Krim, rikos ja rangaistus

(Kir­joi­tus on julka­istu Ykkös­ketju-blogi­na Suomen kuvale­hden verkkosivuilla)

Ei olisi suuri vääryys palaut­taa Krim Venäjälle. Se siir­tyi Venäjältä Ukrainalle jok­seenkin erikoi­sis­sa olo­suhteis­sa – joidenkin väit­tei­den mukaan alko­ho­lil­la oli osansa tapah­tu­mis­sa. Siir­toa olisi tuskin tapah­tunut, jos olisi ajatel­tu mah­dol­lisu­ut­ta Neu­vos­toli­iton hajoamisesta.

Toisaal­ta enem­mistö Krim­in asukkaista on syn­tynyt Ukrainaan. His­to­ri­al­lis­ten rajo­jen muis­telus­ta ei koskaan seu­raa mitään hyvää. Men­emäl­lä his­to­ri­as­sa vähän kauem­mak­si, Krim kuu­luisi Turkille tai itsenäiselle tataarivaltiolle. 

Tiet­ty jär­ki olisi muut­taa nyky­isiä val­tioiden rajo­ja niin, että val­tioista tulisi väestöl­lis­es­ti yht­enäisem­piä. Siir­tomaa-ajal­ta periy­tyvät, täysin mieli­v­al­taiset ja heimora­jo­ja rikko­va val­tioiden rajat Afrikas­sa ovat pysyvä ongel­ma, mut­ta kukaan ei vakavis­saan ehdo­ta pan­do­ran lip­paan avaamista sielläkään.

Venäjä vetoaa Kosovoon ennakko­ta­pauk­se­na, eikä täysin aiheet­ta, mut­ta tähän vetoami­nen johtaa hel­posti omaan maali­in: poten­ti­aal­isia aluei­ta vas­taav­ille kansanäänestyk­sille löy­tyy Venäjältä roimasti, Tšetše­ni­as­ta alka­en. Krim­il­lä ei ole murhat­tu venäläisiä joukoit­tain etnisin perustein niin kuin albaane­ja Kosovos­sa, tataare­ja sen sijaan kyl­lä on murhat­tu ja paljon, mut­ta ei Ukrainan val­lan aikana.

Se nyt ainakin on selvää, ettei Venäjäl­lä ole oikeut­ta yksipuolis­es­ti ottaa Krim­iä itselleen tunkeu­tu­mal­la maa­han aseel­lis­es­ti, miehit­tämäl­lä par­la­ment­ti ja val­i­tut­ta­mal­la päämin­is­terik­si pienen sir­palepuolueen edus­ta­ja, jär­jestämäl­lä pikaäänestys ilman aikaa kam­pan­joiti­in ja selkeää ehdo­tus­ta, mil­lä ehdoil­la siir­to tapah­tu­isi eikä eri­tyis­es­ti niin, että ei riip­pumat­to­mia taho­ja päästetä tarkkaile­maan äänestys­tä.  Ties vaik­ka asi­as­ta olisi päästy sopimuk­seen neu­votellen, jos sopimuk­seen olisi kuu­lunut myös kaa­sun tule­va hin­ta ja ulko­val­to­jen vahvis­ta­ma lupaus olla puut­tumat­ta Ukrainan asioi­hin. Nythän joka tapauk­ses­sa käy Venäjän vauhdit­ta­mana niin, että Venäjä ottaa Krim­in ja län­si ottaa muun Ukrainan. 

Minus­ta oli huolestut­ta­va uuti­nen, että Venäjä oli kut­sunut dosent­ti Bäck­manin tarkkaile­maan vaalien riip­pumat­to­muut­ta ja näin vaku­ut­ta­maan suo­ma­laiset tai laa­jem­min län­si­maalaiset vaalien rehellisyy­destä. Halut­ti­inko eleel­lä alle­vi­iva­ta sitä, että he eivät piit­taa tuon taivaal­lista muiden mielipiteistä?

Mihin Putin tähtää? Hänelle on tuskin yllä­tys, että aseelli­nen rajo­jen siirte­ly Euroopas­sa ei jää vaille seu­rauk­sia. Vaik­ka talous­suhtei­den katkomi­nen mak­saa molem­mille osa­puo­lille, rikok­sen jät­tämi­nen ran­gais­tuk­set­ta ei vain käy. Toimet pitää suun­nitel­la niin, että syyl­liset kär­sivät paljon ja itse vähän. 

Venäjän ottaa riskin taloudel­lis­es­ta ja tiedol­lis­es­ta eristämis­es­tä. Nyky­maail­mas­sa ei pär­jää tuot­ta­mal­la tehokkaasti terästä. Vau­raus perus­tuu tietoon ja inno­vaa­tioi­hin. Eristämi­nen merk­it­see kelka­s­ta pudot­tamista. Eristämisessä Venäjä aut­taa omil­la tiedon kulkua rajoit­tavil­la toimil­la tehokkaam­min kuin mihin ulko­val­lat ikinä pystyisivät.

Ehkäpä Putin ei pelkääkään kaup­pa­so­taa. Ken­ties hän on lukenut talous­te­o­ri­oi­ta, joiden mukaan alku­vai­heessa ole­va teol­lisu­us­val­tio ei pysty kehit­tymään ilman tuon­tisuo­jaa. Hyvä esimerk­ki on Lati­nalaisen Amerikan nousukausin, kun toinen maail­man­so­ta lopet­ti suuren osan tuon­nista ja kulu­tus­tavarat piti valmis­taa itse. 

Venäjän talous ei ole päässyt käyn­ti­in oikein mitenkään. Raa­ka-ainei­den vien­ti tuo maa­han rahaa, joka vir­taa ulos län­si­mais­ten tavaroiden ostoina – juus­tokin pitää tuot­taa Pietarin alueelle Suomes­ta. Län­si­maid­en ei tietenkään kan­na­ta kieltää kulu­tus­tavaroiden vien­tiä Venäjälle, mut­ta Venäjä voi sulkea tuon­nin vas­ta­toime­na. Venäläiset kulut­ta­jat kär­sivät, mut­ta koti­markki­natuotan­to voi elpyä. 

Tai sit­ten Putin ei ole ajatel­lut näin pitkälle, vaan on menet­tänyt todel­lisu­u­den­ta­jun­sa, kuten Angela Merkel asian ilmaisi. 

Tehokkaim­min Venäjää sat­ut­taa pane­mal­la boikot­ti­in har­vat kehit­tyneet vien­tialat, joi­hin maa on voimal­la panostanut. 

Venäjä on vis­usti varonut käyt­tämästä ener­gian vien­tiä pain­os­tuskeinona Län­si-Euroop­paa kohtaan. Maakaa­su on vir­ran­nut Suomeen luotet­tavam­min kuin Pietari­in. Silti on viisaut­ta vähen­tää riip­pu­vu­ut­ta venäläis­es­tä ener­gias­ta. Sitä Venäjä pelkää. Siitä kiit­tää myös ilmas­to, mut­ta myös maakaa­sua hala­ja­va Kiina. 

Ukrainalaisia taas autamme parhait­en osta­mal­la ukrainalaisia tuot­tei­ta. Enää tarvit­taisi­in niitä ukrainalaisia tuot­tei­ta joi­ta suosia.

P.S. Min­is­ter­i­ta­paamis­ten kieltämisessä ei olisi jär­jen häivää.  Kri­i­seistä ulospääsyä ei pidä tietois­es­ti vaikeuttaa. 

78 vastausta artikkeliin “Krim, rikos ja rangaistus”

  1. Onko jotain rak­en­teel­lisem­pia tek­i­jöitä, jot­ka tekevät Venäjän lin­jas­ta “kovan”, vai voisiko Venäjän seu­raa­va johta­ja — kuin­ka pitkään siihen nyt meneekään — olla ystäväl­lisem­pi länt­tä ja ehkä myös omia kansalaisi­aan kohtaan?

    Pakot­teis­sa ja muus­sa vas­takkainaset­telus­sa on tietysti se ongel­ma, että jos talous­si­teet län­teen heikkenevät, heikkenevät myös insen­ti­iv­it län­si-ystäväl­lisem­pään politiikkaan.

    Joka tapauk­ses­sa tämä Krim­in kri­isi voi olla hyvinkin varsin “sub­jek­ti­ivisen” poli­ti­ikan tulosta. Eli sel­l­aista, jota joku toinen poli­itikko — ehkä jopa suht saman­laisen perus­näke­myk­sen omaa­va — ei olisi toteuttanut.

    Jos Putin on todel­la menet­tänyt todel­lisu­u­den­ta­jun­sa, sil­loin on ainakin toivoa, että seu­raa­va johta­ja voisi olla mukavampi. Täy­tyy vain toivoa, että Putinin seu­raa­jal­la on lääk­i­tys kohdallaan.

  2. Parhait­en toimi­va pakote on jäänyt jostain syys­tä kokon­aan keskustelu­jen ulkop­uolelle. Putinin palk­ka lie­nee pres­i­den­tille tyyp­illi­nen muu­ta­ma kymp­pi­ton­ni kuus­sa. Nyt pitäisi vain julk­istaa lista hänen kon­trol­loimas­ta omaisu­ud­es­ta. Siinä olisi selit­tämistä, miten noil­la tuloil­la on kerät­ty muu­ta­man kymme­nen mil­jardin omaisuus.

  3. O.S: Minus­ta oli huolestut­ta­va uuti­nen, että Venäjä oli kut­sunut dosent­ti Bäck­manin tarkkaile­maan vaalien riip­pumat­to­muut­ta ja näin vaku­ut­ta­maan suo­ma­laiset tai laa­jem­min län­si­maalaiset vaalien rehellisyy­destä. Halut­ti­inko eleel­lä alle­vi­iva­ta sitä, että he eivät piit­taa tuon taivaal­lista muiden mielipiteistä?

    Samoin, mil­laisia tule­vaisu­u­den suun­nitelmia Putinil­la on Suomen var­alle ? Jos men­emme Natoon, niin olemme län­nen etu­var­tioase­ma. Se vie Suomen kylmän sodan aikaan ja Viron kaltaiseen tilanteeseen.

    Tuleeko eteen vielä tilanne, että Putin kokee Suomes­sa asu­via venäläisiä kohdelta­van huonos­ti? Ja lisäk­si hei­dän kiin­teistökaup­po­jen rajoit­tamis­es­ta keskustel­laan. Venäläis­per­hei­den lap­sia tääl­lä jo Bäck­man­nin mukaan kohdel­laan huonos­ti kyseenalaisil­la huostaan­ot­topäätök­sil­lä. Las­ten kohtelu on ilmeis­es­ti jopa huonom­paa kuin pietar­i­lais­ten kat­u­lap­sien , joi­ta ei viral­lisen tiedon mukaan liene olemassakaan.

    Taisi­pa eduskun­nas­sakin joku väit­tää , että pyrkimys rajoit­taa venäläis­ten kiin­teistökaup­po­ja on syr­jivää. Tot­ta­han näin huonon kohtelun ja syr­jin­nän vuok­si Venäjän kansalaisia täy­tyy tul­la auttamaan. 

    Entäs sit­ten Porkkalan luovu­tus Suomelle, eikös se kuu­lu his­to­ri­al­lis­es­ti Venäjälle ?

  4. Minä olen jo jakanut Faces­sa kom­ment­ti­ni, jon­ka arvasin sensuroitavaksi.
    Vas­taa­pas nyt, miten sen monikult­tuurisu­u­den rikkau­den ja voimavaran ja kansal­lis­val­tion umme­htuneisu­u­den lai­ta olikaan?
    Joko liityt Linkolan ja Palo­hei­mon seuraan?

  5. eemil:Tuleeko eteen vielä tilanne, että Putin kokee Suomes­sa asu­via venäläisiä kohdelta­van huonosti? 

    Ainakin val­ti­ol­lises­sa medi­as­sa kovasti rum­mute­taan sitä kuin­ka suo­ma­laiset sor­ta­vat venäläisiä. Pitäsköhän siitä päätel­lä jotakin? Mis­sä ovat ne pres­i­dent­ti Halosen toitot­ta­mat hyvät suh­teet? Tätäkö se dioalo­gi oikein on, Suomen ja suo­ma­lais­ten mus­ta­maalaamista paikallises­sa val­tio­jo­htoises­sa televisiossa?

    Min­un mielestäni on päivän­selvää että tälle suo­ma­lais­ten lokakam­pan­jalle on tul­lut käsky ja hyväksyn­tä ylim­mästä joh­dos­ta. Tässä on nyt selvät merk­it ilmas­sa, mut­ta olem­meko me Suomes­sa umpiku­uro­ja ja sokei­ta? Aika moni on.

  6. Ukraina ollut poli­it­tis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti hajal­la jo pitkään. Ukrainal­la on vähän suvereenin val­tion merkke­jä: ei puo­lus­ta rajo­jaan, par­la­men­taris­mi ei ole toimin­ut vuosikymme­neen, laa­jasti kor­rup­toitunut, äänet jakau­tu­vat maanti­eteel­lis­es­ti, poli­itikot otta­vat rahaa vierail­ta val­tioil­ta kuten Yhdys­val­lat ja Venäjä. 

    Tämän kon­flik­tin voi nähdä Yhdys­val­to­jen ja Venäjän välisenä etupi­ir­i­tais­telu­na. Ukrainan heikkous teki siitä peli­nap­pu­lan. BBC: on tehnyt hyvän puh­taak­sikir­joituk­sen ja ana­lyysin kuu­luisas­ta Nuland-Pyatt puhelus­ta joka muis­te­taan lähin­nä “Fuck the EU” tokais­us­ta. Yhdys­val­lat suun­nit­teli jo Ukrainaan uut­ta hal­li­tus­ta ja Venäjä tietysti näki että jos­sain vai­heessa täy­tyy korot­taa panoksia. 

    On väärin kuvitel­la että Venäjä ja Putin pelaa Yhdys­val­to­ja vas­taan lask­ien puh­taasti taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia. Kyseessä on myös pitkän aikavälin geostrate­gia kts. esim George Fried­manin ana­lyysi: Rus­sia Exam­ines Its Options for Respond­ing to Ukraine ja Der Spiegel: Chess in a Mine­field: The Glob­al Impli­ca­tions of the Ukraine Con­flict.

    Voidaan argu­men­toi­da, että län­si ei tar­jon­nut Ukrainas­ta tarpeek­si hyvää hin­taa. Amer­i­ca Is Too Broke to Res­cue Ukraine

    Last March, then-Ukrain­ian Pres­i­dent Vik­tor Yanukovych pledged to work toward an EU agree­ment. Then, in mid-Novem­ber, he abrupt­ly stopped doing so, spark­ing the pro-Euro­pean protests that even­tu­al­ly top­pled him. For Yanukovych, the EU deal—although pop­u­lar with the Ukrain­ian public—carried seri­ous risks. For starters, it would have infu­ri­at­ed Putin. Sec­ond­ly, it would have required him to release his jailed polit­i­cal foe, Yulia Tymoshenko. Third­ly, bring­ing Ukraine into com­pli­ance with EU reg­u­la­tions would have proved cost­ly. As part of the nego­ti­a­tion, Yanukovych asked for €20 bil­lion in aid. But the EU, strug­gling with its own severe eco­nom­ic woes, offered less than one-thir­ti­eth that amount: a mere €610 mil­lion. The Unit­ed States, which now speaks grave­ly about defend­ing Ukraine from Russ­ian aggres­sion, at the time gave Kiev bare­ly any for­eign assis­tance at all. 

    Then, in mid-Decem­ber, Rus­sia made its own offer. It pledged to buy $15 bil­lion worth of Ukrain­ian debt and to dis­count the price of Russ­ian gas sold to Ukraine by one-third, which amount­ed to anoth­er $7 bil­lion in sav­ings. This mon­ey, Putin added, would not entail any “increase, decrease, or freez­ing of any social stan­dards, pen­sions, sub­si­dies, or salaries”—a swipe at the IMF-imposed aus­ter­i­ty mea­sures that would like­ly have accom­pa­nied an EU deal. 

  7. Ehdo­tuk­seni yhdek­si Ukrainan vien­ti­tuot­teek­si voi tun­tua yllät­tävältä: matkailu. Lviv, Kio­va, Odessa, Karpaatit ja Prip­jat ovat viisi eri­laista, äärim­mäisen kiehto­vaa matkako­hdet­ta. Olen käynyt kol­mesti. Viisum­i­va­paa maa, koke­mus on eksoot­tisem­pi kuin mis­sään EU-maas­sa, ilmas­tokin sat­tuu ole­maan paljon aurinkoisem­pi kuin Kes­ki-Euroopas­sa, tämä on haus­ka tode­ta kar­tas­ta: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Europe_sunshine_hours_map.png

  8. Saanko nyt kysyä, mikä on mielip­i­teesi Natosta? 

    Itse myön­nän, että olen ollut väärässä. Vuo­teen 2008 asti vas­tustin sitä. Tähän kevääseen asti suh­tauduin suh­teel­lisen neu­traal­isti. Olin väärässä koko ajan, nyt uskon niin. Myön­nän sen avoimesti. 

    Onko Osmol­la mitään syytä tark­istaa mielipi­det­tään nyt? Entä puo­lus­tus­bud­jetin leikkaamis­es­ta? Ottawan sopimuk­ses­ta? Kaikissa näis­sä uskon olleeni väärässä. Arvioin Venäjän väärin, arvioin Putinin väärin pelkäk­si klep­tokraatik­si, mut­ta hän onkin imperialisti.

  9. Putin on voimakas­tah­toinen shak­in­pelaa­ja, joka käytää “nap­pu­loitaan” täysin häikäilemät­tä. Lau­tapelistä poiketen ainakin tärkeil­lä nap­pu­loil­la on kuitenkin oma tah­to. On ihan järkevää tehdä hei­dän uskol­lisuuten­sa ylläpi­to Putinille kalli­ik­si. Tätä kai nyky­isil­lä pakot­teil­la tavoitellaan.

    Tärkein­tä olisi hoitaa jatko­toimet siten, ettei Putin voi syyt­tää tulev­as­ta Venäjän lamas­ta Länt­tä, jol­loin se saisi suuren joukon shakkipelin moukkia tuek­seen. OS:n aja­tus nor­maalin kau­pankäyn­nin jatkamis­es­ta, mut­ta joidenkin alo­jen blokkaamis­es­ta vaikut­taa järkevältä. Siis valikoidut embar­got käyt­töön! Ei Venäjäkään WTO:sta välitä.

  10. Eikö monikult­tuurisu­ut­ta saa enää edes hehkut­taa? On se aika vaikea paik­ka, kun kir­joi­tus, jos­sa oli muu­tamia aivan oman viiteryh­mäsi vakiofraase­ja, onkin yhtä äkkiä “hal­ven­ta­va”:
    Mites sen monikult­tuurisu­u­den ja syn­er­gian lai­ta sit­ten on, kun se sin­un mukaasi ei toi­mi edes tuos­sa sivistyk­sen ja suvait­se­vaisu­u­den lem­peässä kehdos­sa, Afrikassakaan?

  11. (Taas)Tyypillistä ana­lyyt­tistä Soininvaaraa!
    Kantsii lukea myös tämän­päiväi­nen Timo Vihavai-
    sen “blog­gaus”.

  12. Taitaa olla Linkolan jutut jo maa­han­muu­ton osalta osin van­hen­tuneet, kun kaikkial­la halu­taan, ja halut­tomatkin pakote­taan, samaan elin­ta­paan ja ora­van­pyörään kuin tääl­lä. Tehokkaam­paa se kulu­tus tääl­lä on kuin vaikka­pa Afrikan nou­se­vis­sa, kun ei siel­läkään saa enää asua sav­i­ma­jois­sa, vaan pitää hyp­piä kap­i­tal­istin kasvukäp­pyröitä fos­si­ilis­ten voimin ylöspäin, mut­ta sotku on vielä suurem­paa kuin tääl­lä. Sinän­sä tulok­se­na on ihan sama rom­ah­dus, jos nuo kasvukäp­pyrät eivät lähde lasku­un. Olisi syytä keskit­tyä niihin, eikä siihen jos joku ei tajua mik­si Mäkkäri val­taa liiketi­lat kaupungis­sa, tai mik­si afrikkalaiset eivät vielä pär­jää olympia-altaas­sa tai ole jär­jestään yhtä laa­join tiedoin varustet­tu­ja kuin suo­ma­laiset tohtorit. Ei vain tai­da onnis­tua, kos­ka kun nation­al­is­mi kohtaa kap­i­tal­is­min, niin tarvi­taan kulut­ta­jia ja kulu­tus­ta, ja viime kädessä tyk­in­ruokaa suo­jaa­maan ja han­kki­maan omis­tuk­sia, aina vain lisää. 

    Laske­va väestömäärä, oli minkä väristä tahansa, lie­nee mah­do­ton aja­tus myös vihreille, kos­ka tarkoit­taisi nyt ainakin taloudel­lista laskua. Vetoami­nen siihen, että kuka hoitaa mum­mot ei riitä, kos­ka mum­mot hoituu hoita­mal­la — turhas­ta kai sitä pitäisi lähteä kar­si­maan. Toki jos lähtöko­h­ta on se, että muul­la kuin ihmisen aina vain kas­vav­il­la tarpeil­la ei ole väliä, niin kyl­lähän ne muut sit­ten väistyvät ja katoa­vat, jol­loin Linkolan muut jutut pitävät yhä paikkansa. Tässä taitaakin olla nykyvihrei­den suurin ongel­ma, joka ei tarkoi­ta sitä että nyky­poli­ti­ik­ka pitäisi sitä ongel­mana, eli että ilmas­tolle voi vielä ehkä teo­ri­as­sa tehdä jotain ener­giapoli­ti­ikalla jos halut­taisi­in, mut­ta muuten jatku­vak­si väk­isin pus­ket­ta­va kasvu syö luon­non, vaik­ka olisi vihreääkin, kun mikään vihreäkään kasvu ei syn­ny tyhjästä ja vaatii tilaa luon­nol­ta. Ei voi­da jatkaa näin, sanoo yksi ja toinenkin, mut­ta silti jatke­taan. Jos poli­ti­ikas­sa ei ole lop­ul­ta muu­ta kuin talouskasvu, joka ylit­tää kaiken muun, niin kan­nat­taako ihme­tel­lä jos poli­ti­ik­ka ei kiinnosta.

    Kai tässä tapauk­ses­sa tärkein huomio pitäisi olla se, että mik­si Putinin hallinto halu­aa aivopestä kansansa? Maa­han on kuin köy­hä USA, jos­sa olisi vain Fox News. Mitä ne tavoit­telee ja läh­teekö käsistä, jos tarkoi­tus on vain nos­taa omaa kan­na­tus­ta luo­ma­l­la kansal­lisuhoa? Se vaan, että maas­sa pol­je­taan alas kaik­ki se mitä lib­er­aalit puheis­saan puo­lus­ta­vat, joten “kun­han kaup­pa käy, niin ollaan hiljaa”-politiikka osoit­taisi taas poli­ti­ikan ole­van täysin alis­teista talouskasvu-uskolle. Nykyään kun ei saisi syyl­listää, mut­ta jos joku ei huo­maa mihin syyl­listyy, niin kai sitä voi siitä edes huo­maut­taa, eikä vain kil­pail­la siitä, että kuka pääsee vierailulle? Varsinkin jos kyseessä on koko pla­neet­taa koske­va asia, tai ihmisiä vain­o­taan, hakataan ja tapetaan. Jos nois­takin pitää olla hil­jaa ja kat­sel­la sivus­ta, niin käy sää­lik­si poli­ti­ikas­sa ole­via, jot­ka eivät ole vielä ihan menetet­tyjä tapauksia. 

    Tämä Helsin­gin yliopis­ton kirkkain valo, tämä dosent­ti B, sopisi parem­min 90-luvun sket­sivi­ih­teeseen. Sääli että hänen kykyn­sä menee hukkaan, kun kär­räävät hän­tä maail­man­poli­ti­ikan näyt­tämöil­lä. Yleen­sä hyödyl­li­sistä idiooteista kai halu­taan hyö­tyä, mut­ta Putin näkee tämänkin toisin. Tai sit­ten se riit­tää, jos omas­sa kuplas­sa usko­taan miestä.

  13. Krim­in tapauk­seen on use­ampi kuin yksi näkökul­ma. On tietysti tot­ta, että rajo­jen muut­telem­i­nen väki­val­loin tai väki­val­lan uhkaa käyt­täen on hyvin huono jut­tu. Niinikään Krim­in ase­mas­ta jär­jestet­ty kansanäänestys ei kestä minkään­laista kri­it­tistä tarkastelua. Näis­sä suhteis­sa Venäjän menet­te­ly on, hyvin kohteliaasti san­ot­tuna, moitittavaa.

    Toisaal­ta, Krim ei ole oikeas­t­aan koskaan kuu­lunut Ukrainan his­to­ri­al­liseen alueeseen. Hrutso­vin tekemä rajan­si­ir­to oli lähin­nä impul­si­ivi­nen tem­paus, jol­la ei ollut tarkoi­tus olla juuri mitään käytän­nöl­lisiä vaiku­tuk­sia. Krim taval­laan tipahti Ukrainan syli­in vahin­gos­sa. Krim­in väestöl­lä ei tiet­tävästi ole juuri minkään­laista ukrainalaista iden­ti­teet­tiä ja hyvin mah­dol­lis­es­ti itsenäisyyden/Venäjään liit­tymisen kan­nat­ta­jat oli­si­vat saa­neet huo­mat­ta­vat enem­mistön aivan kun­nol­la jär­jeste­tyssä kansanäänestyksessäkin.

    Asi­aan vaikut­taa myös Krim­il­lä ole­va Sev­astopolin laivas­to­tukiko­h­ta. Venäjäl­lä oli perustel­lut syyt pelätä, että se siir­ty­isi Venäjän hallinnas­ta Naton hallintaan. Kuin­ka suuri ja todel­li­nen se vaara oli, on tietysti vaikeasti arvioitavis­sa, mut­ta ris­ki ja vaaran­tunne oli­vat var­masti todel­liset. Voidaan leikkiä ajatuk­sel­la, miten USA olisi reagoin­ut, jos se olisi huo­man­nut Mainen osaval­tion ja siel­lä ole­vien Brunswickin ja Portsmouthin laivas­to­tukiko­h­tien ole­van siir­tymässä Kiinan kontrolliin. 

    Venäjäl­lä on myös syytä tun­tea itsen­sä pete­tyk­si. Osoit­tau­tui, että EU-ulko­min­is­te­rien välit­tämä val­lan­si­ir­tosopimus, joka allekir­joitet­ti­in 21.2.2014 ei ollut edes sen paperin arvoinen, jolle se oli kir­joitet­tu. Venäjä siis jou­tui äkil­lis­es­ti vaar­al­lisek­si koke­mansa tilanteen eteen ja toi­mi, kuten soti­laat tapaa­vat, nopeasti ja karkeasti. On oikeas­t­aan häm­mästyt­tävää, että Krim­il­lä on selvit­ty niin vähäl­lä väki­val­lal­la kuin tähän asti on selvitty.

    Tähän on siis tul­tu. Tässä tilanteessa lie­nee vii­sain­ta ottaa jär­ki käteen ja istua neu­vot­telupöytään etsimään ratkaisua, joka tyy­dyt­tää kaikkien osa­puolten oikeutetut intres­sit mah­dol­lisim­man hyvin.

    Sen puoleen, näin Euroop­palais­es­ta näkökul­mas­ta kat­sot­tuna, epäilen pahasti, että tuol­la suun­nal­la mei­dän suurin huole­nai­heemme ei suinkaan ole Venäjä vaan arvaam­a­ton, seka­va, kor­rup­toitunut ja vararikos­sa ole­va Ukraina.

  14. Catili­na:
    Eikö monikult­tuurisu­ut­ta saa enää edes hehkut­taa? On se aika vaikea paik­ka, kun kir­joi­tus, jos­sa oli muu­tamia aivan oman viiteryh­mäsi vakiofraase­ja, onkin yhtä äkkiä “hal­ven­ta­va”:
    Mites sen monikult­tuurisu­u­den ja syn­er­gian lai­ta sit­ten on, kun se sin­un mukaasi ei toi­mi edes tuos­sa sivistyk­sen ja suvait­se­vaisu­u­den lem­peässä kehdos­sa, Afrikassakaan?

    Pidän jol­lain taval­la uskot­ta­vana teo­ri­aa, jon­ka mukaan kansal­lis­val­tioiden toim­inta on helpom­paa kun rajat menevät etnis­ten rajo­jen mukaan. Silti en voi olla huo­maa­mat­ta Yhdys­val­to­jen kokoista reikää tuos­sa teo­ri­as­sa. Yhdys­val­lat on ollut viimeien vuo­sisadan ajan tämän pal­lon taloudelli­nen men­estys­ta­ri­na samaan aikaan kun se on ollut eri­lais­ten kult­tuurien sula­tusu­u­ni. Pelkkä rajo­jen vetämi­nen etnis­ten rajo­jen mukaan ei voi siis olla kovin merkit­tävä selit­tävä tek­i­jä juuri minkään­laiselle hyvinvoinnille.

    (Noin metakom­ment­ti­na en voi olla ihmettelemät­tä, että kuvit­teletko tosi­aan saavasi point­tisi läpi parem­min kir­joit­ta­mal­la kom­mentin tyylil­lä, jon­ka itsekin epäilet jäävän sen­su­urin kouri­in kuin kir­joit­ta­mal­la asial­lisen argumentin?)

    1. Men­estyvim­mät val­tiot ovat niitä, jois­sa mon­et kult­tuu­rit hedelmöit­tävät toisi­aan, siis “kan­so­jen sula­tusu­u­nit”, kos­ka ne saa­vat vaikut­te­itya monista suun­nista. Kana­da on ehkä Yhdys­val­to­jakin parem­pi ersimerk­ki. Maa­han­muut­ta­jien tulota­so on Kanadas­sa kan­taväestöä suurempi.

  15. Suomel­la olisi nyt tilaisu­us liit­tyä Natoon. EU — Venäjä ‑suh­teet tästä tuskin huononevat ja ihan asial­lis­es­ti Virokin näyt­tää pär­jäävän vien­nis­sä ja muussa.

    Ehkä jokin kyber­hyökkäys ja pron­ssiso­turin tyy­li­nen riita, mut­ta siihen se jäisi.

    Naton hyö­ty olisi äistämät­tä eteen tule­vis­sa varuste­hank­in­nois­sa saata­va hin­tata­so mut­ta ennen muu­ta pääsy osak­si hei­dän tiedon jakamis­taan ja myös suo­jau­tu­misosaamista tietoverkko­hyökkäyk­siltä. Ehkä maan johto saa myös hie­man henistä liiku­mati­laa lisää.

    Krim­in kohdal­la tilaisu­us tuli ja se käyteti­in. Sama lop­putu­los olisi ollut mah­dolli­nen myös rauhanomaisem­min ja ihan rehellisel­lä äänestyk­sel­lä, mut­ta siihen olisi men­nyt aikaa. Samal­la huomio Venäjän vakav­ista rak­en­teel­li­sista ongelmista siir­tyi johon­nekin muualle.

    Suomel­l­la olisi myös mah­dol­lisu­us saa­da Venäjältä itel­li­gentsi­jaa, yrit­täjiä ja lah­jakkuuk­sia. Kuten 1918 emi­grantit se veisi yhteiskun­taa eteen­päin. Nykyisessä Venäjä meuhkaamises­sa uno­hde­taan, että Putin ei ole sama asia kuin kaik­ki venäläiset.

    Eri­tyi­nen kiitos mys Ukrainan hal­li­tuk­selle, joka ei ole ryhtynyt ammuskele­maan tai soti­maan. Tilan­net­ta se ei olisi muuttanut.

  16. ceterum censeoVenäjäl­lä oli perustel­lut syyt pelätä, että se siir­ty­isi Venäjän hallinnas­ta Naton hallintaan. 

    Suomel­la on myös ihan samal­la taval­la perustel­tu syy pelätä, että tääl­lä ole­van venäläisvähem­mistön olo­ja tul­laan puo­lus­ta­maan. Niin­pä samoil­la intres­sipe­rusteisel­la järkeilyl­lä Suomen on liityt­tävä Natoon sekä lopetet­ta­va puo­lus­tuskykyn­sä laimin­lyön­ti, toisin sanoen laitet­ta­va lisää rahaa aseisiin.

    Lisäk­si kos­ka Venäjäl­lä on syytä pelätä että Suo­mi hakeu­tuu Natoon ja Pietari on tuos­sa lähel­lä, sil­lä on samoil­la syil­lä syytä aiheut­taa tääl­lä häm­minkiä. Kos­ka me tiedämme tämän, mei­dän on syytä hakeu­tua Natoon, joka taas tarkoit­taa että venäläisil­lä on sitäkin suurem­pi kiire iskeä, mikä tarkoit­taa että mei­dän on liityt­tävä NAtoon välittömästi.

    Tähän on siis tul­tu. Tässä tilanteessa lie­nee vii­sain­ta ottaa jär­ki käteen ja istua neu­vot­telupöytään etsimään ratkaisua, joka tyy­dyt­tää kaikkien osa­puolten oikeutetut intres­sit mah­dol­lisim­man hyvin. 

    Jaa, mis­tä neu­voteltaisi­in? Siitäkö että län­si ojen­taa Venäjälle Ukrainan hopealau­tasel­la ja jatkaa oikein täy­del­lisen heikkouden esit­tämistä? Vede­täänkö samoissa neuot­teluis­sa rajat, jot­ka Venäjä voi val­loit­taa? Kuu­luisiko vaiku­tus­val­ta Suomes­sakin noi­hin neu­voteltavi­in asioi­hin? Mik­si ihmeessä ei kuu­luisi, Suomio on ollu osa Venäjän imperi­u­mi ja NL:lla oli tääl­lä merkit­tävästi vaiku­tus­taval­taa. Nyt Venäjän suur­val­tatun­to­ja on loukat­tu ja eihän se ole suur­val­ta eikä mikään, ellei sil­lä ole veto-oikeut­ta pikku­naa­purei­den hallituksiin.

    Eli nämä ehdo­tuk­set ovat ihan käsit­tämät­tömiä. Onko se jotenkin täysin mah­do­ton­ta ymmärtää, että Putinin kanssa ei voi sopia mitään, jos ylimpänä tavoit­teena on saavut­taa neu­vot­telu­ratkaisu? Sil­loin on yksinker­tais­es­ti liian sitoutunut sovit­telu­ratkaisu­un ja vastapuoli käyt­tää tätä siekailemat­ta hyväkseen.

  17. Coun­try­boy:
    Amerikkalaisen sodan­vas­taisen opposition… 

    Amerikkalaiset hih­hulit ovat ihan saman­laisia hih­hulei­ta kuin mei­dänkin “rauhan­li­ik­keem­mekin”. Tun­net kaiketi euroop­palais­ten rauhan­li­ikei­den taustal­la ole­van Neu­vos­toli­iton tiedustelu­palvelun oper­aa­tion? Eivät ne kon­tak­tit ole mihinkään kadonneet.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Men­estyvim­mät val­tiot ovat niitä, jois­sa mon­et kult­tuu­rit hedelmöit­tävät toisi­aan, siis “kan­so­jen sula­tusu­u­nit”, kos­ka ne saa­vat vaikut­te­itya monista suun­nista. Kana­da on ehkä Yhdys­val­to­jakin parem­pi ersimerk­ki. Maa­han­muut­ta­jien tulota­so on Kanadas­sa kan­taväestöä suurempi. 

    Hmm,
    juu­tu­in tuo­hon ensim­mäiseen lauseeseen, kun mieleeni juo­lahti, että eikös se Neu­vos­toli­it­tokin ollut aikamoinen “kan­so­jen sula­tusu­u­ni”? Ei tuo totea­mus (tai malli) siis ehkä ihan kaikissa olo­suhteis­sa toi­mi. Joku ehkä osaisi ker­toa, mik­si tuo ideaa­li­nen malli romahti.

    1. Toisaal­ta Poly­ne­sian saaris­tossa oli paljon täysin eristyk­si­in jääneitä heimo­ja, jot­ka oli­vat jääneet kivikaudelle34.

  19. Coun­try­boy:
    Amerikkalaisen sodan­vas­taisen oppo­si­tion kom­ment­te­ja. Mik­si eitutki­ta Kio­van ampu­jia ? Sik­sikö, että Ukrainan yleinen syyt­täjä on nyky­isin Svo­bo­dan johtaja ?

    http://original.antiwar.com/justin/2014/03/20/ukraines-mysterious-snipers/

    Mis­sä maas­sa ja mil­loin on kiin­nitet­ty paljoa huomio­ta sisäis­ten erim­ielisyyk­sien ratkaisu­un kun maa on itseän suurem­man naa­purin aseel­lisen hyökkäyk­sen kohteena?

  20. Medi­atyk­istö muokkaa ihmis­ten mielip­iteitä niin idässä kuin län­nessä. Enem­mistö on aina sitä mieltä mil­lä ampumasek­to­ril­la sat­tuu asumaan. Näin on käynyt myös Ukrainan kri­i­sis­sä. EU on viime aikoina har­joit­tanut Sak­san johdol­la laa­jen­tu­mis­poli­ti­ikkaa idän suun­taan. Tässä voidaan nähdä jo ennen ensim­mäistä maail­man­so­taa Sak­sas­sa vallinnut Leben­straum-poli­ti­ik­ka. EU ja Nato on “val­lan­nut” rauhanomaisin keinoin usei­ta val­tioi­ta idän suunnal­ta. EU-maille, jot­ka ovat menet­täneet vil­jelysmaitaan moot­toritei­den, lento­kent­tien ja kaup­pakeskusten alle, on Ukrainan mus­tan­mul­lan maat hyvin haluttuja.

    Läh­es kaikissa sodis­sa on ollut kyse luon­non­va­r­jon hallinnas­ta. Venäjälle sen öljy, kaa­su ja min­er­aalit ovat äärim­mäisen tärkeitä. Venäjä ei halua sitä, että EU ja USA Naton myötä­vaiku­tuk­sel­la uhmaa­vat hei­dän talouttaan.

    Kri­mi laivas­to­tukiko­hti­neen ei liene Venäjälle soti­laal­lis­es­ti eri­tyisen strate­gi­nen alue, sil­lä suur­so­das­sa Nato voi hel­posti tuho­ta venäläiset lai­vat Bosporin salmes­sa. Enem­mänkin on kyse siitä, että Venäjä ei halua sitä, että Naton tukiko­h­dat tuli­si­vat sen rajoille.

    Oltakoon Krim­in kansanäänestyk­ses­tä mitä tahansa mieltä, niin tosi­asial­ta vaikut­taa, että Krim­in asukkaiden enem­mistö halusi liit­tyä Venäjään. Äänestys­tu­los 95 % kan­nat­ta­jia ja 80 %:n äänestysvilkkaus puhu­vat puolestaan. Vaik­ka pien­imuo­toista vaalivilp­piä olisikin tehty, niin sil­lä ei ole vaal­i­t­u­lok­seen vaiku­tus­ta. Stal­in­in väestötön­si­ir­rois­sa Kri­mi asutet­ti­in venäläisil­lä ja tataare­ja karkoitet­ti­in. Nykyi­nen venäläisväestö on siel­lä asunut jo kol­man­nes­sa sukupolves­sa. Jos tässä tilanteessa olisi varat­tu aikaa “vaal­i­tais­telu­un”, niin se olisi ilmeis­es­ti käy­ty asein. Geopoli­it­tiset asi­at pitäisi nähdä ja tun­nus­taa kuten Juho Kusti Paasikivi opet­ti ja Kekko­nen sitä saarnasi.

  21. Soin­in­vaara tart­tuu heti kir­joituk­sen­sa aluk­si kysymyk­seen Krim­in Venäjään liit­tymisen lail­lisu­ud­es­ta. Toden­näköis­es­ti löy­tyy säädös, jon­ka mukaan 96,7 % äänestys­tu­los ei oikeu­ta tääl­lä tavoin ilmais­tun kansan tah­don nou­dat­tamiseen. Kuitenkaan kukaan ei ole aset­tanut tulosta kyseenalaisek­si väit­tämäl­lä enem­mistön krim­iläi­sistä ole­van Krim­in Ukrainaan jäämisen kan­nal­la. Siis Soin­in­vaar­alle, tai yleisem­min län­nelle kansan tah­to ei merk­itse mitään.

    Huomio­ta herät­tää myös Soin­in­vaaran ja “Län­nen” käsi­tys Ukrainan nyky­hallinnon lail­lisu­ud­es­ta. Toim­i­taan ja kir­joite­taaqn niinkuin nykyi­nen Ukrainan hal­li­tus olisi lail­lis­es­ti val­taan­nous­sut. Jostain syys­tä tässä kohtaa Soin­in­vaara ei huomioi ensinkään val­taan­nousun lail­lisu­ut­ta. Ei vaik­ka mm Ukrainan enti­nen pre­si­tent­ti on mon­esti esi­in­tuonut lain­vas­taisu­udet, joiden perus­teel­la Ukrainan nykyiset val­taa pitävät nousi­vat asemi­in­sa. Taitaa olla niin, että totu­us on liian kiusal­lista jopa Soin­in­vaar­alle. Rohkeus ei riitä tosi­asi­ain selostamiseen, kos­ka se saat­taisi kyseenalaisek­si koko Krim-tapauk­sen arvostelun laittomana.

    On syytä huo­ma­ta myös se, ettei Ukrainan nykyisen par­lametin edus­tavu­ut­ta Krim-tapauk­ses­sa ole mitat­tu. Viimei­sistä vaaleista on jo vuosia eikä sil­loin puhut­tu ensinkään nyky­istä Ukrainaa heilut­tavista tapauk­sista. Tilanne on siis aivan toinen kuin Krim­in väestön keskuudessa.

    Olen arvostanut Soin­in­vaaraa rohkeana ja omia ajatuk­sia tuot­ta­vana ideanikka­ri­na. Liekö Soin­in­vaara tul­lut van­hak­si vai mik­si enti­nen bril­jant­ti ajat­teli­ja on muut­tunut arvostelukyvyt­tömäk­si paperinukeksi?

    1. Jos val­it­semme ajat­te­lu­ta­van, että jol­lain alueel­la on oikeus vai­h­taa maa­ta kansanäänestyk­sen perus­teel­la, sen kanssa on olta­va johdon­mukainen. Sen on sil­loin sovel­lut­ta­va esimerkik­si Tset­se­ni­aan. Venäjältä löy­tyy paljon muitakin osa, jot­ka mielel­lään eroaisi­vat Venäjästä. Suomikaan ei antanut Ahve­nan­maan liit­tyä Ruot­si­in, vaik­ka kansanäänestys puol­si sitä yli 95 pros­entin osuudella.

  22. Ris­to: Mis­sä maas­sa ja mil­loin on kiin­nitet­ty paljoa huomio­ta sisäis­ten erim­ielisyyk­sien ratkaisu­un kun maa on itseän suurem­man naa­purin aseel­lisen hyökkäyk­sen kohteena? 

    Suo­mi 1939?

    Tosin Ukrainan suh­teen tulee mieleen, että jos olot oli­si­vat olleet nor­maalit, suurelle naa­purille ei ehkä olisi tar­joutunut kaappausmahdollisuutta.
    Maid­anin mie­lenosoit­ta­jat eivät halun­neet aivan tätä, ilmeis­es­ti ei myöskään Janukovitsh?

  23. Per­jan­tain TE:ssä oli mie­lenki­in­toisia tilas­to­ja Venäjän kaup­pa- ja investoin­ti­taseesta. Huomio­ta herät­ti selainen pieni yksi­tyisko­h­ta, että 37% venäläi­sistä ulko­mai­sista “investoin­neista” on suun­tau­tunut Kyprokseen ja että vas­taavasti kaik­ista Venäjälle suun­tau­tu­vista ulko­mai­sista investoin­neista 30% on tul­lut juuri samais­es­ta Kyproksesta!

    Ker­ras­saan hämmentävää…

    Voisikin olla jän­nit­tävää speku­loi­da mitä tapah­tu­isi, jos EUn ja EKPn virkamiehet pysäyt­täi­sivät kyproslais­ten pankkien ulko­maisen rahali­iken­teen esim. vaik­ka rahape­su tms. epäi­lyi­den var­jol­la. Seu­raavak­si voitaisi­in ruve­ta selvit­tämään vaikka­pa Kyprokselle rek­isteröi­tynei­den yri­tys­ten kytkök­siä vaik­ka kek­sit­ty­i­hin rikok­si­in, jos mui­ta syitä ei löydy.

    Tässä vai­heessa tyh­mim­mätkin oli­gar­git ehkä tajuaisi­vat miet­tiä onko vain­o­harhaisen ex-KGB upseerin pyörit­tämä sirkus osal­lis­tu­misen arvoinen.

  24. Poth1ue1: … että 37% venäläi­sistä ulko­mai­sista “investoin­neista” on suun­tau­tunut Kyprokseen ja että vas­taavasti kaik­ista Venäjälle suun­tau­tu­vista ulko­mai­sista investoin­neista 30% on tul­lut juuri samais­es­ta Kyproksesta!

    Taus­ta­tiedoik­si vielä, että tuo 37% oli 2012 tieto­ja ja vas­tasi sil­loin paut­tiar­al­laa 107 mrd €.

  25. Yhdys­val­lat saavut­ti melkoisen määrän asioi­ta vuosi­na n 1920–70, kun maa oli käytän­nössä sul­jet­tu siirtolaisuudelta.

  26. dio­di: On väärin kuvitel­la että Venäjä ja Putin pelaa Yhdys­val­to­ja vas­taan lask­ien puh­taasti taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia. Kyseessä on myös pitkän aikavälin geostrategia

    Nimeno­maan. Putin ei ole menet­tänyt todel­lisu­u­den­ta­juaan, hänen todel­lisu­u­teen­sa vaan kuu­luu jotain aivan muu­ta kuin pietar­i­laiset juustonos­ta­jat. Aika iso osa kysei­sistä kulut­ta­jista tun­tuu myös ymmärtävän Putinin toim­intaa, vaik­ka he var­maan halu­a­vat vält­tää sotaa viimeiseen asti.

  27. Ter­ve,

    Tois­tan taas,

    Kun ker­ran Vena­ja on ilmoit­tanut, ettei­vat II maail­man­so­dan ajan rajat enaa pade, niin ale­taan han­kkia van­haa kun­non Kar­jalaa Viipurei­neen takaisin. Ei niiden val­taamiseen talvi­so­das­sa ollut yhtaan mitaan oikeu­tus­ta. Vai onko niin, etta kun ihmiset pak­eni­vat, niin rajat oli­vatkin oikeutetut. Var­masti Timo Soinin mielesta.

    t. Mikko

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Men­estyvim­mät val­tiot ovat niitä, jois­sa mon­et kult­tuu­rit hedelmöit­tävät toisi­aan, siis “kan­so­jen sula­tusu­u­nit”, kos­ka ne saa­vat vaikut­te­itya monista suun­nista. Kana­da on ehkä Yhdys­val­to­jakin parem­pi ersimerk­ki. Maa­han­muut­ta­jien tulota­so on Kanadas­sa kan­taväestöä suurempi. 

    Pystyykö Soin­in­vaara erit­telemään tätä “kult­tuurisen hedelmöit­tämisen pros­es­sia”? Miten viro­lainen rak­sadu­u­nari “hedelmöit­tää” suo­ma­laista kult­tuuria, muuten kuin viemäl­lä työ­paikan suo­ma­laiselta? Mitä afrikkalaisia vaikut­tei­ta suo­ma­lainen kult­tuuri tarvitsee?

    Myös aja­tus kan­so­jen sula­tusu­u­nista on myyt­ti. Jenkeis­sä on hyvin vah­va seg­re­gaa­tio ja etnisiä jän­nit­teitä on paljon. Väestö on keskit­tynyt omi­in ympyröihinsä.

    Soin­in­vaaran aat­evel­jet Sak­sas­sa kan­nat­ta­vat maa­han­muu­ton suur­ta lisäämistä, jot­ta maa­han­muut­ta­jat voivat äänestää maa­han­muut­to­myön­teisiä vihre­itä. Pidem­män ajan tavoite on luon­nol­lis­es­ti myös saat­taa “perus­sak­salaiset” väestöl­lis­es­ti vähem­mistön rooli­in. Sak­sas­sa vihreät ovat myös avoimesti vihamielisiä sak­salaisia, Sak­saa ja sak­salaisu­ut­ta kohtaan.

    1. Miten kon­takltit ulko­maail­man hedelmöittävät?
      Otan esimerkin kotitakoltani:
      1) Ital­ialaisen ylläpitämä eri­no­mainen kahvi­la, jos­ta voi myös ostaa tuot­tei­ta, joi­ta muual­ta ei saa.
      2) Nepalilainen rav­in­to­la. Paikalla oli usei­ta lyh­nyt­taikaisia rav­in­to­layr­fit­täjiä, jot­ka weivätr saa­neet sitä kan­nat­ta­maan, mut­ta tämä on ollut pystyssä melkein 20 vuot­ta ja rikas­tut­taa ruokakult­tuuria huomattavasti.
      3) Kur­di­pako­lais­ten ylläpitämä pesu­la, joka hyödyt­tää palvelun tar­joa­jana. Paikalla oli aiem­min suo­ma­laisen ylläoitämä pesu­la, mut­ta se ei men­estynyt ja palvelu oli selvästi huonompaa
      4) Venet­sue­lalaisen pako­laisen ylläpitämä pyöräkorjaamo.
      4)

  29. Sep­po Kääriäi­nen olisi pidätettvä maan­pet­turu­ud­es­ta, kos­ka hän halu­aa säi­lyt­tää asevelvol­lisu­u­den maaseu­den työ­paikko­jen takia. Suomen on siir­ryt­tävä ammat­ta­ti­maiseen armei­jaan, ja liityt­tävä NATOon. Suomel­la ei ole yksin mitään mah­dol­lisuuk­sia ostaa tule­vaisu­u­den asei­ta, jota liit­toudut­ta­va on joka tapauk­ses­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa edessä. Jos ei liit­toudu­ta, armei­jas­ta on luovut­ta­va, kosa surkeast varuste­tul­la armei­jal­la ei tee mitään.

  30. Krim­in kaap­paamiseen liit­tyi sekä ennal­ta laa­dit­tu suun­nitel­ma, että ennakoima­ton tapah­tu­mien kulku Ukrainan mie­lenosoi­tusten takia. Ennal­ta laa­dit­tu suun­nitel­ma ei vält­tämät­tä koskenut Krim­iä eri­tyis­es­ti, sil­lä Krim olisi tul­lut Venäjän vaiku­tus­pi­iri­in sen Ukrainan kehi­tyk­sen ohjailun tulok­se­na, jota edusti mie­lenosoituk­set käyn­nistänyt EU- sopimuk­sen allekir­joituk­seen puuttuminen.

    Jos tapah­tu­mas­ta yrit­tää löytää jotain hyvää, se liit­tyy siihen, että Putin jou­tui pal­jas­ta­maan todel­lisen kar­vansa ennen aiko­jaan. Lisäk­si tämä tapah­tui siinä määrin tök­eröl­lä taval­la, että Venäjä leimau­tui seu­raaviksi vuosikym­meniksi rois­to­val­tioiden joukkoon. Sen seu­rauk­se­na Venäjälle ei ole odotet­tavis­sa taloudel­lis­es­ti kovin hyviä aiko­ja; maa vajoaa dik­tatu­urisia ottei­ta har­ras­ta­van val­taeli­itin mukana entistä syvem­mälle yksipuolue­jär­jestelmän suo­hon. Taloudelli­nen taan­tu­ma saat­taa myös hillitä Putinin intoa har­ras­taa pullis­telua ja asei­den kalis­telua seu­raavien kri­isi­ti­lantei­den sattuessa.

  31. Joidenkin poli­it­tis­ten fos­si­ilien julk­si­es­ta esi­in­tymis­es­tä voisi päätel­lä, että Tehtaankadul­ta ollaan käynyt moikkaa­mas­sa ja muis­tut­ta­mas­sa mapista, jon­ka tieto­ja voi pää­tyä vaikka­pa Helsin­gin sanomien käsiin.

  32. Sylt­ty:
    “Jaa, mis­tä neu­voteltaisi­in? Vede­täänkö samoissa neuot­teluis­sa rajat, jot­ka Venäjä voi valloittaa?”

    Neu­voteltaisi­in siitä, mil­lä ehdoil­la Krim­in liit­tämi­nen Venäjään hyväksytään, jos hyväksytään. Neu­voteltaisi­in taloudel­li­sista jär­jeste­ly­istä. Tässähän möh­lit­ti­in, aset­ta­mal­la Ukraina Itä vai Län­si val­in­tati­lanteeseen, kun pitäisi olla Itä ja Län­si asetel­ma. Neu­voteltaisi­in niistä soti­laal­li­sista jär­jeste­ly­istä, joil­la Krim­in jälkeisen Ukrainan soti­laalli­nen koske­mat­to­muus tur­vataan. Tämä tietysti vaatii län­neltä soti­laal­lista ja poli­it­tista uskot­tavu­ut­ta. Tässä suh­teessa Nato on uskot­ta­va neu­vot­telu­os­a­puoli, EU sen sijaan ei ole.

    “Suomel­la on myös ihan samal­la taval­la perustel­tu syy pelätä, että tääl­lä ole­van venäläisvähem­mistön olo­ja tul­laan puolustamaan”.

    Enpä pitäisi Suomeen kohdis­tu­vaa aku­ut­tia soti­laal­lista uhkaa nykyisel­lään kovinkaan toden­näköisenä. Vaarat ovat kyl­lä talouden puolel­la ja ne ovat hyvin todel­lisia. Suo­mi on ollut itsenäi­nen koh­ta sata vuot­ta. Krim on ollut käytän­nössä koko ajan Venäjän vaiku­tus­val­lan alla. Venäjäl­lä ei ole Suomen suh­teen merkit­tävää soti­laal­lista intres­siä. Krim­in suh­teen asia oli täysin toisin. Suomes­sa on suun­nilleen 1 % venäläi­nen vähem­mistö. Krim­in asukkaista run­saat 2/3 on venäläisiä. Suomen armei­ja on kansalli­nen ja tulisi tais­tele­maan. Ukrainan armei­jan toim­inta­halu ja ‑kyky ovat varsin kyseenalaiset. Kyn­nys Suomeen tulemiseen on olen­nais­es­ti korkeampi ja moti­iv­it vähäisempiä.

    Tämä ei merk­itse sitä, etteikö natoon liit­tymi­nen olisi järkevä teko. Kak­soiskansalaisu­u­den riskeistä varoitet­ti­in sil­loin, kun sitä säädöstä puuhat­ti­in. Meil­lä on valitet­ta­va tapa tehdä eteen­päin tämän­ta­paisia nai­ive­ja uud­is­tuk­sia eteen­päin kat­so­mat­ta ja tun­nepo­h­jal­la, “kun muutkin tekevät” moti­ivein. Nyt siitä on vaikea perään­tyä. joten sen kanssa on kai vaan elettävä.

  33. Sylt­ty:

    Jaa, mis­tä neu­voteltaisi­in? Siitäkö että län­si ojen­taa Venäjälle Ukrainan hopealau­tasel­la ja jatkaa oikein täy­del­lisen heikkouden esit­tämistä? Vede­täänkö samoissa neuot­teluis­sa rajat, jot­ka Venäjä voi val­loit­taa? Kuu­luisiko vaiku­tus­val­ta Suomes­sakin noi­hin neu­voteltavi­in asioi­hin? Mik­si ihmeessä ei kuu­luisi, Suomio on ollu osa Venäjän imperi­u­mi ja NL:lla oli tääl­lä merkit­tävästi vaiku­tus­taval­taa. Nyt Venäjän suur­val­tatun­to­ja on loukat­tu ja eihän se ole suur­val­ta eikä mikään, ellei sil­lä ole veto-oikeut­ta pikku­naa­purei­den hallituksiin.

    Venäjän minim­i­tavoite näis­sä neu­vot­teluis­sa on nykyisen tilanteen jäädyt­tämi­nen, siis Suo­mi NATOn ulkop­uolel­la ja Ukraina EUn ja tietysti NATOn ulkop­uolel­la, lähtö­tavoite ties mitä.

    Suomel­la on tässä todel­la tarkan pelin paik­ka, sil­lä meil­lä on vain huono­ja koke­muk­sia etupi­irineu­voteluista. Suo­mi on aina kel­van­nut väli­ra­hak­si. Tässäkin on ilmeinen vaara, että Ukrainalle sal­li­taan pääsy EUhun sil­lä ehdol­la, että Suomelta sul­je­taan NATOn ovi. Kym­menkun­ta EU-maa­ta olisi heti valmis täl­laiseen sopimukseen.

    Venäjäl­lä ollaan aivan innois­saan tuos­ta Kissin­gerin ehdo­tuk­ses­ta. Onnek­si Oba­ba on idealistisempi.

  34. Työmies Sörnäi­sistä:
    Yhdys­val­lat saavut­ti melkoisen määrän asioi­ta vuosi­na n 1920–70, kun maa oli käytän­nössä sul­jet­tu siirtolaisuudelta.

    USA:n 1920-luvul­la sääde­tyt (kir­jaimel­lis­es­ti) rasis­tiset maa­han­muut­to­lait ja ‑kiin­tiöt vähen­sivät maa­han­muut­toa, mut­ta eivät lopet­ta­neet sitä. Myöskin vuot­ta 1920 edeltäneen maa­han­muu­ton tulok­se­na oli se, että maas­sa oli edelleen suuri joukko maa­han­muut­ta­jia (vuon­na 1910 14,7 % ulko­mail­la syn­tyneitä, 1970 4,7 %).

    http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_immigration_to_the_United_States#Historical_foreign-born_population_by_state

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Men­estyvim­mät val­tiot ovat niitä, jois­sa mon­et kult­tuu­rit hedelmöit­tävät toisi­aan, siis “kan­so­jen sula­tusu­u­nit”, kos­ka ne saa­vat vaikut­te­itya monista suun­nista. Kana­da on ehkä Yhdys­val­to­jakin parem­pi ersimerk­ki. Maa­han­muut­ta­jien tulota­so on Kanadas­sa kan­taväestöä suurempi.

    Niinkuin Neu­vos­toli­it­to esimerkiksi ?

  36. Sylt­ty:
    Joidenkin poli­it­tis­ten fos­si­ilien julk­si­es­ta esi­in­tymis­es­tä voisi päätel­lä, että Tehtaankadul­ta ollaan käynyt moikkaa­mas­sa ja muis­tut­ta­mas­sa mapista, jon­ka tieto­ja voi pää­tyä vaikka­pa Helsin­gin sanomien käsiin.

    Niin, pitäisikö Tiitisen lis­tan julka­isua alkaa pitämään tur­val­lisu­us­poli­it­tise­na kysymyk­senä? Ja jos poli­it­tis­es­ta vas­tu­us­ta puhutaan, medi­an olisi syytä kaivaa Lip­po­nen jostain kivenkolosta mitä pikim­min selit­telemään, mik­si Nord­Stream oli lob­baamisen arvoinen asia Suomelle. Voisin jopa poike­ta iltapäiväle­hti­boiko­tis­tani tuo­ta tutki­vaa jour­nal­is­mia tukeakseni.

  37. Kuin omas­ta suus­ta.. Sak­sa voisi kieltäy­tyä otta­mas­ta vas­taa itäkaa­sua. Se tun­tu­isi (vaan jokapuolella.)
    Tietenkin tästä ener­gian hin­ta nousisi/laskisi ja maail­ma muuttuisi.

  38. Sak­sa päät­ti luop­ua ydin­voimas­ta ja on nyt pahasti riip­pu­vainen Venäjän kaa­sus­ta. Elämme mie­lenki­in­toisia aiko­ja. Voi olla, että Sak­sa ja Venäjä jälleen löytävät toisensa.
    Kiina on myös ollut hyvin hil­jaa, var­maankin sen vuok­si, että sil­lä on omia ongelmia mm. Tai­wanin kanssa. Voimapoli­ti­ik­ka on palan­nut ja etupi­ire­jä vedel­lään uudelleen. 

    Pres­i­dent­ti Koivis­to muis­telmis­saan kir­joit­ti, miten EU-jäsenyys oli myös tur­val­lisu­uskysymys. Mon­tako divi­sioon­aa EU:lla on

  39. tcrown: Pidän jol­lain taval­la uskot­ta­vana teo­ri­aa, jon­ka mukaan kansal­lis­val­tioiden toim­inta on helpom­paa kun rajat menevät etnis­ten rajo­jen mukaan. Silti envoi olla huo­maa­mat­ta Yhdys­val­to­jen kokoista reikää tuos­sa teo­ri­as­sa. Yhdys­val­lat on ollut viimeien vuo­sisadan ajan tämän pal­lon taloudelli­nen men­estys­ta­ri­na samaan aikaan kun se on ollut eri­lais­ten kult­tuurien sula­tusu­u­ni. Pelkkä rajo­jen vetämi­nen etnis­ten rajo­jen mukaan ei voi siis olla kovin merkit­tävä selit­tävä tek­i­jä juuri minkään­laiselle hyvinvoinnille.

    (Noin metakom­ment­ti­na en voi olla ihmettelemät­tä, että kuvit­teletko tosi­aan saavasi point­tisi läpi parem­min kir­joit­ta­mal­la kom­mentin tyylil­lä, jon­ka itsekin epäilet jäävän sen­su­urin kouri­in kuin kir­joit­ta­mal­la asial­lisen argumentin?)

    Yhdys­val­lat ei ole tämän teo­ri­an suh­teen minkään­lainen anom­alia. Yhdys­val­lat on kansal­lis­val­tio, Yhdys­val­lat on kansakun­ta, ja sil­lä on oma kansalli­nen kult­tuurin­sa. Sen 50 osaval­tio­ta ovat kaik­ki yhdys­val­ta­laisia. Niistä ain­oas­taan Texas on joskus ollut itsenäi­nen valtio. 

    Euroopan Yhdys­val­to­ja haikail­e­vat hih­hulifed­er­al­is­tit eivät ymmär­rä, että Yhdys­val­to­jen fed­er­aalisen mallin kopi­oimi­nen 28 jäsen­maas­ta koos­t­u­vaan Euroopan unioni­in ei tee Euroopas­ta saman­laista kansakun­taa ja talousaluet­ta kuin Yhdys­val­lat. Meiltä puut­tuu yhdis­tävä Euroopan kieli ja kult­tuuri, euroop­palainen kansal­lis­tunne, euroop­palainen kansalaisy­hteiskun­ta ja euroop­palainen poli­it­ti­nen julk­isu­us. Yhdys­val­loil­la on kaik­ki nämä demokra­t­ian rakennuspalikat.

    Yhdys­val­lat on toki esimerk­ki tois­es­ta asi­as­ta, eli siitä miten ja mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä maa­han­muut­to voi olla vas­taan­ot­tavaa maa­ta taloudel­lis­es­ti ja kult­tuuris­es­ti hyödyttävää.

    Pait­si että Yhdys­val­lois­sa ensim­mäi­nen maa­han­muut­ta­ja­sukupolvi inte­groituu yleen­sä hyvin työ­markki­noiden kaut­ta yhdys­val­ta­laiseen yhteiskun­taan, toinen sukupolvi jo assim­iloituu yhdys­val­ta­laiseen kulttuuriin.

    Silti on kiistämätön­tä, että Yhdys­val­lois­sakin on edelleen suuria jän­nit­teitä eri etnis­ten ryh­mien välil­lä. Kokon­aissal­do on kuitenkin plus­sal­la, kos­ka maa­han­muu­tossa on koros­tunut huip­puyliopis­to­jen kyky vetää puoleen­sa ensin juu­ta­laisia ja sit­ten aasialaisia huip­puä­lykkäitä ihmisiä kaikkial­ta maail­mas­ta. Sen sijaan Yhdys­val­toi­hin ei ole kohdis­tunut järin suur­ta muut­toli­iket­tä kaikkein köy­him­mistä maista.

  40. Maa­han­muu­tok­seskustelu saati­in siis aikaan.

    Eri­tyisen noloa tässä on, että tääl­lä töitssä ole­vat ihmiset, joil­la Putinin hallinnon kanssa yhtään mitään tekemistä jotenkin kollek­ti­ivis­es­ti vas­tavaa­vat pres­i­dent­tin­sä päätök­sistä kol­man­ten ja neljän­teen polveen asti.

    Kun Neu­vos­toli­it­to hajosi emme valitet­vasti saa­neet koinkaan suur­ta emmi­grant­ti­joukkoa. Sääli. 

    Yhtä noloa on, että Venäjän tun­tem­i­nen on heikkoa ja jois­sain piireis­sä yhtä suuri tabu kuin joi­sain toi­sis­sa porukois­sa USA:ssa käymi­nen. Tietämät­tömyys toki edis­tää typeryyttä.

  41. Osmo Soin­in­vaara: 1) Ital­ialaisen ylläpitämä eri­no­mainen kahvi­la, jos­ta voi myös ostaa tuot­tei­ta, joi­ta muual­ta ei saa.
    2) Nepalilainen rav­in­to­la. Paikalla oli usei­ta lyh­nyt­taikaisia rav­in­to­layr­fit­täjiä, jot­ka weivätr saa­neet sitä kan­nat­ta­maan, mut­ta tämä on ollut pystyssä melkein 20 vuot­ta ja rikas­tut­taa ruokakult­tuuria huomattavasti.
    3) Kur­di­pako­lais­ten ylläpitämä pesu­la, joka hyödyt­tää palvelun tar­joa­jana. Paikalla oli aiem­min suo­ma­laisen ylläoitämä pesu­la, mut­ta se ei men­estynyt ja palvelu oli selvästi huonompaa
    4) Venet­sue­lalaisen pako­laisen ylläpitämä pyöräkorjaamo.

    Osmo, onko tämä joku vit­si? Halu­atko todel­la kuul­la, miten hal­ven­tavasti tästä voi sanoa?
    Mik­si lis­tas­sa ei ole yhtään neek­er­iä, kuten Kari Suo­ma­lainen aikoinaan tote­si? Tai­dat olla rasisti.

    1. Luot­sikadul­la ei ole “neek­e­rien” ylläpitämiä palvelupis­teitä. Taksinkul­jet­ta­jis­sa on paljon. Rapus­sani asui nuori soma­li-malli vuokralain­se­na, mut­ta hän rikas­tui mallin töil­lä niin paljon, että osti oman asunnon.
      Maa­han­muut­ta­jista todel­la pieni vähem­mistö on “neeker­itä”, edes soma­lit eivät ole.

  42. Marko Hami­lo: Yhdys­val­lat ei ole tämän teo­ri­an suh­teen minkään­lainen anomalia. 

    Väitätkö, että Yhdys­val­to­jen kansal­lis­val­tion sisäl­lä ei ole merkit­täviä etnisiä toi­sis­taan poikkeav­ia ryhmiä? 

    Minä en tiedä miten ihmiset, jot­ka käyt­tävät ter­miä monikult­tuurisu­us pejo­rati­ivises­sa mielessä sen määrit­televät, mut­ta en minä ymmär­rä miten Yhdys­val­lat oli­si­vat mitään muu­ta kuin monikult­tuuri­nen yhteiskunta.

  43. Liian van­ha: Niinkuin Neu­vos­toli­it­to esimerkiksi ?

    No, siel­lä olisi taval­lisil­la kaupunki­laisil­la ollut vieläkin kur­jem­paa, elleivät etelän tover­it olisi hoi­ta­neet laiton­ta torikaup­pa ja mus­taa pörssiä.

  44. ‘Men­estyvim­mät val­tiot ovat niitä, jois­sa mon­et kult­tuu­rit hedelmöit­tävät toisi­aan’ (OS)
    Tiet­ty suvait­se­vaisu­us eri­laisu­ut­ta kohtaan kor­reloi epäilemät­tä men­estyk­sen kanssa, mut­ta eri­laisu­us ilman sitä suvait­se­vu­ut­ta ei ole mikään etu. Mod­ernisaa­tio on yleen­sä merkin­nyt ero­jen häviämistä ja paikallisy­hteisö­jen sulau­tu­mista isom­mak­si kokonaisuudeksi.

  45. ‘on Ukrainan mus­tan­mul­lan maat hyvin halut­tu­ja’ (eläke­vaari)
    Miten halut­tu­ja voivat olla maat maas­sa, jon­ka hal­li­tus on äärim­mäisen epä­vakaa ja omis­tu­soikeus kyseenalainen?
    Sitä vil­jaa voi ostaa rahal­la, ja tuot­ta­ja halu­aa myy­dä sen, kos­ka ei voi syödä sitä enem­pää kuin maha vetää.
    Autark­ista talout­ta on suun­nitel­lut viimek­si A. Hitler, noin vuon­na 1941. EU on vapaan kau­pan kan­nal­la, mitä nyt mak­saa tuki­aisia omille böndeille.

  46. ‘Myös aja­tus kan­so­jen sula­tusu­u­nista on myyt­ti. ’ (Prometheus)
    Kaik­ki ovat poten­ti­aal­isia amerikkalaisia, että sikäli se myyt­ti ei ole pup­pua. Ennen­van­haan piti olla valkoinen ja mielel­lään kris­tit­ty, mieluiten protes­tant­ti, nykyään ei ole niin tarkkaa. Ks. maan presidentti.

  47. Catili­na:
    Hirveän vaikea nykyään saa­da palvelusväkeä, kuten mas­sa tuos­sa kertoi.

    Mikä siinä vaikeaa on? Itse käytän jonkun ver­ran autonkul­jet­ta­jaa ja ruuan­lait­ta­jaa, eikä min­ul­la ole kovinkaan usein ongelmia noiden löytämisessä, lähin­nä joskus aamuöisin on joutunut odot­ta­maan pidempään.

  48. Detalji ehkä, mut­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa on mie­lenki­in­toista nähdä miten uudet kar­tat piir­retään ja mitä van­ho­ja käytetään.

    Ellei yllät­tävää täyskään­nöstä ilmaan­nu, niin Venäjäl­lä ilmestyy koh­ta kart­to­ja jois­sa Krim on osa Venäjää ja Krim­in ja emo-Ukrainan välil­lä kul­kee kan­sain­vä­li­nen rajaviiva.

    Jos Krim­istä tulee de fac­to osa Venäjää niin näkyykö se esim. Suomes­sa painet­tavista kartoissa ?

    Entä mitä tekevät ne euroop­palaiset yri­tyk­set joil­la on merkit­tävää toim­intaa Venäjäl­lä ja jot­ka joutu­vat omas­sa mate­ri­aalis­saan, paper­il­la ja net­ti­sivuil­la, julkaise­maan kart­taku­via. Mihin Krim kuu­luu niis­sä kartoissa ?

  49. banaani:
    Sep­po Kääriäi­nen olisi pidätettvä maan­pet­turu­ud­es­ta, kos­ka hän halu­aa säi­lyt­tää asevelvol­lisu­u­den maaseu­den työ­paikko­jen takia. Suomen on siir­ryt­tävä ammat­ta­ti­maiseen armei­jaan, ja liityt­tävä NATOon. Suomel­la ei ole yksin mitään mah­dol­lisuuk­sia ostaa tule­vaisu­u­den asei­ta, jota liit­toudut­ta­va on joka tapauk­ses­sa lähi­t­ule­vaisu­udessa edessä. Jos ei liit­toudu­ta, armei­jas­ta on luovut­ta­va, kosa surkeast varuste­tul­la armei­jal­la ei tee mitään.

    Help­po elämä ja pul­lamössön mus­su­tus pais­taa turhan mon­es­ta NATO-myön­teis­es­tä kom­men­tista ikään kuin mei­dän tarvit­sisi pitää vain Hor­net-laivue ja pieni valmiu­sosas­to aseis­sa Naton kri­is­in­hallintaa varten ja tästä hyvästä NATO takaa meille tur­val­lisen itärajan?
    Itse en ole kovin vaku­ut­tunut NATO:n tar­joa­mas­ta tur­vas­ta, kos­ka sodan uhan alla ja sen aikana val­tioil­la on tapana pri­or­isoi­da oma etun­sa ja apua annetaan ja liit­toudu­taan kul­loisenkin tilanteen mukaan, sen on his­to­ria murheel­lisen vaku­ut­tavasti osoittanut.
    Aivan lähi­akikoina esim. Geor­gia halusi NATO:n jäsenek­si ja Ukraina on sen kump­pani, mut­ta Putin pyyh­ki pöytää molem­mil­la rauhankump­paneil­la eikä NATO:lla ollut aiko­mus­takaan antaa julk­i­lausum­ia vahvem­paa tukea.
    Jäsenyys on tietenkin eri jut­tu, mut­ta halutes­saan Putin voisi miehit­tää esim. jonkin balt­ian maan muu­ta­mas­sa päivässä ja aset­taa NATO tapah­tuneen tosi­asian eteen kuten Krim­il­lä, eikä NATO:lla (USA) olisi vält­tämät­tä halua aloit­taa sotaa Venäjää vas­taan jonkun pikku­maan takia, ne (me) kun ovat muutenkin vai­hdet­tavia pikku­ra­ho­ja iso­jen pelipöydissä.

  50. tcrown: Väitätkö, että Yhdys­val­to­jen kansal­lis­val­tion sisäl­lä ei ole merkit­täviä etnisiä toi­sis­taan poikkeav­ia ryhmiä? 

    Minä en tiedä miten ihmiset, jot­ka käyt­tävät ter­miä monikult­tuurisu­us pejo­rati­ivises­sa mielessä sen määrit­televät, mut­ta en minä ymmär­rä miten Yhdys­val­lat oli­si­vat mitään muu­ta kuin monikult­tuuri­nen yhteiskunta. 

    Yhdys­val­lat on moniet­ni­nen yhteiskun­ta, tai kuten sen asian rumem­min / van­hah­tavam­min voi sanoa, Yhdys­val­lois­sa on aina ollut rodullisia jännitteitä.

    Monikult­tuurisu­us ei tietenkään ole mikään 1/0‑kysymys. Monikult­tuurisu­u­den aste vai­htelee Yhdys­val­to­jen sisäl­läkin hyvin paljon eri osaval­tioiden ja piirikun­tien välillä.

    Yhdys­val­lois­sa kuitenkin on ole­mas­sa selkeän enem­mistön kansalli­nen kult­tuuri, johon maa­han­muut­ta­jien kult­tuu­rit usein ajan mit­taan enem­män tai vähem­män assim­iloitu­vat ja johon ne itseään peilaa­vat. Tässä suh­teessa Yhdys­val­lat eroaa esimerkik­si Euroopan union­ista, Bel­gias­ta tai monista Afrikan maista, ja myös Ukrainasta.

    Kana­da on eri asia, kos­ka se koos­t­uu kahdes­ta selkeästi eril­lis­es­tä iden­ti­teetistä, jot­ka van­han vitsin mukaan voi kuva­ta parhait­en negaa­tion kaut­ta: me-jot­ka-emme-ole-jenkke­jä ja me-jotka-emme-ole-kanadalaisia.

  51. Xerx­es:
    Detalji ehkä, mut­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa on mie­lenki­in­toista nähdä miten uudet kar­tat piir­retään ja mitä van­ho­ja käytetään.

    Ellei yllät­tävää täyskään­nöstä ilmaan­nu, niin Venäjäl­lä ilmestyy koh­ta kart­to­ja jois­sa Krim on osa Venäjää ja Krim­in ja emo-Ukrainan välil­lä kul­kee kan­sain­vä­li­nen rajaviiva.

    Jos Krim­istä tulee de fac­to osa Venäjää niin näkyykö se esim. Suomes­sa painet­tavista kartoissa ?

    Entä mitä tekevät ne euroop­palaiset yri­tyk­set joil­la on merkit­tävää toim­intaa Venäjäl­lä ja jot­ka joutu­vat omas­sa mate­ri­aalis­saan, paper­il­la ja net­ti­sivuil­la, julkaise­maan kart­taku­via. Mihin Krim kuu­luu niis­sä kartoissa ?

    En muista mikä, mut­ta joku iso kan­sain­vä­li­nen kar­tan­tek­i­jä ilmoit­ti tästä läh­tien piirtävän­sä Krim­in osak­si Venäjää, perustellen sil­lä että kar­tat on tehtävä val­lit­se­van todel­lisu­u­den, ei mielip­itei­den pohjalta.
    Krim on kaa­p­at­tu eikä Putin siitä suos­tu luop­umaan joten hie­man kum­mas­tut­taa mihin noil­la “pakot­teil­la” pyritään, var­maa on että Krim pysyy tois­taisek­si osana Venäjää, län­nen mutruhymiöistä piittaamatta.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Men­estyvim­mät val­tiot ovat niitä, jois­sa mon­et kult­tuu­rit hedelmöit­tävät toisi­aan, siis “kan­so­jen sula­tusu­u­nit”, kos­ka ne saa­vat vaikut­te­itya monista suun­nista. Kana­da on ehkä Yhdys­val­to­jakin parem­pi ersimerk­ki. Maa­han­muut­ta­jien tulota­so on Kanadas­sa kan­taväestöä suurempi.

    Maail­man parhaat aiv­ot vaelta­vat jenkkei­hin, kos­ka siel­lä on/oli maail­man vahvin englan­ti­laista per­in­töä ole­va kansalaisy­hteiskun­ta ja sitä myötä maail­man paras yri­tyskult­tuuri ja maail­man parhaat yliopistot.

    Sula­tusu­u­ni on vain seu­raus­ta edel­lä­maini­tus­ta ja lähin­nä hait­taa sitä kansalaisy­hteiskun­taa. Yhdys­val­lat on syvästi jakau­tunut, eikä se voi jatkaa nyky­menol­la kovin pitkään.

    Ennen puri­taan­it perus­ti­vat rait­tius- ja abo­li­tion­is­tiseu­ro­ja. Nykyään ne kaiva­vat takapi­halle bunkkere­i­ta ja ham­straa­vat pienoiskiväärin paukkuja.

  53. Joo joo: Krim on kaa­p­at­tu eikä Putin siitä suos­tu luop­umaan joten hie­man kum­mas­tut­taa mihin noil­la “pakot­teil­la” pyritään, var­maa on että Krim pysyy tois­taisek­si osana Venäjää, län­nen mutruhymiöistä piittaamatta.

    Vas­ta­toimil­la pyritään siihen, ettei rajo­jen siirtelystä pää­sisi tule­maan Venäjälle pahaa tapaa. Krim taas jäänee kan­sain­väliseen lim­boon pitkäk­si aikaa, viral­lis­es­ti Ukrainaa, käytän­nössä Venäjää.

    Jos tämä keik­ka mak­saa Putinin kavereille tarpeek­si mon­ta mil­jar­dia, kyn­nys seu­raavaan on korkeam­mal­la, ja kansal­lisen egon pönkit­tämistä ynnä harhau­tus­ta haetaan muil­la keinoin.

  54. OS: “Siir­tomaa-ajal­ta periy­tyvät, täysin mieli­v­al­taiset ja heimora­jo­ja rikko­va val­tioiden rajat Afrikas­sa ovat pysyvä ongelma..”

    Mah­taako täl­lä “pysyväl­lä ongel­mal­la” olla seli­tysvoimaa? Mitä ovatkaan ne Afrikan maat, jot­ka ovat etnis­es­ti, uskon­nol­lis­es­ti ja kult­tuuris­es­ti melko yht­enäisiä “kansal­lis­val­tioi­ta” ja joil­la siis pitäisi ole­van mui­ta parem­mat mah­dol­lisu­udet rauhanomaiseen kehi­tyk­seen? Soma­lia, Ruan­da, Burundi,…

  55. Joo joo: Help­po elämä ja pul­lamössön mus­su­tus pais­taa turhan mon­es­ta NATO-myön­teis­es­tä kom­men­tista ikään kuin mei­dän tarvit­sisi pitää vain Hor­net-laivue ja pieni valmiu­sosas­to aseis­sa Naton kri­is­in­hallintaa varten ja tästä hyvästä NATO takaa meille tur­val­lisen itärajan?

    Jos tuo ei ole aivan täy­delli­nen olk­iukko, niin ei sit­ten mikään.

    Nato-vas­tus­ta­jien pääar­gu­ment­ti tun­tuu ole­van, että NAto on aivan liian kallis. Että jos jatkamme nyky­istä puo­lus­tus­valmi­u­den laimin­lyön­tiä ja leikimme meil­lä ole­van uskot­ta­va puo­lus­tus, se riittää.

    Kyl­lä nimeno­maan Nato-kan­nat­ta­jat kan­nat­ta­vat aina myös PV:n määrära­ho­jen korottamista. 

    Tosi­a­sioiden tun­nus­tus on viisauden alku. Mei­dän tulee lähteä siitä, että nykyisel­lään meil­lä ei ole uskot­tavaa puo­lus­tus­ta. Vai ollaanko me suo­ma­laiset oikeasti niin kovia soti­lai­ta, että paljon pienem­pi rahamäärä johtaakin aivan val­taisaan iskukykyyn ja tulivoimaan? Suo­ma­lainen soti­las kuusen näressä rynkyn kanssa on yksinker­tais­es­ti maa­pal­lon paras ja tehokkain soturi huoli­mat­ta siitä onko sil­lä viestiy­hteyk­siä taik­ka ilmasuojaa.

    Tämä ei pidä paikkaansa. Muis­tan kuin­ka jo noin 10v sit­ten käyti­in keskustelua siitä, että kos­ka puo­lus­tusvä­linei­den hin­nat nou­se­vat koko ajan, sil­loisel­la rahoituk­sel­la ei voi­da 2010-luvulle men­nessä varus­taa joten­sakin nykyaikaises­ti kuin kolme prikaa­tia. Kolmel­la prikaatil­la ei puo­lus­te­ta kuin pk-seutua.

    Jos joku esit­tää ettemme liit­toudu ja että pidämme nykyisen kurssin, hän samal­la esit­tää että luovumme koko maan puo­lus­tamis­es­ta sekä uskot­ta­van puo­lus­tuk­sen tavoitteesta.

  56. Onko niin, että vuon­na 1994 Ukraina ja Venäjä tekivät sopimuk­sen, että jos Ukraina luovut­taa Venäjälle Neu­vos­toli­iton jäljiltä jääneet ydi­naseet, niin Venäjä ei vaa­di itselleen Krim­in niemimaata?

    Kyl­lä joudu­taan aikamoi­seen sekamel­skaan, jos pos­tu­umisti vedo­taan Neu­vos­toli­iton aikaisi­in lakei­hin tai niiden rikkomisiin.

    Ulko­mail­la ole­vien venäläis­ten oikeuk­sien tur­vaamis­es­ta saadaan sisäpoli­ti­ikas­sa aikaan moninker­taista tur­val­lisu­u­den tun­net­ta. — Olisiko tästä kysymys?

  57. Putinin val­loi­tus­retken vaiku­tuk­set tule­vat ole­maan pitkäaikaisia. Luot­ta­mus Venäjään nol­lau­tuu, jos sitä on ollutkaan.

    Kuka halu­aa enää riskeer­a­ta taloudel­lisia sijoituk­sia Venäjälle. Ainakin sijoit­ta­jan on varmis­tet­ta­va suh­teet Putinin lähipi­iri­in, eikä sekään takaa mitään.

    Esim TIR-kul­je­tuk­sil­la kiris­tetään Suomea taas jälleen kerran. 

    Kun pelataan peliä samaan aikaan kak­sil­la eri sään­nöil­lä, niin päädytään kaaok­seen. Toinen osa­puoli vieläpä vai­h­taa sään­töjä lennos­sa. Toinen osa­puoli pitäy­tyy nou­dat­ta­maan sopimuk­sia, joi­ta vastapuoli ei.

    Liiken­ne­m­i­nis­ter­im­mekin jou­tui lam­mas­mais­es­ti myötäilemään Venäjän TIR-pelleilyä.

    Län­si­maat tehosta­vat puo­lus­tus­valmi­ut­taan minkä pystyvät. Rauhaarakas­ta­va Sveit­si on tämän jo kau­na sit­ten oival­tanut. Hei­dän tor­jun­tao­hjuk­sen­sa ulot­tuvat pitkälle Ran­skaan ja Sak­saan. Saa­vat taa­tusti olla rauhassa.

  58. Catili­na:
    Ennen wan­haan oli tapana, että kiis­tanalaiset rajat oli merkit­ty katkoviivoin.

    Vai­htelee. Esim. Kiinan ja Int­ian raja on yleen­sä piir­ret­ty yht­enäisenä viivana sinne, mihin se Int­ian mielestä kuuluu.

  59. Viherinssi: Vas­ta­toimil­la pyritään siihen, ettei rajo­jen siirtelystä pää­sisi tule­maan Venäjälle pahaa tapaa. Krim taas jäänee kan­sain­väliseen lim­boon pitkäk­si aikaa, viral­lis­es­ti Ukrainaa, käytän­nössä Venäjää.

    Jos tämä keik­ka mak­saa Putinin kavereille tarpeek­si mon­ta mil­jar­dia, kyn­nys seu­raavaan on korkeam­mal­la, ja kansal­lisen egon pönkit­tämistä ynnä harhau­tus­ta haetaan muil­la keinoin.

    Ihan kelpo perustelu, mut­ta vaarana on että jos län­nen vas­taus on kovin pehmeä, se saat­taa näyt­tää sitäkin lois­tavam­mal­ta voitol­ta Putinille ja aset­taa hänen poli­ti­ikkansa vas­tus­ta­jat Venäjäl­lä heikkoon asemaan.

  60. Sylt­ty: Jos tuo ei ole aivan täy­delli­nen olk­iukko, niin ei sit­ten mikään.

    Nato-vas­tus­ta­jien pääar­gu­ment­ti tun­tuu ole­van, että NAto on aivan liian kallis. Että jos jatkamme nyky­istä puo­lus­tus­valmi­u­den laimin­lyön­tiä ja leikimme meil­lä ole­van uskot­ta­va puo­lus­tus, se riittää.

    Kyl­lä nimeno­maan Nato-kan­nat­ta­jat kan­nat­ta­vat aina myös PV:n määrära­ho­jen korottamista. 

    Tosi­a­sioiden tun­nus­tus on viisauden alku. Mei­dän tulee lähteä siitä, että nykyisel­lään meil­lä ei ole uskot­tavaa puo­lus­tus­ta. Vai ollaanko me suo­ma­laiset oikeasti niin kovia soti­lai­ta, että paljon pienem­pi rahamäärä johtaakin aivan val­taisaan iskukykyyn ja tulivoimaan? Suo­ma­lainen soti­las kuusen näressä rynkyn kanssa on yksinker­tais­es­ti maa­pal­lon paras ja tehokkain soturi huoli­mat­ta siitä onko sil­lä viestiy­hteyk­siä taik­ka ilmasuojaa.

    Tämä ei pidä paikkaansa. Muis­tan kuin­ka jo noin 10v sit­ten käyti­in keskustelua siitä, että kos­ka puo­lus­tusvä­linei­den hin­nat nou­se­vat koko ajan, sil­loisel­la rahoituk­sel­la ei voi­da 2010-luvulle men­nessä varus­taa joten­sakin nykyaikaises­ti kuin kolme prikaa­tia. Kolmel­la prikaatil­la ei puo­lus­te­ta kuin pk-seutua.

    Jos joku esit­tää ettemme liit­toudu ja että pidämme nykyisen kurssin, hän samal­la esit­tää että luovumme koko maan puo­lus­tamis­es­ta sekä uskot­ta­van puo­lus­tuk­sen tavoitteesta.

    Ok, sovi­taan sit­ten niin että NATO:sta saisimme henkistä ja aineel­lista tukea, ehkä ratkai­sev­astikin mut­ta se ei mis­sään muo­dos­sa kor­vaa omaa puolustusta.
    On myös muis­tet­ta­va että ei Venäjäl­läkään kaik­ki joukot ole huip­pu­varustel­tu­ja kaupunkiso­dan eriko­is­miehiä, kyl­lä sarkatakkisel­la reserviläis­armei­jal­lakin omas­sa maas­tossaan jokin merk­i­tys on, jopa USA teknoarmei­joi­neen joutuu käymään rähjäistä ja veristä van­hana­jan sotaa eri­laisia sis­si­joukko­ja vas­taan esim. Afganistanissa.
    Mut­ta joo, tietenkin myös nykyaikaisia, iskukyky­isiä ja tulivoimaisia joukko­ja tarvitaan.

  61. Joo joo: Ok, sovi­taan sit­ten niin että NATO:sta saisimme henkistä ja aineel­lista tukea, ehkä ratkai­sev­astikin mut­ta se ei mis­sään muo­dos­sa kor­vaa omaa puolustusta.

    Ei tietenkään. Ain­oat jot­ka nykyisessä tilanteessa esit­tävät puo­lus­tuk­sen supis­tamista ovat vasem­mis­toli­it­to­laiset, jot­ka myös vas­tus­ta­vat kaikkein eniten Natoa.

    Mei­dän tulee sat­sa­ta nyky­istä enem­män omi­in puo­lus­tusvoimi­in vaik­ka tehtäisi­in mitä. Kyse on vain siitä liit­toudu­taanko ja laite­taan aseisi­in enem­män vai ollaanko yksin ja laite­taan todel­la *paljon* enem­män. Tai sit­ten luovu­taan uskot­tavas­ta puolustiuksesta.

    Eli tois­tan itseäni: me joko laite­taan nyky­istä enem­män rahaa puo­lus­tuk­seen TAI uno­hde­taan uskot­ta­va puolustus.

    On myös muis­tet­ta­va että ei Venäjäl­läkään kaik­ki joukot ole huip­pu­varustel­tu­ja kaupunkiso­dan erikoismiehiä

    Ei ole ei, mut­ta jos Venäjä lait­taa armei­jaan vuodessa sem­moi­set 100 mil­jar­dia ja suo­mi 2,5 mil­jar­dia, niin kyl­lähän se pakostakin vähän kalus­tossakin näkyy.

    kyl­lä sarkatakkisel­la reserviläis­armei­jal­lakin omas­sa maas­tossaan jokin merk­i­tys on, jopa USA teknoarmei­joi­neen joutuu käymään rähjäistä ja veristä van­hana­jan sotaa eri­laisia sis­si­joukko­ja vas­taan esim. Afganistanissa.

    Eikö Afgan­istan ole ihan oppikir­jaes­imerk­ki siitä, että vuosien sis­siso­dankäyn­ti ei ole mikään uskot­ta­va puo­lus­tus eikä pelota suur­val­taa? Sinne on nyt hyökän­nyt NL ja USA ja kumpikin miehit­ti koko maan hel­posti. Jos Afgan­istanin vak­i­tu­inen armei­ja olisi ollut Israelin tasol­la, niin mitäpä veikkaat olisiko noi­ta Afgan­istanin sotia edes käyty?

    Mitäs muuten län­si tekee jos venäläiset val­taa­vat itslleen käytävän Krim­ille? Muu­ta kuin ilmoit­taa että ollaan tosi, tosi, vihaisia ja että tästä pitää neu­votel­la? Suo­ma­laiset pahek­su­vat ja jatka­vat EU:n pakot­tei­den vesit­tämistä, kuten aina ennenkin.

    http://security.blogs.cnn.com/2014/03/26/u‑s-intel-assessement-greater-likelihood-russia-will-enter-eastern-ukraine/

    Ettei se Nato-juna men­nyt jo?

  62. Sylt­ty: Eikö Afgan­istan ole ihan oppikir­jaes­imerk­ki siitä, että vuosien sis­siso­dankäyn­ti ei ole mikään uskot­ta­va puo­lus­tus eikä pelota suurvaltaa?

    Sis­siso­dan ei suinkaan pitäisi olla ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto vaan se, mitä käy kun on ensin tapel­tu kun­nol­la ja mikä viimeistään tekee hyökkäämisen ja miehit­tämisen kannattamattomaksi.

    Eikö Afgan­istan ole ihan oppikir­jaes­imerk­ki siitä, että vuosien sis­siso­dankäyn­ti ei ole mikään uskot­ta­va puo­lus­tus eikä pelota suur­val­taa? Sinne on nyt hyökän­nyt NL ja USA ja kumpikin miehit­ti koko maan helposti.

    Kyl­lähän se USA:kin siel­lä ja Irakissa viimeistään romut­ti val­tion­talouten­sa. Ei ihan mikään pikkujuttu.

  63. Sylt­ty: Eikö Afgan­istan ole ihan oppikir­jaes­imerk­ki siitä, että vuosien sis­siso­dankäyn­ti ei ole mikään uskot­ta­va puo­lus­tus eikä pelota suur­val­taa? Sinne on nyt hyökän­nyt NL ja USA ja kumpikin miehit­ti koko maan hel­posti. Jos Afgan­istanin vak­i­tu­inen armei­ja olisi ollut Israelin tasol­la, niin mitäpä veikkaat olisiko noi­ta Afgan­istanin sotia edes käyty? 

    Taitaa olla parem­minkin esimerk­ki päin­vas­tais­es­ta. Afgan­istani­laiset hää­tivät Neu­vos­toli­iton maas­ta, ja aiem­min britit. Viet­nami­laiset hää­tivät maas­ta Yhdys­val­lat, ja sitä ennen Ranskan.

    Afgan­istanil­la ei ole varaa israelilaistyyliseen armei­jaan, mut­ta motivoitunut väestö ja sis­siso­ta ovat juuri se ase, jon­ka edessä suur­val­lat joutu­vat usein nöyrtymään.

    Suo­ma­laiset otti­vat aikanaan asekätken­nän käyt­töön hillitäk­seen suur­val­lan val­loi­tu­saikei­ta. Puo­lus­tus­tah­don tason Neu­vos­toli­it­to jo tiesi. Oliko näil­lä vaiku­tus­ta? Luulen että nuo oli­vat ihan todel­li­nen huomioon otet­ta­va seikka.

  64. anonyy­mi: Sis­siso­dan ei suinkaan pitäisi olla ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto vaan se, mitä käy kun on ensin tapel­tu kun­nol­la ja mikä viimeistään tekee hyökkäämisen ja miehit­tämisen kannattamattomaksi.

    Ker­ro min­ulle mitä afgaan­it ovat oikein voit­ta­neet ver­rat­tuna esimer­rkik­si Tsekko­slo­va­ki­aan 1968 ja Unkari­in 1956? Afgaan­it aloit­ti­vat sis­siso­dan, nuo kak­si muu­ta taipui­v­at NL:n miehitykseen.

  65. Sylt­ty: Ker­ro min­ulle mitä afgaan­it ovat oikein voit­ta­neet ver­rat­tuna esimer­rkik­si Tsekko­slo­va­ki­aan 1968 ja Unkari­in 1956? Afgaan­it aloit­ti­vat sis­siso­dan, nuo kak­si muu­ta taipui­v­at NL:n miehitykseen. 

    Unkari ei taipunut, se jyrättiin.
    Afgan­istan on niin eri­lainen paik­ka, että ei oikein sovi ver­tailuko­hdak­si minkään sortin län­si­maalle. Afgan­istanin hal­li­tus ei vas­tus­tanut neukku­ja ollenkaan vaan nimeno­maan sai heiltä vel­jel­listä apua jo ennestään ole­mas­sa ole­via sis­sili­ikkeitä vas­taan; kyseessä oli myös sisäl­lis­so­ta. Najibul­lahin hal­li­tus pysyi pystyssä kolmisen vuot­ta neukku­jen lähdön jälkeenkin.

  66. Oletko Soi­ni myös sitä mieltä, että pakkolu­ovutet­tu Kar­jala kuu­luu Suomelle, kos­ka se Tar­ton rauhan­sopin­muk­ses­sa maamme lail­lis­ten rajo­jen sisäpuolelle määritelti­in ja on ollut aina suo­ma­lais­ten asut­ta­ma, mut­ta joka hyökkäys­so­dal­la meiltä ryöstettiin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *