Tekijä: Osmo Soininvaara

Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liikenteen veroista

Val­tio­varain­min­is­teri Riik­ka Purra uhkaa sähköau­toil­i­joi­ta eril­lisverol­la, kos­ka val­tion liiken­teestä saa­mat vero­tu­lot uhkaa­vat huve­ta, kun polt­toaineista saadaan vuosi vuodelta vähem­män vero­tu­lo­ja samoin kuin auto- ja ajoneu­voveros­ta. Hän väläyt­ti mon­en­laisia vero­ja, mut­ta kom­men­toin hänen alku­peräistä aja­tus­taan kilo­metriveros­ta sähköau­toille ja vain niille.

Näin siinä on käymässä. Tosin vero­tu­lo­ja vähen­tää neljän­nesmil­jardil­la myös se, että hal­li­tus on alen­tanut polt­toain­everoa ja eniten saas­tut­tavien auto­jen vuosit­tain mak­set­tavaa ajoneu­voveroa, entistä tarraveroa.

Olen esit­tänyt ennenkin, että liiken­teen vero­tuk­ses­sa pitäisi siir­tyä pikkuhil­jaa kohti kilo­me­trei­hin perus­tu­via vero­ja. Tässä olen Riik­ka Purran kanssa yhtä mieltä. Mut­ta siihen yksimielisyys loppuu.

Sakot  päästökiintiön ylittämisestä

Purra esit­tää, että jonkin­lainen tiemak­su tulisi vain sähköau­toille. Näin tietysti jar­rute­taan liiken­teen sähköistymistä ja lisätään maamme päästökau­pan ulkop­uolisia päästöjä. Pelkästään Purran puheen­vuoro asi­as­ta jar­rut­taa sähköau­to­jen kaup­paa. Niiden osalta meil­lä on kansalli­nen tavoite, jon­ka ylit­tämi­nen tulisi varsin kalli­ik­si. Onko Purra ottanut laskelmis­saan tämän huomioon? Jat­ka lukemista “Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liiken­teen veroista”

Aivoviennin takia koulutustasoa pitäisi Suomessa nostaa

Sil­loin täl­löin on hyvä kat­soa, mitä ennen ajatelti­in tule­vaisu­ud­es­ta ja ver­ra­ta sitä toteu­tuneeseen. Hyvä esimerk­ki on keskustelu perusk­oulus­ta 65 vuot­ta sitten.

Perusk­oulua vas­tustet­ti­in poli­it­tisen ken­tän oikeal­la laidal­la muun muas­sa sil­lä perus­teel­la, että jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si, kuka tekee enää suorit­tavaa työtä. Tästä on jo sen ver­ran aikaa, ettei asi­as­ta oikein voi nykykokoomus­laisia syyt­tää. Muis­tutin asi­as­ta lähin­nä esimerkkinä täysi pieleen men­neestä käsi­tyk­ses­tä siitä, mikä tule­vaisu­udessa odottaa.

Sil­loin siis kuvitelti­in, että työ­markki­noille tulisi osaamisvi­nouma, jos­sa tar­jol­la ole­vat työt oli­si­vat liian yksinker­taisia suh­teessa työvoiman koulutusjakaumaan.

Osaamisvi­nouma meil­lä on ja paha, mut­ta toisin päin. On liikaa mata­lasti koulutet­tu­ja suh­teessa siihen, mil­laista koulu­tus­ta työ­markki­noil­la tarvi­taan. Jat­ka lukemista “Aivovi­en­nin takia koulu­tus­ta­soa pitäisi Suomes­sa nostaa”

Mitä ajattelen käännytyslaista tänään

Ajat­telin, että en kir­joit­taisi mitään kään­ny­tys­laista, kos­ka min­ul­la ei ole ongel­maan toimi­vaa ratkaisua, mut­ta päätin, että minähän en vaikeuk­sia väistele.

Olen kir­joit­tanut use­aan ker­taan, että pako­lais­poli­ti­ikkamme on täysin epälo­ogista. Viimeisin on tässä. Putin käyt­tää nyt hyväk­seen Län­si-Euroopan ja Gen­even pako­lais­sopimuk­sen epälo­ogisu­ut­ta. Tämä on oma syymme, kos­ka omak­sumamme poli­ti­ik­ka on epäloogista.

Ker­rataan vielä, mis­sä se epälo­ogisu­us on. Toisaal­ta halu­amme tur­va­ta korkeata­sois­es­ti jokaisen tur­va­paikan­hak­i­jan oikeustur­van, jos hän onnis­tuu työn­tämään iso­varpaansa Suomen puolelle, mut­ta hyväksymme kaik­ki tavat estää hak­i­joi­ta pääsemästä rajalle. Kir­joitin aiem­min, että kaik­ki tavat rajalle ampumista luku­un otta­mat­ta, mut­ta nyt kai tämäkin rajoi­tus on tarkoi­tus poistaa.

Sopimus Turkin kanssa pakolaisten pysäyttämisestä vaarantaa oikeusturvan vielä pahemmin

Olen pyytänyt jotakin selit­tämään, miten tästä saadaan loogi­nen kokon­aisu­us, mut­ta kukaan ei ole selit­tänyt. Me mak­samme Turkille ja eräille Afrikan maille siitä, että nämä estävät pako­laisia pääsemästä Euroop­paan. Aikamoisia oikeustur­van loukkauk­sia siihenkin sisäl­tyy. Lentoy­htiöille on määrät­ty korkea sakko, jos ne tuo­vat Suomeen tur­va­paikan­hak­i­jan. Sik­si kai perus­suo­ma­laiset esit­tävät tur­va­paikka­hake­musten keskit­tämistä Helsin­ki-Van­taalle. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len kään­ny­tys­laista tänään”

Segregaatio etenee Helsingissä koulutuserot edellä

Suun­nit­te­len erääseen kir­jaan kir­joi­tus­ta seg­re­gaa­tios­ta Helsingis­sä. Min­ul­la oli sel­l­ainen käsi­tys, että tulo­erot Helsin­gin asuinaluei­den välil­lä ovat nopeas­sa kasvussa.

Otin tilas­tokeskuk­sen Paa­vo-tietokan­nas­ta tiedot ruokakun­tien medi­aan­i­t­u­loista osoit­taak­seni, kuin­ka ero ovat kas­va­neet vuodes­ta 2010 vuo­teen 2022. Saa­toin eri vuosien tiedot yhteis­mi­tallisik­si jaka­mal­la medi­aan­i­t­u­lot koko maan medi­aan­i­t­u­loil­la. En ollut aineis­toon oikein tyy­tyväi­nen, kos­ka ruokakun­nan medi­aan­i­t­u­loi­hin vaikut­taa ratkai­sev­asti ruokakun­nan koko ja  asukkaiden ikä. Yhden tulon­saa­jan ruokakun­nis­sa tulot ovat tietysti pienem­mät kuin kah­den tai use­am­man tulon­saa­jan ruokakun­nis­sa (myös kotona asuvil­la lap­sil­la voi olla tulo­ja) samoin kun elämän­vai­he: opiske­li­jat, työikäiset ja eläkeläiset. Mut­ta sitä on käytet­tävä, mitä on hel­posti saatavilla.

Odotusten mukaises­ti tulot oli­vat nousseet 12 vuodessa nopeasti kan­takaupungis­sa ja esimerkik­si Kallios­sa, ja heiken­tyneet suh­teessa koko maan medi­aan­i­t­u­loi­hin monil­la ennestään pien­i­t­u­loisil­la alueil­la. Sään­nöstä oli kuitenkin paljon poikkeuk­sia. Niin­pä päätin tiivistää tiedon kaupungi­nosien medi­aan­i­t­u­lo­jen välisek­si keski­ha­jon­naksi. Muut­tu­jana oli siis medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko maan mediaanituloihin.

Jat­ka lukemista “Seg­re­gaa­tio ete­nee Helsingis­sä koulu­tuserot edellä”

Syntyvyyden romahtaminen paljon valtionvelkaa suurempi ongelma Suomelle

Olen pitänyt liikakan­soi­tus­ta maa­pal­lon pahim­pana vit­sauk­se­na. Myös ilmas­ton­muu­tos on pitkälti sen syytä. Jos meitä olisi maa­pal­lol­la mil­jar­di, voisimme elää val­is­tuneina luo­makun­nan kru­un­uina pelkästään uusi­u­tu­van ener­gian varas­sa ja jät­tää kun­nol­la tilaa muille eliöille.

Syn­tyvyys on laskenut ilah­dut­tavasti. Vielä kuusikym­men­tä vuot­ta sit­ten yksi nainen syn­nyt­ti elämän­sä aikana 5,3 las­ta, nyt enää 2,3 las­ta. Väk­ilu­vun kasvu pysähty­isi ennen pitkää, jos syn­tyvyys lask­isi 2,1:een, mikä tapah­tuu aivan pian. Väk­iluku kas­vaa silti 200 000 ihmisel­lä päivässä. Se johtuu siitä, että väestö on niin nuor­ta ja kos­ka elinikä pite­nee, mut­ta lop­ul­ta hedelmäl­lisyys­luku määrää tahdin.

Minä olen tot­tunut käyt­tämään net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua. Se ker­too, kuin­ka mon­ta aikuisek­si vart­tuvaa tyt­tölas­ta yksi nainen elämän­sä aikana syn­nyt­tää. Se, että las­ke­taan vain tyt­töjä, johtuu samas­ta syys­tä kuin se, että hedelmäl­lisyys las­ke­taan nai­sista, ei koko väestöä kohden.

Esimerkik­si Kiinan tilanteesta net­tou­u­si­u­tu­mis­luku antaa aivan toisen kuvan kuin kokon­aishedelmäl­lisyys, kos­ka tyt­tösik­iöitä abor­toidaan maas­sa rutiininomaisesti.

Aivan viime vuosi­na syn­tyvyys on laskenut todel­la nopeasti. Jotain outoa on tapahtunut.

Suomes­sa net­tou­u­si­u­tu­mis­luku pysyt­teli pitkään 0,8:n ja 0,9:n välil­lä, mut­ta parikym­men­tä vuot­ta sit­ten se alkoi laskea ensin hitaasti ja sit­ten jyrkästi. Vuon­na 2023 se oli enää 0,61. (Tämä ei ole viralli­nen luku vaan oma laskel­mani. Se perus­tuu  Tilas­tokeskuk­sen ilmoit­ta­mas­ta kokon­aishedelmäl­lisyys­luku­un 1,26, siihen että syn­tyneistä on tyt­töjä 48,9 % eikä lap­sikuolleisu­ut­takin ole) Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­t­a­mi­nen paljon val­tion­velkaa suurem­pi ongel­ma Suomelle”

Suomen luisuminen kohti Unkarin tietä

Tuo­htuneena perus­suo­ma­lais­ten poli­it­tisen val­tiosi­h­teerin nimit­tämis­es­tä Supon johtoon kir­joitin X:ssä:

Ääri­oikeis­to­laiset puolueet eri puo­lil­la Euroop­paa ovat nou­dat­ta­neet samaa kaavaa: men­nään hal­li­tuk­seen talousoikeis­ton kanssa, annetaan sille kaik­ki mitä se ikinä osaa halu­ta ja vasti­neek­si val­lataan tur­val­lisu­uskoneis­to ja lehdis­tö ja rajoite­taan kansalaisoikeuksia

Johonkin tuo viesti osui, kos­ka siitä on tykät­ty 1700 ker­taa ja retwi­itat­tu 300 ker­taa. Silti vähän kadun sen julkaisemista, kos­ka olin päät­tänyt pysyä eril­lään iden­ti­teet­tipoli­it­tis­es­ta keskustelus­ta. Ongel­mana on, että 280 merkissä joutuu julis­ta­maan eikä voi perustella.

Moni ilmoit­ti pet­tyneen­sä siihen, että olen luiskah­tanut salali­it­to­te­o­ri­oiden puolelle. Niin­pä ker­ron, mitä ajat­te­len Suomen vaaras­ta suis­tua Unkarin tielle ja masen­tavas­ta poli­it­tis­es­ta tilanteesta yleensä.

Twi­itis­säni esitet­ty kaa­va on tois­tunut mon­een ker­taan muun muas­sa Sak­sas­sa, Ital­ias­sa, Puo­las­sa ja Unkaris­sa. Pahoin pelkään, että näin käy myös Trumpin USA:ssa.

En kuitenkaan usko, että kyse on tietois­es­ta suun­nitel­mas­ta. Voi olla, että jotkut höyrypäät ovat täl­laisia suun­nitelmia piirustelleet, mut­ta ei heil­lä ole val­taa niitä toteut­taa. Trump on kyl­lä suun­nitel­lut. Kehi­tys johtuu yksinker­tai­sista lainalaisuuksista.

Yksinker­tais­ten san­ot­tuna pääo­ma tekee liiton anti-intellek­tu­aalisen, yleen­sä mata­lasti koulute­tu­il­ta kan­natuk­sen­sa saanei­den kanssa, euroop­palaisen ter­mi­nolo­gian mukaan ääri­oikeis­ton kanssa, mut­ta san­o­taan heitä nyt vaik­ka kansal­liskon­ser­vati­iveik­si, kos­ka sitä nim­i­tys­tä he Suomes­sa itse itses­tään käyt­tävät. Jat­ka lukemista “Suomen luisum­i­nen kohti Unkarin tietä”

Työmarkkinajumi 5:  demokratia vai ulkoparlamentarismi?

Min­ul­la on tiet­tyä antipa­ti­aa kolmikan­taa vas­taan, kos­ka sekä työan­ta­jali­itot että palka­nsaa­ja­jär­jestöt aja­vat min­ulle kovin vierai­ta tavoit­tei­ta. Toisaal­ta olen har­joit­tanut suo­raa toim­intaa pain­os­taak­seni poli­it­tisia päätök­sen­tek­i­jöitä sekä Koi­järvel­lä että Tam­pereen viras­to­talon pelastamiseksi.

Enemmistödiktatuuria kahlitaan kaikkialla

Oikein mis­sään ei hyväksytä peri­aatet­ta, että eduskun­ta voisi tehdä yhden äänen enem­mistöl­lä ihan mitä tahansa. Yhdys­val­tain perus­tus­lain sisin ole­mus on aset­taa jar­ru­ja kapean enem­mistön toimille. Tämä ei ole peri­aat­teelle mitenkään hyvää main­os­ta, sil­lä aika junt­turaan päätök­sen­teko on maas­sa joutunut.

Suomes­sa vaa­dit­ti­in vielä 35 vuot­ta sit­ten kah­den kol­ma­sosan enem­mistö eduskun­nas­sa jok­seenkin kaik­keen, esimerkik­si vero­lakei­hin. Täl­lä halut­ti­in raja­ta enem­mistödik­tatu­urin val­taa. Vaa­timus tuli poli­it­tiselta oikeis­tol­ta. Pelkä­sivät vasem­mis­ton muuten säätävän kon­fiska­torisia vero­lake­ja ja sosial­isoivan näin rikkaiden omaisuudet.

Nalle Wahlroos on kri­ti­soin­ut ”enem­mistödik­tatu­uria” kovin sanoin. Jat­ka lukemista “Työ­markki­na­ju­mi 5:  demokra­tia vai ulkoparlamentarismi?”

Työmarkkinajumi 4: ensimmäinen sairauspäivä

Kak­si naista keskusteli niin kovaäänis­es­ti ratikas­sa, etten voin­ut olla kuulemat­ta. Toinen kysyi toiselta, oletko jo käyt­tänyt tämän kuukau­den sairaus­päivära­hat. Yhden käytin viime per­jan­taina, lop­ut kak­si ajat­telin käyt­tää ensi viikon maanan­taina ja tiistaina.

Keskustelu ensim­mäisen sairaus­päivära­han palkat­to­muud­es­ta on kum­mallista. Todel­la type­rä on hal­li­tus­puoluei­den esi­tys, ettei tässä oikeasti ole kysymys mis­tään, kos­ka melkein kaikil­la työe­htosopimus takaa palkan myös ensim­mäiseltä sairaus­päivära­hal­ta. Mik­si se sit­ten tehdään ja eri­tyis­es­ti, mik­si se tehdään kohdis­te­tusti niille huono-osaisille, joil­la ei ole työe­htosopimus­ta suojanaan?

Asia ei ole esil­lä ensimäistä ker­taa. Tästä on keskustel­tu mon­esti aiem­minkin ja Ruot­sis­sa esimerkik­si ensim­mäi­nen sairaus­päivära­ha on palkaton. Ennen kehdat­ti­in sanoa julkises­ti, mis­tä kenkä puris­taa. Nyt ollaan niin hieno­tun­teisia, ettei asi­as­ta pystytä puhu­maan ymmärrettävästi.

Ongel­mana on joidenkin huono moraali saikut­tamises­sa. Tämä on help­po tode­ta tilas­tol­lis­es­ti ensim­mäis­ten sairaus­päivien viikon­päivä­jakau­mas­ta. Monel­la kyse on maanan­taista, kos­ka viikon­lop­un juh­lin­ta meni pitkäk­si ja joidenkin on taas ehdit­tävä lähtemään kesämökille ennen viikonloppuruuhkaa.

Yllät­täviä epi­demioi­ta tuot­taa met­sästyskau­den alka­mi­nen tai suo­ma­lais­ten urheilu­sankarei­den kamp­pailu kul­las­ta ja kun­ni­as­ta olympialai­sis­sa. Jat­ka lukemista “Työ­markki­na­ju­mi 4: ensim­mäi­nen sairauspäivä”

Työmarkkinajumi 3: Paikallinen sopiminen tekstikysymyksistä

En ollut kovin innos­tunut paikallis­es­ta sopimis­es­ta palkko­jen osalta, mut­ta tek­stikysymyk­sis­sä paikallisel­la sopimisel­la voi paran­taa asioi­ta molem­pi­en osa­puolten kannal­ta jopa merkittävästi.

Kun kaukana Helsingis­sä päätetään työ­paikan yksi­tyisko­hdista, ei voi­da tietenkään tietää, mitä mis­säkin todel­la tarvi­taan. Val­takun­nalli­nen sopimus tar­joaa parhaas­sa tapauk­ses­sa lähtöko­hdan neu­vot­teluille, jois­sa palka­nsaa­jat luop­u­vat jois­takin itselleen jok­seenkin hyödyt­tömistä oikeuk­sista, jot­ka tule­vat työ­nan­ta­jal­la kalli­ik­si ja saa­vat oikeuk­sia, joista todel­la hyö­tyvät, mut­ta jot­ka eivät mak­sa työ­nan­ta­jalle paljonkaan. Turhan, mut­ta työ­nan­ta­jan kannal­ta kalli­in tek­stiko­hdan voi myös myy­dä pois pien­tä palkanko­ro­tus­ta vastaan.

Tässä molem­mat voit­ta­vat. Talousti­eteen ter­mein pyritään kohti Pareto-optimia.

Nyt kiis­tel­lään siitä, saa­vatko myös jär­jestäy­tymät­tömät työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät poike­ta kohti Pare­to-opti­mia sopimuk­ses­ta. Sen luulisin ole­van enem­män perustel­tua, sil­lä eiväthän he  ole voineet vaikut­taa sopimuk­seen edes teo­ri­as­sa, kos­ka ovat jär­jestäy­tymät­tömiä. Se, että tämä halu­taan estää, on help­po tulki­ta pahan­tah­tois­es­ti niin, että viemäl­lä tämä etu jär­jestäy­tymät­tömiltä työn­tek­i­jöiltä ja yri­tyk­siltä halu­taan pakot­taa yri­tys liit­tymään työ­nan­ta­jali­it­toon. Tämä on palka­nsaa­ja­jär­jestö­jen etu­jen mukaista, kos­ka työe­htosopimuk­sen yleis­si­tovu­us vaaran­tuu, jos liian moni yri­tys jää työ­nan­ta­jali­iton ulkop­uolelle. Sinän­sähän on outo vaa­timus palka­nsaa­jil­ta vaa­tia, että yri­tys kuu­luu hei­dän vastapuolen­sa leiri­in. Jat­ka lukemista “Työ­markki­na­ju­mi 3: Paikalli­nen sopimi­nen tekstikysymyksistä”