Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.5.2014

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.5.2014”

1. Pikkusuonku­ja on niin kaukana Helsingistä, ettei noille lev­eysasteille pitäisi vielä rak­en­taa ker­rostalo­ja. Noiden aika on joskus aikanaan, kun Kehä I:n sisäpuoli on raken­net­tu. Ennen sitä, pitää alueelle tehdä kokon­aan uusi ruu­tukaa­va ja vetää raiteet. Kehä I:n sisäpuolelle mah­tuu pro­fes­sori var­ti­aisen mukaan vielä 1/2 miljoon­aa ihmistä lisää, joten taitaa sataluku vai­h­tua, ennen kuin tuonne on järkevää tehdä kerrostaloja.

   Minus­ta koko aja­tus on puuh­stelua pahim­mil­laan. Lisäk­si puuhastelus­sa käytetään veron­mak­sajien raho­ja, jos sinne on tulos­sa sosi­aal­isia vuokra-asun­to­ja veron­mak­sajien riesak­si. Yhtälö ei ole hyväksyttävä.

   Helsin­ki tarvit­see vuokra-asun­to­ja, mut­ta ei tuonne. Helsin­ki tarvit­see pikaises­ti 20 000 asukkaan kaupungi­nosan, Uuden-Kallion, jos­sa on pääsään­töis­es­ti vain pieniä, 15 — 40 neliön asun­to­ja. Kaupungisosas­ta tulee olla raidey­hteys keskus­taan. Minus­ta on type­r­ää tuh­la­ta kaavoitus­resursse­ja tuol­laiseen näpertelyyn.

   Vastaa

2. Antti Blå­field nos­ti sinän­sä oikean asian esi­in: asukkaiden yleinen koke­mus eri puo­lil­la Helsinkiä on, että kuulemisti­laisu­udet ovat verora­hoil­la jär­jestet­tyä teatteria.

   Blå­field kuitenkin uno­hti erään keskeisen toim­i­jan. Nimit­täin myös Helsin­gin Sanomat kuun­telee kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyvis­sä asiois­sa vain virkamiehiä.

   Kaupunki­sivuille asukkai­ta toki saate­taan haas­tatel­la, mut­ta samal­la hei­dän sanomisi­aan leikataan asi­ay­htey­destään ja kuvataan leimaavin ver­bein. Siinä mis­sä virkamiehet sanovat tai totea­vat, Hesarin haas­tat­telemat asukkaat puuskah­ta­vat, tuhahtel­e­vat tai jopa uhkaavat.

   Vastaa

3. Lau­takun­ta muut­ti määräys­tä niin, että ikkunoiden ei tarvitse olla alku­peräisel­lä taval­la tehtyjä vaan alku­peräisen näköiset riit­tävät. Alku­peräi­nen tapa kun ei ole mah­dol­lista ainakaan koti­mais­es­ta puus­ta, joka kas­vate­taan nyky­isi­in hötök­si, ettei se kestä säätä. 

   Tiivistä puu­takin Suomes­sa kas­vaa var­masti ikku­nan­puit­tei­den ver­ran. Kai kyse on enem­män siitä, että markki­nat vain tuot­ta­vat kaikille perushöt­töä, kun eri tavar­alu­okille ei ole kysyn­tää. Rak­en­ta­jien on ehkä helpom­paa ostaa kova­pu­u­ta sademet­sästä, tai alu­mi­inia tehtaas­ta, tai tuot­taa huom­pia ja pak­sukarmisem­pia ikkunoi­ta, kuin vaa­tia perin­netuotan­toa ja hyvän tavaran tuotan­toa kotimaahan.

   Vastaa

4. Kivi­haan, ei Kivi­nokan tiivistyskaava.

   [Kiitos!/OS]

   Vastaa

5. OS: “Alku­peräi­nen tapa kun ei ole mah­dol­lista ainakaan koti­mais­es­ta puus­ta, joka kas­vate­taan nyky­isi­in hötök­si, ettei se kestä säätä.”

   Kyl­lä on mah­dol­lista, kun tilaa ikku­nat vähän pienem­mältä valmis­ta­jal­ta ja pyytää valmis­ta­maan valikoidus­ta tiheäsyis­es­tä puu­tavaras­ta. Ihan nor­maali käytän­tö, mak­saa vaan vähän enemmän.

   Vastaa

6. OS kir­joit­ti:
   “Suuresti arvosta­mani Antti Blå­field on ker­tonut, että kaupun­ki ei kuun­tele asukkaiden mielipi­det­tä. Hän on toisaal­ta myös valit­tanut, että eri­laiset nim­byt estävät rak­en­tamista. Näi­den kah­den mielip­i­teen kesken toivoisi jotain rajanvetoa.”

   Luin Blå­field­in jutun nyt uudelleen Hesarista. Hän kir­joit­ti aiem­min kuvitelleen­sa, että kaavoitushankkei­den vas­tus­ta­jat ovat nim­byjä. Näin­hän voi viisas­tel­la, jos lähiym­päristö on säästynyt han­kalil­ta tiivistys- ym. hankkeilta. 

   Jokaises­ta kuitenkin kuo­ri­u­tuu “nim­by”, jos tarpeek­si jär­jetön han­ke osuu lähelle. 

   Eri asia on nämä kaiken eri­laisu­u­den vas­tus­ta­jat, joille vaik­ka kehi­tys­vam­mais­ten asun­to­la (vrt. Mar­janiemen Oskar­in­puis­ton han­ke) on askel kohti tuhon tietä.

   Vastaa

7. O.S. kir­joit­ti 4.5.2014;
   Pikkusuonku­jan ympäristön suunnitteluperiaatteet:
   “… sinne tulee myös kaupun­gin vuokrat­alo­ja. Nykyiset asukkaat vas­tus­ta­vat, kos­ka ”alueen luonne muuttuu”.

   Koko Helsin­gin luonne muut­tuu, kun tänne ahde­taan neljän­nesmiljoona asukas­ta lisää.”

   Ahde­taanko tänne todel­lakin neljän­nesmiljoona asukas­ta lisää? Mik­si? Mil­lä aikavälil­lä ja mis­tä alka­en? Kuka ahtaa ja minne?

   Eikö ahtaa­jien per­in­teinen työ­maa ole sata­ma? Pitäisikö siis nuo mainit­se­masi 250 000 uut­ta asukas­ta jakaa sen täh­den tasan esimerkik­si ns. uusille asuinalueille, eli 1) Jätkäsaaren, 2) Kalasa­ta­man, 3) Laa­jasa­lon entisen öljysa­ta­man (joka nyky­isin taitaa olla osa Kru­unuvuoren­ran­taa) sekä 4) Hert­toniemen entisen öljysa­ta­man, eli Hert­toniemen­ran­nan ja 5) Vuosaaren kesken, kuhunkin siis 50 000 henkeä? 

   Öljysa­ta­mas­sa ei tietääk­seni ahtaa­jia tarvit­tu, kuin korkein­taan ammoin, kauan sit­ten, ennen tankki­laivo­jen aikaa (jol­loin öljyä kul­jetet­ti­in tyn­nyreis­sä), mut­ta noin suuren lisäa­su­tuk­sen kohdal­la voita­neen todel­lakin tuo­ta ter­miä, ‘ahtaa’, eli ‘sul­loa’, käyt­tää. (Tästä tulee muuten mieleen tulee hel­posti jopa, kuinkas muuten, sil­lit tynnyreissä.)

   Jos nyt ajatel­laan, että maini­tun suu­ru­inen asu­tuste­htävä olisi todel­lakin otet­ta­va haas­teena vas­taan, on huo­mat­ta­va, että se olisi Helsingille isom­pi haaste kuin oli aikoinaan Suomelle siir­tokar­jalais­ten ja muiden evakko­jen asut­ta­mi­nen. Siir­toväen määrä oli tiet­tävästi noin 11% Suomen sil­lois­es­ta asukaslu­vus­ta, eli lisäväkeä tuli tuol­loin ilmeis­es­ti keskimäärin noin 12,4% (=0,11/0,89) aluelu­ovu­tusten jäl­keen jäl­jel­lä olleen maan väestön sekaan. Nyt kir­joi­tat haas­teesta, jon­ka mukaan väestön lisäys ole­mas­sa ole­val­la maal­la olisi yli 40% (250/604=0,41)!

   Ennen mit­tavi­in toimi­in ryhtymistä pitäisi selvit­tää ensin­näkin, a) luotet­taval­la taval­la poten­ti­aalisen tulokasjoukon suu­ru­us, b) mil­lä aikavälil­lä tuo arvioitu joukko olisi tänne tulos­sa, sekä c) halu­a­vatko kaik­ki maini­tut 250 000(?) juuri Helsinki­in? Ja toisaal­ta, vaik­ka halu­aisi­vatkin, d) mah­tu­isi­vatko he kaik­ki sovin­nol­la keskellemme? Lähi-idän kaltaisia ongelmia tänne tuskin kukaan halu­aa lievem­mässäkään muodossa …

   Jos nyt em. kohtaa c tarkastel­laan haas­teena, voisi eräs mah­dolli­nen lisäväestön sijoi­tustapa ehkä olla esimerkik­si tasa­jako Helsin­gin koko maap­in­ta-alalle, joka on läh­teen (Helsin­ki alueit­tain 2013) mukaan 216,33 neliök­ilo­metriä. Tuol­loin (jako­laskun, 250 000/216,33, perus­teel­la) saisimme lisäväkeä tasais­es­ti kaikkialle noin 1156 henkeä per neliök­ilo­metri. Olisiko tämä jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto ensin ehdotet­tua parem­pi tapa sijoit­taa mainit­se­masi tulokasjoukko, jos nyt ylipäätään koko mainit­tu joukko olisi juuri Helsinki­in asutettava?

   Jaka­mal­la lisäväestö tasan maap­in­ta-alan perus­teel­la voisi ajatel­la siitä nyky­isille asukkaille aiheutu­van kuor­man (hai­tat lisärak­en­tamis­es­ta ym.) tule­van kaikille helpom­min siedet­täväk­si, mikä lie­nee ainakin vähin­tään yhtä hyvä, ellei parem­pi peruste kuin jokin toinen. 

   Kata­jan­nokalta tämä edel­lyt­täisi ilmeis­es­ti 659 lisäa­sukkaan sijoi­tus­ta. Minne ehdot­taisit hei­dän muut­ta­van asumaan?

   Yksi tarken­ta­va kysymys: Onko tätä neljän­nesmiljoo­nan joukkoa jo mukana Helsin­gin nyky­i­sis­sä suun­nitelmis­sa, vai ovatko he sel­l­aista väkeä, joka on tulos­sa nurkillemme ikään kuin “puun takaa”?

   Aiem­min blo­geis­sasi esil­lä olleen Koivusaaren selvi­tysalueen osalta tuo tasa­jakope­ri­aate mitoituk­sen osalta kuu­lostaisi nyky­su­un­nitelmia huo­mat­tavasti järkeväm­mältä: 0,13 neliök­ilo­metrin alueelle luulisi sopi­van paljon helpom­min uuden kri­teerin mukaiset 150 uut­ta asukas­ta, eikä läh­es kaikkien inhoamia mer­en­täyt­töjäkään tarvittaisi. 🙂

   O.S.:“Suuresti arvosta­mani Antti Blå­field on ker­tonut, että kaupun­ki ei kuun­tele asukkaiden mielipi­det­tä. Hän on toisaal­ta myös valit­tanut, että eri­laiset nim­byt estävät rak­en­tamista. Näi­den kah­den mielip­i­teen kesken toivoisi jotain rajanvetoa.”

   Antti voi olla oike­as­sa, mut­ta se ei tai­da oloasi helpot­taa. Niin, miten arvot­taa ja erotel­la nuo kak­si mielipi­det­tä toi­sis­taan? Eikö toisaal­ta eläimil­läkin ole oikeus puo­lus­taa revi­ir­iään? Olisiko argu­men­toin­nin perustelul­la mitään pain­oar­voa? Toisaal­ta, poli­ti­ikas­sa taitaa pelkäl­lä mielip­i­teel­läkin olla joskus oma paina­va(?) merk­i­tyk­sen­sä. Isos­sa joukos­sa (tai kaupungis­sa) ei esim. (huuto-)äänestys ole vält­tämät­tä se paras ratkaisu­ta­pa (ks. “http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kantaa_ottamaton_ihminen_on_kuin_kala__miten_paatokset_pitaisi_tehda/7217492”). Vähem­mistö voi joutua joskus jopa syyt­tään syr­jin­nän kohteek­si. Lähidemokra­tia voisi olla ratkaisu, mut­ta sama val­u­vi­ka voi siinäkin ehkä olla!

   Rajan­ve­to kah­den (tai use­am­man) eri­laisen mielip­i­teen välil­lä liit­tyy hyvän tas­apain­oasetel­man löytämiseen, jota ilmeis­es­ti haet. Viimemainit­tu on tut­tu tehtävä mm. laivo­jen las­tauk­ses­ta vas­taav­ille yliperämiehille, joi­ta olen joskus tavannut. 

   Liika lasti laivas­sa (ehkä erään­lainen ahneu­den tulos sekin!) voi pain­ol­laan upot­taa laivan, ja väärin tehty las­taus (lue: väärin sijoitet­tu lasti) voi sen niin’ikään kaataa, vaik­ka kan­tokyky ehkä muu­toin riit­täisikin. Äkil­liset suun­nan­muu­tok­set voivat, varsinkin edel­lä­maini­tu­in lähtöko­hdin, tuot­taa nekin joskus yllät­tävän lop­putu­lok­sen (ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/Sinking_of_the_MV_Sewol#Direct_cause”).
   Kaupun­ki ei ole lai­va, mut­ta kuten hark­it­se­ma­ton kapteeni (Schet­ti­no!) voi saat­taa laivansa haak­sirikkoon, en näe syytä mik­sei näin ikävästi voisi käy­dä kaupungillekin. 

   Pikavoit­to­jen tavoit­telun(!) sijaan suosit­te­len sat­saa­maan kaupun­gin asukkaiden hyv­in­voin­ti­in, nyt ja tule­vaisu­udessa! Viihty­isässä kaupungis­sa on asukkail­la hyvä elää, olla ja työskennellä.

   Vastaa

   1. Kata­jan­nokalta tämä edel­lyt­täisi ilmeis­es­ti 659 lisäa­sukkaan sijoi­tus­ta. Minne ehdot­taisit hei­dän muut­ta­van asumaan?

      Pysäköin­ti maan alle ja parkkiken­tille talo­ja. Help­poa kuin heinän teko.

      Vastaa

8. Yllät­tävää kyl­lä tiheäsy­istä män­nyn ydin­pu­u­ta saa edelleen. Maas­samme on muu­ta­ma puu­tavar­ali­ike, joista voi men­nä lankkupinos­ta itse valikoimaan, ja vähän use­ampi puusepän­ver­stas, joil­ta näitä käsi­työnä tai puo­likäsi­työnä tehtyjä ikkunoi­ta voi tilata.

   Se on sinän­sä ymmär­ret­tävää, että per­in­teisel­lä taval­la ikkunoi­ta tehdään lähin­nä entisöitäessä van­ho­ja kohtei­ta. Sääli kyl­lä. Hyvin tehtynä per­in­teinen ikku­na on pitkäikäi­nen, kau­nis ja miel­lyt­tävä ratkaisu.

   Vastaa

9. Kalle:
   Pikkusuonku­ja on niin kaukana Helsingistä, ettei noille lev­eysasteille pitäisi vielä rak­en­taa ker­rostalo­ja. Noiden aika on joskus aikanaan, kun Kehä I:n sisäpuoli on raken­net­tu. Ennen sitä, pitää alueelle tehdä kokon­aan uusi ruu­tukaa­va ja vetää raiteet. Kehä I:n sisäpuolelle mah­tuu pro­fes­sori var­ti­aisen mukaan vielä 1/2 miljoon­aa ihmistä lisää, joten taitaa sataluku vai­h­tua, ennen kuin tuonne on järkevää tehdä kerrostaloja.

   Minus­ta koko aja­tus on puuh­stelua pahim­mil­laan. Lisäk­si puuhastelus­sa käytetään veron­mak­sajien raho­ja, jos sinne on tulos­sa sosi­aal­isia vuokra-asun­to­ja veron­mak­sajien riesak­si. Yhtälö ei ole hyväksyttävä.

   Helsin­ki tarvit­see vuokra-asun­to­ja, mut­ta ei tuonne. Helsin­ki tarvit­see pikaises­ti 20 000 asukkaan kaupungi­nosan, Uuden-Kallion, jos­sa on pääsään­töis­es­ti vain pieniä, 15 – 40 neliön asun­to­ja. Kaupungisosas­ta tulee olla raidey­hteys keskus­taan. Minus­ta on type­r­ää tuh­la­ta kaavoitus­resursse­ja tuol­laiseen näpertelyyn.

   Kos­ka kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la sijait­se­vis­sa ker­rostalois­sa asuu pääsään­töis­es­ti köy­hiä, on mielestäni ihan hyvä että niitä ripotel­laan omakoti­talo­jen sekaan. Suuri virhe on rak­en­taa suuri ker­rostaloalue kan­takaupun­gin ulkop­uolelle, kos­ka täl­löin samaan paikkaan keskit­tyy liikaa köy­hyyt­tä eli ongelmia. Sekoit­ta­mal­la samal­la alueelle ker­ros- ja omakoti­talo­ja köy­hät ja keski­t­u­loiset sekoittuvat.

   Vastaa

10. Juho Laatu: Tiivistä puu­takin Suomes­sa kas­vaa var­masti ikku­nan­puit­tei­den ver­ran. Kai kyse on enem­män siitä, että markki­nat vain tuot­ta­vat kaikille perushöt­töä, kun eri tavar­alu­okille ei ole kysyntää.

    Onko mah­dol­lista, ettei luokkia ole stan­dard­is­oitu ja siten markki­noil­la ei edes voi olla eri tavaraluokkia?

    Vastaa

11. anonyy­mi: Onko mah­dol­lista, ettei luokkia ole stan­dard­is­oitu ja siten markki­noil­la ei edes voi olla eri tavaraluokkia?

    Kyl­lä Suomes­sa tehdään edelleen myös täysin noi­ta van­ho­ja ikkunoi­ta vas­taaval­la taval­la ja vas­taavas­ta puus­ta tehtyjä uusia ikkunoita. 

    Tuo Osmon heit­to on vaan tut­tua vihrei­den koti­maista tuotan­toa vas­tus­tavaa ajat­telua, nuo ikku­naver­staat kun ovat niitä maaseudun pienverstaita

    Vastaa

12. Antti Blåfeltin pääkir­joi­tus on surulli­nen esimerk­ki suo­ma­lais­es­ta eli­itistä, jota hän kiistämät­tä edustaa.

    Viti­valkois­es­ta omako­tien­klaav­ista, jos­sa ei paljon köy­hyys näy, on hyvä pai­men­taa kansaa parem­mak­si ja haukkua mui­ta nim­byik­si ja ties mik­si surkimuksiksi.

    Kynään tar­tu­taan vas­ta itsekkäistä syistä, kun enklaavin liepeille ollaan rak­en­ta­mas­sa muu­ta­maa ker­rostaloa! Seit­semän kilo­metrin päähän Helsin­gin keskus­tas­ta! Sama se mitä kaikkia koulu­ja ja mui­ta vähäpätöisiä ollaan köy­hien lähiöistä purka­mas­sa, vas­ta nyt mit­ta tuli täyteen.

    Eivät ker­rostalot ole pilan­neet Käpylää tai Touko­laa tai Hert­toniemeä, jois­sa on kaikissa paljon parem­min säi­lynyt omako­tialue. Tässä pelätään todel­lisu­udessa jotain muuta.

    Vastaa
13. Paluuviite: Pohjois-Helsingin Vihreät | Kerrostaloja Paloheinään?

14. Pysäköin­ti maan alle ja parkkiken­tille talo­ja. Help­poa kuin heinän teko.

    Kata­janokan parkkiken­tiltä on mer­inäköalat. Uudet asun­not meni­sivät var­maan kau­pak­si hyvään hin­taan, van­ho­jen asukkail­ta tulisi itkua näkymien mene­tyk­ses­tä. Itse kan­natan kyl­lä kovasti.

    Vastaa

15. anonyy­mi: Onko mah­dol­lista, ettei luokkia ole stan­dard­is­oitu ja siten markki­noil­la ei edes voi olla eri tavaraluokkia? 

    Ei var­maankaan ole riit­täviä stan­dard­e­ja. Per­in­teis­es­ti puusepät ovat olleet niin asiantun­te­via, ja han­kki­neet puun niin läheltä, että ovat osan­neet pyytää/valita/hankkia sopi­vaa tavaraa. Yksit­täiset puusepät voivat tehdä näin var­masti nykyäänkin. Mut­ta suurem­pi teol­lisu­us (joka on var­maaankin keskeinen ainakin Helsingis­sä) tarvit­sisi joko stan­dard­e­ja tai asiantun­te­via puun toimit­ta­jia. Joko suuret puu­fir­mat eivät halua palvel­la, ikku­nafir­mat eivät viit­si kulut­taa aikaa tähän kysymyk­seen, tai asi­akkaat (rak­en­ta­jat, asukkaat) eivät halua mak­saa parem­mista ikkunoista. Kak­si viimeistä ehkä vahvempia.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara: Pysäköin­ti maan alle ja parkkiken­tille talo­ja. Help­poa kuin heinän teko. 

    Jos parkkiken­tille raken­netaan talo­ja, ei niil­lä paikoil­la enää heinä kas­va. Heinän teko katol­la voi onnis­tua, jos sitä siel­lä kas­vaa, mut­ta help­poa en väit­täisi sen ole­van, ainakaan harjakatolla.

    Vastaa

17. Gre­jus:
    Eivät ker­rostalot ole pilan­neet Käpylää tai Touko­laa tai Hert­toniemeä, jois­sa on kaikissa paljon parem­min säi­lynyt omako­tialue. Tässä pelätään todel­lisu­udessa jotain muuta.

    Ker­rostalot eivät ole pilan­neet Hert­toniemeä esteet­tis­es­ti — talot ovat paljon kau­ni­impia kuin nyt raken­net­ta­vat talot — mut­ta sosi­aalis­es­ti kylläkin. 

    Hert­toniemessä tapah­tuu Helsin­gin lähiöistä kol­man­nek­si eniten väki­val­tarikok­sia, ja en tiedä mut­ta luulen että omakoti­talois­sa asu­vien osu­us näi­den rikosten tek­i­jöistä on yhden käden sormil­la las­ket­ta­va prosenttiluku.

    Var­maan Pak­i­las­sakin suurin huole­nai­he on että ker­rostaloi­hin muut­taa köy­hiä, mah­dol­lis­es­ti jopa mus­lime­ja. Ääneen lausu­tut syyt ovat toki jotain aivan muuta.

    Vastaa

18. Juho Laatu: Ei var­maankaan ole riit­täviä stan­dard­e­ja. Per­in­teis­es­ti puusepät ovat olleet niin asiantun­te­via, ja han­kki­neet puun niin läheltä, että ovat osan­neet pyytää/valita/hankkia sopi­vaa tavaraa. Yksit­täiset puusepät voivat tehdä näin var­masti nykyäänkin. Mut­ta suurem­pi teol­lisu­us (joka on var­maaankin keskeinen ainakin Helsingis­sä) tarvit­sisi joko stan­dard­e­ja tai asiantun­te­via puun toimit­ta­jia. Joko suuret puu­fir­mateivät halua palvel­la, ikku­nafir­mat eivät viit­si kulut­taa aikaa tähän kysymyk­seen, tai asi­akkaat (rak­en­ta­jat, asukkaat) eivät halua mak­saa parem­mista ikkunoista. Kak­si viimeistä ehkä vahvempia.

    Ikkunoille on stan­dard­it, joista on uno­htunut puun laatu, tai se on vain oksaisu­u­den osalta kriteerinä. 

    Ikkunoiden laadun heikken­e­m­i­nen ei ole puus­ta kiin­ni, hyvää puu­ta olisi tar­jol­la ja pienehköjä valmistajiakin. 

    Helsingis­sä ja pääkaupunkiseudul­la kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen on poli­itikko­jen toimes­ta alis­tet­tu gryn­dereille, ja heille kel­paa vain halvin, siis­pä valmis­ta­jienkin kan­nat­taa tehdä hal­paa, ei hyvää. Jos rak­en­tamises­sa kaupun­gin itsen­sä ja gryn­derei­den mak­si­moidun rahas­tuk­sen sijaan olisi keski­tyt­ty laadun vaa­timiseen, ei meil­lä olisi muu­ta­mas­sa vuodessa seinälle lahoavia ikkunoi­ta. Nythän jopa kaavoit­ta­ja pakot­taa rak­en­ta­maan heikkoa laat­ua, näin esim. Kruunuvuorenrannassa. 

    Toinen poli­it­tisel­la ohjauk­sel­la aikaansaatu ikknoiden laadun heikken­e­misen syy on ener­giamääräyk­set, joiden täyt­tämisek­si ikkunoi­ta joudu­taan virit­tämään läm­mön­pitäviksi rak­en­teen ehdoil­la. Meil­lähän tulee noin kymme­nen-viiden­toista vuo­den kulut­tua maail­man mas­si­ivisin home­on­gel­ma, kun näi­den uusien ener­giamääräys­ten mukaiset talot pal­jas­ta­vat päät­täjiemme yksisilmäisyyden.

    Vastaa

    1. Helsingis­sä ja pääkaupunkiseudul­la kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen on poli­itikko­jen toimes­ta alis­tet­tu gryn­dereille, ja heille kel­paa vain halvin, siis­pä valmis­ta­jienkin kan­nat­taa tehdä hal­paa, ei hyvää. 

       Kyse oli perusko­r­jat­tavista taloista. Jokainen taloy­htiö saa tilas­ta perusko­r­jauk­sen ihan mis­tä halu­aa. Miten se olisi kaupun­gin toimes­ta alis­tet­tu jollekin?
       Gryn­deriv­e­toista rak­en­tamista Helsingis­sä on aika vähän. Yleen­sä raken­nus­li­ike ja raken­nut­ta­ja on erotet­tu toisistaan.

       Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara: Kyse oli perusko­r­jat­tavista taloista. Jokainen taloy­htiö saa tilas­ta perusko­r­jauk­sen ihan mis­tä halu­aa. Miten se olisi kaupun­gin toimes­ta alis­tet­tu jollekin?
    Gryn­deriv­e­toista rak­en­tamista Helsingis­sä on aika vähän. Yleen­sä raken­nus­li­ike ja raken­nut­ta­ja on erotet­tu toisistaan.

    Uud­is­rak­en­tamisen alis­t­a­mi­nen gryn­dereille on johtanut tilanteeseen, että myös kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on niisä samoissa käsis­sä, muut toim­i­jat eivät yksinker­tais­es­ti pääse markki­noille (pieniä ali­hankki­joi­ta lukuunottamatta)

    Vastaa

20. Juho Laatu: asi­akkaat (rak­en­ta­jat, asukkaat) eivät halua mak­saa parem­mista ikkunoista. Kak­si viimeistä ehkä vahvempia.

    Asukkail­ta­han ei edes kysytä eikä vai­h­toe­hto­ja tar­jo­ta. Jos ei ole valmi­ita vai­h­toe­hto­ja, sivi­il­ia­sukas (=ei-rak­en­ta­ja) ei tuol­laista osaa edes kysyä, vaik­ka var­masti tuom­moi­set halu­aisi. Osaa­va asukas var­maan osaa kysyäkin, mut­ta rak­en­ta­jat ovat niin suuria, että tar­joa­vat bulkkia eivätkä palvelua.

    Vastaa

21. KariS: Tuo Osmon heit­to on vaan tut­tua vihrei­den koti­maista tuotan­toa vas­tus­tavaa ajat­telua, nuo ikku­naver­staat kun ovat niitä maaseudun pienverstaita

    Nuo eivät kyl­lä ole ainakaan perusasukkaalle tut­tu­ja. Remont­ti tms. oste­taan kaupungeis­sa yleen­sä yhdeltä fir­mal­ta eikä koo­ta paloista maaseudun pienverstailta.

    Vastaa

22. KariS: Uud­is­rak­en­tamisen alis­t­a­mi­nen gryn­dereille on johtanut tilanteeseen, että myös kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on niisä samoissa käsis­sä, muut toim­i­jat eivät yksinker­tais­es­ti pääse markki­noille (pieniä ali­hankki­joi­ta lukuunottamatta)

    Esim. lin­jare­mont­tien (=putkire­mont­ti) pääu­rakoit­si­jat ovat pääsään­töis­es­ti pienehköjä remont­tei­hin erikois­tunei­ta fir­mo­ja. Paljon par­jatut suuret val­takun­nal­liset (kan­sain­väliset) raken­nus­li­ik­keet ovat kiin­nos­tunei­ta vain suurim­mista remonttikohteista.

    Vastaa

23. KariS: Helsingis­sä ja pääkaupunkiseudul­la kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen on poli­itikko­jen toimes­ta alis­tet­tu gryn­dereille, ja heille kel­paa vain halvin, siis­pä valmis­ta­jienkin kan­nat­taa tehdä hal­paa, ei hyvää.

    Koke­muk­seni pääkupunkiseudun rakne­tamis­es­ta ja kun­nos­tamis­es­ta ker­too, että fir­mat tuot­ta­vat aika huo­let­ta sut­ta heti kun silmä vält­tää. Vaikea sanoa, mikä on poli­itikko­jen osu­us tässä. Yksi syy on yleinen varakku­us, asiantun­tem­at­to­muus ja asukkaiden aika- ja kiin­nos­tus­pu­la. Rak­en­ta­jia ei valvota, vaan huonoi­hin tulok­si­in herätään yleen­sä vahinko­jen jo tapah­dut­tua. Suuren rak­en­ta­jan maine ei kär­si näistä tapauk­sista liikaa, ja uusia ymmärtämät­tömiä “uhre­ja” on koko ajan jonos­sa. Kor­rup­ti­ol­lakin saat­taa olla tässä ongel­mavyy­hdis­sä joku osa (rak­en­ta­jat, virkamiehet, poli­itikot, isännöitsijät).

    (Maaseudul­lakin tehdään joskus sut­ta, mut­ta pienis­sä piireis­sä rak­en­ta­jien on pakko pitää maineestaan kiin­ni. Jos ei pidä, työt voivat lop­pua piankin.)

    Toinen poli­it­tisel­la ohjauk­sel­la aikaansaatu ikknoiden laadun heikken­e­misen syy on ener­giamääräyk­set, joiden täyt­tämisek­si ikkunoi­ta joudu­taan virit­tämään läm­mön­pitäviksi rak­en­teen ehdoil­la. Meil­lähän tulee noin kymme­nen-viiden­toista vuo­den kulut­tua maail­man mas­si­ivisin home­on­gel­ma, kun näi­den uusien ener­giamääräys­ten mukaiset talot pal­jas­ta­vat päät­täjiemme yksisilmäisyyden.

    Muut­tuvat rak­en­tamistyylit johta­vat aina väistämät­tä joi­hinkin las­ten­tautei­hin. Muovil­la eris­tet­ty pul­lota­lo on siis vaar­al­lisem­pi kon­struk­tio kuin periteinen talo tuplaeristein.

    Vastaa

24. ‘Eniten tarvit­sisin autoa, kun olen menos­sa maakun­taan, vaikka­pa Pirkan­maalle. Pitäisi voi­da men­nä junal­la Tam­pereelle ja autol­la loppumatka’

    Perin tot­ta. Luopuisin itsekin auton käytöstä mökki­matkoil­la (ehkä koko koslas­ta) mielel­läni, mut­ta lop­pupätkä Forssas­ta 20km eteen­päin ei kesäisin onnis­tu kuin tak­sil­la tai polkupyöräl­lä. Bus­si + tak­si tulee kovin paljon kalli­im­mak­si kuin oma auto ja polkupyörän kul­je­tuska­p­a­siteet­ti on aika rajallinen.

    Vastaa