Arvauskisa: malesialaiskoneen katoaminen

Tämä on sen ver­ran kut­kut­ta­va ongel­ma, että jär­jes­tän arvaus­kil­pai­lun. Paras arvon­ta voit­taa kun­nia­mai­nin­nan, jos totuus jos­kus paljastuu.

Pyy­dän anteek­si niil­tä, joi­den mie­les­tä täl­lai­nen ei ole mat­kus­ta­jia ja hei­dän omai­si­aan aja­tel­len sopi­vaa. Mut­ta spe­ku­loi­vat­han lehdetkin.

Aloi­tan itse:

Len­to­ko­ne on las­keu­tu­nut ja sii­tä ja mat­kus­ta­jis­ta vaa­di­taan erit­täin suu­ria lun­nai­ta.  Lun­nai­den vaa­ti­ja ei halua täl­lä ope­raa­tiol­la mai­net­ta itsel­leen vaan rahat, joten se ei tule asial­la julkisuuteen

Kiris­tyk­sen koh­de ei myös­kään halua asias­ta ker­toa, kos­ka jou­tui­si aivan mah­dot­to­maan tilan­tee­seen. Lun­nai­ta ei voi­si mak­saa (kiris­tyk­sel­le ei voi antaa perik­si) mut­ta toi­saal­ta ne on pak­ko mak­saa (mat­kus­ta­jien omaiset).

Perus­te­lut:

Etsin­tö­jä jat­ket­tiin Ete­lä-Kii­nan merel­lä vie­lä pit­kään sen jäl­keen, kun jul­ki tul­lei­den tie­to­jen mukaan tie­det­tiin, että kone on jat­ka­nut len­to­aan tun­ti­kausia eikä ole aina­kaan siel­lä. Jos etsin­nät eivät oli­si olleet sil­män­lu­met­ta, ne oli­si tie­tys­ti lope­tet­tu heti. Viran­omai­set eivät aluk­si ker­to­neet mitään koneen lähet­tä­mis­tä mer­keis­tä, vaan ne tuli­vat jul­ki eri­lais­ten sivii­li­ta­ho­jen vuo­toi­na. Edel­leen vaik­ka kone onnis­tui katoa­maan sivii­li­tut­kis­ta nap­pia pai­na­mal­la, se ei ole onnis­tu­nut vält­tä­mään soti­las­tut­kia.  En tie­dä, miten nii­tä käy­te­tään, mut­ta pidän täy­sin mah­dot­to­ma­na, ettei­vät ne oli­si nau­hoit­ta­via. Niin­pä koneen koh­ta­lo kyl­lä tie­de­tään, tai siis jot­kut tietävät.

Mikä taho voi­si olla kaap­pauk­sen taka­na? Ei mikään aivan pie­ni orga­ni­saa­tio, kos­ka sil­lä pitää olla esi­mer­kik­si suu­ri len­to­kent­tä hal­lus­saan.  Afga­nis­ta­nis­sa on täl­lai­sia ros­vo­pääl­li­köi­den hal­lit­se­mia aluei­ta. Parem­pi arvaus on, että on kyse val­tios­ta. Eräs­kin val­tio rahoit­ti epä­toi­voi­se­na talout­taan suur­lä­he­tys­tö­jen har­joit­ta­mal­la huu­me­kau­pal­la.  Poh­jois-Korean ilma­ti­laa kyl­lä val­vo­taan niin tark­kaan, ettei sin­ne ole mikään kone livah­ta­nut huomaamatta.

Toi­saal­ta koneen väi­te­tään kään­ty­neen länteen.

Iran­kin se ei voi, kos­ka ei raha­pu­laa eikä suh­tei­ta nyt aina­kaan Kii­naan kan­na­ta menet­tää. Jeme­nis­sä lun­nas­kaap­pauk­sil­la on perin­tei­tä, mut­ta onko hei­mo­pääl­li­köil­lä len­to­kent­tiä? Sitä pait­si, jos se oli­si siel­lä, mat­kus­ta­jat oli­si jo haet­tu pois näyt­tä­väl­lä sotilasoperaatiolla.

En siis läh­de arvaa­maan tahoa mut­ta arvaan, että neuvotellaan.

Mui­ta arvauksia?

 

 

144 vastausta artikkeliin “Arvauskisa: malesialaiskoneen katoaminen”

  1. Johon­kin Afri­kan val­tioon jos­sa on tai äske­täin on ollut sisäl­lis­so­ta. Ja mat­kus­ta­jil­la käy­dään kaup­paa van­ki­las­sa istu­vien van­kien vapaut­ta­mi­sek­si. Teo­ria tosin ontuu sikä­li että jo viik­ko on kulu­nut katoa­mi­ses­ta. Toi­saal­ta antoi­sam­paa oli­si ollut kaa­pa­ta kone jos­sa suu­rin osa mat­kus­ta­jis­ta on län­si­maa­lai­sia. Tosin nai­set kel­van­ne­vat vai­moik­si rosvopäälliköille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. En veik­kaa tahoa, mut­ta veik­kaan paik­kaa. Kone on Soma­lias­sa. Ope­raa­tioon tar­vi­taan maa, jol­la ei ole kun­nol­lis­ta hal­lin­toa ja jon­ne voi len­tää ylit­tä­mät­tä sel­lais­ta maa­ta. Kaap­pauk­sen taka­na ei kui­ten­kaan ole mikään soma­lia­lai­nen ros­vo­kopla, vaan jokin parem­min jär­jes­täy­ty­nyt poruk­ka joka on osta­nut apua somaleilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Viran­omai­set tie­tä­vät mis­sä kone on ja pelas­tuso­pe­raa­tio on käynnissä. 

    Osa viran­omai­sis­ta (Male­sia­lai­set, mah­dol­li­ses­ti Yhdys­val­lat) yrit­tä­vät voit­taa aikaa ja syöt­tä­vät jul­ki­suu­teen vir­heel­lis­tä tie­toa jot­ta kaap­paa­jat tun­ti­si­vat olon­sa tur­val­li­sek­si. Oikea tie­to kui­ten­kin vuo­taa koko ajan jul­ki­suu­teen, kos­ka vain pie­ni jouk­ko tie­tää mitä todel­la on tapahtunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Veik­kaus:

    Koko kone ei ole ollut mikään mat­kus­ta­ja­ko­ne, vaan Poh­jois-Kore­aan Naton kom­man­do­ja kul­jet­ta­va peiteoperaatio. 

    Vas­ti­neek­si sil­mien sul­ke­mi­ses­ta Ukrai­nas­sa ovat Venä­jä ja Kii­na suos­tu­neet Poh­jois-Korean dik­taat­to­rin lis­ti­mi­seen. Vali­tet­ta­vas­ti taiwa­ni­lai­set olet­ti­vat kysees­sä ole­van Taiwa­nin mie­hi­tys, ja ampui­vat koneen alas.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ana­ly­soin kap­tee­nin omia videoi­ta, ja veik­kaan seuraavaa.

    Kone on upo­tet­tu Austra­lian län­si­puo­len, ja Indo­ne­sian ete­lä­puo­len alu­eel­la sijait­se­vaan val­ta­me­reen. Elä­män­ha­lun menet­tä­nyt kap­tee­ni on vii­mei­se­nä motii­vi­naan halun­nut pro­tes­toi­da yhteis­kun­taa vas­taan, ja näyt­tää tai­to­jaan vii­mei­sel­lä len­nol­laan. Kysees­sä on myös sai­raal­loi­nen aja­tus maa­il­man suu­rim­mas­ta pilas­ta. Konet­ta ei pudo­tet­tu suo­raan, kos­ka len­tä­mi­nen oli paras­ta elämässä.

    Veik­kaan siis, että kap­tee­ni on ollut psy­ko­paat­ti. (sokea usko tiet­tyi­hin arvoi­hin, vai­kut­taa ulos­päin miel­lyt­tä­väl­tä per­soo­nal­ta joka ei kyke­ne lain­kaan uudis­ta­maan aja­tuk­si­aan) Hän uskoi oppi­miin­sa arvoi­hin, ja näki elä­män valu­van sor­mien välis­tä kun ne eivät kes­tä­neet­kään ajan hammasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jon­kun läh­teen mukaan kone len­si trans­pon­de­rin kyt­ke­mi­sen jäl­keen jak­son 14000 m kor­keu­des­sa. Tämä on kone­tyy­pil­le lii­an kor­keal­la, mut­ta kevyel­lä las­til­la ilmei­ses­ti mah­dol­lis­ta. Hyö­ty on se, ettei alus vält­tä­mät­tä näy edes alem­mal­le suun­na­tuis­sa sotilastutkissa.

    Kul­jet­ta­jan, joko kap­tee­nin, tai kaap­pa­rin, on olta­va ete­vä ja alu­eet hyvin tun­te­va. En usko ensi­si­jai­seen kone­rik­koon tai tahal­li­seen tuhoon­kaan vaan nimen omaan suun­ni­tel­tuun ope­raa­tioon. Oleel­li­nen kysy­mys on tämä, mik­si koneen tuli voi­da len­tää jäl­kiä jät­tä­mät­tä? Seli­tys­tä joko arvauk­ses­sa­si lun­nai­ta vaa­ti­vis­ta kaap­pa­reis­ta tai seuraavassa:

    Moni­mut­kai­sem­pi arvaus on se, että “häviä­mi­sen” tai “lavas­te­tun kaap­pauk­sen” jär­jes­ti koneen omis­ta­ja itse tai toi­nen taho yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä. Ehkä Male­sias­ta tar­vit­tiin hyvin suo­jat­tu sota­tar­vi­ke­kul­je­tus toi­saal­le. Viit­taan täs­sä M/S Arc­tic Sea:n kal­tai­seen kuvioon, jos­sa var­si­nai­nen tapah­tu­ma (puulasti/kaappaus) on vain pei­te­ta­ri­na val­tioi­den väli­sel­le järjestelylle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kone kaa­pat­tiin (len­tä­jä mah­dol­li­ses­ti muka­na) ja kaap­paa­jat yrit­ti­vät kiris­tää Male­sian hal­li­tus­ta vapaut­ta­maan oppo­si­tio­joh­ta­ja. Male­sian hal­li­tus kiel­täy­tyi, joten kaap­pa­jat len­si­vät koneen Intian valtamereen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kone on Intian val­ta­me­ren poh­jas­sa pala­si­na ja löy­tyy vas­ta pit­kän ajan pääs­tä. Koneen kaap­pa­si jom­pi­kum­pi len­tä­jis­tä, lop­pu­tu­los ei kui­ten­kaan vas­tan­nut suun­ni­tel­maa, kos­ka konees­sa käy­tiin tap­pe­lu kaap­paa­jan ja mui­den välil­lä, eikä yhtään len­to­tai­tois­ta jää­nyt toimintakykyiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kone kaa­pat­tiin mut­ta tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä kaap­paus epä­on­nis­tui ja kone on meren pohjassa.

    Vaih­toeh­toi­se­na vil­lim­pä­nä ske­naa­rio­na yhdyn Osmon teo­ri­aan, ja lisään vie­lä että kone on Poh­jois-Austra­lias­sa. Var­ma huhu ker­too että siel­lä aavi­kon kes­kel­lä juu­ri para­hul­tai­ses­ti sopi­va 777:lle sopi­va len­to­kent­tä toi­sen maa­il­man­so­dan jäljiltä.

    Onko jol­lain kart­taa sii­tä kuin­ka pit­käl­le koneen polt­toai­ne­las­ti oli­si riittänyt?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kone on meren poh­jas­sa ja löy­tyy jos on löy­tyäk­seen. Viran­omai­sen jul­kai­se­miin tie­toi­hin ei kan­na­ta suh­tau­tua tie­to­na. Mitä tie­toa se sel­lai­nen on, joka jo läh­tö­koh­tai­ses­ti esi­te­tään monitulkintaisena?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Häm­mäs­te­li­jä: Tämä on kone­tyy­pil­le lii­an kor­keal­la, mut­ta kevyel­lä las­til­la ilmei­ses­ti mah­dol­lis­ta. Hyö­ty on se, ettei alus vält­tä­mät­tä näy edes alem­mal­le suun­na­tuis­sa sotilastutkissa.

    Tuo nousu jäi vähän ihme­tyt­tä­mään, mut­ta se voi olla myös mit­taus­vir­he taval­la tai toi­sel­la. Kyse­hän on male­sia­lai­sen soti­las­tut­kan mit­taus­tu­lok­sis­ta, mut­ta ilman tar­kem­paa tie­toa tut­kan pai­kas­ta, datan luo­tet­ta­vuus kor­keus­suun­taan ei ole kovin hyvä.

    Ilma­ti­laa val­vo­taan kah­den­lai­sil­la tut­kil­la, ensiö­tut­kil­la ja toi­sio­tut­kil­la. Taval­li­nen sivii­li­käyt­töi­nen ensiö­tut­ka on teo­rias­sa yksin­ker­tai­nen kapis­tus. Se lähet­tää ison radio­puls­sin tiet­tyyn suun­taan ja kuun­te­lee, hei­jas­tuu­ko puls­si mistään.

    Len­to­ko­ne voi tun­tua aika isol­ta esi­neel­tä, mut­ta ensiö­tut­kan takai­sin­hei­jas­tus toi­saal­ta vai­me­nee etäi­syy­den nel­jän­nes­sä potens­sis­sa (neli­öön kum­paan­kin suun­taan), ja toi­saal­ta maan kaa­re­vuus­kin hävit­tää esi­nei­tä tut­kan näkyvistä.

    Vaik­ka par­haat soti­las­tut­kat (ja eten­kin tut­ka­ver­kos­tot) teke­vät ihmei­tä reso­luu­tion suh­teen, yksit­täi­sen ensiö­tut­kan kul­mae­rot­te­lu­ky­ky ei ole miten­kään eri­tyi­sen hyvä (dif­frak­tio­ra­ja kiusaa). Jos len­to­ko­ne halu­aa hävi­tä sivii­li­tut­kan näky­vis­tä, se voi len­tää toi­sen len­to­ko­neen lähel­lä (ja täs­sä “lähel­lä” on kau­em­pa­na tut­kas­ta aika suh­teel­li­nen asia), eikä kai­ku vält­tä­mät­tä sinän­sä pal­jas­ta mitään outoa. Tut­kan kan­ta­ma on muu­ta­ma sata kilo­met­riä par­haim­mil­laan, mut­ta se riip­puu mones­ta tekijästä.

    Luon­teel­taan tut­ka on hyvä mit­taa­maan etäi­syyt­tä ja pal­jon huo­nom­pi mit­taa­maan suun­taa. Kor­keus­suun­nas­sa kai­ku voi vie­lä ilma­ke­hän ilmiöi­den takia tul­la vähän vää­räs­tä suun­nas­ta­kin. Näis­tä syis­tä male­sia­lais­ten tut­ka­ha­vain­to­jen kor­keus­o­suus voi olla vähän epä­var­mem­pi kuin reit­tiin liit­ty­vä materiaali.

    Toi­nen tut­ka­tyyp­pi on toi­sio­tut­ka, joka on pää­asial­li­nen tut­ka ilmai­lu­käy­tös­sä. Toi­sio­tut­ka perus­tuu sii­hen, että len­to­ko­nees­sa on tut­ka­vas­taa­ja (trans­pon­de­ri, “kuok­ka”). Täl­löin tut­kas­sa riit­tää pal­jon pie­nem­pi teho, ja sig­naa­li heik­ke­nee vain etäi­syy­den neliös­sä. Tut­ka­vas­tauk­ses­sa lisäk­si tulee lisä­tie­toa vas­taa­jas­ta, tär­keim­pä­nä len­nol­le annet­tu 12-bit­ti­nen koo­di ja kor­keus­mit­ta­rin näyttämä.

    Toi­sio­tut­kan näy­töl­ta len­to­ko­ne kato­aa yksin­ker­tai­ses­ti kyt­ke­mäl­lä tut­ka­vas­taa­jan pois pääl­tä. Näin täs­sä­kin tapahtui.

    Sel­lais­ta tut­kaa ei siis kui­ten­kaan ole ole­mas­sa, joka näki­si val­ta­me­rio­lois­sa kau­as ja tar­kas­ti. Maa­pal­lon tut­ka­peit­to on var­sin rajoitettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. eggo:
    Kone on meren poh­jas­sa. Perus­te­lu: epä­to­den­nä­köi­set tapah­tu­mat ovat epätodennäköisiä. 

    Minus­ta tämä vas­taus on vähän tur­han sup­pea. Mitä tapah­tui, että kone pää­tyi meren­poh­jaan? Miten seli­te­tään tut­kien näyt­tä­mät ja satelliittipingit?

    On se sil­ti mah­dol­lis­ta, että kone hajo­si ilmas­sa, ja tut­kat näyt­ti­vät mitä sat­tuu, ja satel­liit­ti­pin­gi­kin on arte­fak­ti jos­tain. Tämä yhdis­tel­mä on kui­ten­kin aika epä­to­den­nä­köi­nen sekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Mä hui­jaan sen ver­ran, että lai­tan kol­me arvausta.

    1. Mos­sad kaap­pa­si koneen ja esti näin jon­kin sala­kul­je­te­tun soti­las­sa­lai­suu­den pää­ty­mi­sen kiinalaisille. 

    2. Kysees­sä on vain van­ha tyl­sä amok-juok­su. Van­hem­man pilo­tin vai­mo kuu­lem­ma jät­ti sen juu­ri ja sen suo­sik­ki oppo­si­tio­po­lii­tik­ko pää­tyi van­ki­laan sama­na aamu­na. Läh­dön jäl­keen se käs­ki apu­kus­kin mat­kus­ta­mon puo­lel­le ja lukit­si oven. Tän jäl­keen se nos­ti koneen sin­ne 40–45 000 jal­kaa tap­paen kaik­ki kyy­dis­sä oli­jat. Sit­ten se vaan kään­si nokan koh­ti länt­tä ja läh­ti viho vii­mei­sel­le hupia­je­lul­le koh­ti auringonnousua.

    3. Tek­ni­nen vika. Liit­tyy tod näk säh­köi­hin. Vai­kea arva­ta mikä se voi­si olla, mut­ta kan­nat­taa muis­taa, että kysees­sä on kol­man­nen maa­il­man len­to­yh­tiö pai­kal­li­sin osaa­mi­sien, asen­tein, stan­dar­tein, kou­lu­tuk­sin jne jne. Mikään näis­tä ei ole järin kor­keal­la tasol­la. Ja ennen kuin viher­pi­per­tä­jät vetää her­neen rako­seen­sa täs­tä, niin kukaan teis­tä ei palk­kai­si edes male­sia­lais­ta raken­nus­mies­tä teke­mään itsel­leen taloa. Joten älkää esit­tä­kö, että tuol­la päin pys­ty­tään kou­lut­ta­maan pal­jon vaa­ti­vam­piin teh­tä­viin osaa­vaa henkilökuntaa.

    PS. Blog­ga­rin arvaus on var­mas­ti vää­rä. Jos kone on käy­nyt 45 000 jalas­sa, niin kuin ker­ro­taan, niin kukaan mat­kus­ta­jis­ta ei ole var­mas­ti enää hengissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kone on meren­poh­jas­sa ete­läm­pä­nä kuin luul­laan ja pai­kan­nus­da­ta on yksin­ker­tai­nen mit­taus­vir­he. Koneen hylyn löy­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on aika pieni. 

    Meta-arvaus:Salaliittoteoreetikot pitä­vät tätä var­ma­na todis­tee­na NWOs­ta ja sii­tä että kone oli pait­si täyn­nä kom­man­do­ja, myös levit­tä­mäs­sä chemtraileja. 

    Toki mie­luus­ti oli­sin vää­räs­sä ja ihmi­set saa­tai­siin elä­vä­nä takai­sin. En vain pidä tätä yhtä uskottavana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. En nyt tie­dä, mik­si tähän pitäi­si sala­liit­to­teo­riois­ta irvail­la, kun näi­tä käsi­tyk­siä ovat ilmais­seet asian­tun­ti­jat sel­lai­sil­la suh­teel­li­sen luo­tet­ta­vil­la media­si­vus­toil­la kuin CNN, Tele­graph, For­bes. Minä en ymmär­rä tek­ni­ses­ti kaik­kia noi­ta väit­tei­tä eri sys­tee­mei­hin jää­neis­tä jäl­jis­tä ja tul­leis­ta sig­naa­leis­ta, mut­ta moni asian­tun­ti­ja sanoo, että ne viit­taa­vat hyvin vah­vas­ti ihmis­toi­mi­jaan, joka tie­si tark­kaan, mitä teki, ja teki jotain sel­lais­ta, mikä ei todel­la­kaan kuu­lu len­tä­jän nor­maa­liin toi­men­ku­vaan. Toi­nen len­tä­jä sit­ten on tek­niik­kafriik­ki, ja mah­dol­li­ses­ti kyke­ne­vä nämä epäil­lyt teot tekemään.

    Mut­ta jos kone on len­tä­nyt usei­ta tun­te­ja Aasian ilma­ti­las­sa, ja jos teki­jä on tämä yksit­täi­nen len­tä­jä, niin ihme­tyt­tää (samaa on poh­ti­nut moni asian­tun­ti­ja), ettei­kö yhdes­sä­kään vai­hees­sa oli­si käy­ty sen ver­ran lähel­lä kän­nyk­kä­mas­to­ja, että joku puhe­lu- tai teks­ti­vies­ti­jäl­ki oli­si pääs­syt mat­kus­ta­jil­ta lävit­se, sil­lä myös maan yllä on ole­tet­ta­vas­ti len­net­ty. Mat­kus­ta­jis­ta ei ole mitään elonmerkkiä.

    Nousu 45,000 jal­kaan ei tapa mat­kus­ta­jia kuten yllä väi­tet­tiin, tuon koneen on sal­lit­tua len­tää yli 40,000 jalas­sa (käyt­täen näi­tä ulko­mai­sen uuti­soin­nin yksi­köi­tä) ja tur­va­vä­lit ovat tie­ten­kin huo­mat­ta­via. 45,000 jal­kaa ja pal­jon vähem­män­kin ja mat­kus­ta­mon pai­neis­tuk­sen manu­aa­li­nen pois kyt­ke­mi­nen kyl­lä­kin tap­pai­si koko mat­kus­ta­jis­ton, ja myös hap­pi­naa­ma­rit voi manu­aa­li­ses­ti kyt­keä ole­maan ilmes­ty­mät­tä, vaik­ka ei niis­sä­kään rii­tä hap­pea kuin raja­tuk­si ajak­si (nämä taas lai­nat­tua tie­toa asiantuntijoilta).

    Eli peri­aat­tees­sa asial­leen (koneen tek­nii­kan manu­aa­li­nen hal­lin­ta) erit­täin omis­tau­tu­nut len­tä­jä pys­tyy näem­mä aina­kin teo­rias­sa kaap­paa­maan len­to­ko­neen ja tap­pa­maan sen mat­kus­ta­jat. Oli­sin kuvi­tel­lut, että täl­lai­sen estä­mi­sek­si oli­si ole­mas­sa tur­va­jär­jes­tel­mät, mut­ta ei näem­mä ole ollut aina­kaan tuos­sa koneessa.

    Mik­si joku sit­ten kaap­pai­si koneen tuol­la taval­la näh­den sii­hen val­ta­vas­ti vai­vaa? En kek­si muu­ta mah­dol­lis­ta seli­tys­tä kuin sen, että ihmis­ten jouk­koon mah­tuu hul­lu­ja ja ihmi­set ovat näh­neet suun­na­ton­ta vai­vaa vie­lä sai­raam­pien teko­jen tekemiseksi.

    Eri­lai­sil­la ame­rik­ka­lai­sil­la sivus­toil­la sala­liit­to­teo­riat alka­vat sit­ten sii­tä, että par’ai­kaa tätä kaa­pat­tua konet­ta Al-Qai­da täyt­täi­si räjäh­teil­lä Pakis­ta­nis­sa ja seu­raa­vak­si konees­ta kuul­tai­siin sen tör­mä­tes­sä johon­kin Mum­bain pörs­siin tms. Sel­lai­nen vai­kut­taa jo ihan pimeäl­tä höpö­hö­pöl­tä, mut­ta mie­lel­tään sai­ras­tu­neen ihmi­sen laa­jen­net­tu itse­mur­ha tun­tui­si ole­van mah­dol­li­sen rajois­sa jul­ki­suu­des­sa levi­te­tyil­lä tie­doil­la ja yksi viran­omais­ten seu­raa­mis­ta tutkintalinjoista. 

    Male­sian menos­sa ole­va val­tiol­li­nen itse­hä­päi­sy ei sovi oikein yhteen Osmon teo­rian kans­sa, että he tie­täi­si­vät, mikä tilan­ne on. Tämä on tie­ten­kin kaik­ki mau­ton­ta spe­ku­laa­tio­ta traa­gi­sel­la tapauk­sel­la, kos­ka lie­nee kai kui­ten­kin yhä mah­dol­lis­ta, että kysees­sä oli onnet­to­muus ja medias­sa on tul­kit­tu lii­an pit­käl­le näi­tä eri­lai­sia jäl­kiä ja sig­naa­lei­ta, siten kun saa­daan pal­jon myy­vem­pi tarina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Min­ne jon­kun mat­kus­ta­ja­ko­neen muka pys­tyy vie­mään kenen­kään huo­maa­mat­ta? Sel­lais­ta on tapah­tu­nut ennen­kin, että pudon­nut­ta konet­ta on etsit­ty kau­an ja lopul­ta löy­det­ty. Mat­kus­ta­ja­ko­ne on sen ver­ran iso veh­je, että kyl­lä se jos­kus löy­tyy jos­tain kappaleina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kone sam­mut­ti trans­pon­de­rin­sa ja pois­tui tut­kien ulot­tu­vil­ta, sen jäl­keen lyöt­täy­tyi toi­sen pit­kän mat­kan reit­ti­ko­neen perään lähie­täi­syy­del­le (näin vält­tyen näky­mäs­tä tut­kis­sa eril­li­se­nä “tun­te­mat­to­ma­na konee­na”). Edel­lä len­tä­nyt kone ei huo­man­nut mitään, kos­ka len­to­ko­neis­sa ei ole perä­pei­le­jä eikä aktiivitutkaa.

    Nyt kone on jos­sain päin Aasi­aa tai Austra­lias­sa. Ei vält­tä­mät­tä mil­lään len­to­ken­täl­lä, sil­lä kyl­lä koke­neel­ta pilo­til­ta onnis­tuu maha­las­ku­kin erit­täin suu­rel­la todennäköisyydellä.

    Jos kaap­pauk­sen tar­koi­tuk­se­na oli ottaa hal­tuun jotain muu­ta kuin mat­kus­ta­jat, esi­mer­kik­si las­tis­sa ollut­ta arvo­ta­va­raa, mat­kus­ta­jat ehkä tapet­tiin las­ke­mal­la mat­kus­ta­mos­ta pai­neet jo alkumatkasta.

    Toi­saal­ta esi­mer­kik­si Ira­nia, Kii­naa tai Venä­jää oli­si­vat hyvin­kin saat­ta­neet kiin­nos­taa ne 20 kpl Freesca­len työn­te­ki­jää, tai jokin data mitä näil­lä mah­dol­li­ses­ti oli matkassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Jul­ki­suu­teen tul­lei­den tie­to­jen valos­sa näyt­tää var­mal­ta, että kyse ei ole koneen tek­ni­ses­tä vias­ta eikä näin ollen tavan­omai­ses­ta len­to-onnet­to­muu­des­ta. Konee­seen on nous­sut kak­si mus­li­mia vää­ren­ne­tyil­lä pas­seil­la. Konees­ta on jää­nyt ennen läh­töä pois vii­si hen­ki­löä ja hei­dän mat­ka­ta­va­ran­sa on pois­tet­tu. Koneen kap­tee­ni on läh­tö­päi­vä­nä vii­den vuo­den van­keu­teen tuo­mi­tun oppo­si­tio­joh­ta­jan fanaat­ti­nen kan­nat­ta­ja. Perä­mies on myös mus­li­mi. Konees­sa on ollut mat­kus­ta­ja­na myös len­to­me­kaa­nik­ko, hän­kin on mus­li­mi. Kysees­sä on var­mas­ti kone­kaap­paus. Kaap­pauk­sen motii­vi ja se, onko kone onnis­tut­tu ohjaa­maan mai­hin vai pudon­nut mereen sel­vi­ää var­mas­ti aikanaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Male­sian tar­joa­ma infor­maa­tio ei voi pitää paik­kan­sa. Ei sii­nä ole mitään logiik­kaa eikä jär­keä. Eihän kone voi len­tää Kazaks­ta­niin asti usei­den mai­den ilma­ti­lan läpi niin ettei kukaan sitä huo­mai­si mat­kal­la. Ei tuo­ta konet­ta voi len­tää niin mata­lal­la, ettei mikään tut­ka sitä huo­mai­si, siis sato­jen met­rien kor­keu­del­la. Kone on pudon­nut vii­mei­sen kon­tak­tin jäl­keen suo­raan koko­nai­se­na Ete­lä ‑kii­nan mereen vai Thai­maan lah­tea­ko se on ja upon­nut sin­ne, toden­nä­köi­ses­ti tek­ni­sen vian takia tai len­tä­jä teh­nyt itse­mur­han. Eihän täs­sä nyt mih­kään ufo-jut­tui­hin uskota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Nousu 45,000 jal­kaan ei tapa mat­kus­ta­jia kuten yllä väitettiin”

    Kyl­lä tap­paa. Jo pelk­kä nousu ton­ne saat­taa kes­tää sen ver­ran, että lisä­hap­pi on lop­pu­nut ennen tohon kor­keu­teen pää­syä. Hap­pea riit­tää vain 20 minuu­tik­si, ei sen enem­mäk­si. Lisäk­si hyvä tek­ni­nen nero, kän­ny­kät eivät saa lan­to­ko­neis­ta yhteyt­tä mastoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. az:
    ‘snip’
    Eli peri­aat­tees­sa asial­leen (koneen tek­nii­kan manu­aa­li­nen hal­lin­ta) erit­täin omis­tau­tu­nut len­tä­jä pys­tyy näem­mä aina­kin teo­rias­sa kaap­paa­maan len­to­ko­neen ja tap­pa­maan sen mat­kus­ta­jat. Oli­sin kuvi­tel­lut, että täl­lai­sen estä­mi­sek­si oli­si ole­mas­sa tur­va­jär­jes­tel­mät, mut­ta ei näem­mä ole ollut aina­kaan tuos­sa koneessa.
    ‘snip’

    Mat­kus­ta­mon ja ohjaa­mon pai­neis­tus on yhtei­nen, tap­pa­mi­nen kyl­lä onnis­tuu, mut­ta hen­kiin jää­mi­nen itse on vaikeaa.

    Len­tä­mi­nen ei ole vai­ke­aa, jos vähän­kin ymmär­tää auto­pi­lo­tin pääl­le: kor­keus sää­de­tään nap­pu­loil­la up ja down, suun­ta anne­taan kompassisuuntana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Koneen häviä­mi­nen on ihmeel­li­nen ja vaih­toeh­to­ja on kak­si: Mer­kit­tä­vä vika, joka kään­si koneen suun­taa ja kone har­hau­tui todel­la kau­as ennen putoamista.

    Esim japa­ni­lai­nen jum­bo har­hai­li tun­te­ja ohjaus­ky­vyt­tö­mä­nä perän rik­kou­du­tuua ennen kuin tör­mä­si vuoreen.
    .
    Koneen mat­kus­ta­jil­la on lähes jokai­sel­la kännykkä.Jos jota­kin täl­lais­ta poik­kea­vaa oli­si tapah­tu­nut niin joku oli­si soit­ta­nut jol­le­kin. Kone len­si yli Mala­kan nie­mi­maan, jos­sa saa yhtey­den mobii­li­verk­koi­hin ja MASn koneis­sa on var­maan muu­ten­kin puhelu/dataliikennemahdollisuudet .

    Kun täl­lais­ta ei ole ilmen­nyt niin konet­ta ei ole myös­kään kaa­pat­tu perin­tei­sel­lä tavalla.

    Jos ohjaa­jat ovat teh­neet sen niin mat­kus­ta­jat eivät vält­tä­mät­tä huo­maa mitään. Hapen esto ja pai­neen las­ke­mi­nen tukeh­dut­taa mat­kus­ta­jat nopeas­ti ja kau­ka­na meren yllä ei mobii­li­kaan toimi.

    Trans­pon­de­rin ja data­lii­ken­teen pois­kyt­ke­mi­nen ja koneen ohjaa­mi­nen rei­til­le, jos­sa on pal­jon lii­ken­net­tä viit­taa sii­hen, että kone on kaa­pat­tu mie­his­tön toi­mes­ta ja ohjat­tu mui­den konei­den kat­vee­seen ‚jol­loin ei tie­de­tä mihin kone päätyi.
    Tut­ka­kin on rajal­li­nen väli­ne eikä mera­lueil­la ole peit­toa tut­kien kan­ta­man rajoit­tu­nei­suu­den vuoksi

    Mut­ta kone saa­puu sil­loin­kin aika­naan jon­kin val­tion alu­eel­le ja mat­kus­ta­jat saa­vat yhtey­den mobii­leil­laan , jos ovat hengissä.Kaikkien mobii­lien kerää­mi­nen on toi­vo­ton urak­ka 230 mat­kus­ta­jal­ta, aina jol­lain on usei­ta mobii­le­ja ja tablet­te­ja , joil­la voi kom­mu­ni­koi­da salaa tai näky­vät aina­kin verkoissa.

    Jos mat­kus­ta­jat on tapet­tu niin kaap­paus liit­tyy las­tiin tai on halut­tu estää jon­kun ete­ne­mis­tä Kii­naan taimuualle.Matkustajana oli tapet­ta­va tai las­ti­na oli lii­an kor­kea­ta tek­no­lo­gi­aa Kii­nan sotateollisuudelle.

    Tie­dus­te­lu­pal­ve­luil­la on tie­tys­ti kyn­nys tapaa 240 viatonta,mutta ei mahdoton.Mossad, CIA, FSB voi­vat teh­dä tuonkin

    Male­sia on yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta elökt­ro­nii­kan kom­po­nent­tien tuot­ta­jis­ta ja tuot­taa myös huip­pu­tek­no­lo­gi­aa, joten las­ti­na on voi­nut olla lii­an kor­ke­aa teknologiaa.

    Male­sial­la on myös meri­ros­vo­ja omas­ta takaa , Mal­kan sal­mi on hyvin vaa­ral­li­nen, roso­vot tule­vat Indo­ne­sias­ta. Samoin Bor­neol­la ovat vai­va­na Filip­pii­nien meri­ros­vot, mut­ta hei­dän tai­ton­sa tus­kin riit­tää konekaappaukseen.

    Mut­ta sil­loin mat­kus­ta­jat oli­si­vat hen­gis­sä ja oli­si­vat otta­neet yhteyt­tä tai lait­teet oli­si havait­tu. Eivät­kä lun­nas­vaa­ti­muk­set­kaan oliis pysy­neet salas­sa näin pitkään.

    Yksi haa­ra on len­tä­jän teke­mä itse­mur­ha, tapet­tu­aan kave­rin­sa ja mat­kus­ta­jat hän jat­koi len­toa ja veti koneen kes­kel­lä Anda­maa­nien mer­ta veteen.

    Aikai­sem­min­kin on tapah­tu­nut outo­ja Korean Air­li­ne­sin len­to Patii­sis­ta Kore­aan, KAL 902, kään­tyi Grön­lan­nis­ta takai­sin ja suun­ta­si Mur­mans­kin kaut­ta NL kar­ja­laan, jos­sa ammut­tiin alas.

    Toi­nen len­to ‚KAL 007!! har­hau­tui Vla­di­vos­to­kin ilma­ti­laan ja NL ampui sen­kin alas.

    Kos­kaan ei saa­tu sel­vil­le mik­si ne har­hau­tui­vat täy­sin vää­rään suun­taan. Kam­sat­kan len­non syy­nä pidet­tiin auto­pi­lo­tin kyt­ke­mis­tä pois pääl­tä vahin­gos­sa, mut­ta sitä ei ole voi­tu vahvistaa.

    Kysy­myk­siä on enem­män kuin vastauksia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mik­si 45 000 jal­kaa tap­pai­si kaik­ki, kun 39 000 on ihan normimeininkiä?

    Minul­la on kel­los­sa ilman­pai­ne­mit­ta­ri. Mat­ka­len­to­kor­keu­des­sa ilman­pai­ne las­kee yleen­sä 760 mil­li­baa­riin var­sin line­aa­ri­ses­ti. Pai­neis­tuk­sen kuvit­te­li­si pitä­vän ilman­pai­neen jos­sain 720 mil­li­baa­ris­sa tuol­la ylem­pä­nä. Vas­tan­nee jotain 3 000 met­rin korkeutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. aku ank­ka:
    “Nousu 45,000 jal­kaan ei tapa mat­kus­ta­jia kuten yllä väitettiin”

    Kyl­lä tap­paa. Jo pelk­kä nousu ton­ne saat­taa kes­tää sen ver­ran, että lisä­hap­pi on lop­pu­nut ennen tohon kor­keu­teen pää­syä. Hap­pea riit­tää vain 20 minuu­tik­si, ei sen enem­mäk­si. Lisäk­si hyvä tek­ni­nen nero, kän­ny­kät eivät saa lan­to­ko­neis­ta yhteyt­tä mastoihin.

    Lai­na­taan nyt asian­tun­ti­jaa, jos et muu­ten usko, kos­ka tuo­ta täy­sin paik­kan­sa pitä­mä­tön­tä väi­tet­tä on levi­tet­ty niin pal­jon. John Goglia (avia­tion safe­ty con­sul­tant and Adjunct Pro­fes­sor at Vaughn Col­le­ge of Aero­nau­tics and Tech­no­lo­gy and regu­lar month­ly colum­nist for four avia­tion tra­de publica­tions. Mem­ber of the Natio­nal Trans­por­ta­tion Safe­ty Board and air­li­ne mec­ha­nic for more than 30 years jne.):

    As far as the pas­sen­gers sur­vi­ving at that alti­tu­de, it’s impor­tant to remem­ber that airc­raft that fly abo­ve 10,000 feet have pres­su­rized cabins. That is true, of cour­se, of all major air­li­ne airc­raft. The­se airc­raft are pres­su­rized to mimic the pres­su­re expe­rienced by the human body at an alti­tu­de of less than 8,000 feet. Regard­less of the aircraft’s alti­tu­de in flight, the cabin pres­su­riza­tion sys­tem will mimic the pres­su­riza­tion at 8,000 feet or less. This means that at 45,000 feet, the pas­sen­gers would like­ly feel the same cabin pres­su­re as at nor­mal crui­se alti­tu­de. The­re is no rea­son to belie­ve that supple­men­tal oxy­gen would have been requi­red. Or that pas­sen­gers would not have been able to sur­vi­ve, if in fact the airc­raft did climb to 45,000 feet.

    Rai­mo K: Mat­kus­ta­mon ja ohjaa­mon pai­neis­tus on yhtei­nen, tap­pa­mi­nen kyl­lä onnis­tuu, mut­ta hen­kiin jää­mi­nen itse on vaikeaa. 

    Mik­si? Len­tä­jäl­lä on lisä­hap­pea käy­tet­tä­vis­sään, min­kä vähäi­sen­kin hän voi evä­tä matkustajilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Lii­an van­ha:

    Aikai­sem­min­kin on tapah­tu­nut outo­ja Korean Air­li­ne­sin len­to Patii­sis­ta Kore­aan, KAL 902, kään­tyi Grön­lan­nis­ta takai­sin ja suun­ta­si Mur­mans­kin kaut­ta NL kar­ja­laan, jos­sa ammut­tiin alas.

    Tämä kysei­ne kone har­hau­tui NL:n ilma­ti­laan kos­ka kom­pas­si näyt­ti mag­neet­ti­sen poh­jois­na­van eli Gröön­lan­nin koh­dal­la vää­rin eivät­kä len­tä­jät tajun­neet mis­sä ovat. Kone teki pak­ko­las­kun vie­nan­kar­ja­lai­sen jär­ven jääl­le sen jäl­keen kun MIG hävit­tä­jä oli ampu­niut sitä koh­ti. Mat­kus­ta­jat pääs­tet­tiin pois­tu­maan Suo­meen, mie­his­tön koh­ta­los­ta en tie­dä. Sii­hen aikaan venä­läi­set piti­vät ete­lä­ko­rea­lai­sia ame­ri­ka­lais­ten vakoojina.

    Lii­an van­ha:
    Toi­nen len­to ‚KAL 007!! har­hau­tui Vla­di­vos­to­kin ilma­ti­laan ja NL ampui sen­kin alas. 

    Ei Vla­di­vos­to­kin vaan Sac­ha­li­nin, luul­ta­vas­ti suun­nists­vir­heen takia kanssa. 

    Tätä konet­ta venä­läi­set luu­li­vat ame­rik­ka­lai­sek­si vakoo­ja­ko­neek­si joka samoi­hin aikoi­hin len­si lähel­lä NL:n ilma­ti­lan rajaa. Alas ampu­nut­ta len­tä­jää haas­ta­tel­tiin Len­to­rut­ma­tut­kin­nat ‑ohjel­mas­sa, hän vain sanoi että nou­dat­ti käs­ky­jä (vaik­ka oli­si voi­nut ennem­min ampua riit­tä­väs­ti varoi­tus­lau­kauk­sia). Yksi mah­dol­li­suus että korea­lai­set len­tä­jät veti­vät tork­ku­ja, oli­han sil­loin yö kun se tapahtui.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Uskoak­se­ni konees­sa on ollut kyy­dis­sä sala­mat­kus­ta­ja: hams­te­ri, joka on jyr­si­nyt poik­ki säh­kö­joh­to­ja yksi ker­ral­laan. Aluk­si ham­pai­den eteen osui­vat trans­pon­de­ri sun muut ja sit­ten se pik­ku­tu­ho­lai­nen lait­toi sekai­sin koneen navi­goin­nin, mit­ta­rit ja radion. Mie­his­tö ei halun­nut paniik­kia mat­kus­ta­moon, joten he antoi­vat rau­hoit­ta­van kuu­lu­tuk­sen, eikä kukaan edes yrit­tä­nyt etsiä kän­nyk­kää. Yö oli pil­vi­nen, joten mie­his­tö ei kos­kaan huo­man­nut len­tä­neen­sä Mala­kan nie­mi­maan yli. Lopul­ta len­tä­jät ymmär­si­vät navi­goin­ti­lait­tei­den anta­van vir­heel­li­siä luke­mia, mut­ta kos­ka eivät tien­neet sijain­ti­aan jäi kone pyö­ri­mään epä­toi­voi­ses­ti pil­ve­tön­tä tai­vas­ta ja maa­merk­kiä etsien jon­ne­kin Intian val­ta­me­ren ylle, kun­nes polt­toai­ne loppui.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Pis­te­tään vähän hur­jem­pia teo­riois­ta. Soi­nin­vaa­ra vih­ja­si Poh­jois-Koreas­ta. No siel­lä se kone on. Sen kaap­pa­si pre­si­dent­ti Janu­ko­vitc­hin hen­ki­var­ti­ja­kaar­tin eri­kois­mie­het yhdes­sä Poh­jois-Korean tie­dus­te­lu­pal­ve­lun kans­sa. Motii­vi­na on palaut­taa Janu­ko­vitch takai­sin Ukrai­nan pre­si­den­tik­si pant­ti­van­kien vapaut­ta­mis­ta vas­taan. Kan­sain­vä­li­nen yhtei­sö tulee vaa­ti­maan sitä kos­ka muu­ten mat­kus­ta­jat ja mie­his­tö jou­tu­vat lop­puiäk­si vankileirille. 

    Kone pys­tyi len­tä­mään yöl­lä meren yli ja las­keu­tu­maan Pjong­jan­gin ken­täl­le joka aamu­hä­mä­räs­sä muis­tut­taa Pekin­gin kent­tää eivät­kä mat­kus­ta­jat tajun­neet mitään ennen­kuin oli myö­häis­tä. Ulko­maa­iset kän­ny­kät­kään eivät toi­mi Poh­jois-Koreas­sa, tai niil­lä ei pys­ty soittamaan. 

    Lop­pu­tu­los tulee kui­ten­kin ole­maan se että Janu­ko­vitch tulee vain ole­maan kuu­kau­den ver­ran Ukrai­nan pre­si­dent­ti, sen jäl­keen hän pyy­tää Ukrai­nan liit­tä­mis­tä Venäjään. 

    Kii­na on muu­ten­kin kään­tä­nyt sel­kän­sä Venä­jäl­le tämän Ukrai­nan pel­lei­lyn takia joten kone jos­sa on kii­na­lais­mat­kus­ta­jia oli sopi­va koh­de kaapata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. az:
    ‘snip’
    Mik­si? Len­tä­jäl­lä on lisä­hap­pea käy­tet­tä­vis­sään, min­kä vähäi­sen­kin hän voi evä­tä matkustajilta. 

    Len­tä­jä ei voi evä­tä mat­kus­ta­jien lisä­hap­pea, vaan se täy­tyy sul­kea ken­täl­lä. Ja mis­sä len­tä­jän lisä­hap­pi olisi?
    Ja, kuten todet­tua, 45.000 jalas­sa ei tar­vi­ta lisähappea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. <a href=”#comment-Toinen tut­ka­tyyp­pi on toi­sio­tut­ka, joka on pää­asial­li­nen tut­ka ilmai­lu­käy­tös­sä. Toi­sio­tut­ka perus­tuu sii­hen, että len­to­ko­nees­sa on tut­ka­vas­taa­ja (trans­pon­de­ri, “kuok­ka”). Täl­löin tut­kas­sa riit­tää pal­jon pie­nem­pi teho, ja sig­naa­li heik­ke­nee vain etäi­syy­den neliös­sä. Tut­ka­vas­tauk­ses­sa lisäk­si tulee lisä­tie­toa vas­taa­jas­ta, tär­keim­pä­nä len­nol­le annet­tu 12-bit­ti­nen koo­di ja kor­keus­mit­ta­rin näyttämä.

    Kuok­ka”, englan­nik­si “squawk”, ei kyl­lä­kään ole sama asia kuin trans­pon­de­ri, vaan trans­pon­de­riin ase­tet­tu neli­nu­me­roi­nen koo­di jon­ka len­non­joh­to antaa ja jon­ka perus­teel­la toi­sio­tut­ka­jär­jes­tel­mä tun­nis­taa koneen. A‑moodin trans­pon­de­ris­sa anne­taan vain koo­di, joten kor­keus­in­foa ei ole saa­ta­vil­la, käy­tön­nös­sä nyky­ään käy­te­tään ainoas­taan C- tai S‑moodin trans­pon­de­rei­ta. S‑moodin trans­pon­der voi kor­keus­tie­don lisäk­si antaa muu­ta­kin infor­maa­tio­ta, kuten koneen tun­nuk­sen, jol­loin kone voi­daan yksi­löi­dä vaik­ka se käyt­täi­si muu­ta kuin annet­tua koo­dia (esim VFR-len­not val­vo­mat­to­mas­sa ilma­ti­las­sa koo­di 2000). Kysei­ses­sä konees­sa oli vie­lä ADS‑B jär­jes­tel­mä, joten kyl­lä siel­lä on lai­tet­tu lait­teet pois pääl­tä tai sit­ten tek­ni­nen vau­rio, esi­mer­kik­si säh­kö­pa­lo, on sam­mut­ta­nut laitteet.

    Oma veik­kaus: säh­kö­pa­lo on sammuttanut/pakottanut sam­mut­ta­maan trans­pon­de­rin ja teh­nyt mie­his­tön toi­min­ta­ky­vyt­tö­mäk­si, sen sijaan koneen fly-by-wire jär­jes­tel­mä on toi­mi­nut edel­leen, jol­loin kone ei ole men­nyt täy­sin hal­lit­se­mat­too­maan tilaan, mut­ta on esi­mer­kik­si tur­bu­lens­sin takia muut­ta­nut suun­taan­sa (fbw ei anna yli 35 astet­ta kal­lis­tus­ta, vaan on kor­jan­nut koneen takai­sin tur­val­li­seen len­to­ti­laan) Intian val­ta­me­rel­le, jos­sa sen polt­toai­ne lop­pui ja kone syök­syi mereen. Auto­pi­lot­ti on sammunut/sammutettu, min­kä vuok­si kone ei len­tä­nyt alku­pe­räi­sen len­to­suun­nitl­man mukaan, jol­loin se oli­si tipah­ta­nut tun­nin-kah­den (riip­puen reser­veis­tä) len­to­mat­kan pääs­sä Pekingistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. elä­ke­vaa­ri:
    Konee­seen on nous­sut kak­si mus­li­mia vää­ren­ne­tyil­lä pas­seil­la. Konees­ta on jää­nyt ennen läh­töä pois vii­si hen­ki­löä ja hei­dän mat­ka­ta­va­ran­sa on pois­tet­tu. Koneen kap­tee­ni on läh­tö­päi­vä­nä vii­den vuo­den van­keu­teen tuo­mi­tun oppo­si­tio­joh­ta­jan fanaat­ti­nen kan­nat­ta­ja. Perä­mies on myös mus­li­mi. Konees­sa on ollut mat­kus­ta­ja­na myös len­to­me­kaa­nik­ko, hän­kin on muslimi. 

    Tämä­hän rat­ke­si hel­pos­ti. Mus­li­me­ja konees­sa = kaa­pat­tu! Entäs ne maa­il­man tuhan­net len­not, joil­la on myös mus­li­me­ja, joi­ta ei ole kaa­pat­tu? Tai ne len­not, jot­ka on kaa­pat­tu ei-mus­li­mei­den toi­mes­ta? Kyl­lä vain, täl­lai­sia­kin kaap­pauk­sia on tapah­tu­nut, usko tai älä!

    Sen sijaan tuo kap­tee­nin van­ki­la­tuo­mio voi osoit­tau­tua joh­to­lan­gak­si, uskon­nos­ta riippumatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Ihmeel­li­nen koh­ta­lo on ollut koneel­la. Täl­lä het­kel­lä komp­paan aika vah­vas­ti Soi­nin­vaa­raa. Jos­kin epäi­len, ettei­vät soti­las­tut­kat­kaan vält­tä­mät­tä havait­se konet­ta, jos se on len­tä­nyt riit­tä­vän matalalla. 

    Mikä­li todel­la on niin, että kone on kaa­pat­tu ja sii­tä vaa­di­taan lun­nai­ta, tulee asia ennem­min tai myö­hem­min jul­ki­suu­teen. Ihmet­te­len todel­la, jol­lei asia vuo­tai­si jo hyvin­kin pian.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Täs­sä NY Time­sin jutus­sa on pal­jon niis­tä tie­dois­ta asian­tun­ti­joi­den lausu­ma­na, joil­la perus­te­lin tuo­ta hypo­tee­sia len­tä­jän itse­mur­has­ta: http://www.nytimes.com/2014/03/18/world/asia/questions-over-absence-of-cellphone-calls-from-missing-passengers.html?_r=0

    Tuon jutun mukaan mat­kus­ta­jien oli­si pitä­nyt pys­tyä saa­maan yhteys puhe­li­mil­laan, ja koneen busi­ness-luo­kas­sa oli myös satel­liit­ti­pu­he­li­met. Hei­dät on siten pitä­nyt tul­la tähän joten­kin kyvyt­tö­mik­si. On vai­kea kek­siä muu­ta seli­tys­tä kuin nopea tajun­nan mene­tys, sil­lä kaa­pa­tuil­ta len­noil­ta ihmis­ten tie­de­tään teh­neen lukui­sia salai­sia yhtey­den­ot­to­ja lähim­mäi­siin­sä. Nyt ei ainuttakaan.
    Mikä tajun­nan mene­tys pai­neis­ta­mat­to­mas­sa mat­kus­ta­mos­sa 13 kilo­met­rin kor­keu­des­sa tapah­tuu hyvin nopeas­ti, kym­me­nis­sä sekun­neis­sa. Len­tä­jil­lä on omat hap­pi­naa­ma­rin­sa ja hap­pi­pul­lon­sa ja toi­sin kuin yllä väi­te­tään, niin len­tä­jä voi hap­pi­naa­ma­rit estää len­non aika­na manu­aa­li­ses­ti mat­kus­ta­jil­ta aina­kin tuos­sa kone­tyy­pis­sä. Tämä ker­ro­taan myös NY Time­sin jutussa.

    Trans­pon­de­ri on voi­tu jou­tua kat­kai­se­maan säh­kö­pa­lon takia, kuten yllä esi­te­tään, mut­ta tämä ei kat­kai­si­si kaik­kia mui­ta yhtey­den­pi­to­vä­li­nei­tä. ACARS-sys­tee­min kat­kai­se­mi­nen manu­aa­li­ses­ti onnis­tuu tuos­sa kone­tyy­pis­sä vain hyvin vai­keas­ti koneen sisuk­sis­ta ohjaa­mon ulko­puo­lel­ta. Konees­ta myös toi­vo­tet­tiin len­non­joh­dol­le hyvää yötä ja todet­tiin kai­ken ole­van hyvin sen jäl­keen, kun tämä sys­tee­mi oli jo manu­aa­li­ses­ti sam­mu­tet­tu. Häly­tys­jär­jes­tel­mät oli­si­vat palon huo­man­neet välit­tö­mäs­ti. On vai­kea myös näh­dä, miten ulko­puo­li­set kaap­paa­jat oli­si­vat pys­ty­neet estä­mään kaik­ki häly­tyk­set ja kai­ken kommunikaation.

    Sel­vä­nä tun­nu­taan pidet­tä­vän sitä, että kone oli ilmas­sa usei­ta tun­te­ja (arviol­ta n. 7 tun­tia) yhtey­den kat­kea­mi­sen jäl­keen. Tätä on vai­kea sovit­taa yhteen sel­lai­sen säh­kö­pa­lon kans­sa, “joka oli­si teh­nyt mie­his­tön täy­sin toi­min­ta­ky­vyt­tö­mäk­si”. Sen valos­sa, mitä usko­taan tie­det­tä­vän len­to­ko­neen muut­tu­neis­ta len­to­suun­nis­ta ja len­to­kor­keuk­sis­ta, niin auto­pi­lot ei pys­ty nii­tä selittämään.

    Tämä hypo­tee­si tun­tuu myös voi­mis­tu­van tut­ki­mus­lin­ja­na, Reu­ter­sin uuti­nen: http://www.reuters.com/article/2014/03/17/us-malaysiaairlines-flight-idUSBREA2701720140317

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. az:
    Täs­sä NY Time­sin jutus­sa on pal­jon niis­tä tie­dois­ta asian­tun­ti­joi­den lausu­ma­na, joil­la perus­te­lin tuo­ta hypo­tee­sia len­tä­jän itse­mur­has­ta: http://www.nytimes.com/2014/03/18/world/asia/questions-over-absence-of-cellphone-calls-from-missing-passengers.html?_r=0

    Pait­si että nuo “tie­dot” ovat vain hyviä asian­tun­ti­joi­den arvauk­sia, ei muu­ta, kos­ka kun­nol­lis­ta fak­taa ei tapah­tu­mas­ta ole, tai sit­ten sitä pimi­te­tään. Len­tä­jän itse­mur­ha on täy­sin mah­dol­lis­ta, vas­taa­vaa on tapah­tu­nut aiem­min­kin. Mut­ta mik­si sää­tää ACARS:in ja trans­pon­de­rin kans­sa kun koneen voi ajaa tont­tiin muu­ten­kin? Mik­si haa­huil­la ympäriinsä?

    Ei mat­kus­ta­jia ole tar­vin­nut tain­nut­taa, satel­liit­ti­pu­he­li­met voi sam­mut­taa hel­pos­ti muu­ten­kin ja kän­nyl­lä et saa yhteyt­tä edes len­to­pin­nal­ta FL230, kuten artik­ke­lis­sa tode­taan­kin. ACARS on voi­nut sam­mua myös säh­kö­pa­lon yhtey­des­sä, tai konee­seen on voi­nut tul­la jokin muu kata­stro­faa­li­nen säh­kö­vi­ka (hyvin epä­to­den­nä­köis­tä, mut­ta koko keis­si on äärim­mäi­sen eri­koi­nen). Vas­toin yleis­tä har­ha­luu­loa eivät koneen palo­nil­mai­sin­jär­jes­tel­mät pys­ty aina huo­maa­maan palo­ja ajois­sa, lisäk­si täs­sä­kin pätee “avia­te, navi­ga­te, com­mu­nica­te”, eli kom­mu­ni­koin­ti ATC:n kans­sa on vii­mei­sel­lä sijal­la kun tilan­ne on ns. pääl­lä. AF447:n mie­his­töl­lä oli­si myös ollut hyvin aikaa kom­mu­ni­koi­da tilan­teen­sa, mut­ta yhtään radio­kut­sua ei lähe­tet­ty kos­ka mie­his­tö ei ollut lain­kaan tilan­teen tasal­la ja kes­kit­tyi ihmet­te­le­mään, mitä tapahtuu.

    ACARS:in ja trans­pon­de­rin sam­mut­ta­mi­sen syy­tä ei tie­de­tä, tosin ihmet­te­len kyl­lä miten mie­his­tö ei oli­si huo­man­nut sitä jos kyke­ne­vät vie­lä kom­mu­ni­koi­maan täy­sin nor­maa­lis­ti ATC:n kans­sa. Saa­ta­vis­sa ole­van tie­don perus­teel­la voi­daan siis esit­tää kak­si rea­lis­tis­ta skenaariota:

    1. Mie­his­tö kaap­pa­si koneen
    2. Jokin kata­stro­faa­li­nen vika sam­mut­ti trans­pon­de­rin, ACARS:n (olen tosin hyvin skep­ti­nen näi­den satel­lit­ti­pin­gien suh­teen, joku val­he­te­lee jos­sain) ja pis­ti mie­his­tön nopeas­ti pois pelis­tä. Moot­to­rit ja FBW tosin jat­koi­vat toi­min­taan­sa, jol­loin kone len­si enem­män tai vähem­män sat­tu­man­va­rai­ses­ti Intian vala­te­me­rel­le polt­toai­neen lop­pu­mi­seen saakka

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Anu:

    Sen sijaan tuo kap­tee­nin van­ki­la­tuo­mio voi osoit­tau­tua joh­to­lan­gak­si, uskon­nos­ta riippumatta. 

    Muis­te­len lukee­ni jos­tain että kave­ri oli ateis­ti, oli­si­ko joku male­sia­lai­nen mai­nin­nut täs­tä airliners.netin kes­kus­te­luis­sa. Mitään kun­non läh­det­tä en nyt ole googlet­ta­nut. Van­ki­la­tuo­mion siis sai Anwar Ibra­him pari tun­tia ennen len­toa, ei kip­pa­ri itse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. az:
    Täs­sä NY Time­sin jutus­sa on pal­jon niis­tä tie­dois­ta asian­tun­ti­joi­den lausu­ma­na, joil­la perus­te­lin tuo­ta hypo­tee­sia len­tä­jän itse­mur­has­ta: http://www.nytimes.com/2014/03/18/world/asia/questions-over-absence-of-cellphone-calls-from-missing-passengers.html?_r=0

    Tuon jutun mukaan mat­kus­ta­jien oli­si pitä­nyt pys­tyä saa­maan yhteys puhe­li­mil­laan, ja koneen busi­ness-luo­kas­sa oli myös satel­liit­ti­pu­he­li­met. Hei­dät on siten pitä­nyt tul­la tähän joten­kin kyvyt­tö­mik­si. On vai­kea kek­siä muu­ta seli­tys­tä kuin nopea tajun­nan mene­tys, sil­lä kaa­pa­tuil­ta len­noil­ta ihmis­ten tie­de­tään teh­neen lukui­sia salai­sia yhtey­den­ot­to­ja lähim­mäi­siin­sä. Nyt ei ainuttakaan.
    ‘snip’

    Yksin­ker­tai­nen seli­tys sil­le, mik­sei soi­tet­tu (tai yri­tet­ty soit­taa) on tie­tys­ti se, että kone läh­ti klo 0.41 pai­kal­lis­ta aikaa ja len­si aina­kin yli tun­nin ennen kuin mitään eri­kois­ta tapah­tui. Kes­kel­lä yötä ei ehkä ollut eri­tyis­tä tar­vet­ta soit­taa min­ne­kään, jos mat­kus­ta­jil­le ei oltu ker­rot­tu, että kone on kaa­pat­tu — ja mik­si oli­si? Ja jos mat­kus­ta­mon kart­ta­näy­töt oli­si­vat pois pääl­tä (kuten yöai­kaan oli­si taval­lis­ta), sama kos­ki­si myös satelliittipuhelimia.

    Ja jos tavoit­tee­na oli ajaa kone mereen niin, että kaik­ki kuo­li­si­vat, mik­si teh­dä tur­hia ope­raa­tioi­ta ennen tätä?
    Ohjaa­mon ovet ovat nykyi­sin ter­ro­ris­tin­kes­tä­viä, joten ohjaa­mos­sa voi toi­mia vapaas­ti riip­pu­mat­ta sii­tä, ovat­ko mat­kus­ta­jat hen­gis­sä vai eivät. Ja jos taas tavoit­tee­na oli saa­da lun­nas­ra­ho­ja, kuol­leis­ta se on vai­keam­paa (tosin tämä vaih­toeh­to on muu­ten­kin erit­täin epä­to­den­nä­köi­nen, sil­lä mitään vaa­ti­muk­sia ei lie­ne esitetty).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. az:
    Täs­sä NY Time­sin jutus­sa on pal­jon niis­tä tie­dois­ta asian­tun­ti­joi­den lausu­ma­na, joil­la perus­te­lin tuo­ta hypo­tee­sia len­tä­jän itsemurhasta: 

    Ei tämä kyl­lä oikein itse­mur­hal­ta näy­tä, mik­si kyt­kes­kel­lä han­ka­lia lait­tei­ta pois pääl­tä ja len­nel­lä edes­ta­kai­sin kun hom­man voi hoi­taa hel­pos­ti vie­mäl­lä kone syök­syl­lä meren­pin­taan? Näin­hän se on ennen­kin tehty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Koh­to:
    Mikä­li todel­la on niin, että kone on kaa­pat­tu ja sii­tä vaa­di­taan lun­nai­ta, tulee asia ennem­min tai myö­hem­min jul­ki­suu­teen. Ihmet­te­len todel­la, jol­lei asia vuo­tai­si jo hyvin­kin pian. 

    Ei tämä perin­tei­nen kaap­paus­teo­ria­kaan ole yhtään toden­nä­köi­nen. Onnis­tu­neen kaap­pauk­sen perus­tee­na kun on mah­dol­li­sim­man laa­ja jul­ki­suus joten kaap­pa­rit oli­si­vat radio kuu­ma­na esi­tel­leet vaa­ti­muk­si­aan heti­koh­ta kun kone oli hei­dän hallinnassaan.

    Kaap­paus jos­ta kukaan ei kuu­le mitään on kaap­pa­reil­le erit­täin vaa­ral­li­nen kos­ka hei­dät voi­daan lis­tiä hel­pos­ti kun TV-kame­rat eivät ole val­vo­mas­sa mitä ne kom­man­do­jou­kot oikein tekevät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Koneen arvioi­daan las­keu­tu­neen pal­jon mata­lam­paan len­to­kor­keu­teen 45,000ft nousun jäl­keen ja len­tä­neen maa-alu­eel­la, jos­sa kän­nyk­käyh­tey­det ovat hyvin tiheäs­sä. Myös satel­liit­ti­pu­he­lin­ten sul­ke­mi­nen viit­tai­si jäl­leen ihmistekijään.

    Useam­pi yllä sanoo, ettei vai­ku­ta len­tä­jän itse­mur­hal­ta, mut­ta aiem­min ajat­te­le­ma­ni vas­tai­ses­ti, en itse kek­si nyt edes tois­ta hypo­tee­sia, joka täyt­täi­si nuo jul­ki­suu­des­sa olleet sei­kat, jos ne paik­kan­sa pitä­vät. Kuten tuo len­tä­mi­nen aina­kin 6 tun­nin ajan yhtey­den kat­kea­mi­sen jäl­keen ja sel­lai­set len­to­suun­tien muu­tok­set, joi­ta auto­pi­lot ei teki­si, eikä mitään vies­tiä kenel­tä­kään. Eivät­kä sel­lais­ta hypo­tee­sia tun­nu löy­tä­vän enää median asian­tun­ti­jat­kaan. Aina syn­tyy jokin näky­vä ristiriita.

    Entä mik­si ei len­nä suo­raan mereen? Jos halusi läh­teä jol­la­kin suu­rel­la eleel­lä, niin täl­lai­sen mys­tee­rin luo­mi­sel­la sii­nä sel­väs­ti onnistui.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Tuli­pa­lo vai­kut­taa rea­lis­ti­sel­ta syyl­tä, on voi­nut alkaa vaik­ka etu­ren­kaas­ta, yli­kuu­men­tu­nut läh­dös­sä ja jää­nyt kyte­mään koneen sisäl­le. En tie­dä kuin­ka kau­an on mah­dol­lis­ta pysyä elos­sa jos savu täyt­tää mat­kus­ta­mon. Koneen kään­tä­mi­nen vasem­paan rei­til­tä vai­kut­taa sil­tä , että len­tä­jä pyr­kii lähim­mäl­le len­to­ken­täl­le, joka näyt­täi­si sii­nä koh­taan ole­van Lang­kawin kent­tä. Male­sia­lai­nen len­tä­jä tun­tee sen var­mas­ti hyvin. Sii­tä ajau­tuu sit­ten Malacan sal­meen ja sii­tä eteen­päin epä­mää­räi­sel­le rei­til­le jos koneen navi­goin­ti on käy­nyt mahdottomaksi.Se että kone hävi­si eikä konet­ta ei ole löy­det­ty, joh­tuu Male­sian ja mui­den alu­een mai­den heik­ko­ta­soi­ses­ta tut­ka­val­von­nas­ta. Ilmei­se­ti kaik­ki oli nuk­ku­mas­sa kes­kiyöl­lä. Sen myön­tä­mi­nen lie­nee yli­voi­mais­ta Male­sian viran­omai­sil­le. Indo­ne­sia taas ei edes anna etsin­tä­ko­nei­den len­tää ilmatilassaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Kän­ny­köis­sä on vie­lä se, että USAs­sa (WTC) radio­tie­tä käytetään/käytettiin eri taval­la kuin suu­rim­mas­sa osas­sa maa­il­maa, eli CDMA eikä TDMA, joka on käy­tös­sä GSM:ssä. Kun data liik­kuu paket­tei­na ja taa­juus on jaet­tu hyvin lyhyi­nä aika­pa­ket­tei­na, lii­an nopeas­ti liik­ku­va kän­nyk­kä ei pys­ty kom­mu­ni­koi­maan tukia­se­man kans­sa kun ajoi­tus menee pie­leen — eikä sii­hen tar­vi­ta mitään yli­maal­li­sia nopeuk­sia. Ainoa nyt löy­tä­mä­ni kon­kreet­ti­nen, perus­te­le­ma­ton, luku on 250 km/h. Jopa maan­pääl­li­sen digitv-sig­naa­lin (DVB‑T) suun­nit­te­lus­sa suur­no­peus­ju­nat piti huo­mioi­da jot­ta kat­se­lu onnis­tuu niis­sä vauh­deis­sa luotettavasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Oli­si­ko hak­ke­rin mah­dol­lis­ta pääs­tä jär­jes­tel­mään? Ohjel­moi­da koko jut­tu etu­kä­teen. Nyt oli­si esi­tet­ty uhka­vaa­ti­muk­sia että näi­tä tulee lisää ellei toi­mi­ta näin tai näin. Len­tä­jis­tä tuli mat­kus­ta­jia jot­ka eivät kyen­neet teke­mään mitään. Koneen kor­keut­ta muu­tet­tiin ihan vain sen takia että pys­tyt­tiin osoit­ta­maan koneen ole­van hal­lin­nas­sa. Ehkä annet­tiin jopa mah­dol­li­suus mak­saa vie­lä kun len­to oli ilmas­sa mut­ta tähän ei yöai­kaan kyet­ty rea­goi­maan riit­tä­vän nopeas­ti. Veik­kauk­se­ni on että tämä ei rat­kea ikinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. juu­pa juu:
    Tuli­pa­lo vai­kut­taa rea­lis­ti­sel­ta syyl­tä, on voi­nut alkaa vaik­ka etu­ren­kaas­ta, yli­kuu­men­tu­nut läh­dös­sä ja jää­nyt kyte­mään koneen sisäl­le. En tie­dä kuin­ka kau­an on mah­dol­lis­ta pysyä elos­sa jos savu täyt­tää matkustamon. 

    Ei se tämä­kään seli­tys oikein vete­le, pilo­teil­la on omat hap­pi­naa­ma­rit joi­ta voi­daan käyt­tää täs­sä­kin tapauk­ses­sa ja oli­si­vat ne nyt hih­ku­neet radioon­kin jotain. Itse asias­sa mikään muu­kaan onnet­to­muus­teo­ria ei toi­mi juu­ri sii­tä syys­tä että konees­ta ei saa­tu mitään ilmoi­tus­ta ongel­mis­ta. Sel­lai­nen vali­koi­va onnet­to­muus joka noin sil­män­rä­päyk­ses­sä tuho­aa kaik­ki koneen kom­mu­ni­kaa­tio­jär­jes­tel­mät mut­ta jät­tää koneen muu­toin täy­sin len­to­kel­poi­sek­si usean tun­nin len­toa var­ten on var­sin kum­mal­li­nen onnettomuus.

    Lai­te­taan­pa täs­sä Soi­nin­vaa­ran kisaan arvaus: kysees­sä on epä­on­nis­tu­nut ter­ro­ri­te­ko jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli ajaa kone jon­kin talon sei­nään, tms. Kun ter­ro­ris­tit sai­vat koneen hal­tuun­sa he loo­gi­ses­ti sam­mut­ti­vat kaik­ki tie­tä­män­sä vies­tin­tä­lait­teet (unoh­ti­vat tai eivät tien­neet sii­tä satel­liit­tian­ten­nis­ta). Tämän jäl­keen koneen pai­neis­tus kyt­ket­tiin irti ja nos­tet­tiin var­muu­den vuok­si kone hyvin kor­keal­le jot­ta mat­kus­ta­jis­ta pääs­täi­siin eroon lop­pu­mat­kaa var­ten. Samal­la auto­pi­lot­tiin näpe­löi­tiin uusi kurssi.

    Jokin meni kui­ten­kin pie­leen, se ainoa len­to­tai­toi­nen ter­ro­ris­ti loukkaantui/kuoli rytä­käs­sä ja kone jäi len­tä­mään auto­pi­lo­tin varaan kun­nes kero­sii­ni loppui.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Elias Aar­nio:
    Tämä on aika hyvin eri­lai­siin tosi­seik­koi­hin sopi­va selitys:

    http://www.wired.com/autopia/2014/03/mh370-electrical-fire/

    Eipä kes­tä tämä­kään tari­na tun­net­tu­jen fak­to­jen aikajanaa:

    — 1:07 — ACARS last trans­mis­sion (thru VHF) which appa­rent­ly inclu­des nota­tion of a WP chan­ge having been ente­red into sys­tem since last sche­du­led report at 12:37
    — 1:11 — INMARSAT ping would have been recei­ved, as appa­rent­ly Boeing’s AHM report attemp­ted to auto­ma­tical­ly trans­mit (thru Satellite?)
    — 1:19 — ‘Alright, Good Night’ at han­do­ver (sup­po­sed­ly by co-pilot)
    — 1:22 — Trans­pon­der goes off
    — 1:22 — Pla­ne goes out of range/black from Thai­land Radar (like­ly from the trans­pon­der going black and not the pla­ne going out of range)
    — 1:28 — Uni­den­ti­fied pla­ne shows up on Thai­land Radar rough­ly off the Kota Bha­ru, Malay­sia coast (at Malaysia/Thailand bor­der) and this appa­rent­ly shows pla­ne cros­sing the Penin­su­la to the Straights of Malacca (unk­nown end­ti­me for this path)
    — somew­he­re between 1:15–1:30 — Viet­nam sees pla­ne turn around.
    (note: they have not told us a speci­fic time of turn or if they know this because of a Mili­ta­ry or ATC radar hit, but they told Malay­sia they ‘watc­hed pla­ne turn around’ some­ti­me short­ly after con­tact was lost)
    — rough­ly 1:30-forward, Viet­nam is “fran­tical­ly” trying to con­tact the plane
    — 1:37 — ACARS mis­ses sche­du­led transmission
    — 1:30–1:45 — at mini­mum 11 eye wit­ness reports from around and past the Kota Bha­ru, Malaysia/Thailand bor­der areas (inclu­ding one saying ‘pla­ne descen­ding fast’ like one of the later radar hits indicates)
    — 2:11 — INMARSAT ping would have been recei­ved, as appa­rent­ly Boeing’s AHM report attemp­ted to auto­ma­tical­ly trans­mit (thru Satellite)
    — between 1:30–2:40 — Malay­sian Mili­ta­ry and Civi­lian radar picks up an “uni­den­ti­fied” pla­ne flying over penin­su­la (Daud says “this was cor­ro­bo­ra­ted by civi­lian radar” in the March 9th press con­fe­rence). Tho­se inclu­de a couple radar WP hits we have speci­fical­ly been told about* (and who knows how many that haven’t been provided/leaked):
    … VAMPI
    … GIVAL
    … IGREX
    (note: we are not sure of the timing of the radar hits, and the­re is very cont­ra­dic­to­ry evi­dence here. The most recent see­mingly-official time is 2:15 for the last hit. Which hit that was, we don’t know for sure)
    post 2:15/or/2:40 appa­rent abso­lu­te comple­te blac­kout of pla­ne (except…)
    — 3:11 — INMARSAT ping recei­ved, as appa­rent­ly Boeing’s AHM report attemp­ted to auto­ma­tical­ly trans­mit (thru Satellite)
    — 4:11 — INMARSAT ping recei­ved, as appa­rent­ly Boeing’s AHM report attemp­ted to auto­ma­tical­ly trans­mit (thru Satellite)
    — 5:11 — INMARSAT ping recei­ved, as appa­rent­ly Boeing’s AHM report attemp­ted to auto­ma­tical­ly trans­mit (thru Satellite)
    — 6:11 — INMARSAT ping recei­ved, as appa­rent­ly Boeing’s AHM report attemp­ted to auto­ma­tical­ly trans­mit (thru Satellite)
    — 7:11 — INMARSAT ping recei­ved, as appa­rent­ly Boeing’s AHM report attemp­ted to auto­ma­tical­ly trans­mit (thru Satel­li­te) near 40 Degree line
    — 7:24 — Sta­te­ment relea­sed by Malay­sian Officials saying con­tact lost at 2:40 and SAR efforts are underway
    — 8:11 — INMARSAT ping recei­ved, as appa­rent­ly Boeing’s AHM report attemp­ted to auto­ma­tical­ly trans­mit (thru Satel­li­te) (thru Satel­li­te) on 40 Degree line 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Elias Aar­nio: Tämä on aika hyvin eri­lai­siin tosi­seik­koi­hin sopi­va selitys:

    http://www.wired.com/autopia/2014/03/mh370-electrical-fire/

    Tuo­han ei todel­la­kaan perus­tu tosi­seik­koi­hin, tai aina­kaan siis nyt esi­tet­tyi­hin tie­toi­hin. Se ei seli­tä sitä mik­si kukaan ei soit­ta­nut konees­ta kän­nyt­käl­lä tai satel­liit­ti­pu­he­li­mel­la, eikä sitä mik­si kone ei näky­nyt het­keen Male­sia­lais­ten tut­kis­sa. Lisäk­si jos kone oli­si jat­ka­nut tuo­ta reit­tiä se ei oli­si esi­te­tyil­lä kaa­ril­la 7.5h kulut­tua. Kysees­sä on siis yri­tys puh­dis­taa len­tä­jien mai­net­ta. Pidän sitä ihan inhi­mil­li­se­nä, mut­ta en ymmär­rä mik­si media joka puo­lel­la on aika ylei­ses­ti otta­nut tuon teo­rian esille.

    Itse usko tuo­hon var­jo­te­ro­ri­aan. Eli kaa­pa­taan kone, tape­taan mat­kus­ta­jat nopeas­ti, seu­ra­tan tois­ta konet­ta. Ja len­ne­tään poh­joi­seen Afgan­si­ta­niin tai Bur­maan. Ter­ro­ris­teil­la on käy­tös­sä oma 777 ja vie­lä ilmei­sen päte­vä len­tä­jä. Tai siten vain lai­te­taan kone varao­sik­si ja irtain myynt­tiin toi­min­nan rahoittamiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. az:
    Koneen arvioi­daan las­keu­tu­neen pal­jon mata­lam­paan len­to­kor­keu­teen 45,000ft nousun jäl­keen ja len­tä­neen maa-alu­eel­la, jos­sa kän­nyk­käyh­tey­det ovat hyvin tiheäs­sä. Myös satel­liit­ti­pu­he­lin­ten sul­ke­mi­nen viit­tai­si jäl­leen ihmistekijään. 

    Vii­meek­si luke­mie­ni tie­to­jen (tai “tie­to­jen”) mukaan kone las­keu­tui len­to­pin­nal­ta FL450 len­to­pin­nal­le FL230, tosin jos­sain on esi­tet­ty väit­tei­tä että kone oli­si­kin len­tä­nyt vie­lä huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­mal­la. Yksi­kään kän­ny ei saa yhteyt­tä tukia­se­maan len­to­pin­nal­la FL230, ellei sit­ten len­ne­tä Hima­la­jal­la vuor­ten vie­res­sä ja joku ole sin­ne asen­nel­lut tukiasemia. 

    Nykyi­set tukia­se­mat eivät lisäk­si juu­ri sätei­le ylös­päin, kos­ka tämä meni­si nor­maa­li­käy­tös­sä huk­kaan. Asian voi hel­pos­ti tode­ta pien­ko­nees­sa, jo ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa kän­ny ei oikein saa yhteyt­tä edes 3000ft kor­keu­des­sa, vaik­ka maa­no­peut­ta ei ole kuin 160–220 km/h. Itse­hän en toki kos­kaan ole vies­tin­tä­vi­ras­ton mää­räys­tä rik­ko­nut, kän­ny ei ole kos­kaan jää­nyt edes vahin­gos­sa päälle 😉 

    Jos kone on todel­la len­tä­nyt hyvin mata­lal­la, niin sil­loin yhteys tukia­se­miin oli­si hyvin­kin voi­nut olla mah­dol­lis­ta, mut­ta sil­loin men­nään jo niin mata­lal­la että ihmet­te­len ettei kukaan ole konet­ta tiheäs­ti asu­tul­la alu­eel­la huo­man­nut. Pitäi­sin myös äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köi­se­nä, että yksi­kään mat­kus­ta­ja 240:sta ei oli­si unoh­ta­nut puhe­lin­taan pääl­le, jol­loin se oli­si auto­maat­ti­ses­ti kyt­key­ty­nyt verk­koon len­net­täes­sä mata­lal­la Mala­kan nie­mi­maan yli. En tosin tie­dä onko viran­omai­sil­la käy­tet­tä­vis­sään kaik­kien puhe­lin­ten seu­ran­ta­tie­to­ja, sen ver­ran monel­ta ope­raat­to­ril­ta nii­tä pitäi­si kysyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Erik S.: Yksi­kään kän­ny ei saa yhteyt­tä tukia­se­maan len­to­pin­nal­la FL230, ellei sit­ten len­ne­tä Hima­la­jal­la vuor­ten vie­res­sä ja joku ole sin­ne asen­nel­lut tukiasemia. 

    Nykyi­set tukia­se­mat eivät lisäk­si juu­ri sätei­le ylös­päin, kos­ka tämä meni­si nor­maa­li­käy­tös­sä huk­kaan. Asian voi hel­pos­ti tode­ta pien­ko­nees­sa, jo ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa kän­ny ei oikein saa yhteyt­tä edes 3000ft kor­keu­des­sa, vaik­ka maa­no­peut­ta ei ole kuin 160–220 km/h.

    Hei­tät­kö nyt tätä jut­tua mutu­na? Kyse on sii­tä, ettei ole tul­lut yhtä ainut­ta merk­kiä näis­tä kän­ny­köis­tä. Ei mitään. Se on eri asia kuin huo­no yhteys. Se on ei yhteyt­tä kenel­le­kään, ei pien­tä kon­tak­tia­kaan. Tuos­sa NY Time­sin jutus­sa asian­tun­ti­ja­na käy­tet­ty Hong Kon­gin Yli­opis­ton pro­fes­so­ri sanoo, että jopa hyvin kor­keil­ta tie­noil­ta oli­si tuol­la alu­eel­la voi­nut olla mah­dol­lis­ta saa­da kän­ny­käl­lä yhteys, jos sen oli­si pai­na­nut ikku­naa vas­ten. Ei var­maan­kaan puhe­lua, mut­ta elon­merk­ki. En tie­dä, mitä joku toi­nen asian­tun­ti­ja ehkä väit­täi­si vas­taan, kos­ka en ole sel­lai­seen tör­män­nyt, ja päin­vas­toin useam­pi asian­tun­ti­ja on ollut vas­taa­vaa miel­tä. Vai­ku­tat var­mal­ta, että hei­dän kan­tan­sa on vää­rä. Mihin perus­tat sen?

    Mik­koR: Tuo­han ei todel­la­kaan perus­tu tosi­seik­koi­hin, tai aina­kaan siis nyt esi­tet­tyi­hin tietoihin. 

    NBC:n asian­tun­ti­ja Greg Feith (for­mer Natio­nal Trans­por­ta­tion Safe­ty Board crash inves­ti­ga­tor) tyr­mä­si tuon teo­rian tode­ten suo­ral­ta kädel­tä, että sel­lai­nen säh­kö­pa­lo oli­si yksin­ker­tai­ses­ti mah­do­ton. Boeing 777:ssa ei voi sat­tua säh­kö­pa­loa, joka tuhoai­si yhdel­lä pyyh­käi­syl­lä kom­mu­ni­koin­ti­jär­jes­tel­mät, niin ettei hätä­vies­tiä tai mitään muu­ta vies­tiä ehdit­täi­si lähet­tää (jär­jes­tel­miä on niin mon­ta ja ne ovat eril­lään) ja sil­ti jät­täi­si koneen len­tä­mään vie­lä aina­kin 6.5 tun­nik­si. Tar­vit­ta­van mit­ta­luo­kan säh­kö­pa­lo toi­si myös koneen hyvin nopeas­ti alas.

    Sen sijaan sil­le tie­dol­le on tul­lut vah­vis­tus, ACARS-jär­jes­tel­mäs­tä, että koneel­le ohjel­moi­tiin uusi auto­maat­ti­nen len­to­suun­ni­tel­ma koneen sisäl­tä vähin­tään 12 minuut­tia ennen hyvä­nyön­toi­vo­tus­ta lennonjohdolle.

    Toki on mah­dol­lis­ta, että kysees­sä oli joku sel­lai­sia epä­to­den­nä­köi­siä sat­tu­mia ja inhi­mil­li­siä lai­min­lyön­te­jä yhdis­tä­nyt onnet­to­muus, ettei sitä pys­ty hah­mot­ta­maan, mut­ta täl­lä het­kel­lä kenel­lä­kään ei tun­nu ole­van sel­lais­ta edes vält­tä­vää hypo­tee­sia esittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Tee­mu Tek­no: Ei se tämä­kään seli­tys oikein vete­le, pilo­teil­la on omat hap­pi­naa­ma­rit joi­ta voi­daan käyt­tää täs­sä­kin tapauk­ses­sa ja oli­si­vat ne nyt hih­ku­neet radioon­kin jotain. Itse asias­sa mikään muu­kaan onnet­to­muus­teo­ria ei toi­mi juu­ri sii­tä syys­tä että konees­ta ei saa­tu mitään ilmoi­tus­ta ongelmista. 

    Hap­pi­naa­ma­reis­ta ei kau­heas­ti ole iloa jos nii­tä ei saa ajois­sa pää­hän ja ohjaa­mo on niin täyn­nä savua, ettei siel­lä näe mitään. Se, ettei konees­ta saa­da mitään hätäil­moi­tus­ta on jopa tavan­omais­ta, kym­me­niä len­to­ja on tul­lut tont­tiin ilman min­kään­lai­sia ilmoi­tuk­sia, AF447 nyt vii­mei­se­nä esi­merk­ki­nä. Joten tuo “ei mitään ilmoi­tus­ta” ei nyt todis­ta asian suh­teen yhtään mitään. Edel­leen: “Avia­te, Navi­ga­te, Communicate”.

    Ongel­ma­na on viran­omais­ten anta­ma ris­ti­rii­tai­nen tie­to, itsel­le­ni on vie­lä­kin epä­sel­vää kytkettiinkö/kytkeytyikö trans­pon­der pois pääl­tä ennen vai jäl­keen vii­mei­sen radioyhteyden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Mik­koR: Tuo­han ei todel­la­kaan perus­tu tosi­seik­koi­hin, tai aina­kaan siis nyt esi­tet­tyi­hin tie­toi­hin. Se ei seli­tä sitä mik­si kukaan ei soit­ta­nut konees­ta kän­nyt­käl­lä tai satel­liit­ti­pu­he­li­mel­la, eikä sitä mik­si kone ei näky­nyt het­keen Male­sia­lais­ten tut­kis­sa. Lisäk­si jos kone oli­si jat­ka­nut tuo­ta reit­tiä se ei oli­si esi­te­tyil­lä kaa­ril­la 7.5h kulut­tua. Kysees­sä on siis yri­tys puh­dis­taa len­tä­jien mai­net­ta. Pidän sitä ihan inhi­mil­li­se­nä, mut­ta en ymmär­rä mik­si media joka puo­lel­la on aika ylei­ses­ti otta­nut tuon teo­rian esille.

    Seli­tys mik­si vaka­vas­tio­tet­ta­va media tuon on otta­nut esil­le on var­sin simp­pe­li: se on kai­kis­ta uskot­ta­vin teroai tähän men­nes­sä. Puhe­li­nyh­teyk­sien puut­tu­mi­nen on otet­tu esil­le jo moneen ker­taan, joten ei sii­tä enem­pää. Mah­dol­li­sia syi­tä, mik­si kone oli­si ajau­tu­nut kurs­sil­taan on kak­si: len­tä­jät ovat pyr­ki­neet palaa­maan Male­si­aan las­keu­tuak­seen hätä­ti­lan­tees­sa tutul­le ken­täl­le, tai sit­ten kone on jat­ka­nut mat­kaan­sa auto­pi­lot­ti pois pääl­tä, jol­loin esi­mer­kik­si tur­bu­lens­si on muut­ta­nut koneen suuntaa. 

    Perin­tei­ses­sä konees­sa, jos­sa ohjain­pin­toi­hin on suo­ra mekaa­ni­nen yhteys ohjain­lait­teis­ta eikä tie­to­ko­net­ta välis­sä, tuo oli­si aika nopeas­ti joh­ta­nut epä­va­kaa­seen len­to­ti­laan ja kone oli­si syök­sy­nyt suh­teel­li­sen pian mereen. Sen sijaan jos FBW:n ohjausim­puls­se­ja välit­tä­vä tie­to­ko­ne on edel­leen toi­min­nas­sa, kor­jaa se koneen takai­sin tur­val­li­seen len­to­ti­laan, jos­sa se on sit­ten haa­huil­lut Intian val­ta­me­rel­le polt­toai­neen lop­pu­mi­seen asti. Se ei tosin seli­tä mik­si kone oli­si len­tä­nyt reit­ti­pis­tei­tä pit­kin, jos näin on todel­la käy­nyt. Mut­ta mik­si itse­mur­haa hau­to­va kapu tai koneen kaa­pan­nut taho len­te­li­si tun­net­tu­ja reit­ti­pis­tei­tä pit­kin muutenkaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. ACARS:sta vie­lä: http://www.smh.com.au/world/missing-malaysian-flight-370-copilot-spoke-last-words-20140318-hvjtn.html

    Toi­sin sanoen, vii­mei­sin ACARS-vies­ti tuli ennen vii­meis­tä radio­kom­mu­ni­kaa­tio­ta, sen sijaan seu­raa­va vies­tiä ei tul­lut, mut­ta se sopi­si hyvin tuli­pa­lo­teo­ri­aan. ACARS siis ei ole jat­ku­vas­sa yhtey­des­sä, vaan ilmoit­te­lee itses­tään sään­nöl­li­sin välia­join. Ei siis ole mitään fak­taa sii­tä, kos­ka ACARS kyt­ket­tiin pois pääl­tä, vaan se saat­toi olla ennen tai jäl­keen vii­mei­sen radio­kom­mu­ni­kaa­tion. Joten mitään kät­tä­pi­tem­pää ei tuos­ta­kaan saa irti, sekä tulipalo/sähkövika että kaap­paus on edel­leen mah­dol­li­nen teoria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Kimi: Eipä kes­tä tämä­kään tari­na tun­net­tu­jen fak­to­jen aikajanaa:

    Ilmei­ses­ti tul­kit­sem­me fak­to­ja (vai “fak­to­ja”?) eri­lail­la; juu­ri tuo trans­pon­de­rin pois­kyt­key­ty­mi­nen vii­mei­sen kom­mu­ni­kaa­tion jäl­keen tukee tuli­pa­lo­teo­ri­aa. Kaik­ki oli OK vie­lä kel­lo 01:19.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Mik­koR:
    Itse usko tuo­hon var­jo­te­ro­ri­aan. Eli kaa­pa­taan kone, tape­taan mat­kus­ta­jat nopeas­ti, seu­ra­tan tois­ta konet­ta. Ja len­ne­tään poh­joi­seen Afgan­si­ta­niin tai Bur­maan. Ter­ro­ris­teil­la on käy­tös­sä oma 777 ja vie­lä ilmei­sen päte­vä len­tä­jä. Tai siten vain lai­te­taan kone varao­sik­si ja irtain myynt­tiin toi­min­nan rahoittamiseksi. 

    Ei tämä­kään teo­ria toi­mi kos­ka nuo satel­liit­ti-pin­gauk­set jat­kui­vat jon­kun aikaa mut­ta sit­ten lop­pui­vat. Jos kone oli­si len­net­ty Afga­nis­ta­niin ja park­kee­rat­tu siel­lä ken­täl­le oli­si nii­tä tul­lut lisää vie­lä pit­kän aikaa kos­ka sel­väs­ti­kään ter­ro­ris­teil­la ei ollut tie­toa että kone lähet­tää sellaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Mik­koR:
    ‘snip’
    Itse usko tuo­hon var­jo­te­ro­ri­aan. Eli kaa­pa­taan kone, tape­taan mat­kus­ta­jat nopeas­ti, seu­ra­tan tois­ta konet­ta. Ja len­ne­tään poh­joi­seen Afgan­si­ta­niin tai Bur­maan. Ter­ro­ris­teil­la on käy­tös­sä oma 777 ja vie­lä ilmei­sen päte­vä len­tä­jä. Tai siten vain lai­te­taan kone varao­sik­si ja irtain myynt­tiin toi­min­nan rahoittamiseksi. 

    Mat­kus­ta­jien tap­pa­mi­nen ei edel­ly­tä nousua 15 km kor­keu­teen, kyl­lä sii­hen nor­maa­li 10 km len­to­kor­keus ja pai­neis­tuk­sen sul­ke­mi­nen riit­tää mainiosti.

    Len­to­ko­nei­den kau­pit­te­lu ei ole ihan saman­lais­ta kuin käy­tet­ty­jen auto­jen kaup­pa eli koneel­la tus­kin on kau­pal­lis­ta arvoa, ei sen osil­la­kaan? Ja kyl­lä pysä­köi­ty ehjä iso len­to­ko­ne satel­liit­ti­ku­vis­sa näkyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Mik­koR: Tuo­han ei todel­la­kaan perus­tu tosi­seik­koi­hin, tai aina­kaan siis nyt esi­tet­tyi­hin tie­toi­hin. Se ei seli­tä sitä mik­si kukaan ei soit­ta­nut konees­ta kän­nyt­käl­lä tai satel­liit­ti­pu­he­li­mel­la, eikä sitä mik­si kone ei näky­nyt het­keen Male­sia­lais­ten tut­kis­sa. Lisäk­si jos kone oli­si jat­ka­nut tuo­ta reit­tiä se ei oli­si esi­te­tyil­lä kaa­ril­la 7.5h kulut­tua. Kysees­sä on siis yri­tys puh­dis­taa len­tä­jien mai­net­ta. Pidän sitä ihan inhi­mil­li­se­nä, mut­ta en ymmär­rä mik­si media joka puo­lel­la on aika ylei­ses­ti otta­nut tuon teo­rian esille.

    Itse usko tuo­hon var­jo­te­ro­ri­aan. Eli kaa­pa­taan kone, tape­taan mat­kus­ta­jat nopeas­ti, seu­ra­tan tois­ta konet­ta. Ja len­ne­tään poh­joi­seen Afgan­si­ta­niin tai Bur­maan. Ter­ro­ris­teil­la on käy­tös­sä oma 777 ja vie­lä ilmei­sen päte­vä len­tä­jä. Tai siten vain lai­te­taan kone varao­sik­si ja irtain myynt­tiin toi­min­nan rahoittamiseksi.

    Haus­ka aja­tus, mut­ta pelk­kää leffakamaa.

    1. Lähin sopi­va kone oli niin kau­ka­na ja teo­reet­ti­nenn nopeuse­ro niin pie­ni, että etäi­syy­den kiin­ni­ku­ro­mi­seen oltai­siin tra­vit­tu useam­man tun­nin lento. 

    2. Temp­pu oli­si vaa­ti­nut pilk­ko­pi­meäs­sä len­tä­mis­tä näkö­ha­vain­to­jen varas­sa toi­ses­ta konees­ta eniin­tään 150 met­rin päässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Vahin­ko­ja ja maal­lik­ko­len­tä­jien kaap­paus­ta­ri­noi­ta vas­taan puhuu myös seik­ka, että tuo väi­tet­ty 45000 jalan len­to­kor­keus ei onnis­tu­nut edes simulaattorissa. 

    Haa­ve­ri­ko­neen tun­ne­tul­la kuor­mal­la konet­ta ei saa­tu nouse­maan nor­maa­li­ti­las­sa kuin 41900 jal­kaan. Kyt­ke­mäl­lä ohjauk­sen tie­to­ko­nea­vus­tus pois pääl­tä ja uhraa­mal­la nopeut­ta kor­keut­ta vas­taan pääs­tiin pääs­tiin hädin tus­kin 43000 jal­kaan ennen sak­kaus­va­roit­ti­men puut­ti­mis­ta peliin. Simu­laat­to­ri oli rakan­net­tu GE:n koneil­la, haa­ve­ri­ko­nees­sa hie­man tehok­kaam­mat RR:koneet, joil­la kokeen teh­nyt 777-len­tä­jä arvio tem­pun nip­pa nap­pa onnistuvan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Muka­vin aja­tus on se, että joku taho vain kek­si tes­ta­ta tek­niik­kaa, jol­la saa len­to­ko­neet muu­tet­tua näky­mät­tö­mik­si ja tut­kal­la havaitsemattomiksi. 

    Nyt kone ja mat­kus­ta­jat ovat tur­val­li­ses­ti jol­la­kin syr­jäi­sel­lä ken­täl­lä ja seu­raa­vat kiin­nos­tu­nei­na mis­sä vai­hees­sa mys­tee­ri sel­vi­te­tään ja hei­dät löy­de­tään. Kai­kil­le osal­lis­tu­jil­le luon­nol­li­ses­ti mak­se­taan lyty­mi­sen jäl­keen muh­keat palk­kiot sii­tä hyväs­tä, ettei­vät ota yhteyt­tä omaisiinsa. 

    Joo, tie­dän, ei ole mah­dol­lis­ta. Aja­tuk­se­na vain muka­vam­pi kuin kaik­ki muut vaih­toeh­dot. Eihän täl­lais­ta arvaus­ki­saa tar­vit­se niin vaka­vas­ti ottaa, vaik­ka itse asia onkin haudanvakava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Erik S.: Hap­pi­naa­ma­reis­ta ei kau­heas­ti ole iloa jos nii­tä ei saa ajois­sa pää­hän ja ohjaa­mo on niin täyn­nä savua, ettei siel­lä näe mitään. Se, ettei konees­ta saa­da mitään hätäil­moi­tus­ta on jopa tavan­omais­ta, kym­me­niä len­to­ja on tul­lut tont­tiin ilman min­kään­lai­sia ilmoituksia, 

    No nii­den pilot­tien naa­ma­rit on sii­nä aivan käden ulot­tu­vil­la, pääl­le lait­to vie noin 3–4 sekuntia.

    Se taas että kone len­tää ilman hätäil­moi­tus­ta tai muu­ta­kaan elon­merk­kiä seit­se­mi­sen tun­tia itsek­seen on taa­sen äärim­mäi­sen epätavanomaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. On toden­nä­köis­tä että koneen kap­tee­ni tai jot­kut koneen mie­his­tös­tä on päät­tä­neet läh­teä koneel­la omil­le teil­leen. Mie­his­tö tai­taa olla isla­mi­nus­kois­ta poruk­kaa ja mat­kus­ta­jat pää­osin kiinalaisia.

    Tulee mie­leen kii­nas­sa muu­ta­mia päi­viä ennen koneen kaap­paus­ta tapah­tu­neet mus­li­mien ter­ro­ri­teot. Oli­si­ko niil­lä jota­kin yhteyt­tä tuohon ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Tee­mu Tek­no: No nii­den pilot­tien naa­ma­rit on sii­nä aivan käden ulot­tu­vil­la, pääl­le lait­to vie noin 3–4 sekuntia.

    Se taas että kone len­tää ilman hätäil­moi­tus­ta tai muu­ta­kaan elon­merk­kiä seit­se­mi­sen tun­tia itsek­seen on taa­sen äärim­mäi­sen epätavanomaista. 

    Joo, ja ne saa tuos­ta vaan 3–4 sekun­nis­sa päähän…oletkos kos­kaan kokeil­lut? Itel­lä menee sää­tä­mi­seen hel­pos­ti 45–60s, tosin eipä ole tul­lut kau­hes­ti har­joi­tel­tua. Eikä lii­ken­ne­ko­neen kip­pa­rit­kaan koko ajan tuo­ta pikais­ta pää­hän­ve­tä­mis­tä har­joit­te­le. Aika usko­mat­to­man näp­pä­rä hen­ki­lö saa olla jos 3–4s ajas­sa nuo pää­hän saa, lisäk­si ei saa jää­dä miet­ti­mään het­kek­si­kään, tilan­ne itses­sään­hän ei ole eri­koi­nen, pelot­ta­va tai sekava. 

    Noi­ta tun­ti­kausia itsek­seen har­hai­le­via konei­ta on ollut aikai­sem­min­kin, har­vi­nais­ta tuo toki on mut­ta täs­sä keis­sis­sä ei ole mitään tavan­omais­ta muu­ten­kaan, jos onnet­to­muuk­sis­sa nyt kos­kaan on.

    Tos­sa pari esimerkkiä:

    http://en.wikipedia.org/wiki/2000_Australia_Beechcraft_King_Air_crash

    http://en.wikipedia.org/wiki/1999_South_Dakota_Learjet_crash

    Kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa ei tosin tuli­pa­lo ollut syy­nä pai­neis­tuk­sen häviä­mi­seen. Jos pia­neis­tus hävi­ää vähi­tel­len, niin ihmi­nen ajau­tuu var­sin nopeas­ti nois­sa kor­kus­kis­sa hypok­si­aan, jol­loin tulee teh­tyä kai­ken­lais­ta höl­möä vaik­ka varoi­tus­va­lot vilk­kui­si­vat ja hap­pi­naa­ma­ri pitäi­si vetää saman­tien päähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Jaas­su:
    On toden­nä­köis­tä että koneen kap­tee­ni tai jot­kut koneen mie­his­tös­tä on päät­tä­neet läh­teä koneel­la omil­le teil­leen. Mie­his­tö tai­taa olla isla­mi­nus­kois­ta poruk­kaa ja mat­kus­ta­jat pää­osin kiinalaisia.
    ‘snip’

    Ja mit­kä­hän ne omat tiet oli­si­vat olleet? Siis isla­mi­nus­kois­ten ja/tai kiinalaisten?

    Pal­jon hyviä teo­rioi­ta, mut­ta kaik­ki fak­tat eivät oikein sovi yhteen min­kään kanssa.

    Trans­pon­de­rin pois­kyt­ke­mi­nen viit­taa mie­his­tön osuu­teen asias­sa, mut­ta mik­si sit­ten nousu 45.000 jal­kaan, kään­nös ja epä­mää­räi­nen len­te­ly — ne eivät oikein sovi yhteen myös­kään tuli­pa­lon tai pai­neis­tuk­sen mene­tyk­sen kans­sa. Vai len­tää­kö Boeing 777 ilman pilot­tia ja autopilottia?

    Ter­ro­ris­mia tai kaap­paus­ta taas ei tue se, että kukaan/mikään ei ole ker­to­nut sii­tä, vaik­ka yleen­sä jul­ki­suut­ta halutaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ateis­ti­nen kap­tee­ni kään­tyi len­to­ken­täl­lä isla­min uskoon ja päät­ti ryh­tyä heti toimiin? 

    Muun­muas­sa tuo pilot­ti oli islaminuskoinen.

    Co-pilot Fariq Abdul Hamid

    Aged 27
    Joi­ned Malay­sia Air­li­nes in 2007 but had star­ted co-pilo­ting qui­te recently
    About 2,700 hours of flight experience
    Son of a high-ran­king civil ser­vant in Selan­gor state
    Accused of breac­hing safe­ty rules by invi­ting two South African women into the cock­pit during a jour­ney in 2011
    Desc­ri­bed by fami­ly and friends as reli­gious and serious about his career

    Howe­ver, an iman who knew the co-pilot well stres­sed the 27-year-old was a “good boy, a good Mus­lim, humble and quiet”.

    http://www.bbc.com/news/world-asia-26628684

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Muka­va arvaus­ki­sa! Ehdot­tai­sin seu­raa­vaan leik­ki­mie­li­seen arvaus­ki­saan aiheek­si vii­kon­lo­pun sote-rat­kai­sun lop­pu­näy­tös­tä! Min­kä­lai­sen kanii­nin Jyr­ki vetää illan pime­tes­sä hatus­ta talous­neu­vot­te­luis­sa? Onko las­kel­mia teh­ty, vai pää­te­tään­kö sok­ko­na kuten tähän­kin saak­ka? Ymmär­tää­kö Arhin­mä­ki pää­tök­sen? Eli hil­jal­leen voi­si Osmo­kin siir­tyä käsit­te­le­mään näi­tä iso­ja aihei­ta.. (toki Hel­sin­gin kaa­voi­tus­kin on val­ta­kun­nal­li­ses­ti iso kysy­mys) Nyt näkee jo kilo­met­rin pää­hän, että EU-tyy­li­nen illan tun­tien junt­taus on tulos­sa sote-rat­kai­sus­sa lähiai­koi­na. Kukaan ei vaan tie­dä, mitä siel­tä tulee.. Näin toi­mii demo­kra­tia Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Rai­mo K:Ter­ro­ris­mia tai kaap­paus­ta taas ei tue se, että kukaan/mikään ei ole ker­to­nut sii­tä, vaik­ka yleen­sä jul­ki­suut­ta halutaan. 

    Kyl­lä­hän tämä tapaus on jul­ki­suut­ta on kerän­nyt pal­jon enem­män kuin pel­käl­lä pom­mi-iskul­la oli­si saa­nut. Ole­te­tut vihol­li­set­kin (arva­ten­kin Kii­nan ja/tai Male­sian hal­lin­not ja noin kes­to­veik­kauk­se­na Yhdys­val­lat) kulut­ta­vat rahaa ja resurs­se­ja suu­ret mää­rät etsin­tään joka päivä. 

    Jos ole­tet­tai­sin, että oli­sin ter­ro­ris­ti­pää­lik­kö, jol­la oli­si hal­lus­saan “Now that I have your full atten­tion..” ‑video, en minä tai­tai­si sen jul­kis­ta­mi­sel­la mitään kii­ret­tä pitää.

    En sano, että kysees­sä on ter­ro­ri-isku, mut­ta eivät nuo tie­de­tyt tai aina­kaan tie­de­tyk­si luul­lut tosi­asiat (len­to­ra­dan lukui­sat mut­kat) mihin­kään onnet­to­muuss­ke­naa­rioon­kaan tun­nu sopi­van. Pel­käk­si pilo­tin itse­mur­hak­si­kin tapaus tun­tuu lii­an monimutkaiselta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Rai­mo K: Vai len­tää­kö Boeing 777 ilman pilot­tia ja autopilottia?

    Kyl­lä se itse asias­sa len­tää, kaik­ki len­to­ko­neet on suun­ni­tel­tu aero­dy­na­mii­kal­taan sta­bii­leik­si. Tämä tar­koit­taa sitä että kun sekä pilot­ti että auto­pi­lot­ti pääs­tä­vät irti ohjai­mis­ta kone len­tää itsek­seen suo­raan ja samal­la kor­keu­del­la kun­nes ben­sa lop­puu. Kova tuu­li voi vähän suun­taa muut­taa mut­ta kone ei siis tipu.

    Poik­keuk­sen edel­li­seen teke­vät hävit­tä­jä­ko­neet, ne suun­ni­tel­laan tar­koi­tuk­seel­la epäs­ta­bii­leik­si min­kä vuok­si ne kyke­ne­vät nopei­siin suunnanmuutoksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Erik S.:Jos pia­neis­tus hävi­ää vähi­tel­len, niin ihmi­nen ajau­tuu var­sin nopeas­ti nois­sa kor­kus­kis­sa hypok­si­aan, jol­loin tulee teh­tyä kai­ken­lais­ta höl­möä vaik­ka varoi­tus­va­lot vilk­kui­si­vat ja hap­pi­naa­ma­ri pitäi­si vetää saman­tien päähän.

    Nois­sa mat­kus­ta­ja­ko­neis­sa on sumusi­ree­ni joka ulvai­see jos pai­ne las­kee jol­le­kin tasol­le joka on vie­lä sel­lai­nen että ihmi­nen kyke­nee sii­nä aivan nor­maa­lis­ti toi­mi­maan. Eikö­hän höl­möm­pi­kin pilot­ti sii­nä vai­hees­sa huo­maa että jotain pitäi­si tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. az: Hei­tät­kö nyt tätä jut­tua mutu­na? Kyse on sii­tä, ettei ole tul­lut yhtä ainut­ta merk­kiä näis­tä kän­ny­köis­tä. Ei mitään. Se on eri asia kuin huo­no yhteys. Se on ei yhteyt­tä kenel­le­kään, ei pien­tä kon­tak­tia­kaan. Tuos­sa NY Time­sin jutus­sa asian­tun­ti­ja­na käy­tet­ty Hong Kon­gin Yli­opis­ton pro­fes­so­ri sanoo, että jopa hyvin kor­keil­ta tie­noil­ta oli­si tuol­la alu­eel­la voi­nut olla mah­dol­lis­ta saa­da kän­ny­käl­lä yhteys, jos sen oli­si pai­na­nut ikku­naa vas­ten. Ei var­maan­kaan puhe­lua, mut­ta elon­merk­ki. En tie­dä, mitä joku toi­nen asian­tun­ti­ja ehkä väit­täi­si vas­taan, kos­ka en ole sel­lai­seen tör­män­nyt, ja päin­vas­toin useam­pi asian­tun­ti­ja on ollut vas­taa­vaa miel­tä. Vai­ku­tat var­mal­ta, että hei­dän kan­tan­sa on vää­rä. Mihin perus­tat sen?

    Ylei­ses­ti tie­dos­sa ole­vaan fak­taan; kän­ny­kän 2 watin lähe­tys­te­ho ei rii­tä mil­lään yhtey­den­ot­toon FL230 kor­keu­des­ta, ei vaik­ka kän­ny oli­si koneen ulko­puo­lel­la. Ei täs­tä jak­sa kau­heas­ti vään­tää, asi­na­tun­ti­ja­lausun­to­ja täs­tä löy­tyy luke­ma­ton mää­rä ja Suo­mes­sa lie­nee tuhan­sia ihmi­siä Nokian seruak­se­na jot­ka osaa­vat tämän selit­tää juur­ta jaksain. 

    Hyvin her­käl­lä skan­ne­ril­le voi­si ehkä, siis hyvin epä­var­ma ehkä, löy­tää kän­nyn joka etsii verk­ko tuol­ta etäi­syy­del­tä, jos siis tar­kas­ti tie­tää mitä on etsi­mäs­sä. Tot­ta­kai pääl­le jää­nyt kän­ny sätei­lee etsies­sään verk­koa, mut­ta sii­tä ei ole­kaan kysy­mys. Ja kyl­lä, jos kone on taroeek­si mata­lal­la saa sil­lä yhtey­den tukia­se­maan, tämän voi hel­pos­ti tode­ta itse­kin kun len­nol­la auki jää­neet kän­nyt rupea­vat piip­paa­maan lop­pu­lä­hes­ty­mi­sen aikana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. 45000 jal­kaan nouse­mi­nen voi­si selit­tyä sil­lä että pitot-put­ket oli­vat jää­ty­neet, jär­ke­vä nopeus- ja kor­keus­tie­to hävin­nyt, ja auto­maat­tioh­jaus kyt­key­ty­nyt pois pääl­tä jol­loin kap­tee­ni miet­ti­mi­sai­kaa hank­kiak­seen oli siir­tä­nyt koneen näp­pi­tun­tu­mal­ta kevyeen nousuun ilman sakkausvaaraa.

    Kos­ka trans­pon­de­ri lähet­tää epä­mää­räis­tä kor­keus­da­taa (omil­ta jää­ty­neil­tä antu­reil­taan), jon­kin hämä­rän päät­te­ly­ket­jun seu­rauk­se­na trans­pon­de­ri ja ACARS oli pää­tet­ty kyt­keä pois päältä.

    Lii­an kor­keal­le nouse­mi­nen rik­koo jotain pai­neis­tuk­ses­sa, ja mie­his­tö joten­kin käm­mää mas­kien kans­sa tai ei edes huo­maa varoi­tus­ta huo­mion olles­sa muu­al­la. Jos­sain vai­hees­sa hävi­ää harkintakyky/taju, ja kone len­tää ilman toi­min­ta­ky­kyis­tä mie­his­töä min­ne sattuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Erik S.: Ylei­ses­ti tie­dos­sa ole­vaan fak­taan; kän­ny­kän 2 watin lähe­tys­te­ho ei rii­tä mil­lään yhtey­den­ot­toon FL230 kor­keu­des­ta, ei vaik­ka kän­ny oli­si koneen ulko­puo­lel­la. Ei täs­tä jak­sa kau­heas­ti vään­tää, asi­na­tun­ti­ja­lausun­to­ja täs­tä löy­tyy luke­ma­ton mää­rä ja Suo­mes­sa lie­nee tuhan­sia ihmi­siä Nokian seruak­se­na jot­ka osaa­vat tämän selit­tää juur­ta jaksain. 

    Hyvin her­käl­lä skan­ne­ril­le voi­si ehkä, siis hyvin epä­var­ma ehkä, löy­tää kän­nyn joka etsii verk­ko tuol­ta etäi­syy­del­tä, jos siis tar­kas­ti tie­tää mitä on etsi­mäs­sä. Tot­ta­kai pääl­le jää­nyt kän­ny sätei­lee etsies­sään verk­koa, mut­ta sii­tä ei ole­kaan kysy­mys. Ja kyl­lä, jos kone on taroeek­si mata­lal­la saa sil­lä yhtey­den tukia­se­maan, tämän voi hel­pos­ti tode­ta itse­kin kun len­nol­la auki jää­neet kän­nyt rupea­vat piip­paa­maan lop­pu­lä­hes­ty­mi­sen aikana.

    Laa­jem­man asias­ta googlaa­mi­sen jäl­keen käteen jää asian­tun­ti­ja­mie­li­pi­tei­tä molem­pien kan­to­jen puo­les­ta ja ilman omaa pereh­ty­nei­syyt­tä ja kou­lu­tus­ta on aika vai­kea muo­dos­taa mitään var­maan kan­taa. Koneen len­to­rei­tin arvioi­daan olleen tämä http://cbsnews1.cbsistatic.com/hub/i/r/2014/03/15/b54abfc5-010a-4e7a-baa8-c9d5ead4ced5/thumbnail/620x350/90e1006ca2d0039066ec103a0ca4a119/malaysia-airlines-projected-path.jpg ja soti­las­tut­kien tie­to­jen mukaan koneen arvioi­daan 45 000:een ft nousun jäl­keen las­keu­tu­neen n. 23 000 jal­kaan. Eli näi­tä tie­to­ja vas­ten se ydin­ky­sy­mys kän­ny­köi­tä kos­kien käsit­tääk­se­ni on, että onko toden­nä­köis­tä (sat­tu­ma, mah­dol­li­suu­det huo­mioi­den), että tuos­sa man­te­reen ylit­se len­täes­sä ei oli­si tul­lut yhtään mer­kin­tää yhtey­des­tä n. 200 kän­ny­kän ja ver­kon välillä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. spot­tu:
    45000 jal­kaan nouse­mi­nen voi­si selit­tyä sil­lä että pitot-put­ket oli­vat jää­ty­neet, jär­ke­vä nopeus- ja kor­keus­tie­to hävin­nyt, ja auto­maat­tioh­jaus kyt­key­ty­nyt pois pääl­tä jol­loin kap­tee­ni miet­ti­mi­sai­kaa hank­kiak­seen oli siir­tä­nyt koneen näp­pi­tun­tu­mal­ta kevyeen nousuun ilman sakkausvaaraa.

    Kos­ka trans­pon­de­ri lähet­tää epä­mää­räis­tä kor­keus­da­taa (omil­ta jää­ty­neil­tä antu­reil­taan), jon­kin hämä­rän päät­te­ly­ket­jun seu­rauk­se­na trans­pon­de­ri ja ACARS oli pää­tet­ty kyt­keä pois päältä. 

    Vähän enem­män len­tä­mis­tä har­ras­ta­neet tie­tä­ne­vät että nos­ta­mal­la kone kor­keal­le jou­du­taan koko ajan yhä suu­rem­paan sak­kaus­vaa­raan ja kun men­nään mak­si­mi­kor­keu­del­le niin nopeus­mar­gi­naa­lit ovat niin pie­net että koneen saa hel­pos­ti hajoa­maan yli­no­peu­del­la tai sak­kaa­maan alinopeudella.

    ACARS on lai­te jota ei voi kyt­keä pois pääl­tä, sii­tä voi­daan nykäis­tä irti vain sulak­keet. Näi­tä ohjei­ta ei len­tä­jil­lä ole muka­na joten joku on ilmei­ses­ti kau­kaa vii­saas­ti otta­nut mukaan huol­to­kä­si­kir­jan oikeat sivut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Erik S.: Ylei­ses­ti tie­dos­sa ole­vaan fak­taan; kän­ny­kän 2 watin lähe­tys­te­ho ei rii­tä mil­lään yhtey­den­ot­toon FL230 kor­keu­des­ta, ei vaik­ka kän­ny oli­si koneen ulkopuolella. 

    Kyl­lä se peri­aat­tees­sa tie­ten­kin riit­tää, FL230 on n 7 km ja mak­si­mi GSM-solun säde on n 30 km. Tuu­ria pitää kui­ten­kin olla kos­ka tukia­se­ma pitää saa­da kiin­ni jon­kun sopi­vas­ti satun­nai­sen hei­jas­tuk­sen kaut­ta. Puhe­lu tus­kin onnis­tuu juu­ri tuon satun­nai­suu­den vuoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. spot­tu:
    45000 jal­kaan nouse­mi­nen voi­si selit­tyä sil­lä että pitot-put­ket oli­vat jää­ty­neet, jär­ke­vä nopeus- ja kor­keus­tie­to hävin­nyt, ja auto­maat­tioh­jaus kyt­key­ty­nyt pois pääl­tä jol­loin kap­tee­ni miet­ti­mi­sai­kaa hank­kiak­seen oli siir­tä­nyt koneen näp­pi­tun­tu­mal­ta kevyeen nousuun ilman sakkausvaaraa.
    ‘snip’

    No, vähän tähän tapaan kävi Air Francen len­nol­la 447, mut­ta ACARS lähet­ti koko ajan tie­toa eikä kone teh­nyt kum­mal­li­sia liik­kei­tä, vaan len­si nok­ka pys­tys­sä suo­raan mereen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. spot­tu: 45000 jal­kaan nouse­mi­nen voi­si selit­tyä sil­lä että pitot-put­ket oli­vat jää­ty­neet, jär­ke­vä nopeus- ja kor­keus­tie­to hävin­nyt, ja auto­maat­tioh­jaus kyt­key­ty­nyt pois pääl­tä jol­loin kap­tee­ni miet­ti­mi­sai­kaa hank­kiak­seen oli siir­tä­nyt koneen näp­pi­tun­tu­mal­ta kevyeen nousuun ilman sakkausvaaraa.

    Tämä ei kuu­los­ta oikein toden­nä­köi­sel­tä fysii­kan kan­nal­ta. Kun kor­keut­ta tulee lisää, sii­ven nos­to­voi­ma heik­ke­nee. Toi­saal­ta koneen asen­non näkee kei­no­ho­ri­son­tis­ta, jol­le löy­tyy riit­tä­vä mää­rä vara­jär­jes­tel­miä. Nouse­mi­nen lähel­le koneen todel­lis­ta laki­kor­keut­ta vaa­tii ihan mer­kit­tä­viä toi­mia pilotilta.

    Vii­meis­tään AF447:n jäl­keen pilot­ti toden­nä­köi­sem­min pitäi­si tehoa­se­tuk­sen sopi­va­na ja kat­soi­si koneen nokan asen­non kei­no­ho­ri­son­tis­ta. Sil­loin fysiik­ka pitää koneen suun­nil­leen jär­ke­väl­lä korkeudella.

    Ylös nouse­mi­nen vajail­la mit­taus­tie­doil­la on huo­noin vaih­toeh­to, kos­ka lähel­lä koneen todel­lis­ta laki­kor­keut­ta nopeus­mar­gi­naa­lia ei juu­ri ole. Aavis­tuk­sen lii­an hitaas­ti len­net­täes­sä kone sak­kaa, aavis­tuk­sen lii­an nopeas­ti sii­pi kolah­taa äänen­no­peu­teen, jon­ka jäl­keen nos­to­voi­ma hävi­ää. Tiheäm­mäs­sä ilmas­sa peli­va­raa on pal­jon enemmän.

    Mut­ta edel­leen noi­hin kor­keus­tie­toi­hin pitää suh­tau­tua varauk­sel­la. Jos ne on mitat­tu yksit­täi­sel­lä tut­kal­la, joka on vähän kau­em­pa­na, nii­den epä­var­muus on erit­täin suur­ta. (Mit­taus­tie­toon on vai­kea suh­tau­tua, kun mit­taus­ta­pa ei ole tie­dos­sa, ja kun ylei­nen mit­taus­ta­pa ei anna kovin tark­ko­ja tulok­sia, ja kun todel­li­nen mit­taus­ta­pa on sotilassalaisuus.)

    Tosin sama tun­tuu päte­vän kaik­keen muu­hun tähän tapauk­seen liit­ty­vään. Tie­don­pa­la­set sopi­vat kaik­ki­aan vähän huo­nos­ti yhteen, joten kaik­ki ker­rot­tu ei vält­tä­mät­tä pidä paikkaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Erik S.: Ylei­ses­ti tie­dos­sa ole­vaan fak­taan; kän­ny­kän 2 watin lähe­tys­te­ho ei rii­tä mil­lään yhtey­den­ot­toon FL230 kor­keu­des­ta, ei vaik­ka kän­ny oli­si koneen ulko­puo­lel­la. Ei täs­tä jak­sa kau­heas­ti vään­tää, asi­na­tun­ti­ja­lausun­to­ja täs­tä löy­tyy luke­ma­ton mää­rä ja Suo­mes­sa lie­nee tuhan­sia ihmi­siä Nokian seruak­se­na jot­ka osaa­vat tämän selit­tää juur­ta jaksain.

    Jätän kän­nyk­kä­ver­kon eri­koi­suuk­sien selit­tä­mi­sen niil­le Nokia-ihmi­sil­le, jot­ka tun­te­vat parem­min ver­kon rajoit­tei­ta ja tukia­se­ma-anten­nien suun­ta­ku­vioi­ta. Tähän kui­ten­kin ylei­nen radio­tek­ni­nen kom­ment­ti, jot­tei jää vää­rää mielikuvaa.

    FL230 tar­koit­taa len­to­pin­taa 230, joka on nimel­li­ses­ti 23 000 tas­sua (mut­ta vaih­te­lee ilman­pai­neen mukaan) eli noin 7 km. Täl­lä etäi­syy­del­lä 2 W on radio­yh­tey­del­le hyvin­kin pal­jon tehoa, kos­ka välis­sä ei ole estei­tä (“näköyh­teys”). Mil­liwa­teil­la saa tuol­ta etäi­syy­del­tä oikein hyvän yhtey­den, link­ki­bud­jet­tia on kym­me­niä desi­be­le­jä jäljellä.

    Ongel­mat eivät siis täs­sä lii­ty etäi­syy­teen tai vält­tä­mät­tä edes koneen run­gon teke­mään vai­men­nuk­seen (joka kyl­lä on mel­koi­nen). Muka­na on mon­ta teki­jää anten­nien suun­ta­ku­viois­ta, nopeis­ta häi­py­mis­tä ja doppler-siir­ty­mäs­tä alkaen.

    Teho on itse asias­sa aika huo­no mit­ta sii­hen, kuin­ka kau­ka­na sig­naa­li on käyt­tö­kel­poi­nen GPS-satel­liit­tien lähe­tys­te­ho on muu­ta­mia kym­me­niä wat­te­ja, ja nii­den etäi­syys on lähim­mil­lään­kin 20 000 km vas­taa­not­ti­mes­ta, jol­loin sig­naa­lin voi­mak­kuus on muu­ta­ma mil­joo­nas­osa sii­tä kuin seit­se­män kilo­met­rin pääs­sä ole­van 2 W:n lähet­ti­men sig­naa­li. (Toi­mii hyvin, mut­ta seli­tys on vähän pit­kän puoleinen.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Tee­mu Tek­no: Kyl­lä se itse asias­sa len­tää, kaik­ki len­to­ko­neet on suun­ni­tel­tu aero­dy­na­mii­kal­taan stabiileiksi.

    Ei ole. Sta­bii­li­suu­den uhraa­mal­la len­to­ko­nees­ta voi saa­da ener­gia­te­hok­kaam­man tai not­keam­man liik­ku­maan. Monet uudet hävit­tä­jä­len­to­ko­neet ovat epäs­ta­bii­le­ja lii­keh­ti­mis­ky­vyn parantamiseksi.

    Lii­ken­ne­ko­neis­sa­kin voi olla jotain tähän vivah­ta­vaa (muis­taak­se­ni MD-11 kär­si huo­nos­ta pituus­suun­tai­ses­ta sta­bii­li­suu­des­ta), mut­ta niis­sä tus­kin on yhtään sinän­sä epäs­ta­bii­lia. Eikä tavoit­tee­na var­mas­ti ole liikehtimiskyky.

    Sta­bii­li­suus ei kui­ten­kaan vie­lä tar­koi­ta sitä, että koneet oikai­si­si­vat itsen­sä auto­maat­ti­ses­ti mis­tä hyvän­sä len­to­ti­las­ta, ts. sta­bii­lius ei takaa sitä, että kone len­täi­si itsel­lään niin pit­käl­le, kun jetaayk­kös­tä riittää.

    Toi­saal­ta toden­nä­köi­ses­ti kone len­täi­si kui­ten­kin aika pit­käl­le ilman ihmi­sen tai koneen kos­ke­tus­ta. Tie­to­ko­neoh­ja­tus­sa konees­sa tila­nen on kui­ten­kin hyvin epä­to­den­nä­köi­nen. Jos se on niin sekai­sin, ettei kukaan lii­ku­ta ohjain­pin­to­ja, ohjain­pin­nat voi­vat olla ihan mis­sä vain asen­nos­sa­kin, eikä moot­to­reil­ta­kaan kan­na­ta lii­ko­ja odottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Toi­saal­ta toden­nä­köi­ses­ti kone len­täi­si kui­ten­kin aika pit­käl­le ilman ihmi­sen tai koneen kos­ke­tus­ta. Tie­to­ko­neoh­ja­tus­sa konees­sa tila­nen on kui­ten­kin hyvin epä­to­den­nä­köi­nen. Jos se on niin sekai­sin, ettei kukaan lii­ku­ta ohjain­pin­to­ja, ohjain­pin­nat voi­vat olla ihan mis­sä vain asen­nos­sa­kin, eikä moot­to­reil­ta­kaan kan­na­ta lii­ko­ja odottaa. 

    Nime­no­maan juu­ri tie­to­ko­neoh­ja­tun koneen voi­si aja­tel­la len­tä­vän yksik­seen, kos­ka se on ohjel­moi­tu vält­tä­mään vaa­ral­li­sia len­to­ti­lo­ja — mut­ta mitä tämä tar­koit­taa Boeing 777 olles­sa kysees­sä, kuka tietää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Vihe­rins­si: FL230 tar­koit­taa len­to­pin­taa 230, joka on nimel­li­ses­ti 23 000 tas­sua (mut­ta vaih­te­lee ilman­pai­neen mukaan) eli noin 7 km. Täl­lä etäi­syy­del­lä 2 W on radio­yh­tey­del­le hyvin­kin pal­jon tehoa, kos­ka välis­sä ei ole estei­tä (“näköyh­teys”). Mil­liwa­teil­la saa tuol­ta etäi­syy­del­tä oikein hyvän yhtey­den, link­ki­bud­jet­tia on kym­me­niä desi­be­le­jä jäljellä.

    GSM yhteyk­sil­lä ei ken­tän ulot­tu­vuus rat­kai­se mak­si­mie­täi­syyt­tä, vaan synk­roin­ti, sen max etäi­syys on n 30 km, joten sig­naa­lin voi­mak­kuu­del­la ei sen jäl­keen ole merkitytsä.

    Len­ko­ne on muu­ten­kin huo­no kom­mu­ni­koin­ti­paik­ka GSM, mut­ta ei mahdoton.

    Anten­nit on suun­nat­tu vaa­ka­suun­taan, mut­ta anten­nit eivät ole abso­luut­ti­sen suun­taa­via , haja­kei­lat ja kän­nyn viis­to asen­to tukia­se­maan näh­den mah­dol­lis­ta­vat yhteyden.

    Kor­keal­la kän­ny kuu­lee lii­kaa tukia­se­mia eikä kyke­ne synk­ro­noi­tu­maan yhteenkään

    Len­to­ko­neen nopeus on myös ongelma

    Mut­ta aina syn­tyy asen­to­ja, jois­sa sig­naa­li on kyl­lin voi­ma­kas , nopeus ja etäi­syys sovi­va tukia­se­maan näh­den eikä kuu­lu­vil­la ole lii­an mon­taa tukiasemaa.
    Vaik­ka yhteyt­tä ei ehtisi/huomaisi saa­da­kaan niin kän­ny rekis­te­röi­tyy ope­raat­to­rin tietokantoihin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Tee­mu Tek­no: Nois­sa mat­kus­ta­ja­ko­neis­sa on sumusi­ree­ni joka ulvai­see jos pai­ne las­kee jol­le­kin tasol­le joka on vie­lä sel­lai­nen että ihmi­nen kyke­nee sii­nä aivan nor­maa­lis­ti toi­mi­maan. Eikö­hän höl­möm­pi­kin pilot­ti sii­nä vai­hees­sa huo­maa että jotain pitäi­si tehdä.

    Niin, mut­ta esi­mer­kik­si len­to­pin­nal­la 350 TuC (time of use­ful conscious­ness) on vain 30–60s, len­to­pin­nal­la 430 ainoas­taan 9–15s. Jos pai­ne siis las­kee hyvin yllät­teän, ei sii­nä kau­heas­ti jää aikaa rea­goi­da. Varoi­tuk­sia, niin akus­ti­sia kuin opti­sia, toki löy­tyy vaik­ka mil­lä mital­la mut­ta eivät ne takaa mitään. AF447:n perä­mie­hel­lä oli ns. sau­va munis­sa (joys­tick täy­sin taak­se vedet­ty­nä) vaik­ka sak­kaus­va­roi­tin huusi hoo­sian­naa lähes minuu­tin. Eikä muu­ten ole ainoa ker­ta, on nii­tä konei­ta tul­lut aika mon­ta las­kuun teli­neet ylhääl­lä vaik­ka pil­li huu­taa niin että kor­vis­sa sopi.Pilotties “fik­suu­teen” tai sen ole­tet­tuun puut­tu­mi­seen en siis läh­ti­si vetoamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Vihe­rins­si: Ei ole. Sta­bii­li­suu­den uhraa­mal­la len­to­ko­nees­ta voi saa­da ener­gia­te­hok­kaam­man tai not­keam­man liik­ku­maan. Monet uudet hävit­tä­jä­len­to­ko­neet ovat epäs­ta­bii­le­ja lii­keh­ti­mis­ky­vyn parantamiseksi.

    Lii­ken­ne­ko­neis­sa­kin voi olla jotain tähän vivah­ta­vaa (muis­taak­se­ni MD-11 kär­si huo­nos­ta pituus­suun­tai­ses­ta sta­bii­li­suu­des­ta), mut­ta niis­sä tus­kin on yhtään sinän­sä epäs­ta­bii­lia. Eikä tavoit­tee­na var­mas­ti ole liikehtimiskyky.

    Sta­bii­li­suus ei kui­ten­kaan vie­lä tar­koi­ta sitä, että koneet oikai­si­si­vat itsen­sä auto­maat­ti­ses­ti mis­tä hyvän­sä len­to­ti­las­ta, ts. sta­bii­lius ei takaa sitä, että kone len­täi­si itsel­lään niin pit­käl­le, kun jetaayk­kös­tä riittää. 

    Kaik­ki lii­ken­ne­ko­neet ovat sta­bii­le­ja, kuten FAR23 tai FAR25-mukaan ser­ti­fioi­dut ylei­sil­mai­lu­ko­neet­kin. Tot­ta tosin on, että se ei takaa sitä, että kone len­te­li­si itsek­seen ilman auto­pi­lot­tia, esi­mer­kik­si phu­goid tai spi­raa­li ovat tyy­pil­li­siä jat­ku­vas­ti voi­mis­tu­via liik­kei­tä, joi­hin myös sta­bii­li kone saat­taa jou­tua. Näis­tä irtaan­tu­mi­nen vaa­tii aktii­vis­ta ohjaamista. 

    Boeing 777 on fly-by-wire kone, jos­sa tie­to­ko­ne ei nor­maa­li­ti­las­sa anna ylit­tää tiet­ty­jä raja-arvo­ja, kuten esi­mer­kik­si yli 35 asteen kal­lis­tus. Täs­tä tuo säh­kö­vial­la spe­ku­loin­ti onkin saa­nut alkun­sa, mitäs jos pilo­tit ovat toi­min­ta­ky­vyt­tö­miä ja auto­pi­lot­ti on pois pelis­tä, mut­ta fbw ja moot­to­rit toi­mi­vat edel­leen? Kone siis jat­kaa samas­sa len­to­lias­sa, kun­nes tur­bu­lens­si tai jokin muu ilma­vir­ta muut­taa sen len­toi­laa, jon­ka fbw kor­jaa tur­val­li­sek­si raja-arvo­jen tul­tua vastaan.

    Auto­pi­lot­ti on lin­ki­tet­ty niin monen jär­jes­tel­män kans­sa, että sen putoa­mi­nen pelis­tä pois on kaik­keen muu­hun vil­liin spe­ku­loin­tiin ver­rat­tu­na jopa todennäköistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Vihe­rins­si: Tämä ei kuu­los­ta oikein toden­nä­köi­sel­tä fysii­kan kan­nal­ta. Kun kor­keut­ta tulee lisää, sii­ven nos­to­voi­ma heik­ke­nee. Toi­saal­ta koneen asen­non näkee kei­no­ho­ri­son­tis­ta, jol­le löy­tyy riit­tä­vä mää­rä vara­jär­jes­tel­miä. Nouse­mi­nen lähel­le koneen todel­lis­ta laki­kor­keut­ta vaa­tii ihan mer­kit­tä­viä toi­mia pilotilta.

    Vii­meis­tään AF447:n jäl­keen pilot­ti toden­nä­köi­sem­min pitäi­si tehoa­se­tuk­sen sopi­va­na ja kat­soi­si koneen nokan asen­non kei­no­ho­ri­son­tis­ta. Sil­loin fysiik­ka pitää koneen suun­nil­leen jär­ke­väl­lä korkeudella.

    Ylös nouse­mi­nen vajail­la mit­taus­tie­doil­la on huo­noin vaih­toeh­to, kos­ka lähel­lä koneen todel­lis­ta laki­kor­keut­ta nopeus­mar­gi­naa­lia ei juu­ri ole. Aavis­tuk­sen lii­an hitaas­ti len­net­täes­sä kone sak­kaa, aavis­tuk­sen lii­an nopeas­ti sii­pi kolah­taa äänen­no­peu­teen, jon­ka jäl­keen nos­to­voi­ma hävi­ää. Tiheäm­mäs­sä ilmas­sa peli­va­raa on pal­jon enemmän.

    Mut­ta edel­leen noi­hin kor­keus­tie­toi­hin pitää suh­tau­tua varauk­sel­la. Jos ne on mitat­tu yksit­täi­sel­lä tut­kal­la, joka on vähän kau­em­pa­na, nii­den epä­var­muus on erit­täin suur­ta. (Mit­taus­tie­toon on vai­kea suh­tau­tua, kun mit­taus­ta­pa ei ole tie­dos­sa, ja kun ylei­nen mit­taus­ta­pa ei anna kovin tark­ko­ja tulok­sia, ja kun todel­li­nen mit­taus­ta­pa on sotilassalaisuus.)

    Tosin sama tun­tuu päte­vän kaik­keen muu­hun tähän tapauk­seen liit­ty­vään. Tie­don­pa­la­set sopi­vat kaik­ki­aan vähän huo­nos­ti yhteen, joten kaik­ki ker­rot­tu ei vält­tä­mät­tä pidä paikkaansa.

    Muu­ten hyvä, mut­ta kei­no­ho­ri­son­til­la ei tee tuos­sa tilan­tees­sa juu­ri mitään, sil­lä se osoit­taa ainoas­taan koneen asen­toa, ei sii­ven koh­taus­kul­maa (AoA, angle of attack). AoA-mit­ta­rei­ta on lähin­nä soti­las­ko­neis­sa ja tyyp­pi­hy­väk­sy­mät­tö­mis­sä ylei­sil­mai­lu­ko­neis­sa, joh­tuen lähin­nä hyväk­syn­tä­by­ro­kra­tias­ta, kysei­sel­lä mit­ta­ril­la voi­tai­siin paran­taa len­to­tur­val­li­suut­ta merkittävästi. 

    Itse­kin suh­tau­dun erit­täin skep­ti­ses­ti noi­hin väi­tet­tyi­hin kor­keus­tie­toi­hin, mut­ta mah­do­ton­ta nousu pin­nal­le 450 ei ilmei­ses­ti ole. Kysy­mys kuu­luu­kin, mik­si sin­ne piti nous­ta? Oli­ko kysees­sä joku epä­toi­voi­nen vii­mei­nen yri­tys sam­mut­taa tuli­pa­lo pois­ta­mal­la kabii­nin pai­neis­tus ja nouse­mal­la mah­dol­li­sim­man vähä­hap­pi­seen ilmaan? Rah­ti­ko­nei­den tsek­ki­lis­tas­sa suo­si­tel­laan tuli­pal­lon sat­tues­sa pois­ta­maan pai­neis­tus ja len­tä­mään pin­nal­la 250, jot­ta palo ei sai­si hap­pea, tätä ei tosin mat­kus­ta­ja­ko­neil­la suo­si­tel­la teh­tä­väk­si. Jos tilan­ne on tar­peek­si paha niin sil­loin ei enää tsek­ki­lis­tat auta, ehkä­pä tämä oli sitä kuu­lui­saa air­mans­hip­pia. En tiedä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Vihe­rins­si: Vii­meis­tään AF447:n jäl­keen pilot­ti toden­nä­köi­sem­min pitäi­si tehoa­se­tuk­sen sopi­va­na ja kat­soi­si koneen nokan asen­non keinohorisontista.

    Nämä ovat kai “moot­to­ri­te­ho 85%, nok­ka ylös 5 astet­ta” ‑typ­pi­siä sel­ko­kie­lioh­jei­ta, joi­den idea on pois­taa sak­kaus­vaa­ra sik­si aikaa kun rau­hoi­tu­taan ja palau­te­taan muis­tiin mihin näyt­töi­hin voi luot­taa. Kuu­los­taa koh­tuul­li­sen yksin­ker­tai­sel­ta, mut­ta AF447:llä unoh­tui molemmat.

    En pitäi­si ollen­kaan mah­dot­to­ma­na että esi­mer­kik­si tehoa käy­te­tään lii­kaa saman­ai­kai­ses­ti kun vie­res­sä huu­ta­va sak­kaus­va­roi­tin tun­tuu ole­van oikeas­sa vaik­ka vähän­kin miet­ti­mäl­lä sen voi­si tie­tää ole­van väärässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Erik S.: Muu­ten hyvä, mut­ta kei­no­ho­ri­son­til­la ei tee tuos­sa tilan­tees­sa juu­ri mitään, sil­lä se osoit­taa ainoas­taan koneen asen­toa, ei sii­ven koh­taus­kul­maa (AoA, angle of attack). 

    Minul­la on vah­vas­ti se käsi­tys, että jos kei­no­ho­ri­son­tin pitää jär­ke­vän mat­ka­len­to­koh­taus­kul­man ver­ran nokan hori­son­tis­ta ylös ja tehon jär­ke­väs­sä mat­ka­len­to­te­hos­sa, kone hakeu­tuu jär­ke­väl­le matkalentokorkeudelle.

    Jos kone on lii­an kor­keal­la, koh­taus­kul­man ja tehon yhdis­tel­mä ei tuo­ta tar­peek­si nos­to­voi­maa, jol­loin kone alkaa las­keu­tua. Jos kone on lii­an mata­lal­la, samal­la koh­taus­kul­mal­la syn­tyy enem­män nos­to­voi­maa, jol­loin kone nousee.

    Tark­ka­han tuo mene­tel­mä ei ole, kos­ka ilman tiheys voi muut­taa tilan­net­ta sekä moot­to­rien että nos­to­voi­man osal­ta pal­jon­kin. Sii­tä huo­li­mat­ta lop­pu­tu­los on se, että kone pysyy tur­val­li­ses­ti käsi­tel­tä­väl­lä nopeusa­lu­eel­la, ei läh­de hätyyt­te­le­mään arkun­kul­maa eikä mene tont­tiin. Tem­pul­la saa tun­ti­tol­kul­la lisä­ai­kaa häm­min­gin selvittämiseksi.

    Tiet­tyä vakio­kor­keut­ta tuol­la ei tosi­aan saa­vu­ta. Ilman mit­ta­rei­ta se on teke­mä­tön paik­ka. Hel­poin tapa sel­vi­tä epä­ta­val­li­ses­ta len­to­ti­las­ta on vah­vo­jen huhu­jen mukaan se, että vält­tää jou­tu­mas­ta moi­seen, joten jo sum­mit­tai­nen vaa­ka­len­to sum­mit­tai­sel­la kor­keu­del­la on aika in ja pop.

    Erik S.: AoA-mit­ta­rei­ta on lähin­nä soti­las­ko­neis­sa ja tyyp­pi­hy­väk­sy­mät­tö­mis­sä yleisilmailukoneissa

    Ehkä 777 on muu­ten­kin vää­rä veh­je sii­hen, että ensin vede­tään vii­teen gee­hen, sit­ten pide­tään koh­taus­kul­ma vakiona…

    spot­tu: Kuu­los­taa koh­tuul­li­sen yksin­ker­tai­sel­ta, mut­ta AF447:llä unoh­tui molemmat.

    Juu­ri tämän takia pidän kovin äärim­mäi­siä kor­keus­muu­tok­sia epä­to­den­nä­köi­se­nä. AF447 lie­nee muut­ta­nut kou­lu­tus­käy­tän­tö­jä siten, että valeh­te­le­vien mit­ta­rien kans­sa tul­laan toi­vot­ta­vas­ti parem­min toi­meen eikä saka­ta läpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Erik S.: Muu­ten hyvä, mut­ta kei­no­ho­ri­son­til­la ei tee tuos­sa tilan­tees­sa juu­ri mitään, sil­lä se osoit­taa ainoas­taan koneen asen­toa, ei sii­ven koh­taus­kul­maa (AoA, angle of attack).
    ‘snip’

    Erit­täin har­vois­sa koneis­sa sii­ven koh­taus­kul­maa voi sää­tää, yleen­sä se riip­puu juu­ri­kin koneen asen­nos­ta — näin myös ko. Boeingissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    AF447 lie­nee muut­ta­nut kou­lu­tus­käy­tän­tö­jä siten, että valeh­te­le­vien mit­ta­rien kans­sa tul­laan toi­vot­ta­vas­ti parem­min toi­meen eikä saka­ta läpi. 

    AF 447 tapauk­ses­sa Air­busin sak­kaus­va­roi­tin lak­ka­si huu­ta­mas­ta, kun nok­ka oli lii­an pys­tys­sä ja para­dok­saa­li­ses­ti alkoi taas huu­taa, kun nok­kaa las­ket­tiin. Moot­to­rit oli­vat täy­del­lä tehol­la, nok­ka pys­tys­sä ja kone sak­ka­si minuut­ti­kau­pal­la ja meni mereen. Kysei­nen sak­kaus­va­roi­tin­toi­min­to lie­nee korjattu?

    Ja alku­pe­räi­nen vika­han oli nopeus­mit­ta­rin jää­ty­mi­nen — ja mil­lai­nen len­tä­jä nos­taa nok­kaa, kun nopeus ‘tun­tuu’ alhaiselta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Rai­mo K: Erit­täin har­vois­sa koneis­sa sii­ven koh­taus­kul­maa voi sää­tää, yleen­sä se riip­puu juu­ri­kin koneen asen­nos­ta – näin myös ko. Boeingissa.

    Mitäs tähän nyt kommentoisi…periaatteessahan väi­te on tosi, eten­kin jos laip­po­jen ja sola­koit­ten toi­min­taa tar­kas­te­lee vain sii­pi­pro­fii­lin, ei koh­taus­kul­man, muu­tok­se­na. Sinul­la ja vihe­rins­sil­lä on nyt vain yksi ongel­ma, nimit­täin koh­taus­kul­man käsit­teen ymmär­tä­mi­nen. Koh­taus­kul­mal­la ei ole mitään teke­mis­tä koneen (ja sitä kaut­ta sii­ven) asen­non ja hori­son­tin suh­tees­ta, vaan kyse on sii­pi­pro­fii­lin ja ilma­vir­ran suhteesta. 

    Kone voi teo­rias­sa saka­ta mis­sä asen­nos­sa tahan­sa hori­son­tin suh­teen ja mil­lä nopeu­del­la tahan­sa; rat­kai­se­vaa on vain riit­tä­vät ilma­vir­tauk­sen pysy­mi­nen sii­ven pin­nas­sa. Sii­pi­pro­fii­lis­ta riip­puu sit­ten onko tämä vir­taus lami­naa­ris­ta vai tur­bu­lent­tis­ta ja kuin­ka pak­su raja­pin­ta on.

    Rau­ta­lan­gas­ta: koneen nokan asen­to hori­son­tin suh­teen voi olla täy­sin ident­ti­nen nousus­sa, mat­ka­len­nos­sa ja saka­tus­sa tilas­sa; täl­löin kei­no­ho­ri­son­tis­sa­kin on ident­ti­nen näky­mä. Jopa ilmoi­tet­tu ilma­no­peus saat­taa olla sama, eten­kin suu­ril­la koh­taus­kul­mil­la pitot-jär­jes­tel­mään perus­tu­va nopeusin­di­kaa­tio (IAS) voi olla hyvin­kin vir­heel­li­nen, tätä tosin kom­pen­soi­daan useim­mis­sa nyky­ai­kai­sis­sa koneis­sa auto­maat­ti­sel­la kali­broi­nil­la, jol­loin kali­broi­tu ilma­no­peus (CAS) on myös näkyvissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Vihe­rins­si: Minul­la on vah­vas­ti se käsi­tys, että jos kei­no­ho­ri­son­tin pitää jär­ke­vän mat­ka­len­to­koh­taus­kul­man ver­ran nokan hori­son­tis­ta ylös ja tehon jär­ke­väs­sä mat­ka­len­to­te­hos­sa, kone hakeu­tuu jär­ke­väl­le matkalentokorkeudelle. 

    Hyvä että käsi­tyk­se­si on vah­va, minul­le on annet­tu ymmär­tää että vah­vat käsi­tyk­set kuu­lu­vat olen­nai­se­na osa­na vih­rey­teen. Minä en nyt vain ymmär­rä, kuin­ka pidät “jär­ke­vän mat­ka­len­to­koh­taus­kul­man”, miten iki­nä se sit­ten mää­ri­tel­lään­kin, kei­no­ho­ri­son­tin avul­la, sehän kun ei nime­no­maan anna indi­kaa­tio­ta koh­taus­kul­mas­ta ja siten jäl­jel­lä­ole­vas­ta nos­to­voi­mas­ta, ainoas­taan koneen asen­nos­ta hori­son­tin suhteen? 

    Mikä on muu­ten jär­ke­vän mat­ka­len­to­te­hon ja mat­ka­len­to­kor­keu­den vas­ta­koh­ta, onko se jär­je­tön mat­ka­len­to­te­ho jär­jet­tö­mäs­sä matkalentokorkeudessa?

    Jos kone on lii­an kor­keal­la, koh­taus­kul­man ja tehon yhdis­tel­mä ei tuo­ta tar­peek­si nos­to­voi­maa, jol­loin kone alkaa las­keu­tua. Jos kone on lii­an mata­lal­la, samal­la koh­taus­kul­mal­la syn­tyy enem­män nos­to­voi­maa, jol­loin kone nousee.

    Niin…olettaen että kone ei ole lii­an kor­keal­la jo sakan­nut, jou­tui se sin­ne sit­ten ohjaus­vir­heen tai äkil­li­sen ilma­vir­tauk­sen seu­rauk­se­na. Suo­raan sanot­tu­na minul­la ei ole aavis­tus­ta­kaan 777:n sak­kauso­mi­nai­suuk­sis­ta, mut­ta voi­sin esit­tää valis­tu­neen arvauk­sen että se on yhtä han­ka­la / help­po saa­da pois saka­tus­ta tilas­ta kuin muut­kin nyky­ai­kai­set mat­kus­ta­ja­ko­neet. Sil­loin koh­taus­kul­maa saa kor­keal­la pie­nen­tää rajus­ti­kin ja tehoa lisä­tä reip­paas­ti. En oikein ymmär­rä tuo­ta “lii­an matalalla”-komenttia, käsit­tääk­se­ni kone on lii­an mata­lal­la jos tul­laan tont­tiin, hätä­ti­lan­tees­sa kun ei se anne­tun­len­to­pin­nan säi­ly­tys ole se kriit­ti­sin asia. Voi sii­tä toki len­non­joh­ta­jal­le paha mie­li tulla.

    Ehkä 777 on muu­ten­kin vää­rä veh­je sii­hen, että ensin vede­tään vii­teen gee­hen, sit­ten pide­tään koh­taus­kul­ma vakiona…

    Niin, tur­hia nuo tom­moi­set uuden­ai­kai­set lelut ovat. Kyl­lä­hän sitä ennen­kin len­net­tiin ilman mitään gep­se­jä, ils­se­jä, satel­liit­tiyh­tek­siä sun mui­ta tur­huuk­sia. Her­ra parat­koon, radio­ma­ja­kat­kin ovat joten­kin luon­non vas­tai­sia, onhan meil­lä kom­pas­si, aurin­ko ja täh­det. Ei sii­hen mitään viit­tä gee­tä tar­vi­ta että kone sak­kaa, yksi­kin riit­tää mai­nios­ti. Toi­saal­ta taas oikeal­le koneel­le vii­si G:tä ei tun­nu missään. ¨

    Täs­tä tapauk­ses­ta en vie­lä tie­dä, mut­ta Asia­nan San Franciscon keis­sin jäl­keen tun­tuu sil­tä, että 777 on juu­ri oikea kone koh­taus­kul­ma­mit­ta­ria var­ten. Concor­des­sa ja Fok­ker F.28:ssa oli vakio­na AoA-mit­ta­rit, 777:n sen saa lisävarusteena…on oikeas­taan mel­ko ihmeel­lis­tä, ettei nii­tä ole asen­net­tu, kos­ka ne toi­mi­vat samal­la peri­aat­teel­la kuin sak­kaus­va­roi­tin­kin, joka löy­tyy poik­keuk­set­ta kai­kis­ta lii­ken­ne­len­to­ko­neis­ta. Mie­li­pi­tei­tä asias­ta toki löy­tyy niin len­tä­jil­tä, onnet­to­muus­tut­ki­joil­ta kuin avio­niik­ka­val­mis­ta­jil­ta puo­leen jos toi­seen­kin, mut­ta kon­sen­sus alkaa aika vah­vas­ti kal­lis­tua AoA:n hyö­dyl­li­syy­den ja suo­ras­taan pakol­li­suu­den puolelle. 

    Juu­ri tämän takia pidän kovin äärim­mäi­siä kor­keus­muu­tok­sia epä­to­den­nä­köi­se­nä. AF447 lie­nee muut­ta­nut kou­lu­tus­käy­tän­tö­jä siten, että valeh­te­le­vien mit­ta­rien kans­sa tul­laan toi­vot­ta­vas­ti parem­min toi­meen eikä saka­ta läpi. 

    Minä­kin pidän äärim­mäi­siä kor­keu­den­muu­tok­sia epä­to­den­nä­köi­se­nä. Olen koko tut­ka­da­tan suh­teen erit­täin skep­ti­nen, tuli­pa­lo­teo­ris­sa mät­tää se, että on äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köis­tä että niin mas­sii­vis­ta vahin­koa aiheut­ta­neen palon jäl­keen kone jat­koi len­to­aan vie­lä tun­ti­kau­pal­la. Konees­sa tosin oli uusim­man tie­don mukaan las­ti­na litiu­miak­ku­ja, jois­ta aiheu­tu­neet palot ovat tuhon­neet aina­kin yhden rah­ti­jum­bon. Akku­jen mää­räs­tä ei annet­tu oikein muu­ta tie­toa kuin että nii­tä oli “mel­ko vähän” ja ne oli “asian­mu­kai­ses­ti pakattu”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Erik S.: Mitäs tähän nyt kommentoisi…periaatteessahan väi­te on tosi, eten­kin jos laip­po­jen ja sola­koit­ten toi­min­taa tar­kas­te­lee vain sii­pi­pro­fii­lin, ei koh­taus­kul­man, muu­tok­se­na. Sinul­la ja vihe­rins­sil­lä on nyt vain yksi ongel­ma, nimit­täin koh­taus­kul­man käsit­teen ymmär­tä­mi­nen. Koh­taus­kul­mal­la ei ole mitään teke­mis­tä koneen (ja sitä kaut­ta sii­ven) asen­non ja hori­son­tin suh­tees­ta, vaan kyse on sii­pi­pro­fii­lin ja ilma­vir­ran suhteesta.
    ‘snip’

    Tämä­pä oli uuti­nen! Ja mik­si­kö­hän niis­sä har­vois­sa koneis­sa, jois­sa koh­taus­kul­maa voi­tiin muut­taa sitä sit­ten muu­tet­tiin? Jos sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä… jne.

    Tot­ta kai kyse on ilma­vir­ran ja sii­pro­fii­lin suh­tees­ta, mut­ta useim­mi­ten sii­pro­fii­li on kiin­teäs­ti kiin­ni run­gos­sa, joten run­gon asen­to mää­rit­tää sii­ven asen­non. Ja jos esim. AF 447:n tapauk­ses­sa nok­kaa oli­si las­ket­tu, sak­kaus oli­si lop­pu­nut eikä kone oli­si len­tä­nyt mereen.
    Mitä AoA mit­ta­ri oli­si näyt­tä­nyt (kei­no­ho­ri­sont­tiin ver­rat­tu­na) jos sel­lai­nen oli­si ollut, sii­tä minul­la ei ole tie­toa (oli­si­ko sii­nä näky­nyt sola­koi­ta, sii­pi­pro­fii­li, sii­vek­keet jne. — kone­han len­si vaa­ka­len­toa matkanopeudella).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. mik­ko:
    Omas­ta mie­les­ta­ni koko “arvaus­kil­pai­lu” on mau­ton ja typera.

    t. Mik­ko

    Ajat­te­lin ja tun­sin näin alkuun, mut­ta sit­ten tämä tapaus rupe­si kiin­nos­ta­maan tie­dol­li­se­na arvoi­tuk­se­na ja esi­merk­ki­nä asian­tun­ti­juu­den epis­te­mo­lo­gi­sen ymmär­tä­mi­sen vai­keu­des­ta, mikä itsel­le­ni on yksi tär­keim­piä poh­din­nan ja luke­mi­sen koh­tei­ta. Tapauk­sen poh­din­ta ei vai­ku­ta näi­den ihmis­ten koh­ta­loi­hin mil­lään tapaa.

    Epis­te­mo­lo­gias­ta. Tapaus­ta kom­men­toi­neet asian­tun­ti­jat ovat len­tä­neet mat­kus­ta­ja­ko­nei­ta vuo­si­kym­me­niä tai pereh­ty­neet amma­til­li­ses­ti hyvin syväl­li­ses­ti nii­den tur­val­li­suus- ja onnet­to­muus­ky­sy­myk­siin. Tai ovat esi­mer­kik­si radio­tek­nii­kan asian­tun­ti­joi­ta. Sil­ti näke­myk­siä on lai­das­ta lai­taan ihmi­sil­tä, joil­la on (ja on vuo­si­kym­me­niä ollut) ase­mia huip­pu­yli­opis­to­jen pro­fes­so­rei­na tai eri­lai­sis­sa kor­kea-arvoi­sis­sa kan­sal­li­sis­sa lautakunnissa.

    Esi­merk­ke­jä eri­mie­li­syyk­sis­tä ja erään­lai­nen yhteenveto:

    Oli­si­ko säh­kö­pa­lo voi­nut lamaut­taa kom­mu­ni­koin­ti­jär­jes­tel­mät ja mie­his­tön ja kone sil­ti pysyä ilmas­sa? Enem­män kyl­lä vas­tauk­sia, mut­ta myös ei vas­tauk­sia yleen­sä “unli­ke­ly” lisäyksellä.

    Voi­ko kap­tee­ni pois­taa manu­aa­li­ses­ti mat­kus­ta­mon pai­neis­tuk­sen? Useim­mat sano­vat kyl­lä, yksi asian­tun­ti­ja tote­si “Impos­sible” ja joku­nen epäileväinen.

    Oli­si­ko puhe­li­mil­la pitä­nyt saa­da yhteys verk­koon len­net­täes­sä muut­tu­neel­la rei­til­lä man­te­reen ylit­se, jos mat­kus­ta­jat oli­vat tajuis­saan onnet­to­muu­den tapah­dut­tua ja onnet­to­muus tapah­tui ennen rei­tin muu­tos­ta? Täs­tä on pal­jon väit­te­lyä yllä. Sekä vii­tat­tu­ja vas­tauk­sia puo­les­ta ja vas­taan. Asian­tun­ti­joi­den näke­myk­set hajaan­tu­vat. Lisään vie­lä tämän:

    If you have 200 cell pho­nes all pin­ging repea­ted­ly at 6/10ths of a watt, it would be a cho­rus,” says Paul Czar­nec­ki, a pilot and cell pho­ne network tech­nician. “The Uni­ted Sta­tes has lis­te­ning sta­tions all over the world to record and digi­tize eve­ry sig­nal in the air.

    Jos rei­tin­muu­tos tapah­tui ilman min­kään­lais­ta edel­tä­nyt­tä onnet­to­muut­ta tai kom­mu­ni­koin­tia, niin onko tämä var­ma merk­ki rikok­ses­ta? Useim­mat sano­vat kyl­lä, muu­ta­mat yrit­tä­vät kehi­tel­lä len­tä­jän tai jär­jes­tel­män vir­hee­seen tukeu­tu­via vaihtoehtoja.

    Jos ennen rei­tin­muu­tos­ta tapah­tui onnet­to­muus, niin miten myö­hem­mät rei­tin­muu­tok­set ovat seli­tet­tä­vis­sä? Hyvin laa­ja kir­jo vastauksia.

    Tie­de­tään, että rei­tin­muu­tos ohjel­moi­tiin manu­aa­li­ses­ti konees­ta ennen hyvä­nyön toi­vo­tus­ta. Onko tämä var­ma merk­ki rikok­ses­ta? Useim­pien mie­les­tä on epäi­lyt­tä­vä merk­ki, mut­ta ei var­ma merk­ki, sil­lä len­tä­jät jos­kus ohjel­moi­vat vaih­toeh­toi­sia reit­te­jä enna­koi­va­na varotoimenpiteenä.

    Voi­ko ACARS-sys­tee­min kat­kais­ta ohjaa­mos­ta Boeing 777:ssä? Jot­kut sano­vat kyl­lä, estä­mäl­lä manu­aa­li­ses­ti säh­kön­saan­nin. Mut­ta se ei kuu­lu pilo­tin kou­lu­tuk­seen ja edel­lyt­täi­si syväl­lis­tä oma-aloit­teis­ta pereh­ty­mis­tä. Joi­den­kin mie­les­tä kat­kai­se­mi­nen ohjaa­mos­ta käsin onnis­tuu vain osit­tain, lisäk­si pitäi­si käy­dä joi­ta­kin yhteyk­siä kat­ko­mas­sa koneen sisuk­sis­ta. Luu­li­si, että täl­lai­ses­ta nyt edes saa­tai­siin yksimielisyys!

    Nyt vii­mei­sim­pä­nä kun epäi­lyk­set lisään­ty­vät, että kone on syök­sy­nyt mereen polt­toai­neen loput­tua jos­sa­kin ete­läi­sel­lä Intian val­ta­me­rel­lä. Oli­si­ko kone voi­nut pää­tyä sin­ne onnet­to­muu­den ja auto­pi­lo­tin yhdis­tel­mäl­lä? Vai vah­vis­tai­si­ko tämä epäi­lyt rikok­ses­ta? Näke­myk­siä puo­les­ta sekä vastaan.

    Vas­taa­via on usei­ta, kuten jokai­nen tapauk­ses­ta enem­män luke­nut on huo­man­nut. Asian­tun­ti­jat ovat “cer­tain” totea­vat “with high con­fi­dence” jne. ja näke­myk­set mene­vät val­ta­vis­sa mää­rin ris­tiin. Eivät­kä nämä ole Dai­ly Mai­lin “one ano­ny­mous expert infor­med us” tyyp­pi­siä hatus­ta vetä­mi­siä, vaan ase­mien­sa perus­teel­la alo­jen­sa todel­li­sia huippuja.

    Samaan aikaan me maal­li­kot hel­pos­ti lai­naam­me näi­tä asian­tun­ti­joi­ta kuin fak­toi­na, osin jon­kin ennak­ko­kä­si­tyk­sem­me mukai­ses­ti ja pidäm­me hel­pos­ti kiin­ni sii­tä, mitä ker­ran olem­me väit­tä­neet. Vaik­ka oikeas­ti voim­me olla var­mo­ja hyvin vähästä.

    Ilmiö on tie­ten­kin uni­ver­saa­li tie­to­suh­tees­sam­me. Tämä ikä­vä tapaus on tar­jon­nut sii­hen aika tii­vis­te­tyn ikkunan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Rai­mo K: Ja alku­pe­räi­nen vika­han oli nopeus­mit­ta­rin jää­ty­mi­nen – ja mil­lai­nen len­tä­jä nos­taa nok­kaa, kun nopeus ‘tun­tuu’ alhaiselta?

    Onnet­to­muus­tut­ki­ja kuva­si tilan­net­ta osuvasti:Kun mit­ta­rit eivät toi­mi eikä auto­maat­tioh­juas­kaan niin sil­loin alkaa len­tä­jän työs­sä se osuus, jos­ta hänel­le mak­se­taan kor­ke­aa palkkaa

    Eli hän alkaa len­tää ihan itse ja tekee pää­tök­set ja toi­met koke­muk­sen­sa ja osaa­mi­sen­sa perusteella.

    Täs­sä tapauk­ses­sa konet­ta alkoi krii­si­ti­lan­tees­sa ohja­ta koke­mat­to­min ohjaa­ja ja kun lopul­ta koke­neem­pi tart­tui ohjai­miin niin nuo­ri len­tä­jä oli niin pani­koi­tu­nut, ettei osan­nut irrot­taa ohjai­mia koke­neem­mal­la, joka taas luu­li teke­vän­sä kor­jaa­vaa toimenpidettä

    Kun tämä­kin vir­he huo­mat­tiiin niin mitään ei ollut tehtävissä.

    Palk­kan­sa arvoi­nen oli var­maan Ches­ley Sul­len­ber­ger , hän toi koneen alas hal­li­tus­ti 2009 New Yor­kis­sa vaik­ka moot­to­rit oli­vat sammuneet.

    Vie­lä parem­paan suo­ri­tuk­seen ylsi len­to­kap­tee­ni Robert Pear­son 1983 Kana­das­sa, kun tank­kaus­vir­heen vuok­si polt­toai­ne lop­pui kes­ken len­non ja kone piti tuo­da alas myös lii­tä­mäl­lä ja se las­keu­tui käy­tös­tä pois­te­tul­le lyhyel­le kiitoradalle.

    Simu­laat­to­tes­teis­sä vas­taa­van eivät muut mie­his­töt kyenneet.
    Jäl­keen­päin len­tä­jien kou­lu­tus­ta on kor­jat­tu, samoin konei­den ominaisuuksia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Täs­sä tapauk­ses­sa konet­ta alkoi krii­si­ti­lan­tees­sa ohja­ta koke­mat­to­min ohjaa­ja ja kun lopul­ta koke­neem­pi tart­tui ohjai­miin niin nuo­ri len­tä­jä oli niin pani­koi­tu­nut, ettei osan­nut irrot­taa ohjai­mia koke­neem­mal­la, joka taas luu­li teke­vän­sä kor­jaa­vaa toimenpidettä

    Kun tämä­kin vir­he huo­mat­tiiin niin mitään ei ollut tehtävissä.
    ‘snip’

    No, ilmei­ses­ti oli­si ollut jotain tehtävissä.
    Ko. Air Francen kone sak­ka­si 3.5 minuut­tia, moot­to­rit täy­del­lä tehol­la ja nok­ka pahim­mil­laan pys­tys­sä 40 astet­ta — jos ei sitä huo­maa, ei auta kei­no­ho­ri­sont­ti eikä angle-of-attac ‑mit­ta­ri­kaan.

    Yhty­mä­koh­tia male­sia­lais­ko­neen tapauk­seen voi­si­vat olla se, että myös Air Francen kone kävi kor­keal­la 38.000 jalas­sa ja sak­kauk­sen aika­na muut­ti suun­taa yli 180 astetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Kriit­ti­nen ääni:
    Muka­va arvaus­ki­sa! Ehdot­tai­sin seu­raa­vaan leik­ki­mie­li­seen arvaus­ki­saan aiheek­si vii­kon­lo­pun sote-rat­kai­sun lop­pu­näy­tös­tä! Min­kä­lai­sen kanii­nin Jyr­ki vetää illan pime­tes­sä hatus­ta talous­neu­vot­te­luis­sa? Onko las­kel­mia teh­ty, vai pää­te­tään­kö sok­ko­na kuten tähän­kin saak­ka? Ymmär­tää­kö Arhin­mä­ki pää­tök­sen? Eli hil­jal­leen voi­si Osmo­kin siir­tyä käsit­te­le­mään näi­tä iso­ja aihei­ta.. (toki Hel­sin­gin kaa­voi­tus­kin on val­ta­kun­nal­li­ses­ti iso kysy­mys) Nyt näkee jo kilo­met­rin pää­hän, että EU-tyy­li­nen illan tun­tien junt­taus on tulos­sa sote-rat­kai­sus­sa lähiai­koi­na. Kukaan ei vaan tie­dä, mitä siel­tä tulee.. Näin toi­mii demo­kra­tia Suomessa.

    Arvaam­me, että sok­ko­na len­ne­tään, kuten tähän­kin asti. 

    Maa­il­mal­la tut­ki­jat kehot­ta­vat raken­ne­muu­tok­seen, joka tasaa varal­li­suu­den jakau­tu­mi­seen liit­ty­vää eriar­voi­suut­ta. Se voi­si vie­lä estää sivi­li­saa­tion romah­duk­sen. Mihin suun­taa suo­ma­lais­päät­tä­jien valit­se­mat kei­not asioi­ta vie­vät tänä kevää­nä? Usein puheet ja pää­tös­ten seu­rauk­set ovat kovin vah­vaas­sa ris­ti­rii­das­sa keskenään. 

    http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288668409386.html?pos=ok-nln

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Rai­mo K: Tämä­pä oli uuti­nen! Ja mik­si­kö­hän niis­sä har­vois­sa koneis­sa, jois­sa koh­taus­kul­maa voi­tiin muut­taa sitä sit­ten muu­tet­tiin? Jos sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä… jne. 

    Ei se nyt mikään var­si­nai­nen uuti­nen tai­da olla, onhan nuo aero­dy­na­mii­kan perus­teet olleet jo yli 100 vuot­ta tie­dos­sa. En oikein tie­dä miten voi­sin asi­aa vään­tää enem­män rau­ta­lan­gas­ta, suo­sit­te­len alka­jai­sik­si vaik­ka Pooley’s:n mai­nio­ta Air Pilot’s Manua­lia (PPL, jos halu­aa pereh­tyä parem­min niin ATPL teo­riois­ta saa lisää iri­ti), toki asias­ta löy­tyy ihan OK seli­tyk­siä vaik­ka wiki­pe­dias­ta. Siis: koneen nokan asen­to suh­tees­sa hori­sont­tiin (pitch) EI OLE sama asia kuin koh­taus­kul­ma (Angle of Attack).

    Kei­no­ho­ri­sont­ti ei ker­ro yhti­käs mitään jäl­jel­lä­ole­vas­ta nos­to­voi­mas­ta, vaan sii­tä voi­daan yhdes­sä nopeus­mit­ta­rin ja vario­met­rin (tai kor­keus­mit­ta­rin kans­sa pää­tel­lä len­to­ti­la. AoA mit­ta­rin toi­min­ta perus­tuu samaan kuin (lähes kaik­kien) sak­kaus­va­roit­ti­mien, eli ilma­vir­tauk­sen muu­tok­seen sii­ven etu­reu­nas­sa. Kone voi olla sakat­tu­na vaik­ka kei­no­ho­ri­sont­ti näyt­täi­si nokan ole­van hori­son­tin ala­puo­lel­la, vas­taa­vas­ti kone ei ole nousu­len­nos­sa sakat­tu­na vaik­ka nok­ka hori­son­tin ylä­puo­lel­la onkin. 

    Tot­ta kai kyse on ilma­vir­ran ja sii­pro­fii­lin suh­tees­ta, mut­ta useim­mi­ten sii­pro­fii­li on kiin­teäs­ti kiin­ni run­gos­sa, joten run­gon asen­to mää­rit­tää sii­ven asen­non. Ja jos esim. AF 447:n tapauk­ses­sa nok­kaa oli­si las­ket­tu, sak­kaus oli­si lop­pu­nut eikä kone oli­si len­tä­nyt mereen.
    Mitä AoA mit­ta­ri oli­si näyt­tä­nyt (kei­no­ho­ri­sont­tiin ver­rat­tu­na) jos sel­lai­nen oli­si ollut, sii­tä minul­la ei ole tie­toa (oli­si­ko sii­nä näky­nyt sola­koi­ta, sii­pi­pro­fii­li, sii­vek­keet jne. – kone­han len­si vaa­ka­len­toa matkanopeudella). 

    Tot­ta, run­gon asen­to mää­rit­tää myös sii­pi­pro­fii­lin asen­non. Tämä lie­nee itses­tään sel­vää, mut­ta kun täs­sä ei nyt ole sii­tä kyse. AoA-mit­ta­rei­ta on eri­lai­sia, mut­ta yleen­sä niis­sä näkyy vain mil­lä nos­to­voi­man alu­eel­la ollaan väri­koo­deil­la, tyy­lin vih­reä (nor­mi len­to­ti­la), kel­tai­nen (vaa­ra, lähes­ty­tään sak­kaus­ta), punai­nen (sii­pi sakat­tu). AF447 tapauk­ses­sa se oli­si koneen alkaes­sa nous­ta lii­an kor­keal­le men­nyt kel­tai­sel­le, sak­kaus­va­roit­ti­men soi­des­sa se oli­si näyt­tä­nyt punais­ta. Ainoa jär­ke­vä argu­ment­ti AoA-mit­ta­ria vas­taan on, ettei sil­lä nor­mi­ti­lan­teis­sa mat­kus­ta­ja­ko­neis­sa ole vält­tä­mä­tön ja pilo­teil­la on muu­ten­kin jo val­ta­va mää­rä infor­maa­tio­ta käsi­tel­lä. Sen sijaan AF447-kal­tai­sis­sa tilan­teis­sa jos­sa ei ole luo­tet­ta­vaa nopeusin­di­kaa­tio­ta saa­ta­vil­la se on kor­vaa­ma­ton. Pers­tun­tu­mal­ta noin 80% asian­tun­ti­jois­ta kan­nat­taa, 10% vas­tus­taa ja 10% mie­les­tä AoA-mit­ta­ri on se ja sama. Eli ääri­ti­lan­ties­sa se on äärim­mäi­sen hyö­dyl­li­nen ja mer­kit­tä­väs­ti tur­val­li­suut­ta lisäävä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. az:

    Epis­te­mo­lo­gias­ta. Tapaus­ta kom­men­toi­neet asian­tun­ti­jat ovat len­tä­neet mat­kus­ta­ja­ko­nei­ta vuo­si­kym­me­niä tai pereh­ty­neet amma­til­li­ses­ti hyvin syväl­li­ses­ti nii­den tur­val­li­suus- ja onnet­to­muus­ky­sy­myk­siin. Tai ovat esi­mer­kik­si radio­tek­nii­kan asian­tun­ti­joi­ta. Sil­ti näke­myk­siä on lai­das­ta lai­taan ihmi­sil­tä, joil­la on (ja on vuo­si­kym­me­niä ollut) ase­mia huip­pu­yli­opis­to­jen pro­fes­so­rei­na tai eri­lai­sis­sa kor­kea-arvoi­sis­sa kan­sal­li­sis­sa lautakunnissa.

    Esi­merk­ke­jä eri­mie­li­syyk­sis­tä ja erään­lai­nen yhteenveto:

    Oli­si­ko säh­kö­pa­lo voi­nut lamaut­taa kom­mu­ni­koin­ti­jär­jes­tel­mät ja mie­his­tön ja kone sil­ti pysyä ilmas­sa? Enem­män kyl­lä vas­tauk­sia, mut­ta myös ei vas­tauk­sia yleen­sä “unli­ke­ly” lisäyksellä.

    Voi­ko kap­tee­ni pois­taa manu­aa­li­ses­ti mat­kus­ta­mon pai­neis­tuk­sen? Useim­mat sano­vat kyl­lä, yksi asian­tun­ti­ja tote­si “Impos­sible” ja joku­nen epäileväinen.

    Oli­si­ko puhe­li­mil­la pitä­nyt saa­da yhteys verk­koon len­net­täes­sä muut­tu­neel­la rei­til­lä man­te­reen ylit­se, jos mat­kus­ta­jat oli­vat tajuis­saan onnet­to­muu­den tapah­dut­tua ja onnet­to­muus tapah­tui ennen rei­tin muu­tos­ta? Täs­tä on pal­jon väit­te­lyä yllä. Sekä vii­tat­tu­ja vas­tauk­sia puo­les­ta ja vas­taan. Asian­tun­ti­joi­den näke­myk­set hajaan­tu­vat. Lisään vie­lä tämän:

    If you have 200 cell pho­nes all pin­ging repea­ted­ly at 6/10ths of a watt, it would be a cho­rus,” says Paul Czar­nec­ki, a pilot and cell pho­ne network tech­nician. “The Uni­ted Sta­tes has lis­te­ning sta­tions all over the world to record and digi­tize eve­ry sig­nal in the air.

    Jos rei­tin­muu­tos tapah­tui ilman min­kään­lais­ta edel­tä­nyt­tä onnet­to­muut­ta tai kom­mu­ni­koin­tia, niin onko tämä var­ma merk­ki rikok­ses­ta? Useim­mat sano­vat kyl­lä, muu­ta­mat yrit­tä­vät kehi­tel­lä len­tä­jän tai jär­jes­tel­män vir­hee­seen tukeu­tu­via vaihtoehtoja.

    Jos ennen rei­tin­muu­tos­ta tapah­tui onnet­to­muus, niin miten myö­hem­mät rei­tin­muu­tok­set ovat seli­tet­tä­vis­sä? Hyvin laa­ja kir­jo vastauksia.

    Tie­de­tään, että rei­tin­muu­tos ohjel­moi­tiin manu­aa­li­ses­ti konees­ta ennen hyvä­nyön toi­vo­tus­ta. Onko tämä var­ma merk­ki rikok­ses­ta? Useim­pien mie­les­tä on epäi­lyt­tä­vä merk­ki, mut­ta ei var­ma merk­ki, sil­lä len­tä­jät jos­kus ohjel­moi­vat vaih­toeh­toi­sia reit­te­jä enna­koi­va­na varotoimenpiteenä.

    Voi­ko ACARS-sys­tee­min kat­kais­ta ohjaa­mos­ta Boeing 777:ssä? Jot­kut sano­vat kyl­lä, estä­mäl­lä manu­aa­li­ses­ti säh­kön­saan­nin. Mut­ta se ei kuu­lu pilo­tin kou­lu­tuk­seen ja edel­lyt­täi­si syväl­lis­tä oma-aloit­teis­ta pereh­ty­mis­tä. Joi­den­kin mie­les­tä kat­kai­se­mi­nen ohjaa­mos­ta käsin onnis­tuu vain osit­tain, lisäk­si pitäi­si käy­dä joi­ta­kin yhteyk­siä kat­ko­mas­sa koneen sisuk­sis­ta. Luu­li­si, että täl­lai­ses­ta nyt edes saa­tai­siin yksimielisyys!

    Nyt vii­mei­sim­pä­nä kun epäi­lyk­set lisään­ty­vät, että kone on syök­sy­nyt mereen polt­toai­neen loput­tua jos­sa­kin ete­läi­sel­lä Intian val­ta­me­rel­lä. Oli­si­ko kone voi­nut pää­tyä sin­ne onnet­to­muu­den ja auto­pi­lo­tin yhdis­tel­mäl­lä? Vai vah­vis­tai­si­ko tämä epäi­lyt rikok­ses­ta? Näke­myk­siä puo­les­ta sekä vastaan.

    Vas­taa­via on usei­ta, kuten jokai­nen tapauk­ses­ta enem­män luke­nut on huo­man­nut. Asian­tun­ti­jat ovat “cer­tain” totea­vat “with high con­fi­dence” jne. ja näke­myk­set mene­vät val­ta­vis­sa mää­rin ris­tiin. Eivät­kä nämä ole Dai­ly Mai­lin “one ano­ny­mous expert infor­med us” tyyp­pi­siä hatus­ta vetä­mi­siä, vaan ase­mien­sa perus­teel­la alo­jen­sa todel­li­sia huippuja.

    Samaan aikaan me maal­li­kot hel­pos­ti lai­naam­me näi­tä asian­tun­ti­joi­ta kuin fak­toi­na, osin jon­kin ennak­ko­kä­si­tyk­sem­me mukai­ses­ti ja pidäm­me hel­pos­ti kiin­ni sii­tä, mitä ker­ran olem­me väit­tä­neet. Vaik­ka oikeas­ti voim­me olla var­mo­ja hyvin vähästä.

    Ilmiö on tie­ten­kin uni­ver­saa­li tie­to­suh­tees­sam­me. Tämä ikä­vä tapaus on tar­jon­nut sii­hen aika tii­vis­te­tyn ikkunan.

    Hyvä pos­taus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Erik S.:
    ‘snip’
    Tot­ta, run­gon asen­to mää­rit­tää myös sii­pi­pro­fii­lin asen­non. Tämä lie­nee itses­tään sel­vää, mut­ta kun täs­sä ei nyt ole sii­tä kyse.
    ‘snip’

    Juu­ri täs­tä on kyse.
    Wiki­pe­dia: “In aero­dy­na­mics, angle of attack speci­fies the angle between the chord line of the wing of a fixed-wing airc­raft and the vec­tor repre­sen­ting the rela­ti­ve motion between the airc­raft and the atmosphere.”
    Ja kun len­tä­jä len­tää yhtä len­to­ko­net­ta ker­ral­laan, on jok­seen­kin sama, onko koneen nor­maa­li len­toa­sen­to nok­ka ylös­päin vai alas­päin vai jota­kin sil­tä välil­tä — ja tus­kin len­tä­jä sau­vaa käsi­tel­les­sään mitään ‘Air Pilot’s Manua­lia’ selaa pää­tel­läk­seen, että ollaan­ko nyt menos­sa ylös vai alas.
    Se, onko AoA ‑mit­ta­ri hyö­dyl­li­nen vai ei, on kiin­toi­sa kysy­mys sii­nä vai­hees­sa, kun koneen nok­ka osoit­taa 40 astet­ta ylös, moot­to­rit käy­vät täy­del­lä tehol­la ja kui­ten­kin tul­laan alas 10912 jal­kaa minuutissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Erik S.: Minä en nyt vain ymmär­rä, kuin­ka pidät “jär­ke­vän mat­ka­len­to­koh­taus­kul­man”, miten iki­nä se sit­ten mää­ri­tel­lään­kin, kei­no­ho­ri­son­tin avul­la, sehän kun ei nime­no­maan anna indi­kaa­tio­ta koh­taus­kul­mas­ta ja siten jäl­jel­lä­ole­vas­ta nos­to­voi­mas­ta, ainoas­taan koneen asen­nos­ta hori­son­tin suhteen?

    Jos kone on läh­tö­ti­lan­tees­sa mat­ka­len­nos­sa suh­teel­li­sen sta­bii­lis­sa len­to­ti­las­sa (ei sakan­nee­na, mat­ka­len­to­kor­keuk­sil­la käy­tet­ty nousu- tai las­ku­kul­ma), niin pitä­mäl­lä moot­to­rien tehoa­se­tus ja kei­no­ho­ri­sont­ti pai­kal­laan kone pysyy sta­bii­lis­sa len­to­ti­las­sa. Koh­taus­kul­maa ei tar­vit­se tun­tea. Asen­to riittää.

    Jos olet eri miel­tä, anna kon­kreet­ti­nen mat­ka­len­nos­sa esiin­ty­vä vas­tae­si­merk­ki ja meka­nis­mi, jol­la kone saa­daan täs­tä läh­tö­koh­das­ta hal­lit­se­mat­to­maan len­to­ti­laan. Minul­la ei tule mie­leen kuin äärim­mäi­nen turbulenssi.

    Lisä­väit­te­ni on vie­lä se, että aika laa­jal­la teho- ja asen­toa­lu­eel­la käy niin, että len­to­ko­ne nousee tai las­keu­tuu kor­keu­del­le, jol­la se on vaa­ka­len­nos­sa, jos asen­to ja teho pide­tään vakiona.

    (Täs­sä yhtey­des­sä “teho” on vää­rä sana, kos­ka kyse on työn­tö­voi­mas­ta, ja sekään ei ole vakio eri kor­keuk­sil­la, vaan FADEC:lla on sor­men­sa pelis­sä. Se ei kui­te­kaan muu­ta tätä tilannetta.)

    Sitä en väi­tä, että asen­non ja tehon vakio­ase­tus pelas­tai­si aina sak­kauk­ses­ta. Jos­kus voi niin­kin käy­dä, mut­ta se riip­puu sit­ten jo aika mones­ta aero­dy­naa­mi­ses­ta para­met­ris­ta. Lami­naa­ri­vir­taus­sii­vet ovat yleen­sä vähän huo­no­ja otta­maan ilma­vir­ras­ta uudel­leen kiinni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Yleen­sä onnet­to­muus­tut­kin­nois­sa on jou­dut­tu käy­mään hidas ja kal­lis menet­te­ly, jos­sa tut­ki­taan eli­mi­noi­mal­la syyt, jot­ka eivät ole vai­kut­ta­neet. Näin raja­taan tut­ki­mus­koh­det­ta koh­ti lopul­lis­ta ratkaisua.

    Mel­kein poik­keuk­set­ta on löy­ty­nyt koko­nai­nen ket­ju onnet­to­muu­teen vai­kut­ta­nei­ta tekijöitä. 

    Useis­sa onnet­to­muuk­sis­sa len­tä­jät ovat olleet halut­to­mia ilmoit­ta­maan ongel­mis­ta. Tie­tys­ti aina ei heil­lä ole ollut oike­aa tie­toa­kaan sii­tä, mitä on vialla. 

    Tuli­pa­lon toi­min­taoh­jeis­sa on: Las­keu­dut­ta­va välit­tö­mäs­ti lähim­mäl­le ken­täl­le. Tätä­kään ei ole aina noudatettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Rai­mo K: Juu­ri täs­tä on kyse.
    Wiki­pe­dia: “In aero­dy­na­mics, angle of attack speci­fies the angle between the chord line of the wing of a fixed-wing airc­raft and the vec­tor repre­sen­ting the rela­ti­ve motion between the airc­raft and the atmosphere.”
    Ja kun len­tä­jä len­tää yhtä len­to­ko­net­ta ker­ral­laan, on jok­seen­kin sama, onko koneen nor­maa­li len­toa­sen­to nok­ka ylös­päin vai alas­päin vai jota­kin sil­tä välil­tä – ja tus­kin len­tä­jä sau­vaa käsi­tel­les­sään mitään ‘Air Pilot’s Manua­lia’ selaa pää­tel­läk­seen, että ollaan­ko nyt menos­sa ylös vai alas.
    Se, onko AoA ‑mit­ta­ri hyö­dyl­li­nen vai ei, on kiin­toi­sa kysy­mys sii­nä vai­hees­sa, kun koneen nok­ka osoit­taa 40 astet­ta ylös, moot­to­rit käy­vät täy­del­lä tehol­la ja kui­ten­kin tul­laan alas 10912 jal­kaa minuutissa.

    Et siis ymmär­rä koh­taus­kul­man käsi­tet­tä lain­kaan? Vink­ki :“the vec­tor repre­sen­ting the rela­ti­ve motion between the airc­raft and the atmosp­he­re”. Lue­pa se wikin artik­ke­li aja­tuk­sel­la läpi. Mal­min ken­täl­lä toi­mii mon­ta len­to­kou­lua, siel­lä pää­set hel­pos­ti mak­sua vas­taan kokei­le­maan asi­aa ihan käytännössä. 

    Sik­si sitä aero­dy­na­miik­kaa ja epä­ta­val­li­sis­ta len­to­ti­lois­ta oikai­se­mis­ta har­joi­tel­laan­kin ettei tart­te vetää alkeis­kou­lu­tus­ma­nu­aa­lia esiin kun jotain sat­tuu. En kyl­lä tie­dä mitä hyö­tyä sii­tä manu­aa­lis­ta on, koneis­sa kun on sekä useam­pi kor­keus­mit­ta­ri että variometri.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Vihe­rins­si: Jos kone on läh­tö­ti­lan­tees­sa mat­ka­len­nos­sa suh­teel­li­sen sta­bii­lis­sa len­to­ti­las­sa (ei sakan­nee­na, mat­ka­len­to­kor­keuk­sil­la käy­tet­ty nousu- tai las­ku­kul­ma), niin pitä­mäl­lä moot­to­rien tehoa­se­tus ja kei­no­ho­ri­sont­ti pai­kal­laan kone pysyy sta­bii­lis­sa len­to­ti­las­sa. Koh­taus­kul­maa ei tar­vit­se tun­tea. Asen­to riittää.

    Tot­ta. Huo­mioi ilmai­susi “Jos kone on läh­tö­ti­lan­tees­sa mat­ka­len­nos­sa suh­teel­li­sen sta­bii­lis­sa len­to­ti­las­sa”. Pai­no sanal­la “Jos”.

    Jos olet eri miel­tä, anna kon­kreet­ti­nen mat­ka­len­nos­sa esiin­ty­vä vas­tae­si­merk­ki ja meka­nis­mi, jol­la kone saa­daan täs­tä läh­tö­koh­das­ta hal­lit­se­mat­to­maan len­to­ti­laan. Minul­la ei tule mie­leen kuin äärim­mäi­nen turbulenssi.

    Mikä tahan­sa tapah­tu­ma, joka siir­tää koneen sal­lit­tu­jen len­to­pa­ra­met­rien (nopeus, kor­keus tie­tyl­la mas­sal­la jne.) ulko­puo­lel­le, kun len­ne­tään tar­peek­si lähel­lä koneen suo­ri­tus­ky­vyn rajo­ja. Tur­bu­lens­si toki lie­nee ylei­sin, eten­kin len­net­täes­sä lähel­lä ukkosmyrskyjä. 

    Lisä­väit­te­ni on vie­lä se, että aika laa­jal­la teho- ja asen­toa­lu­eel­la käy niin, että len­to­ko­ne nousee tai las­keu­tuu kor­keu­del­le, jol­la se on vaa­ka­len­nos­sa, jos asen­to ja teho pide­tään vakiona. 

    Tot­ta. Näin käy hyvin laa­jal­la alu­eel­la; ongel­ma tulee vas­taan vas­ta len­net­täes­sä lähel­lä suo­ri­tus­ky­vyn rajo­ja, oli kysees­sä sit­ten kor­keal­la len­tä­vä mat­kus­taj­ko­ne, vaa­ti­vaa lii­keh­din­tää suo­rit­ta­va temp­pu­ko­ne tai dog­figh­tis­sa ole­va hävit­tä­jä. Hidas­len­to, käy­tän­nös­sä siis lop­pu­lä­hes­ty­mi­nen, sekä kor­keal­la len­tä­mi­nen suu­rel­la mas­sal­la ovat ne mat­kus­ta­ja­ko­neen kan­nal­ta tärkeimmät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Erik S.:Sen sijaan AF447-kal­tai­sis­sa tilan­teis­sa jos­sa ei ole luo­tet­ta­vaa nopeusin­di­kaa­tio­ta saa­ta­vil­la se on korvaamaton. 

    Täs­sä tapauk­ses­sa kave­rit ilmei­ses­ti panii­kin iskies­sä eivät usko­neet tai kyen­neet luke­maan mitään mit­ta­ria joten ei sii­tä hyö­tyä vält­tä­mät­tä oli­si ollut. Aika suur­ta iro­ni­aa on sii­nä että jos kave­rit oli­si­vat olleet poru­kal­la vain len­toe­mo­ja vikit­te­le­mäs­sä eivät­kä oli­si kos­ke­neet­kaan ohjai­miin niin kone oli­si len­tä­nyt täy­sin tur­val­li­ses­ti ilman sen kum­mem­pia vaikeuksia.

    Tämä se nykyi­sen auto­maat­ti­len­tä­mi­sen suu­rin ongel­ma onkin: len­tä­jät eivät käy­tän­nös­sä juu­ri kos­kaan enää len­nä omin käsin joten sit­ten kun auto­pi­lot­ti lyk­kää heil­le komen­non tiu­kan pai­kan tul­len on sii­nä monel­la pilo­til­la äitiä ikä­vä. Ilmei­ses­ti siir­ty­mi­nen koko­naan auto­maat­ti­seen len­tä­mi­seen on se oikea ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Erik S.:
    ‘snip’
    Sik­si sitä aero­dy­na­miik­kaa ja epä­ta­val­li­sis­ta len­to­ti­lois­ta oikai­se­mis­ta har­joi­tel­laan­kin ettei tart­te vetää alkeis­kou­lu­tus­ma­nu­aa­lia esiin kun jotain sat­tuu. En kyl­lä tie­dä mitä hyö­tyä sii­tä manu­aa­lis­ta on, koneis­sa kun on sekä useam­pi kor­keus­mit­ta­ri että variometri. 

    No, AF447 len­to meni mereen nok­ka pys­tys­sä saka­ten, ei sitä vii­sas­te­lu koh­taus­kul­mis­ta muuk­si muuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Tee­mu Tek­no:
    Täs­sä tapauk­ses­sa kave­rit ilmei­ses­ti panii­kin iskies­sä eivät usko­neet tai kyen­neet luke­maan mitään mit­ta­ria joten ei sii­tä hyö­tyä vält­tä­mät­tä oli­si ollut. Aika suur­ta iro­ni­aa on sii­nä että jos kave­rit oli­si­vat olleet poru­kal­la vain len­toe­mo­ja vikit­te­le­mäs­sä eivät­kä oli­si kos­ke­neet­kaan ohjai­miin niin kone oli­si len­tä­nyt täy­sin tur­val­li­ses­ti ilman sen kum­mem­pia vaikeuksia.
    ‘snip’

    Jotain täl­lais­ta oli, mut­ta len­toe­mo­ja vikit­te­le­mäs­sä ei ollut kukaan, 2 co-pilot­tia oli ohjaa­mos­sa kun nopeus­tie­to mene­tet­tiin ja auto­pi­lot­ti meni pois pääl­tä. Täl­löin toi­nen co-pilot otti koneen ‘hal­lin­taan’ ja nos­ti nok­kaa voi­mak­kaas­ti, samal­la kap­tee­ni saa­pui ohjaa­moon. Auto­pi­lot­ti siis meni pois pääl­tä, vai­kea sanoa, kuin­ka kone oli­si len­tä­nyt, jos len­tä­jät oli­si­vat olleet len­toe­mo­ja vikittelemässä.

    Jää­ki­teis­tä joh­tu­nut nopeus­mit­tauk­sen häi­riö kes­ti vain noin puo­li minuut­tia-minuu­tin, joten sinän­sä aikaa tilan­teen rat­kai­suun oli­si ollut — ehkä se käy­tet­tiin kiis­te­lyyn koneen asen­non ja sii­ven koh­taus­kul­man väli­sis­tä erois­ta sakkaustilanteessa?
    Mal­min len­to­kou­lu­jen oppi­lais­ta ei lie­ne ollut kysymys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Erik S.: Tot­ta. Näin käy hyvin laa­jal­la alu­eel­la; ongel­ma tulee vas­taan vas­ta len­net­täes­sä lähel­lä suo­ri­tus­ky­vyn rajo­ja, oli kysees­sä sit­ten kor­keal­la len­tä­vä mat­kus­taj­ko­ne, vaa­ti­vaa lii­keh­din­tää suo­rit­ta­va temp­pu­ko­ne tai dog­figh­tis­sa ole­va hävit­tä­jä. Hidas­len­to, käy­tän­nös­sä siis lop­pu­lä­hes­ty­mi­nen, sekä kor­keal­la len­tä­mi­nen suu­rel­la mas­sal­la ovat ne mat­kus­ta­ja­ko­neen kan­nal­ta tärkeimmät.

    No niin, puhum­me siis samas­ta asiasta.

    Male­sia­lai­sen koh­dal­la tilan­ne oli se, että kone oli nor­mal­lil­la len­to­kor­keu­del­la ja ‑nopeu­del­la liik­keel­lä, joten jos siel­tä vain meni mit­ta­ri­näyt­tä­mät, tur­val­li­sin­ta oli­si ollut olla kos­ke­mat­ta tehoa­se­tuk­siin ja pitää asen­to vakiona.

    Täs­sä tilan­tees­sa toki poik­keuk­sel­li­sen raju tur­bu­lens­si tai ehkä toden­nä­köi­sem­min äkkiä lisään­ty­vä taka­tuu­li oli­si voi­nut teh­dä pahaa. Nämä ovat kui­ten­kin kovin har­vi­nai­sia vaik­kei­vät aivan tun­te­mat­to­mia. Har­vi­nai­nen luon­no­nil­miö yhdis­tet­ty­nä har­vi­nai­seen tek­ni­seen vikaan on jo vähän tur­han harvinaista.

    Ja siis pie­nen kier­ron kaut­ta palau­tan vie­lä mie­leen, että oma kom­ment­ti­ni vakio­te­hos­ta ja ‑asen­nos­ta oli sii­hen, että se on tur­val­li­sin läh­tö­koh­ta ilman nopeus- ja kor­keus­tie­toa. Ylös­päin kii­peä­mi­nen on ehkä huo­noin vaih­toeh­to, ja sen kui­ten­kin kaik­ki työk­seen len­tä­vät tietänevät.

    = = =

    Toi­saal­ta nyt male­sia­lai­set­kin ovat vähän vih­jan­neet, että kone oli kau­ka­na tut­ka-ase­mis­ta, joten kor­keus­tie­to ei vält­tä­mät­tä ole luo­tet­ta­vaa. Jos kor­keal­la käy­mi­nen jäte­tään pois kuviois­ta, nopea las­keu­tu­mi­nen sopi­si yhteen pai­neis­tuson­gel­mien kanssa.

    Sil­lä yhdis­tel­mäl­lä saa seli­tet­tyä las­keu­tu­mi­sen, suun­nan­muu­tok­sen ja zom­bie­na len­tä­mi­sen. Mut­ta mik­si trans­pon­de­ril­ta vara­jär­jes­tel­mi­neen ja acar­sil­ta lop­pui hap­pi? Tari­nan mukaan aina­kin trans­pon­de­ri lopet­ti ennen kuin alkoi muu­ten tapah­tua outoja.

    Tähän­kin löy­tyy seli­tyk­siä, jos asioi­den kro­no­lo­gia onkin eri­lai­nen kuin rapor­toi­tu. Jos­pa konee­seen tuli kata­stro­faa­li­nen pai­neis­tus­vi­ka. Varo­vai­sel­la kap­tee­nil­la on kah­den näp­päi­lyn pääs­sä diver­sio takai­sin lähim­mäl­le ken­täl­le ja reflek­sit pai­naa kone alem­mas. Kone pai­nuu SSR:n hori­son­tin ala­puo­lel­le ja len­tä­jil­le plus pokal­le tulee nukkumatti.

    Tuos­sa jää enää acar­sin hil­jai­suus jäl­jel­le ja se, että soti­las­tut­ka ei kat­so­nut trans­pon­de­ria, mut­ta näi­hin löy­tyy jo rea­lis­ti­sem­pia tek­ni­sen vian ja inhi­mil­li­sen kohel­luk­sen selityksiä.

    Jot­ta kyl­lä­hän näi­tä tek­ni­ses­ti mah­dol­li­sia tek­ni­seen vikaan poh­jau­tu­via tapah­tu­ma­kul­ku­ja löy­tyy, jos asiat ovat­kin tapah­tu­neet vähän eri järjestyksessä.

    = = =

    Sil­ti pitää pitää mie­les­sä se, että jos läh­de­tään hake­maan nii­tä yksi bil­joo­nas­ta ‑luo­kas­sa ole­via tek­ni­siä seli­tyk­siä, outo­kin inhi­mil­li­nen teko voi olla todennäköisempi.

    Joten pit­kän kes­kus­te­lun jäl­keen palaan alku­pe­räi­seen veik­kauk­see­ni. Joku tek­ni­ses­ti ove­la (ehkä jom­pi­kum­pi pilo­teis­ta) yrit­ti kaa­pa­ta koneen. Hom­ma meni nuja­koin­nik­si ja sitä kaut­ta pie­leen, lop­pu­tu­lok­se­na jäl­jel­lä ei ollut ketään lentokykyistä.

    Tai­dan jää­dä odot­te­le­maan oike­aa vas­taus­ta, vaik­ka sii­hen voi men­nä aika kauan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. En läh­de arvaa­maan syi­tä, mut­ta arvaan seu­rauk­set. Syis­tä riip­pu­mat­ta len­to­mat­kus­ta­jien tur­va­tar­kas­tuk­sia kiris­te­tään niin, että ter­mi­naa­lik­si­kin kut­su­tus­sa ostos­kes­kuk­ses­sa on käy­tän­nös­sä pak­ko viet­tää aikaa pari tun­tia ennen len­non läh­töä. Jos­tain kum­man syys­tä kiris­ty­neet tur­va­mää­räyk­set eivät kui­ten­kaan kos­ke busi­ness- ja first class- matkustajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihan samat tur­va­tar­kas­tuk­set ovat busines.luokan mat­kus­ta­jil­la ja jopa VIPin kaut­ta mene­vil­lä. Jono vain on lyhempi.

    Lisäk­si tur­va­tar­kas­tuk­sia ollaan nopeut­ta­mas­sa lähiai­koi­na pro­fi­loi­mal­la mat­kus­ta­jia. Sii­nä pro­fi­loin­nis­sa suo­ma­lai­nen lii­ke­mat­kaa­ja ja turis­ti lie­ne­vät nopeim­mas­sa jonossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Oli­si­ko puhe­li­mil­la pitä­nyt saa­da yhteys verk­koon len­net­täes­sä muut­tu­neel­la rei­til­lä man­te­reen ylit­se, jos mat­kus­ta­jat oli­vat tajuis­saan onnet­to­muu­den tapah­dut­tua ja onnet­to­muus tapah­tui ennen rei­tin muu­tos­ta? Täs­tä on pal­jon väit­te­lyä yllä. Sekä vii­tat­tu­ja vas­tauk­sia puo­les­ta ja vas­taan. Asian­tun­ti­joi­den näke­myk­set hajaantuvat.”

    Täs­tä­hän on kon­kreet­tis­ta näyt­töä, että mai­hin saa kän­ny­käl­lä yhteyden.
    9/11 ter­ro­ri-iskus­sa yhden kaa­pa­tun koneen mat­kus­ta­jat kävi­vät kaap­paa­jien kimp­puun, kos­ka oli­vat tie­toi­sia mui­den konei­den koh­ta­los­ta toi­mi­vien mat­ka­pu­he­li­mien ansiosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Rai­mo K: No, AF447 len­to meni mereen nok­ka pys­tys­sä saka­ten, ei sitä vii­sas­te­lu koh­taus­kul­mis­ta muuk­si muuta. 

    Ei ole vii­sas­te­lua vaan kai­kis­ta kes­kei­sin len­tä­mi­seen liit­ty­vä asia; tämä tun­tuu ole­van maal­li­koil­le kovin vai­kea selit­tää ensim­mäi­sel­lä ker­ral­la. Koh­taus­kul­ma on siis ilma­vir­ran suh­de sii­pi­pro­fii­liin, ei hori­son­tin suh­den siipiprofiiliin. 

    Äärie­si­merk­ki: kone kii­pe­ää koh­ti­suo­raan ylös­päin, jol­loin nokan asen­to on 90 asteen kul­mas­sa hori­son­tin suh­teen. Kos­ka esi­merk­ki­ko­nees­sa on tehoa (tai oikeam­min työn­töä) riit­tä­väs­ti, pys­tyy se saa­vut­ta­maan sel­lai­sen nopeu­den (nopeus­vek­to­rin suh­tees­sa ilmaan), jol­la ilma­vir­taus pysyy koneen sii­ves­sä kiin­ni ja kone säi­lyy täy­sin ohjat­ta­va­na. Koh­taus­kul­ma on täl­löin hyvin pie­ni, vaik­ka nokan ja hori­son­tin väli­nen kul­ma on hyvin suu­ri. Toi­nen esi­merk­ki on sil­muk­ka, jos­sa kone ei sak­kaa, vaik­ka nokan ja hori­son­tin väli­nen kul­ma vaih­te­lee täy­den kierroksen. 

    Koh­taus­kul­ma­mit­ta­rin kau­neus pii­lee sii­nä, että se antaa aina tark­kaa tie­toa jäl­jel­lä­ole­vas­ta nos­to­voi­mas­ta, täy­sin riip­pu­mat­ta nopeu­des­ta, koneen mas­sas­ta tai tiheys­kor­keu­des­ta. Samal­la koneel­la nokan asen­to suh­tees­sa hori­sont­tiin vaih­te­lee riip­puen mm. koneen nopeu­des­ta (ran­kas­ti yksin­ker­tais­tet­tu­na suu­rem­pi nopeus –> nok­ka alem­pa­na), mas­sas­ta (suu­rem­pi mas­sa –> nok­ka ylem­pä­nä) ja ilman tihey­des­tä (tiheäm­pi ilma –> nok­ka alempana).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Juk­kaT:
    “Oli­si­ko puhe­li­mil­la pitä­nyt saa­da yhteys verk­koon len­net­täes­sä muut­tu­neel­la rei­til­lä man­te­reen ylit­se, jos mat­kus­ta­jat oli­vat tajuis­saan onnet­to­muu­den tapah­dut­tua ja onnet­to­muus tapah­tui ennen rei­tin muu­tos­ta? Täs­tä on pal­jon väit­te­lyä yllä. Sekä vii­tat­tu­ja vas­tauk­sia puo­les­ta ja vas­taan. Asian­tun­ti­joi­den näke­myk­set hajaantuvat.”

    Täs­tä­hän on kon­kreet­tis­ta näyt­töä, että mai­hin saa kän­ny­käl­lä yhteyden.
    9/11 ter­ro­ri-iskus­sa yhden kaa­pa­tun koneen mat­kus­ta­jat kävi­vät kaap­paa­jien kimp­puun, kos­ka oli­vat tie­toi­sia mui­den konei­den koh­ta­los­ta toi­mi­vien mat­ka­pu­he­li­mien ansiosta. 

    Ei kai­ku­kaan ole­kaan väit­tä­nyt, että konees­ta on mah­do­ton­ta saa­da yhteyt­tä kän­ny­käl­lä; kyse on ollut sii­tä, saa­ko len­to­pin­nal­ta FL230 (jos kor­keus­tie­to pitää paik­kaan­sa) yhtey­den kän­ny­käl­lä, 9/11-koneet len­si­vät huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­mal­la. Joku puhe­lin­tek­no­lo­gi­aa parem­min tun­te­va voi­nee kom­men­toi­da oli­vat­ko sen­ai­kai­set AMPS-stan­dar­din mukai­set kän­nyk­kä­ver­kot solun peit­toa­lu­eel­taan suu­rem­pia (tai­si­vat toi­mia jol­lain 750 mhz alu­eel­la???) ja oli­vat­ko sen aikai­set tukia­se­mat eri­lail­la suun­nat­tu­ja, ts. “vuo­ti­ko” niis­tä enem­män sätei­lyä myös ylöspäin?

    En tai­da oikein enää itse­kään uskoa palo­teo­ri­aa­ni, jos kone nyt tosi­aan löy­tyy Intian val­ta­me­ren ete­läi­ses­tä kol­kas­ta, kos­ka mitään vas­taa­vaa ennak­ko­ta­paus­ta jos­sa kata­stro­faa­li­nen tuli­pa­lo oli­si jät­tä­nyt koneen len­to­kel­poi­sek­si noin pit­käk­si ajak­si. Lähin vas­taa­va tapaus tai­taa olla South Africa­nin len­to 295, joka myös syök­syi Intian val­ta­me­reen rah­ti­pa­lon seu­rauk­se­na. Sii­tä, kun konen ensim­mäi­sen ker­ran ilmoit­ti tuli­pa­los­ta meni vii­mei­seen radio­lä­he­tyk­seen ainoas­taan kuusi minuut­tia. On tosin spe­ku­loi­tu, että paloal­koi kyteä jo pal­jon aiem­min, mut­ta kos­ka konees­sa oli­si ollut apart­heid-hal­lin­nol­le sala­kul­je­tet­ta­vaa tava­raa, oli­si kip­pa­ri päät­tä­nyt jat­kaa koh­ti Johan­nes­bur­gia sen sijaan että oli­si koit­ta­nut las­keu­tua vaik­ka­pa Die­go Garcial­le tai muul­le varakentälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Erik S.: Ei ole vii­sas­te­lua vaan kai­kis­ta kes­kei­sin len­tä­mi­seen liit­ty­vä asia; tämä tun­tuu ole­van maal­li­koil­le kovin vai­kea selit­tää ensim­mäi­sel­lä kerralla.
    ‘snip’

    Tot­ta, ei ole vii­sas­te­lua, sai­var­te­lua tämä on.

    Vai että AF447 teki sil­muk­kaa… ja niin var­maan tämä MH370 myös. Vai kii­pe­si­kö koh­ti­suo­raan ylöspäin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Rai­mo K: Tot­ta, ei ole vii­sas­te­lua, sai­var­te­lua tämä on.

    Vai että AF447 teki sil­muk­kaa… ja niin var­maan tämä MH370 myös. Vai kii­pe­si­kö koh­ti­suo­raan ylöspäin? 

    Tämän­tyyp­pi­set kom­men­tit ovat yhtä tar­peel­li­sia kuin otsa­tuk­ka sial­la. Jos aero­dy­na­mii­kan perus­teet eivät auke­ne, niin sil­loin ne eivät vain yksin­ker­tai­ses­ti auke­ne. Yri­tän yleen­sä ilmais­ta itseä­ni sel­keäs­ti, mut­ta vaan täs­sä vie­lä hie­man: Jos oli­sin väit­tä­nyt AF447:n teh­neen sil­mu­kan, niin sil­loin oli­sin kir­joit­ta­nut “AF447 teki sil­mu­kan”. Haluat­ko että seli­tän vie­lä kerran? 

    Kos­ka ilmi­sel­väs­ti tun­nut uskon­non­omai­sel­la vakau­muk­sel­la tie­tä­vän, ettei koh­taus­kul­mal­la ole mitään väliä, niin suo­sit­te­len esit­te­le­mään mul­lis­ta­van teo­ria­si alus­ki vaik­ka­pa Rans­kan onnet­to­muus­tut­kin­ta­lau­ta­kun­nal­le, BEA:lle. Tämän jäl­keen voit­kin joko naut­tia suu­ris­ta tie­nes­teis­tä len­to­ko­ne­val­mis­ta­jan palk­ka­lis­toil­la tai vaih­toeh­toi­ses­ti teh­dä tie­teel­lis­tä uraa mul­lis­taen kai­ken tähä­nas­ti­sen aero­dy­na­mii­kan perusteet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Rai­mo K: Tot­ta, ei ole vii­sas­te­lua, sai­var­te­lua tämä on.

    Vai että AF447 teki sil­muk­kaa… ja niin var­maan tämä MH370 myös. Vai kii­pe­si­kö koh­ti­suo­raan ylöspäin?

    Täy­tyy kui­ten­kin täs­sä antaa Eri­kil­le taus­ta­tu­kea, kos­ka tuo koh­taus­kul­man käsi­te on oikeas­ti aika tär­keä. Sii­pi­pro­fii­li sinän­sä ei tie­dä, mis­sä asen­nos­sa kone on, se tie­tää vain sen, mis­tä suun­nas­ta ilma­vir­ta tulee. Jos kone on nousus­sa tai las­kus­sa, samas­sa asen­nos­sa koh­taus­kul­ma on aivan erilainen.

    Pur­jeh­ti­jat tun­te­vat täs­mäl­leen saman ilmiön suh­teel­li­se­na tuulena.

    Juu­ri koh­taus­kul­ma ja nopeus (ts. ilma­vir­ran nopeus­vek­to­ri sii­peen näh­den) mää­rit­tä­vät sii­ven nos­to­voi­man. Nos­to­voi­ma­kin on huo­no nimi, kos­ka samai­nen voi­ma vas­taa pää­osin koneen kai­kes­ta lii­keh­din­näs­tä, ohjain­pin­to­jen teh­tä­vä on lähin­nä kään­nel­lä konet­ta siten, että nos­to­voi­ma suun­tau­tuu oike­aan suun­taan. Fyy­sik­ko puhui­si sii­ven nor­maa­li­voi­mas­ta. (Vaik­ka jos men­nään aero­mys­tiik­kaan vähän syvem­min, tuo­kin on vain approksimaatio.)

    Erik S.: Joku puhe­lin­tek­no­lo­gi­aa parem­min tun­te­va voi­nee kommentoida

    Sen ver­ran tuo­hon voi kom­men­toi­da, että eri­lai­set puhe­lin­jär­jes­tel­mät ovat eri­lai­sia. Nii­den kyky poi­mia lyhyi­tä lähe­tyk­siä, sie­tää dopple­ria tai sal­lia pit­kiä aika­vii­vei­tä voi olla hyvin­kin eri­lai­nen. Täs­tä syys­tä 9/11 ei ole oikein ver­tai­lu­kel­poi­nen tähän tapaukseen.

    Toden­nä­köi­ses­ti kysy­myk­seen kän­ny­köi­den kuu­lu­vuu­des­ta osaa­vat vas­ta­ta vain tukia­se­mien teki­jät. Ihan sel­vää syy­tä kuu­lu­mat­to­muu­teen ei ole (puhe­lut lie­ne­vät mah­dot­to­mia kui­ten­kin), mut­ta mon­ta vai­keut­ta­vaa teki­jää voi­daan nime­tä (tukia­se­mien suun­ta­ku­vio, doppler, koneen tuo­ma vai­men­nus, aika yhden solun alueella).

    Toi­saal­ta yleen­sä konees­sa ei ole kes­ki­mää­rin kovin mon­ta kän­nyk­kää unoh­tu­nee­na pääl­le, ja on hyvin voi­nut olla syi­tä, ettei­vät mat­kus­ta­jat ole voi­neet nii­tä lait­taa pääl­le enää han­ka­lan pai­kan tultua.

    Erik S.: En tai­da oikein enää itse­kään uskoa paloteoriaani

    Palo­teo­ria oli kui­ten­kin tek­ni­sis­tä teo­riois­ta parem­mas­ta pääs­tä. Mitä veik­kaat todel­li­sek­si tapahtumakuluksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Jos tuo vii­mek­si esi­tet­ty teo­ria pitää paik­kan­sa, että kap­tee­ni len­si koneen tahal­laan mereen, ja vie­lä päin­vas­tai­ses­sa ilman­suun­nas­sa kuin min­ne sen oli tar­koi­tus len­tää, niin on kyl­lä aika outoa. Kyl­lä kuvit­te­li­sin että mies jol­la on elä­män­ko­ke­mus­ta, että vaik­ka oli­si kuin­ka masen­tu­nut ja epä­toi­voi­nen, ei teki­si tuol­lais­ta temp­pua. Ja toi­saal­ta oli­si­han hänen pitä­nyt joku vies­ti­kin jättää. 

    Minä uskon vie­lä että se kaa­pat­tiin, mut­ta sisäl­lä tapah­tui joku väli­koh­taus jon­ka takia se syöksyi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Erik S.:
    ‘snip’
    Kos­ka ilmi­sel­väs­ti tun­nut uskon­non­omai­sel­la vakau­muk­sel­la tie­tä­vän, ettei koh­taus­kul­mal­la ole mitään väliä, niin suo­sit­te­len esit­te­le­mään mul­lis­ta­van teo­ria­si alus­ki vaik­ka­pa Rans­kan onnet­to­muus­tut­kin­ta­lau­ta­kun­nal­le, BEA:lle. Tämän jäl­keen voit­kin joko naut­tia suu­ris­ta tie­nes­teis­tä len­to­ko­ne­val­mis­ta­jan palk­ka­lis­toil­la tai vaih­toeh­toi­ses­ti teh­dä tie­teel­lis­tä uraa mul­lis­taen kai­ken tähä­nas­ti­sen aero­dy­na­mii­kan perusteet. 

    Arvoi­sa Mal­min len­to­kou­lun oppi­las, en muis­ta väit­tä­nee­ni, ‘ettei koh­taus­kul­mal­la ole mitään väliä’, mut­ta sen­si­jaan kyl­lä kysee­na­lais­tan väi­te­tyn eron (joka on tie­tys­ti ole­mas­sa) vai­ku­tuk­sen molem­mis­sa tapauksissa.

    AF447:n tapauk­ses­sa tie­de­tään, että co-pilot piti sau­vaa taka-asen­nos­sa, mikä aiheut­ti nokan nouse­mi­sen ja myös koh­taus­kul­man muu­tok­sen. Voi­daan tie­tys­ti sai­var­rel­la loput­to­miin, aiheu­tui­ko sak­kaus nokan nos­ta­mi­ses­ta vai koh­taus­kul­man muu­tok­ses­ta, mut­ta mikä­li nok­kaa ei oli­si nos­tet­tu oli­si­ko koh­taus­kul­ma muuttunut?
    Tur­ha jee­sus­tel­la sil­mu­kois­ta tai koh­ti­suo­ras­ta nousus­ta, kos­ka niis­tä ei ollut kysy­mys (ja har­voin mat­kus­ta­ja­ko­neen kysees­sä ollen onkaan).

    MH370:n tapauk­ses­ta ei vie­lä pal­joa tie­de­tä, mut­ta pari yhtä­läi­syyt­tä on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Pur­jeh­ti­jat tun­te­vat täs­mäl­leen saman ilmiön suh­teel­li­se­na tuulena.
    ‘snip’

    Palau­tan mie­liin, että tämän kes­kus­te­lun otsik­ko on “Arvaus­ki­sa: male­sia­lais­ko­neen katoa­mi­nen”, ei esim. ‘Aero­dy­na­miik­kaa har­ras­ta­jal­le’ ja oli­sin kyl­lä kovas­ti yllät­ty­nyt, jos pur­je­ve­neel­lä oli­si jokin roo­li tapah­tu­nees­sa, mut­ta kuka tie­tää? Nel­jä pur­je­ve­net­tä aikoi­na­ni omis­ta­nee­na epäi­len suuresti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Rai­mo K: Arvoi­sa Mal­min len­to­kou­lun oppi­las, en muis­ta väit­tä­nee­ni, ‘ettei koh­taus­kul­mal­la ole mitään väliä’, mut­ta sen­si­jaan kyl­lä kysee­na­lais­tan väi­te­tyn eron (joka on tie­tys­ti ole­mas­sa) vai­ku­tuk­sen molem­mis­sa tapauksissa. 

    Kos­ka en halua enää jat­kaa kes­kus­te­lua kans­sa­si aero­dy­na­mii­kas­ta sen enm­pää kuin len­to-onnet­to­muuk­sis­ta, totean vain etten ole ollut vuo­siin “len­to-oppi­las”, mitä iki­nä se sit­ten tar­koit­taa­kin. Len­to­lu­pa­kir­ja­ni olen suo­rit­ta­nut vuo­sia sit­ten , samoin kuin aero­dy­na­mii­kan opin­not sil­loi­sel­la TKK:lla Ota­nie­mes­sä. Sii­nä mie­les­sä olet toki oikeas­sa, että len­tä­jä­nä olen ikui­nen oppi­las, kuten kaik­ki muutkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Vihe­rins­si
    Palo­teo­ria oli kui­ten­kin tek­ni­sis­tä teo­riois­ta parem­mas­ta pääs­tä. Mitä veik­kaat todel­li­sek­si tapahtumakuluksi? 

    Nyt­hän täs­tä alkaa jo vähän men­nä maku, kun tapah­tu­mien kul­ku on jo hie­man alka­nut aueta:) 

    Pilo­tin itse­mur­ha (vai pitäi­si­kö sano mas­sa­mur­ha) voi­si olla toden­nä­köi­sin, kos­ka se selit­täi­si trans­pon­de­rin ja ACARS:n pois­kyt­ke­mi­sen. Mik­si sit­ten len­tää noin kau­as eikä tuu­pa­ta konet­ta heti mereen? Kos­ka vakuu­tus ei kor­vaa itse­mur­haa (puhun nyt siis vain pilo­tin hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta) ja kos­ka suh­teel­li­sen maal­lis­tu­nees­sa Male­sias­sa­kin itse­mur­haa pide­tään erit­täin paha­na rikok­se­na juma­laa ja uskon­toas koh­taan. Kir­joi­tin aiem­min että huhu­taan pilo­tin olleen ateis­ti (hyvin poik­keuk­sel­li­ses­ti Male­sias­sa), mut­ta tätä ei ole käsit­tääk­se­ni vah­vis­tet­tu mis­tään läh­tees­tä, sen enem­pää luo­tet­ta­vas­ta kuin epä­luo­tet­ta­vas­ta. Len­tä­mäl­lä kone maa­il­man syr­jäi­sim­pään kolk­kaan mini­moi­daan tut­ki­joi­den mah­dol­li­suu­det tode­ta, mitä len­nol­la todel­la tapahtui. 

    Koneen pai­neis­tuk­sen katoa­mi­nen on myös mah­dol­lis­ta, ken­ties len­tä­jät sai­vat hap­pi­naa­ma­rit ajois­sa pää­hän, las­ki­vat kor­keut­ta nopeas­ti ja otti­vat suun­nan lähim­mäl­le vara­ken­täl­le. Kos­ka pai­ne las­ki kata­stro­faa­li­sen nopeas­ti, kes­kit­tyi­vät he len­tä­mi­seen eivät­kö kom­mu­ni­koin­tiin. Heil­le kehit­tyi hypok­sia, joko kos­ka eivät saa­neet tar­peek­si nopeas­ti hap­pi­naa­ma­rei­ta pää­hän tai kos­ka niis­sä oli vikaa tai ne oli kii­res­sä vedet­ty huo­nos­ti pääl­le. Kos­ka hypok­sia saa fik­sun ja oike­aan toi­min­taan kou­lu­te­tun­kin ihmi­sen teke­mään kai­ken­lais­ta höpöä, kyt­ki­vät he trans­pon­de­rin pois tyy­liin “hei tää ois hyvä idea nyt” tai sit­ten vahin­gos­sa lait­taes­sa sii­hen hätä­koo­dia “7700”.

    Mut­ta jos pitäi­si lait­taa rahaa vedon­lyön­tiin niin täl­lä het­kel­lä uskon pilo­tin itsemurhaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.