Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen

51 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen”

1. “Aja­tus kaatuu kuitenkin siihen, ettei näitä sijoite­ta mil­lään jär­jel­lisel­lä taval­la, vaan laite­taan sikin sokin sinne tänne, jol­loin ne ovat täysin autoli­iken­teestä riip­pu­vaisia, niistä ei saa liiken­teen takia viihty­isiä eivätkä ne toi­mi kuten toimi­vat Keski-Euroopassa.”

   Mik­si arjen pyörit­tämi­nen (vaikka­pa 200 krt x 20 km) yksi­ty­isautol­la vapaal­la (suh­teel­lis­es­ti ottaen) reitin ja aikataulun valin­nal­la on niin huono asia? Voi olla, että seu­raan kyl­lä ajatuk­si­asi, mut­ta hyvä paimen ker­taa asioi­ta. Ja etenkin rin­nas­taa niitä ver­tausku­val­lis­es­ti toisi­in asioi­hin. Vaikka­pa viihdematkailuun.

   Vastaa

   1. Jos yksi ihmi­nen kul­keew autol­la, siinä ei ole mitään vikaa, mut­ta kun mi9ljoona ihmistä swi­ir­tyy aja­maan autol­la kaik­ki matkansa, siinä on pieni ongel­ma. Ymmär­räthän, että tuos­sa him­melis­sä ei voi käyt­tää joukkoli­iken­net­tä juuri kukaan, kos­ka kelvol­lista joukkoli­iken­net­tä ei voi olla. SDe myös tarkoit­taa, että aloaikäiset ja van­huk­set ovat kodeis­saan vankeina.

      Vastaa

2. Hyvä kaupunki­rakenne saadaan aikaan sijoit­ta­mal­la asuinalueet niin, että niiden kaut­ta kul­kee pait­si säteit­täi­nen raideli­ikenne (vihreät katkovi­ivat) , myös kehämäi­nen joukkoli­ikenne. Oheises­sa kuvas­sa yhdel­lä vai­h­dol­la pääsee melkein joka paikas­ta jokaiseen paikkaan. Jos vuoroväli on tiheä (3–5 min­u­ut­tia) vai­h­dolli­nenkin yhteys tar­joaa hyvän palvelutason.

   Mä en tiedä olenko kir­joituk­sen kanssa edes suo­ranais­es­ti eri mieltä, mut­ta varsinkin ylläol­evas­sa on se ker­takaikki­nen ongel­ma mikä tätä laji­tyyp­piä vaivaa. Eli minkälai­sista etäisyyk­sistä, mat­ka-ajoista nyt puhutaan? Kun tämä on ihan eri asia riip­puen sitä mitä ne ovat.

   Jos pal­lukoiden etäisyys toi­sis­taan on 5 kilo­metriä, niin niiden väliseen matkaan kuluu raide­här­pääkkel­lä jota meil­lä kut­su­taan junaksi noin 4 min­u­ut­tia (yski ase­ma matkan var­rel­la), metrol­la (kolme ase­maa) 8 min­u­ut­tia ja ratikkalla (kuusi pysäkkiä) 14 min­u­ut­tia. Jos väli on 10 kilo­metriä, niin ajat voi ker­toa kahdel­la. Jos väli on 2 kilo­metriä, niin puo­let eli ihan sama ja kaik­ki toimii hienos­ti, mut­ta sil­loin tuo on käytän­nössä yksi yht­enäi­nen kaupunki.

   Tuol­la perus­teel­la voi sit­ten laskea mitä ne mat­ka-ajat on ja ver­ra­ta siihen mikä on suju­vaa. Mut­ta jos halu­taan nopeaa liikku­vu­ut­ta koko him­melin sisäl­lä niin pitää olla juna, mut­ta sit­ten pitää taas ottaa huomioon kauan sinne ase­malle pääsy kestää kun pysähdyk­siä on harvassa.

   Käytän­nössä, kun etäisyy­det kas­va­vat toisel­la kymmenelle kilo­metrille, niin tarvi­taan kak­si­ta­soinen raide­v­erkko, jos on tarkoi­tus tehdä houkut­tel­e­vaa joukkoli­iken­net­tä. Toinen nopei­ta yhteyk­siä ja toinen tiheää palve­lu­ta­soa varten. Sinän­sä kalus­ta voi olla niil­lä samaa, ja sama juna voi ajaa osan matkaa nopeam­paa rataa. Minä en äkkiseltään muista ensim­mäistäkään esi­tys­tä keneltäkään kaupunki­rak­en­teesta, jos­sa tätä perus­ta­van­laa­tu­ista maaanti­eteel­l­is­fysikaal­ista tosi­asi­aa ei olisi abstrak­toitu pois. Itsekö se pitää kirjoittaa? 🙂

   Vastaa

3. 1) Alakeskusten intres­si liit­tyä toisi­in­sa on vas­toin keskus­tan intres­siä saa­da sinne suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä ja vähin­tään läpikulkuliikennettä. 

   2) Alakeskuk­set eivät ole osan­neet liit­tyä yhteen poli­it­tis­es­ti, jol­loin keskus­tanäkökul­ma on saanut määrit­tää liiken­teen kehittämistä.

   3) Moni nykytren­di siirtää pain­opis­tet­tä pois keskus­tas­ta, mikä lisää poli­it­tisia painei­ta manip­u­loi­da liiken­net­tä keskus­taan, a’la Pisararata.

   Mitä mieltä olet näistä väit­teistä ja miten intres­siri­ita tulisi ottaa huomioon niin, että se tulisi julkiseen keskustelu­un ja vaaleis­sa asial­istalle? Sil­loin­han asetel­ma Hki-Espookin olisi jotain monisyisempää.

   Vastaa

4. Osmo osoit­taa hyvin monia niistä asioista, joi­ta Helsin­gin seudul­la pitäisi miet­tiä. Muu­tamista asioista olen kuitenkin eri mieltä.

   Ensin­näkin alakeskusten sijoit­ta­mi­nen antaa jo otsikkona yliop­ti­mis­ten mieliku­van suun­nit­telun mah­dol­lisuuk­sista. Vaik­ka pääkaupunkiseu­tu kas­va­nee tule­vaisu­udessa voimakkaasti, niin pääosin rakenne on jo ole­mas­sa, eikä tänne ihan hirveästi ”sijoite­ta uusia alakeskuk­sia”. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten nyky­istä raken­net­ta pystyt­täisi­in hyö­dyn­tämään parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la ja ”keskusverkkoa” kehitet­täisi­in jonkin­laises­sa yhteistyössä. Tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa ollaan ihan­net­ta etsimässä, mut­ta tiet­ty ”sense of real­i­ty” olisi paikallaan.

   Espoos­sa on tosi­aan viime vuosikym­meninä sijoitet­tu suuret kaup­pakeskuk­set alakeskuskusten keskelle (Sel­lo, Iso Ome­na ja Entresse), eikä tämä ole minus­ta mitenkään huono asia ver­rat­tuna siihen, että niitä raken­net­taisi­in irralleen kaikesta muus­ta (esim. Jum­bo, Kaari ja Viikin Pris­ma). Lisäk­si Hyvinkään keskus­taan­han raken­net­ti­in pari vuot­ta sit­ten yksi Suomen suurim­mista kaup­pakeskuk­sista. Toki olisi hyvä jos alakeskuk­si­in pystyt­täisi­in luo­maan sekoit­tuneem­paa raken­net­ta ja kaupunki­maisema­pa ympäristöä, mut­ta en ole aivan var­ma, miten laa­jaa palve­lu­tar­jon­taa niis­sä pystyt­täisi­in tar­joa­maan ilman kaup­pakeskuk­sia. En myöskään näe että muut oli­si­vat onnis­tuneet tässä merkit­tävästi Espoo­ta parem­min. Espoos­sa kaupunkisu­un­nit­telun suuret virheet on tehty jo vuosikym­meniä sitten.

   Vastaa

5. Osmo, ajat­telusi perus­tuu kovin kon­ser­vati­iviseen käsi­tyk­seen liiken­nemuodoista ja niiden edullisu­ud­es­ta. Odotan mie­lenki­in­nol­la, kun itseo­h­jau­tu­vat ajoneu­vot alka­vat val­la­ta alaa. Ero joukkoli­iken­nevä­linei­den ja par­jatun yksi­ty­isautoilun välil­lä saat­taa muut­tua häm­mästyt­täväl­lä taval­la. Jos siihen liit­tää esimerkik­si Uber-tyyp­piset uudet yri­tys­muodot, alka­vat liiken­teen par­a­dig­ma­muu­tok­set olla tosi­a­sia. Hei­jas­tuk­set kaupunki­rak­en­teeseen tull­e­vat ole­maan merkit­täviä. Minus­ta kol­le­gani kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat häm­men­tävän ulkona uusista tuulista.

   Vastaa

   1. Meneekö se itseo­h­jau­tu­va auto pienem­pään tilaan?

      Vastaa

6. tpyy­lu­o­ma: Käytän­nössä, kun etäisyy­det kas­va­vat toisel­la kymmenelle kilo­metrille, niin tarvi­taan kak­si­ta­soinen raide­v­erkko, jos on tarkoi­tus tehdä houkut­tel­e­vaa joukkoli­iken­net­tä. Toinen nopei­ta yhteyk­siä ja toinen tiheää palve­lu­ta­soa varten.

   Olisiko tuo pääkaupunkiseudun lähi­ju­nali­ikenne. Osa junista pysähtyy jokaisel­la maito­lai­turil­la, osa joka toisel­la ja osa vain Tikkuri­las­sa ja Pasilassa.

   Peri­aat­teessa aja­tus on oikein, mut­ta kovin kat­ta­van kak­si­ta­soisu­u­den tekem­i­nen tulee ainakin tuplahintaiseksi.

   Kuin­ka paljon mak­saisi­vat radan­vierus­ta menevät kate­tut pyörätiet?

   Vastaa

7. Jar­mo Heimo: Ero joukkoli­iken­nevä­linei­den ja par­jatun yksi­ty­isautoilun välil­lä saat­taa muut­tua häm­mästyt­täväl­lä taval­la. Jos siihen liit­tää esimerkik­si Uber-tyyp­piset uudet yri­tys­muodot, alka­vat liiken­teen par­a­dig­ma­muu­tok­set olla tosiasia.

   Yksi­ty­isautoilun saa jotenkin järkevästi ruuh­ka-aikana fik­suk­si vain sil­loin, kun autossa on merkit­tävästi enem­män kuin yksi ihmi­nen. Yksi­ty­isautoilun suurin ei-henk­i­nen ongel­ma on tilankäyt­tö, ja siinä suurin tek­i­jä on käyttöaste.

   On hyvin mah­dol­lista, että automaat­tiset autot yhdis­tet­tynä johonkin kimp­pakyyti­fik­suk­keeseen on tule­vaisu­udessa hyvin toimi­va ratkaisu. Käytän­nössä meil­lä voisi jo nyt olla paljon älykkääseen telemati­ikkaan perus­tu­via kimp­pakyyti­toim­into­ja, joil­la voitaisi­in ratkoa ruuhkaon­gelmia paljonkin.

   Niiden tiel­lä on kuitenkin ainakin kak­si isoa estet­tä. Ihmiset halu­a­vat ajaa yksin oma­l­la autol­la (sekä “yksin” että “oma­l­la” on tärkeä). Vielä suurem­pi este on tak­siyrit­täjien vastustus. 

   Mitään fyy­sistä estet­tä sille ei ole, etteikö jokainen auto olisi poten­ti­aali tak­si ihan vain rek­isteröi­tymisel­lä ja sopi­val­la tieto­jär­jestelmäl­lä. Esteet ovat henkisiä ja lainsäädännöllisiä.

   (Uber ei tätä ole, kos­ka se on lähin­nä vain pimei­den tak­sien väl­i­tys­palvelu. Järkevä palvelu saisi kaik­ki jo muutenkin liik­keel­lä ole­vat otta­maan sopi­vasti mak­savia liftare­i­ta kyytiin.)

   Vastaa

8. “Kär­simme kaik­ki siitä, ettei kaupunki­amme suun­nitel­la kokon­aisuute­na vaan jokainen kun­ta opti­moi vain omaa raken­net­taan. Eri­tyis­es­ti siitä kär­sivät ne, jot­ka halu­aisi­vat yhdis­tää pien­taloa­sumisen kaupunki­maisi­in palveluihin.”
   Pikkuisen alkaa vaikut­ta­maan, että tämä osaop­ti­moin­ti on vaan veruke kun päät­täjiltä puut­tuu kykyä ja rohkeut­ta tehdä pitkäjän­nit­teisiä päätök­siä. Miten muka naa­purikun­tien har­joit­ta­maan osaop­ti­moin­ti estää Helsinkiä kehit­tämästä alueen­sa sisälle kun­nol­lista säteit­tästä raideli­iken­net­tä ja kaavoit­ta­mas­ta sen var­teen kaupunkikeskuk­sia? Raide-infra saadaan hel­posti kus­tan­net­tua raken­nu­soikeu­den myynnillä.

   Vastaa

   1. Helsin­ki tekee sekä jok­e­ria, jok­eri 2:ta ja nol­la­jok­e­ria ja kaavoit­taa niiden varrelle.

      Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Meneekö se itseo­h­jau­tu­va auto pienem­pään tilaan?

   Sekin on teo­ri­as­sa mah­dol­lista, kos­ka robotin reak­tioai­ka < 1 ms. Autot voivat kulkea lähempänä toisiaan.

   Vastaa

10. Artikke­lisi tämä osa alkaa ter­mi­nol­o­gis­es­ti väärin! 😉 Omakoti­laueet eivät kuu­lu kaupunki­in. Ne kuu­lu­vat kaup­palaan, joka on kaupun­gin vieressä. 

    Raideli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen ei kuu­lu Helsingille pl. ehkä kesku­tan kevy­traideli­ikenne. Joker­it kuu­lu­vat alue­hallinnolle jota jotkut halu­a­vat kut­sua metropolihallinnoksi.

    Vastaa

11. Marko Hami­lo: Sekin on teo­ri­as­sa mah­dol­lista, kos­ka robotin reak­tioai­ka < 1 ms. Autot voivat kulkea lähempänä toisiaan.

    Marko: sen ver­ran kuin olen aihet­ta käsit­televää tiedet­tä lukenut, niin moot­toriteil­lä ja muil­la vas­taav­il­la jos­sa ei ole tasoristeyk­siä, kap­a­siteet­ti voi jopa kaksinker­tais­tua juuri tuos­ta syystä. 

    Sen sijaan katuym­päristössä, jos­sa rajoit­ta­vana tek­i­jänä on risteysten kap­a­siteet­ti, hyö­ty jää merkit­tävästi pienem­mäk­si — ehkä muu­ta­maan kymme­neen prosenttiin.

    Vastaa

12. “Kaup­pakeskuk­ses­ta ei ole Espan kaltaisek­si yhteisek­si olohuoneeksi.”

    Suomes­sa nyt kuitenkin läm­pöti­la on alle kymme­nen asteen vähin­tään puo­let vuodes­ta, joten eiköhän sille kate­tulle lämpimälle tilalle kuitenkin ole kysyntää.

    Vastaa

13. Viherinssi: Kuin­ka paljon mak­saisi­vat radan­vierus­ta menevät kate­tut pyörätiet? 

    Kuinkako­han paljon niille löy­ty­isi kal­jan­juo­jia ja tupakan­polt­ta­jia hen­gaa­maan ja poli­ise­ja heitä hätistelemään?

    Vastaa

14. Uutiseen liit­tymätön huomio etusivusta: 

    Tuo LinkedIn, Face­book / email, jne. jakamisen mah­dol­lis­ta­va ShareThis plu­g­in kyl­lä tasaisen tiheään tärvelee sivus­ton käytet­tävyyt­tä. Nyt jos hiiren vahin­gos­sa jätää sekun­niksi share- tai email-kuvakkei­den päälle, niin ruudulle hyp­pää pyytämät­tä joku ikku­na estämään lukemista.

    Näin ainakin työ­paikan Chrome selaimella.

    Vastaa

15. anonyy­mi: Kuinkako­han paljon niille löy­ty­isi kal­jan­juo­jia ja tupakan­polt­ta­jia hen­gaa­maan ja poli­ise­ja heitä hätistelemään? 

    Jep, ehkä väärä maa, väärä kansa. Mut­ta kate­tu­ista pyöräteistä saisi kyl­lä aivan hävyt­tömän idyl­lisiä. Niita voisi käyt­tää sadeve­den keräämiseen ja itse väyliä koris­tavien kasvil­lisuuk­sien huoltoon. Kate olisi aurinkopan­eloitu jon­ka ener­gia käytet­täisi­in sen saman väylän joko viih­teek­si tai hyödyk­si. Voisi olla eri­lail­la valais­tu­ja vyöhykkeitä vaikka­pa puolen kilo­metrin välein ryt­mit­tämään ahk­er­aa pol­jen­toa. Ja saisi­han niihin main­ok­si­akin yli kap­i­tal­is­min tarpei­den. Joku oper­aat­tori voisi siis spon­soroi­da koko roskan.

    Vastaa

16. Jos kaup­pakeskuk­seen pysähtyy het­kek­si osta­mat­ta mitään, var­ti­ja komen­taa ulos.

    Aika kauan saa kyl­lä hen­gail­la, jos on selvin päin ja rauhas­sa, ennen kuin suo­ma­lais­es­ta ostarista potkaistaan ulos. Se, että tila ei ole oikeasti julk­ista, on kyl­lä todel­li­nen ongel­ma. Ostoskeskuk­sil­la on auki­oloa­jat, ja niiden ulkop­uolel­la ne ovat useim­miten jalankulk­i­jaa voimakkaasti hylkiviä jät­tikokoisia lootia. Todel­li­nen ongel­ma on myös se, että jalankulk­i­jan kannal­ta miel­lyt­tävän ja vähit­täiskaupoille sopi­van kadun tai varsinkaan aukion suun­nit­telua ei tun­nu enää osaa­van kukaan koko val­takun­nas­sa. Ks. vaik­ka Jätkäsaari, johon kivi­jalka­kaup­po­ja on tulos­sa kohtu­ulli­nen määrä. Katu­ta­son julk­i­sivut ja tilan­tun­tu vaan eivät ole järin miel­lyt­täviä. Kalasa­ta­mas­sa on saatu tähän men­nessä vielä kolkom­paa, suo­ranaista muuria.

    Vastaa

17. Siis yksi­ty­isautoilun kamala ongel­ma on, että niis­sä on aina vain yksi kyydissä.
    Kun tässä mietitään tule­vaisu­u­den­näkymiä, niin yksi erit­täin help­po tapa olisi tällainen.
    Älykän­nykkään sovel­lus, mihin voi ilmoit­taa minne on menos­sa. Autoil­i­jal­la vas­taa­va sovel­lus, jos­sa on reit­ti mitä ajaa ja mil­lä kor­vauk­sel­la voisi ottaa kyyti­in. Kun kyy­dit­si­jä ja kyy­din tarpeessa ole­vat kohtaa­vat, niin kumpikin kän­ny hälyt­tää ja kus­ki osaa pysähtyä. Täl­lainen hom­ma on luon­nol­lis­es­ti Suomen lain­säädän­nössä kielletty.
    Mikä tääl­lä nyt ei olisi kielletty?

    Kun nämä itseo­h­jau­tu­vat autot tule­vat, niin moni niistä voisi olla automaat­tises­sa tak­si­a­jos­sa ja myös sil­lä peri­aat­teel­la, että pomii use­am­man matkus­ta­jan kyyti­in, kun ovat menos­sa samaan suun­taan. Asi­akas voisi sit­ten lisära­hal­la saa­da muista matkus­ta­jista vapaan kyy­din. Pitäisi olla huo­mat­tavasti halvem­mat kyy­dit kuin nykyisel­lä tak­sil­la, kos­ka käyt­töaste nousee eikä kuskille tarvitse mak­saa palkkaa.

    Vastaa

18. Määkin pyöräilen:
    kus­ki osaa pysähtyä. Täl­lainen hom­ma on luon­nol­lis­es­ti Suomen lain­säädän­nössä kielletty.
    Mikä tääl­lä nyt ei olisi kielletty? 

    Niin, eri­lai­sis­sa uber­i­lai­sis­sa huumis­sa jää huomioimat­ta, että kyse ei ole kansalais­ten älykkyy­destä, luovu­ud­es­ta tai viit­seliäisyy­destä vaan sään­nöistä. Mut­ta ote­taan se mikä on otet­tavis­sa. Jos suo­ma­lainen sään­nöste­ly taipuu ulko­mais­ten ideoiden edessä niin olkoon sit­ten niin. Maali kuin maali. Tyyli vapaa.

    Vastaa

19. Mikko: Marko: sen ver­ran kuin olen aihet­ta käsit­televää tiedet­tä lukenut, niin moot­toriteil­lä ja muil­la vas­taav­il­la jos­sa ei ole tasoristeyk­siä, kap­a­siteet­ti voi jopa kaksinker­tais­tua juuri tuos­ta syystä. 

    Sen sijaan katuym­päristössä, jos­sa rajoit­ta­vana tek­i­jänä on risteysten kap­a­siteet­ti, hyö­ty jää merkit­tävästi pienem­mäk­si – ehkä muu­ta­maan kymme­neen prosenttiin.

    Voisi kuvitel­la että itses­tään ohjau­tu­vat autot johta­vat vielä autoli­iken­teen merkit­tävään kasvu­un, jos esimerkik­si lapset alka­vat kulke­maan niil­lä itsenäis­es­ti har­ras­tuk­si­in­sa; kotona asu­via van­huk­sia kul­jetel­laan päiväkeskuk­si­in hoidet­taviksi jne jne.

    Vastaa

20. max: Niin, eri­lai­sis­sa uber­i­lai­sis­sa huumis­sa jää huomioimat­ta, että kyse ei ole kansalais­ten älykkyy­destä, luovu­ud­es­ta tai viit­seliäisyy­destä vaan sään­nöistä. Mut­ta ote­taan se mikä on otet­tavis­sa. Jos suo­ma­lainen sään­nöste­ly taipuu ulko­mais­ten ideoiden edessä niin olkoon sit­ten niin. Maali kuin maali. Tyyli vapaa.

    On vaikea kek­siä sel­l­aista sään­nöste­lyä, jos­ta olisi pelkkää hyö­tyä. Niin­pä sään­nöste­lyn kohdal­la pitäisi aina pitää kirkkaana mielessä se, mitä hyvää sil­lä sään­nöste­lyl­lä pyritään saa­maan aikaan, ja voisiko sen saman hyvän saa­da aikaan jol­lain vähem­män haitallisel­la tavalla.

    Kuten aiem­min tässä ketjus­sa totesin, pidän Ube­ria lähin­nä pimei­den tak­sien väl­i­tys­palvelu­na, kos­ka se mah­dol­lis­taa ammat­ti­maisen toimin­nan. Meil­lä voisi kuitenkin olla jokin huo­mat­tavasti mata­lampi­in tar­if­fei­hin perus­tu­va jär­jestelmä, jos­sa samaan suun­taan menevä kyytiläi­nen toki ottaa mukaan jaka­maan autoilun kulu­ja, mut­ta jos­sa ammat­ti­mainen toim­inta ei lyö leiville.

    Noin karkeasti aja­tus on sel­l­ainen, että kyytiläisiä otta­va autoil­i­ja lait­taa äly­puhe­li­men nav­i­gaat­torin päälle ja siihen määrä­paikkansa. Sen jäl­keen jär­jestelmä tar­joaa, että seu­raaval­la bus­sipysäkil­lä olisi kyytiläi­nen matkalla johonkin reitin var­rel­la ole­vaan pis­teeseen. Kyy­dit­si­jä saa tietää, että kyy­ditet­tävä on saanut arvioik­si 95/100, ja kyytiläi­nen tietää, että kus­ki on saanut arviok­si 92/100 muil­ta kyy­ditet­täviltä. Hom­ma on kum­mallekin ok, auto poimii kyy­ditet­tävän pysäk­iltä ja jatkaa matkaansa.

    Met­fo­ra tässä on lif­taami­nen, ei tak­si­toim­inta. Lif­taamiseen erona on kuitenkin tur­val­lisu­us (jär­jestelmä tietää koko ajan, kuka on kenen kyy­dis­sä), palaute­mekanis­mi ja mak­sullisu­us. Toimin­nan ammat­ti­maisu­ut­takin on help­po valvoa. Vaku­u­tus­puoli voisi kuu­lua samaan systeemiin.

    Täl­lainen jär­jestelmä ei pääosin söisi tak­si­toim­intaa (ei vie matkalaukku­jen kera lento­ken­tälle, ei vie mum­moa ter­veyskeskuk­seen, ei tuo kapakas­ta aamuyöl­lä koti­in), mut­ta sil­lä voisi olla ihan mitat­tavia vaiku­tuk­sia liiken­nejär­jestelmän tehokku­u­teen, kun auto­jen käyt­töastet­ta saisi ylös. Lisäk­si se täy­den­täisi joukkoli­iken­teen tar­jon­taa hyvin huomattavasti.

    Vastaa

21. anonyy­mi: Kuinkako­han paljon niille löy­ty­isi kal­jan­juo­jia ja tupakan­polt­ta­jia hen­gaa­maan ja poli­ise­ja heitä hätistelemään? 

    Olen niin ide­al­isti. Riipuu var­masti paikas­ta ja toteu­tus­tavas­ta, ei tuo mikään ongel­ma­ton ratkaisu ole. Kon­spti­na kuitenkin ajat­te­len asi­aa niin, että jos asemien välille saadaan hyvin help­pokäyt­töi­nen pyöräy­hteys, asemia ei tarvi­ta niin tiheästi. Kat­ta­mi­nen ja rat­aprofi­ilin noudet­ta­mi­nen kuitenkin hoitaisi suurim­man osan pyöräi­lyn huonoista puolista pois saman tien.

    Vastaa

22. Mik­si ihmeessä niitä har­ras­tuk­sia ei voi­da vali­ta sen mukaan mitä käve­lyetäisyy­deltä (tai isom­pi­en las­ten tapauk­ses­sa) tur­val­lisen kävely‑, pyörä‑, bussi‑, raitio­vaunu- tai metro­matkan päästä löy­tyy? Onko mitään järkeä siinä, että van­hempi­enkin aikaa (ja ener­giaa) tuhraan­tuu tavat­tomasti nykyiseen menoon, joka on kuin “hölmöläis­ten touhua”, vieden jopa suurim­man osan myös van­hempi­en arki-ilto­jen ajas­ta ja edel­lyt­täen monil­ta toisen (tai jopa use­am­man) auton han­k­in­taa ja käyttöä?

    Moni har­ras­tus vaatii lisäk­si lap­sil­ta ja nuo­ril­ta ihan liikaa aikaa. jotain tolkkua kai pitäisi tuo­hon viikot­taiseen ajankäyt­töönkin saa­da. Ei kaik­ista ole tarvet­ta tehdä esim. huip­pu-urheil­i­joi­ta, eikä kaik­ista voi tul­la “Kor­pia, Lit­ma­sia tai Selänteitä”.

    Mik­sei yksi ker­ta viikos­sa riitä, jos jon­nekin vähääkään pidem­mälle käve­lyetäisyy­deltä kotoa pitää har­ras­tuk­sen takia men­nä? Mil­lä ajal­la ne koul­uläksyt on tarkoi­tus tehdä, vai onko tarkoi­tus (ja muka­mas OK) jät­tää ne tekemät­tä vain jonkin har­ras­tuk­sen takia? Puut­teet koulu­työssä ja siihen kuu­lu­vas­sa “läksy­jen teossa” (ml. kotona tapah­tu­va pere­htymi­nen asi­aan) hei­jas­tu­vat oppimiseen ja tulee­vaan osaamiseen, sekä ehkä pitkällekin lapsen (ja hei­dän myötä koko yhteiskun­nan) tulevaisuuteen …

    Vastaa

23. Mikko: Sen sijaan katuym­päristössä, jos­sa rajoit­ta­vana tek­i­jänä on risteysten kap­a­siteet­ti, hyö­ty jää merkit­tävästi pienem­mäk­si – ehkä muu­ta­maan kymme­neen prosenttiin.

    Ruuhkaises­sa katuym­päristössä taas tutk­i­tusti merkit­tävä osa liiken­teestä on sitä, kun jen­gi etsii pysäköin­tipaikkaa kot­terolleen. Automaat­ti­au­to ei tarvitse parkkipaikkaa — tai osaa löytää sel­l­aisen netistä ilman ylen­määräistä haahuilua — eli liikenne vähenee.

    Samoin kun puhutaan ruuhkas­ta ver­sus suju­va liikenne, niin automääris­sä ei vält­tämät­tä ole juurikaan eroa. Jo tuo parikym­men­tä pros­ent­tia lisää liiken­net­tä suju­vaan ver­rat­tuna riit­tää tukki­maan risteyk­set kokonaan.

    Vastaa

24. Sakke:
    Mik­si ihmeessä niitä har­ras­tuk­sia ei voi­da vali­ta sen mukaan mitä käve­lyetäisyy­deltä (tai isom­pi­en las­ten tapauk­ses­sa) tur­val­lisen kävely‑, pyörä‑, bussi‑, raitio­vaunu- tai metro­matkan päästä löy­tyy? Onko mitään järkeä siinä, että van­hempi­enkin aikaa (ja ener­giaa) tuhraan­tuu tavat­tomasti nykyiseen menoon, joka on kuin “hölmöläis­ten touhua”, vieden jopa suurim­man osan myös van­hempi­en arki-ilto­jen ajas­ta ja edel­lyt­täen monil­ta toisen (tai jopa use­am­man) auton han­k­in­taa ja käyttöä?

    Tok­i­han joku vihreä virkamies osaa päät­tää ihmis­ten puoles­ta, että mitä saa har­ras­taa ja milloin.

    En yhtään epäile, että ne eivät edes ymmär­rä mitä se oikein on, kun jokin har­ras­tus vie mukanaan ja halu­aa olla siinä mah­dol­lisim­man hyvä, jopa ammat­ti­laisu­u­teen asti.

    Vastaa

25. Viherinssi: Kuten aiem­min tässä ketjus­sa totesin, pidän Ube­ria lähin­nä pimei­den tak­sien väl­i­tys­palvelu­na, kos­ka se mah­dol­lis­taa ammat­ti­maisen toimin­nan. Meil­lä voisi kuitenkin olla jokin huo­mat­tavasti mata­lampi­in tar­if­fei­hin perus­tu­va jär­jestelmä, jos­sa samaan suun­taan menevä kyytiläi­nen toki ottaa mukaan jaka­maan autoilun kulu­ja, mut­ta jos­sa ammat­ti­mainen toim­inta ei lyö leiville.

    Minkä takia Suo­mi yrit­tää tehdä ammat­ti­maisen toimin­nan mah­dol­lisim­man vaikeak­si? Jos kaik­ki tek­i­sivät jotain ammat­ti­maista toim­intaa, niin eipä tarvit­sisi mitään tuki­akaan nykyisessä mit­takaavas­sa. Mikäli täl­lainen vapaa kyy­dit­sem­i­nen tap­paa sään­nel­lyn ammat­ti­tak­si­toimin­nan, niin eipä sille kalli­ille palvelulle oikeasti ole kysyn­tää. Sama pätee kaik­keen muuhunkin asi­aan, mikä on pirun kallista älyt­tömän sään­te­lyn vuoksi.

    Vastaa

26. Mikko:Sen sijaan katuym­päristössä, jos­sa rajoit­ta­vana tek­i­jänä on risteysten kap­a­siteet­ti, hyö­ty jää merkit­tävästi pienem­mäk­si – ehkä muu­ta­maan kymme­neen prosenttiin. 

    Jos kaik­ki autot ovat robot­tio­h­jat­tu­ja, hyö­ty risteysajos­sa on kyl­lä paljon suurem­pi. Autothan voidaan tahdis­taa aja­maan vaikka­pa ris­teävän liiken­teen läpi täysin pysähtymättä. 

    http://vimeo.com/37751380

    Okei, kaupungis­sa pitäisi sit­ten kek­siä jotain jalankulk­i­joillekin jot­ta päästäisi­in täysin pysähtymät­tömään liiken­teeseen. Alikulku­tun­nelit ovat aina vai­h­toe­hto ainakin kaupunkien laidoilla.

    Vastaa

27. Niin ja moot­toritei­den rampit voisi var­maankin jät­tää rak­en­ta­mat­ta, jos risteyk­set toimi­vat niin suju­vasti kuin tuos­sa videossa. Täl­löin saadaan moot­toritei­den hin­taa alas ja paljon

    http://vimeo.com/37751380

    Vastaa

28. Viherinssi: Meil­lä voisi kuitenkin olla jokin huo­mat­tavasti mata­lampi­in tar­if­fei­hin perus­tu­va jär­jestelmä, jos­sa samaan suun­taan menevä kyytiläi­nen toki ottaa mukaan jaka­maan autoilun kulu­ja, mut­ta jos­sa ammat­ti­mainen toim­inta ei lyö leiville. 

    Vaik­ka jotkut koet­ta­vatkin luo­da mieliku­vaa yksi­ty­isautos­ta sta­tussym­bol­i­na niin (ainakin riit­tävän suurelle) osalle kyse on vain käyt­töhyödykein­vestoin­nista. Kuvaa­masi jär­jestelmä paran­taisi investoin­nin tuot­tavu­ut­ta. Kannatan!

    Vastaa

29. Sylt­ty: Jos kaik­ki autot ovat robot­tio­h­jat­tu­ja, hyö­ty risteysajos­sa on kyl­lä paljon suurem­pi. Autothan voidaan tahdis­taa aja­maan vaikka­pa ris­teävän liiken­teen läpi täysin pysähtymättä. 

    http://vimeo.com/37751380

    HUH!

    Luu­len­pa, että kyytiläisille on alun totut­telu­vai­heessa olta­va tar­jol­la vähän konjakkia!

    Vastaa

30. max: HUH!

    Luu­len­pa, että kyytiläisille on alun totut­telu­vai­heessa olta­va tar­jol­la vähän konjakkia!

    http://www.youtube.com/watch?v=UEIn8GJIg0E

    Aika har­va autoli­ja halu­aa kolaroi­da, kos­ka kysymys on kuitenkin omaisu­ud­es­ta, mah­dol­lis­es­ti työkalus­ta ja toimeen­tu­lon edel­ly­tyk­ses­tä. Joillekin raivovihreille on mah­do­ton­ta takoa kaalilaatikkoon kyseistä asiaa.

    Vastaa

31. Viherinssi: Kuten aiem­min tässä ketjus­sa totesin, pidän Ube­ria lähin­nä pimei­den tak­sien väl­i­tys­palvelu­na, kos­ka se mah­dol­lis­taa ammat­ti­maisen toimin­nan. Meil­lä voisi kuitenkin olla jokin huo­mat­tavasti mata­lampi­in tar­if­fei­hin perus­tu­va jär­jestelmä, jos­sa samaan suun­taan menevä kyytiläi­nen toki ottaa mukaan jaka­maan autoilun kulu­ja, mut­ta jos­sa ammat­ti­mainen toim­inta ei lyö leiville. 

    Car­pool-palvelui­ta löy­tyy jo Yhdys­val­tain län­sir­an­nikol­ta. Esimerkik­si Hitch ja Uberin betas­sa ole­va Uber­Pool

    Molem­mat toki mah­dol­lis­ta­vat ammat­ti­maisen kuljetuksen.

    Vastaa

32. Määkin pyöräilen: Tok­i­han joku vihreä virkamies osaa päät­tää ihmis­ten puoles­ta, että mitä saa har­ras­taa ja milloin.

    En yhtään epäile, että ne eivät edes ymmär­rä mitä se oikein on, kun jokin har­ras­tus vie mukanaan ja halu­aa olla siinä mah­dol­lisim­man hyvä, jopa ammat­ti­laisu­u­teen asti. 

    Hyvä, että toit esi­in tuonkin puolen asi­as­ta! Jutun juju siinä, mis­tä iästä alka­en sitä jokapäiväistä treeniä ale­taan tarvi­ta ja kuin­ka mon­elle se on tarpeen? 

    Vira­nomais­säädök­siä en asi­aan liit­tyen kaipaa, vapaut­ta tarvi­taan. Toivoisin kuitenkin, että sekä van­hem­mat että lapset ja nuoretkin miet­ti­sivät, mihin aikaa voi tai kan­nat­taa käyt­tää, tai itse asi­as­sa, miten se ajankäyt­tö kan­nat­taa jakaa. 

    Onko puu­laak­i­ta­son urheilu se, mitä työn­teon sijaan robo­t­i­soituneessa yhteiskun­nas­sa ale­taan har­ras­taa? Kuka sen kaiken spon­soroi, jos meiltä puut­tuvat tule­vaisu­u­den osaa­jat? Muu­ta­ma urheilunkaan huip­puam­mat­ti­lainen ei koko maa­ta elätä …

    Vastaa

33. Sakke: vapaut­ta tarvi­taan. Toivoisin kuitenkin, että sekä van­hem­mat että lapset ja nuoretkin miet­ti­sivät, mihin aikaa voi tai kan­nat­taa käyt­tää, tai itse asi­as­sa, miten se ajankäyt­tö kan­nat­taa jakaa. 

    En tiedä onko asia niin, mut­ta voi olla, että tuo on etenkin suurimpi­en kaupunkien “ongel­ma”. Kun se har­ras­tus­mah­dol­lisu­us on omas­sa kaupungis­sa niin se on houkut­tel­e­va vaik­ka absolu­ut­ti­nen mat­ka ja etenkin mat­ka-aika ovat pikkukaupunki­in ja jopa maaseudulle out­o­ja. Olen avoimin mielin valmis peru­maan sanani, kos­ka tämä on sar­jaani pikkukaupun­ki-hehku­tus­ta osa 2020.

    Vastaa

34. http://www.hs.fi/kaupunki/Viikinm%C3%A4en+rappioon+on+nelj%C3%A4+syyt%C3%A4/a1407213039044

    Toivoisin että Viik­in­mäestä tulisi per­in­teisen lähiökaupunkisu­un­nit­telun jout­sen­laulu. Ainakin tästä toteu­tuk­ses­ta on tulos­sa mak­savien asi­akkaiden mielestä huono.

    Vastaa

35. Määkin pyöräilen: Minkä takia Suo­mi yrit­tää tehdä ammat­ti­maisen toimin­nan mah­dol­lisim­man vaikeak­si? Jos kaik­ki tek­i­sivät jotain ammat­ti­maista toim­intaa, niin eipä tarvit­sisi mitään tuki­akaan nykyisessä mit­takaavas­sa. Mikäli täl­lainen vapaa kyy­dit­sem­i­nen tap­paa sään­nel­lyn ammat­ti­tak­si­toimin­nan, niin eipä sille kalli­ille palvelulle oikeasti ole kysyn­tää. Sama pätee kaik­keen muuhunkin asi­aan, mikä on pirun kallista älyt­tömän sään­te­lyn vuoksi. 

    En sinän­sä ole tak­silu­pa­jär­jestelmää puo­lus­ta­mas­sa. Samat asi­at voidaan hoitaa ostopalvelu­na (esim. päivystysvelvol­lisu­us) ja pätevyys- ym. vaatimuksilla.

    Minus­ta on siis aivan ok, jos kuka hyvän­sä kyy­dit­tää rahas­ta ketä hyvän­sä ansain­tatarkoituk­ses­sa, jos kyy­dit­täjäl­lä on asian­mukainen ajolu­pa, jos käytet­tävä auto on asian­mukaises­ti kat­sastet­tu, jos vaku­u­tuk­set ovat kun­nos­sa, ja jos verot tule­vat maksettua.

    Tämä on sit­ten kuitenkin aivan eri jut­tu kuin esit­tämäni taval­lis­ten ihmis­ten väli­nen työ­matkalif­taami­nen. Jälkim­mäiseen ei tarvit­sisi esit­tää voimas­saol­e­vaa ajoko­rt­tia ja taval­lista kat­sastet­tua autoa kovem­pia vaa­timuk­sia. Toki jär­jestelmän pitää hoitaa vakuutukset.

    Vastaa

36. Kar­i­järvi: Car­pool-palvelui­ta löy­tyy jo Yhdys­val­tain län­sir­an­nikol­ta. Esimerkik­si Hitch ja Uberin betas­sa ole­va UberPool

    Hitch alkaa olla jo lähel­lä. Siinäkin on kuitenkin se eroavaisu­us, että se pyrkii muut­ta­maan auton reit­tiä matkus­ta­jien mukaan. Oma ajatuk­seni on se, että autoil­i­ja ei joudu kulut­ta­maan merkit­tävästi ylimääräistä aikaa matkus­ta­jien takia, vaan että matkus­ta­jat sit­ten tarvit­taes­sa vai­h­ta­vat autoa use­am­mankin ker­ran. Täl­löin kus­tan­nus jää pienemmäksi.

    Tämä edel­lyt­tää kuitenkin jär­jestelmältä varsin suur­ta pen­e­traa­tio­ta. Jär­jeste­ly olisi kuitenkin huo­mat­ta­van tehokas liiken­teel­lis­es­ti, kun autot eivät koukkisi tak­sien tavoin.

    Vastaa

37. “Onko puu­laak­i­ta­son urheilu se, mitä työn­teon sijaan robo­t­i­soituneessa yhteiskun­nas­sa ale­taan harrastaa?” 

    Osit­tain ehkä. Mut­ta tn. enem­mänkin se, että b1tches face down, 4ss up ym. ns. ghetto“kulttuuria”. Re: USA ja sen jo pitkään vail­la työ­paikko­ja olleet nk. sosioekonomis­es­ti haas­ta­vat alueet.

    Vastaa

38. Viherinssi: Minus­ta on siis aivan ok, jos kuka hyvän­sä kyy­dit­tää rahas­ta ketä hyvän­sä ansain­tatarkoituk­ses­sa, jos kyy­dit­täjäl­lä on asian­mukainen ajolu­pa, jos käytet­tävä auto on asian­mukaises­ti kat­sastet­tu, jos vaku­u­tuk­set ovat kun­nos­sa, ja jos verot tule­vat maksettua.

    Minä lait­taisin ehdok­si vielä, että asian­mukainen ajolu­pa on saatavil­la hel­posti ja hal­val­la, sekä verot ja muut mak­sut meni­sivät vaik­ka suo­raan mak­su­ta­pah­tu­man yhtey­dessä. Eli jos mak­saa pankkiko­r­tilla, niin samal­la mak­sul­la menisi verot­ta­jam pros­en­tit mukana.

    Saisi kyl­lä päteä kaik­keen yrit­tämiseen eli kaik­ki paper­in­pyöri­tys pois ja mak­sut eri instans­seille menisi automaat­tis­es­ti sekä läpinäkyvästi niin asi­akkaan kuin yrit­täjänkin näkökulmasta.

    Taksin tak­samit­tarikaan ei pitäisi olla mikään pakolli­nen varuste, vaan riit­tää kun kän­nykkäsovel­lus näyt­tää minkä matkan on ajat­tu ja mikä on tak­sa. Asi­akas näkee ja pystyy tark­ista­maan asian omas­ta jän­nykästään. Paljon halvem­paa ja kätevämpää.

    Siis tekni­ik­ka antaisi nykyään vaik­ka mitä mah­dol­lisuuk­sia, jos sitä annet­taisi­in vain vapaasti käyt­tää ja otet­taisi­in käyt­töön. Ohjelmis­to­jen tek­i­jöi­den pitää kyl­lä olla ihan jotain mui­ta kuin julk­ispalvelu­iden kil­pailutet­ta­vat toim­i­jat. Sil­lä ei saa kuin kallista ja surkeaa softaa.

    Vastaa

39. Määkin pyöräilen: Minä lait­taisin ehdok­si vielä, että asian­mukainen ajolu­pa on saatavil­la hel­posti ja hal­val­la, sekä verot ja muut mak­sut meni­sivät vaik­ka suo­raan mak­su­ta­pah­tu­man yhtey­dessä. Eli jos mak­saa pankkiko­r­tilla, niin samal­la mak­sul­la menisi verot­ta­jam pros­en­tit mukana.

    Olen paljolti samoil­la lin­joil­la kanssasi.

    Tästä kuitenkin tuli mieleeni yksi aja­tus: Meil­lä voisi olla sel­l­ainen instanssi kuin Suomen Palka­n­mak­su. Kun työ­nan­ta­ja mak­saa luon­nol­liselle henkilölle palkkaa, palka­s­ta sovit­taisi­in aina vain kokon­ais­sum­ma, joka sisältää sotut, verot, kaik­ki työnantajamaksut.

    Tämän jäl­keen työ­nan­ta­ja mak­saa ko. sum­man Suomen Palka­n­mak­sulle, joka sit­ten hoitaa siitä yhteiskun­nan siivut pois päältä ja tilit­tää lop­purovot henkilölle.

    Tämä jär­jeste­ly tek­isi työ­nan­ta­jan elämän helpok­si ja mah­dol­lis­taisi myös sat­un­naisen yksi­tyisen työl­listämisen hel­posti. Nyt hom­ma tehdään kah­teen ker­taan, kun ensin työ­nan­ta­ja yrit­tää laskea veroko­rt­tien ym. perus­teel­la mak­sut ja tili­tyk­set, ja sen jäl­keen verot­ta­ja ym. instanssit tekevät sen uudelleen. 

    Tulovero­tuk­ses­sa voitaisi­in myös siir­tyä reaali­aikaiseen liuku­vaan vuo­teen perus­tu­vaan vero­tuk­seen, ja veron­palau­tuk­set ynnä muut paikkauk­set jäi­sivät historiaan.

    No, aina voi uneksia.

    Vastaa

40. Viherinssi: Olisiko tuo pääkaupunkiseudun lähi­ju­nali­ikenne. Osa junista pysähtyy jokaisel­la maito­lai­turil­la, osa joka toisel­la ja osa vain Tikkuri­las­sa ja Pasilassa.

    Peri­aat­teessa aja­tus on oikein, mut­ta kovin kat­ta­van kak­si­ta­soisu­u­den tekem­i­nen tulee ainakin tuplahintaiseksi.

    Ei se tule. Rataa on käytän­nössä kah­ta eri tyyp­piä, kat­u­ra­ta ja täy­seris­tet­ty rata. Jälkim­mäi­nen kul­kee käytän­nössä yleen­sä tun­nelis­sa. Kat­u­ra­ta mak­saa jotain 3–10M€/km, ts. se mak­saa suur­in­pi­irtein sen mitä katukin makaa, eris­tet­ty rata taas ib 30–100M€/km. Eli tämä olisi sinän­sä ihan yksinker­taista ratkaista niin että on kat­u­rataverkkoa, ja sit­ten junaratataverkko har­voil­la asemil­la. Malli­in R‑juna.

    Mut­ta kun tässä meitin kylässä oli uno­hduk­sis­sa ratikat, niin on tehty sel­l­aista kom­pro­mis­sir­ataa jos­sa yhdis­tyy läh­es ratikka­mainen ase­maväli junata­son rataan, eli saadaan kum­mankin huonot puolet.

    Kuin­ka paljon mak­saisi­vat radan­vierus­ta menevät kate­tut pyörätiet?

    Tuskin ver­rat­taen juuri mitään, fil­lar­iväylät ei ole kus­tan­nuskysymys. Kate­tuis­sa väylis­sä vaan tulee hake­mat­ta mieleen jokunen pul­ma, mut­ta ymmärtä­nen mitä tarkoi­tat ja aja­tus ei ole huono.

    Vastaa

41. Kuto­ja:
    http://www.hs.fi/kaupunki/Viikinm%C3%A4en+rappioon+on+nelj%C3%A4+syyt%C3%A4/a1407213039044

    Toivoisin että Viik­in­mäestä tulisi per­in­teisen lähiökaupunkisu­un­nit­telun jout­sen­laulu. Ainakin tästä toteu­tuk­ses­ta on tulos­sa mak­savien asi­akkaiden mielestä huono.

    Rak­en­teil­la on vielä Kuninkaan­tam­mi ja aika lähiö taitaa Kru­unuvuoren­ran­nas­takin tul­la (550 000 ker­rosneliötä 950 000 neliön kort­telialueil­la -> keskim. kort­telite­hokku­us alle 0,6). Vielä on epä­var­maa, pääseekö sieltä edes nopeasti kan­takaupunki­in ratikkasil­taa pitkin.

    Meri-Rasti­laan on näil­lä näkymin lisäk­si vielä yksi lähiö tulos­sa. Valitettavasti.

    Nähtäväk­si jää myös se, miten Var­tiosaaren kanssa edetään.

    Vastaa

42. teekkari: Ruuhkaises­sa katuym­päristössä taas tutk­i­tusti merkit­tävä osa liiken­teestä on sitä, kun jen­gi etsii pysäköin­tipaikkaa kotterolleen. 

    Eli autoli­iken­teen vähen­tämisel­lä on huo­mat­tavasti suurem­pi hyötykerroin?
    Tuon val­os­sa ihme­tyt­tää yhä enem­män, miten henkilöau­to­ja edes päästetään kaupunkien keskus­taan. Tilalle löy­ty­isi niin paljon parem­paakin käyttöä.

    Vastaa

43. “…miten henkilöau­to­ja edes päästetään kaupunkien keskustaan.” 

    Eli mäkään en saisi ajaa omaa autoani tohon läheiseen parkki­hal­li­in sieltä vuokraa­mal­leni paikalle? 

    Olet­pas sää puri­taani. Taik­ka änkyrä. 

    (tarpee­ton yliviivataan)

    Vastaa

44. Kaikkien pääkaupunkiseudun kun­tien yleiskaavoitus on läht­enyt 60-luvul­ta alka­en aluekeskusverkon kehit­tämis­mall­ista. Espoo ja Van­taa halu­si­vat tiheäm­män aluekeskusverkon kuin Helsin­ki, joka tut­ki paljon Pasi­laa ydinkeskus­tan keven­täjänä ja kakkoskeskuksena.

    Yli viidenkymme­nen vuo­den kaupunki­raken­neke­hi­tys on syn­nyt­tänyt aika ram­po­ja aluekeskuk­sia, mut­ta peli ei ole vielä menetet­ty. Puoli vuo­sisa­taa on kaupun­gin elämässä lyhyt jakso.

    Nyt on tehtävä pari kolme jut­tua tomerasti. Poikit­taiseen runk­olin­jas­toon on sat­sat­ta­va, Ram­mat keskuk­set on saneer­at­ta­va ja niiden tiivistämi­nen on vält­tämätön­tä. On korostet­ta­va keskusten pyöräli­iken­teen tärkeyt­tä, kult­tuuri­palvelu­jen vil­liyt­tä ja käve­lykeskuk­sien syn­tymistä vapaaseen kaupunki­ti­laan. Kau­pas­ta jää keskuk­si­in vain kier­rä­tyspuoli ja ylel­lisyys­tavarat. Kahvi­lat, rav­in­to­lat ja pienet kult­tuuri- ja yhteiskäyt­töti­lat täyt­tävät elävän aluekeskus­tan kri­teer­it. Yksi Sokrates tiet­ty tarvi­taan joka keskuk­seen keskustelumyl­lyn pyörit­tämisek­si. Ode voisi päivys­tää jol­lakin niistä.

    Raidey­htey­det ovat vält­tämät­tömät niin säteit­täis- kuin poikit­tais­su­un­nis­sa. Olisi osat­ta­va nyhtää kus­takin raide­muo­dos­ta niiden vahvu­udet esille. Juna antaa nopeat pitem­mät yhtey­det, metro on omi­aan tiivistyvän kan­takaupunki­maisem­man kaupun­gin luomises­sa ja ratik­ka hoitelee hyvin lähiy­hteyk­siä. Kaikille löy­tyy tilaa ja tehtävää.

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara:
    Meneekö se itseo­h­jau­tu­va auto pienem­pään tilaan?

    Itseo­h­jau­tu­va auto joka toimii taksi­na ei vie pysäköin­ti­ti­laa kos­ka se on aina ajosssa.

    Vastaa

46. Mau­r­izio:
    “…miten henkilöau­to­ja edes päästetään kaupunkien keskustaan.” 

    Eli mäkään en saisi ajaa omaa autoani tohon läheiseen parkki­hal­li­in sieltä vuokraa­mal­leni paikalle? 

    Olet­pas sää puri­taani. Taik­ka änkyrä.
    (tarpee­ton yliviivataan) 

    Var­maan molempia.
    No, jos kaupungis­sa ei saisi ajel­la autol­la, säi­lyt­täisit sitä paikas­sa, johon ja jos­ta sitä saisi ajaa. Luulisi, että jos auto pitää saa­da kodin viereen parkki­in, ei asu­isi paikas­sa, jos­sa sen käyt­tö on kaikkein han­kalin­ta tai haitallisinta.
    Tai no oma napa­han on tietysti aina lähinnä.

    Viimeis­es­tä esimerk­istä muuten puut­tuvat kaupungista ulospäin aukea­vat paraa­be­li­maiset julkisen liiken­teen reitit reunal­ta reunalle. Julki­nen poikit­tais­li­ikenne on nimit­täin muuten aika huonoa, jos (tyyp­il­lis­es­ti) on aina kak­si vai­h­toa ja kolme lin­jaa: ensin alus­ta säteit­täis­es­ti “kehälle”, sit­ten kehää pitkin ja sit­ten säteit­täis­es­ti kehältä taas kohteeseen.

    Vastaa

47. teekkari: Ruuhkaises­sa katuym­päristössä taas tutk­i­tusti merkit­tävä osa liiken­teestä on sitä, kun jen­gi etsii pysäköin­tipaikkaa kotterolleen. 

    Saisko vielä linkin tähän tutkimukseen?

    Vastaa

48. “ei asu­isi paikas­sa, jos­sa sen käyt­tö on kaikkein han­kalin­ta tai haitallisinta.” 

    Luulisi, että parikym­men­tä vuot­ta sit­ten tähän muut­taes­saan olisi voin­ut kuvitel­la, että voi pitää sil­loin vuokraa­mansa autopaikan myös tule­vaisu­udessa. Mut­ta mitäpä siitä, kun eiväthän täl­laiset pikku­seikat tietenkään sin­unkaltaisi­asi ide­olo­gian elähdyt­tämiä Uuden ja Uljaan Yhteiskun­nan esi­tais­telijoi­ta kiinnosta… 

    No, lohdu­tuk­sek­si itsel­leni totean kuitenkin, että voin luul­tavasti pitää autopaikkani tuos­sa vier­essä vast­ede­skin. Tässä kaupungis­sa kun onnek­si on vielä muitakin poli­it­tisia ryh­miä kuin Vihreät 😀

    Vastaa