Miksi en pidä Soklin radasta

Van­ha­sen hal­li­tus myi vuon­na 2007 Soklin fos­faat­tie­siin­ty­mät nor­ja­lai­sel­le Yara Inter­na­tio­nal Oy:lle. Kaup­paa on pidet­ty jopa lah­joi­tuk­se­na, kos­ka aika hal­val­la meni. Toi­saal­ta näil­lä fos­faa­tin hin­noil­la kai­vos­toi­min­ta ei ole kan­nat­ta­vaa. Aina­kin nor­ja­lai­set vaa­ti­vat, että val­tio avus­taa hei­tä kai­vok­sen avaa­mi­ses­sa nel­jän­nes­mil­jar­dil­la eurol­la raken­ta­mal­la radan, jota vain kai­vos­yh­tiö käyt­tää. Hal­li­tuk­sen pöy­däl­lä on nyt rau­ta­tie- tai tie­yh­tey­den avaa­mi­nen Sokliin. Hank­keen jär­ke­vyyt­tä perus­tel­laan tie­tys­ti työ­pai­koil­la. Las­kel­mat, joil­la radan raken­ta­mis­ta pide­tään jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta jär­ke­vä­nä, eivät kes­tä mitään kriit­tis­tä tar­kas­te­lua. Pluss­a­puo­lel­la on las­ket­tu jopa työn­te­ki­jöi­den pal­kois­taan mak­sa­mat tulo­ve­rot. Näin voi­si min­kä tuo­tan­non sub­ven­toi­mis­ta hyvänsä.

Ei nimit­täin voi miten­kään väit­tää, että työ­paik­ko­jen net­to­li­säys oli­si sama kuin työ­paik­ko­jen mää­rä – siis että kaik­ki Soklin muka­na työl­lis­ty­vät oli­si­vat muu­toin työt­tö­mi­nä seu­raa­vat 20 vuot­ta. Jos näin oli­si, Soklin työ­paik­ko­jen pitäi­si täy­si­mää­räi­ses­ti pie­nen­tää niin sanot­tua NAI­RU-työt­tö­myyt­tä, eikä täl­lais­ta ole­tus­ta puol­ta­maan kyl­lä löy­dy yhtään talous­tie­tei­li­jää. Jos pitäi­si vetää jokin arvaus hihas­ta, Soklin työ­pai­kois­ta 10 – 20 pro­sent­tia oli­si työl­li­syy­den net­to­li­säys­tä, sekin aluu­eel­lis­ten kit­ka­te­ki­jöi­den ansios­ta, ja muu vähen­täi­si muu­ta työl­li­syyt­tä. Sel­lai­sia ovat työ­mark­ki­noi­den takai­sin­kyt­ken­nät. Jos vas­taa­va työl­lis­tä­mis­han­ke teh­täi­siin Uudel­le­maal­le, net­to­li­säys oli lähel­lä nol­laa. Soklin rataan ei val­tion kan­na­ta haas­ka­ta rahaa. Raken­ta­koon kai­vos­yh­tiö radan omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Tämä rata mak­saa enem­män kuin val­tio sai esiin­ty­män myy­mi­ses­tä norjalaisille

Soklin avaa­mi­sel­la ei nimit­täin ole mitään kii­ret­tä. Maa­ta­lous käyt­tää fos­fo­ri­lan­noi­tus­ta täl­lä het­kel­lä aivan liik­kaa. Joka ei tätä usko, käy­köön kat­so­mas­sa tulos­ta Saa­ris­to­me­rel­lä kesä­ai­ka­na. Aika pal­jon pel­loil­le levi­tet­tyä fos­fo­ria riit­tää sini­le­vän kasvatukseenkin.

Tule­vai­suu­des­sa on toi­sin. Maa­il­maa uhkaa vaka­va pula lan­noit­tee­na käy­tet­tä­väs­tä fos­fo­ris­ta, niin vaka­va, että se vaa­ran­taa maa­il­man ruo­ka­huol­lon. Sik­si Soklin fos­fo­ri kan­nat­taa jät­tää tois­tai­sek­si maahan.

Sik­si koko esiin­ty­mää ei oli­si myös­kään pitä­nyt myy­dä pilk­ka­hin­nal­la norjalaisille.

= = =

PS.

Kat­so­kaa nyt edes, ettei rau­ta­tie­mat­kus­ta­jia pan­na tätä huk­kain­ves­toin­tia maksamaan!

98 vastausta artikkeliin “Miksi en pidä Soklin radasta”

  1. Ottaen huo­mioon kuin­ka pal­jon sitä fos­fo­ria on Itä­me­reen jo las­ket­tu, niin luu­li­si sitä siel­tä Suo­men ran­ni­koil­ta sit­ten vas­taa­vas­ti löy­ty­vän hyö­dyn­net­tä­viä pitoi­suuk­sia, kun­han fos­fo­rin hin­ta nousee riittävästi. 

    Vai?

  2. Eivät maan­vil­je­li­jät huvik­seen tuh­laa raho­jaan lii­ka­lan­noit­ta­mi­seen ! Lan­noit­teet ovat kal­lii­ta. Vähän logiik­kaa ja kri­tiik­kiä, ei mutu tie­toa. Lii­ka­lan­noi­tus joh­tuu pää­osin sii­tä, että kar­ja­ta­lous ja pel­to­vil­je­ly ovat EU-poli­tii­kan joh­dos­ta men­neet eri alueil­le . Kar­jan­lan­taa tulee jos­sa­kin lii­kaa ja jos­sa­kin sitä on lii­an vähän. Pit­kiä mat­ko­ja sitä ei kan­na­ta kul­jet­taa. Vaik­ka kyl­lä teho­maa­ta­lou­den Hol­lan­ti vie kan­taa ulko­mail­le­kin, kai lähin­nä Saksaan.

  3. Saa­ko fos­fo­ria hyö­dyn­net­tyä merivedestä?

  4. Jos Sokli oli­si vaik­ka Nami­bias­sa, kai­vos­yh­tiö raken­tai­si ihan itse omal­la rahoi­tuk­sel­laan radan. Mik­sei Suomessa?
    Suo­mes­sa­kin VR voi­si ostaa ratayh­teyt­tä omil­le junil­leen, jos tarvitsee.

  5. Suo­men val­tio myi käsit­tääk­se­ni 30% osuu­den Soklis­ta, kos­ka Kemi­ra Grow­How ei saa­nut mitään aikaan kym­me­nien vuoi­en aikana.

    Nor­ja val­tion osin (36%) omis­ta­ma Yara on tie­tä­väs­ti suun­ni­tel­lut myös mal­min vie­mis­tä noin 50 km pääs­sä sijait­se­vaan Venä­jän Kov­do­rin, jos­sa on jo apa­tiit­ti­kai­vos ja rikas­ta­mo val­mii­na. Oli­si­ko tämä sit­ten parem­pi­rat­kai­su ? Ehkä yksi rikas­ta­mo on parem­pi kuin kak­si. Mut­ta Euroc­hem ei kyl­lä ole ympä­ris­tön kan­nal­ta parem­pi vaihtoehto.

  6. Radan rahoi­tuk­ses­ta voi­si olla samaa miel­tä­kin, mut­ta perus­te­luis­sa mene­vät mut­kat suo­rik­si. Ei tämän het­ken saa­ris­to­me­ri tie­ten­kään kuvaa tämän het­ken lan­noi­tus­ta, vaan vii­ve on jopa vuo­si­kym­me­niä. Fos­faa­tit ovat mel­ko vai­kea­liu­koi­sia ja pysäyk­siä mat­kal­la on monia. Mitä tulee sen hyö­dyn­tä­mi­seen, ensim­mäi­nen asia oli­si täy­si­mää­räi­ses­ti hyö­dyn­tää jäte­ve­si­liet­tei­den fos­fo­ri ja typ­pi eikä aina­kaan vie­dä nii­tä kaatopaikoille.

  7. Samaa miel­tä täs­sä tapauk­ses­sa. Toi­vot­ta­vas­ti val­tio ei nyt haksahda.

  8. Niin, saa­ko levä­laut­to­ja troo­laa­mal­la mitään irti?

  9. Eikös Soklin kai­vo­soi­keu­det ole menos­sa van­hoik­si hyvää vauh­tia. Ts jos kai­vos­ta ei muu­ta­man vuo­den sisäl­lä ava­ta, oikeu­det raukeavat?

  10. OS:”…Tulevaisuudessa on toi­sin. Maa­il­maa uhkaa vaka­va pula lan­noit­tee­na käy­tet­tä­väs­tä fos­fo­ris­ta, niin vaka­va, että se vaa­ran­taa maa­il­man ruo­ka­huol­lon. Sik­si Soklin fos­fo­ri kan­nat­taa jät­tää tois­tai­sek­si maahan.

    Sik­si koko esiin­ty­mää ei oli­si myös­kään pitä­nyt myy­dä pilk­ka­hin­nal­la norjalaisille.”

    Täy­sin samaa miel­tä. Soklin fofo­rie­siin­ty­män Cd-pitoi­suus on muis­taak­se­ni hyvin mata­la ja täl­lai­ses­ta fos­fo­ris­ta on jo nyt pulaa

  11. Ei kai se ratayh­tey­den raken­ta­mi­nen poh­joi­sen kai­vo­sa­lueil­le tar­koi­ta sitä, että se pel­käs­tään Soklin takia tul­tai­siin rakentamaan.

    Ei niin pidä­kään teh­dä. Lin­jaus pitää laa­tia siten, että se hyö­dyn­tää mah­dol­li­sim­man monia alu­een kai­vos­hank­kei­ta ja on osa suun­ni­tel­tua Jää­me­ren rau­ta­tie­yh­teyt­tä Nor­jan Kirk­ko­nie­meen. Olen samaa miel­tä, että raken­ta­koon Yara itse yhtey­den, mut­ta sil­tä osin, kun se käsit­tää sivu­ra­dan osuut­ta kai­vo­sa­lu­een pää­ra­dal­ta Sokliin.

    Tuos­ta on tur­ha pur­na­ta, että Soklin mal­mio myy­tiin pilk­ka­hin­taan. Mal­mie­siin­ty­män kau­pas­sa myy­dään mah­dol­li­suuk­sia, ei todel­lis­ta tava­raa. Ja muis­ta­kaa se, kuin­ka Kemi­ra 1980-luvun puo­li­vä­lis­sä teki koe­ri­kas­tuk­sia Soklin mal­mion käyt­töö­no­tos­ta. Näis­sä koe­ri­kas­tuk­sis­sa ja fir­man las­kel­mis­sa han­ke osoit­tau­tui kan­nat­ta­mat­to­mak­si ja Kemi­ra alkoi laa­jen­taa Sii­lin­jär­ven heik­ko­pi­toi­sem­paa fosfaattikaivosta. 

    Jos Yara nyt har­kit­see tämän aiem­min kan­nat­ta­mat­to­mak­si tode­tun hank­keen avaa­mis­ta, sii­tä on syy­tä olla tyy­ty­väi­nen ja yri­tys­tä tukea nii­den vähäis­ten­kin työ­paik­ko­jen ja vien­ti­tu­lo­jen toi­vos­sa, joi­ta hank­kees­ta on työt­tö­myy­sa­lu­eel­le ja Suo­men val­tiol­le siunaantumassa.

  12. Peri­aat­tees­sa olen sitä miel­tä, että val­tion teh­tä­vä­nä on raken­taa perus­in­fra­struk­tuu­ri, kuten tiet ja rau­ta­tiet. Kai­vos­ra­ta on siis teh­tä­vä ja sen pitäi­si mak­saa itsen­sä kai­vok­sen käyt­tö­ai­ka­na takai­sin ratamaksuin.

    Sen sijaan tämä raken­ta­mis­vas­tuu on luon­teel­taan poliit­ti­nen. Poliit­ti­sel­la tar­ve­har­kin­nal­la pää­te­tään, min­ne raken­ne­taan rato­ja ja tei­tä. Täs­sä tapauk­ses­sa on niin, että Soklin kai­vos­lu­pa rau­ke­aa, jos rata jäte­tään raken­ta­mat­ta. Kos­ka kai­vos­lu­pa on ulko­mai­sel­la yhtiöl­lä, oli­si syy­tä jät­tää rata raken­ta­mat­ta, antaa hank­keen kaa­tua ja pala­ta asi­aan vuo­si­kym­me­nen, parin peräs­tä koti­mai­sin voi­min tai parem­man kai­vos­lain­sää­dän­nön tur­vin. Sil­loin fos­faa­tin hin­ta­kin on var­maan korkeammalla.

  13. Pet­ri Hon­gan­mä­ki:
    Saa­ko fos­fo­ria hyö­dyn­net­tyä merivedestä?

    Saa. Kaik­kia meri­ve­des­sä ole­via mine­raa­le­ja ja alkuai­nei­ta voi­daan kerä­tä. Kysy­mys on vain hin­nas­ta ja kan­nat­ta­vuu­des­ta. Har­va esi­mer­kik­si tulee aja­tel­leek­si, että mag­ne­siu­mia on pro­mil­le kuu­tio­met­ris­sä meri­vet­tä eli n. 1 kilogramma.

  14. Ei saa hyö­dyn­net­tyä meri­ve­des­tä, mut­ta tiet­tä­väs­ti Outo­tec on kehit­tä­nyt mene­tel­män fos­fo­rin tal­teen­ot­toon jäte­ve­des­tä. Ensim­mäi­nen sel­lai­nen lai­tos on raken­teil­la Sveit­siin. Kal­lis kyl­lä­kin, ei yleis­ty­ne vie­lä pit­kiin aikoi­hin muualla.

    Ylei­nen har­ha on se, että iso­jen kau­pun­kien jäte­ve­den puh­dis­ta­mi­nen oli­si lähes täy­del­lis­tä. Näin ei suin­kaan ole. puh­dis­ta­mo­jen kes­ki­mää­räi­nen puh­dis­tus­te­ho typen suh­teen on noin 50%, tosin uusim­mis­sa pääs­tään 70% tasoon. Fos­fo­rin suh­teen ollaan tosin parem­mis­sa luke­mis­sa yleen­sä yli 90%. Puh­dis­ta­mois­ta mene­vät myös läpi hor­moo­nit, hor­mo­naa­li­set kemi­kaa­lit ja lääkeaineet.

    Myös aineen häviä­mät­tö­myy­den laki yleen­sä unoh­tuu. Johon­kin se typ­pi ja fos­fo­ri kui­ten­kin kul­keu­tuu puh­dis­ta­mol­ta. Typen koh­dal­la se jää sekä liet­tee­seen että haih­tuu kas­vi­huo­ne­kaa­su typ­piok­si­duu­li­na ilmaan. Fos­fo­ri jää­nee pää­osin puh­dis­ta­mo­liet­tee­seen. Mihin­kä lie­te sit­ten jou­tuu. Pää­osin kai puis­toi­hin ja tien­penk­koi­hin, jos­sa sen valu­mia ei sää­del­lä mil­lään tavoin.

  15. Enti­nen lii­ken­ne­mi­nis­te­ri, Kai­nuus­ta, väit­ti, että Soklin rata voi­si olla osa Vie­nan­me­rel­le mene­vää rataa. Kart­taa kat­so­mal­la logiik­ka ei kyl­lä aukea, sil­lä eihän Sokli ole Kan­ta­lah­tea lähem­pä­nä kuin Sal­la, johon rata jo yltää. 

    Eikä ailah­te­le­vai­sen Venä­jän varaan nyt kan­na­ta ulko­maan­kaup­paa suun­ni­tel­la vai … onhan AKT vie­lä epä­luo­tet­ta­vam­pi ja välil­lä suo­ras­taa viha­mie­li­nen Suo­men ulko­maan­kaup­paa kohtaan.

  16. fos­fo­rin lii­ka­käyt­töä ei voi lait­taa pel­käs­tään kar­ja­ta­lou­den eriy­ty­mi­seen vil­je­lys­tä. erään­kin pian his­to­rian­kir­joi­hin koh­ta jää­vän val­tion tut­ki­mu­lai­tok­sen siu­nauk­sel­la fos­fo­ria on vuo­si­kym­me­niä suo­si­tel­tu lai­tet­ta­vak­si pel­toon rei­lus­ti enem­män kuin kas­vit hyö­dyn­tä­vät. no täl­le on perus­teen­sa kun hae­taan mak­si­maa­lis­ta sadon­tuot­to­po­ten­ti­aa­lia, joka tosin ei ole se talou­del­li­ses­ti jär­ke­vä taso, jos fos­fo­ris­ta jotain jou­tuu mak­saa­maan­kin. tilan­net­ta ei yhtään aut­ta­nut se että aiem­mis­ta suo­si­tel­luis­ta tasois­ta muo­dos­tui sal­lit­ta­vat mak­si­mi­käyt­tö­mää­rät ympä­ris­tö­tu­ki­jär­jes­tel­män ehtoi­hin, mut­ta elä­mään vai­kut­tai­si jää­neen asen­ne että lai­te­taan pel­toon niin pal­jon kun jär­jes­tel­mä sallii/(suosittaa) sen maa­gi­sen sato­vuo­den toivossa.

  17. Count­ry­boy: Mihin­kä lie­te sit­ten jou­tuu. Pää­osin kai puis­toi­hin ja tien­penk­koi­hin, jos­sa sen valu­mia ei sää­del­lä mil­lään tavoin.

    Lie­tet­tä ei saa käyt­tää maan­pa­ran­nusai­nee­na sta­bi­loi­mat­ta sitä valu­mien välttämiseksi.

    Liet­teel­le on mon­ta mah­dol­lis­ta hyö­dyn­tä­mis­tie­tä. Täl­lä het­kel­lä jär­ke­väm­mäs­tä pääs­tä lie­nee mädät­tä­mi­nen ja sen jäl­keen jäl­jel­le jää­vän ainek­sen jalos­ta­mi­nen lan­noit­teek­si. Voi kui­ten­kin olla, että talou­del­li­ses­ti maas­ta tule­va fos­fo­ri on vie­lä niin hal­paa, ettei kovin pal­jon kan­na­ta kierrätellä.

    En itse jak­sa usko fos­fo­rin lop­pu­mi­sen tuo­miin ongel­miin, kos­ka sen käyt­töä voi­daan vähen­tää, ja sitä voi­daan kier­rät­tää nykyis­tä parem­min. Elin­tar­vik­kei­den hin­taan se voi toki vaikuttaa.

  18. Hei vähän voi­si maa­jus­seil­le antaa arvos­tus­ta, kos­ka asen­teis­sa on tapah­tu­nut pal­jon muu­tos­ta vii­mei­sen kol­men vuo­si­kym­me­nen kuluessa.

    Kos­teik­ko­ra­ken­ta­mi­ses­ta ollaan kiin­nos­tu­nei­ta, maan­käyt­töä tehos­te­taan, ener­gian­ku­lu­tus­ta seu­ra­taan ja ollaan kiin­nos­tu­nei­ta myy­mään tuo­tan­to suo­raan tilalta.

    Maa­jus­sit teke­vät sitä todel­lis­ta viher­pii­per­rys­tä Suo­mes­sa. Ei muu­tos­ta yhdes­sä yös­sä saa­da aikaan.

    Älkää nyt sit­ten lei­mat­ko kepu­lai­sek­si, mut­ta alue­po­li­tii­kal­la voi­tai­siin saa­da Itä-Lap­piin enem­män ja pysy­väm­piä työ­paik­ko­ja, kuin Soklin kaivoksella.

    Jos Itä-Lap­piin saa­tai­siin muu­ta­ma tuhat uut­ta asu­kas­ta, niin se jo itses­sään piris­täi­si alu­een taloutta.

    Ehkä ei pitäi­si puhua vain Itä-Lapis­ta. Pitäi­si puhua koko Lapin kehit­tä­mi­ses­tä. Voi­tai­siin vali­ta muu­ta­ma kun­ta, joi­den kehi­tyk­seen sat­sat­tai­siin erityisesti.

    Lapis­sa on val­ta­va voi­ma­va­ra ja se on puh­das ilma ja luon­to. Taval­laan haluai­sin näh­dä kes­tä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­tein kas­va­van kau­pun­gin Lapis­sa. Kit­ti­läs­sä ja Iva­los­sa on len­to­ken­tät. Kul­ku­yh­tey­de­tä näis­tä kah­des­ta kun­nas­ta maa­il­mal­le ovat siis tar­vit­taes­sa nopeat. 

    Enää puut­tuu vain lisää asuk­kai­ta. Jos asuk­kai­den mää­rä kas­vaa, nousee täl­läi­nen talou­del­li­nen toi­me­liai­suus auto­maat­ti­ses­ti jon­kin ver­ran. Jokai­sel­la on omat tarpeensa.

    Lapin asuk­kaat ovat hajal­laan ja kol­mas­osa asuu Rova­nie­mel­lä. Ehkä lopuis­ta kah­des­ta kol­mas­osas­ta suu­rin osa kan­nat­tai­si hou­ku­tel­la Iva­loon ja Kittilään? 

    Jos Lapin asuk­kaat yhdis­täi­si­vät voi­ma­va­ran­sa, eli muut­tai­si­vat muu­ta­maan kun­taan Lapis­sa, niin pal­ve­lut­kin para­ni­si­vat. Jos Kit­ti­läs­sä ja Iva­los­sa asui­si molem­mis­sa vaik­ka­pa 100 000 asu­kas­ta, niin oli­si­han se päi­vän­sel­vää, että kum­pi­kin kun­ta voi­si tar­jo­ta parem­mat palvelut.

    Väi­tän, että maa­il­mas­sa on pal­jon ihmi­siä, jot­ka voi­si­vat rakas­tua poh­joi­ses­sa ole­vaan kau­pun­kiin kaa­mok­ses­ta huo­li­mat­ta. Poh­joi­sen pak­kas­tal­vet ovat mm. tal­vi­pyö­räi­li­jäl­le mah­ta­via, kos­ka ei ole loskakelejä. 

    Mut­ta ensin pitäi­si olla muu­ta­kin kuin lupauk­sia, että ihmi­siä muut­tai­si Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen ohel­la vaik­ka sin­ne Kit­ti­lään tai Ivaloon. 

    Jos me jat­kos­sa eläm­me entis­tä suu­rem­man osan elä­mäs­täm­me kau­pun­gis­sa, niin onko sil­lä mer­ki­tys­tä, mis­sä tuo kau­pun­ki sijait­see? Onko sil­lä mer­ki­tys­tä, onko Suo­mes­sa yksi vai kym­me­nen kau­pun­kia? Minus­ta on.

    En siis hala­ja sel­lais­ta ripot­te­lua, että Suo­mes­sa oli­si 300 kuih­tu­vaa kylää, vaan vaik­ka kym­me­nen, kak­si­kym­men­tä elin­voi­mais­ta kau­pun­kia. Kau­pun­kien ulko­puo­lel­la bio­ta­lous, maa­ta­lous, met­sä­ta­lous ja poro­ta­lous elä­vi­ne kyläyhteisöineen?

    Pitäi­si siis saa­da suo­ma­lai­set liik­ku­maan kas­vu­kes­kuk­siin ympä­ri maa­ta. Onko se niin paha, jos Sodan­ky­läs­tä muut­tai­si Iva­loon? Tai Savos­sa Kuo­pioon? Kuo­pio­han on kau­niil­la pai­kal­la ja vie­lä Kal­la­ve­si­kin sii­nä ympärillä. 

    Iva­los­sa oli­si kaik­ki ainek­set upea­ta kau­pun­kia var­ten. On joki, joka vir­taa kau­pun­gin hal­ki. On suu­ri jär­vi. Len­to­kent­tä ja Saa­ri­sel­kä UKK puistoineen. 

    Mut­ta tur­haan­pa sitä haa­vei­lee, kun ei ole Suo­mes­sa töi­tä. Ihmi­set valu­vat sin­ne, mis­sä nii­tä vie­lä on ja uusim­pien työt­tö­myys­ti­las­to­jen myö­tä ei siel­lä­kään tai­da enää olla. Vuo­des­ta 2015 tulee suur­työt­tö­myy­den vuo­si Suomessa. 

    Ei Soklin radal­la Lap­pia pelas­te­ta, ei alkuun­kaan. Lapin asuk­kaat halua­vat muu­ta­kin kuin olla turis­te­ja paa­saa­mas­sa, olla kai­vok­ses­sa tai pai­men­taa poro­ja. Ete­lä­kään ei enää tar­joa poh­joi­sen kur­juu­del­le vaih­toeh­toa, kun pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys syve­nee enti­ses­tään myös Helsingissä.

  19. Sta­bi­loin­ti ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö valu­mia oli­si ollen­kaan. Saas­tu­neen maan sta­bi­loin­ti n eri asia. Kyse on enem­män­kin veden pois­tos­ta ja hygie­ni­soin­nis­ta. Liet­teen käyt­töä maa­ta­lou­des­sa vai­keut­taa tie­tääk­se­ni mm. vää­rä liet­teen saos­tusai­ne rau­ta­sul­faat­ti. Myös hor­mo­naa­li­set aineet ja ras­kas­me­tal­lit arveluttavat.
    Erään aiem­man SYKEn tut­ki­muk­sen mukaan Hel­sin­gin kupun­gin puh­dis­tet­tu jäte­ve­si (lai­men­net­tu­na 1:10)riitti aiheut­ta­maan vie­lä kalo­jen suku­puo­li­ja­kau­man muutoksen.

  20. Jos pel­lol­ta kor­jat­ta­van sadon muka­na pois­tuu enem­män fos­fo­ria kuin sitä on lan­noi­tet­taes­sa lai­tet­tu, ei lan­noi­tus­ta­so ole lii­an suuri.

    Maa­ta­lous­tuot­tei­den muka­na fos­fo­ri siir­tyy esim Hel­sin­gin­nie­mel­le. Jäte­ve­des­tä fos­fo­ria ei saa­da tal­teen sata pro­sent­ti­ses­ti, eikä jäte­lie­te pidä­tä fos­fo­ri­aan sata­pro­sent­ti­ses­ti viher­ra­ken­ta­mi­ses­sa. Volyy­mit ovat suu­ria pie­nel­lä alueella.

    Yhdys­kun­ta­jät­teen ravin­teet pitäi­si hyö­dyn­tää esim ener­gia­pa­ju­pel­to­jen ravin­tee­na van­hoil­la tur­ve­soil­la. Vas­ta kun kaik­ki ras­kas­me­tal­lit, hor­mo­nit ym hait­ta-aineet osa­taan ero­tel­la, voi­daan lie­te käyt­tää ruo­kaa tuot­ta­vil­la pelloilla.

    Fos­fo­rin luon­tai­sen ver­sus ihmi­sen aiheut­ta­man liu­ke­ne­mi­sen suu­ruu­des­ta ole­vat arviot vaih­te­le­vat kuten arviot petoe­läin­ten määrästä.

    Ollaan oltu toh­keis­saan, kun on pääs­ty edes sään­nöl­li­ses­ti mit­tai­le­maan muu­ta­maa pis­te­kuor­mit­ta­jaa itä­me­ren altaan ran­nal­la, jot­ka vas­taa­vat koko Suo­men pääs­tö­jä. Yhä edel­leen esim mil­joo­nan Kali­nin­gra­din alu­een asuk­kaat jäte­ve­det mene­vät mereen puh­dis­ta­mat­to­mi­na. Suo­mi­kin voi paran­taa, mut­ta panos-tuo­tos suh­de on pal­jon parem­pi isois­sa ongelmakohteissa.

    1. Maa­ta­lous­tuot­tei­den muka­na fos­fo­ri siir­tyy esim Hel­sin­gin­nie­mel­le. Jäte­ve­des­tä fos­fo­ria ei saa­da tal­teen sata prosenttisesti,

      HSY saa jäte­ve­den fos­fo­ris­ta tal­teen 95 %. Mikä­hän tuo vas­taa­va pro­sent­ti on Yli­vies­kas­sa tai kalan­kas­vat­to­moil­la? Sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen tek­no­lo­gi­nen haas­te oli­si saa­da se typ­pi takai­sin lan­noi­te­käyt­töön. Lie­tet­tä ei voi käyt­tää lan­noit­tee­na, kos­ka raskasmetallit.

  21. Rau­ta­tie­mat­kus­ta­jat­han radan mak­sa­vat mui­den veron­mak­sa­jien jou­kos­sa, joten mitä­hän Soi­nin­vaa­ra oikein ajaa takaa?

    Jos­sain mää­rin Soklin­kin rataa voi­si käyt­tää myös johon­kin muu­hun; esi­mer­kik­si aina­kin Sal­las­ta pois kuih­du­tet­tu puu­ta­va­ra­lii­ken­ne voi­tai­siin aloit­taa uudel­leen, uusia­kin kuor­maus­paik­ko­ja poh­joi­sem­pa­na voi­tai­siin har­ki­ta ja mik­sei myös hen­ki­lö­lii­ken­net­tä­kin (vaik­ka­pa yöju­nayh­teys Sal­laan ja mik­sei myös kai­vok­sil­le asti). Yksi­tyis­ra­hoi­tuk­sel­la taas täl­lai­set mah­dol­li­suu­det “onnis­tut­ta­neen” sul­ke­maan pois. 

    Sokliin­kin rahaa muu­ten riit­täi­si usei­ta ker­to­ja jos tur­ha­ke Pisa­ra jätet­täi­siin tekemättä.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174599-hallitus-valehtelee-kuten-ministerinsa-risikko

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

    1. Rau­ta­tie­mat­kus­ta­jat­han radan mak­sa­vat mui­den veron­mak­sa­jien jou­kos­sa, joten mitä­hän Soi­nin­vaa­ra oikein ajaa takaa?

      Ajan takaa sitä, ettei tätä siir­re­tä VR:n yleis­kus­tan­nuk­sisk­si, jot­ka pitää kat­taa lipun­hin­noil­la. Nim. “olen­ko vai­no­har­hai­nen vai realisti”

  22. Sokli ei Lap­pia pelas­ta. Mut­ta jotain uudis­ra­ta­hank­kei­ta oli­si syy­tä saa­da Poh­jois- ja koil­lis-Suo­meen­kin, eikä vain ete­lään. Uudis­ra­dat lisäi­si­vät ole­mas­sa ole­vien rato­jen käyt­tö­as­tet­ta, sil­lä uudet mää­rän­päät tuo­vat lii­ken­net­tä myös muil­le radoil­le. Lii­ken­tees­sä tar­jon­ta ruok­kii ja jopa luo kysyn­tää. Tämä pätee niin rai­de­lii­ken­tees­sä kuin len­to­lii­ken­tees­sä­kin, kun­han hin­noit­te­lu on vain kohdallaan.

  23. Ne on aina arvos­tus­ky­sy­myk­siä, mihin nii­tä val­tion varo­ja lai­te­taan. Tasa­val­lan pre­si­den­tin (mie­les­tä­ni tar­pee­ton vir­ka) vir­ka­ta­lon perus­kor­jaus tai­si mak­saa hie­man yli 100 milj. euroa, edus­kun­nan perus­kor­jauk­seen uppo­aa sato­ja mil­joo­nia euro­ja, lop­pusum­ma on vie­lä hämä­rän pei­tos­sa. EU:n kehit­tyes­sä yhä enem­män liit­to­val­tion suun­taan voi kyl­lä kysyä, tar­vi­taan­ko 200 kan­san­edus­ta­jaa ja ne loput­kin voi­si­vat hoi­taa teh­tä­vän­sä etä­töi­nä. Mut­ta tuo­vat­han yllä mai­ni­tut val­tion inves­toin­nit pää­kau­pun­ki­seu­dul­le palk­ka­tu­lo­ja, onko tämä sel­lais­ta “kään­teis­tä aluepolitiikkaa”?

  24. Lähes ark­ti­ses­sa ja maa­pe­räl­tään ravin­ne­köy­häs­sä Suo­mes­sa tar­vi­taan run­saas­ti väki­lan­noit­tei­ta, jot­ta yleen­sä saa­tai­siin kel­vol­lis­ta satoa.

    Sil­ti­kään maan­vil­je­ly ei ole kan­nat­ta­vaa, vaan puo­let tulos­ta tulee tukiaisina.

    Lan­noi­te­tuo­tan­to kun myy­tiin Nor­jaan, hin­nat kol­min­ker­tais­tui­vat. Van­ha­sen hal­li­tus onnis­tui siis ei vain Krei­kan tuke­mi­ses­sa, vaan myös Nor­ja­lais­ten tuke­mi­ses­sa val­tion maataloustukirahoilla.

    Mik­si muu­ten fos­faat­ti­mal­mi pitää kul­jet­taa jon­ne­kin. Eikö sitä voi­si rikastaa/jalostaa teh­taas­sa pai­kan päällä?

  25. Tie­de­mies:
    Ottaen huo­mioon kuin­ka pal­jon sitä fos­fo­ria on Itä­me­reen jo las­ket­tu, niin luu­li­si sitä siel­tä Suo­men ran­ni­koil­ta sit­ten vas­taa­vas­ti löy­ty­vän hyö­dyn­net­tä­viä pitoi­suuk­sia, kun­han fos­fo­rin hin­ta nousee riittävästi. 

    Vai?

    Tie­ten­kin. Mut­ta onko se sit­ten hyvää elämää?

    Meri ei anna mitään. Jos jotain on meres­tä saa­tu, ovat raa­vaat mie­het öljy­kan­gas­tak­kei­neen sen onki­neet otsa hies­sä ja suolapärskeessä.

    Meri on kuo­le­ma. Jos koh­ta­lom­me rai­teet on ase­tet­tu kul­ke­maan väis­tä­mät­tö­mäs­ti koh­ti aal­to­jen ikuis­ta sylei­lyä, lisät­kääm­me edes niin pal­jon tyh­jän­päi­väi­siä kier­rok­sia ja lenk­ke­jä kuin pystymme.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lie­tet­tä ei voi käyt­tää lan­noit­tee­na, kos­ka raskasmetallit.

    Lie­tet­tä on käy­tet­ty pel­loil­la ja käy­te­tään edel­leen. Ja käy­tet­täi­siin enem­män­kin, jos viher­ra­ken­ta­jat eivät mak­sai­si sii­tä niin paljon.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: HSY saa jäte­ve­den fos­fo­ris­ta tal­teen 95 %. Mikä­hän tuo vas­taa­va pro­sent­ti on Yli­vies­kas­sa tai kalan­kas­vat­to­moil­la? Sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen tek­no­lo­gi­nen haas­te oli­si saa­da se typ­pi takai­sin lan­noi­te­käyt­töön. Lie­tet­tä ei voi käyt­tää lan­noit­tee­na, kos­ka raskasmetallit.

    HSY saa tal­teen MAKSIMISSAAN 95%. Kes­ki­mää­rin kui­ten­kin (kos­ka välil­lä jou­du­taan yli­juok­sut­ta­maan raa­kaa kamaa) alle 90%. Yli­vies­kas­sa asuu 10 000 ihmis­tä, YSE:n pääs­tö­jen mää­rä vas­taa 100 000 asuk­kaan kau­pun­gin puh­dis­ta­mat­to­mia jäte­ve­siä (=10% miljoonasta). 

    Älä taas­kin sor­ru tuo­hon älyl­li­seen epä­re­hel­li­syy­tee­si. Koko­nais­pääs­töt rat­kai­see siel­lä merellä.

    1. Jos Hel­sin­ki jaet­tai­siin sataa pie­neen yksik­köön, ne kaik­ki oli­si­vat åpie­niä pääs­tä­jiä. Itä­me­ri kiit­täi­si? Pääs­töt asu­kas­ta koh­den ovat olen­nai­sia, kos­ka asuk­kai­ta on Suo­mes­sa 5,4 mil­joo­naa, eivät­kä pääs­töt vähe­ne sii­tä, että ne jae­taan pie­nik­si yksiköiksi.

  28. Countr­boy: Erään aiem­man SYKEn tut­ki­muk­sen mukaan Hel­sin­gin kupun­gin puh­dis­tet­tu jäte­ve­si (lai­men­net­tu­na 1:10)riitti aiheut­ta­maan vie­lä kalo­jen suku­puo­li­ja­kau­man muutoksen.

    Mitä en epäi­le. Mut­ta kak­si kysy­mys­tä: Mitä teke­mis­tä täl­lä on fos­fo­rin kans­sa? Kuin­ka laa­jal­la alu­eel­la vie­mä­rin pääs­sä (Kata­ja­luo­don nur­kil­la) kon­sent­raa­tio on 1:10 tai enemmän?

    Jäte­ve­si pitää oppia puh­dis­ta­maan nykyis­tä parem­min, sii­tä ei ole kysy­mys. Nykyi­sel­lään kui­ten­kin hyväl­lä tek­no­lo­gial­la puh­dis­tet­tu­jen yhdys­kun­ta­jä­te­ve­sien vai­ku­tus merie­ko­lo­gi­aan on suh­teel­li­sen vähäi­nen ver­rat­tu­na muun ravin­ne­kuor­man vai­ku­tuk­seen, joka on se suu­rin ympä­ris­tö­on­gel­ma Itämerellä.

    (Pai­kal­li­ses­ti tilan­ne voi olla kovin­kin eri­lai­nen, pie­neen vesis­töön las­ket­tu­na pie­ni­kin kuor­mi­tus näkyy hyvin selvästi.)

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lie­tet­tä ei voi käyt­tää lan­noit­tee­na, kos­ka raskasmetallit.

    Lie­tet­tä voi var­sin kevyes­ti käsi­tel­ty­nä käyt­tää lan­noit­tee­na mones­sa tapauk­ses­sa, ja ras­kas­me­tal­lien mää­rä on esi­mer­kik­si Hel­sin­gin liet­tees­sä pudon­nut vuo­si­kym­men­ten aika­na var­sin alas. Tut­ki­mus­tie­to ei viit­taa sii­hen, että liet­tees­tä yksin­ker­tai­ses­ti val­mis­tet­tu­jen lan­not­tei­den käyt­tä­mi­nen lisäi­si maa­pe­rän hai­tal­lis­ten metal­lien pitoisuuksia.

    Asi­aan pää­see var­sin hyvin käsik­si luke­mal­la vaik­ka­pa tämän rapor­tin.

    Toi­nen jut­tu on se, että jos fos­fo­ris­ta alkaa tul­la pulaa, lie­tet­tä kan­nat­taa pitää mal­mi­ki­veen rin­nas­tei­se­na raa­ka-ainee­na, jol­loin fos­fo­ria ale­taan irrot­taa sii­tä rikas­tus­me­ne­tel­mil­lä. Hom­ma vain on sen ver­ran ener­giain­ten­sii­vis­tä ja kal­lis­ta, ettei sitä nyt kan­na­ta tehdä.

    (Tosin täs­sä pitää ehdot­to­mas­ti muis­taa se, että vain pie­ni osa fos­fo­ri­vir­ras­ta päät­tyy ihmis­jä­tök­siin. Vaik­ka jäte­ve­des­tä sai­si 100 % fos­fo­ris­ta pel­lol­le, se ei elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non fos­fo­rion­gel­maa kovin pal­jon muuta.)

  30. Val­tio aikoo tukea Hel­sin­gin, Espoon ja Tam­pe­reen pai­kal­lis­ra­to­jen raken­ta­mis­ta sum­mal­la, jon­ka on sanot­tu ole­van mil­jar­din luok­kaa. Kir­joi­tuk­sen valos­sa tuo­kin tai­taa olla val­tion kan­nal­ta (ei tie­ten­kään noi­den saa­ma­puo­lel­la ole­vien kun­tien kan­nal­ta) huk­kaan hei­tet­tyä rahaa, vai?

    1. Juho
      Väi­tät­kö, että noil­la kau­pun­ki­ra­doil­la oli­si yhtä vähän lii­ken­net­tä kuin Soklin radal­la? Mihin tuo väi­te perustuu?

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: HSY saa jäte­ve­den fos­fo­ris­ta tal­teen 95 %. Mikä­hän tuo vas­taa­va pro­sent­ti on Yli­vies­kas­sa tai kalankasvattomoilla?
    P>

    Nopeas­ti google­tet­tu­na Yli­vies­kan jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon vuon­na 2005 saa­man ympä­ris­tö­lu­van tal­teen­ot­to­vaa­ti­mus fos­fo­ril­le on 90%. Vuon­na 2002 teho oli ollut 93%.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ajan takaa sitä, ettei tätä siir­re­tä VR:n yleis­kus­tan­nuk­sisk­si, jot­ka pitää kat­taa lipun­hin­noil­la. Nim. “olen­ko vai­no­har­hai­nen vai realisti”

    Min­kään radan kus­tan­nuk­set eivät ole kulu­mi­ses­ta mak­set­ta­vaa pien­tä nimel­lis­tä kor­vaus­ta lukuu­not­ta­mat­ta VR:n kus­tan­nuk­sia. Rato­jen omis­tus ja ope­roin­ti on Suo­mes­sa eriy­tet­ty, ja radat mak­se­taan Suo­mes­sa suo­raan val­tion bud­je­tis­ta, ja tätä kaut­ta sub­ven­toi­daan rai­de­lii­ken­net­tä. Eli tuo ei ole edes teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, että radan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set tuli­si­vat VR:n yleis­kus­tan­nuk­sik­si niin kau­an kuin rai­de­lii­ken­teen kus­tan­nus­ra­ken­ne muo­dos­tuu lii­ken­nöin­nin kuluis­ta, ei raiteiden.

    Nyky­sys­tee­mis­sä type­rää on se, että moni rata on epä­op­ti­maa­li­sel­la käyt­tö­as­teel­la, kun VR osaop­ti­moi vain oman pää­oman­sa tuot­toa. Tilan­ne oli­si aika eri näköi­nen, jos pitäi­si tuot­toa hakea myös radoil­le. Nyky­sys­tee­mis­sä VR:n kan­nat­taa niin sano­tus­ti kuo­ria ker­maa, ja pyr­kiä pitä­mään monien rato­jen käyt­tö­as­teet niin alhai­si­na, ettei­vät radat vahin­gos­sa­kaan ruuh­kau­du, kos­ka junien sei­so­mi­sen ruuh­kas­sa — ja mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen osal­ta myös myö­häs­ty­mis­kor­vaus­ten — kus­tan­nuk­set mak­sai­si VR. Mut­ta tämä on sys­tee­mion­gel­maan ja talou­teen liit­ty­vä asia, ja eri jut­tu kuin Lapin rata.

    1. Min­kään radan kus­tan­nuk­set eivät ole kulu­mi­ses­ta mak­set­ta­vaa pien­tä nimel­lis­tä kor­vaus­ta lukuu­not­ta­mat­ta VR:n kustannuksia.

      Lah­den oikorata?
      (Tava­ra­ju­nien kan­nat­taa sik­si kier­tää Rii­hi­mäen kautta.)

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: HSY saa jäte­ve­den fos­fo­ris­ta tal­teen 95 %. Mikä­hän tuo vas­taa­va pro­sent­ti on Yli­vies­kas­sa tai kalankasvattomoilla?

    Riip­puu vähän mis­sä vai­hees­sa ole­vas­ta tal­teen­ot­to­pro­sen­tis­ta puhu­taan. Yli­vies­kan jäte­ve­den­puh­dis­ta­mon uusim­man ympä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­sen mukaan fos­fo­rin osal­ta puh­dis­tus­te­hon täy­tyy olla vähin­tään 92,5 % puh­dis­ta­mol­la ja veden pois­tues­sa puh­dis­ta­mol­ta vähin­tään 90 %. Läh­te­vän veden sal­lit­tu fos­fo­ri­pi­toi­suus ei saa ylit­tää 1,0 mg/l.
    Puh­dis­ta­mot alka­vat siis olla jo var­sin hyviä myös Ylivieskassa.
    Lähde:
    http://www.avi.fi/documents/10191/998680/psavi_kuulutus_166_04_08_2013-2014–05-28.pdf/810d3575-7d17-4408–8ed9-7a9eb4bc699e

    Kalan­kas­vat­ta­mo­jen koh­dal­la enim­mäis­ta­so­na fos­fo­ril­le nor­maa­li­ti­lan­teis­sa on esim. 2 mg/l ja poik­keus­ti­lan­teis­sa 5 mg/l. Läh­tee­nä erään kalan­kas­vat­ta­mon ympäristölupa:
    http://www.avi.fi/documents/10191/1001691/esavi_paatos_101_2014_1-2014–05-27.pdf/875c3864-5545–4270-a343-4795d360492a

    Lyhyes­ti sanot­tu­na voi tode­ta, että sitä hel­pom­pi on saa­da hyvät puh­dis­tus­pro­sen­tit, mitä kor­keam­man kon­sent­raa­tion nes­tees­tä alun­pe­rin puhu­taan. Eli esim. lähin­nä pis­sas­ta koos­tu­vas­ta nes­tees­tä on help­po saa­da kor­keat puh­dis­tus­pro­sen­tit. Mut­ta jos seas­sa on pal­jon sade­ve­siä tai teol­li­suu­den pro­sent­ti­ve­siä, joi­den myö­tä fos­fo­rin suh­teel­li­nen osuus puh­dis­ta­mol­le tule­vas­sa vedes­sä on pal­jon alem­pi, puh­dis­tus on kal­liim­paa, jos halu­taan saa­da sama poistoprosentti.

  34. Ihmet­te­len mik­si rata halu­taan vii­meis­ten suu­ni­tel­mien mukaan vetää Sal­lan kaut­ta? Mik­sei suo­remm­pi reit­ti Kemi­jär­vel­tä käy? Sen lin­jauk­sen var­rel­la oli­si mm Pyhä­tun­tu­rin mat­kai­lu­kes­kit­ty­mä, jol­loin mat­kus­ta­ja­ju­na­lii­ken­ne­kin kävi­si päin­sä jär­jes­tää radalle. 

    Joka tapauk­ses­sa yli 200 km pit­kä rata yhtä kai­vos­ta var­ten oli­si aika­moi­nen huk­kain­ves­toin­ti. Ilman kyt­ken­tää mah­dol­li­seen Jää­me­ren rataan se ei tule iki­nä kannattamaan. 

    Jos Soklin fos­faat­tia ale­taan lou­hia niin se kan­nat­tai­si ensi tilas­sa kus­ka­ta jät­ti­re­koil­la lähim­mäl­le ase­mal­le. Maan­tiet Lapis­sa eivät ole niin ruuh­kai­sia että kär­si­si­vät niistä.

  35. Count­ry­boy:
    Nor­ja val­tion osin (36%) omis­ta­ma Yara on tie­tä­väs­ti suun­ni­tel­lut myös mal­min vie­mis­tä noin 50 km pääs­sä sijait­se­vaan Venä­jän Kov­do­rin, jos­sa on jo apa­tiit­ti­kai­vos ja rikas­ta­mo val­mii­na. Oli­si­ko tämä sit­ten parempiratkaisu ? 

    Täs­sä­kin on kyse poliit­ti­ses­ta tar­ve­har­kin­nas­ta. On sel­vää, ettei Suo­mi tule sal­li­maan rau­ta­tien raken­ta­mis­ta Venä­jän puo­lel­ta Sokliin, joten Yaran kaa­vai­lut mal­min jalos­ta­mi­ses­ta Venä­jäl­lä eivät voi perus­tua kuin kumi­pyö­rä­lii­ken­teen varaan. Tämä puo­les­taan on mel­ko var­mas­ti kannattamatonta.

    Ja jos lii­ken­ne ei muu­ten muu­tu kan­nat­ta­mat­to­mak­si, voi­daan aina var­mis­taa, ettei kai­vok­sen lähis­töl­lä ole raja-ase­mia, joi­den kaut­ta mal­mia voi­tai­siin kul­jet­taa. Nykyi­sel­lään Soklin lähis­töl­lä ei ole täl­lai­sia raja-ase­mia, eikä nii­tä sin­ne syn­ny, jol­lei nii­tä aktii­vi­ses­ti halu­ta perus­taa. Mah­dol­li­nen lii­ken­ne jou­tuu kier­tä­mään Raja-Joo­se­pin tai Sal­lan kaut­ta, mikä on var­mas­ti kannattamatonta.

  36. Lupus Borea­lis: Pitäi­si siis saa­da suo­ma­lai­set liik­ku­maan kas­vu­kes­kuk­siin ympä­ri maa­ta. Onko se niin paha, jos Sodan­ky­läs­tä muut­tai­si Iva­loon? Tai Savos­sa Kuo­pioon? Kuo­pio­han on kau­niil­la pai­kal­la ja vie­lä Kal­la­ve­si­kin sii­nä ympärillä. 

    Komp­paan kaik­kea täs­sä kir­joit­ta­maa­si, mut­ta miten tuo toteutetaan?
    Mitä se vaa­tii myös sil­tä kau­pun­gil­ta ja seudulta?
    Blo­gin isän­tä yrit­ti kehit­tää Lah­den seu­dul­le kun­nol­lis­ta kehi­tys­suun­ni­tel­maa, ei kelvannut.
    Jos rajal­li­set eväät hajoi­te­taan ja käy­te­tään kes­ki­näi­sen kil­pai­luun eikä kil­pai­luun nyt vaik­ka Hel­sin­gin kans­sa, niin se ei vars. edis­tä asiaa.

  37. KariS: HSY saa tal­teen MAKSIMISSAAN 95%. Kes­ki­mää­rin kui­ten­kin (kos­ka välil­lä jou­du­taan yli­juok­sut­ta­maan raa­kaa kamaa) alle 90%. Yli­vies­kas­sa asuu 10 000 ihmis­tä, YSE:n pääs­tö­jen mää­rä vas­taa 100 000 asuk­kaan kau­pun­gin puh­dis­ta­mat­to­mia jäte­ve­siä (=10% miljoonasta). 

    Älä taas­kin sor­ru tuo­hon älyl­li­seen epä­re­hel­li­syy­tee­si. Koko­nais­pääs­töt rat­kai­see siel­lä merellä. 

    Niin rat­kai­see. HSY:n ympä­ris­tö­ra­por­tin mukaan Itä­me­reen meni vii­me vuon­na noin 31 ton­nia fos­fo­ria. Tämä on noin 1 % Suo­men Itä­me­rel­le aiheut­ta­mas­ta koko­nais­kuor­mi­tuk­ses­ta, ja noin 20 % yhdys­kun­tien Itä­me­rel­le aiheut­ta­mas­ta kuor­mi­tuk­ses­ta, joka taas koko­nai­suu­des­saan on noin 10 % maa­ta­lou­den aiheut­ta­mas­ta kuormituksesta.

    Kuor­mi­tus menee siis aika kau­niis­ti väki­lu­vun mukaan, HSY-alu­eel­la on noin 20 % ihmi­sis­tä ja 20 % fos­fo­ri­kuor­mi­tuk­ses­ta. Täs­sä on kui­ten­kin sel­lai­nen maan­tie­teel­li­nen asia, että sisä­ve­sien äärel­lä ole­vien yhdys­kun­tien fos­fo­ri jää isol­ta osin sisä­ve­siin, jol­loin yhdys­kun­tien aiheut­ta­ma koko­nais­kuor­mi­tus on huo­mat­ta­vas­ti isom­pi kuin mitä Itä­me­reen päätyy.

    Typ­pi­kuor­mi­tus voi olla mer­kit­tä­väm­pi teki­jä, mut­ta sen­kin osal­ta maa­ta­lous ja lii­ken­ne ovat hui­mas­ti suu­rem­pia tekijöitä.

  38. Takai­sin alku­pe­räi­seen aihee­seen. Luke­kaa­pa kai­vos­teol­li­suu­den kan­sain­vä­li­siä leh­tiä. Siel­lä on kasa­päin jut­tu­ja Suo­men höve­li­ääs­tä suh­tau­tu­mi­ses­ta kaivosteollisuuteen.

    Lähes jokai­ses­sa artik­ke­lis­sa ihme­tel­lään, miten on mah­dol­lis­ta, että Suo­mi mm.kouluttaa kai­vos­ten työn­te­ki­jät, raken­taa tiet ja rau­ta­tiet, ei vaa­di rojalt­te­ja, eikä haittamaksuja.

    Kun suo­ma­lai­nen fir­ma raken­si kai­vok­sen Austra­li­aan, raken­si se kai­ken infran omal­la rahal­laan — tien, lentokentän,asunnot(fly inn, fly out vii­kok­si ker­ral­laan), mak­soi rojal­tit ja pöly­hait­ta­kor­vauk­set maa­tie­kul­je­tuk­sis­ta, vaik­ka las­tit oli täy­del­li­ses­ti suojattu.

  39. Juho Laa­tu:
    Val­tio aikoo tukea Hel­sin­gin, Espoon ja Tam­pe­reen pai­kal­lis­ra­to­jen raken­ta­mis­ta sum­mal­la, jon­ka on sanot­tu ole­van mil­jar­din luok­kaa. Kir­joi­tuk­sen valos­sa tuo­kin tai­taa olla val­tion kan­nal­ta (ei tie­ten­kään noi­den saa­ma­puo­lel­la ole­vien kun­tien kan­nal­ta) huk­kaan hei­tet­tyä rahaa, vai?

    Tilan­ne on niin, että hen­ki­lö­lii­ken­ne­ra­to­jen raken­ta­mis­ta ei voi miten­kään ver­ra­ta kai­vos­ra­taan! Lii­ken­ne­väy­lien, kuten rato­jen ja tei­den raken­ta­mi­nen tukee koko yhteis­kun­ta­ra­ken­teen sekä alu­eel­li­sen ja jopa koko val­tion elin­kei­noe­lä­män kehi­tys­tä. Itse ura­kat ovat näen­näis­tä raho­jen siir­te­lyä tas­kus­ta toi­seen. Val­miit väy­lät kui­ten­kin mah­dol­lis­ta­vat voi­mak­kaan alu­eel­li­sen kas­vun ja kaa­voi­tuk­sen kehit­tä­mi­sen koh­ti nykyaikaa.
    Soklin radas­sa on kui­ten­kin kysees­sä vain ja ainoas­taan yhtä lii­key­ri­tys­tä hyö­dyt­tä­vä han­ke. Aina voi­daan popu­lis­ti­ses­ti aja­tel­la sen luo­van työ­paik­ko­ja, mut­ta mil­lä kus­tan­nuk­sel­la? Esi­merk­ki­nä Sodan­ky­lä, jos­sa kevit­san kai­vos työl­lis­tää sato­ja hen­ki­löi­tä. Sil­ti kun­ta on sii­nä kiusal­li­ses­sa tilan­tees­sa, että saa­dut vero­hyö­dyt eivät kata väes­tön lisään­ty­mi­ses­tä ja kai­vok­sen vaa­ti­mien infra­muu­tos­ten kus­tan­nuk­sia. Näin ei ole tapah­tu­mas­sa vie­lä vuo­siin. Luu­lee­ko joku tosi­aan, että Sokli kos­kaan tuot­tai­si vero­tu­lo­ja riit­tä­väs­ti kat­ta­maan val­tion sii­hen inves­toi­mat rahat?

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Väi­tät­kö, että noil­la kau­pun­ki­ra­doil­la oli­si yhtä vähän lii­ken­net­tä kuin Soklin radal­la? Mihin tuo väi­te perustuu?

    Kau­pun­ki­ra­doil­la oli­si var­maan­kin pal­jon lii­ken­net­tä. Soklin lii­ken­ne­mää­riä en osaa arva­ta, mut­ta var­maan­kin pal­jon siel­lä­kin ton­neis­sa mitat­tu­na, jos kai­vos­yh­tiö ottai­si radan käyttöön.

    Saman­lai­suut­ta hank­kei­den välil­lä löy­tyy sii­tä, että var­maan­kin kai­vos­yh­tiö ottai­si radan innol­la vas­taan, jos val­tio sen sil­le kus­tan­tai­si. Samoin var­maan­kin teol­li­suus­hen­ki­set asuk­kaat kai­vok­sen vai­ku­tus­pii­ris­sä ole­vis­sa kun­nis­sa. Yhtä innok­kai­ta ovat var­mas­ti nuo (toi­me­liai­suut­ta ja rahaa kai­paaat) kau­pun­git otta­maan vas­taan val­tion tukiaisia.

    Kai­kis­sa nois­sa tapauk­sis­sa voi­si myös tode­ta, että jos radois­ta on pal­jon hyö­tyä ja niil­le on pal­jon käyt­töä, ne voi ehkä raken­taa ihan itse­kin, ilman val­tion tukea. Soklis­sa kyse ei ole pai­kal­lis­ra­das­ta, vaan pidem­mäs­tä val­ta­kun­nan osia yhdis­tä­väs­tä radas­ta, joten se kuu­luu sii­nä mie­les­sä luon­te­vam­min val­tion piik­kiin. Tosin Soklin rata ei näy­tä ulot­tu­van kovin monen kun­nan alu­eel­le, eikä tar­jon­ne etu­ja (kes­ki­pit­käl­lä täh­täi­mel­lä) juu­ri­kaan muil­le kuin yhdel­le fir­mal­le ja sii­tä hyö­ty­vil­le asuk­kail­le. Sama pai­kal­li­suu­den ja yksi­puo­li­suu­den ongel­ma vai­vaa kau­pun­kien pai­kal­lis­ra­to­ja ehkä veiä enem­män. Hil­lit­tö­män suu­ret tuet ja elvy­tyk­set aio­taan lah­joit­taa muu­ta­mal­le kun­nal­le nii­den vie­lä pai­kal­li­sem­piin tar­pei­siin, mui­den jää­des­sä ilman, ja jou­tues­sa kus­tan­ta­maan pai­kal­li­set lii­ken­ne­rat­kai­sun­sa itse. 

    Artik­ke­lis­sa kir­joi­tit “Jos vas­taa­va työl­lis­tä­mis­han­ke teh­täi­siin Uudel­le­maal­le, net­to­li­säys oli lähel­lä nol­laa”. Täl­lä perus­teel­la aina­kin Uusi­maa näyt­täi­si ole­van huo­no koh­de täl­lai­sil­le tukiai­sil­le. Sopii­ko tuo kom­ment­ti Hel­sin­gil­le ja Espool­le tar­jot­tui­hin tukiai­siin? Ehkä vii­saam­paa oli­si jakaa rahaa lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen kaik­kial­la Suo­mes­sa. Tai kuka­ties vie­lä vii­saam­paa oli­si olla tör­sää­mät­tä tuol­la taval­la kes­kel­lä lamaa. Tai sit­ten osoit­taa rahat parem­min elvyt­tä­viin koh­tei­siin tasa­si­ses­ti ympä­ri Suo­mea, jos nyt elvy­tys­tä halu­aa koko pit­kä laman kes­ton ajan harrastaa.

    Eli epäi­lin vain että Hel­sin­ki blo­gis­tin koti­paik­ka­na saat­taa aiheut­taa pie­tä väri­sä­vyä lins­sei­hin, kun puhu­taan pai­kal­li­sen tai alu­eel­li­sen rai­de­lii­ken­teen tuke­mi­ses­ta val­tion kassasta.

  41. Outo­kum­pu suun­nit­te­li 70-luvul­la kul­jet­ta­van­sa mal­min liet­tee­nä put­kea pit­kin Kemiin .Olin mukan pro­jek­tis­sa suun­ni­te­lams­sa tie­to­lii­ken­net­tä, kos­ka put­kes­sa oli pump­pua­se­mia ja val­von­taa var­ten tar­vit­tiin omat tie­to­lii­ken­neyh­tey­det Inves­toin­ti arvioi­tiin sil­loin n 300 mil­joo­nak­si markaksi.En nyt yhtäk­kiä osaa muun­taa tuo­ta nykyeu­roik­si, mut­ta arvai­sin, että pal­jon hal­vem­pi kuin rautatie

    Jos halu­taan lan­noi­te avoi­meen sata­ma­na niin hal­vin jat­ko­reit­ti on Nar­vi­kiin Ruot­sian kautta.Tarvitaan lyhyt pät­kä Ruot­sin rau­ta­tei­den levyis­tä rataa Kemiin tai Tornioon.

    Mitä tulee työ­voi­maan niin meil­lä on 485000 työtöntä.On tot­ta, että jokai­nen työl­lis­tyy seu­raa­van 20 vuo­den aika­na, mut­ta jos työ­paik­ko­ja ei syn­ny lisää niin työt­tö­myys pysyy kor­kea­na ja eli­ni­käi­nen työ­ura on lyhyt.Jos työ­paik­ko­jen mää­rä kas­vaa niin työt­tö­mien mää­rä las­kee kui­ten­kin ja työl­li­syy­sas­te nousee .

    Suo­men ongel­ma on, että työ­mää­rä jae­taan työt­tö­myy­den kaut­ta, se syr­jäyt­tää työ­voi­man, jota pide­tään ali­suo­riu­tu­ji­na, kos­ka aina on ns prii­ma tar­jol­la. Kysees­sä on samas­ta ilmiös­tä kuin jakkaraleikissä:Jotkut ovat vik­ke­läm­piä ja pää­se­vät loppupeleihin

    Se kas­vat­taa asen­teet­kin niin, että ihmi­siä ale­taan luo­ki­tel­la A ja B‑luokkaan.

    Itse asias­sa työk­kä­rit teke­vät jo täl­lais­ta työ­tä. Eli on ns nor­maa­le­ja työn­te­ki­jöi­tä ja luuse­rei­ta, joi­ta voi koh­del­la miten vain ja he ovat vail­la nor­maa­le­ja ihmisoikeuksia.

    Ja ei kukaan hul­lu Lapis­sa muu­ta Sokliin,joku itsees­nä kyl­läs­ty­nyt voi viihtyä,se on keik­ka­työ­paik­ka ja työ­vä­ki tulee Lapis­ta ja Oulun läänistä.Soklissa käy­dään kei­kal­la, mut­ta vii­kon­lo­put asu­taan koto­na , mis­sä se sit­ten onkin.

    Näin­hän on muis­sa­kin kai­vos­koh­teis­sa lapissa

  42. Savon­lin­na — Huu­to­kos­ki radan perus­kor­jaus oli jon­kin seu­dun polii­ti­kon vaa­lio­pe­raa­tio. Teol­li­uut­ta­kin piti tukea. Lop­pu­tu­los, ei mat­kus­ta­ja ja teol­li­suus sanoi kii­tos ei tarvetta.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Min­kään radan kus­tan­nuk­set eivät ole kulu­mi­ses­ta mak­set­ta­vaa pien­tä nimel­lis­tä kor­vaus­ta lukuu­not­ta­mat­ta VR:n kustannuksia.

    Lah­den oikorata?
    (Tava­ra­ju­nien kan­nat­taa sik­si kier­tää Rii­hi­mäen kautta.)

    Joo, siel­lä on radan kulu­mis­ta kor­vaa­van rata­ve­ron lisäk­si 15 vuo­den ajan “inves­toin­ti­ve­ro”, mut­ta sen­kin suu­ruus on radan koko­nais­kus­tan­nuk­siin näh­den ihan mitä­tön, vain 0,5 sent­tiä brut­to­ton­ni­ki­lo­met­ril­tä. Sen tuo­tol­la ei siis kate­ta edes raken­ta­mi­sen takia ote­tun val­tion­ve­lan kor­ko­ja. Koko 15 vuo­den vero­kau­del­la veron odo­tet­tu tuot­to on suun­nil­leen samaa luok­kaa kuin mitä oli­vat hank­keen raken­ta­mi­sen aikai­set korot. Vaih­toeh­toi­ses­ti voi­tai­siin sanoa, että rahan aika-arvo huo­mioi­den tuol­la “inves­toin­ti­ve­rol­la” kate­taan muu­ta­mia pro­sent­te­ja hank­keen inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta. Se, että ras­kaat tava­ra­ju­nat kier­tä­vät tuon veron takia tois­ta kaut­ta, on jäl­leen yksi esi­merk­ki osaop­ti­moin­nis­ta Suo­men val­tion mak­sa­mal­la rata­ver­kol­la, jois­sa VR:llä on yksi­noi­keus hen­ki­lö­lii­ken­nöin­nin osal­ta sil­lä perus­teel­la, että se hoi­taa yleis­pal­ve­lu­vel­voi­tet­ta (ja samaan aikaan VR on tänä­kin vuon­na lak­kau­tel­lut sel­lai­sia juna-ase­mia, jois­sa lii­ken­nöin­tiä on ollut sil­le lii­an vähän, mut­ta jois­ta mat­kus­ta­jia ei VR:n hin­noit­te­lun myö­tä ole tul­lut riit­tä­väs­ti. Vetu­ri-tar­jouk­set eivät ole näi­tä ase­mia kos­kaan kos­ke­neet, eikä VR ole edes yrit­tä­nyt saa­da mat­kus­ta­ja­mää­riä ylös.).

  44. R.Silfverberg:
    Jos Soklin fos­faat­tia ale­taan­lou­hia niin se kan­nat­tai­si ensi tilas­sa kus­ka­ta jät­ti­re­koil­la lähim­mäl­le ase­mal­le. Maan­tiet Lapis­sa eivät ole niin ruuh­kai­sia että kär­si­si­vät niistä.

    Eihän se ruuh­kai­suus maan­teil­lä ongel­ma ole­kaan, vaan tei­den kan­ta­vuus ja kes­tä­vyys sekä kul­je­tus­ten hin­ta. Ellei tei­tä ole suun­ni­tel­tu mal­mi­rek­ko­ja var­ten, ei niil­le voi vie­dä huo­mat­ta­vaa mää­rää super­pai­na­via jät­ti­rek­ko­ja ilman tei­tä rik­ko­via seu­rauk­sia. Lii­ken­tees­sä ei voi huo­mioi­da vain sitä, pal­jon­ko on tilaa, vaan pitää huo­mioi­da myös se, mitä lii­ken­nein­fra­struk­tuu­ri raken­teel­li­ses­ti kestää.

    Sama jut­tu on rai­de­puo­lel­la­kin. Pik­ku hil­jaa on Suo­men rato­jen kan­ta­vuuk­sia saa­tu paran­nel­tua. Mut­ta yhä osal­la radois­ta radan kan­ta­vuus muo­dos­taa rajoit­tei­ta sil­le, pal­jon­ko vau­nui­hin saa mas­saa las­ta­ta. Alla on lin­ki­tet­ty­nä Suo­men rata­ver­kon osal­ta muu­ta­man vuo­den van­ha sel­vi­tys, jon­ka lop­puo­sas­sa lis­ta­taan, mikä on min­kä­kin rata­ver­kon rata­pät­kän koh­dal­la sal­lit­tu nopeus eri akselipainoilla:
    http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2010-21_rataverkon_luokittelun_web.pdf

  45. lurk­ki: Komp­paan kaik­kea täs­sä kir­joit­ta­maa­si, mut­ta miten tuo toteutetaan?
    Mitä se vaa­tii myös sil­tä kau­pun­gil­ta ja seudulta?

    En todel­la­kaan tie­dä. Etä­töi­den teki­jöi­tä­hän voi­si yrit­tää hou­ku­tel­la hyvil­lä ja vakail­la yhteyk­sil­lä internettiin. 

    Sit­ten jos hei­tä sai­si sin­ne vaik­ka pari tuhat­ta, niin hehän oli­si­vat heti vail­la eri­näi­siä pal­ve­lui­ta ja sit­ten sitä var­ten voi­si jon­kun ver­ran toi­sen­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä tarvita.

    Mut­ta tus­kin esi­mer­kik­si Iva­lol­la on rah­kei­ta alkaa raken­ta­maan moder­ne­ja ker­ros­ta­lo­ja etä­työ­läi­sil­le. Pitäi­si sit­ten ne kun­nan muut­kin pal­ve­lut saa­da kun­toon kou­luis­ta ter­veys­kes­kuk­seen. Mar­ke­tis­ta pitäi­si saa­da luo­mua ja kaik­kea mah­dol­lis­ta, ete­län mar­ket­tien malliin.

    Siis ehkä, joten­kin, voi­si täl­läi­seen len­to­kent­tä­kau­pun­kiin saa­da tuol­lai­sia etä­töi­tä teke­viä val­ko­kau­lus­työ­läi­siä, jot­ka tar­vit­taes­sa pää­see len­täen Helsinkiin.

    Siis on sel­vää, että tar­vit­tai­siin niin kaik­kia mah­dol­li­sia toi­mi­joi­ta ja sidos­ryh­miä yhteis­työ­hön, jot­ta täl­läi­nen voi­si onnis­tua edes muu­ta­man tuhan­nen uuden asuk­kaan mittakaavassa.

    Toi­saal­ta taas val­tio voi­si ede­saut­taa täl­läi­siä pro­jek­te­ja esi­mer­kik­si takaa­mal­la raken­nus­pro­jek­tien rahoi­tus­ta. Suo­ra sijoit­ta­mi­nen­kin voi­si jos­sain mää­rin tul­la kysymykseen.

    Mut­ta siis en mis­sään nimes­sä tar­koi­ta, että val­tio lait­tai­si bud­je­tis­ta vero­ra­ho­ja täl­läi­seen kehi­tys­toi­min­taan! Sel­lai­set eivät onnis­tu mis­sään päin maa­il­maa, eikä tule onnis­tu­maan. Ei kan­net­tu vesi kai­vos­sa pysy.

    Sii­nä on sit­ten vie­lä sekin, että etä­töi­tä teke­vän puo­li­sol­le­kin pitäi­si löy­tää töi­tä tai yrit­tä­mis­mah­dol­li­suus. Lap­sil­le pitäi­si löy­tää kou­lu ja har­ras­tuk­sia. Paik­ka­kun­nil­ta pitäi­si ehdot­to­mas­ti löy­tyä lukio ja ammat­ti­kou­lu, jot­ta lap­set voi­si­vat opis­kel­la toi­se­nas­teen kotipaikkakunnalla. 

    Joka tapauk­ses­sa lap­set ovat tär­kein­tä, kos­ka siten saa­daan jat­ku­vuut­ta. Jos hou­ku­tel­laan elä­ke­läi­siä, niin he lopul­ta kuo­le­vat ja talot taas tyh­je­ne­vät. Se ei toi­mi. Näin käy mökkikunnille.

    Tar­vi­taan siis taval­laan se jokin “tii­vis­ty­mi­sy­din”, jon­ka ympä­ril­le kaik­ki “tii­vis­tyy”, kuten vesi­sa­teen syn­tyyn tar­vi­taan tii­vis­ty­mi­sy­ti­mek­si jokin pienhiukkanen.

    Ongel­ma­na on sit­ten myös se, että pitäi­si myös sel­vi­tä las­kusuh­dan­teis­ta. Oulu kas­voi itbuu­min aikaan ja nyt romah­taa. Kau­pun­ki ei siis voi perus­tua yhden alan varaan.

    Tämä nivou­tuu yhteen myös yhteis­kun­nal­li­sen kehi­tyk­sen kans­sa. Tule­vai­suu­des­sa työ­tä jos­ta mak­se­taan palk­kaa on tar­jol­la entis­tä vähemmän. 

    Jos työ ei niin pal­joa mää­rit­te­le elä­mää tule­vai­suu­des­sa, niin sil­loin se ei myös­kään mää­rit­te­le asuin­paik­kaa samoin kuin nykyisin?

    Jos Hel­sin­gis­tä ei oli­si teh­ty pää­kau­pun­kia, oli­si­ko nyt Turun­seu­dul­la yli mil­joo­na ihmistä?

  46. Jani Sipo­la: Tilan­ne on niin, että hen­ki­lö­lii­ken­ne­ra­to­jen raken­ta­mis­ta ei voi miten­kään ver­ra­ta kai­vos­ra­taan! Lii­ken­ne­väy­lien, kuten rato­jen ja tei­den raken­ta­mi­nen tukee koko yhteis­kun­ta­ra­ken­teen sekä alu­eel­li­sen ja jopa koko val­tion elin­kei­noe­lä­män kehitystä.

    Asi­aa. Tosin val­tio voi hyvin tukea sekä tava­ra- että ihmis­lii­ken­net­tä. Mut­ta voi­si tie­ten­kin jakaa kai­kil­le tas­a­puo­li­ses­ti, eikä vain joil­le­kin har­voil­le ja vali­tuil­le (kun­nil­le tai yhtiöille).

    Itse ura­kat ovat näen­näis­tä raho­jen siir­te­lyä tas­kus­ta toi­seen. Val­miit väy­lät kui­ten­kin mah­dol­lis­ta­vat voi­mak­kaan alu­eel­li­sen kas­vun ja kaa­voi­tuk­sen kehit­tä­mi­sen koh­ti nykyaikaa.

    Sekä Lapis­sa, Hel­sin­gis­sä, että muu­al­la Suomessa.

    Soklin radas­sa on kui­ten­kin kysees­sä vain ja ainoas­taan yhtä lii­key­ri­tys­tä hyö­dyt­tä­vä hanke.

    Tämä on yksi Soklin tapauk­sen ongel­ma. Toi­saal­ta val­tiol­la voi olla poli­tiik­ka, jon­ka mukaan riit­tä­vät kul­ku­yh­tey­det taa­taan mil­le tahan­sa koh­tuul­li­sen mat­kan pääs­sä ole­mas­sao­le­vis­ta yhteyk­sis­tä ole­val­le fir­mal­le. Siis suo­si­mat­ta yhtä sen enem­pää kuin tois­ta. Rau­ta­tei­tä voi­daan raken­taa esi­mer­kik­si sata­miin, vaik­ka radan pääs­sä on vain yksi sata­ma. Saman ajat­te­lun voi ulot­taa kaik­kiin kai­vok­siin ja mui­hin ras­kaan teol­li­suu­den keskittymiin.

    Aina voi­daan popu­lis­ti­ses­ti aja­tel­la sen luo­van työ­paik­ko­ja, mut­ta mil­lä kustannuksella?

    Saa­tam­me olla samaa miel­tä sii­tä, että ylen­mää­räi­nen kai­va­mi­nen erä­mais­sa muu­ta­man työ­pai­kan vuok­si ei ole aina kovin fiksua.

    Sama kus­tan­nuson­gel­ma on noil­la kau­pun­ki­ra­ta­paik­ka­kun­nil­la. Mik­si työ­paik­ko­ja ja muu­ta elä­mis­tä pitäi­si tukea val­tion rahoil­la juu­ri noil­la paikkakunnilla?

    Esi­merk­ki­nä Sodan­ky­lä, jos­sa kevit­san kai­vos työl­lis­tää sato­ja hen­ki­löi­tä. Sil­ti kun­ta on sii­nä kiusal­li­ses­sa tilan­tees­sa, että saa­dut vero­hyö­dyt eivät kata väes­tön lisään­ty­mi­ses­tä ja kai­vok­sen vaa­ti­mien infra­muu­tos­ten kus­tan­nuk­sia. Näin ei ole tapah­tu­mas­sa vie­lä vuo­siin. Luu­lee­ko joku tosi­aan, että Sokli kos­kaan tuot­tai­si vero­tu­lo­ja riit­tä­väs­ti kat­ta­maan val­tion sii­hen inves­toi­mat rahat?

    Hyö­ty­jen lisäk­si Sokli tuot­taa hait­to­ja. On makua­sia kat­so­aan­ko Hel­sin­gin lii­ken­ne­mää­rien kas­vat­ta­mi­nen jär­ke­väk­si vai ei. Voi olla että samat tulok­set (val­tion kan­nal­ta) saa­tai­siin aikaan muu­al­la halvemmalla.

  47. Lii­an van­hal­le: Kyse oli kai Rau­ta­ruu­kis­ta, joka omis­ti Soklin ennen Kemi­raa? Tar­koi­tus var­maan oli rikasteen(ei mal­min) kul­je­tus liet­tee­nä put­kea pit­kin sata­maan. Sen jäl­keen suo­da­tus ja kui­vaus laivakuljetuskosteuteen.

    Tämä on hyvin ylei­nen rikas­teen siir­to­ta­pa. Poh­joi­sis­sa oloi­sis­sa on vain pidet­tä­vä huo­li jat­ku­vas­ta syö­tös­tä. Säh­kö­kaa­pe­lit tie­ten­kin estäi­si­vät jäätymistä.

  48. kom­ment­ti: Eihän se ruuh­kai­suus maan­teil­lä ongel­ma ole­kaan, vaan tei­den kan­ta­vuus ja kes­tä­vyys sekä kul­je­tus­ten hin­ta. Ellei tei­tä ole suun­ni­tel­tu mal­mi­rek­ko­ja var­ten, ei niil­le voi vie­dä huo­mat­ta­vaa mää­rää super­pai­na­via jät­ti­rek­ko­ja ilman tei­tä rik­ko­via seu­rauk­sia. Lii­ken­tees­sä ei voi huo­mioi­da vain sitä, pal­jon­ko on tilaa, vaan pitää huo­mioi­da myös se, mitä lii­ken­nein­fra­struk­tuu­ri raken­teel­li­ses­ti kestää. 

    Aina­kin kyl­män sodan aika­na väit­ti Ruot­sin ja mui­den län­si­mai­den media että Suo­men Lapin tiet oli­vat yli­mi­toi­tet­tu­ja ja että se oli YYA-sopi­muk­sen ja suo­met­tu­mi­sen syys­tä ts Neu­vos­to­lii­ton ras­kail­le soti­las­ajo­neu­voil­le piti tur­va­ta mah­dol­li­sim­man hyvät kulkuyhteydet. 

    Vaik­ka sii­tä on n 30 vuot­ta sit­ten vii­mek­si ajoin autol­la Lapis­sa niin panin merkl­lie että tiet oli­vat pal­jon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin ete­läs­sä mut­ta hyvin vähäi­ses­sä käy­tös­sä olivat. 

    Jos fos­faat­ti­kul­je­tuk­set käyn­nis­tyi­si­vät niin Tra­fi var­mas­ti antai­si eri­kois­lu­van ns road-trai­neil­le eli yhdis­tel­mil­le jois­sa on useam­pi kuin yksi perä­vau­nu. Täl­löin ei akse­li­pai­no yksik­köä koh­ti noususi yli tien kan­ta­vuus­ra­jan. Jos lii­ke­nen oli­si rajoi­tet­tu vain kai­vok­sen ja yhden ter­mi­naa­lin välil­lä niin en näki­si ongelmana.

  49. Jos val­tao­sa kai­vok­sen ja sen oheis­toi­min­to­jen työn­te­ki­jöis­tä vaih­taa nii­hin töi­hin jos­tain toi­ses­ta työ­pai­kas­ta, niin loo­gi­ses­ti­han tämä tar­koit­taa sitä, että joku muu saa hei­dän van­hat työ­paik­kan­sa. Ts. uusi elin­kei­no­toi­min­ta tuot­taa kuin tuot­taa­kin lisää työpaikkoja.

    Mitä Soklin rataan tulee, niin sen lin­jaus on toki sil­tä osin vää­rä, ettei sitä sen var­sien asu­mat­to­muu­den ja poh­joi­ses­sa vas­tas­sa ole­vien Kemi-Som­pion erä­maan ja UKK-puis­ton vuok­si voi hyö­dyn­tää oikein muu­hun kuin kai­vok­sen kul­je­tuk­siin. Rata oli­si pitä­nyt suun­ni­tel­la huo­mat­ta­vas­ti län­nem­mäk­si, jot­ta sii­tä oli­si ollut hyö­tyä esi­mer­kik­si puu­ta­va­ra- ja mat­kai­lu­lii­ken­tees­sä ja ehkä tule­vai­suu­des­sa osa­na Jää­me­ren rataa. Toi­saal­ta jos ja kun kai­vos on tar­koi­tus ava­ta lähi­vuo­si­na, lie­nee uuden rata­lin­jauk­sen suun­nit­te­lu nyt käy­tän­nös­sä myöhäistä.

  50. Mie­les­tä­ni val­tion tasol­la fos­fo­ri­va­rat ovat stra­te­gi­nen resurs­si, joi­den käyt­töä kan­nat­taa suun­ni­tel­la pit­käl­lä aika­täh­täi­mel­lä. maa­lai­le­mat­ta ihmeem­piä malt­husi­aa­ni­sia mör­kö­jä sei­näl­le tun­net­tu­jen (lou­hit­ta­vien) fos­fo­ri­va­ran­to­jen on ennus­tet­tu riit­tä­vän noin 2120 asti. Poten­ti­aa­li­set reser­vit huo­mioo­not­taen pääs­tään jo huo­mat­ta­van pal­jon pidem­mäl­le. Jon­kin­lai­nen ongel­ma saat­taa seu­ra­ta aiem­min joh­tuen tun­net­tu­jen fos­fo­rie­siin­ty­mien ja osit­tain poten­ti­aa­lis­ten­kin kes­kit­ty­mi­ses­tä muu­ta­maan paik­kaan. Mer­kit­tä­vin on Marok­ko, joka tuot­taa maa­il­mal­la lou­hit­ta­vas­ta fos­fo­ris­ta noin puo­let. Toi­nen mer­kit­tä­vä tuot­ta­ja on Venä­jä ja kol­mas Kii­na. Jär­jes­tyk­set ja maat tosin läh­tees­tä riip­puen saat­ta­vat vaih­del­la. Poliit­tis­ten tai tek­nis­ten tuo­tan­to-ongel­mien ansios­ta fos­fo­rin hin­ta saat­taa pom­pa­ta siis tule­vai­suu­des­sa todel­la rei­lus­ti. Vii­me aikai­ses­ta­kin datas­ta saa “tiet­tyä” aika­pe­rio­dia tar­kas­te­le­mal­la jopa 800% hin­nan kas­vun muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Ei siis pitäi­si olla mitään syy­tä tukea Nor­ja­lais­yh­tiön talout­ta kun kysees­sä on maa­il­man mui­hin haja­nai­sem­piin reser­vei­hin näh­den hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vä kai­vos. Voi tie­tys­ti olla että jul­ki­nen tuki fos­fo­rin kier­rät­tä­mi­sel­le ympä­ris­tö­syis­tä hei­ken­tää kai­vok­sen tuot­to-odo­tuk­sia ikä­väs­ti Nor­ja­lais­ten kannalta.

  51. Lupus Borea­lis: En todel­la­kaan tie­dä. Etä­töi­den teki­jöi­tä­hän voi­si yrit­tää hou­ku­tel­la hyvil­lä ja vakail­la yhteyk­sil­lä internettiin. 

    Jos joku nyt läh­tee etä­töi­hin, niin mik­si ihmees­sä Ina­riin? Ihan samal­la vai­val­la muut­taa vaik­ka Ber­lii­niin, jos­ka muu­ten pää­see hal­vem­mal­la käy­mään Hel­sin­gis­sä yms.

  52. JTS:
    Savon­lin­na – Huu­to­kos­ki radan perus­kor­jaus oli jon­kin seu­dun polii­ti­kon vaa­lio­pe­raa­tio. Teol­li­uut­ta­kin piti tukea. Lop­pu­tu­los, ei mat­kus­ta­ja ja teol­li­suus sanoi kii­tos ei tarvetta.

    Vuo­saa­ren sata­man radal­la kul­kee leh­ti­tie­to­jen mukaan vain yksi juna päivässä. 

    Junan pituu­des­ta tosin ei ole tie­toa, mut­ta lii­ken­ne­ta­voit­teen piti olla aivan tois­ta luokkaa.

    Pisa­ra­ra­ta voi­tai­siin kor­va­ta 3 km pit­käl­lä junal­la. Toi­nen pää junas­ta oli­si Pasi­lan ase­mal­la ja toi­nen pää rautatieasemalla.

    Mat­kus­ta­jia otet­tai­siin sisään junan kum­mas­ta­kin pääs­tä. Sit­ten vain kuu­lu­tet­tai­siin, että olkaa hyvä ja pois­tu­kaa junan toi­ses­ta päästä.

    Näin sääs­tyi­si 900 mil­joo­naa euroa radan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia (ja velkaa).

  53. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    Kos­ka kai­vos­lu­pa on ulko­mai­sel­la yhtiöl­lä, oli­si syy­tä jät­tää rata raken­ta­mat­ta, antaa hank­keen kaa­tua ja pala­ta asi­aan vuo­si­kym­me­nen, parin peräs­tä koti­mai­sin voi­min tai parem­man kai­vos­lain­sää­dän­nön tur­vin. Sil­loin fos­faa­tin hin­ta­kin on var­maan korkeammalla.

    Tätä voi­si kut­sua jo puh­da­sop­pi­sek­si syr­jin­näk­si. Peli­sään­tö­jen on olta­va samat kai­kil­le. Täl­lai­sil­la refe­rens­seil­lä kel­paa var­maan imves­toin­te­ja Suo­meen hala­ja­vien myyn­ti­mies­ten sit­ten kerskua.

  54. Pak­ko kysyä tuos­ta viit­tauk­ses­ta NAIRU:un, kun en ole ihan var­ma tul­kit­sin­ko sen oikein.

    Tar­koi­tit­ko siis, että työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toi­mi­nen rataa raken­ta­maan aiheut­taa ala­koh­tai­ses­ti työn hin­nan nousua niin pal­jon, että muu­al­la tämän alan työ­suh­teet vähe­ne­vät 80–90% kysei­sel­le työ­maal­le rek­ry­toi­dun työ­voi­man määrästä?

    1. Pak­ko kysyä tuos­ta viit­tauk­ses­ta NAIRU:un, kun en ole ihan var­ma tul­kit­sin­ko sen oikein.

      Työ­voi­man tar­jon­ta muu­al­la vähe­nee, kun työ­voi­maa siir­tyy tähän kohteeseen.

  55. Kysy­mys:

    Myy­tiin­kö Sokli nor­ja­lai­sil­le Van­ha­sen 1. vai 2. hal­li­tuk­sen aika­na? Häl­kim­mäi­ses­sä vih­reät oli­vat muka­na, mutat eivät edellisessä.

    Joi­den­kin arvioi­den mukaan Soklin fos­faat­ti­va­ro­jen arvo oli­si 20 mrd euroa (Wiki­pe­dia). Tus­kin asias­ta pää­tet­tiin ilman keskustelua.

    Kysy­mys: 20 mrd euroa. Tar­koit­taa­ko se fos­faa­tin arvoa maan alla vai pääl­lä? Ja jos pääl­lä niin mis­sä ja mil­lai­ses­sa muodossa?

    Kysyy. T. Tyhmä

  56. Myy­tiin­kö Sokli nor­ja­lai­sil­le Van­ha­sen 1. vai 2. hal­li­tuk­sen aika­na? Häl­kim­mäi­ses­sä vih­reät oli­vat muka­na, mutat eivät edellisessä.”

    Täl­lä Soklin kai­vo­soi­keuk­sien kau­pal­la on tur­ha spe­ku­loi­da saa­ti etsiä syyl­li­siä tai vat­voa sen hintaa.

    Kuten tuos­sa ylem­pä­nä jo mai­nit­sin, kai­vo­soi­keuk­sien kau­pas­sa ei todel­li­nen tava­ra vaih­da omis­ta­jaa, vaan hyödyntämismahdollisuudet.

    Val­tion yri­tys Kemi­ra luo­pui 1980-luvun jäl­ki­puo­lel­la Soklin hyö­dyn­tä­mis­mah­dol­li­suu­des­ta teh­ty­ään koe­ri­kas­tuk­sia ja las­kel­mia. Mil­lä perus­teel­la sen jäl­keen voi­daan väit­tää, että joku Suo­men hal­li­tus teki Soklin kai­vo­soi­keu­det Kemi­ran lan­noi­te­tuo­tan­non ohes­sa myy­des­sään huo­not kaupat?

    Soklis­ta saat­taa tul­la jos­kus kan­nat­ta­va­kin ja Suo­mel­le vien­ti­tu­lo­ja tuot­ta­va kai­vos­han­ke, mut­ta sel­lai­nen sii­tä tulee val­lit­se­van mark­ki­na­ti­lan­teen sekä toi­min­taa har­ras­ta­van yri­tyk­sen osaa­mi­sen ja inves­toin­tien ansiosta.

    Sik­si täl­lai­sia kii­kun kaa­kun kan­nat­ta­via hank­kei­ta pitää val­tion infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sen muo­dos­sa tukea. Vas­taa­va kai­vos on ollut Sii­lin­jär­vel­lä toi­min­nas­sa vuo­des­ta 1980 ja jat­koa sil­le on ennus­tet­tu 30 vuotta.

  57. Lee­na:
    Lii­an van­hal­le: Kyse oli kai Rau­ta­ruu­kis­ta, joka omis­ti Soklin ennen Kemi­raa? Tar­koi­tus var­maan oli rikasteen(ei mal­min) kul­je­tus liet­tee­nä put­kea pit­kin sata­maan. Sen jäl­keen suo­da­tus ja kui­vaus laivakuljetuskosteuteen.

    Tämä on hyvin ylei­nen rikas­teen siir­to­ta­pa. Poh­joi­sis­sa oloi­sis­sa on vain pidet­tä­vä huo­li jat­ku­vas­ta syö­tös­tä. Säh­kö­kaa­pe­lit tie­ten­kin estäi­si­vät jäätymistä.

    Aivan oikein, Sokli siir­tyi Rau­ta­ruu­kil­ta Kemi­ral­le 1986 ja put­ki­suun­ni­tel­ma oli Rau­ta­ruu­kin tekeleitä.Varmaan siir­ret­tä­vä mas­sa oliis ollut rikas­tet­ta, sitä var­ten suun­ni­tel­mis­sa oli rikas­tus­lai­tos Sokliin.

    Aikaa on jo sen ver­ran, että jos ei mie­ti tar­koin niin tekee virheitä

  58. Yaral­la on voi­mas­sa ole­va kai­vos­pii­ri, mut­ta se on hake­nut muu­tos­ta pii­riin ja sii­tä on valit­ta­nut Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Lapin pii­ri 16.9.2013. Hal­lin­to-oikeus ei ole vie­lä teh­nyt pää­tös­tä asiassa.
    http://www.sll.fi/lappi/edunvalvonta/soklivalitus-tukesin-kaivospiirimuutospaatoksesta

    Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    Peri­aat­tees­sa olen sitä miel­tä, että val­tion teh­tä­vä­nä on raken­taa perus­in­fra­struk­tuu­ri, kuten tiet ja rau­ta­tiet. Kai­vos­ra­ta on siis teh­tä­vä ja sen pitäi­si mak­saa itsen­sä kai­vok­sen käyt­tö­ai­ka­na takai­sin ratamaksuin.

    Sen sijaan tämä raken­ta­mis­vas­tuu on luon­teel­taan poliit­ti­nen. Poliit­ti­sel­la tar­ve­har­kin­nal­la pää­te­tään, min­ne raken­ne­taan rato­ja ja tei­tä. Täs­sä tapauk­ses­sa on niin, että Soklin kai­vos­lu­pa rau­ke­aa, jos rata jäte­tään raken­ta­mat­ta. Kos­ka kai­vos­lu­pa on ulko­mai­sel­la yhtiöl­lä, oli­si syy­tä jät­tää rata raken­ta­mat­ta, antaa hank­keen kaa­tua ja pala­ta asi­aan vuo­si­kym­me­nen, parin peräs­tä koti­mai­sin voi­min tai parem­man kai­vos­lain­sää­dän­nön tur­vin. Sil­loin fos­faa­tin hin­ta­kin on var­maan korkeammalla.

  59. Kart­taa sil­mäi­le­mäl­lä huo­maam­me, että Soklin rata ei auta­ti­si Jää­me­ren ratayh­teyt­tä Kemi­jär­vel­tä Kirk­ko­nie­meen. Liäk­si Soklin kai­vok­sen rikas­tus­ta on har­kit­tu Kov­do­ris­sa Venä­jän puolelle

    Off topic oma kuningasajatukseni:

    Vii­meiai­kai­set tapah­tu­ma­tei­vät oleell­sis­ti muu­ta kysy­mys­tä, sil­lä Jää­me­ren rata on hyö­dyl­lienn vain, jos Venä­jää sivua­vaa Koil­lis­väy­lää voi­daan käyttää.

    Kah­des­sa puheen­vuo­ros­sa on ehdo­tet­tu Jää­me­ren ratayh­tey­den raken­ta­mis­ta. (Aimo Pii­rai­nen, a HS 27.9.12 ja Heik­ki Riit’aho HS 28.9.12) Kir­joit­ta­jat tar­koit­ta­ne­vat ehdo­tet­tua Kemi­jär­vel­tä Nor­jan Kirk­ko­nie­meen (Kir­ke­ne­siin) suun­tau­tu­vaa ratayh­teyt­tä. Radan pituus oli­si liki­mää­rin 500 km, se kul­ki­si suu­rim­man osan mat­kas­ta Tun­tu­ri-Lap­pia myö­ten ja mak­sai­si 1,1 – 1,6 mil­jar­dia euroa, uudem­man arvion mukaan 1,6 – 3 mil­jar­dia euroa. Ver­tai­lun vuok­si: päi­vän uuti­se­na (30.9.12) ker­rot­tiin, että pää­ra­dal­le Kok­ko­lan ja Yli­vies­kan n. 100 km välil­le raken­ne­taan toi­nen rai­de vuo­teen 2017 men­nes­sä. Ja pää­ra­dal­la­kin on tal­vi­sin keli­ri­kon aiheut­ta­mia pai­no- ja nopeusrajoituksia

    Minus­ta hal­vem­mal­la ja nopeam­min pää­si­si yhteis­työl­lä Venä­jän kans­sa. Eli jat­kaa Kemi­jär­ven — Sal­lan rataa Venä­jän­puo­lel­la Ala­kur­tis­ta Kan­ta­lah­teen, sii­nä 100 km. Sen jäl­keen meil­lä on Kemis­tä rai­deyh­teys sekä Mur­mans­kiin että Kan­ta­lah­des­ta ete­lään koko Venä­jäl­le. Vie­nan­me­ren ran­nal­ta Belo­mors­kis­ta on myös lai­vayh­teys Vie­nan­me­ren kana­vaa myö­ten Pie­ta­riin, jon­ka alu­eel­la on väes­töä osa­puil­leen saman ver­ran kuin koko Suo­mes­sa. Belo­mors­kiin Vie­nann meren ran­nal­le ollaan juu­ri raken­ta­mas­sa uut­ta yhdek­sän mil­joo­nan ton­nin vuo­si­ka­pa­si­tee­tin omaa­vaa sata­maa mikä on lähes Hel­sin­gin sata­man vuo­tui­nen tavaraliikenne.

    Kirk­ko­nie­men asu­kas­lu­ku on 3000. Mur­mans­kin 310 000, ja kau­pun­ki sel­väs­ti tar­vit­see uut­ta ver­ta ja toi­min­taa. Venä­jän näkö­koh­dat kan­nat­taa ottaa huo­mioon jo sen­kin takia, että Koil­lis­väy­lä kul­kee jok­seen­kin koko­naan Venä­jän ran­nik­koa myö­ten. Tämä jär­jes­te­ly toi­mii rau­han aika­na. Ja sodan aika­na yhteys Kirk­ko­nie­meen kat­kais­tai­siin het­kes­sä, kuten brit­ti­läi­set tor­pe­do­pom­mit­ta­jat teki­vät pian jat­ko­so­dan alet­tua 30.7.1941.

    Aja­tus Kirk­ko­nie­mes­tä ”Koil­lis­väy­län Rot­ter­da­mi­na” on vähän lii­an pak­sua mark­ki­noin­tia. Rot­ter­dam on Rei­nin vie­res­sä ja sitä kaut­ta sata­mas­ta on vesiyh­teys – maayh­teyk­sis­tä puhu­mat­ta­kaan – kaik­kial­le Kes­ki-Euroop­paan. Kirk­ko­nie­mi on Ina­rin­jär­ves­tä läh­te­vän padot­tu­jen kos­kien täyt­tä­män Paats­joen suulla.

    Rat­kais­tu­aan kiis­tan­sa Barent­sin meren talous­a­lu­ees­ta Venä­jä ja Nor­ja hyvin sel­väs­ti etsi­vät yhteis­toi­min­ta­muo­to­ja Jää­me­ren alu­eel­la. Se on alka­nut mm. Štock­man­nin kaa­su­ken­tän hyö­dyn­tä­mi­ses­sä ja lai­va­lii­ken­teen tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­ses­sa. Barent­sin meren alu­een yhtei­nen meri­tur­val­li­suus­kes­kus on Kirkkoniemessä

    Koil­lis­väy­län reit­ti on lyhyem­pi Euroo­pas­ta Japa­niin. Mut­ta tek­ni­set ongel­mat ovat suu­ret ja tois­tai­sek­si rei­til­lä voi­vat kul­kea vain kal­liit vai­keis­sa olois­sa kul­kuun suun­ni­tel­lut aluk­set, joi­ta nyt tosin on jo tilauk­ses­sa 1500. Myös meren­poh­jan luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­ses­sä on edes­sä val­ta­vat, mut­ta ei vält­tä­mät­tä ylit­se­pää­se­mät­tö­mät vaikeudet.

    Riit’aho kir­joit­ti ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen tuo­mis­ta edul­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta Lapil­le. Vali­tet­ta­vas­ti läm­pe­ne­mi­sen seu­rauk­set ovat voit­to­puo­li­ses­ti kiel­tei­siä myös kalot­tia­lueil­la. Tämä sel­vi­ää mm. brit­ti­läi­sen tie­de­toi­mit­ta­jan Alun Ander­so­nin kir­jas­ta Kun Ark­tis sulaa (Art House 2010). 

    Tar­ton rau­has­sa Suo­mel­le luo­vu­te­tun Pet­sa­mon ja sen nik­ke­li­va­ro­jen mene­tys jat­ko­so­dan jäl­keen tie­ten­kin suret­taa. On kui­ten­kin ter­veel­lis­tä pitää mie­les­sä, että jo ennen jat­ko­so­dan alka­mis­ta Suo­men hal­li­tus oli luo­vut­ta­nut Pet­sa­mon sak­sa­lais­jouk­ko­jen käyt­töön tie­täen, että aluet­ta käy­tet­täi­siin hyväk­si hyök­käys­so­das­sa naa­pu­riam­me vas­taan. (Prof. Mau­no Joki­pii: Jat­ko­so­dan syn­ty, 1987)

    Kemi­jär­ven- Sal­lan radan raken­ta­mi­nen oli tal­vi­so­dan rau­ha­neh­dois­sa. Tek­ni­siin vai­keuk­siin vedo­ten Suo­men hal­li­tus vii­vyt­ti han­ket­ta, ja ulko­mi­nis­te­ri Molo­tov vuo­ros­taan jou­dut­ti asi­aa tun­ne­tul­la rakas­tet­ta­val­la taval­laan. Oman osuu­ten­sa rajal­le saak­ka Neu­vos­to­liit­to raken­si joi­den­kin tie­to­jen mukaan 100.000 mie­hen vankityövoimalla.

    Huo­mat­ta­vin osa maam­me tava­ra­lii­ken­tees­tä kul­kee kuor­ma-autoil­la. Ja Kirk­ko­nie­meen on jo val­mii­na tie, E6.

  60. Valt­te­ri Aal­to­nen: Tar­koi­tit­ko siis, että työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toi­mi­nen rataa raken­ta­maan aiheut­taa ala­koh­tai­ses­ti työn hin­nan nousua niin pal­jon, että muu­al­la tämän alan työ­suh­teet vähe­ne­vät 80–90% kysei­sel­le työ­maal­le rek­ry­toi­dun työ­voi­man määrästä?

    Radan raken­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti työl­lis­tää ihan aidos­ti­kin, mut­ta sii­tä ei ole ihmees­ti apua:

    1. Kyse on ker­ta­luon­tei­ses­ta työl­lis­tä­mi­ses­tä, radan yllä­pi­to ei työl­lis­tä kovin paljon.

    2. Työl­lis­tä­mi­nen ei nykyi­si­nä eri­kois­tu­neen työn­teon aika­na koh­den­nu pai­kal­li­seen väes­töön (top­pa­roi­kat oli­vat vähän eri asia).

    3. Työl­lis­tä­mi­nen ei osu vält­tä­mät­tä edes suo­ma­lai­seen työvoimaan.

    Jos han­ket­ta kat­so­taan työl­lis­tä­mi­sen näkö­kul­mas­ta, sil­loin työl­lis­tä­jä­nä on kai­vos. Radan­ra­ken­nus ei enää oikein toi­mi työllistämistöinä.

    Kai­vok­sen työl­lis­tä­vä vai­ku­tus pitää kui­ten­kin kat­soa sitä kaut­ta, miten se voi työl­lis­tää suo­ma­lai­sia työt­tö­miä. Jos kai­vos tar­jo­aa pysy­väis­luon­tei­ses­ti suo­raan tai välil­li­ses­ti run­saas­ti töi­tä yli 45-vuo­tiail­le vähän kou­lu­te­tuil­le työt­tö­mil­le, niin sel­lai­sen työl­lis­tä­jän eteen kan­nat­taa jo yhteis­kun­nan ponnistella.

    Jos taas kai­vos tar­jo­aa töi­tä lähin­nä nuo­ril­le kou­lu­tus­kel­poi­sil­le ihmi­sil­le parin vuo­den kou­lu­tuk­sen jäl­keen, niin sen net­to­työl­lis­tä­vyys on lähel­lä nol­laa. (Sii­tä­kin on yhteis­kun­nal­le hyö­tyä, mut­ta hyö­ty on jo pal­jon vähäisempi.)

    Alue­po­liit­ti­ses­ti asia näyt­täy­tyy toi­ses­sa valos­sa. Ymmär­rän lap­pi­lais­ten tus­kan täs­sä koh­das­sa. En minä­kään kek­si, mitä muu­ta Lapis­sa voi­si kau­pun­kien ulko­puo­lel­la kan­nat­ta­vas­ti teh­dä kuin luon­toon lähei­ses­ti liit­ty­viä asioi­ta (mat­kai­lu, maa- ja met­sä­ta­lous lii­tän­näi­si­neen, kai­van­nai­set). Mut­ta sil­loin­kin pitää miet­tiä sitä, halu­taan­ko asi­aan inves­toi­da tuol­lai­nen net­toin­ves­toin­ti, ja jos halu­taan, onko kai­vos­ra­ta se paras investointi.

    Myön­nän ihan suo­raan, että minul­la ei ole tar­peek­si dataa asian tas­a­puo­li­seen tar­kas­te­luun. Nume­roi­ta pääl­li­sin puo­lin kat­so­mal­la kui­ten­kin näyt­tää sil­tä, että koko maan etu oli­si jät­tää rata raken­ta­mat­ta ja fos­fo­ri maahan.

    (Poik­keuk­se­na täs­tä se tilan­ne, jos Suo­men val­tio on jos­sain vai­hees­sa sitou­tu­nut nor­ja­lais­ten suun­taan radan raken­ta­mi­seen. Val­tion on syy­tä pitää sitou­muk­sis­taan kiin­ni, vaik­ka se tuli­si vähän kal­liik­si­kin. Se fos­fo­ri on tois­tai­sek­si pois annet­tu, lail­li­ses­ti vaik­kei vält­tä­mät­tä fik­sus­ti. Ei se ole nor­ja­lais­ten vika, jos me teem­me itsel­lem­me huo­no­ja diilejä.)

  61. Ei se Yara saa­ris­to­me­rel­le aio nii­tä fos­fo­rei­taan levit­tää vaan kau­em­mak­si. Eli vien­ti­tuot­tees­ta oli­si kyse, se kor­vai­si fos­fo­rin han­kin­taa muu­al­ta maa­il­mas­ta. Nykyi­seen käyt­töön Suo­mes­sa ja vien­ti­mais­sa riit­tää Sii­lin­jär­ven kai­vok­sen tuo­tan­to vie­lä useak­si vuosikymmeneksi.
    Itse kyl­lä antai­sin Soklin fos­fo­rin olla siel­lä kal­lio­pe­räs­sä odot­te­le­mas­sa hin­to­jen nousua. Kyl­lä se hyö­dyn­ne­tään aika­naan ihan mark­ki­naeh­toi­ses­ti ilman val­tion tukeakin.

  62. Mane: Jos joku nyt läh­tee etä­töi­hin, niin mik­si ihmees­sä Ina­riin? Ihan samal­la vai­val­la muut­taa vaik­ka Ber­lii­niin, jos­ka muu­ten pää­see hal­vem­mal­la käy­mään Hel­sin­gis­sä yms.

    Ina­ris­sa on puh­das­ta ilmaa ja luon­toa. Rau­haa ja hil­jai­suut­ta. Revon­tu­lia ja mah­ta­vat tal­vet. Mitä muu­ta suo­ma­lai­nen tarvitsee?

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Hel­sin­ki jaet­tai­siin sataa pie­neen yksik­köön, ne kaik­ki oli­si­vat åpie­niä pääs­tä­jiä. Itä­me­ri kiit­täi­si? Pääs­töt asu­kas­ta koh­den ovat olen­nai­sia, kos­ka asuk­kai­ta on Suo­mes­sa 5,4 mil­joo­naa, eivät­kä pääs­töt vähe­ne sii­tä, että ne jae­taan pie­nik­si yksiköiksi.

    Olen­nai­sia ovat koko­nais­pääs­töt eivät niin­kään pääs­töt asu­kas­ta kohti.

  64. JTS:
    Savon­lin­na – Huu­to­kos­ki radan perus­kor­jaus oli jon­kin seu­dun polii­ti­kon vaa­lio­pe­raa­tio. Teol­li­uut­ta­kin piti tukea. Lop­pu­tu­los, ei mat­kus­ta­ja ja teol­li­suus sanoi kii­tos ei tarvetta. 

    Oli pals­tan isän­nän puo­lue­to­ve­rien vaa­lio­pe­raa­tio: Jär­vi­nen ja Cronberg

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Pak­ko kysyä tuos­ta viit­tauk­ses­ta NAIRU:un, kun en ole ihan var­ma tul­kit­sin­ko sen oikein.

    Työ­voi­man tar­jon­ta muu­al­la vähe­nee, kun työ­voi­maa siir­tyy tähän kohteeseen.

    Olet siis sitä miel­tä, että jos työl­li­syyt­tä yrit­täi­siin fis­kaa­li­sin tai mone­taa­ri­sin kei­noin pai­naa alem­mas, inflaa­tio alkai­si nous­ta? Se että työ­paik­ko­ja ei ole nykyis­tä enem­pää, joh­tuu työ­voi­man tar­jon­nan, ei kysyn­nän puutteesta?

    Täs­men­nät­kö vie­lä, onko tämä mie­les­tä­si nime­no­maan Suo­men vai laa­jem­min­kin euroa­lu­een tilanne?

  66. Lupus Borea­lis: Ina­ris­sa on puh­das­ta ilmaa ja luon­toa. Rau­haa ja hil­jai­suut­ta. Revon­tu­lia ja mah­ta­vat tal­vet. Mitä muu­ta suo­ma­lai­nen tarvitsee? 

    Lisään­tyäk­seen suo­ma­lai­nen tar­vit­see nais­su­ku­puo­len edus­ta­jia. Onko nii­tä Ina­ris­sa riittävästi?

  67. Osmo on oikeassa.Soklin kai­vos tuhoai­si Nuort­ti­joen vesis­tön, sil­lä fos­faat­tie­siin­ty­mä sijait­see Yli-Nuort­ti­joen ja sen sivu­haa­ro­jen alla.Tämä tie­täi­si suu­ria vesistöjärjestelyjä,joista on vai­et­tu. Rataa raken­net­tai­si jopa joen pää­uo­man viereen.Kun Yara vie­lä tuplai­si tuotannon,niin rata oli­si 10 vuo­den jäl­keen tyh­jän pant­ti­na ja työ lop­pui­si ulko­mai­sil­ta työn­te­ki­jöil­tä; hei­tä­hän kai­vos vain työllistäisi.Jätteet jäi­si­vät Suo­men suu­rim­man uraa­nie­siin­ty­män kera nyt aivan puh­taa­seen luontoon;myös Kemi­jo­ki oli­si jäte­ve­den las­ku­jo­ke­na pilal­la Nuort­ti­jo­keen las­ket­ta­vien “sel­key­tys­ve­sien” tavoin.Miksi Yara tulee veron­mak­sa­jan kukkarolle?Jääköön Nuort­ti­joen vesis­tö ennal­leen ja fos­faa­tit maahan.Jos rata on teh­tä­vä, niin suun­ta on Kola­ris­ta Skibotniin.

  68. Han­nu Kos­ti­lai­nen:
    Osmo on oikeassa.Soklin kai­vos tuhoai­si Nuort­ti­joen vesis­tön, sil­lä fos­faat­tie­siin­ty­mä sijait­see Yli-Nuort­ti­joen ja sen sivu­haa­ro­jen alla.Tämä tie­täi­si suu­ria vesistöjärjestelyjä,joista on vai­et­tu. Rataa raken­net­tai­si jopa joen pää­uo­man viereen.Kun Yara vie­lä tuplai­si tuotannon,niin rata oli­si 10 vuo­den jäl­keen tyh­jän pant­ti­na ja työ lop­pui­si ulko­mai­sil­ta työn­te­ki­jöil­tä; hei­tä­hän kai­vos vain työllistäisi.Jätteet jäi­si­vät Suo­men suu­rim­man uraa­nie­siin­ty­män kera nyt aivan puh­taa­seen luontoon;myös Kemi­jo­ki oli­si jäte­ve­den las­ku­jo­ke­na pilal­la Nuort­ti­jo­keen las­ket­ta­vien “sel­key­tys­ve­sien” tavoin.Miksi Yara tulee veron­mak­sa­jan kukkarolle?Jääköön Nuort­ti­joen vesis­tö ennal­leen ja fos­faa­tit maahan.Jos rata on teh­tä­vä, niin suun­ta on Kola­ris­ta Skibotniin.

  69. Mitä muu­ta suo­ma­lai­nen tarvitsee?” 

    No esi­mer­kik­si kaik­kea muu­ta. Riip­puu ihan hemmo(ttare)sta. Vai oli­ko tämä nyt joku reto­ri­sen kysy­myk­sen kaa­puun puet­tu Lupuk­sen kan­sal­lis­tun­teen yle­vin ilmaus?

  70. Mane: Jos joku nyt läh­tee etä­töi­hin, niin mik­si ihmees­sä Ina­riin? Ihan samal­la vai­val­la muut­taa vaik­ka Ber­lii­niin, jos­ka muu­ten pää­see hal­vem­mal­la käy­mään Hel­sin­gis­sä yms. 

    Ei sen tar­vit­se muut­taa, jos asuu siel­lä alun perin ja jää sin­ne eikä tun­ge tän­ne Stadiin.
    Ihan koko Suo­men ei tar­vit­si­si muut­taa minun naa­pu­rii­ni, eikä ne ilmei­ses­ti kaik­ki haluai­si­kaan, jos oli­si vaih­toeh­to­ja. Jos ei ole töi­tä, ei ole vaih­toeh­to­ja, joten etäil­kää ihmees­sä, joil­la on sel­lai­nen duu­ni, että voi.

  71. Otta­mat­ta sinän­sä kan­taa Savon­lin­na-Huu­to­kos­ki-radan kor­jaa­mi­sen mie­lek­kyy­teen paras­ta pitää mie­les­sä seuraava:

    Ratao­suus on osa Pieksamäen,Savonlinan ja Parik­ka­lan yhdis­tä­vää rataa. Tämä rata oli raken­net­tu alun­pe­rin 1914, joten kor­jaus­ta­vet­ta lie­nee jo ollut.

    Huu­to­kos­kel­ta erka­nee rata Var­kau­teen ja siel­tä Hei­nä­ve­den ja Vii­ni­jär­ven kaut­ta Joensuuhun.

    Kul­je­tus­mää­rä on pie­ni, eli täl­lä haa­vaa leh­ti­tie­to­jen mukan n. 100.0000 ton­nia vuo­des­sa tämä on osa­puil­leen 8–01 rek­ka­kuor­maa päivässä. 

    Pää­oma­ne­not (5%) ovat 2 e/kuljettu ton­ni. Vähän vai pal­jon? Teräs­ton­ni mak­saa sii­nä 1000 e. Raakapuutonni?

    Logis­tiik­ka on muutt­nut ja sekä hen­ki­lö- että tava­ra­kul­je­tuk­set ovat siir­ty­neet rau­ta­teil­tä maan­teil­le ja ilmaan.

  72. Evert The Neve­Rest: Vuo­saa­ren sata­man radal­la kul­kee leh­ti­tie­to­jen mukaan vain yksi juna päivässä. 

    Junan pituu­des­ta tosin ei ole tie­toa, mut­ta lii­ken­ne­ta­voit­teen piti olla aivan tois­ta luokkaa. 

    Lii­ken­ne­vi­ras­ton uusim­man “sään­nöl­li­sen lii­ken­teen kul­ku­päi­vät” ‑jul­kai­sun mukaan Vuo­saa­reen menee vii­te­nä päi­vä­nä vii­kos­sa kak­si vaki­nais­ta tava­ra­ju­naa (eli vii­kos­sa yhden­suun­tai­sia junia on 20). Kaik­ki junat kul­ke­vat Vuo­saa­res­ta Tam­pe­reel­le tai takai­sin. Sun­nun­tai­sin Vuo­saa­ren radal­la ei ole ollen­kaan vaki­nais­ta junaliikennettä.

  73. Count­ry­boy: Olen­nai­sia ovat koko­nais­pääs­töt eivät niin­kään pääs­töt asu­kas­ta kohti. 

    Saa­tiin­ko me nyt ihan aito hii­li­pääs­tö­kes­kus­te­lun Kii­na-argu­ment­ti? (Ei mei­dän tar­vit­se teh­dä mitään, kos­ka XXX pääs­tää enemmän.)

  74. Sha­keem: Tätä voi­si kut­sua jo puh­da­sop­pi­sek­si syr­jin­näk­si. Peli­sään­tö­jen on olta­va samat kai­kil­le. Täl­lai­sil­la refe­rens­seil­lä kel­paa var­maan imves­toin­te­ja Suo­meen hala­ja­vien myyn­ti­mies­ten sit­ten kerskua.

    Olen täs­tä täy­sin eri miel­tä. Peli­sään­tö­jä tulee venyt­tää niin pal­jon koti­mais­ten yri­tys­ten ja val­tion eduk­si kuin vain voi teh­dä rik­ko­mat­ta EU-oikeut­ta. Ja sitä­kin voi rikloa, jos kiin­ni jään­nin ris­ki on matala.

    Aikai­sem­min, kun Suo­mi ei ollut EU- tai ETA-maa, oli­sin ollut kans­sa­si samaa miel­tä. Nyt meil­lä on kui­ten­kin yli­lyön­te­jä rajoit­ta­mas­sa kan­sain­vä­li­nen sään­nös­tö, joka estää kovin suu­ren kotiin­päin vedon. Sen vuok­si kaik­ki mah­dol­li­suu­det pela­ta vilun­ki­pe­liä on käy­tet­tä­vä täy­si­mää­räi­ses­ti hyväksi.

  75. Tai­taa­pi olla parem­pi pitää Soklin fos­faat­ti pank­ki­na tule­vil­le vuo­sil­le ja suun­ni­tel­la rataa Jää­me­rel­le Pyhä­tun­tu­rin, Sodan­ky­län ja Nor­jan kaut­ta. Näin saa­tai­siin Kevit­sa ja Sakat­ti­kin radan var­teen ja pis­to­ra­ta siel­tä Sokliin.

    Venä­jä-vaih­toeh­to ei enää ole niin hyvä. Sal­la-Ala­kurt­ti rata toteut­tai­si Sta­li­nin tah­don Puti­nin käyttöön.

    Vuon­na 2007 Van­ha­sen hal­li­tus myi 30 pro­sen­tin val­tion osuu­den omis­tuk­sen­sa Kemi­ras­ta irro­te­tus­ta lan­noi­teyk­sik­kö Kemi­ra Grow­hows­ta 206 mil­joo­nal­la eurol­la nor­ja­lai­sel­le lan­noi­te­jät­ti Yaral­le. Yara lunas­ti Kemi­ra Grow­hown koko­naan itsel­leen 484 mil­jo­nal­la ja yhtiö muut­tui Yara Suomeksi.

    Yara mak­soi yhteen­sä 690 mil­joo­naa euroa Grow­hows­ta, kun sen varal­li­suu­dek­si arvioi­tiin jo tuol­loin 870 mil­joo­naa euroa. Taas meni Suo­men kruu­nun­ja­lo­ki­viä Skan­di­na­vi­aan pilkkahinnalla.

    Yara sai kau­pas­sa Suo­mes­ta lan­noi­te­mark­ki­noi­den lisäk­si nel­jä lan­noi­te­teh­das­ta, jois­ta kak­si Kes­ki-Euroo­pas­sa sekä fos­faat­ti­kai­vok­sen Sii­lin­jär­vel­lä ja Soklin fos­faat­tie­siin­ty­män kai­vo­soi­keu­det eli käy­tän­nös­sä Suo­men lannoitemonopolin.

    Mono­po­lia Yara käyt­ti härs­kis­ti hyväk­seen nos­ta­mal­la lan­noit­tei­den hin­to­ja heti rajus­ti. Ber­ner käyn­nis­ti lan­noit­tei­den tuon­nin Virosta/Venäjältä, mis­tä pal­jas­tui laa­ja fos­faat­ti­pääs­tö Suo­men­lah­teen pari vuot­ta sit­ten. Kuo­na­ka­sois­ta oli valu­nut fos­fo­ria jokeen ja sitä kaut­ta Suomenlahteen.

    Lan­noi­te­teol­li­suu­den raa­ka-ainet­ta sisäl­tä­vät kak­si Suo­men fos­faat­tie­siin­ty­mää ovat Län­si-Euroo­pan ainoat ja siten mit­taa­mat­to­man arvok­kai­ta omis­ta­jal­leen. Sii­lin­jär­vi ehtyy jo lähivuosikymmeninä.

    Eten­kin Soklin mal­mio on puh­das, iso ja rikas. Yara on suun­ni­tel­lut kuo­ri­van­sa vain ker­man Soklis­ta 20 vuo­des­sa, mut­ta maan uumens­sa odot­taa otta­jaan­sa fos­faat­tia vuo­si­sa­dak­si ja uraa­nia­kin 2500 tonnia.

    Soklin todel­lis­ta arvoa ei tie­dä vie­lä kukaan, mut­ta eri arviois­sa on esi­tet­ty 15–30 mil­jar­dia euroa, jopa enemmänkin.

    Soklin fos­faat­tie­siin­ty­mää ei kui­ten­kaan myy­ty erik­seen vaan se sisäl­tyi mukaan kaup­paan. Van­ha­sen hal­li­tus perus­te­li Soklin tar­joa­mis­ta kau­pan­pääl­li­se­nä sil­lä, että myyn­nil­lä saa­tai­siin kai­vos­toi­min­ta vii­mein käyntiin.

    Oli­han kai­vos­ta ollut jo käyn­nis­tä­mäs­sä Rau­ta­ruuk­ki ja Kemi­ra. Rau­ta­ruuk­ki suun­nit­te­li rikas­teen kul­jet­ta­mis­ta put­kes­sa liet­tee­nä Kemin sata­maan. Han­ke kaa­tui Maro­kos­ta saa­ta­vaan 25 dol­la­rin ton­ni­hin­tai­seen gua­noon eli linnunpaskaan.
    Kemi­ra läh­ti suun­nit­te­le­maan kai­vok­sen avaa­mis­ta, mal­min rikas­ta­mis­ta­ja kul­jet­ta­mis­ta junal­la Soklis­ta itä­ra­jan pin­taa pit­kin Sai­jan ja Sal­lan kaut­ta maa­il­mal­le. Raa­ka­fos­faa­tin hin­ta oli maa­il­mal­la kivun­nut jo 125–130 dol­la­riin tonnilta.
    Soklin myy­neel­le val­tiol­le­kaan rajal­li­sen, ruu­an­tuo­tan­toa sää­te­le­vän raa­ka-aineen hin­nan nousun ei pitä­nyt kaup­pa­het­kel­lä olla miten­kään epäselvää.

  76. lp: Lii­ken­ne­vi­ras­ton uusim­man “sään­nöl­li­sen lii­ken­teen kul­ku­päi­vät” ‑jul­kai­sun mukaan Vuo­saa­reen menee vii­te­nä päi­vä­nä vii­kos­sa kak­si vaki­nais­ta tavarajunaa. 

    Tark­kaan ottaen kysei­nen kul­ku­tau­luk­ko ei ker­ro kul­kee­ko tava­ra­ju­na. Tur­kin kul­kee, jos kul­je­tet­ta­vaa ei ole.

    Täs­sä on kuvaa Vuo­saa­reen mene­väs­tä junas­ta, joka ei kyl­lä vas­taa perin­teis­tä käsi­tys­tä pit­käs­tä tava­ra­ju­nas­ta. Videol­ta näkyy sii­tä­kin vain vau­nut, ei sitä, onko niis­sä sisäl­lä pal­jon­ko tavaraa:
    https://www.youtube.com/watch?v=l6dKE-SosaA

  77. Vihe­rins­si: Saa­tiin­ko me nyt ihan aito hii­li­pääs­tö­kes­kus­te­lun Kii­na-argu­ment­ti? (Ei mei­dän tar­vit­se teh­dä mitään, kos­ka XXX pääs­tää enemmän.)

    Ei todel­la­kaan vaan tar­koi­tin suo­ma­lai­sia koko­nais­pääs­tö­jä typen ja fos­fo­rin osal­ta. Tie­tys­ti alu­een vesis­tön herk­kyys tulee myös huo­mioi­da. Suu­rin piir­tein sama luon­non kan­nal­ta kuin­ka moni pääs­tön sen tuottaa.

    Helsingin/pääkaupungin seu­dun koh­dal­la mereen pää­tyy mel­koi­nen pis­te­mäi­nen hor­mo­naa­lis­ten ainei­den (ihmi­set luon­tai­ses­ti, hor­mo­ni­hoi­dot, hor­mo­naa­li­set kemi­kaa­li) ja lää­ke­ai­nei­den pauk­ku. Nehän eivät juu­ri­kaan pois­tu nykyi­sel­lä veden­puh­dis­tuk­sel­la. Tek­niik­kaa peri­aat­tees­sa oli­si näi­den ainei­den hajot­ta­mi­seen, mut­ta se on aivan lii­an kal­lis­ta vie­lä. Jäte­ve­den bisfenoli‑A on mys­tee­ri, itse epäi­len put­kien epoksipinnoitteita.

  78. Kai­vok­sen työl­lis­tä­vä vai­ku­tus pitää kui­ten­kin kat­soa sitä kaut­ta, miten se voi työl­lis­tää suo­ma­lai­sia työttömiä.”

    Kun Sii­lin­jär­vel­tä aikoi­naan löy­det­tiin fos­faat­tie­siin­ty­mä ja sitä alet­tiin hyö­dyn­tää, on kun­nan väki­lu­ku tänä aika­na kohon­nut yli kak­sin­ker­tai­sek­si eli yli 20 000:teen ihmi­seen. Tämä ei tie­ten­kään ole yksin kai­vok­sen ansio­ta, vaan sen oheen raken­net­tu­jen mui­den lan­noi­te­tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­vien teh­das­lai­tos­ten tulosta.

    Mut­ta, koko tänä yli 30 vuo­den aika­na, jol­loin kai­vos on toi­mi­nut, menek­ki on ollut tasais­ta, ja tuo­tan­to­kat­ko­ja ei ole tar­vin­nut toteut­taa. Apa­tiit­ti­ri­kas­te ja sii­tä edel­leen jalos­tet­ta­va fos­fo­ri­hap­po ovat tuot­tei­ta, joi­den kysyn­tä on tasais­ta ja hyvin ennus­tet­ta­vaa. Ovat­han ne yhtey­des­sä ihmis­ten päi­vit­täi­seen ruuantarpeeseen.

    Jos Sokliin saa­daan kai­vos avat­tua, se toden­nä­köi­ses­ti tuot­tai­si Suo­meen työ­paik­ko­ja ja vien­ti­tu­lo­ja aina­kin 50 vuot­ta. Ohes­sa mal­mis­ta erot­tuu, kuten Sii­lin­jär­vel­lä­kin, jalos­tei­ta ja tuot­tei­ta jot­ka työl­lis­tä­vät lisää alu­een väes­töä. Sii­lin­jär­vel­lä on fos­faat­ti­kai­vok­sen sivu­tuot­tei­na val­mis­tet­tu maa­lin lisä­ai­nei­ta, maan­pa­ran­nus­kalk­kia yms. ja eril­li­ses­sä teh­taas­sa kip­si­pig­ment­tiä. Että täl­lai­set työl­lis­tä­mis­nä­ky­mät tätä Savu­kos­ken kai­vos­ta­kin odottaisivat.

    1. Soklin kai­vok­sen on ennus­tet­tu ole­van käy­tös­sä 20 vuot­ta. Se on niin lyhyt aika, ettei kenen­kään kan­na­ta oma­ko­ti­ta­loa kai­vok­sen varaan raken­taa, tai ei sii­hen aina­kaan pan­kis­ta saa lai­naa. Kovin kum­mois­ta yhtei­söä ei keik­ka­mie­his­tä synny.

  79. Eten­kin Soklin mal­mio on puh­das, iso ja rikas. Yara on suun­ni­tel­lut kuo­ri­van­sa vain ker­man Soklis­ta 20 vuo­des­sa, mut­ta maan uumens­sa odot­taa otta­jaan­sa fos­faat­tia vuo­si­sa­dak­si ja uraa­nia­kin 2500 tonnia.”

    Soklin kai­vok­sen on ennus­tet­tu ole­van käy­tös­sä 20 vuot­ta. Se on niin lyhyt aika, ettei kenen­kään kan­na­ta oma­ko­ti­ta­loa kai­vok­sen varaan raken­taa, tai ei sii­hen aina­kaan pan­kis­ta saa lai­naa. Kovin kum­mois­ta yhtei­söä ei keik­ka­mie­his­tä synny.”

    Täs­sä­pä sitee­rat­tu­na kak­si toi­sil­leen vas­tak­kais­ta mie­li­pi­det­tä. Kun kysees­sä on pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta kotoi­sin ole­va polii­tik­ko, jon­ka kan­nat­ta­jien pää­jouk­ko muo­dos­tuu Ete­lä-Suo­men suur­ten kau­pun­ki­taa­ja­mien asuk­kais­ta, ei työ­paik­ko­jen luo­mi­sel­la tai infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sel­la poh­joi­sen syr­jä­seu­duil­le näh­dä mitään mieltä.

    Aina kek­si­tään jotain han­ket­ta vähät­te­le­vää tai sit­ten kai­vok­sen avaa­mis­ta mol­la­taan aiem­pien hal­li­tus­ten teke­mil­lä huo­noil­la kau­poil­la, tai sil­lä, että sadan vuo­den kulut­tua fos­faa­tis­ta ehkä sai­si parem­man hinnan.

    Usko­kaa nyt hyvä ihme, että sii­nä on kyse huo­mat­ta­vas­ta onnen­pot­kus­ta Suo­men vel­kai­sel­le kan­san­ta­lou­del­le, jos nor­ja­lai­nen Yara suos­tuu kai­vok­sen Lapin syr­jäi­sil­le peru­koil­le avaamaan.

  80. Count­ry­boy: Helsingin/pääkaupungin seu­dun koh­dal­la mereen pää­tyy mel­koi­nen pis­te­mäi­nen hor­mo­naa­lis­ten ainei­den (ihmi­set luon­tai­ses­ti, hor­mo­ni­hoi­dot, hor­mo­naa­li­set kemi­kaa­li) ja lää­ke­ai­nei­den paukku. 

    Et siis sit­ten puhu­nut­kaan fos­fo­ris­ta ja typestä.

    Mitä tulee noi­hin lää­ke­ai­nei­siin, niin ne ovat todel­la pis­te­kuor­mi­tus. Kuten aiem­min mai­nit­sit, että Hel­sin­gin jäte­ve­del­lä lai­men­net­tu­na 1:10 on hait­ta­vai­ku­tuk­sia kaloi­hin. Jos kalan revii­ri ei satu ole­maan täs­mäl­leen vie­mä­ri­put­ken pur­kuau­kol­la, se ei iki­nä tule näke­mään­kään tuon koko­luo­kan pitoisuutta.

    Kan­nat­taa pitää mie­les­sä, että pää­kau­pun­ki­seu­dun jäte­ve­sien tuo­ma pis­te­kuor­mi­tus on nime­no­maan vie­ty paik­kaan, jos­ta se mah­dol­li­sim­man nopeas­ti hajo­aa laa­jem­mal­le alu­eel­le. Tämän jäl­keen ongel­ma on koko vesis­tön kuor­mi­tus. Luon­non joet ovat täs­sä suh­tees­sa han­ka­lam­pia, ja toki esi­mer­kik­si Hel­sin­gin van­ha Vii­kin­lah­teen las­ke­va puh­dis­tus tai Töö­lön­lah­ti ovat olleet eko­ka­ta­stro­fe­ja. Van­taan­jo­ki nykyi­sel­lään­kin on raju alu­eel­li­nen kuor­mit­ta­ja, jol­la on hyvin sel­viä vai­ku­tuk­sia vesiympäristöön.

    Pis­te­kuor­mi­tuk­sen tuhoi­suus riip­puu kuor­mi­tus­te­ki­jäs­tä ja lai­me­ne­mis­no­peu­des­ta. Suo­men­lah­ti on onne­ton lutak­ko, mut­ta sil­ti aika suu­ri Hel­sin­gin puh­dis­te­tuil­le jäte­ve­sil­le. Pal­jon pahem­pi tilan­ne on niis­sä pai­kois­sa, jois­sa vas­taa­vas­ti puh­dis­te­tut vedet jou­tu­vat sisä­ve­siin, kos­ka siel­lä lai­me­ne­mi­nen on heikompaa.

    Jos pur­kuau­kon pis­te­kuor­mi­tus on ongel­ma, Osmon aja­tus­ta sataan kylään jaka­mi­ses­ta voi käyt­tää pur­ku­put­kien kans­sa. Teh­dään sata pur­kuauk­koa riit­tä­vän laa­jal­le alu­eel­le ja hom­ma on hans­kas­sa… Sil­lä ei kui­ten­kaan rat­kais­ta oikeas­ti nii­tä koko­nais­pääs­töi­hin liit­ty­viä ongelmia.

    Tämä ei tie­ten­kään ole mikään syy olla puh­dis­ta­mat­ta parem­min, kyl­lä pitäi­si. Mut­ta tuu­ri­te­ki­jöi­den vuok­si Hel­sin­gin jäte­ve­sien pis­te­kuor­mi­tus eko­sys­tee­mil­le on var­sin vähäi­nen. Mikään yllä­ole­vas­ta ei myös­kään pois­sul­je sitä, ettei­kö muka­na meni­si ppm-tasol­la ainei­ta, joil­la on vai­ku­tuk­sia ppt-tasol­la, mut­ta aina­kaan tois­tai­sek­si täl­lai­ses­ta ei ole näyttöä.

  81. Arvo­mies: Kun Sii­lin­jär­vel­tä aikoi­naan löy­det­tiin fos­faat­tie­siin­ty­mä ja sitä alet­tiin hyö­dyn­tää, on kun­nan väki­lu­ku tänä aika­na kohon­nut yli kak­sin­ker­tai­sek­si eli yli 20 000:teen ihmiseen

    … paik­ka­kun­nal­la, joka on näkö­etäi­syy­den pääs­sä yli­opis­to­kau­pun­gis­ta. Esi­mer­kik­si per­heen perus­ta­mi­nen ja puo­li­sol­le töi­den löy­tä­mi­nen on Sii­lin­jär­vel­lä aavis­tuk­sen hel­pom­paa kuin Soklissa.

  82. Hyö­dyl­li­nen kes­kus­te­lu tänään Kirk­ko­num­mi­päi­vil­lä dema­rien tel­tan luo­na. Sii­li­när­ven teh­taas­sa työs­ken­te­le­vä mies selit­ti, miten säh­kö­voi­ma­ve­ron nos­to sekä mah­dol­li­nen kai­vos­ve­ro teki­si­vät kai­vok­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si, ja tuo­an­to siir­tyi­si mm. Brasiliaan…

    Huo­no sanoa, aina­kin hänel­le, että odo­te­taan 100 vuot­ta fos­faa­tin kal­lis­tu­mis­ta. On hyvä kuul­la monia näkökohtia.

  83. Onkos EU:lla muu­ten tuon­ti­tul­lit kai­van­nais­pe­räi­sil­le lan­noit­teil­le? Ja jos ei niin mik­si ei? Kyl­lä­hän EU:n maa­ta­lous­po­li­tiik­ka on joka tapauk­ses­sa protektionistista.

    Tämä voi­si vähän hil­li­tä tuo­tan­non siir­tä­mis­tä Brasiliaan.

  84. Tapio Pel­to­nen:
    Onkos EU:lla muu­ten tuon­ti­tul­lit kai­van­nais­pe­räi­sil­le lan­noit­teil­le? Ja jos ei niin mik­si ei? Kyl­lä­hän EU:n maa­ta­lous­po­li­tiik­ka on joka tapauk­ses­sa protektionistista.

    Tämä voi­si vähän hil­li­tä tuo­tan­non siir­tä­mis­tä Brasiliaan.

    Ihan perus­tel­tu aja­tus, mut­ta WTO voi­si äläh­tää. Her­ra se on Her­ra EU:llakin…

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Soklin kai­vok­sen on ennus­tet­tu ole­van käy­tös­sä 20 vuot­ta. Se on niin lyhyt aika, ettei kenen­kään kan­na­ta oma­ko­ti­ta­loa kai­vok­sen varaan raken­taa, tai ei sii­hen aina­kaan pan­kis­ta saa lai­naa. Kovin kum­mois­ta yhtei­söä ei keik­ka­mie­his­tä synny.

    Hyvä point­ti, kos­ka oma­ko­ti­ta­lon takai­sin­mak­suai­ka­kin on tänä päi­vä­nä 30 vuot­ta. Lap­pi tar­vit­see uut­ta ver­ta, jot­ka jää­vät sin­ne asu­maan ja asut­ta­maan kun­ta­kes­kuk­sia. Kai­vok­sel­la työs­ken­te­le­vät keik­ka­työ­läi­set oli­si­vat ver­rat­ta­vis­sa öljyn­po­raus­lau­toil­la töi­tä teke­viin suomalaisiin.

  86. Arvo­mies:
    Kun Sii­lin­jär­vel­tä aikoi­naan löy­det­tiin fos­faat­tie­siin­ty­mä ja sitä alet­tiin hyö­dyn­tää, on kun­nan väki­lu­ku tänä aika­na kohon­nut yli kak­sin­ker­tai­sek­si eli yli 20 000:teen ihmiseen. 

    Sii­lin­jär­ven ympä­ris­tös­sä P‑Savossa on 40 vuo­den aika­na kuol­lut var­mas­ti se 2000–3000 pien­ti­laa, että sil­lä sen Sii­lin­jär­ven kas­vun voi selit­tää. Sii­lin­jär­ven fos­fo­ri­kai­vok­sel­la ei ole mer­ki­tys­tä Sii­lin­jär­ven kasvuun.

  87. JTS:
    Savon­lin­na – Huu­to­kos­ki radan perus­kor­jaus oli jon­kin seu­dun polii­ti­kon vaa­lio­pe­raa­tio. Teol­li­uut­ta­kin piti tukea. Lop­pu­tu­los, ei mat­kus­ta­ja ja teol­li­suus sanoi kii­tos ei tarvetta.

    Itsea­sias­sa teol­li­suu­del­la oli­si tar­vet­ta radal­le, mut­ta VR hin­noit­te­lee rau­ta­tie­kul­je­tuk­set niin, että kumi­pyö­rä­kul­je­tuk­set ovat huo­mat­ta­vas­ti halvempia.

    Savon­lin­nas­ta se Trans­poin­tin his­to­ria­kin alkoi.

  88. Suo­mi on maa, jos­sa väli­te­tään vain ja ainoas­taan kustannuskilpailukyvystä. 

    Mitä jos unoh­det­tai­siin se ja aja­tel­tai­siin taas heikoimpia?

    Huu­meon­gel­ma on räjäh­tä­mäs­sä käsiin koko maas­sa ja pahem­pa­na kuin 90-luvun laman jäl­keen. Lähes mil­joo­na syö masennuspillereitä.

  89. Tolp­pa-api­na: Itsea­sias­sa teol­li­suu­del­la oli­si tar­vet­ta radal­le, mut­ta VR hin­noit­te­lee rau­ta­tie­kul­je­tuk­set niin, että kumi­pyö­rä­kul­je­tuk­set ovat huo­mat­ta­vas­ti halvempia. 

    Tämä on niii­tä idioot­ti­mai­suuk­sia, joi­den vuok­si VR:n mono­po­li oli­si pitä­nyt pur­kaa jo aiko­ja sit­ten. Mut­ta ei, ker­ta toi­sen­sa jäl­keen sitä jatketaan.

  90. puna­mul­ta: Suo­mi on maa, jos­sa väli­te­tään vain ja ainoas­taan kustannuskilpailukyvystä.
    Mitä jos unoh­det­tai­siin se ja aja­tel­tai­siin taas heikoimpia?

    Anteek­si ikä­vä kysy­mys, mut­ta mil­lä rahalla?

    Itse näen kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­man suu­rim­pa­na seu­rauk­se­na se, että sitä kaut­ta työl­li­syys on heik­koa, ja hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­to on han­ka­laa. Nark­ka­ri ei ole yhtään sen parem­mas­sa tilan­tees­sa köy­hem­mäs­sä maas­sa. Köy­hem­mäs­sä maas­sa nii­tä nark­ka­rei­ta voi jopa olla enem­män, kun työt­tö­myys luo syrjäytymistä.

    Suo­men vau­ras­tu­mi­nen on kaik­kien yhtei­nen etu. Ongel­ma vain on se, että meil­lä ei ole sitä kris­tal­li­pal­loa, jos­ta voi­si kat­soa resep­tin. Mon­ta huo­noa resep­tiä tun­ne­taan, ja hyvil­lä­kin lääk­keil­lä on kovia sivuvaikutuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.