Olen vai­h­tanut käsi­tys­täni pan­demi­as­ta mon­ta ker­taa ja tulen vai­h­ta­maan jatkos­sakin, kun uut­ta tietoa tulee.

Maalisku­us­sa 2020

Yleinen käsi­tys pan­demi­an ensim­mäis­inä viikkoina oli, että ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia pysäyt­tää sitä, joten on vain hyväksyt­tävä, että melkein kaik­ki tule­vat siihen sairas­tu­maan niin kuin melkein kaik­ki sairas­tu­vat syys­flun­ssaan (minä esimerkik­si juuri nyt). Rokotet­ta odotet­ti­in vas­ta vuosien kulut­tua (yleen­sä rokot­teen kehit­tämi­nen vie 10 vuot­ta). Niin pitkään ei ollut mah­dol­lista pitää yhteiskun­taa täyssulussa.

Angela Merkel ennusti, että 70 % sak­salai­sista tulee saa­maan tartunnan.

Huhtiku­us­sa 2020

Tilan­neku­va muut­tui nopeasti. Rokote olikin tulos­sa olen­nais­es­ti nopeam­min, tau­ti oli huo­mat­tavasti vähem­män tart­tu­va kuin oli luul­tu ja se oli sairas­tuneille paljon pahempi kuin oli kuvitel­tu. Kak­ki nämä kolme syytä peruste­liv­at sitä, että jäädään odot­ta­maan rokotet­ta ja yritetään sin­nitel­lä siihen saak­ka enem­män tai vähem­män eristyk­sis­sä. Jat­ka lukemista “Käsi­tyk­seni koronati­lanteesta eri aikoina ja juuri nyt 23.12.2021”

Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa uskot­ti­in – minäkin uskoin – että Inter­net tulisi tekemään tarpeet­tomak­si toim­into­jen keskit­tymisen suuri­in kaupunkei­hin, kos­ka tietoa on saatavil­la asuin­paikkakun­nas­ta riip­pumat­ta ja asiantun­ti­jatyötä pystyy tekemän etänä.

Niin ei ole käynyt tai ei ole ainakaan käynyt vielä. Päin­vas­toin suurimpi­en kaupunkien kasvu on vain kiihtynyt. Yhdys­val­lois­sa etä­työ­sopimuk­sia on alet­tu purkaa (lähde the Econ­o­mist) kos­ka etä­työhön eristäy­tyneet ovat jääneet muista jäl­keen tuot­tavu­udessa ja osaamises­sa. Tieto lev­iää myös kahvi­tauoil­la ja lounastunneilla.

Ennus­tan, että jos nyt osa jää etätöi­hin ja osa ei, etätöi­hin jäävien ammatill­i­nen ura osoit­tau­tuu paljon vaatimattomammaksi.

Kaik­ki suuret kaupun­git eivät kas­va, vaan osaamiseen keskit­tyneet kaupun­git kas­va­vat. Suuret teol­lisu­uskaupun­git ovat päin­vas­toin surkas­tuneet, niin Suomes­sa kuin eri­tyis­es­ti van­hem­mis­sa teol­lisu­us­mais­sa. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka (6) Mik­si men­estys keskit­tyy kaupunkeihin?”

Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä kir­jan lukeneille. Sik­si refer­oin kir­jaa hyvin pin­ta­puolis­es­ti. Jos sin­ul­la ei ole kir­jaa vielä, voit aina toivoa sitä joululahjaksi.

(Sivut 152–176)

Määrit­te­len aluk­si ihanteel­lisen talousjär­jestelmän sel­l­aisek­si, joka toimii kaik­il­ta näköko­hdil­ta virheet­tömästi. Sel­l­aista ei ole eikä tule, mut­ta itä lähem­mäs voi aina pyrk­iä. Yri­tyk­set tavoitel­la ihan­ney­hteiskun­taa ovat päät­tyneet läh­es poikkeuk­set­ta huonosti.

Huonos­ta tal­lousjär­jestelmästä ker­too, että työn automa­ti­soin­tia vas­taan on niin voimakas lud­di­it­tien aja­tus­maail­maa hei­jas­ta­va vas­tus­tus. Ideaalises­sa talousjär­jestelmässä kaik­ki hyö­ty­i­sivät siitä, että elin­ta­son eteen tehtävää työtä voidaan vähen­tää. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (5) Markki­navirheet hyv­in­voin­ti­va­jeen keskeinen syy”