Lapset vastuuseen vanhempiensa hoidosta?

Urpo Kan­gas on esit­tänyt, että Suomes­sakin, kuten melkein kaikissa muis­sa mais­sa, vas­tuu omien van­hempi­en van­hu­u­den hoivas­ta tulisi olla lap­sil­la, ainakin jos nämä ovat varakkai­ta. Olen itsekin poht­in­ut enem­män tai vähem­män ääneen samaa asi­aa – vuon­na 1970 tehty vas­tu­un siir­to yhteiskun­nalle taisi todel­la olla virhe – mut­ta tul­lut siihen tulok­seen, että asian muut­ta­mi­nen takaisin on kovin vaikeaa, kos­ka ihmiset ovat suun­nitelleet elämän­sä ja talouten­sa nykyisen hoival­u­pauk­sen mukaises­ti. Suuresti kun­nioit­ta­mani sosi­aalipoli­itikot Juho Saari ja Heik­ki Hiil­amo ovat jo ehti­neet leima­ta Urpo Kankaan ajatuk­sen epärealistiseksi. 

Mik­si melkein kaikkial­la muual­la nou­datet­tu käytän­tö olisi parem­pi kuin mei­dän omak­sumamme ulkois­t­a­mi­nen kunnalle? 

Suomen van­hus­ten­hoito on kallista ja laadul­taan huonoa.

En tarkoi­ta hoito olisi ammatil­lis­es­ti huonoa vaan, että van­hus­ten elämä Suomes­sa on kolkkoa ja epä­tyy­dyt­tävää. Vira­nomainen on vain har­voin yhtä hyvä omainen kuin oikea omainen. Van­hus­ten elämä on paljon miel­lyt­täväm­pää siel­lä, mis­sä omat lapset ovat heistä hoivavastuussa. 

Lapset voivat huole­htia omista van­huk­sis­taan joko aut­ta­mal­la heitä itse tai osta­mal­la nyky­istä kun­nal­lista hoivaa vas­taa­va hoito kunnal­ta tai jostain muual­ta. Tuo ostet­tu hoi­va olisi kansan­taloudel­lis­es­ti korkein­taan yhtä kallista kuin nyky­muo­toinen yhteiskun­nan jär­jestämä hoi­va, mut­ta itse jär­jestet­ty hoi­va voi olla selvästi halvem­paa. Mis­sä lapset ovat sen jär­jestämis­es­tä vas­tu­us­sa, on kehitet­ty kaiken­laisia kansalaisy­hteiskun­nan jous­tavia ratkaisu­ja, jot­ka jäävät meil­lä käyt­tämät­tä. Lähipi­iris­säni on tapaus, jos­sa lapset var­maankin mak­saisi­vat alak­er­ras­sa töis­sä ole­valle, että tämä piipah­taa pari ker­taa päivässä anta­mas­sa lääk­keet ja tuo­mas­sa ruuan. Nyt kun­nan työn­tek­i­jä tulee jostain kaukaa tekemään saman.

Tässä on tietysti se ongel­ma, että jos lapset jäävät pois töistä hoita­maan van­hempiaan, he ovat pois­sa työvoimas­ta ja siitä on taas omat työn tar­jon­taan liit­tyvät ongel­mat. Tätähän toisaal­ta halu­taan edis­tää omaishoidon tuel­la. Jos joku vetäy­tyy töistä van­hempiaan hoita­maan, hän on arvioin­ut tämän kokon­ais­arvios­sa edullisem­mak­si, vaik­ka menetet­ty palk­ka olisikin suurem­pi kuin mak­su oste­tus­ta hoi­dos­ta. Van­huk­sen hoidon laadun otta­mi­nen mukaan arviois­sa on aivan hyväksyt­tävää, vaik­ka se voikin alen­taa brut­tokansan­tuotet­ta. Tähän val­in­taan kuitenkin vaikut­taa vero­tus vinout­tavasti. Jot­ta veroki­ilas­ta johtu­vista syistä ei päädyt­täisi päin­vas­taiseen virheeseen, pitäisi yhteiskun­nan sub­ven­toi­da ostet­tua hoitoa vaik­ka koti­talousvähen­nyk­sel­lä niin, että vero­tuk­sen vaiku­tus neutraloituu. 

Las­ten rajoit­tam­a­ton vas­tuu van­huk­sis­taan voisi tietysti johtaa kohtu­ut­to­muuk­si­in. Joku voi demen­toitua kuusikym­men­tävuo­ti­aana ja elää satavuotiaaksi. 

Täl­laiset tapauk­set on toki mah­dol­lista kohtu­ullis­taa, mut­ta las­ten vas­tu­u­ta vielä parem­pi olisi Sin­ga­poren mallin mukainen pakkosäästämisjär­jestelmä. Siinä jokaisen on säästet­tävä tiet­ty osa ansio­tu­lois­taan muun muas­sa omi­in hoiva­menoi­hin­sa. Tuon pääo­man voi sitoa asun­toon. Kun rahaa tarvi­taan, asun­to myy­dään (siihen voi jäädä vuokralle) ja rahoil­la kus­tan­netaan hoi­va. Jos rahaa jää van­huk­sen kuol­lessa yli, lapset perivät sen. Näin lap­sillekin tulee insen­ti­ivi huole­htia van­huk­sis­taan myös itse. Van­huk­sen hoitoon ei käytet­täisi las­ten raho­ja vaan van­huk­sen omia säästöjä, mut­ta toisaal­ta lap­sil­ta voi men­nä per­in­tänä odotet­tu asun­to-osake, elleivät he huole­h­di van­hem­mis­taan itse. Nykyti­laan ver­rat­tuna tämä tarkoit­taisi sitä, että käytän­nössä las­ten vas­tuu rajoit­tuisi per­in­töo­su­u­teen tai lähin­nä asun­non osu­u­teen siitä. Toisaal­ta yhteiskun­ta takaa kun­nol­lisen hoidon, vaik­ka sosi­aal­i­tililtä rahat lop­puisi­vatkin.  Tähän jär­jestelmään siir­tymi­nen olisi kuitenkin vielä vaikeam­paa kuin viro­laiseen las­ten suo­raan vas­tu­useen vanhemmistaan. 

Me olemme valin­neet toisin, van­huk­semme hoide­taan huonos­ti ja kalli­isti. Olemme niin tot­tuneet nykyti­laan, että emme osaa muu­ta kuvitel­la. Keskimäärin tämä las­ten vas­tuu van­hem­mis­taan olisi lap­sille edullisem­pi, kos­ka nyt he mak­sa­vat sen veroina. 

Jär­jestelmää on erit­täin vaikea muut­taa toisek­si kesken kaiken. Tosin näin taide­taan pikkuhil­jaa kuitenkin tehdä. Julkisen val­lan anta­ma palvelulu­paus on kään­tymässä niin hep­poisek­si, että kelvol­lis­es­ta hoi­dos­ta on mak­set­ta­va itse. Köy­hien suku­jen van­hus­ten kannal­ta tämä vai­h­toe­hto on huonoin.

92 vastausta artikkeliin “Lapset vastuuseen vanhempiensa hoidosta?”

  1. Tämä on huonoin aja­tus ikinä. Joskus ihmis­ten väli­nen per­hey­hteys purkaan­tuu ja syys­tä. Mei­dän pitää vain yksinker­tais­es­ti tiput­taa van­hus­ten­hoidon taso sel­l­aisek­si että siihen on varaa.

    Me emme enää elä maail­mas­sa, mis­sä suku on sosi­aal­i­tur­van perusyk­sikkö, eikä me halu­ta sinne takaisin. Ter­ve­tu­lua län­tiseen maailmaan.

    Mä en muuten oma­l­ta kohdal­tani voi äänestää poli­itikkoa, joka pitää tätä edes hil­jais­es­ti hyvänä ideana.

  2. Ongel­mat alkaa jo siinä vai­heessa kun per­he alkaa suun­nitel­la use­an sukupol­ven yhteisas­umiseen sovel­tuvan talon rak­en­tamista. Eihän sel­l­aiseen niin vain raken­nuslu­paa saa.

    Saman katon alla asumises­sa eri sukupolvien kanssa sopuisas­ti on omat “haas­teen­sa”, vaik­ka oltaisi­in eril­li­sis­sä huoneis­tois­sa. Yhteiskun­nan olisi omien kus­tan­nusten­sa vuok­si syytä jopa kehitel­lä porkkanoi­ta täl­laisen asum­is­muodon suosimiseksi. 

    Tämä ei tietenkään voi velvoit­taa lap­sia kaik­keen hoivaan, mitä tule­man pitää. Läs­näolon tunne ja läheis­ten piipahtelukin voivat piden­tää ikään­tyvien mah­dol­lisuuk­sia asua “laitosten” ulkopuolella.

  3. Se oli kuitenkin var­maankin virhe, jol­ta oli vaikea vält­tyä; ja jostain syys­tä virhe, jota edelleen taide­taan pitää nerokkaana ratkaisuna tuol­la muual­la maail­mas­sa. Kan­nustin­vaiku­tuk­sethan ovat täysin per­verssit jos tiedostamme että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on luon­teeltaan luot­toko­rt­ti, jon­ka lasku mak­se­taan myöhem­min. Tämähän on hie­man kuin kollek­ti­ivi­nen piik­ki, jon­ka mak­sus­ta seu­raa­va sukupolvi on vas­tu­us­sa, ja tämän seu­raa­van sukupol­ven “tuot­tamiseen” ei kuitenkaan ole minkään­laista velvoitetta.

    Se, että tämä asia on jo läpeen­sä kus­tu, tarkoit­taa nyt lähin­nä sitä että tässä tilanteessa on mah­dol­lista joko 1) tar­jo­ta ruhti­naalli­nen lop­puelämä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä nyt eläköi­tyville tai eläköi­tyneille tai 2) siir­ryt­tävä rajoit­ta­maan jo tehtyjä vahinko­ja mah­dol­lisim­man paljon. Kum­mal­lako­han men­nään kevään eläkeratkaisuissa?

    Mik­si muuten van­hus­ten hoito Suomes­sa on eri­tyisen kallista?

  4. Minus­ta on tärkeää, että vahainkodeis­sa ja muis­sa hoito­laitok­sis­sa asuu myös sel­l­aisia ikäih­misiä, joista omaiset pysty­i­sivät tiukan paikan tullen huole­hti­maan. Näitä omaisia kiin­nos­taa sil­loin hoidon laatu. Ei ehkä kaikkia, mut­ta merkit­tävää osaa kuitenkin. Jos yhteiskun­ta hoitaa vain sel­l­aisia ihmisiä, joista kukaan ei väl­itä, hoito­laitok­sis­sa voi tapah­tua ties mitä kaltoinko­htelua, mikä ei ikinä tule ilmi. 

    Eli mielu­um­min vähän huonom­paa hoivaa kaikille kuin että osa jätetään ihan heitteille.

  5. Julkisen val­lan palvelulu­paus on ollut pelkkää tuulen humi­naa jo vuosikausia.

    Juuri tämän suun­taisia ehdo­tuk­sia tarvi­taan. Nyt vain lain­säätäjä töp­pöstä toisen eteen. Tässä on huo­mat­ta­va kansan­taloudelli­nen poten­ti­aali, eikä vaa­timus­ta huole­htia van­hem­mis­taan voi pitää kohtu­ut­tomana vaatimuksena.

  6. Suomel­la ei ole oikeasti rahaa nykyisen kaltaiseen sosi­aal­i­tur­vaan. Minus­ta on kuitenkin parem­pi tehdä muu­tos takaisin nor­maali­in jär­jeste­lyyn nyt, kuin muu­tamien vuosien päästä kun jär­jestelmä on konkassa. 

    Tähän muu­tok­seen toki liit­tyy myös veroas­t­een lasku. Veroas­t­een lasku mei­dän on joka tapauk­ses­sa pakko tehdä.

    Ital­ias­sa van­hus­ten­huolto on luke­mani mukaan aika pitkälti lait­tomien maa­han­muut­ta­jien varas­sa. Jokin mekanis­mi, jol­la Suomeen saadaan jälleen toimi­va kod­in­hoita­jien ammat­tikun­ta, on pakko tehdä.

    Päätök­set ovat kipeitä. Yhden sukupol­ven poli­itikot joutu­vat myön­tämään, ettei tämä unel­ma toi­mi. Vielä kipeäm­pää se on kansalaisille, jos päätök­siä ei kyetä tekemää. Kuun­telin eduskun­takeskustelua asas­ta toisel­la kor­val­la ja min­ua hirvit­ti!!! Ei minkään­laista kykyä tehdä tarvit­tavia päätöksiä.

  7. Van­hus­ten­hoidon kulut mak­se­taan veroista ajatuk­sel­la, että kyseessä on pakolli­nen van­hus­ten­hoito­vaku­u­tus, eikä se onnelli­nen joudu vararikkoon, jon­ka kohdalle osuu pitkään elävä dementiamummu.

    Van­hus­ten omaa omaisu­ut­ta voidaan käyt­tää hoidon kus­tan­ta­miseen. Perin­nön kokoon voi tuuri mielestäni kyl­lä vaikuttaa.

  8. Kuten todet­tu, mik­si lait­taa mui­ta vas­tu­useen, mik­si ihmisiä ei laite­ta itse vas­tu­useen omas­ta elämästään? Aina pitää löytää joku muu, jon­ka vas­tu­ulle asi­at laite­taan, yhteiskun­ta, lapset, jne.

  9. Ehdo­tus on täysi susi. Perus­ta­van­laa­tu­inen möh­läys siinä on, ettei sen tek­i­jä ole tain­nut ymmärtää, ettei lap­si voi vali­ta van­hempiaan. Sitä saa, mitä sat­tuu tulemaan. 

    Toinen moka on, ettei sen ehdot­ta­ja myöskään ymmär­rä, että. mon­et lapset jos pitävät van­hem­mis­taan huol­ta. Välit­tävät lapset pitävät huol­ta van­hempi­en­sa hoidon laadus­ta. Yksinäisem­mät van­huk­set jäävät kun­nan välit­tämisen varaan.

    Täl­lais­ten sam­makoiden sijaan olisi parem­pi huole­htia, että kun­nil­la on tarpeek­si resursse­ja varmis­taa van­hus­ten saa­van heille lak­isääteis­es­ti määrä­tyt palvelut.

    p.s. Näitä lak­isääteisiä palvelui­ta voisi kyl­lä kar­sia. Nyt kun­nat säästävät niistä pimit­tämäl­lä niitä. Vaa­ti­valle annetaan, hil­jaiset jäävät ilman.

  10. Tämän päivän Metro-lehdessä oli pikku-uuti­nen Helsin­gin väestön kehi­tyk­ses­tä. En oikein usko, että fil­ip­pi­iniläis­ten määrän nopea kasvu tarkoit­taa vain Fil­ip­pi­ineiltä saa­pu­vien sairaan­hoita­jien lisään­tymistä. Suuri osa koti­a­pu­lai­sista monis­sa Euroopan mais­sa on filippiiniläisiä.

    Vaik­ka pääosa tulisikin täl­lä het­kel­lä ulko­mail­ta muut­tavien lap­siper­hei­den koti­avuk­si, on suun­taus van­hus­ten­huol­lon kannal­ta hyvin ter­ve­tul­lut. Muu­tos on vält­tämätön, nykyisen kaltaiseen yhteiskun­tave­toiseen jär­jestelmään rahamme eivät riitä.

  11. Tiedemies:
    Kuten todet­tu, mik­si lait­taa mui­ta vas­tu­useen, mik­si ihmisiä ei laite­ta itse vas­tu­useen omas­ta elämästään? Aina pitää löytää joku muu, jon­ka vas­tu­ulle asi­at laite­taan, yhteiskun­ta, lapset, jne.

    Naulan kan­taan, taval­laan. Mut­ta ker­ro­han, mik­si ottaa itse vas­tu­u­ta kun voi sysätä vas­tu­un näkymät­tömän spagettihirviön/demokraattisen val­tion har­tioille? Mitä abstrak­tim­malle ja etäisem­mälle taholle kaiken vas­tu­un voi sysätä, sitä kivem­paa oma elämä on?

  12. Joskus on tul­lut kieli poskessa ajatel­tua että mitä jos Suo­mi perus­taisi val­ti­ol­lisen van­hus­si­ir­tokun­nan jon­nekin Afrikan ran­nikolle? Alku­un vaik­ka parikym­men­tä tuhat­ta vanhusta.

    Van­hus­ten­hoidon apuhenkilökun­ta (siivoo­jat, kok­it, yms.) olisi hävyt­tömän hal­paa. Rak­en­t­a­mi­nen samoin. Tuor­e­i­ta vihan­nek­sia ja hedelmiä saisi takapi­hal­ta polkuhin­taan ympäri vuo­den, eikä auringon pais­teessa D‑vitamiinin puu­tok­ses­takaan tarvit­sisi huole­htia. Paikallisille voitaisi­in perus­taa viereen koulu­ja, jois­sa opetet­taisi­in tarpeel­lisia taito­ja ja suomea; hyvin oppi­vat ja tehokkaik­si työtek­i­jöik­si osoit­tau­tuneet voitaisi­in sit­ten rekry­tä Suomen kansalaik­si, ja paika­ta sitä kaut­ta huolto­suhdet­ta. Tur­val­lisu­ud­es­ta vas­taisi puo­lus­tusvoimien nopean toimin­nan rauhan­tur­va­p­ataljoona, joka käyt­täisi siir­tokun­taa etu­var­tio­tukiko­htana ja koulutusalustana.

    Koko hom­ma voitaisi­in naamioi­da kehi­tysy­hteistyök­si (mitä se tietenkin myös osaltaan olisi), ja kerätä good­williä YK:ssa ja muual­la esit­telemäl­lä korkeaa kehi­tysavun BKT osuutta.

    Suo­ma­laisille van­huk­sille täl­lainen rantalom­a­hoivakoti voitaisi­in myy­dä lisä­mak­sullise­na palvelu­na, ja kat­taa tuo­tol­la van­hus­ten­hoitoa kotimaassa.

  13. Miten syr­jään­vetäy­tynyt, yhteiskun­nan tuil­la elämään oppin­ut nuori voi huole­htia vanhemmistaan?

    Pitäisi ajatel­la päin­vas­toin, että van­hempi­en vas­tu­ul­la on huole­htia jälkeläi­sistään, jot­ta he tule­vat toimeen ilman yhteiskun­nan tukia.

    Olemme 50 vuo­den kulut­tua tilanteessa, että van­hem­mat ovat ikän­sä eläneet yhteiskun­nan varas­sa ja hän­tä hoita­vat hänen lapsen­sa, jot­ka hekin elävät ja ovat eläneet ikän­sä yhteiskun­nan tuen varassa.

  14. Miten siihen ajatuk­seen, että lapset ovat vas­tu­us­sa van­hem­mis­taan, suh­teutetaan lapsettomat?

    Minä olen omas­ta tah­dostani lapse­ton, joten min­ua kait voikin syr­jiä, mut­ta mitenkäs ne, jot­ka kehi­tys­maa­henkises­ti ovat yrit­täneet han­kkia jälkikasvua huole­hti­maan heistä van­hu­u­den päiv­inään, mut­ta eivät ole onnistuneet?

  15. “Van­hus­ten elämä on paljon miel­lyt­täväm­pää siel­lä, mis­sä omat lapset ovat heistä hoivavastuussa.” 

    Tämä tietysti riip­puu niistä lap­sista, ja hei­dän suh­teestaan van­huk­seen. Kaik­ki lapset eivät ole kilt­te­jä ja kaik­ki las­ten ja van­hempi­en väliset suh­teet eivät ole lämpim­iä. Lisää siihen vielä ela­tusvelvol­lisu­us ilman mitään irrot­tau­tu­misen mahdollisuutta.

    Van­huk­set eivät olisi vain yleis­te­tysti yhteiskun­nan taakko­ja kuten nykyisessä hyv­in­voin­ti­val­tios­samme, vaan taakko­ja oma­lle lapselleen. Läm­mit­täisikö se van­hus­ten ja hei­dän las­ten­sa välisiä suhteita?

    Kansan­taloudel­lis­es­ti on tietenkin sitä parem­pi, mitä use­ampi van­hus ymmärtää lopet­taa oman kalli­in kitu­ut­tamisen­sa lyhy­een. Hyv­in­val­tios­sa kuitenkin vas­tuu van­huk­sista ja heikko-osai­sista on hajautet­tu ja siitä syys­tä apu ote­taan vas­taan ilman syyl­lisyy­den­tun­to­ja, se jopa miel­letään omak­si oikeudek­si. Mielestäni tämä on hyvä asia. 

    Mik­si las­ten mak­samat hoitopaikat oli­si­vat sen miel­lyt­tävämpiä kuin val­tion mak­samat? Selvää on vain se, että hoidon taso tulee ole­maan nyky­istä vai­htel­e­vam­paa kun lap­sille annet­taisi­in vapaus olla luovem­pia hoidon jär­jestämisen suhteen.

    On myös huo­mat­ta­va, ettei nykyäänkään mikään estä lap­sia huole­hti­mas­ta van­hem­mis­taan. Julki­nen van­hus­ten­huolto ei kiel­lä keneltäkään rahan ja ajan käyt­tämistä ikään­tynei­den van­hempi­en­sa hyväk­si. Osa lap­sista var­masti on huole­hti­ikin van­hem­mis­taan rakkaudel­la — ja siis mak­saa takaisin lapse­na vas­taan­ot­ta­mas­tansa hoivas­ta. Se on paras­ta mah­dol­lista hoitoa — kos­ka se on vapaae­htoista. Hölmöä on olet­taa lain määrämän hoitovelvol­lisu­u­den tuot­ta­van saman tuloksen.

    Mielestäni yksi syy sille, että per­in­teistä per­hekeskeistä sosi­aal­i­tur­vaa on help­po esit­tää romant­tises­sa val­os­sa, on se, että meil­lä ei ole vähään aikaan ollut koke­muk­sia sen negati­ivi­sista puolista. On siis help­po uno­htaa hyv­in­voin­ti­val­tion uni­ver­saal­im­man sosi­aal­i­tur­van mukanaan tuo­mat posi­ti­iviset sosi­ol­o­giset ja psykol­o­giset vaikutukset.

    Min­ulle on syn­tynyt se käsi­tys, että oikealle kallel­laan ole­vat poi­itikot yrit­tävät maala­ta romant­tista kuvaa hyv­in­voin­ti­val­tion purkamis­es­ta. Se esitetään palu­u­na aidom­paan yhteisöl­lisyy­teen ja välit­tämiseen. Per­he on paras yksikkö hoita­maan sosi­aal­i­tur­vaa. Jostain syys­tä myös olete­taan, että kol­mas sek­tori ottaa harteilleen julkisen sek­torin hoi­vate­htäviä — ilmaisek­si tietenkin. Ikään kuin julkisen sek­torin romut­ta­mi­nen — se, että emme suos­tu huole­hti­maan toi­sis­tamme — ei olisikaan sosi­aalisen pääo­man kur­jis­tu­mista, vaan sosi­aal­ista pääo­maa lisäävä teko: Lapset rakas­ta­vat taas van­hempiaan ja van­hem­mat lap­si­aan, heikom­pio­saisia aute­taan vapaae­htois­es­ti eikä kylmän val­tio­val­lan pakot­ta­mana. Uskoo ken uskoo. Tutkimuk­sis­sa on kuin­tenkin havait­tu sosi­aalisen pääo­man (luot­ta­mus, yhteisöl­lisyys jne.) ole­van kään­teisessä suh­teessa sosioekonomisi­in eroi­hin: Mitä lev­eämpi sosioekonomi­nen haitari, sitä vähem­män ihmiset halu­a­vat aut­taa toisi­aan tai yleen­säkään puuhastel­la mitään yhdessä. En siis ymmär­rä miten voi pyrk­iä vähen­tämään sosioekon­o­mis­ten ero­jen tasaus­ta ja samal­la olet­taa yhteisöl­lisyy­den ja välit­tämisen lisään­tyvän vapaae­htoistyön muodossa.

  16. Köy­hien vamn­hempi­en lapset, jot­ka muutenkin ovat saa­neet heikom­mat eväät elämään­sä, saa­vat harteilleen vielä van­hempi­en­sa elät­tämisen. Ei kuu­losta ihan reilul­ta varsinkaan tilanteessa, jos­sa van­hem­mat ovat laimin­lyön­neet laps­es­ta huole­htimisen. Van­hempiaan lap­si ei voi vali­ta eikä myöskään hei­dän elin­tapo­jaan. Ode kan­nat­taa näkökään luokkayhteiskuntaa.

  17. Kaik­ki leikkauk­set tekevät kipeää, mut­ta jostak­in­han niitä säästöjä on nyt saata­va aikaisek­si. Lap­sia ei pidä lait­taa vas­tu­useen, mut­ta van­hus­ten var­al­lisu­u­teen pitää voi­da kajota. 

    Nyky­isin van­huk­sil­la on huo­mat­tavia var­al­lisuuk­sia eri­tyis­es­ti asun­nois­sa. Ne menevät per­in­tönä kuusikymp­pisille ihmisille, joista useil­la myös on jo paljon var­al­lisu­ut­ta. Perin­nöistä pitää olla oikeus ottaa rahaa hoitokuluihin.

    Lisäk­si asun­to­jen korkovähen­nysoikeuk­sia pitää heiken­tää ajatel­tua nopeam­min, jol­loin var­al­lisu­ut­ta ei ker­ry niin paljon perintöihin.

  18. Mon­et nyky­i­sistä laitoshoi­dos­sa ole­vista ovat pääosin kansaneläk­keel­lä eläviä entisiä maaseudun maat­aloustyön­tek­i­jöitä. Hei­dän osaltaan kela ja kun­ta mak­sa­vat läh­es kaik­ki laitoshoidon kustannukset.

    Kuitenkin täl­laisil­la van­huk­sil­la usein on huo­mat­tavia omaisu­user­iä met­sien muo­dos­sa ja pankki­tileil­lä. Näitä omaisu­user­iä on ker­ry­tet­ty keskus­tan poli­ti­ikan tuel­la van­hu­u­den var­al­ta sen sijaan, että oltaisi­in mak­set­tu työeläkemaksuja. 

    Jatkos­sa tilanne helpot­tuu, kun kohtu­ullisen kokoisia työeläkkeitä saavien osu­us laitoshoi­dos­sa kasvaa.

  19. Las­ten vas­tuu van­huk­sista kaatuu yksinker­taiseen kertolaskuun.

    Yhden demen­tikon hoito kohtu­ullisel­la tasol­la mak­saa noin 5000 €/kk, 60 000 €/v. Jos näitä sat­tuu pari kap­palet­ta per­heelle, niin rahaa häviää 120 000 €/v. Tilanne voi jatkua vuosia.

    Vaik­ka vas­taavasti vero­tus­ta alen­net­taisi­in, kohdalle osues­saan tämä olisi täysi katas­trofi. Siihen on ihan syy, että yhteiskun­ta toimii vakuutusyhtiönä.

    Aikaisem­min ja muual­la näin ei toimi­ta tai ole toimit­tu. Van­hus­ten­hoidon toiv­ot­tua heikom­pi tila on kuitenkin puheenai­he kaikkial­la län­si­mais­sa, kos­ka ruumi­in elinikä on nykyisel­lään mon­es­sa tapauk­ses­sa hen­gen elinikää pidem­pi. Eikä ole ihan var­maa sekään, että van­hus­ten elämä olisi men­neinä vuosikym­meninä ollut sen rat­toisam­paa kuin nykyäänkään.

    Toinen jut­tu on se, että las­ten vas­tuu van­hem­mis­taan olisi täysin kohtu­u­ton myös mm. alko­holistien lap­sille. Pap­pa ryyp­pää itsen­sä hoitokoti­in ja vie lapsetkin konkurssi­in. Yleen­sä per­in­tökin on ryypätty.

    On help­po sanoa, että kohtu­ut­tomat tapauk­set voidaan vält­tää lain­säädän­nöl­lis­es­ti. Siinä tapauk­ses­sa pitää ensin näyt­tää se lain­säädän­tö, sit­ten voidaan keskustella.

    Toisaal­ta ymmär­rän aloit­teen siinä mielessä, että yhteiskun­nalle sil­lä on val­ta­va ero, hoitaako joku van­hus­ta omaishoidon tuel­la, vai pitääkö yhteiskun­nan tehdä se. Tähän pitäisi löy­tyä kan­nustei­ta siihen suun­taan, että omaiset voisi­vat use­am­mas­sa tilanteessa hoitaa, kos­ka se paran­taisi elämän­laat­ua ja pienen­täisi yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sia. Nyt raja on kovin terävä.

  20. Jos on kärsinyt alko­holisoituneista van­hem­mis­taan lapse­na, on velvoitet­tu huole­hti­maan heistä täysi-ikäisenä? Sit­ten kun alko­holisoituneet van­hem­mat asu­vat eläkeikäisenä eron­neina eri paikkakun­nil­la, aika kovia velvot­tei­ta ollaan lap­sille lyömässä.

    Ylem­män keskilu­okan ehjille per­heille tämäkään ongel­ma ei ole ongel­ma, sil­lä heil­lä on resursse­ja selvit­tää useim­mat ongel­mansa ilman yhteiskun­nan tukea. Tämä ei ole ylem­män keskilu­okan vika, mut­ta onko mielekästä rak­en­taa sosi­aal­i­tur­vaa, joka toimii niiden ehdoil­la, jot­ka eivät sitä kipeim­min tarvitse?

    1. Mielestäni kir­joituk­ses­sa sanoin, että tuo­hon las­ten vas­tu­useen ei voi­da enää pala­ta, kos­ka ihmiset ovat suun­nitelleet elämän­sä toisin. Jos lap­sil­la olisi ollut tuo vastuu.
      1) Olisi kehitet­ty vaku­u­tus nor­maale­ja suurem­pia hoit­o­meno­ja ajatellen (demen­toituneen van­huik­sen laitoshoito vuosia) tai olisi säädet­ty jokin kat­to las­ten vas­tu­ulle, eli yhteiskun­ta olisi ottanut ne huolehtiakseen.
      2) Lapset­toman henkilön, jol­ta on siis säästyneet kaik­ki las­ten hoitoon liit­tyvät kulut (ml suurem­pi asun­to) olisi pitänyt säästää itse van­hu­ut­taan varten ja/tai ottaa hoitovakuutus
      3) Van­huk­sen asun­to­var­al­lisu­ut­ta käytet­täisi­in yleis­es­ti hänen hoiton­sa maksamiseen
      4) vero­tus olisi ollut selvbästi alem­paa, jol­loin koti­talouk­sille olisi jäänyt enem­män rahaa valmistautumiseen.

      Kun näin ei ole tehty, näin ei ole tehty eikä tuo­hon jär­jestelmään sik­si ole mah­dol­lista pala­ta. Niistä syistä, mitä tääl­lä on esitet­ty, tuos­sa jär­jestelmässä olisi myös suuria aukkoko­htia, jot­ka vaati­si­vat paikkaus­ta. Sin­ga­poren malli pakkosäästämis­es­tä olisi lähtöko­htana paljon parem­pi. Siinäkin asun­to­var­al­lisu­ut­ta käytetään hoidon rahoittamiseen.

  21. Todel­lisu­u­den­ta­ju ikäih­mis­ten elämästä tun­tuu vain puuttuvan

    Ensik­si syn­tyy täysin teo­reet­ti­nen idea lakkaut­taa van­hainkoti ja sijoit­taa puo­let hoita­jien työa­jas­ta autoiluun. 

    Muist­sairas tai liikun­takyvytön ei vain selviä koton­aan tehoste­tus­sa koti­hoi­dos­sa. Kokeilkaa itse. 

    Onko­han ehdo­tuk­sen asun­to­jen lunas­tamis­es­ta ja van­hempi­en hoidon mak­samis­es­ta itse tehnyt mitään? 

    Yksi tut­tuni mak­soi van­hempansa hoidon, rahat ja asun­to riit­tivät kah­den vuo­den hoitoon. Hänel­lä on uskot­ta­va mielipi­de näi­hin virityksiin. 

    Hoito on hyvää, huonoa ja kaikkea siltä väliltä, vaikut­tavin syy on organ­isoin­ti, ihmis­ten joht­a­mi­nen ja tek­i­jät. Tuurista kiinni. 

    Todel­lisu­udessa me jo hoidamme van­huk­si­amme. Ehdo­tus oli silkkaa keskisormea omaishoita­jille, kiitos vain. Van­hainkodit ovat jo nyt itsepa­lvelusysy­eem­ritä jois­sa syöt­tävät, nos­ta­vat ja ulkoilut­ta­vat omaiset sen minkä ehtivät. Onnek­si on työt­tömiä, kun työ hie­man hait­taa 24/7 vanhustenhoitoa. 

    Ei muuten paljoa puhuta ihmis­ar­vos­ta. Pitäisi kait sotia enem­män niin saataisi­in vet­er­aane­ja lisää.

  22. jlbl:
    Me emme enää elä maail­mas­sa, mis­sä suku on sosi­aal­i­tur­van perusyk­sikkö, eikä me halu­ta sinne takaisin. Ter­ve­tu­lua län­tiseen maailmaan. 

    Hyvä hyvä! Van­hus­ten hoitokus­tan­nuk­set voidaan siis kat­taa myös van­huk­sen omaisu­ud­es­ta kos­ka suku ei ole perusyk­sikkö. Tähän asti vain tulot (eläke, omaisu­us­tu­lo) on vaikut­tanut maksuihin. 

    Tätä ei tietenkään pidä toteut­taa karkeasti, esim. myymäl­lä van­huk­sen asun­toa, mökkiä tai muu­ta omaisu­ut­ta. Siir­retään vain omis­tu­soikeut­ta tasais­es­ti kun­nan pikki­in, sitä mukaa kun laskua ker­tyy. Omaiset voivat tietysti lunas­taa omaisu­ut­ta mak­samal­la kus­tan­nuk­sia, jos halu­a­vat per­iä jotain, mut­ta mitään velvol­lisu­ut­ta tähän ei tietysti olisi.

  23. Mei­dän pitäisi joka tapauk­ses­sa siir­tyä kohti nor­maale­ja euroop­palaisia tapo­ja jär­jestää hoi­va- ja hoitopalve­lut eikä ylläpitää omia eksoot­tisia vir­i­tyk­siämme. Jos muual­la ei ole mei­dän insti­tuu­tioita­mme niin kyl­lä se virhe on suo­ma­lais­ten puolella!

    Naiset koti­in hoita­maan hoiva­palvelui­ta, päivähoito ja muu kun­nalli­nen hoi­va pitää lakkaut­taa, sairaan­hoito vaku­u­tus poh­jaisek­si, veroaste alem­malle tasolle, per­heitä suo­si­va per­hevero­tus käyt­töön ja kaik­ki sosi­aaliedut pitää jakaa vero­jär­jestelmän kaut­ta työ­tu­loista vähen­nyk­senä. Nämä nyt alkuun…

    Ehdotin joskus että ottaisimme oppia Bai­jerista, Sak­sas­ta tulee setä Adolfin lisäk­si myös hyviä juttuja! 🙂

  24. Osmo, eikö val­ti­ol­la muka olisi mah­dol­lisuuk­sia ottaa ker­talu­on­teis­es­ti velkaa ja laskelmien mukaan kom­pen­soi­da tai lisäverot­taa ihmisiä?

    Vaku­u­tusy­htiöt voisi­vat tar­jo­ta vaku­u­tuk­sen jos val­tio mak­saa ole­mas­saole­vien demen­tikko­jen odote­tun hoitoku­lun niille. Lisäk­si joillekin ihmisille olisi mah­dol­lista antaa veronalen­nus ja könt­tä­sum­ma rahaa. Lapset­tomille voisi säätää lisäveron tai pakot­taa luovut­ta­maan omaisu­ut­taan vaku­u­tusy­htiölle tai valtiolle.

    Nämä muu­tok­set olisi mah­dol­lista tehdä, emme oikeasti ole riip­pu­vaisia aiem­mas­ta his­to­ri­as­ta. Kyse on halusta!

  25. Mik­si tässä pitäisi lähteä siitä, että joku keskitet­ty ratkaisu pakot­taa toim­i­maan tietyl­lä taval­la? Mik­si ei tehdä niin kuin yllä ehdote­taan, eli että ihmiset mak­sa­vat ihan itse oman hoiton­sa? Etukä­teen jos tarvi­taan. Jos hyv­in­voin­ti­val­tion idea halu­taan säi­lyt­tää, niin val­tio voi sub­ven­toi­da katas­tro­fi­lainan, jon­ka vakuute­na on omis­tusasun­to ja/tai eläkevakuutus.

    Luulisi vasem­malle kallel­laan ole­vien hihku­van innois­saan, tämä jos mikä tasaa omaisu­usero­ja, kun ei jää niitä asun­to­var­al­lisuuk­sia perinnöksi.

  26. Osmo, kun kat­se­lee sairaan kallista lop­putu­losta, niin käyt­tämäsi ter­mi “suuresti kun­nioit­ta­mani sosi­aalipoli­itikot” ei näytä oikein real­is­tiselta. Her­rat ovat juuri niitä hai­hat­tele­via type­r­yk­siä, jot­ka ovat aja­neet Suomen talouden tähän jamaan. 

    Kun yhteiskun­nan kokon­ais­me­nous­ta pitkälti yli 70% on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, pitää ymmärtää, että vain niihin tehdy­il­lä leikkauk­sil­la on merk­i­tys­tä val­tion pelas­tamises­sa. Valitet­tavasti en usko, että Saari tai Hiil­amo kykenisi suun­nit­tele­maan 30% leikkauk­set sisi­aal­i­menoi­hin. Hei­dän aikansa on ohi. Nyt tarvi­taan ihan toisen­laista alan osaamista.

  27. Aivan jär­jetön ehdotus.

    Ensin­näkin jo nyt eläkkeitä mak­se­taan yli 24 000 000 000 eurol­la vuodessa.

    On hem­met­ti kum­ma, jos se ei riitä 1 500 000 eläkeläisen hoitoon, kun sen lisäk­si vielä upote­taan aika hur­ja sum­ma euro­ja sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin joka iki­nen vuosi.

    Yhteen­sä eläkkeisi­in ja ter­vey­den­huoltoon menee kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja joka vuosi. 

    Kyl­lä tämä ehdo­tus ker­too juuri sen mikä Suomea riivaa.

    Suomes­sa ajatel­laan vain men­neisyyt­tä, eikä tulevaisuutta.

    Suurten ikälu­okkien jäl­keen Suomes­ta jää jäl­jelle vain rauniot.

    Lisää eläket­tä aurinko­ran­to­jen hiekoille! Säästetään kouluista! Lopete­taan las­ten leikkipaikat! 

    Mis­sään muus­sa maas­sa täl­lä pla­nee­tal­la ei panos­te­ta suh­teessa niin paljoa van­hus­ten­hoitoon, kuin Suomes­sa ja jos se ei riitä niin antaa olla! 

    Jokainen meistä tulee van­hak­si ja kuolee, mut­ta pitäisi sitä nyt jumalau­ta ajatel­la niitä tule­vi­akin sukupolvia!!!!!!

  28. Olen ajatel­lut tehdä työtä 65 vuo­den ikään asti, jos ter­veys sen sallii. 

    Jos tämä kyseinen las­ten velvoit­ta­mi­nen lail­la pitämään huol­ta van­hem­mis­taan, jostakin kum­man syys­tä tulisi voimaan, niin lopet­taisin työn­teon välit­tömästi. Eläisin sit­ten yhteiskun­nan tuil­la ja hoitaisin vanhempiani. 

    Mak­san noin 17 000€ veroa vuodessa. Voisin mak­saa pari, kolme pros­ent­tia lisää, mut­ta jos koval­la työl­lä ansait­se­mani rahat meni­sivät siihen, mihin nuo verora­hat on tarkoitet­tu, niin työn­tekoni lop­puisi kuin seinään. Siinä ei olisi kah­ta sanaa sanottavana.

  29. Kalle:
    Tämän päivän Metro-lehdessä oli pikku-uuti­nen Helsin­gin väestön kehi­tyk­ses­tä. En oikein usko, että fil­ip­pi­iniläis­ten määrän nopea kasvu tarkoit­taa vain Fil­ip­pi­ineiltä saa­pu­vien sairaan­hoita­jien lisään­tymistä. Suuri osa koti­a­pu­lai­sista monis­sa Euroopan mais­sa on filippiiniläisiä.

    Vaik­ka pääosa tulisikin täl­lä het­kel­lä ulko­mail­ta muut­tavien lap­siper­hei­den koti­avuk­si, on suun­taus van­hus­ten­huol­lon kannal­ta hyvin ter­ve­tul­lut. Muu­tos on vält­tämätön, nykyisen kaltaiseen yhteiskun­tave­toiseen jär­jestelmään rahamme eivät riitä. 

    Kan­natan fil­ip­pi­iniläis­nais­ten (ja muutenkin aasialais­ten) voimakas­ta maa­han­muu­ton lisäämistä. Pait­si että se toisi helpo­tus­ta van­hus­ten­huoltoon, niin myös yksinäiset miehet löytäi­sivät helpom­min kump­panin ja täl­lä olisi miesten ter­veyt­tä edis­täviä vaikutuksia.

  30. Onhan meil­lä las­ten päivähoi­dos­sakin tulo­ra­jat. Per­in­tövero­tuk­seen yhdis­tet­tynä tässä olisi mah­dol­lisuuk­sia kehit­tää jotain nyky­istä parem­paa ja kyl­lä sen mukana tulisi jonkin­laista välit­tämistä ja sitou­tu­mista. Näkee ainakin kuukausi­mak­sun kuitista, etää äiti on ole­mas­sa. Tuo säästö­malli avaa myös uusia mahdollisuuksia. 

    Help­poa ei ole, mut­ta saati­in­han tupakkakin pois ravintoloista.

  31. Kyl­lä se ihan hyvä aja­tus on, että lapset velvoite­taan huole­hti­maan vanhemmistaan. 

    Aineel­lisen huolen­pidon ohel­la yhtä merkit­tävä osa-alue on läheisyy­destä huolehtiminen.

    Jos lapset velvoite­taan näistä tarpeista huole­hti­maan, tulisi myös kek­siä keinot, miten vas­tu­u­ta kan­ta­vat kaik­ki van­huk­sen jälkeläiset yhtäläis­es­ti. Käytän­nössähän van­huk­sen jälkeläis­es­tä huol­ta nykyjär­jeste­lyis­säkin kan­taa vain se lap­sista, joka on “heikoin lenk­ki” eli se, jol­la vas­tu­un­pakom­ah­dol­lisu­udet ovat heikoim­mat ja jol­la ei ole luon­te­via tekosy­itä olla muis­sa maisemissa.

  32. Onhan tämä nyt vähän kor­nia miet­tiä, että pitäisikö ihan laki­in kir­ja­ta velvol­lisu­us huole­htia omaisistaan.
    Kyl­lä te itse olette tämän tilan­neet kuulkaa, ja juuri niil­lä juh­limil­lanne hienoil­la yhteiskun­nal­lisil­la insinööritoimillanne.
    Olette hävit­täneet per­her­ak­en­teet varsin tehokkaasti. Ne yksi tai kak­si las­ta, joi­ta nais­ten eman­si­paa­tio on sallinut, on hajotet­tu maail­man tuuli­in soit­tele­maan kiukkuisia puhelu­ja van­hempi­en­sa mah­dol­lis­es­ta huonos­ta hoi­dos­ta. Lisäk­si nyt sit­ten vielä nuori älymys­tö moraalisen lois­tamisen tarpeen­saan halu­aa esi­in­tyä koko maail­man sosi­aal­i­toimis­tona mil­tein reveten “ihmisoikeuk­sien” moraalis­es­ta paineesta palaen halus­ta päästä jaka­maan tois­t­en ihmis­ten rahoja.
    Onnittelen.
    Asetel­ma on vielä sitenkin nurinkuri­nen, että lapset eivät ole van­hempi­en­sa tule­vaisu­u­den tur­va, vaan juurikin päin vas­toin. Näköalat­tomat ja myös kyvyt­tömät nuoret ja kes­ki-ikäisetkin, joi­hin iskostet­tu asenne, että kivakin kuu­luu “ihmisoikeuk­si­in”, eivät tule koskaan saa­maan niitä eläkkeitä ja toimeen­tu­loa, mitä voisi ajatel­la. Varsin usein van­hem­mat tuke­vat lap­si­aan koko elinikän­sä, vaik­ka pitäisi olla päin vas­toin. Pieniä per­in­töjä riit­tää ehkä vielä yhdelle kier­rokselle, mut­ta ei pidemmälle.
    Yhteiskun­nan koheesio on myös kiitet­tävästi hajotet­tu. Kaik­ki ihmisethän ovat val­lit­se­van ide­olo­gian mukaan atom­istisia indi­vide­jä vail­la mitään siteitä mihinkään. Val­tio ja yhteiskun­ta ovat vain hyv­in­voin­nin jakamiseen valitet­tavasti tarvit­ta­va allokaa­tiokoneis­to, mut­ta oikea homo novus istuu ker­rostalo­huoneessaan pääasi­as­sa tiedostaen maail­man epäoikeu­den­mukaisuuk­sia ja seu­rat­en per­for­mansse­ja, välil­lä marssien homo­jen oikeuk­sien puolesta.
    Onnit­telu­ni. Koh­ta kesäl­lä menen taas pistäy­tymään Suviseu­roil­la. Sitä näkyä on kiva kat­sel­la. Arvatkaas, ketkä perivät maan.

  33. Halvin ja toimi­va keino yhteiskun­nan kannal­ta on suo­ranainen heitteillejättö/ankein mah­dolli­nen laitoshoito parakki­ma­joituk­ses­sa jos mak­sukykyä ei ole. Apu­un rien­tää sit­ten suku­lainen tai seu­rakun­ta toteut­ta­maan hoivavi­et­tiään ilmaisek­si ja kaik­ki voit­ta­vat. Tähän­hän ollaankin jo menossa.

  34. Raha-automaat­tiy­hdis­tys on mak­simis­saa 35%:lla tukenut yli 55 vuo­ti­ait­ten asum­isoikeusasun­to­jen rak­en­tamis­sa. Tässä ratkais­us­sa ikäih­miset mak­sa­vat asum­isoikeuses­taan 15% ja hoita­vat van­hu­ut­taan toinen tois­taan tukien ja asun­not on suun­nitel­tu esteet­tömik­si, että voivat aivan lop­un elämää tässä kodis­saan viettää.

    Pohjo­is­mais­sa malli on yleinen, mut­ta ei vielä Suomes­sa ole kovin paljon yleistynyt.
    Kauhavalle ollaan suun­nitele­mas­sa asum­isoikeusse­nior­i­taloa ja hakea toukoku­un lop­pu­un men­nessä Raha-automaatiy­hdis­tyk­sen avus­tus­ta noin 4 milj.€ mak­savaan 25 asun­toa käsit­tävään rakennukseen.

    Nyt on kuitenkin kan­tau­tunut tieto­ja, että vuodelle 2015 ei enää avustet­taisi täl­lais­ten raken­nusten han­kkei­ta. Tun­tuu ihmeel­liseltä, kun Val­tioneu­vos­to teki jouluku­us­sa peri­aatepäätök­sen laito­spaikko­jen vähen­tämis­es­tä ja edis­tämäl­lä asum­isoikeusasun­to­jen rak­en­tamista saataisi­in ikäih­miset laitok­sista täl­laisi­in senioritaloihin.

    Koeta­pa Osmo vaikut­taa siihen, että RAY päin­vas­toin lisäisi asum­i­sioikeusraken­nusten investointiavustusmäärärahoja.

  35. Mitäs jos Helsinkikin keskit­ty­isi tähän hoivaamiseen nyt vähän enem­män ja kaik­keen turhaan rön­syyn vähemmän.

    Ja jos rahaa pitää säästää, mitäs jos ensik­si luovut­taisi­in niistä työn­tek­i­jöistä, joiden mielestä on järkevää käyt­tää työaikaa sen asian miet­timiseen mon­tako väriä rav­it­se­mus­li­ik­keen terassin sateen­var­jos­sa saa olla.

    Sit­ten voidaan jatkaa niistä kavereista, joiden mielestä kaupun­gin pitää määrätä siitä onko yleisö­ta­pah­tu­mis­sa tar­jol­la reilun kau­pan kahvia.

    (Noh, tässä tapauk­ses­sa nyt taisi kyse olla poli­itikoista, että jos halu­taan säästää.. se päätös pitäisi sit­ten tul­la kansalta vaaleissa.)

    Ja jos rahas­ta on pulaa, voidaan miet­tiä siitä onko poli­it­tis­ten kaupung­in­jo­hta­jien palkanko­ro­tuk­si­in varaa.

    Ja toiv­ot­tavasti nyt kauheesti ei käytetä aikaa siihen, pitääkö pysäk­it aura­ta ennen teitä. 

    Miten olisi? Siis jos keski­tyt­täisi­in ihan oikeesti tärkeisi­in asioihin?

  36. Aika yllät­tävää että lib­er­aali, vihreä hyv­in­voin­ti­val­tion taku­umies Soin­i­naara liput­taa pohjo­is­maisen jonkun aasialaisen käytän­nön puoles­ta joka käytän­nössä orju­ut­taisi työikäisiä naisia. 

    Sin­ga­poren malli ei onnis­tu kos­ka Sin­ga­pores­sa joka, vaik­ka se on itsenäi­nen val­tio, on vain yksi miljoon­akaupun­ki, ja siel­lä voidaan taa­ta että asun­non arvo säi­lyy. Suomes­sa jos­sa van­hempi väestö asuu paljolti maaseudul­la ei hei­dän asun­nois­taan saa kuin 1/3 — 1/4 siitä mitä kehäkol­mosen sisäpuolel­la, mut­ta hoit­o­menot ovat samat. 

    Tuo pro­fes­sori Urpo Kankan ehdo­tus osoit­ti jälleen että suuret ikälu­okat yrit­tävät viimeiseen asti kuset­taa nuorempia.

  37. teekkari:
    Joskus on tul­lut kieli poskessa ajatel­tua että mitä jos Suo­mi perus­taisi val­ti­ol­lisen van­hus­si­ir­tokun­nan jon­nekin Afrikan ran­nikolle? Alku­un vaik­ka parikym­men­tä tuhat­ta vanhusta.

    Eikö sel­l­ainen suo­ma­lais­van­hus­ten siir­tokun­ta ole jo ole­mas­sa Thaimaas­sa? Nyt he lisäk­si halu­a­vat että Suomen val­tio kust­tan­ta­isi hei­dän ter­vey­den­hoit­o­menon­sa. Toinen jut­tu on että he voisi­vat pär­jätä pienem­mil­lä asun­noil­la. 5 h + k riv­i­taloa­sun­to­jen sijaan pitäisi vähän pienem­män riit­tää yhdelle pariskun­nalle, mut­ta kun he ker­ran ovat itse sen mak­sa­neet niin minkä sile voi?

  38. Miten sit­ten lapset­tomien ihmis­ten hoito jär­jestetään? Vai pitääkö pala­ta siihen meininki­in, että pitää tehdä mon­ta las­ta, että on sit­ten joku, joka pitää huol­ta vanhana?

    Luulin, että oli ihan tarkoituk­sel­lista päästä tuol­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta eroon, varsinkin jos ajatel­laan väestönkasvua. Tuo saat­taa jopa olla yksi syy siihen, että väestönkasvu saat­taa tait­tua, siis se, että ei *tarvitse* tehdä use­am­paa las­ta oman elämän­sä turvaamiseksi.

  39. Täysin kuolleena syn­tynyt aja­tus. Mei­dän pitäisi pyrk­iä päin­vas­taiseen tilanteeseen, kenenkään ei pitäisi joutua tekemään lap­sia eläke­tur­vak­si. Lapset­to­muu­teen pitää kan­nus­taa kaikin tavoin.
    Soin­in­vaara on hyvä esimerk­ki van­has­ta vihreästä poli­itikos­ta, jol­ta on matkan var­rel­la karis­sut kaik­ki ympäristöa­jat­telu ja kaik­ki tun­tu­ma pien­i­t­u­loisen elämään.

  40. Osmo Soin­in­vaara: … tuo­hon las­ten vas­tu­useen ei voi­da enää pala­ta, kos­ka ihmiset ovat suun­nitelleet elämän­sä toisin.

    Tämä on täs­mälleen se oleel­lisin este. 

    Sin­ga­poren kaltaiseen malli­in siir­tymi­nen voitaisi­in kai toteut­taa kohtu­ullisen oikeu­den­mukaises­ti, mut­ta siir­tymäaikaa tarvit­taisi­in lähem­mäs 80 vuotta.

  41. Aus­tri­an: eikö val­ti­ol­la muka olisi mah­dol­lisuuk­sia ottaa ker­talu­on­teis­es­ti velkaa ja laskelmien mukaan kom­pen­soi­da tai lisäverottaa

    Val­ti­ol­la on mah­dol­lisu­us ottaa ker­talu­on­teis­es­ti velkaa, ja se on käyt­tänyt tätä mah­dol­lisu­ut­ta jo mon­en mon­ta ker­taa. Lisäk­si lisävero­ja on päätet­ty kerätä ainakin yhtä mon­ta ker­taa ja Suomen her­rat lyövät päätään ännät­tä ker­taa Laf­ferin käyrään.

  42. Kyl­lä ne lapset mak­sa­vat van­hus­ten hoidon nytkin. Vero­jen muo­dos­sa. Eikä suo­ma­lainen jär­jestelmä kokon­aisuute­na ajatellen ole var­maankaan edes kallis. Toki lapset voisi­vat osal­lis­tua van­hus­ten elämään huo­mat­tavasti enem­mänkin. Nyt tilanne näyt­tää vain muut­tuvan niin, että tuo­ta veron­mak­suhalukku­ut­ta ei ole siinä määrin kuin aikaisem­min. On eri­no­mainen asia, että verovaro­jen käyt­tö ote­taan täl­läkin taval­la keskustelu­nai­heek­si. Näin konkreti­soituu se, mitä saamme vero­jen vasti­neek­si. Se on päässyt näköjään uno­h­tu­maan sit­ten v. 1970.

  43. Ver­rat­taes­sa vero­tus­ta Suomes­sa ja Kes­ki-Euroopan maisa muiset­ta­va, että Suomes­sa vero­tuk­sen sisäl­tyy van­huk­sen hoidon pakkosäästöo­su­us Tosin toises­sa muo­dos­sa kun Singaporessa.

    Olemme samaa mieltä siitä, että van­hus­ten koti­hoitoon tulisi kan­nus­taa. Ja se edel­lyt­tää kohtu­ullista omaishoidon tukea.

    Yksi esimerk­ki. jon­ka ehkä tiedätkin. Mir­ja asui Töölössä pitkään ja sit­ten van­huk­se­na oli heikkovoimainen. Hänen pitkäaikainen naa­purin­sa Leena, pukuom­peli­ja hoiti hän­tä työn ohes­sa. Kävi aamul­la herät­tämässä, otti koti­in­sa, joka oli samal­la hänen työhuoneen­sa ja vei illal­la lev­olle. Mir­ja kat­soi tele­vi­sio­ta, seurasi päivän tapah­tu­mia ja selvästi viihtyi. (Nimet muutettu.)

    Akti­ivista työaikaa tämä vei Leenal­ta noin kak­si tun­tia päivässä. Mir­jal­la itsel­lään ei ollut läheisiä suku­laisia, jahän tes­ta­ment­tasi asun­ton­sa Pelastusarmeijalle.

    En oikein pidä ajatuk­ses­ta, että hoito kus­tan­net­taisi­in ehdote­tul­la taval­la van­huk­sen omaisu­ud­es­ta. Mon­et ovat tehneet pitkää päivää ja eläneet säästäväis­es­ti, jot­ta hei­dän lap­sil­laan ja las­ten­lap­sil­laan olisi helpom­mat lähtöko­h­dat. Ja toiset taas eivät. Esimerkke­jä kumpaankin suun­taan löytää itse kukin tuttavapiiristään.

  44. Lisähuomio: kuvit­telin esit­täväni lyhyesti vain yhden näköko­hdan. Ja silti tuli näin pitkä kom­ment­ti, ½ liuskaa.

  45. Aivan kuin olisi uno­hdet­tu mik­si van­hus- ja köy­häin­huol­lon kehit­tämisel­lä nyky­su­un­taan oli niin laa­ja kan­na­tus jo 30-luvul­ta eteen­päin. Kun­nan vaivaistaloon vaan kaik­ki, jot­ka eivät ole lap­si­aan piiskan­neet työelämän huip­ulle, ja burnoutin yli.

    Arvokeskustelua aut­taisi myös jos olisi järke­viä luku­ja kuluista a) nyt b) 20 vuo­den päästä, sekä menoista että c) hoidet­tavien eläkkeistä ja d) velvoite­las­ten tulota­sos­ta ja mak­samista veroista. Mon­ta toden­näköistä epä­toiv­ot­tua ulkois­vaiku­tus­ta on jo mainit­tu tääl­lä. Eikä olisi pahit­teek­si puhua siitä, mikä on kaikille tasa-arvois­es­ti kuu­lu­va hoidon “taso” (jota vira­nomainen ei voi evätä omas­ta tai muiden mak­sukyvys­tä riip­pumat­ta) ja mikä on ylimenevää, johon poti­las tai mah­dol­liset lapsen­sa voivat käyt­tää omia resursse­jaan. Vaik­ka van­hem­mil­la on kas­va­tusvelvol­lisu­us, tosi­asial­liset keinot puut­tua jälkipolvien toimi­in ovat mität­tömiä, joten jär­jestelmä olisi myös van­hus­ten oikeustur­van vas­tainen, kun hei­dän saa­mansa hoito olisi riip­pu­vainen jonkun sat­un­naisen suku­laisen toimin­nas­ta ja onnistumisista.

  46. Paa­vo J: Mik­si muuten van­hus­ten hoito Suomes­sa on eri­tyisen kallista?

    Asi­aa tun­tem­at­ta tulee ensim­mäisenä mieleen hölmö säästäminen.

    Catili­na: Arvatkaas, ketkä perivät maan.

    Pankit.

  47. Min­un kon­ser­vati­ivi­suuteni rajat kulke­vat siinä, että van­hempi­en pitäisi ottaa enem­män vas­tu­u­ta lap­sis­taan hei­dän täysi-ikäisyy­teen­sä asti, mut­ta ei lap­sia voi­da sen­tään velvoit­taa kan­ta­maan vas­tu­u­ta omista van­hem­mis­taan. Atom­isoitunut­ta yhteiskun­taa ei saa yhteisöl­lisem­mäk­si sil­lä, että 70-vuo­ti­aalle ker­ro­taan, että hänen pitäisi välit­tää enem­män 100-vuo­ti­aista van­hem­mis­taan, joiden kanssa on tul­lut välirikko 50 vuot­ta aiemmin.

    Sen sijaan minus­ta on täysin hyväksyt­tävää se, että esimerkik­si perustilin kaltaisel­la mekanis­mil­la yksilö on itse vas­tu­us­sa hoi­dostaan niin, että sit­ten kuole­man jäl­keen myy­dään asun­to ja sil­lä mak­se­taan takaisin vaina­jan vel­ka yhteiskunnalle.

  48. Voi minkälainen olisikaan sel­l­ainen yhteiskun­ta, jos­sa van­huk­set oli­si­vat las­ten­sa avun varassa?

    Asi­as­sa on muitakin sävyjä, kuin pelkästään yhteiskun­nan vas­tu­ul­la tai las­ten vastuulla.

  49. Varoi­tus herkem­mille van­hoille: link­ki sisältää raakaa tekstiä.

    Blogimerk­in­tö nim­imerk­ki Ruuk­in­ma­tru­u­nan blo­gista Takki­rauta: Suku­jyrkkämä.

    Kun muis­taa, minkälaa­tu­i­sista kir­joituk­sista viime aikoina on kir­joit­ta­jille annet­tu rap­su­ja, niin voisi kuvitel­la että tässä olisi ainek­sia rap­suille. Tai olen ehkä liian herkkä, kun suo­raan san­o­taan että min­ut (mei­dät) pitää tap­paa. Ilmoit­taa­pa Ruuk­in­ma­tru­u­na että hänel­lä on ainet­takin asian hoitamiseksi.

    Tiedän ettei enää tässä iässä pitäisi olla hengis­sä ja ahdis­tun siitä että vielä hen­ki pihisee, mut­ta en saa itseäni psyykat­tua kaulaki­ikku­un. Ruuk­in­ma­tru­u­nan ilok­si en uhrau­tu­isi, mut­ta vält­tääk­seni laitok­sen toivoisin pystyväni hoita­maan asian, mut­ta olen liian jänishousu. 

    Vähän järky­tyk­ses­tä toivut­tuani hymy­i­lyt­tää se, miten sika-apinaraivona Ruuk­in­ma­tru­u­na on ajatuk­ses­ta että ei perisikään mitään, jos (kun) van­hempi­en laitoshoito mak­sate­taan van­ho­jen oma­l­la rahal­la ja omaisu­udel­la. Hähä.

  50. Tom Pesch:
    Lapset­to­muu­teen pitää kan­nus­taa kaikin tavoin. 

    En ymmär­rä tätä argumenttia.

    Kuvit­telet­teko että että väestöräjähdys ehkäistään sil­lä, että ster­iloidaan joka toinen suomalainen?

    Vai tarkoi­tatko, että pitäisi kan­nus­taa globaal­isti lapset­to­muu­teen, kuten esim. Kiina tekee? Pakkoabort­te­ja, joukkos­ter­iloin­te­ja tms. kaikille man­tereille jos­sa on liialli­nen väestöntiheys?

    Tai ehkä pitäisi kan­nus­taa vain Helsinkiläisiä lapset­to­muu­teen, kos­ka Kajaanis­sa ja muual­la on edullisia per­hea­sun­to­ja. Koko uuden­maan lap­sil­isät voisi siis oikeas­t­aan lakkaut­ta, hyvä idea?

    Eikö maail­mas­sa nimeno­maan ole pulaa koulute­tu­ista tasa-arvoi­sista skan­d­i­naaveista, ja aivan liikaa yli­tar­jon­taa koulut­ta­mat­tomista fanaat­ti­sista etelän asukeista köy­hissä maissa?

    Jos lapset­to­muu­teen pitää kan­nus­taa _Suomessa_, eikö sil­loin pitäisi samoin perustein lakkaut­taa human­itääri­nen maa­han­muut­to ja kehi­tys­a­pu Suomes­ta mai­hin, jois­sa on voimakas väestönkasvu?

  51. Hyväksyn sen, että ihmisen pitää itse kus­tan­taa oma elämisen­sä ja ylläpi­ton­sa niin pitkälle kuin pystyy. Myös van­han. Omat varat kuitenkin riit­tävät har­voil­la kovin kauan, jos laitoshoiton­sa mak­saa. Blo­gi-isän­tä pohdiskelee asi­aa hyvin.

    Iro­nia-anten­ni­ni on yleen­sä herkkä, mut­ta yllä linkit­tämästäni Ruuk­in­ma­tru­u­nan kir­joituk­ses­ta se ei värähtänyt. Asi­aan vaikut­ta­vat maini­tun blog­garin aiem­mat suureen ikälu­okkaan kohdis­tu­vat vihaa uhku­vat kir­joituk­set. Niiden ja edel­lä linkit­tämäni kir­joituk­sen yhteisvi­esti on, että tapetaan pois. Aivan eri viesti kuin esimerkik­si Kaari Utri­on aiem­mas­sa suur­ta närkästys­tä herät­täneessä kir­joituk­ses­sa van­hus­ten eutanasiapilleristä.

    Mamupuhei­den koven­e­mista kauhis­tel­laan, eikä siitä teemas­ta sen­tään san­o­ta muu­ta kuin että pitää pysäyt­tää human­i­taari­nen maa­han­muut­to ja lopet­taa rahan anta­mi­nen. Mei­dät uhataan suo­raan tap­paa, eikä sitä pide­tä minään, päin­vas­toin kannatetaan.

  52. Joitain asioi­ta vaan tulee tehtyä, kos­ka kokee, että niin kuu­luu tehdä.
    Lep­pois­taes­sa voi myös miet­tiä sitä, miten avokä­tis­es­ti jotkut jaka­vat kaiken­laisia “oikeuk­sia” vaa­dit­taviksi yhä kiihtyväl­lä tahdil­la var­moina siitä, että _he_ eivät kyl­lä ole niitä yksilöi­tyjä ihmisiä, joiden sit­ten pitää yrit­tää näi­hin vaa­timuk­si­in toisen ihmisen kohdal­la vastata.
    Voitte vaik­ka kat­soa min­un ole­van henkilöko­htaises­sa lakossa.
    Vas­taan niistä velvol­lisuuk­sista, jot­ka koen velvol­lisuuk­siani ole­van, vaik­ka min­un on hyvin vaikea edes sanaa mieltää. Niin vaan tehdään.

  53. “Täl­laiset tapauk­set on toki mah­dol­lista kohtu­ullis­taa, mut­ta las­ten vas­tu­u­ta vielä parem­pi olisi Sin­ga­poren mallin mukainen pakkosäästämisjärjestelmä.”

    Meil­lä on täl­lainen jär­jestelmä, sen nimi on verot. Sin­ga­pores­sa ehkä kerätään vero­jen lisäk­si eril­listä hoitora­haa, mut­ta siel­lä onkin paljon mata­lam­mat verot.

    Jos suku­laiset velvoitet­taisi­in van­hempi­en­sa hoita­miseen, pitäisi vero­jen vas­taavasti laskea. Jotenkin luulen, että näin ei kuitenkaan kävisi.

    Vas­taavasti voidaan kysyä, että jos van­hus­ten­huolto ei ole hyvä kohde verora­hoille, mikä on? Kun kaik­ki sel­l­ainen, johon ihmisiltä liike­nee vapaae­htois­es­ti rahaa, kuten van­hempi­en hoito tai las­ten­sairaala irrote­taan verovaroista, mitä jää jäl­jelle? Sosi­aal­i­jo­hta­jan design-huonekalut?

  54. Ehdo­tushan on jok­seenkin päätön, eikä saa var­maan Suomes­sa sen ver­taa kan­na­tus­ta, että sitä tarvit­sisi kovin kiihkeästi vastustaa.

    Min­ua jäi kuitenkin kiin­nos­ta­maan tuo Sak­san malli. Tietääkö joku tarkem­min, kuin­ka se toimii? Kuulin, että aikuiselle lapselle pitää itselleen jäädä 1600€, ja ylimenevästä osas­ta sit­ten kus­tan­netaan oman van­hem­man hoitoa. Mut­ta miten tuo 1600€ määritel­lään? Brut­tona vai puh­taana käteen? Entä henkilön oma per­he? Kuin­ka sum­maan vaikut­taa, jos hänel­lä on elätet­tävänä ala- tai täysi-ikäisiä lap­sia? Tai puoliso? Eikö tuos­ta tule aikamoinen kannustinloukku? 

    Mietin myös, että ei kai Sak­sas­sakaan jokainen ole kiin­teä­palkkaises­sa vak­i­työ­suh­teessa. Las­ke­taanko ela­tusvelvol­lisu­us kuukausit­tain? Ja vaikut­ta­vatko­han ela­tusvelvol­lisen säästöt vai ain­oas­taan tulot? Jos säästöt vaikut­ta­vat, kuin­ka ote­taan huomioon se, että sen het­kisel­lä per­heel­lä on kai yhteinen talous? Vai pitääkö myös appi­van­hempia olla valmis elättämään? 

    Ihan vain mie­lenki­in­nos­ta kyse­len. Has­sua, miten vähän tiedämme ( miten vähän minä tiedän) muiden EU-maid­en sosi­aal­i­tur­va- ja verotusasioista.

  55. Minus­ta tässä menee sekaisin kak­si vähän eri­laista ehdotusta. 

    Ensim­mäi­nen olisi se, että varakkaat lapset oli­si­vat velvoitet­tu­ja elät­tämään hoi­dos­sa ole­vat van­hempansa, oli per­in­töä tulos­sa tai ei. Ylen jutun perus­teel­la pro­fes­sorin ehdo­tuk­sen voi ymmärtää täl­lä tavalla. 

    Toinen tapa ymmärtää ehdo­tus olisi se, että jos van­hem­mil­la on omaisu­ut­ta, he kus­tan­ta­isi­vat hoiton­sa ensisi­jais­es­ti täl­lä omaisu­udel­la ja siten las­ten myöhem­min saa­ma per­in­tö pienenisi jos he eivät auta vanhempiaan.

    Tuo ensim­mäi­nen olisi kohtu­u­ton­ta. Eihän lapset voi olla vas­tu­us­sa siitä, että van­hem­mat ovat hei­dät han­kki­neet. Eikä lap­si voi pakot­taa van­hempiaan elämään säästäväis­es­ti, eikä sik­si voi olla vas­tu­us­sa hei­dän elätyksestäänkään.

    Sen sijaan en ymmär­rä mitä väärää tuos­sa jälkim­mäisessä tulkin­nas­sa olisi. Onhan se nyt väärin ottaa varakkaiden van­hus­ten hoitokus­tan­nuk­set verovaroista sen sijaan että ne otet­taisi­in näi­den ihmis­ten omista varoista. Eikä tuo var­al­lisu­us ole las­ten var­al­lisu­ut­ta ennen kuin van­hem­mat ovat kuolleet, vaik­ka ahneus per­in­töä kohtaan toki monia vaivaakin.

  56. Van­hempi­en hoidon kus­tan­nusten siir­to lap­sille on suo­ras­taan nerokas idea. Tästä luovut­ti­in jo ker­taalleen 1970, jon­ka jäl­keen, kas kum­maa, mm. suuret ikälu­okat sai­vat hoi­datet­tua omat van­hempansa hau­taan saak­ka yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Tai no, kun kat­se­lee julkisen sek­torin velka­an­tu­mista, oikeampi tulk­in­ta lie­nee se, että suuret ikälu­okat hoi­dat­ti­vat van­hempansa velaksi. 

    Ja kas, nyt voikin sit­ten siir­tyä eläk­keelle (aiem­min, ja parem­mal­la eläk­keel­lä kuin nuorem­mat pol­vet), ja siirtää aiem­min syn­tyneet velat, että tule­vat hoiva­menot las­ten maksettavaksi.

    Uppoaako tämä pyra­midi­hui­jaus vielä jollekin?

  57. “Urpo Kan­gas on esit­tänyt, että Suomes­sakin, kuten melkein kaikissa muis­sa mais­sa, vas­tuu omien van­hempi­en van­hu­u­den hoivas­ta tulisi olla lap­sil­la, ainakin jos nämä ovat varakkaita”

    Varakkail­ta kerät­tävää rahoi­tus­ta kut­su­taan vero­tuk­sek­si SITÄ voi toki kiristää jos yhteiskun­ta ei pysty huole­hti­maan perus­tus­lais­sa sille määräys­tä VELVOITTEISTA. MONISSA muis­sa mais­sa (kuten Ran­skas­sa) näin tehdäänkin.

  58. Ei ihmistä voi­da velvoit­taa sel­l­aiseen mitä ihmi­nen ei velvol­lisuute­na koe. Voidaan säätää toki laki, mut­ta sen voi aina lop­ul­takin kiertää. Kan­nus­timet kan­nat­taisi aina miet­tiä kuntoon.

  59. Catili­na: Koh­ta kesäl­lä menen taas pistäy­tymään Suviseu­roil­la. Sitä näkyä on kiva katsella. 

    Olisi­han se pitänyt jo arva­ta aiem­mista viesteistä.

  60. Taisit ymmärtää blo­gin vähän väärin, luepa se uudestaan.. 

    Anna-Liisa:
    Varoi­tus herkem­mille van­hoille: link­ki sisältää raakaa tekstiä.

    Blogimerk­in­tö nim­imerk­ki Ruuk­in­ma­tru­u­nan blo­gista Takki­rauta: Suku­jyrkkämä.

  61. Minä en ihan nyt ymmär­rä, mis­tä puhutaan. Miten van­hus­ten elämä on kolkkoa? 

    Var­maankaan kyse ei ole kaik­ista van­huk­sista vaik­ka tek­stis­sä niin lukeekin. Van­huk­set elävät nykyään parem­min kuin koskaan.

    Puhutaanko siis siitä parista pros­en­tista, joka on van­hainkodis­sa? Olisi aikamoinen antilot­tovoit­to, jos sat­tuisi kuu­lumaan siihen muu­ta­maan pros­en­ti­in, jon­ka van­hem­mat joutu­vat kalli­iseen laitoshoitoon. Kaiken kur­ju­u­den keskel­lä jou­tu­isi vielä mak­samaan kalli­ita laskuja.

    (Äkkiseltään en löytänyt tietoa siitä, kuin­ka suuri osu­us ihmi­sistä joutuu van­hainkoti­in elämän­sä aikana. Jos oikein muis­tan luku on kym­menisen prosenttia.)

  62. Minus­ta ei voi vaa­tia, että lapset otta­vat vas­tu­u­ta van­hus­ten­hoidon kus­tan­nuk­sista laitok­sista muuten kuin ole­mal­la kun­non kansalaisia ja mak­samal­la vero­ja. Myös van­hus­ten usein todel­la pitkän työu­ran vero­ker­tymän pitäisi riit­tää ihan viimeisi­in vuosi­in, se pitäisi olla niin las­ket­tu. Mihin kankku­lan kaivoon ja kon­nain kukka­roon sitä rahaa oikein syy­de­täänkään. Aina­han on poikkeuk­sia, joil­ta täl­lainen veron­mak­su ei valitet­tavasti onnis­tu, vaik­ka jo koulus­sa yritetään kaiken­laisia tuk­i­toimia, mut­ta he olkoot poikkeuk­sia. Kyl­lä lähtöko­h­ta täy­tyy olla hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rakkaudel­la vaal­im­i­nen ja säi­lyt­tämi­nen ihan jokaisen ihmisen parhaak­si Suomenniemellä.

  63. Työelämän ja asumisen jous­tavu­udel­la saavutet­tasi­in var­maan olen­naisia paran­nuk­sia nykyti­lanteeseen, sil­lä uskon, että “posi­ti­ivi­sis­sa” jälkeläi­nen — van­hemp­isuhteis­sa hoivaa ja välit­tämistä tar­jot­taisi­in automaat­tis­es­ti, jos se oman työn tai asuin­paikan suh­teen olisi parem­min järjestettävissä.

    Sik­si ehdot­taisinkin, että:
    1) Van­huk­si­aan tuke­vat jälkeläiset oli­si­vat oikeutet­tu­ja lyhen­net­tyyn työpäivään esim. 6h.

    2) Asun­to­tuotan­nos­sa edis­tetään ja tue­taan ryh­mäa­sun­to­ja, omakoti­talo­jen piharaken­nusten tai ylimääräisen raken­nu­soikeu­den muut­tamista “elämän­vai­hea­sun­noik­si” joko van­huk­sille tai opiskelijoille.
    sekä
    3) van­hempi ‑käsite nähdään laa­jem­min kuin vain omi­na van­hemp­ina. Joku inno­vaa­tio pitäisi kek­siä taloy­htiöi­den ja asun­toaluei­den van­hus­ten ja muun ikäis­ten nyky­istä luon­te­vam­paan kohtaamiseen ja tutus­tu­miseen. Lämpimien maid­en kaupunkikult­tuuri­han on pitkälti sellaista.

    Van­hus­ten tilanteen ja hoidon ongel­mat johtu­vat mei­dän kult­tuurista, jos­sa kaik­ki tehdään itse tai ydin­per­heen piiris­sä niin, että äärim­mil­lään van­hana sit­ten yritetään viimeiseen asti läm­mit­tää kaup­palaatikoi­ta mikrossa ja kat­soa telkkaria (odot­taes­sa…). Van­hal­la ihmisel­lä pitäisi olla mielekäs rooli yhteisössä lop­pu­un saak­ka. Kysymys ei ole hoivan mak­sa­jas­ta vaan elämän­laadus­ta. Jos joku kek­sii tähän elämän­laatu­un jonkun “vivun” niin myös van­hus­ten­huol­lon kus­tan­nuk­set lähtevät putoamaan.

  64. Kyl­lähän on ehdo­tuk­sia, lap­sien mak­saa van­hempi­en­sa hoito tai säästää omat hoitorahansa…
    Kyl­lä kait sitä mak­sais mielel­lään vaik­ka mitä van­hem­milleen, jos olisi mis­tä mak­saa… Hyvä kun saa pidet­tyä edes lapsen­sa ruuas­sa ja vaat­teis­sa. Ei olla lomail­tu ulko­mail­la tai yleen­sä mis­sään, vaan olen itse pitkäl­lä sairaslo­ma­l­la ja tulot todel­la pienet!!! Säästä siitä sit­ten… Grrrrr…

  65. Jotenkin tulee kovin ukrainalainen olo tuos­ta Kankaan ehdotuksesta.

  66. Täl­lä kaaval­la aje­taan musi­ikki­talo­ja ja pis­arara­to­ja. Ja tätäkin hoivahanketta:

    1) Kek­sitään ongel­ma kuten “Lin­nun­laulu junali­iken­teen pul­lonkaulana” tai “Fin­lan­dia-talon kelvo­ton akusti­ik­ka”. Nos­te­taan hiivan avul­la ongel­ma kansal­lisek­si häpeäpilkuk­si. Tässä tapauk­ses­sa esim. sanotaan:
    “En tarkoi­ta hoito olisi ammatil­lis­es­ti huonoa vaan, että van­hus­ten elämä Suomes­sa on kolkkoa ja epätyydyttävää.”

    2) Sit­ten esitetään että mil­jar­di­en pis­arara­ta tai musi­ikki­ta­lo tai lap­sien velvoit­ta­mi­nen van­hus­ten­hoitoon on ratkaisu joka tekee Suomes­ta Houkut­tel­e­van ja Kil­pailukykyisen ja saa van­huk­setkin hymyilemään.

    3) Tätä rum­mute­taan eri tiedo­tusvä­lineis­sä ja pyy­de­tään “asiantun­ti­jalausun­to­ja” vain han­ket­ta kan­nat­tavil­ta. Epäko­hdista kus­tan­nuksi­neen ei ker­ro­ta eikä han­ket­ta vas­tus­taville anneta puheen­vuoroa ainakaan tiedotusvälineissä.

  67. Itse olen täysin tyy­tyväi­nen van­hempi­eni saa­maan hoivaan. Hal­vaan­tunut pyörä­tuolipoti­las ja sairaudessaan pitkälle eden­nyt demen­tikko eivät ole mis­sään tapauk­ses­sa kenenkään ammat­ti­taidot­toman lapsen/sukulaisen hoidet­tavia. Kus­tan­nuk­set he ovat veroina elämän­sä aikana mak­sa­neet, joten ei liene tarpeel­lista enää lisätä hei­dän ahdis­tus­taan sil­lä, että pelkäävät syök­sevän­sä ain­oan lapsen­sa ahdinkoon hoit­o­mak­suil­laan. Minä kyl­lä suos­tun osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­si­in heti kun mm. nämä turhat tuh­latut eurot saadaan ensin järkevään käyttöön: 

    Ottei­ta val­tion talousarvioe­si­tyk­ses­tä 2014

    Eräät jäsen­mak­sut ja rahoi­tu­so­su­udet 86 507 000 euroa

    Itämeren, Bar­entsin ja ark­tisen alueen yhteistyö 3 200 000 euroa

    Suo­ma­lais­ten kri­is­in­hallinta­joukko­jen ylläpit­o­menot 56 302 000 euroa

    Teol­lisen yhteistyön rahas­to Oy
    pääo­man korot­ta­mi­nen 10 000 000 

    Varsi­nainen kehi­tysy­hteistyö 891 844 000 euroa

    Ja EU:n poh­jat­toman pussin kaut­ta Englan­ti­in kru­u­nun pönkit­tämiseen tänä vuon­na 136 000 000 euroa 

    Maail­malle has­sat­ut rahat ovat muuten peräisin meiltä veronmaksajilta.

  68. Joku ehdot­ti, että jos on velvol­lisu­us elät­tää van­hempiaan, saisi samal­la myös oikeu­den päät­tää jois­tain hei­dän asioistaan.

    Yksi päätet­tävä asia voisi olla hoi­va-/laito­spaikan sijain­ti: mik­si van­hem­man annetaan asua liian pitkään liian isos­sa kodis­saan huonos­ti pär­jäten tai vähin­tään samal­la paikkakun­nal­la, kun alkushokin jäl­keen elämä samal­la paikkakun­nal­la kuin jälkikasvu voisi olla helpom­paa ja sosi­aalis­es­ti parempaa?

  69. Nykyti­laan ver­rat­tuna tämä tarkoit­taisi sitä, että käytän­nössä las­ten vas­tuu rajoit­tuisi per­in­töo­su­u­teen tai lähin­nä asun­non osu­u­teen siitä. Toisaal­ta yhteiskun­ta takaa kun­nol­lisen hoidon, vaik­ka sosi­aal­i­tililtä rahat lop­puisi­vatkin. Tähän jär­jestelmään siir­tymi­nen olisi kuitenkin vielä vaikeam­paa kuin viro­laiseen las­ten suo­raan vas­tu­useen vanhemmistaan.

    Tuo vaikeus kaipaisi kyl­lä merkit­tävästi tarkem­paa ana­lyysiä, alka­en siitä onko kyseessä poli­it­ti­nen vai jokin muu vaikeus. En ymmär­rä mikä ongel­ma olisi huomen­na ilmoit­taa, että yli 65-vuo­ti­aat voivat täysin vapaasti vali­ta, mak­sa­vatko hoiton­sa itse, vai otta­vatko hoitoa varten val­ti­ol­ta koro­ton­ta (tai ehkä kuitenkin inflaa­tioko­r­jat­tua) lyhen­nys­va­paa­ta lainaa, jon­ka perikun­ta aikanaan mak­saa perin­nöstä pois. Jos val­it­see lainan, sitä saa 70%:iin asti kiin­teän var­al­lisu­u­den arvos­ta, joka annetaan lainan vaku­udek­si, ja jos hoitoku­lut nou­se­vat tuon yli, val­tio mak­saa lystin.

    Tai no, ymmär­rän­hän minä. Tuo rikkoisi per­i­jöi­den pyhää oikeut­ta perit­tävään omaisuuteen.

  70. Koko kestävyys­va­je voidaan paika­ta moninker­tais­es­ti jos palataan markki­namekanis­min huomioimiseen las­ten ja van­hus­ten­hoi­dos­sa. Per­heet hoita­vat van­huk­set ja lapset itse kol­ma­sosan mak­saval­la palvelusetelil­lä, jos vai­h­toe­htona on mak­saa edes kol­ma­sosa todel­li­sista kus­tan­nuk­sista kun­nille. Samal­la lapset ja van­huk­set saa­vat parem­paa hoivaa. Ei kor­vat­ule­hduskierteitä, ja säng­yn poh­jal­la kuivaamista.

  71. Ihmis­ten asioi­ta ei voi päät­tää pitämäl­lä heitä vain peli­nap­pu­loina. Pitää ottaa todel­lisu­us huomioon.
    Tulota­soa pyritään laske­maan koko ajan. Suo­ma­laiset koti­taloudet ovat tutkimuk­sen mukaan Euroopan viiden­nek­si köy­himpiä. Ostovoima on heikko, ruo­ka on kallein­ta Euroopas­sa, vuokra-asumisen hin­to­jen on annet­tu nous­ta pil­vi­in. Hal­patyövoimaa halu­taan tuot­taa maa­han, jot­ta työe­htosopimusten mukaista palkkaa ei tarvitse mak­saa. Yri­tyk­set eivät palkkaa nuo­ria, kos­ka työkoke­mus­ta puut­tuu, mut­ta eivät tar­joa edes kesä­työ­paikko­ja, joista työkoke­mus­ta saisi. 

    Miten täl­lai­sis­sa olo­suhteis­sa olisi mah­dol­lista säästää van­hu­u­den var­alle omia hoitokus­tan­nuk­si­aan varten? Eikö vero­tus ole juuri sitä pakkosäästämistä? Sen hienous on ollut, että jokainen mak­soi mak­sukykyn­sä mukaan ja sai tarpeen­sa mukaan, mut­ta nyt­tem­min­hän tasaverot kohdis­ta­vat veror­a­situk­sen kovem­pana pien­i­t­u­loisi­in ja lapsiperheisiin. 

    Aja­tusvirhe on myös siinä, että lap­sia pitäisi perin­nön katoamis­pelot­teel­la pakot­taa huole­hti­maan van­hem­mis­taan. Lapset hoita­vat van­hempiaan sen mukaan, miten he omien olo­suhteit­ten­sa puit­teis­sa voivat, myös oman luon­teen­laatun­sa mukaan. On aika karua, jos joku vas­ten­tah­toinen pakkosy­istä käy hoivaa­mas­sa van­hus­taan — kohtelu ei vält­tämät­tä ole parhaas­ta päästä. 

    Huole­hti­vatkin lapset puolestaan lop­ul­ta joutu­vat tilanteeseeen, jos­sa ympärivuorokau­ti­nen hoi­va on tarpeen. Jos työn tai ter­vey­den­ti­lan vuok­si siihen ei voi irrot­tau­tua, kokee suuren järky­tyk­sen, kun joutuu tutus­tu­maan van­hus­ten­hoidon tasoon. Laadukkaan työn tekemiseen motivoituneet ovat pak­en­e­mas­sa alal­ta huonon työn­mi­toituk­sen takia, he ovat väsyneet myötäkär­simään poti­lait­ten rinnalla. 

    Mitä asun­non ottamiseen hoidon vastik­keena tulee, se on väärin. Moni on koko työu­ransa mak­sanut verois­saan muiden saa­maa hoitoa ja hoivaa, ja samal­la säästänyt ain­oaa omaisu­ut­taan, kotia, perin­nök­si lap­silleen. Kodista on mak­set­tu ensin palka­s­ta verot, sit­ten rak­en­tamiseen liit­tyvät verot, kiin­teistöverot ja kaik­ki muut verot. On väärin, että van­huk­set ovat ensin joutuneet mak­samaan muiden hoidon ja sen jäl­keen jou­tu­isi­vat kodil­laan mak­samaan oman hoiton­sa (ja mitä ties muu­ta sit­ten kek­sit­täisi­in laskuttaakaan.) 

    Pro­fes­sorin kir­joi­tus kos­ki varakkai­ta lap­sia. Toden­näköis­es­ti he jo nytkin osta­vat van­hem­milleen parem­paa palvelua. Pien­i­t­u­loisil­la siihen ei ole mah­dol­lisu­ut­ta, eli mik­si ylipäätään koko kir­joi­tus julkaistiin?

  72. jv:
    … tai seu­rakun­ta toteut­ta­maan hoivavi­et­tiään ilmaisek­si ja kaik­ki voit­ta­vat. Tähän­hän ollaankin jo menossa. 

    Noin kävi Uuden See­lan­nin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nalle, kun eivät älyn­neet säätää tukia ajois­sa vähän pienem­mik­si, niin koko jär­jestelmä romut­tui. Pelkään, että Suomen tule­vaisu­us on samanlainen. 🙁

  73. Omista van­hem­mista huole­htimi­nen ei ole ajatuk­se­na huono, mut­ta peruste­lut nykyiselle palkkavero­tuk­sen tasolle murenevat yksi kerrallaan. 

    Koulutet­tu toim­i­henkilöper­he ajau­tuu julk­isten palvelu­jen mak­sa­jak­si korkean palkkavero­tuk­sen kaut­ta, mut­ta samanaikaises­ti ns. hyvä­tu­loise­na van­hempi­en odote­taan mak­sa­van yksi­ty­i­sista palveluista yhä laa­jem­min. Tästä tulee vähitellen kaikkien kan­nustin­loukku­jen äiti. 

    Julk­isu­udessa huomio­ta saa pieni suu­rit­u­lois­t­en joukko, mut­ta suurin osa talouselämää pystyssä pitävästä keskilu­okas­ta ei ansaitse niin paljon, että vero­jen jäl­keen mitään yksi­ty­isiä hoiva­palvelu­ja pystyy mak­samaan vaik­ka kuin­ka haluaisi.

    Ratkaisu tähänkin löy­tyy: Yksi­ty­is­ten hoiva‑, lääkäri- ja muiden sosi­aali­palvelu­jen kulut 100% vähen­nyskelpoisik­si sekä kunnallis‑, että valtionverotuksessa.

  74. Vihainen:

    Varsi­nainen kehitysyhteistyö891 844 000 euroa

    Tämä sum­ma menee ihmis­ten aut­tamiseen maailmalla.

  75. Mites jos lapset työt­tömiä vaik­ka yli 50 vuo­ti­ai­ta aina töis­sä oleet aiemmin. 

    Te-toimis­to kieltää aut­ta­mas­ta van­hempia karenssin uhal­la joka koet­tu että pitäs hoitaa aut­ta­jat kunnal­ta tai yksi­tyiseltä joka kirjattu.

    Eli lap­sien pitäs olla töis­sä tai eläk­keel­lä jot­ta voivat aut­taa vanhempia.

    Tämä yhteiskun­ta on sairas ja päät­täjät aivan erkaan­tuneet kaikesta.

  76. Ihmis­ten kehon kor­jaamisen tason kohoami­nen on myös yksi aiheeseen liit­tyvä tek­i­jä, jos­ta keskustelu tulee ole­maan tasa-arvoiselle, sosi­aalidemokraat­tiselta kivi­jalal­ta pon­nista­neelle yhteiskun­nalle vaikeaa: mitä hoito­ja yhteiskun­nan varoista kus­tan­netaan? Kuin­ka vanhoja/vaivaisia vielä kor­jataan? Kaik­keen ei ole varaa, eikä sitä varaa olisi lap­sil­lakaan muu­tamia varakkai­ta luku­un ottamatta.

    Toinen asia mitä kan­nat­taisi analysoi­da tilas­tol­lis­es­ti: kuin­ka usein varakkaat lapset kor­reloi­vat niin varakkaiden van­hempi­en kanssa, että van­hem­mat kuitenkin kykeni­sivät kus­tan­ta­maan oman hoiton­sa ja kuin­ka usein varat­to­muus kor­reloi niin, että hoitoa ei kuitenkaan pystyt­täisi kustantamaan.

    Mut­ta kaiken kaikki­aan kysymys on välit­tämis­es­tä, jota lain­säädän­nöl­lä ei voi­da ohja­ta, mut­ta jon­ka toteu­tu­mista esimerkik­si yhdyskun­ta­su­un­nit­telul­la, työelämän jous­toil­la ja kohden­ne­tu­il­la tuil­la voidaan edis­tää. Keskustelun avaus tärkeästä aiheesta ei ole rak­en­ta­va (lapset vas­tu­useen), kos­ka se on syyllistävä.

    Yhdyskun­ta­su­un­nit­telun roo­lia ja vaiku­tuk­sia van­hus­ten­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa ja elämän­laatu­un pitäisi tuo­da esille paljon nyky­istä enem­män. Esimerkik­si mitä vaiku­tuk­sia van­ho­jen ihmis­ten pär­jäämiseen on lähikaup­pa- ja ter­veyskeskusverkos­ton har­ven­e­misel­la? Tak­siku­lu­ja ja koti­palvelukus­tan­nuk­sia näin ainakin saadaan aikaan mut­ta vakavampi seu­raus on oma­toimisu­u­den kuoleminen.

    Lopuk­si halu­an sanoa myös kaikille van­hem­mille, jot­ka koke­vat, että heistä ei välitetä hei­dän olet­ta­mal­laan taval­la. Olet­teko ajatelleet omaa käytöstänne? Kuin­ka lapset jak­saisi­vat välit­tää, jos jokainen kohtaami­nen on täyn­nä katkeru­us­ryöp­pyjä ja arvostelua? Myös van­hempi­en tulisi pyrk­iä käyt­täy­tymään niin, että heitä voi kun­nioit­taa eli kohdata.

  77. Eiköhän kan­na­ta yrit­tää hoitaa talous kun­toon että olisi töitä ja sitä kaut­ta vero­ja. Ehkä se olisi helpoin reit­ti ede­tä. Mut­ta näköjää sekin on ongelma.

    30 vee ihmisil­läkään ei ole kun­non töitä, niin tuskin nämä ehtivät van­huk­si­akaan hoita­maan kos­ka itse työsken­televät van­huk­se­na. jne.

  78. Lois­ta­va esi­tys val­tion ja kun­tien kannal­ta. Aloit­teesta on heti sor­vat­ta­va laki. Se voisi kom­pa­ta van­hempi­en ela­tusvelvol­lisu­ut­ta lap­si­aan kohtaan. Esimerkik­si avio­eroti­lanteessa yleen­sä mies mak­saa ela­tusa­pumak­su­ja yhteisille lap­sille ja mah­dol­lis­es­ti vai­mon entisen liiton lapsille.

    Samoin miehen tulisi uuden lain mukaan mak­saa entisen vai­mon van­hempi­en hoit­o­mak­sut, mielel­läään kokon­aan, mut­ta ainakin suuren osan niistä. Täl­lä lak­i­u­ud­is­tuk­sel­la saataisi­in suo­ma­lainen hoito­suhde posi­ti­ivisek­si ja mak­sut lev­eäm­mille hartioille.

    Tok­i­han näil­lä use­am­man pesueen perus­tavil­la alfau­roksil­la on varaa mak­saa, vaikkakin kalli­it ovat laulu­jen lun­naat. Ovathan he usein vielä myös yhteiskun­tamme kellokkaita.

    Uud­is­tuk­sel­la tulee ole­maan toinenkin yhteiskun­nan ansain­ta­malli, nimit­täin uusi vero­tusko­hde, ja niistähän on aina pula. Kun jotkut per­heet hoita­vat van­hempiaan itse, niin kyse­hän on talkootyöstä. Ja eihän nyt sovi, että kukaan tekee työtä maks­mat­ta siitä veroa, joten täl­lainen talkootyö verolle. Vero­pros­ent­ti voisi olla 50 — 60 luokkaa, sil­lä onhan kyse palkkatyön lisäk­si tehtävästä , tois­es­ta työstä.

    Täl­lä uud­is­tuk­sel­la Suo­mi nousee AAA-luok­i­tuk­ses­sa platinatasolle.

  79. TomiA:

    Äkkiseltään en löytänyt tietoa siitä, kuin­ka suuri osu­us ihmi­sistä joutuu van­hainkoti­in elämän­sä aikana. Jos oikein muis­tan luku on kym­menisen prosenttia.

    Nyt kan­nat­taisi puhua laitok­ses­ta _de facto_, eikä siitä, mitä oves­sa sat­tuu lukemaan.

  80. “Siinä jokaisen on säästet­tävä tiet­ty osa ansio­tu­lois­taan muun muas­sa omi­in hoivamenoihinsa.”

    Joka kuukausi­han palka­s­ta mak­se­taan eläke­mak­su­ja sun muita.

  81. nescio quis: Suo­ma­laiset koti­taloudet ovat tutkimuk­sen mukaan Euroopan viiden­nek­si köyhimpiä.

    Tämän läh­teen halu­aisin mielu­usti nähdä.

  82. Soin­in­vaaran idean absur­dius piilee vero­tuk­sen filosofi­as­sa. Suh­teel­lisen hyvä­tu­loise­na olisin kos­ka vain valmis sys­teemi­in, jos­sa mak­san itse sairaan­hoi­dostani / las­ten koulu­tuk­ses­ta / van­hempi­en hoi­dos­ta ja tuloverot laske­vat saman verran. 

    On kuitenkin kohtu­u­ton­ta ajatel­la “net­tomak­sajien” — so. äänestäjien — hyväksyvän tilan­net­ta, jos­sa palve­lu­ta­so ale­nee mut­ta mak­set­ta­vat verot eivät.

  83. tcrown: Tuo vaikeus kaipaisi kyl­lä merkit­tävästi tarkem­paa ana­lyysiä, alka­en siitä onko kyseessä poli­it­ti­nen vai jokin muu vaikeus. En ymmär­rä mikä ongel­ma olisi huomen­na ilmoit­taa, että yli 65-vuo­ti­aat voivat täysin vapaasti vali­ta, mak­sa­vatko hoiton­sa itse, vai otta­vatko hoitoa varten val­ti­ol­ta koro­ton­ta (tai ehkä kuitenkin inflaa­tioko­r­jat­tua) lyhen­nys­va­paa­ta lainaa, jon­ka perikun­ta aikanaan mak­saa perin­nöstä pois. Jos val­it­see lainan, sitä saa 70%:iin asti kiin­teän var­al­lisu­u­den arvos­ta, joka annetaan lainan vaku­udek­si, ja jos hoitoku­lut nou­se­vat tuon yli, val­tio mak­saa lystin.

    Tai no, ymmär­rän­hän minä. Tuo rikkoisi per­i­jöi­den pyhää oikeut­ta perit­tävään omaisuuteen.

    Peru­songel­ma täl­lai­sis­sa malleis­sa on se, että niiden ympäri kikkailu on ihan liian help­poa. Tuos­sa kun van­hus jakaa ennakkoper­in­tönä kaiken omaisuuten­sa ennen sinne val­tion luukulle menoa, niin sit­ten ollaan heti ensim­mäis­es­tä hoitoku­lueu­rosta läh­tien siinä “val­tio mak­saa” ‑kat­e­go­ri­as­sa.

    Ne, jot­ka eivät kikkaile, mak­sa­vat sit­ten itsen­sä kipeäk­si. Olen Viherinssin kanssa samaa mieltä, että paljon järkeväm­pää on koit­taa luo­da insen­ti­ivisys­tee­mi, joka kan­nus­taa sekä siihen, että itse huole­hdi­taan omista hoitoku­luista, että siihen, että lapset mah­dol­lisim­man paljon kan­ta­vat taakkaa hoita­mis­es­ta, sen sijaan, että luo­daan sys­tee­mi, jos­sa kaikkien insen­ti­iv­it ovat vain koit­taa kiertää sitä omaa vas­tu­u­ta ja saa­da kaadet­tua kaik­ki muun yhteiskun­nan maksettavaksi.

    Jos ihmiset halu­taan saa­da vas­taa­maan itse omas­ta van­hushoi­dostaan, niin sys­teemin tulee olla sel­l­ainen, että he oikeasti hyö­tyvät siitä, että niin tekevät val­tion varaan heit­täy­tymisen sijaan.

    1. Niis­sä mnais­sa, jois­sa omaisu­us vaikut­taa hoit­o­mak­su­un, ennakkoper­in­tö otet­taan huomioon mak­sua määrättäessä.

  84. Samuli Saarel­ma: Peru­songel­ma täl­lai­sis­sa malleis­sa on se, että niiden ympäri kikkailu on ihan liian help­poa. Tuos­sa kun van­hus jakaa ennakkoper­in­tönä kaiken omaisuuten­sa ennen sinne val­tion luukulle menoa, niin sit­ten ollaan heti ensim­mäis­es­tä hoitoku­lueu­rosta läh­tien siinä “val­tio mak­saa” ‑kat­e­go­ri­as­sa.
    ‘snip’

    Tähän ongel­maan on vas­tauk­se­na juuri tuo lapsen velvol­lisu­us huole­htia van­hem­mis­taan, sil­loin ei ole väliä, kenen nimis­sä omaisu­us on.

    Voitaisi­in myös ajatel­la mallia, että omaisu­u­teen ei kajot­taisi, jos lapset huole­hti­si­vat hoitomaksusta.

  85. Samuli Saarel­ma: Peru­songel­ma täl­lai­sis­sa malleis­sa on se, että niiden ympäri kikkailu on ihan liian help­poa. Tuos­sa kun van­hus jakaa ennakkoper­in­tönä kaiken omaisuuten­sa ennen sinne val­tion luukulle menoa, niin sit­ten ollaan heti ensim­mäis­es­tä hoitoku­lueu­rosta läh­tien siinä “val­tio mak­saa” ‑kat­e­go­ri­as­sa.

    Minä näk­isin, että peru­songel­ma on, että ei ole poli­it­tista halua luo­da sään­nöstöä, mikä tek­isi tuon kikkailun riit­tävän vähän halut­tavak­si vai­h­toe­hdok­si. Aloite­taan vähän oikoen sil­lä, että tuo­hon lainan vaku­udek­si kel­paavaan arvoon las­ke­taan kaikkien sel­l­ais­ten luovu­tusten todel­li­nen markki­na-arvo luovu­tushetkel­lä, mitä ei ole seu­ran­nut kalli­im­man asun­non osto, oli kyseessä sit­ten myyn­ti, ennakkoper­in­tö tai lah­ja jälkipolville tai jollekin muulle. Ellei tuos­ta kiin­teistön luovu­tuk­ses­ta siir­retä tähän tarkoituk­seen pan­tat­ulle sijoi­tustilille koko asun­non markki­na-arvoa, tuo takaus siir­tyy rasit­teena kiin­teistön mukana. Omas­sa hallinnas­sa ole­van yri­tyk­sen tai säätiön asun­nos­sa asum­i­nen vuokral­la aiheut­taa samat toimenpiteet.

    Ja jos sit­ten joku tuo­ta kiertää jonkun ulko­maisen rak­en­teen kaut­ta, niin kysyn­pä vaan, että mik­si Suomen Tasaval­lak­si kut­su­tun mafi­an pitäisi tar­jo­ta omaisu­u­den­suo­japalvelui­ta omaisu­user­ille, mis­tä suo­jelu­ra­haa ei ole mak­set­tu? Jos kier­rosta jää kiin­ni, koko kiin­teistö val­ti­olle, 50% sakot päälle ja törkeäm­m­mis­sä tapauk­sis­sa vähän lin­naa niin se kiertämi­nen alkaa jäämään aika vähiin. 

    Kuin­ka mon­ta ään­tä luulet, että täl­lä vaalipuheel­la saisi eduskun­tavaaleis­sa? Omista menoista vas­taami­nen ei nyt vain ole poli­it­tis­es­ti kovin suosit­tua. Edes Kokoomuk­sen piiris­sä. (Todet­takoon var­muu­den vuok­si, että ihan noin tylyä sään­nöstöä en itsekään kan­nat­taisi, mut­ta tuo nyt tuli ulos riit­tävän pienel­lä miettimisellä.)

  86. Kan­natan tätä ehdo­tus­ta. Tärkeää on, että asia huomioidaan myös kaavoituk­ses­sa. Ts. raken­netaan asun­to­ja, jois­sa 3 sukupolvea pystyvät yhdessä mukavasti asumaan. Town­house-kon­sep­ti sopii mielestäni hienos­ti tähän tarkoitukseen.

  87. Aus­tri­an:
    Mei­dän pitäisi joka tapauk­ses­sa siir­tyä kohti nor­maale­ja euroop­palaisia tapo­ja jär­jestää hoi­va- ja hoitopalve­lut eikä ylläpitää omia eksoot­tisia vir­i­tyk­siämme. Jos muual­la ei ole mei­dän insti­tuu­tioita­mme niin kyl­lä se virhe on suo­ma­lais­ten puolella!

    Naiset koti­in hoita­maan hoiva­palvelui­ta, päivähoito ja muu kun­nalli­nen hoi­va pitää lakkaut­taa, sairaan­hoito vaku­u­tus poh­jaisek­si, veroaste alem­malle tasolle,perheitä suo­si­va per­hevero­tus käyt­töön ja kaik­ki sosi­aaliedut pitää jakaa vero­jär­jestelmän kaut­ta työ­tu­loista vähen­nyk­senä. Nämä nyt alkuun…

    Ehdotin joskus että ottaisimme oppia Bai­jerista, Sak­sas­ta tulee setä Adolfin lisäk­si myös hyviä juttuja! 

    Per­heitä EI pidä suosia mitenkään. Jos lap­sia han­kkii niin pitää olla rahaa mil­lä ne elättää.

  88. Todel­la hyvä kir­joi­tus. Olen asi­aa poht­in­ut itsekin. Tuo Sin­ga­poren malli voisi olla hyvä. Mut­ta eikl nykyi­nen sosi­aal­i­tur­val­la tapah­tu­va hoito käytän­nössä ole sitä. Rahas­toin­tia vain pitäisi lisätä. Kuten eläkkeis­säkin. Lap­sil­la ei varsi­nais­es­ti ole mitään tarvet­ta per­in­töön. Eli jokaisen aikuisen ihmisen tulisi voi­da tul­la toimeen omil­laan. Entiseen per­hekeskeiseen malli­in ei ole palu­u­ta. Lapsen asua­vat mmail­mal­la eivätkä enä samas­sa kylässä lap­sia hoita­mas­sa. Ellei työn luonne muu­tu 100% tämän malli­in ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta pala­ta. Hyviä kom­ment­te­ja, kerrankin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.