Kotiäidin eläketurva?

172 vastausta artikkeliin “Kotiäidin eläketurva?”

1. Ihan ensim­mäi­nen asia, joka eduskun­nan pitäisi säätää laik­si, olisi raskau­den aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set kaikille työ­nan­ta­jille tasaveroisiksi. 

   Tämä ei mielestäni ole mikään kolmikan­ta kysymys, vaan hal­li­tuk­sen tekemä päätös.
   Kus­tan­nuk­set nousi­si­vat täl­löin vain muu­ta­man kym­menyk­sen mies­val­taisil­la aloil­la ja vas­taavasti lask­i­si­vat paljon nais­val­tais­ten työ­nan­ta­jien “kukkarossa”.

   Ja olen mies.

   Vastaa

2. “Peri­aat­teessa ansioeläkkei­den tulisi olla ansioeläkkeitä. Jos per­heessä on yksi ansait­si­ja, kut­su­taan hän­tä nyt yksinker­taisu­u­den vuok­si miehek­si, ja vaimo on jäänyt kotirou­vak­si tukeak­seen miehen uraa…”

   Siis jos korkea­t­u­loinen mies naisi työt­tömän naisen, niin nainen tuk­isi miehen uraa ja mah­dol­lis­taisi suuret tulot? Vihreät on kyl­lä vekkuleita.

   Vastaa

3. “Olen­naista on, että miehen ja naisen eläke pitäisi jakaa siltä osin, kun eläke on ansait­tu avi­o­li­iton aikana.”

   Ihan vas­taavasti olen­naista on, että miesten ja nais­ten eläke­mak­sut eriytetään toi­sis­taan ihan samoil­la perusteil­la. Jos lapset­to­muus on vapaa­matkus­tamista, niin naiseus tuplas­ti pidempine eläke­vu­osi­naan se vas­ta vapaa­matkus­tus­ta onkin.

   Vastaa

4. Miten tuos­sa on muuten otet­tu huono-osais­ten miesten kuolleisu­us? Jos pien­i­t­u­loiset ja huono-osaiset miehet(tulevaisuuden pieneläkeläiset) kuol­e­vat nuore­na, niin eikö tuo vääristä aika paljon eläketilastoja?

   Vastaa

5. Siis ensin todetaan:

   Sinän­sä koko eläke­jär­jestelmä olisi iso tulon­si­ir­to miehiltä naisille

   ja sit­ten ehdote­taan käytän­nössä miehille entistä pienem­piä ja naisille entistä suurem­pia eläkkeitä jonki­laise­na parannuksena (?!)

   “Sivu­vaiku­tuk­se­na”, ilmeis­es­ti per­heille, jot­ka eivät eroa, mut­ta toinen osa­puoli jää pitkäk­si aikaa työt­tömäk­si mut­ta toinen tien­aa kohtu­ullisen hyvin tuo tarkoit­taa kokon­aiseläke­ta­son laskua. Nykyään siis saisi taku­ueläk­keen ja sen yhden kohtu­ullisen hyvän eläk­keen. Uud­is­tuk­sen jäl­keen 2x elä­keen, joka ehkä on tai sit­ten ei ole taku­ueläk­keen tason ylittävä.

   Vastaa

6. Kyl­lä ker­too jotain poli­it­tis­es­ta toimin­nas­ta viimeis­ten 30 vuo­den aikana, että kaiken­näköistä on askar­rel­tu, mut­ta täl­lainen “pikku­seik­ka” eli siis suuri jär­jestelmän peru­sosa-alue on jäänyt täysin huomiotta.
   Vas­taavaa näkyy vaik­ka nykyisessä tek­i­jänoikeuslais­sa ja ‑lakikeskustelus­sa: Ei vain nähdä met­sää puil­ta. Täy­tyy kiit­tää onnea, että esimerkik­si yksi­ty­isyy­den­suo­ja on siinä tilas­sa, että sel­l­aista yleen­säkin edes on. Se on joltain osin kan­sain­välisessä ver­tailus­sa jopa huip­pua. Läh­es jär­jestään kaik­ki nykyiset muu­tok­set, han­k­in­nat ja lain­valvon­takin on sit­ten kokon­aisu­ut­ta naker­tavaa näperte­lyä, kun keski­tytään pelkästään yksi­tyisko­hti­in eikä nähdä kokon­aisu­ut­ta. Sil­lähän ei taval­laan suur­ta merk­i­tys­tä ole, ran­gais­taanko esimerkik­si yksit­täis­es­tä ter­veysti­eto­jen urkkimis­es­ta muul­la kuin nuhtelul­la, mut­ta sys­teemi­ta­sol­la täl­lainen toim­inta on järjetöntä.

   Vastaa

7. Mei­dän per­heessä on sel­l­ainen tilanne että vai­moni on sairas ja työkyvytön, ollut sitä käytän­nössä 40 vuo­ti­aas­ta asti, joten työu­ra on ollut lyhyt eikä hän ole pystynyt osal­lis­tu­maan juuri ollenkaan per­heen elät­tämiseen. Min­unkaan palkkani yltää juuri ja juuri pikku­virkami­es­ta­solle, en ole siis tehnyt mitään uraa, ja meil­lä on alaikäi­nen koulua käyvä lap­si joten kovin lev­eästi ei eletä ja vielä niukem­min elämme sit­ten kun pääsen tai joudun eläk­keelle johon on 12 vuot­ta enää. 

   Tietysti voisin ero­ta jol­loin min­un vas­tu­ulle jäisi sen jäl­keen vain itseni ja lapsemme elät­tämi­nen, mut­ta kos­ka vai­moni ei pär­jää ilman min­ua niin en voi jät­tää hän­tä. Vaimol­lani ei ole myöskään sisaruksia.

   Mä heitän tähän täysin poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tin radikaalin ehdo­tuk­sen täl­lais­ten el’kekuop­paan pudon­nei­den ongelmien ratkaisemiseksi: 

   Suomes­sa pitäisi sal­lia kah­den vai­mon (tai miehen) pitäminen.

   Sil­loin per­hessä jos­sa yksi puoliso on sairas olisi kak­si ter­vet­tä jot­ka kykenevät elät­tämään per­het­tä. Tietysti jokainen saisi pitää rahansa mut­ta sairas ei jou­tu­isi heitteille. 

   Nyt tietysti ajat­telee moni että mik­si ei sit­ten hom­maa salarakas­ta jon­ka kanssa touhuaisi? No sik­si että se ei olis koskaan pysyvä ratkaisu, salarakas joka oletet­tavasti olisi nuorem­pi, saat­taisi halu­ta oman per­heen mut­ta se
   ei onnis­tu jos kump­pani on naimi­sis­sa eikä voi erota.

   Täl­lainen kol­men (tai mik­sei neljän) aikuisen per­he voisi olla ratkaisu ikään­tyville jos oma ter­veys on ollut heikko eikä sik­si saa kun­nol­la eläket­tä. Se vain on niin moraalis­es­ti pahek­sut­tavaa. Ennem­min halu­taan että eläkeläiset kököt­tävät yksin jos puoliso kuolee tai läh­tee lätkimään .

   Vastaa

8. Menee turhan mon­imutkaisek­si. Yksinker­taisem­pi jär­jestelmä olisi parempi.

   Ehdotan että lähde­tään siitä, että kaik­ki lak­isääteiset palve­lut, mukaan­lukien pakol­liset eläke­jär­jeste­lyt, toteutetaan kaikille kansalaisille saman­laisi­na, yhteisvoimin, yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kus­tan­net­tuna. Tässä perus­mallis­sa kaikil­la kansalaisil­la olisi siis sama peruseläke.

   Sil­lä ei olisi väliä ovatko mak­saji­na per­heen omat lapset vai lapset­tomien ihmis­ten tapauk­ses­sa joidenkin muiden lapset. Moem­mat ryh­mät mak­sa­vat oman osansa edel­lisen pol­ven eläkkeistä. Myös kas­saa voi kerätä, mut­ta tätä ei tarvitse ajatel­la niin, että kukin keräisi rahaa val­tion kas­saan juuri omaa eläket­tään varten.

   Yhteiskun­ta toimisi hyvin myös niin, että se ei takaa rikkaille iso­ja eläkkeitä ja köy­hille pieniä, vaan kaikille saman eläk­keen. Tasaeläke olisi siinä mielessä luon­te­vam­paa, että muutkin yhteiskun­nan lak­isääteiset palve­lut pyritään takaa­maan saman­laisi­na kaikille.

   Jos kuitenkin halu­taan varmis­taa rikkaille pakol­la hyvät eläk­keet (kai sik­si, etteivät jou­tu­isi tuu­li­a­jolle tulo­jen pudotes­sa eläk­keelle siir­tyessä), tämän voisi toteut­ta pakol­lise­na lisäeläk­keenä. He jou­tu­isi­vat siis mak­samaan vielä peruseläkkei­den mak­su­ja pro­gres­si­ivista osu­ut­taan enem­män eläke­mak­su­ja (kuten kai nykyäänkin). Lisäeläke olisi erilli­nen jär­jeste­ly, joten rikkaat mak­saisi­vat omat eläk­keen­sä itse. Niiden mak­sut meni­sivät kau­pal­lis­ten laskelmien mukaan, siis siihen tyyli­in, että kukin ostaisi itselleen vaku­u­tuk­sen vapail­ta markki­noil­ta van­hu­ut­taan varten.

   Jos pakol­lisia lisäeläkkeitä kerätään, on luon­te­vaa, että aviop­uolisoiden kohdal­la lisäeläk­keen edut voi jakaa sopi­vas­sa suh­teessa puolisoiden kesken.

   Minus­ta se ei ole asial­lista, että rikkaalle van­hem­malle ker­tyy las­ten­hoitoon ote­tun loman aikana enem­män eläket­tä kuin köy­hälle. Niin kauan kun Suomen väk­iluku on nousus­sa, las­ten han­kkimiseen ei pitäisi yleis­es­tikään kan­nus­taa, vaan vain mah­dol­lis­taa las­ten han­kkimi­nen myös köyhimmille.

   Vastaa

9. banaani:
   Siis jos korkea­t­u­loinen mies naisi työt­tömän naisen, niin nainen tuk­isi miehen uraa ja mah­dol­lis­taisi suuret tulot? Vihreät on kyl­lä vekkuleita. 

   Noin se pitää olla, kos­ka avi­o­li­it­to on aina myös yhteinen bisnes. Suomes­sa on poikkeuk­sel­lisen paljon avio­pare­ja, joista molem­mat ovat töis­sä. Näin ei vält­tämät­tä ole tule­vaisu­udessa, vaan palataan vähän nor­maalimpaan tilanteeseen.

   Vastaa

10. Entä sit­ten lapsen takia tule­vat katkok­set työuras­sa? Kos­ka koko eläke­jär­jestelmä ei toimisi ilman lap­sia, ei voi pitää hyväksyt­tävänä, että lapset­tomat saa­vat samoil­la mak­suil­la vielä parem­paa eläket­tä vain kos­ka eivät ole itse osal­lis­tuneet eläke­jär­jestelmän tur­vaamiseen jälkikasvun avul­la. Sik­si on oikein saa­da eläket­tä ainakin äitiys- ja van­hempain vapaan ajalta. 

    Eivät lapset ole van­hempi­en omaisu­ut­ta ja hei­dän eduk­seen las­ket­tavaa työvoimaa ja veron­mak­sajia tuos­sa mielessä. Väestöä on jo liikaakin, joten las­ten tekoa ei kan­na­ta tukea kuin sen ver­ran, että kaikil­la on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisu­us han­kkia lapsia.

    Vastaa

11. banaani: Siis jos korkea­t­u­loinen mies naisi työt­tömän naisen, niin nainen tuk­isi miehen uraa ja mah­dol­lis­taisi suuret tulot? Vihreät on kyl­lä vekkuleita. 

    Ensin­näkin kun töl­löstä tuut­taa Eli­it­ti­part­ne­r­ien deit­ti­main­os­ta, mieti­tyt­tää että kuinka­han usein ennestään hyvä­tu­loinen mies nai ennestään työt­tömän naisen — siis muual­la kuin romant­ti­sis­sa Julia Roberts ‑kome­diois­sa.

    Toisek­si, sil­loin täl­löin käy kyl­lä niin että tule­va hyvä­tu­loinen mies nai tule­van töistä poisjäävän naisen. (Ja kyl­lä, muitakin yhdis­telmiä löytyy).

    Esimerk­ki Talouselämä-lehdestä: “For­tu­min hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Peter Fagernäs … ‘Kun lähdimme Lon­tooseen, sovin vai­mon kanssa, että panos­tamme min­un uraani.’ Ansa Fagernäs jät­ti markki­noin­tite­htävät ja hoiti kol­men lapsen per­heen kodin. ‘Ilman sitä päätöstä en olisi tässä’, mon­im­iljonäärik­si vauras­tunut Fagernäs tilit­ti myöhem­min syntymäpäivähaastatteluissaan.
    

    Jenkkilässähän asia hoide­taan saman­ta­paisel­la kul­taisel­la käden­puris­tuk­sel­la kuin mitä johta­jille tar­jo­taan vastapain­ok­si työ­suhde-pallin huo­ju­vu­ut­ta vastaan.

    Kovin epä­suh­taisia liit­to­ja varten var­maan pitäisi olla mah­dol­lisu­us jonkun­laisen avioe­hdon solmimiseen. Niin­hän epä­suh­tais­ten omaisuuk­sienkin kanssa Suomes­sa menetellään.

    ‘Mies’ ja ‘nainen’ ‑ter­mit saa yllä vapaasti vai­h­taa ristiin.

    Vihreät on kyl­lä vekkuleita.

    Joo, minus­takin on hienoa hei­dän (tai joidenkin heistä) ana­lyyt­ti­nen pureu­tu­mi­nen asioiden ytimeen, per­in­teis­es­tä vasen-oikea ‑jaos­ta piittaamatta.

    Vastaa

12. Juho Laatu:
    Menee turhan mon­imutkaisek­si. Yksinker­taisem­pi jär­jestelmä olisi parempi.

    Ehdotan että lähde­tään siitä, että kaik­ki lak­isääteiset palve­lut, mukaan­lukien pakol­liset eläke­jär­jeste­lyt, toteutetaan kaikille kansalaisille saman­laisi­na, yhteisvoimin, yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kustannettuna… 

    Toimisi, kun­han eläke­mak­su on myös kaikille sama! Saat­taisi olla parem­pikin malli, kuin nykyi­nen. Jär­jestelmä tuo pienen perus­tur­van ja itse olet vas­tu­us­sa, kun halu­at jotain tuon perus­tur­van päälle. Minus­ta kuu­lostaa aika reilulta.

    Yleisem­minkin tulee harki­ta, että edun saa­jal­la on mah­dol­lisu­us kil­pailut­taa eläkey­htiöitä ja vali­ta, mihin säästämän­sä eläk­er­a­hat sijoit­taa. Noin­han on jo mm. Ruo­sis­sa, jos­sa saat itse päät­tää aika pitkälti.

    Vastaa

13. Nythän on huo­mat­tu, että työväen­lu­okkaan (tms.) kuu­lu­vat miehet eivät yleen­sä pääse naut­ti­maan ollenkaan eläkkeistään alhaisen kes­ki-iän vuoksi.

    En kuu­lu tähän luokkaan joten en vuo­da­ta krokoti­ilinkyyneleitä. Ker­tonee kuitenkin jotain sdp:n ja vasem­mis­ton nyky­i­sistä lin­jauk­sista että tästä ei ole syn­tynyt mitään rähäkkää. Tämä jos mikä on merk­ki aiko­jen muu­tok­ses­ta: työväen­lu­okkaiset miehet eivät selvästikään ole enää mikään vasem­mis­toa aja­va poli­it­ti­nen voima.

    Vastaa

14. Soin­in­vaara: “Jos meil­lä olisi eri eläke­jär­jestelmät lap­siper­heille ja lapset­tomille, lapset­tomien eläke­mak­sut oli­vat suu­ru­us­lu­okaltaan kaksinker­taiset lap­siper­hei­den mak­sui­hin näh­den, kos­ka nämä jou­tu­isi­vat mak­samaan sekä van­hempi­en­sa eläk­keet että rahas­toimaan täysimääräis­es­ti omat eläkkeensä.”

    Kan­nat­taa huomioi­da, että lapset­to­mia tulee (“syn­tyy”) lapsel­li­sista per­heistä, eli blo­gistin mainit­se­mas­sa mielessä ei ole mitään perustei­ta rahas­toi­da eläkkeitä täys­määräis­es­ti. Jokainen vuosi syn­tyy uusia lapset­to­mia, joiden eläke­mak­su­ja voidaan käyt­tää muiden lapset­tomien eläkkei­den mak­samiseen vas­taavasti kuin lapsel­lisille syn­tyy jälkeläisiä hei­dän eläkkei­den­sä mak­samiseen (toki olet­taen, että riit­tävän suuri osa pysyy lapsellisina).

    Vastaa

15. Ei pitäisi tehdä mitään. Ker­rankin pääsen sanomaan: “Meni­sivät töihin”

    Kotiäi­tiys ei ole pakko, päin­vas­toin, se on oma val­in­ta, ja seu­rauk­set saa kan­taa itse. Yhteiskun­ta tukee päin­vas­taista vai­h­toe­htoa (päivähoitoa) yli 500 eurol­la per lap­si per kk. Se saa riit­tää, piru vie.

    Vastaa

16. uusi kas­vo tääl­lä: Ihan ensim­mäi­nen asia, joka eduskun­nan pitäisi säätää laik­si, olisi raskau­den aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set kaikille työ­nan­ta­jille tasaveroisiksi.

    Lapset eivät ole työ­nan­ta­jien lap­sia, vaan kus­tan­nuk­set pitäisi rahoit­taa suo­rana val­tion bud­jetista. Työ­nan­ta­jille niistä lap­sista ei ole kuin mon­en­laista haittaa.

    Osin tosin on niin, että työ­nan­ta­jien taloudel­liset tap­pi­ot van­hempainva­paista johtu­vat työe­htosopimuk­sista, eivät lainsäädännöstä.

    Vastaa

17. Osmo:
    Eläke­jär­jestelmä on myös suuri tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapset­tomille, kos­ka koko eläkkei­den mak­su perus­tuu suurim­mal­ta osalta siihen, että seu­raa­va sukupolvi mak­saa edel­lis­ten sukupolvien eläk­keet. Rahas­toin­nin merk­i­tys on tämän rin­nal­la vähäi­nen ja sen alku­peräi­nen tarkoi­tus on tasoit­taa ikälu­okkien koko­eroista johtu­vaa vai­htelua. Jos meil­lä olisi eri eläke­jär­jestelmät lap­siper­heille ja lapset­tomille, lapset­tomien eläke­mak­sut oli­vat suu­ru­us­lu­okaltaan kaksinker­taiset lap­siper­hei­den mak­sui­hin näh­den, kos­ka nämä jou­tu­isi­vat mak­samaan sekä van­hempi­en­sa eläk­keet että rahas­toimaan täysimääräis­es­ti omat eläkkeensä.

    Seu­raa­va askel on sit­ten huo­ma­ta, että kaik­ki lapset eivät ole yhtä tuot­tavia. Osa mak­saa vero­ja mon­en edestä samal­la kun taas osa on yhteiskun­nalle pelkkä meno­erä. Olisiko oikeu­den­mukaista, että yhteiskun­nalle kalli­ita — sairai­ta ja vam­maisia, laisko­ja ja rikol­lisia — lap­sia tuot­ta­neet saisi­vat suurem­paa eläket­tä kuin esimerkik­si lääketi­eteel­li­sistä syistä lapset­tomik­si jääneet?

    Jos las­ten eläkkei­den mak­sukyky las­ke­taan vain hei­dän van­hempi­en­sa ansiok­si, eikö olisi selkeäm­pää lopet­taa eläke­jär­jestelmä kokon­aisu­udessaan ja siir­tyä per­in­teiseen per­hekeskeiseen sosi­aal­i­tur­vaan? Siinä jokaisen “eläke” koos­t­uu siitä, mitä on itse onnis­tunut säästämään van­hu­u­den var­alle sekä siitä kuin­ka paljon omat lapset halu­a­vat aut­taa. Taa­tusti oikeu­den­mukainen jär­jestelmä, jos­sa kukaan ei saa mitään mis­tä ei ole maksanut. 🙂

    Toisaal­ta, aikaisem­min Osmo on argu­men­toin­ut, että uuden sukupol­ven entistä suurem­pi tuot­tavu­us ei syn­ny tyhjästä, vaan se rak­en­tuu aikaisem­pi­en sukupolvien luo­ma­lle perustalle. Lisään­tyneen tuot­tavu­u­den mah­dol­lis­ta­va tietämys ja teknolo­gia ei ole periy­tynyt suvullis­es­ti van­hem­mil­ta lap­sille, vaan se on huo­mat­tavasti laa­jem­man ihmisjoukon perua. Näistä mon­et oli­vat lapset­to­mia, lapset­tomien van­hempia ja esi­van­hempia. Tämä lie­nee jonkin­lainen argu­ment­ti yleisen eläke­jär­jestelmän puolesta.

    Lisäk­si, evoluu­tio­teo­ri­as­ta elämän­filosofi­aansa ammen­tavien mukaan elämässä tärkein­tä on saa­da omat geenin­sä mukaan seu­raa­van sukupol­ven geenipooli­in. Lapse­ton on vetäy­tynyt pelistä antaen enem­män tilaa muille. Geenipoolista vetäy­tynei­den eläke-etu­udet voisi nähdä pelis­sä jatkavien suorit­ta­mana kor­vauk­se­na tästä luovutusvoitosta.

    Vastaa

18. OS: “Olen­naista on, että miehen ja naisen eläke pitäisi jakaa siltä osin, kun eläke on ansait­tu avi­o­li­iton aikana.”

    Vielä 20 vuot­ta sit­ten tämä kor­jaus olisi toden­näköis­es­ti ollut help­po tehdä. Leskeneläke olisi vain “mod­ernisoitu”. Nyt tör­mät­täisi­in avoparien ongel­maan. Jostain syys­tä avoli­it­toa halu­taan väk­isin viedä avi­o­li­iton suun­taan, jol­loin sama ongel­ma halu­taan ratkaista siel­läkin. Sit­ten päästäänkin tekemään todel­la dynaamista lasken­taa, kun jokaisen muu­ton yhtey­dessä pitää tark­istaa per­he­suhtei­den tilanne…

    Yksi­tyi­nen eläke­vaku­u­tus olisi muuten hyvä ratkaisu, mut­ta pro­gres­si­ivi­nen vero­tus tekee siitä järkyt­tävän kallista ellei sit­ten puoli­son eläke­vaku­u­tus­ta muute­ta tulovero­tuk­ses­sa vähennyskelpoiseksi.

    Vastaa

19. Juho Laatu:

    Ehdotan että lähde­tään siitä, että kaik­ki lak­isääteiset palve­lut, mukaan­lukien pakol­liset eläke­jär­jeste­lyt, toteutetaan kaikille kansalaisille saman­laisi­na, yhteisvoimin, yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kus­tan­net­tuna. Tässä perus­mallis­sa kaikil­la kansalaisil­la olisi siis sama peruseläke. 

    Näin­hän meil­lä aikaisem­min olikin. Oli kansaneläke. Ajan mit­taan työeläk­keet nousi­vat pieneläkeläisil­läkin sen ver­ran korkeik­si, että kansaneläke jätet­ti­in vain tosi köy­hille. Kunnes jär­jestelmää taas paikat­ti­in ja luoti­in ansioeläk­keellekin takuueläke.

    Häm­mästyt­tävää on, että lak­isääteisi­in ansioeläkkeisi­in ei ole vieläkään laitet­tu mitään eläkekattoa.

    Mut­ta mik­si alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa ei käsitel­ty ansioeläke­jär­jestelmään kuu­lu­vaa per­he-eläket­tä? Kun ajatel­laan nais­ten pidem­pää eli­na­jan odotet­ta niin se nos­taa vielä lisää nais­ten jär­jestelmälle aiheut­tamia kustannuksia.

    Vastaa

20. Juho Laatu: Eivät lapset ole van­hempi­en omaisu­ut­ta ja hei­dän eduk­seen las­ket­tavaa työvoimaa ja veron­mak­sajia tuos­sa mielessä. Väestöä on jo liikaakin, joten las­ten tekoa ei kan­na­ta tukea kuin sen ver­ran, että kaikil­la on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisu­us han­kkia lapsia.

    Las­ten teko on huo­mat­ta­va rahan ja vapaa-ajan uhraus. Kos­ka juuri lapset mak­sa­vat edel­lisen ikälu­okan eläk­keet, lapse­ton eläkeläi­nen on vapaa­matkus­ta­ja. Luon­nol­lis­es­ti kukin lap­si on aikuis­tut­tuaan vapaa, itsenäi­nen yksilö, mut­ta joku on tämän lapsen kas­vat­tanut, ruokkin­ut ja vaatettanut.

    Jos ei ole lap­sia, ei ymmär­rä, miten paljon työtä ja huol­ta las­tenkas­va­tus teet­tää. Kyl­lä minus­ta olisi syytä palaut­taa lapset­tomien aikuis­ten korkeampi veroaste sekä vanhanpiianvero.

    Vastaa

21. Vaik­ka Vihreät onkin muut­tunut vähitellen jonkin­laisek­si fem­i­nis­tipuolueek­si, en olisi sen­tään Odelta uskonut täl­laista esi­tys­tä. Jo nyt yhteiskun­nan rak­en­teet ovat useim­mil­ta tärkeim­miltä osil­taan voimakkaasti naisia suo­sivia. Esimerkik­si eläke­jär­jestelmä on suuri tulon­si­ir­to naisille, ter­veysjär­jestelmä joka sat­saa naisi­in kym­meniä pros­ent­te­ja enem­män ja tar­joaa ennal­taehkäi­se­viä seu­lon­to­ja, HPV-roko­tuk­sia yms vain naisille vaik­ka miehet elävät vuosikau­sia lyhyem­pään, vain miehiä koske­va asevelvol­lisu­us, miesten käytän­nössä alis­teinen ase­ma huolta­ju­u­soikeu­denkäyn­neis­sä, käytän­nössä eroti­lanteis­sa enim­mäk­seen miehiltä naisille omaisu­ut­ta siirtävä lain­säädän­tö jne. Yksi uusi tulon­si­ir­to miehiltä naisille olisi liike aivan väärään suuntaan.

    Ehdo­tus olisi pikem­minkin taan­tu­muk­selli­nen, eikä nykyaikaan kuu­lu­va, mis­sä kumpikin aviop­uoliso vas­taa itse elatuk­ses­taan ja käy töis­sä. Ennen, jol­loin kotiäiteys on ollut vielä yleisem­pää, on pär­jät­ty ilman täl­laista lakia, joten mik­si nyt pitäisi säätää sel­l­ainen laki nyt, kun kotiäi­tiys on ollut kovasti vähen­emässä? Täl­lainen laki luul­tavasti pikem­minkin hidas­taisi kotiäi­tiy­den vähen­e­mistä — tai jopa kään­täisi kotiäi­tiy­den uudelleen nousu­un, kan­nus­ta­mal­la entistä use­am­man naisen jät­täy­tymään pois työelämästä.

    Täl­lainen laki myös heiken­täisi miesten kiin­nos­tus­ta käy­dä töis­sä, kos­ka jatku­van palkkat­u­loil­la puoli­son elät­tämisen lisäk­si myös eläke­tu­lot leikkaan­tu­isi­vat jopa puoleen. Eikä se toisaal­ta kan­nus­taisi myöskään työt­tömiä naisia men­emään töi­hin, kos­ka työn­teosta tule­van eläk­keen kan­nustin­vaiku­tus jäisi heikom­mak­si kuin nykyti­lanteessa. Ja jatkos­sa olisi var­maan halu­ja ulot­taa täl­lainen myös avoli­it­toon, eikä edes avo- tai avioe­hto suo­jaisi täl­laiselta perus­teet­toma­l­ta omaisu­u­den uus­jaol­ta. Ja jos ker­ran suh­teen vuokraami­nen — eli pros­ti­tuu­tio kat­so­taan vääräk­si — niin eikö rahavir­to­jen siir­ron kiel­lon pitäisi ulot­tua myös avio- tai avoli­it­toon, etenkin kun kyse on yksi har­voista tapauk­sis­sa yhteiskun­nas­sa, mis­sä raha siir­tyy verot­tomasti. Eli pidet­täköön raha eril­lään sek­si- ja rakkausasioista yhteiskun­nan patis­ta­mana. Täl­lainen sääte­ly saisi aikaan sen, että entistä vähem­män kan­nat­taisi miehen ottaa elätet­täväk­seen huonom­pit­u­loista puolisoa — ja toisaal­ta toteu­tu­vis­sa liitois­sa heiken­täisi liitois­sa entis­es­tään huonoa miesten asemaa.

    Ja jos Oden ehdo­tuk­seen tar­tut­taisi­in, niin mik­si jakami­nen pitäisi tehdä nimeno­maan avi­o­li­iton pitu­u­den, eikä todel­lisen kotiäi­tiy­den, mihin ei voi laskea vuosia jol­loin lapset eivät ole enää pieniä tai työt­tömyy­den pitu­u­den perus­teel­la? Jos esimerkik­si 20 vuo­den avi­o­li­iton lopus­sa vaimo on vuo­den työt­tömänä, niin mik­si hänen pitäisi saa­da mieheltä jotain hyvi­tys­ra­ho­ja 20 vuodelta, vaik­ka työt­tömyys kos­kee vain yhtä vuot­ta? Ja eikö muutenkin työt­tömyys­tur­van jär­jestämisen pitäisi kuu­lua val­ti­olle, eikä puolisoille? Tuol­lainen koko liiton pitu­u­den perus­teel­la eläk­keen jakami­nen mah­dol­lis­taa myös sen kiristämisen, että jos työha­lu­ton puoliso ei halua hakea työtä pitkässä liitossa työt­tömäk­si jäämisen tai jät­täy­tymisen jäl­keen, on työssäkäyvä pulas­sa kos­ka hänel­lä ei ole oikein mitään kun­non keino­ja pain­os­taa työha­lu­ton­ta puolisoa hake­maan tosis­saan töitä, kos­ka menet­täisi niin val­tavasti eroti­lanteessa. Toisaal­ta, mitä pidem­pään työt­tömyys jatkuu, sitä vaikeam­mak­si vas­ten­tah­toisen elät­täjän tilanne tulisi. Ja lap­sil­lakaan on vaikea perustel­la mitään vuosikym­menten kotiäi­tiyk­siä, kun lapset ovat aika nopeasti tarha- ja kouluiässä, jol­loin päivä­saikaan lap­sille ei tarvi­ta van­hempaa huole­hti­maan, vaan kyse on vain van­hem­man omista tarpeista.

    Vastaa

22. Juho Laatu:
    Menee turhan mon­imutkaisek­si. Yksinker­taisem­pi jär­jestelmä olisi parempi.

    Yhteiskun­ta toimisi hyvin myös niin, että se ei takaa rikkaille iso­ja eläkkeitä ja köy­hille pieniä, vaan kaikille saman eläk­keen. Tasaeläke olisi siinä mielessä luon­te­vam­paa, että muutkin yhteiskun­nan lak­isääteiset palve­lut pyritään takaa­maan saman­laisi­na kaikille.

    Luuletko, että täl­laises­sa mallis­sa köy­hä saisi nyky­istä isom­man eläk­keen? Ei saisi, vaan kaikille taat­taisi­in vain se pienistä pienin min­imieläke, ja rikkaam­mat sit­ten kus­tan­ta­isi­vat itselleen suuret eläk­keet. Häviäjänä olisi keskilu­ok­ka, joka muutenkin mak­saa suuren osan yhteiskun­nan kuluista.

    Ei nyt ale­ta tehdä tästä maas­ta pikku-Amerikkaa, vaan kehitetään nyky­istä yhteiskun­taa. Soin­in­vaar­al­la oli hyviä ajatuk­sia eläkkeistä.

    Vastaa

23. Sylt­ty:
    Ihan vas­taavasti olen­naista on, että miesten ja nais­ten eläke­mak­sut eriytetään toi­sis­taan ihan samoil­la perusteil­la. Jos lapset­to­muus on vapaa­matkus­tamista, niin naiseus tuplas­ti pidempine eläke­vu­osi­naan se vas­ta vapaa­matkus­tus­ta onkin. 

    Olisi kyl­lä jän­nit­tävää nähdä laskelmia naisten/miesten mak­su­ista sekä nos­toista eläke­jär­jestelmästä. Onko miehen eläke-euro todel­la X<100 senttiä?

    Koko kollek­ti­ivisen vas­tu­un jär­jestelmä (eli hyv­in­voin­ti­val­tio) on itsessään moraa­likadon ja vapaa­matkus­tamisen ruokkimista. Tässä mielessä esimerkik­si taku­ueläke on vapaa­matkus­tamista, sil­lä tämä itsessään imp­likoi ettei henkilö ole kar­tut­tanut eläke­jär­jestelmää siinä määrin että olisi ansain­nut karttuman.

    Ain­oa tapa “tas­apain­ot­taa” tilanne vapaa­matkus­tamisen osalta olisi siir­tyä täysin yksilöl­liseen eläke­vaku­u­tusjär­jestelmään, jos­sa kukin mak­saisi sit­ten täs­mälleen sen ver­ran kuin itseä huvittaa. 

    Osmo: kun pain­o­tat tätä lapsinäkökul­maa niin voimakkaasti, niin onko tot­ta että jos­sain his­to­ri­an ja nyky­isyy­den välimuo­dos­sa on ole­mas­sa sukupolvi, joka ei ole mak­sanut edeltäjilleen työeläket­tä, mut­ta joka nos­taa itse työeläket­tä. Tämä sukupolvi olisi itseasi­as­sa jär­jestelmän kannal­ta suurin vapaa­matkus­ta­ja jos las­ten funk­tio on toimia edeltäjien­sä kus­tan­ta­ji­na? Jos jär­jestelmä on tässä mielessä kään­teinen, on täl­laisen sukupol­ven ole­mas­sao­lo mil­tei vääjäämätöntä.

    Ongel­ma tässä avi­o­li­it­tologi­ikas­sa on toki se, että mikään ei estä ihmisiä (lue: miehiä, jolleivät naiset yht’äkkiä joukoin innos­tu koti-isyy­destä) äänestämästä jaloil­laan eli ole­maan avioi­tu­mat­ta. Oletet­ta­va hallinnolli­nen ekstrap­o­laa­tio olisi sit­ten siirtää tämä eläkekakun jako esimerkik­si jär­jestelmään, jos­sa lapsen biologi­nen isä kus­tan­ta­isi aina eläkek­er­tymästään puo­let biol­o­giselle äidille niin kauan kuin tämä on pois­sa työelämästä las­ta hoita­mas­sa. Lisään­ty­isikö kotiäi­tiys, ehkäpä?

    Vastaa

24. Aika pieni tulon­si­ir­to ver­rat­tuna koko ter­vey­de­huoltoalaan. Paljonko sairaalan poti­laista on miehiä? 20–30%??

    Vastaa

25. Kotiäidik­si jäämi­nen on tietoinen päätös olla osal­lis­tu­mat­ta työelämään, eikä sitä pidä tukea tai kan­nus­taa sen enem­pää kun sos­sun tuen varaan jäämistäkään. 

    Mikäli nais­ten alhaiset eläk­keet koetaan ongel­mak­si, on ratkaisu nais­ten omis­sa käsis­sä: naiset voivat tehdä tehokkaam­mat urat opiskellen tehokkaasti, jät­täen väli- ja sap­at­tivuodet väli­in ja tehden enem­män ylitöitä ja töitä esimiesase­mas­sa. Jokaisen lapsen jäl­keen ei ole pakko olla kotona mak­simi­aikaa, vaan las­ten­hoita­jan työl­listämi­nen on täysin hyväksyt­tävä ratkaisu.

    Vihrei­den ei pidä leimau­tua puolueek­si joka kek­sii inno­vati­ivisia tapo­ja kupa­ta työssäkäyvien miesten ansiot kotona loikoile­vien nais­ten pus­si­in. Vas­takkainaset­telun aika­han on ohi.

    Vastaa

26. Juho Laatu: Minus­ta se ei ole asial­lista, että rikkaalle van­hem­malle ker­tyy las­ten­hoitoon ote­tun loman aikana enem­män eläket­tä kuin köyhälle.

    Peukku. En myöskään kek­si mitään syytä, mik­si eläke­jär­jestelmän tulisi voimis­taa nais­ten jo entis­es­tään suuria kan­nus­timia kovat­u­loisen miehen pyydystämiseen.

    Vastaa

27. Juho Laatu: Eivät lapset ole van­hempi­en omaisu­ut­ta ja hei­dän eduk­seen las­ket­tavaa työvoimaa ja veron­mak­sajia tuos­sa mielessä. Väestöä on jo liikaakin, joten las­ten tekoa ei kan­na­ta tukea kuin sen ver­ran, että kaikil­la on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisu­us han­kkia lapsia. 

    Ihan saman tekevää las­ke­taanko heitä niin tai näin, mut­ta varsin selvästi sen enem­pää eläke­jär­jestelmäl­lä tai val­ti­ol­la ei ole tule­vaisu­ut­ta ilman lapsia. 

    “Väestö on liikaakin” väit­teel­lä voisi olla meri­it­tin­säkin, tosi­asi­as­sa pienen­tyviä ikälu­okkia käytetään kuitenkin perus­teena väestön tuot­tamiselle sit­ten muista maista.

    Vastaa

28. Suomes­sa ei ole pakko osal­lis­tua työelämään. Mut­ta työkykyiset ihmiset tekevät itse valin­nan osal­lis­tu­mis­es­taan. Jos eivät syys­tä tai tois­es­ta halua osal­lis­tua, niin ei se on val­in­ta. Emme voi vaa­tia mui­ta ihmisiä elät­tämään heitä. Tilanne on toinen ihmis­ten osalta, jot­ka eivät pysty osal­lis­tu­maan työelämään.

    Min­i­mi perus­tur­va on niitä mui­ta varten.

    Muu­toinkin pitäisi päästä tästä naisen euro keskustelus­ta eteen­päin. Sehän on pelkkä myyt­ti. Osmokin tietää, että jos lak­se­taan todel­li­nen tehty tyo aika naisen euro on suurem­pi kuin miehen. Parem­min koulute­tut naiset, jot­ka siis saa­vat vali­ta alansa. Val­it­se­vat alo­ja, jois­sa työa­jat ovat lyhyet ja siis palkkaus pienem­pi pääaosin näin. Tämä fem­i­nis­mi vale­htelu on aika läpinäkyvää. Ei siinä pamin pieni­palkkaisia ajatella.

    Vastaa

29. Sitä en ihan hah­mo­ta mik­si ylipäätään pitää mak­saa eläk­keet palkan mukaan. Mik­sei alun­perinkin määritet­ty että kaikille saman­su­u­ru­inen eläke ja lop­ut saa vapaae­htoise­na ihan itse säästää? Tämä virhe tehti­in joskus, mut­ta mik­si tähän ponzi­in pakote­taan nyt edelleenkin uusia sukupolvia, ja Osmokin läh­tee siitä että näin pitää tehdä?

    Mik­si ihmeessä samaan aikaan jätetään per­in­töjä ja nos­te­taan iso­ja veron­mak­sajien mak­samia eläkkeitä? En vaan näe tässä yhtälössä mitään järkeä. Etenkin kun samaan aikaan meil­lä on toimeen­tu­lo­tu­ki joka pakot­taa hävit­tämään kaiken omaisuuden.

    Vastaa

30. “Eläke­jär­jestelmä on myös suuri tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapset­tomille”. Usko­ma­ton­ta soopaa. Mak­san edel­lis­ten sukupolvien eläkkeitä siinä mis­sä per­heel­lisetkin, minkä lisäk­si tietysti net­tomak­sa­jana pääsen osal­lis­tu­maan lap­siper­hei­den elät­tämiseen. Ja kuten Laatu jo huomautti:“Eivät lapset ole van­hempi­en omaisu­ut­ta ja hei­dän eduk­seen las­ket­tavaa työvoimaa ja veron­mak­sajia tuos­sa mielessä.” Eläke­jär­jestelmä on tulon­si­ir­to vain sukupolvien välil­lä, voit­ta­ji­na tietysti Oden sukupolvi joka pääsi varsin vähillä eläke­mak­suil­la (työ­tu­loi­hin näh­den) mukavalle eläk­keelle. Ja tiedän kyl­lä, Osmo on vas­ta 62 ja vielä “työelämässä”..

    Vastaa

31. Fidel:
    “Eläke­jär­jestelmä on myös suuri tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapset­tomille”. Usko­ma­ton­ta soopaa. Mak­san edel­lis­ten sukupolvien eläkkeitä siinä mis­sä per­heel­lisetkin, minkä lisäk­si tietysti net­tomak­sa­jana pääsen osal­lis­tu­maan lap­siper­hei­den elät­tämiseen. Ja kuten Laatu jo huomautti:”Eivät lapset ole van­hempi­en omaisu­ut­ta ja hei­dän eduk­seen las­ket­tavaa työvoimaa ja veron­mak­sajia tuos­sa mielessä.” Eläke­jär­jestelmä on tulon­si­ir­to vain sukupolvien välil­lä, voit­ta­ji­na tietysti Oden sukupolvi joka pääsi varsin vähillä eläke­mak­suil­la (työ­tu­loi­hin näh­den) mukavalle eläk­keelle. Ja tiedän kyl­lä, Osmo on vas­ta 62 ja vielä “työelämässä”..

    Saat eläk­keesi muiden tekemien ja kas­vat­tamien las­ten maksuista,olet mak­sanut vain vanhempiesi .
    eläkettä.

    Van­hu­ute­si tulee muutenkin kalli­ik­si yhteiskun­nalle, sin­ul­la kun ei ole omaishoita­jia helpot­ta­mas­sa vaan kaik­ki on yhteiskun­nan vastuulla

    Eikä yhteiskun­nan tuet koskaan auta

    Vastaa

32. Naisil­la on myös ylimääräi­nen etu, leskeneläkkeet.

    Edun­saa­jat ovat läh­es kaik­ki naisia , hyvin vähän miehiä ja lapsia

    Leskeneläkkeitä mak­se­taan n 1,7 mil­jar­dia vuodessa, joten jos eläkkeitä halu­taan leika­ta niin tuos­sa on oiva kohde,tuskinpa töis­sä käyvä aikuinen tukea tarvit­see ? Puo­liosn kuole­maan voi varautua hal­val­la mak­samal­la henkivakuutusta.
    Se on halvem­pi kuin perhe-eläke

    Vastaa

33. Naisil­la on muutenkin etu­ja yhteiskun­nas­sa , he tekevät n 20 % lyhyem­pää työaikaa, sairas­ta­vat enemmän.

    Naiset ovat enem­mistönä julkisel­la puolel­la, peräti 80 % julkisen sek­torin työn­tek­i­jöistä on naisia

    Ja kun irti­sanomiset julkisel­la puolel­la ovat harv­inaisia niin naiset tekevät ehjem­män ja pidem­män työu­ran kuin miehet

    Niin­pä nais­ten työt­tömyys on vähäisempää

    Miehet ovat hyvin alis­te­tus­sa ase­mas­sa yhteiskunnassa

    Nais­ten eläkkeis­sä on tilas­to­harha, julkisen sek­torin eläkket oavt korkeampia kuin yksi­tyisen, mut­ta kotirou­vien ja maat­alouden emän­tien alhaiset eläk­keet vääristävät tilastoa

    Vastaa

34. Kalle: Toimisi, kun­han eläke­mak­su on myös kaikille sama! Saat­taisi olla parem­pikin malli, kuin nykyi­nen. Jär­jestelmä tuo pienen perus­tur­van ja itse olet vas­tu­us­sa, kun halu­at jotain tuon perus­tur­van päälle. Minus­ta kuu­lostaa aika reilulta.

    Yleisem­minkin tulee harki­ta, että edun saa­jal­la on mah­dol­lisu­us kil­pailut­taa eläkey­htiöitä ja vali­ta, mihin säästämän­sä eläk­er­a­hat sijoit­taa. Noin­han on jo mm. Ruo­sis­sa, jos­sa saat itse päät­tää aika pitkälti.

    Tuos­sa mallis­sa siirtäisin tasaeläk­keen rahoituk­sen mielel­läni nor­maalin vero­tuk­sen yhtey­teen. Pro­gres­siokäyrät tark­istet­taisi­in nii­in, että jär­jestelmä rasit­taisi alus­sa rikkai­ta ja köy­hiä nykyiseen tapaan.

    Lisäeläk­keet voisi ottaa joko vapail­ta markki­noil­ta tai val­ti­ol­ta. Ehkä markki­nat muotou­tu­isi­va niin, että yksi­ty­isiltä saisi aav­is­tuk­sen korkeam­man eläk­keen samoil­la mak­suil­la, sil­lä niis­sä on hie­man suurem­pi konkurssin ja varara­has­to­jen riit­tämät­tömyy­den riski.

    Myös omat sijoi­tus­päätök­set ovat ok. Ei-pakol­liset lisäeläk­keet voi yksilö tietenkin hoitaa täysin itse halu­a­maansa tapaan, vaikka­pa osta­mal­la kasan osakkei­ta tyynyn alle.

    Vastaa

35. GranpaIg­or: Näin­hän meil­lä aikaisem­min olikin. Oli kansaneläke. Ajan mit­taan työeläk­keet nousi­vat pieneläkeläisil­läkin sen ver­ran korkeik­si, että kansaneläke jätet­ti­in vain tosi köy­hille. Kunnes jär­jestelmää taas paikat­ti­in ja luoti­in ansioeläk­keellekin takuueläke.

    Häm­mästyt­tävää on, että lak­isääteisi­in ansioeläkkeisi­in ei ole vieläkään laitet­tu mitään eläkekattoa.

    Mut­ta mik­si alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa ei käsitel­ty ansioeläke­jär­jestelmään kuu­lu­vaa per­he-eläket­tä? Kun ajatel­laan nais­ten pidem­pää eli­na­jan odotet­ta niin se nos­taa vielä lisää nais­ten jär­jestelmälle aiheut­tamia kustannuksia.

    Aivan. Kansaneläk­keestä on vain tul­lut halvek­sit­tu sana, kun se jäi pienek­si muiden eläkkei­den kas­vaes­sa. Poli­itikot ja etu­jär­jestöt ovat rak­en­ta­neet perus­mall­in päälle niin ison ja sotkuisen vyy­hdin, että voisi olla aika välil­lä yksinker­tais­taa sääntöjä.

    Pakol­liset hyvin korkeat eläk­keet ovat tarpeet­to­mia. Ei val­tion tarvitse kan­taa huol­ta ihmiseten toimeen­tu­losta enää tuol­la tasol­la. Uud­is­tuk­sen voisi hyvin aloit­taa eläkeka­ton säätämisestä.

    Vastaa

36. Tiedemies: Mik­sei alun­perinkin määritet­ty että kaikille saman­su­u­ru­inen eläke ja lop­ut saa vapaae­htoise­na ihan itse säästää?

    Kos­ka halut­ti­in tehdä val­tio­jo­htoinen eläke­jär­jestelmä, jos­sa on mah­dol­lista, että suurista tuloista mak­se­taan enem­män eläke­mak­su­ja mut­ta saadaan vähem­män ansioeläkettä?

    Jos olisi pelkästään kansaneläke ja täysin vapaae­htoinen ansioeläke­jär­jestelmä, ansioeläk­keet oli­si­vat suo­raan suh­teessa ansioi­hin (tai siis mak­set­tui­hin eläke­mak­sui­hin), jol­loin tulo­ero­jen tasaami­nen jäisi tältä osin tekemättä.

    Vastaa

37. Ris­to: tosi­asi­as­sa pienen­tyviä ikälu­okkia käytetään kuitenkin perus­teena väestön tuot­tamiselle sit­ten muista maista.

    Ja: jo nykyisel­lä maa­han­muu­ton tahdil­la, joka sinän­sä ei ole ihan mah­dot­toman iso, tulee ennen pitkää eteen tilanne, jos­sa ulko­mail­ta tul­lut työvoima alkaa kysel­lä, että “mik­si mei­dän pitää elät­tää tämän maan laiskotellei­den alkua­sukkaiden van­huk­sia, eikä omia vanhuksiamme?”

    Tässä mielessä “työperäisen” ja “muun” maa­han­muu­ton eril­lään pitämi­nen on ennen pitkää han­kalaa, kos­ka ihmiset eivät ole vain yksilöitä, ja eri­tyis­es­ti siel­lä mis­tä Suomeen muute­taan — ei-län­si­mais­sa — juuri oman suvun van­huk­sista huole­htimi­nen on tärkeää. Yhteisöllisyys.

    Vastaa

38. Etelähelsinkiläi­nen vihreä: kotona loikoile­vien nais­ten pussiin.

    Sul­la ei tai­da olla juuri lastenhoitokokemusta.

    Vastaa

39. Mikko Kivi­ran­ta: Ensin­näkin kun töl­löstä tuut­taa Eli­it­ti­part­ne­r­ien deit­ti­main­os­ta, mieti­tyt­tää että kuinka­han usein ennestään hyvä­tu­loinen mies nai ennestään työt­tömän naisen – siis muual­la kuin romant­ti­sis­sa Julia Roberts ‑kome­diois­sa.

    Esimerk­ki Talouselämä-lehdestä: “For­tu­min hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Peter Fagernäs … ‘Kun lähdimme Lon­tooseen, sovin vai­mon kanssa, että panos­tamme min­un uraani.’ Ansa Fagernäs jät­ti markki­noin­tite­htävät ja hoiti kol­men lapsen per­heen kodin. ‘Ilman sitä päätöstä en olisi tässä’, mon­im­iljonäärik­si vauras­tunut Fagernäs tilit­ti myöhem­min syntymäpäivähaastatteluissaan.

    Joo, näin­hän sen täy­tyy olla. Miehet etsivät vapai­ta insinööri­naisia baaris­sa. Tut­tu näky.

    Mut­ta vakavasti ottaen. Kyl­lähän toki naisen työ­markki­na-ase­ma heikke­nee JOILLAKIN aloil­la las­ten han­kkimisen jäl­keen. Näin ei esimerkik­si käy kun­nal­lisel­la sek­to­ril­la, jois­sa saa pala­ta entisi­in hom­mi­in ilmeis­es­ti paljon helpom­min. DI-naiselle lapsen han­k­in­ta voi olla erit­täinkin haas­tavaa uran kannalta.

    Tässä asi­as­sa on kuitenkin hyvä ajatel­la nais­ten hyper­gami­aa. Jos tehtisi­in jotain muu­tok­sia, raho­jen tulisi tul­la las­ten biol­o­gisil­ta isiltä eikä veron­mak­sajil­ta kokonaisuudessa.

    Pitäisikö Fagernäsin las­ten per­in­tövero pois­taa muuten, jos he oli­si­vat tehneet paljon kotitöitä?

    Vastaa

40. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Las­ten teko on huo­mat­ta­va rahan ja vapaa-ajan uhraus. Kos­ka juuri lapset mak­sa­vat edel­lisen ikälu­okan eläk­keet, lapse­ton eläkeläi­nen on vapaa­matkus­ta­ja. Luon­nol­lis­es­ti kukin lap­si on aikuis­tut­tuaan vapaa, itsenäi­nen yksilö, mut­ta joku on tämän lapsen kas­vat­tanut, ruokkin­ut ja vaatettanut.

    Jos ei ole lap­sia, ei ymmär­rä, miten paljon työtä ja huol­ta las­tenkas­va­tus teet­tää. Kyl­lä minus­ta olisi syytä palaut­taa lapset­tomien aikuis­ten korkeampi veroaste sekä vanhanpiianvero.

    Lapset ovat rikkaus ja tietenkin myös taloudelli­nen rasite. Jos tarkastel­laan yhteiskun­taa yri­tyk­senä, pitäisi kai sat­sa­ta jatku­vaan kasvu­un ja työvoiman määrän lisäämiseen. Jos maa­pal­lo olisi kooltaan raja­ton, tämä olsi kai järkevää. Lasken kuitenkin niin, että vihertävistä syistä maa­pal­lon ja Suomen väk­ilukua ei tulisi enää kas­vat­taa. Sik­si ei ole tarpeen kan­nus­taa lisälas­ten tekoon, vaan pikem­minkin jar­rut­taa sitä.

    On tot­ta että lapset mak­sa­vat suuren osan van­hus­ten eläkkeistä ja muis­takin yhteiskun­nan menoista. Perus­palve­lut kuu­lu­vat kuitenkin kaikille. Myös sairaaille, köy­hille ja oman tah­ton­sa vas­tais­es­ti lapset­tomik­si jääneille tulee kus­tan­taa perus­palve­lut (koulu­tus, ter­vey­den­hoito, eläke), eikä heitä tarvitse syyl­listää lapset­to­muud­estaan tai kyvyt­tömyy­destään mak­saa yhteiskun­nalle yhtä paljon vero­ja kuin muut keskimäärin.

    Halu­an laskea lapset enem­män van­hempi­en­sa rikkaudek­si kuin taakak­si. Mut­ta väestön edelleen lisään­tyessä, en halua kan­nus­taa liian suureen lapsimäärään.

    Veron­mak­saji­na lasken kaik­ki ihmiset saman­ver­taisik­si. Ei siis niin, että kukin kus­tan­ta­isi vain lähisuku­lais­ten­sa meno­ja, vaan niin, että kaikkien verot laite­taan yhteiseen kas­saan. Moni­lap­sisen per­heen lapset mak­sakoot vero­ja saman ver­ran kuin vähälap­sis­ten per­hei­den lapset (kukin suh­teessa tulotasoonsa).

    Vastaa

41. Oikeis­tode­mari: Luuletko, että täl­laises­sa mallis­sa köy­hä saisi nyky­istä isom­man eläk­keen? Ei saisi, vaan kaikille taat­taisi­in vain se pienistä pienin min­imieläke, ja rikkaam­mat sit­ten kus­tan­ta­isi­vat itselleen suuret eläk­keet. Häviäjänä olisi keskilu­ok­ka, joka muutenkin mak­saa suuren osan yhteiskun­nan kuluista.

    Ei nyt ale­ta tehdä tästä maas­ta pikku-Amerikkaa, vaan kehitetään nyky­istä yhteiskun­taa. Soin­in­vaar­al­la oli hyviä ajatuk­sia eläkkeistä.

    Tämä malli voisi hyvinkin pienen­tää rikkaimpi­en eläkkeitä. Köy­himpi­en eläk­keet eivät ole yhtä pahas­sa vaaras­sa. Toiv­ot­tavasti byrokra­t­ian vähen­nyt­tyä ja suurmpi­en eläkkei­den leikkaudut­tua ihmisille jäisi käteen keskimäärin enem­män rahaa kuin nyt.

    Tavoit­teeni on, että kaikille taat­taisi­in peruselämiseen hyvin riit­tävät tulot. Jos suuri osa kansas­ta jou­tu­isi tule­maan toimeen tuol­la peruseläk­keel­lä, poli­itikot jou­tu­isi­vat nos­ta­maan sen korkeam­malle kuin nykyisessä tilanteessa, jos­sa voi olet­taa val­taosan äänestäjistä saavaan korkeam­paa eläket­tä, ja vain joidenkin (pienen määrän äänestäjiä) joutu­van tule­van toimeen alim­mal­la mah­dol­lisel­la eläkkeellä.

    Toivon siis, että mal­l­l­la olisi tasa-arvois­ta­va vaiku­tus, ja nimeno­maan heikoimpi­en ase­maa paran­ta­va vaiku­tus. Nyt yliko­rkei­den eläkkei­den saa­jat ja hyvä­palkkaiset duu­nar­it otta­vat lei­jo­nan osan kakus­ta, ja heikoim­mat jäävät hel­posti väli­in­putoa­jik­si. Noi­ta väli­in­putoa­jia ehdote­tus­sa mallis­sa ei enää olisi.

    Vastaa

    1. Aja­tus, että kaikil­la olisi tasaeläke, jnka päälle voi sit­ten itse tai työ­nan­ta­jansa väl­i­tyk­sel­lä kus­tan­taa lisäeläk­keen on aika tarkkaan nykyi­nen eläke­jär­jestelmä, jos­sa kaikil­la on kansaneläke ja sen päälle tulee ansioeläkkeitä. Poikkeuk­se­na tässä olisi vain se, että nykyi­nen työeläke muut­tuisi vapaae­htoisek­si, eikä lisäeläke tietenkään voisi pienen­tää kansaneläket­tä niin kuin ansioeläk­keet nyt pienen­tävät. En ymmär­rä, miten tämä tek­isi eläkkeistä tasa-arvoisempia.

       Vastaa

42. Paa­vo J: onko tot­ta että jos­sain his­to­ri­an ja nyky­isyy­den välimuo­dos­sa on ole­mas­sa sukupolvi, joka ei ole mak­sanut edeltäjilleen työeläket­tä, mut­ta joka nos­taa itse työeläkettä.

    Suun­nilleen 1940-luvul­la syn­tyneet. TEL-jär­jestelmän eläkkeitä alet­ti­in mak­saa ja eläke­mak­su­ja kerätä 1960-luvul­la, mut­ta ensi alku­un eläk­keen­saa­jia oli hyvin vähän, mak­su­pe­ruste­vu­osia vähän, ja eläke­mak­su­jen mak­sajia paljon. Tuol­loin työeläk­keelle jäänei­den eläk­keet eivät siis olleet kovin suuri taak­ka. Silti nämäkin mak­su­vuodet las­ke­taan mukaan vuosik­er­tymään, jon­ka perus­teel­la mak­se­taan eläkkeitä 1940-luvun ikälu­okille, jot­ka siis tuli­vat työelämään 1960-luvul­la ja ovat jääneet eläk­keelle noin viimeisen 10 vuo­den aikana. 

    Todel­lisu­us on tietenkin sikäli mon­i­naisem­pi, että jo sitä ennen kansaneläk­keen saami­nen oli sidok­sis­sa kansaneläke­mak­su­jen mak­samiseen, ja oli mer­im­ieseläkkeitä ja mui­ta alako­htaisia ansiosi­don­naisia työeläke­jär­jestelmiä. Ja lisäk­si tietenkin kukin sukupolvi on muul­la tavoin elät­tänyt edel­lisiä sukupolvia, ja toisaal­ta ker­ryt­tänyt sekä kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta ja osaamista että kansal­lista byrokra­t­ian ja tulon­si­ir­tomekanis­min taakkaa. Yhden siilon, pelkän työeläke­jär­jestelmän kat­somi­nen ei tietenkään ole koko totuus.

    Vastaa

43. Rogue: Peukku. En myöskään kek­si mitään syytä, mik­si eläke­jär­jestelmän tulisi voimis­taa nais­ten jo entis­es­tään suuria kan­nus­timia kovat­u­loisen miehen pyydystämiseen.

    Kah­den ihmisen kimp­pa ei saisi tuot­taa ansiot­to­mia etu­ja kum­mallekaan. On luon­te­vaa, että rikkaam­man puoliskon kuol­lessa jäl­jelle jääneelle olisi jär­jestet­ty korkeampi eläke kuin hän olisi omil­la tuloil­la kyen­nyt han­kki­maan, mut­ta olisi myös luon­te­vaa, että tämä jär­jeste­ly lask­isi hie­man rikkaam­man puoli­son eläket­tä, jos köy­hempi kuolee pois ensin (tai vai­h­toe­htois­es­ti eläke­mak­sut olis­vat olleet hie­man suurem­pia). Ei siis niin, että val­tio mak­saisi aina omas­ta pus­sis­taan lisää niille, jot­ka liit­toutu­vat jonkun rikkaan kanssa — muuten moni­avioisu­ud­es­ta voisi tul­la pian lib­er­al­isoitu­vas­sa Suomes­sa liian hyvä bisnes :-).

    Vastaa

44. tulon­si­ir­to?:
    Aika pieni tulon­si­ir­to ver­rat­tuna koko ter­vey­de­huoltoalaan. Paljonko sairaalan poti­laista on miehiä? 20–30%??

    Sosial­isti­nen hyv­in­voin­ti­val­tio on naisen paras ystävä, mah­dol­lis­es­ti parem­pi kuin mies. (suurpi­irteinen sitaat­ti: Anne Moilanen). 

    Tämähän on ihan tietoinen val­in­ta, ja tätä oikeas­t­aan Osmokin ajaa. Pie­nieläkkeiset naiset ovat rel­e­vant­ti ongel­ma käytän­nössä vain ero­ta­pauk­sis­sa. Yhdessä olevil­la pareil­la kyse on saman koti­talouden pen­nien pyörit­tämis­es­tä; kuolleen puoli­son tapauk­ses­sa perhe-eläkejärjestelmässä.

    Tässä on oikeas­t­aan kyse vaan siitä, miten ero­ta­pauk­sia läpikäyvät naiset saadaan rahoitet­tua “asian­mukaises­ti”. Asian voi taval­laan nähdä “kul­taise­na eroamiskä­den­puris­tuk­se­na” työ­suh­teesta jon­ka nimi on “kotiäi­tiys ja vai­mous”. Täl­laiselle ratkaisulle samaa sukua on aja­tus puoli­son ela­tusvelvol­lisu­ud­es­ta. Kysymys on toki osin siitäkin, miten paljon val­tio halu­aa tunkea per­he­jär­jeste­ly­i­hin, ja miten paljon kotiäi­tiyt­tä (joka Suomes­sa on jo ver­rat­tain suosit­tua) halu­taan kan­nus­taa näin tekemällä.

    Vastaa

45. Ris­to: Ihan saman tekevää las­ke­taanko heitä niin tai näin, mut­ta varsin selvästi sen enem­pää eläke­jär­jestelmäl­lä tai val­ti­ol­la ei ole tule­vaisu­ut­ta ilman lapsia. 

    “Väestö on liikaakin” väit­teel­lä voisi olla meri­it­tin­säkin, tosi­asi­as­sa pienen­tyviä ikälu­okkia käytetään kuitenkin perus­teena väestön tuot­tamiselle sit­ten muista maista.

    Lap­sia tosi­aan tarvi­taan, mut­ta mielu­um­min lasken hie­man van­hus­ten elin­ta­soa kuin läh­den kas­vat­ta­maan väk­ilukua vain sik­si, että yhden van­huk­sn kulu­ja saataisi­in kus­tan­ta­maan use­ampi lapsi.

    Oman elin­ta­son korot­tamiseen lisä­työvi­man avul­la tai oman van­hu­u­den rahoit­tamiseen tähtääviä väestön­si­ir­to­ja en pidä moraalis­es­ti kestävänä ratkaisuna. Noi­ta ihmisiä tarvi­taan kipeäm­min hedän omien van­hempi­en­sa elät­tämiseen kuin Suomen van­hus­ten elät­tämiseen (toki mon­et lähet­tävätkin rahaa Suomes­ta koti­maa­hansa, ja hyvä niin). Väkimäärän kas­vat­tamiseen liit­tyvät argu­men­tit ulot­tuvat myös hei­hin. Olisi luon­te­vaa, jos Suomeen tulisi ja Suomes­ta lähtisi suun­nilleen sama määrä ihmisiä (ja yhtä rikkai­ta ja yhtä työteliäitä).

    Vastaa

46. Juho Laatu:Minus­ta se ei ole asial­lista, että rikkaalle van­hem­malle ker­tyy las­ten­hoitoon ote­tun loman aikana enem­män eläket­tä kuin köyhälle.

    Eikö sama logi­ik­ka päde muutenkin esimerkik­si ero­ta­pauk­si­in (pl. avioe­hdot) jois­sa kotiäi­tiy­den “palk­ka” mitataan itseasi­as­sa miehen men­estyk­sen perus­teel­la — elin­ta­son säi­lymi­nen jne? Mitä outoa tässä on?

    Vastaa

47. åke:
    Nythän on huo­mat­tu, että työväen­lu­okkaan (tms.) kuu­lu­vat miehet eivät yleen­sä pääse naut­ti­maan ollenkaan eläkkeistään alhaisen kes­ki-iän vuoksi. 

    Mikä mah­taa olla elin­tapo­jen mukaisten val­in­to­jen vaiku­tus elinikään? Moni lie­nee eläessään naut­tin­ut kal­jas­ta ja viinas­ta, tupakas­ta(?), ehkäpä myös liias­ta suo­las­ta ja ras­vas­ta … elinikäisen annok­sen­sa jo etu­a­jas­sa. Täyt­tä nautin­nol­lista elämää vai pitkään kitu­ut­tamista? Se on jokaisen oma valinta.

    Luin äsket­täin jostain, että miestenkin elinikä on nyky­isin nousus­sa ja toisaal­ta lisään­tyvä alko­holin ja tupakan käyt­tö voi laskea nais­ten keskimääräistä elinikää jonkin verran.

    Vastaa

48. Pien­i­t­u­lois­t­en miesten elin­iän odotusar­vo on kaikkein pienin, ero on reilusti suurem­pi kuin sukupuolten väli­nen ero.
    Ylipäätään pien­i­t­u­loisu­u­den lyhen­tää elinikää. 

    Tämän vuok­si tämä kir­joi­tus on pop­ulis­mia parhaim­mil­laan. Mit­tari on valit­tu naisäänestäjin miel­lyt­tämisek­si, ei asian mukaan. Helppoa.

    Vastaa

49. Tiedemies:
    Sitä en ihan hah­mo­ta mik­si ylipäätään pitää mak­saa eläk­keet palkan mukaan. Mik­sei alun­perinkin määritet­ty että kaikille saman­su­u­ru­inen eläke ja lop­ut saa vapaae­htoise­na ihan itse säästää? Tämä virhe tehti­in joskus, mut­ta mik­si tähän ponzi­in pakote­taan nyt edelleenkin uusia sukupolvia, ja Osmokin läh­tee siitä että näin pitää tehdä?

    Mik­si ihmeessä samaan aikaan jätetään per­in­töjä ja nos­te­taan iso­ja veron­mak­sajien mak­samia eläkkeitä? En vaan näe tässä yhtälössä mitään järkeä. Etenkin kun samaan aikaan meil­lä on toimeen­tu­lo­tu­ki joka pakot­taa hävit­tämään kaiken omaisuuden. 

    Selvästi nykyjär­jestelmää yksi­tyisem­pään eläke­vaku­ut­tamiseen (mitä ehdo­tuk­sesi siis tietysti on) siir­tymi­nen var­maankin suurentaisi noi­ta per­in­töjä eli nos­taisi kansakun­nan säästämisas­tet­ta. Vai osaatko itse arvioi­da kuin­ka mon­ek­si vuodek­si tarvit­set eläkesäästöjä? Keskimääräiseen miesten elinikään asti? Mitä jos elätkin 15–20 vuot­ta sitä pidem­pään? Elin­tavoil­la voi vaikut­taa vain tietyn matkaa, muuten kyse on sat­un­naisu­ud­es­ta jota ei oikein voi yksilö­ta­sol­la ilman ylisäästämistä hal­li­ta ilman merkit­tävää riskiä elin­ta­son rom­ah­tamis­es­ta tai lap­sien­sa elatet­tavak­si jäämis­es­tä, mut­ta kollek­ti­ivises­sa jär­jestelmässä voi.

    Lisäk­si, eläke­jär­jestelmän radikaali muut­ta­mi­nen ker­ras­ta ilman että joko “jo mak­sanut” tai nyt mak­su­vuorossa ole­va sukupolvi kär­sisi kohtu­ut­tomasti alkaa ole­maan men­nyt vai­h­toe­hto. Jo tehtyjä eläke­si­toumuk­sia sitoo omaisu­u­den suoja.

    Toimeen­tu­lotuen liit­tymi­nen tähän asi­aan jäi min­ulle hämäräksi.

    Fidel:
    Mak­san edel­lis­ten sukupolvien eläkkeitä siinä mis­sä per­heel­lisetkin, minkä lisäk­si tietysti net­tomak­sa­jana pääsen osal­lis­tu­maan lap­siper­hei­den elät­tämiseen. Ja kuten Laatu jo huomautti:”Eivät lapset ole van­hempi­en omaisu­ut­ta ja hei­dän eduk­seen las­ket­tavaa työvoimaa ja veron­mak­sajia tuos­sa mielessä.” 

    Vaik­ka osal­lis­tu­isit lap­siper­hei­den elät­tämiseen pienel­lä osu­udel­la, suurim­man taloudel­lisen uhrauk­sen lap­si tuot­taa aina van­hem­milleen. Ilman van­hempi­en­sa valmi­ut­ta tehdä tuo­ta uhraus­ta, lapsea ei syn­ty­isi ja se ei olisi aikanaan mak­samas­sa sin­un eläket­täsi. Osmo on mielestäni selvästi oikeassa.

    Vastaa

50. Tiedemies:
    Sitä en ihan hah­mo­ta mik­si ylipäätään pitää mak­saa eläk­keet palkan mukaan. Mik­sei alun­perinkin määritet­ty että kaikille saman­su­u­ru­inen eläke ja lop­ut saa vapaae­htoise­na ihan itse säästää? Tämä virhe tehti­in joskus, mut­ta mik­si tähän ponzi­in pakote­taan nyt edelleenkin uusia sukupolvia, ja Osmokin läh­tee siitä että näin pitää tehdä?

    Höh, tämähän on help­po. Eläkkeitä ei voi rajoit­taa ilman vas­taavaa rajoi­tus­ta eläke­mak­sui­hin. Lisäk­si perus­tus­lain takaa­ma omis­tu­soikeu­den suo­ja sanoo, että min­un eläke­mak­suni ovat min­un omaisu­ut­tani eikä niitä voi muiden eläkkeisi­in käyt­tää. Lopuk­si, jos ihmiset jou­tu­isi­vat säästämään osan omas­ta eläk­keestään, siitä seu­raisi val­ta­va vai­h­to­taseen ylijäämä.

    Saat­taa olla, että muitakin argu­ment­te­ja on, mut­ta nämä nyt ovat jääneet päälim­mäisenä mieleen. 

    Mik­si ihmeessä samaan aikaan jätetään per­in­töjä ja nos­te­taan iso­ja veron­mak­sajien mak­samia eläkkeitä? En vaan näe tässä yhtälössä mitään järkeä. Etenkin kun samaan aikaan meil­lä on toimeen­tu­lo­tu­ki joka pakot­taa hävit­tämään kaiken omaisuuden. 

    Ja tämäkin on aika selvä. Van­hempi­en var­al­lisu­u­den per­im­isoikeus on pyhä, siihen ei saa koskea sen enem­pää per­in­töveroil­la kuin sosi­aal­i­tur­va­mallil­la , joka edel­lyt­täisi säästö­jen syömistä eläk­keel­lä. Mas­si­ivi­nen veroki­ila on pieni hin­ta tuon sakra­mentin säilyttämisestä.

    Vastaa

51. Fidelille: Kun nyt otit Osmon esimerkik­sesi, niin jatke­taan edelleen. 

    Kir­joitit, että mak­sat edel­lis­ten sukupolvien eläkkeitä kuten per­heel­liset, minkä lisäk­si osal­lis­tut lap­siper­hei­den elät­tämiseen. Esimerkkimme Osmo tekee aivan samoin, mut­ta hän on sen lisäk­si kas­vat­tanut kolme las­ta, jot­ka vuorostaan mak­sa­vat sin­un ja Osmon eläkkeet. 

    Ja muis­tathan, mitä olet itse saanut veron­mak­sajil­ta? Olet saanut mm. lap­sil­isän, ilmaisen koulu­tuk­sen, opin­tora­han, asum­is­lisän sekä tue­tut matkat ja ruokailut opiskelu­aikana. Osmo voikin etsiä tilas­toista, paljonko olemme velkaa “yhteiskun­nalle”, kun vih­doin astumme työelämään.

    Vastaa

52. Paa­vo J: Olisi kyl­lä jän­nit­tävää nähdä laskelmia naisten/miesten mak­su­ista sekä nos­toista eläke­jär­jestelmästä. Onko miehen eläke-euro todel­la X<100 senttiä?

    Stakesin erikois­tutk­i­ja Timo Kar­jalainen kir­joit­taa (kir­jas­sa Mies vail­la tasa-arvoa 2007), että miehet mak­sa­vat naisia enem­män tulovero­ja ja eläke­mak­su­ja, kos­ka miesten tulot ovat suurem­mat. Kar­jalainen ker­too, että ter­vey­den­huol­lon menot vuodessa ovat yhteen­sä 11,8 mil­jar­dia euroa, jos­ta nais­ten osu­us oli 7 mil­jar­dia ja miesten osu­us 4,8 mil­jar­dia. Miesten tap­pio vuodessa 2000-luvun alus­sa oli siten 2,2 mil­jar­dia. Voidaan otak­sua, että suurin osa palvelui­hin käyte­ty­istä rahoista on kerät­ty miehiltä, kuten myös suurin osa van­huseläkkeisi­in kerä­ty­istä rahoista. Kar­jalaisen arvion mukaan miehet rahoit­ti­vat edel­lä mainit­tu­ja palvelu­ja 1,6 mil­jardil­la eurol­la enem­män kuin naiset. Miesten van­hu­us- ja per­he-eläke­jär­jestelmään sijoit­ta­man euron arvo suh­teessa naisen euroon on noin 70 sentin paikkeilla.

    Kun miesten lyhyem­män elin­iän aiheut­tamien mene­tys­ten arvo las­ke­taan yhteen miehille julkises­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta ja eläke­jär­jestelmästä lankeav­ien kulu­jen kanssa, miesten kokon­aistap­piok­si tulee Kar­jalaisen mukaan 11,8 mil­jar­dia vuodessa 2000-luvun alkua tarkastellen. Miehet tuke­vat naisille keskimäärin suo­si­ol­lisem­paa ikään­tynei­den lak­isääteistä sosi­aal­i­tur­vaa kolmel­la sys­temaat­tisel­la taval­la: miehet kuol­e­vat naisia nuoremp­ina, kulut­ta­vat vähem­män verora­hoit­teisia ter­vey­den­huol­lon ja van­hus­ten­huol­lon palvelu­ja sekä saa­vat lyhyem­män ajan van­hu­u­den eläkkeitä. (Kar­jalainen 2007, 26–28.)

    Vastaa

53. Etelähelsinkiläi­nen vihreä:
    Kotiäidik­si jäämi­nen on tietoinen päätös olla osal­lis­tu­mat­ta työelämään, eikä sitä pidä tukea tai kan­nus­taa sen enem­pää kun sos­sun tuen varaan jäämistäkään. 

    Mikäli nais­ten alhaiset eläk­keet koetaan ongel­mak­si, on ratkaisu nais­ten omis­sa käsis­sä: naiset voivat tehdä tehokkaam­mat urat opiskellen tehokkaasti,jättäen väli- ja sap­at­tivuodet väli­in ja tehden enem­män ylitöitä ja töitä esimiesase­mas­sa. Jokaisen lapsen jäl­keen ei ole pakko olla kotona mak­simi­aikaa, vaan las­ten­hoita­jan työl­listämi­nen on täysin hyväksyt­tävä ratkaisu.

    Vihrei­den ei pidä leimau­tua puolueek­si joka kek­sii inno­vati­ivisia tapo­ja kupa­ta työssäkäyvien miesten ansiot kotona loikoile­vien nais­ten pus­si­in. Vas­takkainaset­telun aika­han on ohi.

    Vai kotona loikoile­vien. Kiin­nos­ta­va näkökul­ma lastenhoitoon.

    Vastaa

54. Kuten use­ampiakin on jo toden­nut, kotiäi­tiys on oma val­in­ta. Suomes­sa on toimi­va ja edulli­nen päivähoito­jär­jestelmä. Äiti voi halutes­saan men­nä töihin.

    Vastaa

55. Tiedemies: Mik­sei alun­perinkin määritet­ty että kaikille saman­su­u­ru­inen eläke ja lop­ut saa vapaae­htoise­na ihan itse säästää?

    Suomes­sa esi­in­tyy usein aja­tus, että kansalaiset eivät itse ymmär­rä omaa paras­taan ja osaa toimia järkevästi, vaan heitä pitää ylhäältä ohja­ta ja pakot­taa. Tätä voisi pitää jopa rasis­tise­na ajatteluna.

    Vastaa

56. Mikko Kivi­ran­ta:

    banaani: Siis jos korkea­t­u­loinen mies naisi työt­tömän naisen, niin nainen tuk­isi miehen uraa

    Ensin­näkin kun töl­löstä tuut­taa Eli­it­ti­part­ne­r­ien deit­ti­main­os­ta, mieti­tyt­tää että kuinka­han usein ennestään hyvä­tu­loinen mies nai ennestään työt­tömän naisen…

    Niin, jäi sanomat­ta että tarkoituk­seni ei ollut ottaa kan­taa eläkkei­den tasaamise­hdo­tuk­sen yleiseen järkevyy­teen — kahdes­ta pahas­ta (ja vaikut­tavia näköko­htia on enem­mänkin kuin kak­si) ei aina tule yhtä hyvää — mut­ta nim­im. Banaanin käyt­tämä nimeno­mainen argu­ment­ti nyt vaan oli pöljä. Parem­piakin löytyy.

    Vastaa

57. “Jos meil­lä olisi eri eläke­jär­jestelmät lap­siper­heille ja lapset­tomille, lapset­tomien eläke­mak­sut oli­vat suu­ru­us­lu­okaltaan kaksinker­taiset lap­siper­hei­den mak­sui­hin näh­den, kos­ka nämä jou­tu­isi­vat mak­samaan sekä van­hempi­en­sa eläk­keet että rahas­toimaan täysimääräis­es­ti omat eläkkeensä”

    Mitähän tämä mah­taa tarkoit­taa? Rahas­toivas­sa sys­tee­mis­säsi­hän van­hem­mat oli­si­vat rahas­toi­neet omat eläk­keen­sä, eikä lapset­tomien las­ten tarvit­sisi uud­estaan mak­saa van­hempi­en­sa eläkkeitä.

    Vastaa

58. uusi kas­vo tääl­lä:
    Ihan ensim­mäi­nen asia, joka eduskun­nan pitäisi säätää laik­si, olisi raskau­den aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set kaikille työ­nan­ta­jille tasaveroisiksi.

    Eli de fac­to kokon­aisveroast­et­ta pitää hila­ta entis­es­tään ylöspäin? Naiset työsken­televät pääosin julkiselle sek­to­rille eli hei­dän aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set menevät myös julkisen sek­torin kan­net­tavak­si. Tuol­laisen keikau­tuk­sen jäl­keen puo­let kus­tan­nuk­sista kaa­tu­isi yksi­tyisen sek­torin niskaan.

    Noh, vas­ta noin 60% BKT:sta vir­taa enem­män tai vähem­män julkisen sek­torin kaut­ta, kyl­lähän tuos­sa on vielä 40%-yksikön ver­ran nostomahdollisuutta.

    Vastaa

59. Krtek:
    Kotiäi­tiys ei ole pakko, päin­vas­toin, se on oma val­in­ta, ja seu­rauk­set saa kan­taa itse. 

    Näin, ja hyvä ettei meil­lä ole Ceaus­es­cun ajan pakkoäi­tiyt­tä. Mut­ta val­tion on kyl­lä syytä kan­nus­taa koti- tai muu­ta äitiyt­tä, muuten käy huonos­ti. Ellemme sit­ten päätä (yhteis­maan logi­ikkaa uhat­en yksipuolis­es­ti) kan­taa kor­te­mme maa­pal­lon väestöräjähdyk­sen kekoon, äärim­mil­lään viimeinen-sam­mut­taa-val­ot ‑peri­aat­teel­la.

    Kotiäi­ti kyl­läkin kan­taa hai­tat itse (ja toki saa myös tukea), mut­ta hyö­tyjä jaka­maan on tyrkyl­lä iso liu­ta muitakin otta­jia. Otta­jil­la tun­tuu ole­van käistys että eläk­keethän tule­vat töpselistä.

    Yhteiskun­ta tukee päin­vas­taista vai­h­toe­htoa (päivähoitoa) yli 500 eurol­la per lap­si per kk. Se saa riit­tää, piru vie. 

    Ei ole uut­ta taivaan alla, samas­ta asi­as­ta vään­net­ti­in jo 15 vuot­ta sit­ten. En tiedä mikä kokon­ais­tase on, mut­ta epäilen että lapse­ton eläk­keen­saa­ja on *roimasti* saama­puolel­la. Hyvä jos laskel­ma tulee avatuk­si tässä säikeessä.

    Vastaa

60. Juho Laatu: Eivät lapset ole van­hempi­en omaisu­ut­ta ja hei­dän eduk­seen las­ket­tavaa työvoimaa ja veron­mak­sajia tuos­sa mielessä.

    Nyt pitää ensin päät­tää halu­taanko että van­hat ihmiset elätetään ilman että hei­dän tarvit­see itse repiä elan­toaan jonkun tietyn iän jälkeen.

    Jos ela­tus­ta halu­taan, niin vas­toin väit­tämääsi lapset nimeno­maan ovat työvoimaa ja veron­mak­sajia. Kehi­tys­mais­sa, jos­sa sys­teemin per­im­mäistä dynami­ikkaa ei ole piilotet­tu tulon­si­ir­tomekanis­mien alle, lapset toimi­vat (“las­ke­taan”) nimeno­maan omien van­hempi­en­sa eduk­si. Van­hu­u­den­tur­va lie­nee kehi­tys­maid­en väestöräjähdyk­sen tärkeimpiä syitä.

    Ihan sama perus­mekanis­mi toimii meil­läkin, mut­ta kuvio jää piiloon kos­ka meil­lä on mah­dol­lista erikois­tua: toiset keskit­tyvät lapsen­tekoon, toiset luo­vat vau­raut­ta ja infra­struk­tu­uria myös lapsel­lis­ten käyt­töön. Tot­ta hitossa las­ten van­hempi­en panos pitää “laskea hei­dän eduk­seen” — vaik­ka kokon­aisu­udessa on tietysti mukana muitakin elementtejä.

    Väestöä on jo liikaakin, joten las­ten tekoa ei kan­na­ta tukea kuin sen ver­ran, että kaikil­la on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisu­us han­kkia lapsia.

    Tämä on toinen, kiitet­tävän vas­tu­un­tun­toinen vai­h­toe­hto. Jos tätä kan­nat­taa, ei pidä samal­la olet­taa saa­vansa kovin kum­moista elin­ta­soa van­hana. Niinkuin Osmo on kir­joit­tanut “..rahan säästämi­nen sukan­var­teen ole mah­dolli­nen tapa rahoit­taa eläkkeitä, kos­ka rahaa ei voi syödä. Sik­si jonkin tai jonkun on olta­va eläk­er­a­has­toille velkaa ja sitoutua oma­l­la työl­lään tai omaisu­udel­laan rahoit­ta­maan tule­vat eläk­keet. ”

    Kuvio­ta mon­imutkaistaa use­at sivupo­lut. Voi esimerk­isi ulkois­taa lapsen­teon kauko­maille, vaik­ka Fil­ip­pi­ineille, vähän niinkuin kuin CO2-päästöt voi ulkois­taa tavaran­tuotan­non myötä Kiinaan ja silti naut­tia tuotan­non hedelmistä.

    Vastaa

61. Aivan jar­je­ton­ta etta yli­paataan mika tahansa pari saa teh­da lapsen ja sita viela tue­taan yhteiskun­nal­lis­es­ti. Lapseen pitaisi ostaa oikeus, se olisi toimin­ut Kiinas­sakin parem­min kuin yhden lapsen politiikka.

    Kap­i­tal­is­mi on onnis­tunut sit­o­maan hyv­in­voin­nin (talouskasvu) mon­es­sa suh­teessa pahoin­voin­ti­in (sademet­sien hakkuu, jne.) ja samat­en elake­jar­jestel­ma ja val­tio ovat sitoneet vae­stonkasvun pahoin­voin­nin hyv­in­voin­ti­in. Se on velka­hyv­in­voin­tia, ei kestavaa kehitysta.

    Tal­laista jar­jestel­maa ei tule tukea; virhet­ta ja ajat­telemat­to­muut­ta ei tule siir­taa ikuis­es­ti eteen­pain jalkipolville.

    Jos lap­si olisi kokon­aisu­udessaan tuot­ta­va yksikko niin val­tio tuskin velka­an­tu­isi. Sinkku­miehet kus­tan­ta­vat nama lap­siper­heet, samoin kuin miehet kus­tan­ta­vat keski­maarin enem­man ter­veyspalvelu­ja ja julkisen alan kesta­mat­to­mia tyopaikkoja.
    Ai naiset voivat vain syn­nyt­taa ja hoitaa lap­sia? Se olisi argu­ment­ti nais­ten puoles­ta jos lap­sista olisi net­to­hy­otya. Mihinkaan maail­mankolkkaan ei tarvi­ta lisaa lap­sia, 7 mil­jar­dia on jo liikaa. Satak­er­tais­es­ti liikaa…

    Tamankaltaiset sinkku­verot eivat lainkaan ihme­ty­ta min­ua, niin nor­maalia tas­ta miesvi­has­ta on sosial­is­tises­sa Suomes­sa tullut.

    Vastaa

62. Elinikää keinotekois­es­ti pitkit­tävän lääketi­eteen, ter­veel­lis­ten elin­tapo­jen markki­noin­nin ja medikalisaa­tion ansioista ollaan jo siinä tilanteessa, että yksi sukupolvi joutuu elät­tämään kolmea sukupolvea. 90-vuo­ti­aat iso­van­hem­mat tarvit­se­vat noin 4000 euroa kuukaudessa mak­savia eri­ty­ishoiva­palvelu­ja. Hei­dän yli 65 vuo­ti­aat lapsen­sa ovat eläk­keel­lä. Näi­den lapset elät­tävät itsen­sä lisäk­si omat lapsen­sa, van­hempansa ja iso­van­hempansa sekä suuren joukon muu­ta jouti­las­ta sakkia.

    Tämä ei sinän­sä mikään ongel­ma olisi, jos robot­it saataisi­in pitämään yllä riit­tävän suur­ta tuotan­toa ja jos tuotet­taisi­in sel­l­aisia vien­ti­tuot­tei­ta, joil­la olisi riit­tävästi kysyn­tää. Näyt­tää vaan ole­van niin, että kehi­tys­maid­en hikipa­jo­jen kanssa eivät edes robot­it pysty kilpailemaan.

    Vastaa

63. OS: “Olen­naista on, että miehen ja naisen eläke pitäisi jakaa siltä osin, kun eläke on ansait­tu avi­o­li­iton aikana. Täl­lä on merk­i­tys­tä sekä avio­eron sattues­sa että enem­män ansait­se­van puoli­son kuollessa.”

    Osmol­ta ja kom­men­toi­jil­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta, että Suomes­sa on eläke­jär­jestelmän alus­ta alka­en ollut leskeneläke.

    Lain­aus­ta Työeläke.fi sivustolta:
    “Enim­mil­lään les­ki voi saa­da puo­let edun­jät­täjän eläk­keestä. Leskeneläk­keen määrään vaikut­ta­vat las­ten lukumäärä ja lesken omat eläk­keet tai ansio­tu­lot. Lesken omat eläk­keet ja tulot eivät kuitenkaan vaiku­ta leskeneläk­keen määrään ennen kuin nuorin lap­sista täyt­tää 18 vuotta.”

    Lain­aus­ta Ilmarisen sivustolta:

    “Leskeneläk­keen voi saa­da sekä nais- että miesles­ki. Ehtona kuitenkin on, että puolisot ovat men­neet naimisi­in ennen kuin kuol­lut puoliso oli täyt­tänyt 65 vuot­ta. Tämän lisäk­si leskeneläk­keen saamiseen vaikut­taa se, onko puolisoil­la ollut yhteistä lasta.

    Jos puolisoil­la on tai on ollut yhteinen lap­si, oma tai otto­lap­si, leskel­lä on oikeus leskeneläk­keeseen. Lesken iäl­lä tai avi­o­li­iton kestol­la ei tässä tilanteessa ole merkitystä.

    Lapse­ton leski

    Kun yhteistä las­ta ei ole, les­ki saa per­he-eläk­keen, jos
    •avi­o­li­it­to oli solmit­tu ennen kuin les­ki on täyt­tänyt 50 vuot­ta ja
    •avi­o­li­it­to oli kestänyt vähin­tään viisi vuotta
    •les­ki oli puoli­son kuol­lessa vähin­tään 50-vuo­tias tai saanut työkyvyt­tömyy­seläket­tä yhden­jak­sois­es­ti vähin­tään kolme vuot­ta ennen puoli­son kuolemaa.

    Jos avi­o­li­it­to oli solmit­tu ennen 1.7.1990, leskel­lä on oikeus per­he-eläk­keeseen, vaik­ka hän olisi ollut yli 50-vuo­tias avi­o­li­iton solmimishetkellä.

    Avop­uoliso tai rek­isteröi­ty parisuhde

    Avop­uoliso ei voi saa­da leskeneläket­tä vaik­ka hänel­lä olisi yhteinen lap­si avop­uolison­sa kanssa.

    Rek­isteröi­dyn parisuh­teen osa­puo­let voivat saa­da per­he-eläket­tä, jos täyt­tävät leskeneläk­keen saantiedellytykset.

    Mil­loin leskeneläke alkaa ja päättyy?

    Leskeneläke alkaa puoli­son kuole­maa seu­raa­van kuukau­den alus­ta. Lesken per­he-eläkeoikeus jatkuu koko lop­puelämän ajan, jos hänen olo­suhteis­saan ei tapah­du muu­tok­sia. Määrään saat­taa kuitenkin tul­la muutoksia.

    Leskeneläke lakkaa, jos les­ki menee uudelleen naimisi­in alle 50-vuo­ti­aana. Täl­löin leskelle mak­se­taan kol­men vuo­den leskeneläket­tä vas­taa­va ker­ta­suori­tus. Jos les­ki on täyt­tänyt 50 vuot­ta, hän voi men­nä uudelleen naimisi­in eikä se vaiku­ta leskeneläkkeeseen”

    Vastaa

    1. Leskeneläke ei ole vas­taus avioerotilenteeseen.
       Sinän­sä en hyväksy leskeneläket­tä nyky­muo­dos­saan ansioeläkkeis­sä, kos­ka siinä yhtä eläke­mak­sua mak­samal­la on vaku­ut­tanut kak­si henkeä. Kak­si henkeä pitää vaku­ut­taa, mut­ta per­heen sisäisenä jär­jeste­lynä, ei ulkop­uolis­ten kukkarolle menemisenä.

       Vastaa

64. Fidel: “Eläke­jär­jestelmä on myös suuri tulon­si­ir­to lap­siper­heiltä lapset­tomille”. Usko­ma­ton­ta soopaa. Mak­san edel­lis­ten sukupolvien eläkkeitä siinä mis­sä per­heel­lisetkin, minkä lisäk­si tietysti net­tomak­sa­jana pääsen osal­lis­tu­maan lap­siper­hei­den elättämiseen.

    Höp­sistä pus­si­in. Toki net­tomak­sa­jana osal­lis­tut lap­siper­hei­den elät­tämiseen, mut­ta eläke­jär­jestelmän kaut­ta et näitä mak­su­ja mak­sa, vaan muiden vero­jen kautta.

    Lap­siper­heet saa­vat tulon­si­ir­to­jen, ja aivan eri­tyis­es­ti kun­tien palvelu­iden muo­dos­sa aika tun­tu­vat yhteiskun­nan tuet. Näitä tukia ei kuitenkaan mak­se­ta eläke­mak­suina vaan veroina. Eläke­jär­jestelmä on Ponzi-sys­tee­mi, jos­sa mak­sa­jana ovat lapset. Tosin vuodes­ta 1991 hal­li­tus­puolueet ovat laa­jen­ta­neet tätä Ponzi-hui­jaus­ta koko julkiseen talouteen.

    Vastaa

65. Fidel: Eläke­jär­jestelmä on tulon­si­ir­to vain sukupolvien välil­lä, voit­ta­ji­na tietysti Oden sukupolvi joka pääsi varsin vähillä eläke­mak­suil­la (työ­tu­loi­hin näh­den) mukavalle eläkkeelle. 

    ja jollei joku niitä lap­sia han­kkisi, sille oma­lle sukupolvellesi/sukupolvellemme vielä selvem­min jäisi mustapekka käteen.

    Se on tot­ta että juuri omat lapseni eivät juuri min­un eläket­täni mak­sa. Yhtä lail­la on tot­ta, että ne lap­siper­hei­den lapset kollek­ti­ivis­es­ti mak­sa­vat niin lap­siper­heel­lis­ten kuin niiden lapset­tomienkin eläkkeet. 

    Väestönkasvun negati­ivi­sista puolista on tässä yhtey­dessä turha puhua, kun muiden lisäk­si myös vihreät, joil­ta ekol­o­gisin perustein ehkä olisi voin­ut muu­takin odot­taa, ovat tässä yhtey­dessä julis­tau­tuneet jatku­van kasvun ide­olo­gian kan­nat­ta­jik­si. Jos sitä väestöä ei muuten syn­ny se tuote­taan rajo­jen yli. Henkiläko­htaise­na mielip­i­teenäni tähän maail­man yksi “Suomikin” mah­tu­isi. Venäjä on jo valmi­ik­si iso ja mm. ara­bi­mai­ta on, sal­li­taanko sanoa, riittävästi.

    Vastaa

66. Juho Laatu:Pakol­liset hyvin korkeat eläk­keet ovat tarpeet­to­mia. Ei val­tion tarvitse kan­taa huol­ta ihmiseten toimeen­tu­losta enää tuol­la tasol­la. Uud­is­tuk­sen voisi hyvin aloit­taa eläkeka­ton säätämisestä.

    Samal­la sääde­tään myös mak­sukat­to muiden län­si­maid­en tapaan, joten eläke­jär­jestelmän kannal­ta kyseessä on +-nol­la teko.

    Enem­mänkin se ajaa siihen, että eli­it­ti alkaa kan­nat­taa yri­tyk­sen mak­samia “vapaae­hetoisia “eläkkeitä, kuten eläkekat­tomais­sa on käynyt.

    Näis­sä mais­sa ei peruseläk­keel­lä elä kuin kituliaasti

    Vastaa

67. Olisi kiin­nos­tavaa nähdä joku rauta­lan­gas­ta vään­net­ty esimerkki­laskel­ma (tai viit­taus tutkimuk­seen), joka osoit­taisi, että lapset­tomat todel­la saa­vat eläkkeisi­in liit­tyen etua lap­sia omaavi­in ver­rat­tuna? Pelkkänä heit­tona tuo ei vielä oikein aukea eikä siten vaku­u­ta, niin mie­lenki­in­toinen kuin väite onkin.

    Jos se pitää paikkansa, ehdotan että pelkkien eläke­tu­lon­si­ir­to­jen lisäk­si tasa-arvos­ta keskusteltaes­sa huomioon otet­taisi­in vähän laa­jem­minkin asioi­ta. Esimerkik­si lapse­ton joutuu otta­maan suurem­man riskin van­huuten­sa tur­van suh­teen: se on kokon­aan yhteiskun­nan ja vier­aampi­en ihmis­ten hyvän­tah­toisu­u­den varas­sa. Lapset sen sijaan useim­mis­sa tapauk­sis­sa ovat halukkai­ta jol­lain taval­la aut­ta­maan (henkises­ti, käytän­nön toimis­sa, taloudel­lis­es­ti) van­hempiaan hei­dän van­hu­u­den päiv­inään, eri­tyis­es­ti yhteiskun­nan ja muiden tukiverkko­jen pet­täessä. Lapse­ton toden­näköisem­min joutuu osta­maan monia
    sel­l­aisia palvelu­ja, joi­ta lap­sia ja lapsen­lap­sia omaa­vat saa­vat näiltä — ja palve­luthan ovat Suomes­sa yleen­sä kalliita.

    Lisäk­si lapset­to­muu­teen usein vaikut­taa se, ettei löy­dy puolisoa. Tähän taas voi vaikut­taa vähem­män edulli­nen ulkonäkö ja fysi­ik­ka, ter­vey­del­l­liset ongel­mat, sosi­aalisen vetovoiman ja hausku­u­den puute tai muut asi­at, joi­ta ihmisille jae­taan enem­män tai vähem­män sat­un­nais­es­ti. Pon­nis­tusten keskit­tämi­nen työn­tekoon voi täl­laisille henkilöille olla ain­ut tapa toisaal­ta jotenkin men­estyä elämässä ja toisaal­ta kerätä oma­l­la toimeli­aisu­udel­la tur­vaa (säästöjä) van­hu­u­den var­alle. Tun­tuu hie­man jul­mal­ta, jos tasa-arvos­ta puhut­taes­sa yksipuolis­es­ti vain pyritään tasaa­maan ihmis­ten tulot ja var­al­lisu­us, uno­htaen kaik­ki muut tärkeät tek­i­jät, jot­ka vaikut­ta­vat ihmis­ten onneen, elämän rikkau­teen ja mielekkyy­teen, mie­len­rauhaan ja osaan yhteisön jäsenenä. 

    Voin vaku­ut­taa kaikille mah­dol­li­sista tule­vista eläke­tu­lois­tani kateel­lisille, ettei oma elämäni per­heet­tömänä ja lapset­tomana ole niin onnel­lista, tai van­hu­u­den näkymät niin auvoisia, että niitä kan­nat­taisi kade­htia — päinvastoin.

    Vastaa

68. Elin­iän odot­teeseen sel­l­ainen huo­mau­tus, että naimi­sis­sa ole­val­la miehel­lä se on 80 vuot­ta, eron­neel­la hie­man alle 73 ja leskel­lä hie­man yli 74. En nyt sano, että tämä pitäisi huomioi­da eläke­mak­su­jen viilaamises­sa, mut­ta kokon­aisu­ut­ta ajatellen puoliso ei ole miehelle pelkkä kauhea epä­tasa-arvoinen rahaimuri.

    “Vaimot ovat pelas­ta­neet tässä maas­sa var­masti enem­män miehiä kuin mikään muu taho.”

    Vastaa

69. Pekka Taipale: Jos olisi pelkästään kansaneläke ja täysin vapaae­htoinen ansioeläke­jär­jestelmä, ansioeläk­keet oli­si­vat suo­raan suh­teessa ansioi­hin (tai siis mak­set­tui­hin eläke­mak­sui­hin), jol­loin tulo­ero­jen tasaami­nen jäisi tältä osin tekemättä.

    Eikö eläkkeistä mak­se­ta pro­gres­si­ivista veroa jo nytkin vai mil­laista tulo­ero­jen tasaus­ta kai­vataan? Vapaae­htoises­sa eläke­jär­jestelmässä on kyl­lä se puolen­sa (nyky­isinkin), että eläke­si­joit­ta­ja voi itse päät­tää, mihin rahat sijoite­taan. Täl­lä voi olla paljon vaiku­tus­ta aikanaan saatavaan eläk­keeseen. Pakolli­nen eläke­jär­jestelmä sijoit­taa rahat miten sijoit­taa, ja pääasi­as­sa mak­sum­iehenä ovat seu­raa­vat sukupolvet 😉

    Vastaa

70. Osmo Soin­in­vaara: En ymmär­rä, miten tämä tek­isi eläkkeistä tasa-arvoisempia.

    Mik­si eläkkeistä pitäisi tehdä “tasa-arvoisem­pia”? Minä pidän siis aika kum­mallise­na sitä tavoitet­ta, että eläke on jokin tulo­jen­tasauk­seen käytet­tävä väline. Jos ja kun val­tio kat­soo tehtäväk­seen jotenkin lähteä mukaan siihen, miten eläk­keet toimi­vat, niin mik­si ei tavoit­teena ole se, että eläkeläiset eivät joudu kohtu­ut­tomaan taloudel­liseen ahdinkoon, sen­si­jaan että yritetään saat­taa voimaan tilanne jos­sa eläkeläiset tietyn kaa­van mukaises­ti saa­vat saman tulota­son kuin ennen eläk­keelle jäämistään? 

    Mitä tapah­tu­isi kestävyys­va­jeelle, jos val­tion bud­jet­ti­in menevä mak­su­o­su­us eläkkeistä leikat­taisi­in 600 euroon kuukaudessa?

    Vastaa

71. Osmo Soin­in­vaara:
    Leskeneläke ei ole vas­taus avioerotilenteeseen.
    Sinän­sä en hyväksy leskeneläket­tä nyky­muo­dos­saan ansioeläkkeis­sä, kos­ka siinä yhtä eläke­mak­sua mak­samal­la on vaku­ut­tanut kak­si henkeä. Kak­si henkeä pitää vaku­ut­taa, mut­ta per­heen sisäisenä jär­jeste­lynä, ei ulkop­uolis­ten kukkarolle menemisenä.

    Kyl­lä kai Osmo tilas­toti­eteil­i­jänä tietää, että myös eläke­vaku­u­tus perus­tuu vaku­u­tus­matem­ati­ikkaan. Osa vaku­ute­tu­ista mak­saa aina vaku­u­tus­mak­su­ja saa­mat­ta minkään­laisia etuuk­sia. Toiset taas saa­vat etuuk­sia enem­män kuin ovat mak­sa­neet. Ex-puolisokin saa osan leskeneläk­keestä, mikäli on ollut avio­erossa oikeutet­tu elatusmaksuun.

    Vastaa

    1. Eläke­vaku­u­tus perus­tuu vaku­u­tus­matem­ati­ikkaan, mut­ta vaku­u­tuwse­matem­ati­ikas­sakin hin­noitel­laan riskit etukä­teen. Jos halu­aa vaku­u­tuk­sen kahdelle, pitäisi mak­saa kahdes­ta, tai siis pitäisi mak­saa siitä lisäriskistä, joka puolisonkin vaku­ut­tamiseen liittyy.

       Vastaa

72. Eläkkeisi­in menee tänä vuon­na yli 24 000 000 000 euroa. Keskieläke on yli 1 600 euroa per kk.

    Eläkeo­maisu­us on sijoitet­tu kiin­teistöku­plaan ja pörssikursseihin.

    Euroop­pa kituu seu­raa­vat 10–20 vuot­ta, ehkä deflaa­tio­takin nähdään use­am­pana vuotena.

    Eläkeläiset äänestää keskus­tan val­taan ja keskus­tan johdol­la eläke­mak­su­ja korote­taan roimasti. Sen lisäk­si leikkuril­la vede­tään entistä enem­män pois seu­raavien sukupolvien eläkkeistä.

    Tuskin­pa eläkey­htiöitä on edes ole­mas­sa 20–30 vuo­den kuluttua.

    Viisikymp­pisenä eläk­keelle, sen jäl­keen neljäkym­men­tä vuot­ta matkustelua ja loikoilua etelän auringos­sa. Suo­ma­laista utopiaa.

    Vastaa

73. Osmo Soin­in­vaara:
    Aja­tus, että kaikil­la olisi tasaeläke, jon­ka päälle voi sit­ten itse tai työ­nan­ta­jansa väl­i­tyk­sel­lä kus­tan­taa lisäeläk­keen on aika tarkkaan nykyi­nen eläke­jär­jestelmä, jos­sa kaikil­la on kansaneläke ja sen päälle tulee ansioeläkkeitä.
    ‘snip’

    Aivan tot­ta — pait­si, että vain mur­to-osal­la eläkeläi­sistä on nykyään kansaneläke, vain niil­lä, joil­la ei ole ansioeläkkeitä.

    Vastaa

74. Tiedemies:
    ‘snip’
    Mitä tapah­tu­isi kestävyys­va­jeelle, jos val­tion bud­jet­ti­in menevä mak­su­o­su­us eläkkeistä leikat­taisi­in 600 euroon kuukaudessa? 

    Pikaisen arvion mukaan ei tapah­tu­isi yhtään mitään.

    Val­tion voidaan sanoa rahoit­ta­van vain kansaneläket­tä, jon­ka suu­ru­us on 630,02 euroa eikä senkään rahoi­tus tule val­tion bud­jetista, vaan Kelalta.

    Vastaa

75. Osmo Soin­in­vaara:
    Leskeneläke ei ole vas­taus avioerotilenteeseen.
    Sinän­sä en hyväksy leskeneläket­tä nyky­muo­dos­saan ansioeläkkeis­sä, kos­ka siinä yhtä eläke­mak­sua mak­samal­la on vaku­ut­tanut kak­si henkeä. Kak­si henkeä pitää vaku­ut­taa, mut­ta per­heen sisäisenä jär­jeste­lynä, ei ulkop­uolis­ten kukkarolle menemisenä.

    Leskeneläket­tä joutu­vat eläkey­htiöt pulit­ta­maan vain sel­l­ai­sis­sa tapauk­sis­sa että työikäi­nen henkilö kuolee ja sil­lä leskeneläl­lk­keel­lä joka on n 50% kuolleen henkilön palka­s­ta paikataan per­heen toi­men­tu­loa ettei per­heen tarvitse sos­sun luukulle men­nä. Leskeneläket­tä ei tulisi kenenkään ymmärtää minään liial­lise­na ja turhana aikaa eläneenä etuna.

    Vastaa

76. Paa­vo J: Eikö sama logi­ik­ka päde muutenkin esimerkik­si ero­ta­pauk­si­in (pl. avioe­hdot) jois­sa kotiäi­tiy­den “palk­ka” mitataan itseasi­as­sa miehen men­estyk­sen perus­teel­la – elin­ta­son säi­lymi­nen jne? Mitä outoa tässä on?

    Las­ten­hoitoon ote­tun loman ja ero­ta­pausten välil­lä on ainakin se ero, että avio­erossa aviop­uolisot jaka­vat omia raho­jaan keskenään, mut­ta hoitolomien tapauk­ses­sa jae­taan rahaa kaikkien yhteis­es­tä kas­sas­ta. Rikkaalle hoito­va­paal­la ole­valle mak­set­taisi­in siis muiden raho­ja (tai eläke-etu­ja varas­toon). Jos rikas ei hoito­va­paan aikana mak­sa korkeaa palkkaansa ja eläket­tään vas­taavia korkei­ta eläke­mak­su­ja, hänen eläk­keen­säkään ei tarvitse kas­vaa (muiden kus­tan­nuk­sel­la) mui­ta vas­taavaa “työtä” teke­viä enempää.

    Vastaa

77. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Viisikymp­pisenä eläk­keelle, sen jäl­keen neljäkym­men­tä vuot­ta matkustelua ja loikoilua etelän auringos­sa. Suo­ma­laista utopiaa.

    No ei onnis­tu, kos­ka olen jo tuon iän yli, mut­ta ehkä kuusikymppisenä 🙂
    Aina­han voi tehdä jotain pikku ekstraa 🙂

    Vastaa

78. Mikko Kivi­ran­ta: Nyt pitää ensin päät­tää halu­taanko että van­hat ihmiset elätetään ilman että hei­dän tarvit­see itse repiä elan­toaan jonkun tietyn iän jälkeen.

    Halu­taan, yhteis­vas­tu­ullis­es­ti, myös lapsettomat.

    Jos ela­tus­ta halu­taan, niin vas­toin väit­tämääsi lapset nimeno­maan ovat työvoimaa ja veronmaksajia. 

    Ovat työvoimaa ja veron­mak­sajia, mut­ta tässä roolis­sa lähin­nä yksilöinä yhteiskun­nan palveluk­ses­sa. Tämä ei sul­je pois sitä, että he voivat aut­taa van­hempiaan myös suo­raan. Mut­ta yhteiskun­nalle kerät­tävät verot mak­se­taan yhteiseen kas­saan, ei van­hempi­en kassaan.

    Kehi­tys­mais­sa, jos­sa sys­teemin per­im­mäistä dynami­ikkaa ei ole piilotet­tu tulon­si­ir­tomekanis­mien alle, lapset toimi­vat (“las­ke­taan”) nimeno­maan omien van­hempi­en­sa eduk­si. Van­hu­u­den­tur­va lie­nee kehi­tys­maid­en väestöräjähdyk­sen tärkeimpiä syitä.

    Lapset voivat aut­taa van­hempiaan Suomes­sakin. Suomes­sa van­hu­u­den tur­va tulee kuitenkin pääasi­as­sa eläkkei­den kaut­ta. Lap­sil­isiä voisi ajatel­la val­tion tuke­na yhteis­ten veron­mak­sajien kasvattamiselle.

    Ihan sama perus­mekanis­mi toimii meil­läkin, mut­ta kuvio jää piiloon kos­ka meil­lä on mah­dol­lista erikois­tua: toiset keskit­tyvät lapsen­tekoon, toiset luo­vat vau­raut­ta ja infra­struk­tu­uria myös lapsel­lis­ten käyt­töön. Tot­ta hitossa las­ten van­hempi­en panos pitää “laskea hei­dän eduk­seen” – vaik­ka kokon­aisu­udessa on tietysti mukana muitakin elementtejä.

    Näen las­ten suo­raan van­hempi­en eduk­si tekemän työn ja yhteiskun­nan vero­tuk­sen kaht­e­na eril­lisenä pros­essi­na (omat rahat vs. yhteiset rahat). Ja vaik­ka van­hempia kan­nustet­taisi­in las­ten kas­vat­tamiseen, rikkai­ta ja köy­hiä tulisi kai kan­nus­taa saman ver­ran (vrt. lapsilisät).

    Vastaa

79. Liian van­ha: Samal­la sääde­tään myös mak­sukat­to muiden län­si­maid­en tapaan, joten eläke­jär­jestelmän kannal­ta kyseessä on +-nol­la teko.

    Ei nol­lateko, kos­ka luovu­taan tarpeet­tomas­ta rikkaiden hol­hoamis­es­ta ja korkei­den eläkkei­den maksamisesta.

    Enem­mänkin se ajaa siihen, että eli­it­ti alkaa kan­nat­taa yri­tyk­sen mak­samia “vapaae­hetoisia “eläkkeitä, kuten eläkekat­tomais­sa on käynyt.

    Hyvä että siir­tyy vapaae­htoisek­si. Jo nyt yri­tyk­set tekevät omia eläke­jär­jeste­ly­itään ja eropaket­te­jaan. Niitä ei voi oikein kieltääkään, kum­mas­sakaan mallis­sa. Jos omis­ta­jat halu­a­vat mak­saa liian korkei­ta sum­mia, se on omis­ta­jien hölmöyt­tä (ja/tai sisäpi­irin oveluutta).

    Näis­sä mais­sa ei peruseläk­keel­lä elä kuin kituliaasti

    Onko noiden välil­lä jokin syy-yhteys, joka pakottaisi/ohjaisi Suomen alen­ta­maan alimpia eläkkeitä? Pelkään että Suomen nykyisessä jär­jestelmässä, jos­sa useim­mat saa­vat run­saasti työeläket­tä, on helpom­pi uno­htaa peruseläke/kansaneläke alhaiseksi.

    Vastaa

80. Osmo Soin­in­vaara:
    Aja­tus, että kaikil­la olisi tasaeläke, jnka päälle voi sit­ten itse tai työ­nan­ta­jansa väl­i­tyk­sel­lä kus­tan­taa lisäeläk­keen on aika tarkkaan nykyi­nen eläke­jär­jestelmä, jos­sa kaikil­la on kansaneläke ja sen päälle tulee ansioeläkkeitä. Poikkeuk­se­na tässä olisi vain se, että nykyi­nen työeläke muut­tuisi vapaae­htoisek­si, eikä lisäeläke tietenkään voisi pienen­tää kansaneläket­tä niin kuin ansioeläk­keet nyt pienen­tävät. En ymmär­rä, miten tämä tek­isi eläkkeistä tasa-arvoisempia.

    Suomes­sa “nor­maalieäk­keenä” pide­tään kai koko työikän­sä mata­la­palkkaista 8h-työtä tehneen eläket­tä. Tämän tason ala­puolellekin voi jäädä. Ajatuk­seni oli, että sovit­taisi­in taso, joka halu­taan tar­jo­ta kaikille. Väli­in­putoami­nen tehtäisi­in siis mah­dot­tomak­si. Tasa-arvon olisi tarkoi­tus lisään­tyä tässä mielessä.

    Tasa-arvoa olisi tietenkin myös tilanne, jos­sa kaik­ki saisi­vat saman suu­ruisen eläk­keen. Mik­si val­tion pitäisi varmis­tel­la rikkaiden (mui­ta parem­paa) toimeen­tu­loa, ja toisaal­ta pakot­taa rikkaat mukaan tähän jär­jestelmään? Moni rikas hoitaisi omat asiansa mielu­um­min itse.

    Tasa-arvo voisi lisään­tyä myös niin, että tavikset eivät kus­tan­ta­isi enää rikkaiden ylisu­uria eläkkeitä. En tunne eläke­jär­jestelmäämme niin hyvin, että osaisin ker­toa mis­sä määrin eri desi­ilit tai yksit­täiset tapauk­set hyö­tyvät / tuke­vat toisi­aan. Ehkäpä rikkaat mak­sa­vat aina suh­teessa enem­män kuin saa­vat (??). Köy­hiä arsyt­tää tietenkin jo yksikin tapaus, ja jo mieliku­va siitä, että toisille mak­se­taan enemmän.

    Tärkeitä ero­ja nykyiseen oli­si­vat jär­jestelmän yksinker­tais­t­a­mi­nen, väli­in­putoamis­mah­dol­lisu­u­den pois­t­a­mi­nen (olet­taen että alim­mat eläk­keet ovat nyt alem­pia kuin halu­aisimme niiden ole­van) ja rikkaiden hol­hoamisen loppuminen.

    Vastaa

81. Nim­imerk­ki R yksinker­tais­taa kovasti ja mielestäni virheellisesti:

    1) Työeläkkei­den leskeneläk­keen ehtona ei ole, että kuolleen pitäisi olla työikäi­nen, jot­ta puoliso saisi leskeneläkkeen.

    2) Leskeneläke ei suinkaan ole puo­let kuolleen palka­s­ta vaan puo­let kuolleen eläk­keestä. Käytän­nössä ehkä korkein­taan parikym­men­tä pros­ent­tia kuolleen aikoinaan ansait­semista palkkatuloista.

    Vastaa

82. Sylt­ty:
    “Olen­naista on, että miehen ja naisen eläke pitäisi jakaa siltä osin, kun eläke on ansait­tu avi­o­li­iton aikana.”

    Ihan vas­taavasti olen­naista on, että miesten ja nais­ten eläke­mak­sut eriytetään toi­sis­taan ihan samoil­la perusteil­la. Jos lapset­to­muus on vapaa­matkus­tamista, niin naiseus tuplas­ti pidempine eläke­vu­osi­naan se vas­ta vapaa­matkus­tus­ta onkin. 

    Tai ter­veet elämän­ta­vat. Tai hyvät geen­it. Ihmis­ten jakami­nen keskimäärin pitkään ja keskimäärin lyhy­een elävi­in voidaan tehdä monel­lakin taval­la. En oikein näe mitään syytä, mik­si juuri sukupuoli olisi yhtään sen parem­pi kuin mikään muukaan. Nuore­na kuol­e­vaa naista ei yhtään lohdu­ta se, että keskimäärin naiset elävät miehiä pidem­pään ja toisaal­ta pitkään elävä mies ei eri­tyis­es­ti kär­si siitä, että miehet keskimäärin kuol­e­vat naisia nuorempina. 

    Jos siis joitain halu­aa Suomen eläkesys­tee­mis­sä kut­sua vapaa­matkus­ta­jik­si, niin he ovat “pitkään elävät” sukupuoleen tms. kat­so­mat­ta. He mak­sa­vat elämän­sä aikana sys­teemi­in vähem­män kuin sieltä ulos saa­vat. Onko tämä väärin? En osaa sanoa. Jos eläket­tä ajat­telee vaku­u­tuk­se­na, niin eipä se nyt niin kovin väärin ole. 

    Minus­ta tuo avi­o­li­it­toaikana kerä­tyn eläk­keen jakami­nen on siis eri asia. Vaik­ka tuos­sa yllä käytet­ti­in esimerkissä naista kotona ja miestä töis­sä, niin tietenkään asi­aa ei näin laki­in kirjattaisi.

    Vastaa

83. tcrown: Eläkkeitä ei voi rajoit­taa ilman vas­taavaa rajoi­tus­ta eläke­mak­sui­hin. Lisäk­si perus­tus­lain takaa­ma omis­tu­soikeu­den suo­ja sanoo, että min­un eläke­mak­suni ovat min­un omaisu­ut­tani eikä niitä voi muiden eläkkeisi­in käyt­tää. Lopuk­si, jos ihmiset jou­tu­isi­vat säästämään osan omas­ta eläk­keestään, siitä seu­raisi val­ta­va vai­h­to­taseen ylijäämä.

    Mik­si eläkkeitä pitäisi rajoittaa? 

    Omaisu­u­den­suo­jaa ei eläkkeis­sä ole. Jos kuo­let nuore­na pois, mak­samasi eläke­mak­sut menevät muiden eläkkei­den mak­samiseen, eivät sin­ul­ta jäävään per­in­töpot­ti­in ja vas­taavasti, jos elät van­hak­si, sin­ulle mak­se­taan enem­män eläkkeitä kuin olit työurasi aikana mak­sanut maksuja.

    Mihin tuo vai­h­to­taseen yli­jäämäjut­tu perus­tuu? Ihmiset mak­saisi­vat eläke­mak­su­ja ja nos­taisi­vat eläkkeitä ihan samal­la tavoin kuin tekevät nyky­isinkin, vaik­ka touhu pyörisi siten, että jokainen oikeasti mak­saisi omat eläkkeensä.

    Vastaa

    1. Mihin tuo vai­h­to­taseen yli­jäämäjut­tu perus­tuu? Ihmiset mak­saisi­vat eläke­mak­su­ja ja nos­taisi­vat eläkkeitä ihan samal­la tavoin kuin tekevät nyky­isinkin, vaik­ka touhu pyörisi siten, että jokainen oikeasti mak­saisi omat eläkkeensä.

       Tämä on ihan peruskansan­taloustiedet­tä, jopa iden­ti­teet­ti, joten ei tarvitse väitel­lä edses käyt­täy­tymiso­le­tuk­sista. Vai­h­to­tase voidaan esit­tää myös kansan­talouden eri toim­i­joiden net­tosäästämisenä. Jos koti­taloudet, yri­tyk­set ja julki­nen talous ovat yhteen las­ket­tuna yli­jäämäisiä, vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen ja päin vas­toin. Jos ihmis­ten on mak­set­ta­va eläk­keen­sä etukä­teen, säästet­tävä tuol­lainen vajaa miljoona euroa tilille, tuo merk­it­see val­tavaa pakkosäästämistä ver­rat­tuna nykyiseen ketjukir­jeeseen. Näin tehdään Aasi­as­sa ja se on sekoit­tanut koko maailmantalouden.

       Vastaa

84. Juho Laatu: Suomes­sa “nor­maalieäk­keenä” pide­tään kai koko työikän­sä mata­la­palkkaista 8h-työtä tehneen eläket­tä. Tämän tason ala­puolellekin voi jäädä. Ajatuk­seni oli, että sovit­taisi­in taso, joka halu­taan tar­jo­ta kaikille. Väli­in­putoami­nen tehtäisi­in siis mah­dot­tomak­si. Tasa-arvon olisi tarkoi­tus lisään­tyä tässä mielessä.

    Tasa-arvoa olisi tietenkin myös tilanne, jos­sa kaik­ki saisi­vat saman suu­ruisen eläk­keen. Mik­si val­tion pitäisi varmis­tel­la rikkaiden (mui­ta parem­paa) toimeen­tu­loa, ja toisaal­ta pakot­taa rikkaat mukaan tähän jär­jestelmään? Moni rikas hoitaisi omat asiansa mielu­um­min itse.

    Tasa-arvo voisi lisään­tyä myös niin, että tavikset eivät kus­tan­ta­isi enää rikkaiden ylisu­uria eläkkeitä. En tunne eläke­jär­jestelmäämme niin hyvin, että osaisin ker­toa mis­sä määrin eri desi­ilit tai yksit­täiset tapauk­set hyö­tyvät / tuke­vat toisi­aan. Ehkäpä rikkaat mak­sa­vat aina suh­teessa enem­män kuin saa­vat (??). Köy­hiä arsyt­tää tietenkin jo yksikin tapaus, ja jo mieliku­va siitä, että toisille mak­se­taan enemmän.

    Tärkeitä ero­ja nykyiseen oli­si­vat jär­jestelmän yksinker­tais­t­a­mi­nen, väli­in­putoamis­mah­dol­lisu­u­den pois­t­a­mi­nen (olet­taen että alim­mat eläk­keet ovat nyt alem­pia kuin halu­aisimme niiden ole­van) ja rikkaiden hol­hoamisen loppuminen.

    Varakkaat saavt nytkin pääosan eläk­keestään yri­tys­ten mak­samista lisäeläkkeistä, eivät siis lak­isääteis­es­tä eläkejärjestelmästä.

    Nykyi­nen lak­isääteis­es­tä eläke­jär­jestelmästä hyö­tyvät keskituloiset

    Keskimääräi­nen eläke 2012 oli 1415 euroa 

    Ja yli 3200 euron eläket­tä saavien määrä n 7 % eläkeläisistä

    Kansan­talouden rasituk­sen kannal­ta on sama ovatko eläk­keet lak­isääteisiä vai vapaae­htoisia, itse asi­as­sa sääste­tyt rajoit­ta­vat kasvua ja lisäävät työt­tömyyt­tä, sil­lä sijoituk­set hajaute­taan ja koti­maa­han investoin­neik­si pää­tyy vain mur­to-osa säästöistä.

    Lisäk­si säästämi­nen muo­dostaa jät­ti­ra­has­to­ja, jois­sa riskit ovat suuria.

    ja USA:kin, jos­sa on pyrit­ty henkilöko­htaisi­in eläk­er­a­has­toi­hin niin eläke­mak­sut ovat lop­ul­ta kaatuneet työ­nan­ta­jien mak­set­tavak­si työe­htosopimusten ja sopim­sukäytän­nön kaut­ta eli eläkkeistä on muo­dos­tunut de-fac­to-vero, jota työ­nanat­ja ei voi yksipuolis­es­ti lopettaa

    Lisäk­si kat­tavu­us on vain n 50 % , eläke pieni, mak­sut korkeat ja kansaneläke korkea

    Vastaa

85. Tuol­la tri Wat­so­nia hehkuteltaes­sa, uno­h­tui täysin se, mitä yhteiskun­nal­lisia seu­rauk­sia on sil­lä, kun ikää ja elämää pian oikeasti todel­la pystytäänkin piden­tämään. Keinosy­dän on jo ole­mas­sa ja toimii. Mitä jos kaik­ki tarvit­se­vat halu­aisi­vatkin sel­l­aisen? Se sopii juuri Wat­sonin selitet­täväk­si, mik­si sinä et nyt vaan voi saa­da sel­l­aista, vaik­ka ei sille mitään teknistä estet­tä olekaan.
    Kus­to­moitu­jen varaosien kas­vat­ta­mi­nen kan­ta­soluista? Onnis­tuu sinän­sä, mut­ta sinä et saa. Mik­si tuo sai, mut­ta en minä?
    Mah­dolli­nen eli­naikaodote 120 vuot­ta, mut­ta ei kaikille? Miten ihmiset reagoi­vat. Täy­delli­nen kuolemat­to­muuskaan ei enää kuu­lu pelkkään sci­ence fic­tioni­in. Sel­l­ainen ihmi­nen ei olisi vielä immuu­ni fyy­siselle murskaamiselle. Kauanko he pysy­i­sivät hengis­sä ennenkuin raivos­tuneet mas­sat tap­paisi­vat hei­dät silka­s­ta kateud­es­ta? Uskaltaisi­vatko he liikkua ja tehdä yhtään mitään? Onnet­to­muus­riskien käsit­te­ly mullis­tu­isi ihan täysin. Mitä eläke­jär­jestelmä tekee sil­loin, kun elin­vu­osia on luvas­sa joku 120 vuot­ta, mut­ta toimelias­ta nuoru­ut­ta edelleen vain se 60–70 vuotta?

    Vastaa

86. Korkein­ta eläket­tä saa­vat val­tion ja kun­tien virkamiehet n, 1800–1450 euroa kuussa. 

    Yksi­tyisen sek­torin eläket­tä saavien eläke jää 1420 euroon.

    Niin­pä julkisen sek­torin mak­samat eläk­keet eli verovaroin rahoitet­ta­vat eläkket ovat liki 50 % kokonaiseläkemenosta.

    Vastaa

87. Samuli Saarel­ma: Mik­si eläkkeitä pitäisi rajoittaa? 

    Omaisu­u­den­suo­jaa ei eläkkeis­sä ole. Jos kuo­let nuore­na pois, mak­samasi eläke­mak­sut menevät muiden eläkkei­den mak­samiseen, eivät sin­ul­ta jäävään per­in­töpot­ti­in ja vas­taavasti, jos elät van­hak­si, sin­ulle mak­se­taan enem­män eläkkeitä kuin olit työurasi aikana mak­sanut maksuja.

    Mihin tuo vai­h­to­taseen yli­jäämäjut­tu perus­tuu? Ihmiset mak­saisi­vat eläke­mak­su­ja ja nos­taisi­vat eläkkeitä ihan samal­la tavoin kuin tekevät nyky­isinkin, vaik­ka touhu pyörisi siten, että jokainen oikeasti mak­saisi omat eläkkeensä.

    En minä väit­tänyt että minä noi­ta argu­ment­te­ja ymmärtäisin.

    Osmo Soin­in­vaara: Tämä on ihan peruskansan­taloustiedet­tä, jopa iden­ti­teet­ti, joten ei tarvitse väitel­lä edses käyt­täy­tymiso­le­tuk­sista. Vai­h­to­tase voidaan esit­tää myös kansan­talouden eri toim­i­joiden net­tosäästämisenä. Jos koti­taloudet, yri­tyk­set ja julki­nen talous ovat yhteen las­ket­tuna yli­jäämäisiä, vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen ja päin vastoin.

    En kyl­lä ymmär­rä tuo­ta iden­ti­teet­tiä, että tuon säästämisen pitää men­nä ulko­maille. parikymp­piset otta­vat velkaa kuuskymp­pisiltä ja mak­sa­vat sitä muu­ta­man kymmene vuot­ta pois. Ja viiskymp­piset sijoit­ta­vat parikymp­pis­ten pelin­väsääjien IPO:on. Mihin niitä ulko­mai­ta tarvitaan?

    Isom­pi ongel­ma tulee siitä, jos ne parikymp­piset joku päivä kek­sivät, että velan otta­mi­nen on oikeas­t­aan tyh­mä jut­tu ja pelin­väsääjätkin pyörit­tävät fir­maansa ilman ulkop­uolista pääo­maa. Eläke­jär­jestelmien lisäk­si liemeen joutuu koko talousjär­jestelmä, joka ei osaa (halua) tuot­taa negati­ivisia reaalikorkoja. 

    Ja korostet­takoon vielä, että en ole koskaan (tai ainakaan pitkään aikaan) ehdot­tanut täysin yksi­tyiseen säästämiseen perus­tu­vaa eläke­jär­jestelmää, vaan yhdis­telmää, mis­sä eläk­keen peru­sosa (kut­su­taan sitä sit­ten kansaneläk­keek­si tai vaik­ka ikään­tynei­den perus­tu­lok­si) on täysin rahas­toima­ton­ta yhteiskun­nan rahoit­ta­maa sosi­aal­i­tur­vaa. Ja kaikille samankokoinen. Jos tuo­hon päälle halu­aa jotain, saa säästää itse. 

    Catili­na: Mitä eläke­jär­jestelmä tekee sil­loin, kun elin­vu­osia on luvas­sa joku 120 vuot­ta, mut­ta toimelias­ta nuoru­ut­ta edelleen vain se 60–70 vuotta?

    Hajoaa. Joko sivistyneesti tai vähem­män sivistyneesti.

    Vastaa

88. Liian van­ha:
    Korkein­ta eläket­tä saa­vat val­tion ja kun­tien virkamiehet n, 1800–1450 euroakuussa. 

    Yksi­tyisen sek­torin eläket­tä saavien eläke jää 1420 euroon.

    Niin­pä julkisen sek­torin mak­samat eläk­keet eli verovaroin rahoitet­ta­vat eläkket ovat liki 50 % kokonaiseläkemenosta.

    No eipä ole, kyl­lä yksi­tyi­nen sek­tori on sen­tään huo­mat­tavasti julk­ista sek­to­ria suurem­pi. Julki­nen sek­tori on vain noin 20% työvoimasta.

    Vastaa

89. Liian van­ha: Varakkaat saavt nytkin pääosan eläk­keestään yri­tys­ten mak­samista lisäeläkkeistä, eivät siis lak­isääteis­es­tä eläkejärjestelmästä.

    Halusin ottaa kan­taa siihen, miten lakisääteiset/pakolliset eläke­jär­jeste­lyt toimi­vat. Tämän ulkop­uolel­la ihmiset ja yri­tyk­set voivat vapaasti toteut­taa eri­laisia järjestelyitä.

    Mielip­i­teeni fir­mo­jen johta­jilleen vapaae­htois­es­ti jär­jestämistä eläkkeistä on kuitekin se, että ne näyt­tävät usein sisältävän her­rak­er­hon keskenäisen palk­itsmisen näköisiä ele­ment­te­jä, jot­ka eivä aina vält­tämät­tä ole yri­tyk­sen omis­ta­jien edun mukaisia.

    Nykyi­nen lak­isääteis­es­tä eläke­jär­jestelmästä hyö­tyvät keskituloiset

    Keskimääräi­nen eläke 2012 oli 1415 euroa 

    Ja yli 3200 euron eläket­tä saavien määrä n 7 % eläkeläisistä

    Tiedätkö mikä on nykyään alin mah­dolli­nen eläke? Tämä voisi ker­toa jotain uud­is­tuk­sen tarpeellisuudesta.

    Kansan­talouden rasituk­sen kannal­ta on sama ovatko eläk­keet lak­isääteisiä vai vapaae­htoisia, itse asi­as­sa sääste­tyt rajoit­ta­vat kasvua ja lisäävät työt­tömyyt­tä, sil­lä sijoituk­set hajaute­taan ja koti­maa­han investoin­neik­si pää­tyy vain mur­to-osa säästöistä.

    Lisäk­si säästämi­nen muo­dostaa jät­ti­ra­has­to­ja, jois­sa riskit ovat suuria.

    Minus­ta se on ok, että val­tio mak­sat­taa eläk­keet osin nyky­isil­lä veron­mak­sajil­la, ja osin rahas­toimal­la. Näin saadaan mukaan kum­mankin mallin etuja.

    Yksi­tyiset voisi­vat säästää enem­mänkin. Minus­ta kansan­talout­ta ei tarvitse kiihdyt­tää niin mak­si­maalis­es­ti, että vauras­tu­mi­nen jätet­täisi­in kokon­aan pois. Parem­pi jos Suo­ma­laiset omis­ta­vat Suomen ja palan ulko­mai­ta, kuin että suo­ma­laiset ovat vain työn­tek­i­jöitä ulko­mais­ten omis­ta­mas­sa Suomes­sa. Myös yksilöi­den kannal­ta jonk­i­nasteinen varakku­us tar­joaa perusturvallissuutta.

    ja USA:kin, jos­sa on pyrit­ty henkilöko­htaisi­in eläk­er­a­has­toi­hin niin eläke­mak­sut ovat lop­ul­ta kaatuneet työ­nan­ta­jien mak­set­tavak­si työe­htosopimusten ja sopim­sukäytän­nön kaut­ta eli eläkkeistä on muo­dos­tunut de-fac­to-vero, jota työ­nanat­ja ei voi yksipuolis­es­ti lopettaa

    Kaukaa kat­soen USA:n tilanne näyt­tää siltä, että kos­ka val­tio ei tar­joa Pohjo­is­maid­en tapaan vah­vaa “ilmaista” tur­vaverkkoa, hyvä­tu­loiset kansalaiste halu­a­vat tuol­laisen verkon kuitenkin, ja joutu­vat han­kki­maan se muual­ta (mm. vaku­u­tuk­set sairauk­sien var­al­ta). On luon­te­vaa, että hei­dän jär­jeste­ly­taakkaansa helpote­taan niin, että yri­tyk­set jär­jestävät noi­ta palvelui­ta heille.

    Ehdot­ta­mas­sani mallis­sa pohjo­is­mainen tur­vaverkko olisi edelleen ole­mas­sa, joten mitään suur­ta tarvet­ta tuol­laisille jäär­jestey­ille ei olsisi. Toki työ­nan­ta­jatkin voisi­vat niitä tar­jo­ta, mut­ta jok­seenkin yhtä vai­vat­tomasti (ja omin ehdoin, ilman sitou­tu­mista nykyisen työ­nan­ta­jan jär­jeste­ly­i­hin) lisäeläk­keen (mielel­lään val­tion ohjeis­tuk­sen mukaisen) saisi myös kävelemäl­lä itse jonkun niitä myyvän yri­tyk­sen paikalliseen konttoriin.

    Lisäk­si kat­tavu­us on vain n 50 % , eläke pieni, mak­sut korkeat ja kansaneläke korkea

    Vastaa

90. Juho Laatu: Suomes­sa “nor­maalieäk­keenä” pide­tään kai koko työikän­sä mata­la­palkkaista 8h-työtä tehneen eläket­tä. Tämän tason ala­puolellekin voi jäädä. Ajatuk­seni oli, että sovit­taisi­in taso, joka halu­taan tar­jo­ta kaikille. Väli­in­putoami­nen tehtäisi­in siis mah­dot­tomak­si. Tasa-arvon olisi tarkoi­tus lisään­tyä tässä mielessä.
    ‘snip’

    Hyvä aja­tus — ja juuri niin Kepun aja­ma ja toteut­ta­ma taku­ueläke toimii! Jo nyt.

    Vastaa

91. Osmo Soin­in­vaara: Jos ihmis­ten on mak­set­ta­va eläk­keen­sä etukä­teen, säästet­tävä tuol­lainen vajaa miljoona euroa tilille, tuo merk­it­see val­tavaa pakkosäästämistä ver­rat­tuna nykyiseen ketjukirjeeseen.

    Onko yksi­ty­ishenkilöi­den säästämi­nen pahas­ta? Eikö se raha ole sit­ten käytet­tävis­sä investoin­tei­hin ym. Vuosia sit­ten Suomes­sa hal­li­tus esit­ti ukaasin, että kansalais­ten pitää säästää, tai muuten ote­taan rahaa säästöön pakolla;)

    Vastaa

    1. Liialli­nen säästämi­nen on pahas­ta kansan­talouden tasolla.
       Et tai­da ymmärtää, kuin­ka val­tavia pääo­mia rahas­toi­va aläkesäästämi­nen vaatii, run­saat puoli miljoon­aa euroa vaku­utet­tua kohden.

       Vastaa

92. Catili­na:
    Mitä eläke­jär­jestelmä tekee sil­loin, kun elin­vu­osia on luvas­sa joku 120 vuot­ta, mut­ta toimelias­ta nuoru­ut­ta edelleen vain se 60–70 vuotta?

    Eipä tuo juurikaan eroa siitä, että nyt elin­vu­osia on odotet­tavis­sa se 90 vuot­ta, pait­si niille muu­ta­malle sadal­letuhan­nelle alkoholistille.

    Jos ajatel­laan, että 60 vuo­ti­aana eläk­keelle ja 90 vuo­ti­aana hau­taan. Niin se on 30*12*1600 euroa per eläkeläi­nen, joka tekee 576 000 euroa eläkeläistä kohden.

    Kuin­ka pitkään yhden keskiver­to työn­tek­i­jän täy­tyy tehdä töitä, jot­ta tuo sum­ma kart­tuu (vaik­ka ei sitä sum­maa toki ker­ral­la makseta)?

    Nyt kun vielä heit­etään yhtälöön se fak­ta, että mei­dän nuorem­pi­en ikälu­okkien koko on puo­let siitä mitä nämä suuret ikälu­okat ovat, niin on päivän selvää ettei jär­jestelmä tule kestämään.

    Nyt meil­lä on puoli­toista miljoon­aa eläkeläistä, joista suurin osa tulee naut­ti­maan noin puoli miljoon­aa euroa eläk­keen­sä aikana eläkettä.

    Oikeas­t­aan eläke­jär­jestelmän ain­oa toi­vo on se, että suuret ikälu­okat kosteana sukupol­ve­na ryyp­päävät itsen­sä hau­taan ennen aikaisesti.

    Vastaa

93. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Nyt meil­lä on puoli­toista miljoon­aa eläkeläistä, joista suurin osa tulee naut­ti­maan noin puoli miljoon­aa euroa eläk­keen­sä aikana eläkettä.

    Pitää ihan laina­ta itseäni. 

    Irakin sota mak­soi yli 1000 mil­jar­dia euroa 10 vuodessa Yhdys­val­loille. Eli reilut 100 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Nyt meil­lä on eläke­jär­jestelmä, joka kus­tan­taa 24 mil­jar­dia euroa vuodessa. Samal­la tahdil­la se mak­saa 240 mil­jar­dia 10 vuodessa.

    Suomes­sa mak­se­taan siis eläkkeitä neljä­sosan ver­ran siitä, mitä Irakin sota mak­soi Yhdys­val­loille. Super­val­lan karkeasti noin 15 000 mil­jardin euron brut­tokansan­tuot­teesta tämän sum­man mak­sami­nen ei ole pahakaan, mut­ta Suomen brut­tokansan­tuote on vain 250 mil­jar­dia euroa vuodessa. 

    Joka tapauk­ses­sa kus­tan­nus seu­raavalle 20 vuodelle on yli 450 mil­jar­dia euroa.

    Kaik­ki tämä pitäisi ammen­taa 150 mil­jardin euron rahas­tos­ta ja jatkos­sa vuosit­tain vähenevistä eläke­mak­su­ista (ellei korote­ta) ja Kelalta.

    5 pros­entin tuot­to 150 mil­jardin euron sum­mas­ta on 7,5 mil­jar­dia. 5 pros­entin tuot­to tänä päivänä on kova.

    Vastaa

94. Osmo Soin­in­vaara:
    Liialli­nen säästämi­nen on pahas­ta kansan­talouden tasolla.
    Et tai­da ymmärtää, kuin­ka val­tavia pääo­mia rahas­toi­va aläkesäästämi­nen vaatii, run­saat puoli miljoon­aa euroa vaku­utet­tua kohden.

    Kansan­talouden tasol­la nuo säästöt ovat toki käytet­tävis­sä investoin­tei­hin, eivät ne mis­sään pankki­tileil­lä makaa, vaan ne sijoite­taan — vaik­ka ne oli­si­vatkin vain säästäjän pankkitilillä.

    Vastaa

    1. Kansan­talouden tasol­la nuo säästöt ovat toki käytet­tävis­sä investoin­tei­hin, eivät ne mis­sään pankki­tileil­lä makaa, vaan ne sijoite­taan – vaik­ka ne oli­si­vatkin vain säästäjän pankkitilillä.

       Siis haloo! Ei talous toi­mi enää noin, ei ole toimin­uyt pitkään aikaan.
       Ylimääräi­nen rahan­tar­jon­ta ei syn­nytä investoin­te­ja, kos­ka rahaa saa nytkin vakuuk­sia vas­taan investoin­tei­hin kuin­ka paljn vain ja hal­val­la. Jos Suo­ma­laiset pan­naan säästämään muu­ta­ma mil­jar­di vuodessa enem­män, se ei lisää investoin­te­ja muu­ta­mal­la mil­jardil­la vaan syn­nyt­tää val­ta­van vai­h­to­tasen ylijäämän.

       Vastaa

95. “Tiedätkö mikä on nykyään alin mah­dolli­nen eläke? Tämä voisi ker­toa jotain uud­is­tuk­sen tarpeellisuudesta.”

    Taitaa olla 10 euroa, sen pienem­piä ei makseta.

    Kansaneläke on asum­is­pe­rus­tainen ja eläke riip­puu ajas­ta, jon­ka on asunut maassa.

    Niin­pä lyhyen aikaa maas­sa asunut Suomen tai ulko­maan kansalainen ei enempää/vähempää saa

    Vastaa

96. Osmo Soin­in­vaara: Siis haloo! Ei talous toi­mi enää noin, ei ole toimin­ut pitkään aikaan.
    Ylimääräi­nen rahan­tar­jon­ta ei syn­nytä investoin­te­ja, kos­ka rahaa saa nytkin vakuuk­sia vas­taan investoin­tei­hin kuin­ka paljon vain ja halvalla.
    ‘snip’

    Siltähän se tosi­aan näyt­tää — mitä siis ovat puheet pääo­maköy­hyy­destä tai Kepun esi­tys investointirahastosta?

    Vastaa

    1. Kepu esit­tää, että val­tio menee osakkaak­si yri­tyk­si­in, ei siis anna lainaa.

       Vastaa

97. Liian van­ha:
    “Tiedätkö mikä on nykyään alin mah­dolli­nen eläke? Tämä voisi ker­toa jotain uud­is­tuk­sen tarpeellisuudesta.”

    Taitaa olla 10 euroa, sen pienem­piä ei makseta.

    Kansaneläke on asum­is­pe­rus­tainen ja eläke riip­puu ajas­ta, jon­ka on asunut maassa.

    Niin­pä lyhyen aikaa maas­sa asunut Suomen tai ulko­maan kansalainen ei enempää/vähempää saa 

    Taku­ueläke näyt­täisi ole­van nyt 743,38 €/kk.

    Vastaa

98. Osmo Soin­in­vaara: Tämä on ihan peruskansan­taloustiedet­tä, jopa iden­ti­teet­ti, joten ei tarvitse väitel­lä edses käyt­täy­tymiso­le­tuk­sista. Vai­h­to­tase voidaan esit­tää myös kansan­talouden eri toim­i­joiden net­tosäästämisenä. Jos koti­taloudet, yri­tyk­set ja julki­nen talous ovat yhteen las­ket­tuna yli­jäämäisiä, vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen ja päin vas­toin. Jos ihmis­ten on mak­set­ta­va eläk­keen­sä etukä­teen, säästet­tävä tuol­lainen vajaa miljoona euroa tilille, tuo merk­it­see val­tavaa pakkosäästämistä ver­rat­tuna nykyiseen ketjukir­jeeseen. Näin tehdään Aasi­as­sa ja se on sekoit­tanut koko maailmantalouden. 

    Tuo päte­nee, jos ikälu­okat ovat eri kokoisia (jokainen uusi ikälu­ok­ka on edel­listä suurem­pi). Jos ne ovat samankokoisia, en edelleenkään näe, miten tas­apain­oti­las­sa tässä seu­raisi mitään net­tosäästämistä. Van­hu­useläk­keel­lä ole­vat kulut­ta­vat säästöjään ja työiässä ole­vat net­tosäästävät. Jos kansan­talout­ta ajat­telee mus­tana laatikkona, tämä ei näy ulospäin yhtään eri­laise­na rahavir­tana kuin nykysys­tee­mi, jos­sa työiässä ole­vat anta­vat ne eläk­er­a­hansa vanhuksille. 

    Siinä olet oike­as­sa, että jos nyt siir­ryt­täisi­in siihen, että nykyi­nen sukupolvi sekää mak­saa nyt eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet että sen päälle vielä säästävät omansa, niin tästä seu­raisi tosi­aan net­tosäästämistä, joka olisi mah­dol­lista vain vai­h­to­taseen yli­jäämän oloissa. 

    Tuo Aasian touhu ei johdu siitä, että siel­lä on rahas­toi­va sys­tee­mi käytössä, vaan juuri tästä tran­si­ti­oti­lanteesta. Siel­lä nyt työiässä ole­vat ovat alka­neet säästää omia eläkkeitään ja tämän päälle sit­ten huole­hti­vat niistä van­hem­mis­taan van­hal­la tavoin, eli elät­tävät heitä suo­raan. Tämä tosi­aan ei ole mah­dol­lista ilman vai­h­to­taseen yli­jäämää, mut­ta tämä on tran­si­ti­oti­lanteen ongel­ma. Kun he jäävät eläk­keelle, tilanne tasoit­tuu, kos­ka heitä seu­raa­van pol­ven ei enää tarvitse huole­htia hei­dän elättämisestään.

    Vastaa

    1. Tuo päte­nee, jos ikälu­okat ovat eri kokoisia (jokainen uusi ikälu­ok­ka on edel­listä suurem­pi). Jos ne ovat samankokoisia, en edelleenkään näe, miten tas­apain­oti­las­sa tässä seu­raisi mitään nettosäästämistä. 

       Ikälu­okkien koko­eroa suurem­pi ero syn­tyy siitä, että eläk­keet seu­raa­vat pääasi­as­sa ansio­ta­soin­dek­siä. Jos mak­set­taisi­in eläk­keet itse, sil­loin 60-luvul­la tehdys­tä tylöstä ansait­see 60-luvun tulota­son mukaista eläkettä.
       Saman­lainen tran­si­ti­oti­lanne meil­läkin syn­ty­isi, jos tästä eteen­päin siir­ryt­täisi­in täysin rahas­toivaan eläke­jär­jestelmään. Jonkun­han pitäisi mak­saa jo nyt ansaitut ja mak­sus­sa ole­vat eläk­keet. Vai ajat­telitko yksin­er­tais­es­ti mitätöidä nykyiset eläkeoikeudet kerralla?

       Vastaa

99. Osmo Soin­in­vaara: Siis haloo! Ei talous toi­mi enää noin, ei ole toimin­uyt pitkään aikaan.
    Ylimääräi­nen rahan­tar­jon­ta ei syn­nytä investoin­te­ja, kos­ka rahaa saa nytkin vakuuk­sia vas­taan investoin­tei­hin kuin­ka paljn vain ja hal­val­la. Jos Suo­ma­laiset pan­naan säästämään muu­ta­ma mil­jar­di vuodessa enem­män, se ei lisää investoin­te­ja muu­ta­mal­la mil­jardil­la vaan syn­nyt­tää val­ta­van vai­h­to­tasen ylijäämän.

    Miten tässä syn­ty­isi lisää säästämistä, jos nykyi­nen TEL-säästämi­nen lopetet­taisi­in ja jokainen säästäisi oman eläk­keen­sä itse?

    Vastaa

    1. Miten tässä syn­ty­isi lisää säästämistä, jos nykyi­nen TEL-säästämi­nen lopetet­taisi­in ja jokainen säästäisi oman eläk­keen­sä itse?

       Sil­lä, että nykyi­nen TEL-säästämi­nen ei riitä alku­unkaan kat­ta­maan eläkkeitä, vaan eläkkei­den rahoi­tus perus­tuu jär­jestelmän pakol­lisu­u­teen ja siihen, että seu­raa­va sukupolvi mak­saa palka­s­taan eläk­keet edel­liselle. Jos jokainen säästää yksilöl­lis­es­ti oman eläk­keen­sä, se pitää todel­lakin säästää ennen eläk­keel­lä jäämistä itse kokon­aan, kos­ka ei ole sitä jotain toista, joka osal­lis­tuu mak­su­un tämän ketjukir­jeen peri­aat­teen mukaises­ti. Lisäk­si siir­tymä­vai­heeseen liit­tyy se ongel­ma, kuka lunas­taa ne lupauk­set, joi­ta tähän men­nessä on annet­tu nyky­isille eläkeläisille ja kaikille niille, jot­ka ovat jo “ansain­neet” eläket­tä, ilman että tuo­ta lupaus­ta on rahoitet­tu mihinkään.

       Vastaa

100. Osmo Soin­in­vaara: Siis haloo! Ei talous toi­mi enää noin, ei ole toimin­uyt pitkään aikaan.
     Ylimääräi­nen rahan­tar­jon­ta ei syn­nytä investoin­te­ja, kos­ka rahaa saa nytkin vakuuk­sia vas­taan investoin­tei­hin kuin­ka paljn vain ja hal­val­la. Jos Suo­ma­laiset pan­naan säästämään muu­ta­ma mil­jar­di vuodessa enem­män, se ei lisää investoin­te­ja muu­ta­mal­la mil­jardil­la vaan syn­nyt­tää val­ta­van vai­h­to­tasen ylijäämän. 

     Olet ihan oike­as­sa sen suh­teen, että jos kansalaiset net­tomääräis­es­ti kulut­ta­vat vähem­män kuin tuot­ta­vat, niin tästä seu­raa vai­h­to­taseen yli­jäämä. Minä kuitenkin kri­ti­soin sitä, että tuo kulu­tuk­sen ja tuotan­non epä­suh­ta riip­puisi siitä, miten eläkesys­tee­mi on organ­isoitu. Se riip­puu eläkesys­teemin luon­teesta siinä vai­heessa, kun eläkesys­tee­mi käyn­nis­tetään tai muute­taan, mut­ta tas­apain­oti­las­sa ei rahas­toi­va eläkesys­tee­mi vaa­di yhtään sen suurem­paa vai­h­to­taseen yli­jäämää kuin ponzi-systeemikään. 

     Jos muu­tos tehdään pitkäl­lä aikavälil­lä, ei tuo­ta yli­jäämää toden­näköis­es­ti edes huo­mat­taisi tai se hukkuisi siihen, miten vai­h­to­tase vai­htelee muutenkin vuodes­ta toiseen.

     Vastaa

101. Kak­si huomio­ta: Ensik­si: Jos avi­o­li­iton aikainen eläke­tur­va jae­taan puolisoiden kesken (niin kuin Sak­sas­sa), voidaan leskeneläke pois­taa, ei ennen. Nythän lesken eläke kor­vaa kotiäidin puut­tuvas­ta eläke­tur­vas­ta osan niil­lä naisil­la, jot­ka sitä saavat.
     Toisek­si: Kaik­il­ta työ­nan­ta­jil­ta pitää pois­taa se rasite, että työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan tekemät­tömästä työstä, ja naisille miehiä enem­män. Eli kaik­ki sairasa­jan palk­ka on mak­set­ta­va KELA:sta ja kaik­ki per­he­vap­aakus­tan­nuk­set samoin KELA:sta. Lisäk­si kaik­ki loma­lain ylit­tävät lomat on poistettava.
     Vain näin nais­ten työ­nan­ta­jat saadaan samalle viivalle kuin miesten työ­nan­ta­jat. Muut jär­jeste­lyt ovat piperte­lyä, jot­ka eivät auta siihen varsi­naiseen pul­maan, että naiset ovat enem­män aikaa pal­ka­llisel­la vapaal­la kuin miehet. Nais­ten pal­ka­lli­nen työssäoloaste on noin viisi pros­ent­tiyk­sikköä miehiä alem­pi. Niin kauan kun siihen ei puu­tu­ta koval­la kädel­lä, naisia ei kukaan järkevä työ­nan­ta­ja palkkaa, jos vain voi saa­da suun­nilleen yhtä pätevän miehen.

     Vastaa

102. Juho Laatu: Väestöä on jo liikaakin, joten las­ten tekoa ei kan­na­ta tukea kuin sen ver­ran, että kaikil­la on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisu­us han­kkia lapsia.

     Suomes­sa ei ole liikaa väkeä, vaan nais­ten eläkkei­den mak­sajista tääl­lä on kova pula. Nythän myös Suomen miesten eläkeikää ollaan nos­ta­mas­sa, vaik­ka miesten mak­samat eläke­mak­sut kyl­lä riit­tävät miesten nyky­ta­soisi­in eläkkeisi­in nykyisel­lä eläkeiällä. 

     Siitä taas ei ole Suomen eläke­jär­jestelmälle pien­in­takään apua, että jos­sain kehi­tys­maas­sa on yli­tar­jon­taa koulut­ta­mat­tomas­ta ja ammat­ti­taidot­tomas­ta väestöstä.

     Vastaa

103. Osmo Soin­in­vaara: Ikälu­okkien koko­eroa suurem­pi ero syn­tyy siitä, että eläk­keet seu­raa­vat pääasi­as­sa ansio­ta­soin­dek­siä. Jos mak­set­taisi­in eläk­keet itse, sil­loin 60-luvul­la tehdys­tä tylöstä ansait­see 60-luvun tulota­son mukaista eläkettä.

     Otatko tässä nyt huomioon korkoa korolle ilmiön? Eli tietenkään (toisin kuin väi­tit) eivät ne rahat mis­sään mata­lako­rkoisel­la pankki­tilil­lä makaa, vaan ne sijoite­taan tuot­tavasti ja yleen­sä ei pitäisi olla mitenkään eri­tyisen vaikeaa lyödä sijoi­tusten tuo­tol­la inflaa­tio­ta. 60-luvul­la tehdys­tä työstä säästet­ty­jen ja sijoitet­tu­jen eläke­mak­su­jen pitäisi vuon­na 2014 olla moninker­tais­tunei­ta. Vaivaisel­la 5%:n reaa­liko­rol­la 45:n vuo­den säästöai­ka yhdek­sänker­tais­taa pääo­man. En tiedä, ovatko palkat nousseet tuo­ta vauh­tia. Oikeas­t­aan palkko­jen ja eläkkei­den ei pitäisikään seu­ra­ta toisiaan. 

     Saman­lainen tran­si­ti­oti­lanne meil­läkin syn­ty­isi, jos tästä eteen­päin siir­ryt­täisi­in täysin rahas­toivaan eläke­jär­jestelmään. Jonkun­han pitäisi mak­saa jo nyt ansaitut ja mak­sus­sa ole­vat eläk­keet. Vai ajat­telitko yksin­er­tais­es­ti mitätöidä nykyiset eläkeoikeudet kerralla? 

     Ok, eli siis todel­lakin puhuit tuos­ta tran­si­tioa­jan ongel­mas­ta, et siitä, että rahas­toi­va sys­tee­mi olisi luon­teeltaan jotenkin vai­h­to­taseen yli­jäämää vaa­ti­va ver­rat­tuna ponzi-sys­teemi­in. Sen puolen miljoo­nan potin keräämi­nen ei vaa­di mitään eri­ty­istä säästämistä. Se tietenkin vaatii, jos samaan aikaan pitää mak­saa van­hempi­en sukupolvien eläkkeet.

     Olet ihan oike­as­sa, että tran­si­tion aikana tarvit­taisi­in tosi­aan vai­h­to­taseen yli­jäämiä tai sit­ten eläkkei­den leikkauk­sia. Oma vai­h­toe­htoni löy­ty­isi jostain noiden väli­maas­tos­ta ja ennen kaikkea pitkäl­lä siir­tymisa­jal­la toteutet­tuna, jot­tei touhu tule kellekään yhtäkkisenä yllä­tyk­senä. Eli lyötäisi­in suun­nilleen koko kansan yhteisel­lä sopimuk­sel­la lukkoon se, että pidem­mäl­lä aikavälil­lä siir­ry­tään rahas­toivaan sys­teemi­in. Sit­ten alet­taisi­in vähitellen laskea sitä, mitä nykysys­teemistä voi nos­taa ulos, ja sitä, paljonko sinne pitää mak­saa. Ihan tyhjästähän ei lähdet­täisi liik­keelle, kos­ka nyky­isil­lä eläk­er­a­has­toil­la on jo pääomaa.

     Vastaa

     1. Vaivaisel­la 5%:n reaa­liko­rol­la 45:n vuo­den säästöai­ka yhdek­sänker­tais­taa pääoman.

        Kek­si nyt jokin tur­vaa­va tapa sijoit­taa rahaa niin, että siitä saa viiden pros­entin reaa­liko­ron ilman riskiä.

        Vastaa

104. Osmo Soin­in­vaara: Lisäk­si siir­tymä­vai­heeseen liit­tyy se ongel­ma, kuka lunas­taa ne lupauk­set, joi­ta tähän men­nessä on annet­tu nyky­isille eläkeläisille ja kaikille niille, jot­ka ovat jo “ansain­neet” eläket­tä, ilman että tuo­ta lupaus­ta on rahoitet­tu mihinkään.

     Niin­pä. On poli­it­tis­es­ti aina paljon helpom­paa antaa ihmisille etuuk­sia, jot­ka eivät heille oikeas­t­aan kuu­lu. Suomen sys­teemiä pystyyn pan­taes­sa on siel­lä alku­vai­heessa pitänyt olla ihmisiä, jot­ka mak­soi­vat sys­teemi­in paljon vähem­män kuin sieltä nos­ti­vat (vaik­ka otet­taisi­in eläk­er­a­has­to­jen sijoi­tusten tuot­to huomioon). Tämä poruk­ka on tämän ponzi-sys­teemin voit­ta­ja, jos siitä joskus luovuttaisiin. 

     Peri­aat­teessa minus­ta siir­tymä­vai­heen tuskan voisi jakaa tasan koko (edelleen elos­sa ole­van) väestön kesken. Eläkkeitä leikat­taisi­in, mut­ta ei nol­laan, vaan nuoret sukupol­vet edelleen mak­saisi­vat van­hempi­en eläkkeitä sen päälle, että säästäi­sivät omi­aan. Täl­löin kukaan nyt elävä ei olisi sen puoleen saa­ja- kuin mak­sa­japuolel­lakaan. Hau­das­sa jo ole­vat täy­den eläk­keen nos­ta­neet tietenkin nau­raisi­vat partaansa.

     Vastaa

105. Pystytäänkö muka kaik­ki jo ovel­la odot­ta­vat kor­jaa­vat ja elämää piden­tävät (jopa hyvää elämää) keinot tar­joa­maan yli 7mrd:lle ihmiselle?
     Tulee tilanne, että niit­ten saamiseen pitää olla resursse­ja. Rahaa ja suhtei­ta. Täl­löin eli­it­ti tulee toki tarvi­maan elääk­seen infran, mut­ta oman etun­sa vuok­si sen on eriy­dyt­tävä, ja varsin tiukasti. Jopa omak­si ihmis­la­jik­seen eriyt­tämi­nen on sil­loin mah­dol­lista, jopa toden­näköistä. Työ­muu­ra­hai­sista ei sen jäl­keen peruste­ta muuten kuin kar­jana. Arvioisin täl­laisen eli­it­ti­la­jin yksilömäärän ole­van n. 10k/7G, ja pian arvel­laan, pitääkö sitä kar­jaa edes niin paljon olla. Tämän tekee ihmi­nen ihan itse ilman mitään rautasaappaita.

     Vastaa

106. Osmo Soin­in­vaara:
     Kepu esit­tää, että val­tio menee osakkaak­si yri­tyk­si­in, ei siis anna lainaa.

     Ja miten tuon rahan odote­taan paran­ta­van työl­lisyyt­tä, jos ei investoin­tien kaut­ta — vai jae­taanko se osinkoina?
     Ja yri­tyk­sil­lähän ei ole pulaa pääomasta?

     Vastaa

     1. Suo­ra, oman pääo­mane­htoinen sijoi­tus yri­tyk­si­in lisää mah­dol­lisuuk­sia investoin­tei­hn, kos­ka se on vaku­udeton­ta lainaa, joka lisäk­si käy vaku­udek­si muulle lainan­otolle. Se todel­lakin aut­taa yri­tyk­siä investoimaan. Pelkona tietysti on, että ovatko poli­itikot parhai­ta asiant­nti­joi­ta veikkaa­maan hyviä sijoituskohteita.

        Vastaa

107. Osmo Soin­in­vaara: Ikälu­okkien koko­eroa suurem­pi ero syn­tyy siitä, että eläk­keet seu­raa­vat pääasi­as­sa ansiotasoindeksiä.
     ‘snip’

     Taitet­tu indek­si! Eläkkeitä tark­iste­taan indek­sil­lä, jos­sa kulut­ta­jahin­to­jen paino on 80 pros­ent­tia ja palkko­jen 20 prosenttia.

     Vastaa

     1. Taitet­tu indek­si! Eläkkeitä tark­iste­taan indek­sil­lä, jos­sa kulut­ta­jahin­to­jen paino on 80 pros­ent­tia ja palkko­jen 20 prosenttia.

        Tuo kos­kee vain mak­sus­sa ole­via eläkkeitä. Sitä ennen indek­si on toisin päin. Palkkat­u­lo, jon­ka on ans­dain­nut 20-vuo­ti­aana, muute­taan 65 vuo­ti­aana eläk­keek­si käyt­täen pääasi­as­sa ansiot6asoindeksiä (80/20).

        Vastaa

108. Osmo Soin­in­vaara: Jos jokainen säästää yksilöl­lis­es­ti oman eläk­keen­sä, se pitää todel­lakin säästää ennen eläk­keel­lä jäämistä itse kokon­aan, kos­ka ei ole sitä jotain toista, joka osal­lis­tuu mak­su­un tämän ketjukir­jeen peri­aat­teen mukaisesti.

     Riip­puu siitä, miten säästöt on sijoitet­tu. Jos ne ovat setelin­ip­puna pat­jan alla, niin ei ole toista mak­sa­jaa. Sen sijaan henkilö A voi sijoit­taa eläk­keen­sä yhtiöön X työu­ransa aikana, osta­mal­la siis tuon yhtiön osakkei­ta. A:n eläköi­tyessä henkilö B, joka on esim. 30 v henkilöä A nuorem­pi, aloit­taa oman eläk­keen­sä säästämisen ja ostaa myös yhtiön X osakkei­ta. Näi­nollen B osal­lis­tuu A:n eläk­keen mak­samiseen, vaik­ka A säästi eläk­keen­sä yksilöl­lis­es­ti. A ja B voivat asua eri puo­lil­la maapalloa.

     Vastaa

109. Osmo Soin­in­vaara: Jos mak­set­taisi­in eläk­keet itse, sil­loin 60-luvul­la tehdys­tä tylöstä ansait­see 60-luvun tulota­son mukaista eläkettä.

     Kai ne itse sääste­tyt eläk­er­a­hat jotenkin sijoite­taan? Yleen­sä eläkey­htiöil­lä on ollut huonom­mat tuo­tot kuin sijoituk­sil­la keskimäärin, joten siinäkin mielessä eläkey­htiöistä eroon pääsem­i­nen olisi vain eläkeläis­ten etu. Voisi jopa käy­dä niin, että eläkesäästöt riit­tävät koroil­la elämiseen. Tosin sil­loin jäisi per­in­töä seu­raavalle sukupolvelle, mitä ketjukir­je-eläke­jär­jestelmässä ei tapahdu.

     Vastaa

110. Liian van­ha: Taitaa olla 10 euroa, sen pienem­piä ei makseta. 

     Ok, elämiseen riit­tämät­tömiäkin sum­mia näköjään mak­se­taan muaal­la syntyneille/asuneille.

     Raimo K: Taku­ueläke näyt­täisi ole­van nyt 743,38 €/kk.

     Jos keskieläke on 1415€, tuo keskiver­to­suo­ma­lainen saa 90% ylimääräistä taku­ueläk­keeseen ver­rat­tuna. Jos keskieläke on 1600€ lisä on 115%. Minus­ta kaksinker­tainen eläke keskiver­tokansalaiselle on aika paljon. Voisi vähän tasoittaa.

     Jos siir­ryt­täisi­in tasaeläk­keeseen, se olisi kai jos­sain noiden luku­jen välis­sä, nos­taen heikoimpi­en eläket­tä, nos­taen keskiver­to­suo­ma­lsen käteen jäävää palkkaa, mut­ta siirtäen osan korkeam­paa eläket­tä halu­a­van keskiver­to­suo­ma­laisen eläke­jär­jeste­ly­istä hänen itsen­sä jär­jestet­täväk­si ja maksettavaksi.

     Tasaeläke­malli alen­taisi niiden eläket­tä, jot­ka eivät viit­si kerätä rahaa säästö­pos­su­un. Toisaal­ta nuo henkilöt tien­aisi­vat työu­ral­laan enem­män, kun val­tio ei pakot­taisi heitä rahoit­ta­maan noi­ta korotet­tu­ja eläkkeitä. Onko tuo säästö­pos­suon­gel­ma niin suuri, että se vaatii ihmis­ten eläke­jär­jeste­ly­jen hol­hoamista nykyiseen tapaan?

     Vastaa

111. 2 mrd miehiltä naisille vuodessa: Suomes­sa ei ole liikaa väkeä, vaan nais­ten eläkkei­den mak­sajista tääl­lä on kova pula. Nythän myös Suomen miesten eläkeikää ollaan nos­ta­mas­sa, vaik­ka miesten mak­samat eläke­mak­sut kyl­lä riit­tävät miesten nyky­ta­soisi­in eläkkeisi­in nykyisel­lä eläkeiällä. 

     Jos halu­taan maksmoi­da eläk­keet, kai miljoona ahk­er­aa Suomeen tuo­tua kiinalaista tai tuplatut lap­sil­isät voisi­vat aut­taa. Mut­ta toki tuos­ta mak­saisimme toden­nököis­es­ti suurem­pana rasit­teena luon­nolle. Jatku­va väkimäärän kasvu pok­saut­taa maa­pal­lon ennem­min tai myöhem­min. Sei­so­mati­laa pal­lon pin­nal­la on vain rajat­ulle joukolle.

     Siitä taas ei ole Suomen eläke­jär­jestelmälle pien­in­takään apua, että jos­sain kehi­tys­maas­sa on yli­tar­jon­taa koulut­ta­mat­tomas­ta ja ammat­ti­taidot­tomas­ta väestöstä.

     Annamme kehi­tys­a­pua, jot­ta kehi­tys­maid­en väestöstä olisi apua sille itselleen. Hmm, mitenkähän saisimme val­jastet­tua omat koulut­ta­mat­tomat ja ammat­ti­taidot­tomat kansalaisemme tekemään parem­min työtä kehi­tys­maid­en eläke­jär­jestelmi­enn kulu­jen kattamiseksi :-).

     Vastaa

112. Osmo Soin­in­vaara: Jos jokainen säästää yksilöl­lis­es­ti oman eläk­keen­sä, se pitää todel­lakin säästää ennen eläk­keel­lä jäämistä itse kokonaan 

     Entäpä jos yksi­tyiset yri­tyk­set har­joit­taisi­vat nykyisen eläke­jär­jestelmämme kaltaista toim­intaa, eli mak­saisi­vat ihmis­ten nyt (vapaae­htois­es­ti) mak­samil­la eläke­mak­suil­la nyt eläk­keel­lä ole­vien eläkkeitä, ja rahas­toisi­vat vain osan (ehkä lakisäätisen)?

     Vastaa

113. Osmo Soin­in­vaara:
     Pelkona tietysti on, että ovatko poli­itikot parhai­ta asiant­nti­joi­ta veikkaa­maan hyviä sijoituskohteita.

     Onko kukaan? Näin share­hold­er val­u­en ja kvar­taal­i­talouden aikana, jol­loin vieläpä raha itse on muut­tunut speku­lati­ivisek­si kuplaksi.
     Eihän mikään pörssiy­htiö pääse osoit­ta­maan mitään vakaut­ta ja taval­lisen tule­vaisu­u­den lupaus­ta. Sel­l­ainen lyödään äkkiä lihoiksi.

     Vastaa

114. “Jos siir­ryt­täisi­in tasaeläk­keeseen, se olisi kai jos­sain noiden luku­jen välis­sä, nos­taen heikoimpi­en eläket­tä, nos­taen keskiver­to­suo­ma­lsen käteen jäävää palkkaa, mut­ta siirtäen”

     Jos nykyi­nen eläke­meno jae­taan tasais­es­ti kaikille eläkeläisille niin keskimääräi­nen eläke olisi 1333 euroa kuussa.

     Hyö­tyjiä oli­si­vat kotirou­vat ja maa­han­muut­ta­jat ja paljon ulko­mail­la oleilleet

     Vastaa

115. Raimo K: Taku­ueläke näyt­täisi ole­van nyt 743,38 €/kk.

     Taku­ueläke ei koske kaikkia, esim ulko­maille mak­set­tavista eläkkeistä Ruot­si­in mak­set­ta­vat ovat keskimäärin 190 euroa kuukaudessa.

     Samoin eläk­keen varhen­nus pienen­tää myös takuueläkettä

     Vastaa

116. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos ajatel­laan, että 60 vuo­ti­aana eläk­keelle ja 90 vuo­ti­aana hau­taan. Niin se on 30*12*1600 euroa per eläkeläi­nen, joka tekee 576 000 euroa eläkeläistä kohden.

     Kuin­ka pitkään yhden keskiver­to työn­tek­i­jän täy­tyy tehdä töitä, jot­ta tuo sum­ma kart­tuu (vaik­ka ei sitä sum­maa toki ker­ral­la makseta)?

     Ei se tilanne nyt ihan noin synkkä ole, 1600 euron eläk­keen mak­samisek­si 30 vuo­den ajan 5% vuosiko­rol­la ei tarvi­ta “kuin” reilu kolme­sa­taa ton­nia. Tuol­la yli puolel­la miljoon­al­la eläkeläi­nen eläisi koroil­la ikuisesti.

     Vastaa

117. Osmo Soin­in­vaara: Kek­si nyt jokin tur­vaa­va tapa sijoit­taa rahaa niin, että siitä saa viiden pros­entin reaa­liko­ron ilman riskiä. 

     Tuo oli esimerk­ki, hyvä mies. Min­un käsit­tääk­seni tuol­lainen nousu ei esim. osakein­dek­seis­sä ole mitenkään tava­ton. Ris­ki tulee tässä siis hoidet­tua sil­lä hyvin pitkäl­lä sijoi­tusa­jal­la ja sil­lä, että sijoituk­sia tehdään tasais­es­ti ajan myötä. Jos siis aloit­taa eläkkeisi­in sijoit­tamisen 20-vuo­ti­aana, niin on melkein sama, onko se het­ki pörssin huip­pu- vai poh­jako­h­ta. 65-vuo­ti­aak­si tul­lessa on joka tapauk­ses­sa ne huiput ja poh­jat keskimäärin kumon­neet toisen­sa ja on saanut tuon välin keskimääräisen tuoton. 

     Riskiä tuol­laises­sa sijoit­tamises­sa on oikeas­t­aan vain niiden viimeis­ten vuosien suh­teen, jol­loin sat­tu­va pörssirom­ah­dus voi pudot­taa eläk­keen kokoa paljonkin. Jos hyp­pää pelistä pois 60-vuo­ti­aana, (olet­taen, että juuri se het­ki ei ole pörssin poh­ja), ja panee siinä vai­heessa rahat johonkin tur­val­lisem­pi­in alem­piko­rkoisi­in sijoituk­si­in, niin kyl­lä aika tur­val­lista pitäisi touhun olla.

     Vastaa

118. Suuril­la ikälu­okil­la on suuret eläk­keet, siitä he äänestäjinä pitänevät huolen. Heitä seu­raa­vat pienet ikälu­okat ovat tuskin enää halukkai­ta mak­samaan sekä iso­ja eläke­mak­su­ja että saa­maan itse pienem­piä eläkkeitä.

     Eläkeiän nos­to merk­it­see, että pieneit­u­loisille miehille ei sit­ten enää jää aikaa olla eläk­keel­lä, kun kuo­lo kor­jaa siinä 67-vuo­ti­aana. Tila­sotiteieli­jöi­den keskimääräiset luvut ovat tässä suh­teessa todel­la epäoikeudenmukaisia. 

     Naisill taas pitkää elinikää hie­man kom­pen­soi­vat pienem­mät eläkkeet.

     Jos mak­san 25% tuloista eläke­mak­su­ja, elän eläkeläisenä puo­let työssäoloa­jas­tani, eläke on 50% työ­tu­losta. Reilusti pienem­pi siis kuin mitä use­am­mat kuvit­tel­vat aika kalliilla.

     Taan­tu­ma ja yli 50-vuo­ti­aiden irti­sanomi­nen myös pienen­tää eläkkeitä reip­paasti hei­dän osaltaan.

     Eläkekeskustelua joka tapauk­ses­sa toivoisi ole­van enem­män. Siihen tosin tarvit­taisi­in ymmär­rystä, että rak­saat peini­palkkaiset duu­nit ovat eri asia kuin siis­tit sisätyöt.

     Niin ja nuoret eivät ylipäätään ymmär­rä heille tule­vaa kuormaa.

     Vastaa

119. Kaikkein törkein­tä mitä olen kuul­lut eläkeläis­ten vaa­ti­van oli taan­noin kun telkkar­i­uuti­sis­sa haas­tatelti­in Thaimaas­sa asu­via suo­ma­laiseläkeläisiä, niin hei­dän mielestään pitäisi Suomen val­tion mak­saa hei­dän ter­vey­den­hoit­o­menon­sa paikan päällä!

     Mä olen täysin päin­vas­taista mieltä, ja Suomen val­tion pitäisi mielestäni myös lopet­taa mak­samas­ta Espan­jas­sa tai muis­sa EU-mais­sa asu­vien ei-työtäteke­vien kansalais­ten­sa ter­vey­den­hoit­o­menot paikan pääl­lä. Tuol­laiseen tuh­laa­jaeläkeläis­ten, joiden joukkko vain kas­vaa, paapomiseen ei nuorem­mi­la ikälu­okil­la ole varaa.

     Vastaa

120. Osmo Soin­in­vaara: Tämä on ihan peruskansan­taloustiedet­tä, jopa iden­ti­teet­ti, joten ei tarvitse väitel­lä edses käyt­täy­tymiso­le­tuk­sista. Vai­h­to­tase voidaan esit­tää myös kansan­talouden eri toim­i­joiden net­tosäästämisenä. Jos koti­taloudet, yri­tyk­set ja julki­nen talous ovat yhteen las­ket­tuna yli­jäämäisiä, vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen ja päin vas­toin. Jos ihmis­ten on mak­set­ta­va eläk­keen­sä etukä­teen, säästet­tävä tuol­lainen vajaa miljoona euroa tilille, tuo merk­it­see val­tavaa pakkosäästämistä ver­rat­tuna nykyiseen ketjukir­jeeseen. Näin tehdään Aasi­as­sa ja se on sekoit­tanut koko maailmantalouden. 

     En nyt pure­mat­ta niele tuo­ta väitet­tä. Taisi uno­htua koti­maiset investoin­nit tuos­ta laskel­mas­ta. Järkevä eläkesäästäjä ei pidä raho­ja tilil­lään vaan ostaa osakkei­ta ja yri­tyk­set investoi­vat tuotan­toon­sa. Tuloa investoin­neista tulee sit­ten sopi­vasti viiveel­lä — hitaasti osinkoina sit­ten kun niitä eläk­keel­lä tarvi­taan. Riit­tävät koti­maiset investoin­nit pitävät vai­h­to­taseen nol­las­sa (tai plus­sal­la). Oikea ongel­ma Suomes­sa on se että tänne ei riit­tävästi investoi­da. Ongel­ma ei ole että ihmiset säästäi­sivät liikaa. Suomes­sakin ratio­naalisen säästäjän kan­nat­taa lähin­nä ostaa ulko­maisia rahas­to­ja ja osakkeita.

     Vastaa

121. “Van­hempainva­paakaudelta koituu eläket­tä sen mukaan, kuin­ka suuri palk­ka on ollut ennen lapsen syntymää.”

     Tuo on kiistämät­tä ongel­mallista. Esim. omas­sa tapauk­ses­samme tulot määräy­tyivät min­imipäivära­hana sen takia, että lapsen äiti oli edel­lisenä vahvis­tet­tuna verovuon­na ollut opiske­li­jana, välis­sä töis­sä, ja juuri ennen äitiys­lo­maa hän oli kuukau­den pää­toimise­na opiske­li­jana, jot­ta sai viimeis­tel­tyä opin­näyte­työn­sä ja valmis­tut­tua. Tulok­se­na oli äitiys­va­paa min­imipäivära­hal­la ja minimieläkekertymällä.

     Tuos­sa tapauk­ses­sa tulot ilman äitiys­va­paa­ta oli­si­vat olleet varovasti arvioitu­na ainakin viisinker­taiset. Silti edes eläket­tä ei juuri lainkaan ker­tynyt. Tun­tui jotenkin epäreilul­ta, että nuore­na syn­nyt­tämis­es­tä, johon liit­tyy keskimääräistä use­am­min lapsen ter­veys, rankaistaan. Vas­taavasti siitä palk­i­taan, jos syn­ny­tyk­set jät­tää myöhäiselle iälle, jol­loin palkat ovat korkeampia ja lapsen toden­näköisyys saa­da van­han syn­nyt­tävän äidin takia syn­nyn­näisiä sairauk­sia korkeampi.

     Vastaa

122. Ville: Kai ne itse sääste­tyt eläk­er­a­hat jotenkin sijoite­taan? Yleen­sä eläkey­htiöil­lä on ollut huonom­mat tuo­tot kuin sijoituk­sil­la keskimäärin, joten siinäkin mielessä eläkey­htiöistä eroon pääsem­i­nen olisi vain eläkeläis­ten etu.

     Eläkeläisten, tilas­tol­lis­es­ti. Yksit­täisille eläkeläisille sit­ten kyse olisikin arpapelistä.
     Eläkey­htiöt joutu­vat pelaa­maan var­man päälle ja hyvä niin. Keskimääräi­nen tai korkeampikaan tuot­to ei nau­ra­ta, jos riskit sat­tuvat real­isoi­tu­maan juuri sil­loin, kun siihen ei olisi varaa — riip­pumat­ta siitä, onko kyse yksilöstä vai rahas­tos­ta. Lie­nee myös aika selvää, että näin käy väk­isinkin, kun län­si­maista käyvät suuret ikälu­okat eläk­keelle samanaikaisesti.

     Samuli Saarel­ma: Peri­aat­teessa minus­ta siir­tymä­vai­heen tuskan voisi jakaa tasan koko (edelleen elos­sa ole­van) väestön kesken.

     Ongel­ma on siinä, että otol­lisin aika tuo­hon meni jo suurten ikälu­okkien mukana. Nyt tuol­laisenkin toteut­ta­mi­nen vain lisän­nee pien­ten ikälu­okkien taakkaa.
     Puhut muuten aika vapaasti ponzi-sys­teemistä, mut­ta nykysys­teemi­hän ei ole sel­l­ainen, vaan muut­tuu sel­l­aisek­si, mikäli se muute­taan rahas­toivak­si. Vas­ta sil­loin leik­ki lop­puu. Jos olet määritelmästä eri mieltä, niin sil­loin markki­na­t­alous itsessään on ponzi-sys­tee­mi myös siinäkin epäre­al­is­tises­sa tilanteessa, ettei kenellekään koskaan ker­ry rahaa toista enemmän.

     Vastaa

123. teekkari: Ei se tilanne nyt ihan noin synkkä ole, 1600 euron eläk­keen mak­samisek­si 30 vuo­den ajan 5% vuosiko­rol­la ei tarvi­ta “kuin” reilu kolme­sa­taa ton­nia. Tuol­la yli puolel­la miljoon­al­la eläkeläi­nen eläisi koroil­la ikuisesti.

     Puhut siis 5% koros­ta yli (tule­van) inflaa­tion tai oikeam­min eläkeläisen ostovoiman heiken­tymisen. Se on aika eri asia kuin pelkkä 5% korko.

     Vastaa

124. JTS:
     Suuril­la ikälu­okil­la on suuret eläk­keet, siitä he äänestäjinä pitänevät huolen. Heitä seu­raa­vat pienet ikälu­okat ovat tuskin enää halukkai­ta mak­samaan sekä iso­ja eläke­mak­su­ja että saa­maan itse pienem­piä eläkkeitä.

     Vuon­na 2011 van­hu­useläk­keelle siir­tynei­den keskimääräi­nen eläke oli 1439 euroa kuussa .

     Keskimääräi­nen eläke oli 1415 euroa kuus­sa , joten tuo suuren ikälu­okan etu on 35 euroa kuussa.

     Tule­vien ikälu­okkien eläke riip­puu kokon­aan heistä itsestään

     Ilmeis­es­ti arvioit hei­dät pul­lamössöik­si, jot­ka eivät osaa hoitaa asioitaan

     Vastaa

     1. Vuon­na 2011 van­hu­useläk­keelle siir­tynei­den keskimääräi­nen eläke oli 1439 euroa kuussa .

        Keskimääräi­nen eläke oli 1415 euroa kuus­sa , joten tuo suuren ikälu­okan etu on 35 euroa kuussa.

        Jot­ta tämä tieto ei jäisi elämään, on san­ot­tac­va, ettei noin yksinker­tais­es­ti voi laskea. Pitää kat­soa, mikä oli alka­vien van­hu­useläkkei­den korkeus kunakin vuon­na. Nyt ver­taat toisaal­ta van­hu­useläkkeitä työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in ja toisaal­ta jätät huiomiotta sen, että pien­tä eläket­tä saa­vat saa­vat sitä yleen­sä aika lyhyen ajan, mis­tä moni onkin huomauttanut.

        Vastaa

125. Liian van­ha: Taku­ueläke ei koske kaikkia, esim ulko­maille mak­set­tavista eläkkeistä Ruot­si­in mak­set­ta­vat ovat keskimäärin 190 euroa kuukaudessa.

     Samoin eläk­keen varhen­nus pienen­tää myös takuueläkettä

     Taku­ueläke nimeno­maan kos­kee kaikkia.
     Jos työeläke jää sitä alem­mak­si, saa täy­den­nys­tä, mut­ta jos eläket­tä jo saa sitä enem­män, täy­den­nys­tä ei tietenkään saa.
     Ilmeis­es­ti Ruot­si­in mak­set­tavil­la eläkkeil­lä ei ole mitään tekemistä taku­ueläk­keen kanssa.

     Vastaa

126. Joitakin aiheeseen liit­tyviä lain­auk­sia Eläke­tur­vakeskuk­sen tuoreesta julka­is­us­ta Sosioekonomiset erot: työu­rat, eläk­keelle siir­tymi­nen ja eläke­jär­jestelmä:

     “Tämän sosioekonomisi­in kuolleisu­useroi­hin teh­dyn kat­sauk­sen päähavain­not voidaan Suomen tilanteen osalta tiivistää seu­raavasti. Eli­na­jan­odot­tei­den erot sukupuolten ja sosioekon­o­mis­ten ryh­mien välil­lä ovat merkit­täviä. Nais­ten elinajan­ odote on huo­mat­tavasti pidem­pi kuin miesten, joskin tämä ero on ollut pienen­emään päin. Sosioekon­o­mis­ten ryh­mien väliset erot ovat viime vuosikym­me­nien aikana jonkin ver­ran kas­va­neet. Ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den eli­na­jan­odote on pisin ja työn­tek­i­jöi­den lyhin. Eli­na­jan­odot­tei­den erot ovat kuitenkin val­taosin sosioekon­o­mis­ten ryh­mien sisäisiä, eivät niiden välisiä.” (s.20)

     “Sosioekon­o­mis­ten ryh­mien väliset erot eläkea­jan ja työu­ran suh­teessa ovat melko pienet, jos ote­taan huomioon koko eläkeai­ka, myös varhaiseläk­keet.” (s.117)

     “Työn­tek­i­jöi­den ja ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den läh­es yhtä pitkä työu­ra tulee ymmär­ret­täväk­si, kun palataan työu­raan vaikut­tavi­in tek­i­jöi­hin […]. Ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä työu­raa on lyhen­tänyt pidem­pi koulu­tu­sai­ka, työn­tek­i­jöil­lä taas suurem­pi työkyvyt­tömyy­den ja työt­tömyy­den ris­ki. Ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den työu­raa on piden­tänyt työu­ran vakaus ja mah­dol­lisu­us jatkaa työssä van­hu­useläk­keelle asti. Työn­tek­i­jöi­den toteu­tunut­ta työu­raa on piden­tänyt varhain aloitet­tu työn­teko.” (s.54–55)

     “Eläke­ta­sos­sa ja kor­vausasteis­sa havaitut erot selit­tyvät pääasi­as­sa ansio­ta­sois­sa ja työurien pituuk­sis­sa ole­vista eroista. Sosioekonomisi­in eroi­hin vaikut­taa myös työu­ran ajoit­tumi­nen iän mukaan. Työn­tek­i­jöille on ker­tynyt alle 23-vuo­ti­aana tehtyjä työvu­osia enem­män kuin muis­sa sosioekonomi­sis­sa ryh­mis­sä. Korote­tut eläkekart­tumat 53 ja eri­tyis­es­ti 63 vuo­den iästä läh­tien suo­si­vat ylem­piä toim­i­henkilöitä, joille ker­tyy korkeampi­en kart­tumien puit­teis­sa keskimäärin kak­si vuot­ta enem­män työu­raa kuin työn­tek­i­jöille. Sosioekonomiset erot eläke­ta­sos­sa ovat kuitenkin jonkin ver­ran pienem­mät kuin erot ansio­ta­sos­sa eläket­tä edeltäv­inä vuosi­na. Tästä näkökul­mas­ta eläke­jär­jestelmän voi kat­soa tasoit­ta­van ero­ja.” (s.26)

     [Ennen vuot­ta 2005 alle 23 vuo­ti­aat mak­soi­vat eläke­mak­su­ja, mut­ta ne eivät kar­tut­ta­neet hei­dän eläkkeitään. Nyt ikära­ja on 18 vuot­ta, mut­ta muu­tos­ta ei ole tehty takau­tu­vasti joten tämä on melko merkit­tävä tulon­si­ir­to työn­tek­i­jöiltä ylem­mille toimihenkilöille]:

     “Työn­tek­i­jöi­den työu­ra on alka­nut varhain. Alle 23-vuo­ti­aana tehtyä työu­raa on ker­tynyt heille keskimäärin vajaat kolme vuot­ta, puoli­toista vuot­ta enem­män kuin ylem­mille toim­i­henkilöille.” (s.55)

     [Edeltävät lain­auk­set ovat ver­tailleet koulu­tuk­sen perus­teel­la määritel­tyjä sosioekonomisia ryh­miä. Tulolu­okki­in perus­tu­vis­sa ver­tailuis­sa kuolleisu­userot ovat vieläkin suuremmat]:

     “Mik­si tulolu­okkien väliset erot ovat suurem­pia kuin sosioekon­o­mis­ten ryh­mien väliset erot? Tutk­i­jat selit­tävät tätä sil­lä, että pien­i­t­u­loisim­paan viiden­nek­seen on tiivistynyt enem­män heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via kuin (lukumääräis­es­ti huo­mat­tavasti suurem­paan) työn­tek­i­jöi­den ryh­mään. Työt­tömien ja yksin asu­vien osu­us on kas­vanut eri­tyis­es­ti alim­mas­sa tulovi­iden­nek­sessä. Näi­den tek­i­jöi­den yhteys kuolleisu­u­teen on aiem­min use­asti todet­tu. Toinen seli­tys on valikoi­tu­mi­nen: alimpaan tulovi­iden­nek­seen saat­taa valikoitua henkilöitä, joiden pienet tulot johtu­vat huonos­ta ter­vey­den­ti­las­ta. (Tarki­ainen ym. 2011.)” (s.18)

     [Alim­mat tulolu­okat siis naut­ti­vat van­hu­useläket­tä selvästi vähem­män kuin ylem­mät tulolu­okat, mut­ta toisaal­ta he ovat siitä huo­mat­tavasti vähem­män mak­sa­neetkin. Eiköhän Suomen eläke­jär­jestelmä selvästi tasoi­ta tuolu­okkienkin välisiä elintasoeroja.]

     http://www.etk.fi/fi/service/julkaisut/440/julkaisut?contentPath=fi%2Fjulkaisut%2Ftutkimusjulkaisut%2Fraportit%2Fsosioekonomiset_erot_tyourat_elakkelle_siirtyminen_ja_elakejarjestelma

     Vastaa

127. anonyy­mi: Ongel­ma on siinä, että otol­lisin aika tuo­hon meni jo suurten ikälu­okkien mukana. Nyt tuol­laisenkin toteut­ta­mi­nen vain lisän­nee pien­ten ikälu­okkien taakkaa. 

     Eivät suuret ikälu­okat vielä ole kuolleet, joten mil­lä perus­teel­la tuol­lainen koko yhteiskun­taa koske­va rutis­tus olisi nyt liian myöhäistä? Suurten ikälu­okkien eläkkeitä pienen­net­täisi­in ja he osal­lis­tu­isi­vat talkoisi­in siinä muodossa.

     Puhut muuten aika vapaasti ponzi-sys­teemistä, mut­ta nykysys­teemi­hän ei ole sel­l­ainen, vaan muut­tuu sel­l­aisek­si, mikäli se muute­taan rahastoivaksi. 

     Nykysys­tee­mi on ponzi-sys­tee­mi sik­si, että sil­loin, kun sys­tee­mi pan­ti­in pystyyn ja mak­sut ja eläk­keet asetet­ti­in, odotet­tavis­sa ole­vat elin­iät oli­vat nyky­istä selvästi alem­pia. Nykysys­tee­mis­sä men­neet ikäryh­mät ovat rahoit­ta­neet eläke­mak­suil­laan paljon pienem­män eläkeläisväestön eläk­keet kuin mitä tule­vaisu­u­den tule­vaisu­u­den sukupol­vet joutu­vat rahoit­ta­maan. Ongel­ma on eri­tyisen paha sik­si, että eläk­keet ovat sidot­tu ansio­ta­soon, ei inflaa­tioon. Tämän vuok­si edes tuot­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen ei auta, kos­ka eläk­keet seu­raa­vat perässä. 

     Eikö sinus­ta ole kyse ponzi-sys­teemistä, jos olet mak­sanut eläke­mak­sut eläkeläisille, jot­ka jäivät eläk­keelle 65-vuo­ti­aana ja kuo­li­vat 70-vuo­ti­aana, mut­ta nos­tat omat eläk­keesi tilanteessa, jos­sa jäädän eläk­keelle 65-vuo­ti­aana ja kuol­laan 85-vuotiaana?

     Peri­aat­teessa ongel­ma olisi ratkaistavis­sa siten, että eläkkei­den taso tai eläk­keelle jäämisikä määräy­ty­i­sivät kylmästi odotet­tavis­sa olev­as­ta elin­iästä, eli esim. kun odotet­tavis­sa ole­va elinikä nousisi, eläkeikä nousisi automaat­tis­es­ti ilman mitään sen kum­mem­paa poli­it­tista keskustelua. 

     Joka tapauk­ses­sa kyseistä ongel­maa ei olisi lainkaan rahas­toivas­sa sys­tee­mis­sä. Keräisit oman eläk­keesi, joka ei olisi riip­pu­vainen siitä, mitä muut samaan aikaan keräävät tai nos­ta­vat ja nos­taisit sitä sit­ten riip­pumat­ta muista. 

     Vas­ta sil­loin leik­ki lop­puu. Jos olet määritelmästä eri mieltä, niin sil­loin markki­na­t­alous itsessään on ponzi-sys­tee­mi myös siinäkin epäre­al­is­tises­sa tilanteessa, ettei kenellekään koskaan ker­ry rahaa toista enemmän.

     Markki­na­t­aloudessa jokainen tietää, mitä mak­saa ja mitä saa. Ponzi-eläkesys­tee­mis­sä ei mitään täl­laista ole lyö­ty kiin­ni. Kuten jo sanoin, jo hau­das­sa ole­vat sukupol­vet eivät var­masti mak­sa­neet eläke­mak­suina yhtä paljon kuin nos­ti­vat. Jonkun toisen oli mak­set­ta­va se väli. 

     Tuli muuten vielä sel­l­ainen asia tuos­ta vai­h­to­tasekysymyk­ses­tä mieleen, että tuon koti­maa­han investoin­nin lisäk­si ulko­maille investoin­ti on mah­dolli­nen tapa estää vai­h­to­taseen yli­jäämään liit­tyvät ongel­mat (yksien maid­en velka­an­tu­mi­nen ja tois­t­en hau­tau­tu­mi­nen laina­todis­tuk­si­in). Jos raken­nu­tan eläk­keeseen keräämil­läni rahoil­la tehtaan Ruot­si­in, niin ei kai tämä lisää Suomen vai­h­to­taseen yli­jäämää mitenkään?

     Vastaa

     1. Jos raken­nu­tan eläk­keeseen keräämil­läni rahoil­la tehtaan Ruot­si­in, niin ei kai tämä lisää Suomen vai­h­to­taseen yli­jäämää mitenkään?

        Lisää.

        Vastaa

128. Samuli Saarel­ma: Peri­aat­teessa ongel­ma olisi ratkaistavis­sa siten, että eläkkei­den taso tai eläk­keelle jäämisikä määräy­ty­i­sivät kylmästi odotet­tavis­sa olev­as­ta elin­iästä, eli esim. kun odotet­tavis­sa ole­va elinikä nousisi, eläkeikä nousisi automaat­tis­es­ti ilman mitään sen kum­mem­paa poli­it­tista keskustelua. 

     Täs­mälleen tuol­lainen mekanis­mi on jo, pienen­tää eläkkei­den tasoa ja tun­netaan nimel­lä elinaikakerroin.

     Vastaa

     1. Täs­mälleen tuol­lainen mekanis­mi on jo, pienen­tää eläkkei­den tasoa ja tun­netaan nimel­lä elinaikakerroin.

        Eli­naikak­er­roin toimii niin, että jos yksi sukupolvi eloää odotet­tua pidem­pään, seu­raa­van sukupol­ven eläkkeitä leikataan.

        Vastaa

129. Osmo Soin­in­vaara: Lisää.

     Mut­ta aiheut­taako täl­lä tavoin syn­tyvä vai­h­to­taseen alijäämä/ylijäämä saman­laisia ongelmia kuin se, että val­tiot velka­an­tu­vat toisilleen?

     Ajatel­laan, että val­tio A on kaup­pataseen suh­teen ali­jäämäi­nen B:lle. Sit­ten B käyt­tää tämän yli­jäämän rak­en­taak­seen tehtai­ta A:han. A:n raken­nus­miehet siis saa­vat palkkoina takaisin sen, mitä ulko­maankau­pas­sa olti­in ali­jäämäisiä. Tätä voi minus­ta aika hyvin ver­ra­ta siihen, että A on tuot­tanut vien­ti­in menevien hilav­itkut­timien sijaan B:lle tehtaan, joka nököt­tää A:n rajo­jen sisäl­lä. Mik­si täl­lainen tilanne tuot­taisi niitä ongelmia, joi­hin yllä viit­t­a­sit “koko maail­man­talouden sekoit­ta­jana”? Täl­lähän tässä kai on merk­i­tys­tä, ei sil­lä, mitä nimeä jostain käytetään.

     Vastaa

     1. Samuli
        Jos Ruot­si­in raken­netaan tehdas, mikä saa sin­ut kuvit­tele­maan, että työmiehet tuli­si­vat Suomesta?

        Vastaa

130. Raimo K: Taku­ueläke nimeno­maan kos­kee kaikkia.
     Jos työeläke jää sitä alem­mak­si, saa täy­den­nys­tä, mut­ta jos eläket­tä jo saa sitä enem­män, täy­den­nys­tä ei tietenkään saa.
     Ilmeis­es­ti Ruot­si­in mak­set­tavil­la eläkkeil­lä ei ole mitään tekemistä taku­ueläk­keen kanssa.

     Ulko­mail­la asu­vat ja eläkken­sä varhen­ta­neet eivät saa taku­ueläket­tä , soi­ta Kelaan, jos et usko

     Vastaa

131. Osmo Soin­in­vaara: Eli­naikak­er­roin toimii niin, että jos yksi sukupolvi eloää odotet­tua pidem­pään, seu­raa­van sukupol­ven eläkkeitä leikataan. 

     Yllät­tävä tieto, sil­lä ETK:n sivuil­la lukee: “Eli­naikak­er­roin määrätään kullekin syn­tymävu­osilu­okalle 62 vuo­den iässä, eikä se muu­tu enää eläk­keen alka­misen jäl­keen.” En tunne tarkem­min noi­ta määräy­tymis­pe­rustei­ta, ken­ties viit­t­a­sit siihen että x kuukaut­ta lisäelinkuukau­sia nos­taa (eläke­ta­so vakioiden) eläkeikää vain alle 0,5x:llä, tai sit­ten olen vain ymmärtänyt jotain pieleen.

     Vastaa

     1. Yllät­tävä tieto, sil­lä ETK:n sivuil­la lukee: “Eli­naikak­er­roin määrätään kullekin syn­tymävu­osilu­okalle 62 vuo­den iässä, eikä se muu­tu enää eläk­keen alka­misen jälkeen.” 

        62-vuo­ti­aan eli­na­jan­odote on tilas­tolli­nen luku, jos­sa mitatataan viiden kuluneet vuo­den aikana kuole­man toden­näköisyys 63-vuo­ti­aana, 64-vuo­ti­aana , … , 100-vuo­ti­aana jne. Tämän jäl­keen las­ke­taan, mikä on tämän­hetkisen 62-vuo­ti­aan jäl­jel­lä ole­vien elin­vu­osien odotusar­vo, jos ikävu­osit­taiset kuole­man­riskit pysyvät ennal­laan. Niin­pä hänen toden­näköisyyten­sä kuol­la 92-vuo­ti­aana, jos niin van­hak­si elää, on esti­moitu henkilöistä, jot­ka ovat yli 30 vuot­ta hän­tä van­hempia. (Tosin joskus oli puhe, että tässä otet­taisi­in huomioon tren­di. En ehdi tark­ista­maan, onko tämä tren­di mukana. Jos on, sil­loin asia muut­tuu toisek­si muut­tuu nykyisen 62-vuo­ti­aan kannal­ta entistä huonom­mak­si. Edel­lisen sukupol­ven hyvä ter­veys vaikut­taa hänen eläk­keeseen­sä kaksinker­taisel­la tehool­la.) Joka tapauk­ses­sa nykyisen 62-vuo­ti­aan eli­na­jan­odote ja sen perus­teel­la, miten van­hem­mat pol­vet ovat hengis­sä pysyneet. Nämä itse saa­vat naut­tia korkea­ta eläket­tään ilman korjausta.

        Vastaa

132. Osmo Soin­in­vaara:
     Liialli­nen säästämi­nen on pahas­ta kansan­talouden tasolla.
     Et tai­da ymmärtää, kuin­ka val­tavia pääo­mia rahas­toi­va aläkesäästämi­nen vaatii, run­saat puoli miljoon­aa euroa vaku­utet­tua kohden.

     Kaipaisin tästä kyl­lä vähän tarkem­paa kvan­ti­taav­ista ana­lyysiä ennen kuin ostan hypo­teesin, että esit­tämäni (ja myös muiden esit­tämä, en nyt muista, että kukaan olisi tässä(kään) keskustelus­sa esit­tänyt täysin rahas­toivaa sys­teemiä) malli, mis­sä eläk­keen kaikille yhtä­su­uri peru­sosa on rahas­toima­ton­ta sosi­aal­i­tukea ja lop­un saa­vat säästää itse, aiheut­taisi mas­si­ivisen vai­h­to­taseen ylijäämän.

     Aloite­taan joil­lakin numeroilla. 

     http://www.etk.fi/fi/service/julkaisut/440/julkaisut?contentPath=fi/julkaisut/tilastojulkaisut/tilastovuosikirjat/tilasto_suomen_elakkeensaajista_2012

     Suomes­sa on 1,25 miljoon­aa eläkeläistä. Kaikki­aan eläket­tä mak­se­taan n. 25 mil­jar­dia. Sovi­taan, että tuo eläk­keen yhteis­vas­tu­ulli­nen peru­sosa on nykyi­nen taku­ueläke, eli 750 euroa kuus­sa. Yhteiskun­nan kon­tolle jää siis mak­set­tavaa n. 11 mrd vuodessa eläkkeitä. 

     Ensin huo­mataan sivuhuomiona, että kestävyys­va­je hävisi kuin tuh­ka tuuleen, julkisen sek­torin menot pienenivät 14 mrd vuodessa. 

     Olete­taan sit­ten, että ihmiset halu­a­vat pitää entisen­laiset eläk­keet. Tämä tarkoit­taa, että vuodessa eläkeläis­ten asset­te­ja pitää real­isoi­da (myy­dä osake- tai reaali­var­al­lisu­ut­ta nuorem­mille tai nos­taa pankista nuorem­milleen lainaamia raho­ja) tuo 14 mrd. Toki mil­jardis­sa on yhdek­sän nol­laa, mut­ta ei se nyt niin iso raha ole, että sen siirte­lyyn vält­tämät­tä tarvit­taisi­in ulko­maid­en tasei­ta. Helsin­gin pörssin markki­na-arvo on päivästä riip­puen n. kym­menker­taine­nen, koti­talouk­sien rahoi­tus­varat yhteen­sä ovat yli 200 mil­jar­dia, koti­talouksi­nen net­to­var­al­lisu­us yli 150 mrd, eläkey­htiöi­den var­al­lisu­us myös n. 150 mrd.

     Toki tuo muut­taisi asioi­ta, mut­ta en kyl­lä pysty ymmärtämäään miten tuo­ta muka ei pysty­isi ilman vai­h­to­taseen yli­jäämää hoitamaan.

     Vastaa

     1. Kaipaisin tästä kyl­lä vähän tarkem­paa kvan­ti­taav­ista ana­lyysiä ennen kuin ostan hypo­teesin, että esit­tämäni (ja myös muiden esit­tämä, en nyt muista, että kukaan olisi tässä(kään) keskustelus­sa esit­tänyt täysin rahas­toivaa sys­teemiä) malli, mis­sä eläk­keen kaikille yhtä­su­uri peru­sosa on rahas­toima­ton­ta sosi­aal­i­tukea ja lop­un saa­vat säästää itse, aiheut­taisi mas­si­ivisen vai­h­to­taseen ylijäämän.

        Esität siis, että itse ansait­tu TEL-eläke ei enää vähen­täisi kansaneläket­tä. Se tietysti säästää suu­rit­u­lois­t­en eläkemenoja.

        Olete­taan sit­ten, että ihmiset halu­a­vat pitää entisen­laiset eläk­keet. Tämä tarkoit­taa, että vuodessa eläkeläis­ten asset­te­ja pitää real­isoi­da (myy­dä osake- tai reaali­var­al­lisu­ut­ta nuorem­mille tai nos­taa pankista nuorem­milleen lainaamia raho­ja) tuo 14 mrd. Toki mil­jardis­sa on yhdek­sän nol­laa, mut­ta ei se nyt niin iso raha ole, että sen siirte­lyyn vält­tämät­tä tarvit­taisi­in ulko­maid­en tasei­ta. Helsin­gin pörssin markki­na-arvo on päivästä riip­puen n. kym­menker­taine­nen, koti­talouk­sien rahoi­tus­varat yhteen­sä ovat yli 200 mil­jar­dia, koti­talouksi­nen net­to­var­al­lisu­us yli 150 mrd, eläkey­htiöi­den var­al­lisu­us myös n. 150 mrd.

        Et pääse noin hal­val­la. Sin­un pitää mak­saa rahas­toista jo ansaitut eläk­keet pait­si niille, jot­ka ovat jo eläk­keel­lä, myös kaikille vielä työelämässä oleville, joil­la on ansait­tua eläket­tä. Kat­tam­a­ton­ta eläkev­as­tu­u­to on moninker­tais­es­ti eläk­er­a­has­to­jen määrä.

        Vastaa

133. Liian van­ha: Ulko­mail­la asu­vat ja eläkken­sä varhen­ta­neet eivät saa taku­ueläket­tä , soi­ta Kelaan, jos et usko 

     Ei se ole uskon asia.
     Ja tot­ta kai eivät saa taku­ueläket­tä, kos­ka he saa­vat muu­ta eläkettä.

     Vastaa

134. Tääl­lä on viitaat­tu “kansan­talouden iden­ti­teet­ti­in”. Iden­ti­teetis­sä on kyse siitä, että rahavir­to­jen sum­ma on aina nol­la, Jae­taan­pa kansan­talous vaik­ka kolmeen sek­tori­in: julki­nen, yksi­tyi­nen ja ulko­mainen. Jos julk­nen sek­tori on tas­apain­os­sa, niin ykstyisen yli­jäämä (säästämi­nen, investoin­nit) merk­it­see automaat­tis­es­ti ulkoisen sek­torin ali­jäämää (= vai­h­toaseen ylijäämä).
     Näin ollen täysin rahas­toi­va eläkesys­teemin johtaa val­tavaan vai­h­to­taseen yli­jäämään, mikä puolestaan hait­taisi joidenkin muiden maid­en kansantaloiutta

     Vastaa

135. Jos ker­ran avi­o­li­itossa ollaan noin kovasti yhtä, niin eikö ole yhtä että leikataan miehen eläkekin puo­lik­si, niin reilua verot­taa tulotkin yhdessä, ei erikseen?

     Aini­in, tämähän olisi sel­l­ainen uud­is­tus, jos­ta hyö­ty­i­sivät nimeno­maan miehet. EI KÄY!

     Vastaa

136. Liian van­ha:
     “Jos siir­ryt­täisi­in tasaeläk­keeseen, se olisi kai jos­sain noiden luku­jen välis­sä, nos­taen heikoimpi­en eläket­tä, nos­taen keskiver­to­suo­ma­lsen käteen jäävää palkkaa, mut­ta siirtäen”

     Jos nykyi­nen eläke­meno jae­taan tasais­es­ti kaikille eläkeläisille niin keskimääräi­nen eläke olisi 1333 euroa kuussa.

     Hyö­tyjiä oli­si­vat kotirou­vat ja maa­han­muut­ta­jat ja paljon ulko­mail­la oleilleet

     Esit­tämässäni mallis­sa aja­tus oli, että kaikille tar­jot­taisi­in sama peruseläke. Se voisi olla ja mielel­lään olisi korkeampi kuin nykyi­nen taku­ueläke, mut­ta ei mis­sään nimessä niin korkea kuin nyky­is­ten eläkkei­den tasa­jako antaisi.

     Peruseläke koskisi ainakin kaikkia koko ikän­sä Suomes­sa asunei­ta ja työtä tehneitä, siis myös kotirou­via. Maa­han­muut­ta­jien ja paljon ulko­mail­la ollei­den tilanne pitäisi arvioi­da erik­seen. Hehän voivat saa­da eläket­tä myös muista maista. Ja on myös arve­lut­tavaa perus­taa eläkekei­das sel­l­aisille ulko­maalaisille, jot­ka eivät saa muu­ta eläket­tä. Varot­taisi­in siis tilan­net­ta, jos­sa ulko­mail­ta voisi muut­taa eläkekeitaaseen noin vain, vaikka­pa suku­laisu­us­suh­teen perusteella.

     Vastaa

137. Osmo Soin­in­vaara:
     Samuli
     Jos Ruot­si­in raken­netaan tehdas, mikä saa sin­ut kuvit­tele­maan, että työmiehet tuli­si­vat Suomesta? 

     Ei, vaan tietenkin Ruot­sista. Vään­netään tämä nyt rautalangasta. 

     Suo­ma­laiset myyvät enem­män hilav­itkut­timia Ruot­si­in kuin osta­vat sieltä vilahitkut­timia. Suomel­la on siis yli­jäämäi­nen vai­h­to­tase ja Ruot­sil­la ali­jäämäi­nen. Ruot­si siis kansan­taloute­na velka­an­tuu Suomelle. Yllä käsit­tääk­seni kir­joitit, että tästä seu­raa ongelmia ja käytit esimerkkinä Aasiaa. 

     No, nyt jos sen sijaan, että suo­ma­laiset sul­loisi­vat patjo­jen­sa alle kru­unu­ja tai ennem­minkin Ruotsin val­tion velka­kir­jo­ja, he käyt­tävätkin sen vai­h­to­taseen yli­jäämän tehtaan rak­en­tamiseen Ruot­si­in. Tehtaan luon­nol­lis­es­ti rak­en­taisi­vat ruot­salaiset. Sin­un mukaasi tämä ei kuitenkaan muut­taisi sitä, että edelleen Suomel­la san­ot­taisi­in ole­van vai­h­to­taseen yli­jäämää Ruotsin suun­taan. Minus­ta tässä on mah­dol­lis­ten ongelmien kannal­ta kuitenkin kyse eri tilanteesta kuin siinä, että suo­ma­laiset keräi­sivät niitä Ruotsin val­tion velka­kir­jo­ja. Tässä ruot­salaiset tek­i­sivät työtä, jon­ka myi­sivät suo­ma­laisille. Lop­putu­los olisi suo­ma­lais­ten omis­ta­ma tehdas Ruot­sis­sa, mut­ta en näe oikein, mik­si tämä olisi mah­dol­lis­ten vai­h­to­taseon­gelmien kannal­ta jotenkin Ruot­sille huonom­pi tilanne, kuin jos suo­ma­laiset oli­si­vat rak­en­ta­neet tehtaan Suomeen ja samal­la tavoin osta­neet siihen tarvit­ta­van työn Ruot­sista (jol­loin kai vai­h­to­tase olisi ihan oikeastikin tasoit­tunut ainakin, jos tehtaan rak­en­tamiseen olisi tarvit­tu niitä ruot­salaisia vilahitkut­timia). Melkein­pä sanois­in, että Ruotsin kannal­ta se tehdas Ruot­sis­sa on parem­pi vai­h­toe­hto, kos­ka se sit­ten tulee myöskin tule­vaisu­udessa työl­listämään ruotsalaisia. 

     Eli palatak­semme alku­peräiseen kysymyk­seen. Jos suo­ma­lainen eläkesys­tee­mi muutet­taisi­in rahas­toivak­si ja suo­ma­laiset, joiden olisi pakko säästää enem­män kuin kulut­ta­vat, käyt­täi­sivät ne säästämän­sä rahat tehtaiden rak­en­tamiseen mui­hin mai­hin niin, että vai­h­to­tase + tehtaiden hin­ta olisi tas­apain­os­sa, niin seu­raisiko tässä jotain ongelmia jollekin?

     Vastaa

     1. Tätähän tämä vai­h­to­tasee epä­tas­apaino on. Aasian maat osta­vat omaisu­ut­ta Euroopas­ta niin että ne omis­ta­vat koh­ta koko Euroopan. Sil­lä nyt ei ole mitään eroa, osta­vatko he uuden vai van­han tehtaan.

        Vastaa

138. Sylt­ty:
     Jos ker­ran avi­o­li­itossa ollaan noin kovasti yhtä, niin eikö ole yhtä että leikataan miehen eläkekin puo­lik­si, niin reilua verot­taa tulotkin yhdessä, ei erikseen?

     Aini­in, tämähän olisi sel­l­ainen uud­is­tus, jos­ta hyö­ty­i­sivät nimeno­maan miehet. EI KÄY! 

     Miten juuri miehet tuos­sa hyö­ty­i­sivät? Hyö­tyjinä oli­si­vat per­heet, jois­sa van­hempi­en tulot eroa­vat merkit­tävästi toi­sis­taan. Per­heille on yksi hailee, ketä nimel­lis­es­ti verote­taan. Samaan pot­ti­in ne rahat menevät kuitenkin. Niitä kiin­nos­taa ennem­minkin se, kuin­ka paljon yhteen­sä verote­taan. Nainen ne per­heen rahat joka tapauk­ses­sa kulut­taa, joten per­hei­den net­tovero­tuk­sen keven­tymisen voisi jopa kat­soa hyödyt­tävän naisia. 

     Mies vs. nainen asetel­ma kos­kee joka tapauk­ses­sa ennem­minkin yksin asu­via miehiä ja naisia, jot­ka eivät jaa raho­jaan muiden kanssa. Täl­lä porukalla ei mikään muut­tuisi. Tai siis jonkun ver­ran vero­tus kiristy­isi kaikil­la, kun pitäisi kom­pen­soi­da per­hei­den alen­tunut verotus. 

     Tämä ketju kos­kee kotiäite­jä. Itse sanois­in, että he oli­si­vat yksi suurim­mista voit­ta­jista, jos tehtäisi­in tuol­lainen ehdot­ta­masi vero­tuk­sen uud­is­tus. Hei­dän käytet­tävis­sä ole­vat tulot nousi­si­vat toden­näköis­es­ti enem­män kuin mil­lään muul­la ihmisryhmällä.

     Vastaa

139. Puhutaan paljon, että suuril­ta ikälu­ok­il­ta jää suuret perinnöt.

     Potaskaa.

     Mitä tämä net­to-omaisu­us sit­ten on?

     Asun­to­ja, talo­ja, auto­ja, moot­torikelkko­ja, moot­toripyöriä, mönki­jöitä, polkupyöriä, kesämökke­jä, krääsää (irtaimis­to) jne.

     Suurim­mat sum­mat on sidot­tu asun­toi­hin, autoi­hin ja kesämökkeihin.

     Käytän­nössä suuret ikälu­okat tule­vat jät­tämään perin­nök­si val­ta­van kor­jausve­lan. Vai eläk­keestäkö ajat­telitte mak­sel­la kor­jaus­re­mon­tit? Siinä ennen eläkeikää vielä saa remont­ti­lainaa, mut­ta entäpä 80 vuo­ti­aana? 30–40 ton­nia 80 vuo­ti­aalle remont­ti­in? Hah! Nyky­isille ok-taloille 10 vuot­takin tekee jo paljon, 30 vuo­den kulues­sa tuumi­taan, että perusko­r­jataanko vaiko jyrätäänkö mata­lak­si? Kesämökeille tulee käymään samoin.

     Kaik­ki se krääsä mitä asun­noista löy­tyy on arvontonta.

     Rahas­tot, osak­keet jne, näi­den arvo riip­puu täysin kul­lois­es­ta talousti­lanteesta. Se osake­pot­ti voi olla arvo­ton tai miljoo­nan arvoinen.

     Met­sä­maa, ton­tit, jne, niistä kyl­lä saa rahat pois, mut­ta entäpä jos joku sis­arista ei tah­dokaan myy­dä? Per­in­töri­idat ovat karua luettavaa.

     Kaik­ki tämä mitä me keräämme ympärillemme elämämme aikana muut­tuu arvot­tomak­si. Tai no hyvin, hyvin suuri osa siitä.

     Odotet­tavis­sa on aika paljon huu­tokaup­po­ja, jois­sa vain tah­do­taan perin­nök­si jäte­tys­tä romus­ta eroon. Huolta­mat­to­mia kesämökke­jä, rapis­tunei­ta taloja. 

     Entäpä ker­rostaloa­sun­not? Kuvit­teleeko joku, että nämä kak­siot ja kolmiot, jot­ka on raken­net­tu joskus kuuskyt­seiskyt luvun aikoi­hin ovat vielä pystyssä, kun suuret ikälu­okat hau­dataan? Ei mene kauaa kun ale­taan jär­jestelmäl­lis­es­ti vetämään maan­tasalle nämä neukkukuu­tiot. En yllät­ty­isi, jos jokunen ker­rosta­lo rom­ah­taisi ihan itsestään.

     On sit­ten erik­seen arvoa­sun­not van­hois­sa kiv­i­talois­sa, joi­ta on mm. Helsingis­sä. Nämä kyl­lä säi­lyvät vielä pitkään.

     Mut­ta käytän­nössä suurin osa suurten ikälu­okkien keräämästä omaisu­ud­es­ta on arvo­ton­ta siinä vai­heessa, kun hei­dät hau­dataan ja laite­taan omaisu­us lihoiksi.

     http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_011_002.gif

     http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03–12_011.html?s=2

     Pörssiosak­keet, rahas­tot ja tal­letuk­set ovat perin­nöistä jotain 20–25 pros­entin luokkaa. Ainakin jos sitä arvioi tuon graafin perusteella. 

     Mata­lat korot aiheut­ta­vat sen, että var­al­lisu­us sido­taan muualle kuin tilille. Tilil­lä rahan kimp­pu­un käy vain inflaa­tio, mut­ta reaaliomaisu­u­teen iskee luon­non­voimat. Elämä on valintoja.

     Vastaa

140. Samuli Saarel­ma: Sin­un mukaasi tämä ei kuitenkaan muut­taisi sitä, että edelleen Suomel­la san­ot­taisi­in ole­van vai­h­to­taseen yli­jäämää Ruotsin suuntaan. 

     Kan­nat­taisi tutus­tua vai­h­to­taseen määritelmään. Pääo­masi­joituk­set eivät kuu­lu vai­h­to­taseeseen. Pääo­ma­lle mak­set­ta­va korko sen sijaan kuu­luu. Tehtaan rak­en­t­a­mi­nen Ruot­si­in ei siis paran­na Ruotsin vai­h­to­taset­ta, pikem­minkin päin­vas­toin jos pääo­masi­joituk­sel­la oste­taan tehtaaseen konei­ta ja lait­tei­ta Sveit­sistä ja Kanadas­ta. Tehtaan voitotkin mak­se­taan ulko­maille ja ne heiken­tävät vaihtotasetta.

     Vastaa

141. Lau­ri Kumpu­lainen: On sit­ten erik­seen arvoa­sun­not van­hois­sa kiv­i­talois­sa, joi­ta on mm. Helsingis­sä. Nämä kyl­lä säi­lyvät vielä pitkään.

     Mut­ta käytän­nössä suurin osa suurten ikälu­okkien keräämästä omaisu­ud­es­ta on arvo­ton­ta siinä vai­heessa, kun hei­dät hau­dataan ja laite­taan omaisu­us lihoiksi.

     Eiköhän näin ole käynyt ainakin muu­ta­man edel­lisen sukupol­ven kohdal­la. Osa on arvo­ton­ta, mut­ta kokon­ais­pot­ti on kas­vanut ja suuril­la ikälu­okil­la on lap­sia vähemmän.

     Lau­ri Kumpu­lainen: Entäpä ker­rostaloa­sun­not? Kuvit­teleeko joku, että nämä kak­siot ja kolmiot, jot­ka on raken­net­tu joskus kuuskyt­seiskyt luvun aikoi­hin ovat vielä pystyssä, kun suuret ikälu­okat haudataan?

     Vähän kyseenalainen yleistys. Merkit­täväl­lä osal­la suurista ikälu­ok­ista on ja on ollut jo 10…20 vuo­den ajan pyrkimyk­senä siir­tyä isoista asun­nos­ta pienem­pi­in, joko uusi­in tai hyväk­si havait­tui­hin vanhoihin.

     Lau­ri Kumpu­lainen: Kaik­ki se krääsä mitä asun­noista löy­tyy on arvontonta.

     Suuril­la ikälu­okil­la oli taipumus visu­u­teen. Krääsässä saat­taa olla arvokas­takin, jos sen tunnistaa.

     Lau­ri Kumpu­lainen: Kesämökeille tulee käymään samoin.

     Suurten ikälu­okkien per­im­ien kesämökkien kohdal­la näin usein käy, ton­tit tosin voivat olla arvokkaitakin. 

     Suuret ikälu­okat oli­vat nelikymp­pisik­si asti sen var­ran asun­tovelka­isia, että he sen jälken osasi­vat han­kkia uudet mök­it järkevästi.

     Vastaa

142. Osmo Soin­in­vaara:
     Tätähän tämä vai­h­to­tasee epä­tas­apaino on. Aasian maat osta­vat omaisu­ut­ta Euroopas­ta niin että ne omis­ta­vat koh­ta koko Euroopan. Sil­lä nyt ei ole mitään eroa, osta­vatko he uuden vai van­han tehtaan. 

     Hmm, eli toisaal­ta Suomes­sa sur­raan, ettei kukaan investoi Suomeen ja sit­ten, kun joku investoi, niin tämäkin on huono asia. Mikä tässä nyt mättää?

     Vastaa

143. Pekka Pes­si: Kan­nat­taisi tutus­tua vai­h­to­taseen määritelmään. Pääo­masi­joituk­set eivät kuu­lu vai­h­to­taseeseen. Pääo­ma­lle mak­set­ta­va korko sen sijaan kuu­luu. Tehtaan rak­en­t­a­mi­nen Ruot­si­in ei siis paran­na Ruotsin vai­h­to­taset­ta, pikem­minkin päin­vas­toin jos pääo­masi­joituk­sel­la oste­taan tehtaaseen konei­ta ja lait­tei­ta Sveit­sistä ja Kanadas­ta. Tehtaan voitotkin mak­se­taan ulko­maille ja ne heiken­tävät vaihtotasetta. 

     Onko ruot­salaisille siis vai­h­to­taseen kannal­ta huono jut­tu, jos suo­ma­laiset rak­en­ta­vat Ruot­si­in tehtaan, jos­sa pyörivät kanadalaiset koneet ja voitot menevät sit­ten Suomeen? Ruotsin roo­lik­si­han jää tässä se, että tehtaas­sa työtä tekevät ruot­salaiset saa­vat sieltä palkkaa ja Ruotsin val­tio vero­tu­lo­ja yri­tyk­seltä. Edelleenkään en näe tätä eri­tyisen huonona diil­inä Ruot­sille. Miten päin tahansa se on minus­ta parem­pi tilanne kuin se, että suo­ma­laiset eivät sitä tehdas­ta Ruot­si­in rakentaisi.

     Vastaa

144. Osmo Soin­in­vaara: Esität siis, että itse ansait­tu TEL-eläke ei enää vähen­täisi kansaneläket­tä. Se tietysti säästää suu­rit­u­lois­t­en eläkemenoja.

     Et pääse noin hal­val­la. Sin­un pitää mak­saa rahas­toista jo ansaitut eläk­keet pait­si niille, jot­ka ovat jo eläk­keel­lä, myös kaikille vielä työelämässä oleville, joil­la on ansait­tua eläkettä.Kattamatonta eläkev­as­tu­u­to on moninker­tais­es­ti eläk­er­a­has­to­jen määrä.

     Ote­taan yksi argu­ment­ti ker­ral­laan, jätetään tuo tulon­jakokysymys ja siir­tymäaikaan liit­tyvä dynami­ik­ka rauhaan, ja pohdi­taan vain sitä, aiheut­taako tuol­lainen malli väistämät­tä vai­h­to­taseen yli­jäämää. Minä en ymmär­rä mis­tä tuo seu­raisi. Eläke­jär­jestelmän refor­mi on min­un nähdäk­seni jol­lakin aikataul­ul­la edessä, enkä halu­aisi että tuol­laiset virheel­liset argu­men­tit jäävät elämään. (Tai jos se ei ole virheelli­nen argu­ment­ti, toki halu­aisin ymmärtää mik­si näin on.)

     Vastaa

145. Samuli Saarel­ma: Hmm, eli toisaal­ta Suomes­sa sur­raan, ettei kukaan investoi Suomeen ja sit­ten, kun joku investoi, niin tämäkin on huono asia. Mikä tässä nyt mättää?

     Enpä ole havain­nut kenenkään muun Suomes­sa pitävän investoin­tia Suomeen huonona asiana — näköjään on joka junaan!

     Vastaa

146. Lau­ri Kumpu­lainen: Suurim­mat sum­mat on sidot­tu asun­toi­hin, autoi­hin ja kesämökkeihin.

     Käytän­nössä suuret ikälu­okat tule­vat jät­tämään perin­nök­si val­ta­van korjausvelan. 

     En ole hirveän huolestunut asun­to­jen tai auto­jen kor­jausve­las­ta, kos­ka se on yksi­tyi­nen murhe.

     Isom­pi kysymys on minus­ta se, että suuret ikälu­okat ovat “investoi­neet” sekä hallintorak­en­teisi­in (hyv­in­voin­ti­val­tio) jot­ka vaa­ti­vat jatku­via käyt­tö­meno­ja, että raken­nuk­si­in, jot­ka vaa­ti­vat melkois­es­ti ylläpi­toa ja korjaamista. 

     Raken­nusten joukos­sa on kaiken­laista, ja esimerkik­si home­k­oulu­jen kor­jausvel­ka näyt­tää ole­van aina vain kas­va­maan päin. Koulut ovat sen­tään niitä tarpeel­lisimpia raken­nuk­sia, ainakin perusk­oulu­jen osalta, mut­ta niistäkään ei oikein selvitä.

     Samoin liiken­nein­fra, esimerkik­si tei­den ja rautatei­den sil­lat, on kerän­nyt melkoista kor­jausvelkaa joka pitää jotenkin hoitaa. Tai lait­taa teitä ja kisko­ja rullalle.

     Vastaa

147. Raimo K: Enpä ole havain­nut kenenkään muun Suomes­sa pitävän investoin­tia Suomeen huonona asiana – näköjään on joka junaan! 

     No, tuo­ta mieltä ovat implisi­it­tis­es­ti ne, jot­ka sure­vat sitä, että kiinalais­ten ulko­maankaup­pa on yli­jäämäistä ja he käyt­tävät sit­ten sen yli­jäämän ulko­maille tehtävi­in investointeihin. 

     Hyväksyn jotenkin sen, että jos kiinalaiset osta­vat yli­jäämäl­lään muiden val­tioiden velka­kir­jo­ja, niin tämä johtaa pitkäl­lä tähtäimel­lä huonoon lop­putu­lok­seen, mut­ta jos he sen sijaan han­kki­vat sil­lä jotain tuot­tavaa, niin mikä tässä nyt on niin pahaa?

     Kun ulko­maiset sijoit­ta­jat (pääosin kai amerikkalaiset eläk­er­a­has­tot) osti­vat dot-com-buumin aikaan hirvit­tävät määrät yli­hin­taisia Nokian osakkei­ta, niin eikö tämä ollut tosi hyvä diili suomalaisille?

     Vastaa

148. Lau­ri Kumpu­lainen: Entäpä ker­rostaloa­sun­not? Kuvit­teleeko joku, että nämä kak­siot ja kolmiot, jot­ka on raken­net­tu joskus kuuskyt­seiskyt luvun aikoi­hin ovat vielä pystyssä, kun suuret ikälu­okat hau­dataan? Ei mene kauaa kun ale­taan jär­jestelmäl­lis­es­ti vetämään maan­tasalle nämä neukkukuu­tiot. En yllät­ty­isi, jos jokunen ker­rosta­lo rom­ah­taisi ihan itsestään.

     Vaik­ka pystyssä pysy­i­sivätkin, niin muu­ta­maa hyvää sijain­tia luku­unot­ta­mat­ta näi­den arvo luul­tavasti rom­ah­taa, kun asun­noille ei ole kysyn­tää. Suurien ikälu­okkien lap­sil­la on jo omat asun­ton­sa. Maalaisjär­jel­lä ajatellen huo­mat­ta­va määrä asun­to­ja jää tyhjilleen asukkaiden pois­tut­tua kesku­ud­estamme. Ts. suuret ikälu­okat oma­l­la ole­mas­saolol­laan pitävät noiden asun­to­jen arvoa yllä, mut­ta hei­dän pois­tut­tuaan pois­tuu kysyn­nän kadotes­sa se arvokin.

     Vastaa

149. Saara:
     ‘snip’
     Maalaisjär­jel­lä ajatellen huo­mat­ta­va määrä asun­to­ja jää tyhjilleen asukkaiden pois­tut­tua kesku­ud­estamme. Ts. suuret ikälu­okat oma­l­la ole­mas­saolol­laan pitävät noiden asun­to­jen arvoa yllä, mut­ta hei­dän pois­tut­tuaan pois­tuu kysyn­nän kadotes­sa se arvokin. 

     Maalaisjär­jel­lä ei näytä ole­van mitään tekemistä kaupungis­tu­misen kanssa — eikä ainakaan pääkaupunkiseudul­la ole havait­tavis­sa mitään asun­to­jen arvo­jen laskua, saati sit­ten tyhjiä asun­to­ja. Ja ilmiön­hän pitäisi jo olla käyn­nis­sä, jos sitä olisi.

     Vastaa

     1. Asun­to­ja on jäämässä tyhjilleen tai niiden arvbo las­kee hyvin alas eri puo­lil­la Suomea, mut­ta ei pääkaupunkiseudul­la — ainakaan vielä. Sitä esi­in­tyy myösd Helsin­gin seudul­la, että syr­jäisi­in paikkoi­hin raken­net­tu­ja ker­rostaloa­su­to­ja saa hal­val­la, mut­ta tyhjilleen jäämi­nen ei näytä toden­näköiseltä. Kun Helsin­ki lisää kan­takaupungis­sa ker­rostalotar­jon­taa huo­mat­tavasti, ker­rostaloa­sun­to­jen arvo muual­la tietysti vähän laskee.
        Toimis­to­ja tul­laan purka­maan jopa Helsingis­sä, muista seudun kun­nista nyt puhumattakaan.

        Vastaa

150. Jos palataan tasa-arvoon:

     Yli 3000 eur/kk ansait­se­van naisen elikikäodote on n 95 vuot­ta, jol­loin sopi­va eläkeikä olisi 75-vuot­ta. Samaan aikaan alle 2 000 eur/kk ansait­se­van miehen eläkeikä olisi 55-vuot­ta, jol­loin eläk­keel­lä voisi olla sen saman 20 vuotta.

     Vastaa

151. Veroil­moituk­seen rastiko­h­ta “tasaan eläke­mak­suni puolisoni kanssa”. Kos­kee myös avop­uolisoi­ta ja rek­isteröi­tyjä parisuhtei­ta. Molem­pi­en pitää rasti tuo koh­ta. Vielä parem­pi, jos siihen voi esit­tää jako­suhde­pros­entin. Kump­pani saa tietää toisen rastiessa.

     Tämä tek­isi leskeneläk­keen tarpeet­tomak­si. Leskeneläk­keessä epäreilusti avopar­it ja väärään aikaan naivat/eroavat tuke­vat joitain per­heitä, tässä jär­jestelmässä tuki on täysin vapaae­htoista, per­heen­sisäistä, siis reilua.

     Vaik­ka vaimo ei olisi kotona, hän voi silti tehdä suurem­man osan kotitöistä/lastenhoidosta ja siten tukea miehen uraa. Palk­ka ehkä jae­taan mut­ta eläke­mak­sutkin pitää voi­da jakaa, muuten tulee trage­dioi­ta, joista leskeneläkkei­den puo­lus­ta­jat muis­tut­ta­vat uno­htaen, että leskeneläke­jär­jestelmässä tapah­tuu saman­laisia trage­dioi­ta, jos ero tulee väärään aikaan tai liit­to on avo‑, tms.

     Pauli Suma­nen, ker­toisitko lisää siitä Sak­san jär­jestelmästä? Itse ehdotin tätä Jan­i­na Ander­son­in kaut­ta ehkä 10 v. sit­ten, ja pari vuot­ta sit­ten Hesaris­sa malli tun­tui saa­van vain kiitos­ta asiantuntijoilta.

     (Seu­raavaa ei kan­na­ta kopla­ta tuo­hon, mut­ta ehdotin myös, että avo/avioliittosopimuksessa olisi läjä rastiko­htia, joista yksi voisi vaik­ka olla tämän ole­tusar­vo, yksi isyyso­let­ta­ma, yksi avioe­hto-olet­ta­ma, yksi kan­sain­vä­li­nen avi­o­li­it­tosta­tus (saa­nee vain 1 kump­panille), yksi se, astuuko Tui­ja Brax­in “5 vuo­den kohdal­la avoli­it­toon pakkon­ait­ta­mi­nen” ‑pykälä voimaan 5 v. kohdal­la, muul­loin vai ei ikinä (tai tuleeko vain muis­tu­tus pos­tiluukus­ta 5 v. kohdal­la, jos muis­t­a­mi­nen on se ongel­ma, kuten Brax ehdo­tus­taan perusteli), jne. Yksinker­taisim­mat voisi­vat nap­a­ta suo­raan “perusavi­o­li­it­tokaavak­keen” tms., niin ei tarvit­sisi rastia.)

     Vastaa

152. Esimerkik­si Sak­sas­sa eläke jae­taan vai­mon ja miehen kesken. Näin pitäisi tehdä Suomes­sakin – toki niin, että jae­taan vain se osa eläk­keestä, joka on ansait­tu avi­o­li­iton aikana.

     Tässä pitäisi ottaa huomioon muitakin asioi­ta. On ymmär­ret­tävää, että eläke jae­taan siltä ajal­ta kun toinen hoitaa lap­sia kotona tai kotia. Mut­ta entä jos toinen on jo valmis­tunut ja työelämässä avioitues­saan ja toinen opiskelee vuosia (esim. 5–7 vuot­ta) vas­ta avi­o­li­iton aikana? Pitääkö työelämässä ole­van sil­loinkin jakaa eläk­keen­sä? Entä työttömyysjaksot?

     Entä jos pitkä lapsen koti­hoito­jak­so on puoli­son oma val­in­ta — on mielu­um­min kotona kuin työelämässä?

     Vastaa