Sote-sopu (1) Hyvä malli vaikka ei täydellinen

Palaste­len syn­tynyt­tä sote-sopimus­ta use­am­mas­sa kir­joituk­ses­sa. Siihen voi men­nä vähän aikaa, kos­ka on muu­takin tekemistä.

Sopimus sote-uud­is­tuk­ses­ta on lois­to­jut­tu. Asian valmis­telu on ollut välil­lä paina­jais­maista ja koetel­lut ainakin min­un lojaal­isu­ut­tani hal­li­tuk­selle. Aikamoinen täyskään­nös tässä tapah­tui, mut­ta oli syytäkin.

Jär­jestämis­vas­tuu ote­taan pois kun­nil­ta. Jär­jestämis­vas­tuu (tilaa­ja) annetaan viidelle ERVA-alueelle, joil­la siis tarkoite­taan yliopis­tol­lis­ten keskus­sairaaloiden aluei­ta. Siinä menee puo­let kun­tien tehtävistä, siis jär­jestämis­vas­tu­us­ta. Tuot­ta­ji­na kun­nat voivat yhä olla. En osaa vas­tus­taa, kos­ka olen esit­tänyt tätä aiem­minkin. Tosin olen esit­tänyt, että ter­vey­den­huolto annet­taisi­in maakun­nille, mut­ta käy se näinkin.

Hyvää tässä on se, että alueet ovat riit­tävän suuria järkevän työn­jaon aikaansaamisek­si erikois­sairaan­hoi­dos­sa (tekonivelkirur­giaa esimerkik­si on noin 60 sairaalas­sa, mis­sä on noin 55 liikaa.) ja se, että jär­jestämis­vas­tuu peruster­vey­den­hoi­dos­ta on samas­sa organisaatiossa.

Sosi­aal­i­huol­lon jär­jestämis­vas­tu­ulle ERVA-alueet ovat vähän suuria, mut­ta niiden on kuitenkin olta­va samas­sa organ­isaa­tios­sa. Palve­lut ovat kuitenkin paikallisia ja ainakin aluk­si kun­tien tuottamia.

”Uusien jär­jestämis­vas­tu­us­sa ole­vien aluei­den hallintoma­lli on kuntayhtymä.”

Voisi olla toisinkin. Tämä taitaa sulkea pois suo­rat vaalit niiden hallintoa jär­jestet­täessä. Minus­ta suo­rat vaalit oli­si­vat parem­mat, kos­ka sil­loin valit­taisi­in koko alueen edus­ta­jia. Kun­tay­htymä­mallis­sa jokainen edus­taa omaa kun­taansa ja hänen velvol­lisuuten­sa on ajaa kun­tansa etua sil­loin, kun yleinen etu ja oman kun­nan etu joutu­vat ris­tiri­itaan keskenään. Pää­sisimme paljon nopeam­min paljon parem­pi­in käytän­töi­hin, jos päätök­siä oli­si­vat tekemässä ihmiset, jot­ka tavoit­tel­e­vat kokon­aisu­u­den etua.

”Niiden rahoi­tus tulee kun­nil­ta pain­ote­tun kap­i­taa­tiope­ri­aat­teen mukaisesti.”

Kun­nat eivät siis vas­taa enää vaku­u­tusy­htiön tavoin asukkaiden ter­vey­den­hoit­o­menoista vaan ikä­jakau­mal­la pain­ote­tun asukaslu­vun mukaan. Toisaal­ta ne saa­vat val­tiono­suuk­sia ter­vey­den­hoidon toteut­tamiseen pain­ote­tun asukaslu­vun mukaan niin, että kun­nille jää itselleen peri­aat­teessa sama euromäärä asukas­ta kohden rahoitet­tavak­si. Jotenkin tun­tu­isi järkeväm­mältä antaa val­tion rahat noille kun­tay­htymille suo­raan eikä kier­rät­tää niitä kun­tien kaut­ta, mut­ta käy se tietysti näinkin.

On viisaut­ta, että hal­li­tus on neu­votel­lut ratkais­us­ta oppo­si­tion kanssa. Tämä on liian iso asia vietäväk­si läpi yhdessä vaa­likaudessa ja aloitet­tavak­si ken­ties alus­ta seu­raaval­la kaudel­la, kuten uhkasi tapahtua.

Pää­tymi­nen viiteen vas­tu­ualueeseen sul­kee tien, joka olisi johtanut maakun­tien merk­i­tyk­sen kasvu­un ja suo­ril­la vaaleil­la valit­tavi­in maakun­taval­tu­us­toi­hin.  Ei voi olla, että meil­lä ovat ensin kun­nat, niiden yläpuolel­la kaupunkiseudut, maakun­nat, Erva-alueet ja val­tio. Ehkäpä maakun­nat ovat tässä lis­tas­sa liikaa.

Ovatko maakun­nat nyt ylipäätän­sä nykyaikainen poh­ja alue­jaolle? Toimin­nat ovat organ­isoituneet työssäkäyn­tialueit­tain tai kaupunkiseuduit­tain. Kot­ka ja Kou­vola ovat järkevän alue­jaon yksikköjä lähikun­ti­neen, ei kaksi­na­painen Kymen maakunta.

Hal­li­tuk­sen sote-uud­is­tuk­sen tavoit­teista (niin kuin minä olin ne ymmärtänyt) toteu­tui riit­tävän suuret alueet erikois­sairaan­hoidon jär­jestämiseen, peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon välisen rajan pois­tu­mi­nen samoin kuin sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon inte­graa­tio. Toteut­ta­mat­ta jäi se, että nämä oli­si­vat edelleen kun­tien vas­tu­ul­la ja toimet voitaisi­in inte­groi­da yhteen muiden kun­nal­lis­ten toimen­pitei­den kanssa.

Tämän jäl­keen perus­teet kun­tali­itok­sille haja-asu­tusalueil­la katoa­vat, kos­ka ter­vey­den­hoito oli se, mis­tä pienet kun­nat eivät pystyneet vas­taa­maan. Kaupunkiseu­tu­jen hallinnon uudelleen jär­jestämi­nen on tämänkin jäl­keen yhtä tarpeel­lista ja yhtä vaikeaa.

33 vastausta artikkeliin “Sote-sopu (1) Hyvä malli vaikka ei täydellinen”

  1. Äkkiseltään kat­soen huonoin­ta tässä mallis­sa on se, että kun­nil­ta katoaa oikeus vali­ta kun­tata­son palvelu­iden toteut­tamistapa. Niiden palvelu­iden tyyli ja taso näyt­tävät siis jäävän keskuskun­tien hyvän­tah­toisu­u­den varaan.

    Tämän jäl­keen perus­teet kun­tali­itok­sille haja-asu­tusalueil­la katoa­vat, kos­ka ter­vey­den­hoito oli se, mis­tä pienet kun­nat eivät pystyneet vastaamaan. 

    Hyvä jos kun­tali­itoshöm­pö­tyk­ses­tä luovu­taan. Mut­ta miten niin eivät pystyneet? Mon­es­sa pienessä kun­nas­sa palve­lut on toteutet­tu hyvin ja taloudel­lis­es­ti. Suurim­mis­sa kaupungeis­sa tehokku­us on yleen­sä ollut keski­ta­soa tai huonohko. Tässä on ris­ki, että sama tehot­to­muus periy­tyy noille uusille suurpi­ireille, ja tehokkaim­mille kun­nille on luvas­sa lisälasku.

    Lopetan tähän, kos­ka pitää pere­htyä vielä itse ehdo­tuk­seenkin ennen kuin antaa lop­ullisia tuomioita :-).

  2. “Ovatko maakun­nat nyt ylipäätän­sä nykyaikainen poh­ja aluejaolle?”.

    Entäpä ERVA-aluei­den rajat? Ovatko oikeasti tarkoituk­sen­mukaisia ja oikeudenmukaisia?

    Mik­si esimerkik­si Lah­den seu­tu (Päi­jät-Häme) pakote­taan taas ker­ran Tam­pereen kelkkaan, kun kaik­ki tuon seudun toimin­nal­lis-taloudelli­nen aktivi­teet­ti suun­tau­tuu kohti etelää?

  3. Juho Laatu:
    Äkkiseltään kat­soen huonoin­ta tässä mallis­sa on se, että kun­nil­ta katoaa oikeus vali­ta kun­tata­son palvelu­iden toteut­tamistapa. Niiden palvelu­iden tyyli ja taso näyt­tävät siis jäävän keskuskun­tien hyvän­tah­toisu­u­den varaan.
    ‘snip’

    Tässä kun­tay­htymä­mallis­sa ei ole ‘keskuskun­tia’ ja itse asi­as­sa alueet ovat niin suuria, että suurtenkin kaupunkien pain­oar­vo laskee.

  4. Raimo K: Tässä kun­tay­htymä­mallis­sa ei ole ‘keskuskun­tia’ ja itse asi­as­sa alueet ovat niin suuria, että suurtenkin kaupunkien pain­oar­vo laskee.

    Tarkoi­tan sitä, että halutes­saan alueen muu­ta­ma suurin kaupun­ki voi ottaa sen kan­nan, että palvelui­ta kan­nat­taa keskit­tää. Tot­ta kai ne ovat jol­lain tasol­la tätä mieltä, sil­lä näin niiden talous ja mah­tavu­us paranevat. Ne voivat hel­posti muo­dostaa päät­tävis­sä elimis­sä enem­mistön. Pienet syr­jäiset kun­nat joutu­vat tyy­tymään näi­hin päätök­si­in, vaik­ka ehkä saa­vatkin äänestää niitä vas­taan. Kekit­tymi­nen on siis toden­näköisin ajau­tu­mis­su­un­ta, jos keskuskaupun­git ja pienkun­nat päät­tävät asioista yhdessä väestömäärien­sä suhteessa.

  5. Eniten itseäni ihme­tyt­tää tässä, että mik­si täl­laista ei ole tehty heti alus­ta läh­tien? Oliko tak­ti­ikkana ensin ehdot­taa kaikkea ihan hul­lua, että saadaan tämä ehdus läpi kaikkien por­taiden hel­posti kaikkien kan­nat­ta­mana, kos­ka se on niin paljon parem­pi kuin se hir­muinen him­meli mitä alku­un ehdotettiin.

  6. Mah­ta­va uuti­nen. Usko poli­itikkoi­hin palasi. Sip­ilä on todel­li­nen val­tiomies. Vielä kun kela lopete­taan ja siir­retään hom­mat niiltä erva-piireille niin on valmista. Ker­takaikki­aan hieno juttu!

  7. Juho Laatu: …Mon­es­sa pienessä kun­nas­sa palve­lut on toteutet­tu hyvin ja taloudel­lis­es­ti. Suurim­mis­sa kaupungeis­sa tehokku­us on yleen­sä ollut keski­ta­soa tai huonohko. Tässä on ris­ki, että sama tehot­to­muus periy­tyy noille uusille suurpi­ireille, ja tehokkaim­mille kun­nille on luvas­sa lisälasku… 

    Pahim­mil­laan tai jostain näkökul­mas­ta parhaim­mil­laan tässä tuho­taan yhteiskun­nan peruster­vey­den­huoltopalve­lut. Briteil­lä on koke­mus­ta liian suurista ja tehot­tomista yksiköistä, mut­ta kai se on pakko itse kokeil­la ennen kuin uskotaan.

    Tämä toimisi ehkä, jos olisi rohkeut­ta hävit­tää DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusverkko ja siir­tyä käyt­tämään peruster­vey­den­huol­los­sa yksi­ty­is­lääkäre­itä. Siihen tuskin on rohkeutta. 

    Itse en ymmär­rä sitä, että mik­si uud­is­te­tus­sa jär­jestelmässä kun­nat ovat mak­saji­na, jos ne eivät voi kil­pailut­taa toim­into­ja? Jos yhtymä tuot­taa huonoa palvelua kalli­il­la, niin sil­loin pitää olla mah­dol­lisu­us vai­h­taa toimittajaa.

  8. Mitä kuu­luu nuorukaiset, kysyi eräs kapteeni armei­jas­sa oppitun­nin alus­sa. Vas­tauk­se­na piti huu­taa yhteen ääneen: kuol­la kuu­luu her­ra kapteeni. Näin­hän maail­mas­sa aina on ollut. Nuorten miesten kuole­maa sodas­sa on pidet­ty ja pide­tään edelleen sankarikuole­m­ana. Entä sit­ten van­huk­set? Van­huk­sia on läh­es kaikissa kult­tuureis­sa arvostet­tu ja kun­nioitet­tu. Heille on suo­tu arvokas luon­nolli­nen kuole­ma lähiomais­ten läs­nä ollessa.

    Sit­ten tuli nykyaikainen lääketiede geri­atri­oi­neen ja medikalisaa­tio, joiden bisnes enenevässä määrin veroparati­i­sei­hin ohjau­tu­vine suurine liikevoit­toi­neen perus­tuu siihen, että ihmi­nen voitaisi­in taval­la tai toisel­la pitää hengis­sä niin kauan kuin se suinkin on mah­dol­lista. Kuole­makin laitostet­ti­in. Tämä on ollut suur­in­ta pilkkaa mitä evoluu­ti­olle on voitu tehdä.

    Kaikissa kult­tuureis­sa on kaut­ta aiko­jen pyrit­ty ihmisen kär­sim­iä kipu­ja lievit­tämään ja elämän laat­ua paran­ta­maan eri­laisil­la rohdoil­la ja muil­la toimen­piteil­lä. Elämän keinotekoiseen piden­tämiseen tähtäävä liike­toim­inta on varsin nuor­ta. Suurim­man taakan tästä kär­sivät nuorukaiset, joille ei enää riitä sankarikuolemat sodis­sa, vaan keinotekois­es­ti elos­sa pide­ty­il­lä van­hem­mil­laan tehty­jen liikevoit­to­jen maksaminen.

  9. “Pää­tymi­nen viiteen vas­tu­ualueeseen sul­kee tien, joka olisi johtanut maakun­tien merk­i­tyk­sen kasvu­un ja suo­ril­la vaaleil­la valit­tavi­in maakuntavaltuustoihin.”

    Tämä valitet­tavaa. Maakun­ta­malli olisi ollut paljon parem­pi, kos­ka siihen olisi voin­ut rak­en­taa paljon muu­takin kuin vain SOTE-jutut. 

    Suomes­sa on val­ta­vat syn­er­giavaran­not ja tehostamis­mah­dol­lisu­udet, mut­ta ne hukataan, kun ei osa­ta organisoida. 

    On Elyä, Avia, kun­tay­htymää, maakun­tali­it­toa, yhteistyöaluet­ta… Niitä syn­tyy aivan AD HOC ‑poh­jal­ta mil­loin minnekin.

    Maakun­ta­malli olisi ollut hyvä instru­ment­ti koo­ta hujan hajan ole­via hallinto­ja ja tehtäviä syn­er­giae­tu­ja tuot­taviksi kokonaisuuksiksi.

    Soten mukana Suomeen syn­tyy jälleen viisi uut­ta hallintoaluet­ta. Menee muu­ta­ma vuosi. Bud­jetit paukku­vat ja alkaa uusi sotesoppa.

  10. Kalle: Pahim­mil­laan tai jostain näkökul­mas­ta parhaim­mil­laan tässä tuho­taan yhteiskun­nan peruster­vey­den­huoltopalve­lut. Briteil­lä on koke­mus­ta liian suurista ja tehot­tomista yksiköistä, mut­ta kai se on pakko itse kokeil­la ennen kuin uskotaan.

    Tuol­lainen ris­ki tässä han­kkeessa valitet­tavasti on. On mah­dol­lista, että kor­vaamme ket­terän ja taloudel­lisen kankeal­la ja kalli­il­la. Panen toivoni siihen, että jär­jestelmän sisäl­lä ter­veysalan ammat­ti-ihmi­sis­llä on suuri sanan­val­ta ja korkea moraali. Jos val­taa pitävät poli­itikot ja byrokraatit, tilanne voi olla huono.

    Tiedo­tusti­laisu­udessa ainakin Katainen ja Sip­ilä van­noi­vat uuden jär­jeestelämän paran­ta­van Suomen kestävyys­va­jet­ta. Saas nähdä ;-).

    Tämä toimisi ehkä, jos olisi rohkeut­ta hävit­tää DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusverkko ja siir­tyä käyt­tämään peruster­vey­den­huol­los­sa yksi­ty­is­lääkäre­itä. Siihen tuskin on rohkeutta. 

    Vaik­ka olen markki­nave­toisen talousa­jat­telun kan­nat­ta­ja, ter­veysasiois­sa hyväksyn myös “jonkin sortin sosial­is­mia”, eli perus­vas­tui­ta yhteiskun­nalle. Näin sik­si, että ter­veysasi­at ovat kovin herkkä asia, ja on mukavaa, jos sydänko­htausten saa­neelle annetaan hoitoa virkavas­tu­u­tyyli­in ja lääkärin eti­ikan mukaan, eikä fir­man talout­ta opti­moiden. Yksi­tyiset ovat siis hyviä renke­jä, mut­ta eivät niin hyviä isäntiä.

    Pidän yksi­ty­istä sek­to­ria hyvänä ter­vey­den­huol­lon kirit­täjänä. Perus­to­teu­tus voi silti olla poli­isin ja puo­lus­tuk­sen tapaan yhteiskun­nan perus­runk­oa. DDR pois siinä mielessä, että byrokra­ti­aa emme kaipaa. Kyl­lä pienetkin kun­nat osaa­vat tila­ta parhaik­si kat­so­mansa ter­veyspalve­lut itselleen (itse toteut­taen, keskus­sairaaloil­ta ja/tai yksityisiltä).

    Itse en ymmär­rä sitä, että mik­si uud­is­te­tus­sa jär­jestelmässä kun­nat ovat mak­saji­na, jos ne eivät voi kil­pailut­taa toim­into­ja? Jos yhtymä tuot­taa huonoa palvelua kalli­il­la, niin sil­loin pitää olla mah­dol­lisu­us vai­h­taa toimittajaa.

    OS tote­sikin yllä, että rahat voisi­vat men­nä suo­raankin kun­tay­htymille. Jos kun­nil­la ei ole oikeut­ta ohja­ta raho­ja, fik­sumpaa olisi toimit­taa rahat suo­raan. Kos­ka kyse on kansalais­ten perus­palveluista, on luon­te­vaa, että val­tio rahoit­taa ne tas­a­puolis­es­ti kaikille.

    Mut­ta olen ehdot­tomasti sitä mieltä, että päätös­val­lan toteut­tamis­es­ta voisi hyvin jät­tää kun­nille. Jär­jestelmä olisi vetreämpi, jos kun­ta voisi vai­h­taa toim­i­mat­tomat palve­lut toimivi­in. Nuo ERVA-alueen kokoiset palve­lut ovat ihan hyödyl­lisiä ja tarpeen esimerkik­si pätevän aivokirur­gian toteut­tamisek­si, mut­ta aja­tus siitä, että kaik­ki alueen palve­lut toteut­taa yksi iso byrokraat­ti­nen koneis­to, on vaarallinen.

    Voisin harki­ta mallia, jos­sa val­tion rahat toimitet­taisi­in edelleen niiden kun­tien omaan käyt­töön, jot­ka halu­a­vat ostaa osan palveluista muual­ta. Ei ole mikään ongel­ma laskea, paljonko jonkun eri­tyis­sairaan­hoidon alan kus­tan­nuk­set ovat. Jos kun­ta ei olisi tyy­tyväi­nen kun­tay­htymän palvelui­hin (tai sen ulkop­uolelta ostami­in palvelui­hin), se voisi ostaa ne itse. Tämä mah­dol­lisu­us pakot­taisi kun­tay­htymät tuot­ta­maan kun­nille sel­l­aisia palvelui­ta, joi­hin ne oli­si­vat tyy­tyväisiä, ja jot­ka vas­taisi­vat niihin kulutet­tua rahamäärää.

  11. Soin­in­vaara:

    “Tämän jäl­keen perus­teet kun­tali­itok­sille haja-asu­tusalueil­la katoa­vat, kos­ka ter­vey­den­hoito oli se, mis­tä pienet kun­nat eivät pystyneet vastaamaan.”

    Onko­han näin? Sote-tehtävät ovat edus­ta­neet huo­mat­tavaa osaa kun­tien tehtävistä. Pie­niltä kun­nil­ta katoaa päätök­sen myötä käytän­nössä huo­mat­ta­va osa demokrat­tis­es­ti päätet­tävistä asioista, kun sote-asi­at menevät muiden kuin kun­nal­lisen val­tu­us­ton päätet­täviksi. Sote-asiathan ovat nyky­isin olleet se aihe, jos­ta puolueet ovat pienis­sä kun­nis­sa merkit­tävässä määrin väitelleet. Kun se katoaa kun­tien vas­tu­ul­ta, jäl­jelle jää kun­nille lähin­nä enää koulu- ja päivähoitoasi­at sekä kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Kun­nal­lispoli­itikot eivät voi enää jatkos­sa syytel­lä toisi­aan lehdis­sä esimerkik­si van­hus­ten huonos­ta hoi­dos­ta tai väärän­lais­es­ta hoita­jami­toituk­ses­ta. Huonokun­toiset viemärit ovat puolestaan tyl­sä aihe, eivätkä vetoa keneenkään. Koulu­jen home­a­sioista voi sen­tään ehkä jatkos­sakin lehti­in kir­joitel­la. Mut­ta niistä ei voi oikein syyt­tää mui­ta poli­itikko­ja. Mil­laisek­si paikallisle­hdet jatkos­sa mielipi­de­pal­stal­taan oikein päätök­sen myötä muuttuvatkaan? 🙂

  12. Mainio uuti­nen tämä ratkaisu. Ker­rankin päästään uud­is­tuk­sis­sa eteen­päin. Lisää täl­laista asen­net­ta yhteis­ten asioiden hoitoon koko Suomessa.

    Kun Sip­ilä ker­ta­heitol­la kohen­si Suomen tule­vaisu­u­den­näkymiä ja pelasti siinä sivus­sa hal­li­tuk­senkin, niin olisi minus­ta kyl­lä reilua, jos hal­li­tuk­sen piiristä edes pikkuisen henkilöko­htaista tun­nus­tus­ta hänellekin annet­taisi­in vil­pit­tömäl­lä mielel­lä. Vastapalveluk­se­na hänet nimit­täin pitäisi nyt pelas­taa oman puolueen­sa jääräpäiltä:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014032318149556_uu.shtml

  13. Toisaal­ta, mikäli tuo edel­lä linkit­tämäni Iltale­hden Ris­tamäen “ana­lyysi” poh­jau­tuu vain ja ain­oas­taan siinä mainit­tuun yhteen blogikir­joituk­seen, antaen kuitenkin ymmärtää jotain muu­ta, niin samal­la se on mallies­imerk­ki heikos­ta jour­nal­isti­eti­ikas­ta, joka luo enem­män ongelmia kuin ratkaisee niitä. Kyynisim­mät toimit­ta­jat etsivät sote-ratkaisun voit­ta­jia ja häviäjiä, vaik­ka oikeas­t­aan kaik­ki Suomes­sa ovat nyt voit­ta­jia. Ehkä toimit­ta­jienkin olisi hyvä oppia, että myös poli­ti­ikas­ta voi tehdä myön­teisiä ja kan­nus­tavia uutisia, ja draa­man etsimisen sijaan kan­nat­taisi välil­lä keskit­tyä myös oikeisi­in asioi­hin. Toimit­ta­jil­la on paljon vaiku­tus­val­taa, mut­ta val­lan mukanaan tuo­ma vas­tuukin olisi hyvä muistaa.

  14. Voitaisi­inko näitä sote-aluei­ta (jos­sain myöhem­mässä vai­heessa, kun tämä sopu nyt saati­in aikaan) alkaa kut­sua lääneik­si ja antaa niille vero­tu­soikeus ja vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to. Niille voisi siirtää kun­tay­htymien ja hallinto­him­melei­den tehtäviä ja val­ti­ol­ta esim. alueel­lis­ten liiken­nein­fra­hankkei­den rahoituk­sen. Palat­taisi­in “maakun­ta­malli­in” vähän laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa. Näin saataisi­in maakun­ta­mallin hyödyt muu­ta­mal­la suurim­mal­la kaupunkiseudul­la ilman että jär­jestelmä oleel­lis­es­ti mon­imutkais­tu­isi. Lään­in­val­tu­us­to­vaalit voisi jär­jestää kun­nal­lis­vaalien yhteydessä.

    Tässä on muu­ta­ma iso kysymys koskien val­tiono­su­usjär­jestelmän kohtaloa, mut­ta luulen, että siihen joudu­taan ennem­min tai myöhem­min puut­tumaan kuitenkin.

  15. On paikallaan antaa tun­nus­tus­ta sekä päämin­is­ter­ille että isoimpi­en puoluei­den johdolle, että sote-uud­is­tuk­selle voiti­in sopia kun­nolli­nen tavoite. Näin mielestäni tulisi tehdä monis­sa muis­sakin suuris­sa yhteiskun­nal­li­sis­sa asiois­sa. Asete­taan yhteis­es­ti sovit­tu, tule­vaisu­u­teen tähtäävä tavoite. Kun sit­ten tehdään päivän­poli­ti­ikkaa, voidaan päätök­siä koko ajan ohja­ta tavoitet­ta kohti.

    Viiden sote-alueen ylim­män hallinnon olisi toivonut perus­tu­van vaaleil­la valit­tu­jen edus­ta­jien varaan. Kun­tay­htymä­malli taisi olla ehto, että keskus­ta saati­in mukaan. Kun­tien val­it­semien edus­ta­jien hallinnos­ta on saatu paljon koke­mus­ta sairaan­hoitopi­ireis­sä. Eikä ne koke­muk­set aina ole kovin rohkai­se­via. Hal­li­tus ja val­tu­us­tot ovat joutuneet taipumaan toimi­van johdon esi­tyk­si­in voimat­ta juuri vaikuttaa.

    Eniten kiitos­ta onkin tul­lut sairaan­hoitopi­ireiltä ja ammat­tiryh­miltä, lääkäreiltä ja hoita­jil­ta. Tästä voisi päätel­lä, mitkä tahot koke­vat vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sien­sa kas­va­van tule­vaisu­udessa. No, lääkäreil­lähän on aina käytössään tuo nau­ret­ta­va ja lapselli­nen joukkoirtisanoutumisuhka!

    Kaiken kaikki­aan hyvä esi­tys sote-mallik­si. Jatko­valmis­telu tulee hoitaa niin, että peruster­vey­den­huolto ja ‑sosi­aal­i­huolto eivät jää erikoishoidon jalkoi­hin. Esi­tys antaa mah­dol­lisu­udet myös koko val­takun­nan tason ohjauk­seen. Tätä eivät min­is­ter­iö ja Thl ole pystyneet tai voineet kun­nol­la hoitaa.

  16. OS: “Kot­ka ja Kou­vola ovat järkevän alue­jaon yksikköjä lähikun­ti­neen, ei kaksi­na­painen Kymen maakunta.”

    Eivät ole, kos­ka niiden keskus­to­jen etäisyys on vain noin 60 km ja niil­lä on yhteinen raja. Tämä johtaa siihen, että kumpikin demar­i­jo­htoinen kun­ta halu­aa pitää kiin­ni omas­ta sairaalas­taan. Maakun­ta olisi ollut parem­pi, ja yksi hyvä sairaala. Nyt tilanne kai muut­tuu, kos­ka vas­tuu on ERVA-alueel­la. Kou­volas­ta tuli liian suuri kun­ta, reana-alueet näivet­tyvät ja Kou­volaan raken­netaan kaik­ki uudelleen “kos­ka on niin suuri kun­ta”, 70000 asukasta.

  17. Kalle: Tämä toimisi ehkä, jos olisi rohkeut­ta hävit­tää DDR:stä kopi­oitu terveyskeskusverkko 

    No nythän se hävitet­ti­in. Ter­veyskeskus on ollut kun­nan ter­vey­den­hoi­dos­ta vas­taa­va viras­to. Vähän niin kuin raken­nusvi­ras­to tai kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to tai vesilaitos.

  18. Tarkoit­taako rahoi­tusjär­jestelmän muu­tos nyt sitä, että kun­tia ei enää entiseen tapaan sakote­ta siitä, että heil­lä on van­ho­ja ja sairai­ta kun­ta­laisia? Tämähän avaisi sen mah­dol­lisu­u­den, jota Osmo joskus esi­tit täl­lä blogillasi, että jotkut kun­nat voisi­vat erikois­tua van­hus­ten hoivaan, siis jos niis­sä on asun­to­ja tyhjil­lään yms ja sieltä aikanaan pois työn perässä muut­ta­neet halu­aisi­vat mielel­lään pala­ta elämän­sä ehtoop­uolel­la kotiseudulleen.

  19. OS:

    tekonivelkirur­giaa esimerkik­si on noin 60 sairaalas­sa, mis­sä on noin 55 liikaa 

    Tätä väitet­tä olen näh­nyt niin mon­es­sa blog­gauk­ses­sasi, että on pakko kysyä miten olet pää­tynyt nimeno­maan tuo­hon luku­un. Joku asiantun­ti­ja perustel­lut väit­teen vedoten ulko­maisi­in tutkimuk­si­in tai koti­maisi­in, jos­sa ver­rokki­na on kaik­ki pien­im­mätkin yksiköt? Vaik­ka 5–10 leikkaus­ta vuodessa oper­oivas­ta sairaalas­ta tekonivelkirur­gia kan­nat­taakin var­masti siirtää muualle, tieto­jeni mukaan Suomes­sa on luokkaa parisa­taa operaatiota/vuosi ‑sairaaloi­ta joiden hoito­tu­lok­set tai kus­tan­nuste­hokku­us eivät kalpene ns. megayk­sikkö­jen rin­nal­la, vaan oikeas­t­aan päinvastoin…

  20. Kalle:
    ‘snip’
    Tämä toimisi ehkä, jos olisi rohkeut­ta hävit­tää DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusverkko ja siir­tyä käyt­tämään peruster­vey­den­huol­los­sa yksi­ty­is­lääkäre­itä. Siihen tuskin on rohkeutta.
    ‘snip’

    Kyl­lä tässä niin tulee käymään, että DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusverkko tuho­taan ja tilalle kopi­oidaan Sak­san Liit­to­tasaval­lan ter­veyskeskusverkko — mut­ta samoissa tilois­sa ja samal­la taval­la se tulee toimimaan.

  21. Kun­nis­sa puolueet val­it­se­vat edus­ta­jik­seen ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisia, jot­ka ovat aiheesta kiin­nos­tunei­ta. Eivät he mitään kun­ta­lais­ten tai kun­nan etua aja, vaan ihan omaa ammat­tiryh­mään­sä. Nykyiset sairaan­hoitop­pirien edus­ta­jis­tot ovat faniryh­miä, jot­ka lähin­nä edus­ta­vat sairaanhoitopiiriään.

    Maakun­ta olisi ihan hyvä läh­estymp­istapa, mut­ta makun­tia pitäisi muoka­ta, mikä lie­nee mahdotonta.

    ERVA-alueil­la saati­in yksi sotku lisää, onnek­si olkoon. Mikä siinä on, että kukaan maanti­eteil­i­jä ei pysty suun­nit­tele­maan mitään järkevää aluejakoa? 

    Meil­lä on uusis­te­tut poli­is­laitok­set, uud­is­te­tut häly­tyskeskuk­set ja koh­ta uud­is­te­tut pelust­laitok­set — ja tämä vielä. Kaikil­la eri alueet. Ei ole hal­paa, ei.

    Voit­ta­jia ovt lääkärit, hyvästi päätök­sen­teossa vnhus­ten­hoito ja sosi­aali­palve­lut. Hyvä Lääkärili­it­to, kun­nol­la lobattu.

    Kun­nat mak­sa­vat val­tiono­suuten­sa ja enemmän.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Eero. Ver­taa Coxa-sairaalan tulok­sia noi­hin viisi leikkaus­ta viikkoa kohden teke­vi­in niin huo­maat eron. 

    Kuten viestis­säni sanoin, “5–10 leikkaus­ta vuodessa oper­oivas­ta sairaalas­ta tekonivelkirur­gia kan­nat­taakin var­masti siirtää muualle”. Kiin­nos­tavam­paa on Cox­an tai Pei­jak­sen tulosten ero hie­man pienem­pi­in, mut­ta silti sato­jen oper­aa­tioiden sairaaloi­hin. On mielip­iteitä että keskit­tymishyödyt kas­va­vat volyymien kas­vaes­sa rajat­ta, mut­ta toisaal­ta ilmeis­es­ti ihan kaik­ki empiria Suomen sairaaloista ei tätä yksinker­tais­es­ti tue.

  23. Pahoit­te­len, luin viestistäsi viikon vuote­na. No, vies­ti­ni point­ti edelleen säi­lyy samana.

  24. Eero: Vaik­ka 5–10 leikkaus­ta vuodessa oper­oivas­ta sairaalas­ta tekonivelkirur­gia kan­nat­taakin var­masti siirtää muualle, tieto­jeni mukaan Suomes­sa on luokkaa parisa­taa operaatiota/vuosi ‑sairaaloi­ta joiden hoito­tu­lok­set tai kus­tan­nuste­hokku­us eivät kalpene ns. megayk­sikkö­jen rin­nal­la, vaan oikeas­t­aan päinvastoin…

    Otta­mat­ta kan­taa tekonivelkirur­giaan eri­tyis­es­ti, onko 200 oper­aa­tio­ta vuodessa / yksikkö yleis­es­ti ottaen paljon vai vähän? Jos haetaan erikoisosaa­jille ruti­inia, joka tuot­taa var­muu­den myös poikkeusti­lanteen poikkeusti­lanteessa, tuo määrä kuu­lostaa yhtä sairaalaa kohden kovin pieneltä.

  25. Marko Hami­lo:
    Tarkoit­taako rahoi­tusjär­jestelmän muu­tos nyt sitä, että kun­tia ei enää entiseen tapaan sakote­ta siitä, että heil­lä on van­ho­ja ja sairai­ta kun­ta­laisia? Tämähän avaisi sen mah­dol­lisu­u­den, jota Osmo joskus esi­tit täl­lä blogillasi, että jotkut kun­nat voisi­vat erikois­tua van­hus­ten hoivaan, siis jos niis­sä on asun­to­ja tyhjil­lään yms ja sieltä aikanaan pois työn perässä muut­ta­neet halu­aisi­vat mielel­lään pala­ta elämän­sä ehtoop­uolel­la kotiseudulleen.

    Käytin Karvi­aa esimerkkinä kun­nas­ta, joka on fik­susti tukenut vanhsten liikun­taa siinä toivos­sa (ja onnistuenkin), että van­hus­ten paran­tunut ter­veys vähen­tää hoitoku­lu­ja. Samal­la tuote­taan tyy­tyväisiä van­huk­sia ja houkutel­laan heitä jäämään tai palaa­maan kotikun­taan. Valitet­tavasti uud­is­tus jaka­nee rahoituk­sen uudel­la taval­la monikanavaisek­si, ja pois­taa Kar­vian ter­vey­teen liit­tyvän insen­ti­ivin jär­jestää van­huk­silleen liikuntaa.

    Val­tiono­su­usjär­jestelmän sairas­tavu­usin­dek­sien toim­intaa en asiantun­tem­at­to­muuteni ja jär­jestelmän min­imutkaisu­u­den vuok­si kom­men­toi sen enm­pää, kuin että val­tion tulisi jär­jestää rahoi­tus niin, että myös van­huk­sille kan­nat­taisi jär­jestää hyvät olot. Nykytil­nteessa kun­tien intres­sis­sä taitaa olla van­huk­sista eroon pääsem­i­nen (=suuret kulut, pienet vero­tu­lot, riit­tämät­tömät kom­pen­saa­tiot). Karvia löysi yhden pol­un, mut­ta se saat­taa nyt hävitä.

  26. Ode:

    Kun­nat eivät siis vas­taa enää vaku­u­tusy­htiön tavoin asukkaiden ter­vey­den­hoit­o­menoista vaan ikä­jakau­mal­la pain­ote­tun asukaslu­vun mukaan.

    Ainakin eilisen tiedo­tusti­laisu­u­den mukaan käytet­tävä kap­i­taa­tiope­ri­aate on pain­otet­tu iän lisäk­si myös sairastavuudella.

  27. Ville Arra­järvi:

    “Ovatko maakun­nat nyt ylipäätän­sä nykyaikainen poh­ja aluejaolle?”.
    Entäpä ERVA-aluei­den rajat? Ovatko oikeasti tarkoituk­sen­mukaisia ja oikeudenmukaisia?
    Mik­si esimerkik­si Lah­den seu­tu (Päi­jät-Häme) pakote­taan taas ker­ran Tam­pereen kelkkaan.

    Toinen älyt­tömyys on Vaasan sairaan­hoitopi­irin muu­ta­ma vuosi sit­ten tapah­tunut siir­to TAYS-Ervas­ta TYKS-Ervaan. Siir­to tehti­in kielipoli­it­ti­sista syistä (Turus­sa on enem­män ruotsinkielisiä lääkäre­itä kuin Tam­pereel­la) kus­tan­nuk­sista välittämättä. 

    Ai niin, mut­ta matkakus­tan­nuk­sista ei tarvitse välit­tää kun niil­lä on eri mak­sa­ja (Kela) 🙂

  28. Cox­an takapi­hal­la tem­meltää yksi­tyisen ja julkisen yhtei­somis­ta­ma Jok­i­laak­son Ter­veys, joka tekee tekoniv­elleikkauk­sia tasol­la 500 / vuosi. Laatu ja hin­ta on kil­pailukykyi­nen, mut­ta kun jatko on Cox­an taus­tay­hteisöstä kiin­ni niin saas nähdä sal­li­taanko kil­pailu­ti­lan­net­ta jatkossa.

    Alue­sairaaloil­ta lop­puu kaik­ki aneste­sia ja myös yöpäivystyk­siltä katoaa toim­intaedel­ly­tyk­set, jos suu­ru­u­den ekono­mia peit­toaa vapaan kilpailun.

  29. Olen koko ajan ihme­tel­lyt, mik­si sote-uud­is­tus ja kun­tali­itos­selvi­tyk­set ovat käyn­nis­sä samaan aikaan, kun ter­vey­den­huolto on se syy kun­tali­itosten tarpeeseen. Tämä on ollut hirveää resurssien tuh­laus­ta kun­nille, jois­sa samat virkamiehet istu­vat päällekkäi­sis­sä selvi­tystyöryh­mis­sä, eikä aikaa paljon muuhun jääkkään.…

    Mut­ta voidaanko kun­tali­itosvelvoitet­ta enää purkaa pienem­miltä kun­nil­ta ja mielestäni myös suuremmilta?

    Kaavoitus tarvit­see paikallis­tun­te­mus­ta ja lähidemokra­ti­aa. Suurkun­nis­sa se ollaan kadot­ta­mas­sa, kun virkamiehet työsken­televät kaukana suurkun­tien reuna-alueil­ta ja poli­itikko­jen edus­tuk­selli­nen määräkin / neliök­ilo­metri ja asukas vähenee.

    Liiken­nesu­un­nit­telu ei parane suurkun­tia perus­ta­mal­la. Liiken­nejär­jestelmä­ta­son suun­nit­telulle olen­nainen yksikkö on koko Suomen ja maakun­nan tasot, joille pitäisi siirtää enem­män todel­lista valtaa.
    Lisäk­si tarvi­taan näke­mys siitä, että kaikil­la kaa­vata­soil­la vaikute­taan liikku­mis­muodon val­in­taan eli kevyin liikku­mis­muo­to on liiken­nejär­jestelmä­ta­son suun­nitelun ytimessä. No tämä meni vähän ohi aiheesta, mut­ta on olen­nainen asia kun­tali­itostarpeen näkökul­mas­ta, jos sote-sopu saa aikaan siinä uudelleen ajattelua.

  30. Andy:
    Olen koko ajan ihme­tel­lyt, mik­si sote-uud­is­tus ja kun­tali­itos­selvi­tyk­set ovat käyn­nis­sä samaan aikaan, kun ter­vey­den­huolto on se syy kun­tali­itosten tarpeeseen. Tämä on ollut hirveää resurssien tuh­laus­ta kun­nille, jois­sa samat virkamiehet istu­vat päällekkäi­sis­sä selvi­tystyöryh­mis­sä, eikä aikaa paljon muuhun jääkkään….

    Mut­ta voidaanko kun­tali­itosvelvoitet­ta enää purkaa pienem­miltä kun­nil­ta ja mielestäni myös suuremmilta?
    ‘snip’

    Olen pitkälti samaa mieltä, mut­ta kun­taliitosvelvoitet­ta ei ole, on vain selvi­tysvelvoite.

    Ja kyl­lä suurin tarve liitok­si­in nyt pois­tuu, sanokoon Hen­na Virkkunen mitä tahansa.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Eero. Ver­taa Coxa-sairaalan tulok­sia noi­hin viisi leikkaus­ta viikkoa kohden teke­vi­in niin huo­maat eron.

    Ja kuin­ka suuri osa Cox­an tuot­tavu­ud­es­ta perus­tuu halpoi­hin mate­ri­aalei­hin, joi­ta joudu­taan kor­jaa­maan uudel­la leikkauk­sel­la ja joiden käytöstä on sit­tem­min joudut­tu kokon­aaan luop­umaan? Surullisenku­u­luista met­alli­sista tekonivelistä, joista liuke­nee verenkier­toon haitallisia met­alle­ja, osa on asen­net­tu nimeno­maan Cox­as­sa. Nyt riidel­lään siitä, kuka kor­vaa vahin­got. Tekoniv­elleikkauk­sen uus­in­ta ei ole mikään pikku­jut­tu. Jälk­iä on esitel­ty telkussakin.

  32. Johan­nesK:
    Eniten itseäni ihme­tyt­tää tässä, että mik­si täl­laista ei ole tehty heti alus­ta läh­tien? Oliko tak­ti­ikkana ensin ehdot­taa kaikkea ihan hul­lua, että saadaan tämä ehdus läpi kaikkien por­taiden hel­posti kaikkien kan­nat­ta­mana, kos­ka se on niin paljon parem­pi kuin se hir­muinen him­meli mitä alku­un ehdotettiin.

    Luulen, että ihan oikeasti halut­ti­in kah­den ker­roksen väkeä. Kun oli liikaa vas­tus­tus­ta ja ihmiset huo­ma­si­vat mallin ole­van ole­van hölmön hom­maa sekä näyt­tävän tarkoi­tushakuiselta kun­tali­itok­sia ja Kokoomuk­sen kan­natuk­sen kasvua varten, päätet­ti­in toteut­taa maakun­ta­malli ilman maakun­tia. Tun­tuu menevän vit­tuilun puolelle.

    Kalle: Tämä toimisi ehkä, jos olisi rohkeut­ta hävit­tää DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusverkko ja siir­tyä käyt­tämään peruster­vey­den­huol­los­sa yksi­ty­is­lääkäre­itä. Siihen tuskin on rohkeutta.

    Suo­ma­laiseen tyylin tämä hoidet­taisi­i­in niin, että yksi­ty­isil­lä ei olisi mitään vas­tu­u­ta mut­ta avoin piik­ki eikä julkisel­la puolel­la mitään kon­trol­lia. Kymme­nen vuo­den sisään toim­i­jat oli­si­vat fuu­sioituneet ter­veystalo­jen oli­gop­o­lik­si ja sit­ten oltaisi­in oikein kun­nol­la kusessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.