Koti vai parkkipaikka?

Helsin­ki ei pysty toteut­ta­maan suun­nitelmi­aan vuokratuotan­nos­ta, kos­ka kaupun­gin rak­en­tamisen pain­opiste on ran­noil­la. Kos­ka ei halu­ta keskit­tää vuokra-asun­to­tuotan­toa joillekin seuduille, sitä on tasais­es­ti kaikkial­la, mut­ta ran­noille osoitet­tu tuotan­to ei läpäise hin­taseu­laa, eikä siis saa ARAl­ta rahaa.

Jätkäsaa­res­sa rak­en­tamisen kalleus johtuu pakol­lis­es­ta parkkipaikas­ta, joka lisää asun­non kus­tan­nuk­sia noin 500 euroa neliötä kohden. Jat­ka lukemista “Koti vai parkkipaikka?”

Huomioita Göteborgista

Torstaina kävimme tutus­tu­mas­sa joukkoli­iken­teeseen käytän­nössä. Ajoimme ratikoil­la, express-bus­seil­la ja 24 metriä pitkäl­lä kaksinivelisel­lä runk­olin­jabus­sil­la. Kävimme kuun­tele­mas­sa Volvon käsi­tyk­siä tule­vaisu­u­den bus­sista. Usko­vat paljon täyssähköbus­sei­hin tai ainakin plu­g­in hybridei­hin. Luot­ta­vat akkui­hin. Kil­pail­i­jana ovat superkon­den­saat­torit, joi­hin sähköä pitää imaista jokaiselta pysäk­iltä.   Jat­ka lukemista “Huomioi­ta Göteborgista”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.8.2012

Virastopääl­likön valinta

Esit­telijä puoltaa Sipoon Ahoa. Vihreät haas­tat­tel­e­vat maanan­taina hakijoita.

Telakan­ran­nan ase­makaa­va (pöy­dältä)

Tämä on hyvä. Ratikas­ta ehkä vähän riidellään.

Mega­hertsin asemakaava

Pyysin pöy­dälle selvit­tääk­seni, mis­tä päätämme, kun päätämme 140 liityn­täpysäköin­tipaikas­ta. Tässä yhtey­dessä luovu­taan aivan jär­jet­tömän kalli­ista paikoista metron kaavas­sa. Onnis­tu­in sil­loin muut­ta­maan kaavamääräyk­sen ”on raken­net­ta­va” muo­toon ”voidaan rak­en­taa”, mikä siis ote­taan nyt käyt­töön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.8.2012”

KHO kaatoi Histan!

Korkein hallinto-oikeus on pitänyt voimas­sa hallinto-oikeu­den päätök­sen His­tan osayleiskaa­van  kaa­van kumoamis­es­ta. Perus­teena on, ettei alueelle ole kun­nol­lista joukkoli­iken­ney­hteyt­tä — pelkkä haave Espoo-Loh­ja ‑radas­ta ei sel­l­aisek­si riitä. Päätök­sessä viitataan myös siihen, ettei kaa­va vas­taa maakun­takaavaa. Jat­ka lukemista “KHO kaa­toi Histan!”

Terveisiä Göteborgista (1)

HSL:n hal­li­tus on opin­tomatkalla Göte­bor­gis­sa. Kohde on kyl­lä erit­täin hyvin valit­tu. Göte­borg on joukkoli­iken­teen mallialue, ja/tai isän­nät oli­vat hyviä kehu­maan itseään. Tässä joitain main­in­to­ja ensim­mäisen päivän annista. Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Göte­bor­gista (1)”

Lansimetron laituripituus

Hesaris­sa on kir­joitet­tu paljon siitä, pitäisikö Län­simetron ase­mat, jot­ka on suun­nitel­tu kah­den yksikön junille, louhia pidem­mik­si, jot­ta metron kap­a­siteet­ti ei lask­isi 33 pros­ent­tia siitä, mitä se olisi, jos voitaisi­in ajaa kol­men yksikön junilla.

Minäkin olen muodol­lis­es­ti ollut val­tu­utet­tuna päät­tämässä näistä lyhy­istä asemista, mut­ta me teemme päätök­set esit­telystä, eikä esit­te­ly ollut riit­tävää johta­maan strate­giseen pohd­in­taan. Jat­ka lukemista “Lan­simetron laituripituus”

Suomalaisten työviikko EU:n pisimpiä

Dagens Nyheter tietää ker­toa, että suo­ma­lais­ten työvi­ikko on EU-maid­en lyhin. Outoa, kun se kuitenkin on neljän­nek­sen pidem­pi kuin Hollannissa.

Seli­tys on siinä, että lehti ei väitä mitään viikon aikana tehdy­istä työ­tun­neista, vaan siitä, kuin­ka pitkä on KOKOAIKAINEN työvi­ikko. Mitä merk­i­tys­tä sil­lä on? Suo­mi pää­sisi todel­la hyvään luku­un, jos määrit­telisi kokoaikaisen työvi­ikon pitu­udek­si 80 tun­tia, ja työ­sopimuk­sil­la sovit­taisi­in, tehdäänkö 50-pros­ent­tista, 45-pros­ent­tista tai vain 40-pros­ent­tista työaikaa. Voi olla, että kokoaikainen työvi­ikko todel­la on Ruot­sis­sa teo­ri­as­sa pidem­pi kuin Suomes­sa. Olen­naista on, että ruot­salaiset tekevät kovin yleis­es­ti osa-aikaista työviikkoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.8.2012

Ullan­lin­nan ja Punavuoren suojelukaavat

Pöy­dältä

Kävin kat­so­mas­sa As. Oy Koivun  pihaa. Aivan yllät­tävä kei­das keskel­lä kivieräm­maa­ta. Ei olisi uskonut sel­l­aista Tehtaankadul­ta löytävän­sä. Kuva varsi­naiselta pihal­ta (huo­matkaa uusi tyy­likäs Vauhti­hir­mu etu­alal­la). Kyseinen ullakkoa­sun­to tulisi jälkim­mäisessä kuvas­sa näkyvälle kuja­maiselle takapi­halle parvek­keen taakse, jol­loin kat­toon joudut­taisi­in pihan puolelle puhkaise­maan kat­toikku­nat. Kyse on nyt vähän siitä, halu­taanko suo­jel­la raken­nus­ta his­to­ri­al­lise­na esineenä vai asum­is­muo­toa ja pihapi­ir­iä. Kaikel­la kun­nioituk­sel­la, ei tuo talo nyt mikään arkkite­htu­urin merkki­teos ole, mut­ta pihapi­iri on aivan ihana.

Kat­toikku­nan voi tehdä tyy­likkäästi tai maut­tomasti. Asia olisi helpom­pi ilman hallinto-oikeu­den type­r­ää kan­taa, jon­ka mukaan mil­laiselle hirvi­tyk­selle tahansa pitää antaa raken­nuslu­pa, ellei se ole suo­raan kaa­van vas­tainen. Tältä osin raken­nus­la­ki pitäisi kir­joit­taa uud­estaan niin selväk­si, ettei hallinto-oikeus pysty­isi sitä noin tulk­it­se­maan. Poikkeamis­lu­paan tietysti voi edel­lyt­tää tarkat piirustukset.

Hert­toniemen mega­hertsin kaava

Tätä nyt ei ole olen­nais­es­ti muutet­tu lausun­to­jen perus­teel­la, joten lau­takun­ta on oikeas­t­aan tämän jo ker­ran hyväksynyt. Nyt voi tietysti kat­ua. Liityn­täli­iken­teen paikko­jen määrää on nos­tet­tu niin, että niitä on nyt 140. Sain tätä koske­van kohdan muute­tuk­si velvoit­tavas­ta muo­toon voidaan rak­en­taa, kos­ka en hyväksynyt että täl­lais­es­ta noin seit­semän miljoo­nan euron investoin­nista päätetään ilman valmis­telua ase­makaa­van yhtey­dessä. Jos min­ul­la olisi seit­semän miljoon­aa euroa käytet­tävänä joukkoli­iken­teen hyväk­si, en toteut­taisi sil­lä liityn­tä­paikko­ja 140 joukkoli­iken­teen käyt­täjälle. Ostaisin vaik­ka ratikoi­ta tai vetäisin yhden ratikkalin­jan lisää. Ei näistä hait­taa ole, mut­ta hirveä on hinta.

Rukatun­tur­in­tien 5–7 rakentamistapaohje

Alue sijait­see Mel­lun­mäessä. Nämä rak­en­tamistapao­hjeet tähtäävät kaupunkiku­val­liseen har­mo­ni­aan. Onko har­mon­isoin­nista hyö­tyä vai hait­taa, sitä voi käy­dä kat­so­mas­sa Land­bossa, jos­sa ei ole harmonisoitu.

Kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­ta esit­tää tiukasti tehtäväalueeseen­sa liit­tyen, että alueel­la suosit­taisi­in läm­mi­tys­muo­tona maaläm­pöä. En tiedä maaläm­mön vaiku­tuk­ses­ta kaupunkiku­vaan, mut­ta ener­giapoli­it­tis­es­ti esi­tys on huono. Ymmärtääk­seni Mel­lun­mä­ki on kaukoläm­pöverkon piiris­sä. Kaukoläm­mön kor­vaami­nen maaläm­möl­lä kaksinker­tais­taa pri­maariener­gian kulutuksen.

Lausun­to HSL:n alus­tavas­ta toimintasuunnitelmasta

Pyysin tämän pöy­dälle tark­istaak­seni, onko val­tu­us­to­ryh­mil­lä jo nyt halua sanoa jotain tar­if­fi­ta­sos­ta. Sehän nousee Helsin­gin osalta yli neljä pros­ent­tia. Täl­laisia esi­tyk­siä ei tule, joten ei sit­ten san­o­ta mitään. Kun lausun­nos­sa jo nyt esitetään tuot­tavu­u­den nos­tamista, halu­aisin konkreti­soi­da asi­aa niin, että liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton tulee tuot­taa esi­tyk­siä ja vaikut­tavu­usarvioi­ta toimista, joil­la joukkoli­iken­net­tä voidaan nopeut­taa Helsin­gin alueella.

En myöskään pidä tarkas­tus­mak­sun nos­tamis­es­ta 100 euroon. Olisi ihan reilua, että pum­mil­la matkus­tamista ja pum­mil­la pysäköin­tiä kohdeltaisi­in yhtäläis­es­ti. Näyt­tölipun osalta on varsin inhimil­listä uno­htaa, että kausi onkin men­nyt umpeen.