Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.5.2014

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Pik­kusuon­ku­jan ympä­ris­tön suunnitteluperiaatteet

Tyh­jäl­le alu­eel­le suun­ni­tel­laan mata­lia ker­ros­ta­lo­ja, joi­den asu­jai­mis­to vas­taa MA-ohjel­man jakau­maa. Suo­mek­si tämä tar­koit­taa, että sin­ne tulee myös kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja. Nykyi­set asuk­kaat vas­tus­ta­vat, kos­ka ”alu­een luon­ne muuttuu”.

Koko Hel­sin­gin luon­ne muut­tuu, kun tän­ne ahde­taan nel­jän­nes­mil­joo­na asu­kas­ta lisää.

Suu­res­ti arvos­ta­ma­ni Ant­ti Blå­field on ker­to­nut, että kau­pun­ki ei kuun­te­le asuk­kai­den mie­li­pi­det­tä. Hän on toi­saal­ta myös valit­ta­nut, että eri­lai­set nim­byt estä­vät raken­ta­mis­ta. Näi­den kah­den mie­li­pi­teen kes­ken toi­voi­si jotain rajanvetoa.

Yhteis­käyt­tö­au­to­jen pysäköintipaikat

Kau­pun­gin­hal­li­tus palaut­ti asian lau­ta­kun­nal­le. Lau­ta­kun­nan aiem­pi pää­tös oli­si mer­kin­nyt koko toi­min­nan lopet­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä, mitä kau­pun­gin­hal­li­tus ei pitä­nyt hyväk­syt­ty­jen tavoit­tei­den mukai­se­na. Nyt esi­te­tään uudes­taan, että kiin­teät pai­kat säi­ly­vät (vrt. tak­si­tol­pat), mut­ta ne ava­taan muil­le­kin yri­tyk­sil­le kuin CityCarClubille.

Kil­pai­lu on hyvä asia, mut­ta toi­saal­ta täl­lai­nen jär­jes­tel­mä toi­mii sitä parem­min, mitä isom­mat ovat toi­mi­jat. Sik­si oli­si toi­vot­ta­vaa, että nämä yri­tyk­set voi­si­vat joten­kin ver­kot­tua niin kuin tak­si­au­toi­li­jat­kin eli että niil­lä oli­si yhtei­nen tilaus­jär­jes­tel­mä. Ja oli­si hyvä, jos toi­min­ta laa­je­ni­si muu­al­le­kin maahan.

Eni­ten tar­vit­si­sin autoa, kun olen menos­sa maa­kun­taan, vaik­ka­pa Pir­kan­maal­le. Pitäi­si voi­da men­nä junal­la Tam­pe­reel­le ja autol­la loppumatka.

Kivi­haan tiivistyskaava

[Nolo kir­joi­tus­vir­he korjattu]

Tämä oli lau­ta­kun­nas­sa aiem­min, eikä sitä ole lausun­to­jen vuok­si muu­tet­tu. Lau­ta­kun­ta muut­ti mää­räys­tä niin, että ikku­noi­den ei tar­vit­se olla alku­pe­räi­sel­lä taval­la teh­ty­jä, vaan alku­pe­räi­sen näköi­set riit­tä­vät. Alku­pe­räi­nen tapa kun ei ole mah­dol­lis­ta aina­kaan koti­mai­ses­ta puus­ta, joka kas­va­te­taan nykyi­siin hötök­si, ettei se kes­tä säätä.

 

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.5.2014”

  1. Pik­kusuon­ku­ja on niin kau­ka­na Hel­sin­gis­tä, ettei noil­le levey­sas­teil­le pitäi­si vie­lä raken­taa ker­ros­ta­lo­ja. Noi­den aika on jos­kus aika­naan, kun Kehä I:n sisä­puo­li on raken­net­tu. Ennen sitä, pitää alu­eel­le teh­dä koko­naan uusi ruu­tu­kaa­va ja vetää rai­teet. Kehä I:n sisä­puo­lel­le mah­tuu pro­fes­so­ri var­tiai­sen mukaan vie­lä 1/2 mil­joo­naa ihmis­tä lisää, joten tai­taa sata­lu­ku vaih­tua, ennen kuin tuon­ne on jär­ke­vää teh­dä kerrostaloja.

    Minus­ta koko aja­tus on puuhs­te­lua pahim­mil­laan. Lisäk­si puu­has­te­lus­sa käy­te­tään veron­mak­sa­jien raho­ja, jos sin­ne on tulos­sa sosi­aa­li­sia vuo­kra-asun­to­ja veron­mak­sa­jien rie­sak­si. Yhtä­lö ei ole hyväksyttävä.

    Hel­sin­ki tar­vit­see vuo­kra-asun­to­ja, mut­ta ei tuon­ne. Hel­sin­ki tar­vit­see pikai­ses­ti 20 000 asuk­kaan kau­pun­gin­osan, Uuden-Kal­lion, jos­sa on pää­sään­töi­ses­ti vain pie­niä, 15 — 40 neliön asun­to­ja. Kau­pun­gis­osas­ta tulee olla rai­deyh­teys kes­kus­taan. Minus­ta on type­rää tuh­la­ta kaa­voi­tus­re­surs­se­ja tuol­lai­seen näpertelyyn.

  2. Ant­ti Blå­field nos­ti sinän­sä oikean asian esiin: asuk­kai­den ylei­nen koke­mus eri puo­lil­la Hel­sin­kiä on, että kuu­le­mis­ti­lai­suu­det ovat vero­ra­hoil­la jär­jes­tet­tyä teatteria.

    Blå­field kui­ten­kin unoh­ti erään kes­kei­sen toi­mi­jan. Nimit­täin myös Hel­sin­gin Sano­mat kuun­te­lee kau­pun­ki­suun­nit­te­luun liit­ty­vis­sä asiois­sa vain virkamiehiä.

    Kau­pun­ki­si­vuil­le asuk­kai­ta toki saa­te­taan haas­ta­tel­la, mut­ta samal­la hei­dän sano­mi­si­aan lei­ka­taan asiayh­tey­des­tään ja kuva­taan lei­maa­vin ver­bein. Sii­nä mis­sä vir­ka­mie­het sano­vat tai totea­vat, Hesa­rin haas­tat­te­le­mat asuk­kaat puus­kah­ta­vat, tuhah­te­le­vat tai jopa uhkaavat.

  3. Lau­ta­kun­ta muut­ti mää­räys­tä niin, että ikku­noi­den ei tar­vit­se olla alku­pe­räi­sel­lä taval­la teh­ty­jä vaan alku­pe­räi­sen näköi­set riit­tä­vät. Alku­pe­räi­nen tapa kun ei ole mah­dol­lis­ta aina­kaan koti­mai­ses­ta puus­ta, joka kas­va­te­taan nykyi­siin hötök­si, ettei se kes­tä säätä. 

    Tii­vis­tä puu­ta­kin Suo­mes­sa kas­vaa var­mas­ti ikku­nan­puit­tei­den ver­ran. Kai kyse on enem­män sii­tä, että mark­ki­nat vain tuot­ta­vat kai­kil­le perus­höt­töä, kun eri tava­ra­luo­kil­le ei ole kysyn­tää. Raken­ta­jien on ehkä hel­pom­paa ostaa kova­puu­ta sade­met­säs­tä, tai alu­mii­nia teh­taas­ta, tai tuot­taa huom­pia ja pak­su­kar­mi­sem­pia ikku­noi­ta, kuin vaa­tia perin­ne­tuo­tan­toa ja hyvän tava­ran tuo­tan­toa kotimaahan.

  4. OS: “Alku­pe­räi­nen tapa kun ei ole mah­dol­lis­ta aina­kaan koti­mai­ses­ta puus­ta, joka kas­va­te­taan nykyi­siin hötök­si, ettei se kes­tä säätä.”

    Kyl­lä on mah­dol­lis­ta, kun tilaa ikku­nat vähän pie­nem­mäl­tä val­mis­ta­jal­ta ja pyy­tää val­mis­ta­maan vali­koi­dus­ta tiheä­syi­ses­tä puu­ta­va­ras­ta. Ihan nor­maa­li käy­tän­tö, mak­saa vaan vähän enemmän.

  5. OS kir­joit­ti:
    “Suu­res­ti arvos­ta­ma­ni Ant­ti Blå­field on ker­to­nut, että kau­pun­ki ei kuun­te­le asuk­kai­den mie­li­pi­det­tä. Hän on toi­saal­ta myös valit­ta­nut, että eri­lai­set nim­byt estä­vät raken­ta­mis­ta. Näi­den kah­den mie­li­pi­teen kes­ken toi­voi­si jotain rajanvetoa.”

    Luin Blå­fiel­din jutun nyt uudel­leen Hesa­ris­ta. Hän kir­joit­ti aiem­min kuvi­tel­leen­sa, että kaa­voi­tus­hank­kei­den vas­tus­ta­jat ovat nim­by­jä. Näin­hän voi vii­sas­tel­la, jos lähiym­pä­ris­tö on sääs­ty­nyt han­ka­lil­ta tii­vis­tys- ym. hankkeilta. 

    Jokai­ses­ta kui­ten­kin kuo­riu­tuu “nim­by”, jos tar­peek­si jär­je­tön han­ke osuu lähelle. 

    Eri asia on nämä kai­ken eri­lai­suu­den vas­tus­ta­jat, joil­le vaik­ka kehi­tys­vam­mais­ten asun­to­la (vrt. Mar­ja­nie­men Oska­rin­puis­ton han­ke) on askel koh­ti tuhon tietä.

  6. O.S. kir­joit­ti 4.5.2014;
    Pik­kusuon­ku­jan ympä­ris­tön suunnitteluperiaatteet:
    “… sin­ne tulee myös kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja. Nykyi­set asuk­kaat vas­tus­ta­vat, kos­ka ”alu­een luon­ne muuttuu”.

    Koko Hel­sin­gin luon­ne muut­tuu, kun tän­ne ahde­taan nel­jän­nes­mil­joo­na asu­kas­ta lisää.”

    Ahde­taan­ko tän­ne todel­la­kin nel­jän­nes­mil­joo­na asu­kas­ta lisää? Mik­si? Mil­lä aika­vä­lil­lä ja mis­tä alkaen? Kuka ahtaa ja minne?

    Eikö ahtaa­jien perin­tei­nen työ­maa ole sata­ma? Pitäi­si­kö siis nuo mai­nit­se­ma­si 250 000 uut­ta asu­kas­ta jakaa sen täh­den tasan esi­mer­kik­si ns. uusil­le asui­na­lueil­le, eli 1) Jät­kä­saa­ren, 2) Kala­sa­ta­man, 3) Laa­ja­sa­lon enti­sen öljy­sa­ta­man (joka nykyi­sin tai­taa olla osa Kruu­nu­vuo­ren­ran­taa) sekä 4) Hert­to­nie­men enti­sen öljy­sa­ta­man, eli Hert­to­nie­men­ran­nan ja 5) Vuo­saa­ren kes­ken, kuhun­kin siis 50 000 henkeä? 

    Öljy­sa­ta­mas­sa ei tie­tääk­se­ni ahtaa­jia tar­vit­tu, kuin kor­kein­taan ammoin, kau­an sit­ten, ennen tank­ki­lai­vo­jen aikaa (jol­loin öljyä kul­je­tet­tiin tyn­ny­reis­sä), mut­ta noin suu­ren lisä­asu­tuk­sen koh­dal­la voi­ta­neen todel­la­kin tuo­ta ter­miä, ‘ahtaa’, eli ‘sul­loa’, käyt­tää. (Täs­tä tulee muu­ten mie­leen tulee hel­pos­ti jopa, kuin­kas muu­ten, sil­lit tynnyreissä.)

    Jos nyt aja­tel­laan, että mai­ni­tun suu­rui­nen asu­tus­teh­tä­vä oli­si todel­la­kin otet­ta­va haas­tee­na vas­taan, on huo­mat­ta­va, että se oli­si Hel­sin­gil­le isom­pi haas­te kuin oli aikoi­naan Suo­mel­le siir­to­kar­ja­lais­ten ja mui­den evak­ko­jen asut­ta­mi­nen. Siir­to­väen mää­rä oli tiet­tä­väs­ti noin 11% Suo­men sil­loi­ses­ta asu­kas­lu­vus­ta, eli lisä­vä­keä tuli tuol­loin ilmei­ses­ti kes­ki­mää­rin noin 12,4% (=0,11/0,89) alue­luo­vu­tus­ten jäl­keen jäl­jel­lä olleen maan väes­tön sekaan. Nyt kir­joi­tat haas­tees­ta, jon­ka mukaan väes­tön lisäys ole­mas­sa ole­val­la maal­la oli­si yli 40% (250/604=0,41)!

    Ennen mit­ta­viin toi­miin ryh­ty­mis­tä pitäi­si sel­vit­tää ensin­nä­kin, a) luo­tet­ta­val­la taval­la poten­ti­aa­li­sen tulo­kas­jou­kon suu­ruus, b) mil­lä aika­vä­lil­lä tuo arvioi­tu jouk­ko oli­si tän­ne tulos­sa, sekä c) halua­vat­ko kaik­ki mai­ni­tut 250 000(?) juu­ri Hel­sin­kiin? Ja toi­saal­ta, vaik­ka haluai­si­vat­kin, d) mah­tui­si­vat­ko he kaik­ki sovin­nol­la kes­kel­lem­me? Lähi-idän kal­tai­sia ongel­mia tän­ne tus­kin kukaan halu­aa lie­vem­mäs­sä­kään muodossa …

    Jos nyt em. koh­taa c tar­kas­tel­laan haas­tee­na, voi­si eräs mah­dol­li­nen lisä­väes­tön sijoi­tus­ta­pa ehkä olla esi­mer­kik­si tasa­ja­ko Hel­sin­gin koko maa­pin­ta-alal­le, joka on läh­teen (Hel­sin­ki alueit­tain 2013) mukaan 216,33 neliö­ki­lo­met­riä. Tuol­loin (jako­las­kun, 250 000/216,33, perus­teel­la) sai­sim­me lisä­vä­keä tasai­ses­ti kaik­kial­le noin 1156 hen­keä per neliö­ki­lo­met­ri. Oli­si­ko tämä jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to ensin ehdo­tet­tua parem­pi tapa sijoit­taa mai­nit­se­ma­si tulo­kas­jouk­ko, jos nyt yli­pää­tään koko mai­nit­tu jouk­ko oli­si juu­ri Hel­sin­kiin asutettava?

    Jaka­mal­la lisä­väes­tö tasan maa­pin­ta-alan perus­teel­la voi­si aja­tel­la sii­tä nykyi­sil­le asuk­kail­le aiheu­tu­van kuor­man (hai­tat lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta ym.) tule­van kai­kil­le hel­pom­min sie­det­tä­väk­si, mikä lie­nee aina­kin vähin­tään yhtä hyvä, ellei parem­pi perus­te kuin jokin toinen. 

    Kata­jan­no­kal­ta tämä edel­lyt­täi­si ilmei­ses­ti 659 lisä­asuk­kaan sijoi­tus­ta. Min­ne ehdot­tai­sit hei­dän muut­ta­van asumaan?

    Yksi tar­ken­ta­va kysy­mys: Onko tätä nel­jän­nes­mil­joo­nan jouk­koa jo muka­na Hel­sin­gin nykyi­sis­sä suun­ni­tel­mis­sa, vai ovat­ko he sel­lais­ta väkeä, joka on tulos­sa nur­kil­lem­me ikään kuin “puun takaa”?

    Aiem­min blo­geis­sa­si esil­lä olleen Koi­vusaa­ren sel­vi­ty­sa­lu­een osal­ta tuo tasa­ja­ko­pe­ri­aa­te mitoi­tuk­sen osal­ta kuu­los­tai­si nyky­suun­ni­tel­mia huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­mäl­tä: 0,13 neliö­ki­lo­met­rin alu­eel­le luu­li­si sopi­van pal­jon hel­pom­min uuden kri­tee­rin mukai­set 150 uut­ta asu­kas­ta, eikä lähes kaik­kien inhoa­mia meren­täyt­tö­jä­kään tarvittaisi. 🙂

    O.S.:“Suuresti arvos­ta­ma­ni Ant­ti Blå­field on ker­to­nut, että kau­pun­ki ei kuun­te­le asuk­kai­den mie­li­pi­det­tä. Hän on toi­saal­ta myös valit­ta­nut, että eri­lai­set nim­byt estä­vät raken­ta­mis­ta. Näi­den kah­den mie­li­pi­teen kes­ken toi­voi­si jotain rajanvetoa.”

    Ant­ti voi olla oikeas­sa, mut­ta se ei tai­da oloa­si hel­pot­taa. Niin, miten arvot­taa ja ero­tel­la nuo kak­si mie­li­pi­det­tä toi­sis­taan? Eikö toi­saal­ta eläi­mil­lä­kin ole oikeus puo­lus­taa revii­ri­ään? Oli­si­ko argu­men­toin­nin perus­te­lul­la mitään pai­noar­voa? Toi­saal­ta, poli­tii­kas­sa tai­taa pel­käl­lä mie­li­pi­teel­lä­kin olla jos­kus oma pai­na­va(?) mer­ki­tyk­sen­sä. Isos­sa jou­kos­sa (tai kau­pun­gis­sa) ei esim. (huuto-)äänestys ole vält­tä­mät­tä se paras rat­kai­su­ta­pa (ks. “http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kantaa_ottamaton_ihminen_on_kuin_kala__miten_paatokset_pitaisi_tehda/7217492”). Vähem­mis­tö voi jou­tua jos­kus jopa syyt­tään syr­jin­nän koh­teek­si. Lähi­de­mo­kra­tia voi­si olla rat­kai­su, mut­ta sama valu­vi­ka voi sii­nä­kin ehkä olla!

    Rajan­ve­to kah­den (tai useam­man) eri­lai­sen mie­li­pi­teen välil­lä liit­tyy hyvän tasa­pai­noa­se­tel­man löy­tä­mi­seen, jota ilmei­ses­ti haet. Vii­me­mai­nit­tu on tut­tu teh­tä­vä mm. lai­vo­jen las­tauk­ses­ta vas­taa­vil­le yli­pe­rä­mie­hil­le, joi­ta olen jos­kus tavannut. 

    Lii­ka las­ti lai­vas­sa (ehkä erään­lai­nen ahneu­den tulos sekin!) voi pai­nol­laan upot­taa lai­van, ja vää­rin teh­ty las­taus (lue: vää­rin sijoi­tet­tu las­ti) voi sen niin’i­kään kaa­taa, vaik­ka kan­to­ky­ky ehkä muu­toin riit­täi­si­kin. Äkil­li­set suun­nan­muu­tok­set voi­vat, var­sin­kin edel­lä­mai­ni­tuin läh­tö­koh­din, tuot­taa nekin jos­kus yllät­tä­vän lop­pu­tu­lok­sen (ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/Sinking_of_the_MV_Sewol#Direct_cause”).
    Kau­pun­ki ei ole lai­va, mut­ta kuten har­kit­se­ma­ton kap­tee­ni (Schet­ti­no!) voi saat­taa lai­van­sa haak­si­rik­koon, en näe syy­tä mik­sei näin ikä­väs­ti voi­si käy­dä kaupungillekin. 

    Pika­voit­to­jen tavoit­te­lun(!) sijaan suo­sit­te­len sat­saa­maan kau­pun­gin asuk­kai­den hyvin­voin­tiin, nyt ja tule­vai­suu­des­sa! Viih­tyi­säs­sä kau­pun­gis­sa on asuk­kail­la hyvä elää, olla ja työskennellä.

    1. Kata­jan­no­kal­ta tämä edel­lyt­täi­si ilmei­ses­ti 659 lisä­asuk­kaan sijoi­tus­ta. Min­ne ehdot­tai­sit hei­dän muut­ta­van asumaan?

      Pysä­köin­ti maan alle ja park­ki­ken­til­le talo­ja. Help­poa kuin hei­nän teko.

  7. Yllät­tä­vää kyl­lä tiheä­syis­tä män­nyn ydin­puu­ta saa edel­leen. Maas­sam­me on muu­ta­ma puu­ta­va­ra­lii­ke, jois­ta voi men­nä lank­ku­pi­nos­ta itse vali­koi­maan, ja vähän useam­pi puuse­pän­vers­tas, joil­ta näi­tä käsi­työ­nä tai puo­li­kä­si­työ­nä teh­ty­jä ikku­noi­ta voi tilata.

    Se on sinän­sä ymmär­ret­tä­vää, että perin­tei­sel­lä taval­la ikku­noi­ta teh­dään lähin­nä enti­söi­täes­sä van­ho­ja koh­tei­ta. Sää­li kyl­lä. Hyvin teh­ty­nä perin­tei­nen ikku­na on pit­käi­käi­nen, kau­nis ja miel­lyt­tä­vä ratkaisu.

  8. Kal­le:
    Pik­kusuon­ku­ja on niin kau­ka­na Hel­sin­gis­tä, ettei noil­le levey­sas­teil­le pitäi­si vie­lä raken­taa ker­ros­ta­lo­ja. Noi­den aika on jos­kus aika­naan, kun Kehä I:n sisä­puo­li on raken­net­tu. Ennen sitä, pitää alu­eel­le teh­dä koko­naan uusi ruu­tu­kaa­va ja vetää rai­teet. Kehä I:n sisä­puo­lel­le mah­tuu pro­fes­so­ri var­tiai­sen mukaan vie­lä 1/2 mil­joo­naa ihmis­tä lisää, joten tai­taa sata­lu­ku vaih­tua, ennen kuin tuon­ne on jär­ke­vää teh­dä kerrostaloja.

    Minus­ta koko aja­tus on puuhs­te­lua pahim­mil­laan. Lisäk­si puu­has­te­lus­sa käy­te­tään veron­mak­sa­jien raho­ja, jos sin­ne on tulos­sa sosi­aa­li­sia vuo­kra-asun­to­ja veron­mak­sa­jien rie­sak­si. Yhtä­lö ei ole hyväksyttävä.

    Hel­sin­ki tar­vit­see vuo­kra-asun­to­ja, mut­ta ei tuon­ne. Hel­sin­ki tar­vit­see pikai­ses­ti 20 000 asuk­kaan kau­pun­gin­osan, Uuden-Kal­lion, jos­sa on pää­sään­töi­ses­ti vain pie­niä, 15 – 40 neliön asun­to­ja. Kau­pun­gis­osas­ta tulee olla rai­deyh­teys kes­kus­taan. Minus­ta on type­rää tuh­la­ta kaa­voi­tus­re­surs­se­ja tuol­lai­seen näpertelyyn.

    Kos­ka kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la sijait­se­vis­sa ker­ros­ta­lois­sa asuu pää­sään­töi­ses­ti köy­hiä, on mie­les­tä­ni ihan hyvä että nii­tä ripo­tel­laan oma­ko­ti­ta­lo­jen sekaan. Suu­ri vir­he on raken­taa suu­ri ker­ros­ta­loa­lue kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le, kos­ka täl­löin samaan paik­kaan kes­kit­tyy lii­kaa köy­hyyt­tä eli ongel­mia. Sekoit­ta­mal­la samal­la alu­eel­le ker­ros- ja oma­ko­ti­ta­lo­ja köy­hät ja kes­ki­tu­loi­set sekoittuvat.

  9. Juho Laa­tu: Tii­vis­tä puu­ta­kin Suo­mes­sa kas­vaa var­mas­ti ikku­nan­puit­tei­den ver­ran. Kai kyse on enem­män sii­tä, että mark­ki­nat vain tuot­ta­vat kai­kil­le perus­höt­töä, kun eri tava­ra­luo­kil­le ei ole kysyntää.

    Onko mah­dol­lis­ta, ettei luok­kia ole stan­dar­di­soi­tu ja siten mark­ki­noil­la ei edes voi olla eri tavaraluokkia?

  10. ano­nyy­mi: Onko mah­dol­lis­ta, ettei luok­kia ole stan­dar­di­soi­tu ja siten mark­ki­noil­la ei edes voi olla eri tavaraluokkia?

    Kyl­lä Suo­mes­sa teh­dään edel­leen myös täy­sin noi­ta van­ho­ja ikku­noi­ta vas­taa­val­la taval­la ja vas­taa­vas­ta puus­ta teh­ty­jä uusia ikkunoita. 

    Tuo Osmon heit­to on vaan tut­tua vih­rei­den koti­mais­ta tuo­tan­toa vas­tus­ta­vaa ajat­te­lua, nuo ikku­na­vers­taat kun ovat nii­tä maa­seu­dun pienverstaita

  11. Ant­ti Blå­fel­tin pää­kir­joi­tus on surul­li­nen esi­merk­ki suo­ma­lai­ses­ta elii­tis­tä, jota hän kiis­tä­mät­tä edustaa.

    Viti­val­koi­ses­ta oma­ko­tienklaa­vis­ta, jos­sa ei pal­jon köy­hyys näy, on hyvä pai­men­taa kan­saa parem­mak­si ja hauk­kua mui­ta nim­byik­si ja ties mik­si surkimuksiksi.

    Kynään tar­tu­taan vas­ta itsek­käis­tä syis­tä, kun enklaa­vin lie­peil­le ollaan raken­ta­mas­sa muu­ta­maa ker­ros­ta­loa! Seit­se­män kilo­met­rin pää­hän Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta! Sama se mitä kaik­kia kou­lu­ja ja mui­ta vähä­pä­töi­siä ollaan köy­hien lähiöis­tä pur­ka­mas­sa, vas­ta nyt mit­ta tuli täyteen.

    Eivät ker­ros­ta­lot ole pilan­neet Käpy­lää tai Tou­ko­laa tai Hert­to­nie­meä, jois­sa on kai­kis­sa pal­jon parem­min säi­ly­nyt oma­ko­tia­lue. Täs­sä pelä­tään todel­li­suu­des­sa jotain muuta.

  12. Pysä­köin­ti maan alle ja park­ki­ken­til­le talo­ja. Help­poa kuin hei­nän teko.

    Kata­ja­no­kan park­ki­ken­til­tä on meri­nä­kö­alat. Uudet asun­not meni­si­vät var­maan kau­pak­si hyvään hin­taan, van­ho­jen asuk­kail­ta tuli­si itkua näky­mien mene­tyk­ses­tä. Itse kan­na­tan kyl­lä kovasti.

  13. ano­nyy­mi: Onko mah­dol­lis­ta, ettei luok­kia ole stan­dar­di­soi­tu ja siten mark­ki­noil­la ei edes voi olla eri tavaraluokkia? 

    Ei var­maan­kaan ole riit­tä­viä stan­dar­de­ja. Perin­tei­ses­ti puuse­pät ovat olleet niin asian­tun­te­via, ja hank­ki­neet puun niin lähel­tä, että ovat osan­neet pyytää/valita/hankkia sopi­vaa tava­raa. Yksit­täi­set puuse­pät voi­vat teh­dä näin var­mas­ti nyky­ään­kin. Mut­ta suu­rem­pi teol­li­suus (joka on var­maaan­kin kes­kei­nen aina­kin Hel­sin­gis­sä) tar­vit­si­si joko stan­dar­de­ja tai asian­tun­te­via puun toi­mit­ta­jia. Joko suu­ret puu­fir­mat eivät halua pal­vel­la, ikku­na­fir­mat eivät viit­si kulut­taa aikaa tähän kysy­myk­seen, tai asiak­kaat (raken­ta­jat, asuk­kaat) eivät halua mak­saa parem­mis­ta ikku­nois­ta. Kak­si vii­meis­tä ehkä vahvempia.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pysä­köin­ti maan alle ja park­ki­ken­til­le talo­ja. Help­poa kuin hei­nän teko. 

    Jos park­ki­ken­til­le raken­ne­taan talo­ja, ei niil­lä pai­koil­la enää hei­nä kas­va. Hei­nän teko katol­la voi onnis­tua, jos sitä siel­lä kas­vaa, mut­ta help­poa en väit­täi­si sen ole­van, aina­kaan harjakatolla.

  15. Gre­jus:
    Eivät ker­ros­ta­lot ole pilan­neet Käpy­lää tai Tou­ko­laa tai Hert­to­nie­meä, jois­sa on kai­kis­sa pal­jon parem­min säi­ly­nyt oma­ko­tia­lue. Täs­sä pelä­tään todel­li­suu­des­sa jotain muuta.

    Ker­ros­ta­lot eivät ole pilan­neet Hert­to­nie­meä esteet­ti­ses­ti — talot ovat pal­jon kau­niim­pia kuin nyt raken­net­ta­vat talot — mut­ta sosi­aa­li­ses­ti kylläkin. 

    Hert­to­nie­mes­sä tapah­tuu Hel­sin­gin lähiöis­tä kol­man­nek­si eni­ten väki­val­ta­ri­kok­sia, ja en tie­dä mut­ta luu­len että oma­ko­ti­ta­lois­sa asu­vien osuus näi­den rikos­ten teki­jöis­tä on yhden käden sor­mil­la las­ket­ta­va prosenttiluku.

    Var­maan Paki­las­sa­kin suu­rin huo­le­nai­he on että ker­ros­ta­loi­hin muut­taa köy­hiä, mah­dol­li­ses­ti jopa mus­li­me­ja. Ääneen lausu­tut syyt ovat toki jotain aivan muuta.

  16. Juho Laa­tu: Ei var­maan­kaan ole riit­tä­viä stan­dar­de­ja. Perin­tei­ses­ti puuse­pät ovat olleet niin asian­tun­te­via, ja hank­ki­neet puun niin lähel­tä, että ovat osan­neet pyytää/valita/hankkia sopi­vaa tava­raa. Yksit­täi­set puuse­pät voi­vat teh­dä näin var­mas­ti nyky­ään­kin. Mut­ta suu­rem­pi teol­li­suus (joka on var­maaan­kin kes­kei­nen aina­kin Hel­sin­gis­sä) tar­vit­si­si joko stan­dar­de­ja tai asian­tun­te­via puun toi­mit­ta­jia. Joko suu­ret puu­fir­ma­tei­vät halua pal­vel­la, ikku­na­fir­mat eivät viit­si kulut­taa aikaa tähän kysy­myk­seen, tai asiak­kaat (raken­ta­jat, asuk­kaat) eivät halua mak­saa parem­mis­ta ikku­nois­ta. Kak­si vii­meis­tä ehkä vahvempia.

    Ikku­noil­le on stan­dar­dit, jois­ta on unoh­tu­nut puun laa­tu, tai se on vain oksai­suu­den osal­ta kriteerinä. 

    Ikku­noi­den laa­dun heik­ke­ne­mi­nen ei ole puus­ta kiin­ni, hyvää puu­ta oli­si tar­jol­la ja pie­neh­kö­jä valmistajiakin. 

    Hel­sin­gis­sä ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kaik­ki raken­ta­mi­nen on polii­tik­ko­jen toi­mes­ta alis­tet­tu gryn­de­reil­le, ja heil­le kel­paa vain hal­vin, siis­pä val­mis­ta­jien­kin kan­nat­taa teh­dä hal­paa, ei hyvää. Jos raken­ta­mi­ses­sa kau­pun­gin itsen­sä ja gryn­de­rei­den mak­si­moi­dun rahas­tuk­sen sijaan oli­si kes­ki­tyt­ty laa­dun vaa­ti­mi­seen, ei meil­lä oli­si muu­ta­mas­sa vuo­des­sa sei­näl­le lahoa­via ikku­noi­ta. Nyt­hän jopa kaa­voit­ta­ja pakot­taa raken­ta­maan heik­koa laa­tua, näin esim. Kruunuvuorenrannassa. 

    Toi­nen poliit­ti­sel­la ohjauk­sel­la aikaan­saa­tu ikk­noi­den laa­dun heik­ke­ne­mi­sen syy on ener­gia­mää­räyk­set, joi­den täyt­tä­mi­sek­si ikku­noi­ta jou­du­taan virit­tä­mään läm­mön­pi­tä­vik­si raken­teen ehdoil­la. Meil­lä­hän tulee noin kym­me­nen-vii­den­tois­ta vuo­den kulut­tua maa­il­man mas­sii­vi­sin homeon­gel­ma, kun näi­den uusien ener­gia­mää­räys­ten mukai­set talot pal­jas­ta­vat päät­tä­jiem­me yksisilmäisyyden.

    1. Hel­sin­gis­sä ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kaik­ki raken­ta­mi­nen on polii­tik­ko­jen toi­mes­ta alis­tet­tu gryn­de­reil­le, ja heil­le kel­paa vain hal­vin, siis­pä val­mis­ta­jien­kin kan­nat­taa teh­dä hal­paa, ei hyvää. 

      Kyse oli perus­kor­jat­ta­vis­ta talois­ta. Jokai­nen talo­yh­tiö saa tilas­ta perus­kor­jauk­sen ihan mis­tä halu­aa. Miten se oli­si kau­pun­gin toi­mes­ta alis­tet­tu jollekin?
      Gryn­de­ri­ve­tois­ta raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä on aika vähän. Yleen­sä raken­nus­lii­ke ja raken­nut­ta­ja on ero­tet­tu toisistaan.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyse oli perus­kor­jat­ta­vis­ta talois­ta. Jokai­nen talo­yh­tiö saa tilas­ta perus­kor­jauk­sen ihan mis­tä halu­aa. Miten se oli­si kau­pun­gin toi­mes­ta alis­tet­tu jollekin?
    Gryn­de­ri­ve­tois­ta raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä on aika vähän. Yleen­sä raken­nus­lii­ke ja raken­nut­ta­ja on ero­tet­tu toisistaan.

    Uudis­ra­ken­ta­mi­sen alis­ta­mi­nen gryn­de­reil­le on joh­ta­nut tilan­tee­seen, että myös kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen on nii­sä samois­sa käsis­sä, muut toi­mi­jat eivät yksin­ker­tai­ses­ti pää­se mark­ki­noil­le (pie­niä ali­hank­ki­joi­ta lukuunottamatta)

  18. Juho Laa­tu: asiak­kaat (raken­ta­jat, asuk­kaat) eivät halua mak­saa parem­mis­ta ikku­nois­ta. Kak­si vii­meis­tä ehkä vahvempia.

    Asuk­kail­ta­han ei edes kysy­tä eikä vaih­toeh­to­ja tar­jo­ta. Jos ei ole val­mii­ta vaih­toeh­to­ja, sivii­lia­su­kas (=ei-raken­ta­ja) ei tuol­lais­ta osaa edes kysyä, vaik­ka var­mas­ti tuom­moi­set haluai­si. Osaa­va asu­kas var­maan osaa kysyä­kin, mut­ta raken­ta­jat ovat niin suu­ria, että tar­joa­vat bulk­kia eivät­kä palvelua.

  19. KariS: Tuo Osmon heit­to on vaan tut­tua vih­rei­den koti­mais­ta tuo­tan­toa vas­tus­ta­vaa ajat­te­lua, nuo ikku­na­vers­taat kun ovat nii­tä maa­seu­dun pienverstaita

    Nuo eivät kyl­lä ole aina­kaan perus­a­suk­kaal­le tut­tu­ja. Remont­ti tms. oste­taan kau­pun­geis­sa yleen­sä yhdel­tä fir­mal­ta eikä koo­ta palois­ta maa­seu­dun pienverstailta.

  20. KariS: Uudis­ra­ken­ta­mi­sen alis­ta­mi­nen gryn­de­reil­le on joh­ta­nut tilan­tee­seen, että myös kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen on nii­sä samois­sa käsis­sä, muut toi­mi­jat eivät yksin­ker­tai­ses­ti pää­se mark­ki­noil­le (pie­niä ali­hank­ki­joi­ta lukuunottamatta)

    Esim. lin­ja­re­mont­tien (=put­ki­re­mont­ti) pää­ura­koit­si­jat ovat pää­sään­töi­ses­ti pie­neh­kö­jä remont­tei­hin eri­kois­tu­nei­ta fir­mo­ja. Pal­jon par­ja­tut suu­ret val­ta­kun­nal­li­set (kan­sain­vä­li­set) raken­nus­liik­keet ovat kiin­nos­tu­nei­ta vain suu­rim­mis­ta remonttikohteista.

  21. KariS: Hel­sin­gis­sä ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kaik­ki raken­ta­mi­nen on polii­tik­ko­jen toi­mes­ta alis­tet­tu gryn­de­reil­le, ja heil­le kel­paa vain hal­vin, siis­pä val­mis­ta­jien­kin kan­nat­taa teh­dä hal­paa, ei hyvää.

    Koke­muk­se­ni pää­ku­pun­ki­seu­dun rak­ne­ta­mi­ses­ta ja kun­nos­ta­mi­ses­ta ker­too, että fir­mat tuot­ta­vat aika huo­let­ta sut­ta heti kun sil­mä vält­tää. Vai­kea sanoa, mikä on polii­tik­ko­jen osuus täs­sä. Yksi syy on ylei­nen varak­kuus, asian­tun­te­mat­to­muus ja asuk­kai­den aika- ja kiin­nos­tus­pu­la. Raken­ta­jia ei val­vo­ta, vaan huo­noi­hin tulok­siin herä­tään yleen­sä vahin­ko­jen jo tapah­dut­tua. Suu­ren raken­ta­jan mai­ne ei kär­si näis­tä tapauk­sis­ta lii­kaa, ja uusia ymmär­tä­mät­tö­miä “uhre­ja” on koko ajan jonos­sa. Kor­rup­tiol­la­kin saat­taa olla täs­sä ongel­ma­vyyh­dis­sä joku osa (raken­ta­jat, vir­ka­mie­het, polii­ti­kot, isännöitsijät).

    (Maa­seu­dul­la­kin teh­dään jos­kus sut­ta, mut­ta pie­nis­sä pii­reis­sä raken­ta­jien on pak­ko pitää mai­nees­taan kiin­ni. Jos ei pidä, työt voi­vat lop­pua piankin.)

    Toi­nen poliit­ti­sel­la ohjauk­sel­la aikaan­saa­tu ikk­noi­den laa­dun heik­ke­ne­mi­sen syy on ener­gia­mää­räyk­set, joi­den täyt­tä­mi­sek­si ikku­noi­ta jou­du­taan virit­tä­mään läm­mön­pi­tä­vik­si raken­teen ehdoil­la. Meil­lä­hän tulee noin kym­me­nen-vii­den­tois­ta vuo­den kulut­tua maa­il­man mas­sii­vi­sin homeon­gel­ma, kun näi­den uusien ener­gia­mää­räys­ten mukai­set talot pal­jas­ta­vat päät­tä­jiem­me yksisilmäisyyden.

    Muut­tu­vat raken­ta­mis­tyy­lit joh­ta­vat aina väis­tä­mät­tä joi­hin­kin las­ten­tau­tei­hin. Muo­vil­la eris­tet­ty pul­lo­ta­lo on siis vaa­ral­li­sem­pi kon­struk­tio kuin peri­tei­nen talo tuplaeristein.

  22. Eni­ten tar­vit­si­sin autoa, kun olen menos­sa maa­kun­taan, vaik­ka­pa Pir­kan­maal­le. Pitäi­si voi­da men­nä junal­la Tam­pe­reel­le ja autol­la loppumatka’

    Perin tot­ta. Luo­pui­sin itse­kin auton käy­tös­tä mök­ki­mat­koil­la (ehkä koko kos­las­ta) mie­lel­lä­ni, mut­ta lop­pu­pät­kä Fors­sas­ta 20km eteen­päin ei kesäi­sin onnis­tu kuin tak­sil­la tai pol­ku­pyö­räl­lä. Bus­si + tak­si tulee kovin pal­jon kal­liim­mak­si kuin oma auto ja pol­ku­pyö­rän kul­je­tus­ka­pa­si­teet­ti on aika rajallinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.