On suosittua sanoa, että rakenteellinen työttömyys johtuu kohtaanto-ongelmasta. Se on kovin epämääräinen termi. Merkittävä tekijä kohtaanto-ongelmassa on osaamisvinouma. Työelämässä tarvitaan korkeaa osaamista enemmän kuin sitä on tarjolla ja matalaa vähemmän.
Miksi koulutetut työllistyvät paremmin?
Se ei johdu pelkästään siitä, että nämä ovat oppineet koulutuksessa jotain, jota työssä tarvitaan. Asiaan vaikuttaa myös signalointimerkitys – ovat osoittaneet pystyvänsä suorittamaan tutkinnon — koulutusinflaatio ja terveys.
Mitä tehdä osaamisvinoumalle
Suomessa koulutustason nousu pysähtyi 2000-luvun alussa. Se on tietysti virhe, mutta aina tulee olemaan myös niitä, jotka eivät ole oppineet peruskoulun jälkeen oikein mitään, eivätkä peruskoulussakaan kovin paljon. Olisi hyvä olla tarjolla sellaista perustyötä, joka ei vaadi mitään erityisosaamista vaan jota kuka hyvänsä voi tehdä.
Osaaminen ei myöskään riipu vain koulutuksesta vaan myös lahjakkuudesta. Paljonko lahjakkuus on opittua ja missä määrin se on syntyperäistä, on kiivaan väittelyn alainen asia. Niin sanottu Flynn-efekti osoittaa, että jopa älykkyystestien mittaama älykkyys on osittain ympäristön tulosta. (Oma suosikkiselitykseni tosin liittyy siihen, että syntymässä tulee paljon vähemmän aivovammoja kuin aiemmin.)
Tilastot liioittelevat koulutuksen merkitystä
Korkeampaan koulutukseen valikoituu lahjakkaimpia, nämä työllistyisivät hyvin myös alemman koulutuksen turvin – tosin pienipalkkaisempiin töihin.
Koulutusinflaatio tarkoittaa sitä, että korkeasti koulutetut valtaavat myös työpaikat, joissa työ ei edellyttäisi korkeaa koulutusta tai että peräti vaatimuksiin lisätään jokin tutkinto, jota työssä ei oikeasti tarvittaisi. Tämä tietysti pahentaa osaamisvinoumaa ja heikentää vähän koulutettujen tilannetta työmarkkinoilla
Merkittävänä syynä koulutusinflaation on pienet palkkaerot. Jos toisen asteen koulutuksen saaneen palkkaaminen maksaa yhtä paljon kuin pelkän peruskoulun käyneen pakkaamin, pelkän peruskoulun käynyt jää ilman työtä
Palkkaerojen kaksi merkitystä
- Kannustaa kehittämään omaa osaamista korkeamman ansion toivossa
- Ohjata osaavaa työvoimaa töihin, joissa osaamista kipeimmin tarvitaan
Näistä jälkimmäinen on paljon tärkeämpi kuin edellinen. Kun Suomessa koulutus on ilmaista, on oikeudenmukaista, että koulutuksen tuottamat palkkaerot ovat pieniä, mutta tämän jälkimmäisen tehtävän kannalta se on huono asia.
Voidaan siis sanoa, että ilmainen korkeakoulutus edistää koulutusinflaatiota.
ONNITTELUT
Osmo Soininvaaralle tietokirjallisuuden Finlandia ehdokkuudesta !
“Valintaraatia ilahdutti erityisesti, ettei kirjoittaja tyydy vaikeroimaan vaihtoehtojen puutetta vaan tarttuu ratkaisukeskeisesti politiikan kuumiin perunoihin.”
Yhteiskuntapoliittinen kulttuuriteko.
“Voidaan siis sanoa, että ilmainen korkeakoulutus edistää koulutusinflaatiota.”
Kuulostaa äkkiseltä aika rajulta väitteeltä, ottaen huomioon, että kehitys on saman suuntaista myös maissa, joissa on maksullinen korkeakoulutus.
Niissä maissa jossa on maksulline koulutus on tilanne se että eliitti koulutautuu peruskoulunkin jälkeen ja muu kansanosa saa jää peruskoulun tasolle.
Tämä vaihtoehto oli Suomessa käytössä kun oli vielä kansakoulu ja oppikoulu järjestelmä. Pelkän kansakoulun käyneet oli pitemmällä aikavälillä huonomassa asemassa kun oppikoulun käyneet.
Kun irtisanominen ja ATK rakennemuutos iski niin ensimmäiset jotka kärsivät oli vain kansakoulun käyneet mutta oppikoululaiset saivat jäädä kun he pystyivät jatkokouluttautumaan uuteen AKT aikaan nopeammin kuin kansakoululaiset. Syy miksi moni kehittyvävaltio Aasiassa on edennyt esim ATK:n kanssa opetuksessa pidemmälle johtuu siitä ne loikkasivat välivaiheen yli suoraan AKT aikakauteen ilman siirtymäkautta.
Se oli talouslama 1990-luvulla joka ajoi pelkän kansakoulun käyneet työttömiksi ja ennenaikaisesti eläkkeelle. ATK:n kanssa sillä oli vähän tekemistä. Töitä vaan ei yksinkertaisesti ollut , mutta se oli silloin se.
Nyt ollaan tultu siihen tilanteeseen että Suomessa työttömät ovat vääriiin ammatteihin kouluttautuneet tai asuvat väärissä paikoissa tai ovat liian vanhoja ja huonokuntoisia. Tarjolla olevat työpaikat ovat vain joko sellaisia joihin vaaditan kovaa teknistä osaamista tai kovaa kuntoa tyyliin polkupyörälähetit tai hoiva-alan osaamista. Kaikista ei ole niihin töihin. Matalapalkkatyöt on niin huonosti palkattu että Suomessa ympärivuotisesti asuva perheellinen ei pärjää.
Suomen työvoimaviranomaisten pitäisi ennemmin ryhtyä selvittää minne työttömien pääjoukko jolla on ehkä vähän vanhahtava koulutus, mutta omaa hyviä käytännön taitoja, voisi muutttaa siirtolaisiksi. Ymmärrän että se on absurdi ajatus kun jotkut haluavat taas Suomeen lisää siirtolaisia. Maa tai yhteiskunta voisi olla jokin vähän vanhanaikaisempaan teknologiaan tukeutuva, jossa käsityöläisille riittäisi töitä, ilmasto lämpimämpi ja elinkustanukset edullisemmat. Moni suomalainen pienituloinen onkin vapaaehtoisesti muuttanut ainakin osaksi vuotta välimeren maihin tai kaakkois-aasiaan. Perheellisille se ei oikein käy koska ainakin Aasiasta puuttuvat sosiaaliset palvelut ja terveydenhuolto ja koulut lapsille. Espanjassa on jotain palveluja mutta ovat lähinnä eläkeläisille tarkoitettu. Kuvittelisin että missä tahansa keski- tai etelä-Euroopassa jos kalliit maat kuten Saksa ja Benelux-maat lasketaan pois, voisi olla potentiaalia tarjota töitä ja kohtuuhintaista asumista suomalaisille joilla ei ole oikein tulevaisuutta täällä.
Hyvä kirjoitus Osmo! Olen itsekin ollut aivan samoilla linjoilla. Rupesin ajattelemaan tätä kun peruskouluikää päätettiin nostaa, mikä on mielestäni huono idea.
Aivan. Mutta sitä mukaa kuin kaikkea automatisoidaan ja erikoistumisen tarve lisääntyy (automatisaation hallintaan) niin nämä perustyöpaikat tulevat väistämättä vähentymään. Vissin 16% jättää nykyään koulutuksen peruskouluun. En näe miten olisi kohtuullista olettaa että tilanne paranisi (ainakaan verraten kustannuksiin) pakottamalla heidät kahteen lisäkoulutusvuoteen.
Tämä on tärkeää tunnustaa — muuten koko ongelmaa sivutetaan. Eikös tutkimustietojen mukaan älykkyys/lahjakkuus ole jossain 50% maissa geneettistä (muistan lukeneeni 40% jossain)? Eli “pakkokouluttaminen” ei tule ratkaisemaan ongelmaa. Idiootteja tulee aina olemaan olemassa. Jokunen vuosikymmenen sitten heillä oli helppoa löytää helppoja peruspalkkaisia töitä. Ei enää. Kauppojen kassojen automatisointi on vaan yksi monesta esimerkistä missä iso liuta työpaikkoja tulee katoamaan. Ratkaisu ei ole kouluttaa heistä merkonomeja…
Mitä enemmän tätä pohtii niin ratkaisuna tulee väistämättä eteen jonkinlainen UBI.
Tässä on aika iso väärinymmärrys. Uusi pidennetty oppivelvollisuus ei tarkoittanut “peruskouluiän nostoa”. Koulujärjestelmämme pysyi entisellään. Sen sijaan tuli lailliseksi velvollisuudeksi käydä jotain oppilaitosta 18-vuotiaaksi saakka. Vaihtoehtoisesti oppivelvollisuudesta vapautuu, kun on suorittanut toisen asteen tutkinnon.
Lukion ja ammattikoulun sisältö ei muuttunut mihinkään. Olennaista on lähinnä se, että jos näistä eroaa ennen 18 vuoden ikää, on otettava vastaan jokin muu opiskelupaikka, jonka kunta viime kädessä osoittaa, mikäli opiskelija ei muuten itse löydä paikkaa.
Koulutusinflaatiossa on kysymys myös työnantajien laiskuudesta tai väärässä kohdassa säästämisetä. Jos työhönoton rutiinit ja työhönottajien ammattitaito ovat kunnossa, työnantaja voi poimia helmet tehtävään riittävästi koulutettujen joukosta. Saa hyvän ja uskollisen työntekijän.
Toinen minulle käsittämätön asia on, ettei oppisopimuskoulutusta saada Suomessa kunnolla käyttöön. Olin 80…90-luvulla töissä firmassa, joka käytti oppisopimuskoulutusta laajamittaisesti tarvitsemiensa ammattilaisten koulutukseen. Tulokset olivat olivat todella hyvät, sillä prosessissa syntyi tarvittavia ammattilaisia ja myös helmiä, jotka hankkivat aktiivisesti lisätaitoja. Nyt vain sählätään AMKn yritysjaksojen ja oppisopimuskoulutuksen välillä. Ne ovat kaksi eri asiaa.
Oppisopimuskoulutus olisi myös mainio keino integroida kotimaissaan koulutetut pakolaiset heidän koulutustaan vastaavaan suomalaiseen työelämään. Heidän ja suomalaisten koulutuksissa on varmasti eroja, mutta ne voitaisiin hioa yhteen oppisopimuskoulutuksen kautta. Suomalaisetkin saattaisivat oppia.
Ne vähänkoulutetut mutta älykkäät oppi kyllä tietokoneet ja laitteet peruskoulupohjalta
Että ei se kyvykkyys ole pelkkää koulutusta. Usko itseen ja siihen että oppii…uteliaisuus pistää ottamaan selvää. Kun taas jotkut on sitä mieltä että en minä tietokonneista perusta
Koulutusinflaatio saattaa olla todella vakava asia.
Jos työnanta ja palkkaa varmuuden vuoksi tason “3” työnhakijan tehtävään, johon taso“2″ riittäisi, taso “2”:n työtehtävät ei anna tason tälle “3” työntekijälle haasteita tai virikkeitä kehitää ammattitaitoaan tasolle “4”, mihin tason “3” työpaikalla työskentely olisi saattanut johtaa. Mahdollista kehityskapasiteettia ei silloin hyödynnetä. (Lainausmerkit tarkoittavat, etten viittaa mihinkään koulutusasteeseen.)
Kansantaloudessa meillä oli eräässä mielessä tämän kaltainen ilmiö ennen EURoon liittymistä. Ei tarvinnut kehittyä seuraavalle tasolle, kun voitiin inflatoida ja devalvoida. Ja kun devalvoitiin, ei tarvinnut kehittyä. Duunarit ja tavalliset kansalaiset maksoivat, omistajat rikastuivat.
R.Silfverbergin kommenttiin (15.12.2021) vastaus jonka hän nosti että kyseessä olisi ollut omassa kommenttissani muka vertailun kohde 1990-luvun talouslama. En tarkoittanut 1990-luvun laman aikaan vaan pikemminkin sen jälkeistä aikaa kun AKT vetoinen työtehtävät yleistyivät myös julkisessa sektorissa jonka seurauksena moni pelkän kansakoulu pohjana oleva henkilö joutui tilanteeseen jossa vaihtoehto oli joko uudelleen kouluttaminen tai ennenaikainen eläke . Moni valitsi ennen aikaisen eläkkeen ihan sen takia koska motivaatio uudelleen kouluttamiselle oli liian korkea varsinkin kun kynnys AKT pohjaiseen uudelleen koulutukseen oli liian korkea. Näin tapahtui myös julkisella sektorilla vastaavanlainen rakennemuutos. Kuitenkin irtisanominen ja eläkkeelle siirtyminen tapahtui helpommin kun siihen oli annettu työnantajan puolelta paremmat mahdollisuudet. Tämäkin muutosprosessi oli monelle pelkän kansakoulun käyneelle ihmisille, jotka olivat tehneet pitkän työuran ‚oli monessa yhteydessä henkisesti vaikeaa koska työkulttuurin muutos on aina vaikeaa hyväksyä mikäli se tulee vastaan nopeammin kuin uskoi. AKT pohjoinen rakennemuutos näkyi myös Suomessa 2000-luvun alussa kouluissa opettajien työtehtävissä.
Julkisen sektorin työntekijöillä on ollut normaalisti enemmän koulutusta kuin pelkkä kansakoulu, mutta ylioppilaita ei kuitenkaan läheskään jolkainen ole ollut. Mutta keskikoulu, ammattikoulu, kauppaopisto, tai tekninen koulu tms joka tapauksessa.
Enemmän joutui kuitenkin yksityisen sektorin ihmisiä työttömiksi laman aikana ja sen jälkeisinä vuosina.
ATK-järjestelmien vahva tuleminen on vaikuttanut, sama voidaan puhua digitalisaatiosta joka nyt ajaa ihmisiä kilometritehtaalle vaikka olisi hyvä koulutus, mutta jos se on vanhentunut niin se ei auta, mutta se on johtanut myös työvoimapulaan.
Esim jos kouluissa on opettajapula niin enää ei voida palkata eläkeläisiä sijaisiksi koska he eivät hanskaa digitaalisia opetusvälineitä eikä kirjoja. Mun mielestäni digitalisiin oppivälineisiin siirtyminen kouluissa voidaan perustella vain koronan aiheuttamien etäkoulujärjestelyjen takia, muuten ei.
Tuo mistä Soininvaara kirjoitti alussa, että korkealle koulutetut ovat joutuneet hakemaan töitä joihin he ovat ylikoulutettuja on kanssa totta, ja se toimii muurina vähemmän koulutettujen työnsaannille.
Se johtaa kaikenkaikkiaan tyytymättömyyteen työikäisissä ihmisissä, koulutetuista osa joutuu valkokaulusköyhälistöön, vähemmän koulutetut kokonaan syrjään.
Palkkaeroista sen verran että Suomessa maksetaan joissakin duunariammateissa toimiville paljon korkeampaa palkkaa kuin esim insinööreille tai opettajille. Ne eivät tietenkään edusta duunareiden enemmistöä mutta heidän palkkapyynnöt ovat aina olleet kinastelun kohteena jonka takia kolmikanta on ollut repeämässä. Työnantajat haluavat ottaa tästä hyödyn irti ja maksattaa se se muilla ammattiryhmillä joiden työlle on vähemmmän kysyntää vientitvetoisessa taloudessa tai vaihtoehtoisesti silputa työsuhteet että työntekijöillä ei ole työttömyyskassan/ammattiliittoon kuulumisen kautta saatua työttömyysturvaa.
Rakenteellinen työttömyys on siis fakta eikä se helpota haalimalla tänne siirtolaisia tekemään alihintaan töitä.
Koulujen ATK:laistuminen joka alkoi 2000-luvun puolivälistä oli joillekin vanhemmille opettajille työkulttuurillinen shokki joka johti ennenaikaisiin eläköitymisiin monessa peruskouluissa ja lukioissa johtuen siitä että muun muassa piirtoheittimet poistuivat ja tilalle tuli powerpoint. Kyllä digitalisiin oppivälineisiin siirtyminen kouluissa on ihan välttämätöntä oli covid pandemia tai ei. Se olisi tullut joka tapauksessa. Tästäkin hyvä esimerkki monessa kehittyvissä maissa jossa on siiretty suoraan liiduista läppäreihin ja näin ollen monessa kehittyvissä maissa etenkin Aasiassa ja Afrikassa on tällä hetkellä tarjolla työvoimapulaan länsimaissa, johon lasken myös Pohjois-Amerikan, paljon enemmän työntekijöitä kuin oli 20 vuotta sitten. Tästä työvoimasta kyllä kilpailaan erittäin kovasti tällähetkellä. Moni kansakoulun ajoilta oleva opettaja joka eläköityi 2000-luvun puolivälissä joutui myös samanlaiseen digiloukkuun kuin nyt on monella eläkeikään tulleella opettajalla on vastassa. Tosin tuolloin 000-luvun puolivälissä ilmiötä kutsuttiin ATK loukuksi. Opettajat eivät olleet ainoa ammattikunta joka joutui ATK rakennemuutoksen läpi käymään moni toimittaja printti ja sähköisessä mediataloissa joutuivat opettelemaan uuden teknologian kun kirjoituskone korvasi pöytäkoneen. Myöhemmin pöytäkone korvautui läppärillä ja kännykkä älypuhelimella jne. Tätä kehitystä ei voi mikään työpaikka välttää ei edes oppilaat kouluissa jotka opiskelevat digitalisilla oppivälineillä. Aasiassa monessa koulussa digitaliset oppivälineet ovat jo arkea ja kohta on myös Afrikassa.
Kummasti kelpaisi hanttihommien tekijät töihin, jos siitä hanslankarin työtunnista ei tarvitsisi maksaa neurokirurgin nettotuntiansion vertaa.
On ihan itsestäänselvää, että 40–50e/h on aivan mahdoton summa maksettavaksi palkansaajien nettotuloista ja syynä on 100%:sesti verokiila.
15e tuntiansion tienaajan työ ei saa maksaa ostajalle enempää kuin 20e/h. Jos sillä vitosella ei saada pyöritettyä “hyvinvointivaltiota”, niin ehkä sitten pitäisi vähän karsia jostain.
Harva keskiluokkainen palkkatyöläinen motivoituu noin vain maksamaan edes 20 €/h, koska omaan nettotuntipalkkaansa nähden sekin tuntuu suurelta summalta. Näin ollen jokahenkilö tekee vähänä vapaa-aikanaan siivoukset, pyykinpesut, vaatehuollon, lasten harrastuksiin viennit sekä kotiremontit, vaikka ei ansiotöiden päätteeksi jaksaisi, ja uupumus lisääntyy.
Jos koulutuksella on (pääosin) signalointimotiivi, se on omiaan rapauttamaan myös koulutuksen sisältöä. Jos tarkoituskaan ei ole oppia aihepiirin substanssia ja käytännön taitoja, vaan saada merkintä tutkinnosta, tämä ei voi olla vailla jotakin kannustinvaikutusta koulutusjärjestelmälle.
En usko että opettajat olisivat niin kyynisiä etteivätkö ajattelisi oppilaidensa parasta tai toivoisi oppiaineensa kukoistavan. Mutta rajatapauksissa tietoisuus tutkinnon todellisesta merkityksestä saattaa saada opettajan päästämään nelosen oppilaan vitosella läpi, tai antamaan kasin oppilaalle kympin tietoisena siitä ettei kasin papereilla ole pääsyä eteenpäin. Tutkittua tilastoa minulla ei ole mutta vaikutelma että diplomitöistä teknisellä alalla on poikkeuksellista saada muu kuin korkein arvosana (ehkei niitä pitäisi pisteyttää lainkaan).
Samoin jos tavoitekiintiö tuo luennolle niin suuren joukon kuulijoita ettei yksilöllisen opetuskontaktin saamisesta ole toivoakaan, opettaja saattaa todeta että ‘töissähän täällä vain ollaan’ ja tyytyä viemään läpi luentojensa ulkoisen muodon.
Myös opiskelijoiden puolella on kannuste oikoa missä pystyy, jos tutkinto on vain signalointia varten. Kotitehtävien vastaukset voi googlata. Ryhmätyöt voi vaivaltaan minimoida, vaikka niin että ryhmän ainoa joka osaa jotakin tekee koko ryhmätyön, päästäkseen edes itse läpi kun muut heittäytyvät avuttomiksi.
Pelkään että tämmöinen kannustinvaikutus vähitellen kumuloituu. Jos viime vuosikymmenellä tämä-ja-tämä oli yleisesti oletettu taso, josta sitten vähän lipsutaan, tällä vuosikymmenellä tuo lipsuttu taso on standardi, josta voi lipsua lisää.
Jossain vaiheessa ne työnantajat jotka oikeasti tarvitsisivat substanssiosaamista, eivät voi käyttää tutkintoa tai saatuja arvosanoja merkkinä osaamisesta, vaan joutuvat keksimään muita tapoja löytää tarvitsemansa.
Kokemukseni mukaan nykynuoret ovat yritteliästä, ahkeraa, hyvätapaista ja lannistumatonta porukkaa; tai ainakin joukossa on paljon sellaisia. Nämä turhautuvat ja pettyvät joutuessaan kahlaamaan läpi rapistuvan koulutusjärjestelmän, siis signalointikannusteen vuoksi rapistuvan — siinä missä jotkut muut taas tarvitsevat tutkinnon vain signaaliksi.
Pitäisi varmaan olla kaksi eri koulutusjärjestelmää, joista toinen tuottaa substanssimaistereita ja toinen signalointimaistereita — mutta näen kyllä ettei se ole mahdollista koska signalointivaikutus katoaisi.
Erittäin iso kysymys kyllä, koska se helposti kaivaa järjestelmän ontoksi tavalla jota ei huomaa ennen kuin järjestelmä romahtaa.
Et nyt taida ymmärtää tätä signalointi asiaa. Kuusi ällää todistuksessa signaloi sitä että työnhakija on valmis rääkkäämään itseään työllä, mikä on tietenkin oikein hyvä asia työnantajalle.
Minullapa on todistuksessa Laudatur saksasta. Enkä todellakaan osaa saksaa. Lukio on siis kai lähinnä vitsi, tai mikälie signaali — ehkä vaikka siitä että ei ehkä ole tyhmä juntti.
Ich habe pur Eximia in Deutsch in meinem Abiturzeugnis und habe nur den kurzen Kurs gelesen. Doch kann ich dir diesen Antwort schreiben, ohne ein Wörterbuch zu benutzen. Und mit meinen deutschen Kollegen kann ich Deutsch sprechen, obwohl es schwieriger ist als die Sprache zu schreiben oder lesen.
Vielleicht haben Sie nur Angst, Deutsch zu verwenden. Man lernt Deutsch wenn man es benuzt.