Kategoria: _

Kokoomuksen hallitusohjelma (6) Valinnanvapautta hyvinvointipalveluihin

Lisätään ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia valin­nan­va­pau­teen hyv­in­voin­tipalveluis­sa tulolu­okkaan ja yhteiskun­nal­liseen ase­maan kat­so­mat­ta. Jokainen suo­ma­lainen on oman hyv­in­vointin­sa paras asiantuntija. 

Valin­nan­va­paut­ta tuloi­hin kat­so­mat­ta ja vielä niin, että julkiset menot kään­tyvät lasku­un. Kuka kek­sii tuol­laisia slo­ganei­ta kuin ”Jokainen suo­ma­lainen on oman hyv­in­vointin­sa paras asiantuntija?

Toteutetaan ter­vey­den­huol­los­sa valin­nan­va­paus­malli, jos­sa peruster­vey­den­huol­lon rahoi­tu­so­su­us kul­kee ihmisen val­it­se­malle palvelun­tuot­ta­jalle. Sama rahoi­tu­so­su­us, joka tulee esimerkik­si kun­nan ter­veyskeskuk­selle, mak­se­taan kunkin asi­akkaan itse val­it­se­malle, hyväksytylle palvelun­tuot­ta­jalle. Rahan on seu­rat­ta­va poti­las­ta, ei päinvastoin. 

Minä olen peri­aat­teessa tykästynyt tähän raha seu­raa poti­las­ta –malli­in, mut­ta en uskaltaisi lähteä toteut­ta­maan sitä kokoomusjo­htois­es­ti. Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (6) Valin­nan­va­paut­ta hyvinvointipalveluihin”

Näin ratkaisisin sote-solmun

Sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta päät­ti tehdä uuden sote-mallin tiis­tai­hin men­nessä. Ja vielä san­o­taan, ettei julkises­sa sek­toris­sa ole tuottavuutta!

Malli tulee perus­tu­maan maakun­nan kokoisi­in yksiköi­hin. Tämä on tärkein­tä ja suuri paran­nus nykyti­laan. Ratkaista­vana on oikeas­t­aan vain neljä asi­aa. Jat­ka lukemista “Näin ratkai­sisin sote-solmun”

Aasian haaste demokratialle

Tep­po Turk­ki esit­teli tiis­taina Sitrassa raport­ti­aan ”Aasia haas­taa val­tio- ja demokra­tia käsi­tys­tämme uud­is­tu­maan”. Hän kuvaa siinä hyvin dra­maat­tis­es­ti, kuin­ka heikko arvos­tus Aasi­as­sa on van­hoil­la teol­lisu­us­mail­la, joiden hallinto Aasi­as­ta käsin näyt­tää täysin hal­vaan­tuneelta. Tepon raport­ti kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea. Sen voi lada­ta tästä.

En ryhdy raport­tia selosta­maan, kos­ka parhaan käsi­tyk­sen siitä saa, kun lukee itse. Olin kom­men­toimas­sa Tepon esi­tys­tä Sitrassa ja kir­joi­tan tähän, mitä sanoin. Jat­ka lukemista “Aasian haaste demokratialle”

Sosiaaliset terveyserot

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä.)

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuret ver­rat­tuna mui­hin vau­raisi­in mai­hin, ja ne ovat kasvus­sa. Ne ovat itse asi­as­sa vielä tilas­tois­sa näkyviäkin suurem­mat, kos­ka tulot ja koulu­tus mit­taa­vat sosi­aal­ista huono-osaisu­ut­ta huonos­ti eivätkä sik­si saa ilmiötä kun­nol­la kiin­ni. Asuinaluei­den väliset erot eli­na­jan odot­teessa ovat suuris­sa kaupungeis­sa noi­ta tulo- ja koulu­tus­jaot­teluil­la mitat­tu­ja suurem­mat. Näin on muual­lakin. Oslos­sa ero itä- ja län­sipuolen aluei­den välil­lä eli­na­jas­sa on kymme­nen vuot­ta.   Jat­ka lukemista “Sosi­aaliset terveyserot”

Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeistä, että ehdo­tus metropoli­hallinnok­si kaatuu, kos­ka aika lop­puu kesken. Sen säätämisek­si eduskun­nan pitäisi piden­tää istun­tokaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑takara­jas­ta, eikä käytet­tävis­sä ole remon­tin takia edes istuntosalia.

Itse sisäl­löstä. Olen kan­nat­tanut vah­vasti vah­vaa metropoli­hallintoa, jon­ka olen­naise­na osana on, että kun­nal­lisvero­jen keräämi­nen annet­taisi­in sille. Vas­ta kun rahat ovat yhteiset, syn­tyy yhteistä taho­ta ja osaop­ti­moin­ti lop­puu. Olen myös kan­nat­tanut, että maankäytöstä päät­tämi­nen ja joukkoli­ikenne annet­taisi­in metropoli­hallinnolle kokon­aisu­udessaan. Jat­ka lukemista “Miten metropo­likaa­va edis­täisi asuntotuotantoa?”

Keskustan “hallitusohjelma” (4/5) Biotalous ja kestävä kehitys

Suo­mi bio­talouden, kier­to­talouden ja kestävän kehi­tyk­sen edelläkävijäksi

(Jotenkin pitäisi saa­da muut maat hidas­ta­maan, että pää­sisi niiden edelle)

Hiiletön Helsin­ki 2025 –han­ke käyntiin

Olen vähän esteelli­nen kom­men­toimaan tätä asi­aa, mut­ta mik­si vain Helsin­ki? Mik­sei hiiletön Espoo, Turku, Naan­tali, Pori tai vaik­ka For­tum? Helsin­ki saa nyt kovin ris­tiri­itaista palautet­ta, kun toisaal­ta vaa­di­taan pysymään pois­sa puumarkki­noil­ta, jot­tei­vat sel­l­ute­htaat vaaran­nu ja puun ener­gian­polton tuki muute­taan sel­l­aisek­si, että se sovel­tuu vain pienimit­takaavaiseen polt­toon. Kun kyse on hal­li­tu­so­hjel­mas­ta, on kai siis tarkoi­tus, että hal­li­tus jotenkin vaikut­taisi Helsin­gin ener­gia­ratkaisui­hin. Mitähän keino­ja on tarkoi­tus käyt­tää? Jat­ka lukemista “Keskus­tan “hal­li­tu­so­hjel­ma” (4/5) Bio­talous ja kestävä kehitys”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.2.2015

Sepus­tus tulee vähän myöhässä, kos­ka almanakas­ta ovat min­uu­tit lop­puneet. Enää 77 aamua ja kiire katoaa. (?)

Pohjolan kaaval­u­on­nos

Hyväksyt­ti­in jatko­työn poh­jak­si. Esitin ohjeis­tus­ta, että tulisi kehit­tää enem­män yleiskaaval­u­on­nok­sen suun­taan (bule­vardit), mut­ta esi­tys kaa­tui 7–2 sen jäl­keen, kun yleiskaavapääl­likkö oli sanonut, että kaa­va on sopu­soin­nus­sa yleiskaaval­u­on­nok­sen kanssa. Ihan se kat­ulin­ja ei ole kun­nos­sa, mut­ta ei pahasti vinksallaankaan.

Myl­ly­puron Yläkiven­tien kaava

Meni läpi. Vähän ihmette­limme, mik­si metroase­man viereen tehdään ykkösen tont­tite­hokku­udel­la. Seli­tys oli taas ker­ran pysäköin­nis­sä. Alueen hin­tata­so ei kestä maanalaista pysäköin­tiä ja maan­pääl­lisen kanssa ei saa tätä tiivi­im­pää. Itseasi­as­sa maan­päälli­nen pysäköin­ti rajoit­taa tehokku­u­den 0,8:aan. Nyt päästi­in yli tekemäl­lä opiske­li­ja-asun­to­ja. Tämä pysäköinti­nor­mi on aivan liian jous­tam­a­ton, kun metroase­man viereenkään ei saa tehdä kun­nol­lista tehokku­ut­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 27.2.2015”

Liikenteen hinnoittelu

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa sun­nun­taina 25.1.2015)

Liiken­teen hin­noit­telus­ta saa herkästi aikaan liha­van riidan, kos­ka eri­tyis­es­ti autoilu nos­taa aina tunteita.

Liiken­nepoli­ti­ikas­sa on kyse sekä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta että järkevyy­destä. Melkein kaikille ihmisille oikeu­den­mukaisu­us tarkoit­taa samaa asi­aa: hänen kus­tan­nuk­si­aan joko liiken­teen käyt­täjänä tai veron­mak­sa­jana tulee vähentää.

Oikeu­den­mukaisu­us on tärkeätä, mut­ta jos liiken­teen hin­noit­telus­sa pitää vali­ta oikeu­den­mukaisu­u­den ja järkevyy­den välil­lä, kan­nat­taa vali­ta järkevyys ja huole­htia oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta toista kaut­ta. On esimerkik­si paljon muitakin tapo­ja säätää tulon­jakoa kaupunki­lais­ten ja maal­la asu­vien välil­lä. Jat­ka lukemista “Liiken­teen hinnoittelu”

Ansioturvareformi

Olin tekemässä esi­tys­tä ansio­tur­van reformista viisi­henkisessä joukos­sa, jota voi hyvinkin kut­sua epäpy­häk­si allianssik­si. Meitä oli Eli­na Lep­omä­ki (kansane­dus­ta­ja, kok), Juhana Var­ti­ainen (VATT, yli­jo­hta­ja), Tuo­mas Pöysti (val­tion tarkas­tusvi­ras­ton pääjo­hta­ja), sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sori Heik­ki Hiil­amo ja minä. Jot­ta en ottaisi kun­ni­aa tois­t­en tekemästä työstä on heti san­ot­ta­va, että min­un osuuteni tek­sti­in jäi muiden kir­jankir­joi­tuski­irei­den vuok­si vähäiseksi.

Esi­tyk­sen voi lukea tästä.

Pääko­h­dat esi­tyk­sessämme olivat:

Työt­tömyys­vaku­u­tus pakol­lisek­si ja Kelan hallinnoimak­si. Työt­tömyys­vaku­u­tus on kum­malli­nen sekasik­iö. Se rahoite­taan 95-pros­ent­tis­es­ti kaik­il­ta palka­nsaa­jil­ta ja hei­dän työ­nan­ta­jil­taan kerä­ty­il­lä veroil­la. Työt­tömyyskas­sat mak­sa­vat ansio­tur­van menoista vaivaiset viisi pros­ent­tia, mut­ta vaku­u­tus kos­kee vain kas­san jäseniä. Muut siis mak­sa­vat, mut­ta eivät saa vaku­u­tus­tur­vaa. Tätä yritet­ti­in kau­nis­tel­la niin, että työt­tömyyskas­sat tilit­tävät val­ti­olle vaku­ut­ta­mat­toman palka­nsaa­jan osan (pitävät työ­nan­ta­jan osan), mut­ta tämä ei muu­ta asi­aa mitenkään parem­mak­si. Sehän tarkoit­taa, että vaku­ut­tam­a­ton joutuu mak­samaan palka­s­taan sel­l­aista veroa val­ti­olle, jota vaku­utet­tu ei joudu mak­samaan. Esimerkik­si Nor­jas­sa on pakolli­nen työt­tömyys­vaku­u­tus. Sairaus­vaku­u­tuk­sen liitet­ty työ­tulo­vaku­u­tus on myös pakollinen.

Työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen siir­to Kelalle toisi huo­mat­tavia säästöjä hallintoku­luis­sa. Jat­ka lukemista “Ansio­tur­vare­for­mi”

Mihin SOK tähtää?

Kun uutiset ker­toi­vat SOK:n aloit­ta­mas­ta hin­ta­so­das­ta, poikani sanoi, että ulko­mail­la tätä kut­sut­taisi­in markkinataloudeksi.

Mihin SOK tähtää näyt­täväl­lä oper­aa­ti­ol­laan? Min­ul­la ei ole asi­as­ta  aav­is­tus­takaan, mikä tekee speku­loin­nista taval­lis­takin antoisampaa.

Yksi mah­dolli­nen vas­taus on näyt­tävyy­teen. Siinä ainakin on onnis­tut­tu. Yksit­täis­ten hyödykkei­den hin­nanalen­nuk­set ovat olleet suuria, mikä palvelee juuri näyt­tävyyt­tä. Joku var­maankin joskus las­kee, paljonko Pris­moissa myytävät tuot­teet ovat hal­ven­tuneet keskimäärin. Parin pros­entin alen­nus kaikki­in hin­toi­hin ei olisi näyt­tänyt miltään.   Jat­ka lukemista “Mihin SOK tähtää?”