pilaa­vat tämänkin aisan?

       Voisi ottaa käyt­töön Tukhol­man mallin. Kaduil­la on viikoit­tainen siivous­päivä, jol­loin autot pitää siirtää muualle. Näin saataisi­in myös nämä käyt­tämät­töm­nänä seiso­vat autotkin pakote­tuk­si pois kaduil­ta sik­si aikaa, kun omis­ta­ja viet­tää talvea ulkomailla.

       Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara:
    42 val­tu­utet­tua tuki tekemäl­lä asi­as­ta aloitteen.

    Po. “42 pop­ulis­tia kalasteli ääniä seu­raavia vaale­ja varten.”

    Vastaa

    1. Po. “42 pop­ulis­tia kalasteli ääniä seu­raavia vaale­ja varten.”

       Miten sen nyt näin­päin meni? Meri-Rasti­las­sa pop­ulis­teik­si kutusut­ti­in niitä, jot­ka puo­lus­ti­vat viher­alui­et­ta rak­en­tamiselta ja nyt pop­ulis­te­ja ovatkin ne, jot­ka halu­a­vat ihmisille asuntoja.

       Vastaa

46. ‘Ei “polit­by­roos­ta” ylhäältä käskyt­täen viisivuo­tis­su­un­nitel­man hengessä.’ (eemil)
    Tässähän päätöstä on aja­mas­sa demokraat­tis­es­ti val­i­tun kaupung­in­val­tu­us­ton enem­mistö. Se byrokraat­ti­nen, autori­taari­nen polit­by­roo on kiis­tas­sa toisel­la puolella.

    Vastaa

47. Ei ole kovin otolli­nen paik­ka rak­en­taa. Jos pakko on, niin mallia pitäisi ottaa Espoon Mankkaal­ta. Siel­lä sul­je­tun kaatopaikan päälle saati­in aikaan kokon­aan uusi golfkenttä. 

    Vas­taavasti puo­let nykyis­es­tä Tal­in golfken­tästä voidaan siirtää Tal­in kaatopaikan päälle ja viereen, toinen puoli voi olla nyky­isiä tul­vavaaran uhkaamia greene­jä. Samal­la saadaan ympäristöon­gelmia aiheut­ta­va kaatopaik­ka viimein nykysäädök­siä vas­taavaan kuntoon.

    Jos nykyis­es­tä golfken­tästä nirhais­taan puo­let pois, pitäisi kai tas­a­puolisu­u­den vuok­si ottaa Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhas­ta myös puo­let pois? Kyseinen alue on golfkent­tää parem­min joukkoli­iken­ney­hteyk­sien ääressä, tul­vat eivät uhkaa ja Pajamäen kupeessa maaperäkin on parem­paa rak­en­tamiseen. Parhail­laan Helsin­gin kaupun­ki suun­nit­telee omis­ta­malleen maalle Vihti­in 25 hehtaarin siir­to­la­pu­u­tarhaa. Sinne pitäisi siirtää, täs­mälleen samoil­la perusteil­la kuin golfkent­täkin. Enem­män taitaa muuten olla julk­ista virk­istyskäyt­töä golf-ken­tän alueel­la kuin siirtolapuutarhassa.

    Vastaa

48. Ottakaa nyt selvää fak­toista. Kent­tä ei ole sul­jet­tu vaan avoin. Per­jan­taista sun­nun­tai­hin ei ole mitään rajoit­tei­ta pelaamisen suh­teen, pait­si tasoi­tus­ra­joi­tus, kuten muil­lakin ken­til­lä. Vuo­den 2013 pela­tu­ista kier­roksista ( n. 26.000 kier­rosta) vieraspelaa­jat pela­si­vat 9.000 kier­rosta. Siis 33% kaik­ista peleistä. Yhteen­sä ken­täl­lä pelasi 5.500 eri pelaa­jaa joista 4.600 oli vierai­ta. Kent­tä ei ole sul­jet­tu vaan päinvastoin.
    Ark­isin ma-to pääsee pelaa­maan ennen klo 14.00 tai sit­ten klo 18.00 jäl­keen ilman mitään mui­ta rajoit­tei­ta. Lisäk­si mainit­tuina jäse­nille varat­tuina aikoina, jot­ka ovat yhteen­sä vain 16 tun­tia. viikos­sa, pääsee ken­tälle pelaa­maan jäse­nen kanssa.
    Har­joi­tusalue on auki 24/7 kaikille halukkaille.

    Tämä on fak­taa ei mutu-juttuja

    Vastaa

    1. Ongelm­na ei ole vain se, kuka pääsee golfia pelaa­maan vaan puoli neliök­ilo­metriä keskeistä kaupunki­maa­ta äärim­mäisen tehot­tomas­sa käytössä.

       Vastaa

49. Kun linkitin Face­bookissa tämän Osmon blogikir­joituk­sen, jos­sa kan­natit Tal­in golfken­tän kaavoit­tamista asun­noik­si, ja ilmoitin kan­nat­ta­vani Soin­in­vaaran ehdo­tus­ta, tämä linki­tys poi­ki vilka­s­ta keskustelua.

    Vasem­mis­to­lainen tut­ta­vani kiteyt­ti hyvin osu­vasti: poli­itikot voivat ehdot­taa asun­top­u­lan ratkaisuk­si jonkin sel­l­aisen kaupunki­maankäyt­tö­ta­van kaavoit­tamista asun­noik­si, joi­ta omat äänestäjät eivät käytä. Vääräleukainen kovan lin­jan kokoomus­lainen voisi ehdot­taa pyörätei­den kaavoit­tamista, köy­hä, kom­mu­nisti tai com­monisti taas ihmettelee sitä, mik­si yhdelle pelille varataan ekslusi­ivi­nen (ja vielä railakkaasti nau­ret­ta­van alhaisel­la maan­vuokral­la sub­ven­toitu) maankäyt­töoikeus Helsingissä.

    Kyse on niukku­ud­es­ta. Asun­to­jen ja kaavoitet­ta­van maan niukku­ud­es­ta, ja Talis­sa olisi sitä kaavoitet­tavaa maa­ta. Ja tulisi hieno kar­tanomiljöö paljon nyky­istä laa­jem­man väestön käyt­töön, joten kaik­ki voit­taisi­vat, pait­si golfarit.

    Helsingis­sä on kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja tyhjil­lään, joten ongel­mana ei ole ain­oas­taan asun­to­jen puute. Asun­to­ja on, mut­ta niitä ei ole tarpeek­si vapaana. Olen ehdot­tanut aikaisem­minkin, että tyhjänä pitämistä pitäisi verot­taa vas­taa­van­laisen asun­non käyvän markki­navuokran ver­ran, ei vuokraamis­es­ta, pait­si sit­ten kun pyy­de­tään markki­nahin­nan ylit­tävää vuokraa, jol­loin tämä markki­nahin­nan yli­tys tulisi verot­taa sataprosenttisesti.

    Tätä toinen tut­ta­vani kom­men­toi, että val­tion ei pitäisi säädel­lä sitä, miten omaisu­ut­taan käyt­tää, ja tämä sääte­ly sotii hänen vapau­soikeuskäsi­tyk­siään vas­taan. Jot­ta tälle käsi­tyk­selle voisi esit­tää tyy­dyt­tävän vas­ta-argu­mentin, pitää tarkastel­la oikeuk­sia ja arvo­ja, aset­taa ne hier­arkkisi­in suhteisiin.

    Golfin pelaami­nen voi olla kivaa, ja ihan kivaa se onkin, sat­un sen tietämään, sil­lä olen sitä kokeil­lut muu­tamia ker­to­ja. Omis­t­a­mi­nenkin voi olla kivaa, vähän niinkuin vaik­ka hellyy­den saami­nen tai suk­laan syön­ti. Hellyyt­tä ei kuitenkaan voi taa­ta mil­lään lain­säädän­nöl­lä, korkein­taan sen vas­tako­hdan eli väki­val­lan voi krim­i­nal­isoi­da. On siis ole­mas­sa oikeuk­sia, joi­ta voi korkein­taan edis­tää, ei taa­ta. Jos väitän, että min­ul­la on oikeus syödä suk­laa­ta, tämä väit­tämä ei kel­paa julis­tuk­sek­si. Min­ul­la on toki oikeus sitä syödä, omil­la rahoil­lani, muiden estämät­tä, mut­ta en voi vaa­tia val­ti­ol­ta val­ti­ol­lista suk­laate­hdas­ta tai edes yhtä suklaalevyä.

    Kun perus­tus­lais­sa taataan jokaiselle kat­to pään päälle, asun­non omis­tamista ei voi­da taa­ta, kos­ka tuol­loin pitäisi taa­ta jokaiselle kansalaiselle sel­l­ainen tulota­so että omis­t­a­mi­nen olisi mah­dol­lista, tai sit­ten asumisen tulisi olla kokon­aan ilmaista, jol­loin se kus­tan­net­taisi­in kokon­aan verovaroista. 

    Omis­t­a­mi­nen ei ole peru­soikeus, asum­i­nen on. Peru­soikeudet ovat jotakin, joka on itseis­ar­voista ihmis­ar­voisen elämän toteu­tu­miselle, kuten esimerkik­si asum­i­nen. Omis­t­a­mi­nen on väline asum­isoikeu­den toteu­tu­miselle, mei­dän vero­tusjär­jestelmämme sanele­ma käytän­nölli­nen ratkaisu­ta­pa asumiseen.

    Vastaa

    1. Helsingis­sä on kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja tyhjil­lään, joten ongel­mana ei ole ain­oas­taan asun­to­jen puute.

       Olen päät­tänyt kor­ja­ta tämän väit­teen aina kun joku sen esit­tää. Ei ole.
       Helsingis­sä on vajaat 30 000 sel­l­aista asun­toa, jos­sa kukaan ei asu vak­i­tuis­es­ti. Ne ovat kyl­lä käytössä. Niis­sä asuu opiske­li­joi­ta, kansane­dus­ta­jia, henkilöitä, jot­ka ovat kir­joil­la muual­la (esim. Tallinna), mut­ta joil­la on kakkosasun­to Helsingis­sä ja niin edelleen. Tyhjil­lään on van­hus­ten asuh­n­to­ja, kun nämä ovat pää­tyneet pitkäaikaishoitoon. Niiden vuokraami­nen on tehty mah­dot­tomak­si sil­lä, että vuokra kon­fiskoidaan hoitomenoiksi.

       Vastaa

50. Mikko: Min­ulle, Talis­sa toimi­van seu­ran jäse­nenä, Osmon kom­men­tit maan­vuokran alhaisu­ud­es­ta ovat ter­ve­tullei­ta. Nykyisel­lään ken­täl­lä on pelaa­jia ruuhkak­si asti ja peliv­uoro­ja pitää etukä­teen varat. Ikävää. Tehdään niinkuin Lon­toos­sa jo vuosikym­meniä sit­ten: yksi­ty­is­tetään ja per­itään markki­navuokra. Lon­toos­sa peli­mak­su nousi jo sil­loin näin keskeisil­lä paikoil­la olevil­la ken­til­lä 700‑1000 puntaan/kierros. Olisi tilaa.

    Näin­hän on tehty kaikissa sivistys­mais­sa jo ajat sitten. 

    Markki­nahin­noista huoli­mat­ta jäsen­hake­mus kunkin maan pres­tige-seu­roi­hin on syytä jät­tää heti kun vau­va syntyy 🙂

    Vastaa

51. Tot­ta. 42 val­tu­utet­tua on aina… 42 valtuutettua.

    O.S. ei tai­da har­ras­taa bon­gaus­ta. Tal­in golfken­täl­lä saat­taa nimit­täin nähdä joskus alba­trossin. Toinen paik­ka, jos­sa Helsingis­sä voi bon­ga­ta alba­trossin on luul­tavasti Pohjoinen Rautatiekatu 13.

    Se mitä O.S. toteaa että jos golfkent­tä lahjoitet­taisi­in golfk­er­holle. On epäilemät­tä tot­ta. Pitää myös muis­taa että Helsin­gin kaupun­ki “myi” golfk­er­holle pilkkahin­taan raken­nuk­sia. Yksi raken­nuk­sista ei kel­van­nut ker­holle kos­ka oli kovin kovin huonos­sa kun­nos­sa. Talo myyti­in erik­seen. Tämän raken­nuk­sen hin­tapyyn­tö oli läh­es sama kun ker­holle “myy­dyt” raken­nuk­set yhteen­sä. Niin onhan tässä toimin­nas­sa jotain todel­la outoa.

    Mut­ta jos val­tu­ute­tut vaivau­tu­isi­vat tule­maan etsimään Pitäjän­mäeltä mui­ta vihre­itä nur­mi­aluei­ta kun jalka­pal­lo­ken­tät ja golfkent­tä niitä ei kyl­lä ikävä kyl­lä ole. 

    Ja kun val­tu­ute­tut halu­a­vat väk­isin Pitäjän­mäelle asun­to­ja kaavoittaa.
    Johtunee var­maan siitä ettei sinne entiseen Sipooseen kukaan halua kaavoit­taa tai rak­en­taa kun siel­lä on ei mitään!!!
    Niin olisiko käytet­ty­jen auto­jen kei­das Pitäjän­mäen seisak­keen vier­essä mainio lähtöpiste. Siitä sit­ten radan vart­ta pitkin Espoon rajalle asti. Tiestö ja kun­nal­lis­tekni­ik­ka valmiina.
    Alueel­la ole­vat yri­tyk­set voitaisi­in siirtää näp­pärästi Val­imon seisak­keen alueelle. Jois­sa on ”tilaa vuokrataan” lakana läh­es jokaisen kiin­teistön seinässä.

    Mui­ta mah­dol­lisia asuinaluei­ta olisi vaik­ka Tuo­marinkylänkar­tanon seu­tu siinä ihan Tuusu­lantien vier­essä. Rat­sas­tuk­sen har­ras­ta­jia var­masti siel­lä vähem­män kuin Talis­sa golfaajia.

    Vastaa

52. Hienoa että Tal­in alueen käyt­töä (myös) asuin­rak­en­tamiseen halu­taan edis­tää ja selvit­tää! Tosin rak­en­tamisen ei tarvitse merk­itä golfken­tän pois siirtämistä, sil­lä jo pelkästään tiivistämäl­lä Tal­in­ran­nan, Munkkivuoren ja Tal­in ten­nishallin alueet sekä Turun­väylän var­si kaupungi­maisek­si saataisi­in asun­to­ja tuhan­sille ihmisille ja Tal­in alue golfkent­ti­neen voisi säi­lyä edelleen suuril­ta osin nykyisessä virkistyskäytössä.

    Vastaa

53. Mites tosi­aan toi siir­to­la­pu­u­tarha, eikö sitä vas­taan käy ihan samat argu­men­tit eli hal­val­la vuokrat­tu, pienelle porukalle ja sul­je­tuhko käyttö.

    Vastaa

54. Kalle: Eli kun aurauk­sia ei enää hoide­ta asial­lis­es­ti, niin syn­tyy ongelmia. Kannatt

    Jep. Lisäk­si tuo kesävi­ikon nol­la oli vähän liioit­telua, sil­lä viime vuosi­na on tul­lut myös uusi ongel­ma: autot ovat kas­va­neet pait­si pitu­ut­ta, myös lev­eyt­tä. Ahtaim­mil­la paikoil­la ei mah­du pysäköimään lev­eää city­maas­turia niin, että ratik­ka pää­sisi ohi, vaik­ka paik­ka olisikin lailli­nen. Raken­nusvi­ras­to ei suos­tu maalaa­maan paikko­ja katu­un, joten paha siitä on syyt­tää auton kul­jet­ta­jaakaan, jos liiken­nemerk­ki sal­lii pysäköin­nin ja auto on jätet­ty nätisti jalka­käytävän viereen.

    Olen kovasti yrit­tänyt puhua siitä, että paikat maalat­taisi­in katu­un, mut­ta ei sille kukaan mitään tee. Se ei mak­sa juuri mitään, mut­ta ehkäi­sisi ongelmia.

    Tilan­net­ta ei auta myöskään se, että ratikatkin kas­va­vat lev­eyt­tä; uudet Artic­it ovat 10 cm lev­eämpiä kuin van­hempi kalusto.

    Vastaa

55. Pitäjän­mäel­lä on toimis­to­talo­ja tyhjil­lään kym­meniä tuhan­sia neliöitä, keskus­tas­sa ja laut­tasaa­res­sa lisää. Säästy­isi niin golf kuin lento­kent­täkin jos virkamiehiä hie­man ohjat­taisi­in asi­as­sa, joku strate­gia voisi olla ihan kiva juttu.

    Vastaa

56. Keskusteli­ja:
    Val­oku­via ton­tip­u­lan vaivaa­mas­ta Helsingistä:

    http://www.helsinki.fi/viikki/images/ilmakuvat/viikin_pellot.jpg

    http://mw2.google.com/mw-panoramio/photos/medium/20409456.jpg

    Maas­sa val­lit­se­van nälän­hädän ja puupu­lan takia maa on val­jastet­tu maanvil­je­lyyn ja metsätalouteen.

    Viikin pel­loil­la on kuitenkin huo­mat­ta­va virk­istysar­vo. Henkilöko­htais­es­ti Viik­ki merk­it­see min­ulle ain­oaa paikkaa jos­sa olen näh­nyt lehmän muuten kuin kulku­vä­li­neen ikkunasta. 

    Viikin pel­to­jen ympäril­lä sijait­sevil­la asuinalueil­la on sen sijaan run­saasti tiivistys­varaa. Pih­la­jamä­ki ja Myl­ly­puro ovat enim­mäk­seen pusikkoa. Lisäk­si Lah­den­väyläl­lä on huo­mat­ta­vat suo­ja-alueet, ja sen itäpuolel­la Van­hankaupun­gin ja Viikin välis­sä on teollisuusalue. 

    Mielu­um­min halu­aisin asua tiheässä lähiössä hyvine palveluineen, jon­ka vier­essä on laa­jat pel­lot ja met­sät, kuin lähiössä, jos­sa on yksi talo hehtaaria kohti eikä palvelui­ta, mut­ta ei myöskään minkään­laisia ulkoilu­aluei­ta vaan joka suun­taan saman­laista 4 000 as/km2 lähiömattoa.

    Vastaa

57. Jaakko: Ottakaa nyt selvää fak­toista. Kent­tä ei ole sul­jet­tu vaan avoin

    Juuri näin, kyl­lä sinne Osmokin ja lau­takun­nan jäsenet pää­sevät pelaa­maan kun­han on green gard plakkaris­sa. Vai onko sekin syr­jin­tää kun vaa­di­taan green gard ?

    En ymmär­rä point­tia sul­je­tus­ta piiristä. Pitäisikö jokaisen päästä jäsenek­si vapaa­muu­rari- looshi­in , rotarei­hin tai lei­joni­in? Samoin golf­pelaa­jat mak­sa­vat har­ras­tuk­sen­sa itse.

    Ain­oa kysymys , mikä vaatii tark­istamista ovat raha-asi­at ja ne voi ratkaista laa­jen­nuk­sen ja maa-aluei­den vai­h­don yhteydessä.

    Demokraat­tis­es­ti valit­tu enem­mistö ei edus­ta demokraat­tista päätök­sen­tekoa jos päätök­set sanel­laan huomioimat­ta kohteena ole­van oikeuksia.

    Vastaa

58. Tyhjil­lään on van­hus­ten asuh­n­to­ja, kun nämä ovat pää­tyneet pitkäaikaishoitoon. Niiden vuokraami­nen on tehty mah­dot­tomak­si sil­lä, että vuokra kon­fiskoidaan hoitomenoiksi. 

    Olisiko tämä mah­dol­lista kor­ja­ta, kun kuus­sakin on käy­ty yli 40 vuot­ta sit­ten? Säädet­täisi­in erik­seen, että oman asun­non vuokratuo­to­s­ta saisi per­iä hoit­o­mak­suna enin­tään jokun tietyn summan.

    Vastaa

59. Mik­si väität kent­tää sul­je­tuk­si kun se ei sitä ole?

    Mik­si jätät suo­jel­tu­jen raken­nusten vaiku­tuk­sen kaavoituk­seen huomioimatta?

    Mik­si vält­telet kysymys­tä siir­to­la­pu­u­tarhoista tai keskuspuistosta? 

    Mik­si sinne Sipooseen ei nyt raken­neta kun ne maat oli pakko vain muu­ta­ma vuosi sit­ten annek­soi­da täl­lä samal­la verukkeella?

    Onko Mankkaan uusi golf-kent­tä sitä epäreilua ker­mankuor­in­taa ja veron­mak­sajien houkut­telua joka pitää saa­da keskiketetyl­lä hallinto­hirvi­tyk­sel­lä kuriin? 

    Onko nyt kyseessä jon­nekin 2040-luvulle ajoit­tu­va päätös vai aikooko kaupun­ki rikkoa juuri tekemään­sä vuokra­sopimus­ta? (ja näin jälleen osoit­taa yhteiskun­nan luotet­tavu­u­den sopimuskumppanina?)

    Vastaa

60. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Viikin pel­loil­la on kuitenkin huo­mat­ta­va virk­istysar­vo. Henkilöko­htais­es­ti Viik­ki merk­it­see min­ulle ain­oaa paikkaa jos­sa olen näh­nyt lehmän muuten kuin kulku­vä­li­neen ikkunasta.

    Saman­lainen virk­istysar­vo pel­lol­la ja golfken­täl­lä ohikulk­i­jalle; jostain syys­tä vain toinen halu­taan rakennusmaaksi. 

    Lehmiä näkee myös Hal­tialas­sa ja olisko Fal­lkul­las­sa myös, etteivät ihan uhanalaisia ole. Tai jos maaseudulle uskaltaa men­nä niin parinkymmene kilo­metrin päästä Sipoos­ta löytyy.

    Vastaa

61. Osmo Soin­in­vaara: Miten sen nyt näin­päin meni? Meri-Rasti­las­sa pop­ulis­teik­si kutusut­ti­in niitä, jot­ka puo­lus­ti­vat viher­alui­et­ta rak­en­tamiselta ja nyt pop­ulis­te­ja ovatkin ne, jot­ka halu­a­vat ihmisille asuntoja.

    Samaa porukkaa. Toisel­la kädel­lä vaa­di­taan kaiken­maail­man koirankuse­tus­ry­teköi­den ja kurapel­to­jen suo­jelua punav­i­her-nim­byjä miel­lyt­tääk­seen ja toisel­la osoitel­laan riis­tokap­i­tal­istieli­itin har­ras­tuk­sia “oikeutetun” pahen­nuk­sen herättämiseksi.

    Vastaa

62. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Viikin pel­loil­la on kuitenkin huo­mat­ta­va virk­istysar­vo. Henkilöko­htais­es­ti Viik­ki merk­it­see min­ulle ain­oaa paikkaa jos­sa olen näh­nyt lehmän muuten kuin kulku­vä­li­neen ikkunasta. 

    Ehdotan että Korkeasaa­reen peruste­taan pieni navetta.

    Vastaa

63. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongelm­na ei ole vain se, kuka pääsee golfia pelaa­maan vaan puoli neliök­ilo­metriä keskeistä kaupunki­maa­ta äärim­mäisen tehot­tomas­sa käytössä.

    Jos Tal­in golfkent­tä olisi viimeinen rak­en­tam­a­ton plänt­ti pil­ven­pi­irtäjiä täyn­näol­evas­sa kaupungis­sa, niin sit­ten vaa­timuk­set alueen rak­en­tamis­es­ta voisi kuul­lostaa perustel­lul­ta. Kuitenkin niitä puo­lianeliök­ilo­me­tre­jä taitaa löy­tyä aikalail­la enen­m­män kuin ko. alue.

    Niin kauan kuin täl­lainen ehdo­tus ei ole osa suurem­paa kokon­aisu­ut­ta, jos­sa vaa­di­taan myös esim. keskus­puis­toon rajoit­tuvien ryteiköi­den, siir­to­la­pu­u­tarho­jen ja pel­to­jen ottamista raken­nuskäyt­töön sekä nyky­is­ten lähiöi­den tiivistämistä, on turha toivoa golfin ystävien ymmärrystä.

    Vastaa

64. Osmo Soin­in­vaara: Voisi ottaa käyt­töön­Tukhol­man mallin. Kaduil­la on viikoit­tainen siivous­päivä, jol­loin autot pitää siirtää muualle. Näin saataisi­in myös nämä käyt­tämät­töm­nänä seiso­vat autotkin pakote­tuk­si pois kaduil­ta sik­si aikaa, kun omis­ta­ja viet­tää talvea ulkomailla.

    Mitäs jos mietit­täisi­in miten sen lumen saisi heti samoin tein pois sen sijaan, että se lumet liiskataan mon­een ker­taan pysäköi­ty­jen auto­jen kylki­in ja parin suo­jasään jäl­keen tulok­se­na on jää­val­li­tus, jon­ka pois­tamiseen tarvi­taan kalus­ton raskain tiekarhu?

    Vastaa

65. Juri Pakaste: Väärin­pysäköin­ti­ti­las­tot ker­to­vat vakavas­ta ongel­mas­ta, sil­lä vuosi­na 2011 ja 2012 tilas­toon on merkit­ty 1088 kpl häir­iötä aiheut­tanut­ta väärinpysäköintiä

    Siis ihan peräti melkein kolme väärin­pysäköin­tiä päivässä koko raitio­vaunuverkos­ton alueel­la, ja se on “vaka­va hait­ta” raitiovaunuliikenteelle. 

    Tämä ei minus­ta niikään ker­ro aivan ylet­tömänä rehot­tavas­ta väärin­pysäköin­nin kult­tuurista, vaan siitä, että raitio­vaunu kulkuneu­vona on äärim­mäisen haavoit­tuvainen mille tahansa häiriöille.

    VR muuten on saanut junansa kulke­maan viime talv­ina aiem­paa parem­min. Ehkä sieltä voisi oppia jotain ongelmi­in reagoimis­es­ta. En usko, että kansan syvät riv­it suuresti vas­tus­taisi­vat sitä, että ratikan tielle jäte­tyt autot hinataan välit­tömästi pois tieltä. Se ei tosin ehkä ole niin help­poa kuin kuvitel­laan, kos­ka suurin osa väärin­pysäköin­nistä ei liene inhot­tavia mer­su­ja ja bemare­i­ta, vaan tyl­siä, iso­ja ja painavia jakeluautoja.

    Vastaa

66. Kalle: Eli kun aurauk­sia ei enää hoide­ta asial­lis­es­ti, niin syn­tyy ongelmia. Kan­nat­ta­nee keskit­tää vähät aurauk­set spåra‑, ei bussireiteille.

    Ilmeis­es­ti tämä mielipi­de johtuu siitä, ettei raitio­vaunura­por­tis­sa ole ker­rot­tu auraa­mat­to­muud­es­ta koitu­via ongelmia lin­ja-autoli­iken­teelle..? Vähänkään objek­ti­iviselta näyt­tävä päätöshän vaatisi keskinäistä vertailua.

    Jos ker­ran raitio­vaunuli­iken­teen matkat ovat raportinkin mukaan pääasi­as­sa lyhy­itä eli siis usein kor­vat­tavis­sa käve­lyl­lä, niin auraushan pitää sil­loin pikem­minkin keskit­tää pitem­pi­in matkoi­hin eli bussiliikenteeseen.

    Tom­mi Uschanov: Eli noin vuosi­na 1500–1920 oli his­to­ri­as­sa vai­he, jol­loin asi­at oli­vat tässä suh­teessa parem­min. Mitä sil­loin oikein tapahtui?

    No ainakin yksi­ty­isautoilua taisi tuol­loin olla merkit­tävästi vähem­män. Pysäköin­tiäkään ei tain­nut tapah­tua kadun­var­teen nyky­i­sis­sä määrin.

    lurk­ki: Tässähän päätöstä on aja­mas­sa demokraat­tis­es­ti val­i­tun kaupung­in­val­tu­us­ton enem­mistö. Se byrokraat­ti­nen, autori­taari­nen polit­by­roo on kiis­tas­sa toisel­la puolella.

    Taitaa olla byrokraat­ti­nen, autoritääri­nen polit­by­roo kiis­tan molem­mil­la puo­lil­la. Yleen­sähän julk­ishallinto pait­si on poli­it­ti­nen myös nojau­tuu sekä byrokra­ti­aan että auk­tori­teet­ti­in. Muu on ihan höpöhöpöä.

    Vastaa

67. Daniel Fed­er­ley: jos liiken­nemerk­ki sal­lii pysäköin­nin ja auto on jätet­ty nätisti jalka­käytävän viereen.

    “… sulku­vi­ivan kohdalle, mil­loin ajoneu­von ja sulku­vi­ivan väli­in jää vähem­män kuin kolme metriä …” — eli maalaa­mal­la sulku­vi­i­va eri suun­tien ratikkakisko­jen väli­in, joko auto on pysäköi­ty liian lähelle sulku­vi­ivaa tai se on tarpeek­si kaukana kiskoista. Mut­ta Helsingis­sä on myös pätk­iä bus­sikaisto­ja, joi­hin saisi pysäköidä vapaasti myös pysäköin­nin­valvon­nan mukaan (pysähtymiskiel­tomerk­it puuttuvat).

    Vastaa

68. Michael Perukan­gas: Omis­t­a­mi­nen ei ole perusoikeus …

    Kyl­lä se vaan on. Kuten wikipedi­akin ker­too, peru­soikeudet ovat kansal­lises­sa perus­tus­lais­sa val­tion kansalaisilleen ja muille val­tion oikeu­denkäyt­töpi­iris­sä oleville takaa­mat oikeudet. Suomen perus­tus­lais­sa taataan, että jokaisen omaisu­us on tur­vat­tu. Omaisu­u­den pakkol­u­nas­tuk­ses­ta yleiseen tarpeeseen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sääde­tään lailla.

    Vastaa

69. Juhani:

    Se mitä O.S. toteaa että jos golfkent­tä lahjoitet­taisi­in golfk­er­holle. On epäilemät­tä tot­ta. Pitää myös muis­taa että Helsin­gin kaupun­ki “myi” golfk­er­holle pilkkahin­taan raken­nuk­sia. Yksi raken­nuk­sista ei kel­van­nut ker­holle kos­ka oli kovin kovin huonos­sa kun­nos­sa. Talo myyti­in erik­seen. Tämän raken­nuk­sen hin­tapyyn­tö oli läh­es sama kun ker­holle “myy­dyt” raken­nuk­set yhteen­sä. Niin onhan tässä toimin­nas­sa jotain todel­la outoa.

    Tässäkin pohdin­nas­sa on taas tietoa, joka ei pidä paikkaansa. Ennen raken­nusten myyn­tiä, oli golf­seu­ra investoin­ut n 3,5 miljoon­aa euroa mainit­tui­hin kiin­teistöi­hin. Osan täy­del­liseti kor­jat­en osan täy­del­lis­es­ti museovi­ras­ton speksien mukaan uudelleen rak­en­taen. Myymätön raken­nus eli ns. Pehtoor­in­ta­lo on sen omis­ta­ja Helsin­gin kaupun­ki päästänyt läh­es purkukun­toon jät­tämäl­lä kaik­ki kor­jaus ja ylläpi­to­työt tekemät­ta yli 50 vuo­den ajal­ta. Klu­bi ei sitä kiin­teistöä mihinkään tarvitse, eikä sil­lä olisi ollut resursse­ja sen kor­jaamiseen. Arvio perusko­r­jauk­ses­ta suo­jeluko­hteen eri­ty­ispi­ir­teet huomioiden on/oli noin 2 miljpoon­aan euroa. Golf­seu­ra on rek­isteröi­ty yhdis­tys jon­ka tarkoi­tus­peränä on ylläpitää kent­tää jäsenistölleen. Se ei voi alkaa har­joit­ta­maan gryn­daus­ta tai muu­ta sen kaltaista liike­toim­intaa jäsenistön­sä riskillä.

    Vastaa

70. Poth1ue1: Mitäs jos mietit­täisi­in miten sen lumen saisi heti samoin tein pois sen sijaan, että se lumet liiskataan mon­een ker­taan pysäköi­ty­jen auto­jen kylki­in ja parin suo­jasään jäl­keen tulok­se­na on jää­val­li­tus, jon­ka pois­tamiseen tarvi­taan kalus­ton raskain tiekarhu?

    Sama kävi mielessä lauan­tai-aamu­na hanges­sa tar­poes­sa. Ratikkare­it­eil­lä aika pitkälle päästäisi­in jo sil­lä että niiden puhdis­t­a­mi­nen aloitet­taisi­in jo yöl­lä raskaal­la itsekuor­maaval­la kalus­tol­la, joka ei kasaa lun­ta pysäköi­ty­jen auto­jen kylki­in vaan vie sen samantien pois. Voi olla että lumilinko kan­nat­taisi jopa nos­taa kiskoille, kan­tavu­ut­ta olisi ainakin tarpeek­si eikä ohjauk­sen kanssa olisi niin tarkkaa.

    Ratikkare­it­tien var­rel­la sijait­se­vat taloy­htiöt saataisi­in mukaan talkoisi­in kul­jet­ta­mal­la kiskoille aamuyöl­lä kasat­tu lumi pois kaupun­gin piikki­in, jol­loin lun­ta ei tarvitse varas­toi­da siten että se kaven­taa pysäköin­tipaikko­ja. Muu liikenne on öisin kuitenkin niin vähäistä että kaduille sijoitet­tu­jen kaso­jen väistämi­nen ei ole ongelma.

    Liikenne sujuisi parem­min myös päivisin kun lume­na­joon käytet­täviä kuor­ma-auto­ja olisi liik­keel­lä vähem­män juurikin han­kalim­mil­la katuosuuksilla.

    Vastaa

71. Michael Perukan­gas: Helsingis­sä on kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja tyhjil­lään, joten ongel­mana ei ole ain­oas­taan asun­to­jen puute. Asun­to­ja on, mut­ta niitä ei ole tarpeek­si vapaana. Olen ehdot­tanut aikaisem­minkin, että tyhjänä pitämistä pitäisi verot­taa vas­taa­van­laisen asun­non käyvän markki­navuokran ver­ran, ei vuokraamis­es­ta, pait­si sit­ten kun pyy­de­tään markki­nahin­nan ylit­tävää vuokraa, jol­loin tämä markki­nahin­nan yli­tys tulisi verot­taa sataprosenttisesti.

    Mikä on asun­non tyhjänä olemista? Mik­si asun­to­ja on tyhjänä? Vak­i­naisen asukkaan puut­tumi­nen ei tarkoi­ta sitä, että asun­to olisi aidosti tyhjänä. Asun­to­ja on toimis­tokäytössä, keikkakämp­pinä, laitosvan­huk­sil­la, perikunnilla.

    Kak­si resep­tiä tyhjien asun­to­jen ongel­maan: käypään arvoon sidot­tu tun­tu­va kiin­teistövero, laitosasukkaille oman asun­non vuokran vapaut­ta­mi­nen laitosmaksukäytöstä.

    Vastaa

72. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongelm­na ei ole vain se, kuka pääsee golfia pelaa­maan vaan puoli neliök­ilo­metriä keskeistä kaupunki­maa­ta äärim­mäisen tehot­tomas­sa käytössä. 

    Niin, ja Keskus­puis­to­han raken­netaan ensim­mäisenä. Ole­tan tässä, että lenkkipoluis­taan huoli­mat­ta Keskus­puis­to on keskimäärin tehot­tomam­min käytet­tyä aluet­ta kuin Tali.

    Vai onko jokin syy, mik­si Tali tulee noil­la antamis­llasi kri­teereil­lä raken­net­tavak­si ennen Keskuspuistoa?

    Vastaa

73. Tapio: Näin­hän on tehty kaikissa sivistys­mais­sa jo ajat sitten. 

    Sit­ten täy­tyy saa­da kanssa kaikkien puis­to­jen ympärille aidat ja por­tit kiin­ni klo 21 tai viimeistään 22. Kos­ka näin­hän on tehty kaikissa sivistys­mais­sa jo ajat sitten.

    Vastaa

74. Poth1ue1:
    Niin kauan kuin täl­lainen ehdo­tus ei ole osa suurem­paa kokon­aisu­ut­ta, jos­sa vaa­di­taan myös esim. keskus­puis­toon rajoit­tuvien ryteiköi­den, siir­to­la­pu­u­tarho­jen ja pel­to­jen ottamista raken­nuskäyt­töön sekä nyky­is­ten lähiöi­den tiivistämistä, on turha toivoa golfin ystävien ymmärrystä. 

    Tai juuri kenenkään ei-viher­pop­ulistin ymmär­rystä. Niin läpinäkyvää on tämä touhu, mitä oma­l­ta osaltaan mm. nim­imerk­ki Jaakko on tuonut ansiokkaasti esiin.

    Vastaa

75. ViherinssiKak­si resep­tiä tyhjien asun­to­jen ongel­maan: käypään arvoon sidot­tu tun­tu­va kiin­teistövero, laitosasukkaille oman asun­non vuokran vapaut­ta­mi­nen laitosmaksukäytöstä. 

    Jälkim­mäiseen: Entäs jos kon­fiskoitaisi­in vuokras­ta jokin pros­ent­tio­su­us (vaik­ka 20% tai vähem­mänkin) laitos­mak­sui­hin. Kaik­ki voittaisivat.

    Vastaa

76. Juho, val­tu­us­to var­maan äänestää Keskus­puis­ton rak­en­tamisen selvit­tämis­es­tä, jos siihen halua löy­tyy. Et ei sun var­maan tarvii mure­htia. Kysäse vaik­ka val­tu­ute­tul­ta, jota äänestit, että mites olis?

    Vastaa

77. Juho Laatu: Niin, ja Keskus­puis­to­han raken­netaan ensim­mäisenä. Ole­tan tässä, että lenkkipoluis­taan huoli­mat­ta Keskus­puis­to on keskimäärin tehot­tomam­min käytet­tyä aluet­ta kuin Tali.

    Vai onko jokin syy, mik­si Tali tulee noil­la antamis­llasi kri­teereil­lä raken­net­tavak­si ennen Keskuspuistoa?

    Tässä keskustelus­sa on tul­lut ilmi, että golfkent­tää käyt­tää vuosit­tain 5500 eri pelaa­jaa. Golfken­tän koko on 47 hehtaaria. Eli toisin sanoen ken­täl­lä on reilu sata käyt­täjää hehtaaria kohden.

    Siir­to­la­pu­u­tarhois­sa on noin 25 pal­staa hehtaar­il­la, ja jos olete­taan pal­stoil­la ole­van ainakin per­heen ver­ran käyt­täjiä + muu­ta­mat kaver­it, käyt­töaste on jotakuinkin sama kuin golfkentällä.

    Keskus­puis­ton koko on pel­toi­neen 1000 hehtaaria. Käyt­täjämääriä en nyt ihan äkkiä löytänyt, mut­ta kyl­lä se aika suuren ihmis­määrän “lähipuis­to” on.

    Kaivopuis­toa on myös esitet­ty tässä ketjus­sa raken­net­tavak­si. Puis­ton koko on noin parikym­men­tä hehtaaria vähän rajauk­ses­ta riip­puen, ja käyt­täjiä jo pelkästään vap­puna 30 000. Käyt­töaste golfkent­tään ver­rat­tuna siis yli kym­menker­tainen. Ja Espan puis­to pyöri­nee jos­sain ihan omis­sa luvuissaan.

    Omas­ta mielestäni siir­to­la­pu­u­tarhat voisi hyvin gryn­da­ta, ja kyl­lä keskus­puis­tostakin kestäisi naker­taa aika iso­jakin palo­ja. Mut­ta ei se golfkent­tää yhtään järkeväm­mäk­si maankäytök­si tee.

    Vastaa

78. teekkari:
    Omas­ta mielestäni siir­to­la­pu­u­tarhat voisi hyvin gryn­da­ta, ja kyl­lä keskus­puis­tostakin kestäisi naker­taa aika iso­jakin palo­ja. Mut­ta ei se golfkent­tää yhtään järkeväm­mäk­si maankäytök­si tee.

    Kysymys onkin arvo­valin­noista. Onko golf-kent­tä se tila, jon­ka maankäyt­töä Helsingis­sä pitäisi ensim­mäisek­si muut­taa? Vai esimerkik­si laa­jat kaupun­gin omis­ta­mat vil­jel­lyt pel­toalueet? Helsin­ki on has­sua kyl­lä yksi Suomen suurim­mista maat­alous­tukien saa­jista. Van­taa on pystynyt varsin tyy­likkäästi rak­en­ta­maan Kar­tanonkosken alueen Van­taan­joen var­teen, mut­ta Helsin­gin puolel­la jokea vas­taa­vat alueet ovat sitkeästi peltona. 

    Jos min­un pitää vali­ta, on Tal­in kar­tano ja golf-kent­tä enem­män säi­lyt­tämisen arvoista kult­tuuri­maise­maa kuin Helsin­gin omis­ta­mat pel­toalueet. Mut­ta vain toisen rak­en­tamista on help­po perustel­la populistisesti.

    Vastaa

    1. Kysymys on myös siitä, minne on ole­mas­sa joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja minne ei ole. Tal­in kar­tanomiljöötä ei kukaan ole ehdot­tanut raken­net­tavak­si. Jos joutuu perustele­maan näköko­htaan­da val­heel­lisil­la väit­teil­lä, on yleen­sä väärässä.

       Vastaa

79. juminy:
    Juho, val­tu­us­to var­maan äänestää Keskus­puis­ton rak­en­tamisen selvit­tämis­es­tä, jos siihen halua löy­tyy. Et ei sun var­maan tarvii mure­htia. Kysäse vaik­ka val­tu­ute­tul­ta, jota äänestit, että mites olis? 

    En arvail­lut val­tu­us­ton mielipi­de­jakau­maa, vaan pohdin vain OS:n perustelu­ja. Jos ongel­ma ei ole se, kuka golfia pääsee pelaa­maan, vaan se, että maa-alue on tehot­tomas­sa käytössä, Keskus­puis­to näyt­täisi ole­van OS:lle oikein sopi­va tiivistämisen kohde.

    Taustal­la voit havai­ta arvailu­ni, että myös sil­lä on jotain tekemistä asian kanssa, että Talis­sa har­raste­taan “väärää” har­ras­tus­ta väärien city­maas­turi-ihmis­ten toimes­ta. Keskus­puis­tossa har­ras­tuk­set ovat var­maankin “oikeampia”. OS on ehkä rehelli­nen siinä mielessä, että ei ole väliä sil­lä kuka pelaa, vaan sil­lä, että kukaan ei pelaisi tuol­laista peliä ;-). Mut­ta pelkkä tiivistämis­ar­gu­ment­ti ei oikein ole riit­tävä peruste. Jotain muu­takin takana on. Jostaisn syys­tä Tali näyt­täisi ole­van OS:n mielestä virk­istysalueena vähäar­voisem­pi kuin Keskuspuisto.

    No, näistä syistä tiedustelin, onko muitakin perustei­ta juuri Tal­in rak­en­tamiselle kuin tuo tiivistämis­ar­gu­men­ti — joka siis tekee keskus­puis­tos­ta Talia luon­te­vam­man kohteen. Jos ei mui­ta seli­tyk­siä ole, arvailen että yllä kir­joit­ta­mani ei ole hirveän kaukana totu­ud­es­ta. Ehkä tässä vain yksi filosofinen ryh­mit­tymä hävit­tää kil­pail­e­van filosofi­an kan­nat­ta­jien harrastusalueita.

    En äänestä Helsin­gin vaaleis­sa, joten jätän lop­putu­lok­sen arvailut, lob­bailut edus­ta­jien suun­taan, ja äänestämisen muille. Min­un osuuteni on tässä ehkä vain keskustelu keskustelun argu­men­toin­nista ja yleinen huoli pääkaupunkimme tulevaisuudesta.

    Vastaa

80. teekkari: Tässä keskustelus­sa on tul­lut ilmi, että golfkent­tää käyt­tää vuosit­tain 5500 eri pelaa­jaa. Golfken­tän koko on 47 hehtaaria. Eli toisin sanoen ken­täl­lä on reilu sata käyt­täjää hehtaaria kohden. 

    On myös todet­tu, että alueel­la on muu­takin kuin golf-liikun­taa, ja että käyt­töä voisi tehostaa luop­umal­la sul­je­tun ker­hon käytännöstä.

    Keskus­puis­ton koko on pel­toi­neen 1000 hehtaaria. Käyt­täjämääriä en nyt ihan äkkiä löytänyt, mut­ta kyl­lä se aika suuren ihmis­määrän “lähipuis­to” on.

    Keskus­puis­ton tar­joamia lenkkipolku­ja voi ver­ra­ta Tal­in tar­joami­in lenkkipolkui­hin. Kukaties yhtä käytet­tyjä?? Taliss­sa lisäk­si golfia, ja keskus­puis­tossa ryteikköä (hie­man kärjistäen 😉 ).

    Omas­ta mielestäni siir­to­la­pu­u­tarhat voisi hyvin gryn­da­ta, ja kyl­lä keskus­puis­tostakin kestäisi naker­taa aika iso­jakin palo­ja. Mut­ta ei se golfkent­tää yhtään järkeväm­mäk­si maankäytök­si tee.

    Kukin naker­takoon “vas­tus­ta­jien” har­ras­tusym­päristöjä. Minus­ta hyvä kaupunkiym­päristö tar­joaa monipuolisia har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia kaikille. Minus­ta Esplanadin puis­tokin on val­lan lois­ta­va jut­tu, vaik­ka onkin ilmeinen “tuh­laus” kaupun­gin tiivistämis­näkökul­mas­ta. En kat­so kaupun­gin tiivistämistä edes tarpeel­lisek­si, saati niin vält­tämät­tömäk­si tarpeek­si, että sen tieltä tulisi rai­va­ta pois Helsin­gin tun­ne­tu­im­mat maamerk­it ja monien ihailemat kaupun­gin arvos­tus­ta ja sädeke­hää lisäävät his­to­ri­al­liset kohteet.

    Minus­ta olisi parem­pi tehä lin­na­rauha, ja jät­tää autop­uolue­laisille heitä eri­tyis­es­ti viihdyt­täviä kohtei­ta ja vihreille heitä eri­ty­ses­ti viihdyt­täviä kohtei­ta. Mut­ta tietenkin, jos kaik­ki pää­sevät sop­u­un siitä, että tiivistämi­nen on tärkein kri­teeri, sit­ten ei muu­ta kuin tiivistämään vielä jäl­jel­lä ole­via kulttuuri‑, luonto‑, maise­ma- ja virkistyskohteita.

    Vastaa

81. Koti-isä…Sitä ennen kan­nat­taa rak­en­taa pienen piirin eksklusi­ivises­sa käytössä ole­vat aidatut alueet…

    Tuo ker­too kaiken! 😀 Kaavoitus­poli­ti­ikkaakin kan­nat­taisi tehdä jol­lain muul­la perus­teel­la kuin suun­na­ton kateus. 

    Itse henkilöko­htais­es­ti en voi sietää ihmisiä, joil­la ei ole agen­dal­la mitään muu­ta kuin kateus. Pitää kyetä argu­men­toimaan asi­a­sisäl­löl­lä ollak­seen uskottava.

    Vastaa

82. Osmo Soin­in­vaara:
    Eihän niitä katu­ja pysty auraa­maan, kun ne on reunustet­tu pysäköidyillä … 

    Tuos­ta onen samaa mieltä. Torit automaat­tis­es­ti pysäköin­tipaikoik­si kun ensi­lu­mi tulee ja kadut ker­ran viikos­sa tyhjik­si. Samal­la kaduil­ta pois­tu­vat pitkäaikaisi­ly­tyk­sessä ole­vat autot parem­min niille sopivi­in tiloihin. 

    Auraus on kyl­lä osin tekni­nenkin ongel­ma. YouTubessa on amerikkalainen pätkä, miten asia hoide­taan siel­lä järeil­lä lin­goil­la. Katu on auki ker­ta ajolla. 

    Lisäk­si aut­taa, kun helsinkiläiset vih­doin ymmärtävät ettei kan­na­ta ostaa pieniä kak­sive­toisia auto­ja. Tääl­lä tarvi­taan näil­lä aurauk­sil­la isoa neliv­e­toista. Neliv­e­toau­to­jen soisi muutenkin taas yleistyvän mon­es­takin syystä.

    Vastaa

83. Daniel Fed­er­ley:
    …Tilan­net­ta ei auta myöskään se, että ratikatkin kas­va­vat lev­eyt­tä; uudet Artic­it ovat 10 cm lev­eämpiä kuin van­hempi kalusto. 

    Tuo pitää paikkansa ja on paha virhe! Spåran yksi etu on ollut tehokas tilankäyt­tö, minkä kil­pailue­dun spåra nyt osit­tain menettää. 

    Kuu­luu samaan sar­jaan edel­lisen tilauk­sen esteet­tömyys­vaa­timuk­sen kanssa. Kuka­han senkin kuningasa­jatuk­sen ajoi läpi kri­teerei­hin? Samas­ta spåras­ta­han on ole­mas­sa myös toimi­va versio!

    Vastaa

84. Tapio Pel­to­nen: Jälkim­mäiseen: Entäs jos kon­fiskoitaisi­in vuokras­ta jokin pros­ent­tio­su­us (vaik­ka 20% tai vähem­mänkin) laitos­mak­sui­hin. Kaik­ki voittaisivat.

    Tai jospa omaisu­us voitaisi­in osit­tain myy­dä hoidon mak­samisek­si, ei se van­hus sitä enää kuoltuaan tarvitse. Puhe van­hus­ten­hoidon vähäi­sistä varoista ei ota huomioon mak­set­tu­ja omis­tusasun­to­ja ja osakesalkkuja.

    Vastaa

85. Michael Perukan­gas:
    Olen ehdot­tanut aikaisem­minkin, että tyhjänä pitämistä pitäisi verot­taa vas­taa­van­laisen asun­non käyvän markki­navuokran ver­ran, ei vuokraamis­es­ta, pait­si sit­ten kun pyy­de­tään markki­nahin­nan ylit­tävää vuokraa, jol­loin tämä markki­nahin­nan yli­tys tulisi verot­taa sataprosenttisesti.

    Miten täl­laises­sa tilanteessa voisi olla mitään markki­navuokraa? Tuo “markki­navuokra” olisi oma lakin­sa, sil­lä kukaan ei voisi tosi­asi­as­sa nos­taa vuokraa sitä korkeam­malle, joten markki­noi­ta ei enää olisi.

    Vastaa

86. ‘Yleen­sähän julk­ishallinto pait­si on poli­it­ti­nen myös nojau­tuu sekä byrokra­ti­aan että auk­tori­teet­ti­in. Muu on ihan höpöhöpöä.’ (anonyy­mi)
    Kaupung­in­val­tu­u­tut on valit­tu, hei­dät voidaan jät­tää val­it­se­mat­ta jatkos­sa, ja heil­lä on ainakin jonkin­lainen vas­tuu kaupun­gin toiminnasta.
    Virkamiehistöä ei vali­ta vaaleis­sa, he eivät lähde kulumal­lakaan, eikä vas­tu­u­ta näytä ole­van haitak­si asti.

    Vastaa

87. Tapio Pel­to­nen: Jälkim­mäiseen: Entäs jos kon­fiskoitaisi­in vuokras­ta jokin pros­ent­tio­su­us (vaik­ka 20% tai vähem­mänkin) laitos­mak­sui­hin. Kaik­ki voittaisivat.

    Lie­nee aika real­isti­nen ole­tus, jos ajat­telee vapau­tu­vien asun­to­jen määrän käteen jäävän rahan monot­o­nisek­si funk­tiok­si. Mitä enem­män vuokraamis­es­ta jää van­huk­selle (tai yleen­sä hänen omaisilleen) käteen, sitä enem­män asun­to­ja vapautuu.

    Funk­tion tarkan muodon arvaami­nen on vaikeaa. Mikään ei tietenkään estä sitä, että tehdään ensin vaik­ka 50/50 ‑sään­tö ja kat­so­taan, mitä tapah­tuu. Pros­ent­tia kan­nat­taa alen­taa ainakin niin kauan, kun yhteiskun­nalle tule­va rahamäärä (joka nyt on käytän­nössä nol­la) ja saatavil­la ole­vien vuokra-asun­to­jen määrä (joka nyt on tätä kaut­ta myös suun­nilleen nol­la) kasvavat.

    Riskipuolel­la on asi­akas­mak­su­jen laskem­i­nen jonkin kier­tokon­stin kautta.

    Toinen huomioita­va jut­tu tulee siitä, että tässä maail­mas­sa henkises­ti ole­vien van­hus­ten kohdal­la on aika luon­nol­lista, että he kysyvät, mitä he itse hyö­tyvät asun­ton­sa vuokraamis­es­ta. Aina se ei riitä moti­vaa­tiok­si van­huk­selle (tai edes perikun­nalle), että perikun­ta hyötyy.

    Tämän ympärille voisi jopa rak­en­taa jotain yhteiskun­nan jär­jestämiä palvelui­ta. Jos van­hus suos­tuu anta­maan kämp­pän­sä vuokralle, yhteiskun­ta huole­htii tavarat siis­tisti varas­toon van­huk­sen lop­puelämän ajak­si ja hoitaa vuokraamisen käytän­nöt. Yli­jäämä toimite­taan van­huk­sen käyt­töön, ja sil­lä pitää olla ostet­tavis­sa jotain van­huk­sen itsen­sä arvosta­maa luksusta.

    Vastaa

88. Juho Laatu: Niin, ja Keskus­puis­to­han raken­netaan ensim­mäisenä. Ole­tan tässä, että lenkkipoluis­taan huoli­mat­ta Keskus­puis­to on keskimäärin tehot­tomam­min käytet­tyä aluet­ta kuin Tali.

    Toden­näköis­es­ti ole­tat väärin, kos­ka Keskus­puis­to on erit­täin vilkkaal­la ulkoilukäytöl­lä. Kävi­jämäärältään Suomen suurin golfkent­tä sijait­see alueel­la, juuri nyt Palo­heinän ladut ovat tur­vok­sis­sa hiihtäjistä, jne.

    Keskus­puis­to on kuitenkin iso alue, ja sen eri alueil­la on eri­lainen käyt­täjämäärä ja virk­istysar­vo. Rak­en­tamisen kannal­ta mah­dol­lisuuk­sia on käytän­nössä pohjoiso­sis­sa, kos­ka Palo­heinän ja Hal­tialan eteläpuolel­la puis­toalue on jo erit­täin kapea luku­unot­ta­mat­ta Pirkkolan urheilupuistoa.

    Pohjoisosas­sa rak­en­tamista rajoit­ta­vat suo­jelu­alueet ja joen­ran­ta. Tuo­marinkylän pohjois­puolel­la ole­vaa pel­toa voisi vielä naker­taa, samoin ehkä Hakun­in­maan ja puis­ton välistä pel­toa. Jok­eri 2 naker­taa sekin oma­l­ta osaltaan puis­toa. Kuninkaan­tam­men valmis­tu­mi­nen taas lisää käyt­täjämääriä pohjoisosassa.

    Tässä mielessä ver­tailu Keskus­puis­ton ja Tal­in välil­lä on vaikea, kun alueet ovat erikokoisia. Jos Keskus­puis­ton muut­tamista asumiskäyt­töön mietitään, olisi syytä määritel­lä vähän tarkem­min sitä, mitä ja mis­sä raken­netaan. Jos järkevät ver­tailuko­h­dat löy­tyvät, han­kkei­den hyö­ty­jen ja hait­to­jen ver­tailu on erit­täin suositeltavaa.

    Ilman tarkem­paa määrit­te­lyä ain­oa var­ma ver­tailu Tal­in golfken­tän ja Keskus­puis­ton välil­lä on se, että Palo­heinän golfkent­tää ei pidä ottaa raken­nuskäyt­töön, kos­ka se on alal­taan pienem­pi, kauem­pana keskus­tas­ta ja kävi­jämäärältään huo­mat­tavasti suurem­pi. Lisäk­si se on jokkiskent­tä, joka nimeno­maan pyrkii saa­maan golf­fia laa­jan piirin harrastukseksi.

    Siir­to­la­pu­u­tarhat sopi­vat kuitenkin keskustelu­un varsin oivasti, kos­ka ne ovat hyvin saman­tyyp­pisiä kuin golfken­tät, pääosin pienen piirin ilo­ja, joil­la voi olla jotain yleisem­pää virk­istys­merk­i­tys­tä muillekin.

    Malmin lento­kent­tä taas on vähän eri kat­e­go­ri­an jut­tu. Sille oli jo järkevä siir­to­su­un­nitel­ma Por­vooseen, mut­ta pienen piirin yksi­tyi­nen etu esti han­kkeen. Lento­ken­täl­lä on pääosin muu­ta kuin virk­istysar­voa, joten sen ver­taami­nen virk­istysko­hteisi­in ontuu. (Lento­kent­tä pitäisi saa­da raken­nuskäyt­töön, mut­ta ilman vai­h­toe­hto­ja pat­ti­ti­lanteesta on vaikea päästä eteenpäin.)

    Vastaa

89. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys on myös siitä, minne on ole­mas­sa joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja minne ei ole.

    Kuvit­telisi että nämä kaik­ki laa­jem­mat rak­en­ta­mat­tomat alueet (Tali, Malmin kent­tä, Kivi­nok­ka, siir­to­la­pu­u­tarhat, Viikin pel­lot jne) laitet­taisi­in jol­lain kri­teereil­lä järjestyk­seen, esim etäisyys keskus­tas­ta, etäisyys raideli­iken­teestä jne) ja niiden poh­jal­ta esitet­täisi­in rak­en­tamista tai rak­en­ta­mat­ta jät­tämistä. Nyt kun ain­oa kri­teeri tun­tuu ole­van että jos oman puolueen kan­nat­ta­jat eivät käytä aluet­ta niin sen rak­en­tamista ehdote­taan, ja jos taas oman puolueen kan­nat­ta­jat viihtyvät jol­lain alueel­la, se sit­ten säi­lytetään nykytilassaan.

    Vastaa

90. IsoH:
    Jos min­un pitää vali­ta, on Tal­in kar­tano ja golf-kent­tä enem­män säi­lyt­tämisen arvoista kult­tuuri­maise­maa kuin Helsin­gin omis­ta­mat pel­toalueet. Mut­ta vain toisen rak­en­tamista on help­po perustel­la populistisesti.

    Tot­ta hel­vetis­sä Tal­in kar­tanon kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas maisema­puis­to pitää sel­l­aise­na säi­lyt­tää, eikä kukaan ole sen tuhoamista esit­tänytkään. Päin­vas­toin ylimääräis­ten hiekkakuop­pi­en tasoit­ta­mi­nen nur­mikok­si ja yliväljien väylien ennal­lis­t­a­mi­nen istu­tuksin puis­tok­si tekee alueesta aikaa myö­den entistäkin arvokkaam­man, varsinkin kun se vielä saadaan kaikkien kaupunki­lais­ten käyttöön.

    Vastaa

91. Viherinssi: Toden­näköis­es­ti ole­tat väärin, kos­ka Keskus­puis­to on erit­täin vilkkaal­la ulkoilukäytöllä. 

    En ole var­ma. Myös Talis­sa on gol­farei­den lisäk­si lenkkeil­i­jöitä. Ehkäpä paikalliset käyt­tävät sitä yhtä run­saasti kuin Keskus­puis­toa käytetään. Keskus­puis­tossa on paljon “pöheikköä”, Talis­sa taas suurin osa pin­ta-alas­ta on val­jastet­tu enem­män tai vähem­män tehokkaasti virkistyskäyttöön.

    Jos min­ul­ta kysyt­täisi­in, pitäisin var­maankin sekä Keskus­puis­ton, Tal­in, Malmin että siir­to­la­pu­u­tarhat. Minus­ta ne ovat kaik­ki arvokkai­ta ja arvostet­tu­ja Helsin­gin osia. En pidä Helsin­gin tiivistämis­tavoit­tei­ta vas­taavas­sa arvos­sa. Sel­l­aiseen en oikeas­t­aan näe mitään tarvet­ta. Nykyi­nen kaupunki­rakenne Tal­in kaltai­sine keitaineen on ihan viehättävä.

    Mitäköhän ne niin tärkeät tiivistämis­ar­gu­men­tit ovat, jot­ka edel­lyt­tävät monien his­to­ri­al­lis­ten ja viihtyvyyt­tä tuovi­nen kohtei­den tuohoamista?

    Vastaa

92. Jaakko:

    Jaakko ker­toi että Tal­in golfk­er­ho ”Clu­bi” on investoin­nut isohkon raha­sum­man Tal­in raken­nuk­si­in. Jaakol­ta saat­toi uno­htua ker­toa paljonko Helsin­ki lait­toi rahaa näi­den golfk­er­holle ”myy­ty­jen” raken­nusten kun­nos­tuk­seen. ”Pehtoor­in­ta­lo on sen omis­ta­ja Helsin­gin kaupun­ki päästänyt läh­es purkukun­toon jät­tämäl­lä kaik­ki kor­jaus ja ylläpi­to­työt tekemät­ta yli 50 vuo­den ajal­ta”. jopa Jaakko tietää että tämä väite on Alkaa P.… Eikö tässä rak­enuk­sess­sa asunut tal­in ken­tän hoita­jat vai oletko uno­htanut että niitä kent­tiä hoidetaan.
    Jaakko var­maan myös ymmärtää ettei sel­l­aisia raha­sum­mia sijoite­ta jos ei ole mitään takauk­sia ker­hon jatkumisessa…
    Mut­ta Jaakolle tiedok­si että olen täysimit­taisen (18) puolesta.

    Vastaa

93. Mik­si halu­at viedä meiltä vähä­varaisil­ta vuokra-asu­jil­ta, joil­la ei ole autoa eikä kesämökkiä luon­nos­ta naut­timisen ilon eikä mak­sa mitään? Kesäl­lä olen alueel­la liikkunut ris­ti­in rasti­in 30 vuot­ta eivätkä ole golf­far­it häirin­neet. Ympäristö on sopi­vasti hyvin hoidet­tua päin­vas­toin kuin mon­et kaupun­gin puis­tot. Ja talvel­la pääsen hiihtämään läh­es suo­raan kotiovelta. Kan­nat­taa käy­dä alueel­la itse tutus­tu­mas­sa ja totea­mas­sa, että meitä tuulipuku­laisia liikkuu alueel­la ruuhkaan asti. Ja voisin kuvitel­la, että vihreänä ymmär­rät alueen ekol­o­gisen merk­i­tyk­sen kaupun­gin “keuhkoina”.

    Vastaa

94. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joutuu perustele­maan näköko­htaansa val­heel­lisil­la väit­teil­lä, on yleen­sä väärässä. 

    Totu­us (ven. prav­da) taitaa olla vain ihmis­ten korvien välissä?

    OS:

    “Tuo 47 hehtaaria on vuokrat­tu muodol­lista vuokraa vas­ten (vuokra taitaa olla luokkaa 0,008 euroa neliöltä kuukaudessa) pienelle sul­je­tulle golfklubille.”

    Jaakko:

    “Kent­tä ei ole sul­jet­tu vaan avoin. Per­jan­taista sun­nun­tai­hin ei ole mitään rajoit­tei­ta pelaamisen suh­teen, pait­si tasoi­tus­ra­joi­tus, kuten muil­lakin ken­til­lä. Vuo­den 2013 pela­tu­ista kier­roksista ( n. 26.000 kier­rosta) vieraspelaa­jat pela­si­vat 9.000 kier­rosta. Siis 33% kaik­ista peleistä. Yhteen­sä ken­täl­lä pelasi 5.500 eri pelaa­jaa joista 4.600 oli vierai­ta. Kent­tä ei ole sul­jet­tu vaan päinvastoin.”

    Kaupung­in­hal­li­tuk­sen kokouspöytäkirjat:

    “Tal­in kent­täalueesta ehdote­taan perit­täväk­si saman­ta­soista vuokraa kuin Palo­heinän golfken­tästä per­itään. Palo­heinän ken­tän vuokra vuon­na 2008 on 0,127 euroa/m2 vuodessa. Vuosaaren golfken­tän vuokra on 0,120 euroa/m2 vuodessa.

    Vuokrat­ta­van alueen koko on 47,32 ha, joten vuo­sivuokrak­si saadaan 0,127 euroa/m2 x 473200 m² = 60 096,40 euroa.

    …hoitolu­ok­i­tuskar­tan mukainen eri­ty­isalue eli varsi­nainen golfin pelikent­täalue on n. 38 ha. Sen hoi­dos­ta tulee vas­taa­maan vuokralainen. Kar­tanoalueen kaut­ta kulkev­as­ta pääulkoil­ure­itistä vas­taa rakennusvirasto.”

    Lasku­toim­i­tus:

    0,127/12=0,0105833333333333333333333333333333333

    ps. onko edes matem­ati­ik­ka arvo­va­paa­ta? Val­het­ta vai totuutta?

    Sokeat mantrat

    huu­da niin lujaa
    että keskustelu hukkuu
    on turha kysyä sillä
    kuol­lut kul­ma on tuhottu
    ole samaa mieltä
    rakas­ta hurmosta
    tiedä näin toimimalla
    paran­namme maailman
    tais­telu pahaa vastaan
    on alkanut
    ja sinä tiedät kenen
    joukois­sa seisot
    anna tun­teen johdattaa
    ei epäilykselle
    saa antaa valtaa
    uskon­to tai aate
    yksi silmä ja yksi totuus
    kyseenalais­tam­a­ton auktoriteetti
    kat­so val­oon ja sokaistu
    lisää mantro­ja hei­dän mieliinsä
    jot­ka usko­vat mut­ta eivät
    koskaan halun­neet ymmärtää
    selit­tämätön saa
    seli­tyk­sen­sä valheista
    eris­tet­ty hyvä
    alkaa muis­tut­taa pahuutta
    uskon­to tai aate
    yksi silmä ja yksi totuus
    jos tämä on valoa
    halu­an vaeltaa pimeydessä
    uskon­to tai aate
    yksi silmä ja yksi totuus
    kuin­ka lam­paat käsittäisivätkään
    ettei paimeni­in ole luottamista
    sokea usko
    luot­ta­mus tuhot­tuun mysteeriin
    vah­va johta­ja, luo­tu dogmi
    isku­lau­seista mantroiksi
    keskustelu häviää
    huu­to­jen sekaan
    yhden taivas
    toisen helvetti

    Lyrics made by Atte Häkkinen.

    Vastaa

95. Juho Laatu: Mitäköhän ne niin tärkeät tiivistämis­ar­gu­men­tit ovat, jot­ka edel­lyt­tävät monien his­to­ri­al­lis­ten ja viihtyvyyt­tä tuovi­nen kohtei­den tuohoamista?

    No tule­vaisu­u­den asukkaat tietysti, jot­ka tosin tule­vat lähin­nä sik­si, että väk­isin tiivistetään:

    OS: Nyt Helsin­ki varautuu otta­maan vas­taan neljän­nesmiljoona asukas­ta enem­män. Tämä ei ole ennuste vaan suunnitelma.

    Vastaa

96. anonyy­mi: No tule­vaisu­u­den asukkaat tietysti, jot­ka tosin tule­vat lähin­nä sik­si, että väk­isin tiivistetään:

    Niin, sel­l­ainen­han Helsin­gin poli­ti­ik­ka valitet­tavasti on. Helsinkiläis­ten poli­itikko­jen enem­mistö saat­taa kan­nat­taa tätä poli­ti­ikkaa (kukaties asukkaidenkin, vaik­ka tuskin monikaan kan­nat­taa juuri oman lähivi­her­alueen­sa gryn­daamista), joten siihen puut­tumi­nen on han­kalaa, vaik­ka tuon poli­ti­ikan kat­sot­taisi­inkin ole­van asukkaiden tai maan kokon­aise­dun vastaista.

    Tietenkin voisi harki­ta joidenkin Helsin­gin osien pakkoli­it­tämistä naa­purikun­ti­in, jos Helsin­ki ei oma-aloit­teis­es­ti saa poli­ti­ikkaansa kun­toon. Ehkä joidenkin val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävien kohtei­den tuhoami­saikeet oli­si­vat riit­tävä peruste (Senaat­in­tori, Suomen­lin­na, Santahamina). 😉

    Vastaa

97. Juho Laatu: kukaties asukkaidenkin, vaik­ka tuskin monikaan kan­nat­taa juuri oman lähivi­her­alueen­sa gryndaamista

    Veikkaan­pa asukkaiden kan­nat­ta­van muiden kuin omien viher­aluei­den gryn­daamis­takin vain sik­si, että heille ker­ro­taan että jostain pitää nipistää.

    Hölmöähän tässä on se, että kukaan ei voita, jos asukkaat tyh­jen­netään Helsinkiin.

    Vastaa