Robottiauto ja kaupunkisuunnittelu

Tutkak­sen tilaisu­udessa keskivi­ikkona Ris­to Lin­turi puhui paljon myös robot­ti­au­tos­ta. Uusi tieto min­ulle oli, että LVM:n kansli­apääl­likkö Har­ri Pur­si­ainen on sanonut pyrkivän­sä siihen, että Suo­mi sal­lisi ensim­mäis­ten maid­en joukos­sa niiden liikku­misen yleisil­lä teil­lä. Toinen uusi tieto oli, että tuo teknolo­gia lisää auton valmis­tuskus­tan­nuk­sia vain tuhan­nel­la eurol­la. Jos se todel­la on näin hal­paa, omi­naisu­us liitetään kymme­nen vuo­den kulut­tua jok­seenkin kaikki­in myytävi­in autoi­hin. Jakelu­au­tossa tuo investoin­nin takaisin­mak­suai­ka on viikko kul­jet­ta­jan säästyneen palkan ansios­ta. Tämä mullis­taa logis­ti­ikan. Tämä olisi jo nyt otet­ta­va huomioon liiken­teen suun­nit­telus­sa ja kaavoituksessa.

Sivu­u­tan vaiku­tuk­set jakeluli­iken­teeseen ja keski­tyn kaupunkien sisäiseen henkilöau­toli­iken­teeseen. Maaseudul­la vaiku­tus lie­nee vähäisem­pi luku­un otta­mat­ta sitä, että rav­in­to­las­ta voi tul­la parin tuopin jäl­keen lail­lis­es­ti koti­in. Oma­ll autol­la kuitenkin, kos­ka yhteiskäyt­tö ei etäisyyk­sien takia onnistu.

Kaupungeis­sa moni siir­tyy käyt­tämään robot­ti­au­to­ja tak­seina henkilöko­htais­es­ti omis­tet­tu­jen auto­jen sijaan, kos­ka se on omaa autoa halvem­pi vai­h­toe­hto. Autoli­ikenne muo­dos­tuu siis vähän saman­laisek­si kuin Man­hat­tanil­la pait­si, että tak­sis­sa ei ole kul­jet­ta­jaa. Lin­turin arvio oli, että tarvit­tavien auto­jen määrä Suomes­sa olisi suun­nilleen puo­let nykyis­es­tä. Joukkoli­iken­net­tä robot­ti­au­tot eivät tee tarpeet­tomak­si, kos­ka aamu­ru­uhkas­sa robot­ti­au­to vie tilaa yhtä paljon.

Kaupunkili­iken­teessä pör­räävät autot voivat olla sähköau­to­ja, kos­ka ne osaa­vat hakeu­tua lup­poaikana latau­tu­maan. Lataus­pis­teet tarvi­taan jos­sain vähän syr­jäisem­mässä paikas­sa. Tämä ehditään jär­jestää. Nyt tarvi­taan päätök­siä pysäköinnistä.

Robot­ti­au­tonkin on voita­va pysäköidä, kun sitä ei tarvi­ta, mut­ta pysäköin­tipaikan ei tarvitse olla aivan juna-ase­man, kodin tai työ­paikan vier­essä. Kos­ka auto­ja on vähem­män ja kos­ka niistä suurem­pi osa on liik­keel­lä, pysäköin­ti­ti­laa tarvi­taan olen­nais­es­ti vähem­män ja se voi olla olen­nais­es­ti halvem­mis­sa paikoissa

Sato­jen miljoonien euro­jen kysymys on, kan­nat­taako enää investoi­da kalli­isi­in pysäköin­tipaikkoi­hin kan­takaupun­gin asuinalueil­la ja liityntäliikenteessä?

 

130 vastausta artikkeliin “Robottiauto ja kaupunkisuunnittelu”

  1. Monil­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta esim. näis­sä Googlen robot­ti­au­toe­sit­te­lyis­sä se seik­ka, että nil­lä aje­taan vain hyväl­lä ilmal­la. Robot­ti­au­to tarvit­see tarkan kuvan ympäristöstään ja LIDAR (laser­tut­ka joka muo­dostaa 3d kuvan ympäristöstään) tekni­ik­ka ei yksinker­tais­es­ti toi­mi edes pienessä sateessa puhu­mat­takaan lumes­ta. Hei­jas­tuk­set pelkästään sateen kastele­man tien pin­nas­ta sotke­vat havain­not. Per­in­teinen tutkatekni­ik­ka taas ei pääse samaan tarkkuuteen. 

    Lop­ulli­nen ratkaisu tulee ole­maan var­maakin sen­sori­fu­u­sio kameroista, LIDAR ja laa­jan taa­ju­usalueen tut­ka. En silti uskaltaisi luva­ta tekni­ikkaa yleiseen liiken­teeseen vielä 10 vuo­den kulut­tua ainakaan noin hal­val­la. Tässä on lop­ul­ta kysessä ns. “safe­ty crit­i­cal” teknolo­gia jon­ka täy­tyy olla yhtä kon­ser­vati­ivista kuin lentokoneis­sa käytettävät
    ILS automaa­tio
    Jot­ta teknolo­giaa voi käyt­tää suomen olois­sa, tarvi­taan sys­tee­mi joka toimii kun sataa sakeaa rän­tää ja tie on lumen peit­tämiä uria.

  2. Käytän­nössä tuo tap­paa pois todel­la nopeasti nykyisen kaltaisen bus­sili­iken­teen. Sinän­sä hyvä asia helsinkiläisille, kos­ka bus­sit eivät sovi kaupunkiin.

    Ole­tan yhä spåran ja junan jäävän käyt­töön. Se olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten tämä vaikut­taa raideli­iken­teen kan­nat­tavu­u­teen. Tähän asti toki kan­nat­tavu­us ei ole ollut ensim­mäi­nen ohja­va tek­i­jä raideli­iken­teen suun­nit­telus­sa pääkaupunkiseudulla.

  3. ‘Joukkoli­iken­net­tä robot­ti­au­tot eivät tee tarpeet­tomak­si, kos­ka aamu­ru­uhkas­sa robot­ti­au­to vie tilaa yhtä paljon.’

    Robot­ti­au­tot vähen­tävät joukkoli­iken­teen tarvet­ta merkit­tävästi, kos­ka robot­ti­au­tot nos­ta­vat tei­den kap­a­siteet­tia huo­mat­tavasti. Autot voivat ajaa puskuri puskuris­sa kiin­ni, jol­la jo tuplataan tien kap­a­siteet­ti. Lisäk­si tarvi­taan vähem­män (tai jopa ei ollenkaan) liiken­neval­o­ja. Pisim­mälle vedet­tynä ei tiessä olisi edes kaisto­ja, vaan yhteen suun­taan voi ajaa het­kit­täin vaik­ka koko kaistan lev­ey­deltä auto­ja, jos vas­taan ei tule jol­lakin ajan­hetkel­lä yhtään ajoneuvoa.

  4. Hyvä kir­joi­tus Osmo Soin­in­vaara. Suomen kan­nat­taa mielestäni olla ehdot­tomasti akti­ivi­nen ja kehi­tyk­sen kär­jessä ja alkaa valmis­tele­maan robot­ti­au­to­jen tuloa Suomen tieli­iken­teeseen. Olen itsekin poht­in­ut robot­ti­au­to­jen kehi­tys­tä ja Suomen maan­teille tuloa omas­sa blo­gis­sani. Kan­nat­taa vilka­ista, jos aihe kiin­nos­taa: http://digiapuri.com/robottiautot-maantiella-2030/

    Teknikka menee vääjäämät­tä eteen­päin ja tekniset ongel­mat tul­laan ratkaise­maan yllät­tävänkin pian. Kil­pailu robot­ti­au­to­jen markki­noille tuomis­es­ta ensim­mäisenä on käyn­nis­sä. Saa nähdä kuka ehtii ensin.

    - Sami Nie­mi — digiapuri.com

  5. Päätök­sen­teko­jär­jestelmän kannal­ta on arve­lut­tavaa, että poli­it­tiselle päätök­sen­tek­i­jälle on uusi tieto Se, että joku kansli­apääl­likkö on “sanonut pyrkivän­sä siihen että Suo­mi sal­lisi” jotakin ensim­mäis­ten joukossa.

    Valmis­tuskus­tan­nusten nousu riip­puu tietysti siitä, mikä on lähtö­ta­so. Jos autossa on jo kaik­ki nykyään lisä­varusteina saata­vat pysäköinti‑, pimeänäkö- Ym. avus­timet, sil­loin robot­ti­au­ton lisäkus­tan­nus on ehkä vain ton­nin luokkaa.

    Bosch tuot­taa näitä lait­tei­ta, ja Audil­la on robot­ti­au­to­ja. Kyse on nykyään ruuh­ka-avus­times­ta, eli ikävis­sä liiken­neru­uhkissa ja hitaal­la nopeudel­la auto pystyy aja­maan itse. Tarkoi­tus ei ole pois­taa kul­jet­ta­jaa vaan tar­jo­ta varakkaalle autoil­i­jalle täl­lainenkin mukavuus.

    Vaik­ka robot­ti­au­tot elim­i­nois­i­vat akti­ivisen kul­jet­ta­jan tarpeen, muu­tos kestäisi kauan. Suomes­sa on kolme miljoon­aa autoa, ja vuodessa myy­dään alun tois­tasa­taa tuhat­ta uut­ta. Kuitenkin robot­ti­au­to­jen pitäisi kyetä kom­mu­nikoimaan keskenään. Tämä edel­lyt­täisi asiantun­ti­joiden mukaan sitä, että robot­ti­au­to­ja olisi vähin­tään kymme­nen pros­ent­tia teil­lä liikku­vista. Tämän saavut­ta­mi­nen kestää.
    Jos kalli­is­sa BMW:ssä tai Mer­sus­sa on täl­lainenkin omi­naisu­us ja varuste lisä­varustei­den lop­ut­tomas­sa lis­tas­sa, Se on Euroopas­sa vaan vai­h­toe­hto, jon­ka tarkoi­tuskaan ei ole kor­va­ta kul­jet­ta­jaa. Yhdys­val­lois­sa tilanne saat­taa olla toinen, kos­ka siel­lä liiken­neon­net­to­muudet ovat nuorten suurin kuolin­syy. Täl­löin van­hem­mat ehkä osta­vat teinien käyt­töön auto­ja, joil­la nämä eivät edes pysty aja­maan onnettomuuksia

  6. dio­di:
    Jot­ta teknolo­giaa voi käyt­tää suomen olois­sa, tarvi­taan sys­tee­mi joka toimii kun sataa sakeaa rän­tää ja tie on lumen peit­tämiä uria.

    Ihmisen silmä on auto­jen ohjauk­ses­sa pääasialli­nen nyky­isin käytössä ole­va sen­sori, eli pelkän kam­er­an avul­la robot­ti­au­tos­ta saadaan yhtä tur­valli­nen kuin ihmisen ohjaa­ma auto, kun­han sof­t­at ovat kun­nos­sa (ja itse asi­as­sa kam­era näkee parem­min kuin ihmisen silmä ja tietokone reagoi nopeam­min). Nykyi­nen kehi­tys on vah­vasti menos­sa siihen suun­taan, että tule­vaisu­udessa kaikissa ihmi­sis­sä, eläimis­sä ja autois­sa on lähet­timet, joiden avul­la sijain­ti paikan­netaan reaali­aikaises­ti, minkä avul­la esim. tör­mäyk­set voidaan välttää.
    Toisaal­ta on myös niin, että 1960-luvulle asti ei ollut mitään nopeusra­joituk­sia, autot oli­vat huono­ja ja kul­jet­ta­jat humalas­sa, ja silti liiken­teessä jäi ihmisiä henkiin.

  7. Pidän tekni­ikan riemu­voit­tona, jos kymme­nen vuo­den kulut­tua on saatu automa­ti­soitua edes Helsin­gin metro. Autonkul­jet­ta­jak­oulu­tuk­sen lopet­ta­mi­nen “tarpeet­tomana” nyt, vuon­na 2014, on mielestäni melkoista hai­hat­telua. Ris­to Lin­turil­la on oikein hyviäkin ajatuk­sia, mut­ta tämä ei ole niitä.

  8. Peri­aat­teessa lidar­il­la itselleen kolmi­u­lot­teisen kuvan luo­va robot­ti­au­to on hyvä ratkaisu, mut­ta se tarvit­see toimi­ak­seen todel­la tarkan ja elävän kar­tas­ton maise­mas­ta. Auton selviämi­nen tun­tem­at­tomas­sa paikas­sa on hyvinkin heikkoa. Liiken­teessä on paljon sel­l­aisia tilantei­ta, jois­sa inhimilli­nenkin kul­jet­ta­ja on vaikei­den päätösten edessä.

    Robot­ti on paljon ihmistä parem­pi aja­maaan autoa, kun­han liik­keen halut­tu jatko on tiedos­sa. Heikkous on siinä päätök­sen­teossa reaali­aikaises­sa liikenteessä.

    Häm­mästy­isin, jos nämä ongel­mat oli­si­vat kymme­nessä vuodessa hoi­dos­sa. Toisaal­ta häm­mästy­isin, jos niitä ei koskaan saataisi hoidet­tua. Rän­tää tai ei.

    Auto­tuotan­non kus­tan­nuk­sista eivät valmis­ta­jat paljon huutele, mut­ta muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat Toy­otan mukaan noin 40 % tuotan­tokus­tan­nuk­sista. Tuotan­tokus­tan­nus ei oikein voi olla yli puol­ta verot­tomas­ta kulut­ta­jahin­nas­ta, kos­ka välistä menee tuoteke­hi­tys, markki­noin­ti, hallinto, use­am­man por­taan kat­teet, riskit ja kul­je­tuk­set. Tästä saadaan karkeak­si arvauk­sek­si se, että auto­tuotan­non muut­tuvat kulut ovat noin 20 % verot­tomas­ta hin­nas­ta. Ton­ni lisää sinne on paljon.

    (Pysäköin­tipaikkakysymys on vähän erilli­nen jut­tu tästä. Pitäisi olla hyviä perustei­ta siihen, mik­si markki­nae­htois­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta pysäköin­ti­ti­laa pitäisi olla.)

  9. Mielestäni yksi mie­lenki­in­toisim­mista eduista robot­ti­au­tois­sa on se, että niiden laa­jamit­tainen käyt­töönot­to tulee toden­näköis­es­ti vähen­tämään liiken­neon­net­to­muuk­sia. Henkilö- ja esinevahinko­jen vähen­tymi­nen tulee merk­it­semään mit­tavia kustannussäästöjä.

    Nykyään on myyn­nis­sä auto­ja, jois­sa on automaat­ti­nen esteen havait­se­va hätä­jar­ru­tusjär­jestelmä, joka toimii kohtu­ullis­es­ti ainakin hyvis­sä olo­suhteis­sa — alle 30 kilo­metrin nopeudessa — jo alle 15 000 euron pikkuau­tossa. Kalli­im­mis­sa autois­sa on jär­jestelmiä, jot­ka osaa­vat avus­taa jar­ru­tuk­sis­sa jopa maantienopeuksissa.

  10. Siis yksi kaista robot­tili­iken­teelle. Sil­loin ne voivat olla yhtey­dessä toisi­in­sa ja olla puskuri puskuris­sa kiin­ni. Täm­mösessä “junas­sa” ei ole jojo-efek­tiä, eli vauhti on aina tapis­sa ja kap­a­siteet­ti on var­maan 10-kertainen.

    Ai miten junaan pääsee mukaan? No kiihdyt­tämäl­lä viereisel­lä kaistal­la ja paina­mal­la eri­ty­istä liityju­naan-nap­pia. Autot kom­mu­nikoi­vat siis verkos­sa keskenään.

  11. OS: “Jakelu­au­tossa tuo investoin­nin takaisin­mak­suai­ka on viikko kul­jet­ta­jan säästyneen palkan ansios­ta. Tämä mullis­taa logistiikan.”

    Joo — heti, kun sil­lä ton­nil­la saa myös sen fik­sun robot­ti-popotin, joka osaa rou­da­ta tavarat siitä kadun­var­teen pysäköidys­tä jakelu­au­tos­ta jalka­käytävän yli takapi­halle ja sieltä pan­nuhuoneen kaut­ta sinne kivi­jalka­kau­pan varas­toon. Uno­hta­mat­ta tietysti hyl­lyt­tämistä, joka monas­ti nap­sah­taa nykyään jakelu­au­ton kuljettajalle.

    Sivuhuomiona voisi tode­ta sen, että Rois­to Luikurin ase­ma val­takun­nan futur­ologi­na kum­mas­tut­taa — mut­ta ehkä yksisilmäi­nen kahipoti­laskin voi olla kuningas sokean val­taeli­itin sisällä…

  12. Mut­ta mitä robot­tibus­si tarkoit­taa joukkoliikenteelle?

  13. Onko vuokramökkien tar­jon­ta lopet­tanut omis­tet­tu­jen kesämökkien kult­tuurin? Myöskään robot­ti­au­to­jen tulem­i­nen ei lope­ta OMAN auton etos­ta. Edel­lisessä lauseessa OMA tarkoit­taa myös täysin OMAAN käyt­töön osoitet­tua työ­nan­ta­jan omis­ta­maa autoa. Erit­täin mon­elle autoil­i­jalle auto on myös tun­teisi­in liit­tyvä asia — jotain ihan muu­ta kuin itsepalvelutaksi.

    1. Jouni. Raha on hyvä kon­sult­ti. Ei tarvitwe kuin lait­taa pysäköin­ti markki­nahin­taisek­si, niin jär­ki alkaa voit­taa. Puhuin nyt kaupunkili­iken­teestä, jos­sa ihmiset suh­tau­tu­vat liiken­nevä­lineisi­in sil­lä ajatuk­sel­la, että niiden tarkoi­tus on liikut­taa paikas­ta toiseen.
      Oman kesämökin suo­sio on muuten vähen­tynyt. Moni tyy­tyy vuokrat­tuun taloon Suomes­sa tai ulkomailla.

  14. Ensin voitaisi­in tila­ta niitä robot­tibusse­ja. Sel­l­aisia, jot­ka eivär lakkoile ja pysähtyy pyy­det­täessä pysäkeille. 

    Toki robot­ti­au­to­jakin haas­tavem­pi taitaa olla tämä robot­timetro. Miten met­ros­ta saadaan kus­ki pois, kun ei se ota nyt oikein onnistuakseen?

    Nos­tat­taisin myös huolen öky­ro­bot­ti­au­tos­ta. Mitä jos espoo­lia­nen ökyau­toil­ia ostaa oman robot­timer­sun? Voitaisi­inko yksi­ty­is­ro­bot­ti­au­tot kieltää Helsin­gin alueelta?

  15. Panu Hors­malahti:
    Autot voivat ajaa puskuri puskuris­sa kiinni 

    No eivät todel­lakaan voi. Jos edel­lä ajaval­la robot­ti­au­tol­la on allaan ensil­iukkail­la uudet tes­tivoit­ta­janastarenkaat ja sen perässä aja­van robot­ti­au­ton alla on vielä kuluneet kesärenkaat ja vauh­tia vaikka­pa vaan 80 km/h, niin tur­vaväliä pitää olla pii­i­i­i­i­itkästi tai muuten rytisee, kun edel­lä ole­va joutuu tekemään täysjarrutuksen.

  16. Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iössä selvitetään kevään kulues­sa välit­tömät säädös­tarpeet robot­ti­au­tokokeilu­jen sal­limis­esksi yleisil­lä teil­lä. Isom­pi tieli­iken­nelain kokon­aisu­ud­is­tus on vireil­lä, ja siinä yhtey­dessä yleinen laki kir­joite­taan robot­ti­au­toille suopeaksi.

  17. Miten mah­taa käydfdä liiken­nevaku­u­tus­bis­niksen, kun kolare­i­ta ei enään tule robot­ti­au­to­jen myötä? Ei myöskään auto­varkauk­sia tai auto­jen polttamisia/vahingoittamisia (tot­ta­han toki automaat­ti­sis­sa autois­sa on automaat­ti­nen sam­mu­tusjär­jestelmä ja ilkivaltasensori).

  18. Mik­si olete­taan, että autoil­i­jat halu­a­vat vai­h­taa robotin ohjaa­maan? Siinähän menee vapaus tap­paa itse.

  19. Viherinssi:
    Peri­aat­teessa lidar­il­la itselleen kolmi­u­lot­teisen kuvan luo­va robot­ti­au­to on hyvä ratkaisu, mut­ta se tarvit­see toimi­ak­seen todel­la tarkan ja elävän kar­tas­ton maise­mas­ta. Auton selviämi­nen tun­tem­at­tomas­sa paikas­sa on hyvinkin heikkoa. Liiken­teessä on paljon sel­l­aisia tilantei­ta, jois­sa inhimilli­nenkin kul­jet­ta­ja on vaikei­den päätösten edessä.

    Robot­ti on paljon ihmistä parem­pi aja­maaan autoa, kun­han liik­keen halut­tu jatko on tiedos­sa. Heikkous on siinä päätök­sen­teossa reaali­aikaises­sa liikenteessä.

    Robot­ti­tak­sis­sa, joka on se mie­lenki­in­toisin sovel­lus, tämän voisi hoitaa niin että robo ottaa ongel­mati­lanteessa yhteyt­tä valvo­moon, jos­sa ihan ihmi­nen tart­tuu puikkoi­hin etäy­htey­den kautta.

    Kaupunkili­iken­teeseen miet­tisin myös sitä, että jos tarkoi­tus on liikut­taa yksi ihmi­nen automaat­tisel­la sähkö­tak­sil­la, niin opti­maa­li­nen yksikkökoko on lähempänä pyörä­tuo­lia kuin henkilöau­toa. Jonkin­lainen härveli jol­la voi esimerkik­si ajaa sisään rakennukseen.

  20. Lainku­u­li­aises­sa Suomes­sa, jos­sa jalankulk­i­jat odot­ta­vat kiltisti vihreää val­oa — on liiken­net­tä tai ei, tämä voi toimia parem­min kuin Int­ian kaupungeis­sa. Siel­lä autoon tarvi­taan sumeaa logiikkaa.

    Robot­ti­au­to­jen kaik­ki sen­sori­da­ta pitää lähet­tää Isolle Vel­jelle, muuten ihmiset alkaa kiilail­la robot­tien eteen ja voivat ylit­tää suo­ja­tien punaisel­la luot­taes­saan robot­tien väistävän.

  21. Keli eli lumi, jää ja huono näkyvyys pistää Suomes­sa liiken­teen sään­nöt uusik­si ja osin ennus­ta­mat­tomik­si mon­ta ker­taa vuodessa. Nykyiset robot­ti­au­tot sen sijaan toimi­vat luotet­tavasti vain suht tiukko­jen sään­tö­jen puit­teis­sa. Kali­for­nialainen robot­ti­au­to ajaa Suomen talves­sa kuin Deep Blue pelaa pok­e­ria: voisi­han se säätämisen jäl­keen onnis­tua mut­ta toden­näköisem­min ei, ei ainakaan riit­tävän hyvin. Tosin eihän se sää aina ole ihanteelli­nen sun beltil­läkään. Kokeilkaa vaik­ka googlet­taa robot car bad weather.

    Suo­ma­laisin olo­suhteisi­in riit­tävän älykäs auto ei var­maankaan ole kul­man takana ihan koh­ta. Skep­tisyys johtuu lähin­nä siitä, että tekoä­ly on pitkään ollut tulos­sa mut­ta on oikeas­t­aan vielä alkutekijöissään.

    Tekoä­ly osaisi tietysti myös kieltäy­tyä jatka­mas­ta matkaa, jos keli olisi liian vaikea sille. Jos ei osaisi, ei sel­l­aista käyt­täisi Page ja Brinkään. 

    Tämä on seu­raa­va ongel­ma. Jos auto kieltäy­ty­isi kehno­jen olo­suhtei­den takia aja­mas­ta ja pakko olisi kuitenkin jatkaa, pitäisi ilmeis­es­ti itse siir­tyä rat­ti­in kokeile­maan onneaan. Mut­ta entäs jos ei olisi ajanut autoa aikoi­hin eikä ehkä koskaan vaikeis­sa olosuhteissa? 

    Entäs kaupungis­sa, kun muu­ta­ma halpisauto tai nas­ta­ton paket­ti­au­to tulk­it­sisi kelin liian vaar­al­lisek­si suh­teessa kyky­i­hin­sä ja pysähty­isi keskelle Kehä kol­mos­ta? Seu­raisiko ketjureak­tio, joka lop­ul­ta pysäyt­täisi liiken­teen laa­jal­la alueella?

    Voihan se niinkin olla, että Suomen — tai New Yorkin — keli on peri­aat­teessa sama ongel­ma kuin Kali­forn­ian keli, vain vaikeampi. Siinä tapauk­ses­sa riit­tää kun odote­taan hiukan pidem­pää robot­ti­au­to­jen saa­pumista raukoille rajoille. Mut­ta voihan se olla niinkin, että toinen sys­tee­mi on riit­tävän sään­nön­mukainen ennustet­tavak­si kun taas toinen liian altis “kaaos­te­o­reet­tiselle” seka­sor­rolle. Kun tähän lisää autoilu­un aina liit­tyvät riskit, jot­ka valmis­ta­jien tietenkin pitäisi ottaa huomioon viimeisen päälle, täysin robot­oitu­ja auto­ja ei tulisikaan koskaan.

    Taidan veika­ta, että auto­jen robot­it jäävät avus­ta­jik­si ja viimekäti­nen vas­tuu ajamis­es­ta säi­lyy ihmisel­lä vielä vuosikymmeniä.

  22. Robot­ti­au­ton yleistymiselle on 2 tietä:
    1) Varuste­taan ns pre­mi­um autot automaat­tio­h­jauk­sel­la jol­loin kus­ki voi puuha­ta muuta,plärätä tietokonet­ta ja hoitaa bisnestä ajon aikana. Tästä tavas­ta on hyö­tyä vain hyvin har­valle ja jo nyt on nähty miten huoli­mat­tomasti kuskit joiden autoista löy­tyy kaiken maail­man himp­pavimp­paa aja­vat. Takaval­ot ovat pimeinä, etu­val­oina toim­vat jotkut jouluku­usen­val­ot, suun­tavilkkua ei käytetä, roiku­taan toisen puskuris­sa kiin­ni moot­tori­tiel­lä kos­ka kuvitel­laan että automaat­ti­jar­ru­tus hoitaa jar­rut­tamisen, pysäköidään ruu­tu­un vinos­ti vieden kah­den auton paikan kos­ka automaat­ti hoitaa sen jne. Täl­lais­ten robot­ti­au­to­jen tai kuskien yleistymi­nen aiheut­taa vain harmia muille autoil­i­joille. Mitätän vaiku­tus­ta kaupunkisu­un­nit­telulle ei ole pait­si että pysäköin­ti­ti­laa menee enemmän. 

    2) Itseo­h­jau­tu­vat autot yleistyvät ensin tak­seina jol­loin niitä voivat käyt­tää kaik­ki. Tämä tulee mullis­ta­maan elämää siten että kaikkien ei ole pakko töi­den­sä tai har­ras­tusten­sa takia asua kaupungeis­sa. Jos asuu maal­la men­nään niil­lä töi­hin tai jos omn pidem­pi mat­ka lähim­mälle juna- tai lentoase­malle aivan kuten taval­lisel­la tak­sil­la mut­ta paljon halvem­mal­la. Se mah­dol­lis­taa myös sen etä van­huk­set voivat asua maal­la jos halu­a­vat tai lap­siper­hei­den joiden lap­sil­la on pitkä mat­ka koulu­u­un ja har­ras­tuk­si­in, ei tarvitse van­hempi­en osal­lis­tua kuskaamiseen, eikä maaseudun yksinäis­ten van­ho­jen­poikien tarvitse pelätä poli­isia kun tule­vat koti­in kapakasta.

  23. On vaikea löytää sopi­va vapaa vuokrakesämök­ki, jos per­jan­tai-iltana alkaa tehdä mieli. Siel­lä ei myöskään ole omia tavaroi­ta, vaan kaik­ki pitää miet­tiä ja viedä. Siel­lä ei ole viet­tänyt lap­su­u­denke­siään, ei voi rem­pa­ta paikko­ja eikä sitä ole perinyt suvus­sa. Sopi­van vuokraro­bot­ti­au­ton löytää heti.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Jouni. Raha on hyvä kon­sult­ti. Ei tarvitwe kuin lait­taa pysäköin­ti markki­nahin­taisek­si, niin jär­ki alkaa voit­taa. Puhuin nyt 

    Laki­in pitää kir­ja­ta jo valmi­ik­si ehdo­ton kiel­to älyau­to-ohjelmis­tolle joka suo­jelee autoa pysäköin­nin­valvo­jil­ta rauhanomais­es­ti mut­ta akti­ivis­es­ti. Tarpee­ton matkus­ta­ja­ton ajo tulee siis kieltää ja sal­lia vain eri­ty­istapauk­sis­sa. Jos silloinkaan.

  25. Kaupunki­lainen:
    Siel­lä ei ole viet­tänyt lap­su­u­denke­siään, ei voi rem­pa­ta paikko­ja eikä sitä ole perinyt suvus­sa. Sopi­van vuokraro­bot­ti­au­ton löytää heti.

    Koi­ta käsit­tää, että osmot nyt vaan halu­a­vat. Tah­too! Että ihmisel­lä ei ole mitään siteitä tai juuria min­nekään, saati että hän vieläpä _omistaisi_ (hyh hyh) maa­ta. Siinähän voi ruve­ta ajat­tele­maankin vaik­ka mitä.
    Ehei! Osmo halu­aa kaik­ki ihmiset kaupunki­in ker­rostaloi­hin fil­lar­il­la kulke­maan, jatku­vaan teleme­tri­aseu­ran­taan. Siel­lä sit­ten hän lep­poisas­ti tois­t­en paito­ja pesten tiedostaa maail­man vääryyk­siä, jot­ka osmo on hänelle selit­tänyt. Vapaa aikaa on run­saasti, ja se kuluu per­for­mansse­ja kat­sellen ja tiedostaville mars­seille osal­listuen. Omat ajatuk­set ovat pait­si turhia, myös vaarallisia.

  26. TomiA:
    Taidan veika­ta, että auto­jen robot­it jäävät avus­ta­jik­si ja viimekäti­nen vas­tuu ajamis­es­ta säi­lyy ihmisel­lä vielä vuosikymmeniä.

    Nykyi­nen moot­to­rili­iken­nöin­ti perus­tuu ainakin osin siihen, että siel­lä on liiken­teessä suurin piirtein yhtä paljon “järke­viä” aikuisia ihmisiä kuin kulkuneu­vo­jakin. Kun tapah­tuu odot­ta­mat­to­mia ja onnet­to­muuk­sia alkaa tilanteen selvit­te­ly ja eskaloin­nin ehkäisy välit­tömästi. Älyau­ton matkus­ta­jil­la tulee olla ensikä­den “näke­mys­tä” ajoneu­voli­iken­teestä? Aikuisen älyau­ton käyt­täjän tulee käy­dä jokin liiken­nek­oulu­tus? Alaikäi­nen ei saa matkus­taa yksin?

  27. Kaupunki­lainen:
    On vaikea löytää sopi­va vapaa vuokrakesämök­ki, jos per­jan­tai-iltana alkaa tehdä mieli. Siel­lä ei myöskään ole omia tavaroi­ta, vaan kaik­ki pitää miet­tiä ja viedä. Siel­lä ei ole viet­tänyt lap­su­u­denke­siään, ei voi rem­pa­ta paikko­ja eikä sitä ole perinyt suvus­sa. Sopi­van vuokraro­bot­ti­au­ton löytää heti. 

    Näin on, sit­ten kun pahin auto­hu­uma-ikä on men­nyt ohi niin ei kaipaa omaa autoa ja sen aiheut­tamia huo­lia ja kus­tan­nuk­sia. Nykyau­tot eivät eroa edes toi­sis­taan niin paljon että voisi kehua. Jotkut ovat vähän pienem­mät ja jotkut vähän isom­mat mut­ta etu­penkeiltä kat­sot­tuna vaikut­ta­vat samanlaisilta. 

    Kesämökkilo­ma­lle on vai­h­toe­hto­ja: Loma jos­sa yövytään hotel­lis­sa, joko luon­toa lähel­lä oevas­sa kohteessa, tai golf-kent­tien tai las­ket­telur­in­tei­den tms ymäröim­inä tai puh­taasti kaupungis­sa jos­sa on nähtävyyk­siä, rav­in­toloi­ta käve­ly­matkan päässä jne. Kesämökin hyviä puo­lia on että sinne voi kesäaikaan kut­sua vierai­ta enem­män kuin mökin nor­maali kap­a­siteet­ti antaa myöten ja siel­lä voi isol­la porukalla möykätä vapaam­min kuin hotellissa.

  28. dio­di:

    Jot­ta teknolo­giaa voi käyt­tää suomen olois­sa, tarvi­taan sys­tee­mi joka toimii kun sataa sakeaa rän­tää ja tie on lumen peit­tämiä uria.

    Näin­hän asia tietysti on, mut­ta kehi­tys kehit­tyy. Mooren laki pitänee kutin­sa vielä kym­menisen vuot­ta, ja siinä ajas­sa meil­lä pitäisi olla käytet­tävis­sä 50–100 ker­tainen määrä pros­es­soin­tite­hoa. Robot­ti­au­tot pär­jäävät jo nyt itsenäis­es­ti liiken­teen seassa ainakin Kali­forn­ian ruuhkissa, ja lumi/räntä/jää/ura ‑ongelmis­sa tietokoneen ohjaa­mat sutimisen­estot ja ajon­va­kau­tuk­set ovat jo vuosia aut­ta­neet suo­ma­laisi­akin autoil­i­joi­ta pysymään tiel­lä ja vält­tämään kolareita.

    Jos lisät­täisi­in nyky­is­ten robot­ti­au­to­jen ohjausjär­jestelmi­in ja sen­sor­ei­hin 50x pros­es­soin­tite­ho, niin eiköhän siinä olisi edel­ly­tyk­set hyvinkin var­ma­toimisen jär­jestelmän luomiseen. 

    Toki sys­teemin luotet­tavu­us pitää olla erit­täin korkeal­la tasol­la, ennen kuin se voi tul­la kau­pal­lisille markki­noille. Onkin ihan rohkai­se­vaa että Google on jo pitkään uskaltanut ajat­taa robot­ti­au­to­ja liiken­teessä. Voi vain kuvitel­la kor­vauskan­teen suu­ru­ut­ta, jos Googlen robot­ti­au­to sat­tuisi jyräämään pari jalankulk­i­jaa käyt­töjär­jestelmän jumiuduttua.

  29. Kaupunki­lainen:
    On vaikea löytää sopi­va vapaa vuokrakesämök­ki, jos per­jan­tai-iltana alkaa tehdä mieli. Siel­lä ei myöskään ole omia tavaroi­ta, vaan kaik­ki pitää miet­tiä ja viedä. Siel­lä ei ole viet­tänyt lap­su­u­denke­siään, ei voi rem­pa­ta paikko­ja eikä sitä ole perinyt suvus­sa. Sopi­van vuokraro­bot­ti­au­ton löytää heti.

    Kir­joit­ta­ja olet­taa, että sopi­van vuokraro­bot­ti­au­ton löytää heti. Se ei kuitenkaan ole mikään automaati­nen selviö. Se edel­lyt­tää, että eri­tyyp­pis­ten auto­jen määrä mitoite­taan mak­simikysyn­nän mukaises­ti. Sit­tenkin siir­tomatkat, siis matkat asi­akkaan luo, voivat tul­la pitkik­si. Toden­näköis­es­ti robot­ti­au­tot, kuten tak­sien käyt­tökin, lisäisi ajo­matko­ja, kos­ka asi­akkaan matkatarpeen päälle tuli­si­vat siir­tomatkat asi­akkaan luo ja määrän­päästä takaisin asemapaikalle.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Oman kesämökin suo­sio on muuten vähen­tynyt. Moni tyy­tyy vuokrat­tuun taloon Suomes­sa tai ulkomailla.

    Tarkoi­tatko, että omis­tus­mökke­jä on puret­tu, muutet­tu vak­i­tu­isik­si asun­noik­si tai vuokramökeik­si enem­män kuin uusia omis­tus­mökke­jä on tehty? Mökki­tont­tien tar­jon­ta on käsit­tääk­seni aika vähäistä. Lähdeviite?

    1. Olen ymmärtänyt, että nuoret aikuiset käyt­tävät mökeil­lä paljon vähem­män aikaa kuin kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten. Van­hempi polvi taas käyt­tää aikaa enem­män, kos­ka eläökeläiset ovat ter­veem­n­piä kuin ennen.

  31. Kaupunki­olo­suhteis­sa kut­su­joukkoli­ikenne tar­joaa hyvän pol­un kohti automa­ti­soitua liiken­net­tä. Käyte­tyt kadut ja pysähtymi­s­paikat ovat ennal­ta tiedos­sa, ja reit­te­jä voidaan suun­nitel­la sen mukaan mis­sä on vähiten ongelmia automatiikalle.

    Viime aikoina en ole julk­isi­in liikku­misi­i­ni juuri muu­ta käyt­tänytkään kuin Kut­su­plus­saa sil­loin kun palvelu on saatavil­la, ja se pois­taa Helsin­gin joukkoli­iken­teen keskeiset ongel­mat eli odot­tamisen rän­täsateessa, sato­jen metrien aukiokäve­lyt vai­h­to­jen yhtey­dessä, rekan levyisen bussin jumit­tamisen jakeluli­iken­teen takia ja toiv­ot­toman hitau­den Etelä-Helsingistä Pohjois-Helsinki­in. Sub­ven­tion kohde kiittää.

    Vielä kun nuoriso osaisi kir­joit­taa kun­nol­lisia ikänäön huomioivia käyt­töli­it­tymiä vasem­man käden peukalolle, olisi jär­jestelmä täy­delli­nen. Tämän päälle roboti­ik­ka olisi enää nyanssi.

  32. Osmo: Joukkoli­iken­net­tä robot­ti­au­tot eivät tee tarpeet­tomak­si, kos­ka aamu­ru­uhkas­sa robot­ti­au­to vie tilaa yhtä paljon.

    Näin suurin piirtein, pait­si jos käytetäänn jo Kut­su­plus-palvelus­ta tut­tua matko­jen yhdis­te­lyä. Sil­lä voidaan saavut­taa sekä joukkoli­iken­teen että taksin hyödyt.

  33. Tekni­ikan on kehi­tyt­tävä ja paljon, ennen kuin robot­ti­au­tot pär­jäävät Suomen lumi­talvis­sa. Ainakin vuo­den van­han oman autoni pysäköin­ti­tutkat ovat talvel­la tämän tästä käyt­tökelvot­tom­i­na lumen ja jään alla. Entä sit­ten ne päivät, kun lun­ta tulee niin paljon, että autot jäävät kiin­ni auraa­mat­tomil­la kaduilla?

  34. Vaik­ka tekni­ik­ka toimisi vain kuute­na kuukaut­e­na vuodes­ta, se olisi silti mullistava.

    dio­di:
    Monil­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta esim. näis­sä Googlen robot­ti­au­toe­sit­te­lyis­sä se seik­ka, että nil­lä aje­taan vain hyväl­lä ilmal­la. Robot­ti­au­to tarvit­see tarkan kuvan ympäristöstään ja LIDAR (laser­tut­ka joka muo­dostaa 3d kuvan ympäristöstään) tekni­ik­ka ei yksinker­tais­es­ti toi­mi edes pienessä sateessa puhu­mat­takaan lumes­ta. Hei­jas­tuk­set pelkästään sateen kastele­man tien pin­nas­ta sotke­vat havain­not. Per­in­teinen tutkatekni­ik­ka taas ei pääse samaan tarkkuuteen. 

    Lop­ulli­nen ratkaisu tulee ole­maan var­maakin sen­sori­fu­u­sio kameroista, LIDAR ja laa­jan taa­ju­usalueen tut­ka. En silti uskaltaisi luva­ta tekni­ikkaa yleiseen liiken­teeseen vielä 10 vuo­den kulut­tua ainakaan noin hal­val­la. Tässä on lop­ul­ta kysessä ns. “safe­ty crit­i­cal” teknolo­gia jon­ka täy­tyy olla yhtä kon­ser­vati­ivista kuin lentokoneis­sa käytettävät
    ILS automaa­tio
    Jot­ta teknolo­giaa voi käyt­tää suomen olois­sa, tarvi­taan sys­tee­mi joka toimii kun sataa sakeaa rän­tää ja tie on lumen peit­tämiä uria.

  35. Jonkin ver­ran tun­tu­vat ihmiset ole­van skep­tisiä robot­ti­au­to­jen tulemiselle Suomen tieli­iken­teeseen. Kymme­nessä vuodessa ei robot­ti­au­toa kehitel­lä, se on tot­ta. Kan­nat­taa kuitenkin ottaa huomioon, ettei robot­ti­au­to ole mikään uusi keksin­tö, vaan näistä on puhut­tu jo vuosikym­meniä ja nyky­i­sis­sä autossa on jo paljon omi­naisuuk­sia, joi­ta robot­ti­au­toi­hin tarvi­taan. Suurim­mat auton­va­lmis­ta­jat ovat siis kehitelleet robot­ti­au­toa ja sen tekni­ikoi­ta jo usei­den kym­me­nien vuosien ajan ja nyt ollaan jo erit­täin lähel­lä ensim­mäis­ten robot­ti­au­to­jen julka­isua. Eri medioista voi lukea kiihtyvään tahti­in lisää robot­ti­au­to­jen tekni­ikoista ja use­at auto­valmis­ta­jat ovat tuo­mas­sa itsenäis­es­ti ajavia robot­ti­au­to­ja myyn­ti­in 2020-luvun alkupuolella.

    Yksi suuri haaste robot­ti­au­toilus­sa on vas­tuukysymys, eli kuka on vas­tu­us­sa robot­ti­au­ton aiheut­ta­mas­ta onnet­to­muud­es­ta. Vaik­ka tekni­ik­ka onkin jo niin kehit­tynyt­tä, että itseasi­as­sa robot­ti­au­to on parem­pi kul­jet­ta­ja, kuin ihmi­nen, silti onnet­tumuuk­sia voi aina sat­tua. Tämä on yksi asia, joka täy­tyy huomioi­da lain­säädän­nössä ja tehdä selvät pelisäännöt…

    - Sami Nie­mi http://digiapuri.com

  36. Kaupunkili­iken­teeseen miet­tisin myös sitä, että jos tarkoi­tus on liikut­taa yksi ihmi­nen automaat­tisel­la sähkö­tak­sil­la, niin opti­maa­li­nen yksikkökoko on lähempänä pyörä­tuo­lia kuin henkilöau­toa. Jonkin­lainen härveli jol­la voi esimerkik­si ajaa sisään rakennukseen.

    Seg­way?

  37. Pysäköin­tikysymys tulee ratkea­maan itses­tään, kun kaup­pakeskuk­set alka­vat tyh­jetä. Jos jakeluli­ikenne robo­t­i­soituu, ei fyy­sisiä kaup­po­ja enää paljoa tarvita.

  38. Ode:
    Joukkoli­iken­net­tä robot­ti­au­tot eivät tee tarpeet­tomak­si, kos­ka aamu­ru­uhkas­sa robot­ti­au­to vie tilaa yhtä paljon. 

    Olet liiak­si pes­simisti. Kuvitel­laan tie jos­sa ei ole kuin robottiautoja.

    Robot­ti­au­tot voivat muo­dostaa “junia”. Käytän­nössä autot aja­vat esimerkik­si 140 km/h puskuri puskuris­sa kiin­ni, kuten junat nykyään. Ensim­mäi­nen auto on “veturi” ja muut autot ovat “vaunu­ja”. Tästä on ruuhkas­sa sei­somi­nen kaukana.

    Juuri tätä sken­nar­i­o­ta varten julk­ista liiken­net­tä tulisi kehit­tää suun­taan, jos­sa meil­lä on kat­ta­va verkos­to erik­seen rajat­tu­ja julkisen liiken­teen kaisto­ja. Nämä voidaan myöhem­min muut­taa vain robot­ti­au­toille sallituiksi.

  39. TomiA:
    Tämä on seu­raa­va ongel­ma. Jos auto kieltäy­ty­isi kehno­jen olo­suhtei­den takia aja­mas­ta ja pakko olisi kuitenkin jatkaa, pitäisi ilmeis­es­ti itse siir­tyä rat­ti­in kokeile­maan onneaan. Mut­ta entäs jos ei olisi ajanut autoa aikoi­hin eikä ehkä koskaan vaikeis­sa olosuhteissa? 

    Entäs kaupungis­sa, kun muu­ta­ma halpisauto tai nas­ta­ton paket­ti­au­to tulk­it­sisi kelin liian vaar­al­lisek­si suh­teessa kyky­i­hin­sä ja pysähty­isi keskelle Kehä kol­mos­ta? Seu­raisiko ketjureak­tio, joka lop­ul­ta pysäyt­täisi liiken­teen laa­jal­la alueella?

    Huono keli ei tule robot­ti­au­tolle koskaan yllä­tyk­senä, toisin kuin kul­jet­ta­jalle. Robot­ti­au­to kun voi lukea reaali­a­jas­sa ilmati­eteen­laitok­sen sen­sori­dataa ja tietää jäätävät tihkut, vesisateet, lumipyryt ennal­ta. Ja esim. vartin välein päivit­tyvän tun­nin tai pari tule­vaisu­u­teen katso­van “robot­ti­au­toil­i­jan sääen­nus­teen” laskem­i­nen tuskin lisäisi ilmati­eteen­laitok­sen juok­se­via kulu­ja kovinkaan paljon.

    Nyt olisi var­maan se het­ki, kun noi­ta palvelui­ta kan­nat­taisi alkaa kehit­tää, jot­ta oltaisi­in markki­noil­la sit­ten kun kysyn­tää alkaa olla.

    Eivät nuo toki ongel­maa poista, mut­ta aut­ta­vat ainakin ennakoin­nis­sa jonkin verran. 

    Puhu­mat­takaan siitä, että olisi­han se läh­es reaali­aikaises­ti päivit­tyvä lyhyen aikavälin sääen­nuste kiva palvelu muutenkin. Nyt tulee vilkuil­tua vas­taavia tieto­ja testbed.fmi.fi:stä , jol­la pystyy usein itse arvioimaan 5–10min tarkku­udel­la sateen alkamisajan.

  40. Poth1ue1:
    OS: “Jakelu­au­tossa tuo investoin­nin takaisin­mak­suai­ka on viikko kul­jet­ta­jan säästyneen palkan ansios­ta. Tämä mullis­taa logistiikan.”

    Joo – heti, kun sil­lä ton­nil­la saa myös sen fik­sun robot­ti-popotin, joka osaa rou­da­ta tavarat siitä kadun­var­teen pysäköidys­tä jakelu­au­tos­ta jalka­käytävän yli takapi­halle ja sieltä pan­nuhuoneen kaut­ta sinne kivi­jalka­kau­pan varas­toon. Uno­hta­mat­ta tietysti hyl­lyt­tämistä, joka monas­ti nap­sah­taa nykyään jakelu­au­ton kuljettajalle.

    Juu, ja yhtä älyt­tömästi jotkut ovat ehdot­ta­neet robot­te­ja kokoa­maan auto­ja. Ikään kuin se robot­ti voisi käy­dä kai­vok­ses­ta hake­mas­sa malmin ja vielä sit­ten sulat­taisi sen jos­sain rap­pukäytävässä tai mis­sä lie pan­nuhuoneessa! Mitä kaikkea utopis­tiluikerot vielä kek­sivätkään? (Eli sarkas­mista kar­sit­tuna: jos robot­ti säästää eli investointi­na tuot­taa vaikka­pa kul­jet­taes­saan pul­laa City Mar­keti­in, robot­ti tulee. Siinä ei paljon joku kivi­jalka­kau­pan pan­nuhuone paina.)

  41. Yksi asia mikä voi edis­tää robot­tien tuloa pohjo­is­mai­hin etu­a­jas­sa on lain­säädän­nön yksinker­taisu­us ja jous­tavu­us. Inhimil­liset erheet aset­ta­vat joka tapauk­ses­sa robot­ti­au­to­jen matkus­ta­jat vaaraan. Ja ote­taan esimerkik­si vaik­ka tilanne jos­sa auto voi joutua uhraa­maan joko kak­si matkus­ta­jaansa tai viisi liiken­nesään­töjä rikko­vaa jalankulke­vaa las­ta. Meil­lä ratkaisu ja lain­säätäjien kan­ta asi­aan löy­tyy kyl­lä pienen vään­nön jäl­keen, ja se hyväksytään yleis­es­ti. Ameri­ikois­sa vas­taavaa voi joutua odottamaan.

  42. Min­un mielestäni liiken­nein­fra­struk­tu­uria ei voi rak­en­taa sel­l­aisen tule­vaisu­u­den teknolo­gian varaan, jon­ka toimin­nal­lisu­ud­es­ta ja käyt­töönot­toaikataulus­ta on epäselvyyttä.

    Tähän liit­tyviä virheitä ollaan jo tekemässä Län­simetron suh­teen. Myös Sak­san ener­giapoli­ti­ik­ka reagoi liian etu­pain­ot­teis­es­ti oletet­tui­hin tule­vi­in uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen käyt­tötekni­ikan paran­nuk­si­in ja joutuu kat­ta­maan näin syn­tyneen teknisen velan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön lisäämisellä.

  43. Ville: Ihmisen silmä on auto­jen ohjauk­ses­sa pääasialli­nen nyky­isin käytössä ole­va sen­sori, eli pelkän kam­er­an avul­la robot­ti­au­tos­ta saadaan yhtä tur­valli­nen kuin ihmisen ohjaa­ma auto, kun­han sof­t­at ovat kunnossa 

    Sof­t­at eivät ole kun­nos­sa. Robot­ti­au­tot luo­vat kolmi­u­lot­teisen kuvan ympäristöstään käyt­tämäl­lä tarkko­ja sen­sor­e­i­ta, kos­ka tarkan ja luotet­ta­van mallin luomi­nen ympäristöstä pelkästään muu­ta­man kam­er­an avul­la ei vielä onnis­tu. Ihmis­ten ja eläin­ten aiv­ot ovat kehit­täneet vuosim­iljoonien aikana kyvyn ympäristön spa­ti­aaliseen hah­mot­tamiseen ja sen toteut­ta­mi­nen yhtä hyvin tietokoneel­la kestää vielä jonkin aikaa. 

    Luotet­tavu­us jon­ka varaan voidaan antaa ihmishenkiä on usei­ta ker­talu­okkia vaa­ti­vampi tehtävä kuin kuvan­tun­nis­tusal­go­rit­min luomi­nen mui­hin tarkoituk­si­in. Ongel­mana on se, että reaal­i­maail­man on täyn­nä hien­o­varaisia visuaal­isia illu­u­sioi­ta joista ihmi­nen selviää koke­muk­sel­la. Jo pelkästään kak­si tois­taan lähenevää viivaa tuot­taa ongelmia sopi­vas­sa ympäristössä. Miten käy jos robot­ti­au­to tarkoituk­sel­la luo­dun illu­u­sion, kuten automain­ok­sen tien var­rel­la? Taval­lista isom­mak­si maalat­tu auto näyt­tää ole­van todel­la lähel­lä ja taustal­la näyt­täisi ole­van tie. 

    ps. Kun robot­it osaa­vat muo­dostaa luotet­ta­van ja tarkan kuvan ympäristöstään kah­den kam­er­an avul­la, roboti­ik­ka on jo todel­la pitkäl­lä ja mullis­taa maailman.

  44. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Robot­ti­au­to­jen kaik­ki sen­sori­da­ta pitää lähet­tää Isolle Vel­jelle, muuten ihmiset alkaa kiilail­la robot­tien eteen ja voivat ylit­tää suo­ja­tien punaisel­la luot­taes­saan robot­tien väistävän.

    Kuin­ka moni ihmisautoil­i­ja nyt sit­ten tieten tah­toen ajaisi punaisel­la suo­jatielle loikan­neen jalankulk­i­jan päälle? Veikkaan, ettei kovin monikaan. Moni toki tööt­täisi, heristäisi nyrkkiä ja huu­taisi solvauk­sia. Tämän reak­tion tuot­ta­mi­nen on toki vaikeaa robot­il­la, kos­ka kyseis­ten efek­tien vaiku­tus perus­tuu ennen kaikkea siihen, että kyse on ihmis­ten välis­es­tä vuorovaiku­tuk­ses­ta. Robotin tööt­tämi­nen on helpom­paa jät­tää huomiotta kuin se, että tietää siel­lä ratin takana ole­van ihminen.

  45. TomiA: Juu, ja yhtä älyt­tömästi jotkut ovat ehdot­ta­neet robot­te­ja kokoa­maan auto­ja. Ikään kuin se robot­ti voisi käy­dä kai­vok­ses­ta hake­mas­sa malmin ja vielä sit­ten sulat­taisi sen jos­sain rap­pukäytävässä tai mis­sä lie pan­nuhuoneessa! Mitä kaikkea utopis­tiluikerot vielä keksivätkään? 

    Häh? Esitin vain epäi­lyk­sen, ettei jakelu­au­ton kul­jet­ta­jaa ihan heti kor­va­ta kus­tan­nuk­sil­la, jot­ka vas­taa­vat ko. urpon viikon palkkaa. Toki jol­lain automa­ti­soidun kaivoskoneen hin­nal­la tavara liikkuisi, mut­ta sitä vas­taan keskiver­to amisvi­ik­si pyörit­tää kuorkkia keskus­tan kaduil­la jos jokusen vuoden.

  46. cor­ner: Jos lisät­täisi­in nyky­is­ten robot­ti­au­to­jen ohjausjär­jestelmi­in ja sen­sor­ei­hin 50x pros­es­soin­tite­ho, niin eiköhän siinä olisi edel­ly­tyk­set hyvinkin var­ma­toimisen jär­jestelmän luomiseen.

    Ei.

    Jos joskus tulee mah­dol­lisu­us, niin dig­i­taalisen sig­naalinkäsit­te­lyn perus­teet ja eri­tyis­es­ti hah­mon­tun­nis­tuk­sen perusteisi­in tutus­tu­mi­nen aut­taa hah­mot­ta­maan problematiikkaa.

    Ensin pitäisi löy­tyä ne algo­rit­mit, jot­ka hah­mot­ta­vat ympäristöä riit­täväl­lä tasol­la vaikka­pa kuvan joka neljäs sekun­ti. Sen jäl­keen satak­er­tais­te­taan pros­es­soin­tivoima, niin hom­ma toimii 25 ker­taa sekun­nis­sa. Ongel­ma on vain siinä, että meil­lä ei ole noi­ta “joka neljäs sekun­ti” ‑algo­rit­me­ja.

    Hah­mon­tun­nis­tus on kuvankäsit­telyssä (tai laa­jem­min muus­sakin vas­taavas­sa datas­sa) kova pähk­inä. Ei ole ole­mas­sa mitään yksit­täistä näp­pärää algo­rit­mia, vaan joka hom­maan täy­tyy kehit­tää uusi.

    Pelkän kam­er­an varas­sa ajel­e­vaa roboau­toa tuskin tul­laan näkemään, lidarin kanssa hom­ma on jo paljon helpompi.

    cor­ner: tietokoneen ohjaa­mat sutimisen­estot ja ajon­va­kau­tuk­set ovat jo vuosia aut­ta­neet suo­ma­laisi­akin autoil­i­joi­ta pysymään tiel­lä ja vält­tämään kolareita.

    Nämä taas ovat paljon yksinker­taisem­pia ongelmia, joi­hin tietokone sopii hyvin. Tietokoneen ei tarvitse tuol­loin hah­mot­taa ympäristöään, mit­taus­tu­lok­si­akin on hyvin rajalli­nen määrä.

    Tör­mäyk­sen­esto­jär­jestelmät ovat pykälää mon­imutkaisem­pia, mut­ta ker­talu­okkia yksinker­taisem­pia kuin se, että auto selviäisi liiken­teessä itse.

  47. Pakko muis­tut­taa, että tule­van Vihreän liikeen perus­ta­jat ennus­ti­vat robot­ti­au­to­jen ole­van aivan nurkan takana jo ‑60 luvul­la, kun julka­isi­vat kan­ta­teok­sen­sa “Alas auton pakko­val­ta”. Tuos­sa kir­jas­sa on todel­la paljon kiin­nos­tavia ajatuk­sia, jot­ka ovat jääneen elämään kaupunkisu­un­nit­telu­un ja nyky­poli­ti­ikkaan — oman aikansa Jules Ver­net äänessä.

  48. peto:
    Osmo: Joukkoli­iken­net­tä robot­ti­au­tot eivät tee tarpeet­tomak­si, kos­ka aamu­ru­uhkas­sa robot­ti­au­to vie tilaa yhtä paljon.

    Näin suurin piirtein, pait­si jos käytetäänn jo Kut­su­plus-palvelus­ta tut­tua matko­jen yhdis­te­lyä. Sil­lä voidaan saavut­taa sekä joukkoli­iken­teen että taksin hyödyt.

    Tässä on kolme eril­listä ideaa:

    1. kutsuliikenne
    2. matko­jen yhdistely
    3. robottiautot

    Ideat ovat toi­sis­taan riip­pumat­to­mia, yksikään ei ole edel­ly­tys toiselle, eikä yksikään sul­je toista pois. Tak­si on kek­sit­ty, kimp­pakyyti on kek­sit­ty, robot­ti­au­tot on keksitty.

    Ruuhkaon­gel­maan oikea vas­taus on 2, matko­jen yhdis­te­ly. Se voidaan nykyisel­lä telemati­ikalla toteut­taa helpohkosti yhdel­lä tieto­jär­jestelmäl­lä ja lain­säädän­nön muu­tok­sil­la ilman robot­ti­au­to­ja tai kutsuliikennettäkin.

    Tähän tarvi­taan jär­jestelmä, jota kut­sut­takoon vaik­ka nimel­lä Vir­tu­aalipeukku®. Kyy­din halu­a­ja kävelee lähim­mälle sovi­t­ulle pysähtymi­s­paikalle (kadunkul­ma, huolt­sik­ka, mikä tahansa lailli­nen pysähtymi­s­paik­ka), lait­taa kän­nykkään­sä määrän­pään­sä ja painaa Vir­tu­aalipeukun® suur­ta ystäväl­lisen näköistä peukalonkuvaa.

    Sen jäl­keen jär­jestelmään kuu­lu­va henkilöau­to saa peukkusovel­luk­ses­ta tiedon kyytiläis­es­tä, joka on menos­sa samaan suun­taan. Kumpikin näkee toisen osa­puolen pistey­tyk­sen ja painaa vihreää nap­pia. Vir­tu­aalipeukun® nav­i­gaat­tori ker­too autoil­i­jalle kohtau­s­paikan, autoil­i­ja pistää vilkun oikealle ja poimii kyytiläisen mukaansa.

    Kun tiet eroa­vat, autoil­i­ja pudot­taa kyytiläisen. Kos­ka mat­ka oli haus­ka, niin kumpikin antaa toiselle täy­det pis­teet. Kyytiläisen tililtä siir­tyy esimerkik­si 10 snt/km rahaa, ja palvelun­tar­joa­ja tilit­tää tästä 9 snt/km autoilijalle.

    Täl­lä taval­la iso osa henkilöau­toista muut­tuu joukkoli­iken­teek­si. Jär­jestelmä toimii, jos siihen saadaan riit­tävästi käyt­täjiä kum­mallekin puolelle. Vir­tu­aalipeukun® laadun­varmis­tus tulee keskinäis­ten arvioiden kaut­ta huu­tokaupoista tutul­la tavalla.

    Tuo­hon on vielä help­po rak­en­taa lisäkri­teere­jä. Autoil­i­ja voi ker­toa oma­lle ohjel­malleen, että ottaa kyyti­in vain arvosanan 4,6 yläpuolel­la ole­via kyytiläisiä. Kyy­dit­tävä taas voi ker­toa vas­taan­ot­ta­vansa kyy­din vain punaisil­ta autoil­ta, joiden vuosi­malli on uudem­pi kuin 2010.

    Jos jotain outoa tapah­tuu, kum­mankin osa­puolen iden­ti­teet­ti on tiedossa.

    Se pikku­jut­tu tässä kyl­lä on, että toim­inta olisi nyt laiton­ta, kos­ka taksit.

  49. dio­di: Ihmis­ten ja eläin­ten aiv­ot ovat kehit­täneet vuosim­iljoonien aikana kyvyn ympäristön spa­ti­aaliseen hah­mot­tamiseen ja sen toteut­ta­mi­nen yhtä hyvin tietokoneel­la kestää vielä jonkin aikaa.

    Eikä ihmisen silmil­lään muo­dosta­ma kuva ympäristöstä ole edes yhtä hyvä kuin oikeasti mit­taa­mal­la tehty kuva. Silmien pros­es­soin­ti perus­tuu paljolti val­is­tuneisi­in arvauk­si­in, ja silmää on help­po huijata.

  50. Sepi: Huono keli ei tule robot­ti­au­tolle koskaan yllä­tyk­senä, toisin kuin kul­jet­ta­jalle. Robot­ti­au­to kun voi lukea reaali­a­jas­sa ilmati­eteen­laitok­sen sen­sori­dataa ja tietää jäätävät tihkut, vesisateet, lumipyryt ennalta. 

    Tien­pin­nan liukkau­den ennus­tamiseen ei ole luotet­tavaa tapaa kitkak­er­roin­mit­taus­ta luku­unot­ta­mat­ta. Vaik­ka kuin­ka tun­netaan kastepiste ja tien läm­pöti­la tiesääase­mal­la, ne voivat olla jotain muu­ta vähän matkan päässä. Lisäk­si osa liukkaim­mista keleistä syn­tyy esimerkik­si pakkaslu­men hier­outues­sa tien­pin­taan — ei ihan triv­i­aali ilmiö.

    Esimerkik­si jäätävän tihkun luotet­ta­va ennus­t­a­mi­nen on hyvin vaikeaa. Kyse on toden­näköisyyk­sistä, mut­ta ne eivät vält­tämät­tä ole kovin käyttökelpoisia.

    Lisäk­si osa liukkaud­es­ta on sel­l­aista, joka on liukas­ta kaikille. Osa liukkaud­es­ta taas on hyvin ren­gas­ri­ip­pu­vainen asia. Tästäkin syys­tä luotet­ta­va liukkausen­nuste on kovin vaikea tehdä.

    Tähän on kyl­lä paran­nuk­sia mah­dol­lisu­us saa­da liiken­netelemati­ikan avul­la. Jos autot mit­taa­vat läm­pöti­laa ja kastepis­tet­tä ja osaa­vat kom­mu­nikoi­da lisäk­si lui­s­ton­esto­jär­jestelmien­sä anta­mat tiedot eteen­päin, tieto on paljon parem­paa ja ylläre­itä tulee vähemmän. 

    Asia ei kuitenkaan liity robot­ti­au­toi­hin, vaan ihan ole­mas­saol­e­van datan jakamiseen.

  51. Jouni Mar­tikainen: No eivät todel­lakaan voi. Jos edel­lä ajaval­la robot­ti­au­tol­la on allaan ensil­iukkail­la uudet tes­tivoit­ta­janastarenkaat ja sen perässä aja­van robot­ti­au­ton alla on vielä kuluneet kesärenkaat ja vauh­tia vaikka­pa vaan 80 km/h, niin tur­vaväliä pitää olla pii­i­i­i­i­itkästi tai muuten rytisee, kun edel­lä ole­va joutuu tekemään täysjarrutuksen.

    Mietipä tilan­net­ta, jos­sa ajoneu­voetäisyys on kuusi sent­timetriä. Mitä tapah­tuu, kun ensim­mäi­nen tekee äkki­jar­ru­tuk­sen? Tuos­sa tilanteessa letkas­saoli­joiden vas­tu­ul­la on lähin­nä pysyä sivusu­un­nas­sa letkassa.

    (Tuos­sa on kyl­lä mui­ta ongelmia, mut­ta tur­vavälin lyhen­tämi­nen pienen­tää tör­mäysvoimia peräänajotilanteessa.)

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen ymmärtänyt, että nuoret aikuiset käyt­tävät mökeil­lä paljon vähem­män aikaa kuin kolmekym­men­tä vuot­ta sit­ten. Van­hempi polvi taas käyt­tää aikaa enem­män, kos­ka eläökeläiset ovat ter­veem­n­piä kuin ennen.

    Helsin­gin ja Itä-Suomen Yliopis­to­jen yhteisen tutkimuk­sen mukaan kaikkien ikäryh­mien mökkeily on lisään­tynyt 2000 luvul­la ver­rat­tuna 1980 ja ‑90 luku­un noin 15%. Van­hem­mil­la ikäpolvil­la suh­teessa enem­män kuin nuo­ril­la, minkä Osmo tulk­it­see oma­l­la erikoisel­la taval­laan, kuten niin usein. Nuo­ril­la mökkeily on yht­enä matkailun muo­tona muiden joukos­sa. Mökkien varustelu on nous­sut ja sitä myöten niiden ympärivuoti­nen käytet­tävyys, joka lisää nuorten mökkeilyä aiem­pi­in vuosikym­meni­in ver­rat­tuna. Aiem­min siel­lä olti­in vain kesäisin, nyt men­nään viet­tämään uuden­vuo­den­bileet mökille.

  53. Robot­ti­au­to!
    Nyky­hu­uhaa alkaa käy­dä jo hermoon.

    Ennen muinoin kylän juop­po mekaanikko huol­si auton kos­supul­lopal­ka­lla ja ehkä joku viiskymppinen(mk) kouraan.
    Mites sit­ten kun täl­lainen robot­ti­au­to hajoaa? Siinäpä vingutte lisää palkkaa jot­ta voitte mak­saa auto­huoltonne. Minäpoi­ka se lekot­te­len tuol­la ran­nal­la ja heit­te­len kivil­lä van­haa ladaani.

    Mut­ta hyvä ihmiskun­ta. Jatkakaa vain matkaanne kohti tule­vaisu­u­den ihmeitä! Olen aivan var­ma että tulette huo­mat­ta­van paljon onnel­lisem­mik­si kun saat­te auto­ja joi­ta ei tarvitse ohja­ta. Uno­hta­mat­ta tietenkään muitakaan tule­vaisu­u­den ihmeitä jot­ka säästävät aikaanne ja helpot­ta­vat elämäänne. Ehdit­tepä tekemään enem­män töitä sitten. 

    Muis­te­len että joskus meille luvat­ti­in enem­män vapaa-aikaa sekä vapaut­ta kun teknolo­gia tulee ja pelas­taa meidät?

  54. Sami Nie­mi: Yksi suuri haaste robot­ti­au­toilus­sa on vas­tuukysymys, eli kuka on vas­tu­us­sa robot­ti­au­ton aiheut­ta­mas­ta onnet­to­muud­es­ta. Vaik­ka tekni­ik­ka onkin jo niin kehit­tynyt­tä, että itseasi­as­sa robot­ti­au­to on parem­pi kul­jet­ta­ja, kuin ihmi­nen, silti onnet­tumuuk­sia voi aina sat­tua. Tämä on yksi asia, joka täy­tyy huomioi­da lain­säädän­nössä ja tehdä selvät pelisäännöt…

    Tuskin tuol­laises­sa kukaan on samas­sa mielessä vas­tu­us­sa kuin nyky­isin kus­ki on eli, että voisi joutua mak­samaan sakko­ja tai jopa lin­naan, kun­han auto on läpäis­syt katsastuksen. 

    Tietenkin vahin­gonko­r­vaus­vas­tuu jää edelleen ole­maan ja siinä toimisi ihan nor­maali vaku­u­tus, jon­ka bonuk­set tietenkin riip­puisi­vat siitä, miten juuri kyseisen valmis­ta­jan autot ovat pär­jän­neet liiken­teessä. Ne autot, jot­ka kolaroi­vat kovasti, jou­tu­isi­vat mak­samaan korkeam­paa vaku­u­tus­mak­sua, mikä tietenkin kan­nus­taisi valmis­ta­jia tekemään autois­taan mah­dol­lisim­man vähän kolaroivia, kos­ka muuten eivät pysty­isi pitämään hin­taa kil­pail­i­joiden tasolla.

  55. Viherinssi: Tässä on kolme eril­listä ideaa:
    1. kutsuliikenne
    2. matko­jen yhdistely
    3. robottiautot
    Ideat ovat toi­sis­taan riip­pumat­to­mia, yksikään ei ole edel­ly­tys toiselle, eikä yksikään sul­je toista pois. Tak­si on kek­sit­ty, kimp­pakyyti on kek­sit­ty, robot­ti­au­tot on keksitty.

    Ruuhkaon­gel­maan oikea vas­taus on 2, matko­jen yhdis­te­ly. Se voidaan nykyisel­lä telemati­ikalla toteut­taa helpohkosti yhdel­lä tieto­jär­jestelmäl­lä ja lain­säädän­nön muu­tok­sil­la ilman robot­ti­au­to­ja tai kutsuliikennettäkin. 

    Näitä kimp­pakyyti­palvelui­ta on tehty usei­ta viimeisen 10 vuo­den aikana, mut­ta ne eivät tois­taisek­si ole läht­e­neet kun­nol­la skaalau­tu­maan. Toden­näköis­es­ti toteu­tuk­set eivät ole olleet riit­tävän hyviä joko teknis­es­ti tai konseptuaalisesti.

    USA:ssa pyörii muu­ta­ma “kimppakyyti“palvelu, jot­ka toimi­vat melko lail­la juuri siten kun ehdotit. Käytän­nössä ne eivät kuitenkaan ratkaise ruuhkaon­gel­maa, kos­ka niistä on muo­dos­tunut tulon­lähde kul­jet­ta­jille. He siis aja­vat ympäri­in­sä tien­atak­seen, eivät sik­si että oli­si­vat muutenkin liik­keel­lä. Käytän­nössä ne vain kan­ni­bal­isoi­vat takseja.

    Lisäk­si niis­sä kimp­pakyyti tarkoit­taa yhtä kul­jet­ta­jaa sekä matkus­ta­jaa ker­ral­laan, kun taas kut­suli­iken­teessä yhtälö on parhaim­mil­laan kul­jet­ta­ja + n eri matkus­ta­jaa yhtä aikaa.

    Mikään ei tietenkään estä toteut­ta­mas­ta kimp­pakyyti­palvelua kuin kut­suli­iken­net­tä, mut­ta eikö se sil­loin ole joukkois­tet­tua kut­suli­iken­net­tä? Samoin jos autoa ohjaa robot­ti, kut­suli­iken­net­tä sekin on.

  56. Aika vah­val­la itselu­ot­ta­muk­sel­la tässäkin kom­ment­tiketjus­sa esitetään, että esimerkik­si katu­maalauk­sia ei voi­da tehdä aineel­la, joka hei­jas­taa sähkö­mag­neet­tista säteilyä aal­lon­pitu­udel­la joka kul­kee jään ja lumen läpi. Tai että tien­vierus­tolp­pi­in ei voi­da kiin­nit­tää mil­lään taval­la mitään, mis­tä mil­lään anturil­la mitenkään ei voitaisi arvioi­da etäisyyt­tä tien reunasta. 

    Mökki­tiear­gu­ment­tikin on aika kehno. Tuo sys­tee­mi raken­netaan niin, että ensin robot­ti­au­tol­la voi ajaa muu­ta­maa moot­tori­tien pätkää niin, että kus­ki voi lukea lehteä. Jos­sain vai­heesa verkos­to sit­ten laa­je­nee niin, että alkaa ole­maan kysyn­tää täysin automa­ti­soiduille autoille.

  57. Auton liikku­misen automa­ti­soin­ti on teknis­es­ti haas­ta­va kaupunki­olois­sa eikä tarvit­tavaa tekni­ikkaa ole vielä edes kehitetty.

    Mut­ta var­maan teknolo­gia perus­tuu use­am­paan rin­nakkaiseen järjestelmään.

    USA:n armei­ja jär­jesti kil­pailun , jos­sa auton piti nav­igoi­da itsenäiseti läpi erämään ja kas kum­m­maa se onnis­tui, mut­ta tol­er­anssit ovat suurem­mat kuin kaupungis­sa ja ilmas­to stabiilimpi .

    Eli ajan kanssa onnistuu

    Utta myös vaiku­tuk­set liiken­teeseen ovat dram­mat­tiset. Jos autoa ei omis­te­ta niin sil­loin voidaan tila­ta aina sopiv­va auto

    Se pain­ot­taa auto­jen määrän pieni­in 1–2 hen­gen autoi­hin ja näitäkin voidaan ketjut­taa, jos on tarvet­ta suurem­paan määrään yhteistä matkustamista

    Jos taas tarvi­taan tavarankul­je­tuska­p­a­sitet­tia niin tilataan tavara-auto tai liitetään kak­si autoa yhteen

    Nykyisen yhden auton tilaan mah­tuu 2–4 autoa, joten bus­sili­ikenne vähenee

  58. Liian van­ha:
    ‘snip’
    USA:n armei­ja jär­jesti kil­pailun , jos­sa auton piti nav­igoi­da itsenäiseti läpi erämään ja kaskum­m­maa se onnis­tui, mut­ta tol­er­anssit ovat suurem­mat kuin kaupungis­sa ja ilmas­to stabiilimpi.
    ‘snip’

    Ajan kanssa onnis­tuu — ja tuos­ta kokeesta lie­nee jo yli 10 vuotta.

  59. Viherinssi:
    Liiken­teessä on paljon sel­l­aisia tilantei­ta, jois­sa inhimilli­nenkin kul­jet­ta­ja on vaikei­den päätösten edessä.

    Yksi filosofi meinat­ti­in tap­paa Espoos­sa men­neel­lä viikol­la ja siitä nousi val­ta­va kohu. Autoil­i­jat yrit­tävät tap­paa jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä joka het­ki välit­tämät­tä väistämisvelvol­lisu­ud­estaan ja ketään ei kiinnosta.

    Robot­ti­au­to­jen myötä tämä muut­tuu. Robot­ti­au­to on käytän­nössä aivan pakko toteut­taa siten, että se toimii aina 100% liiken­nesään­tö­jen mukaises­ti. Eli se pysähtyy aina, jos se havait­see suo­jati­etä läh­estyvän käveli­jän tai on väistämisvelvolli­nen pyöräil­i­jään näh­den. Sen jäl­keen nopeus, jol­la auto voi läh­estyä suo­jati­etä tai ris­teävää pyöräti­etä, täy­tyy laskea merkit­tävästi nyky­istä mata­lam­mak­si, että se saadaan tarvit­taes­sa pysähtymään. Tai sit­ten val­ot­tomat risteyk­set auto­jen ja kevyen liiken­teen kesken pitää pois­taa kokonaan.

  60. Tässä keskustelus­sa ja ketjus­sa (yleis­es­ti ottaen) oikeisto­por­var­il­liset asiantun­ti­jav­ihreät edus­ta­vat nyt sit­ten sokeasti sosial­is­tista suun­nitel­mat­alout­ta ja pro­jisoi­vat omat yhteiskun­ta­su­un­nitel­mansa yksi­ty­isi­in suuryrityksiin. 

    Tot­ta on, että autote­htaat kehit­tävät kil­van autonomisia auto­ja. Tarkoi­tus ei kuitenkaan suinkaan ole kor­va­ta auton kul­jet­ta­jaa. Sehän olisi ihan jär­jetön­tä alal­la, jol­la hyvä ajet­tavu­us on keskeinen myyn­ti­valt­ti, eivätkä mak­sukykyiset asi­akkaat mak­sa omien valin­nan­mah­dol­lisuuk­sien­sa ja oman val­tansa vähen­tämis­es­tä, päinvastoin.

    Auton­o­mis­ten auto­jen alan lehdessä ”Autonomes Fahren — Robot­er Autos. Mag­a­zin für Autonome Autos und Autonome Sys­teme” ker­ro­taan esimerkik­si uud­es­ta autonomis­es­ta BMW 5‑prototyypistä. BMW:lle tässä on kyse tur­val­lisu­ud­es­ta, ei siitä että kul­jet­ta­jal­ta riisut­taisi­in val­ta. Viime mainit­tuhan olisi tyh­mää ottaen huomioon slo­ganin “Freude am Fahren – BMW ajamisen iloa”. BMW kuitenkin näkee, että tule­vaisu­udessa teil­lä liikkuu autonomisia auto­ja ihan riip­pumat­ta siitä, ottaako kul­jet­ta­ja ajamisen hal­tu­un vai lait­taako hän autopi­lotin päälle:

    ”Dabei geht es BMW vor allem um die Sicher­heit, weniger darum, dass der Aut­o­fahrer ent­machtet wer­den soll. Dies mag aber PR / Medi­en­tech­nis­che Gründe haben um den Werbeslo­gan “Freude am Fahren” nicht zu diskred­i­tieren. Let­ztlich wird aber auch BMW ein­se­hen, dass die autonomen Fahrzeuge die Zukun­ft im Verkehr darstellen; gle­ichgültig ob der Fahrer die Kon­trolle übern­immt, oder den Autopi­loten anschaltet.”

    Autonomes Fahren — Robot­er Autos: ”5er BMW Autonomes Auto von BMW.”
    http://www.autonomes-fahren.de/5er-bmw-autonomes-auto-von-bmw/

    Mer­cedek­sel­lä on tes­ti­a­jos­sa uusi ässämer­su S500 pro­to­tyyp­pi, joka osaa ajaa liiken­teessä täysin itsenäis­es­ti. Täl­löin on joskus mah­dol­lista, että Pomo ja Kus­ki voivat rentoutuneesti nojau­tua taak­sepäin ja antaa auton huole­htia ajamisesta:

    ”Eine der besten Chauf­feurslim­ou­si­nen der Welt soll Chef und Fahrer irgend­wann ermöglichen, sich entspan­nt zurück­zulehnen. Dank Autopi­lot. Noch ist “Intel­li­gent Dri­ve” aber nur im Test-Pro­to­typen verfügbar.”

    Han­dels­blatt: ”Diese S‑Klasse macht alles allein”
    http://www.handelsblatt.com/auto/test-technik/mercedes-prototyp-diese-s-klasse-macht-alles-allein/8761188.html

    Kyse on aina lisä­vai­h­toe­hdos­ta, lisään­tyvästä mukavu­ud­es­ta ja omis­ta­jan val­las­ta. Voin kuvitella/ tietää lukuisia syitä, mik­si vart­tunut varakas sak­salainen välit­tömästi ostaisi täl­laisen Mer­sun tai Bemarin, kun se tulee markki­noille. Yksi syy on se, että omis­ta­ja pää­sisi päät­tämään siitä, kuka saa ajaa hänen autol­laan oikeasti ja kuka vaan autopi­lotil­la. Tästä ihmiset mak­sa­vat, eivät siitä että he eivät voi halutes­saan ajaa.

  61. Liian van­ha: Eli ajan kanssa onnistuu

    Samaa mieltä. Kyl­lä tääl­lä kehäkol­mosen takana kaiken­laisia haastei­ta löy­tyy ainakin talvisin, paan­nejäitä ja sensem­moisia, mut­ta var­maan ajan kanssa onnistuu.

    Tietokoneavusteinen ajami­nen on jo nyt arkipäivää ja kehit­tyy koko ajan.

  62. Tapio: Samaa mieltä. Kyl­lä tääl­lä kehäkol­mosen takana kaiken­laisia haastei­ta löy­tyy ainakin talvisin, paan­nejäitä ja sensem­moisia, mut­ta var­maan ajan kanssa onnistuu.

    Tietokoneavusteinen ajami­nen on jo nyt arkipäivää ja kehit­tyy koko ajan.

    Eihän Se ole teknis­es­tä onnis­tu­mis­es­ta kiin­ni vaan ostamis­es­ta, markki­noista ja mak­sukyky­i­sistä autonos­ta­jista ja hei­dän preferensseistään.

    Tekni­nen onnis­tu­mi­nen taas edel­lyt­tää esim. sähköistä ohjauste­hostin­ta, hydrauli­nen ei kel­paa, ja tehostin on kiin­ni ohjaus­pylväässä, jon­ka päässä on rat­ti. Autonomi­sis­sa autois­sa rat­tia ei olla pois­ta­mas­sa, vaan omis­ta­ja-autoil­i­ja voi kos­ka tahansa alkaa itse ajaa.

  63. Koti-isä: Yksi filosofi meinat­ti­in tap­paa Espoos­sa men­neel­lä viikol­la ja siitä nousi val­ta­va kohu. Autoil­i­jat yrit­tävät tap­paa jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä joka het­ki välit­tämät­tä väistämisvelvol­lisu­ud­estaan ja ketään ei kiinnosta.

    Robot­ti­au­to­jen myötä tämä muut­tuu. Robot­ti­au­to on käytän­nössä aivan pakko toteut­taa siten, että se toimii aina 100% liiken­nesään­tö­jen mukaises­ti. Eli se pysähtyy aina, jos se havait­see suo­jati­etä läh­estyvän käveli­jän tai on väistämisvelvolli­nen pyöräil­i­jään näh­den. Sen jäl­keen nopeus, jol­la auto voi läh­estyä suo­jati­etä tai ris­teävää pyöräti­etä, täy­tyy laskea merkit­tävästi nyky­istä mata­lam­mak­si, että se saadaan tarvit­taes­sa pysähtymään. Tai sit­ten val­ot­tomat risteyk­set auto­jen ja kevyen liiken­teen kesken pitää pois­taa kokonaan.

    Miten robot­ti­au­ton tulee toimia, kun pyöräil­i­jäl­lä on väistämisvelvol­lisu­us, mut­ta pyöräil­i­jä ei tätä ymmär­rä tai tästä välitä?

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha on vaku­ut­tunut, että googleau­ton tari­na on valetta?

    Sil­loin esitin itsekin val­heen kun kir­joitin USA:n armei­jan robottiautokilpailuista ??

    http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/sodankaynnin_iso_muutos_robottiautojen_kolonnat_tulevat

    Kysymys oli mas­sat­uon­tan­tokelpoi­sista systeemeistä.

    Sitä tuo Googlen pro­to ei ole, eikä oikeas­t­aan nuo armei­jankaan sys­teemit, sil­lä kallis soti­las­ma­te­ri­aali on vielä kurisi­teet­ti ja siinä sal­l­li­taan omi­naisu­udet, joi­ta sivi­ilis­sä ei sal­li­ta. Esim soti­lasajoneu­vo voi ajaa sivi­ilein yli, sehän on vain oheistappioita

  65. Kuvitel­laan­pa tilanne, mis­sä inhimilli­nen erhe hal­vaanut­taa jalankulk­i­jan. Autoil­i­ja oli halun­nut ajaa itse autoa, kos­ka olisi kat­sonut juuri ral­lieloku­van ja halusi fiilis­tel­lä autol­la ajoa tun­nel­man nostattamiseksi.
    Entä jos tilanne oltaisi­in voitu vält­tää automaat­ti­au­tol­la? Eikö tilanne mene siihen, että ihmisautot kiel­letään? Mon­tako hal­vaan­tu­mista sal­li­taan ral­lia ja jääkiekko rakas­tavien miesten fiilis­te­ly vuoksi?

  66. Sepi: Huono keli ei tule robot­ti­au­tolle koskaan yllä­tyk­senä, toisin kuin kul­jet­ta­jalle. Robot­ti­au­to kun voi lukea reaali­a­jas­sa ilmati­eteen­laitok­sen sen­sori­dataa ja tietää jäätävät tihkut, vesisateet, lumipyryt ennal­ta. Ja esim. vartin välein päivit­tyvän tun­nin tai pari tule­vaisu­u­teen katso­van “robot­ti­au­toil­i­jan sääen­nus­teen” laskem­i­nen tuskin lisäisi ilmati­eteen­laitok­sen juok­se­via kulu­ja kovinkaan paljon. 

    Ei se ihan noin yksinker­taista ole mon­es­takin syys­tä. Näkyvyy­den ennus­t­a­mi­nen (käytän­nössä sateen voimakku­us ja sumu) on aika vaikeaa numeerisil­la malleil­la ainakin sil­lä tarkku­udel­la, jota robot­ti­au­tosääen­nuste vaatisi. Jos siis tarkoi­tus olisi pystyä ennus­ta­maan näkyvyys kilo­metrin välein, tarvit­taisi­in ainakin paljon nyky­istä enem­män havain­to­ja eli enem­män tiesääasemia, joil­la on näkyvyyt­tä mit­taa­va lait­teis­to ja paljon suurem­pi res­oluu­tio säämalleissa.

    Sää­mallien ajamises­sa on kak­si vai­het­ta: data-assim­i­laa­tio (eli karkeasti ottaen säämällin alku­ti­lan laskem­i­nen havain­to­jen perus­teel­la) ja varsi­nainen malli­a­jo. Jos halu­taan laskea vartin välein uusi päivitet­ty ennuste, pitäisi data-assim­i­laa­tio­vai­he ajaa 96 ker­taa vuorokaudessa nyky­is­ten 4 tai 8 sijas­ta. Toisaal­ta taas 96 kah­den tun­nin malli­a­joa merk­it­see 192 tun­tia, kun nyt aje­taan esimerkik­si 4*72 tun­tia eli 288 tun­tia. Lisäys olisi siis huomattava. 

    Lento­ken­til­lä tehdään jo nyt paljon hyvin lyhyen aikavälin sääen­nustei­ta. Käytän­nössä ne tekee mete­o­rolo­gi edel­lisen numeerisen mallin, uusien havain­to­jen ja tietokoneen avul­la. Koko tiev­erkolle vas­taavaa ei voitaisi tehdä ilman lisäys­tä sääpäivystyk­sen mete­o­rologimäärään. Lisäk­si lento­ken­til­lä on paljon sel­l­aista mit­taus­lait­teis­toa, jota muil­la sääasemil­la ei yleen­sä ole.

    Ihan näp­pitun­tu­mal­ta veikkaisin, että tarvit­taisi­in lisää automaat­tisia tiesääasemia ja toden­näköis­es­ti myös uusia ennus­tus­menetelmiä mete­o­rolo­gien käyt­töön sekä lisää mete­o­rolo­ge­ja. Paljon riip­puu siitä, halu­taanko todel­la ennus­taa säätä tiel­lä esimerkik­si kilo­metrin ja vart­ti­tun­nin tarkku­udel­la vai riit­tääkö sum­mit­taisem­pi alueelli­nen ennuste, joka lähin­nä varoit­taa, että sää voi olla liian huono esimerkik­si aamupäivän aikana. Vai tyy­dytäänkö siihen, että jär­jestelmä pelkästään varoit­taa auto­ja siitä, että ne ovat aja­mas­sa havait­tuun huonoon säähän?

    Säässä kallein­ta on lop­ul­ta havain­to­jen tekem­i­nen. Sääasemien rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to mak­saa. Kauko­havain­noin­ti tutkil­la ja satel­li­iteil­la voi olla halvem­paa, mut­ta pelkästään niil­lä ei pär­jätä. Tarvi­taan myös oikei­ta suo­ria havain­to­ja, jot­ta on jotain, mihin tut­ka- ja satel­li­it­ti­havain­to­ja voi verrata.

  67. Ila I:
    ‘snip’
    Kyse on aina lisä­vai­h­toe­hdos­ta, lisään­tyvästä mukavu­ud­es­ta ja omis­ta­jan val­las­ta. Voin kuvitella/ tietää lukuisia syitä, mik­si vart­tunut varakas sak­salainen välit­tömästi ostaisi täl­laisen Mer­sun tai Bemarin, kun se tulee markki­noille. Yksi syy on se, että omis­ta­ja pää­sisi päät­tämään siitä, kuka saa ajaa hänen autol­laan oikeasti ja kuka vaan autopi­lotil­la. Tästä ihmiset mak­sa­vat, eivät siitä että he eivät voi halutes­saan ajaa. 

    Tot­ta kyl­lä — täl­lä het­kel­lä ja sak­salais­ten auton­va­lmis­ta­jien mielestä.
    Tule­vaisu­udessa voi olla (ainakin kaupungeis­sa) run­saasti sel­l­aisia vyöhykkeitä, joi­hin ei S‑Mersuilla ole asiaa.

    Ja Google ei ole autonvalmistaja.

  68. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kysymys oli mas­sat­uon­tan­tokelpoi­sista systeemeistä.

    Sitä tuo Googlen pro­to ei ole, eikä oikeas­t­aan nuo armei­jankaan sys­teemit, sil­lä kallis soti­las­ma­te­ri­aali on vielä kurisi­teet­ti ja siinä sal­l­li­taan omi­naisu­udet, joi­ta sivi­ilis­sä ei sallita.Esim soti­lasajoneu­vo voi ajaa sivi­ilein yli, sehän on vain oheistappioita 

    Niin­pä muis­telinkin, että nuo US Armyn Grand Chal­lenge ‑kil­pailut oli­vat noin 10 vuot­ta sit­ten ja tekni­ik­ka on kehit­tynyt aika paljon noista ajoista.

    Ja soti­lastekni­ikalla on taipumus tul­la sivi­ilipuolelle ajan mit­taan, joten kat­so­taan­pa seu­raa­vat 10 vuotta.
    Automaat­tiset auto­ju­nat sopi­si­vat eri­no­mais­es­ti vaikka­pa Aus­trali­aan… ja siitä sit­ten aikanaan myös Suomeen.

  69. Kimi: Miten robot­ti­au­ton tulee toimia, kun pyöräil­i­jäl­lä on väistämisvelvol­lisu­us, mut­ta pyöräil­i­jä ei tätä ymmär­rä tai tästä välitä? 

    Samal­la taval­la kuin taval­lisen autoil­i­jankin, ei kai enem­pää voi vaatia?
    Ja nyky­is­ten sään­tö­jen mukaan arvaa­mat­tomi­in tilanteisi­in ei tarvitse varautua, esim. siihen, että joku ei nou­da­ta sääntöjä.

  70. Kimi: Miten robot­ti­au­ton tulee toimia, kun pyöräil­i­jäl­lä on väistämisvelvol­lisu­us, mut­ta pyöräil­i­jä ei tätä ymmär­rä tai tästä välitä?

    Tai kun mitä tahansa elävää tulee sen eteen. Johtuen kohtaamisen epäsym­me­tri­as­ta (ihmi­nen tai eläin vahin­goit­tuu, vam­mau­tuu tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kuolee, mut­ta autoon tulee kol­hu), robot­ti­au­tol­la voi olla ain­oas­taan väistämisvelvol­lisu­us täl­lai­sis­sa tapauk­ses­sa. Se ei voi olla koskaan etu­a­jo-oikeutet­tu, kos­ka se ei voi tietää, onko sen edessä lap­si, harhaan joutunut sokea vai kiireinen pyöräilijä.

  71. Koti-isä: Autoil­i­jat yrit­tävät tap­paa jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä joka het­ki välit­tämät­tä väistämisvelvol­lisu­ud­estaan ja ketään ei kiinnosta. 

    Aika pak­sua. Jokainen pääkaupunkiseudul­la liikkunut voi käsi sydäm­mel­lä sanoa asian ole­van lähin­nä päin­vas­toin. Punainen valo ei tun­nu koske­van pyöräil­i­jöitä (tai jalankulk­i­joi­ta) kuin sat­un­nais­es­ti. Lisäk­si pyöräil­i­jät ovat usein aivan kuu­ta­mol­la omista väistämisvelvol­lisuuk­sis­taan mitä en tosin ihmettele luet­tuani aiheesta mon­i­sivuisen artikke­lin TM:stä jos­sa nämä väistämis-sään­nöt käyti­in lävitse. Ne eivät todel­lakaan ole mitenkään selkeitä. Jokaisen pyöräil­i­jän JA autoil­i­jan kan­nat­taisi lukea ne tai ehkäpä ei autoil­i­joiden sit­tenkään. On ehkä parem­pi, että autoil­i­jat yhä kuvit­tel­e­vat ole­vansa väistämisvelvol­lisia läh­es aina tai niitä ruumi­ita alkaa oikeasti syn­tymään, kun autoil­i­jat alka­vat pitämään omista oikeuk­sis­taan kiinni.

    Ajan kesäisin omaa työ­matkaani sekä autol­la, että pyöräl­lä ja olen use­asti kom­men­toin­ut työ­paikalle pyöräiltyäni, että oli­pas taas kaiken­maail­man vipeltäjää liik­keel­lä ja jos autoil­i­jat toimi­si­vat yhtä holtit­tomasti kuin kanss­apyöräil­i­jät niin pelti ryti­sisi oma­l­la työ­matkalla jokapäivä.

  72. Koti-isä: Tai kun mitä tahansa elävää tulee sen eteen. Johtuen kohtaamisen epäsym­me­tri­as­ta (ihmi­nen tai eläin vahin­goit­tuu, vam­mau­tuu tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kuolee, mut­ta autoon tulee kol­hu), robot­ti­au­tol­la voi olla ain­oas­taan väistämisvelvol­lisu­us täl­lai­sis­sa tapauk­ses­sa. Se ei voi olla koskaan etu­a­jo-oikeutet­tu, kos­ka se ei voi tietää, onko sen edessä lap­si, harhaan joutunut sokea vai kiireinen pyöräilijä. 

    Onkin “hauskaa” ennus­taa mitä saamme eri­lais­ten ilmiöi­den mukana ilok­semme arkea rikastamaan.

    Älyau­toli­iken­teessä on help­po jär­jestää eri­laisia katuhäp­peninge­jä spon­taanisti. Älyau­ton käyt­täjäl­lä on suurem­pi optio jät­tää rakkine siihen ja jatkaa matkaa muu­toin. Kon­ser­vati­ivises­sa liiken­teessä kaik­ki auto­jen käyt­täjät jäävät paikan päälle selvit­tämään tilan­net­ta enem­män tai vähem­män aggres­si­ivis­es­ti. Tämä pelote­vaiku­tus pitää liiken­teen rauhallisena.

    Sit­ten siihen ennus­teeseen, älyau­toy­hteiskun­ta on valvo­tumpi ja suh­tau­tuu eri­laisi­in spon­taanei­hin tapah­tu­mi­in jyrkem­min. Luon­tainen Teknokratia.

    Olisi hyvä varus­tau­tua jo ennakkoon aja­tusten tasol­la. Minkälainen oheiske­hi­tys halu­taan estää. Pitäisikö kadun­val­taus mielip­i­tee­nil­maisuna kieltää jo nyt kun se ei vielä ole kovin merk­i­tyk­selli­nen. Pitääkö älyau­ton matkus­ta­jista jonkun olla ns. vas­tu­ulli­nen matkus­ta­ja joka vas­taa esineestä matkan ajan.

  73. N: Ei se ihan noin yksinker­taista ole mon­es­takin syys­tä. Näkyvyy­den ennus­t­a­mi­nen (käytän­nössä sateen voimakku­us ja sumu) on aika vaikeaa numeerisil­la malleil­la ainakin sil­lä tarkku­udel­la, jota robot­ti­au­tosääen­nuste vaatisi. Jos siis tarkoi­tus olisi pystyä ennus­ta­maan näkyvyys kilo­metrin välein, tarvit­taisi­in ainakin paljon nyky­istä enem­män havain­to­ja eli enem­män tiesääasemia, joil­la on näkyvyyt­tämit­taa­va lait­teis­to ja paljon suurem­pi res­oluu­tio säämalleissa.
    ‘snip’

    Mik­si ihmeessä pitäisi autolle ennus­taa kilo­metrin päässä ole­vaa säätä?

    Eipä nykyisetkään autot ala pudot­taa nopeut­taan sil­lä perus­teel­la, mikä on sää kilo­metrin päässä tai ensi viikol­la. Reaali­aikainen havain­noin­ti on järkeväm­pää ja halvem­paa ja täysin riit­tävää — kovin merkil­lisiä sääasemia autoi­hin tuskin tulee.

  74. Raimo K: Ja nyky­is­ten sään­tö­jen mukaan arvaa­mat­tomi­in tilanteisi­in ei tarvitse varautua, esim. siihen, että joku ei nou­da­ta sääntöjä.

    Ei aivan täysin pidä paikkaansa. Jos ajat kolmion takaa 60 km/h alueel­la 80km/h liikku­van eteen, niin se on edelleen sin­un syy.

  75. Koti-isä: Yksi filosofi meinat­ti­in tap­paa Espoos­sa men­neel­lä viikol­la ja siitä nousi val­ta­va kohu. Autoil­i­jat yrit­tävät tap­paa jalankulk­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä joka het­ki välit­tämät­tä väistämisvelvol­lisu­ud­estaan ja ketään ei kiinnosta.

    Robot­ti­au­to­jen myötä tämä muut­tuu. Robot­ti­au­to on käytän­nössä aivan pakko toteut­taa siten, että se toimii aina 100% liiken­nesään­tö­jen mukaises­ti. Eli se pysähtyy aina, jos se havait­see suo­jati­etä läh­estyvän käveli­jän tai on väistämisvelvolli­nen pyöräil­i­jään näh­den. Sen jäl­keen nopeus, jol­la auto voi läh­estyä suo­jati­etä tai ris­teävää pyöräti­etä, täy­tyy laskea merkit­tävästi nyky­istä mata­lam­mak­si, että se saadaan tarvit­taes­sa pysähtymään. Tai sit­ten val­ot­tomat risteyk­set auto­jen ja kevyen liiken­teen kesken pitää pois­taa kokonaan. 

    Näk­isin­pä minäkin mielel­läni ensin edes automaat­timetron toteu­tu­van ennenkuin alan unel­moi­da robott­ti­au­toista. Miten ihmeessä se metron automa­ti­soin­ti voi olla niin hidas ja vaikea asia toteut­taa, kun ris­teävää liiken­net­tä ei käsit­tääk­seni ole?

    Mil­lä robot­ti­au­toon saadaan riit­tävästi suju­van liiken­teen (liiken­nesään­tö­jen ohel­la) myös edel­lyt­tämää tas­apain­oa riit­tävän varovaisu­u­den ja ns. ‘pelisilmän’ välil­lä? Jos tur­vasään­tö­jen takia niistä tehdään eri­tyisen ‘yliko­hteliai­ta’(?), on seu­rauk­se­na hitaus, eivätkä robot­ti­au­tot saavu­ta suurem­paa suo­sio­ta kuin korkein­taan tur­istibussien tapauksessa.

  76. Ville: Ihmisen silmä on auto­jen ohjauk­ses­sa pääasialli­nen nyky­isin käytössä ole­va sen­sori, eli pelkän kam­er­an avul­la robot­ti­au­tos­ta saadaan yhtä tur­valli­nen kuin ihmisen ohjaa­ma auto, kun­han sof­t­at ovat kun­nos­sa (ja itse asi­as­sa kam­era näkee parem­min kuin ihmisen silmä ja tietokone reagoi nopeammin).

    Tietokone ei kuitenkaan ole lainkaan yhtä hyvä ymmärtämään näkemään­sä ja tämä on tur­val­lisu­u­den kannal­ta kriittistä.

    Viherinssi: Robot­ti on paljon ihmistä parem­pi aja­maaan autoa, kun­han liik­keen halut­tu jatko on tiedos­sa. Heikkous on siinä päätök­sen­teossa reaali­aikaises­sa liikenteessä.
    Häm­mästy­isin, jos nämä ongel­mat oli­si­vat kymme­nessä vuodessa hoi­dos­sa. Toisaal­ta häm­mästy­isin, jos niitä ei koskaan saataisi hoidet­tua. Rän­tää tai ei.

    Kuinkako­han pitkälle tätä päätök­sen­tekoa varten pitää päästä kiin­ni todel­liseen tekoälyyn.

    tpyy­lu­o­ma: Robot­ti­tak­sis­sa, joka on se mie­lenki­in­toisin sovel­lus, tämän voisi hoitaa niin että robo ottaa ongel­mati­lanteessa yhteyt­tä valvo­moon, jos­sa ihan ihmi­nen tart­tuu puikkoi­hin etäy­htey­den kautta.

    Siis tarkoi­tatko, että kun tak­si ei ymmär­rä, onko kyseessä jalankulk­i­ja, koira, ros­ka linssis­sä tai ken­ties joku muu, tai jos yhtäkkiä tien kun­to ei sal­li robot­ti­au­ton havain­noi­da, mis­sä tie kul­kee, niin se ottaa yhtey­den valvo­moon, jos­sa joku puolinukuk­sis­sa ole­va min­imi­palkkainen päivys­täjä äkkiä ker­too sen mil­lään mielekkääl­lä reaktioajalla.

    Viherinssi: Eikä ihmisen silmil­lään muo­dosta­ma kuva ympäristöstä ole edes yhtä hyvä kuin oikeasti mit­taa­mal­la tehty kuva. Silmien pros­es­soin­ti perus­tuu paljolti val­is­tuneisi­in arvauk­si­in, ja silmää on help­po huijata.

    Eli havain­to­jen pros­es­soin­ti ja niiden ymmärtämi­nen ja tarvit­taes­sa käytet­tävis­sä ole­va abstrak­tin ajat­telun ja päätök­sen­teon mah­dol­lisu­us ovat siis käytän­nössä paljon havain­tokykyä tärkeämpiä omi­naisuuk­sia. Juuri näitähän robot­ti­au­tol­ta puuttuu!
    Jonkun peltiko­lar­in se var­maan osaa parem­min väistää, kos­ka ennakoi tarkem­pi­en havain­to­jen perus­teel­la, mut­ta nehän nyt eivät suur­ta vaaraa oikeas­t­aan muo­dos­ta kenellekään.

    Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Robot­ti­au­to­jen kaik­ki sen­sori­da­ta pitää lähet­tää Isolle Vel­jelle, muuten ihmiset alkaa kiilail­la robot­tien eteen ja voivat ylit­tää suo­ja­tien punaisel­la luot­taes­saan robot­tien väistävän.

    Maail­ma olisi paljon parem­pi paik­ka, jos kevyt liikenne pri­or­isoitaisi­in auto­jen edelle.

    Miika Ris­sa­nen: Vaik­ka tekni­ik­ka toimisi vain kuute­na kuukaut­e­na vuodes­ta, se olisi silti mullistava.

    Jep. Liiken­neon­net­to­muuk­sien määrä mullis­tu­isi niinä kuukausi­na, joina robot­tia ei voisi käyt­tää, kos­ka kul­jet­ta­jil­la ei enää olisi riit­tävää ajokoke­mus­ta. Lisäk­si siel­lä kau­den reunoil­la tapah­tu­isi aivan käsit­tämät­tömiä onnet­to­muuk­sia, kun olo­suh­teet oli­si­vat usein mut­ta sat­un­nais­es­ti robotin kyky­jen ulottumattomissa.

    Jari Mus­to­nen: Kuvitel­laan tie jos­sa ei ole kuin robottiautoja.

    Kuvitel­laan kaupun­ki, jos­sa ei ole asukkaita…
    Lai­tatko autot vai jalankulk­i­jat tunneliin?

    Samuli Saarel­ma: Ne autot, jot­ka kolaroi­vat kovasti, jou­tu­isi­vat mak­samaan korkeam­paa vaku­u­tus­mak­sua, mikä tietenkin kan­nus­taisi valmis­ta­jia tekemään autois­taan mah­dol­lisim­man vähän kolaroivia, kos­ka muuten eivät pysty­isi pitämään hin­taa kil­pail­i­joiden tasolla.

    Käytän­nössä täl­laiset kan­nus­teet saat­ta­vat hyvinkin tuot­taa auto­ja, jot­ka vält­tävät naar­mu­ja viimeiseen asti, ja pää­tyvät sen vuok­si tuot­ta­maan erit­täin paljon suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä kuolonko­lare­i­ta, jne.

  77. hta: Aika pak­sua. Jokainen pääkaupunkiseudul­la liikkunut voi käsi sydäm­mel­lä sanoa asian ole­van lähin­nä päin­vas­toin. Punainen valo ei tun­nu koske­van pyöräil­i­jöitä (tai jalankulk­i­joi­ta) kuin sat­un­nais­es­ti. Lisäk­si pyöräil­i­jät ovat usein aivan kuu­ta­mol­la omista väistämisvelvol­lisuuk­sis­taan mitä en tosin ihmettele luet­tuani aiheesta mon­i­sivuisen artikke­lin TM:stä jos­sa nämä väistämis-sään­nöt käyti­in lävitse. Ne eivät todel­lakaan ole mitenkään selkeitä. Jokaisen pyöräil­i­jän JA autoil­i­jan kan­nat­taisi lukea ne tai ehkäpä ei autoil­i­joiden sit­tenkään. On ehkä parem­pi, että autoil­i­jat yhä kuvit­tel­e­vat ole­vansa väistämisvelvol­lisia läh­es aina tai niitä ruumi­ita alkaa oikeasti syn­tymään, kun autoil­i­jat alka­vat pitämään omista oikeuk­sis­taan kiinni.

    Ajan kesäisin omaa työ­matkaani sekä autol­la, että pyöräl­lä ja olen use­asti kom­men­toin­ut työ­paikalle pyöräiltyäni, että oli­pas taas kaiken­maail­man vipeltäjää liik­keel­lä ja jos autoil­i­jat toimi­si­vat yhtä holtit­tomasti kuin kanss­apyöräil­i­jät niin pelti ryti­sisi oma­l­la työ­matkalla jokapäivä.

    Oletko aivan ehdot­toman var­ma, että sinä itse et vipel­lä tai toi­mi holtit­tomasti siel­lä työ­matkalla? Siinä Tekni­ikan maail­man artikke­lis­sa ei nimit­täin tuo­tu mitään uut­ta esille, samat sään­nöt oli­vat aiem­minkin voimas­sa, ei kai niitä tarvitse ihmetellä?

    Toki pyöräi­lyyn liit­tyvät sään­nöt ovat varsin vaikei­ta. Kotikylässäni autoil­i­jat aja­vat kolmion takaa eteeni viikoit­tain, liiken­neympyrässä kään­tyvä auto yrit­tää ajaa päälle läh­es joka ker­ta jne. Kuka­pa täl­läisiä sään­töjä ymmärtäisi…

  78. Osmon ongel­mat on ratkaistu – ei enää huol­ta pysäköintitilasta! 

    Miamis­sa raken­netaan asuinker­rostaloa, jos­sa asukkaiden autot nos­te­taan automaat­ti­hissil­lä suo­raan asun­toon aina ylimpään 60. ker­rokseen saak­ka. Hissikul­je­tus kestää 45–90 sekun­tia. Autoil­la on omat maku­uhuoneet, joista on mer­inäköala Bahaman suun­taan. Kus­sakin asun­nos­sa on paikat kahdes­ta neljään autolle. Kämp­pi­en koot vai­htel­e­vat 390:stä 1579 neliönmetriin.

    “Sky Garage”: Traum­fahrzeuge gehören in den Him­mel” — Die Welt 19.2.2014
    http://www.welt.de/vermischtes/article125012368/Traumfahrzeuge-gehoeren-in-den-Himmel.html

    Täy­tyy ihme­tel­lä, ettei tätä radikaalia teknolo­giaa ole mainit­tu eduskun­nan Tule­vaisu­us­valiokun­nan teet­tämässä tutkimuk­ses­sa, valiokun­nan julka­isu 6/2013.

    Henkilöau­toli­iken­teestä julka­isu toteaa mm seuraavaa:

    ”Uusi toim­inta­malli säästöi­neen: Henkilöau­toli­iken­teessä suosi­taan yhteiskäyt­töisiä kul­jet­ta­jat­to­mia robottiautoja. [–]

    Teknolo­giaa kehit­tävät ja tes­taa­vat mm. Audi, BMW, Con­ti­nen­tal, GM, Google, Mer­cedes, Nis­san, Toy­ota ja Vol­vo. Monia robot­ti­au­ton omi­naisuuk­sia on jo nyt uusis­sa automa­lleis­sa.” (2013, 18–19.)

    Ris­to Lin­turi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist: Suomen sata uut­ta mah­dol­lisu­ut­ta: radikaalit tek­nol­o­giset ratkaisut. Eduskun­nan tule­vaisu­us­valiokun­nan julka­isu 6/2013
    http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=ie27613151734377

    Pitää paikkansa, että maini­tut yhtiöt kehit­tävät mm. autonomisia auto­ja. Niiden, esim. BMW, tarkoituk­se­na täl­lä kehit­tämisel­lä ei kuitenkaan todel­lakaan ole siir­tyä ”kul­jet­ta­jat­tomi­in robot­ti­au­toi­hin”. Vaik­ka jol­lakin täl­lainen tarkoi­tus olisi, se ei merk­it­sisi sitä, että nyt yleis­es­ti oltaisi­in siir­tymässä ”kul­jet­ta­jat­tomi­in robottiautoihin”.

    Eihän sekään, että Miamis­sa ollaan rak­en­ta­mas­sa yllä mainit­tua asuin­taloa, tarkoi­ta sitä, että autot nyt ja jatkos­sa yleis­es­ti pysäköitäisi­in ker­rostalo­jen makuuhuoneisiin.

  79. Raimo K:
    Ja nyky­is­ten sään­tö­jen mukaan arvaa­mat­tomi­in tilanteisi­in ei tarvitse varautua, esim. siihen, että joku ei nou­da­ta sääntöjä. 

    Lähtöko­htais­es­ti näin.

    Tosin se, että arvaa­mat­tomi­in tilanteisi­in ei tarvitse varautua, ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että niihin ei tarvitse mah­dol­lisuuk­sien mukaan reagoi­da, jos niitä tapah­tuu (Tieli­iken­nela­ki 3 §). Siis olet­taen, että on riit­tävästi aikaa hah­mot­taa tilanne ja reagoi­da siihen.

  80. Kimi: Miten robot­ti­au­ton tulee toimia, kun pyöräil­i­jäl­lä on väistämisvelvol­lisu­us, mut­ta pyöräil­i­jä ei tätä ymmär­rä tai tästä välitä?

    Robot­ti­au­to reagoi samoin kuin autoil­i­jakin, jos yllät­tävä este tulee eteen niin se yrit­tää väistää/jarruttaa, molem­pia yhtä aikaa

    Robot­ti reagoi nopeam­min, joten se ennät­tää hidas­taa enem­män kuin autoilija.

    Onnet­to­muuk­sia se ei estä, jos jalankulkija/ pyöräil­i­jä tört­töilee, mut­ta vahin­got voivat olla pienem­piä nopeam­man reagoin­nin ansiosta

    Samoin robot­ti havait­see takavi­is­tos­ta tule­van pyöräil­i­jän parem­min kuin ihminen.

    Ihmisenkin havain­noin­tikyky on rajallinen,mutta ihmi­nen ajelee säässä, jos­sa hänen ei pitäisi ajaa.

    Siinä mielessä robot­ti on harmillinen,että se pysähtyy kun ei enää havain­noi ympäristöään.
    Mut­ta paljon ihmistä turvallisempi.

    Tätä pide­tään jär­jestelmän huonona omi­naisuute­na ja puut­teena, mut­ta todel­lisu­udessa ihmi­nen ei tajua miten suuria riske­jä hän ottaa

    Ihmi­nen siis riskeer­aa mitä kone ei tee ja niin­pä ihmi­nen ajaa suurel­la riskil­lä huonos­sa säässä. Esimerkkinä ovat sato­jen auto­jen ketjuko­lar­it moottoriteillä

  81. Robot­ti­au­to tuskin tarvit­see sen tarkem­paa sääen­nustet­ta tai sääti­lati­etoa kuin nykyi­nenkään autoli­ikenne, kyl­lähän momentti‑, kiihtyvyys- yms. antureil­la saa parhaan ja hyvin reaali­aikaisen ja paikallisen tiedon val­lit­se­vista kitkaolo­suhteista (ja vai­htelus­takin voi päätel­lä jotain). Eihän tuo peri­aat­teessa eroa nyky­i­sistä ABS-jar­ruista juuri muuten kuin että tieto vaikut­taa kaasupolkimeenkin.

    Tuos­ta DARPAn kil­pailus­ta kan­nat­taa muis­taa ensim­mäisen onnis­tu­misen lisäk­si myös se, että sen ensim­mäi­nen ver­sio vain vuot­ta aiem­min (2004) oli ns. epic fail, koke­laista paraskin suo­ri­u­tui vain 5 % osu­ud­es­ta 240 km kokonaiskilpailumatkasta.

    Yhteiskäytön toim­imi­nen bis­nes­mal­li­na on nähdäk­seni tässä se suurin kysymys­merk­ki, siihen voi tietysti val­tio­val­takin vaikut­taa paljon esimerkik­si vero­tuk­sel­la, mik­sei osaltaan kun­natkin. Nyky­mallisen yksi­ty­isautokan­nan äly­omi­naisu­udet joka tapauk­ses­sa tule­vat ja vauhdilla.

  82. Polkupyöräilevä kokoomus­lainen: Kotikylässäni autoil­i­jat aja­vat kolmion takaa eteeni viikoit­tain, liiken­neympyrässä kään­tyvä auto yrit­tää ajaa päälle läh­es joka ker­ta jne.

    Robot­ti­au­toa ei voi­da ohjel­moi­da toim­i­maan näin. Ja se tulee ole­maan val­ta­va edis­tysaskel kaiken kevyen liiken­teen kannalta.

    Liian van­ha:
    Ihmi­nen siis­riskeer­aa mitä kone ei tee ja niin­pä ihmi­nen ajaa suurel­la riskil­lä huonos­sa säässä. Esimerkkinä ovat sato­jen auto­jen ketjuko­lar­it moottoriteillä

    Jos liikku­mi­nen robot­ti­au­tol­la onkin muiden kuin auto­jen keskel­lä vält­tämät­tä varovaisem­paa ja hitaam­paa kuin nykyi­nen “suurin ja vahvin ensin” ‑meinin­ki, robot­ti­au­to­jen keskinäi­nen käyt­täy­tymi­nen tuot­taa silti keskimääräis­es­ti huo­mat­tavasti nyky­istä opti­moidum­man ja siten nopeam­man ja tur­val­lisem­man lopputuloksen.

  83. Liian van­ha: Onnet­to­muuk­sia se ei estä, jos jalankulkija/ pyöräil­i­jä tört­töilee, mut­ta vahin­got voivat olla pienem­piä nopeam­man reagoin­nin ansiosta

    Tähän liit­tyy kuitenkin hyvin mie­lenki­in­toinen dilem­ma. Robot­ti­au­ton pitää tietenkin vält­tää tör­mäys­tä myös siinä tilanteessa, että toinen toimii lait­tomasti. Tämähän on jo lain­säädän­nössä nytkin.

    Tuol­lainen toim­inta antaa kuitenkin inhimil­lisille liikku­jille etu­lyön­ti­ase­man, kun robot­ti­au­ton eteen voi aina tuu­pa­ta itsen­sä, kos­ka robot­ti kuitenkin väistää. Inhimil­lisessä liiken­teessä tähän ei voi luot­taa, kos­ka ihmisen huomiokyky on rajalli­nen, ja kos­ka liiken­teessä on myös vähem­män lainku­u­li­aisia kulkijoita.

    Auto­jen kesken törkeim­mät täl­laiset tapauk­set voisi siiv­ota kuvaa­mal­la selkeisi­in lait­to­muuk­si­in syyl­listyneet, jol­loin poli­isi voisi sit­ten kuvien perus­teel­la keräil­lä ajoko­r­tit parem­paan tal­teen. Vähem­män törkeät tapauk­set (tiukkaan jonoon kaistan­vai­h­dot, jne.) eivät kuitenkaan täl­lä häviä, ja rek­isterik­il­vetön liikenne saa blankkosekin käytökselleen.

    Kyse on tietenkin kult­tuurista ja sen kehi­tyk­ses­tä, mut­ta aika mie­lenki­in­toisia ske­naar­i­oi­ta tästä tulee.

  84. Koti-isä: Jos liikku­mi­nen robot­ti­au­tol­la onkin muiden kuin auto­jen keskel­lä vält­tämät­tä varovaisem­paa ja hitaam­paa kuin nykyi­nen “suurin ja vahvin ensin” ‑meinin­ki, robot­ti­au­to­jen keskinäi­nen käyt­täy­tymi­nen tuot­taa silti keskimääräis­es­ti huo­mat­tavasti nyky­istä opti­moidum­man ja siten nopeam­man ja tur­val­lisem­man lopputuloksen.

    Tässä voi kuitenkin käy­dä yhteis­maat. Mitä enem­män tiel­lä on robot­ti­au­to­ja, sitä suju­vam­min inhimilli­nen puikkele­hti­ja pääsee etenemään.

    Robot­ti­au­ton han­kkimisen insen­ti­ivi piene­nee, jos siitä tule­va etu val­uu muille. Täysin itsek­seen aja­van auton kohdal­la tilanne on helpom­pi, kos­ka sil­loin mat­ka-ajal­la on vähem­män merk­i­tys­tä (kus­ki voi fes­et­tää koko matkan), mut­ta väli­vai­heen auto­jen hyväksyt­tävyys on heikko, jos ne mak­sa­vat enem­män ja vievät per­ille hitaammin.

    Kaupunkili­iken­teessä teknolo­gian etu tulee enem­män eri­lai­sista avus­timista. Esimerkik­si liiken­neval­oavustin lait­taa jonon ensim­mäisen vauhdil­la liik­keelle ja pitää lop­pu­jonon tiivi­isti perässä ja siten lisää val­o­jen kap­a­siteet­tia. Jonoavustin voi pitää hyvis­sä olois­sa edel­lä­meni­jään nyky­istä paljon lyhyem­män välin ilman tör­mäys­riskiä, jne. Nämä eivät kuitenkaan ole varsi­naisia robot­tivä­lineitä, vaan ihan ole­mas­saol­e­vaa nykyteknologiaa.

  85. Kimi: Miten robot­ti­au­ton tulee toimia, kun pyöräil­i­jäl­lä on väistämisvelvol­lisu­us, mut­ta pyöräil­i­jä ei tätä ymmär­rä tai tästä välitä?

    No, miten ihmisautoil­i­jan pitää? Eiköhän se sama malli toi­mi robottiautollekin.

  86. Koti-isä: Tai kun mitä tahansa elävää tulee sen eteen. Johtuen kohtaamisen epäsym­me­tri­as­ta (ihmi­nen tai eläin vahin­goit­tuu, vam­mau­tuu tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kuolee, mut­ta autoon tulee kol­hu), robot­ti­au­tol­la voi olla ain­oas­taan väistämisvelvol­lisu­us täl­lai­sis­sa tapauk­ses­sa. Se ei voi olla koskaan etu­a­jo-oikeutet­tu, kos­ka se ei voi tietää, onko sen edessä lap­si, harhaan joutunut sokea vai kiireinen pyöräilijä.

    En oikein ymmär­rä, mikä näi­den ske­naar­i­oiden point­ti on. Eikö tuo kaik­ki päde ihmisautoil­i­joi­hin ihan samal­la tavoin? Ei kel­lään nykyisel­lä ihmisautoil­i­jal­la ole pääl­lea­jo-oikeut­ta. Ei, vaik­ka tietäisi, että kyse ei ole laps­es­ta, sokeas­ta jne. 

    Mikä tässä on nyt se asia, joka robot­ti­au­tolle on jotenkin vaikeaa oppia? Se ajaa liiken­nesään­tö­jen mukaises­ti ja yksi niistä sään­nöistä on se, että kaikil­la liikku­jil­la on velvol­lisu­us pyrk­iä vält­tämään onnet­to­muuk­sia. Robot­ti­au­to (ihan niin kuin ihmisautoil­i­jakin) ei antaisi tietä kolmion takana ole­valle pyöräil­i­jälle, mut­ta jos tämä nyt jostain syys­tä siihen eteen tup­sah­taisi, niin kyl­lä se var­maan koit­taisi jar­rut­taa, jot­tei tör­mäisi pyöräil­i­jään. Ole­tan, että jokainen ihmisautoil­ja toimisi samal­la tavoin.

  87. Sakke: Mil­lä robot­ti­au­toon saadaan riit­tävästi suju­van liiken­teen (liiken­nesään­tö­jen ohel­la) myös edel­lyt­tämää tas­apain­oa riit­tävän varovaisu­u­den ja ns. ‘pelisilmän’ välil­lä? Jos tur­vasään­tö­jen takia niistä tehdään eri­tyisen ‘yliko­hteliai­ta’(?), on seu­rauk­se­na hitaus, eivätkä robot­ti­au­tot saavu­ta suurem­paa suo­sio­ta kuin korkein­taan tur­istibussien tapauksessa.

    Yliko­hteliaisu­udessa ei minus­ta ole ongel­maa liiken­teen suju­vu­u­den kannal­ta etenkään, jos auto­jen väli­nen kom­mu­nikaa­tio lisään­tyy muu­ta­mal­la ker­talu­okalla nykyis­es­tä “val­o­jen vilkut­ta­mi­nen, kädel­lä huit­o­mi­nen” ‑tasos­ta. Ongelmia suju­vu­u­teen tulee sil­loin, kun eri kohteliaisu­usastei­ta sekoite­taan, eivätkä liikku­jat kom­mu­nikoi keskenään. 

    Kun liikenne on kokon­aan tai melkein kokon­aan keskenään kom­mu­nikoivien robot­ti­au­to­jen hal­lus­sa, juuri yliko­hteliaisu­us sal­lii liiken­teen suju­vu­u­den paran­tamisen nykyis­es­tä. Ei tarvi­ta mitään kaiken liiken­teen vähän väliä pysäyt­täviä liiken­neval­o­ja eri suun­nas­ta tule­vien auto­jen menon sumplimiseen, vaan autot keskenään kom­mu­nikoi­vat meno­järjestyk­sen ilman, että kenenkään tarvit­see edes mis­sään vai­heessa pysähtyä.

  88. anonyy­mi: Käytän­nössä täl­laiset kan­nus­teet saat­ta­vat hyvinkin tuot­taa auto­ja, jot­ka vält­tävät naar­mu­ja viimeiseen asti, ja pää­tyvät sen vuok­si tuot­ta­maan erit­täin paljon suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä kuolonko­lare­i­ta, jne.

    Eh, mik­si? Kuolonko­lar­ista tietenkin kor­vauk­set ovat ihan eri luokkaa kuin naar­muista. Enkä ihan ymmär­rä, mik­si nuo edes oli­si­vat toisen­sa pois­sulke­via. Auto, joka vält­tää tuot­ta­mas­ta naar­mu­ja toisi­in autoi­hin, on toden­näköis­es­ti hyvä myös olemat­ta jysäyt­tämät­tä niihin täy­del­lä vauhdilla.

  89. Viherinssi: Tässä voi kuitenkin käy­dä yhteis­maat. Mitä enem­män tiel­lä on robot­ti­au­to­ja, sitä suju­vam­min inhimilli­nen puikkele­hti­ja pääsee etenemään.

    Minus­ta ei ole kovinkaan kauakaa haet­tua, että tuol­laises­sa tilanteessa tiel­lä ajelee myös poli­isin siivi­iliro­bot­ti­au­to­ja kam­er­at suristen.

  90. Samuli Saarel­ma: En oikein ymmär­rä, mikä näi­den ske­naar­i­oiden point­ti on. Eikö tuo kaik­ki päde ihmisautoil­i­joi­hin ihan samal­la tavoin? Ei kel­lään nykyisel­lä ihmisautoil­i­jal­la ole päälleajo-oikeutta… 

    Jos liikkuu kävellen tai polkupyöräl­lä, huo­maa kyl­lä saman tien, miten jatku­vasti liikkuu suo­jati­estä piit­ta­mat­to­mia, suo­raan päälle tai eteen kään­tyviä sekä kolmion takaa mitään piit­taa­mat­ta eteen syksyviä auto­ja, jot­ka liikku­vat aivan liian koval­la tilan­nenopeudel­la. Robot­ti­au­tot eivät voi ihmis­ten seassa toimia näin.

    Liiken­nesään­tö­jen mukaan etenevän polkypyörän liike on suo­ravi­ivaista ja vauhdin vuok­si ennustet­tavis­sa. Mut­ta miten tien vier­essä ole­va jalankulk­i­ja viestit­tää autoro­bot­ille, että on nyt kään­tymässä tai astu­mas­sa suo­jatielle. Ihmisen ja robotin kohtaami­nen ilman val­o­ja tulee ole­maan haastavaa.

  91. Viherinssi: Tähän liit­tyy kuitenkin hyvin mie­lenki­in­toinen dilem­ma. Robot­ti­au­ton pitää tietenkin vält­tää tör­mäys­tä myös siinä tilanteessa, että toinen toimii lait­tomasti. Tämähän on jo lain­säädän­nössä nytkin.

    Tuol­lainen toim­inta antaa kuitenkin inhimil­lisille liikku­jille etu­lyön­ti­ase­man, kun robot­ti­au­ton eteen voi aina tuu­pa­ta itsen­sä, kos­ka robot­ti kuitenkin väistää. Inhimil­lisessä liiken­teessä tähän ei voi luot­taa, kos­ka ihmisen huomiokyky on rajalli­nen, ja kos­ka liiken­teessä on myös vähem­män lainku­u­li­aisia kulkijoita. 

    Tässä tulee mieleen, että eikö myös noi­hin ihmiso­h­jat­tavi­in autoi­hin ole kehit­teil­lä tör­mäyk­sen­esto­jär­jestelmiä, jot­ka havain­noi­vat ympäristöä ja pyrkivät automaat­tis­es­ti jar­rut­ta­maan jos on uhkaa välit­tömästä törmäyksestä?

    Jos tuol­lainen jos­sakin vai­heessa määrätään lisä­varus­teek­si kaikki­in uusi­in autoi­hin, niin se tasoit­taa eroa robot­ti­au­ton ja inhimil­lis­es­ti ohjatun mut­ta tietokoneavuste­tun auton välillä.

  92. Polkupyöräilevä kokoomus­lainen: Oletko aivan ehdot­toman var­ma, että sinä itse et vipel­lä tai toi­mi holtit­tomasti siel­lä työ­matkalla? Siinä Tekni­ikan maail­man artikke­lis­sa ei nimit­täin tuo­tu mitään uut­ta esille, samat sään­nöt oli­vat aiem­minkin voimas­sa, ei kai niitä tarvitse ihmetellä?

    Toki pyöräi­lyyn liit­tyvät sään­nöt ovat varsin vaikei­ta. Kotikylässäni autoil­i­jat aja­vat kolmion takaa eteeni viikoit­tain, liiken­neympyrässä kään­tyvä auto yrit­tää ajaa päälle läh­es joka ker­ta jne. Kuka­pa täl­läisiä sään­töjä ymmärtäisi…

    Ehkäpä sil­lä väistämis­sään­tö­jen mon­imutkaisu­udel­la viitataan esimerkik­si tähän:
    http://otsokivekas.fi/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn/

  93. Raimo K: Mik­si ihmeessä pitäisi autolle ennus­taa kilo­metrin päässä ole­vaa säätä?

    Eipä nykyisetkään autot ala pudot­taa nopeut­taan sil­lä perus­teel­la, mikä on sää kilo­metrin päässä tai ensi viikol­la. Reaali­aikainen havain­noin­ti on järkeväm­pää ja halvem­paa ja täysin riit­tävää – kovin merkil­lisiä sääasemia autoi­hin tuskin tulee.

    Viit­tasin kom­men­til­lani lähin­nä siihen, että robot­ti­au­to­ja varten pienin välein ja tarkalla res­oluu­ti­ol­la tehtävät sääen­nus­teet eivät hoidu pelkäl­lä pienel­lä lisäyk­sel­lä Ilmati­eteen laitok­sen juok­se­vi­in menoihin.

  94. Sylt­ty: Ei aivan täysin pidä paikkaansa. Jos ajat kolmion takaa 60 km/h alueel­la 80km/h liikku­van eteen, niin se on edelleen sin­un syy.

    Mah­dol­lis­es­ti, riip­puen siitä, mitä tuo “eteen” tuos­sa tarkoit­taa. Itse tosin veikkaisin tuol­laises­sa tilanteessa mah­dol­lis­es­ti molem­pi­en saa­van sakko­ja liiken­teen vaarantamisesta. 

    Entäpä sit­ten jos se toinen ajaakin 120 km/h?

    Kolmion takaa tule­van pitää pystyä luot­ta­maan siihen, että tiel­lä, jolle hän on kään­tymässä, liikenne ete­nee sil­lä vauhdil­la, mitä nopeusra­joituk­set ovat. Mon­es­sa paikas­sa näkyvyys on sel­l­ainen, että jos kolmion takaa tule­van pitäisi varautua siihen, että sieltä mutkan takaa joku voi tul­la reilusti ylinopeut­ta ja syy kolar­ista on edelleen hänen, hänen olisi käytän­nössä mah­do­ton­ta mis­sään tilanteessa ajaa tielle, kos­ka hän ei mis­sään tilanteessa ehtisi pois alta sen hänelle kään­tymishetkel­lä näkymät­tömän hur­jaa vauh­tia tule­van auton alta.

  95. Koti-isä: Jos liikkuu kävellen tai polkupyöräl­lä, huo­maa kyl­lä saman tien, miten jatku­vasti liikkuu suo­jati­estä piit­ta­mat­to­mia, suo­raan päälle tai eteen kään­tyviä sekä kolmion takaa mitään piit­taa­mat­ta eteen syksyviä auto­ja, jot­ka liikku­vat aivan liian koval­la tilan­nenopeudel­la. Robot­ti­au­tot eivät voi ihmis­ten seassa toimia näin. 

    Eivät tietenkään, mut­ta en edelleenkään ymmär­rä, mikä tässä on se ongel­ma. Eikö noin käyt­täy­tyvät autoil­i­jat pitäisi saa­da joka tapauk­ses­sa toim­i­maan toisin, eli en ymmär­rä, miten se, että tuol­lai­sista autoista päästäisi­in robot­ti­au­to­jen myötä eroon, olisi mikään ongelma. 

    Liiken­nesään­tö­jen mukaan etenevän polkypyörän liike on suo­ravi­ivaista ja vauhdin vuok­si ennustet­tavis­sa. Mut­ta miten tien vier­essä ole­va jalankulk­i­ja viestit­tää autoro­bot­ille, että on nyt kään­tymässä tai astu­mas­sa suo­jatielle. Ihmisen ja robotin kohtaami­nen ilman val­o­ja tulee ole­maan haastavaa. 

    Vaikea sanoa. Miten nyt suo­ja­tien edessä seiso­va jalankulk­i­ja viestii tuon ihmisautoil­i­jalle? Yleen­sä ei mitenkään, vaan autot yleen­sä kun­nioit­ta­vat vas­ta sitä, kun jalankulk­i­jat ovat fyy­sis­es­ti siir­tyneet jo suojatielle. 

    Peri­aat­teessa robot­ti­au­tot olisi siis suht help­po saa­da toim­i­maan niin kuin 90% nykyau­toil­i­joista toimii, eli toisaal­ta ei pysähdy vain sik­si, että jalankulk­i­ja odot­taa pääsyä suo­jatielle, mut­ta toisaal­ta ei aja päälle, jos jalankulk­i­ja jo on suo­jatiel­lä. Tämän lisäk­si saat­taisi olla suht help­poa sopia jokin käsili­ike, jon­ka tekemäl­lä suo­ja­tien ylit­tämistä odot­ta­va jalankulk­i­ja voi viestiä robot­ti­au­tolle, että halu­aa päästä yli.

  96. Autonomiset autot eivät nytkään tarvitse tarkko­ja sääen­nustei­ta. Kat­so BMW:n mainos:

    BMW Con­nected­Drive (BMW M235i voiture autonome) http://www.youtube.com/watch?v=5auvixPtt‑k

    Auton­va­lmis­ta­jan edus­ta­ja ilmoit­taa, että “myös autonomisen BMW:n on aina olta­va äärim­mäisen dynaami­nen auto”. 

    Tämä tuskin viit­taa samaa vauh­tia nokat puskuris­sa liikku­vaan jonoon, eikä sel­l­ainen vetoaisi asiakkaisiin.

    ”Die sprich­wörtliche Freude am Fahren kann man selb­st dann noch erleben, wenn man selb­st hin­ter dem Lenkrad nur Zuschauer ist: „Auch ein autonomer BMW muss immer ein extrem dynamis­ches Auto sein.““
    http://www.handelsblatt.com/auto/test-technik/autonomer-bmw-elektronisch-im-drift-aus-freude-am-beifahren-seite‑2/9297414–2.html

  97. Älyau­to on pysäytet­tävis­sä mil­tei mil­loin ja mis­sä tahansa. Jopa moot­tori­tienopeud­es­ta. Ilman pien­in­täkään vaaraa aggres­si­ivi­sista vastatoimista. 

    Ennus­tan siis, että älyau­ton matkus­ta­jille tulee jokin optio tähän. Hauskaa ske­naar­i­oleikkiä tämä. Tekni­ik­ka itsessään on oikeas­t­aan aika tyl­sää. Yhteiskun­nan muu­tok­set paljon kimurantimpia.

  98. N: Viit­tasin kom­men­til­lani lähin­nä siihen, että robot­ti­au­to­ja varten pienin välein ja tarkalla res­oluu­ti­ol­la tehtävät sääen­nus­teet eivät hoidu pelkäl­lä pienel­lä lisäyk­sel­lä Ilmati­eteen laitok­sen juok­se­vi­in menoihin. 

    Tämä selvä — mut­ta onnek­si niitä ei robot­ti­au­to­ja varten tarvitse tehdäkään. Eikä muutenkaan.

  99. Robot­ti­au­to on riip­pumat­tomampi tien­pin­nan liukkaud­es­ta. Lui­s­ton­esto kor­jaa liukkau­den aiheut­ta­maa liukastelua ja tehtävä on helpom­pi kun auton ei tarvitse tais­tel­la tört­töä kul­jet­ta­jaa vas­taan vaan opti­moi­da liukkaudne viku­tut­sen tor­jun­taan myös ohjauk­sen jar­ru­jen lisäksi.

    Ja jos sää on kelvo­ton niin robot­ti­au­to pysähtyy, ihmi­nen jatkaisi ja vaaran­taisi mon­en ihmisen hengen

  100. Samuli Saarel­ma: Eh, mik­si? Kuolonko­lar­ista tietenkin kor­vauk­set ovat ihan eri luokkaa kuin naar­muista. Enkä ihan ymmär­rä, mik­si nuo edes oli­si­vat toisen­sa pois­sulke­via. Auto, joka vält­tää tuot­ta­mas­ta naar­mu­ja toisi­in autoi­hin, on toden­näköis­es­ti hyvä myös olemat­ta jysäyt­tämät­tä niihin täy­del­lä vauhdilla.

    Tarkoi­tan sitä, että peltiko­lar­ia viimeiseen asti vält­tävä auto saat­taa ajaa itsen­sä sel­l­aisi­in tilanteisi­in, jois­sa ennakoimat­tomas­ta yllä­tyk­ses­tä johtu­van kolar­in toden­näköisyys saat­taa olla “nor­maal­i­ti­lan­net­ta” suurem­pi tai sen seu­raus pahempi. Tätä seu­raus­ta voi olla vaikea havai­ta pait­si tutkin­nal­lis­es­ti myös tilastollisestikin.

  101. max: Älyau­to on pysäytet­tävis­sä mil­tei mil­loin ja mis­sä tahansa. Jopa moot­tori­tienopeud­es­ta. Ilman pien­in­täkään vaaraa aggres­si­ivi­sista vastatoimista.

    En oikein ymmär­rä, mik­sei se robot­ti­au­ton matkus­ta­ja voisi näyt­tää kan­sain­välisiä käsimerkke­jä ihan siinä, mis­sä ihmiskuskikin, jos hänen matkan­tekoaan tarkoituk­sel­la häiritään. 

    Ja edelleenkin, onko tosi­aan sel­l­aisia ihmisautoil­i­joi­ta, jot­ka eivät vaikka­pa moot­tori­tiel­lä tek­isi kaikkeaan vält­tääk­seen tör­mäyk­sen ihmiseen, jos tämä olisi sinne tielle jostain syys­tä läht­enyt haahuile­maan, vaan ajaisi­vat kylmästi päin? 

    Ja onko tosi­aan niin, että liiken­teemme suju­mi­nen perus­tuu nyky­isin siis siihen, että ihmiset kohdis­ta­vat toisi­in­sa aggres­si­ivisia vas­ta­toimia? Itse väit­täisin, että se ennem­minkin perus­tuu sille, että annetaan tietä jopa sil­loin, kun itsel­lä olisi etu­a­jo-oikeus. On risteyk­siä, joista ei ruuh­ka-aikaan kolmion takaa pää­sisi koskaan mukaan liiken­teeseen, ellei etu­a­jo-oikeutetul­la tiel­lä aja­vat antaisi tietä. Ruuhkas­sa kaistan vai­h­t­a­mi­nen olisi myös mah­do­ton­ta, ellei sil­lä toisel­la kaistal­la annet­taisi tilaa.

  102. anonyy­mi: Tarkoi­tan sitä, että peltiko­lar­ia viimeiseen asti vält­tävä auto saat­taa ajaa itsen­sä sel­l­aisi­in tilanteisi­in, jois­sa ennakoimat­tomas­ta yllä­tyk­ses­tä johtu­van kolar­in toden­näköisyys saat­taa olla “nor­maal­i­ti­lan­net­ta” suurem­pi tai sen seu­raus pahempi. Tätä seu­raus­ta voi olla vaikea havai­ta pait­si tutkin­nal­lis­es­ti myös tilastollisestikin. 

    Älyau­to on tuomit­tu jar­rut­ta­maan minkä tahansa häir­iön vuok­si. Se ei saa ikinä provosoitua kiihdyt­tämään. Tämän vuok­si mm. maantierosvous saa uuden käänteen.

    Ellei. Ennus­tan, että älyau­tol­la sal­li­taan tiet­ty aggres­si­ivi­su­us tai matkus­ta­jalle mah­dol­lisu­us ottaa hätäti­lanteessa ohjat. Lop­putu­lok­se­na älyau­tot kolaroi­vat ja vas­tuukysymyk­siä käsitellään:

    Möt­tö­nen vs. Face­boogle Inc.

    🙂

  103. Liian van­ha:
    Robot­ti­au­to on riip­pumat­tomampi tien­pin­nan liukkaudesta.Luistonesto kor­jaa liukkau­den aiheut­ta­maa liukastelua ja tehtävä on helpom­pi kun auton ei tarvitse tais­tel­la tört­töä kul­jet­ta­jaa vas­taan vaan opti­moi­da liukkaudne viku­tut­sen tor­jun­taan myös ohjauk­sen jar­ru­jen lisäksi.

    Ja jos sää on kelvo­ton niin robot­ti­au­to pysähtyy, ihmi­nen jatkaisi ja vaaran­taisi mon­en ihmisen hengen

    Ker­ro nyt vielä, miten robot­ti­au­to tietää vaikka­pa moot­tori­tiea­jos­sa, että märkä tien­pin­ta muut­tui juuri äärim­mäisen liukkaak­si? Mikään kiihtyvyys- tai pyörännopeu­san­turi ei sitä ker­ro. Tai jos ker­too, ajoti­lanne on jo muut­tunut vaaralliseksi.

    Ratkaisu on tietenkin toisil­ta autoil­ta tule­va tieto, mut­ta ei sekään ihan yksinker­tainen tai auko­ton ole.

  104. Aika nopeasti tulee mieleen, että pitem­mil­lä matkoil­la automaat­ti­nen, kumipyörin varustet­tu kulku­peli joka kul­kee kivip­in­noitet­tua mas­si­ivista infraa pitkin on aika tyh­mä ajatus.
    Pitäisi kehit­tää maan- ja moot­toritei­den kor­vaa­jak­si pikapikaa stan­dard­is­oitu kevy­traidesys­tee­mi, johon auto voi siir­tyä hel­posti pitem­pää matkaa tekemään. Ener­gian­säästö olisi val­taisa kun kit­ka piene­nee mur­to-osaan ja jono­muo­dostel­mas­sa myös ilman­vas­tus. Eli siis auto­jen muo­dostamia junia vaikka­pa ilmas­sa roikku­van kolmi­raiteisen hässäkän sisäl­lä. Ei tieltä suis­tu­misia, lumion­gelmia, hirviko­lare­i­ta. Eikä kul­jet­ta­jia. Samaan sys­teemi­in voidaan inte­groi­da kul­je­tuskon­tit jot­ka kiitävät kaupunkien väliä automaattisesti.

    En nyt jak­sanut lukea kaikkia kom­ment­te­ja (voi siis olla että tämä on jo tul­lut esi­in), mut­ta Frank­fur­tis­sa on tiet­tävästi jo aloit­tanut (tai aloit­ta­mas­sa) palvelukon­sep­ti nimeltään raja­ton tak­si. Eli kuukausi­mak­sul­la voit käyt­tää tak­sia niin paljon kuin halu­at. Nyt siel­lä on vielä kul­jet­ta­jat mut­ta ei ole var­maan kovin pitkään…

  105. Panu Heinonen: En nyt jak­sanut lukea kaikkia kom­ment­te­ja (voi siis olla että tämä on jo tul­lut esi­in), mut­ta Frank­fur­tis­sa on tiet­tävästi jo aloit­tanut (tai aloit­ta­mas­sa) palvelukon­sep­ti nimeltään raja­ton tak­si. Eli kuukausi­mak­sul­la voit käyt­tää tak­sia niin paljon kuin haluat.

    Kyseinen palvelu (Tax­mo­bil) on pikem­min Kut­su­plus kuin tak­si. Tak­si­in ver­rat­tuna odotu­sai­ka on pidem­pi, kyy­dis­sä on muitakin, välipysähdyk­siä voi olla, ja reit­ti kohteeseen voi olla mutkalli­nen. Alue on myös varsin rajalli­nen, joskin Frank­furtin kon­tek­stis­sa hyvinkin paljon paikko­ja ja väkeä kattava.

    Hin­ta on kyl­lä erit­täin edulli­nen (48 €/kk), mut­ta palvelus­ta ei tun­nu juuri sen enem­pää käytän­nön tietoa ole­van. Sen piti käyn­nistyä jo vuon­na 2008, mut­ta onko käyn­nistynyt vieläkään?

  106. Viherinssi: Ker­ro nyt vielä, miten robot­ti­au­to tietää vaikka­pa moot­tori­tiea­jos­sa, että märkä tien­pin­ta muut­tui juuri äärim­mäisen liukkaak­si? Mikään kiihtyvyys- tai pyörännopeu­san­turi ei sitä ker­ro. Tai jos ker­too, ajoti­lanne on jo muut­tunut vaaralliseksi.
    ‘snip’

    Ratkaisu lie­nee sama kuin taval­lises­sakin autossa, liukkau­den kyl­lä tun­tee ohjauk­ses­sa heti, sel­l­ainen anturi lie­nee kehitettävissä.

  107. Meil­lä on haus­ka esimerk­ki vas­tavuoroisu­ud­es­ta liiken­teessä: Ajo­val­o­jen käyt­tö kohtaamisti­lanteessa. Meil­lä vai­hde­taan puo­lille, mut­ta on mai­ta ja kult­tuure­ja (geneet­ti­nen omi­naispi­irre?), jois­sa ajo­val­o­jen käyt­tö on joudut­tu kieltämään, kos­ka kaik­ki aja­vat vaan pitkil­lä päin.

  108. Catili­na:
    Meil­lä on haus­ka esimerk­ki vas­tavuoroisu­ud­es­ta liiken­teessä: Ajo­val­o­jen käyt­tö kohtaamisti­lanteessa. Meil­lä vai­hde­taan puo­lille, mut­ta on mai­ta ja kult­tuure­ja (geneet­ti­nen omi­naispi­irre?), jois­sa ajo­val­o­jen käyt­tö on joudut­tu kieltämään, kos­ka kaik­ki aja­vat vaan pitkil­lä päin.

    Ja sit­ten on mai­ta, jois­sa val­o­ja käytetään vain, jos muuten ei enää näe mitään. Näitä maa­han­muut­ta­jia näkee tääl­lä kotoisil­lam­mekin teil­lä aina sil­loin tällöin.

  109. Raimo K: Ratkaisu lie­nee sama kuin taval­lises­sakin autossa, liukkau­den kyl­lä tun­tee ohjauk­ses­sa heti, sel­l­ainen anturi lie­nee kehitettävissä.

    Valitet­tavasti ei toi­mi suo­ril­la tieo­suuk­sil­la, esim. moottoriteillä.

  110. Samuli Saarel­ma:
    Ja onko tosi­aan niin, että liiken­teemme suju­mi­nen perus­tuu nyky­isin siis siihen, että ihmiset kohdis­ta­vat toisi­in­sa aggres­si­ivisia vastatoimia? 

    Ei tietenkään perustu.

    Mut­ta liiken­teessä on kuitenkin eri luon­teisia ja tem­pera­ment­tisia ihmisiä. Se on ehkä tiedostam­a­ton vahvu­us. Ennus­tan, että älyau­toille luo­daan jos­sakin määrin sat­un­naista käytöstä. Edelleen veikkaan, että pienet “pusut” tul­laan sal­li­maan luon­nol­lise­na osana läpi­meno-opti­moitua älyautoliikennettä.

  111. ‘Entäpä sit­ten jos se toinen ajaakin 120 km/h?’ (Samuli saarelma)
    Tämähän tes­tat­ti­in joku vuosi sit­ten Sörnäis­ten rantatiel­lä, ja huvikseen hur­jastel­lut tap­pa­ja pääsi kuin koira veräjästä. Minus­ta sat­un­nais­ten ihmis­ten tap­pami­nen huvikseen on paljon pahempi teko kuin tap­paa joku tiet­ty ihmi­nen hyvästä ja perustel­lus­ta syys­tä, mut­ta lain­säätäjä on eri mieltä.

  112. Jouko Ollila: Valitet­tavasti ei toi­mi suo­ril­la tieo­suuk­sil­la, esim. moottoriteillä.

    Kyl­lä toimii, niin suo­raa ei ole, että ei tarvitse ohja­ta. Ja ohjauk­sen keven­e­m­i­nen tun­tuu kyl­lä heti, kun on liukas­ta — jos kuskil­la on yhtään ajotaitoa.

  113. max: Älyau­to on tuomit­tu jar­rut­ta­maan minkä tahansa häir­iön vuok­si. Se ei saa ikinä provosoitua kiihdyt­tämään. Tämän vuok­si mm. maantierosvous saa uuden käänteen.

    Tämän vuok­si syn­tyy myös uusia vaarati­lantei­ta. En tosin tarkoit­tanut pelkkää kiihdyt­tämistä vaan ajamista yleen­säkin. Korkeampi­en toim­into­jen puut­teessa robot­ti­au­tol­la on väk­isinkin putk­inäkö, joka on nor­maal­i­ti­lanteessa eduk­si mut­tei mah­dol­lista luovia ratkaisu­ja tai kaikissa tilanteis­sa edes peruseet­tistä selviytymismatematiikkaa.

    1. anonyy­mi
      Kaikesta tuos­ta epäilystä voi päätel­lä, että Googlen on töy­tynyt vale­hdel­la rapor­tis­saan älyau­ton­sa his­to­ri­as­ta. Sen on ollut pakko aiheut­taa suuri määrä kolareja.

  114. lurk­ki: Minus­ta sat­un­nais­ten ihmis­ten tap­pami­nen huvikseen on paljon pahempi teko kuin tap­paa joku tiet­ty ihmi­nen hyvästä ja perustel­lus­ta syys­tä, mut­ta lain­säätäjä on eri mieltä.

    Minus­ta asia riip­puu huoli­mat­to­muu­den asteesta. Puh­das vahinko on tietysti kaikkein anteek­sian­net­tavin ja syyl­lisyys kas­vaa itselu­o­tu­jen olo­suhtei­den mukaan, mut­ta toki sat­un­nais­ten ihmis­ten tahalli­nen tap­pami­nen saat­taa olla pahempi kuin tietyn ihmisen tahalli­nen tap­pami­nen. Minus­ta tietysti tässäkin tilanteessa sala­murhat esim. pelkkien poli­it­tis­ten tarkoi­tus­pe­rien vuok­si ovat vieläkin pahempia, kos­ka sil­loin teko kohdis­tuu jo koko yhteiskuntaan.

    Jouko Ollila: Valitet­tavasti ei toi­mi suo­ril­la tieo­suuk­sil­la, esim. moottoriteillä.

    Tuli tässä mieleen, että liukkaut­ta voisi kokeil­la jar­ru­tuk­sil­la ja vetävien pyörien mikroskoop­pisil­la mak­simikaa­su­tuk­sil­la ABS-tyylis­es­ti. Käsit­tääk­seni näil­lä ei olisi mitään merk­i­tys­tä auton käyt­täy­tymiseen makro­ta­sol­la, mut­ta kitkak­er­roin ja siis liukkaus kyl­lä selviäisi.

    Catili­na: Meil­lä vai­hde­taan puo­lille, mut­ta on mai­ta ja kult­tuure­ja (geneet­ti­nen omi­naispi­irre?), jois­sa ajo­val­o­jen käyt­tö on joudut­tu kieltämään, kos­ka kaik­ki aja­vat vaan pitkil­lä päin.

    Asi­aan jotenkin liit­tyen monis­sa uusis­sa autois­sa näyt­tää ole­van todel­la kirkkaat val­ot, jot­ka häikäi­sevät jo ainakin jalankulk­i­joi­ta. Voi tietysti myös olla, että jotkut vain ihan surut­ta ajel­e­vat pitkil­lä taajama-alueella.

  115. Samuli Saarel­ma: Ja onko tosi­aan niin, että liiken­teemme suju­mi­nen perus­tuu nyky­isin siis siihen, että ihmiset kohdis­ta­vat toisi­in­sa aggres­si­ivisia vastatoimia?

    Liiken­teessä ylivoimais­es­ti suurin osa ihmi­sistä nou­dat­taa sään­töjä, kos­ka ne koetaan järke­viksi ja vas­tavuoroisik­si. Tämän näkee siitä, että vähem­män järke­viksi koet­tu­ja sään­töjä nou­date­taan paljon heikom­min, ja asioi­ta venytetään oman edun suuntaan.

    Harvem­pi nou­dat­taa sään­töjä sik­si, että ne on kir­jat­tu laki­in, jos niiden nou­dat­tamiseen ei ole mui­ta syitä. Esimerkkinä pyöräi­lykypärä, jon­ka käyt­tämisen perus­teena har­val­la on laki. Jos sen käyt­tämi­nen koetaan järkevänä, sitä käytetään. Jos se sot­kee kam­pauk­sen tai egon, sitä ei käytetä. 

    Toinen esimerk­ki on lievän ylinopeu­den ajami­nen. Sil­lä saavute­taan henkilöko­htaista etua, eikä sen koeta ole­van muuten haitallista. Ehkä tas­a­puolisu­u­den nimis­sä pitää ottaa vielä jalankulk­i­joiden tapa nou­dat­taa punaisia val­o­ja. Jos auto­ja ei liian lähel­lä näy, punaisel­la men­nään yli, sanoi laki mitä hyvänsä.

    Tämän lisäk­si on ihan tun­tu­va joukko ihmisiä, joi­ta ei kiin­nos­ta yleinen moraali tai vas­tavuoroisu­us. Vaik­ka kyse on pien­estä vähem­mistöstä, hei­dän vaiku­tuk­sen­sa onnet­to­muusti­las­toi­hin on jo nyt suuri.

    Moot­to­ri­a­joneu­vo­jen kul­jet­ta­jat pakote­taan ruo­tu­un suh­teessa kovil­la ran­gais­tuk­sil­la. Kevyt liikenne taas pysyy ruo­dus­sa sen vuok­si, että liian lib­er­aalit tulkin­nat johta­vat henkilöko­htaiseen sattumiseen.

    Mukana on myös aggres­sion ja häpeän kom­po­nent­ti. Selvästi muiden etua tal­lo­ma­l­la etenevä autoil­i­ja voi koh­da­ta huo­mat­tavasti vähem­män jous­tavaa toim­intaa kuin vääräl­lä kaistal­la eksyk­sis­sä ole­va. Mon­et liiken­teessäoli­jat viet­tävät elämän­sä aikana viis­inu­meroisen tun­timäärän liiken­teessä, jol­loin mon­en­laisia käyt­täy­tymis­mall­e­ja syn­tyy lakikir­jan ulkopuoleltakin.

    Liiken­teen kuri perus­tuu siis varsin tiukkaan pakkoon ja kult­tuuri­in. Jos liiken­teeseen tulee var­masti kor­rek­tisti käyt­täy­tyviä provosoi­tu­mat­to­mia robot­te­ja, se muut­taa pelin sään­töjä. Tässä vai­heessa on vain vaikea sanoa, miten ne muuttuvat.

  116. Jouko Ollila: Valitet­tavasti ei toi­mi suo­ril­la tieo­suuk­sil­la, esim. moottoriteillä.

    Asial­listi ottaen tämä on väärin. Ren­gas luis­taa ja siihen kohdis­tuu tiet­tyjä voimia jopa suo­ral­la tiel­lä. Lisäk­si paljon tärkeämpi on ymmärtää, että tietokone pystyy pros­es­soimaan antu­ri­ti­etoa sato­ja ellei tuhan­sia ker­to­ja nopeam­min kuin ihmi­nen. Tämä on myös vas­taus siihen, mik­si tietokoneen ohjaa­ma auto ainakin teo­ri­as­sa pär­jää ihmistä parem­min ruuhkassa.

    Ain­oa rel­e­vant­ti ero voisi tul­la siinä, että älyau­ton ohjelmis­to on äärim­mäisen rajalli­nen valmi­iden mallien ja kaavo­jen osalta. On vaikea nähdä, että Kian tule­va hin­nat alka­en älyau­to sisältäisi enem­män ohjel­marive­jä kuin mod­ernissa lentokoneessa, mikä on fak­ta Mer­sun läh­es itseään ajavis­sa S‑sarjan ökyrohmuissa,

  117. Kovasti on tämä Soin­in­vaara julka­isu poik­in­ut kom­men­toin­tia — enem­män tai vähem­män asiantun­te­vaa, laidas­ta laitaan.

    Jos halu­at­te päästä enem­män aiheesta per­ille eikä pelkästään mutu-poh­jal­ta, niin kan­nat­taa seu­ra­ta Ris­to LIn­turin perus­ta­maa face­book-ryh­mää Robot­tili­iken­teen hyödyt, ratkaisut, esteet.

    https://www.facebook.com/groups/robottiliikenne/

  118. Vähän off topic

    Viherinssi

    “Esimerkkinä pyöräi­lykypärä, jon­ka käyt­tämisen perus­teena har­val­la on laki. Jos sen käyt­tämi­nen koetaan järkevänä, sitä käytetään. Jos se sot­kee kam­pauk­sen tai egon, sitä ei käytetä.” 

    Tämä osak­si pitää paikkansa. Yksi kypärätön kaveri­ni (tun­netaan nimel­lä K. Känkkä). Tar­josin hänel­la ylimääräsitä kypärääni. “Äh. Niitä käyt­tää vain ne hur­jasteli­jat” Sana­mu­tooa enm muisat.

    Myöhem­min tuli toisin ajatuksiin,m utta olin jo ehn­tiy antaa sen kypärän keräykseen.

  119. Js ongel­mana on älyau­to­jen liian kohtelias käytös, niin siihen­hän voi lait­taa käyt­täjälle over­ride-napin, joka mah­dol­lis­taa jatkamisen myös tör­mäyk­seen johtaval­la ajolin­jal­la, kun­han s eon vastapuoli joka on väistämisvelvolli­nen. Tot­takai sem­moi­sel­la nopeudel­la, että ei syn­ny henkilövahinkoja.

    Noh, pidän toden­näköisem­pänä jonkin­laista kameroi­hin perus­tu­vaa val­i­tusjär­jeste­lyä, jos­sa voisi valit­taa väärin toimivista ajokeista. Ja jos kun val­i­tuk­sia olisi tarpeek­si, nap­sah­taisi kyseiseen autoon automaat­tio­h­jak­sen asennuspakko.

  120. Kimi: Asial­listi ottaen tämä on väärin. Ren­gas luis­taa ja siihen kohdis­tuu tiet­tyjä voimia jopa suo­ral­la tiellä.

    Näitä ilmiöitä toki on, mut­ta ne eivät kovin luotet­tavasti ker­ro tien­pin­nan mak­simik­itkoista (lepo- ja liukuk­it­ka). Renkaan luisum­i­nen hyväl­lä kitkalla johtuu lähin­nä ns. har­ja­mallista, jon­ka mukaises­ti lamel­lit taipu­vat hiukan. Kyse ei ole varsi­nais­es­ti kumin ja tien­pin­nan välis­es­tä makro­ta­son liuku­mis­es­ta, joka olisi ilmiönä mielenkiintoinen.

    Lamellin osues­sa tien­pin­taan ja lähtiessä siitä irti tapah­tu­ma riip­puu kitkas­ta. Kyse on kuitenkin asi­as­ta, joka näkyy mikrosekun­tilu­okan hyvin pienenä vään­tö­mo­ment­tierona kap­paleessa, jol­la on iso hitaus­mo­ment­ti. Suo­ras­sa maantiea­jos­sa ilmiö on eri­tyisen pieni, kos­ka renkaan välit­tämät voimat ovat pieniä. Ainakin pääl­lisin pulin vaikut­taa siltä, että vaik­ka käytössä olisi tark­ka ja nopea vään­tö­mo­ment­timit­taus, sig­naali hukkuu kohinaan.

    Nykyte­knolo­gial­la liukkaus­varoi­tus­ta löy­tyy kahdes­ta läh­teestä. Auton jär­jestelmät (ESC, ABS) osaa­vat toimies­saan varoit­taa liukkaud­es­ta. Varoi­tus tulee kuitenkin vas­ta sit­ten, kun renkaista on jo pito lop­punut. Toinen vai­h­toe­hto on käyt­tää sähkö­mag­neet­tisen säteilyn takaisin­hei­jas­tu­vu­ut­ta eri aal­lon­pituuk­sil­la (tätä on tehty mikroaal­loista näkyvään val­oon), kastepis­temit­taus­ta ja tien­pin­nan läm­pömit­taus­ta säteilymittarilla.

    Ensim­mäisil­lä menetelmil­lä saadaan tarkahko arvo liukkaudelle sil­lä het­kel­lä, kun ren­gas lip­sah­taa. Tämä toimii kaupunki­olois­sa esimerkik­si kiihdy­tyk­sis­sä, ja jar­ru­tuk­sis­sakin auton on helpohko kat­soa, ettei kit­ka ole kohtu­ut­toman alhainen. Ongel­mak­si tulee se, että kaupunki­olois­sa kitkat vai­htel­e­vat erit­täin paljon muu­ta­man metrin matkalla risteyk­sien kiil­lot­tumisen vuoksi.

    Etämit­tauk­sil­la saadaan kohtu­ullisen luotet­ta­va tieto siitä, onko tien pin­ta märkä vai jäässä. Sen sijaan epä­suo­ral­la menetelmäl­lä varsi­naisen kitkak­er­toimen määrit­tämi­nen on hyvin epävarmaa.

    Tästä aihep­i­iristä muuten löy­tyy veron­mak­sajien rahoil­la tehty tuore tutkimus, Liiken­nevi­ras­ton raport­ti 52–2013, “Optis­ten kit­ka- ja läm­pömit­tarien ver­tailu­tutkimus”. Siinä on käytet­ty use­am­paa optista ja mekaanista mittausmenetelmää.

    Robot­ti­au­tossa­han olen­nainen kysymys on se, minkälaisia liikkeitä val­lit­se­va kit­ka mah­dol­lis­taa oma­lle ajoneu­volle, ja minkälaisia se mah­dol­lis­taa muille ajoneu­voille. Tämä on varsin mon­imutkainen kysymys liukkaal­la kelil­lä, kos­ka käytän­nön olo­suh­teet ovat hyvin epähomogeenisia.

    Lop­putu­los on se, että jälleen ker­ran suju­vu­us on kiin­ni sal­li­tus­ta riskistä. Jos robot­ti­au­ton pitää pela­ta var­man päälle, liukkaal­la kelil­lä liikenne menee hyvin hitaasti.

  121. Sylt­ty:
    niin siihen­hän voi lait­taa käyt­täjälle over­ride-napin, joka mah­dol­lis­taa jatkamisen myös tör­mäyk­seen johtaval­la ajolin­jal­la, kun­han s eon 

    “Poli­isi­tutkin­nas­sa ei kyet­ty selvit­tämään tör­män­neen ajoneu­von ns. over­ride-napin käyt­täjä. Mut­ta huomioonotet­tuna, että miniälyau­ton kaik­ki kuusi(sic!) matkus­ta­jaa oli­vat päi­hdyt­tävien ainei­den vaiku­tuk­sen alaisia rankaisti­in heitä kuitenkin vakavin moit­tein.” — IS 12.3.2024 / Esbå

    🙂

  122. Viherinssi: Näitä ilmiöitä toki on, mut­ta ne eivät kovin luotet­tavasti ker­ro tien­pin­nan mak­simik­itkoista (lepo- ja liukuk­it­ka). Renkaan luisum­i­nen hyväl­lä kitkalla johtuu lähin­nä ns. har­ja­mallista, jon­ka mukaises­ti lamel­lit taipu­vat hiukan. Kyse ei ole varsi­nais­es­ti kumin ja tien­pin­nan välis­es­tä makro­ta­son liuku­mis­es­ta, joka olisi ilmiönä mielenkiintoinen.
    Lamellin osues­sa tien­pin­taan ja lähtiessä siitä irti tapah­tu­ma riip­puu kitkas­ta. Kyse on kuitenkin asi­as­ta, joka näkyy mikrosekun­tilu­okan hyvin pienenä vään­tö­mo­ment­tierona kap­paleessa, jol­la on iso hitaus­mo­ment­ti. Suo­ras­sa maantiea­jos­sa ilmiö on eri­tyisen pieni, kos­ka renkaan välit­tämät voimat ovat pieniä. Ainakin pääl­lisin pulin vaikut­taa siltä, että vaik­ka käytössä olisi tark­ka ja nopea vään­tö­mo­ment­timit­taus, sig­naali hukkuu kohinaan.
    Nykyte­knolo­gial­la liukkaus­varoi­tus­ta löy­tyy kahdes­ta läh­teestä. Auton jär­jestelmät (ESC, ABS) osaa­vat toimies­saan varoit­taa liukkaud­es­ta. Varoi­tus tulee kuitenkin vas­ta sit­ten, kun renkaista on jo pito lop­punut. Toinen vai­h­toe­hto on käyt­tää sähkö­mag­neet­tisen säteilyn takaisin­hei­jas­tu­vu­ut­ta eri aal­lon­pituuk­sil­la (tätä on tehty mikroaal­loista näkyvään val­oon), kastepis­temit­taus­ta ja tien­pin­nan läm­pömit­taus­ta säteilymittarilla.

    Olet kyl­lä jäljil­lä, mut­ta päät­telysi on virheellinen.

    Ensin­näkin kaik­ki “mikrosekun­ti­ta­son” ilmiöt ovat täysin käyt­tökelpoisa tietokoneelle, joka suorit­taa käytän­nössä tosi­a­jas­sa päät­te­lyä datasta.

    Toisek­si ajoneu­von perus­dy­nami­ikan ymmärtävänä tulisi tietää, että renkaaseen luis­ton syn­tyessä kohdis­tuu liikek­itkaa lep­ok­itkan lisäk­si, joka todel­lisu­udessa lisää kokonaiskitkaa.
    Sekä pitkit­täis että sivusu­un­nas­sa saavute­taan suurin kiihtyvyys ren­gastyyp­istä riip­puen ehkä 2–5 % luis­ton kohdal­la. Toises­sa ääripäässä on ratakäyt­töön tarkoitet­tu “slik­si”, toises­sa ääripäässä kitkaren­gas. Molem­mis­sa (vrt. F1-auto) on kyet­ty optiomoimaan pitoa juuri sen pienen luis­tom­ar­gin­aalin per­su­teel­la. Kun käytössä on lisäk­si lop­u­ton määrä asento‑, paine- ja kiihtyvyysan­ture­i­ta, niin “älykäs” auto ei ole rakettitiedettä.

    Tule­vaa kitkaa tai keliä ei tarvitse vält­tämät­tä myöskään arvioi­da, vaan nyky­is­ten ruuhkavaroit­timien tapaan tieto on saatavis­sa muista ajoneu­voista. Joka onkin vas­tauskaik­keen pait­si kol­moin takaa tule­valle pyöräil­i­jölle — robot­ti­au­tot jut­tel­e­vat keskenään.

  123. Ymmär­rän älyli­ikenne-käsit­teel­lä dig­i­tal­isoitua liiken­teen kehit­tämistä, valvon­taa ja mui­ta logis­tisia oheistoimintoja.
    Mikä on ihmisen ase­ma tule­vaisu­u­den liiken­neym­päristössä? Onko hän kuin tavaraan ver­tau­tu­va kul­je­tuk­sen objek­ti, jon­ka liikku­mista voidaan kat­soa voita­van suun­nitel­la, ohja­ta, ja valvoa kokon­aan ilman liiken­nöivän sub­jek­tin tah­toa; edullisim­min, nopeim­min, vähäpäästöisim­min. Sub­jek­tisel­la tah­dol­la tarkoi­tan liiken­nöivän yksikön aut­ent­tisen per­soo­nan ilmaise­maa itsenäistä dynami­ikkaa tämän suh­teessa val­lit­se­vaan liiken­neym­päristöön. Kesäi­nen automatkailu ja muu lomailu käy esimerk­istä: autoli­ja ja esimerkik­si hänen per­heen­sä eivät täl­löin nimeno­maan halua nou­dat­taa älyli­iken­teen vaa­ti­maa ratio­naal­isu­ut­ta matkan­teossaan vaan anta­vat täl­löin vapaan tah­don­muo­dos­tuk­sen kukkia matkako­htei­ta ja ‑reit­te­jä valittaessa.
    Urbaanin ja maaseu­tu­maisen liiken­teen eri­laisuuk­sille pitää antaa tilaa eikä luo­da yhtä total­i­taris­tis-logis­tista liiken­nepoli­ti­ikkaa, jol­loin häviäjinä ovat eri ase­maan lyödyt väestöpi­ir­it omis­sa liikkumismaailmoissaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *