Sote-sopimus (2) Mistä maksetaan?

Hal­li­tuk­sen tiedo­nan­to sote-sopimuk­ses­ta on niin yli­malkainen, ettei siitä oikein voi päätel­lä, mis­tä on sovit­tu. Tätä on kuitenkin tiet­tävästi valmis­tel­tu pitkään merkit­tävien asiantun­ti­joiden kanssa, joten paljos­ta muu­takin se sisältää. Toiv­ot­tavasti valmis­telus­sa ollut riit­tävään taloudel­lista asiantun­te­mus­ta, sil­lä suuret organ­isaa­tiot nou­dat­ta­vat niitä taloudel­lisia kan­nus­timia, joi­ta pelisään­töi­hin sisäl­tyy – suun­nitel­lusti tai suunnittelemattomasti.

Monikanavais­es­ta rahoituk­ses­ta toiv­ot­tavasti päästään.

Viiden kun­tay­htymän kulut mak­se­taan pain­ote­tun kap­i­taa­tiope­ri­aat­teen mukaan, eli kun­nat mak­sa­vat vuo­tu­ista mak­sua asukaslu­vun ja ikä­jakau­man perus­teel­la. Tämä muis­tut­taa kovasti sitä peri­aatet­ta, jol­la erikois­sairaan­hoito rahoitet­ti­in run­sas 20 vuot­ta sit­ten. Sil­loin täl­lainen rahoi­tus johti varsin uneli­aisi­in organ­isaa­tioi­hin, kos­ka rahan­tu­lo ei riip­punut lainkaan annet­tu­jen hoito­jen määristä.

Toimen­piteinä mitat­tuna sairaaloiden tuot­tavu­us nousi tavat­tomasti, kun siir­ryt­ti­in toimen­pide­lasku­tuk­seen. Aivan yhtä suur­ta ei ollut tuot­tavu­u­den nousu ter­veyshyö­ty­inä, kos­ka toimen­piteitä tehti­in välil­lä vähän liikaakin. Sitä saa mis­tä maksaa.

Nyt on tarkoi­tus, että Erva-yhtymä tilaa hoitoa eri­laisil­ta tuot­ta­jil­ta. Tässä on aivan ratkai­se­vaa, mis­tä tuot­ta­jille mak­se­taan. Ter­veysasemille laskun mukaan pelkästä ole­mas­saolosta? Se johtaisi nopeasti kas­vavaan tehot­to­muu­teen. Pelk­istä suorit­teista mak­sami­nen johtaisi samaan haaskauk­seen, jota näemme vaku­u­tus­ra­hoit­teises­sa hoi­dos­sa. Peruster­vey­den­hoi­dos­sa jonkin­lainen kap­i­taa­tion ja toimen­pitei­den välimuo­to lie­nee toimivin, on ollut ainakin Ruotsissa.

Olisi toiv­ot­tavaa, että vai­heit­tain päästäisi­in eroon nyky­i­sistä kun­tapo­h­jalle luo­duista palveluista, poti­laat saisi­vat vapaasti ylit­tää kun­tara­jat ja yksi­tyi­nen vai­h­toe­hto voisi kirit­tää kun­tapo­h­jaisia siel­lä, mis­sä ne hais­ta­vat tehot­to­muut­ta ja kankeut­ta toimin­nois­sa. Tässäkin on keskeistä, mis­tä mak­se­taan. Yksi­tyi­nen men­estyköön, jos toimii parem­min kuin kun­nalli­nen organ­isaa­tio, mut­ta ei ker­mankuorin­nan ja epäreilun hin­noit­telun seu­rauk­se­na. Siinä ei ole mitään vikaa, että joku keskit­tyy help­poi­hin tapauk­si­in, kun­han help­pous ja vaikeus näkyvät hin­nois­sa oikein.

Oikein toteutet­tuna tämä malli voi johtaa palvelu­jen tuotan­nos­sa evoluu­tioon, jos­sa toim­intata­vat kohen­tu­vat, työn­jako ratio­nal­isoituu ja kankeat organ­isaa­tiot kui­h­tu­vat kil­pailun mukana pois.

Mut­ta tämä taas edel­lyt­tää hallintoa, joka ei ryhdy puo­lus­ta­maan van­ho­jen kun­nal­lis­ten organ­isaa­tioiden itse­tarkoituk­sel­lista olemassaoloa.

Uuden­laisia toim­inta­malle­ja voisi­vat olla esimerkik­si sairaalat, jot­ka erikois­tu­vat tuot­ta­maan volyymi­tuot­tei­ta hyvin ja hal­val­la. Siis muu­ta­ma tekonivelkirur­giaan erikois­tunut sairaala, pieni määrä sydän­leikkauk­si­in erikois­tunei­ta ja niin edelleen.

Tästä saa joko erit­täin hyvän tai kohta­laisen huonon tai jotain siltä väliltä.

16 vastausta artikkeliin “Sote-sopimus (2) Mistä maksetaan?”

  1. Osmo: “Monikanavais­es­ta rahoituk­ses­ta toiv­ot­tavasti päästään.”

    Monikanavainen rahoi­tus nähdään suure­na mörkönä, mut­ta sen käytän­nön haitoista ei tun­nu ole­van selvää käsi­tys­tä — ja keskus­pankil­ta kaik­ki rahat kuitenkin tulevat 😉

  2. Osmo: “Olisi toiv­ot­tavaa, että vai­heit­tain päästäisi­in eroon nyky­i­sistä kun­tapo­h­jalle luo­duista palveluista, poti­laat saisi­vat vapaasti ylit­tää kun­tara­jat ja yksi­tyi­nen vai­h­toe­hto voisi kirit­tää kun­tapo­h­jaisia siel­lä, mis­sä ne hais­ta­vat tehot­to­muut­ta ja kankeut­ta toiminnoissa.”

    Näin­hän jo nyt on.

  3. Monikanavais­es­ta rahoituk­ses­ta toiv­ot­tavasti päästään. 

    kun­nat mak­sa­vat vuo­tu­ista mak­sua asukaslu­vun ja ikä­jakau­man perusteella 

    Otan esimerkik­si Kar­vian kun­nan. Siel­lä kun­ta on panos­tanut van­hus­ten liikun­taan vähen­tääk­seen hoitoku­lu­jaan. Kar­vian tulok­set ovat olleet hyviä. Ehdote­tus­sa mallis­sa siir­ry­tään ilmeis­es­ti “monikanavaiseen rahoituk­seen” ja sen tuomi­in ongelmi­in siinä mielessä, että ilmeis­es­ti enää Kar­vian ei kan­na­ta sat­sa­ta van­hus­ten­sa hyv­in­voin­ti­in ja ter­vey­teen. Tästä (monikanavaisu­ude tuo­mas­ta) muu­tok­ses­ta kär­sivät sekä van­huk­set että Suomen ter­vey­den­huol­lon taloudellisuus.

    Olisi toiv­ot­tavaa, että vai­heit­tain päästäisi­in eroon nyky­i­sistä kun­tapo­h­jalle luo­duista palveluista, poti­laat saisi­vat vapaasti ylit­tää kun­tara­jat ja yksi­tyi­nen vai­h­toe­hto voisi kirit­tää kun­tapo­h­jaisia siel­lä, mis­sä ne hais­ta­vat tehot­to­muut­ta ja kankeut­ta toiminnoissa. 

    Valin­nan vapaus on hyvä. Kun­tara­jo­jen ylit­tämi­nen­hän onkin jo mah­dol­lista. Ongel­mak­si tässä tulee se, että pienet kun­nat eivät saa kasaan riit­tävää asi­akas­määrää pitämään kun­nan ter­veyskeskus hengis­sä. Kyse on siis samal­la syr­jäseu­tu­jen ter­veyskeskusten alasajos­ta, ja näin keskeis­ten palvelu­iden huonone­mis­es­ta (=etäisyys palvelui­hin). Tätä kai hal­li­tus tavoit­teleekin, vai? Fik­sumpiakin tapo­ja toteut­taa sekä palvelu­iden valin­nan mah­dol­lisu­us että palvelu­iden paikallisu­us on olemassa.

  4. Suu­ru­u­den ekono­mi­aa tässä aje­taan takaa, mut­ta tulok­se­na saat­taa suurel­la toden­näköisyy­del­lä olla jäykkyyt­tä, hallintoa ja kus­tan­nusten kasvua. Pienet yksiköt ovat tehokkaampia.

    THL & kump­pan­it tun­tu­vat ajat­tel­e­van vain erikois­sairaan­hoidon huip­pua, vaikei­ta sairauk­sia joi­ta on muu­tamia tai muu­tamia sato­ja vuodessa koko Suomes­sa, tot­ta kai näi­den hoita­misek­si tarvi­taan suuria aluei­ta (mut­ta ei vält­tämät­tä suuria yksiköitä), mut­ta ter­veyskeskuk­sen peruska­maan eli siihen, että 1 lääkäri ottaa vas­taan 1 poti­laan, suu­ralueel­la ei ole mitään vaiku­tus­ta (pait­si että byrokra­ti­aa on enemmän).

    Hallinto on myös ongel­ma — vai kuvit­teleeko joku ihan tosis­saan, että miljoon­api­ir­il­lä voi olla vain yksi val­tu­us­to ja yksi hal­li­tus ja että se on sit­ten siinä. Virkami­esten val­ta ainakin kas­vaa suun­nat­tomasti ja virkaval­taa kut­su­taan byrokratiaksi.

    Ennus­tan­pa, että uud­is­tuk­sel­la ei saa­da aikaan säästöjä, päin­vas­toin — mut­ta kar­avaani on liik­keel­lä eikä sille enää mitään voi.

  5. Osmo: “…kankeat organ­isaa­tiot kui­h­tu­vat kil­pailun mukana pois” — Tässä ei olisi mitään ongel­maa, ellei maamme olisi niin har­vaan asut­tu. Keskus­sairaalat toimi­vat erikois­sairaan­hoidon päivystyspis­teinä. Sil­loin logi­ik­ka on se, että päivystys sanelee erikois­lääkäri­tarpeen (esim. 7–10 kpl päivys­täväl­lä erikoisalal­la) ja näille lääkäreille pitää olla jotakin järkevää tekemistä myös vir­ka-aikana. Jos se kil­pailun nimis­sä viedään heiltä pois, näille päivystyk­sen edel­lyt­tämille lääkäreille mak­se­taan vir­ka-aikana palkkaa peukaloiden pyörit­tämis­es­tä ja erikois­sairaan­hoito tulee vaan kalli­im­mak­si. Tai lopete­taan sairaala tai kyseinen erikoisala — ja päivystys siir­tyy kauem­mas, monas­ti liian kauas. Ja päivys­tävä sairaala tarvit­see tiet­tyä päivystyk­sen palet­tia, esim. las­ten­tau­dit ja aneste­sia pitää olla, jot­ta voisi olla syn­ny­tyk­set. Tämä kokon­aisu­us on huomioita­va, ei siis pelkkää “elek­ti­ivisen ker­man” kuorintaa!

  6. Lain­aus Juho Laatu

    Otan esimerkik­si Kar­vian kun­nan. Siel­lä kun­ta on panos­tanut van­hus­ten liikun­taan vähen­tääk­seen hoitoku­lu­jaan. Kar­vian tulok­set ovat olleet hyviä. Ehdote­tus­sa mallis­sa siir­ry­tään ilmeis­es­ti “monikanavaiseen rahoituk­seen” ja sen tuomi­in ongelmi­in siinä mielessä, että ilmeis­es­ti enää Kar­vian ei kan­na­ta sat­sa­ta van­hus­ten­sa hyv­in­voin­ti­in ja ter­vey­teen. Tästä (monikanavaisu­ude tuo­mas­ta) muu­tok­ses­ta kär­sivät sekä van­huk­set että Suomen ter­vey­den­huol­lon taloudellisuus.

    Vas­taus

    Jos Karvial­la kun­nas­sa asu­vien van­hus­ten ter­veyt­tä ja elämän­laat­ua on onnis­tut­tu hienos­ti paran­ta­maan liikun­taa lisäämäl­lä, soisi moti­vaat­to­ri­na ole­van muukin kuin pelkkä hoitoku­lu­jen vähen­tämi­nen ja täl­löin esim. liikun­ta­toi­mi olisi halukas toim­intaa tuot­ta­maan. Jos Kar­vian sys­tee­mi on kus­tan­nuste­hokkaak­si osoit­tau­tunut ennal­taehkäi­se­vien sote-palvelu­iden osien­sa ansios­ta, sit­ten­hän Kar­vian tuotan­to­ta­paa kan­nat­taa vähin­täänkin arvioi­da toteutet­tavak­si ervan muil­la alueil­la ja vaik­ka valtakunnallisestikin.

  7. TRavi:
    Lain­aus Juho Laatu

    Otan esimerkik­si Kar­vian kun­nan. Siel­lä kun­ta on panos­tanut van­hus­ten liikun­taan vähen­tääk­seen hoitoku­lu­jaan. Kar­vian tulok­set ovat olleet hyviä. Ehdote­tus­sa mallis­sa siir­ry­tään ilmeis­es­ti “monikanavaiseen rahoituk­seen” ja sen tuomi­in ongelmi­in siinä mielessä, että ilmeis­es­ti enää Kar­vian ei kan­na­ta sat­sa­ta van­hus­ten­sa hyv­in­voin­ti­in ja ter­vey­teen. Tästä (monikanavaisu­ude tuo­mas­ta) muu­tok­ses­ta kär­sivät sekä van­huk­set että Suomen ter­vey­den­huol­lon taloudellisuus.

    Vas­taus

    Jos Karvial­la kun­nas­sa asu­vien van­hus­ten ter­veyt­tä ja elämän­laat­ua on onnis­tut­tu hienos­ti paran­ta­maan liikun­taa lisäämäl­lä, soisi moti­vaat­to­ri­na ole­van muukin kuin pelkkä hoitoku­lu­jen vähen­tämi­nen ja täl­löin esim. liikun­ta­toi­mi olisi halukas toim­intaa tuot­ta­maan. Jos Kar­vian sys­tee­mi on kus­tan­nuste­hokkaak­si osoit­tau­tunut ennal­taehkäi­se­vien sote-palvelu­iden osien­sa ansios­ta, sit­ten­hän Kar­vian tuotan­to­ta­paa kan­nat­taa vähin­täänkin arvioi­da toteutet­tavak­si ervan muil­la alueil­la ja vaik­ka valtakunnallisestikin.

    Ainakin karvialaiset usko­vat akti­ivisil­la toimil­laan olleen merkit­tävä vaiku­tus kun­nan saavut­tami­in hyvi­in tulok­si­in ter­vey­den­huol­los­sa. Soisin mallin lev­iävän muuallekin.

    Valitet­tavasti nyt kehitel­ty uusi sote-malli, jon­ka yksi keskeinen (minus­ta jok­seenkin huono) peruste on ollut kak­sikanavaisen rahoituk­sen purkami­nen, lisääkin kak­sikanavaisu­u­den ongelmia toisaal­la. Hal­li­tus on lait­tanut pien­ten kun­tien talouden todel­la kireälle, talouskri­isin lisäk­si mm. siirtämäl­lä niiden val­tiono­suuk­sia keskuskun­nille. Niil­l­lä on hyvin vähän liikku­mavaraa, eivätkä ne sik­si voi kovin paljoa tehdä täl­laista työtä uudessa tilanteessa, jos­sa niiden yleistä ter­veyt­tä lisäävät toimet eivät enää tule tuo­maan säästöjä niiden tarveydenhoitokuluihin.

    Uudessa mallis­sa uudet suuret kun­tay­htymät voisi­vat peri­aat­teessa kan­nus­taa kun­tia Kar­vian tyyliseen van­hus­ten kun­non ylläpi­toon, tai val­tio voisi aset­taa norme­ja, jot­ka edel­lyt­tävät van­hus­ten kun­topalvelui­ta. Mut­ta kos­ka rahoi­tus aio­taan nyt jakaa kak­sikanavaisek­si uudel­la taval­la (sote vs. muut kun­nan kulut), ilman mutkikkai­ta uusia erikois­säädök­siä Kar­vian ei enää kan­na­ta taloudel­lises­sa mielessä sat­sa­ta tuo­hon järkevään toim­intaan. Monikanavaisu­u­den tor­ju­mi­nen on siis johtanut uuteen, ehkä entistä räikeäm­päänkin monikanavaisu­u­teen, jos­sa kun­nan bud­jetista ei kan­na­ta rahoit­taa han­kkei­ta, jot­ka koitu­vat kun­tay­htymän eduksi.

    Nyt ehdotet­tua mallia voisi ehkä viila­ta siihen suun­taan, että kun­nan asukkaiden todel­liset hoitokus­tan­nuk­set vaikut­taisi­vat kun­nan mak­sui­hin kun­tay­htymälle. Uudet kun­tay­htymät voisi­vat myös ottaa yleisen ter­vey­teen vaikut­ta­van toimin­nan osin oma­lle kon­tolleen. Nehän voivat jopa säästää rahaa Kar­vian kon­stein, jos uskomme Kar­vian tehneen niin. Ehkä tämä olisi hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion tule­vis­sa jär­jestelmän viilailuis­sa real­is­tisin ehdotus.

  8. Ja taas Ruot­si, ma héroïne!

    Nyt on tarkoi­tus, että Erva-yhtymä tilaa hoitoa eri­laisil­ta tuot­ta­jil­ta. Tässä on aivan ratkai­se­vaa, mis­tä tuot­ta­jille mak­se­taan. Ter­veysasemille laskun mukaan pelkästä ole­mas­saolosta? Se johtaisi nopeasti kas­vavaan tehot­to­muu­teen. Pelk­istä suorit­teista mak­sami­nen johtaisi samaan haaskauk­seen, jota näemme vaku­u­tus­ra­hoit­teises­sa hoi­dos­sa. Peruster­vey­den­hoi­dos­sa jonkin­lainen kap­i­taa­tion ja toimen­pitei­den välimuo­to lie­nee toimivin, on ollut ainakin Ruotsissa.

    Jak­saisiko arvoisa blo­gi-isän­tä ava­ta Ruotsin järjestelmää?

    Tun­tuu että Ruot­si on kaikessa fik­su mis­sä me olemme tyh­miä. Jospa peesattaisiin?

  9. Mitenkä järjestyy sosi­aali­palve­lut tule­vaisu­udessa? Yliopis­tol­lisel­la sairaalal­la ja ter­veyskeskuk­sel­la ei vält­tämät­tä ole osaamista toimeentulotuesta,lasten päivähoi­dos­ta, van­hus­ten päivätoiminnasta,lastensuojelusta,syrjäytyneistä nuorista eikä päi­hde­huol­losta yms sosi­aal­i­huol­lon piiri­in kuu­lu­vista asioista. Johta­vana virkamiehenä ervas­sa on kuitenkin lääkäri. Kun­nis­sa on kuitenkin eri­laisia tarpeita,jotka eivät näy pelkästään väk­ilu­vus­sa. Ervan val­tu­us­tossa ja hal­li­tuk­ses­sa ei yksit­täisen kun­nan edus­ta­jat saa suur­ta painoarvoa. 

    Hienoa kuitenkin,että val­takun­nal­liset suuret lin­jat tun­tu­vat yksinker­tais­tu­van. Yksi­tyisko­h­dat mietityttävät.

  10. Juho Laatu:
    Otan esimerkik­si Kar­vian kun­nan. Siel­lä kun­ta on panos­tanut van­hus­ten liikun­taan vähen­tääk­seen hoitoku­lu­jaan. Kar­vian tulok­set ovat olleet hyviä. Ehdote­tus­sa mallis­sa siir­ry­tään ilmeis­es­ti “monikanavaiseen rahoituk­seen” ja sen tuomi­in ongelmi­in siinä mielessä, että ilmeis­es­ti enää Kar­vian ei kan­na­ta sat­sa­ta van­hus­ten­sa hyv­in­voin­ti­in ja ter­vey­teen. Tästä (monikanavaisu­ude tuo­mas­ta) muu­tok­ses­ta kär­sivät sekä van­huk­set että Suomen ter­vey­den­huol­lon taloudellisuus.
    ‘snip’

    Kar­vian kun­nan liikun­ta­toi­mi saa jatkos­sakin toteut­taa van­hus­ten liikun­ta­palvelu­ja halu­a­mal­laan taval­la (tuskin niitä sosi­aal­i­toi­mi on ennenkään järjestänyt).

  11. Kun­ta tavoit­telee ter­vey­den edis­tämistä. Jos rahoi­tus on tulospo­h­jaista eikä ter­veys kohene tarpeek­si, mitä tehdään? 

    a) Vähen­netään sen rahoi­tus­ta huonon tulok­sen vuoksi

    b) Tode­taan perus­tu­lain­vas­taisek­si toimin­naksi, kos­ka kansalaiset eivät sil­loin ole tasa-arvoisia

    c) Lisätään rahoi­tus­ta ja uno­hde­taan moraalikato.

    Ongelmien selit­tämi­nen lie­nee taas mah­dot­to­muus, kun yksi mit­tari hal­lit­see kaikkia.

    Joka tapauk­ses­sa tiedämme mitä tapah­tuu kun yksikin erva:n ase­ma sul­je­taan kesäk­si, kansalaisadrese­ja, mie­lenosi­tuk­sia, yleisönosas­tokir­joituk­sia, kansae­dus­ta­jae­hdokkaiden tukipuheen­vuoro­ja. Siihen lop­pui järkevöittäminen.

  12. Raimo K: Kar­vian kun­nan liikun­ta­toi­mi saa jatkos­sakin toteut­taa van­hus­ten liikun­ta­palvelu­ja halu­a­mal­laan taval­la (tuskin niitä sosi­aal­i­toi­mi on ennenkään järjestänyt).

    Näin on (en tosin tiedä miltä momen­til­ta kulut on otettu).

    Ongel­ma syn­tyy siitä, että yksi keskeinen syy van­hus­ten ter­vey­destä huole­htimiseen on Karvi­as­sa ollut se, että van­hus­ten sairauskus­tan­nuk­set ovat vas­taavasti laske­neet. Jatkos­sa tuo peruste ilmeis­es­ti katoaa, ja Kar­vian syyt rahoit­taa toim­intaa siis alenevat merkit­tävästi. Uudessa jär­jestelmässä hyödyt Kar­vian van­hus­ten hyvästä ter­vey­destä kor­jaa­vat muut kun­nat. Voi olla että jäl­jelle jäävät hyödyt eivät riitä perus­teek­si tuon toimin­nan jatkamiselle. Kansan­talous ja kansan­ter­veus kär­sivät, Kar­vian van­hus­ten lisäksi.

  13. Timo Laak­so:
    Mitenkä järjestyy sosi­aali­palve­lut tule­vaisu­udessa? Yliopis­tol­lisel­la sairaalal­la ja ter­veyskeskuk­sel­la ei vält­tämät­tä ole osaamista toimeentulotuesta,lasten päivähoi­dos­ta, van­hus­ten päivätoiminnasta,lastensuojelusta,syrjäytyneistä nuorista eikä päi­hde­huol­losta yms sosi­aal­i­huol­lon piiri­in kuu­lu­vista asioista. 

    Van­huk­set, las­ten­suo­jelun asi­akkaat, “syr­jäy­tyneet” nuoret ja päi­hde­huol­lon asi­akkaat ovat ter­vey­den­huol­lon suurku­lut­ta­jia. Jokainen ter­veyskeskus- ja sairaalapäivystys on öisin päi­hde­huol­lon yksikkö. 

    Sosi­aalisen ja ter­vey­del­lisen ongel­man raja on usein organ­isaa­tiokaavioon piir­ret­ty vii­va. Sosi­aalis­es­ta ongel­mas­ta tehdään useim­miten ter­vey­delli­nen ongel­ma tilaa­mal­la ambu­lanssi. Näin tehdään esimerkik­si lev­ot­toman ja aggres­si­ivisen hoitokodis­sa asu­van demen­tikon tai päi­hdea­sun­to­las­sa puukol­la muis­tokir­joi­tus­ta seinään kaiver­ta­van van­han juo­pon tapauk­ses­sa. Näin toimii myös moni yksinäi­nen vanhus.

    Sosi­aalisen tuen tarpeel­la on hyvin usein yhtymäko­htia tuen kohteen ter­vey­den­ti­laan. Sik­si sosi­aali- ja ter­veysasioista kan­nat­taa päät­tää samas­sa tor­nissa samal­la rahapussilla.

  14. JTS:
    Kun­ta tavoit­telee ter­vey­den edis­tämistä. Jos rahoi­tus on tulospo­h­jaista eikä ter­veys kohene tarpeek­si, mitä tehdään?
    ‘snip’
    Joka tapauk­ses­sa tiedämme mitä tapah­tuu kun yksikin erva:n ase­ma sul­je­taan kesäk­si, kansalaisadrese­ja, mie­lenosi­tuk­sia, yleisönosas­tokir­joituk­sia, kansae­dus­ta­jae­hdokkaiden tukipuheen­vuoro­ja. Siihen lop­pui järkevöittäminen.

    Jatkos­sa kun­ta ei tavoit­tele mitään sotes­sa — erva jär­jestää ja päät­tää. Eikä rahoi­tus ole tulospo­h­jaista, vaan nup­pilu­vun mukaan.

    Ja tuskin peräkylän ter­veysase­man sulkem­i­nen kiin­nos­taa mui­ta kuin juuri sen peräkylän asukkai­ta — ja miljoon­api­iris­sä on paljon juuri niitä muita.

  15. Tietoa tihkuu vähitellen.
    Turus­sa päin usko­taan, että jär­jestelmä edelleen rak­en­tuu sairaan­hoitopi­irien ja keskuskaupunkien varaan, sote-alue vain ostaa palve­lut nyky­isiltä tuot­ta­jil­ta — siis yksi organ­isaa­tio­ta­so nyky­is­ten yläpuolelle ja koko ‘uud­is­tus’ on siinä. Ja hupais­in­ta asi­as­sa on, että min­is­ter­iön edus­ta­ja on myötäil­lyt tätä. Ja toisek­si hupais­in­ta on, että demarien ikimuis­toinen kan­ta on ollut, että ei uusia organ­isaa­tio­ta­so­ja. Siis tulos­sa on kaikkien hallinto­him­melien äiti?

    Nyt kun lakia ale­taan kir­joit­ta­maan, tulee ole­maan kiin­toisaa seu­ra­ta, tietävätkö poli­itikot, mitä ovat sopineet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.