Lääketutkimuksen rahoitus uusittava

Lää­ke­tut­ki­muk­sen rahoi­tus perus­tuu patent­tei­hin. Aiem­min Suo­mes­sa myön­net­tiin patent­te­ja vain mene­tel­mil­le tuot­taa lää­ke­mo­le­kyy­le­jä, nyt myön­ne­tään patent­te­ja itse mole­kyy­lil­le. Patent­ti on voi­mas­sa pää­sään­töi­ses­ti 20 vuot­ta. Tämä 20 vuot­ta ei kui­ten­kaan ole tehok­kaan rahas­tuk­sen aikaa, kos­ka lää­ket­tä ei saa­da mark­ki­noil­le heti paten­toi­mi­sen jäl­keen, vaan mole­kyy­lin tur­val­li­suut­ta ja vai­kut­ta­vuut­ta on vie­lä selvitettävä.

Lää­ke­mo­le­kyy­lin kehit­täm­ji­nen kaik­ki­ne vaa­dit­ta­vi­ne tur­val­li­suus- ja vai­kut­ta­vuus­tut­ki­muk­si­neen on hyvin kal­lis­ta. Huo­mat­ta­va osa pro­jek­teis­ta epä­on­nis­tuu. Tämä pakot­taa tut­ki­van lää­ke­teol­li­suu­den hyvin suu­rik­si yksi­köik­si, jot­ta epä­on­nis­tu­mi­sen ris­ki saa­daan katetuksi.

Lää­ke­tut­ki­mus­ta ei syn­ny ilman rahoi­tus­ta, mut­ta tämä rahoi­tusark­ki­teh­tuu­ri on aika huo­no. Sii­nä on esi­mer­kik­si seu­raa­via ongelmia:

1)       Kun kek­si­tään mul­lis­ta­va hyö­dyl­li­nen lää­ke, syn­tyy mono­po­lis­ti­sen tar­jon­nan ongel­ma. Lää­keyh­tiön kan­nat­taa mak­si­moi­da suu­ret­ta hin­ta x mää­rä, mikä mer­kit­see, että hin­ta kan­nat­taa aset­taa tasol­le, joka leik­kaa pois huo­mat­ta­van osan kysyn­näs­tä. Hin­ta voi ylit­tää monin­ker­tai­ses­ti lääk­keen val­mis­ta­mi­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set. On ole­mas­sa hyvä, paran­ta­va lää­ke, joka voi pelas­taa ihmis­hen­kiä, mut­ta se jää voi­mak­kaas­ti alikäytetyksi.

2)       Kun joku kek­sii lupaa­van lääk­keen (esim. sta­tii­nit) muut lää­keyh­tiöt ryn­tää­vät apa­jal­le teke­mään saman­lais­ta lää­ket­tä, jon­ka ei edes väi­te­tä ole­van mil­tään osin tuo­ta kopioi­ta­vaa parem­pi. Mil­jar­de­ja kuluu tur­haan tut­ki­muk­seen, jol­la rat­kais­taan ongel­maa, joka on jo rat­kais­tu. Toki sen alku­pe­räi­sen sta­tii­nin hin­taa jou­du­taan kil­pai­lun takia las­ke­maan, mut­ta oli­si tähän hin­ta­sään­te­lyyn hal­vem­pia­kin keinoja.

3)       Kan­nat­taa tut­kia vain rik­kai­den län­si­mai­den tar­vit­se­mia lääk­kei­tä, kuten alz­hei­mer­lääk­kei­tä, mut­ta ei esi­mer­kik­si mala­ria­lääk­kei­tä, kos­ka sil­le ei ole mak­su­ky­kyis­tä kysyntää.

4)       Kenen­kään ei kan­na­ta kehit­tää lääk­kei­tä reser­viin, esi­mer­kik­si anti­bioot­tia, jota pide­tään varas­tos­sa sen ison epi­de­mian varal­ta eikä las­ke­ta lii­ken­tee­seen ennen sitä kehit­tä­mään vas­tus­tus­ky­kyi­siä kan­to­ja. Anti­bioot­tien osal­ta tilan­ne alkaa juu­ri tämän takia olla kriittinen

5)       Lääk­keil­lä ei ole nor­maa­le­ja mark­ki­noi­ta, jos­sa kulut­ta­ja arvioi­si tuot­teen hyö­ty­jä suh­tees­sa hin­taan. Val­tao­sa lääk­keis­tä mak­se­taan veron­mak­sa­jien tai vakuu­tus­yh­tiöi­den pus­sis­ta. Jot­ta mak­sa­ja (Kela, vakuu­tus­yh­tiö yms.) ei oli­si täy­sin asee­ton, sen on voi­ta­va hylä­tä täy­sin koh­tuut­to­mat hin­ta­vaa­ti­muk­set. Hyl­kää­väs­tä pää­tök­ses­tä seu­raa yleen­sä se, että lää­keyh­tiöi­den rahoit­ta­mat poti­las­jär­jes­töt ryh­ty­vät kam­pan­jaan lää­keyh­tiön saa­lis­tuk­sen puo­les­ta. Kum­mal­lis­ta, että nuo poti­las­jär­jes­töt eivät kos­kaan kysee­na­lais­ta lää­keyh­tiön moraalia.

6)       Lää­ke­tut­ki­mus ei tuo­ta kovin toden­nä­köi­ses­ti tulok­sia, joi­den mukaan jon­kin lääk­keen käyt­tö on tar­pee­ton­ta tai johon­kin tau­tiin on ole­mas­sa yksin­ker­tai­nen ja hal­pa hoi­to. Tut­ki­mus­tu­lok­sia on suo­ras­taan vää­ren­net­ty osoit­ta­maan, että jokin lää­ke on vai­kut­ta­vam­pi kuin se itsea­sias­sa onkaan.

Hyvä esi­merk­ki tämän poli­tii­kan vai­ku­tuk­ses­ta ovat AIDS-lääk­keet. Vuo­den 2000 tie­tä­mis­sä pää­osa AIDS-poti­lais­ta asui köy­his­sä mais­sa, mut­ta suu­rel­la rahal­la kehi­te­tyt AIDS-lääk­keet oli hin­noi­tel­tu aja­tel­len, kuin­ka pal­jon rik­kaan län­si­maan ihmi­sen hen­gen pelas­ta­mi­ses­ta ollaan val­miit mak­sa­maan. Vii­mei­se­nä vir­ka­vuon­naan pre­si­dent­ti Clin­ton onnis­tui pai­nos­ta­maan lää­keyh­tiöi­tä myy­mään lääk­kei­tä alen­nuk­sel­la Afrik­kaan. (Teil­lä on kas­sa­kaa­pis­san­ne patent­ti, mut­ta minul­la taas on patent­ti­la­ki!) Lääk­kei­den hin­ta ale­ni kun­nioi­tet­ta­vat 97 %.

Toi­nen tämän sai­raan sään­nös­tön seu­raus on, että lää­keyh­tiöt käyt­tä­vät lääk­kei­den mark­ki­noin­tiin enem­män rahaa kuin nii­den tut­ki­mi­seen, vaik­ka lääk­kei­den mark­ki­noin­ti on vähän moraa­lin raja­mail­la ole­vaa puu­haa. (Resep­ti­lääk­kei­den mai­nos­ta­mi­nen ylei­söl­le on Suo­mes­sa kiellettyä.)

Olen esit­tä­nyt tätä ennen­kin, mut­ta esi­tän taas. Tähän ark­ki­teh­tuu­riin tar­vi­taan kol­me muutosta:

1)       Kun lääk­keel­le myön­ne­tään patent­ti, tuo­hon patent­tiin on lii­tet­tä­vä hin­ta, jol­la jul­ki­nen val­ta voi ostaa paten­tin vapaak­si. Tähän tar­koi­tuk­seen taas on muo­dos­tet­ta­va jokin OECD-mai­den yhtei­se­lin, joka yhdes­sä rahoit­taa paten­tin mitä­töi­mi­sen mak­saen sii­tä suun­nil­leen samas­sa suh­tees­sa kuin nuo maat tai nii­den pakol­li­set vakuu­tus­jär­jes­tel­mät jou­tui­si­vat paten­tis­ta hin­nois­sa mak­sa­maan. Täl­lä en tar­koi­ta, että lää­keyh­tiön saa­mat tulot lääk­kees­tä ale­ni­si­vat olen­nai­ses­ti vaan että ne mak­set­tai­siin eri logii­kan mukaan.

2)       Saman OECD-mai­den yhtei­se­li­men on ryh­dyt­tä­vä tila­maan sel­lai­sia lääk­kei­tä, joi­den kehit­tä­mi­nen ei ole nyt talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Näi­tä oli­vat esi­mer­kik­si nuo mala­ria­lääk­keet ja reser­viin kehi­te­tyt anti­bioo­tit. Saman tahon tulee tila­ta lää­keyh­tiöis­tä riip­pu­ma­ton­ta tut­ki­mus­ta lääk­kei­den vai­kut­ta­vuu­des­ta ja tavois­ta vähen­tää lääk­kei­den tur­haa käyttöä.

3)       Lääk­kei­den har­maa­tuon­ti on kiel­let­tä­vä. Aiem­min lää­keyh­tiöt myi­vät lääk­kei­tä köy­hiin mai­hin hal­vem­mal­la. Tämä oli eet­ti­ses­ti hyvä asia, vaik­ka sen motii­vi­na oli­si­kin ollut silk­ka tulo­jen mak­si­moin­ti hin­ta­dif­fer­roin­nil­la. Sen jäl­keen lää­keyh­tiöi­den koh­tuu­ton­ta saa­lis­tus­ta yri­tet­tiin hil­li­tä sal­li­mal­la noi­den hal­po­jen lääk­kei­den har­maa­tuon­ti köy­his­tä mais­ta rik­kai­siin. Naii­vi aja­tus. Seu­rauk­se­na tie­tys­ti oli, että köy­hät maat jou­tu­vat mak­sa­maan lääk­keis­tään nyt saman kuin rik­kaat maat.

Esi­mer­kik­si nois­ta sta­tii­neis­ta ensim­mäi­sen oli­si ostet­tu vapaak­si ja lää­keyh­tiö oli­si teh­nyt sii­tä hyvän tilin. Seu­raa­via sta­tii­ne­ja ei oli­si kan­nat­ta­nut kehit­tää, ellei­vät ne oli­si olleet jol­ta­kin omi­nai­suu­del­taan rat­kai­se­vas­ti parem­pia. Tur­haa lää­ke­tut­ki­mus­ta oli­si siis jää­nyt tekemättä.

85 vastausta artikkeliin “Lääketutkimuksen rahoitus uusittava”

  1. Hyvä kir­joi­tus. Esit­tä­mää­si ongel­maan näen patent­tien lisäk­si yhden kes­kei­sen syyn: lää­ke­ke­hi­tys­tä teke­vät yksi­tyi­set pörs­siy­ri­tyk­set. Ja kaik­ki­han tie­däm­me, että pörs­siy­ri­tyk­sen logiik­ka ei kovin hyvin mene yksiin yleis­hyö­dyl­li­sen, sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa lisää­vän ja jopa lää­kä­rin (Hop­po­kra­teen vala) etiik­kaan perus­tu­van toi­min­nan kanssa.

    Lääk­kei­den kehit­tä­mi­sen kaik­kein suu­rim­man ongel­man olit kyl­lä unoh­ta­nut: se on ELÄINKOKEET. Lää­ke­teol­li­suu­den kehi­tys tapah­tuu käsit­tääk­se­ni lähes 100%:sti nii­den avul­la. Vih­reät ovat puo­lue, jon­ka agen­daan sopii eläin­ko­kei­den eet­ti­nen vas­tus­ta­mi­nen, eikä tätä epä­koh­taa aina­kaan voi unohtaa.

    Lää­ke­ke­hi­tyk­sen ark­ki­teh­tuu­rin nel­jäs muu­tos­koh­ta onkin:

    4) Tue­taan eläin­ko­kei­ta kor­vaa­vien tes­taus­muo­to­jen kehit­tä­mis­tä ja lääk­kei­tä, joi­ta kehi­te­tään ilman eläin­ko­kei­ta. (Eli kiel­le­tään eläin­ko­keet ensin kädel­li­sil­lä ja tas­sul­li­sil­la, ja sit­ten kai­kil­la muil­la — tämä ulo­te­taan myös kemianteollisuuteen.)

  2. Huol­to­var­muu­den kan­nal­ta oli­si tar­peen tuot­taa tär­keim­piä lääk­kei­tä Suo­mes­sa, nyt näin ei ole.

  3. Hyvään aihee­seen tar­tuit. Ehdo­tin asian (laa­jem­min lii­al­li­nen medi­ka­li­saa­tio län­si­mais­sa) käsit­te­lyä MOT-ohjel­mal­le rei­pas vuo­si sitten.

    Lää­ke­tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­sen uusi­mi­nen on kai vie­lä reaa­li­po­li­tiik­kaa, vaik­ka rajus­ti mark­ki­na­ta­lou­den vas­tai­nen yri­tys. Onnea. Ilman idea­lis­mia ei syn­ny tuloksia.

    Tämä on niin laa­ja kv kysy­mys, että rat­kai­su­ja pitää saa­da todel­la­kin monien mai­den yhteis­toi­min­nal­la. EU-alue on hyvä alku, mut­ta tus­kin riit­tä­vä. Hyväl­tä kuu­los­ta­vat 3 ehdotustasi.

    Toi­nen yhtä laa­ja — laa­jem­pi — kysy­mys on mei­dän rei­lun mil­jar­din lii­an pal­jon kulut­ta­van ihmi­sen käyt­täy­ty­mi­nen, kun vas­tas­sa on öljy‑, ben­saa­uto- jne teol­li­suu­des­ta läh­tien myös oma muka­vuu­den­ha­lum­me, mai­non­ta … ja sokeus näh­dä muu­ta­mien vuo­sien yli. Olet sekä rea­lis­ti että idea­lis­ti­po­lii­tik­ko. Tar­tu myös tähän aihee­seen sopi­vas­ti. Suh­teel­li­sen pie­nil­lä muu­tok­sil­la mil­jar­din ihmi­sen käyt­täy­ty­mi­ses­sä saa­tai­siin aikaan todel­la positiivista. 

    Ps. sta­tii­nien voi­mak­kais­ta sivu­vai­ku­tuk­sis­ta niin monel­la on koke­mus­ta ja vai­kut­ta­vuu­des­ta (lii­an suu­ris­sa käyt­tä­jä­kun­nas­sa) eri­mie­li­siä kou­lu­kun­tia, että hais­kah­taa pahas­ti teol­li­suu­den rahantekokoneelta.

    1. Ennus­tan, mut­ta voin toki olla vää­räs­sä­kin, että jos­sain vai­hees­sa havai­taan, ettei kor­kea koles­te­ro­li oli miten­kään hai­tak­si ter­veel­le ihmi­sel­le, joi­ta on pal­jon, vaan ainoas­taan niil­le, joil­la on jokin tau­ti veri­suo­nis­saan. Ei kai se mak­sa pahuut­taan kole­te­ro­lia val­mis­ta. Suu­rin osa ihmi­sis­tä söi­si tämän mukaan sta­tii­ne­ja tur­haan. Täl­lais­ta tut­ki­mus­tu­los­ta on tur­ha odot­taa lääketeollisuudelta.

  4. Lää­kea­la on kum­mal­li­nen toi­mia­la. Uudet inno­vaa­tiot nos­ta­vat lääk­kei­den hin­to­ja. — Kai­kil­la muil­la toi­mia­loil­la hin­nat las­ke­vat uusien inno­vaa­tioi­den seurauksena.

  5. Hei Osmo,

    Kii­tos, että nos­tat tär­keän asian tape­til­le. Läh­det paran­nuseh­do­tuk­sis­sa­si liik­keel­le mal­lis­ta, jos­sa lääk­kei­tä kehit­tää ja mark­ki­noi edel­leen­kin lää­keyh­tiöt. Olet­ko har­kin­nut sel­lai­sia mal­le­ja, jois­sa lääk­kei­tä kehi­te­tään jul­kis­ra­hoit­tei­si­na projekteina?

    Lääk­keis­tä puhut­taes­sa, polii­ti­kot eivät saa ohit­taa polt­ta­vin­ta nii­hin liit­ty­vää ongel­maa: Anti­bioot­tien vää­rin­käyt­töä. Useat anti­bioo­tit ovat muut­ta­mas­sa tehot­to­mik­si. Syy­nä tähän on mai­ni­tu­jen anti­bioot­tien vää­rin­käyt­tö. Kysees­sä on tyyp­pil­li­nen yhteis­maan ongel­ma, johon val­tioit­ten tuli­si puut­tua yhteistuumin.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennus­tan, mut­ta voin toki olla vää­räs­sä­kin, että jos­sain vai­hees­sa havai­taan, ettei kor­kea koles­te­ro­li oli miten­kään hai­tak­si ter­veel­le ihmi­sel­le, joi­ta on pal­jon, vaan ainoas­taan niil­le, joil­la on jokin tau­ti veri­suo­nis­saan. Ei kai se mak­sa pahuut­taan kole­te­ro­lia val­mis­ta. Suu­rin osa ihmi­sis­tä söi­si tämän mukaan sta­tii­ne­ja tur­haan. Täl­lais­ta tut­ki­mus­tu­los­ta on tur­ha odot­taa lääketeollisuudelta.

    Jätä Osmo ennus­ta­mi­nen ennus­ta­jaeu­koil­le. Mai­nit­se­ma­si veri­suo­nien tau­dit kuten aikuis­tyy­pin dia­be­tes, sepel­val­ti­mo­tau­ti tai ylei­sem­min ate­roskle­roo­si eivät ole mitään joko-tai-tilo­ja, vaan luon­nol­li­sia jat­ku­mo­ja. Diag­noo­sin teko riip­puu sii­tä mihin raja pää­te­tään aset­taa ja mitä tek­no­lo­gioi­ta on käy­tös­sä. Oli­si kum­mal­lis­ta jos hyö­ty alkai­si sii­tä mie­li­val­tai­ses­ta koh­das­ta jos­sa diag­noo­si teh­dään. Mak­sa ei myös­kään var­maan “pahuut­taan” val­mis­ta koles­te­ro­lia, mut­ta sii­tä ei voi pää­tel­lä mitään.

    1. En väi­tä, että mikään nykyi­nen diag­noo­si oli­si täl­lai­nen altis­ta­ja, joka moti­voi alen­ta­maan kole­te­roo­si­ta­son luon­not­ta­man kor­keak­si. Bäi­tän, että jos­kus oival­le­taan, mik­si vain joil­le­kin ihmi­sil­le on kor­keas­ta kole­te­ro­lis­ta hait­taa ja toi­sil­le se näyt­tää ole­van jopa hyödyksi.
      En tie­dä, onko tämä havain­to jo kumot­tu, mut­ta noin 15 vuot­ta sit­ten teh­tiin tut­ki­mus, jon­ka mukaan kole­te­ro­li­lääk­keet altis­ta­vat mm. tapa­tur­mil­le. (Viit­taa vai­ku­tuk­seen keskushermostoon)

  7. Andy: Ja kaik­ki­han tie­däm­me, että pörs­siy­ri­tyk­sen logiik­ka ei kovin hyvin mene yksiin yleis­hyö­dyl­li­sen, sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa lisää­vän ja jopa lää­kä­rin (Hop­po­kra­teen vala) etiik­kaan perus­tu­van toi­min­nan kanssa.

    Ja kun jul­ki­nen hal­lin­to­kin on api­noi­nut toi­min­ta­mal­lin­sa yri­tys­maa­il­mas­ta, yleis­hyö­dyl­li­syys ei kiin­nos­ta enää ketään. Val­tio ja kun­nat haluai­si­vat enem­män parem­pia veron­mak­sa­jia, ylei­sen hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seen ei ole varaa.

  8. HPV (pamil­loo­ma­vi­rus) rokot­teen kehit­tä­mi­nen mak­soi noin 100 mil­joo­naa USD, jon­ka jäl­keen se oli saa­nut myyn­ti­lu­vat USA:ssa ja EU:ssa.

    Perus­tut­ki­mus­ra­hoi­tus yli­opis­toil­le kat­toi täs­tä noin 10% ja koh­dis­tu ris­kialt­teim­paan alku­vai­hee­seen. Luul­ta­vas­ti ilman ris­kin pie­nen­tä­mis­tä uudet lääk­keet oli­si­vat entis­tä harvinaisempia.

    Täs­sä vai­hees­sa paten­toin­tia­jas­ta on kulu­nut aika iso osa, jäl­jel­lä on noin 10 vuot­ta. Täs­sä ajas­sa oli­si saa­ta­va aina­kin kehi­tys­ku­lut ja val­mi­tus­ku­lut takai­sin ja mie­lel­lään koh­tuul­li­nen edes 6%:n tuot­to vuo­des­sa sijoi­tuk­sel­le. Tämä vas­taa esi­mer­kik­si säh­kön kan­ta­ver­kol­le hyväk­syt­tyä mono­po­lin tuottoa.

    Täs­sä tapauk­ses­sa val­mis­tus on hal­paa, mut­ta kiin­teä sijoi­tus ennen mitään tuot­to­ja on suu­ri. Yhk­si arpa­lip­pu on var­sin arvokas.

    Lähin­nä on ihme, että joku Orion ei kaa­tu­nut, vaik­ka sen ainoa uusi mole­kyy­li epä­on­nis­tui ja van­hat paten­tit umpeu­tui­vat. Lää­keyh­tiöi­den fuusiot oli­vat kei­no hal­li­ta näi­tä jät­ti­ris­ke­jä, joku han­ke onnistuu.

    Tuo­toil­la pitäi­si pys­tyä kus­tan­ta­maan epä­on­nis­tu­neet hank­keet, jot­ka nekään eivät ole ilmai­sia. Yksi kei­no on ostaa mole­kyy­li vaik­ka suo­ma­lai­el­ta yri­tyk­sel­tä koh­tuul­li­sen hal­val­la, kun sen kehi­tyk­sen alku­vai­heis­sa on onnis­tut­tu. Toki räjäh­dy­mäi­nen tuot­to jää saa­vut­ta­mat­ta tääl­lä, mut­ta jotain saa­daan kirstuun.

    Toi­nen ryh­mä ovat uudet tehok­kaat syö­pä­lääk­keet, joi­den jo val­mis­ta­mi­nen on kal­lis­ta. Ne perus­tu­vat kun­kin poi­laan omaan immu­no­lo­gi­aan ja ovat yksilöllisiä.

    Täl­löin valit­ta­va­na ovat van­hat lääk­keet, jot­ka piden­tä­vät elin­ai­kaa sii­nä vii­si vuot­ta, tai uudet lääk­keet, jot­ka pois­ta­vat syö­vän. Kum­man valit­set itse? Entä kum­man annat työt­tä­mäl­le maahanmuuttajalle? 

    Hin­ta on kui­ten­kin sitä luok­kaa, että ter­vey­den­huol­to­me­not kas­vai­si­vat rei­lus­ti, jos nii­tä käytettäisiin.

    Har­maa­tuon­nin kiel­tä­mi­nen on ehkä mah­dol­lis­ta, salaul­je­tus toki jää. Tul­lin resurs­sien vähen­tä­mi­nen tus­kin edis­tää asiaa.

    Lisäk­si on kes­kus­tel­tu lääk­kei­den hyvä­kys­mis­pro­ses­sin hal­ven­ta­mi­ses­ta tai patent­ti­suo­ja piden­tä­mi­ses­tä, joka vai­kut­tai­si hintaan.

    Eläin­ko­kei­den vas­tus­ta­jil­le riit­tä­nee yksi sana: “tha­li­do­mi­di”. Sitä kokeil­tiin, todel­la huo­no hom­ma. Muu­ten­kin on vai­kea näh­dä, että kehi­tys­pro­ses­si nopeu­tui­si tur­val­li­suus­ha­kui­ses­sa yhteiskunnassa.

    Rea­lis­tis­ta oli­si lähin­nä EU:n ja USA:n yhtei­nen hyväksymisprosessi.

    OECD läkk­keet Ltd” on yksi tapa antaa läk­keyh­tiöil­le se tuot­to min­kä halua­vat. Se toden­nä­köi­ses­ti hei­ken­täi­si kil­pai­lua ja sanoi­sisn­ko par­haan vaih­toeh­don löy­tä­mis­tä. Hal­paa se ei olisi.

    Miten oli­si jos lää­ke­fir­moil­le vain ker­ro­taan, että saat­te 5% BKT:stämme, ette enem­pää ette­kä vähem­pää. Teh­kää lääk­kei­tä, joil­la se saa­daan nouse­maan niin tie­naat­te enem­män? Ei kuu­los­ta hyvältä.

    Lää­key­ri­tyk­sil­lä ei näy­tä mene­vän miten­kään eri­tyi­sen loisteliaasti.

    Bill and Melin­da gates foun­da­tion rahoit­taa mala­ria­lääk­keen kehit­tä­mis­tä. Help­poa se ei ole sittenkään.

    Kil­pai­lu luo vaih­toeh­to­ja ja ennem­män laa­duk­kai­ta ehdo­tuk­sia. Jos vaik­ka Hel­sin­gis­sä oli­si kak­si kil­pai­le­vaa kaa­voi­tus­vi­ras­toa, lop­pu­tu­los voi­si olla pal­jon parempi.

    Lop­pu­pe­leis­sä kyse on ris­keis­tä ja nii­den otta­mi­sen mah­dol­lis­ta­mis­ta tuo­tois­ta. Jos ei ole tuot­to­ja, kuka halu­aa kan­taa riskit?

  9. Eko­no­mis­tit­kaan eivät ole täy­sin var­mo­ja patent­ti­jär­jes­tel­mien hyö­dyis­tä ja että ainoas­taan nii­den ole­mas­sao­lo mah­dol­lis­taa innovoinnin.

    Peri­aat­tees­sa ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si ei paten­toi­ta­vien inno­vaa­tioi­den tut­ki­muk­seen ei lai­tet­tai­si sosi­aa­li­ses­ti opti­maa­lis­ta mää­rää resurs­se­ja mut­ta esi­mer­kik­si Boun­ty sys­tee­mi mah­dol­lis­tai­si tehok­kaan mää­rän tut­ki­mus­ta. Boun­ty pitäi­si toki rahoit­taa verovaroista.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En väi­tä, että mikään nykyi­nen diag­noo­si oli­si täl­lai­nen altis­ta­ja, joka moti­voi alen­ta­maan kole­te­roo­si­ta­son luon­not­ta­man kor­keak­si. Bäi­tän, että jos­kus oival­le­taan, mik­si vain joil­le­kin ihmi­sil­le on kor­keas­ta kole­te­ro­lis­ta hait­taa ja toi­sil­le se näyt­tää ole­van jopa hyödyksi.
    En tie­dä, onko tämä havain­to jo kumot­tu, mut­ta noin 15 vuot­ta sit­ten teh­tiin tut­ki­mus, jon­ka mukaan kole­te­ro­li­lääk­keet altis­ta­vat mm. tapa­tur­mil­le. (Viit­taa vai­ku­tuk­seen keskushermostoon) 

    Yksit­täi­sen tut­ki­muk­sen mer­ki­tys voi olla aika pie­ni, jos toi­set, riip­pu­mat­to­mat tut­ki­muk­set toi­saal­la (ns. tois­to­ko­keet) eivät sen tulok­sia ja joh­to­pää­tök­siä vah­vis­ta. (Sana olkoon vapaa, mut­ta suu­ta­rin voi olla jos­kus parem­pi pysy­tel­lä lestissään!)

  11. Lisäi­sin vie­lä edel­li­seen kom­ment­tii­ni, että kaik­ki havain­not (suu­ta­rin­kin teke­mät) voi­vat olla arvok­kai­ta. Eri­lais­ten havain­to­jen selit­tä­mi­nen se vas­ta jos­kus vai­ke­aa onkin. Moni ole­tus tai mal­li voi yksin­ker­tais­taa moni­mut­kai­sia asioi­ta liiaksi.

  12. Andy:
    Hyvä kir­joi­tus. Esit­tä­mää­si ongel­maan näen patent­tien lisäk­si yhden kes­kei­sen syyn: lää­ke­ke­hi­tys­tä teke­vät yksi­tyi­set pörs­siy­ri­tyk­set. Ja kaik­ki­han tie­däm­me, että pörs­siy­ri­tyk­sen logiik­ka ei kovin hyvin mene yksiin yleis­hyö­dyl­li­sen, sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa lisää­vän ja jopa lää­kä­rin (Hop­po­kra­teen vala) etiik­kaan perus­tu­van toi­min­nan kanssa.

    Lääk­kei­den kehit­tä­mi­sen kaik­kein suu­rim­man ongel­man olit kyl­lä unoh­ta­nut: se on ELÄINKOKEET. Lää­ke­teol­li­suu­den kehi­tys tapah­tuu käsit­tääk­se­ni lähes 100%:sti nii­den avul­la. Vih­reät ovat puo­lue, jon­ka agen­daan sopii eläin­ko­kei­den eet­ti­nen vas­tus­ta­mi­nen, eikä tätä epä­koh­taa aina­kaan voi unohtaa.

    Lää­ke­ke­hi­tyk­sen ark­ki­teh­tuu­rin nel­jäs muu­tos­koh­ta onkin:

    4) Tue­taan eläin­ko­kei­ta kor­vaa­vien tes­taus­muo­to­jen kehit­tä­mis­tä ja lääk­kei­tä, joi­ta kehi­te­tään ilman eläin­ko­kei­ta. (Eli kiel­le­tään eläin­ko­keet ensin kädel­li­sil­lä ja tas­sul­li­sil­la, ja sit­ten kai­kil­la muil­la – tämä ulo­te­taan myös kemianteollisuuteen.) 

    En väi­tä että eläin­ko­keet oli­si­vat eet­ti­ses­sä mie­les­sä täy­sin ongel­mat­to­mia, mut­ta mie­les­tä­ni on aika PAKSUA väit­tää, että ne oli­si­vat lääk­kei­den kehit­tä­mi­sen SUURIN ongel­ma. Oli­si­ko Raha­pu­las­taan kär­si­viä (köy­hien mai­den?) vapaa­eh­toi­sia kan­sa­lai­sia, jot­ka tes­tauk­sen ris­ke­jä eivät vält­tä­mät­tä edes ymmär­rä, joten­kin eet­ti­sem­pää käyt­tää jo ensim­mäi­sis­sä uuden lääk­keen lää­ke­ko­keis­sa. Seu­rauk­set, ne ei-toi­vo­tut, voi­vat jos­kus olla vakavia/pysyviä.

    Eikö­hän se suu­rin ongel­ma ole kui­ten­kin vai­keat sai­rau­det, joi­hin ei vie­lä apua (lääk­kei­tä) ole saatavilla?

  13. Paten­tin idea oni, että kek­si­jä jul­kis­taa idean­sa ja tämän vas­ti­neek­si saa yhteis­kun­nal­ta mää­rä­ajak­si suo­jan. Tämän jäl­keen se on ihmis­kun­nan yhteis­tä omaisuutta.

    Musii­kis­sa suo­ja on jos­tain syys­tä 70 vuot­ta kek­si­jän kuo­le­mas­ta. jean Sibe­liuk­sen toi­meen­tu­los­ta siis huolehditaan. 

    Suo­men aiem­pi “mene­tel­mä­pa­tent­ti” oli aito pro­tek­tio­nis­ti­nen sys­tee­mi, aina oli jokin eri tapa puris­taa pil­le­riä teh­tä­vis­sä. Mene­tel­mä­pa­ten­tit oli­vat lähin­nä hai­tal­li­sia kaikille.

    Lää­ke­kus­tan­nus­ten nousun syy on, että mole­kyy­li­bio­lo­gial­la pys­ty­tään tuot­ta­maan tehok­kai­ta lääk­kei­tä mut­ta pie­nil­le asia­kas­ryh­mil­le, äärim­mil­lään yksilöllisesti.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennus­tan, mut­ta voin toki olla vää­räs­sä­kin, että jos­sain vai­hees­sa havai­taan, ettei kor­kea koles­te­ro­li oli miten­kään hai­tak­si ter­veel­le ihmi­sel­le, joi­ta on pal­jon, vaan ainoas­taan niil­le, joil­la on jokin tau­ti veri­suo­nis­saan. Ei kai se mak­sa pahuut­taan kole­te­ro­lia val­mis­ta. Suu­rin osa ihmi­sis­tä söi­si tämän mukaan sta­tii­ne­ja tur­haan. Täl­lais­ta tut­ki­mus­tu­los­ta on tur­ha odot­taa lääketeollisuudelta.

    Onhan se ihan vakiin­tu­nut vii­saus, että val­ti­mo­tau­deil­la on monia eri ris­ki­te­ki­jöi­tä. Koles­te­ro­li on niis­tä yksi, ei ainoa, mut­ta hyvin mer­kit­tä­vä. Täs­sä kir­jas­sa on hel­pos­ti sula­vas­sa muo­dos­sa tut­ki­mus­näyt­töön perus­tu­va käsi­tys koles­te­ro­lin roo­lis­ta, ja jär­kiar­gu­men­tit koles­te­ro­li­de­nia­lis­teil­le: http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510368794

    Mak­sa val­mis­taa koles­te­ro­lia kul­jet­ta­vaa lipo­pro­teii­nia tar­pee­seen, tot­ta kai. Lii­kaa veri­suo­nen sei­nä­mään taker­tu­vaa ja tuleh­dus­ta aiheut­ta­vaa koles­te­ro­li­kul­je­tin­ta voi syn­tyä nykyi­sis­sä olois­sa, kos­ka luon­non­va­lin­ta ei ole tätä ongel­maa pääs­syt kar­si­maan, kah­des­ta­kin syys­tä. Ensin­nä­kin tyy­dyt­ty­nei­den ras­vo­jen suu­ri osuus ruo­ka­va­lios­sa on ollut yleis­tä vas­ta lyhyen aikaa. Toi­sek­seen val­ti­mo­tau­dit vie­vät hau­taan sii­nä iäs­sä, kun oleel­li­nen panos lisään­ty­mi­sen eteen on jo tehty.

    Osa syö sta­tii­ne­ja tur­haan, se on tot­ta. Osa myös pitää pyö­räi­ly­ky­pä­rää pääs­sä tur­haan. Sta­tii­nit ovat hyvin sie­det­ty­jä lääk­kei­tä, ja gee­ni­tes­til­lä voi sel­vit­tää, onko ris­ki­li­ha­soi­rei­siin mer­kit­tä­vä. Kun kyse on nyky­ään lähes ilmai­ses­ta lääk­kees­tä, toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa ei tar­vit­se olla kovin­kaan suur­ta hyö­tyä perus­te­le­maan sta­tii­nien käyt­tö jo var­hai­ses­sa kes­ki-iäs­sä, kun mui­ta ris­ki­te­ki­jöi­tä kuin kor­kea LDL ei vie­lä ole.

  15. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Lää­ke­tut­ki­mus ei tuo­ta kovin toden­nä­köi­ses­ti tulok­sia, joi­den mukaan jon­kin lääk­keen käyt­tö on tar­pee­ton­ta tai johon­kin tau­tiin on ole­mas­sa yksin­ker­tai­nen ja hal­pa hoi­to. Tut­ki­mus­tu­lok­sia on suo­ras­taan vää­ren­net­ty osoit­ta­maan, että jokin lää­ke on vai­kut­ta­vam­pi kuin se itsea­sias­sa onkaan.”

    JULKINEN SEKTORI JA SÄÄTIÖT RAHOITTAVAT YLIOPISTOJA. Nii­den pitäi­si olla riip­pu­mat­to­mia, ja riip­pu­mat­to­muu­den pitäi­si tar­koit­taa juu­ri sitä, että yli­opis­to­jen tut­ki­muk­set voi­vat pal­jas­taa lääk­kei­den tehot­to­muu­det ja tar­peet­to­mat hoi­dot. Yli­opis­toil­la on maa­il­man­laa­jui­ses­ti yhteen­sä aina­kin sato­jen mil­jar­dien euro­jen rahoi­tus lää­ke­tie­teen alal­la, joten resurs­se­ja tuo­hon kyl­lä on. 

    Eri vaih­toeh­to­jen ver­tai­lun objek­tii­vi­suu­den takaa vain riip­pu­ma­ton ver­tai­li­ja. Sel­lai­nen, joka ei ole rahoi­tuk­sel­li­ses­ti riip­pu­vai­nen lää­keyh­tiöis­tä. Täl­lai­sia ovat sekä val­tioi­den lää­ke­vi­ran­omais­ta­hot, joi­den pitäi­si val­voa eten­kin nii­den lääk­kei­den toi­mi­vuut­ta, joi­den käy­tön rahoi­tuk­seen jul­ki­nen sek­to­ri osal­lis­tuu, sekä yli­opis­tot. Sama asia pätee pit­käl­ti myös lää­ke­ke­hi­tyk­seen, jos­ta huo­mat­ta­va osa teh­dään yli­opis­tois­sa. Jos mala­ria­lääk­kei­tä ei kehi­te­tä, ei sii­tä voi pelk­kiä lää­keyh­tiöi­tä syyt­tää. Tätä var­ten ovat yli­opis­tot olemassa.

    Poin­tis­sa 1 on point­tia, mut­ta se asian­ti­la tulee jat­ku­maan aina, että myyn­ti­hin­ta on jotain ihan muu­ta kuin val­mis­ta­mi­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set. Sama tilan­ne se on muis­sa­kin tuot­teis­sa. Par­ta­höy­län val­mis­ta­mi­nen aasia­lai­ses­sa teh­taas­sa mak­saa kor­kein­taan kym­me­niä sent­te­jä, ja hiu­kan kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia tulee pääl­le, mut­ta kau­pas­sa hin­ta voi olla val­mis­tuk­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­siin näh­den moni­kym­men­ker­tai­nen. Sil­ti kukaan ei ehdo­ta, että par­ta­höy­lien hin­taa pitäi­si sää­del­lä. Eikä par­ta­höy­lien kehi­tys­tä edes rahoi­te­ta kai vero­va­roin, toi­sin kuin lääkekehitystä.

    Rahoi­tus­puol­ta voi­si kyl­lä kehit­tää. Muis­tuu mie­leen se, mitä kävi erääl­le kehi­ty­si­deal­le, kun se vie­tiin erään nimel­tä mai­nit­se­mat­to­man jul­kis­ra­hoit­tei­sen rahoi­tus­läh­teen arvioi­ta­vak­si. Idea oli sel­lai­nen, joka oli­si onnis­tues­saan voi­nut joh­taa huo­mat­ta­vaan tur­han kulu­tuk­sen ale­ne­mi­seen. Ongel­ma oli se, että tuos­ta oli­si hyö­ty­nyt koti­ta­lou­det, ei yri­tyk­set. Rahoi­tus­ta­ho ilmoit­ti — aivan oikein oman teh­tä­vän­sä kan­nal­ta — että se ei voi rahoit­taa han­ket­ta, joka ei lisää lii­ke­toi­min­taa, vaan päin­vas­toin vähen­tää kulu­tus­ta. Lää­ke­tut­ki­muk­ses­sa voi olla sama tilan­ne. Eli on hel­pom­pi saa­da rahoi­tus­ta uusien lääk­kei­den kehit­tä­mi­seen tai uusien meka­nis­mien tut­ki­mi­seen kuin jo ole­mas­sa ole­vien lää­ke­lu­val­lis­ten tuot­tei­den tes­taa­mi­seen ja ver­tai­luun, ja nii­den osal­ta lop­pu­mak­sa­jiil­le edul­li­sim­pien vaih­toeh­to­jen löytämiseen.

  16. Että lää­ke­ke­hi­tys saa­tet­tai­siin käy­tän­nös­sä täy­del­li­ses­ti poliit­ti­sen kont­rol­lin alle? No, voi­si olla kyl­lä haus­ka seu­ra­ta, mut­ta pidem­män­pääl­le tulok­set voi­si­vat olla aika karmivia.

    Kau­an­ko­han tuol­lai­ses­sa­kin sys­tee­mis­sä kes­täi­si, että esim. EU alkai­si vihe­ri­den MEPien masi­noi­ma­na vaa­ti­maan, että puo­let rahois­ta pitää lait­taa homeo­paat­tis­ten “lääk­kei­den” tut­ki­muk­siin ja ettei mis­sään rahoi­tet­ta­vas­sa lää­ke­tut­ki­muk­ses­sa sai­si käyt­tää gee­ne­jä tai kemi­kaa­le­ja — saa­ti siten atomeja.

    Lopul­ta meil­lä oli­si käsis­sä taa­tus­ti joku EU:n tut­ki­mus­pui­teoh­jel­mien kal­tai­nen hir­viö, joka söi­si mää­rät­tö­mäs­ti rahaa, mut­tei tuot­tai­si tur­hien raport­tien lisäk­si käy­tän­nös­sä juu­ri mitään.

  17. nyt myön­ne­tään patent­te­ja itse molekyylille 

    Sama tren­di on muil­la aloil­la (ympä­ri maailman):
    ohjel­mis­to­pa­ten­tit, lii­ke­toi­min­ta­pa­ten­tit, käyt­tö­liit­ty­mä­pa­ten­tit, geenipatentit, …

    Patent­ti­jär­jes­tel­mä on rik­ki ja tätä kehi­tys­tä ajaa aina­kin osak­si se, että patent­ti­toi­mis­tot saa­vat paten­teis­ta rahaa. Nii­den siis kan­nat­taa pääs­tä mah­dol­li­sim­man pal­jon patentteja.

    Alun­pe­rin tai­si olla vaa­ti­mus, että kyse oli spe­si­fis­ta tavas­ta ohja­ta “luon­non­voi­mia” tms. Sii­hen oli­si syy­tä palata.

    Jos taas esi­mer­kik­si lää­ke­ke­hi­tys ei yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta onnis­tu ilman vip­pas­kons­te­ja kuten mole­kyy­li­pa­ten­tit, vää­riä tulok­sia tuot­ta­vien tut­ki­mus­ten lopet­ta­mi­nen ennen tulos­ten saa­mis­ta, lää­kä­rei­den kes­ti­tys, lää­kä­rei­den pro­vi­siot, jne., jne., teh­dään kuten Piraat­ti­puo­lue ehdot­taa ja siir­re­tään tuo tut­ki­mus koko­naan yli­opis­toil­le ja jul­ki­sel­le puo­lel­le ja patent­ti­va­paak­si. Lää­keyh­tiöt teh­kööt pelk­kiä pillereita.

  18. Poth1ue1: Että lää­ke­ke­hi­tys saa­tet­tai­siin käy­tän­nös­sä täy­del­li­ses­ti poliit­ti­sen kont­rol­lin alle? No, voi­si olla kyl­lä haus­ka seu­ra­ta, mut­ta pidem­män­pääl­le tulok­set voi­si­vat olla aika karmivia. 

    Onko nyky­me­no, jos­sa tuot­teis­te­taan van­han kans­sa omi­nai­suuk­sil­taan ident­ti­siä mole­kyy­le­jä patent­ti­suo­jan säi­lyt­tä­mi­sek­si, jos­sa vää­rät tut­ki­mus­tu­lok­set katoa­vat, jos­sa lää­ki­tään oirei­ta eikä paran­ne­ta sai­rauk­sia, jos­sa mark­ki­noin­tiin käy­te­tään tuo­te­ke­hi­tyk­seen ver­rat­tu­na rahaa kol­min­ker­tai­ses­ti, jne., yhtään sen parempi?

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennus­tan, mut­ta voin toki olla vää­räs­sä­kin, että jos­sain vai­hees­sa havai­taan, ettei kor­kea koles­te­ro­li oli miten­kään hai­tak­si ter­veel­le ihmi­sel­le, joi­ta on pal­jon, vaan ainoas­taan niil­le, joil­la on jokin tau­ti veri­suo­nis­saan. Ei kai se mak­sa pahuut­taan kole­te­ro­lia val­mis­ta. Suu­rin osa ihmi­sis­tä söi­si tämän mukaan sta­tii­ne­ja tur­haan. Täl­lais­ta tut­ki­mus­tu­los­ta on tur­ha odot­taa lääketeollisuudelta. 

    Yksi rat­kai­su tähän tut­ki­mus­ten jul­kai­suon­gel­maan on se, että leh­det alkai­si­vat vaa­tia tut­ki­mus­ten rekis­te­röin­tiä ennen tut­ki­muk­sen aloit­ta­mis­ta ehto­na sil­le, että sen tulok­set voi­daan jul­kais­ta. Nyt­hän perus­on­gel­ma­na lää­ke­tut­ki­muk­sis­sa on se, että lää­ke­teh­das aloit­taa tut­ki­muk­sen lääk­keen­sä vai­ku­tuk­ses­ta. Kun sit­ten osoit­tau­tuu, että sen tulok­set eivät osoi­ta lääk­kees­tä ole­van mitään hyö­tyä, ne hau­da­taan vähin äänin. Tie­de­leh­tiin vali­koi­tuu siis vain ne tut­ki­muk­set, jot­ka osoit­ta­vat lääk­kees­tä ole­van hyötyä. 

    Jos leh­det nou­dat­tai­si­vat rekis­te­röin­ti- ja sii­hen liit­ty­vä tut­ki­mus­tu­los­ten jul­kai­su­vel­vol­li­suut­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä tulok­set ovat, täl­lai­nen tulos­ten vää­ris­te­ly oli­si mah­dol­lis­ta ajaa pois ja sen seu­rauk­se­na mai­den resep­ti­lääk­kei­den käy­tös­tä käyt­tä­vil­lä viran­omai­sil­la oli­si luo­tet­ta­vam­paa tie­toa sii­tä, mitä lääk­kei­tä kan­nat­taa ihmi­sil­le kustantaa. 

    Tie­de­leh­det eivät vält­tä­mät­tä itse täl­lai­seen vapaa­eh­toi­ses­ti ryh­dy (kos­ka niil­le lää­ke­teh­tail­ta tulo on tär­ke­ää), mut­ta jos viran­omai­set (tai vakuu­tus­yh­tiöt) julis­tai­si­vat, että käyt­tä­vät lää­ke­kor­vaus­pää­tök­siä teh­des­sään tut­ki­muk­sia vain niis­tä leh­dis­tä, jot­ka täs­tä tiu­kas­ti pitä­vät kiin­ni, voi­si täl­lä jo jotain vaikutustakin.

  20. Musii­kis­sa suo­ja on jos­tain syys­tä 70 vuot­ta kek­si­jän kuo­le­mas­ta. jean Sibe­liuk­sen toi­meen­tu­los­ta siis huolehditaan.”

    Jol­lain sen Mafian­kin on elettävä 🙂

  21. Tun­nus­tan mai­non­nan. En siis voi­nut olla mai­nos­ta­mat­ta tätä teosta. 

    Ehkä hie­man yksi­toik­koi­nen paik­ka­pai­koin, mut­ta luet­ta­va kui­ten­kin. Todel­li­ses­ta objek­tii­vi­suu­des­ta en sit­ten tie­dä, mut­ta var­mas­ti raha lää­ke­teol­li­suu­del­le kelpaa.

    Peter C. Götzsche — Tap­pa­vat lääk­keet ja jär­jes­täy­ty­nyt rikollisuus

    http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9525701409

  22. Poth1ue1: Että lää­ke­ke­hi­tys saa­tet­tai­siin käy­tän­nös­sä täy­del­li­ses­ti poliit­ti­sen kont­rol­lin alle? No, voi­si olla kyl­lä haus­ka seu­ra­ta, mut­ta pidem­män­pääl­le tulok­set voi­si­vat olla aika karmivia.

    Tuo on vain aste-ero, nykyi­sel­lään­kin imma­te­ri­aa­li­set tuo­tan­no­te­ki­jät siir­ty­vät yhtei­seen omis­tuk­seen 20 vuo­den kuluttua.

    OT: havait­sin täs­sä päi­vä­nä erää­nä siir­ty­nee­ni vai­vih­kaa sosia­lis­ti­seen talous­jär­jes­tel­mään. Käy­tän yhtei­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­vaa koo­dia, luen yhtei­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­vaa kir­jal­li­suut­ta, kuun­te­len yhtei­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­vaa musiik­kia, käy­tän pal­ve­lu­ra­ken­net­ta jon­ka mah­dol­lis­ta­vat yhtei­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­va infra­struk­tuu­ri ja maa­il­maa­ni muut­taa yhtei­sis­tä rahois­ta teh­tä­vä perus­tut­ki­mus. Kun­non kom­mu­nis­tin tapaan kan­na­tan vie­lä maa­poh­jan arvon­nousun leik­kaa­mis­ta yhtei­sek­si hyväk­si. Täs­sä ideo­lo­gi­ses­sa koko­nai­suu­des­sa patent­tien pak­ko­lu­nas­tus on pähkinöitä.

  23. Suo­mes­sa voi­si kokeil­la ongel­man­rat­kai­sua, joka jär­jes­tet­täi­siin kil­pai­lu­muo­dos­sa. Ark­ki­teh­tuu­ris­sa­han tämä on arkea.

    https://challenge.gov

    Siis ongel­ma — ja rat­kai­sun teh­nyt saa sion läjän rahaa. Edel­ly­tyk­se­nä on, että joil­la­kin on pää­omaa teh­dä vaa­dit­ta­vaa työ­tä ris­kil­lä. Ihan omis­tusa­sun­to ei tai­da riit­tää rahoitukseksi.

    Natu­re ‑leh­den sivuil­ta löy­tyyy esi­merk­ke­jä, tosin pai­no­tus on biologiassa.
    http://www.nature.com/openinnovation?sort=true&summaryFlag=summary

    Tun­ne­tuin on Xprize http://www.xprize.org

    Peri­aat­tees­sa Tekes kil­pai­lut­taa hake­muk­sia, mut­ta se on hie­man eri asia.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennus­tan, mut­ta voin toki olla vää­räs­sä­kin, että jos­sain vai­hees­sa havai­taan, ettei kor­kea koles­te­ro­li oli miten­kään hai­tak­si ter­veel­le ihmi­sel­le, joi­ta on pal­jon, vaan ainoas­taan niil­le, joil­la on jokin tau­ti verisuonissaan. 

    Ennus­tan, mut­ta voin toki olla vää­räs­sä­kin, että jos­sain vai­hees­sa havai­taan, että hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen ilma­ke­häs­sä ei lisää sys­te­maat­ti­ses­ti maa­pal­lon lämpötilaa. 

    Eipä ennus­tuk­sel­la­ni ole mitään vir­kaa, mut­ta ehkä­pä joku pitää minua sen vuok­si intel­lek­tuel­lim­pa­na kuin itse asias­sa olen.

  25. ano­nyy­mi: …jos­sa lää­ki­tään oirei­ta eikä paran­ne­ta sai­rauk­sia, jos­sa mark­ki­noin­tiin käy­te­tään tuo­te­ke­hi­tyk­seen ver­rat­tu­na rahaa kol­min­ker­tai­ses­ti, jne., yhtään sen parempi?

    On, kos­ka nyky­me­nol­la on edes teo­rias­sa mah­dol­lis­ta saa­da aikaan edis­tys­tä. Sosia­lis­ti­nen jär­jes­tel­mä on tun­ne­tus­ti vie­lä­kin huonompi. 

    Olen odot­ta­nut, että joku ver­tai­li­si täs­sä kes­kus­te­lus­sa USA:n jär­jes­tel­mää vs. koti­mais­ta. Käsit­tääk­se­ni siel­lä yli­opis­toil­la on vah­vem­pi ase­ma ver­rat­tu­na yri­tyk­siin kuin meillä.

    Sinän­sä sur­ku­hu­pai­saa, että väes­tö­kir­jan­pi­don anne­taan rapau­tua ja Tilk­ka annet­tiin lak­kaut­taa. Tut­ki­mus­työ­tä teh­nyt ystä­vä­ni sanoi, että suo­ma­lai­sil­la oli aikai­sem­min kak­si isoa etua lää­ke­teol­li­suu­den valit­tes­sa maa­ta tut­ki­muk­siin. Nyt molem­mat on mene­tet­ty, emme­kä siten saa enää lääk­kei­tä etua­jas­sa mui­hin verrattuna.

  26. ano­nyy­mi: Onko nyky­me­no, jos­sa tuot­teis­te­taan van­han kans­sa omi­nai­suuk­sil­taan ident­ti­siä mole­kyy­le­jä patent­ti­suo­jan säi­lyt­tä­mi­sek­si, jos­sa vää­rät tut­ki­mus­tu­lok­set katoa­vat, jos­sa lää­ki­tään oirei­ta eikä paran­ne­ta sai­rauk­sia, jos­sa mark­ki­noin­tiin käy­te­tään tuo­te­ke­hi­tyk­seen ver­rat­tu­na rahaa kol­min­ker­tai­ses­ti, jne., yhtään sen parempi?

    Nyky­me­nos­sa on aina­kin se hyvä puo­li, että lää­ke­ke­hi­tyk­sen on kui­ten­kin aina lop­pu­jen lopuk­si tuo­tet­ta­va jotain myy­tä­vää ja myy­tä­vyy­den rat­kai­see perim­mil­tään loppukäyttäjä.

    Jul­ki­ses­sa rahoi­tuk­ses­sa tämä yhteys kat­ke­aa ja tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hi­tys­tä teke­vien taho­jen ensi­si­jai­sek­si motii­vik­si nousee­kin tut­ki­mus­ra­ha­mää­rien mak­si­moin­ti. Tämä taas onnis­tuu miel­lyt­tä­mäl­lä byro­kraat­te­ja ja lob­baa­mal­la polii­tik­ko­ja lop­pu­käyt­tä­jien jää­des­sä orvon huu­to­lai­sen asemaan.

  27. Mitä lääk­keen kehit­tä­mi­nen on? Etsi­tään mole­kyy­le­jä kas­veis­ta ja sel­vi­te­tään nii­den vai­ku­tus ihmi­sen ter­vey­teen. Ylei­nen peri­aa­te paten­teis­sa on nii­den kek­si­mi­ses­tä saa paten­tin. Se, mitä kek­si­tään, pitää olla ennen tun­te­ma­ton­ta ja omi­nai­suuk­sil­taa parem­paa kuin aiem­mat käy­te­tyt mene­tel­mät. Jos jätäm­me mole­kyy­lin paten­tin ulko­puo­lel­le ja kuvaam­me miten mole­kyy­li val­mis­te­taan ja patent­ti kos­kee tätä mene­tel­mää estäm­me kil­pai­li­joi­ta vie­mäs­tä hyö­tyä ennen kun lääk­keek­si tar­koi­tet­tu aine tode­taan sovel­tu­vak­si. Jos mole­kyy­lin voi uut­taa kas­vis­ta, sitä voi käyt­tää teen tapaan. Ongel­ma­na voi olla annos­tuk­sen riit­tä­mät­tö­myys vai­ku­tuk­sen pitä­mi­sek­si jat­ku­va­na. Lääk­keet­hän ovat tii­vis­tei­tä sopi­vas­sa seok­ses­sa nau­tit­ta­vak­si. Koko alan pitä­mi­nen kan­nat­ta­va­na on vain tavoi­te, joka täyt­tyy tuot­ta­mal­la toi­mi­via lääk­kei­tä ei toi­mi­ma­ton­ta hal­lin­toa elät­tä­mään lainkiertäjiä.

  28. JTS: Suo­mes­sa voi­si kokeil­la ongel­man­rat­kai­sua, joka jär­jes­tet­täi­siin kil­pai­lu­muo­dos­sa. Ark­ki­teh­tuu­ris­sa­han tämä on arkea.
    https://challenge.gov
    Siis ongel­ma – ja rat­kai­sun teh­nyt saa sion läjän rahaa. Edel­ly­tyk­se­nä on, että joil­la­kin on pää­omaa teh­dä vaa­dit­ta­vaa työ­tä ris­kil­lä. Ihan omis­tusa­sun­to ei tai­da riit­tää rahoitukseksi.

    Minus­ta­kin täl­lai­sel­ta poh­jal­ta läh­te­vät rat­kai­sut sovel­tu­vat lää­ke­tie­tee­seen pal­jon parem­min kuin täy­sin vapaa­seen mark­ki­na­ta­lou­teen perustuvat. 

    Täs­sä on kak­si asi­aa, mit­kä teke­vät nor­maa­lien mark­ki­noi­den toi­min­nan epä­op­ti­maa­li­sek­si. Ensin­nä­kin lähes kaik­kial­la mark­ki­noi­den osta­ja­puo­lel­la on yksi taho, oli tämä sit­ten val­tio tai vakuu­tus­yh­tiöt. Tätä osta­jaa kiin­nos­taa vain ja ainoas­taan yksi asia, miten tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon ter­veyt­tä ihmi­sil­le mah­dol­li­sim­man vähäl­lä rahal­la. Kos­ka osta­jan int­res­si on näin hyvin ja suht objek­tii­vi­ses­ti spe­si­fioi­ta­vis­sa, sii­tä mark­ki­noi­den piir­tees­tä, että tuo­te­taan jokai­sel­le juu­ri hänel­le sopi­vaa jut­tua, ei ole täs­sä mitään hyö­tyä. Kukaan syö­pä­sai­ras ei halua olla käyt­tä­mät­tä val­tion tai vakuu­tus­yh­tiön rahoil­la mak­set­tua syö­pä­lää­ket­tä. Hänel­tä asi­aa ei kui­ten­kaan kan­na­ta kysyä, vaan val­tiol­ta, jon­ka pitää las­kea, onko syö­pä­lääk­keen teho niin hyvä, että se oikeut­taa sii­tä mak­set­ta­van hinnan. 

    Toi­sek­si, iso osa ihmis­ten ter­veyt­tä paran­ta­vis­ta asiois­ta voi hyvin­kin olla var­sin hal­po­ja, mut­ta vain vähän yksi­tyi­siä lää­ke­teh­tai­ta kiin­nos­ta­via, jos niis­tä saa­ta­vaa talou­del­lis­ta hyö­tyä ei voi mono­po­li­soi­da paten­teil­la itsel­leen. Tämän vuok­si lää­ke­tie­teen tut­ki­mus on vää­ris­ty­vän pal­jon kes­kit­ty­nyt pel­käs­tään lääk­kei­den tut­ki­muk­seen. Eten­kin tämä kos­kee ennal­taeh­käi­se­viä keinoja. 

    Esim. se, että ihmi­set saa­tai­siin jol­lain kei­noin ole­maan sai­ras­tu­mat­ta dia­be­tek­seen tai sydän­sai­rauk­siin, sääs­täi­si ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mäl­le val­ta­vas­ti rahaa, mut­ta ei tuot­tai­si tämän kei­non kek­si­jäl­le oikeas­taan mitään ver­rat­tu­na sii­hen, että tuot­taa uuden lääk­keen, jol­la noi­den mas­sii­vis­ten ter­vey­son­gel­mien hait­to­ja paran­nel­laan. Ennem­min­kin on niin, että noi­ta lääk­kei­tä tuot­ta­vil­le oli­si talou­del­li­nen kata­stro­fi, jos kehi­tet­täi­siin help­po­ja elä­män­ta­pa­muu­tok­sia, joil­la sai­ras­ta­vuut­ta saa­tai­siin vähennettyä.

  29. Ei ole help­po ongel­ma rat­kais­ta­vak­si. Mikä sit­ten on suu­rin jar­ru kehi­tyk­sel­le? Var­maan hin­ta ja aika tuo­da lää­ke­kek­sin­tö markkinoille.

    Voi­si­ko yhteis­kun­ta ottaa tämän välio­san hal­tuun­sa? Lää­keyh­tiö kehit­tää, val­mis­ta ja jake­lee, mut­ta yhteis­kun­ta tekee puo­luet­to­man tut­ki­mus­työn mat­kal­la mark­ki­noil­le. Samal­la voi­tai­siin ohja­ta varo­ja nii­hin sai­rauk­siin, jot­ka ovat yhteis­kun­nal­li­ses­ti merkittäviä.

    Seu­ran­nut vuo­si­kau­det pro­jek­tia, jos­sa iki­van­haa BCG-roko­tet­ta kokeil­laan autoim­muu­ni­sai­rau­den hoi­toon (tyy­pin 1 dia­be­tes). Hom­ma on jun­nan­nut pit­kään lähes pai­kal­laan, kos­ka tut­ki­joi­den on ollut mah­do­ton­ta kerä­tä tar­vit­ta­vat kym­me­net mil­joo­nat vai­heen 2 ja 3 klii­ni­siin tutkimuksiin.

  30. Samu­li Saa­rel­ma:

    Jos leh­det nou­dat­tai­si­vat rekis­te­röin­ti- ja sii­hen liit­ty­vä tut­ki­mus­tu­los­ten jul­kai­su­vel­vol­li­suut­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä tulok­set ovat, täl­lai­nen tulos­ten vää­ris­te­ly oli­si mah­dol­lis­ta ajaa pois ja sen seu­rauk­se­na mai­den resep­ti­lääk­kei­den käy­tös­tä käyt­tä­vil­lä viran­omai­sil­la oli­si luo­tet­ta­vam­paa tie­toa sii­tä, mitä lääk­kei­tä kan­nat­taa ihmi­sil­le kustantaa. 

    Onko sel­lais­ta sit­ten ker­taa­kaan sat­tu­nut että lää­ke­val­von­ta­vi­ras­to oli­si pii­los­sa olleen datan tul­tua jul­kais­tuk­si evän­nyt myyn­ti­lu­van tai pois­ta­nut lääkekorvauksen?

    Jon­kin­lai­nen ongel­ma toki on ole­mas­sa mut­ta käsit­tääk­se­ni viran­omai­set vaa­ti­vat nyt jo hyvin laa­jat doku­men­tit ja datat ja klii­ni­set tut­ki­muk­set pitää rekis­te­röi­dä jul­me­tun byro­kraat­ti­ses­ti. Ymmär­tääk­se­ni tämän asian ympä­ril­lä on ollut pal­jon melua vähästä.

  31. JTS:
    HPV (pamil­loo­ma­vi­rus) rokot­teen kehit­tä­mi­nen mak­soi noin 100 mil­joo­naa USD, jon­ka jäl­keen se oli saa­nut myyn­ti­lu­vat USA:ssa ja Euroopassa 

    Tähän väit­tee­seen lää­ke­mo­le­kyy­lin kehit­tä­mi­sen täh­ti­tie­teel­li­sis­tä kal­leu­des­ta aina tör­mää. Mihin tuo 100 musd luku perus­tuu? Lää­ke­fir­man omaan arvioon? Lää­ke­val­mis­ta­jil­le on aina oman edun mukais­ta “mai­nos­taa” tuo­te­ke­hi­tyk­sen kal­leut­ta kos­ka se a) luo hin­ta­mie­li­ku­vaa suu­res­ta taus­ta­työs­tä ja B) oikeut­taa vaa­ti­maan pit­kiä patenttisuojia. 

    En yhtään epäi­le ettei lääk­kei­den kehi­tys oli­si kal­lis­ta, mut­ta 100 mil­joo­naa­kin on aika hui­kea sum­ma, ja kun kyseis­tä kus­tan­nus­ta käy­te­tään argu­ment­ti­na niin oli­si toki hyvä ava­ta mitä kaik­kea tuo­hon sisäl­tyy. Onko sadas­sa mil­joo­nas­sa muka­na myös esim mark­ki­noin­ti­ku­lut ja patent­ti­la­ki­mies­ten palkkiot?

  32. Kal­le: On, kos­ka nyky­me­nol­la on edes teo­rias­sa mah­dol­lis­ta saa­da aikaan edis­tys­tä. Sosia­lis­ti­nen jär­jes­tel­mä on tun­ne­tus­ti vie­lä­kin huonompi. 

    Yhdys­val­to­jen kapi­ta­lis­ti­nen ter­vey­den­huol­to­han on omaa sosia­lis­tis­tam­me niin pal­jon parem­pi. Vai viit­taat­ko sii­hen, miten jul­ki­sel­la rahal­la ei ole kos­kaan mitään kehi­tet­ty aina­kaan yli­opis­tois­sa ja tutkimuslaitoksissa?

    Poth1ue1: Jul­ki­ses­sa rahoi­tuk­ses­sa tämä yhteys kat­ke­aa ja tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hi­tys­tä teke­vien taho­jen ensi­si­jai­sek­si motii­vik­si nousee­kin tut­ki­mus­ra­ha­mää­rien maksimointi. 

    Jul­ki­sen rahoi­tuk­sen voi kana­voi­da THL:n kaut­ta, jol­loin pai­ne mak­si­maa­lis­ten ter­veys­vai­ku­tus­ten aikaan­saa­mi­sek­si kana­voi­tuu suo­raan tut­ki­muk­seen sen sijaan että vain rahoi­tet­tai­siin yksi­tyis­ten yri­tys­ten monopolirahastustuotteita.

    Kimi: Voi­si­ko yhteis­kun­ta ottaa tämän välio­san hal­tuun­sa? Lää­keyh­tiö kehit­tää, val­mis­ta ja jake­lee, mut­ta yhteis­kun­ta tekee puo­luet­to­man tut­ki­mus­työn mat­kal­la mark­ki­noil­le. Samal­la voi­tai­siin ohja­ta varo­ja nii­hin sai­rauk­siin, jot­ka ovat yhteis­kun­nal­li­ses­ti merkittäviä. 

    Sitä­hän minä yri­tin ehdot­taa, mut­ta aina­kaan Kal­lel­le ja Poth1ue1:lle se ei käy, kos­ka sosialismi.

  33. ano­nyy­mi: Jul­ki­sen rahoi­tuk­sen voi kana­voi­da THL:n kaut­ta, jol­loin pai­ne mak­si­maa­lis­ten ter­veys­vai­ku­tus­ten aikaan­saa­mi­sek­si kana­voi­tuu suo­raan tut­ki­muk­seen sen sijaan että vain rahoi­tet­tai­siin yksi­tyis­ten yri­tys­ten monopolirahastustuotteita.

    Ajat­te­lit, että suo­ma­lai­sil­le kehi­tet­täi­siin ihan omat lääk­keet? Ulko­maa­lais­ten riis­to­ka­pi­ta­lis­tien keit­te­le­mät tro­pit pysäy­tet­täi­siin rajal­le ja tul­lin taka­va­ri­koi­mat erät pol­tet­tai­siin suu­res­sa Kek­ko­sen pään muo­toi­ses­sa uunis­sa yhdes­sä puh­dis­ta­van Lepi­kon tor­pan mul­lan kanssa?

    Voi­si tul­la himp­pa­sen kal­lik­si tai uusien lääk­kei­den mark­ki­noil­le tulo hitaak­si, mut­ta aina­han me voi­tai­siin teh­dä tut­ki­musyh­teis­työ­tä Poh­jois-Korean lää­ke­teol­li­suu­den kanssa.

  34. Täs­sä yhdis­tyy kak­si moder­nin yhteis­kun­nan tuo­tos­ta, jot­ka ovat kään­ty­neet täy­sin alku­pe­räis­tä aja­tus­taan vas­taan. Imma­te­ri­aa­lioi­keu­det ovat ensi­si­jai­ses­ti takaa­mas­sa imma­te­ri­aa­lis­ten hyö­dyk­kei­den riit­tä­vän tuo­tan­non. Ei takaa­mas­sa tulo­ja imma­te­ri­aa­lis­ten oikeuk­sien omis­ta­jil­le. Imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien poh­din­nas­sa pitää pitää tuo ensi­si­jai­nen tavoi­te pää­lim­mäi­se­nä mie­les­sä. Samoin osa­keyh­tiö ei ole ole­mas­sa omis­ta­ji­aan var­ten, vaan osa­keyh­tiö on ole­mas­sa, jot­ta tie­tyt, yhteis­ku­nal­lis­ta hyvää syn­nyt­tä­vät ris­kialt­tiit pro­jek­tit voi­daan toteut­taa ilman lii­al­lis­ta ris­kiä niil­le, jot­ka tar­joa­vat pro­jek­til­le oman pää­oman ehtois­ta rahoi­tus­ta. En tie­dä mis­sä koh­taa oman pää­oman ehtoi­nen rahoi­tus ja “omis­tusoi­keus” on men­nyt sekai­sin ja mik­si täs­mäl­leen vii­mei­se­nä rahan­sa yhtiös­tä ulos saa­va sidos­ryh­mä (? sta­ke­hol­der) on nos­tet­tu pää­tök­sen­teos­sa mer­kit­tä­vim­pään roo­liin. Mik­sei osa­keyh­tiön teh­tä­vä voi­si yhtä­läi­ses­ti olla mak­set­tu­jen vero­jen pit­kän aika­vä­lin mak­si­moin­ti? Tai mak­set­tu­jen palk­ko­jen mak­si­moin­ti? Nuo vaa­ti­vat koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta oman pää­oman ehtoi­sel­le rahoi­tuk­sel­le aivan samoin kuin osak­kee­no­mis­ta­jien pit­kän aika­vä­lin tulo­jen mak­si­moin­ti vaa­tii palk­ko­jen ja vero­jen mak­sa­mis­ta (lakien mukaan).

  35. Samu­li Saa­rel­ma: Yksi rat­kai­su tähän tut­ki­mus­ten jul­kai­suon­gel­maan on se, että leh­det alkai­si­vat vaa­tia tut­ki­mus­ten rekis­te­röin­tiä ennen tut­ki­muk­sen aloit­ta­mis­ta ehto­na sil­le, että sen tulok­set voi­daan julkaista. 

    Hyvä toi­ve. Niin hyvä, että se on jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten osit­tain toteu­tu­nut. Aika iso jouk­ko tär­keim­piä lää­ke­tie­teen leh­tiä kiel­täy­tyy jul­kai­se­mas­ta lää­ke­tut­ki­mus­ta, jota ei ole rekis­te­röi­ty etukäteen.

    Muu­ten­han kan­nat­taa teh­dä 20 tut­ki­mus­ta. Jos lää­ke ei ole kovin vaa­ral­li­nen, odo­tusar­voi­ses­ti yhdes­sä niis­tä saa­daan p=.95 tason halut­tu tulos. Näin ilmei­ses­ti myös teh­tiin, ei tuo leh­tien tan­noi­nen pää­tös ihan ilmas­ta ilmestynyt.

  36. Pää­dyin poh­din­nois­sa­ni häm­mäs­tyt­tä­vän saman­kal­tai­seen mal­liin jos­kus 20-vuo­ti­aa­na. Ehkä sen vie­lä löy­täi­sin jol­ta­kin kova­le­vyl­tä. Sil­loin uskoin myös moneen muu­hun vas­taa­vaan glo­baa­lin yhteis­työn mah­dol­li­suu­teen ja jul­ki­sen sek­to­rin ohjaa­mis­vai­ku­tuk­sen posi­tii­vi­suu­teen täl­lai­sis­sa koko­nai­suuk­sis­sa. Nyky­ään pidän lähes kaik­kia täl­lai­sia mal­le­ja poliit­ti­ses­ti epä­rea­lis­ti­si­na, mikä tekee niis­tä vähäi­ses­ti kiin­nos­ta­via tai mie­lek­käi­tä poh­dit­ta­via, sekä hypo­teet­ti­ses­ti, vaik­ka eivät voi toteu­tua, mut­ta aja­tel­laan jos voi­si­vat, hyvin hai­tal­li­si­na ja vaarallisina.

    Tuos­sa mal­lis­sa, jon­ka esi­tät, on val­ta­vas­ti sisään­ra­ken­tu­nei­ta ris­ke­jä. Et miten­kään pys­ty sisäl­lyt­tä­mään tuo­hon suun­ni­tel­maa­si kaik­kea sen edel­lyt­tä­mää infor­maa­tio­ta ja fun­da­men­taa­le­ja epä­var­muus­te­ki­jöi­tä. Siten jo läh­tö­koh­tai­ses­ti on esi­tet­tä­vä kysy­mys: Olen­ko val­mis vaih­ta­maan pal­jon hyvää tuot­ta­neen sys­tee­min epä­var­maan? Tämä kos­kee mitä moni­nai­sim­pia suu­ria ja hie­no­ja suun­ni­tel­mia sii­tä, miten maa­il­ma on hel­pos­ti kon­struoi­ta­vis­sa toi­mi­vam­mak­si ja parem­mak­si, kun­han vain poliit­tis­ta tah­toa ja ymmär­rys­tä löy­tyi­si. Ei tie­ten­kään ole. Sys­tee­mi­ta­son peu­ka­loin­tiin liit­tyy aina val­ta­va tun­te­mat­to­man alue, jon­ka jär­jes­ty­mi­seen toi­vo­tul­la taval­la voi uskoa, mut­ta sitä ei miten­kään voi ennal­ta ohjel­moi­da näin moni­nais­ten teki­jöi­den ja muut­tu­jien kokonaisuudessa.

    Yhden uuden lääk­keen tuot­ta­mi­nen mark­ki­noil­le ei nykyi­sel­lään mak­sa sato­ja mil­joo­nia, vaan jopa joi­ta­kin mil­jar­de­ja. Lue esi­mer­kik­si: http://www.forbes.com/sites/matthewherper/2013/08/11/the-cost-of-inventing-a-new-drug-98-companies-ranked/

    95% lää­ke­tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lys­tä pää­tyy umpi­ku­jiin, joh­tuen joko sii­tä, ettei kehi­tel­ty lää­ke anna halut­tua vai­ku­tus­ta, tai sii­hen liit­tyy lii­an suu­ria kont­rol­loi­mat­to­mia tai rat­kai­se­mat­to­mia ris­ke­jä. 1/20 mark­ki­noil­le pää­ty­vän lääk­keen on katet­ta­va myös nii­den 19/20 R&D ‑kulut, jot­ka eivät mark­ki­noil­le kos­kaan pää­dy. Lää­ke­tie­teen kehit­tyes­sä yhä moni­mut­kai­sem­mak­si, ja tur­val­li­suus­vaa­ti­mus­ten kehi­tyt­tyä yhä kat­ta­vam­mik­si, nämä kulut ovat jat­ku­vas­ti nousseet. 

    Nyt haluai­sit jon­kin glo­baa­lin tai OECD:n maa­il­man lää­ke­teol­li­suus­by­ro­kra­tian, joka vai­kut­tai­si lää­ke­tie­teen hin­ta­me­ka­nis­mei­hin ja inten­sii­vei­hin. Tuo­ta­ke­hit­te­ly­ra­ho­jen on kui­ten­kin tul­ta­va yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta. Toi­sit mukaan epä­var­muus­te­ki­jöi­den vyyh­din, joka vai­kut­tai­si lää­ke­tie­tee­seen sijoi­tet­ta­van yksi­tyi­sen varal­li­suu­den mää­rään glo­baa­lis­ti. Ostet­ta­van paten­tin hin­nan mää­rit­tä­mi­nen oli­si täy­sin mah­do­ton kysy­mys. Erit­täin lupaa­vak­si osoit­tau­tu­va lää­ke voi­kin mark­ki­noil­le pää­syn jäl­kei­ses­sä seu­ran­nas­sa, ja nykyi­sel­lään lää­keyh­tiöt teke­vät tätä, osoit­tau­tua pidem­män aika­vä­lin sivu­vai­ku­tuk­sil­taan niin hai­tal­li­sek­si, että se on vedet­tä­vä mark­ki­noil­ta pois. Onko paten­tis­ta saa­dut val­ta­vat kor­vauk­set, jot­ka las­ket­tiin aivan toi­sen­lais­ten tuot­to-odo­tus­ten mukai­ses­ti, palau­tet­ta­va? Entä jos paten­tis­ta mak­set­tiin pie­ni mur­to-osa sii­tä, miten hyö­dyl­li­sek­si ja suo­si­tuk­si lää­ke muo­dos­tuu vuo­sien mitas­sa? Hyvi­te­tään­kö lää­keyh­tiö­tä jälkikäteen?
    Entä jos erit­täin toi­mi­va lää­ke, jos­ta on mak­set­tu tun­tu­va patent­ti­kor­vaus, kor­vau­tuu­kin pian kil­pai­li­jan eri­lai­seen lähes­ty­mis­ta­paan (mil­tä patent­ti ei tie­ten­kään suo­jaa) perus­tu­val­la hyö­dyl­li­sem­mäl­lä ja vähem­män hait­tai­vai­ku­tuk­sia sisäl­tä­väl­lä lääk­keel­lä? Täl­lai­sia kysy­myk­siä voi esit­tää hel­pos­ti usei­ta kymmeniä. 

    Täl­lä maa­il­man lää­ke­teol­li­suus­by­ro­kra­tial­la­si pitäi­si olla val­ta­va varal­li­suus­kas­sa, ja voit hel­pos­ti näh­dä, mil­lai­siin bud­jet­tiy­li­tyk­siin, mak­su­vai­keuk­siin (vrt. Yhdys­val­to­jen taan­noi­set mak­su­räs­tit YK:lle, mut­ta mit­ta­luok­ka x100) ja eri­mie­li­syyk­siin mak­su­pe­rus­teis­ta se ajau­tui­si. Maat haluai­si­vat tie­ten­kin omil­le yhtiöil­leen mak­set­ta­van mah­dol­li­sim­man suu­ria patent­ti­kor­vauk­sia tai vaih­toeh­toi­ses­ti haluai­si­vat suo­ja­ta omien­sa patent­te­ja. Pää­tän­tä­val­lan jaka­mi­nen myös oli­si vai­ke­aa, kos­ka lää­ke­teol­li­suus ei suin­kaan sijoi­tu tasai­ses­ti OECD-mai­hin. Kuin­ka mon­ta pro­sent­tia äänis­tä Yhdys­val­loil­la oli­si? Pian oli­si luke­mat­to­mia rii­to­ja rat­kot­ta­va­na ja lää­ke­by­ro­kra­tian vir­ka­mie­het, polii­ti­kot pre­si­dent­te­jä myö­ten vetäi­si­vät eri suun­tiin. Kuka min­ne­kin käsi­tys­ten­sä ja int­res­sien­sä, tai sil­kan tyh­myy­den ja jopa ilkeä­mie­li­syy­den aja­mi­na. Mikään­hän ei tie­ten­kään voi­si men­nä vikaan, eihän?

    Jos yhdis­täi­sit (so. sekoit­tai­sit) jul­kis­ra­hoit­tei­sen ja yksi­tyis­ra­hoit­tei­sen tut­ki­muk­sen polii­tik­ko­jen ja hal­lin­to­by­ro­kra­tioi­den oikuis­ta riip­pu­vai­sek­si, niin hel­pos­ti syn­tyi­si eri­lai­sia tois­ten­sa sel­kiä pese­viä ja selus­to­ja tur­vaa­via ver­kos­to­ja. Yksit­täi­sen yri­tyk­sen logiik­ka on pal­jon armot­to­mam­pi, ja sik­si toi­mi­vam­pi. Mikään ver­kos­to ei kovin pit­kään pidä mil­jar­di­ra­hoit­tei­ses­sa yri­tyk­ses­sä R&D ‑joh­ta­ja­na ihmis­tä, joka ei tuo­ta tulok­sia. He len­tä­vät pihal­le kau­his­tel­tui­ne ero­ra­hoi­neen ja tilal­le pal­ka­taan uusi. Jos­kus yksit­täi­sel­lä todel­la osaa­val­la tut­ki­mus­joh­ta­jal­la on val­ta­va mer­ki­tys, kuten tuos­ta For­be­sin artik­ke­lis­ta­kin voi lukea. Jos yri­tys ei toi­mi tämän logii­kan mukai­ses­ti, niin se mitä toden­nä­köi­sim­min ajau­tuu ennen pit­kään vai­keuk­siin. Täl­lai­set osaa­mat­to­muu­det, riit­tä­mät­tö­mät stra­te­giat, huo­not pää­tök­set on pal­jon hel­pom­pi pii­lot­taa byro­kra­ti­aan, jol­la on jul­kis­ra­hoit­tei­nen selus­tan­sa ja pie­nem­mät inten­sii­vit sik­si näi­tä heik­kouk­sia kit­keä, kit­keä tar­vit­taes­sa myös ihmis­suh­tei­den hinnalla.

    Län­si­mai­nen lää­ke­tie­de on men­nyt “paho­jen” yri­tys­ten vetä­mä­nä val­ta­vas­ti eteen­päin vain muu­ta­mis­sa suku­pol­vis­sa. Toki (osin) jul­kis­ra­hoit­tei­sil­la yli­opis­toil­la on myös ollut mer­ki­tys­tä, mut­ta mis­sä on osoit­taa vaih­toeh­toi­nen toi­mi­va R&D ‑mal­li kapi­ta­lis­min armot­to­mal­le kil­pai­lul­le ja jat­ku­val­le luo­val­le tuhol­le ja epä­on­nis­tu­jien kaa­tu­mi­sil­le? Val­ta­va osa pie­nem­mis­tä lää­keyh­tiöis­tä menee nurin ja suu­rem­mat pitä­vät sisäl­lään val­ta­van haas­teen tasa­pai­noi­lus­ta tap­pioi­den ja voit­to­jen välil­lä. Pai­na­jais­mai­nen kulu­jen mus­ta-auk­ko oli­si se, jos glo­baa­li lää­ke­by­ro­kra­tia­si joten­kin rupe­ai­si sub­ven­toi­maan, jopa ymmär­tä­mät­tään, sitä, mikä vapail­la mark­ki­noil­la kaatuisi.
    Joten­kin on hyvin yksi­sil­mäis­tä kat­soa vain nii­tä yksit­täi­siä val­ta­via voi­tol­li­sia tulok­sia ja yksit­täi­sen lääk­keen myyn­ti­voit­to­ja, ja jät­tää pois ne muut kulut, ne lukui­sat vähem­män menes­ty­neet vie­lä sin­nit­te­le­vät, ne lukui­sat umpi­ku­jat ja häviä­jät. Lää­ke­teol­li­suus EI ole miten­kään poik­keuk­sel­li­sen voi­to­kas teol­li­suus, kokonaisuutena.

    Idea­lis­tin ja tek­no­kraa­tin ylei­nen har­ha on kat­sel­la sys­tee­miä, jos­sa on pal­jon hyvää ja huo­noa, ja haa­veil­la tai suun­ni­tel­la mie­les­sään “parem­pi” sys­tee­mi, joka lisäi­sin sitä hyvää ja vähen­täi­si huo­noa. Seu­raa­vak­si tosi­aan­kin ollaan jo sano­mas­sa, että muu­tos oli­si vain poliit­ti­ses­ta tah­dos­ta kiin­ni, joi­den­kin yksit­täis­ten int­res­sien lob­baus­vai­ku­tuk­sen ja val­lan tait­ta­mi­ses­ta. Ei kye­tä näke­mään, eikä suos­tu­ta myön­tä­mään, kuin­ka erit­täin moni­mut­kai­ses­sa maa­il­mas­sa moniin koko­nai­suuk­siin kuu­luu sisään­ra­ken­ne­tus­ti hyvää ja huo­noa, eli­mel­li­ses­ti. Ettet kovin­kaan usein voi jol­la­kin radi­kaa­lil­la muu­tok­sel­la pois­taa sitä huo­noa, vaa­ran­ta­mat­ta samal­la sitä hyvää.
    Tämä voi­si hyvin­kin olla lop­pu­tu­le­ma­na nykyi­sen sys­tee­min muun­ta­mi­ses­ta jon­kin maa­il­man lää­ke­teol­li­suus­by­ro­kra­tian alaisuuteen.

    Mikään ei toki sil­loin­kaan estäi­si yksit­täi­siä lää­keyh­tiöi­tä yhä kehit­te­le­mäs­tä ja teke­mäs­tä tiliä ‘elin­ta­so­lääk­keil­lä’. Ehkä ne pai­not­tui­si­vat enti­ses­tään, kos­ka yleis­hyö­dyl­li­sem­mil­lä lääk­keil­lä oli­si suu­rem­pi paten­tin menet­tä­mi­sen ja kas­va­nut tulo­vai­ku­tuk­sen epä­var­muu­den ris­ki. Yhä myös jou­tui­sit löy­tä­mään sen jul­kis­ra­hoit­tei­suu­den mala­ria­lääk­keil­le tai tuen kopio­lääk­keil­le HIV:n kal­tai­siin epi­de­mioi­hin. Mut­ta odo­tas, mikä on estä­nyt vii­mei­set 50 vuot­ta suun­taa­mas­ta osaa kehi­ty­sa­vus­ta glo­baa­lis­ti toteu­tet­tuun hank­kee­seen mala­rian voit­ta­mi­sek­si? Täl­lai­set yhteis­työn pon­nis­tuk­set ovat usein yli­voi­mai­sia ja kehi­ty­sa­vun yksi suu­ri heik­kous on puo­li vuo­si­sa­taa ollut yksit­täis­ten mai­den hank­kei­den pääl­lek­käi­syys ja koor­di­noi­mat­to­muus ja kotiin­päin vetä­mi­nen. Sit­ten haa­vei­let maa­il­man lää­ke­teol­li­suus­by­ro­kra­tias­ta, ja uskoi­sit sen toi­mi­van? Todellako?

    Hyvän ja pahan, pie­nem­män ja suu­rem­man hyvän ja pahan proble­ma­tii­kan hah­mot­ta­mi­nen on ihmi­sil­le vai­ke­aa, kos­ka meil­lä on luon­tai­nen psy­ko­lo­gi­nen tai­pu­mus pola­ri­soi­vaan ajat­te­luun. Mala­ria­hyt­tys­ten hävit­tä­mi­nen DDT:llä oli­si ollut Afri­kal­le jäl­keen­päin kat­soen pal­jon pie­nem­pi paha. Lii­an pal­jon tar­tu­taan joi­hin­kin yksit­täi­siin hyviin tai pahoi­hin, joi­hin­kin toi­vot­tui­hin tai ei-toi­vot­tui­hin vai­ku­tuk­siin ja niis­tä käsin argu­men­toi­daan koko­nai­suuk­sien toi­mi­vuu­den tai toi­mi­mat­to­muu­den suun­taan. Suun­nan pitäi­si toki olla mää­rää­väs­ti päin­vas­tai­sen, mut­ta se on pal­jon vai­keam­paa. Se on todel­la vaikeaa.

    Yhä moni­mut­kais­tu­van tie­teel­li­sen ja tek­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­sel­li­set pul­lon­kau­lat ovat kes­kei­nen 21. vuo­si­sa­dan haas­te. Ei vain lää­ke­tie­tees­sä, mut­ta bio­tie­teis­sä, nano­tek­no­lo­gias­sa, robo­tii­kas­sa, jos­sa­kin sel­lai­ses­sa ehkä-mah­dol­li­ses­sa (en osaa ottaa kan­taa puo­les­ta tai vas­taan) kuten kvant­ti­tie­to­ko­neis­sa vie­lä suu­rem­min. Voi hyvin olla, että jokin ihmis­kun­nal­le val­ta­van hyö­dyl­li­nen inno­vaa­tio “I” tulee mak­sa­maan tut­ki­mus- ja kehi­tys­työn kuluis­sa lopul­ta sato­ja mil­jar­de­ja. Suu­rin osa sii­tä tut­ki­mus­ta, joka pää­tyy umpi­ku­jiin. Mut­ta ne ovat umpi­ku­jia, joi­ta on kolut­ta­va, jot­ta se mah­dol­li­nen neu­la hei­nä­suo­vas­ta löy­tyy, ja ne osal­taan lisää­vät ymmär­rys­täm­me koko­nai­suu­des­ta. Mut­ta ne sisäl­tä­vät val­ta­via sijoi­tuk­sel­li­sia ris­ke­jä. Hel­pos­ti lukui­saan ker­taan mil­jar­di­tap­pioi­ta, kaa­tu­via yri­tyk­siä. Mik­si kukaan ei-filant­roop­pi sijoit­tai­si sel­lai­seen, ellei, kuten yhä suu­rem­mil­la panok­sil­la pelat­ta­vas­sa uhka­pe­lis­sä, myös mah­dol­li­set voi­tot ole val­ta­via? Ja jos joku ryh­mä ihmi­siä lopul­ta tekee val­ta­van omai­suu­den jol­la­kin pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä koko ihmis­kun­taa hyö­dyt­tä­väl­lä kek­sin­nöl­lä, niin onko hei­dän rikas­tu­mi­sen­sa kateu­den aihe, tai epä­ta­sa-arvon kysy­mys? Kos­ka jos on, niin alku­jaan­kin nii­tä sijoit­ta­jia tulee ole­maan erit­täin vai­kea löy­tää. Tämä on myös vero­tus­ky­sy­mys. Tule­vai­suu­den yhä vai­keam­pia ja vaa­ti­vam­pia tek­no­lo­gi­sia läpi­mur­to­ja teke­vil­lä yri­tyk­sil­lä tulee ole­maan, niil­lä har­voil­la voit­ta­jil­la­kin, usei­ta tap­piol­li­sia vuo­sia alla ennen suur­ta läpi­mur­toa. Sil­loin ahneuk­sis­saan verot­ta­mal­la sitä yhtä suur­ta onnis­tu­mis­ta (tai muu­ta­mia suu­ria) voi­daan hyvin vaka­val­la taval­la vaa­ran­taa poten­ti­aa­li­ses­ti erit­täin hyö­dyl­lis­ten alo­jen kan­nat­ta­vuut­ta. Eikä se todel­la­kaan oli­si ihmis­kun­nan eduk­si. Ei ole lii­oi­tel­tua tode­ta, että ihmis­kun­nan hyvin­voin­nin lisään­ty­mi­sen his­to­ria on suu­rem­mas­sa mää­rin inno­vaa­tioi­den kuin aat­tei­den historiaa.

    Tämän kuva­tun edes­sä ole­van kehi­tys­ku­lun vaa­tei­den lai­na­lai­suu­det kar­ri­koi­dus­ti joh­ta­vat hel­pos­ti sel­lai­seen jakoon, jos­sa ‘Euroop­pa’ kor­keil­la ihan­teil­la ja suu­ril­la suun­ni­tel­mil­la saa tyh­jän vetä­vän käteen, ja itse­käs ja epä­ta­sa-arvoi­nen Yhdys­val­lat vie 21. vuo­si­sa­dan inno­vaa­tio­po­tis­ta val­tao­san. Kos­ka kysees­sä on mitä enim­mis­sä mää­rin meri­to­kraat­ti­nen, ja itse­käs kehi­tys­kul­ku dyna­mol­taan, kos­ka ihmi­nen on lai­sen­sa olen­to, ja sik­si käy­tän­nön todel­li­suus voit­taa suu­ret kat­teet­to­mat unel­moin­nit ja suunnitelmat.
    Tämä on toki jo nyt näh­tä­vis­sä. Epä­ta­sa-arvoi­nen Yhdys­val­lat haa­lii tut­ki­mus- ja lii­ke-elä­mään­sä maa­il­man lah­jak­kaim­pia ihmi­siä, Kii­nan byro­kraat­ti­nen jär­jes­tel­mä ei kyke­ne syn­nyt­tä­mään inno­vaa­tio­ta­lout­ta ja lii­an ihan­teel­li­nen EU uhkaa myös jää­dä häviäjäksi.

    Ote­taan vie­lä futuu­ri­nen visio tasa-arvon mah­dot­to­muu­des­ta ja sii­tä miten ihan­teet ovat prag­maat­ti­sia. Nykyis­ten lääk­kei­den hin­nat eivät ole vie­lä mitään ver­rat­tu­na sii­hen, mitä joi­den­kin tule­vien hoi­to­muo­to­jen hin­nat voi­vat olla. Esi­te­tään hypo­teet­ti­ses­ti, että pit­käs­sä ja asteit­tai­ses­sa tuo­te­ke­hit­te­lys­sä kehi­te­tään monien kei­no­jen koko­nai­suus, jol­la ihmi­sen eli­niä­no­do­te voi­daan nos­taa hie­man yli 100 vuo­teen, ja jot­kut voi­vat elää 150-vuo­tiaik­si. Tämä hypo­teet­ti­nen hoi­to­muo­to (en nyt kek­si parem­paa ter­miä) edel­lyt­tää kui­ten­kin vuo­si­kym­me­niä jat­ku­via toi­men­pi­tei­tä ja seu­ran­taa ja raken­tuu mer­kit­tä­väs­ti ihmi­sen oman geno­min poh­jal­ta. Edel­ly­te­tyn asian­tun­te­muk­sen ja väli­neis­tön takia hin­ta muo­dos­tuu sano­taan nyky­ra­has­sa mil­joo­nak­si eurok­si hen­keä koh­den. Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa oli­si aivan tur­ha yrit­tää van­noa jon­kin kaik­kien oikeu­den nimiin myös saa­da elää van­hem­mik­si. Eikö mei­dän kaik­kien elä­mä ole yhtä arvo­kas­ta jne. En halua kuol­la 75-vuo­ti­aa­na, haluan myös elää 105-vuo­ti­aak­si. Hin­ta ei saa olla este. Kyl­lä meil­lä on varaa, jos löy­tyy tah­toa. Se ei vain toimi.
    Vaik­ka ihmis­kun­nan ’empa­tian kehät’ kehit­tyi­si­vät (pal­jon olet itse lah­joit­ta­nut mala­rian vas­tai­seen työ­hön?), niin prag­ma­tiik­ka aset­taa rajansa.

    Var­maan­kin jo lähi­tu­le­vai­suu­des­sa voi tul­la, jo pal­jon ennen täl­lai­sia futuu­ri­sia visioi­ta, jot­ka toteu­tu­vat tai eivät, syö­vän ja mui­den vaka­vien tau­tien hoi­to­muo­to­ja, jot­ka ovat hen­ki­löi­ty­jä, ja erit­täin kal­lii­ta. Jo sii­nä vai­hees­sa jou­tuu erit­täin koval­le koe­tuk­sel­le se yhteis­kun­tam­me peri­aa­te (nykyi­sin­kin jo illuusio, har­va pää­see par­haan kirur­gin lei­kat­ta­vak­si jne.), että kaik­kien ihmis­ten oikeus on saa­da paras mah­dol­li­nen hoi­to yhteis­kun­nan kustantamana. 

    Ja jos se ei ole kal­lis­ta, niin ei ole alkuun­kaan ehkä inten­sii­viä läh­teä hoi­to­muo­toa kehit­tä­mään ja tuot­ta­maan. Hyvä ja pahat tule­vat hyvin usein väis­tä­mät­tä samas­sa pake­tis­sa ja on olta­va hyvin varuil­laan sen kans­sa, mihin vain hyvää visioi­vil­la aiko­muk­sil­laan voi lopul­ta eksyä.

  37. Poth1ue1: Nyky­me­nos­sa on aina­kin se hyvä puo­li, että lää­ke­ke­hi­tyk­sen on kui­ten­kin aina lop­pu­jen lopuk­si tuo­tet­ta­va jotain myy­tä­vää ja myy­tä­vyy­den rat­kai­see perim­mil­tään loppukäyttäjä.

    Juu­ri tämä meka­nis­mi ei toi­mi lää­ke­ke­hi­tyk­sen koh­dal­la (eikä oikein muu­ten­kaan ter­vey­den­huol­lon koh­dal­la ylei­ses­ti). Lop­pu­käyt­tä­jä ei ole tuot­teen osta­ja, vaan tuot­teen mak­saa yleen­sä aina joku muu. Sama pätee riip­pu­mat­ta sii­tä, kat­so­taan­ko lop­pu­käyt­tä­jäk­si poti­las vai lääk­keen mää­rää­vä lääkäri. 

    Juu­ri täs­tä syys­tä lää­ke­teh­taat voi­vat koh­dis­taa val­ta­van mark­ki­noin­ti­kamp­pan­jan sekä kan­saan, että ennen kaik­kea lää­kä­rei­hin ja yhdis­tää tähän sen tie­de­hui­jauk­sen, jos­ta täs­sä ket­jus­sa on puhut­tu (jul­kais­taan vain ne tut­ki­muk­set, jois­sa lääk­kees­tä havai­taan hyö­tyä). Täs­tä seu­raa pai­ne tou­hun mak­sa­jal­le (=val­tio tai vakuu­tus­yh­tiöt) kor­va­ta ne lääkkeet. 

    Jos asi­aa kat­sot­tai­siin­kin sil­tä kan­til­ta, että tou­hun lop­pu­käyt­tä­jä on val­tio, joka koit­taa mak­si­moi­da rajal­li­sil­la resurs­seil­la mak­si­maa­li­sen hyö­dyn kan­sa­lais­ten ter­vey­del­le, ei minus­ta ole miten­kään itses­tään­sel­vää, että se onnis­tui­si nykyi­sen patent­tei­hin perus­tu­van sys­tee­min puit­teis­sa miten­kään eri­tyi­sen hyvin. Nyky­sys­tee­mi pakot­taa val­tion kaa­ta­maan hir­vit­tä­väs­ti rahaa mar­gi­naa­li­ses­ti aiem­pia parem­piin paten­tin alla ole­viin lääk­kei­siin, kos­ka lää­kä­rit nii­tä määräävät.

  38. eggo: Onko sel­lais­ta sit­ten ker­taa­kaan sat­tu­nut että lää­ke­val­von­ta­vi­ras­to oli­si pii­los­sa olleen datan tul­tua jul­kais­tuk­si evän­nyt myyn­ti­lu­van tai pois­ta­nut lääkekorvauksen?

    Jon­kin­lai­nen ongel­ma toki on ole­mas­sa mut­ta käsit­tääk­se­ni viran­omai­set vaa­ti­vat nyt jo hyvin laa­jat doku­men­tit ja datat ja klii­ni­set tut­ki­muk­set pitää rekis­te­röi­dä jul­me­tun byro­kraat­ti­ses­ti. Ymmär­tääk­se­ni tämän asian ympä­ril­lä on ollut pal­jon melua vähästä. 

    Jos tämä pätee, niin mik­si lää­ke­fir­mat sit­ten pii­lot­te­le­vat nii­tä tulok­sia, jot­ka eivät osoi­ta lääk­kees­tä ole­van tehoa? Kat­so se TED-video, johon joku antoi täs­sä ket­jus­sa jo linkin.

  39. Vihe­rins­si: Hyvä toi­ve. Niin hyvä, että se on jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten osit­tain toteu­tu­nut. Aika iso jouk­ko tär­keim­piä lää­ke­tie­teen leh­tiä kiel­täy­tyy jul­kai­se­mas­ta lää­ke­tut­ki­mus­ta, jota ei ole rekis­te­röi­ty etukäteen.

    Hyvä jos näin todel­li­suu­des­sa on. Käsit­tääk­se­ni kui­ten­kin ongel­ma on se, että vaik­ka leh­det peri­aat­tees­sa vaa­ti­vat rekis­te­röin­nin ja nol­la­tu­los­ten­kin jul­kai­sun, niin vii­me­kä­des­sä ne eivät sit­ten kui­ten­kaan pidä täs­tä vaa­ti­muk­ses­ta tiu­kas­ti kiinni.

  40. Samu­li Saa­rel­ma: Hyvä jos näin todel­li­suu­des­sa on. Käsit­tääk­se­ni kui­ten­kin ongel­ma on se, että vaik­ka leh­det peri­aat­tees­sa vaa­ti­vat rekis­te­röin­nin ja nol­la­tu­los­ten­kin jul­kai­sun, niin vii­me­kä­des­sä ne eivät sit­ten kui­ten­kaan pidä täs­tä vaa­ti­muk­ses­ta tiu­kas­ti kiinni.

    Maa­il­mas­sa on monen tason tie­de­leh­tiä. Hyvät leh­det ovat ehdot­to­mia vaa­ti­muk­sis­saan. Huo­noil­la ei ole oikein min­kään tason vaa­ti­muk­sia, vaan jul­kai­se­vat ihan mitä tahan­sa. Ja suu­rin osa leh­dis­tä on jotain sen välil­tä. Lis­tauk­sia lää­ke­tie­teen par­hais­ta leh­dis­tä on usei­ta­kin, mut­ta voi­si sanoa, että ottaa min­kä tahan­sa lis­tan 50 paras­ta leh­teä, niin kyl­lä ne tuo­ta peri­aa­tet­ta aika ehdot­to­mas­ti nou­dat­ta­vat. Ja aika mon­taa muu­ta­kin peri­aa­tet­ta. Moni hyvä­ta­soi­nen leh­ti nyky­ään hyl­kää tut­ki­muk­sia eet­ti­sis­tä syis­tä­kin, jos tut­ki­mus on esim. aiheut­ta­nut tur­haa vaa­raa osal­le poti­lais­ta tai sivul­li­sil­le. Mut­ta kuten todet­tua, huo­not tie­teel­li­set leh­det jul­kai­se­vat mel­kein mitä vaan.

    Tun­ne­tuin klii­nis­ten tut­ki­mus­ten rekis­te­röin­ti­paik­ka lie­nee nykyi­sin https://clinicaltrials.gov/
    johon on lis­tat­tu nykyi­sin 170 000 tut­ki­muk­sen tie­dot. Point­ti on tosi­aan se, että jo ennen tut­ki­muk­sen teke­mis­tä rapor­toi­daan, mitä aio­taan tut­kia ja miten.

    1. Tie­tää­kö kukan, mikä on käy­tän­tö niis­sä tut­ki­muk­sis­sa, joi­ta viran­omai­set vaa­ti­vat ennen lääk­keen saa­maa lupaa? Tiet5ysti niis­sä­kin pitäi­si olla tuo tut­ki­muk­sen ennaltarekisteröinti.

  41. Samu­li Saa­rel­ma: Jos tämä pätee, niin mik­si lää­ke­fir­mat sit­ten pii­lot­te­le­vat nii­tä tulok­sia, jot­ka eivät osoi­ta lääk­kees­tä ole­van tehoa? Kat­so se TED-video, johon joku antoi täs­sä ket­jus­sa jo linkin. 

    Viran­omai­set hyväk­sy­vät lääk­keet myyn­tiin, kun­han ne ovat riit­tä­vän tur­val­li­sia ja tehok­kai­ta. Lää­ke­teh­tai­den pitää sen lisäk­si vakuut­taa resep­tin­kir­joit­ta­jat omien tuot­tei­den­sa tur­val­li­suu­des­ta, sitä var­ten ne huo­nos­ti men­neet tut­ki­muk­set pitää piilottaa.

    En nyt äkki­sel­tään löy­tä­nyt link­kiä, mut­ta tämä on var­maan se TED-video, Ben Gol­dac­re ja Bad Pharma.

  42. Samu­li Saa­rel­ma: Jos tämä pätee, niin mik­si lää­ke­fir­mat sit­ten pii­lot­te­le­vat nii­tä tulok­sia, jot­ka eivät osoi­ta lääk­kees­tä ole­van tehoa? Kat­so se TED-video, johon joku antoi täs­sä ket­jus­sa jo linkin.

    Ame­rik­ka­lais­ten skan­daa­li­kir­joit­ta­jien puheis­ta ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta elä­män­fi­lo­so­fi­aa raken­taa: he saa­vat elan­ton­sa skan­daa­leis­ta. Tuos­sa­kin puhu­taan esi­merk­ki­nä masen­nus­lääk­keis­tä, joi­den teho todel­li­suu­des­sa on osoi­tet­tu erit­täin hyvin ja parem­min kuin val­tao­sal­la lääk­keis­tä. Nyky­ään tosi­aan klii­ni­set tut­ki­muk­set pitää rekis­te­röi­dä. Jat­ku­vas­ti kuu­lee lääk­keis­tä jot­ka on vedet­ty pois tuo­te­ke­hi­tyk­ses­tä myö­häi­ses­sä vai­hees­sa kun on tul­lut nega­tii­vi­sia tulok­sia tutkimuksissa.

  43. Samu­li Saa­rel­ma: Juu­ri tämä meka­nis­mi ei toi­mi lää­ke­ke­hi­tyk­sen koh­dal­la (eikä oikein muu­ten­kaan ter­vey­den­huol­lon koh­dal­la ylei­ses­ti). Lop­pu­käyt­tä­jä ei ole tuot­teen osta­ja, vaan tuot­teen mak­saa yleen­sä aina joku muu. Sama pätee riip­pu­mat­ta sii­tä, kat­so­taan­ko lop­pu­käyt­tä­jäk­si poti­las vai lääk­keen mää­rää­vä lääkäri. 

    Jos uusi lää­ke ei tar­joa mitään sel­kei­tä etu­ja van­hoi­hin vaih­toeh­toi­hin ver­rat­tu­na ja kui­ten­kin kor­vaus­ten­kin jäl­keen sel­väs­ti kal­liin­pi, niin eipä sii­tä kovin hel­pos­ti mitään suur­ta menes­tys­tä ole odo­tet­ta­vis­sa. Samoin jos sivu­vai­ku­tuk­set ovat saa­tuun hyö­tyyn näh­den vai­keik­si koet­tu­ja, niin har­va­pa alkaa sel­lais­ta lää­ket­tä sään­nöl­li­ses­ti käyttämään.

    Mai­non­nal­la voi­daan alku­vai­hees­sa toki saa­da koke­li­joi­ta uutuu­del­le, mut­ta kes­tä­vä menes­tys vaa­ti­si jotain todel­li­sia poti­laan ja lää­kä­rin koke­mia ja havait­se­mia etuja.

    Jul­ki­ses­sa ker­ta­kor­vaus­mal­lis­sa mitään täl­lais­ta insen­tii­viä ei ole vaan “asia­kas” oli­si joku byro­kraat­ti­lau­ta­kun­ta, jol­la oli­si aivan täy­sin eri tavoit­teet kuin lää­keyh­tiöil­lä ja asiak­kail­la nyky­ään. Az kir­joit­ti­kin täs­tä jo aika tyh­jen­tä­väs­ti, mut­ta oli­si kiva kuul­la mitä teh­dään vaik­ka sil­loin, kun uuden lääk­keen paten­teis­ta on mak­se­tu vaik­ka 1 mrd €, mut­ta juu­ri kukaan ei halua käyt­tää sitä?

    Äkkiä­hän sitä byro­kraat­ti ajat­te­lee, että uuden tehok­kaan lääk­keen kan­san­ta­lou­del­li­set ja ‑ter­vey­del­li­set erot ovat niin mer­kit­tä­vät, ettei lääk­keen aiheut­ta­mis­ta kas­voi­hin tule­vis­ta vaa­rat­to­mis­ta sini­sis­tä pil­kuis­ta kan­na­ta välittää.

    Jul­ki­nen tut­ki­mus­ra­hoi­tus, jos­sa kaik­ki oikeu­det tulok­siin siir­tyi­si­vät val­tioil­le, on vie­lä pahem­pi tapaus — täl­löin­hän tut­ki­mus­lai­tos­ten ja/tai yri­tys­ten suu­rim­pa­na insen­tii­vi­nä on mak­si­moi­da rahoi­tuk­sen mää­rä ja kes­to tuot­ta­mal­la “lupaa­via, mut­ta ei vie­lä ihan riit­tä­viä” tulok­sia, jot­ka pitäi­si­vät byro­kraa­tit tyytyväisinä.

  44. Näin lää­ke syn­tyy, omia muis­ti­ku­via asiasta.
    Lää­ke nimel­tään Tali­do­min löy­tyi erääs­tä kas­vis­ta ja sil­lä todet­tiin omi­nai­suuk­sia, joi­ta voi­tiin käyt­tää lääk­kee­nä. Sil­lä oli kui­ten­kin sivu­vai­ku­tuk­sia sikiön kas­vu häi­riy­ty­mi­nen ja ras­kaa­na ole­vat nai­set jou­tui­vat kan­ta­maan ikä­viä yllä­tyk­siä. Lää­ke vedet­tiin pois mark­ki­noil­ta, mut­ta sil­lä on edel­leen poten­ti­aa­lia eräi­den syö­pään liit­ty­vien tilo­jen hoi­dos­sa. Itse pro­ses­si kor­vaus­ten suh­teen käy­tiin Suo­men ulko­puo­lel­la. Aja­tus Tali­do­mi­nis­tä lää­kee­nä syn­tyi Hal­li­tus­ka­tu 5:n Kemian lai­tok­ses­sa, jos­sa jouk­ko pir­tei­tä kemian opis­ke­li­joi­ta puu­hai­li 1960-luvul­la. Tapaus oli hyvin opet­ta­va, sel­vi­si opti­sen aktii­vi­suu­den mer­ki­tys fysio­lo­gian kannalta.

  45. Tali­do­mi­nia nime­no­maan ei tes­tat­tu eläinmallilla.
    hyö­ty oli ras­kausa­jan pahoin­voin­nin pois­ta­mi­nen, hait­ta sikiön puut­tu­vat kädet, jalat ja muut epä­muo­dos­tu­mat jo pie­nis­tä annoksista.

  46. Oma lueen­sa ovat nämä Bemer ja Val­kee lait­teet ja vas­taa­vat muut hui­jauk­set ja usko­mus­hoi­dot. Näi­den kaup­pail­le kel­paa keh­no­pi­kin pos­te­ri tai hyvä tarina. 

    Kun ihan oikeat läk­keet vaa­ti­vat pit­kän ja kal­liin tut­ki­muk­sen niin nämä vain put­kah­ta­vat myyn­tiin. Ei tun­nu hait­taa­van ketään?

  47. Onko sadas­sa mil­joo­nas­sa muka­na myös esim­mark­ki­noin­ti­ku­lut ja patent­ti­la­ki­mies­ten palkkiot?”

    Paten­tit ian­kin, siis se että lää­ke on ole­mas­sa ja hyväk­syt­ty myyn­tiin. Tämä oli siis toi­nen näis­tä kah­des­ta, jot­ka anta­vat suo­jan hie­man eri virus­tyyp­pe­jä vastaan.

    Kal­lein vai­he ovat kol­man­nen vai­heen tes­tit, jois­sa riit­tä­vän iso jouk­ko ihmi­siä roko­te­taan ja saa­daan vai­kut­ta­vuus arvioitua. 

    Menes­ty­nyt suo­ma­lai­nen vien­ti­tuo­te ovat muu­ten juu­ri rokotetutkimukset.

    Roko­tuk­si­sa myös arvioi­daan kan­san­ter­vey­den kus­tan­nuk­sia. Suo­mes­sa HPV-roke on nyt rokeoh­jel­mas­sa, joten se on kan­sa­ta­lou­des­sa kus­tan­nus­te­ho­kas vähen­ty­neen hoi­to­tar­peen ansiosta.

    (Suom­ma on oikea mut­ta se ei ole oleellinen.)

  48. Jos­kus tulee mie­leen, että lää­ke­teol­li­suus saat­taa myös vedel­lä vii­mei­si­ään. Niin pal­jon on jo kek­sit­ty ja vaa­ti­muk­set uusil­le lääk­keil­le ovat nyky­ään huimat.

    Net­ti- ja öljy­teol­li­suu­teen ver­rat­tu­na lää­ke­teol­li­suus ei ole mikään raha­sam­po. Ris­kit ovat suu­ret. Kuin­ka kau­an sika­ri­por­ras viit­sii sat­sa­ta tähän teollisuuteen?

  49. kom­ment­ti:Lis­tauk­sia lää­ke­tie­teen par­hais­ta leh­dis­tä on usei­ta­kin, mut­ta voi­si sanoa, että ottaa min­kä tahan­sa lis­tan 50 paras­ta leh­teä, niin kyl­lä ne tuo­ta peri­aa­tet­ta aika ehdot­to­mas­ti noudattavat. 

    No kat­so nyt edes ne 5 paras­ta leh­teä ja tar­kis­ta vaa­ti­vat­ko ne kai­kil­ta jul­kais­ta­vil­ta tut­ki­muk­sil­ta sitä ennak­ko­re­kis­te­röin­tiä? Miten muu­ten NEJM, eikö se ole lää­ke­tie­teen leh­ti vai eikö se mah­du sun 50 par­haan listalle?

  50. Poth1ue1: Mai­non­nal­la voi­daan alku­vai­hees­sa toki saa­da koke­li­joi­ta uutuu­del­le, mut­ta kes­tä­vä menes­tys vaa­ti­si jotain todel­li­sia poti­laan ja lää­kä­rin koke­mia ja havait­se­mia etuja.

    Mut­ta sinul­ta menee edel­leen point­ti ohi. Lääk­keel­lä A voi olla “todel­li­sia etu­ja” lääk­kee­seen B ver­rat­tu­na, mut­ta se ei sil­ti ker­ro sitä, onko sen osta­mi­nen fik­sua. Jos A mak­saa paten­tin vuok­si 100 ker­taa enem­män kuin B, voi hyvin­kin koko ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mäl­le sil­ti olla kan­nat­ta­vam­paa ostaa B:tä ja käyt­tää ne loput rahat johon­kin muu­hun. Kui­ten­kin kun pää­tök­sen A:n ja B:n välil­lä tekee se “lop­pu­käyt­tä­jä” (lää­kä­ri tai poti­las), joka ei hin­tae­roa jou­du omas­ta pus­sis­taan mak­sa­maan, niin hän voi ihan hyvin pää­tyä käyt­tä­mään A:ta.

    Kokeil­laan ana­lo­gi­aa. Sano­taan, että olet auto­kau­pas­sa. Olet osta­mas­sa auton omaan käyt­töö­si, mut­ta sii­tä et sinä kui­ten­kaan jou­du mak­sa­maan koko hin­taa, vaan pää­osan hin­nas­ta mak­saa­kin työ­nan­ta­ja­si (tai jopa veron­mak­sa­ja, kun työ­nan­ta­ja sit­ten vähen­tää kus­tan­nuk­sen verois­sa). Sinä “lop­pu­käyt­tä­jä­nä” tie­ten­kin valit­set sen kal­liin bema­rin hal­van nis­sa­nin sijaan. Vaik­ka muka­na oli­si pomo­si, joka on vas­tuus­sa sinun liik­ku­mi­ses­ta­si (mut­tei sii­tä, pal­jon­ko sii­hen suta­taan fir­man rahaa), hän voi myös suo­si­tel­la sitä parem­paa bemaria. 

    Toi­vot­ta­vas­ti tuo esi­merk­ki selit­ti sitä, mik­sei­vät mark­ki­na­me­ka­nis­mit ter­vey­den­huol­lon koh­dal­la toi­mi samal­la tavoin kuin ne toi­mi­vat mel­kein kai­ki­la muil­la elä­mä­na­loil­la. Kun lop­pu­käyt­tä­jä (poti­las), mak­sa­ja (val­tio tai vakuu­tus­yh­tiö) ja pää­tök­sen­te­ki­jä (lää­kä­ri) ovat eri taho­ja, on mark­ki­na­me­ka­nis­mia hyvin vai­kea saa­da toi­mi­maan oikein.

  51. Tupak­ka­teol­li­suu­den mukaan tulok­set tupa­koin­nin vaa­ral­li­suu­des­ta ja yhtey­des­tä syö­pään ovat kysee­na­lai­sia ja ris­ti­tii­tai­sia. (JSN pyy­si muistuttamaan.) 

    Oikei­den lääk­kei­den hyvä­kys­mis­pro­ses­si on vaa­ti­va ja moni­vai­hei­nen. Sys­tee­miä on kuten ymmär­ret­tä­vää kiris­tet­ty aina vää­ri­käy­tös­ten löytyessä.

    Tun­ne­tuin lie­nee masen­nus­lääk­kei­den vai­ku­tus­ten lii­oit­te­lu, tosin ne ovat ilmei­ses­ti myös olleet vaikuttavia.

    Enkä haluai­si kus­tan­nus­tu­nen vuok­si tämän pro­ses­sin kau­heas­ti löys­ty­vän. “Glo­baa­li lää­ke Oy” toden­nä­köi­ses­ti sai­si roo­lin, jos­sa se on myös oma arvioi­jan­sa, kos­ka se tekee kui­ten­kin vero­ra­hoil­la tär­ke­ää työtä.

    Tal­vi­vaa­ras­sa oiot­tiin aluk­si ympä­ris­tö­vaa­ti­muk­sia, kii­tos pai­kal­lis­ten ympä­ris­tö­mi­nis­te­rin int­res­sien, tavoit­tee­na oli työl­li­syys ja kai­ken­lai­nen hyvä. Huo­nos­ti kävi ja Tal­vi­vaa­ra Oy:lle oli­si ollut hal­vem­paa, jos jo heti alus­sa oli­si hom­man val­von­ta hoi­det­tu kuntoon.

    Usko­mus­hoi­to­ja ei val­vo kukaan ja mark­ki­noin­tiin liit­tyy “kon­sul­toi­tu lää­ke­tie­teen asian­tun­ti­jaa” tyyp­pi­set avau­tu­mi­set. Ne ovat vaarallisia.

  52. JTS:
    Tali­do­mi­nia nime­no­maan ei tes­tat­tu eläinmallilla.
    hyö­ty oli ras­kausa­jan pahoin­voin­nin pois­ta­mi­nen, hait­ta sikiön puut­tu­vat kädet, jalat ja muut epä­muo­dos­tu­mat jo pie­nis­tä annoksista.

    Kun tali­do­mi­nia teh­tiin syn­teet­ti­ses­ti, tuo­te oli kah­den kes­ke­nään peli­ku­vi­na kuvat­ta­vien mole­kyy­lien seos. Kun sitä aiem­min uutet­tiin sor­mus­tin­ku­kis­ta ja käy­tet­tiin kipui­hin sikiön muu­tok­sia ei todet­tu. Lää­ke­ket­jun tur­val­li­suu­des­ta vas­taa­vat eivät ymmär­tä­neet syn­teet­ti­sen tuot­teen vaa­ro­ja. Kun käsi­te RNA vakiin­tui ja solu­jen syn­tee­sien ohjaus sel­vi­tet­tiin, ymmär­rys asias­ta laa­je­ni jopa ihan lää­kä­reil­le asti.

  53. JTS:
    Usko­mus­hoi­to­ja ei val­vo kukaan ja mark­ki­noin­tiin liit­tyy “kon­sul­toi­tu lää­ke­tie­teen asian­tun­ti­jaa” tyyp­pi­set. Ne ovat vaarallisia.

    Arvos­te­tut ame­rik­ka­lai­set pro­fes­so­rit eivät ole samaa miel­tä tei­dän kanssanne.

  54. 5) Lääk­keil­lä ei ole nor­maa­le­ja mark­ki­noi­ta, jos­sa kulut­ta­ja arvioi­si tuot­teen hyö­ty­jä suh­tees­sa hin­taan. Val­tao­sa lääk­keis­tä mak­se­taan veron­mak­sa­jien tai vakuu­tus­yh­tiöi­den pus­sis­ta. Jot­ta mak­sa­ja (Kela, vakuu­tus­yh­tiö yms.) ei oli­si täy­sin asee­ton, sen on voi­ta­va hylä­tä täy­sin koh­tuut­to­mat hin­ta­vaa­ti­muk­set. Hyl­kää­väs­tä pää­tök­ses­tä seu­raa yleen­sä se, että lää­keyh­tiöi­den rahoit­ta­mat poti­las­jär­jes­töt ryh­ty­vät kam­pan­jaan lää­keyh­tiön saa­lis­tuk­sen puo­les­ta. Kum­mal­lis­ta, että nuo poti­las­jär­jes­töt eivät kos­kaan kysee­na­lais­ta lää­keyh­tiön moraalia.”

    Näin var­maan mones­sa tapauk­ses­sa. Sit­ten on nii­tä tapauk­sia kuin insu­lii­ni Leve­mi­rin tapaus 2012.

    Lää­ke­lau­ta­kun­ta oli tuol­loin suu­res­sa vii­sau­des­saan pois­ta­mas­sa Leve­mi­rin kor­vauk­sen. Perus­te­lu oli, että Leve­mir on kal­liim­pi kuin toi­nen vas­taa­van­kal­tai­nen insu­lii­ni Lantus.

    Molem­pia käy­te­tään siis ykkös­tyy­pin dia­be­tek­sen hoi­dos­sa pit­kä­ai­kai­sin­su­lii­ni­na. Insu­lii­ni on dia­bee­ti­kol­le eli­neh­to. Lau­ta­kun­nas­sa ei näh­tä­väs­ti ollut niin pal­jon asian­tun­te­mus­ta, että oli­si ymmär­ret­ty, että Leve­mir on eri ainet­ta kuin Lan­tus. Osa poti­lais­ta ei saa Lan­tuk­ses­ta samaa hoi­to­tu­los­ta kuin Leve­mi­ris­tä. Leve­mir on esim. monil­le lap­sil­le ja epä­sään­nöl­li­ses­ti liik­ku­vil­le huo­mat­ta­vas­ti parem­man hoi­to­ta­sa­pai­non (siis kes­ki­mää­rin parem­man soke­ri­ta­son) tuot­ta­va insuliini.

    Ilman “kam­pan­joi­vaa poti­las­jär­jes­töä” eli Dia­be­tes­liit­toa useat kym­me­net­tu­han­net poti­laat oli­si­vat jou­tu­neet vaih­ta­maan insu­lii­nin, käy­mään lää­kä­ril­lä usei­ta ker­to­ja hoi­to­ta­sa­pai­non löy­tä­mi­sek­si ja osal­la ykkös­tyy­pin dia­bee­ti­kois­ta (pro­sent­ti­kin tar­koit­taa sato­ja ihmi­siä) hoi­to­ta­sa­pai­no oli­si hei­ken­ty­nyt (ja yhteis­kun­nal­le oli­si tul­lut mit­ta­vat kulut sai­raa­la­hoi­dos­ta ja liitännäissairauksista).

    On siis onni, että aina­kin täs­sä tapauk­ses­sa poti­las­jär­jes­tö toi­mi ja ykkös­tyy­pin dia­bee­tik­ko­jen saa­ta­vil­la säi­lyy edel­leen kak­si moder­nia insu­lii­nia. Jokai­nen dia­be­tee­tik­ko ansait­see par­haan mah­dol­li­sen hoi­don eikä kene­kään pitäi­si jou­tua muu­ta­man euron (täl­lai­ses­ta sum­mas­ta oli “koh­tuut­to­muu­des­saan” kyse) sääs­tö­jen takia ja vaih­ta­maan toi­mi­vaa insu­lii­nia toimimattomaan.

    Koros­tet­ta­koon vie­lä, että ykkös­tyy­pin dia­be­tes ei ole elin­ta­pa­sai­raus kuten suu­rin osa kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­ses­ta. Sen saa, jos on sopi­va gee­ni­pe­ri­mä yhdis­tet­ty­nä huo­noon tuu­riin. Jos Leve­mir ei oli­si säi­ly­nyt kor­vat­ta­va­na, dia­bee­tik­ko oli­si jou­tu­nut mak­sa­maan sii­tä tuhan­sia euro­ja vuo­des­sa, mikä on var­sin­kin köy­hem­mil­le erit­täin ras­kas taakka.

    Toi­voa sopii, että lau­ta­kun­nas­sa jat­kos­sa ymmär­re­tään kah­den eri insu­lii­ni­val­mis­teen erot ja anne­taan lää­kä­reil­le mah­dol­li­suus vali­ta paras mah­dol­li­nen val­mis­te hoi­don onnis­tu­mi­sek­si. Lää­keyh­tiöil­tä tie­tys­ti odot­taa myös vas­taan­tu­loa, mut­ta olen ymmär­tä­nyt, että vuo­den 2012 tapauk­ses­sa koh­tuut­to­muus läh­ti liik­keel­le nime­no­maan lau­ta­kun­nan asiantuntemattomuudesta.

  55. Pet­ri Hon­gan­mä­ki: Arvos­te­tut ame­rik­ka­lai­set pro­fes­so­rit eivät ole samaa miel­tä tei­dän kanssanne.

    Tar­koi­tat­ko etno­musi­ko­lo­gian vai kas­va­tus­tie­teen pro­fes­so­re­ja. Vaih­toeh­to- eli hui­ja­ri­val­mis­tei­den kan­nat­ta­jien argu­men­tit ovat useim­mi­ten täyt­tä humpuukia.

  56. Pet­ri Hon­gan­mä­ki: Arvos­te­tut ame­rik­ka­lai­set pro­fes­so­rit eivät ole samaa miel­tä tei­dän kanssanne.

    Eikä sovi unoh­taa että asian­tun­ti­jat ympä­ri maa­il­man suo­si­vat luon­non­mu­kai­sia hoi­to­ja kemial­lis­ten lääk­kei­den sijaan. Gee­ni­muun­te­luun ja kemi­kaa­lial­tis­tuk­seen poh­jau­tu­va län­si­mai­nen kou­lu­lää­ke­tie­de­hän ei ymmär­rä kuin­ka herk­kä ihmi­sen ter­vey­den luon­nol­li­nen tasa­pai­no on. Tähän kun vie­lä yhdis­te­tään lää­ke­teh­tai­den jät­ti­voi­tot ja ahnei­den lää­kä­rien resep­ti­pro­vi­siot niin ihmet­te­len­pä mik­sei luon­non­mu­kai­sia hoi­to­ja ale­ta tukea verohelpotuksin.

  57. eggo: Eikä sovi unoh­taa että asian­tun­ti­jat ympä­ri maa­il­man suo­si­vat luon­non­mu­kai­sia hoi­to­ja kemial­lis­ten lääk­kei­den sijaan. Gee­ni­muun­te­luun ja kemi­kaa­lial­tis­tuk­seen poh­jau­tu­va län­si­mai­nen kou­lu­lää­ke­tie­de­hän ei ymmär­rä kuin­ka herk­kä ihmi­sen ter­vey­den luon­nol­li­nen tasa­pai­no on. Tähän kun vie­lä yhdis­te­tään lää­ke­teh­tai­den jät­ti­voi­tot ja ahnei­den lää­kä­rien resep­ti­pro­vi­siot niin ihmet­te­len­pä mik­sei luon­non­mu­kai­sia hoi­to­ja ale­ta tukea verohelpotuksin.

    Ehdot­to­mas­ti pitää antaa vero­hel­po­tuk­sia, mut­ta samal­la poti­laan pitää vapaut­taa yhteis­kun­ta vas­tuus­ta ja jat­ko­ku­luis­ta mikä­li halu­aa kiel­tyä län­si­mai­ses­ta koululääketieteestä.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikä kukaan tie­ten­kään aset­ta­nut kysee­na­lai­sek­si lää­keyh­tiön moraa­lia Lever­mi­riä hinnoiteltaessa.

    Lää­keyh­tiön mukaan Leve­mi­rin hin­ta on Suo­mes­sa ollut sel­väs­ti ETA-mai­den kes­ki­ta­soa alem­pi. En ole asian­tun­ti­ja tätä tuke­maan enkä kumoa­maan. Voi olla lää­keyh­tiön pro­pa­gan­daa­kin, blo­gin pitä­jä tun­tuu nämä asiat par­hai­ten tie­tä­vän joten annan hänen sel­vit­tää asian.

    Toi­vot­ta­vas­ti lää­ke­hin­ta­lau­ta­kun­ta ja lää­keyh­tiöt voi­si­vat leik­kiä kis­san­hän­nän­ve­ton­sa ilman, että täs­sä tais­te­lus­sa poti­lai­den ter­veyt­tä ja hei­dän omais­ten­sa mie­len­ter­veyt­tä uha­taan. Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä voi olla kivaa leik­kiä byro­kraat­tia, joka ilmoit­taa jon­kun lääk­keen kor­vat­ta­vuu­den lop­pu­mi­ses­ta, mut­ta nämä ulti­maat­tu­mit ovat toti­sin­ta tot­ta esim. niil­le tuhan­sil­le lap­si­per­heil­le, jois­sa las­ten tule­vai­suus vaa­ran­tuu, jos insu­lii­nia ei saada.

    Vai onko näi­den lap­si­per­hei­den huo­lel­la vih­reäs­sä maa­il­man­kat­so­muk­ses­sa mitään väliä? Yksi ihmis­hen­ki tai lap­sen sokeu­tu­mi­nen / jalan ampu­toin­ti / munuais­sai­raus sin­ne tai tän­ne, eipä se pal­joa tämän maa­il­man kur­juu­des­sa tosi­aan mer­kit­se. Yksi­lön kan­nal­ta tilan­ne on toinen.

    Muis­te­len jos­kus luke­nee­ni, että uusien, tehok­kai­den lääk­kei­den kehit­tä­mi­nen on kal­lis­ta. Ehkä tämä­kin on lää­keyh­tiöi­den pro­pa­gan­daa. “Ahnei­den lää­ke­ka­pi­ta­lis­tien” vas­tais­ta lau­lua lau­le­taan aina­kin meil­lä vasem­mis­to­puo­lueis­sa. Kaik­ki pitäi­si saa­da ilmai­sek­si ja uuden kehit­tä­mi­sen pitäi­si olla hyväntekeväisyyttä.

    Jos lää­keyh­tiön “pro­pa­gan­da” kui­ten­kin pitää paik­kan­sa ja Leve­mi­riä saa­daan Suo­meen koh­tuul­li­sen edul­li­ses­ti, niin kehot­tai­sin Soi­nin­vaa­raa miet­ti­mään, kuin­ka jär­ke­vää on kinas­tel­la lää­keyh­tiöi­den kans­sa muu­ta­mis­ta sadois­ta­tu­han­sis­ta tai mil­joo­nis­ta eurois­ta, kun kan­san­ter­vey­del­le ykkös­tyy­pin dia­be­tek­sen nykyis­ten hoi­to­muo­to­jen tuo­mat hyö­dyt ovat kym­me­niä mil­joo­nia. Vai haluai­si­ko Soi­nin­vaa­ra ykkös­tyy­pin dia­bee­tik­ko­ja hoi­det­ta­van edel­leen 80-luvun tai vaik­ka­pa 60-luvun jäy­kil­lä hoi­to­muo­doil­la, joi­den tulok­set oli­vat nykyi­siä huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pia? Teh­dään­kö sama esim. MS-lääk­keil­le ja mielenterveyslääkkeille?

    Ei muu­ta kuin men­nei­syy­teen takai­sin. Se on var­mas­ti hal­paa ja kivaa meil­le kai­kil­le. Sil­lä sitä val­tion vel­kaan­tu­mi­nen pysäh­tyy, kun iso jouk­ko alle 50-vuo­tiai­ta pää­tyy työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le ja ennen­ai­kai­seen hautaan.

    1. Oikeis­to­de­ma­ri, et tain­nut lukea alku­pe­räis­tä pos­taus­ta sii­tä, että tämä patent­ti­pe­li joh­taa väki­sin täl­lai­siin tilanteisiin.

  59. Samu­li Saa­rel­ma: Mut­ta sinul­ta menee edel­leen point­ti ohi. Lääk­keel­lä A voi olla “todel­li­sia etu­ja” lääk­kee­seen B ver­rat­tu­na, mut­ta se ei sil­ti ker­ro sitä, onko sen osta­mi­nen fik­sua. Jos A mak­saa paten­tin vuok­si 100 ker­taa enem­män kuin B, voi hyvin­kin koko ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mäl­le sil­ti olla kan­nat­ta­vam­paa ostaa B:tä ja käyt­tää ne loput rahat johon­kin muu­hun. Kui­ten­kin kun pää­tök­sen A:n ja B:n välil­lä tekee se “lop­pu­käyt­tä­jä” (lää­kä­ri tai poti­las), joka ei hin­tae­roa jou­du omas­ta pus­sis­taan mak­sa­maan, niin hän voi ihan hyvin pää­tyä käyt­tä­mään A:ta.

    En nyt tie­dä min­kä maan lää­ke­kor­vaus­jär­jes­tel­mään viit­taat, mut­ta aina­kin suo­ma­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä poti­las huo­maa hin­tae­ron kyl­lä hyvin sel­keäs­ti omas­sa pus­sis­saan. Itse­kin olen aikoi­naan mak­sa­nut noin kym­men­ker­tai­sia hin­to­ja lääk­keis­tä­ni vain ihan sii­tä ilos­ta, että jat­ku­va kui­va köhä ja kuti­na lak­kai­si eivät­kä jalat tur­poai­si. (Nyky­ään paten­tin jo rau­et­tua hin­tae­ro ei ole niin merkittävä.)

  60. Takai­sin tali­do­mi­diin. Tätä käy­te­tään edel­leen joka päi­vä syö­pä­lääk­kee­nä. On var­maan­kin aika hyvä lää­ke, kos­ka pai­no­las­tin­sa takia jou­du­taan var­maan selos­ta­maan joka poti­laal­le, mik­si tätä kan­nat­taa käyttää.

  61. Pek­ka Pes­si: ääke­teh­tai­den pitää sen lisäk­si vakuut­taa resep­tin­kir­joit­ta­jat omien tuot­tei­den­sa turvallisuudesta 

    Siis tehok­kuu­des­ta ja tur­val­li­suu­des­ta. Käy­tän­nös­sä kun yri­te­tään teh­dä rin­nak­kais­mo­le­kyy­liä, niin uut­ta lää­ket­tä pitää ver­ra­ta ole­mas­sao­le­viin lääkehoitoihin.

    Kun halu­taan tut­ki­mus, jos­sa uusi mole­kyy­li näyt­tää tehok­kaal­ta, niin van­han lääk­keen annos sää­de­tään ala­kant­tiin, niin ettei sii­tä ole juu­ri tehoa. Kun taas sit­ten halu­taan tut­ki­mus, jos­sa uusi lää­ke näyt­tää tur­val­li­sel­ta, niin van­han lääk­keen annos lai­te­taan niin öve­rik­si, että sil­lä näyt­tää ole­van pal­jon uut­ta enem­män sivu­vai­ku­tuk­sia. Näi­tä kokei­ta tie­tys­ti tois­te­taan kun­nes ollaan var­ma, että lop­puun vie­dys­tä kokees­ta saa­daan halut­tu tulos. toki kokeet voi­daan myös kes­keyt­tää heti kun näyt­tää sil­tä että tulos on haluttu.

    Kun lää­kä­ri nyt sit­ten mää­rää lää­ket­tä, hänel­lä tai poti­laal­la ei ole juu­ri muu­ta tukea valin­ta­pää­tök­sel­le kuin nämä jul­kis­te­tut tut­ki­muk­set. Jos nyt uudes­ta lääk­kees­tä sat­tuu tule­maan naa­ma täy­teeen sini­siä pilk­ku­ja, niin van­has­ta tulee tie­de­leh­tien mukaan kak­si ker­taa useam­min vih­rei­tä läik­kiä (toki näin käy vain kun van­haa mää­rä­tään vii­si ker­taa enem­män kuin pitäi­si, mut­ta sitä­hän ei nyt jul­kai­suis­sa tar­vit­se erik­seen tähdentää). 

    Jos pää­tök­set lää­ke­va­lin­nas­ta teh­täi­siin kes­ki­te­tys­ti, pää­tök­sen­te­ki­jät voi­si­vat käyt­tää enem­män aikaa ja vai­vaa pää­tök­sen­te­koon ja heil­lä oli­si käy­tet­tä­vis­sään parem­paa dataa. Toi­sin kuin nyt, koe­pro­to­kol­lat oli­si mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la mark­ki­na­läh­töi­ses­ti. Mole­kyy­lin­myy­jät lai­tet­tai­siin kil­pai­le­maan keskenään.

  62. Kimi: Ehdot­to­mas­ti pitää antaa vero­hel­po­tuk­sia, mut­ta samal­la poti­laan pitää vapaut­taa yhteis­kun­ta vas­tuus­ta ja jat­ko­ku­luis­ta mikä­li halu­aa kiel­tyä län­si­mai­ses­ta koululääketieteestä.

    Riip­puu vaih­toeh­toi­suu­den astees­ta. Esim. las­ten rokot­ta­mat­ta jät­tä­mi­sen pitäi­si joh­taa aina välit­tö­mään huos­taan­ot­toon. Eri miel­tä ole­vat voi­vat tutus­tua vaik­ka­pa hin­ku­ys­kään, mitä intii­mim­min, sen parem­pi; tau­din voi saa­da myös aikui­se­na, vaik­ka oli­si aika­naan rokotettu.
    http://www.youtube.com/watch?v=FIsQjsUJSiM
    Itsen­sä saa tap­paa, mut­ta mui­den hen­gel­lä ei leikitä.

  63. Poth1ue1: En nyt tie­dä min­kä maan lää­ke­kor­vaus­jär­jes­tel­mään viit­taat, mut­ta aina­kin suo­ma­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä poti­las huo­maa hin­tae­ron kyl­lä hyvin sel­keäs­ti omas­sa pussissaan.

    Ensin­nä­kään ei huo­maa koko mitas­sa, vaan KELA kor­vaa osan sii­tä hal­van ja kal­liin lääk­keen hin­tae­ros­ta. Toi­sek­si Suo­mi on täs­sä asis­sa hie­man poik­keus. Muu­al­la omas­ta pus­sis­ta kor­vat­ta­va osuus sil­loin, kun on joko vakuu­tet­tu tai jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­don pii­ris­sä, on pie­nem­pi. Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa ihmi­set mak­sa­vat enem­män omas­ta pus­sis­taan ter­vey­den­hoi­to­me­nois­ta kuin oikeas­taan mis­sään muu­al­la Euroo­pas­sa (USA tie­ten­kin asia erik­seen). Esi­mer­kik­si Bri­tan­nias­sa lää­kä­rin mää­rää­mäs­tä lääk­kees­tä jou­tuu mak­sa­maan kiin­teän hin­nan (jotain £7:n luok­kaa) riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä lää­ke­pur­kin todel­li­nen hin­ta on. 

    Mut­ta muu­te­taan sit­ten sitä esi­merk­kiä­ni niin, että sinä­kin tajuat. Sano­taan, että työ­nan­ta­ja­si mak­saa­kin vain 50% sii­tä uudes­ta autos­ta­si. Osto­pää­tös­tä teh­des­sä­si et huo­mioi auto­jen koko hin­tae­roa, vaan ainoas­taan sen, joka rap­paa sinun omaa lom­pak­koa­si. Kui­ten­kin sinä saat 100%:sti itsel­le­si auto­jen laa­tue­ros­ta tule­van hyödyn.

  64. Kimi: Ehdot­to­mas­ti pitää antaa vero­hel­po­tuk­sia, mut­ta samal­la poti­laan pitää vapaut­taa yhteis­kun­ta vas­tuus­ta ja jat­ko­ku­luis­ta mikä­li halu­aa kiel­tyä län­si­mai­ses­ta koululääketieteestä.

    Jat­koin vitsiä.

  65. Samu­li Saa­rel­ma: Ensin­nä­kään ei huo­maa koko mitas­sa, vaan KELA kor­vaa osan sii­tä hal­van ja kal­liin lääk­keen hin­tae­ros­ta. Toi­sek­si Suo­mi on täs­sä asis­sa hie­man poikkeus. 

    Tie­tys­ti Suo­mel­la pie­ne­nä mark­ki­na­na ei ole mitään käy­tän­nön vai­ku­tus­ta glo­baa­lei­hin lää­ke­mark­ki­noi­hin, mut­ta voin omas­ta koke­muk­ses­ta ker­toa, että koh­tuul­li­sen hyvä­tu­loi­nen­kin kyl­lä poh­tii het­ken kan­nat­taa­ko esim. 3 kk lää­ke­sat­sis­ta mak­saa yli 100€, kun samaan vai­vaan löy­tyi­si lää­ki­tys alle kympilläkin.

    Mut­ta ehkä täl­lai­nen hin­tae­ro on samu­li­saa­rel­mien kuk­ka­rois­sa täy­sin yhdentekevä?

    Mut­ta muu­te­taan sit­ten sitä esi­merk­kiä­ni niin, että sinä­kin tajuat. Sano­taan, että työ­nan­ta­ja­si mak­saa­kin vain 50% sii­tä uudes­ta autos­ta­si. Osto­pää­tös­tä teh­des­sä­si et huo­mioi auto­jen koko hin­tae­roa, vaan ainoas­taan sen, joka rap­paa sinun omaa lom­pak­koa­si. Kui­ten­kin sinä saat 100%:sti itsel­le­si auto­jen laa­tue­ros­ta tule­van hyödyn.

    Joo, jos näin oli­si en ostai­si­kaan jotain hin­nat alkaen Gol­fia tai Pas­sat­tia vaan tilauk­seen meni­si heti Porsche Pana­me­ra Tur­bo S kaik­kil­la lisä­va­rus­teil­la. Sika­hal­vak­si­han se tul­lee kun työ­nan­ta­ja mak­saa PUOLET!!

  66. Levi­mi­ris­tä ja dia­be­tes­hoi­dos­ta pie­ni jatko.

    Toi­sin kuin monel­la muul­la diag­no­soi­dul­la sai­rau­del­la tai vai­val­la, niin dia­be­tes ei ole raket­ti­tie­det­tä yhteis­kun­nan kan­nal­ta. Hei­kos­ti toi­mi­va hoi­to­tu­los joh­taa vää­jää­mät­tä kompli­kaa­tioi­hin, jot­ka ovat 10–1000 ker­taa kal­liim­pia hoi­taa kuin itse perussairaus. 

    Dia­be­tes ei ole myös­kään ker­to­luo­kil­taan mikään tri­vi­aa­li sai­raus mis­sään päin maa­il­maa, ei myös­kään Suo­mes­sa. Suo­mes­sa ei kui­ten­kaan ole mitään ins­tans­sia, jon­ka välit­tö­mis­sä int­res­seis­sä oli­si elin­kaa­ria­jat­te­lu: mitä ihmi­nen mak­saa keh­dos­ta hautaan.

    Tot­ta Moo­ses insu­lii­ni X tai lää­ke­mo­le­kyy­li Y on pirus­ti kal­liim­pi kuin aiem­pi lää­ke A. Dia­be­tek­sen koh­dal­la on kui­ten­kin koh­ta­lai­sen help­po pää­tel­lä – jos halua ja kykyä – uuden hoi­don järkevyys. 

    Hie­man yleis­täen mikä tahan­sa hoi­to­muo­to, joka paran­taa edes koh­ta­lai­ses­ti dia­bee­ti­kon hoi­to­ta­sa­pai­noa on yhteis­kun­nal­le ker­ta­luok­kien sääs­tö jo 10–20 vuo­den akselilla. 

    Edel­li­ses­tä huo­li­mat­ta lähes jokai­ses­sa Suo­men kun­nas­sa las­ke­taan ja kil­pai­lu­te­taan dia­be­tek­sen oma­hoi­don kulu­ja sent­tien tasol­la. Joku muu mak­saa sit­ten sen ison las­kun aikanaan.

  67. Poth1ue1: Mut­ta ehkä täl­lai­nen hin­tae­ro on samu­li­saa­rel­mien kuk­ka­rois­sa täy­sin yhdentekevä?

    Ei yhden­te­ke­vää, mut­ta vähem­män tuo vai­kut­taa osto­pää­tök­seen kuin se, että lääk­kees­tä mak­set­tai­siin sen todel­li­nen hinta. 

    Mikä täs­sä on nyt niin vai­ke­aa ymmär­tää? Sinä olet saar­nan­nut mark­ki­noi­den toi­mi­mi­ses­ta. Minä olen sano­nut, että mark­ki­nat eivät ohjaa oikein sil­loin, kun “lop­pu­käyt­tä­jät” saa­vat koko hyö­dyn itsel­leen, mut­ta mak­sa­vat vain osan kus­tan­nuk­sis­ta, vaan ohjaa käyt­tä­jät pai­not­ta­maan kal­lii­ta ja parem­pia vaih­toeh­to­ja enemmän. 

    Tämä aja­tus on taka­na eri­nä­köi­sis­sä sub­ven­tiois­sa (joil­la koi­te­taan saa­da ihmi­set käyt­tä­mään puh­tai­ta mark­ki­noi­ta enem­män johon­kin, joka kat­so­taan hyö­dyl­li­sek­si) tai hait­ta­ve­ro­tuk­ses­sa (joil­la koi­te­taan saa­da ihmi­set käyt­tä­mään jotain vähem­män kuin mihin puh­das mark­ki­na­rat­kai­su johtaa). 

    Onko väit­tee­si nyt se, että sub­ven­tiot ja hait­ta­ve­rot eivät vai­ku­ta ihmis­ten osto­käyt­täy­ty­mi­seen mark­ki­noil­la ja jos näin, niin onko kaik­ki se talous­tie­teen tut­ki­mus, jon­ka mie­les­tä ne vai­kut­ta­vat, täy­sin hum­puu­kia? Esi­mer­kik­si usein puhu­taan vero­kii­las­ta. Sinun logii­kal­la­si vero­kii­lal­la ei ole vai­ku­tus­ta ihmis­ten ostokäyttäytymiseen. 

    Joo, jos näin oli­si en ostai­si­kaan jotain hin­nat alkaen Gol­fia tai Pas­sat­tia vaan tilauk­seen meni­si heti Porsche Pana­me­ra Tur­bo S kaik­kil­la lisä­va­rus­teil­la. Sika­hal­vak­si­han se tul­lee kun työ­nan­ta­ja mak­saa PUOLET!! 

    Mitä tämän huu­ta­mi­se­si piti osoit­taa? Jos työ­nan­ta­ja­si mak­saa autos­ta puo­let riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä se mak­saa, niin toden­nä­köi­syys, että ostat Porc­hen VW:n sijaan, kasvaa. 

    Joten­kin tun­tuu, ettet halua ymmär­tää sitä, mis­tä täs­sä on kyse, vaan koi­tat väki­sin vään­tää tämän jok­si­kin on-off kysy­myk­sek­si (joko hin­ta­sub­ven­tion jäl­keen tuot­tei­siin jää­nyt ero on “yhden­te­ke­vää” osto­pää­tök­sen kan­nal­ta tai sit­ten se ei muu­ta osto­pää­tök­siä miten­kään). Ei tie­ten­kään näin, vaan point­ti on sii­nä, että suu­rem­pi osa kal­lis­ta lää­ket­tä parem­pa­na pitä­vä lop­pu­käyt­tä­jä ostaa sen, jos val­tio mak­saa puo­let kuin ostai­si, jos jou­tui­si mak­sa­maan kai­ken omas­ta pus­sis­taan. Ei kaik­ki, mut­tei myös­kään toi­saal­ta ei kukaan. Ter­vey­den­huol­lon kulu­ja kat­sot­taes­sa yksit­täis­ta­pauk­set ovat täy­sin mer­ki­tyk­set­tö­miä, ja sen sijaan mer­kit­see se, mitä kes­ki­mää­rin tapahtuu.

  68. Samu­li Saa­rel­ma: Ei yhden­te­ke­vää, mut­ta vähem­män tuo vai­kut­taa osto­pää­tök­seen kuin se, että lääk­kees­tä mak­set­tai­siin sen todel­li­nen hinta. 

    Tie­tys­ti. Ei tämä kui­ten­kaan tee mark­ki­noi­den ohjaus­vai­ku­tus­ta täy­sin ole­mat­to­mak­si, niin kuin sinä olet kokoa­jan koit­ta­nut väit­tää. Vaik­ka ohjaus­vai­ku­tus oli­si­kin pie­nen­ty­nyt, niin har­va­pa viit­sii mak­saa sent­tiä­kään enem­pää lääk­kees­tä, jol­la ei ole mitään hyö­ty­jä hal­vem­piin, aiem­min mark­ki­noil­la ole­viin vaih­toeh­toi­hin. Saa­ti sit­ten, että mak­sai­si enem­män lääk­kes­tä, jol­la on (sub­jek­tii­vi­ses­ti) suu­rem­mat sivuvaikutukset.

    Toki kor­vauk­set voi­vat joh­taa sii­hen, että jär­jes­tel­män näkö­kul­mas­ta ihmi­set käyt­tä­vät kes­ki­mää­rin tur­han kal­lii­ta lääk­kei­tä esim. otta­mal­la suo­raan käyt­töön jon­kun uuden hyvin­sie­de­tyn vaih­toeh­don sen sijaan, että opi­moi­si­vat jär­jes­tel­män etu­ja kokei­le­mal­la sopi­si­ko jo tusi­nas­ta van­has­ta lääk­kees­tä juu­ri hänel­le. Koko­nais­hyö­dyn kan­nal­ta tämä ei vält­tä­mät­tä ole kui­ten­kaan täy­sin tyhmää.

    Jos kui­ten­kin vähäi­nen­kin ohjaus­vai­ku­tus pois­tet­tai­siin, mark­ki­na­ris­ki pää­tyi­si käy­tän­nös­sä jul­ki­sel­le sek­to­ril­le — ts. nämä­kin tap­piot sosia­li­soi­tai­siin veron­mak­sa­jien kon­tol­le ja sään­nöt oli­si­vat taa­tus­ti sel­lai­set, että joka iki­nen sop­paan lusik­kan­sa työn­tä­nyt vir­ka­mies saat­tai­si vetäy­tyä vas­tuus­ta puh­tain paperein.

    Mikä täs­sä on nyt niin vai­ke­aa ymmärtää?

    Sanop­pa se.

    1. Ihmi­set mak­sa­vat tupla­hin­taa Bura­nas­ta ver­rat­tu­na Ibusa­liin, vaik­ka kyse on samas­ta lääk­kees­tä joka tulee samas­ta teh­taas­ta, mut­ta paka­taan eri­ni­mi­siin pakkauksiin.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihmi­set mak­sa­vat tupla­hin­taa Bura­nas­ta ver­rat­tu­na Ibusa­liin, vaik­ka kyse on samas­ta lääk­kees­tä joka tulee samas­ta teh­taas­ta, mut­ta paka­taan eri­ni­mi­siin pakkauksiin.

    Kuin­ka­han moni kui­ten­kaan mak­sai­si sitä 10x hin­tae­roa, joka hel­pos­ti on uuden lääk­keen ja paten­teis­ta vapau­tu­neen vaih­toeh­don välil­lä, ilman sel­kei­tä hyö­ty­jä? Var­sin­kin jos kyses­sä on lää­ke, jota toden­nä­köi­ses­ti jou­tuu syö­mään päi­vit­täin loppuelämänsä?

    Tai no — mis­tä minä tätä­kään tie­dän — voi­han tosi­aan hyvin­kin olla, että ihmi­set ylei­ses­ti halua­vat aina sen kal­leim­man lää­ke­vaih­toeh­don — mak­soi mitä mak­soi. Aivan samal­la taval­la kuin ihmi­set ostai­si­vat mak­su­ky­kyyn­sä näh­den 10x lii­an kal­liin auton aivan vain sii­tä ilos­ta, jos jou­ku muu mak­sai­si sii­tä puolet.

    Joten sosia­li­soi­daan vaan koko lää­ke­teol­li­suus (ja samal­la vaik­ka kaik­ki muu­kin) — kyl­lä­hän joku brys­se­lin byro­kraat­ti tie­tää miten par­hai­ten miten jokai­sel­le tuo­te­taan se mitä jokai­nen koko­nai­sop­ti­min ja koh­tuu­den nimis­sä tar­vit­see. Kaik­ki ongel­mat­han aina alka­vat sii­tä, että ihmi­set teke­vät itsek­käi­tä pää­tök­siä dis­kont­taa­mat­ta nii­den seu­rauk­sia joi­den­kin bangla­de­si­hi­lais­ten jäl­ke­läis­ten 1000. polveen.

  70. On häm­mäs­tyt­tä­vää miten vai­kea monien ihmis­ten on uskoa/ymmärtää että täy­sin samaa lää­ke­ai­net­ta voi­daan myy­dä eri nimil­lä eri hin­taan. Haus­kin­ta on että jot­kut ihmi­set ovat kovin tark­ko­ja että rin­na­kais­val­mis­teen peräs­sä on resep­tis­sä oikean teh­taan nimi. Esim biso­pro­lol san­doz eikä biso­pro­lol ratiopharm.

    Luul­ta­vas­ti yksi syy sii­hen mik­si poli­tiik­ka niin usein epä­on­nis­tuu on se että ihmis­ten kes­ki­mää­räi­nen kog­ni­tii­vi­nen kapa­si­teet­ti ja ratio­naa­li­suus räi­keäs­ti yliarvioidaan.

  71. Ode:

    Ihmi­set mak­sa­vat tupla­hin­taa Bura­nas­ta ver­rat­tu­na Ibusa­liin, vaik­ka kyse on samas­ta lääk­kees­tä joka tulee samas­ta teh­taas­ta, mut­ta paka­taan eri­ni­mi­siin pakkauksiin.

    Pait­si jos on kyse oikeas­ti sai­rau­den hoi­dos­ta (eikä tila­päi­ses­tä tuleh­dus­ki­pu­lääk­keen tar­pees­ta). Sil­loin lää­kä­ri kir­joit­taa resep­tin ja Bura­naa saa ostaa 100 kpl pur­kis­sa samaan hin­taan kuin Ibusa­lia (tai Ratiop­har­mia). Ja saa vie­lä Kela-korvauksenkin.

    Osoit­taa vaan, että Kela-kor­vauk­sen ulko­puo­lel­la ole­vien lääk­kei­den hin­ta­kil­pai­lu ei toi­mi kovin hyvin. Kor­vat­ta­vien puo­lel­la hin­ta­lau­ta­kun­ta pitää huo­len kil­pai­lus­ta. (jos hin­ta on lau­ta­kun­nan hin­ta­put­ken ulko­puo­lel­la, kela-kor­vaus­ta ei saa olleenkaan)

    1. Jos on put­ken ulko­puo­lel­la, saa kor­vauk­sen, mut­ta sen put­kan mukai­sen hin­nan ja asia­kas mak­saa ero­tuk­sen. Jos on koko­naan oma (peten­toi­tu) lää­ke, jol­le ei ole kil­pai­li­joi­ta, voi käy­dä niin, ettei hin­nas­ta pääs­tä yksi­mie­li­syy­teen eikä lääk­kees­tä saa mitään kor­vaus­ta. Voi­si­han tie­tys­ti olla niin, että sai­si kor­vauk­se­na sen hin­ta­lau­ta­kun­nan vaa­ti­man hin­nan ja yli­me­ne­vä osa meni­si asiak­kaal­le. Täl­löin kui­ten­kin lää­keyh­tiöt var­sin ylei­ses­ti nos­tai­si­vat hin­to­ja olet­taen, että asiak­kaal­la on rahaa maksaa.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihmi­set mak­sa­vat tupla­hin­taa Bura­nas­ta ver­rat­tu­na Ibusa­liin, vaik­ka kyse on samas­ta lääk­kees­tä joka tulee samas­ta teh­taas­ta, mut­ta paka­taan eri­ni­mi­siin pakkauksiin.

    Minä väit­täi­sin että ihmi­set mak­sa­vat sii­tä, ettei hei­dän tar­vit­se ollen­kaan tutus­tua asi­aan. Bura­na on yksin­ker­tai­nen ja var­ma valin­ta eikä se taval­li­sel­le ihmi­sel­le mak­sa “mitään”. Nii­tä syö­dään vähän ja yksit­täis­kap­pa­le on sil­ti mel­ko hal­pa. Yksi olut mak­saa yhtä pal­jon kuin kak­si 400 mg bura­naa ja nii­tä olui­ta pitää juo­da kum­min­kin usam­pi kuin kak­si kap­pa­let­ta, jot­ta tarit­see aamul­la pari buranaa…

    Jos tuleh­dus­ki­pu­lääk­kei­siin kului­si yhtä pal­jon rahaa kuin ben­saan, niin tuol­lai­sia hin­tae­ro­ja ei oli­si olemassa.

  73. Poth1ue1: Tie­tys­ti. Ei tämä kui­ten­kaan tee mark­ki­noi­den ohjaus­vai­ku­tus­ta täy­sin ole­mat­to­mak­si, niin kuin sinä olet kokoa­jan koit­ta­nut väittää.

    Ensin­nä­kin, kuten kir­joi­tin, Suo­mi on täs­sä asias­sa poik­keus. Suo­mes­sa lääk­keen käyt­tä­jät mak­sa­vat suu­rem­man osuu­den lääk­kei­den hinns­ta kuin muu­al­la. Suo­mi on kui­ten­kin maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa täy­sin mer­ki­tyk­se­tön pelaaja. 

    Toi­sek­si, minä en ole teh­nyt “täy­sin ole­mat­to­mas­ta” täs­sä mitään kyn­nys­ky­sy­mys­tä (käsit­tääk­se­ni en tuol­lai­sia sano­ja ole mis­sään vai­hees­sa edes käyt­tä­nyt). Oleel­li­nen point­ti on se, että todel­lis­ta hin­taa ei mak­se­ta, min­kä vuok­si mark­ki­naoh­jaus, mikä oli sinun ajat­te­lusi perus­ki­vi, ei toi­mi lääk­kei­den koh­dal­la niin kuin se toi­mii muis­sa asiois­sa. Koi­tin vään­tää tämän sinul­le autoe­si­mer­kil­lä­ni, mut­tei näkö­jään vaan mene perille. 

    Vaik­ka ohjaus­vai­ku­tus oli­si­kin pie­nen­ty­nyt, niin har­va­pa viit­sii mak­saa sent­tiä­kään enem­pää lääk­kees­tä, jol­la ei ole mitään hyö­ty­jä hal­vem­piin, aiem­min mark­ki­noil­la ole­viin vaihtoehtoihin. 

    Edel­leenn­kin vai­kut­taa sil­tä, että sinul­le mark­ki­na­me­ka­nis­min toi­min­nan tajua­mi­nen tuot­taa vai­keuk­sia. Ongel­ma ei ole sii­nä, että ostet­tai­siin kal­lii­ta lääk­kei­tä “jois­ta ei ole mitään hyö­tyä veer­rat­tu­na hal­vem­piin”, vaan sii­nä, että sitä lääk­kei­den laa­tue­roa ei arvo­te­ta oikein, jos joku muu mak­saa osan (Suo­mi) tai kai­ken (Bri­tan­nia) nii­den lääk­kei­den hintaerosta. 

    Toki kor­vauk­set voi­vat joh­taa sii­hen, että jär­jes­tel­män näkö­kul­mas­ta ihmi­set käyt­tä­vät kes­ki­mää­rin tur­han kal­lii­ta lääk­kei­tä esim. otta­mal­la suo­raan käyt­töön jon­kun uuden hyvin­sie­de­tyn vaih­toeh­don sen sijaan, että opi­moi­si­vat jär­jes­tel­män etu­ja kokei­le­mal­la sopi­si­ko jo tusi­nas­ta van­has­ta lääk­kees­tä juu­ri hänel­le. Koko­nais­hyö­dyn kan­nal­ta tämä ei vält­tä­mät­tä ole kui­ten­kaan täy­sin tyhmää. 

    Jaa, mik­sei oli­si? Tar­koi­tat­ko nyt “jär­jes­tel­män näkö­kul­mal­la” jotain muu­ta kuin “koko­nais­hyö­tyä”? Minus­ta nuo ovat syno­nyy­me­jä, ja ker­to­vat juu­ri sii­tä, mikä hyö­ty on saa­vu­tet­tu koko yhteis­kun­nan tasol­la. Mut­ta ker­ro sinä, mitä noil­la ter­meil­lä tar­koi­tat, niin pääs­tään asias­sa eteen­päin, kos­ka juu­ri tuos­ta asias­ta täs­sä on kyse. 

    Jos kui­ten­kin vähäi­nen­kin ohjaus­vai­ku­tus pois­tet­tai­siin, mark­ki­na­ris­ki pää­tyi­si käy­tän­nös­sä jul­ki­sel­le sek­to­ril­le – ts. nämä­kin tap­piot sosia­li­soi­tai­siin veron­mak­sa­jien kontolle 

    Ensin­nä­kin mark­ki­na­ris­ki on jo nyt pit­käl­ti resep­ti­lääk­kei­den koh­dal­la jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Jul­ki­ses­ti pal­ka­tut lää­kä­rit päät­tä­vät lääk­kei­den mää­rää­mi­ses­tä. He ovat täs­sä oikeas­taan vie­lä kaik­kein huo­noin väli­kä­si, kos­ka he a) eivät suo­ra­nai­ses­ti hyö­dy tai kär­si lääk­kei­den laa­tue­ros­ta itse miten­kään tai b) jou­du osal­lis­tu­maan nii­den kus­tan­nuk­siin. Hei­hin kui­ten­kin koh­dis­tuu voi­ma­kas mark­ki­noin­ti­pai­ne yksi­tyis­ten lää­ke­teh­tai­den suun­nal­ta (esim. nii­den lää­ke­tie­teen leh­dis­sä jul­kais­tu­jen tut­ki­mus­ten kaut­ta, joi­den ongel­mis­ta täs­sä ket­jus­sa on jo kes­kus­tel­tu) ja tie­ten­kin osin myös suo­ra­na korruptiona.

  74. eggo: Luul­ta­vas­ti yksi syy sii­hen mik­si poli­tiik­ka niin usein epä­on­nis­tuu on se että ihmis­ten kes­ki­mää­räi­nen kog­ni­tii­vi­nen kapa­si­teet­ti ja ratio­naa­li­suus räi­keäs­ti yliarvioidaan.

    Niin­pä. Mark­ki­noi­hin perus­tu­va yhteis­kun­ta­ta­son opti­moin­ti toi­mii sil­loin, kun ihmi­set toi­mi­vat edes suht ratio­naa­li­ses­ti. Jos he eivät toi­mi, niin mark­ki­nat eivät voi miten­kään toi­mia oikein hyvin­voin­tiop­ti­moin­nis­sa. Ter­veys on minus­ta yksi asia, jos­sa ihmi­set ovat var­sin irrationaalisia.

  75. Samu­li Saa­rel­ma: Ter­veys on minus­ta yksi asia, jos­sa ihmi­set ovat var­sin irrationaalisia. 

    Ratio­naa­li­suus vaa­tii tie­toa, asian­tun­te­mus­ta ja kiin­nos­tus­ta. Ter­veys­puo­lel­la kum­pi­kaan ensim­mäi­sis­tä vaa­ti­muk­sis­ta ei toteu­du eikä vii­mei­nen­kään miten­kään välttämättä.

  76. ano­nyy­mi: Ratio­naa­li­suus vaa­tii tie­toa, asian­tun­te­mus­ta ja kiin­nos­tus­ta. Ter­veys­puo­lel­la kum­pi­kaan ensim­mäi­sis­tä vaa­ti­muk­sis­ta ei toteu­du eikä vii­mei­nen­kään miten­kään välttämättä. 

    Ihmi­sen ratio­naa­li­suut­ta tai sen puu­tet­ta sivu­ten suo­sit­te­len Daniel Kah­ne­ma­nin kir­jaa Thin­king, fast and slow.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.