Korkein hallinto-oikeus on pitänyt voimassa hallinto-oikeuden päätöksen Histan osayleiskaavan kaavan kumoamisesta. Perusteena on, ettei alueelle ole kunnollista joukkoliikenneyhteyttä – pelkkä haave Espoo-Lohja -radasta ei sellaiseksi riitä. Päätöksessä viitataan myös siihen, ettei kaava vastaa maakuntakaavaa.
Tämä päätös on hyvä. Se tuo jämäkkyyttä Helsingin seudun maankäyttöön. Tämä tarkoittaa tietysti myös sitä, ettei Östersundomia voi rakentaa ilman metroa.
Tässä päätöksen keskeinen sisältö:
”Asiakirjojen perusteella Espoon-Vihdin-Lohjan radan toteutumisen ajankohdasta ei ole varmuutta, eikä kaupunginvaltuuston hyväksymään osayleiskaavaan ole sisällytetty alueiden käyttöönottoon tai toteuttamiseen liittyviä ajoitusmääräyksiä, joilla voitaisiin varmistaa alueen rakentamisen ja raideyhteyden toteutumisen samanaikaisuus. Myöskään kaavaselostuksessa olevilla maininnoilla ajoituksesta tai kaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksytyillä kannanotoilla ei ole oikeudellista merkitystä kaavan toteuttamisen kannalta. Kun otetaan huomioon erityisesti osayleiskaavalla suunnitellun alueen laajuus ja sijainti erillään muusta taajamarakenteesta, kaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon joukkoliikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Osayleiskaavan kattaman alueen suunnittelu tulee toteuttaa maakuntakaavatasolta alkaen siten, että joukkoliikenteen edellytykset turvataan Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. Mainittua tavoitetta ei voi jättää toteutettavaksi alueen asemakaavoituksessa, vaan se on otettava huomioon osayleiskaavan sisältövaatimusten tulkinnassa ja siten myös yleiskaavaa laadittaessa. Kaavan toteuttaminen merkitsisi myös alueellisesti merkittävää rakentamista, jota alueelle ei kuitenkaan voimassa olevan maakuntakaavan mukaan ole osoitettu. Maakuntakaava ei ole ollut ohjeena yleiskaavaa laadittaessa siten kuin maakäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa säädetään. Osayleiskaava ei muutoinkaan ole lain 39 §:n 2 momentin sisältövaatimusten mukainen liikenteen ja asumisen järjestämisen osalta.
Päätöksen keskeinen sisältö näkyy kokonaan yhdellä rivillä, joten formatoinnille olisi hyvä tehdä jotain.
Toivottavasti kuitenkin niin että ”Östersundomia ei voi rakentaa ilman raideliikennettä”…?
Ratikankin voi maalata tarvittaessa oranssiksi (jos pelkää että KHO ottaa sellaisiin tyyliseikkoihin kantaa).
Erinomainen päätös. Nyt Espoo (ja Kirkkonummi) voivat aloittaa Mankki-Luoman suunnittelun.
Mereen laskeutuva etelärinne valmiin raideyhteyden vieressä mahdollistaa Histaa huomattavasti houkuttelevamman asuinalueen rakentamisen.
Hyvä päätös. Pitkään jo olen ihmetellyt, miksi ilmeistä ratkaisu jatkaa E-junan kulku Histaan (päätepysäkkinä siis Kauklahden sijaan Hista) ei ole edes selvitetty kotikaupungissani Espoossa. Nyt ehkä selvitetään, eikä ensin odotella kuuta taivaalta (koko ELSA-rataa tai kaupunkiradan jatkoa).
Itämetron osalta, eikö kuitenkin myös tehokkaasti suunniteltu pikaraitiotie ajaisi asian? Vai muuttaako tämä päätös sitä asiaa jollain tavalla?
On historiallinen päätös ainakin perustelujen osalta. Espoon kaupunkisuunnitteluvirastossa varmaan tunnelmat ovat sekavat. Suurpellon ja Pakkalan suunnitelmat läpäisivät aikanaan valitusseulat. Onko Östersundomin lisäksi muita suurhankkeita, jotka täytyy toteuttaa oikeassa järjestyksessä ?
Pyöräilijäautoilijajalankulkija jo ehtikin puuttua tuohon raideliikenteen muotokysymykseen.
Tulee vaan mieleen podetaanko meillä noissa kiskoliikennehankkeissa mammuttitautia, kun vertaa vaikkapa tähän alta parikymmentä kilometriä Kööpenhaminan keskustasta sijaitsevaan rataan.
http://www.youtube.com/watch?v=-6mp4QlbC_M
http://www.lokalbanen.dk/Default.aspx?ID=195
Meikäläisellä logiikalla tuollainen kai pitäisi sähköistämättömänä purkaa pois tai korvata kalliilla eritasoratkaisuilla, tunneleilla, kaksoisraiteella ja sähköistyksellä (jolloin voidaankin sanoa, että tulee liian kalliiksi eikä tehdä mitään).
Toki esimerkiksi Histaan mentäessä on ylitettävä Tarvontie eritasossa, mutta mahtaisikohan erityisesti siellä satellittiikaupungin puolella riittää vähän kevyemmätkin ratkaisut raideväylää vedettäessä.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217
KHO:n päätös löytyy täältä:
http://www.kho.fi/paatokset/59283.htm
”ettei Östersundomia voi rakentaa ilman metroa.”
Hyvin tiukasti on Osmo sisäistänyt metroa ajavien gryndereiden ja rakennusliikkeiden vaatimukset. Toivottavasti tuo oli pelkkä lipsahdus.
Eiköhän se Östersundom voida rakentaa muidenkin raideliikennejärjestelmien varaan
Kruunuvuori? Tielinjaa sinne on ihan yhtä pitkä matkaa kuin Vuosaareen.
Naapurikaupunkilaisena asia ei minulle suoranaisesti kuulu, mutta onko siellä Espoossa kaikki grynderit betonijyrässä?
Suurpelto. Kaupunki tekee maankäyttösopimuksen perikunnan kanssa jolla on tarkoitus maksaa infa. Kaupunki rakentaa infran. Perikunta ei saa tontteja myytyä. Kaupunki kuittaa maankäyttömaksut ostamalla tontit, ja lisäksi vielä joviaalisesti lupaa hyvittää perikuntaa jos voittoa myöhemmin tulee.
Keilaniemi. Kaavoitetaann kate tien päälle, jossa on suurin piirtein saman verran autoja kuin Mechelininkadulla. Liittyminen tämä maanalainen liikennejärjestelmä vie vain hieman enemmän tilaa kuin nykyinen maan pinnassa. Hintaa rapiat sata miljoonaa euroa, kohta varmaan kaksisataa, mutta joka tapauksesas aina sama summa kuin tornien rakennusoikeudesta saadaan kaupungin laskemien mukaan.
Hista. Kaupunki kaavoittaa perikunnan maita huitsan tuunnassa. Liikenneratkaisu on moottoritieliittymä, joukkoliikenneratkaisu on se toinen moottoritieliittymä koska siinä kulkee busseja. Valtio saa rakentaa radan jos huvittaa. ELY ei oikein ymmärrä, oikeusasteet eivät myöskään.
Ja sitten itketään: ”Jos kaupunki ei saa kaavoittaa asuntoja omistamalleen maalle, niin mihin se sitä sitten tekee?” http://yle.fi/uutiset/espoossa_ihmetellaan_khon_kaavapaatosta/6267023
Voin avata juridista jargonia kansanomaisemmin ymmärryksen vuoksi. Oikeus ei todennut ettei Espoo saa kaavoittaa, oikeus totesi ettei Espoo saa kaavoittaa päin persettä. Tähän sopeutuminen on kieltämättä vaikea kaavoituspoliittinen muutosprosessi, mutta kyllä siinä voi nähdä ihan hyviäkin puolia.
Kruunuvuori on hoidettu kaavassa ihan asiallisesti. Siinä todetaan suunnilleen niin, että kiinteä yhteys on tehtävä rakentamisen alkuvaiheessa. Kaava on lainvoimainen.
Mutta mitä tapahtuu, jos kaupunki ei aio kaavaa noudattaa ja jättää kiinteän yhteyden toteuttamatta?
Millä perusteella Sundsberg sitten rakennettiin?
Östersundomissa tavataan?
Helsingissä on yksimielisyys siitä, että Östersundomin rakentaminen etenee siinä tahdissa kun metro venyy. Ensin varmaan rakennetaan metron kaksi ensimmäistä asemaa ja myöhemmin jatketaan asema kerralla. On selvää, ettö Östersundomia kohdellaan samalla tavalla kuin Histaa.
Öö, koska se on alle kilometrin päässä Masalan asemalta?
Eikö ketään pienimmässäkään määrin vaivaa, että oikeuslaitos selkeästi mitätöi demokraattisen kunnallisen poliittisen päätöksentekojärjestelmän?
Kyseessä on mitä suurimmassa määrin poliittinen päätös, ei voi olla oikein, että KHO jyrää demokraattisen päätöksenteon ja säätää, että uusia asuinalueita saa rakentaa ainoastaan raideliikenteen varaan.
Aivan vastaava räikeän poliittinen KHOn päätös tehtiin 10 vuotta sitten, kun torpedoitiin yhteiskunnan kokonaisedun vastaisesti Vuotos-hanke.
mikä on demokraattinen päätös? Kovin demokraattisesti Uudenmaanliitto on päättänyt, ettei Histaa saa rakentaa, ellei sinne ole raideyhteyttä ja yhtä demokraattisesti eduskunta on päättänyt, että yleiskaavoituksen tulee sopeutua maakuntakaavaan.
Tässä on siis kyse siitä, miten määräys joukkoliikenneyhteydestä on kirjattava yleiskaavaan.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tehdään sopiva kaavamäärite. Esimerkiksi yleiskaavaan piirretään värillinen ympyrä uuden alueen ympärille ja merkitään tämä ympyrä sopivalla merkinnällä (esim. ”lr3”). Sitten kirjataan yleiskaavakartan selitteeseen ”lr3: Merkinnällä esitetään X:n aseman joukkoliikennesuunnittelualue. Alueelle ei saa laatia asemakaavaa ennen kuin X:n asemalle johtavan radan ratasuunnitelma on lainvoimainen ja rakennustyöt aloitettu.”
Sitten, jos kaupunki laatii asemakaavan alueelle ennen kuin ratatyö on alkanut, asemakaava kaatuu osayleiskaavan vastaisena valitusprosessissa.
Tämähän tarkoittaa sitä, että ympäryskunnat kasvavat entistäkin nopeammin. Yhdyskuntarakenne hajaantuu. Vaikka eihän se nyt välttämättä ole huono asia.
Onhan Östersundomin suhteen huomioitu myös Porvoonväylän leventäminen ja eritasoliittymien parantaminen Kustaa Vaasan tien päässä?
Liikenne kun tulee lisääntymään siellä huomattavasti ja nuo pitäisi varmaan saada ensin kuntoon…
Tässä on merkittävä kysymys. Meikäläisen hallinto-oikeusjärjestelmän tehtävänä on valvoa, että päätöksenteko noudattaa lakia. Tämä on osa demokraattista prosessia; lakia voi muuttaa, mutta poliittistenkin toimijoiden tekemien hallinnollisten päätösten on oltava lain mukaisia.
Nyt demokraattinen päätöksenteko on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näihin sisältyy mm. seuraavaa:
alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan.
Lisäksi on huomattava, että osayleiskaava oli maakuntakaavan vastainen.
Päätös on siis syntynyt demokraattisesti, mutta lainvastaisesti, joten se on kumottava. Tämmöistä demokratian valvontaa hallinto-oikeuksien tuleekin hoitaa.
MENNÄÄN HISTAAN BUSSILLA
Helsingin hallinto-oikeus kumosi Histan yleiskaavan (HS 18.10.2011). Perusteena oli, että alueen kautta kulkevasta radasta ei ratahallinto ole tehnyt päätöstä. Asiaa on käsitelty lehden palstoilla muutenkin (mm. HS 15.10.2011).
Histan alueelle Pohjois-Espooseen Turuntien varteen 30 km Helsingistä on suunniteltu 19000 asukkaan ja 1400 hehtaarin uutta asuinaluetta. Kun kaavoitustilanne on epäselvä, alueelle voidaan rakentaa haja-asutusta, joka vuorostaan voi haitata kaavoitusta.
Ollaan umpikujassa: kun radasta ei ole päätetty, ei voida päättää kaavasta. Ja kun kaavasta ei ole päätetty, ei voida päättää Espoota, Nummelaa ja Lohjaa yhdistävän kaupunkiradan rakentamisesta.
Itse Histan rakentamisesta minulla ei ole mielipidettä. Kaunista ylänköaluetta, ja myös luonnosuojeluhdistykset esittivät kaavasta valituksen . Ehkä kuitenkin on pienempi paha, että Kehä III:n ulkopuolelle rakennetaan 14 km2 suunnitelmallisesti kuin 1400 km2 suunnittelemattomasti.
Ei joukkoliikenteeseen junaa tarvita. ”Let’s take a buss.”
Bussilla hoidetaan nyt ilmeisen hyvin toimiva yhteys Nummelasta ja Veikkolasta Helsinkiin (yhteensä noin 19000 asukasta). Samoin Pakilasta ja Maunulasta (yhteensä 17000 asukasta) Rautatientorille. Bussiyhteys on jokseenkin yhtä nopea kuin junayhteyskin. Sen selvä etu on joustavuus ja tiheämpi pysäkinväli.
Histasta voi kulkea suora bussiyhteys Otaniemeen ja Keilaniemeen sekä toisaalta Kehä III:n varrella oleviin lukuisiin työpaikkoihin. Paikallisjunalla ei ole tätä etua.
Eräitä väärinkäsityksiä on syytä korjata: energiataloudellisesti bussi ja junat ovat likimain yhtä hyvät. Matkustajapaikkakilometriä kohden kumpikin käyttää yhtä paljon bruttoenergiaa. Junan tai metron sähkönkulutus nimittäin pitää kertoa kolmella, niin saadaan sähkön tuottamiseen tarvittavan primäärienergian määrä.
Uuden junaradan ekologinen jälki on aikamoisen.
Joka tapauksessa varaus kannattaa pitää, Rata – jos se katsotaan mielekkääksi – voidaan rakentaa jo valmiiseen yhdyskuntaan.
Periaatteessa hyvä päätös, mutta kaikki tietävät, että tuon kaltainen ohjaus vain nostaa hintoja. Eli päätös ei ole ainakaan kuluttajan etujen mukainen.
Bussilla hoidetaan juu, mutta mistä päättelet, että hoidettaisiin ”ilmeisen hyvin”? Kuinka moni noista 19 000 asukkaasta käyttää sitä bussia päivittäin tai edes viikottain? Mahdollistaako Veikkolan bussiliikenne autottoman elämäntavan?
(Vertailun vuoksi: Helsingin alueella tehdään hiukan yli yksi joukkoliikennematka per henkilö per vuorokausi.)
Histassa on käsittääkseni kyse siitä, että enää ei riitä se, että näön vuoksi pannaan puolen tunnin välein kiertelemään bussi, jonne armollisesti pakataan lapset, vanhukset ja muut ajokelvottomat, vaan sinne vaaditaan aidosti laadukas joukkoliikenne, joka houkuttelee myös niitä, joille auto olisi vaihtoehto.
Ovatko Histan vastustajat riemuitessaan miettineet, että nyt kun ei saada rakentaa 19000 asukkaan omakotialuetta keskitetysti, sama määrä omakotitaloja rakennetaan kuitenkin hajalleen sinne tänne ympäryskuntiin?
Fakta kun on, että erittäin merkittävä osa ihmisistä haluaa asua omakotitalossa.
Histaan sentään olisi voinut rakentaa raiteet jälkeenpäin, nyt syntyviin hajallaan oleviin omakotikeskittymiin ei mitenkään.
Mikä estää kuntaa rakennuttamasta itse rataa ja ostamaan lähiliikennepalvelut joltain yhtiöltä?
Olisi hyvä jos infra-hankkeisiin käytetyt rahat voisi irrottaa verotulojen tasausmekanismista. Eli jos Espoo käyttäisi vaikka 100 miljoonaa enemmän vuodessa liikennehankkeisiin niin sen saama valtionosuus ei olisi negatiivinen vaan positiivinen.
Jos köyhemmät kunnat tarvitsevat silti rahaa niin valtio voisi kompensoida tämän niille.
Yksinkertaisin vaihtoehto olisi tietenkin että osa infran rahoituksesta menisi suoraan kunnille eli valtiolta poistuisi osa tehtäviä. Kunnat saisivat sitten jonkun osuuden lisää valtionosuuksiin.
En voi tinte kaikkia yksityiskohtia: Nummelasta Helsinkiin kulkee arkipäivin noin 50 linja-autovuoroa, aamuisin 15 minuutin välein. Matka kestää 45 – 70 minuuttia tapauksesta riippuen. Mahdotoa näillä tiedoilla snaoa, kuinka moni käyttää ko alueella julkista liikennettä pääkaupunkiseudulle. Jos oletamme – täysin hatusta – 10 matkustajaa /vuoro. pääsemem lukuun 500(vrk eli n. 4 prosentia. Nummelan asukkaista huomattava osa on koululaisia jne. Pitäisi myös tietää, minne matkat autolla suuntautuvat ja kuinka moni kulkee autolla.
Todettakkon kuitenkin, että Nummelasta Helsinkiin menevä tie on alkuosaltaan kaksikaistainen, joten puhdas täysin teoreettinen välityskyky on 1800 ajoneuvoa tunnissa.
Kirkkonummelta lähtee päiväsaikaan 2-3 junavuoroa tunnissa. Pidän vuoroväliä kohtuullisena. Täällä maalla asuva joutuu vähän suunnittelemaan matkustamisiaan, joten sellainen mä-heti-nyt -asenne ei oikein toimi.
Bussit eivät oikein kelpaa Histan osalta ongelmana on joukkoliikenteeksi, koska Histan rakentaminen ruuhkauttaisi Turunväylän niin pahoin, etteivät bussitkaan pääsisi eteenpäin. Hista tarvitsee autojen ruuhkista riippumattoman raideyhteyden, jotta sieltä ylipäänsä pääsisi pois jotenkin. Yllättävän vähän meillä on puyhuttu vallisevasta ennusteesta, jonka mukaan hallitsematon haja-asutus on ruuhkauttamassa Helsingin sisääntulotiet oikein pahasti.
Tämä väite on puutaheinää. Kaavasta voidaan päättää, kunhan yleiskaavaan merkitään vaatimukseksi, että asemakaava voidaan laatia vasta, kun ratahanke on käynnistynyt. Tämmöisiä yleiskaavoja, joissa edellytetään joidenkin liikehankkeiden toteutumista ennen asemakaavan laadintaa, tehdään rutiininomaisesti ympäri Suomen.
Tällainen ajallinen määräys on maakuntakaavan luonnoksessa, mutta ei yleiskaavassa. Jos yleiskaava olisi hyväksytty ilman tuota ajoitusvaatimusta, tämä olisi mitätöinyt sen myös maakuntakaavassa, koska maakuntakaava ei ole voimassa alueilla, joilla on voimassa oleva yleiskaava.
Totta. Ja sitä havainnutkin Eikö tähän ole ratlkaisu omat bussikaistat. Tosin toisen yhden kaistan muuttamien bussikaitaksi (kuten Hesassa) voi hertää aikamoisen älämölön. Toinen mahdollisusu olis rakentaa 3. kaisat välille Kehä III – Kehä I.
Espoo ehdotti sukkulula ahIstan ja Espooon aenamn välillä. Tämä tyrmtäiin sillä, että Helsingin r-aseman kapasitetti ei riitä.
19.000 asukkaan satellittikaupounki ei olisi haj-asutusta.
Ohimenevä ajatusleikki Espoon väestönkasvun suunnista: montako asukasta lisää mahtuisi vaikka Leppävaaraan, jos jokaista taloa korotettaisiin kerroksella, tai kahdella?
Tätä uutista lukiessa rupesin taas kerran ihmettelemään kenellä Suomessa on valta.
Perustuslain mukaan se kuuluu kansalle, jota edustavat kansanvaaleilla valitut kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut.
Mutta viime aikoina olen ruvennut tätä vakavasti epäilemään. Ensin tuli vesioikeuden päätös, joka estää ketään rakentamasta Vuotoksen allasta ja muutenkaan merkittäviä määriä lisää vesivoimaa Suomeen. Ja nyt sitten tämä kaavoituspäätös, joka estää Espoon kaupunkia ja espoolaisia kaavoittamasta omille mailleen uutta asuinaluetta, vaikka demokraattisen päätösprosessin tuloksena he sitä haluavat ja vaikka hankkeeseen on jo käytetty huomattavasti espoolaisten verorahoja ja virkamiesten työaikaa. Ja onpa Espoo tainnut jo ostaa huomattavasti maa-alueitakin tähän tarkoitukseen.
Minä kun olen ymmärtänyt, että nykyinen kaavoitus- ja rakennuslaki antaa kunnan asukkaille melko suuren vallan päättää, mitä kunnassa rakennetaan ja mihin siellä rakennetaan – riippumatta siitä kenen rahoilla tullaan rakentamaan.
Tämä KHO:n tekemä Hista-päätös nostaa väkisinkin kysymyksiä
– kuka määrää tai neuvoo KHO:ta ja valitsee sinne jäsenet
– onko meillä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavotteissa (ja monissa muissakin laeissa) liian epämääräisiä, yleisiä ja monitulkintaisia määräyksiä?
– tiesivätkö alueidenkäyttötavoitteita laatineet virkamiehet ja ne hyväksyneet kansanedustajat, että tämän tekstin perusteella oikeuslaitos tulee myöhemmin estämään 19000 ihmisen asuinalueen perustamisen Pohjois-Espooseen paikkaan, joka on varsin lähellä Helsinkiä ja jossa nyt ei ole asutusta juuri lainkaan.
– Mitä pitää tapahtua, jotta KHO:n päätös menettää merkityksensä ja estovaikutuksensa? Vai onko se ikuinen?
– Jääkö myös koko länsirata rakentamatta tämän päätöksen takia? Montako kymmentä vuotta ja montako kymmentä tuhatta autoa meillä kulkee Turun tiellä joka aamu sen takia, että Länsirataa ei ole eikä ehkä ikinä tulekaan?
Kansanedustajan ei pitäisi sanoa oikeuden päätöksistä mitään, mutta todetaan nyt kuitenkin, että KHO totesi kaavan lainvastaiseksi.
Jos kunnanvaltuusto päättää pakkolunastaa naapurin ison kartanon euron hinnalla, sekin päätös menee nurin oikeudessa, vaikka valtuusto olisi opäättänyt siitä yksimielisesti. Histan rakentaminen pelkän henkiolöautoilun varaan merkitsee Turun väylän ruuhkautumista erittäin pahoin, mikä on täysin väärin esimerkiksi lohjalaisia kohtaan. siksi kaavoituksellakin on jotkut säännöt siitä, paljonko saa aiheuttaa haittaa muille.
Tästä olen toki samaa mieltä, että enemmistödemokratia ja enemmistön päätös ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa vähemmistölle. Mutta onko siinäkään asiassa hallinto-oikeus se oikea paikka mihin pitäisi valittaa. Toisekseen ihmettelen sitä, miksi valtion virkamiehet (ELY-keskus) valittavat kunnanvaltuuston päätöksestä, jonka vaikutukset ovat minun mielestäni vain kunnan sisäisiä.
Itse kuljen aika usein (eläkeläisenä) omalla autolla kesämökin ja kaupunkiasunnon väliä Turuntietä pitkin eri vuorokauden aikoina. Totta on, että tiellä on paljon autoja klo 16 aikoihin, mutta ei niin paljon, että ruuhkista tarvitsisi puhua. Liikennevirran nopeus on silloinkin yli 100 km/h. Ja jos Lohjalla asuvan henkilön työmatkan kesto pitenee sen takia, että osa ihmisistä haluaa asua lähempänä työpaikkaansa, niin minusta se on ihan OK. Lohjalaisellakin olisi mahdollisuus muuttaa Histaan, mikäli sinne tehtäisiin asuintaloja. Ja asuminen pientalossa olisi edelleen mahdollista. (Senhän takia hän on aikoinaan Lohjalle muuttanut.)
En usko, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavotteiden vaatimus yhdyskuntarakenteen hajaantumisen estämisestä lähtee siitä, että jo nyt kaukana asuvien työmatkojen nopeus pitää turvata sillä, että työmatkan varrelle ei sallita uutta asutusta. Kyllä lainsäätäjän kielteinen suhtautuminen yksityisautoilua kohtaan pitää perustella jotenkin muuten.
KHO katsoi, että valtuusto on rikkonut lakia. Pitäisikö lain rikkominen sallia demokratian nimissä?
Ja sen lain nimi oli ”Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet”
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=314520&lan=fi
Mielestäni tuon lain nimikin sanoo sen, että kaavoitusasiat eivät ole mustavalkoisia vaan että kaavoituksessa pitää pyrkiä ”hyvinä pidettyihin” ratkaisuihin kuten esimerkiksi siihen, että ihmiset voisivat tehdä työmatkansa raideliikenteeseen tukeutuen. En usko, että eduskunnan enemmistön tarkoitus oli, että uusia asuntoja saa lain voimaan tultua rakentaa Suomessa vain kävelymatkan päähän rautatieasemista ja -seisakkeista. (Ja mikä sitten on ”kävelymatka”. Jos tämä olisi mustavalkoinen laki, niin kai sen etäisyydenkin voisi kertoa metrin tarkkuudella.)
Lakeja kirjoitetaan ja säädetään Suomessa demokraattisen hallintokoneiston eli kansanvallan avulla. Mutta niitä näköjään tulkitaan epädemokraattisesti valittujen virkamiesten ja tuomarien voimin ”besserwisser”-hengessä. Ja kumpi on lain noudattamiseksi tärkeämpää: Miten laki kirjoitetaan vai miten sitä luetaan. Viimeisen sanan sanoo ymmärtääkseni aina lain tulkitsija eli lukija eli tuomioistuin. Eivätkä tuomarit kysele lain säätäneiltä poliitikoilta, mitä he ovat tarkoittaneet ja miten kussakin yksittäistapauksessa pitäisi menetellä. He lukevat pelkästään lakitekstiä ja ennakkopäätöksiä eli sitä, miten vastaavia kiistakysymyksiä on aikaisemmin (tuomarien toimesta) ratkaistu.
Mutta onneksi lakeja voi muuttaa, eikä tuomarien valta ole siis ikuista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavotteita muutetaan kai taas 10 vuoden päästä. Ja siellä voidaan mainita sallittuja ja toivottuja kaavoituskohteita ihan nimeltä. Siihen astiko Espoo ja espoolaiset joutuvat odottamaan, että Histaan saadaan kaavoittaa asumalähiö, vaikka siellä ei olisikaan rautatieasemaa?
Tämän oman ihmettelyni voisiko oikeastaan tiivistää Osmon otsikosta nousevalla jatkokysymyksellä: Kaatoiko Histan KHO vai kansanedustajien säätämä laki?
Ja jos sen kaatoi laki, niin mitä varten Espoon valtuusto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ylipäänsä ryhtyivät tällaista hanketta puuhaamaan. Eivätkö he tienneet, millaisia lakeja tässä maassa on?
Minä väitän tai oletan, että tiesivät, mutta he lukivat ja ymmärsivät niitä lakeja eri tavalla kuin ELY-keskuksen virkamiehet ja hallinto-oikeuksien tuomarit.
Ammattilaisten uskotaan siis ymmärtävän lakeja paremmin kuin maallikoiden, vaikka maallikot niitä lakeja säätävät hyvässä uskossa ja hyvää tarkoittaen. (bona fide)
Kertoisiko joku asiaa tunteva tarkemmin näistä Berliinin alueen lyhyistä erillisistä ja itsenäisesti operoitavista syöttöraitiotiepätkistä:
http://de.wikipedia.org/wiki/Strausberger_Eisenbahn
http://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Woltersdorf
http://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Sch%C3%B6neiche_bei_Berlin
Ovatko taloudellisesti kannattavia tai liikenteellisesti järkeviä?
Miksi edelleen käytössä eikä korvattu modernilla bussilla?
Miksi vastaava ei toimi Suomessa…?
Näitä liityntäjärjestelmiä on monessa eurooppalaisessa kaupungissa, mm Tukholmassa. Ne ovat syntyneet siinä vaiheessa, kun metro tai lähijunaverkko on laajentunut korvaamaan perinteistä raitioliikennettä.
Vanhojen raitiolinjojen häntiä on jätetty liityntälinjoiksi. Jos ne istuvat hyvin vanhan palvelualueensa liikennejärjestelmään, niitä ei ole korvattu bussiliitynnällä. Verkko-osalla on oltava toimiva varikko. Usein ne ovat taloudellisesti kannattamattomia, mutta asukkaat eivät halua bussiliikennettä tilalle.
Itse asiassa tämä on vaatimus ainoastaan ”merkittävässä uusien alueiden rakentamisessa” ja vaatimus koskee ainoastaan pääkaupunkiseutua.
Mikä on ”merkittävää”? Ja mikä on ”pääkaupunkiseutua”? Nämä sanat on siis jätetty vain tuomarien arvioitaviksi.
Olen edelleen sitä mieltä, että valtakunnallisia alueidenkäyttötavotteita ei olisi vahvistettu nykyisessä sanamuodossaan, jos kansanedustajat olisivat tienneet, että KHO tulee niiden avulla tai niiden takia estämään Histan alueen kaavoittamisen 19 000 ihmisen asuinalueeksi.