Koti vai parkkipaikka?

Helsin­ki ei pysty toteut­ta­maan suun­nitelmi­aan vuokratuotan­nos­ta, kos­ka kaupun­gin rak­en­tamisen pain­opiste on ran­noil­la. Kos­ka ei halu­ta keskit­tää vuokra-asun­to­tuotan­toa joillekin seuduille, sitä on tasais­es­ti kaikkial­la, mut­ta ran­noille osoitet­tu tuotan­to ei läpäise hin­taseu­laa, eikä siis saa ARAl­ta rahaa.

Jätkäsaa­res­sa rak­en­tamisen kalleus johtuu pakol­lis­es­ta parkkipaikas­ta, joka lisää asun­non kus­tan­nuk­sia noin 500 euroa neliötä kohden.

Miten luulisitte poten­ti­aal­is­ten asukkaiden ratkai­se­van ongel­man? Jos valit­ta­vana on joko asun­to ilman autopaikkaa tai ei asun­toa eikä autopaikkaa, mihin suun­taan vaa­ka kallistuu?

Kun suurel­la osal­la vuokrat­alo­jen asukkaista ei ole autoa, voisiko ajatel­la, että raken­net­taisi­in ran­noille arat­alot autot­tomille ja autos­ta riip­pu­vaiset hakeu­tu­isi­vat lähiöi­hin, jois­sa pysäköin­nin jär­jestämi­nen on halpaa?

115 vastausta artikkeliin “Koti vai parkkipaikka?”

  1. Tuo nyt oli onnet­tomin seli­tys mitä nol­la vuokra-asun­non tuon­tan­non syyk­si on kukaan lait­tanut. Autopaik­ka on yksi pieni osatek­i­jä, mut­ta suurin syy on päät­täjis­sä itsessään.

    Tääl­läkin on puhut­tu vuosikau­sia siitä, kuin­ka kaupun­ki vain vedät­tää asumisen hin­taa ja antaa gryn­derei­den kuo­ria ker­maa. Pent­tilä asian jo uskalsi sanoa Hesaris­sa tänään. Hyvä, että edes virkamiehet alka­vat heräämään karu­un todellisuuteen

    Vuokra-asun­to­ja voidaan tehdä muuallekin kuin Jätkäsaa­reen, kyse on vain siitä, että päät­täjät ovat Osmon tavoin alis­tuneet gryn­derei­den etu­jen valvo­jik­si ja uno­hta­neet täysin taval­liset asun­non­tarvit­si­jat. Ei kaiken asun­to­tuotan­non tarvitse olla huip­pu­paikoil­la ja älyt­tömän kallista, ei vuokra-asun­to­tuotan­non eikä edes omistusasuntotuotannon.

    Kun kaavoituk­ses­sa on alis­tut­tu gryn­derei­den tapaan toimia, kor­jaami­nen kestää vuosia, aivan kuten Pent­tilä Hesaris­sa tote­si. Vaaleis­sa toiv­otavasti saamme osaavam­paa väkeä niin val­tu­us­toon kuin lau­takun­ti­inkin, nykyiset päät­täjät ovat vie­neet Helsin­gin sel­l­aiseen asun­toahdinkoon joka tap­paa muunkin toimeli­aisu­u­den kaupungista ja hajoit­taa yhdyskun­tarak­en­teen pitkin poikin Uuttamaata

    Vastaa

    1. Kun val­taosa tuotan­nos­ta on noil­la huip­pu­paikoil­la, sosi­aalisen asun­to­tuotan­non keskit­tämi­nen muualle merk­it­see, että muualle tulee jok­seenkin pelkkää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Ei hyvä ajatus.

      Vastaa

  2. Voitaisi­in tehdä vaik­ka sem­moinen ihmiskoe, että peruste­taan sem­moinen halu­aisin vuokra-asun­non kan­takaupungista, mut­ta en kiitos autopaikkaa ‑jono. Ilmottaudun.

    Pent­tilä oli kovasti huolis­saan siitä että kaupun­gin vuokraa­mat ton­tit eivät mah­du ARAn mak­sim­i­hin­to­hin. Kan­takaupungis­sa se on ARAn mukaan 440€ ker­rosneliötä, eli noin 520€ asuin­neliöltä. Tuos­ta saa per­iä maks. 4% vuokras­sa, eli 1,70€ asuin­neliötä, esim. 50 neliön asun­nos­ta 86€/kk vuokras­ta olisi tont­tia. Mulle käy että toi on vaik­ka tuplat ettei syytetä siipeilystä.

    Ver­tailun vuok­si 0,7 parkkipaikkaa asun­to (tosi­asialli­nen nor­mi) tarkoit­taa vaik­ka Jätkäsaaren keski­hin­nal­la (kuulem­ma) 55 000 €/kpl samaiseen 50 neliön asun­toon noin 770€ neliöltä eli . Tämä ei käy.

    Vastaa

  3. Autopaikan kus­tan­nuk­se­na 500 euroa asuin­neliötä kohden kuul­lostaa tietysti usko­mat­toman kalli­il­ta. Toisaal­ta sil­lä saa jotain konkreet­tista, eli autopaikan. Tont­tikus­tan­nus asuin­rak­en­tamises­sa lie­nee ihan nor­maal­isti luokkaa 1000 euroa per neliö, eikä siis sil­lä saa muu­ta kuin oikeu­den rak­en­taa johonkin paikkaan. Ton­tin hin­ta on siis taval­laan pelkkää ilmaa toisin kuin autopaikan hin­ta. Ja tuo­hon ton­tin kus­tan­nuk­seen mei­dän päät­täjämme pysty­i­sivät ihan konkreet­tis­es­ti vaikut­ta­maan jos vaan halu­aisi­vat. Hitas jär­jeste­lyl­lä tätä tietysti yritetäänkin, mut­ta valitet­ta­van huonol­la menestyksellä.

    Itse asun­non tarvit­si­jana val­it­sisin asun­non ja autopaikan halvem­mal­la tonttikustannuksella.

    Vastaa

  4. tpyy­lu­o­ma:
    Pent­tilä oli kovasti huolis­saan siitä että kaupun­gin vuokraa­mat ton­tit eivät mah­du ARAn mak­sim­i­hin­to­hin. Kan­takaupungis­sa se on ARAn mukaan 440€ ker­rosneliötä, eli noin 520€ asuin­neliöltä. Tuos­ta saa per­iä maks. 4% vuokras­sa, eli 1,70€ asuin­neliötä, esim. 50 neliön asun­nos­ta 86€/kk vuokras­ta olisi tont­tia. Mulle käy että toi on vaik­ka tuplat ettei syytetä siipeilystä. 

    Kyl­lä ARA sal­lii kovem­matkin hin­nat kan­takaupungis­sa, tosin eril­lispäätök­sil­lä. Ns. IV-käyrä (eli sisin alue, jos­sa hin­ta on määritel­ty) kul­kee Malmin ja Lep­pä­vaaran pohjois­puolitse ja siel­lä hin­ta on 425€/k‑m2. Ks. http://www.ara.fi/default.asp?node=1204&lan=fi. Erik­seen on lisäk­si mainit­tu, että hyvät palve­lut nos­ta­vat mak­sim­i­hin­taa 15% ja ranta­tont­ti 20%.

    Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun val­taosa tuotan­nos­ta on noil­la huip­pu­paikoil­la, sosi­aalisen asun­to­tuotan­non keskit­tämi­nen muualle merk­it­see, että muualle tulee jok­seenkin pelkkää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Ei hyvä ajatus.

    Mik­si ihmeessä ei tehdä edes pien­tä määrää muualle?? Mik­si ihmeessä tuotan­to on tasan nol­la (0)??

    Seli­tyk­sesi menevät aina vaan hullummiksi. 

    Kyl­lä Helsingis­sä tilaa on muis­sakin kaupungi­nosis­sa, tehdään vuokrat­alo­ja täy­den­nys­rak­en­tamise­na ja onhan noi­ta uusi­akin aluei­ta joi­hi­in mah­tuu ilman että alueet slummiutuu.

    Hyvä, että nämä asi­at tule­vat näin vaalien alla esi­in, saadaan todel­li­nen käsi­tys nyky­is­ten val­tu­utet­tu­jen ja lau­takun­tae­dus­ta­jien saa­mat­to­muud­es­ta ja suo­ranais­es­ta välinpitämättömyydestä.

    Vastaa

    1. Min­ul­la nyt sat­tuu ole­maan tämän asian kanssa aika vähän tekimistä. Me kaavoita­mme ja muut jaka­vat ton­tit ja saat­ta­vat ne raken­nuskelpoisek­si. Sosi­aaliseen asun­to­tuotqan­toon tont­te­ja on kaavoitet­tu aika paljon. Mik­si niitä ei raken­neta, ihme­tyt­tää minuakin.

      Vastaa

  6. Pysäköin­ti vaikut­taa ikuiselta ongelmalta. 

    Hert­tonie­mi on tyyp­illi­nen han­kala paik­ka tul­la vieraile­maan autol­la. Mis­sään ei ole kuin parin tun­nin paikko­ja, ja rahal­lakaan ei saa jät­tää autoa tien­var­teen. Asukkaille on paikat mut­ta kadun­var­sipysäköin­ti on krim­i­nal­isoitu. Kaupunkisu­un­nit­telu tekee sosi­aalisen elämän ihmisille han­kalak­si, kaik­ki tutut eivät tule käymään vain metrol­la keskus­tas­ta, ja taloy­htiössä ei vält­tämät­tä ole viera­s­paikko­ja kuin pari.

    Mielestäni voidaan hyvin tehdä rajat­tu määrä asukaspysäköin­tiä ja mak­sullis­takin, mut­ta ole­tus voisi olla että kadulle saa pysäköidä, mak­sullisu­udel­la voidaan varmis­taa se, että jokunen paik­ka on vapaana tarpeen vaatiessa. 

    Jiivee

    Vastaa

  7. Antaisitte markki­noiden toimia: kaavas­sa olisi määrät­ty, että ton­tille saa rak­en­taa xxxx neliötä. Sen jäl­keen olisi rak­en­ta­jan ongel­ma päät­tää, rak­en­taako 100 % asun­to­ja vai 100 % pysäköin­ti­hal­li­paikko­ja vai jotakin siltä väliltä. Asi­akkaat sit­ten osta­vat asun­to­ja, pysäköin­ti­hal­li­paikko­ja tai molem­pia ja rak­en­t­a­mi­nen sää­tyy kysyn­nän mukaan.

    Toki katu­jen var­sis­sa saisi sit­ten olla jonkin ver­ran mak­sullista pysäköin­ti­ti­laa liikkeis­sä, päiväkodeis­sa ym. asioimista ja vierail­i­joi­ta varten.

    Vastaa

  8. Eikö kukaan ole etukä­teen ajatel­lut, että vuokra-asun­to­tuotan­to rom­ah­taa nykyisessä tilanteessa? Luulisi, että asia olisi otet­tu huomioon, kun kyse on asun­to­tuotan­non suurista lin­joista. Tosi­a­sia on, että rak­en­ta­mat­to­mia asun­to­ja ei tule­vaisu­udessakaan kir­itä kii­ni, jos se on sidot­tu kovan­ra­han­tuotan­toon. Toiv­ot­tavasti se, joka on vas­tu­us­sa munauk­ses­ta saa siir­ron tehtävi­in, jois­sa asioiden ennakoin­ti ei ole tarpeen. Pidän kuitenkin toden­näköisem­pänä, että raken­nusvi­ras­tossa ongel­ma on tiedet­ty, mut­ta poli­it­tiset päät­täjät ovat munan­neet. Ehkä Osmol­la on sisäpiirintietoa.

    Vastaa

    1. Kun­tien väli­nen kil­pailu ei eri­tyis­es­ti kan­nus­ta vuokra-asun­to­tuotan­toon, ei tätä voi muutebn selit­tää. Aika pienel­lä huomi­ol­la meni sekin, että Van­taa myi sato­ja vuokra-asun­to­jaan kovan rahan asunnoiksi.

      Vastaa

  9. En ymmär­rä kun itketään ettei kaupungilla ole rahaa rak­en­taa ja kaavoit­taa, mut­ta sit­ten sitä rahaa kum­minkin löy­tyy aina sosi­aaliseen asuntotuotantoon.

    Mitä jos vaik­ka käytet­täisi­in kaik­ki resurssit siihen kaavoituk­seen ja infran hoita­miseen? Jos halu­taan suun­na­ta resursse­ja siihen, että saadaan kaikkein parhaim­mille paikoille per­sauk­isia, , niin asun­to­jen hin­nat todel­lakin jatka­vat nousuaan kaikkien muiden, pait­si niiden onnekaiden kohdal­la, jot­ka pää­sevät kaupun­gin sub­ven­toimi­in paraati­paikoille raken­ne­tu­i­hin ali­hin­taisi­in asuntoihin.

    Vastaa

  10. Lon­toos­sa kaavoitet­ti­in isom­pia kohtei­ta ker­ral­laa, kort­telei­ta. Siinä velvoitet­ti­in joku osu­us sosial­liselle asun­noille. Ilmeis­es­ti kovan­ra­han asun­to­jen hin­nal­la raken­net­ti­in näitä sosi­aal­isia. Var­maankaan kaupun­ki tai muu ton­tin omis­ta­ja ei käärinyt niin suuria voit­to­ja täysin odotusar­vos­ta. Siis ilmasta.

    En tiedä onko kenel­läkään näke­mys­tä kuin­ka se toimisi Suomessa.

    Vastaa

  11. Jotenkin vaikut­taa siltä että vaik­ka vuokral­la asu­via ja vuokrat­tavia asun­to­ja löy­tyy suurkaupungis­sa aika lail­la niin kaupunkien ja yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen har­joit­ta­ma vuokra-asun­to­tuotan­to alkaa olla katoavaa kansan­perin­net­tä. Eli toisin sanoen vuokra-asun­to­bisnes on ulkois­tet­tu yksi­ty­isille asun­tosi­joit­ta­jille. Hyvä niin, muta ongel­ma on lähin­nä se että se bisnes on täysin vil­liä kun sitä ei valvota juuri lainkaan.

    Vastaa

  12. Älä jak­sa syyt­tää pelkästään parkkipaikko­ja asumisen kalleu­den syynä. Parkkipaikkavaa­timuk­set oli­vat saman­laisia sil­loin kun asun­to­jen hin­nat oli­vat vielä paljon inhimillisemmät.

    Asun­to­jen hin­nan taustal­la on tont­tien hin­nan nousu (kaaavoit­ta­jan vika), työn­tek­i­jöi­den palkko­jen, vero­jen, ja eläke­mak­su­jen nousu (poli­itikko­jen ja ammat­tili­it­to­jen vika) sekä kiristyneet raken­nus­määräyk­set, mm. energiatehokkuusvaatimukset.

    Asun­non raken­nuskus­tan­nuk­sista puo­let on vero­ja ja mui­ta verolu­on­teisia mak­su­ja. Jos vielä raken­nuk­sen tont­ti oste­taan kunnal­ta, suurin osa asun­non hin­nas­ta menee julkisen talouden tukemiseen.

    Vastaa

    1. Parkkipaik­ka nyt vain Mak­saa Jätkäsaa­res­sa 50 000 euroa, kos­ka täyt­tö­maal­la meren pin­nan ala­puolelle rak­en­t­a­mi­nen on haas­teel­lista. Toinen vai­h­toe­hto on pan­na autot laa­jalle parkkikentlle, joka peit­tää 2/3 Jätkäsaares­ta ja siirtää 10 000 asukas­ta jon­nekin jorpakkoon.

      Vastaa

  13. Parkkipaikko­jen hin­ta on läht­enyt vielä pahem­min lapas­es­ta kuin asun­to­jen. Ehkä kaupun­gin pitäisi jatkos­sa rak­en­taa yksi hal­pa parkki­laitos per kan­takaupun­gin liepeil­lä ole­va lähiö?

    Vastaa

    1. Mik­si kaupun­gin pitäisi rak­en­taa tuo parkki­laitos. Jos toke osaa tehdä sen hal­val­la, tehköön hän sen itse. Parkki­laitos ei ole hal­pa rakentaa.

      Vastaa

  14. Poli­itikot ovat sään­te­lyl­lään saa­neet viimeinkin tavoit­teen saavutet­tua. Seu­raa­va tavoite lie­nee vuokra-asun­to­jen määrän vähen­tämi­nen ja lop­ul­ta vuokra-asumisen kieltämi­nen koko suur­pääkaupun­gin alueella.

    Lop­ul­ta vapaus aina voit­taa. Koke­mus balkkanil­la on osoit­tanut, että kun val­tio­val­ta on rom­ah­tanut ja anarkian aika koit­tanut, on kokon­aisia kaupungi­nosia raken­net­tu ilman mitään kaavoitus­ta, lupaa tai vira­nomaisia. Suomen val­tio ja kun­nat velka­an­nut­ta­vat iseään siihen malli­in että tuo päivä, jol­loin julki­nen sek­tori tuhoutuu mak­sukyvyt­tömyy­teen, koit­taa myös meille. Sil­loin koit­taa vapaus, ja kukin rak­en­telee niinkuin haluaa.

    Vastaa

  15. Kysyn­nän ja tar­jon­nan lait ovat pahasti hukas­sa Helsin­gin asun­to­tuotan­nos­ta päät­tävil­lä. Aivan var­masti löy­tyy pil­vin pimein sitä porukkaa, jolle kel­paa autopaika­ton vuokrakämp­pä ran­nas­ta, pääkaupun­gin ydinkeskus­tan läheisyy­destä. Käsit­tämätön­tä touhua!

    Vastaa

    1. kuhlmey
      Hallintomenet­te­ly­lain mukaises­ti palau­tan val­i­tuk­sen väärään osoit­teeseen toimitet­tuna ja kehotan osoit­ta­maan sen kokoomuk­sen ja demarien päättäjille.

      Vastaa

  16. Tuo autopaikkanor­mi pitäisi pois­taa, mut­ta samal­la pois­taa myös kadun­var­sien asukaspysäköin­nin nykyi­nen hin­tatu­ki. Sil­loin parkkipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen muut­tuisi oikeasti markki­nae­htoisek­si. Eli kaupungi­nosit­tain (tai vielä tarkem­min jaet­tuna) huu­tokau­pat­taisi­in vuosit­tain asukaspysäköin­tilu­pia vain todel­lisen alueel­la ole­mas­saol­e­van paikkamäärän verran.

    Vastaa

  17. Kap­pas, Jätkäsaaren käm­pät ovat juuri tuon autopaikan hin­nan ver­ran (~50.000) liian kalli­ita että voisin harki­ta asun­toa tuol­ta. Toki kalli­ita ne oli­si­vat ilmankin, kenel­lä keski­t­u­loisel­la on oikeas­ta varaa ostaa kämp­pä tuolta?

    Vastaa

  18. Vaik­ka itse olen autoil­i­ja niin voin kyl­lä hyvin ymmärtää, että jätkäsaa­reen ei oikeas­t­aan kan­nat­taisi autopaikko­ja rak­en­taa ollenkaan. Alue­han on täysi puss­in­perä. Se pitäisi jät­tää vain joukkoli­iken­teen varaan. Voin kuvitel­la ruuhkat mitä siel­lä autoilus­ta syn­tyy. Ja samal­la keskus­ta, joka on jo autoilul­ta pilat­tua ainakin Man­ner­heim­intiel­lä, ruuhkau­tuu entistä pahemmin.

    Eli siis autoil­i­jat voivat han­kkia asun­non jostain muual­ta kuin täl­laisil­ta alueilta.

    Vastaa

  19. Sitä saa mitä tilaa. 

    Kun rak­en­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, saa human­i­taarisia maa­han­muut­ta­jia ja koti­maisia syr­jäy­tyneitä kun­nal­lisveron mak­sajien kontolle.

    Vastaa

  20. Viros­ta saa hal­val­la asun­to­ja, työ­paikathan ovat jo siel­lä. Min­ua ei ainakaan kiin­nos­ta enä Soin­in­vaaran yms. palkko­jen mak­selu verorahoin.

    Vastaa

  21. Kun­nat kil­pail­e­vat rikkaista veron­mak­sajista, mut­ta vielä enem­män ne kil­pailee siitä kuka ei saa loisi­joi­ta. (Matem­ati­ik­ka yksi rikas ei ylläpidä edes yhtä pum­mia.) Tämä on suurin syy asun­top­u­laan nyky sään­nöil­lä. Tähän ongel­maan pitäisi puut­tua min­is­teri tasolta.

    Itse kaavoit­taisin kaupun­gin hukka­maille pieniä 10–20 neliön vuokra omakoti­talo­ja. Hukka­mai­ta jonne ei mah­du mitään isom­paa löy­tyy tei­den ja radan var­sil­ta sadoil­letuhan­sille taloille ilman että menetetään yhtään järkevää tilaa. Mon­es­ta lähiöstäkin saisi viihty­isän kylvämäl­lä ne täy­teen täl­läisia hausko­ja mökkejä.

    Vastaa

  22. “Parkkipaik­ka nyt vain Mak­saa Jätkäsaa­res­sa 50 000 euroa, kos­ka täyt­tö­maal­la meren pin­nan ala­puolelle rak­en­t­a­mi­nen on haas­teel­lista. Toinen vai­h­toe­hto on pan­na autot laa­jalle parkkikentlle, joka peit­tää 2/3 Jätkäsaares­ta ja siirtää 10 000 asukas­ta jon­nekin jorpakkoon.”

    Moniker­roksi­nenkin parkki­ta­lo on keksitty.
    Ja pater-nos­ter-laitok­ses­sa ei tilaa tuh­laan­nu ajoväyliin.

    Maanalainen parkki­laitos on jär­jet­tömyy­den huippu

    Vastaa

  23. ” Toki kalli­ita ne oli­si­vat ilmankin, kenel­lä keski­t­u­loisel­la on oikeas­ta varaa ostaa kämp­pä tuolta?”

    Helsin­gin hin­noil­la asun­non ostaval­la keski­t­u­loisel­la täy­tyy olla pimeitä tuloja,muuten ei onnistu

    Vastaa

  24. Ei kai koskaan kaupungille ole kuu­luneet parkkipaikat, mut­ta sen sijaan kadut kyllä.

    Mis­sä vai­heessa on kaupun­git otta­neet pysäköin­nin itselleen??

    Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si kaupun­gin pitäisi rak­en­taa tuo parkki­laitos. Jos toke osaa tehdä sen hal­val­la, tehköön hän sen itse. Parkki­laitos ei ole hal­pa rakentaa.

    Vastaa

  25. Mik­si???

    Eikö Suomes­sa osa­ta rak­en­taa ker­roksia taloon???

    Osmo Soin­in­vaara:
    Parkkipaik­ka nyt vain Mak­saa Jätkäsaa­res­sa 50 000 euroa, kos­ka täyt­tö­maal­la meren pin­nan ala­puolelle rak­en­t­a­mi­nen on haas­teel­lista. Toinen vai­h­toe­hto on pan­na autot laa­jalle parkkikentlle, joka peit­tää 2/3 Jätkäsaares­ta ja siirtää 10 000 asukas­ta jon­nekin jorpakkoon.

    Vastaa

  26. Eikö se ole selvä.

    Mik­si kil­pail­la meno­jen saamis­es­ta kuntaan.
    Eikö miel­lu­um­min kan­na­ta kil­pail­la tuloista?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­tien väli­nen kil­pailu ei eri­tyis­es­ti kan­nus­ta vuokra-asun­to­tuotan­toon, ei tätä voi muutebn selit­tää. Aika pienel­lä huomi­ol­la meni sekin, että Van­taa myi sato­ja vuokra-asun­to­jaan kovan rahan asunnoiksi.

    Vastaa

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la nyt sat­tuu ole­maan tämän asian kanssa aika vähän tekimistä. Me kaavoita­mme ja muut jaka­vat ton­tit ja saat­ta­vat ne raken­nuskelpoisek­si. Sosi­aaliseen asun­to­tuotqan­toon tont­te­ja on kaavoitet­tu aika paljon. Mik­si niitä ei raken­neta, ihme­tyt­tää minuakin.

    Kyl­lä kaupung­in­val­tu­utet­tu on 100%:sti vas­tu­us­sa näistä asioista. Val­tu­us­to vas­taa viime kädessä kaikesta kaupun­gin toimin­nas­ta. Myös siitä, että sopimuk­sista pide­tään kiin­ni (Helsinki­hän on sopin­ut rak­en­ta­vansa tietyn määrän vuokra-asun­to­ja vuosittain). 

    Muiden selän taakse piilou­tu­mi­nen (“…muut jaka­vat ton­tit… on raukka­mais­in­ta mitä val­tu­utet­tu voi tehdä puo­lus­tel­lessaan saamatomuuttaan

    Vastaa

    1. Val­tu­us­to on päät­tänyt MAL-ohh­jel­mas­ta ja on vas­tu­us­sa tästä päätök­ses­tä. Jos val­tu­us­ton päätöstä ei nou­date­ta, siihen voi puut­tua tarkas­tusker­to­muk­sen yhtey­dessä, mut­ta val­tu­us­tol­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta val­tu­us­tona puut­tua asi­aan kuin kokouksessaan.

      Vastaa

  28. “Miten luulisitte poten­ti­aal­is­ten asukkaiden ratkai­se­van ongelman?”

    Minä luulisin “poten­ti­aal­is­ten asukkaiden” edelleen menevän sinne minne sos­su määrää. Kun ker­ran ongel­ma ei ollut asum­i­nen yleen­sä vaan sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to erityisesti.

    Vastaa

  29. åke: Vaik­ka itse olen autoil­i­ja niin voin kyl­lä hyvin ymmärtää, että jätkäsaa­reen ei oikeas­t­aan kan­nat­taisi autopaikko­ja rak­en­taa ollenkaan. Alue­han on täysi puss­in­perä. Se pitäisi jät­tää vain joukkoli­iken­teen varaan. Voin kuvitel­la ruuhkat mitä siel­lä autoilus­ta syn­tyy. Ja samal­la keskus­ta, joka on jo autoilul­ta pilat­tua ainakin Man­ner­heim­intiel­lä, ruuhkau­tuu entistä pahemmin.Eli siis autoil­i­jat voivat han­kkia asun­non jostain muual­ta kuin täl­laisil­ta alueilta.

    Jotenkin vaan ne Töölönkin van­hat asun­not menee kau­pak­si, vaik­ka niihin ei ole aikanaan ymmär­ret­ty rak­en­taa parkki­halle­ja kellareihin…Johtuu var­maan siitä mität­tömästä yksi­tyisko­hdas­ta, että kan­takaupungis­sa ei mitenkään val­ta­van paljon auto­ja omisteta.

    Vas­toin kaikki­ti­etävän kun­nal­lispäät­täjän kristal­li­pal­loa kan­takaupungis­sa silti halu­a­vat enenevis­sä määrin asua jopa lap­siper­heet. Voisiko olla peräti mah­dol­lista, että parkkipaikkanor­mi osoit­tau­tuu pait­si kalli­ik­si myös ylim­i­toite­tuk­si? En tiedä mil­lä robot­ti­au­toil­la sitä kol­menkymme­nen vuo­den päästä ajel­laan, eikä tiedä muuten kaavoittajakaan.

    Vastaa

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tu­us­to on päät­tänyt MAL-ohh­jel­mas­ta ja on vas­tu­us­sa tästä päätök­ses­tä. Jos val­tu­us­ton päätöstä ei nou­date­ta, siihen voi puut­tua tarkas­tusker­to­muk­sen yhtey­dessä, mut­ta val­tu­us­tol­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta val­tu­us­tona puut­tua asi­aan kuin kokouksessaan.

    No onko niis­sä kok­ouk­sis­sa esim Vihreät vaati­neet kovaan ääneen ohjel­mas­sa pysymistä? Tai onko joku muu ryh­mä? Val­tu­us­to voi vapaut­taa johtavia virkamiehiä tehtävistään. Jos virkamieskun­ta ei saa aikaisek­si yhtään (siis nol­la kap­palet­ta) vuokraa­sun­toaloi­tus­ta vaik­ka kapungilla on sopimuk­sia asi­as­ta, niin eikö sil­loin joku ole jät­tänyt työn­sä hoita­mat­ta ja olisi syytä vapaut­taa tehtävistään. Tai sit­ten poli­itikko­jen ottaa selkeä vas­tuu saa­mat­to­muud­estaan asian valvomisessa.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta valvoo KSV:tä, jolle se antoi sito­van tavoit­teen kaavoit­taa 5000 uuden asun­non rak­en­tamisen määrää vas­taa­va kaavavaran­to vuosit­tain. Onko Lau­takun­ta varmis­tanut, että tänä vuon­na ei jäädä tavoit­teesta kuten aiemp­ina vuosina?

    Vastaa

  31. Hert­toniemen­ran­nas­sa olisi paik­ka var­maankin noin 80 asun­nolle (ammat­ti­taido­ton heit­toni) tuossa:
    http://goo.gl/Cv4ko

    Tuo on täysin jär­jet­tömässä käytössä tuo maa nyt. Lähim­mässä parkki­hal­lis­sa on jo riit­tävästi tilaa majoit­taa autot, joi­ta tuos­sa pide­tään. Yläk­er­ros on Sis­se­lenku­jan hal­lis­sa käytän­nössä aina tyhjä. Lisäk­si siel­lä on auto­ja ihan säi­ly­tyk­sessäkin, jokunen täysi romukin. Ilmeis­es­ti 28e / kk on aivan liian vähän. Onhan se läh­es ilmaista, olin todel­la yllät­tynyt miten hal­val­la Helsingis­sä voi pitää autoa sähkö­tolpil­la varuste­tus­sa hallissa.

    JiiVee:
    Hert­tonie­mi on tyyp­illi­nen han­kala paik­ka tul­la vieraile­maan autol­la. Mis­sään ei ole kuin parin tun­nin paikko­ja, ja rahal­lakaan ei saa jät­tää autoa tienvarteen.

    Tässä on joku yrit­täjä näh­nyt markki­naraon, käypä tuol­la vilkaise­mas­sa: http://goo.gl/DYLHG (kuvan otto­hetkel­lä vielä muus­sa käytössä)

    Myös nuo hal­lit voisi muut­taa sel­l­aisik­si, että niihin saa ostaa pysäköin­tioikeut­ta vaik­ka euron tun­ti. Tai 50e / kk, jos asuu alueel­la. Sil­loin kun hal­lis­sa on vaik­ka 85% paikoista varat­tuna asukkaille, on vielä huo­mat­ta­va määrä euron per tun­ti ‑paikko­ja vierail­i­joille. Hallin oven­pielessä voisi olla liiken­neva­lo, joka ker­too onko vielä vierail­i­japaikko­ja vapaana. Ei olisi aivan val­ta­van vaikeaa jär­jestää. Näin osa kadun­var­sis­takin voitaisi­in vapaut­taa muuhun käyttöön.

    Vastaa

  32. juminy:
    Hert­toniemen­ran­nas­sa olisi paik­ka var­maankin noin 80 asun­nolle (ammat­ti­taido­ton heit­toni) tuossa:
    http://goo.gl/Cv4ko

    Siihen on kaavoitet­tu kir­jas­to (ja parkkihalli).

    Tuo on täysin jär­jet­tömässä käytössä tuo maa nyt. Lähim­mässä parkki­hal­lis­sa on jo riit­tävästi tilaa majoit­taa autot, joi­ta tuos­sa pide­tään. Yläk­er­ros on Sis­se­lenku­jan hal­lis­sa käytän­nössä aina tyhjä. […] Ilmeis­es­ti 28e / kk on aivan liian vähän. 

    Taloy­htiöil­lä on ostatet­tu halleista kaa­van määräämät paikat. Huhu­jen mukaan vuokray­htiöil­lä on vapai­ta hal­li­paikko­ja ja toisaal­ta taas lähempänä mer­ta ja kauem­pana met­ros­ta autopaikoista on pulaa. Kaivolah­denkadun hal­lia korotet­ti­in tässä muu­ta­ma vuosi sitten.

    Noista sähkö­tol­pat­tomista paikoista mak­set­ta­va vastike taitaa olla vitosen kuus­sa. Tuo 28 € on Hert­toniemen pysäköin­nin eli käytän­nössä kaupun­gin hal­li­paikoista per­imä vastike/maanvuokra, joka on siis aivan liian paljon useille autonpitäjille.

    Yhteen hal­li­paikkaan oikeut­tavien hert­toniemen pysäköin­nin osakkei­den hin­ta on nykyra­has­sa noin 20 000 €, pääo­makus­tan­nus naa­pu­ri­talos­sa mak­se­tun velka­o­su­u­den koron mukaan las­ket­tuna on 43 €/kk, kuukausilipun ver­ran. Jos autopaikas­ta jou­tu­isi mak­samaan sen kus­tan­nusten ver­ran eli 70 €/kk, voisi käy­dä niin olla että sen Sis­se­lenku­jan hallinkin ton­tille voisi rak­en­taa jotain hyödyllistä.

    Vastaa

  33. Tässä kaavoit­ta­jalle vinkkiä. Päät­täkää esim 8- kerroksisesta
    talosta, jos­sa 4 alin­ta ker­rosta ole­vi­in asun­toi­hin tulee parkkipaik­ka ja 4 ylimpään ei (tai päin­vas­toin?) ja hin­noitelkaa se sen mukaan? Osta­ja sit­ten päät­tää mitä arvostaa ja mihin on mah­dol­lisuuk­sia? Sil­loin tuo 0,5 tehokku­us vas­taa todellisuutta!
    By the way luulisi, että jos­sain päin Helsinkiä tuo 0,5 muut­tuu läh­es 1,0 ksi? Sen­hän voi aina hin­noitel­la! Otta­jia löy­tyy. Mut­ta missä?

    On jotenkin nurinkurista, että Helsin­ki pakot­taa autoa tarvit­se­vat kehyskuntiin.

    Vastaa

    1. Minä en esitä parkkipaikko­jen kieltämistä vaan päin vas­toin parkkipaikko­jen rak­en­tamisen sääte­lyn lopet­tamista. Niitä saisi rak­en­taa juuri niin paljhon kuin asun­non osta­jat niitä halu­a­vat ostaa.

      Vastaa

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun val­taosa tuotan­nos­ta on noil­la huip­pu­paikoil­la, sosi­aalisen asun­to­tuotan­non keskit­tämi­nen muualle merk­it­see, että muualle tulee jok­seenkin pelkkää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Ei hyvä ajatus.

    Kuisjos… Jos ATT rak­en­taa kaupun­gin maalle kovan rahan asun­non, tilille tulee plus­sana myyn­ti­hin­ta. Miinuk­se­na menevät raken­nuskus­tan­nuk­set. Jos myyn­ti­hin­ta on helsinkiläi­nen laadukkaan rak­en­tamisen rantahin­ta, se lie­nee tuplat raken­nuskus­tan­nuk­si­in ver­rat­tuna, noin öbaut.

    Jos Helsin­ki tek­isi täl­laista bis­nistä, kas­saan tulisi jokaiselta uud­is­tuotan­nos­sa raken­netus­ta neliöstä sen ver­ran rahaa, että sil­lä voisi ostaa joltain keskilu­okkaiselta alueelta ole­mas­saol­e­van asuin­neliön. Jon­ka sit­ten voisi vuokra­ta sosi­aalise­na asun­to­tuotan­tona edelleen.

    Hajaut­ta­mi­nen olisi help­poa. Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non työn­tämi­nen kaikkein kalleim­mille paikoille pikem­min heiken­tää sosi­aalisen asun­to­tuotan­non asi­akaskun­nan keskinäistä tasa-arvoa kuin paran­taa mitään tasa-arvoa. Sitä pait­si lie­nee parem­pi, että kaupungilla on vuokra­ta kak­si ihan mukaval­ta alueelta ole­vaa asun­toa kuin yksi ranta-asun­to. Tai nol­la, kuten täl­lä hetkellä.

    Autopaikko­ja tai ei, nuo ran­noille raken­net­ta­vat vuokra-asun­not ovat oikeasti todel­la kalli­ita kaupungille menetet­ty­inä tuloina las­ket­tuna. Olisi kokon­aishyv­in­voin­nin kannal­ta parem­pi rahas­taa ranta­ton­teista mak­sukyky­isiltä maksimimäärä.

    Vastaa

    1. Viherinssi
      Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non rahoit­ta­mi­nen on val­tion, ei kun­nan tehtävä. Kun­nan tehtävä on tar­jo­ta tont­te­ja, mut­ta ei rak­en­taa taloa budjettivaroin.

      Vastaa

  35. Hap­po­sai, koeta nyt päät­tää mikä se syypää on. Vero ei voi olla syypää siihen, että rak­en­t­a­mi­nen on Helsingis­sä bout­silleen puo­let kalli­im­paa kuin muual­la. Jos asun­to mak­saa Helsingis­sä 150 yksikköä ja per­ife­ri­as­sa 100 yksikköä, niin vero ei nos­ta asun­non hin­taa Helsingis­sä ennen kuin se on per­ife­ri­as­sa nous­sut 150 yksikköön. 

    Raken­nuskus­tan­nus nyt vaan ei voi olla eri­lainen Kuu­sankoskel­la ja Helsingis­sä, eikä EU-aikana edes oikeas­t­aan Tallinnas­sa ja Helsingis­sä. Jos ero on ole­mas­sa, niin joku vetää välistä. Eli, vero ei ole hin­taeron syy. Syy on siis välistäve­to, ja kuka vetää välistä, sitä en kyl­lä tiedä. Veikkaan että vira­nomais­ten toim­inta on tässä suurin syy. 

    Verot tuot­ta­vat mui­ta ongelmia tietenkin, mut­ta eivät ne voi nos­taa hin­to­ja Helsingis­sä muuhun maa­han ver­rat­tuna. Joka väit­tää näin, on kyl­lä poltel­lut jotain kiellettyä.

    Vastaa

  36. TM, muuten joo mut­ta Helsingis­sä on korkeampi palkkata­so. Osit­tain johtuen siitä ettei työvoima liiku, kos­ka sille ei ole asun­to­ja mihin liikkua.

    Vastaa

  37. Tiedemies: Raken­nuskus­tan­nus nyt vaan ei voi olla eri­lainen Kuu­sankoskel­la ja Helsingissä 

    Pikaises­ti las­ket­tuna saman­laisen (ja saman­laiseen rak­en­tamisolo­suh­teeseen raken­netun) raken­nuk­sen hin­ta hin­tata­sos­sa 1/2012 tilaa­jalle on Helsingis­sä reilut 12 % suurem­pi kuin Kuu­sankoskel­la ja läh­es 17 % kalli­impi kuin Kokko­las­sa. Lähde: http://www.haahtela.fi/Taku/Takutiedote%20I%202012.pdf

    Lisäk­si Helsingis­sä olo­suhde­tek­i­jöistä aiheutuu usein suuri­akin lisäkus­tan­nuk­sia opi­maalisem­pi­in rak­en­tamisolo­suhteisi­in nähden.

    Vastaa

  38. Odelle tiedok­si!
    Her­man­nin alueel­la rak­en­ta­ja tek­isi parkkipaikko­ja, mut­ta kaavas­sa on pöhkösti määritet­ty min­i­maa­li­nen määrä niitä. Tek­isi ihan fik­susti maan alle — siis autot pois pihakaduil­ta — mut­ta ei saa! Jos Ode todel­la on ilmoit­ta­maansa mieltä, mik­si sanoma ei mene per­ille ja muu­tu todek­si? Tuskin olet yksin tuo­ta mieltä vas­tu­ue­limis­sä? Eikä olisi lainkaan hul­lumpaa myydä/vuokrata niitä asial­liseen hin­taan ja erot­taa ne asuin­rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sista. Pitkäl­lä sihdil­lä toim­inta olisi jopa tuot­tavaa — siis yli omakus­tan­nuk­sen. Kaupun­ki voisi jopa edel­lyt­tää paikkaa alueelle muut­tamisen ehdok­si. Auto­ton­ta­han tämä ei koskisi. Täl­lä saataisi­in alueesta todel­li­nen “auto­ton” alue!

    Vastaa

    1. Mis­sä meil­lä on asuinalueel­la kaavas­sa mak­simi­nor­mi pysäköin­nille. Liike­ton­teil­la sel­l­aisia on työ­mat­ka-autoilun rajoit­tamisek­si, mut­ta asun­to­ton­teil­la ei pitäisi olla. Ker­ro osoite!

      Vastaa

  39. “Minä en esitä parkkipaikko­jen kieltämistä vaan päin vas­toin parkkipaikko­jen rak­en­tamisen sääte­lyn lopet­tamista. Niitä saisi rak­en­taa juuri niin paljhon kuin asun­non osta­jat niitä halu­a­vat ostaa.”

    Jos kaavas­sa ei vara­ta tilaa parkki­taloille niin sehän on käytän­nön todel­li­nen rajoite.

    Esim kun muutin Helsinki­in niin naa­pu­ri­ta­lo oli parkkitalo,koska alueel­la ei ker­ta kaikki­aan ollut parkkitilaa.

    Vastaa

    1. Tont­te­ja parkki­taloille olen minäkin esit­tänyt, kos­ka ne voidaan rak­en­taa jälkikä­teen. On kai kuitenkin selvää, ette maa­ta voi antaa parkki­taloille halvem­mal­la kuin asuintaloille.

      Vastaa

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sä meil­lä on asuinalueel­la kaavas­sa mak­simi­nor­mi pysäköin­nille. Liike­ton­teil­la sel­l­aisia on työ­mat­ka-autoilun rajoit­tamisek­si, mut­ta asun­to­ton­teil­la ei pitäisi olla. Ker­ro osoite!

    Esimerk­ki oman asuinalueeni kaavamääräyk­sistä, kaa­va on vahvis­tet­tu 2000 luvul­la, ja alue rak­en­tuu edelleen (tämän kort­teli on 36096). Saman tyyp­pinen merk­in­tä on kaikissa alu­en kaavois­sa, luvut hie­man vai­htelee kohteen koon mukaan. 

    “Autopaikko­jen määrä: vähin­tään 1ap /160 kem2, enin­tään 1ap / 80 kem2. Autopaikat saa sijoit­taa tontille”

    Tuos­sakin on selkeä mak­si­mi vaik­ka nor­mi on suh­teel­lisen laa­jal­la skaalal­la laa­dit­tu. Mon­es­sa muus­sa kaavas­sa haaruk­ka on tiukempi. 

    Ehkä lau­takun­ta­jäsen­tenkin kan­nat­taisi lukea niitä kaavamerk­in­töjä joskus.

    Vastaa

  41. Osmo Soin­in­vaara: On kai kuitenkin selvää, ette maa­ta voi antaa parkki­taloille halvem­mal­la kuin asuintaloille.

    Miten niin ei voi? Voihan maa­ta antaa asuin­talo­ja halvem­mal­la esimerkik­si teol­lisu­us­raken­nuk­sille, kaupoille tai mille tahansa varas­tolle kun­han siinä ei varas­toi­da autoja.

    Vastaa

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si kaupun­gin pitäisi rak­en­taa tuo parkki­laitos. Jos toke osaa tehdä sen hal­val­la, tehköön hän sen itse. Parkki­laitos ei ole hal­pa rakentaa.

    Samas­ta syys­ta kuin mik­si kaupun­ki rak­en­taa vapaara­hoit­teisia asun­to­ja: kos­ka rak­en­tamisen kil­pailu on niin vähäistä että kat­teet nou­se­vat taivaisi­in, jos joku ei raken­na ilman voiton­tavoit­telua. Kaupun­ki on just rak­en­ta­mas­sa vapaara­hot­teista rivaria Etelä-Haa­gaan puoleen hin­taan siitä mitä yksityiset…

    Kaupunki­laiset halu­a­vat kohtu­ullisia asun­to­ja ja parkkipaikko­ja ja kaupun­ki on kai ole­mas­sa tätä varten?

    Vastaa

  44. toke: kos­ka rak­en­tamisen kil­pailu on niin vähäistä että kat­teet nou­se­vat taivaisiin 

    Ketkä ovat vaku­ut­tunei­ta tuos­ta, niin ei muu­ta kuin raken­nus­li­ikkeitä perus­ta­maan ja kul­taa vuole­maan! Ellei ole alan ihmisiä, niin ei hait­taa: palkkaa vaan ammat­ti-ihmisiä tekemään varsi­naiset työt ja keskit­tyy itse lapi­omaan niitä voit­to­ja pankkitililleen 😉

    Vastaa

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi
    Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non rahoit­ta­mi­nen on val­tion, ei kun­nan tehtävä. Kun­nan tehtävä on tar­jo­ta tont­te­ja, mut­ta ei rak­en­taa taloa budjettivaroin.

    Edel­lyt­tääkö val­tio, että kun­ta luovut­taa sille ilmaisek­si kalleimpia tont­te­ja parhaal­ta paikalta?

    Jos Helsin­gin tavoite on saa­da helsinkiläisille tar­jolle kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, niin onko jokin pakote keskit­tää tuotan­to uusi­in taloi­hin? Eikö ole­mas­saol­ev­as­ta omis­tusasun­tokan­nas­ta han­kkimi­nen olisi sekä edullisem­paa että parem­min vuokra-asum­ista hajauttavaa?

    Edelleen luulisi, että kalleim­mat ton­tit kan­nat­taisi myy­dä kalli­il­la, jol­loin olisi enem­män jaet­tavaa asukkaille.

    Vastaa

  46. “Edel­lyt­tääkö val­tio, että kun­ta luovut­taa sille ilmaisek­si kalleimpia tont­te­ja parhaal­ta paikalta?”

    Val­tio edel­lyt­tää hintaa,jonka vaiku­tus tule­vaan vuokraan on sellainen,että myös pien­i­t­u­loisel­la on mah­dol­lisu­us mak­saa vuokra
    Asum­istues­sakin on katto,joten omavas­tuu kas­vaa kun vuokra nousee yli normitason.

    Se,että vuokra-asun­to­ja ei raken­neta mihinkään kun niitä ei voi rak­en­taa 1 alueelle.
    Eihän niitä nytkään ole mon­taa 1 alueel­la, sosi­aaliset vuokra-asun­not keskit­tyvät pohjoiseen ja itään Tilas­tokeskuk­sen mukaan.

    Eli kaupun­gin reuna-alueille.
    Nyt ris­tiri­itaiset vaa­timuk­set ovat johta­neet siihen ‚että ei raken­neta mitään.

    Se pakot­taa pien­i­t­u­loiset ihmiset ylivelka­an­tu­maan , pitki­in työmatkoihin,pitkiin työpäivi­in ja har­maan talouden piiriin.

    Tilanteeseen on johtanut ehkä 1.) Hal­vaan­tunut päätök­sen­teko 2.) Raken­nus­li­ikkei­den voit­to­ja halu­taan kas­vat­taa 3.) Köy­hät halu­taan karkot­taa Helsingistä,ja vai­h­taa ns parem­paan väkeen .Palveli­jat voivat kulkea Tampereeltakin.Tosin julki­nen liiken­nekin on kallista Suomes­sa ja jos työai­ka on poikkea­va niin oma autoon ain­oa vaihtoehto.

    Ehkäpä taustal­la ovat kaik­ki nämä ?

    Vastaa

  47. Pitääkö paikkansa että Helsingis­sä vuokra-asun­to on ikuinen oman tilanteen muut­tumis­es­ta huolimatta.

    Tarkoit­taako tämä sitä vain Stadi­laiset nuore­na ja köy­hänä menevät kaupun­gin asun­toon joka ulkoa tulleet sit­ten maksavat.

    http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/blog/28161

    Keski­t­u­loiset ulos kaupun­gin vuokra-asunnoista

    Vastaa

  48. JouniL:
    Pitääkö paikkansa että Helsingis­sä vuokra-asun­to on ikuinen oman tilanteen muut­tumis­es­ta huolimatta. 

    Käsitetäänkö tuet­tu vuokra-asun­to kohdis­te­tuk­si sosi­aal­ituek­si vai keinok­si alen­taa tar­jon­nan lisäämisen kaut­ta alueen vuokrata­soa myös vapail­la markkinoilla.

    Jos se on kohdis­tet­tua sosi­aal­i­tukea, asun­non ei tulisi olla ikuinen (tämä tosin toisi vain yhden kan­nustin­loukun lisää eli olisi hyvä syy pysyä syr­jäy­tyneenä hyväl­lä omallatunnolla).

    Jos sil­lä taas halu­taan lisätä tar­jon­taa, epäon­nis­tu­mi­nen tavoit­teessa on käynyt selväksi.

    Vastaa

  49. On se kum­ma, että kaupungeis­sa kaavoite­taan ja raken­netaan paljon juuri ran­noille (esim. Tam­pere, Helsin­ki), kun taas maal­la ei saisi rak­en­taa ran­noille ollenkaan. Nyt vaikut­taa siltä, että ran­nat sulkeu­tu­vat taval­liselta rah­vaal­ta ja varakas väestö muut­taa sinne. Asun­to­jen hin­nat ovat sel­l­aiset Helsingis­sä, että tavalli­nen tal­lus­ta­ja pääsee ranto­jen lähelle asumaan vaan Vuosaa­res­sa ja Espoon Kivenlahdessa.

    Vastaa

  50. Jouni Mar­tikainen: Ketkä ovat vaku­ut­tunei­ta tuos­ta, niin ei muu­ta kuin raken­nus­li­ikkeitä perus­ta­maan ja kul­taa vuole­maan! Ellei ole alan ihmisiä, niin ei hait­taa: palkkaa vaan ammat­ti-ihmisiä tekemään varsi­naiset työt ja keskit­tyy itse lapi­omaan niitä voit­to­ja pankkitililleen 

    Yhtä hyvin voisit ehdot­taa puoli­jo­hde­te­htaan perus­tamista kaikille halukkaille. Hiuk­ka tarvi­taan kap­i­taalia hommaan.

    Mut jotaan on kyl­lä vinksah­tanut, jos autopaikan neliöt ovat huo­mat­tavasti kalli­impia kuin asuntojen.
    Osatek­i­jöitä voi tiet­ty olla myös se, että reg­u­laat­tori määrää tekemään niistä tarpeet­toman kalli­ita ja sit­ten tiet­ty se, että toi 50k€, jota alati tois­tel­laan on vain se normi­hin­ta vain sil­loin kun pitää rak­en­taa meren­pin­nan ala­puolelle täyt­tö­maaperään ja keskiar­vo­hin­nas­ta putookin sit­ten yksi nol­la pois…

    Vastaa

    1. Jos autopaik­ka mak­saa 50 000 euroa ja vie ramppei­neen tilaa 30 neliötä, tulee siitä vaivaiset 1600 euroa neliöltä. Asun­not alueel­la mak­sa­vat tämän kolminkertaisesti.

      Vastaa

  51. toke: Yhtä hyvin voisit ehdot­taa puoli­jo­hde­te­htaan perus­tamista kaikille halukkaille. Hiuk­ka tarvi­taan kap­i­taalia hommaan. 

    Jos fir­man liike­toimin­nalle voi osoit­taa huiman tuo­ton, niin tot­ta kai sille löy­tyy ulkop­uolista rahoi­tus­ta täl­lä het­kel­lä jopa kohtu­uhin­taan. Pääo­math­an hake­vat parhail­laan hyvä­tuot­toisia kohtei­ta suo­ras­taan epä­toivois­es­ti (kts. viere­inen blo­gi ja negati­ivi­nen reaalikorko).

    Vastaa

  52. toke: Hiuk­ka tarvi­taan kap­i­taalia hommaan. 

    Pääo­maa löy­tyy kyl­lä Suomes­ta ja maail­mal­ta. Hel­postikin, jos ker­ran tuot­to on niin varma.

    Vastaa

  53. On se kum­ma rutista korkeista vuokrista siel­lä kehäkol­mosen sisäpuolel­la. Suomes­sa on var­masti kaikille maa­ta mihin rak­en­taa ja halukkaitakin var­masti löy­tyy kun vaan tehdään asuinolot muual­la järkeväksi.
    Aloit­taa voisi vaik­ka järkeistämäl­lä “paskalakia” ja polt­toainei­den vero­tuskäytän­töä tai järkeistämäl­lä julkisen liiken­teen toimintaa.

    Vastaa

  54. “Jos autopaik­ka mak­saa 50 000 euroa ja vie ramppei­neen tilaa 30 neliötä, tulee siitä vaivaiset 1600 euroa neliöltä. Asun­not alueel­la mak­sa­vat tämän kolminkertaisesti.”

    Ara­bi­an­ran­nas­sa noi­ta hal­li­paikko­ja myyti­in n 1000 euroa hyötym2 hin­taan eli 17000–18000 euroa per paikka

    Vastaa

    1. Liian van­ha todis­taa esimerkil­lään juuri sitä, mitä olen yrit­tänyt sanoa. Auropaikkanor­mi pakot­taa jär­jet­tömi­in investointeihin.
      Ara­bi­an­ran­nan hal­li­paikko­jen hin­ta on markki­nahin­ta, joka määräy­tyy sen perus­teel­la, mitä niistä suos­tu­taan mak­samaan. En tiedä, mis­tä hal­lista puhut, mut­ta sinne on hal­li­paikko­ja raken­net­tu pakol­la, ei markki­nae­htois­es­ti. Rak­en­ta­jalleen nämä pakol­liset paikat ovat perin tappiollisia.

      Vastaa

  55. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Pääo­maa löy­tyy kyl­lä Suomes­ta ja maail­mal­ta. Hel­postikin, jos ker­ran tuot­to on niin varma.

    Kuka tässä on var­mas­ta tuo­to­s­ta puhunut?
    Jos parkkipaikan tekem­i­nen tehdään äärim­mäisen han­kalak­si, niin kyl­lähän se mak­saa ja tekemisessä on vaikeusas­teen takia normia suurem­pi riski.

    Mut­ta sinän­sä tää ehdot­telu on tasoa “pistä pystyyn oma Nokia, jos mei­dän luuri ei kel­paa”. Aika har­val­la on mah­dol­lisuuk­sia polka­s­ta pystyyn suur­ta kap­i­taalia vaa­ti­vaa bisnestä.

    Vastaa

    1. toke.
      Ker­ro miten teet parkkipaikan hal­val­la, kun lähtöo­le­tuk­sek­si ote­taan, että menete­tys­tä raken­nu­soiukeud­es­ta pitää mak­saa 1000 euroa neliöltä eikä räys­täsko­rkeuk­sia voi nos­taa, kos­ka jos voisi, palataan uud­estaan kysymyk­seen menete­tys­tä rakennusoikeudesta.

      Vastaa

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos autopaik­ka mak­saa 50 000 euroa ja vie ramppei­neen tilaa 30 neliötä, tulee siitä vaivaiset 1600 euroa neliöltä. Asun­not alueel­la mak­sa­vat tämän kolminkertaisesti.

    Jos ajatel­laan, että autopaik­ka tarvii suun­nilleen saman varuste­lu­ta­son kuin moot­tori­tie, niin paljonkos se moot­tori­tie kus­tan­taa per neliö?

    Jotenkin on jos­sain vai­heessa päässyt uno­h­tu­maan ettei autopaikan tarvitse olla kuin vain paik­ka sille liiken­nevä­li­neelle, jol­la välil­lä tarvii kuska­ta ihmisiä, eläim­iä, tavaraa ja ostoksia.
    Sähköau­to muut­taa tilan­net­ta sen ver­ran et pitää olla töpseli, mut­ta siel­lä mis­sä on katu­valais­tus, on myös sähköä.

    Henkilöau­toa nyt kuitenkin välil­lä käyt­tää val­taosa helsinkiläisistäkin.

    Jos yksi autopaik­ka vie nykyaikaises­sa “kehit­tyneessä” hal­li­hässäkässä 30 neliötä tilaa, niin olis var­maan aika kan­nat­tavaa käyt­tää jotain robot­ti­hisse­jä, joil­la tehokku­den sais vaik­ka kolminkertaistettua.

    Ja per­in­teistä bud­jet­ti­vai­h­toe­htoa vois myös kat­soa niiden vuosikym­me­nien taloista, jol­loin rahankäytöl­lä oli vielä joku kohtu­us. Eli laite­taan se eka ker­ros puo­liks maan alle ja parkki­hal­lik­si, jol­loin tarvi­taan vain pieni luiska ja ensim­mäi­nen asut­tu ker­ros on puol ker­rosta maan­ta­son yläpuolel­la, niin ei ohikulk­i­jat töl­lää sisään ikkunoista.

    Tai sit­ten tuot­tavaa puuhaa kaupungille: kek­sitään tehdä kadun­var­si­park­ista uus muoti-ilmiö!
    Ei vie tilaa kuin sen 7 neliöö per auto ja tästä voidaan hyvin rahas­taa vaik­ka 20k€ ja hin­ta on vielä niin hal­pa, että osta­jia on jonok­si. Kuin lupa painaa rahaa!

    Vastaa

    1. Jokin mit­ta­suhde. Kadun­var­si­paikat eivät riitä alku­unkaan täyt­tämään nyky­istä pysäköintinormia.
      Sinän­sä se nor­mi, johon kadun­var­si­paikat riit­tävät, riit­tää ainakin Kata­janokalla aivan main­iosti. Asun­not eivät ole jääneet tyhjilleen, vaik­ka pysäköin­tipaikko­ja ei ole.
      Sinän­sä tuo kadun­var­si­paikan hin­ta on tuos­sa hehtaar­il­la. Nythän se mak­saa 8,75 euroa kuukaudessa.

      Vastaa

  57. toke: Kuka tässä on var­mas­ta tuo­to­s­ta puhunut? 

    toke:kos­ka rak­en­tamisen kil­pailu on niin vähäistä että kat­teet nou­se­vat taivaisiin 

    Vastaa

  58. toke: Ei vie tilaa kuin sen 7 neliöö per auto ja tästä voidaan hyvin rahas­taa vaik­ka 20k€ ja hin­ta on vielä niin hal­pa, että osta­jia on jonok­si. Kuin lupa painaa rahaa!

    Ota­pa nyt vielä uusik­si ja hitaam­min että täl­lainen yksinker­tainenkin ihmi­nen pysyy kär­ry­il­lä. Mik­si kaupun­gin pitäisi myy­dä maa­ta autopaikoik­si selvästi halvem­mal­la kuin tonttimaaksi? 

    Helsin­ki näyt­tää myyneen Kamp­ista tont­ti­maa­ta n. 3500 euroa per tont­tineliö. Todel­lisu­udessa parkkipaikan koko on reilusti tois­takym­men­tä neliötä. Eli san­o­taan vaik­ka niin, että se keskus­tan parkkipaik­ka mak­saisi 40 000 euroa. Vieläkö luulet jonoa löy­tyvän? Onko sadan euron vuo­sivuokra kohtu­ulli­nen 40 000 euron tontista?

    Vastaa
  59. Paluuviite: The Great Transformation | Jees Helsinki Jees

  60. Jos kaupun­ki myy halvem­mal­la tai tukee muuten parkkipaikko­ja on se oikeasti gryn­derei­den tukemista ja voitin lisäämistä.
    Johtuuko eri­lai­sista kytkök­istä vai mis­tä että näin on.

    Eikö pitäisi olla niin että kavoit­ta­ja velvoit­taa aina rak­en­ta­jaa rak­en­ta­maan riit­tävät parkkipaikat, eikä muu­ta. Näin se on asun­non tai liiketi­lan kus­tan­nuk­sis­sa kuten kuuluu.

    Kadut kyl­lä kuu­lu­vat kaupungille, mut­ta ei pysäköintilaitokset.

    tcrown: Ota­pa nyt vielä uusik­si ja hitaam­min että täl­lainen yksinker­tainenkin ihmi­nen pysyy kär­ry­il­lä. Mik­si kaupun­gin pitäisi myy­dä maa­ta autopaikoik­si selvästi halvem­mal­la kuin tonttimaaksi? 

    Helsin­ki näyt­tää myyneen Kamp­ista tont­ti­maa­ta n. 3500 euroa per tont­tineliö. Todel­lisu­udessa parkkipaikan koko on reilusti tois­takym­men­tä neliötä. Eli san­o­taan vaik­ka niin, että se keskus­tan parkkipaik­ka mak­saisi 40 000 euroa. Vieläkö luulet jonoa löy­tyvän? Onko sadan euron vuo­sivuokra kohtu­ulli­nen 40 000 euron tontista?

    Vastaa

  61. Ei rak­en­ta­jan tap­pi­ot kuu­lu kaupungille ihan perus markki­na­t­alouden oppi­en mukaan.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha todis­taa esimerkil­lään juuri sitä, mitä olen yrit­tänyt sanoa. Auropaikkanor­mi pakot­taa jär­jet­tömi­in investointeihin.
    Ara­bi­an­ran­nan hal­li­paikko­jen hin­ta on markki­nahin­ta, joka määräy­tyy sen perus­teel­la, mitä niistä suos­tu­taan mak­samaan. En tiedä, mis­tä hal­lista puhut, mut­ta sinne on hal­li­paikko­ja raken­net­tu pakol­la, ei markki­nae­htois­es­ti. Rak­en­ta­jalleen nämä pakol­liset paikat ovat perin tappiollisia.

    Vastaa

    1. Kyl­lä ne vähän ovat kaupun­gin asia, kos­ka kaupun­ki on kaavamääräyk­sel­lä käskenyt tehdän jär­jen­vas­taisen investoinnin.

      Vastaa

  62. Kadun­var­si­paikat saa­vat olla vain tilapäiseen käyt­töön ei vakituiseen.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jokin mit­ta­suhde. Kadun­var­si­paikat eivät riitä alku­unkaan täyt­tämään nyky­istä pysäköintinormia.
    Sinän­sä se nor­mi, johon kadun­var­si­paikat riit­tävät, riit­tää ainakin Kata­janokalla aivan main­iosti. Asun­not eivät ole jääneet tyhjilleen, vaik­ka pysäköin­tipaikko­ja ei ole.
    Sinän­sä tuo kadun­var­si­paikan hin­ta on tuos­sa hehtaar­il­la. Nythän se mak­saa 8,75 euroa kuukaudessa.

    Vastaa

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    toke.
    Ker­ro miten teet parkkipaikan hal­val­la, kun lähtöo­le­tuk­sek­si ote­taan, että menete­tys­tä raken­nu­soiukeud­es­ta pitää mak­saa 1000 euroa neliöltä eikä räys­täsko­rkeuk­sia voi nos­taa, kos­ka jos voisi, palataan uud­estaan kysymyk­seen menete­tys­tä rakennusoikeudesta.

    Jos kadun­var­si­parkkipaik­ka vie 7 neliötä ja kaupun­ki myy paikan 20k€:lla, niin eikö hin­ta ole aika paljon parem­pi kuin 1k€/m2?

    Vastaa

    1. Raken­nu­soikeus oli siis ker­rosneliöitä. Kahdek­sanker­rokses­sa talos­sa on kahdek­san ker­rosta, jol­loin maa-alalle tulee kahdek­sanker­tainen hinta.

      Vastaa

  64. Jos tark­toi­ta määräys­tä parkkipaikoista.

    Rak­en­ta­ja vas­taa omas­ta bis­nek­ses­tään, eli rak­en­taa talo­ja jot­ka myy ja jol­la toim­inta on kan­nat­tavaa. Eli tekee vain mikä kan­nat­taa tai koh­ta ei tee mitään.

    Jos on jär­jen­vas­taista niin sit­ten vain jää tekemät­tä. Tai sit­ten myymät­tä. Lop­putu­los on se että raken­nuk­set jää rakentamatta.

    Jos asun­to­ja ja muu­ta ei ole tarvit­tavaa määrää on kai sit­ten kaupun­gin vastuulla.

    Eiköhän ole paras kaavoit­taa hiukan reip­paasti ja jos näyt­tää ettei raken­nuk­sia tule pitää miet­tiä mis­sä vika.

    Antaa markki­noiden toimia ainakin vähänkin isom­mas­sa paikas­sa jos­sa esimerkik­si raken­netaan vaik­ka use­ampi asun­to vuodessa.
    Eiköhän Helsin­ki ole täm­möi­nen isompi.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä ne vähän ovat kaupun­gin asia, kos­ka kaupun­ki on kaavamääräyk­sel­lä käskenyt tehdän jär­jen­vas­taisen investoinnin.

    Vastaa

  65. toke: Jos kadun­var­si­parkkipaik­ka vie 7 neliötä ja 

    Mikä ihmeen 7 neliötä? Eihän siihen mah­du edes far­marigolf­fi (ilman sivu­peile­jä 4.5 * 1.8 = 8 m². Se miten tuo far­marigolf­fi saadaan edes tuo­hon 8 neliön ruu­tu­un ja/tai ovet auki, on mie­lenki­in­toinen kysymys.)

    Vastaa

  66. tcrown: Mikä ihmeen 7 neliötä? Eihän siihen mah­du edes far­marigolf­fi (ilman sivu­peile­jä 4.5 * 1.8 = 8 m². Se miten tuo far­marigolf­fi saadaan edes tuo­hon 8 neliön ruu­tu­un ja/tai ovet auki, on mie­lenki­in­toinen kysymys.)

    Aa, okei, laite­taan sit­ten vaik­ka 11 m² eli pitu­us 5,5m. Jos paikat ovat peräkkäin ja jokaiselta jää puol metrii tyhjää molem­pi­in päi­hin, niin ehkä sul­lakin tasku­park­ki onnis­tuu 6,5m:n tilaan?

    Vastaa

  67. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    En lait­taisi yhtäläisyys­merkkiä ker­rostaloa­sun­torak­en­tamisen kat­tei­den ja parkkilu­olien tuo­ton välille.

    Ongelma­han tulee siitä, että asun­to­jen hin­nat ovat niin hur­jat, että ilman kum­mem­pia muki­noi­ta suos­tu­taan siihen, että parkkipaik­ka mak­saa 50k€, eikä vaa­di­ta huokeam­paa vai­h­toe­htoa tilalle.

    Mut­ta jos nyt hakis sitä huokeam­paa vai­h­toe­htoa: kuin­ka mon­ta parkkipaikkaa keskiver­to Jätkäsaaren kort­telin pitää rakentaa?
    Paljonko jää uupumaan, jos puo­let raken­nus­pin­ta-alas­ta (puo­let maan­ta­sais­es­ta ker­rokses­ta ilman mitään ramppe­ja)) on auto­tal­lia ja lisäk­si koko kort­telia kiertää kadunvarsiparkkipaikat?

    Vastaa

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nu­soikeus oli siis ker­rosneliöitä. Kahdek­sanker­rokses­sa talos­sa on kahdek­san ker­rosta, jol­loin maa-alalle tulee kahdek­sanker­tainen hinta.

    Syökö parkkipaik­ka rakennusoikeutta?
    Entä auto­tal­li asuin­neliöi­den rakennusoikeutta?

    Vastaa

  69. tcrown:
    Helsin­ki näyt­tää myyneen Kamp­ista tont­ti­maa­ta n. 3500 euroa per tont­tineliö. Todel­lisu­udessa parkkipaikan koko on reilusti tois­takym­men­tä neliötä. Eli san­o­taan vaik­ka niin, että se keskus­tan parkkipaik­ka mak­saisi 40 000 euroa. Vieläkö luulet jonoa löy­tyvän? Onko sadan euron vuo­sivuokra kohtu­ulli­nen 40 000 euron tontista? 

    Jos hin­ta tosi­aan on 3500€/tonttineliö, niin kai sil­loin parkkilu­o­la jo onkin taloudelli­nen vai­h­toe­hto. Tai kel­lari heti maan­pin­nan alla, jos uut­ta taloa raken­netaan. Mut­ta onko mil­lään näistä kyseessä ole­vista uusista asuinalueista tuol­laista tonttihintaa?

    Ja jos on, niin vaikea­han se on kuvitel­la mitään kohtu­uhin­taista asum­ista alueelle, vaik­ka kokon­aan ilman autopaikkoja.
    Toisaal­ta kaupunki­han itse määrit­tää tont­tineliön hin­nan ja voi siten myös mah­dol­lis­taa sekä halvem­mat asun­not että parkkipaikat.

    Vastaa

  70. Tässä näytet­tään tak­er­ru­tun rak­en­tamiseen kus­tan­nuk­si­in joka on gryn­derin asia.

    Kan­nat­taa muis­taa että hin­ta määräy­tyy markki­noil­la. Käytän­nössä hin­ta Helsingis­sä on niin korkea kuin pank­ki suos­tuu anta­maan rahaa.

    Ver­tailuk­si voitte kat­soa Applen Iphone ja Nokian puhe­lim­ia. Kus­tan­nuk­sia ja hintoja.

    Vastaa

    1. Helsingis­sä on myös Hitas-sään­nel­tyjä asun­to­ja ja ARA-asun­to­ja, joiden hin­nat ja vuokrat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia. Vaopaara­hot­teis­ten talo­jen maan­vuokra tai myyn­ti­hin­ta kil­pailute­taan, jol­loin lasku jär­jet­tömistä kaavamääräyk­sistä menee kaupungille.

      Vastaa

  71. Siis mitenkä ne kus­tan­nuk­set menevät kaupungille?
    En valitet­tavasti tunne asiaa.
    Jos kaupun­ki omis­taa ton­tin niin eikö kysymys ole nol­la­summapelista jos­sa olisi selkeämpi että Gryn­der vas­taa rak­en­tamis­es­ta kokon­aan parkkipaikkoi­neen. Muuten taitaa tul­la sekametelisoppa.
    Kaupun­gin rooli on tar­jo­ta asukkailleen mah­dol­lisim­man hyvä asuinympäristö, eikä mak­si­moi­da omia katteita.

    Hitas ja ARA ovat var­masti eri asia. Jos puhutaan autopaikoista niin sit­ten min­unkin mielestä voidaan niit­ten tarpeel­lisu­ud­es­ta keskustel­la. Peri­aat­teel­lis­est en tiedä tarvit­sisiko autopaikko­ja olla ollenkaan. Voisiko vaik­ka alueel­lis­es­ti olla yksi­ty­isiä pysäköin­ti laitok­sia jos­ta sit­ten markki­nahin­taan voi vuokra­ta. USA:ssa on ainakin pysäköin­ti­talo­ja kaupungis­sa siel­lä sun tääl­lä. Julki­nenkin on joka tapauk­ses­sa var­masti joka puolel­la Helsinkiä ole­mas­sa. Julki­nen kai lähtöko­htais­es­ti pitäisi tar­jo­ta palvelu ainakin työssä käyn­tiä varten täm­möisil­lä alueil­la. Iltahu­vi­tuk­set on enem­män jokaisen oma asia.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on myös Hitas-sään­nel­tyjä asun­to­ja ja ARA-asun­to­ja, joiden hin­nat ja vuokrat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia. Vaopaara­hot­teis­ten talo­jen maan­vuokra tai myyn­ti­hin­ta kil­pailute­taan, jol­loin lasku jär­jet­tömistä kaavamääräyk­sistä menee kaupungille.

    Vastaa

  72. Tietysti Helsingis­sä on myös eri­ty­isongel­ma. Lon­toos­sa käyt­tivät nim­i­tys­tä “Key Work­ers”. Esimerkik­si hoito­henkilökun­ta jon­ka tuloil­la ei oikein asum­ista saa jär­jestet­tyä. Tai ainakin oli kym­menisen vuot­ta sit­ten kun jouduin mukaan ratko­maan asiaa.

    Jos antaa tukea val­uu se hel­posti hin­toi­hin ja käy hyödyttömäksii.

    Ain­oa toimi­va olisi tar­jon­nan lisäämi­nen niin että hin­tata­so saadaa siedet­täväk­si. Se on var­masti hidas pros­es­si ja vas­tus­ta­ji­akin löytyy.

    Eli kaavoite­taan ja annetaan lupia hiukan yli tar­jon­nan, niin hin­tata­so läh­tee laske­maan. Kohtu­ullis­est hin­nat vain on lop­ul­ta parasta.

    Vastaa

  73. ‘laite­taan sit­ten vaik­ka 11 m²’ (toke)
    Ihan par­il­la google­tuk­sel­la löy­dän mit­to­ja, jot­ka ovat aina kol­menkymme­nen neliömetrin luokkaa per parkkipaik­ka, las­ket­tuna niin, että jae­taan parkkialueen koko parkkipaikko­jen kesken. Amerikkalaisia laskelmia, siis eivät mis­tään viher­pi­ipertäjä­lan­di­as­ta vaan juurikin yksi­ty­isautoil­e­van vapaan valkoisen miehen parati­i­sista. Jos uskot laskelmi­isi, sin­ul­la on jopa kan­sain­välistä kiin­nos­tus­ta herät­tävä keksin­tö, kun näytät koko maail­malle, miten niitä parkkialuei­ta oikein pitää suunnitella.

    Vastaa

  74. toke: Aa, okei, laite­taan sit­ten vaik­ka 11 m² eli pitu­us 5,5m. Jos paikat ovat peräkkäin ja jokaiselta jää puol metrii tyhjää molem­pi­in päi­hin, niin ehkä sul­lakin tasku­park­ki onnis­tuu 6,5m:n tilaan?

    Sit­ten kun vielä otat huomioon, että jo se far­marigolf­fi peilei­neen on yli kak­si metriä lev­eä, ja liiken­teeseen ja epätäy­del­lisille tasku­park­keer­aa­jille pitää jät­tää vähän enem­män kuin sun­nun­tai­h­e­sari mar­gin­aalia. Ja suo­ja­tien kohdalle ja eteen tilaa. Ja pihaana­jot pitää jät­tää tyhjäk­si. Ja tuskin nuo risteyk­set ja pihaana­jot on mitoitet­tu niin, että parkkipaikat mah­tu­vat optimaalisesti.

    toke: Jos hin­ta tosi­aan on 3500€/tonttineliö, niin kai sil­loin parkkilu­o­la jo onkin taloudelli­nen vai­h­toe­hto. Tai kel­lari heti maan­pin­nan alla, jos uut­ta taloa raken­netaan. Mut­ta onko mil­lään näistä kyseessä ole­vista uusista asuinalueista tuol­laista tonttihintaa? 

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Paatos/2012/Kv_2012-06–28_Klk_13_Pk/BD8D48DB-1D60-49E7-8FD5-90875C932CB2/Leppasuon_kerrostalotonttien_13414-20_ja_13414-21_.html

    Tuos­ta voit laskea. Nois­sa numerois­sa on jos­sain kohtaa itseasi­as­sa virhe, tont­tien 20 ja 21 numerot on jotenkin sekaisin. Tont­ti 21 joka tapauk­ses­sa on mak­sanut joko n 6000 tai 8000 euroa per tont­tineliö. Tont­ti 20 joko sen 3500 tai 5000. Tuol­la 6000 euron neliöhin­nal­la se kadun­var­si­parkkipaik­ka on sit­ten sin­unkin numeroil­lasi sel­l­aiset 66 000 euroa (todel­lisu­udessa 100 000 lie­nee lähempänä totu­ut­ta). Mon­tako laite­taan pakettiin?

    Kyl­lä, parkkilu­o­la on kil­pailukykyi­nen vaitoe­hto. Kysymys on siitä, kuka edes sen mak­saa, kadun­var­si­paikoista puhumattakaan? 

    Ja jos on, niin vaikea­han se on kuvitel­la mitään kohtu­uhin­taista asum­ista alueelle, vaik­ka kokon­aan ilman autopaikkoja.
    Toisaal­ta kaupunki­han itse määrit­tää tont­tineliön hin­nan ja voi siten myös mah­dol­lis­taa sekä halvem­mat asun­not että parkkipaikat.

    Eihän ker­rosneliö noil­la ton­teil­la ole kuin 1500–1700 euroa. Se matem­ati­ik­ka on täl­lä pal­stal­la aiem­minkin käy­ty läpi, että kun nuo muute­taan myyn­tineliöik­si pois­ta­mal­la rap­pukäytävät ym, raken­netaan pakol­liset parkkipaikat (500 eur/myyntineliö) ja raken­netaan se mök­ki siihen ton­tille (reilu pari ton­nia per myyn­tineliö), niin kun raken­nusy­htiö ei raken­na kun ei mene kau­pak­si kymp­pi­ton­nil­la per neliö, niin seli­tyk­sek­si jää joku kartelli­no­mainen markkinavirhe.

    Vastaa

  75. Jos jokainen Jätkäsaa­reen normin mukaan raken­net­tu parkkipaik­ka tulee käyt­töön, niin mil­lä ilveel­lä nuo autot mah­tu­vat sieltä ruuh­ka-aikaan kulke­maan? Jätkähän on liiken­teel­lis­es­ti melkoinen sumppu.

    Toisin sanoen määrätään rak­en­ta­maan älyt­tömän kalli­ita parkkipaikko­ja joista kukaan ei ole halukas mak­samaan, autoille, jot­ka eivät mah­du kulke­maan. Tähän ei eläin pysty.

    Vastaa

  76. toke: Mut­ta jos nyt hakis sitä huokeam­paa vai­h­toe­htoa: kuin­ka mon­ta parkkipaikkaa keskiver­to Jätkäsaaren kort­telin pitää rakentaa?

    Tämäkin kysymyk­se­naset­telu on seu­raus­ta vaikeasti ymmär­ret­tävästä suun­nit­telun logiikasta:

    Lähtöko­h­ta: kan­takaupun­gin kyl­jessä sijait­se­va tasainen täytemaa jos­ta esteetön läpivi­en­ti (ratakuilu) Kampin keskus­ta ja suun­nitel­tua Pis­ara-ase­maa sivuten rautatieasemalle.

    Ratkaisu: hyö­dyn­netään ratakuilun syvyy­destä kolmisen metriä kevyen liiken­teen väylänä, raken­netaan hidas­ratikkay­hteys tais­tele­maan pin­tati­las­ta auto­jen / lumen kanssa, ja irroite­taan Jätkäsaari kaupunki­rak­en­teesta lev­en­tämäl­lä Meche­lininkatu moot­tori­tien levyisek­si. Pis­teenä i:n päälle Pis­ara-ase­mal­ta suun­nitel­laan vedet­täväk­si kuilu­un yhteys jota ei saa käyt­tää eli nimetään se varauloskäyn­niksi. Ei ihme että auton han­k­in­ta alkaa kiin­nos­taa, ja parkkipaikkakysymys nousee keskiöön kun on raken­net­tu lähiö keskelle kaupunkia.

    Pysäköin­tikysymys muut­tuu tois­ar­voisek­si heti kun yhtey­det ovat hyvät eli käytän­nössä käve­lyetäisyy­del­lä palveluista ja raskas­raiteesta. Käve­lyetäisyys edel­lyt­tää käve­ly-ympäristöä, ja toteu­tuu esimerkik­si Punavuores­sa ja Töölössä mut­ta ei välil­lä Jätkäsaari-Kamp­pi. Jätkäsaari-Ruo­ho­lahti on mukavampi, mut­ta siel­läkin yksi uloskäyn­ti lähempänä kanavaa paran­taisi tilan­net­ta, ja ase­maan inte­groitu kana­van ali­tus tyyli­in Green­wich — Isle of Dogs vielä lisää suo­jaa­maan lop­pusyksyn ja alku­tal­ven lounaistuulipäiviltä.

    Pysäköin­tipaikat lakkaa­vat ole­mas­ta ongel­ma kun niille on real­isti­nen vai­h­toe­hto siinä todel­lisu­udessa mis­sä kus­tan­nuk­set miel­letään aikana, vaivana ja mieli­pa­hana eikä rahana. Tämän todel­lisu­u­den reali­teetit tun­tu­vat vaan ole­van Helsin­gin joukkoli­iken­nesu­un­nit­telus­sa täysin tuntemattomia.

    Vastaa

  77. Kaupun­ki “määrit­telee” hin­nan? Jos kaupun­ki myy tai vuokraa maa­ta halvem­mal­la kuin huu­tokaup­paa­mal­la saisi, se antaa veron­mak­sa­jan rahaa pois. Joka iki­nen sent­ti joka jää keräämät­tä, oli kyse sit­ten hin­tasään­nöstel­ly­istä asun­noista tai tont­ti­maas­ta, on pois veronmaksajalta.

    Vastaa

  78. JouniL:
    Kan­nat­taa muis­taa että hin­ta määräy­tyy markkinoilla. 

    Onko tont­ti­maan neliöhin­ta Jätkäsaa­res­sa, Kalasa­ta­mas­sa tai Oster­syn­domis­sa määräy­tynyt markki­noiden mukaan? Jos, niin miten?

    Vastaa

  79. Osmo Soin­in­vaara: Tont­te­jua luovute­taan tar­jouskil­pailun perus­teel­la, siis säätelemät­tömään tuotantoon.

    Siitä kuin­ka paljon tuol­la pros­es­sil­la on tekemistä markki­noiden kanssa voinee olla use­am­paakin eri mieltä.

    Vastaa

  80. tiedemies:
    Kaupun­ki “määrit­telee” hin­nan? Jos kaupun­ki myy tai vuokraa maa­ta halvem­mal­la kuin huu­tokaup­paa­mal­la saisi, se antaa veron­mak­sa­jan rahaa pois. Joka iki­nen sent­ti joka jää keräämät­tä, oli kyse sit­ten hin­tasään­nöstel­ly­istä asun­noista tai tont­ti­maas­ta, on pois veronmaksajalta.

    Näin kyl­lä. Sen lisäk­si kaupun­ki on samal­la määräävässä markki­na-ase­mas­sa ole­va myyjä ja pääsee määrit­telemään myytävän tavaran (krs-m2) määrän.

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, että yksit­täis­ten tont­tien kau­pas­sa kaupun­gin pitäisi heit­tää rahaa hukkaan. Jos­sain vai­heessa kuitenkin kaupun­ki joutuu opti­moimaan jotain muu­takin kuin omaa tont­tikaup­po­jen­sa tuottoa.

    Jos­sain määrin kuitenkin “kohtu­uhin­taisen asumisen” met­sästämi­nen on vähän epäre­al­is­tis­takin hom­maa. Markki­na­t­alous huole­htii siitä, että parhaisi­in asun­toi­hin on varaa vain varakkaim­mil­la. Jos tätä sys­teemiä lähde­tään sörkkimään, saadaan jul­met­tu määrä epä­tasa-arvoa aikaan tue­tun asumisen piirissä.

    Jos sairaan­hoita­jal­la ei ole varaa asua riit­tävän lähel­lä sairaalaa, sairaalalle alkaa tul­la vaikeuk­sia saa­da hoita­jia. Sit­ten mak­se­taan hoita­jille lisää rahaa, jon­ka jäl­keen hoita­ja itse voi vali­ta, halu­aako asua lähempänä vai kär­si­ikö lisära­hal­la pitkän työ­matkan. Sama kos­kee sitä kau­pan kas­saa. Sit­ten voi käy­dä niin, että sairaalan kan­nat­taa etsiä itselleen edullisem­pi sijain­ti. Kaup­pa joko nos­taa hin­to­jaan tai lopet­taa toim­intansa. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa tämä on alueen asun­to­jen hin­to­ja hillit­sevä tekijä.

    Tosin on tähän prob­lemati­ikkaan toinenkin ratkaisu. Annetaan asun­tokan­nan muut­tua paikallis­es­tikin sel­l­aisek­si, että joukos­sa on väljää luk­sus­ta ja ahdas­ta muovi­mat­toa. Sit­ten on her­rasväen ja palveli­joiden käm­pät. Tämäkin on his­to­ri­al­lis­es­ti ja maanti­eteel­lis­es­ti nykyis­es­tä poikkeav­is­sa posi­tiois­sa hyvinkin koetel­tu ratkaisu.

    Vastaa

  81. Asun­non­tuotan­toon liit­tyy tiet­ty koor­di­naa­tio- ja ulkois­vaiku­tus­prob­lemati­ik­ka. Peri­aat­teessa kysyn­tä ja tar­jon­ta määrit­tävät hin­tata­son ja tuotet­tu­jen asun­to­jen määrän, mut­ta kun maa­ta ei syn­ny lisää mis­tään, niin sen hin­ta on se, joka eniten elää. 

    Jos nyt ajatel­laan kun­taa tai kaupunkia jonkin­laise­na klu­bi­na tai osu­uskun­tana tms, jon­ka tehtävänä on tuot­taa omille jäse­nilleen hyvä lop­putu­los, niin hom­ma muut­tuu vähän eri­moi­sek­si kuin mitä yllä kuvailin. Kun olen­naista kun­ta­lais­ten kannal­ta on kak­si asi­aa: Se, mitä siitä maaplän­tistä saadaan ja se, mitä siihen raken­netaan. Mitä enem­män täl­laisia maaplänt­te­jä on, ja mitä kauem­pana arvokkaim­mista paikoista oper­oidaan, sitä vähem­män tätä jälkim­mäistä peri­aat­teessa pitää ajatel­la. Triv­i­aali (ja vähän huono) esimerk­ki voisi olla, että jos joku halu­aisi perus­taa kaatopaikan keskus­taan ja olisi siitä kovasti valmis mak­samaan. Ulkoishait­ta on ilmeinen, joten se pitää ottaa huomioon. 

    Yleis­es­tiot­taen karsas­tan lähin­nä sel­l­aista aja­tus­ta, että joku poruk­ka jos­sain suun­nit­telee ja koet­taa päät­tää mil­lainen kaupun­ki pitäisi rak­en­taa. Ilmiöi­den kus­tan­nuk­sia ja hyö­tyjä tiet­ty pitää pun­ni­ta. Osmo on minus­ta oike­as­sa kun vas­tus­taa esimerkik­si pysäköin­tipaikko­jen nor­mit­tamista; on san­gen hul­lua että “oikeis­tol­la” on käsi­tys että suun­nitel­mat­alous on tosi hyvä idea tässä asiassa. 

    Nor­mit ovat kuten miten tyy­dyt­tävästi toimi­va ratkaisu sel­l­ais­ten ongelmien ratkaisemises­sa, jos­sa on ulkois­vaiku­tus joka jää muiden mak­set­tavak­si mut­ta jos­sa sitä ei voi mitenkään hin­taan sisäl­lyt­tää tai mita­ta. Kos­ka en yhtään tajua, miten auton omis­tamisel­la voisi olla edes peri­aat­teessa posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus, niin en myöskään ymmär­rä mik­si ihmeessä normeil­la auton omis­tamista pitäisi tukea. Kai tässä voidaan ajatel­la että on joku sel­l­ainen aja­tus­malli, että ihmiset ovat niin tyh­miä ja lyhyt­näköisiä, etteivät osaa tehdä päätök­siä itse. Mut­ta kun sekään aja­tus ei oikein istu siihen retori­ikkaan jota nämä kaver­it yleen­sä harrastavat.

    Tämä siis kom­men­tik­si siitä, että jos maas­ta saa parem­man hin­nan ilman autopaikkanormia kuin sen kanssa, niin nor­mi on pois sairail­ta lap­sil­ta ja vanhuksilta.

    Vastaa

    1. mut­ta kun maa­ta ei syn­ny lisää mis­tään, niin sen hin­ta on se, joka eniten elää.

      Maa­ta ei syn­ny lisää (Tosin Jätkäsaa­res­sa tämänkään ei pidä paikkaansa) mut­ta kaupunki­maa­ta voi valmis­taa lisää. Tältä osin insen­ti­iv­it ovat aivan vinksal­laan, ellei kaupun­ki omista maa­ta kokon­aan. Jos jokin raidein­vestoin­ti tuo tiet­tömän erämään osak­si kaupunki­maa­ta, aina löy­tyy niitä, joiden mielestä hyö­ty tästä kuu­luu kokon­aisu­ud­edssaan sille yksi­tyiselle maan­omis­ta­jalle, jon­ka maat nyt vain sat­tui­v­at ole­maan sen ase­man vier­essä. Asian on lain­säädän­nöl­lis­es­ti har­maal­la vyöhyk­keel­lä, sil­lä osan kaavoituyshyödys­tä voi rahas­taa yhteiskun­nalle, mut­ta vain osan. Niin­pä moni järk­jevä han­ke jää toteu­tu­mat­ta. Tästä syys­tä jää myös His­tas­sa, kos­ka yksi­tyiset maan­omis­ta­jat eivät suos­tu rahoit­ta­maan riit­tävässä määrin infrain­vestoin­te­ja. Tosin en muutenkkaan ole var­ma His­tan järkevyydestä. 

      Kos­ka en yhtään tajua, miten auton omis­tamisel­la voisi olla edes peri­aat­teessa posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus, niin en myöskään ymmär­rä mik­si ihmeessä normeil­la auton omis­tamista pitäisi tukea. 

      Tämä uskois­vaiku­tus oli alun­perin negati­ivisen ulkois­vaiku­tuk­sen tor­ju­mi­nen. Kun kadun­var­sipysäköin­ti on käy­htän­nössä ilmaista ja kun kadun­var­si­paikoista on pulaa, ei halu­ta uusien talo­jen autoil­i­joi­ta lisäämään yhteis­maan ongel­maa. Tässä on tietysti teo­reet­ti­nen virhe. Negati­ivista ulkois­vaiku­tus­ta ei pidä tor­jua tuke­mal­la sen vai­h­toe­htoa vaan verot­tam­jal­la negati­ivista ulkois­vaiku­tus­ta. On muuten myös sovel­let­tavis­sa kysymyk­seen julkisen liiken­teen sub­ven­toimis­es­ta, jot­ta auto­ja käytet­täisi­in vähemmän.
      Tuo yhteis­maan ongtel­ma menee rik­ki Jätkäsaa­res­sa, kos­ka siel­lä ei ole ilmaista asukaspysäköin­tiä, jota pysäköin­tipaikat­tomat voisi­vat sabotoi­da. Ulkois­vaiku­tuk­sis­ki jää kokoomuk­sen äänestämi­nen ja kuvitel­tu korkeampi tulotaso.

      Vastaa

  82. “Jos sairaan­hoita­jal­la ei ole varaa asua riit­tävän lähel­lä sairaalaa, sairaalalle alkaa tul­la vaikeuk­sia saa­da hoita­jia. Sit­ten mak­se­taan hoita­jille lisää rahaa, jon­ka jäl­keen hoita­ja itse voi vali­ta, halu­aako asua lähempänä vai kär­si­ikö lisära­hal­la pitkän työmatkan.”

    Ei kun tuo­daan hoita­jat Espan­jas­ta, Fil­ip­pi­ineiltä, Venäjältä etc
    He tyy­tyvät asumaan kimp­pa-asun­nois­sa ‚yksiössä 2–4 henkeä .Täl­laiseen ei saa asumistukea

    .Ja maa­han­muut­ta­jan palkkakin on vain 60 % suo­ma­laisen palkasta,joten sil­läkin säästetään

    Vastaa

  83. “toke. Lisäk­si väylä, joi­ta pitkin parkkiru­u­tu­un pääsee.”

    Maail­mal­la käytetään pater-nos­ter tyyp­pisiäkin pysäköintitaloja,jos tilaa pitää säästää.

    Eli autot ovat varstopi­lut­tuis­sa ja kone nos­taa ja las­kee auton alatasolle

    Vastaa

  84. “Liian van­ha todis­taa esimerkil­lään juuri sitä, mitä olen yrit­tänyt sanoa. Auropaikkanor­mi pakot­taa jär­jet­tömi­in investointeihin.
    Ara­bi­an­ran­nan hal­li­paikko­jen hin­ta on markki­nahin­ta, joka määräy­tyy sen perus­teel­la, mitä niistä suos­tu­taan maksamaan. ”

    Ennem­minkin se todis­taa, että yksi­tyi­nen parkki­laitos ei pär­jää kil­pailus­sa kaupun­gin “ilmais­ten ” paikko­jen kanssa.

    Markki­nahinnnan määrää kaupunki,ei markkinat

    Ara­bi­an­ran­nas­sakin pysäköin­tipaikat on levitel­ty maan pin­taan ja tuh­lat­tu mak­si­maa­li­nen määrät tonttitilaa.

    Asia olisi voitu hoitaa muu­ta­mal­la parkki­talol­la kuten esim Singaporessa .

    Vastaa

  85. Oliko tuo vitsi?
    Minus­ta huono sel­l­ainen. Vielä nimet­tömänä, kun ei uskalla ker­toa kuka on.…

    Liian van­ha:
    “Jos sairaan­hoita­jal­la ei ole varaa asua riit­tävän lähel­lä sairaalaa, sairaalalle alkaa tul­la vaikeuk­sia saa­da hoita­jia. Sit­ten mak­se­taan hoita­jille lisää rahaa, jon­ka jäl­keen hoita­ja itse voi vali­ta, halu­aako asua lähempänä vai kär­si­ikö lisära­hal­la pitkän työmatkan.”

    Ei kun tuo­daan hoita­jat Espan­jas­ta, Fil­ip­pi­ineiltä, Venäjältä etc
    He tyy­tyvät asumaan kimp­pa-asun­nois­sa ‚yksiössä2–4 henkeä .Täl­laiseen ei saa asumistukea

    .Ja maa­han­muut­ta­jan palkkakin on vain 60 % suo­ma­laisen palkasta,joten sil­läkin säästetään

    Vastaa

  86. Jos Jätkäsaaren tont­tien markki­nahin­ta kiin­nos­taa: Kun­han Lem­minkäi­nen saa pystyyn ja myyn­ti­in Paasir­an­nan vapaara­hoit­teiset talon­sa, tiedämme enem­män. Nimit­täin ‘melkein’ markki­nahin­nan. Lem­minkäi­nen on sopin­ut mak­sa­vansa 33% asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta tont­ti­mak­suna kaupungille. Tietenkin tuol­lainen sopimus on sinäl­lään type­rä, suo­ra huu­tokaup­pa olisi ollut kaupungille parem­pi. Mut­ta: sopii veika­ta ao. meren­ran­tat­alo­jen hin­tata­soa, 9000–11000 e/m2? Eli ton­tin arvo yli 3000 e/m2? Ehkäpä…

    Vastaa

    1. Tuo 33 % myyn­ti­hin­nas­ta on funk­tiomuo­tona aivan väärä. Oikea olisi lähel­lä sataa pros­ent­tia hin­nas­ta, joka ylit­tää kohtu­ulliset rakennnusku­san­nuk­set. Jos­sain susir­a­jal­la (susi on nähty mm. Espoos­sa) on selvää, ettei tont­ti voi mkasaa puol­ta rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista ja taas Jätkäsaaren kär­jessä täl­lainen hin­noit­telu on arve­lut­ta­va lahjoi­tus raken­nus­li­ik­keelle. Onko se muuten velat­tomas­ta hin­nas­ta, vai voiko asi­aa manip­u­loi­da lain­oit­ta­mal­la asun­non sat­apros­ent­tis­es­ti, jol­loin myyn­ti­hin­ta on lähel­lä nollaa?

      Vastaa

  87. “Oikea olisi lähel­lä sataa pros­ent­tia hin­nas­ta, joka ylit­tää kohtu­ulliset rakennnuskusannukset”
    Niin­pä. Tuo­hon­han talousti­eteil­i­jät ovat puut­tuneet, kat­so esim. Marko Ter­viön ‘Kuin­ka (ei) myy­dä maa­ta’, http://blog.hse-econ.fi/?p=4350 Tavoit­teeseesi­han päästäisi­in huu­tokau­pal­la ton­tista, mut­ta jostain syys­tä kaupun­ki lanseerasi ‘pros­ent­ti­hu­u­tokau­pan’. Kuulem­ma suure­na uudistuksena.
    PS. Ensim­mäi­nen pros­ent­ti­tont­ti on muuten kau­pan: Kaanaankatu 9, http://www.hel.fi/hki/kv/fi/Uutiset (jut­tu 30.12.2011). 28% noin 6200e/m2 keski­hin­nas­ta tekee n. 1800e/m2

    Vastaa

  88. “Oliko tuo vitsi?
    Minus­ta huono sel­l­ainen. Vielä nimet­tömänä, kun ei uskalla ker­toa kuka on….”

    Ei ole, seu­raa vähän maail­man menoa

    “Hus palkkaa hoita­jia Filippiineiltä”
    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/hus-palkkaa-hoitajia-filippiineilta/2009/03/844697

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitajia+tarjottu+Hyksiin+Kiinaa+ja+Intiaa+my%C3%B6ten/1135263058205

    “60 euroa 12 h työpäivästä – näin Suo­mi teet­tää töitä”

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/08/18/60-euroa-12-h-tyopaivasta-nain-suomi-teettaa-toita/201011358/12

    “Ulko­maalainen saa huonom­paa palkkaa useim­mil­la aloilla”

    http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-04–14_001.html?s=0#4

    “Cla­pano ei kuitenkaan ole tun­tenut oloaan yksinäisek­si, sil­lä hän jakaa asun­non muiden Fil­ip­pi­ineiltä tullei­den kanssa.”

    http://www.tesso.fi/content/filippiinil%C3%A4inen-sairaahoitaja‑p%C3%A4rj%C3%A4%C3%A4-hyvin-vanhusten-hoitokodissa

    http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012081415951780_an.shtml

    Vastaa

  89. tiedemies:
    Kaupun­ki “määrit­telee” hin­nan? Jos kaupun­ki myy tai vuokraa maa­ta halvem­mal­la kuin huu­tokaup­paa­mal­la saisi, se antaa veron­mak­sa­jan rahaa pois. Joka iki­nen sent­ti joka jää keräämät­tä, oli kyse sit­ten hin­tasään­nöstel­ly­istä asun­noista tai tont­ti­maas­ta, on pois veronmaksajalta.

    Niin että raha ratkaisee taas kaiken?

    Ei kai kaupun­gin tehtävänä tässä ole rahas­taa mak­si­maalisen paljon, vaan aikaansaa­da mah­dol­lisim­man hyvä kaupunginosa?

    Se ei ehkä syn­ny nykyisel­lä parkkim­i­toituk­sel­la, mut­ta ei var­masti myöskään tui­jot­ta­mal­la vain mak­si­maal­ista rahatuottoa.

    Vastaa

  90. Ihan vaan novi­isi-out-of-the-box-think­ing-pälkähdyk­senä: jos tuos­ta ton­tin­myyn­ti­hin­nan funk­tios­ta on eriäviä mielip­iteitä, niin onko koskaan ajatel­tu, ettei tont­tia myytäisikään raken­nut­ta­jalle, vaan vas­ta osakey­htiölle sen jäl­keen kun raken­nut­ta­ja on sen asun­to-osakkaille luovuttanut?

    Eli erotet­taisi­in talon ja ton­tin kau­pat kokon­aan toi­sis­taan. Ei ainakaan tart­tis speku­loi­da saiko raken­nut­ta­ja ton­tin liian hal­val­la tai mikä pros­ent­ti osakkei­den myyn­ti­hin­nas­ta tai “kohtu­ulli­sista raken­nuskus­tan­nuk­sista” ja “kohtu­ullis­es­ta liikevoitos­ta” olisi oikea…

    Vastaa

    1. toke
      ON väöhän vaikea jär­jestää tar­jouskil­pailua ton­tista, kun talko on on rakjennettu.
      Minä en näe muu­ta kor­rup­tioepäi­lyt läpäi­sevää keinoa kuin huu­tokau­pa­ta kovan­ra­han ton­tit. Huu­tokaup­pa voi koskea kole­ma eri asiaa
      a) Myy­dään tont­ti euromääräisel­lä hinnalla
      b) vuokrataan tont­ti indek­si­in sido­tul­la vuokralla
      c) myy­dään vuokra­sopimus, jos­sa indek­sisidon­nainen vuokra on kiinteä

      Vastaa

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    toke
    ON väöhän vaikea jär­jestää tar­jouskil­pailua ton­tista, kun talko on on rakjennettu. 

    Jos tont­ti myy­dään sil­lä ole­valle taloy­htiölle, niin mihin sitä huu­tokaup­paa tarvitaan?

    ASun­tokaup­pa helsingis­sä on muutenkin niin kauakana vapaista markki­noista, ettei ole mitään järkeä pitää kiin­ni kuvit­teel­lis­es­ta huu­tokau­pan autu­aal­lis­es­ta markkinaehtoisuudesta.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.