Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen

Hyväs­sä kau­pun­gis­sa on tar­jol­la myös hyvää pien­ta­loa­su­mis­ta, vaik­ka juu­ri yli­ky­syn­tä koh­dis­tuu ratik­ka ja his­si ‑asu­mis­muo­toon. Vaik­ka kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta tar­vi­taan lisää, kaik­ki eivät sitä halua. Huo­noi­ten Hel­sin­gin seu­dun asun­to­tar­jon­ta pal­ve­lee nii­tä, jot­ka halua­vat asua pien­ta­los­sa, mut­ta halua­vat sil­ti myös urbaa­ne­ja palveluja.

Hel­sin­ki on asu­kas­lu­vul­taan (1,2 mil­joo­naa) lii­an suu­ri ollak­seen yksi­kes­kuk­si­nen kau­pun­ki. Tar­vit­tai­siin toi­saal­ta Hyvin­kään kal­tai­sia kun­nol­li­sia pik­ku­kau­pun­ke­ja ja toi­saal­ta edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa mai­nit­tu­ja puu­tar­ha­kau­pun­ke­ja. Lisäk­si tie­tys­ti jot­kut halua­vat asua var­si­nai­sel­la haja-asu­tusa­lu­eel­la, mut­ta sil­loin ei voi ymmär­tää, että kaik­kea ei voi saa­da. Pal­ve­lut ovat kau­ka­na eikä jouk­ko­lii­ken­ne ei toi­mi. Ei myös­kään voi vaa­tia, että pää­see autoi­neen vapaas­ti ter­ro­ri­soi­maan nii­den elä­mää, jot­ka halua­vat asua kantakaupungissa.

Espoon stra­te­gia­na on ollut kehit­tää aluet­taan vii­den kes­kuk­sen mal­lil­la, mut­ta tämä ei vas­taa sitä, mitä tar­koi­tan. Minul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä Espoo ei kehi­tä Hyvin­kään kal­tai­sia pik­ku­kau­pun­ke­ja kes­kus­toi­neen, vaan kaa­voit­taa erään­lai­sia lähiö­ti­hen­ty­miä, joi­den kes­kel­lä on kau­pal­li­ses­ti teho­kas shop­ping mall takaa­mas­sa sen, ettei min­kään­lais­ta kau­pal­lis­ta kes­kus­taa edes pys­ty syn­ty­mään, vaik­ka sel­lai­nen kaa­voi­tet­tai­siin. Kaup­pa­kes­kuk­ses­ta ei ole Espan kal­tai­sek­si yhtei­sek­si olo­huo­neek­si. Jos kaup­pa­kes­kuk­seen pysäh­tyy het­kek­si osta­mat­ta mitään, var­ti­ja komen­taa ulos.

On aivan olen­nais­ta, miten nuo kes­kus­tan ulko­puo­li­set ala­kes­kuk­set sijoi­te­taan. Jos niis­tä on help­po liik­kua jouk­ko­lii­ken­teel­lä toi­ses­ta toi­seen, ne tuke­vat tois­ten­sa pal­ve­lu­ja muo­dos­taes­saan yhtei­sen työs­sä­käyn­ti, ravin­to­lois­sa­käyn­ti ja elo­ku­vis­sa­käyn­tia­lu­een, jol­loin pie­nen ja suu­ren kau­pun­gin edut yhty­vät. Pidin täs­tä vuo­sia sit­ten esi­tel­män Suo­men Pan­kin tilois­sa. Sanoin, että Mat­ti Van­ha­sel­la on ide­aa sii­nä, että hän halu­aa kes­kit­tää pien­ta­loa­su­mis­ta puu­tar­ha­kau­pun­kei­hin. Aja­tus kaa­tuu kui­ten­kin sii­hen, ettei näi­tä sijoi­te­ta mil­lään jär­jel­li­sel­lä taval­la, vaan lai­te­taan sikin sokin sin­ne tän­ne, jol­loin ne ovat täy­sin auto­lii­ken­tees­tä riip­pu­vai­sia, niis­tä ei saa lii­ken­teen takia viih­tyi­siä eivät­kä ne toi­mi kuten toi­mi­vat Kes­ki-Euroo­pas­sa. Esi­tin peri­aa­tet­ta ohei­sel­la kuval­la (Van­ha­sen him­me­li). On täy­sin mah­do­ton­ta teh­dä hyvä­ta­sois­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä (vuo­ro­vä­li max 10 minuut­tia) niin, että kai­kis­ta kylis­tä pää­see kaik­kiin. Pari päi­vää sen jäl­keen HS jul­kai­si Van­ha­sen oman kuvan esi­tyk­ses­tään. Aika saman­lai­nen se oli.

vanhasen-himmeli

vanhasen-oma-himmeli001

Nau­ha­kau­pun­ki rai­de­lii­ken­teen yhdis­tä­mä­nä toi­mii erin­omai­ses­ti. Nau­ha­kau­pun­gis­ta on töke­rö vää­ren­nys (puu­mal­li) , jos­sa lähiö­nau­ha sijoit­tuu moot­to­ri­tien kah­del­le puo­lel­le. Jouk­ko­lii­ken­teel­lä pää­see vain kau­pun­gin kes­kus­taan, mut­ta ei lähiös­tä toi­seen. Espoos­sa Län­si­väy­län var­res­ta jouk­ko­lii­ken­teen osuus on tyy­dyt­tä­vä mat­kus­tet­taes­sa Hel­sin­kiin, mut­ta lähes ole­ma­ton Espooon sisäl­lä. Rai­de­lii­ken­ne pys­tyy mene­mään asui­na­luei­den läpi ja toi­mii sik­si olen­nai­ses­ti parem­min. Kuvas­sa kau­pun­ki­nau­han itä­puo­lel­la kul­kee moot­to­ri­tie, joka pysyt­te­lee asui­na­luei­den ulko­puo­lel­la, kuten pitääkin.

nauha-ja-puu

Hel­sin­kiä kehi­tet­tiin pit­kään sor­mi­mal­lin mukaan vii­te­nä kes­kus­tas­ta ulos kurot­tu­va­na nau­ha­kau­pun­ki­na. Sii­tä mal­lis­ta on aika aja­nut ohi. Ihmi­set eivät lii­ku nau­haa pit­kin edes­ta­kai­sin vaan myös nau­hal­ta toi­sel­le, jol­loin poi­kit­tais­lii­ken­ne kas­vaa. Kun kau­pun­kia ei ole suun­ni­tel­tu aja­tel­len poi­kit­tais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä, poi­kit­tais­lii­ken­ne perus­tuu mel­kein pel­käs­tään yksi­tyi­sau­toi­hin – eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Ter­vei­siä vaan sin­ne Kehä I:n jonoi­hin. Ne tule­vat pahe­ne­maan entisestään

Trivial pursuit city

Hyvä kau­pun­ki­ra­ken­ne saa­daan aikaan sijoit­ta­mal­la asui­na­lu­eet niin, että nii­den kaut­ta kul­kee pait­si säteit­täi­nen rai­de­lii­ken­ne (vih­reät kat­ko­vii­vat) , myös kehä­mäi­nen jouk­ko­lii­ken­ne. Ohei­ses­sa kuvas­sa yhdel­lä vaih­dol­la pää­see mel­kein joka pai­kas­ta jokai­seen paik­kaan. Jos vuo­ro­vä­li on tiheä (3–5 minuut­tia) vaih­dol­li­nen­kin yhteys tar­jo­aa hyvän pal­ve­lu­ta­son. Kehä­tei­tä­kin tar­vi­taan, mut­ta kun ne ovat mel­koi­nen ympä­ris­tö­hait­ta, nii­tä ei voi vetää asui­na­luei­den hal­ki. Sik­si ne eivät myös­kään sovel­lu joukkoliikenteelle.

Nyt seu­dul­le suun­ni­tel­laan usei­ta sisäk­käi­siä joke­ri­lin­jo­ja. Hyvä niin, mut­ta ne tule­vat lii­an myö­hään, kos­ka pal­jon on raken­net­tu asu­tus­ta tämän mal­lin kan­nal­ta vää­riin paik­koi­hin. Kir­jas­sa Vih­reä met­ro­po­li kut­suin täl­lais­ta raken­net­ta Tri­vial Pur­suit ‑cityk­si. Peliä pelan­neet tie­tä­vät, miksi.

Kär­sim­me kaik­ki sii­tä, ettei kau­pun­kiam­me suun­ni­tel­la koko­nai­suu­te­na, vaan jokai­nen kun­ta opti­moi vain omaa raken­net­taan. Eri­tyi­ses­ti sii­tä kär­si­vät ne, jot­ka haluai­si­vat yhdis­tää pien­ta­loa­su­mi­sen kau­pun­ki­mai­siin pal­ve­lui­hin. Se on mah­dol­lis­ta Sak­sas­sa ja Hol­lan­nis­sa, mut­ta se ei ole mah­dol­lis­ta Helsingissä.

51 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen”

  1. Aja­tus kaa­tuu kui­ten­kin sii­hen, ettei näi­tä sijoi­te­ta mil­lään jär­jel­li­sel­lä taval­la, vaan lai­te­taan sikin sokin sin­ne tän­ne, jol­loin ne ovat täy­sin auto­lii­ken­tees­tä riip­pu­vai­sia, niis­tä ei saa lii­ken­teen takia viih­tyi­siä eivät­kä ne toi­mi kuten toi­mi­vat Keski-Euroopassa.”

    Mik­si arjen pyö­rit­tä­mi­nen (vaik­ka­pa 200 krt x 20 km) yksi­tyi­sau­tol­la vapaal­la (suh­teel­li­ses­ti ottaen) rei­tin ja aika­tau­lun valin­nal­la on niin huo­no asia? Voi olla, että seu­raan kyl­lä aja­tuk­sia­si, mut­ta hyvä pai­men ker­taa asioi­ta. Ja eten­kin rin­nas­taa nii­tä ver­taus­ku­val­li­ses­ti toi­siin asioi­hin. Vaik­ka­pa viihdematkailuun.

    1. Jos yksi ihmi­nen kul­keew autol­la, sii­nä ei ole mitään vikaa, mut­ta kun mi9ljoona ihmis­tä swiir­tyy aja­maan autol­la kaik­ki mat­kan­sa, sii­nä on pie­ni ongel­ma. Ymmär­rät­hän, että tuos­sa him­me­lis­sä ei voi käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä juu­ri kukaan, kos­ka kel­vol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä ei voi olla. SDe myös tar­koit­taa, että aloai­käi­set ja van­huk­set ovat kodeis­saan vankeina.

  2. Hyvä kau­pun­ki­ra­ken­ne saa­daan aikaan sijoit­ta­mal­la asui­na­lu­eet niin, että nii­den kaut­ta kul­kee pait­si säteit­täi­nen rai­de­lii­ken­ne (vih­reät kat­ko­vii­vat) , myös kehä­mäi­nen jouk­ko­lii­ken­ne. Ohei­ses­sa kuvas­sa yhdel­lä vaih­dol­la pää­see mel­kein joka pai­kas­ta jokai­seen paik­kaan. Jos vuo­ro­vä­li on tiheä (3–5 minuut­tia) vaih­dol­li­nen­kin yhteys tar­jo­aa hyvän palvelutason.

    Mä en tie­dä olen­ko kir­joi­tuk­sen kans­sa edes suo­ra­nai­ses­ti eri miel­tä, mut­ta var­sin­kin yllä­ole­vas­sa on se ker­ta­kaik­ki­nen ongel­ma mikä tätä laji­tyyp­piä vai­vaa. Eli min­kä­lai­sis­ta etäi­syyk­sis­tä, mat­ka-ajois­ta nyt puhu­taan? Kun tämä on ihan eri asia riip­puen sitä mitä ne ovat.

    Jos pal­lu­koi­den etäi­syys toi­sis­taan on 5 kilo­met­riä, niin nii­den väli­seen mat­kaan kuluu rai­de­här­pääk­kel­lä jota meil­lä kut­su­taan junak­si noin 4 minuut­tia (yski ase­ma mat­kan var­rel­la), met­rol­la (kol­me ase­maa) 8 minuut­tia ja ratik­kal­la (kuusi pysäk­kiä) 14 minuut­tia. Jos väli on 10 kilo­met­riä, niin ajat voi ker­toa kah­del­la. Jos väli on 2 kilo­met­riä, niin puo­let eli ihan sama ja kaik­ki toi­mii hie­nos­ti, mut­ta sil­loin tuo on käy­tän­nös­sä yksi yhte­näi­nen kaupunki.

    Tuol­la perus­teel­la voi sit­ten las­kea mitä ne mat­ka-ajat on ja ver­ra­ta sii­hen mikä on suju­vaa. Mut­ta jos halu­taan nope­aa liik­ku­vuut­ta koko him­me­lin sisäl­lä niin pitää olla juna, mut­ta sit­ten pitää taas ottaa huo­mioon kau­an sin­ne ase­mal­le pää­sy kes­tää kun pysäh­dyk­siä on harvassa.

    Käy­tän­nös­sä, kun etäi­syy­det kas­va­vat toi­sel­la kym­me­nel­le kilo­met­ril­le, niin tar­vi­taan kak­si­ta­soi­nen rai­de­verk­ko, jos on tar­koi­tus teh­dä hou­kut­te­le­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä. Toi­nen nopei­ta yhteyk­siä ja toi­nen tihe­ää pal­ve­lu­ta­soa var­ten. Sinän­sä kalus­ta voi olla niil­lä samaa, ja sama juna voi ajaa osan mat­kaa nopeam­paa rataa. Minä en äkki­sel­tään muis­ta ensim­mäis­tä­kään esi­tys­tä kenel­tä­kään kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, jos­sa tätä perus­ta­van­laa­tuis­ta maaan­tie­teel­lis­fy­si­kaa­lis­ta tosia­si­aa ei oli­si abstrak­toi­tu pois. Itse­kö se pitää kirjoittaa? 🙂

  3. 1) Ala­kes­kus­ten int­res­si liit­tyä toi­siin­sa on vas­toin kes­kus­tan int­res­siä saa­da sin­ne suun­tau­tu­vaa lii­ken­net­tä ja vähin­tään läpikulkuliikennettä. 

    2) Ala­kes­kuk­set eivät ole osan­neet liit­tyä yhteen poliit­ti­ses­ti, jol­loin kes­kus­ta­nä­kö­kul­ma on saa­nut mää­rit­tää lii­ken­teen kehittämistä.

    3) Moni nykyt­ren­di siir­tää pain­opis­tet­tä pois kes­kus­tas­ta, mikä lisää poliit­ti­sia pai­nei­ta mani­pu­loi­da lii­ken­net­tä kes­kus­taan, a’la Pisararata.

    Mitä miel­tä olet näis­tä väit­teis­tä ja miten int­res­si­rii­ta tuli­si ottaa huo­mioon niin, että se tuli­si jul­ki­seen kes­kus­te­luun ja vaa­leis­sa asia­lis­tal­le? Sil­loin­han ase­tel­ma Hki-Espoo­kin oli­si jotain monisyisempää.

  4. Osmo osoit­taa hyvin monia niis­tä asiois­ta, joi­ta Hel­sin­gin seu­dul­la pitäi­si miet­tiä. Muu­ta­mis­ta asiois­ta olen kui­ten­kin eri mieltä.

    Ensin­nä­kin ala­kes­kus­ten sijoit­ta­mi­nen antaa jo otsik­ko­na yli­op­ti­mis­ten mie­li­ku­van suun­nit­te­lun mah­dol­li­suuk­sis­ta. Vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­tu kas­va­nee tule­vai­suu­des­sa voi­mak­kaas­ti, niin pää­osin raken­ne on jo ole­mas­sa, eikä tän­ne ihan hir­veäs­ti ”sijoi­te­ta uusia ala­kes­kuk­sia”. Kyse on ennen kaik­kea sii­tä, miten nykyis­tä raken­net­ta pys­tyt­täi­siin hyö­dyn­tä­mään par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la ja ”kes­kus­verk­koa” kehi­tet­täi­siin jon­kin­lai­ses­sa yhteis­työs­sä. Täs­sä kir­joi­tus­sar­jas­sa ollaan ihan­net­ta etsi­mäs­sä, mut­ta tiet­ty ”sen­se of rea­li­ty” oli­si paikallaan.

    Espoos­sa on tosi­aan vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä sijoi­tet­tu suu­ret kaup­pa­kes­kuk­set ala­kes­kus­kus­ten kes­kel­le (Sel­lo, Iso Ome­na ja Ent­res­se), eikä tämä ole minus­ta miten­kään huo­no asia ver­rat­tu­na sii­hen, että nii­tä raken­net­tai­siin irral­leen kai­kes­ta muus­ta (esim. Jum­bo, Kaa­ri ja Vii­kin Pris­ma). Lisäk­si Hyvin­kään kes­kus­taan­han raken­net­tiin pari vuot­ta sit­ten yksi Suo­men suu­rim­mis­ta kaup­pa­kes­kuk­sis­ta. Toki oli­si hyvä jos ala­kes­kuk­siin pys­tyt­täi­siin luo­maan sekoit­tu­neem­paa raken­net­ta ja kau­pun­ki­mai­se­ma­pa ympä­ris­töä, mut­ta en ole aivan var­ma, miten laa­jaa pal­ve­lu­tar­jon­taa niis­sä pys­tyt­täi­siin tar­joa­maan ilman kaup­pa­kes­kuk­sia. En myös­kään näe että muut oli­si­vat onnis­tu­neet täs­sä mer­kit­tä­väs­ti Espoo­ta parem­min. Espoos­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lun suu­ret vir­heet on teh­ty jo vuo­si­kym­me­niä sitten.

  5. Osmo, ajat­te­lusi perus­tuu kovin kon­ser­va­tii­vi­seen käsi­tyk­seen lii­ken­ne­muo­dois­ta ja nii­den edul­li­suu­des­ta. Odo­tan mie­len­kiin­nol­la, kun itseoh­jau­tu­vat ajo­neu­vot alka­vat val­la­ta alaa. Ero jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den ja par­ja­tun yksi­tyi­sau­toi­lun välil­lä saat­taa muut­tua häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la. Jos sii­hen liit­tää esi­mer­kik­si Uber-tyyp­pi­set uudet yri­tys­muo­dot, alka­vat lii­ken­teen para­dig­ma­muu­tok­set olla tosia­sia. Hei­jas­tuk­set kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen tul­le­vat ole­maan mer­kit­tä­viä. Minus­ta kol­le­ga­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat ovat häm­men­tä­vän ulko­na uusis­ta tuulista.

  6. tpyy­luo­ma: Käy­tän­nös­sä, kun etäi­syy­det kas­va­vat toi­sel­la kym­me­nel­le kilo­met­ril­le, niin tar­vi­taan kak­si­ta­soi­nen rai­de­verk­ko, jos on tar­koi­tus teh­dä hou­kut­te­le­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä. Toi­nen nopei­ta yhteyk­siä ja toi­nen tihe­ää pal­ve­lu­ta­soa varten.

    Oli­si­ko tuo pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­ju­na­lii­ken­ne. Osa junis­ta pysäh­tyy jokai­sel­la mai­to­lai­tu­ril­la, osa joka toi­sel­la ja osa vain Tik­ku­ri­las­sa ja Pasilassa.

    Peri­aat­tees­sa aja­tus on oikein, mut­ta kovin kat­ta­van kak­si­ta­soi­suu­den teke­mi­nen tulee aina­kin tuplahintaiseksi.

    Kuin­ka pal­jon mak­sai­si­vat radan­vie­rus­ta mene­vät kate­tut pyörätiet?

  7. Jar­mo Hei­mo: Ero jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den ja par­ja­tun yksi­tyi­sau­toi­lun välil­lä saat­taa muut­tua häm­mäs­tyt­tä­väl­lä taval­la. Jos sii­hen liit­tää esi­mer­kik­si Uber-tyyp­pi­set uudet yri­tys­muo­dot, alka­vat lii­ken­teen para­dig­ma­muu­tok­set olla tosiasia.

    Yksi­tyi­sau­toi­lun saa joten­kin jär­ke­väs­ti ruuh­ka-aika­na fik­suk­si vain sil­loin, kun autos­sa on mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin yksi ihmi­nen. Yksi­tyi­sau­toi­lun suu­rin ei-hen­ki­nen ongel­ma on tilan­käyt­tö, ja sii­nä suu­rin teki­jä on käyttöaste.

    On hyvin mah­dol­lis­ta, että auto­maat­ti­set autot yhdis­tet­ty­nä johon­kin kimp­pa­kyy­ti­fik­suk­kee­seen on tule­vai­suu­des­sa hyvin toi­mi­va rat­kai­su. Käy­tän­nös­sä meil­lä voi­si jo nyt olla pal­jon älyk­kää­seen tele­ma­tiik­kaan perus­tu­via kimp­pa­kyy­ti­toi­min­to­ja, joil­la voi­tai­siin rat­koa ruuh­kaon­gel­mia paljonkin.

    Nii­den tiel­lä on kui­ten­kin aina­kin kak­si isoa estet­tä. Ihmi­set halua­vat ajaa yksin omal­la autol­la (sekä “yksin” että “omal­la” on tär­keä). Vie­lä suu­rem­pi este on tak­siy­rit­tä­jien vastustus. 

    Mitään fyy­sis­tä estet­tä sil­le ei ole, ettei­kö jokai­nen auto oli­si poten­ti­aa­li tak­si ihan vain rekis­te­röi­ty­mi­sel­lä ja sopi­val­la tie­to­jär­jes­tel­mäl­lä. Esteet ovat hen­ki­siä ja lainsäädännöllisiä.

    (Uber ei tätä ole, kos­ka se on lähin­nä vain pimei­den tak­sien väli­tys­pal­ve­lu. Jär­ke­vä pal­ve­lu sai­si kaik­ki jo muu­ten­kin liik­keel­lä ole­vat otta­maan sopi­vas­ti mak­sa­via lif­ta­rei­ta kyytiin.)

  8. Kär­sim­me kaik­ki sii­tä, ettei kau­pun­kiam­me suun­ni­tel­la koko­nai­suu­te­na vaan jokai­nen kun­ta opti­moi vain omaa raken­net­taan. Eri­tyi­ses­ti sii­tä kär­si­vät ne, jot­ka haluai­si­vat yhdis­tää pien­ta­loa­su­mi­sen kau­pun­ki­mai­siin palveluihin.”
    Pik­kui­sen alkaa vai­kut­ta­maan, että tämä osaop­ti­moin­ti on vaan veru­ke kun päät­tä­jil­tä puut­tuu kykyä ja roh­keut­ta teh­dä pit­kä­jän­nit­tei­siä pää­tök­siä. Miten muka naa­pu­ri­kun­tien har­joit­ta­maan osaop­ti­moin­ti estää Hel­sin­kiä kehit­tä­mäs­tä alu­een­sa sisäl­le kun­nol­lis­ta säteit­täs­tä rai­de­lii­ken­net­tä ja kaa­voit­ta­mas­ta sen var­teen kau­pun­ki­kes­kuk­sia? Rai­de-infra saa­daan hel­pos­ti kus­tan­net­tua raken­nusoi­keu­den myynnillä.

  9. Artik­ke­li­si tämä osa alkaa ter­mi­no­lo­gi­ses­ti vää­rin! 😉 Oma­ko­ti­lau­eet eivät kuu­lu kau­pun­kiin. Ne kuu­lu­vat kaup­pa­laan, joka on kau­pun­gin vieressä. 

    Rai­de­lii­ken­teen raken­ta­mi­nen ei kuu­lu Hel­sin­gil­le pl. ehkä kes­ku­tan kevyt­rai­de­lii­ken­ne. Joke­rit kuu­lu­vat alue­hal­lin­nol­le jota jot­kut halua­vat kut­sua metropolihallinnoksi.

  10. Mar­ko Hami­lo: Sekin on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, kos­ka robo­tin reak­tio­ai­ka < 1 ms. Autot voi­vat kul­kea lähem­pä­nä toisiaan.

    Mar­ko: sen ver­ran kuin olen aihet­ta käsit­te­le­vää tie­det­tä luke­nut, niin moot­to­ri­teil­lä ja muil­la vas­taa­vil­la jos­sa ei ole taso­ris­teyk­siä, kapa­si­teet­ti voi jopa kak­sin­ker­tais­tua juu­ri tuos­ta syystä. 

    Sen sijaan katu­ym­pä­ris­tös­sä, jos­sa rajoit­ta­va­na teki­jä­nä on ris­teys­ten kapa­si­teet­ti, hyö­ty jää mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­mäk­si — ehkä muu­ta­maan kym­me­neen prosenttiin.

  11. Kaup­pa­kes­kuk­ses­ta ei ole Espan kal­tai­sek­si yhtei­sek­si olohuoneeksi.”

    Suo­mes­sa nyt kui­ten­kin läm­pö­ti­la on alle kym­me­nen asteen vähin­tään puo­let vuo­des­ta, joten eikö­hän sil­le kate­tul­le läm­pi­mäl­le tilal­le kui­ten­kin ole kysyntää.

  12. Vihe­rins­si: Kuin­ka pal­jon mak­sai­si­vat radan­vie­rus­ta mene­vät kate­tut pyörätiet? 

    Kuin­ka­ko­han pal­jon niil­le löy­tyi­si kal­jan­juo­jia ja tupa­kan­polt­ta­jia hen­gaa­maan ja polii­se­ja hei­tä hätistelemään?

  13. Uuti­seen liit­ty­mä­tön huo­mio etusivusta: 

    Tuo Lin­ke­dIn, Face­book / email, jne. jaka­mi­sen mah­dol­lis­ta­va Sha­reT­his plu­gin kyl­lä tasai­sen tihe­ään tär­ve­lee sivus­ton käy­tet­tä­vyyt­tä. Nyt jos hii­ren vahin­gos­sa jätää sekun­nik­si sha­re- tai email-kuvak­kei­den pääl­le, niin ruu­dul­le hyp­pää pyy­tä­mät­tä joku ikku­na estä­mään lukemista.

    Näin aina­kin työ­pai­kan Chro­me selaimella.

  14. ano­nyy­mi: Kuin­ka­ko­han pal­jon niil­le löy­tyi­si kal­jan­juo­jia ja tupa­kan­polt­ta­jia hen­gaa­maan ja polii­se­ja hei­tä hätistelemään? 

    Jep, ehkä vää­rä maa, vää­rä kan­sa. Mut­ta kate­tuis­ta pyö­rä­teis­tä sai­si kyl­lä aivan hävyt­tö­män idyl­li­siä. Nii­ta voi­si käyt­tää sade­ve­den kerää­mi­seen ja itse väy­liä koris­ta­vien kas­vil­li­suuk­sien huol­toon. Kate oli­si aurin­ko­pa­ne­loi­tu jon­ka ener­gia käy­tet­täi­siin sen saman väy­län joko viih­teek­si tai hyö­dyk­si. Voi­si olla eri­lail­la valais­tu­ja vyö­hyk­kei­tä vaik­ka­pa puo­len kilo­met­rin välein ryt­mit­tä­mään ahke­raa pol­jen­toa. Ja sai­si­han nii­hin mai­nok­sia­kin yli kapi­ta­lis­min tar­pei­den. Joku ope­raat­to­ri voi­si siis spon­so­roi­da koko roskan.

  15. Jos kaup­pa­kes­kuk­seen pysäh­tyy het­kek­si osta­mat­ta mitään, var­ti­ja komen­taa ulos.

    Aika kau­an saa kyl­lä hen­gail­la, jos on sel­vin päin ja rau­has­sa, ennen kuin suo­ma­lai­ses­ta osta­ris­ta pot­kais­taan ulos. Se, että tila ei ole oikeas­ti jul­kis­ta, on kyl­lä todel­li­nen ongel­ma. Ostos­kes­kuk­sil­la on aukio­loa­jat, ja nii­den ulko­puo­lel­la ne ovat useim­mi­ten jalan­kul­ki­jaa voi­mak­kaas­ti hyl­ki­viä jät­ti­ko­koi­sia loo­tia. Todel­li­nen ongel­ma on myös se, että jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta miel­lyt­tä­vän ja vähit­täis­kau­poil­le sopi­van kadun tai var­sin­kaan aukion suun­nit­te­lua ei tun­nu enää osaa­van kukaan koko val­ta­kun­nas­sa. Ks. vaik­ka Jät­kä­saa­ri, johon kivi­jal­ka­kaup­po­ja on tulos­sa koh­tuul­li­nen mää­rä. Katu­ta­son jul­ki­si­vut ja tilan­tun­tu vaan eivät ole järin miel­lyt­tä­viä. Kala­sa­ta­mas­sa on saa­tu tähän men­nes­sä vie­lä kol­kom­paa, suo­ra­nais­ta muuria.

  16. Siis yksi­tyi­sau­toi­lun kama­la ongel­ma on, että niis­sä on aina vain yksi kyydissä.
    Kun täs­sä mie­ti­tään tule­vai­suu­den­nä­ky­miä, niin yksi erit­täin help­po tapa oli­si tällainen.
    Äly­kän­nyk­kään sovel­lus, mihin voi ilmoit­taa min­ne on menos­sa. Autoi­li­jal­la vas­taa­va sovel­lus, jos­sa on reit­ti mitä ajaa ja mil­lä kor­vauk­sel­la voi­si ottaa kyy­tiin. Kun kyy­dit­si­jä ja kyy­din tar­pees­sa ole­vat koh­taa­vat, niin kum­pi­kin kän­ny hälyt­tää ja kus­ki osaa pysäh­tyä. Täl­lai­nen hom­ma on luon­nol­li­ses­ti Suo­men lain­sää­dän­nös­sä kielletty.
    Mikä tääl­lä nyt ei oli­si kielletty?

    Kun nämä itseoh­jau­tu­vat autot tule­vat, niin moni niis­tä voi­si olla auto­maat­ti­ses­sa tak­sia­jos­sa ja myös sil­lä peri­aat­teel­la, että pomii useam­man mat­kus­ta­jan kyy­tiin, kun ovat menos­sa samaan suun­taan. Asia­kas voi­si sit­ten lisä­ra­hal­la saa­da muis­ta mat­kus­ta­jis­ta vapaan kyy­din. Pitäi­si olla huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mat kyy­dit kuin nykyi­sel­lä tak­sil­la, kos­ka käyt­tö­as­te nousee eikä kus­kil­le tar­vit­se mak­saa palkkaa.

  17. Mää­kin pyö­räi­len:
    kus­ki osaa pysäh­tyä. Täl­lai­nen hom­ma on luon­nol­li­ses­ti Suo­men lain­sää­dän­nös­sä kielletty.
    Mikä tääl­lä nyt ei oli­si kielletty? 

    Niin, eri­lai­sis­sa ube­ri­lai­sis­sa huu­mis­sa jää huo­mioi­mat­ta, että kyse ei ole kan­sa­lais­ten älyk­kyy­des­tä, luo­vuu­des­ta tai viit­se­liäi­syy­des­tä vaan sään­nöis­tä. Mut­ta ote­taan se mikä on otet­ta­vis­sa. Jos suo­ma­lai­nen sään­nös­te­ly tai­puu ulko­mais­ten ideoi­den edes­sä niin olkoon sit­ten niin. Maa­li kuin maa­li. Tyy­li vapaa.

  18. Mik­ko: Mar­ko: sen ver­ran kuin olen aihet­ta käsit­te­le­vää tie­det­tä luke­nut, niin moot­to­ri­teil­lä ja muil­la vas­taa­vil­la jos­sa ei ole taso­ris­teyk­siä, kapa­si­teet­ti voi jopa kak­sin­ker­tais­tua juu­ri tuos­ta syystä. 

    Sen sijaan katu­ym­pä­ris­tös­sä, jos­sa rajoit­ta­va­na teki­jä­nä on ris­teys­ten kapa­si­teet­ti, hyö­ty jää mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­mäk­si – ehkä muu­ta­maan kym­me­neen prosenttiin.

    Voi­si kuvi­tel­la että itses­tään ohjau­tu­vat autot joh­ta­vat vie­lä auto­lii­ken­teen mer­kit­tä­vään kas­vuun, jos esi­mer­kik­si lap­set alka­vat kul­ke­maan niil­lä itse­näi­ses­ti har­ras­tuk­siin­sa; koto­na asu­via van­huk­sia kul­je­tel­laan päi­vä­kes­kuk­siin hoi­det­ta­vik­si jne jne.

  19. max: Niin, eri­lai­sis­sa ube­ri­lai­sis­sa huu­mis­sa jää huo­mioi­mat­ta, että kyse ei ole kan­sa­lais­ten älyk­kyy­des­tä, luo­vuu­des­ta tai viit­se­liäi­syy­des­tä vaan sään­nöis­tä. Mut­ta ote­taan se mikä on otet­ta­vis­sa. Jos suo­ma­lai­nen sään­nös­te­ly tai­puu ulko­mais­ten ideoi­den edes­sä niin olkoon sit­ten niin. Maa­li kuin maa­li. Tyy­li vapaa.

    On vai­kea kek­siä sel­lais­ta sään­nös­te­lyä, jos­ta oli­si pelk­kää hyö­tyä. Niin­pä sään­nös­te­lyn koh­dal­la pitäi­si aina pitää kirk­kaa­na mie­les­sä se, mitä hyvää sil­lä sään­nös­te­lyl­lä pyri­tään saa­maan aikaan, ja voi­si­ko sen saman hyvän saa­da aikaan jol­lain vähem­män hai­tal­li­sel­la tavalla.

    Kuten aiem­min täs­sä ket­jus­sa tote­sin, pidän Ube­ria lähin­nä pimei­den tak­sien väli­tys­pal­ve­lu­na, kos­ka se mah­dol­lis­taa ammat­ti­mai­sen toi­min­nan. Meil­lä voi­si kui­ten­kin olla jokin huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­piin tarif­fei­hin perus­tu­va jär­jes­tel­mä, jos­sa samaan suun­taan mene­vä kyy­ti­läi­nen toki ottaa mukaan jaka­maan autoi­lun kulu­ja, mut­ta jos­sa ammat­ti­mai­nen toi­min­ta ei lyö leiville.

    Noin kar­keas­ti aja­tus on sel­lai­nen, että kyy­ti­läi­siä otta­va autoi­li­ja lait­taa äly­pu­he­li­men navi­gaat­to­rin pääl­le ja sii­hen mää­rä­paik­kan­sa. Sen jäl­keen jär­jes­tel­mä tar­jo­aa, että seu­raa­val­la bus­si­py­sä­kil­lä oli­si kyy­ti­läi­nen mat­kal­la johon­kin rei­tin var­rel­la ole­vaan pis­tee­seen. Kyy­dit­si­jä saa tie­tää, että kyy­di­tet­tä­vä on saa­nut arvioik­si 95/100, ja kyy­ti­läi­nen tie­tää, että kus­ki on saa­nut arviok­si 92/100 muil­ta kyy­di­tet­tä­vil­tä. Hom­ma on kum­mal­le­kin ok, auto poi­mii kyy­di­tet­tä­vän pysä­kil­tä ja jat­kaa matkaansa.

    Met­fo­ra täs­sä on lif­taa­mi­nen, ei tak­si­toi­min­ta. Lif­taa­mi­seen ero­na on kui­ten­kin tur­val­li­suus (jär­jes­tel­mä tie­tää koko ajan, kuka on kenen kyy­dis­sä), palau­te­me­ka­nis­mi ja mak­sul­li­suus. Toi­min­nan ammat­ti­mai­suut­ta­kin on help­po val­voa. Vakuu­tus­puo­li voi­si kuu­lua samaan systeemiin.

    Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä ei pää­osin söi­si tak­si­toi­min­taa (ei vie mat­ka­lauk­ku­jen kera len­to­ken­täl­le, ei vie mum­moa ter­veys­kes­kuk­seen, ei tuo kapa­kas­ta aamu­yöl­lä kotiin), mut­ta sil­lä voi­si olla ihan mitat­ta­via vai­ku­tuk­sia lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tehok­kuu­teen, kun auto­jen käyt­tö­as­tet­ta sai­si ylös. Lisäk­si se täy­den­täi­si jouk­ko­lii­ken­teen tar­jon­taa hyvin huomattavasti.

  20. ano­nyy­mi: Kuin­ka­ko­han pal­jon niil­le löy­tyi­si kal­jan­juo­jia ja tupa­kan­polt­ta­jia hen­gaa­maan ja polii­se­ja hei­tä hätistelemään? 

    Olen niin idea­lis­ti. Rii­puu var­mas­ti pai­kas­ta ja toteu­tus­ta­vas­ta, ei tuo mikään ongel­ma­ton rat­kai­su ole. Konsp­ti­na kui­ten­kin ajat­te­len asi­aa niin, että jos ase­mien välil­le saa­daan hyvin help­po­käyt­töi­nen pyö­räyh­teys, ase­mia ei tar­vi­ta niin tiheäs­ti. Kat­ta­mi­nen ja rata­pro­fii­lin nou­det­ta­mi­nen kui­ten­kin hoi­tai­si suu­rim­man osan pyö­räi­lyn huo­nois­ta puo­lis­ta pois saman tien.

  21. Mik­si ihmees­sä nii­tä har­ras­tuk­sia ei voi­da vali­ta sen mukaan mitä käve­lye­täi­syy­del­tä (tai isom­pien las­ten tapauk­ses­sa) tur­val­li­sen kävely‑, pyörä‑, bussi‑, rai­tio­vau­nu- tai met­ro­mat­kan pääs­tä löy­tyy? Onko mitään jär­keä sii­nä, että van­hem­pien­kin aikaa (ja ener­gi­aa) tuh­raan­tuu tavat­to­mas­ti nykyi­seen menoon, joka on kuin “höl­mö­läis­ten tou­hua”, vie­den jopa suu­rim­man osan myös van­hem­pien arki-ilto­jen ajas­ta ja edel­lyt­täen monil­ta toi­sen (tai jopa useam­man) auton han­kin­taa ja käyttöä?

    Moni har­ras­tus vaa­tii lisäk­si lap­sil­ta ja nuo­ril­ta ihan lii­kaa aikaa. jotain tolk­kua kai pitäi­si tuo­hon vii­kot­tai­seen ajan­käyt­töön­kin saa­da. Ei kai­kis­ta ole tar­vet­ta teh­dä esim. huip­pu-urhei­li­joi­ta, eikä kai­kis­ta voi tul­la “Kor­pia, Lit­ma­sia tai Selänteitä”.

    Mik­sei yksi ker­ta vii­kos­sa rii­tä, jos jon­ne­kin vähää­kään pidem­mäl­le käve­lye­täi­syy­del­tä kotoa pitää har­ras­tuk­sen takia men­nä? Mil­lä ajal­la ne kou­lu­läk­syt on tar­koi­tus teh­dä, vai onko tar­koi­tus (ja muka­mas OK) jät­tää ne teke­mät­tä vain jon­kin har­ras­tuk­sen takia? Puut­teet kou­lu­työs­sä ja sii­hen kuu­lu­vas­sa “läk­sy­jen teos­sa” (ml. koto­na tapah­tu­va pereh­ty­mi­nen asi­aan) hei­jas­tu­vat oppi­mi­seen ja tulee­vaan osaa­mi­seen, sekä ehkä pit­käl­le­kin lap­sen (ja hei­dän myö­tä koko yhteis­kun­nan) tulevaisuuteen …

  22. Mik­ko: Sen sijaan katu­ym­pä­ris­tös­sä, jos­sa rajoit­ta­va­na teki­jä­nä on ris­teys­ten kapa­si­teet­ti, hyö­ty jää mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­mäk­si – ehkä muu­ta­maan kym­me­neen prosenttiin.

    Ruuh­kai­ses­sa katu­ym­pä­ris­tös­sä taas tut­ki­tus­ti mer­kit­tä­vä osa lii­ken­tees­tä on sitä, kun jen­gi etsii pysä­köin­ti­paik­kaa kot­te­rol­leen. Auto­maat­ti­au­to ei tar­vit­se park­ki­paik­kaa — tai osaa löy­tää sel­lai­sen netis­tä ilman ylen­mää­räis­tä haa­hui­lua — eli lii­ken­ne vähenee.

    Samoin kun puhu­taan ruuh­kas­ta ver­sus suju­va lii­ken­ne, niin auto­mää­ris­sä ei vält­tä­mät­tä ole juu­ri­kaan eroa. Jo tuo pari­kym­men­tä pro­sent­tia lisää lii­ken­net­tä suju­vaan ver­rat­tu­na riit­tää tuk­ki­maan ris­teyk­set kokonaan.

  23. Sak­ke:
    Mik­si ihmees­sä nii­tä har­ras­tuk­sia ei voi­da vali­ta sen mukaan mitä käve­lye­täi­syy­del­tä (tai isom­pien las­ten tapauk­ses­sa) tur­val­li­sen kävely‑, pyörä‑, bussi‑, rai­tio­vau­nu- tai met­ro­mat­kan pääs­tä löy­tyy? Onko mitään jär­keä sii­nä, että van­hem­pien­kin aikaa (ja ener­gi­aa) tuh­raan­tuu tavat­to­mas­ti nykyi­seen menoon, joka on kuin “höl­mö­läis­ten tou­hua”, vie­den jopa suu­rim­man osan myös van­hem­pien arki-ilto­jen ajas­ta ja edel­lyt­täen monil­ta toi­sen (tai jopa useam­man) auton han­kin­taa ja käyttöä?

    Toki­han joku vih­reä vir­ka­mies osaa päät­tää ihmis­ten puo­les­ta, että mitä saa har­ras­taa ja milloin.

    En yhtään epäi­le, että ne eivät edes ymmär­rä mitä se oikein on, kun jokin har­ras­tus vie muka­naan ja halu­aa olla sii­nä mah­dol­li­sim­man hyvä, jopa ammat­ti­lai­suu­teen asti.

  24. Vihe­rins­si: Kuten aiem­min täs­sä ket­jus­sa tote­sin, pidän Ube­ria lähin­nä pimei­den tak­sien väli­tys­pal­ve­lu­na, kos­ka se mah­dol­lis­taa ammat­ti­mai­sen toi­min­nan. Meil­lä voi­si kui­ten­kin olla jokin huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­piin tarif­fei­hin perus­tu­va jär­jes­tel­mä, jos­sa samaan suun­taan mene­vä kyy­ti­läi­nen toki ottaa mukaan jaka­maan autoi­lun kulu­ja, mut­ta jos­sa ammat­ti­mai­nen toi­min­ta ei lyö leiville.

    Min­kä takia Suo­mi yrit­tää teh­dä ammat­ti­mai­sen toi­min­nan mah­dol­li­sim­man vai­keak­si? Jos kaik­ki teki­si­vät jotain ammat­ti­mais­ta toi­min­taa, niin eipä tar­vit­si­si mitään tukia­kaan nykyi­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Mikä­li täl­lai­nen vapaa kyy­dit­se­mi­nen tap­paa sään­nel­lyn ammat­ti­tak­si­toi­min­nan, niin eipä sil­le kal­liil­le pal­ve­lul­le oikeas­ti ole kysyn­tää. Sama pätee kaik­keen muu­hun­kin asi­aan, mikä on pirun kal­lis­ta älyt­tö­män sään­te­lyn vuoksi.

  25. Mik­ko:Sen sijaan katu­ym­pä­ris­tös­sä, jos­sa rajoit­ta­va­na teki­jä­nä on ris­teys­ten kapa­si­teet­ti, hyö­ty jää mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­mäk­si – ehkä muu­ta­maan kym­me­neen prosenttiin. 

    Jos kaik­ki autot ovat robot­tioh­jat­tu­ja, hyö­ty ris­teys­ajos­sa on kyl­lä pal­jon suu­rem­pi. Autot­han voi­daan tah­dis­taa aja­maan vaik­ka­pa ris­teä­vän lii­ken­teen läpi täy­sin pysähtymättä. 

    http://vimeo.com/37751380

    Okei, kau­pun­gis­sa pitäi­si sit­ten kek­siä jotain jalan­kul­ki­joil­le­kin jot­ta pääs­täi­siin täy­sin pysäh­ty­mät­tö­mään lii­ken­tee­seen. Ali­kul­ku­tun­ne­lit ovat aina vaih­toeh­to aina­kin kau­pun­kien laidoilla.

  26. Niin ja moot­to­ri­tei­den ram­pit voi­si var­maan­kin jät­tää raken­ta­mat­ta, jos ris­teyk­set toi­mi­vat niin suju­vas­ti kuin tuos­sa videos­sa. Täl­löin saa­daan moot­to­ri­tei­den hin­taa alas ja paljon

    http://vimeo.com/37751380

  27. Vihe­rins­si: Meil­lä voi­si kui­ten­kin olla jokin huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­piin tarif­fei­hin perus­tu­va jär­jes­tel­mä, jos­sa samaan suun­taan mene­vä kyy­ti­läi­nen toki ottaa mukaan jaka­maan autoi­lun kulu­ja, mut­ta jos­sa ammat­ti­mai­nen toi­min­ta ei lyö leiville. 

    Vaik­ka jot­kut koet­ta­vat­kin luo­da mie­li­ku­vaa yksi­tyi­sau­tos­ta sta­tus­sym­bo­li­na niin (aina­kin riit­tä­vän suu­rel­le) osal­le kyse on vain käyt­tö­hyö­dy­kein­ves­toin­nis­ta. Kuvaa­ma­si jär­jes­tel­mä paran­tai­si inves­toin­nin tuot­ta­vuut­ta. Kannatan!

  28. Sylt­ty: Jos kaik­ki autot ovat robot­tioh­jat­tu­ja, hyö­ty ris­teys­ajos­sa on kyl­lä pal­jon suu­rem­pi. Autot­han voi­daan tah­dis­taa aja­maan vaik­ka­pa ris­teä­vän lii­ken­teen läpi täy­sin pysähtymättä. 

    http://vimeo.com/37751380

    HUH!

    Luu­len­pa, että kyy­ti­läi­sil­le on alun totut­te­lu­vai­hees­sa olta­va tar­jol­la vähän konjakkia!

  29. max: HUH!

    Luu­len­pa, että kyy­ti­läi­sil­le on alun totut­te­lu­vai­hees­sa olta­va tar­jol­la vähän konjakkia!

    http://www.youtube.com/watch?v=UEIn8GJIg0E

    Aika har­va auto­li­ja halu­aa kola­roi­da, kos­ka kysy­mys on kui­ten­kin omai­suu­des­ta, mah­dol­li­ses­ti työ­ka­lus­ta ja toi­meen­tu­lon edel­ly­tyk­ses­tä. Joil­le­kin rai­vo­vih­reil­le on mah­do­ton­ta takoa kaa­li­laa­tik­koon kyseis­tä asiaa.

  30. Vihe­rins­si: Kuten aiem­min täs­sä ket­jus­sa tote­sin, pidän Ube­ria lähin­nä pimei­den tak­sien väli­tys­pal­ve­lu­na, kos­ka se mah­dol­lis­taa ammat­ti­mai­sen toi­min­nan. Meil­lä voi­si kui­ten­kin olla jokin huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­piin tarif­fei­hin perus­tu­va jär­jes­tel­mä, jos­sa samaan suun­taan mene­vä kyy­ti­läi­nen toki ottaa mukaan jaka­maan autoi­lun kulu­ja, mut­ta jos­sa ammat­ti­mai­nen toi­min­ta ei lyö leiville. 

    Car­pool-pal­ve­lui­ta löy­tyy jo Yhdys­val­tain län­si­ran­ni­kol­ta. Esi­mer­kik­si Hitch ja Ube­rin betas­sa ole­va Uber­Pool

    Molem­mat toki mah­dol­lis­ta­vat ammat­ti­mai­sen kuljetuksen.

  31. Mää­kin pyö­räi­len: Toki­han joku vih­reä vir­ka­mies osaa päät­tää ihmis­ten puo­les­ta, että mitä saa har­ras­taa ja milloin.

    En yhtään epäi­le, että ne eivät edes ymmär­rä mitä se oikein on, kun jokin har­ras­tus vie muka­naan ja halu­aa olla sii­nä mah­dol­li­sim­man hyvä, jopa ammat­ti­lai­suu­teen asti. 

    Hyvä, että toit esiin tuon­kin puo­len asias­ta! Jutun juju sii­nä, mis­tä iäs­tä alkaen sitä joka­päi­väis­tä tree­niä ale­taan tar­vi­ta ja kuin­ka monel­le se on tarpeen? 

    Viran­omais­sää­dök­siä en asi­aan liit­tyen kai­paa, vapaut­ta tar­vi­taan. Toi­voi­sin kui­ten­kin, että sekä van­hem­mat että lap­set ja nuo­ret­kin miet­ti­si­vät, mihin aikaa voi tai kan­nat­taa käyt­tää, tai itse asias­sa, miten se ajan­käyt­tö kan­nat­taa jakaa. 

    Onko puu­laa­ki­ta­son urhei­lu se, mitä työn­teon sijaan robo­ti­soi­tu­nees­sa yhteis­kun­nas­sa ale­taan har­ras­taa? Kuka sen kai­ken spon­so­roi, jos meil­tä puut­tu­vat tule­vai­suu­den osaa­jat? Muu­ta­ma urhei­lun­kaan huip­puam­mat­ti­lai­nen ei koko maa­ta elätä …

  32. Sak­ke: vapaut­ta tar­vi­taan. Toi­voi­sin kui­ten­kin, että sekä van­hem­mat että lap­set ja nuo­ret­kin miet­ti­si­vät, mihin aikaa voi tai kan­nat­taa käyt­tää, tai itse asias­sa, miten se ajan­käyt­tö kan­nat­taa jakaa. 

    En tie­dä onko asia niin, mut­ta voi olla, että tuo on eten­kin suu­rim­pien kau­pun­kien “ongel­ma”. Kun se har­ras­tus­mah­dol­li­suus on omas­sa kau­pun­gis­sa niin se on hou­kut­te­le­va vaik­ka abso­luut­ti­nen mat­ka ja eten­kin mat­ka-aika ovat pik­ku­kau­pun­kiin ja jopa maa­seu­dul­le outo­ja. Olen avoi­min mie­lin val­mis peru­maan sana­ni, kos­ka tämä on sar­jaa­ni pik­ku­kau­pun­ki-heh­ku­tus­ta osa 2020.

  33. Mää­kin pyö­räi­len: Min­kä takia Suo­mi yrit­tää teh­dä ammat­ti­mai­sen toi­min­nan mah­dol­li­sim­man vai­keak­si? Jos kaik­ki teki­si­vät jotain ammat­ti­mais­ta toi­min­taa, niin eipä tar­vit­si­si mitään tukia­kaan nykyi­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Mikä­li täl­lai­nen vapaa kyy­dit­se­mi­nen tap­paa sään­nel­lyn ammat­ti­tak­si­toi­min­nan, niin eipä sil­le kal­liil­le pal­ve­lul­le oikeas­ti ole kysyn­tää. Sama pätee kaik­keen muu­hun­kin asi­aan, mikä on pirun kal­lis­ta älyt­tö­män sään­te­lyn vuoksi. 

    En sinän­sä ole tak­si­lu­pa­jär­jes­tel­mää puo­lus­ta­mas­sa. Samat asiat voi­daan hoi­taa osto­pal­ve­lu­na (esim. päi­vys­tys­vel­vol­li­suus) ja päte­vyys- ym. vaatimuksilla.

    Minus­ta on siis aivan ok, jos kuka hyvän­sä kyy­dit­tää rahas­ta ketä hyvän­sä ansain­ta­tar­koi­tuk­ses­sa, jos kyy­dit­tä­jäl­lä on asian­mu­kai­nen ajo­lu­pa, jos käy­tet­tä­vä auto on asian­mu­kai­ses­ti kat­sas­tet­tu, jos vakuu­tuk­set ovat kun­nos­sa, ja jos verot tule­vat maksettua.

    Tämä on sit­ten kui­ten­kin aivan eri jut­tu kuin esit­tä­mä­ni taval­lis­ten ihmis­ten väli­nen työ­mat­ka­lif­taa­mi­nen. Jäl­kim­mäi­seen ei tar­vit­si­si esit­tää voi­mas­sao­le­vaa ajo­kort­tia ja taval­lis­ta kat­sas­tet­tua autoa kovem­pia vaa­ti­muk­sia. Toki jär­jes­tel­män pitää hoi­taa vakuutukset.

  34. Kari­jär­vi: Car­pool-pal­ve­lui­ta löy­tyy jo Yhdys­val­tain län­si­ran­ni­kol­ta. Esi­mer­kik­si Hitch ja Ube­rin betas­sa ole­va UberPool

    Hitch alkaa olla jo lähel­lä. Sii­nä­kin on kui­ten­kin se eroa­vai­suus, että se pyr­kii muut­ta­maan auton reit­tiä mat­kus­ta­jien mukaan. Oma aja­tuk­se­ni on se, että autoi­li­ja ei jou­du kulut­ta­maan mer­kit­tä­väs­ti yli­mää­räis­tä aikaa mat­kus­ta­jien takia, vaan että mat­kus­ta­jat sit­ten tar­vit­taes­sa vaih­ta­vat autoa useam­man­kin ker­ran. Täl­löin kus­tan­nus jää pienemmäksi.

    Tämä edel­lyt­tää kui­ten­kin jär­jes­tel­mäl­tä var­sin suur­ta penet­raa­tio­ta. Jär­jes­te­ly oli­si kui­ten­kin huo­mat­ta­van teho­kas lii­ken­teel­li­ses­ti, kun autot eivät kouk­ki­si tak­sien tavoin.

  35. Onko puu­laa­ki­ta­son urhei­lu se, mitä työn­teon sijaan robo­ti­soi­tu­nees­sa yhteis­kun­nas­sa ale­taan harrastaa?” 

    Osit­tain ehkä. Mut­ta tn. enem­män­kin se, että b1tches face down, 4ss up ym. ns. ghetto“kulttuuria”. Re: USA ja sen jo pit­kään vail­la työ­paik­ko­ja olleet nk. sosio­eko­no­mi­ses­ti haas­ta­vat alueet.

  36. Vihe­rins­si: Minus­ta on siis aivan ok, jos kuka hyvän­sä kyy­dit­tää rahas­ta ketä hyvän­sä ansain­ta­tar­koi­tuk­ses­sa, jos kyy­dit­tä­jäl­lä on asian­mu­kai­nen ajo­lu­pa, jos käy­tet­tä­vä auto on asian­mu­kai­ses­ti kat­sas­tet­tu, jos vakuu­tuk­set ovat kun­nos­sa, ja jos verot tule­vat maksettua.

    Minä lait­tai­sin ehdok­si vie­lä, että asian­mu­kai­nen ajo­lu­pa on saa­ta­vil­la hel­pos­ti ja hal­val­la, sekä verot ja muut mak­sut meni­si­vät vaik­ka suo­raan mak­su­ta­pah­tu­man yhtey­des­sä. Eli jos mak­saa pank­ki­kor­til­la, niin samal­la mak­sul­la meni­si verot­ta­jam pro­sen­tit mukana.

    Sai­si kyl­lä päteä kaik­keen yrit­tä­mi­seen eli kaik­ki pape­rin­pyö­ri­tys pois ja mak­sut eri ins­tans­seil­le meni­si auto­maat­ti­ses­ti sekä läpi­nä­ky­väs­ti niin asiak­kaan kuin yrit­tä­jän­kin näkökulmasta.

    Tak­sin tak­sa­mit­ta­ri­kaan ei pitäi­si olla mikään pakol­li­nen varus­te, vaan riit­tää kun kän­nyk­kä­so­vel­lus näyt­tää min­kä mat­kan on ajat­tu ja mikä on tak­sa. Asia­kas näkee ja pys­tyy tar­kis­ta­maan asian omas­ta jän­ny­käs­tään. Pal­jon hal­vem­paa ja kätevämpää.

    Siis tek­niik­ka antai­si nyky­ään vaik­ka mitä mah­dol­li­suuk­sia, jos sitä annet­tai­siin vain vapaas­ti käyt­tää ja otet­tai­siin käyt­töön. Ohjel­mis­to­jen teki­jöi­den pitää kyl­lä olla ihan jotain mui­ta kuin jul­kis­pal­ve­lui­den kil­pai­lu­tet­ta­vat toi­mi­jat. Sil­lä ei saa kuin kal­lis­ta ja sur­ke­aa softaa.

  37. Mää­kin pyö­räi­len: Minä lait­tai­sin ehdok­si vie­lä, että asian­mu­kai­nen ajo­lu­pa on saa­ta­vil­la hel­pos­ti ja hal­val­la, sekä verot ja muut mak­sut meni­si­vät vaik­ka suo­raan mak­su­ta­pah­tu­man yhtey­des­sä. Eli jos mak­saa pank­ki­kor­til­la, niin samal­la mak­sul­la meni­si verot­ta­jam pro­sen­tit mukana.

    Olen pal­jol­ti samoil­la lin­joil­la kanssasi.

    Täs­tä kui­ten­kin tuli mie­lee­ni yksi aja­tus: Meil­lä voi­si olla sel­lai­nen ins­tans­si kuin Suo­men Pal­kan­mak­su. Kun työ­nan­ta­ja mak­saa luon­nol­li­sel­le hen­ki­löl­le palk­kaa, pal­kas­ta sovit­tai­siin aina vain koko­nais­sum­ma, joka sisäl­tää sotut, verot, kaik­ki työnantajamaksut.

    Tämän jäl­keen työ­nan­ta­ja mak­saa ko. sum­man Suo­men Pal­kan­mak­sul­le, joka sit­ten hoi­taa sii­tä yhteis­kun­nan sii­vut pois pääl­tä ja tilit­tää lop­pu­ro­vot henkilölle.

    Tämä jär­jes­te­ly teki­si työ­nan­ta­jan elä­män hel­pok­si ja mah­dol­lis­tai­si myös satun­nai­sen yksi­tyi­sen työl­lis­tä­mi­sen hel­pos­ti. Nyt hom­ma teh­dään kah­teen ker­taan, kun ensin työ­nan­ta­ja yrit­tää las­kea vero­kort­tien ym. perus­teel­la mak­sut ja tili­tyk­set, ja sen jäl­keen verot­ta­ja ym. ins­tans­sit teke­vät sen uudelleen. 

    Tulo­ve­ro­tuk­ses­sa voi­tai­siin myös siir­tyä reaa­liai­kai­seen liu­ku­vaan vuo­teen perus­tu­vaan vero­tuk­seen, ja veron­pa­lau­tuk­set ynnä muut paik­kauk­set jäi­si­vät historiaan.

    No, aina voi uneksia.

  38. Vihe­rins­si: Oli­si­ko tuo pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­ju­na­lii­ken­ne. Osa junis­ta pysäh­tyy jokai­sel­la mai­to­lai­tu­ril­la, osa joka toi­sel­la ja osa vain Tik­ku­ri­las­sa ja Pasilassa.

    Peri­aat­tees­sa aja­tus on oikein, mut­ta kovin kat­ta­van kak­si­ta­soi­suu­den teke­mi­nen tulee aina­kin tuplahintaiseksi.

    Ei se tule. Rataa on käy­tän­nös­sä kah­ta eri tyyp­piä, katu­ra­ta ja täy­se­ris­tet­ty rata. Jäl­kim­mäi­nen kul­kee käy­tän­nös­sä yleen­sä tun­ne­lis­sa. Katu­ra­ta mak­saa jotain 3–10M€/km, ts. se mak­saa suu­rin­piir­tein sen mitä katu­kin makaa, eris­tet­ty rata taas ib 30–100M€/km. Eli tämä oli­si sinän­sä ihan yksin­ker­tais­ta rat­kais­ta niin että on katu­ra­ta­verk­koa, ja sit­ten juna­ra­ta­ta­verk­ko har­voil­la ase­mil­la. Mal­liin R‑juna.

    Mut­ta kun täs­sä mei­tin kyläs­sä oli unoh­duk­sis­sa rati­kat, niin on teh­ty sel­lais­ta kom­pro­mis­si­ra­taa jos­sa yhdis­tyy lähes ratik­ka­mai­nen ase­ma­vä­li juna­ta­son rataan, eli saa­daan kum­man­kin huo­not puolet.

    Kuin­ka pal­jon mak­sai­si­vat radan­vie­rus­ta mene­vät kate­tut pyörätiet?

    Tus­kin ver­rat­taen juu­ri mitään, fil­la­ri­väy­lät ei ole kus­tan­nus­ky­sy­mys. Kate­tuis­sa väy­lis­sä vaan tulee hake­mat­ta mie­leen joku­nen pul­ma, mut­ta ymmär­tä­nen mitä tar­koi­tat ja aja­tus ei ole huono.

  39. Kuto­ja:
    http://www.hs.fi/kaupunki/Viikinm%C3%A4en+rappioon+on+nelj%C3%A4+syyt%C3%A4/a1407213039044

    Toi­voi­sin että Vii­kin­mäes­tä tuli­si perin­tei­sen lähiö­kau­pun­ki­suun­nit­te­lun jout­sen­lau­lu. Aina­kin täs­tä toteu­tuk­ses­ta on tulos­sa mak­sa­vien asiak­kai­den mie­les­tä huono.

    Raken­teil­la on vie­lä Kunin­kaan­tam­mi ja aika lähiö tai­taa Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta­kin tul­la (550 000 ker­ros­ne­liö­tä 950 000 neliön kort­te­lia­lueil­la -> kes­kim. kort­te­li­te­hok­kuus alle 0,6). Vie­lä on epä­var­maa, pää­see­kö siel­tä edes nopeas­ti kan­ta­kau­pun­kiin ratik­ka­sil­taa pitkin.

    Meri-Ras­ti­laan on näil­lä näky­min lisäk­si vie­lä yksi lähiö tulos­sa. Valitettavasti.

    Näh­tä­väk­si jää myös se, miten Var­tio­saa­ren kans­sa edetään.

  40. teek­ka­ri: Ruuh­kai­ses­sa katu­ym­pä­ris­tös­sä taas tut­ki­tus­ti mer­kit­tä­vä osa lii­ken­tees­tä on sitä, kun jen­gi etsii pysä­köin­ti­paik­kaa kotterolleen. 

    Eli auto­lii­ken­teen vähen­tä­mi­sel­lä on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi hyötykerroin?
    Tuon valos­sa ihme­tyt­tää yhä enem­män, miten hen­ki­lö­au­to­ja edes pääs­te­tään kau­pun­kien kes­kus­taan. Tilal­le löy­tyi­si niin pal­jon parem­paa­kin käyttöä.

  41. …miten hen­ki­lö­au­to­ja edes pääs­te­tään kau­pun­kien keskustaan.” 

    Eli mäkään en sai­si ajaa omaa autoa­ni tohon lähei­seen park­ki­hal­liin siel­tä vuo­kraa­mal­le­ni paikalle? 

    Olet­pas sää puri­taa­ni. Taik­ka änkyrä. 

    (tar­pee­ton yliviivataan)

  42. Kaik­kien pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien yleis­kaa­voi­tus on läh­te­nyt 60-luvul­ta alkaen alue­kes­kus­ver­kon kehit­tä­mis­mal­lis­ta. Espoo ja Van­taa halusi­vat tiheäm­män alue­kes­kus­ver­kon kuin Hel­sin­ki, joka tut­ki pal­jon Pasi­laa ydin­kes­kus­tan keven­tä­jä­nä ja kakkoskeskuksena.

    Yli vii­den­kym­me­nen vuo­den kau­pun­ki­ra­ken­ne­ke­hi­tys on syn­nyt­tä­nyt aika ram­po­ja alue­kes­kuk­sia, mut­ta peli ei ole vie­lä mene­tet­ty. Puo­li vuo­si­sa­taa on kau­pun­gin elä­mäs­sä lyhyt jakso.

    Nyt on teh­tä­vä pari kol­me jut­tua tome­ras­ti. Poi­kit­tai­seen run­ko­lin­jas­toon on sat­sat­ta­va, Ram­mat kes­kuk­set on sanee­rat­ta­va ja nii­den tii­vis­tä­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä. On koros­tet­ta­va kes­kus­ten pyö­rä­lii­ken­teen tär­keyt­tä, kult­tuu­ri­pal­ve­lu­jen vil­liyt­tä ja käve­ly­kes­kuk­sien syn­ty­mis­tä vapaa­seen kau­pun­ki­ti­laan. Kau­pas­ta jää kes­kuk­siin vain kier­rä­tys­puo­li ja ylel­li­syys­ta­va­rat. Kah­vi­lat, ravin­to­lat ja pie­net kult­tuu­ri- ja yhteis­käyt­tö­ti­lat täyt­tä­vät elä­vän alue­kes­kus­tan kri­tee­rit. Yksi Sokra­tes tiet­ty tar­vi­taan joka kes­kuk­seen kes­kus­te­lu­myl­lyn pyö­rit­tä­mi­sek­si. Ode voi­si päi­vys­tää jol­la­kin niistä.

    Rai­deyh­tey­det ovat vält­tä­mät­tö­mät niin säteit­täis- kuin poi­kit­tais­suun­nis­sa. Oli­si osat­ta­va nyh­tää kus­ta­kin rai­de­muo­dos­ta nii­den vah­vuu­det esil­le. Juna antaa nopeat pitem­mät yhtey­det, met­ro on omi­aan tii­vis­ty­vän kan­ta­kau­pun­ki­mai­sem­man kau­pun­gin luo­mi­ses­sa ja ratik­ka hoi­te­lee hyvin lähiyh­teyk­siä. Kai­kil­le löy­tyy tilaa ja tehtävää.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Menee­kö se itseoh­jau­tu­va auto pie­nem­pään tilaan?

    Itseoh­jau­tu­va auto joka toi­mii tak­si­na ei vie pysä­köin­ti­ti­laa kos­ka se on aina ajosssa.

  44. Mau­rizio:
    “…miten hen­ki­lö­au­to­ja edes pääs­te­tään kau­pun­kien keskustaan.” 

    Eli mäkään en sai­si ajaa omaa autoa­ni tohon lähei­seen park­ki­hal­liin siel­tä vuo­kraa­mal­le­ni paikalle? 

    Olet­pas sää puri­taa­ni. Taik­ka änkyrä.
    (tar­pee­ton yliviivataan) 

    Var­maan molempia.
    No, jos kau­pun­gis­sa ei sai­si ajel­la autol­la, säi­lyt­täi­sit sitä pai­kas­sa, johon ja jos­ta sitä sai­si ajaa. Luu­li­si, että jos auto pitää saa­da kodin vie­reen park­kiin, ei asui­si pai­kas­sa, jos­sa sen käyt­tö on kaik­kein han­ka­lin­ta tai haitallisinta.
    Tai no oma napa­han on tie­tys­ti aina lähinnä.

    Vii­mei­ses­tä esi­mer­kis­tä muu­ten puut­tu­vat kau­pun­gis­ta ulos­päin aukea­vat paraa­be­li­mai­set jul­ki­sen lii­ken­teen rei­tit reu­nal­ta reu­nal­le. Jul­ki­nen poi­kit­tais­lii­ken­ne on nimit­täin muu­ten aika huo­noa, jos (tyy­pil­li­ses­ti) on aina kak­si vaih­toa ja kol­me lin­jaa: ensin alus­ta säteit­täi­ses­ti “kehäl­le”, sit­ten kehää pit­kin ja sit­ten säteit­täi­ses­ti kehäl­tä taas kohteeseen.

  45. teek­ka­ri: Ruuh­kai­ses­sa katu­ym­pä­ris­tös­sä taas tut­ki­tus­ti mer­kit­tä­vä osa lii­ken­tees­tä on sitä, kun jen­gi etsii pysä­köin­ti­paik­kaa kotterolleen. 

    Sais­ko vie­lä lin­kin tähän tutkimukseen?

  46. ei asui­si pai­kas­sa, jos­sa sen käyt­tö on kaik­kein han­ka­lin­ta tai haitallisinta.” 

    Luu­li­si, että pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten tähän muut­taes­saan oli­si voi­nut kuvi­tel­la, että voi pitää sil­loin vuo­kraa­man­sa auto­pai­kan myös tule­vai­suu­des­sa. Mut­ta mitä­pä sii­tä, kun eivät­hän täl­lai­set pik­kusei­kat tie­ten­kään sinun­kal­tai­sia­si ideo­lo­gian eläh­dyt­tä­miä Uuden ja Uljaan Yhteis­kun­nan esi­tais­te­li­joi­ta kiinnosta… 

    No, loh­du­tuk­sek­si itsel­le­ni totean kui­ten­kin, että voin luul­ta­vas­ti pitää auto­paik­ka­ni tuos­sa vie­res­sä vas­te­des­kin. Täs­sä kau­pun­gis­sa kun onnek­si on vie­lä mui­ta­kin poliit­ti­sia ryh­miä kuin Vihreät 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.