Kategoria: _

Moni­alatai­turi Pekka Sauril­ta on tul­lut kaunokir­jalli­nen teos Parem­paa kuin sek­si. Siinä kovin tun­nis­tet­ta­vat hah­mot Pete (Pekka Sauri) Tero (Tep­po Turk­ki), Jus­si (Pekka Haav­is­to) ja Anja (Hei­di Hau­ta­la) seikkail­e­vat läpi his­to­ri­al­lis­ten tapah­tu­mien. Ensin ollaan vai­h­toe­htole­hti Pla­nee­tan (Suo­mi-lehti) toim­i­tuk­ses­sa Laivan­varus­ta­jankadul­la ja lop­ul­ta ympäri maail­maa tärkeis­sä tehtävissä.

Kir­ja alkaa melkein kam­er­aalisen tarkkana muis­tel­mana Suo­mi-lehden ajoil­ta, mut­ta irtaan­tuu lop­ul­ta todel­lisu­ud­es­ta niin, että tot­ta ovat enää his­to­ri­al­liset tapah­tu­mat. Min­ulle vihrei­den varhaishis­to­ri­as­ta ker­to­va alku­osa oli kiin­nos­tavampi, kos­ka ne oli­vat osa myös min­un his­to­ri­aani. Tutus­tu­in läheltä Suo­mi-lehden arkeen, kos­ka tein Vihreää lankaa Laivan­varus­ta­jankadul­la samal­la val­o­latomakoneel­la ja saman val­opöy­dän ääressä. Ulkop­uolisen silmis­sä tämä saat­toi olla puudut­tavin osa, kos­ka tosi­asi­at ovat aina tylsem­pää kuin mieliku­vi­tus. Jat­ka lukemista “Parem­paa kuin seksi”

Keskustelu Fen­novoimas­ta on men­nyt liiak­si keskustelu­un ydin­voimas­ta yleen­sä. Sen alle on hau­tau­tunut, että Fen­novoiman han­ke on huono myös ydin­voima­hankkei­den joukossa.

1. Voimalaa puuhataan väärään paikkaan. Vaa­dit­ta­vat infrain­vestoin­nit mak­sa­vat 1 – 2 mil­jar­dia euroa ylimääräistä ver­rat­tuna, että laitos tehtäisi­in johonkin, jos­sa voimalaitosin­fra on jo valmiina.
2. Voimalaitos ei ainakaan koko tehol­laan paran­na huolto­var­muut­ta. Jos Venäjän atom­itekni­nen viras­to (Rosatom) tulee tähän osakkaak­si 40 pros­en­til­la, se tarkoit­taa, että Venäjän val­tio omis­taa sähköte­hos­ta 40 % (480 MW) ja saa myy­dä sen mihin hyvän­sä. Jos Venäjä ottaa ener­gian ote­taan ulkopoli­ti­ikan väli­neek­si, tämä osa voimalan tuotan­nos­ta on Venäjän päätös­val­lan alla ja myös sitä voidaan käyt­tää myös pain­os­tuskeinona Suomea kohtaan. Suo­mi voi täl­löin tietysti varas­taa sähkön, mut­ta… Jat­ka lukemista “Mik­si niidenkin, jot­ka kan­nat­ta­vat ydin­voimaa, kan­nat­taisi kavah­taa Fen­novoiman voimalaa”

Saukon­lai­turin kaava

(Pöy­dältä, selostet­tu tarkem­min viikko sitten)

Tässä on kolme ongelmaa.

Onko suun­nitel­tu kana­va 35 miljoo­nan euron arvoinen? Viras­to sanoo, että kun kaa­va tuot­taa joka tapauk­ses­sa kym­meniä miljoo­nia voit­toa, kana­van investoin­tiku­lu­jen kat­ta­mi­nen voitoista ei ole kohtu­u­ton­ta. Rahakirstun var­ti­jat sanovat, ettei kana­va ole 35 miljoo­nan arvoinen. Rahakirstun­var­ti­joiden logi­ik­ka on oikea. Jos kana­va mak­saa 35 miljoon­aa, se mak­saa 35 miljoon­aa ja on kan­nat­ta­va vain, jos kana­va on rahan arvoinen. Sil­lä, että alue on voit­toa tuot­ta­va, ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan kana­va voi hyvinkin olla kaupun­gin talouden kannal­ta kan­nat­ta­va. Sen ei tarvitse nos­taa raken­nu­soikeu­den arvoa paljonkaan tai vas­taavasti alueelle muut­tavien tulota­son (osaop­ti­moin­ti on seudun keskeinen suun­nit­telu­pe­ri­aate) olla paljonkaan korkeampi, kun kaupun­ki saa rahansa takaisin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 16.9.2014”

Helsin­gin johtamisjär­jestelmä on pakko muut­taa, kos­ka virkami­esten pitää olla virkamiehiä ja poli­itikko­jen poli­itikko­ja. Niin kauan kun sään­nöt ovat nämä, niiden mukaan on pakko toimia.

Helsingis­sä on oikeas­t­aan liki sata vuot­ta sovel­let­tu epävi­ral­lista ver­sio­ta niin san­otus­ta pormes­tari­mallista, jol­laisen Tam­pere otti käyt­töön tämän vaa­likau­den alus­sa. Kaupung­in­jo­hta­jat ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat on valit­tu muu­ta­maa poikkeusta luku­un otta­mat­ta val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta ja jonkin­laista poli­it­tista tas­a­puolisu­ut­ta nou­dat­taen. Aiem­min kaupung­in­jo­hta­ja johti puhet­ta kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja myös apu­laiskaupung­in­jo­hta­jil­la oli kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa äänioikeus. Viidestä­toista kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen­estä seit­semän oli kaupung­in­jo­hta­jia, joten he päät­tivät käytän­nössä kaikesta. Kaupung­in­jo­hta­jien äänioikeus pois­tui kun­ta­lain muu­tok­sen yhtey­dessä noin 35 vuot­ta sit­ten. Jat­ka lukemista “Kaupung­in­jo­hta­japeli ja pormestarit”