HSL:n hallitus Göteborgissa (2)

Visio tule­vai­suu­den tariffirakenteesta

Kyse on tois­tai­sek­si vas­ta visios­ta, mut­ta mie­len­kiin­toi­ses­ta. Tämän vision mukaan lipun perus­yk­sik­kö on päi­vän matkustusoikeus.

Kal­lein tapa on ostaa yhden, kol­men tai vii­den päi­vän lip­pu. Vii­den päi­vän lip­pu kel­paa mat­kus­ta­mi­seen minä hyvän­sä vii­te­nä päi­vä­nä, joi­den ei tar­vit­se olla peräkkäisiä.

Hal­vem­pi muo­to on ostaa tiet­ty mää­rä päi­viä, jot­ka on käy­tet­tä­vä mää­rä­ajas­sa. Esi­mer­kik­si vii­si päi­vää kol­men­kym­me­nen päi­vä sisällä.

Hal­vin muo­to on ostaa perio­di­lip­pu, vaik­ka­pa 30 peräk­käi­sen päi­vän lippu.

Lipun voi­si ostaa 15km:n, 30 km:n 60 km:n mat­koil­le tai koko alu­eel­le. Sit­ten tulee var­si­nai­nen inno­vaa­tio. Vaik­ka­pa 15 kilo­met­rin alu­een kes­ki­pis­te on se pysäk­ki, jol­ta lei­ma­si itsen­sä sisään ensim­mäi­sen ker­ran kysei­se­nä päi­vä­nä. Tuo kes­ki­pis­te voi olla eri päi­vi­nä eri pai­kois­sa. Täl­lä sel­vi­tään ulos­lei­maa­mi­sen ongel­mas­ta, joka kaa­toi kilo­met­ri­ta­rif­fin HSL:n har­kin­nas­sa. Tuo kes­ki­pis­te mää­räy­tyy todel­la joka päi­vä. (Täl­lä este­tään myös hou­ku­tus piden­tää 30 päi­vän ja 15 kilo­met­rin perio­di­lip­pu 30 kilo­met­rin lipuk­si käy­mäl­lä mää­rit­tä­mäs­sä ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä lipun kes­ki­pis­te 15 kilo­met­rin pää­hän kotoaan.)

Per­ha­na! Näin se oli­si pitä­nyt teh­dä! Vai oli­si­ko tämä lii­an vai­kea mat­kus­ta­jal­le?  Mat­kus­ta­jan ongel­maa hel­po­te­taan sil­lä, että näyt­täes­sään lipun luku­lait­teel­le lai­te näyt­tää väri­koo­dein, mil­le pysä­keil­le hän voi mat­kus­taa ja mil­le ei. Lip­puun sisäl­tyy raha­kuk­ka­ro, jol­la voi mak­saa lisä­mak­sun vie­rai­luis­ta revii­rin­sä ulko­puo­lel­la. Mut­ta tämä on siis visio.

Tule­vai­suu­den liikennekäyttäytyminen

Saim­me pal­jon yksi­tyis­koh­tais­ta tie­toa pie­nis­tä tavois­ta lisä­tä jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta. Laa­tu. Se on kes­kei­nen. Tarif­fi­ta­sos­ta puhut­tiin aika vähän.

Mie­len­kiin­toi­nen havain­to on, että ajo­kor­tin suo­sio nuor­ten kohort­tien kes­kuu­des­sa on vähe­ne­mäs­sä. Ajo­kor­tit­to­mien mää­rä ikä­ryh­mäs­sä 25–45 vuot­ta on nous­sut kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa 11 pro­sen­tis­ta 19 pro­sent­tiin. Ryh­mäs­sä 18–24 vuot­ta osuus on nous­sut pal­jon nopeam­min 45 pro­sent­tiin, mut­ta täs­sä voi olla kyse ajoi­tuk­ses­ta. Hel­sin­ki­läi­nen sanan­las­ku pätee siis myös Göte­bor­gis­sa: rati­kal­la pää­see kaik­kial­le;  jos jon­ne­kin ei pää­se rati­kal­la, sin­ne ei kan­na­ta mennä.

Jot­ta ei tuli­si vää­rin­kä­si­tys­tä, minus­ta jokai­sen tuli­si hank­kia ajo­kort­ti. Ei pidä eris­täy­tyä ratik­ka­ver­kon kat­ta­maan maa­il­maan, ei edes sii­hen maa­il­maan, joka on tavoi­tet­ta­vis­sa junalla.

Göte­bor­gis­sa täh­dä­tään jouk­ko­lii­ken­tees­sä suu­reen harp­pauk­seen ruuh­ka­mak­su­jen myö­tä vuon­na 2013. Oste­taan pal­jon juna- , ratik­ka- ja bus­si­ka­lus­toa ja RAIDELIIKENTEEN LAITUREITA PIDENNETÄÄN. Pidem­mät junat lisää­vät tie­tys­ti kapa­si­teet­tia ja LYHENTÄVÄT PYSÄKKIAIKOJA.

Yhtei­set joukkoliikennekaistat

Kysyin myös yhtei­sis­tä bus­si- ja ratik­ka­kais­tois­ta. Nii­tä pidet­tiin vält­tä­mät­tö­myy­te­nä, kos­ka muu­ten tila lop­puu. Ratik­ka­kis­koil­le bus­sit ovat ”disas­ter”. Bus­seis­sa on vie­rai­lum­me aika­na siir­ryt­ty avo­ra­has­tuk­seen ja sisään pää­syyn kai­kis­ta ovis­ta, joten pysäk­kiai­ko­jen erot ovat poistuneet.

 

100 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus Göteborgissa (2)”

  1. Göte­bor­gis­sa aje­taan pal­jon bus­sil­la rai­tio­tie­kis­koil­la. Sii­tä aiheu­tu­va yli­mää­räi­nen kun­nos­sa­pi­to­ku­lu on vuo­des­sa noin 44 mil­joo­naa SKR v 2003 tasos­sa. Eli sen pois­ta­mi­sek­si oli­si perus­tel­tua teh­dä iso­ja inves­toin­te­ja, esi­mer­kik­si rai­tio­tien laa­jen­ta­mis­ta ole­vil­le varauk­sil­le. Tar­kem­mat tie­dot löy­ty­vät BUSKK 2003 — raportista:

    Sääs­tö bus­sien ja rai­tio­tien yhteis­kais­to­jen mini­mioin­nis­ta oli­si ollut noin 44 mil­joo­naa SKR v. 2003 hin­ta­ta­sos­sa eli yllä­ole­va 6 mil­joo­naa euroa / v voi olla joko vähän tai pal­jon yläkanttiin.

    Kes­kei­sim­mät tulokset:

    Käyt­tö (Drift):
    Kulut, jot­ka eivät lisää käyt­töi­kää eli lumen­luon­ti, vaih­tei­den ja kaar­tei­den voi­te­lu jne.
    Yllä­pi­to: (Underhåll)
    Kulut, jot­ka yllä­pi­tä­vät rataa eli rai­tei­den, pölk­ky­jen, vaih­tei­den ja sepe­lin vaih­to, radan oikai­su jne.

    Rata omal­la väy­läl­lä (vig­nol)

    Käyt­tö 128 kr / v / rai­de­met­ri, 100020 m, yht. 12 842 568 kr / v
    Yllä­pi­to 238 kr / v / rai­de­met­ri, 100020 m, yht 23 765 752 kr / v

    Katu­ra­ta, yhteis­käyt­tö bus­sien ja auto­jen kanssa

    Käyt­tö 332 kr /v / rai­de­met­ri, 63177 m,. yht 21 000 035 kr / v
    Yllä­pi­to 826 kr / v / rai­de­met­ri, 63177 m, yht. 52 158 931 kr / v

    Yllä­pi­to yhteen­sä 109 766 286 kr

    Täs­tä seu­raa, että jos yhteis­lii­ken­tees­tä pys­tyt­täi­siin pää­osin luo­pu­maan ja jäl­jel­le jäi­si 10% ver­kos­ta yhteis­lii­ken­teel­le, ja sen kulut oli­si­vat kak­sin­ker­tai­set, yllä­pi­to­ku­lut voi­tai­siin painaa

    65 890 152 kr:een.

    Sääs­tö oli­si siis vuo­des­sa 43 876 134 kr.

  2. Seu­raa­vak­si Tal­lin­naan. Siel­lä alkaa ensi vuon­na i l m a i n e n jouk­ko­lii­ken­ne. Oli­si­ko siel­lä opiksiotettavaa?

  3. OS: “Mat­kus­ta­jan ongel­maa hel­po­te­taan sil­lä, että näyt­täes­sään lipun luku­lait­teel­le, lai­te näyt­tää väri­koo­dein, mil­le pysä­keil­le hän voi mat­kus­taa ja mil­le ei.”

    Sopii var­maan parem­min rai­de­kul­ku­neu­voon. Tai aika infor­ma­tii­vi­nen plä­jäys saa olla jot­ta käyt­tä­jä ker­ke­ää omak­su­maan puo­les­sa sekun­nis­sa kaik­ki sal­li­tut ratikka‑, juna‑, met­ro- sekä bus­si­py­sä­kit vaik­ka­pa vain 5 km säteel­lä. Omal­ta äly­pu­he­li­mel­ta nuo pitäi­si pys­tyä kat­so­maan, tek­ni­ses­ti var­mas­ti mah­dol­lis­ta kos­ka ole­tan että nuo tie­dot siir­tyy bus­sis­ta ulos heti kor­tin lei­maa­mi­sen jäl­keen (aina­kin kadon­neen mat­ka­kor­tin tie­dot saa siir­ret­tyä uudel­le kortille).

  4. Kii­tos kun kysyit. Bus­sien avo­ra­has­tus hel­pot­taa ongel­maa suu­rel­ta osin. Suh­tau­tui­sin sil­ti Hel­sin­gis­sä näi­den yhteis­kais­to­jen käyt­töön äärim­mäi­sen epäillen.

  5. Mikä on se ulos­lei­maa­mi­sen ongel­ma joka kaa­toi kilo­met­ri­ta­rif­fin? Met­ros­sa mitään ongel­maa ei ole, port­te­ja voi­daan lait­taa ase­mil­le juu­ri niin pal­jon kun on tar­peen. Val­tao­sa bus­si­lii­ken­tees­tä kul­kee kes­kus­taan tai kes­kus­tas­ta pois. Muu­ta­ma kes­kus­tan pysäk­ki on ainoi­ta paik­ko­ja jois­sa ruuh­kaa voi­si ulos­käyn­nil­le syn­tyä, mut­ta kes­kus­tan lähel­lä mitään lei­maa­mis­ta ei tar­vit­se teh­dä vaan lähel­lä kes­kus­taa voi­daan veloit­taa mak­si­mi­ta­rif­fi. Poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä ja kes­kus­tas­ta ulos­päin men­täes­sä ihmi­set jää­vät tipoit­tain kyy­dis­tä jol­loin pois­tu­mi­nen­kin sujuu suh­teel­li­sen suju­vas­ti. Rati­kas­sa voi­si toi­mia nykyis­tä hie­man edul­li­sem­pi kiin­teä mak­su. Näin se toi­mii var­sin sula­vas­ti esi­mer­kik­si Hong Kon­gis­sa. Toki nykyi­set umpi­sur­keat lei­maus­lait­teet jou­dut­tai­sin uusimaan.

    Tuos­sa Göte­bor­gin ehdo­te­tus­sa mal­lis­sa on sama ongel­ma kuin muis­sa­kin vyö­hyk­kei­siin perus­tu­vis­sa jär­jes­tel­mis­sä. Mitäs sit­ten kun työ­paik­ka onkin 16 kilo­met­rin pääs­sä? Itku ja par­ku. Pitäi­si­kö kävel­lä ensim­mäi­nen kilo­met­ri vai mak­saa tupla­hin­taa sii­tä yhdes­tä ylimääräisestä?

    Mikä itsei­sar­vo nämä perio­di­li­put oikein ovat? Mik­si sitä poruk­kaa joka käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä joka tapauk­ses­sa, pitää tukea hal­voil­la kuu­kausi­li­puil­la? Oikeas­ti tar­vit­tai­siin edul­li­sia ker­ta­lip­pu­ja joil­la satun­nai­ses­ti tai ei ollen­kaan jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­vät saa­tai­siin useam­min bus­siin. Toki tuo ehdo­tet­tu­kin esim. vii­si päi­vää kuu­kau­des­sa on parem­pi kuin nykyi­nen 30 päi­vää jär­ke­vään hin­taan, muut mak­sa­koon itsen­sä kipeik­si. Mut­ta halu­taan­ko hin­noit­te­lus­ta teh­dä vie­lä nykyis­tä­kin moni­mut­kai­sem­paa? Kuu­kausi­lip­pu­jen pois­to ja kilo­met­ri­ta­rif­fi teki­si hin­noit­te­lus­ta rei­lua, loo­gis­ta ja yksin­ker­tais­ta. Osa hel­sin­ki­läi­sis­tä var­maan vähen­täi­si jul­kis­ten käyt­töä, mut­ta tus­kin kovin moni autoa sen takia ostaa. Ennem­min­kin kul­kee pyö­räl­lä tai kävel­len enem­män mikä on vain posi­tii­vis­ta. Autoi­le­vien jul­kis­ten käyt­tö sen sijaan kas­vai­si, sil­lä jul­ki­sia voi­si käyt­tää jär­ke­vään hin­taan sil­loin kun itsel­le sopii.

  6. Käyt­ti mit­ta­ri­na sit­ten ajo­kort­te­ja, rekis­te­röi­ty­jen auto­jen mää­rää tai ajet­tu­ja kilo­met­re­jä, peak car on useis­sa OECD-mais­sa jo saa­vu­tet­tu, Japa­nis­sa jo 1990-luvul­la ja USA:ssa 2004, kuten monis­sa EU-mais­sa­kin. Suo­mi on hie­man myöhässä.

  7. Mart­ti Tie­a­ho:
    Seu­raa­vak­si Tal­lin­naan. Siel­lä alkaa ensi vuon­na i l m a i n e n jouk­ko­lii­ken­ne. Oli­si­ko siel­lä opiksiotettavaa?

    Käyt­tö­mak­su­ton jouk­ko­lii­ken­ne siis. “Ilmais­ta” jouk­ko­lii­ken­net­tä ei ole olemassakaan.

  8. Daniel Feder­ley:
    Kii­tos kun kysyit. Bus­sien avo­ra­has­tus hel­pot­taa ongel­maa suu­rel­ta osin. Suh­tau­tui­sin sil­ti Hel­sin­gis­sä näi­den yhteis­kais­to­jen käyt­töön äärim­mäi­sen epäillen.

    Avo­ra­has­tus sujui tosi­aan­kin hie­nos­ti ja itse­kin nousin ns. “låg-entré-bus­siin” (suom. “etu­ma­ta­la­bus­si”, jol­lai­sia lähes­tul­koon kaik­ki uudet bus­sit ovat) takao­ves­ta­kin kuin tyh­jää vain. Ja siel­lä­kin on kort­ti­lu­ki­jat Göte­bor­gis­sa (jot­ka ovat siel­lä huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pää kokoa kuin mei­kä­läi­nen Buscom). Minus­ta tämä toi­mi­si myös mei­dän runkolinjoillamme.

    No, okei. Ei sit­ten bus­se­ja ratik­ka­kis­koil­le, kun sii­tä voi tul­la “disas­ter”. Mut­ta jotain täy­tyy bus­se­ja nopeut­ta­vaa täy­tyy kehit­tää, ennen­kuin run­ko­lin­jo­ja ale­taan start­taa­maan. Bus­si­kais­ta luon­nol­li­ses­ti, mut­ta nykyis­tä parem­pi sel­lai­nen. Samoin kuin hyvät vaih­to­yh­teys­py­sä­kit lii­ken­ne­vä­li­nees­tä toiseen.

  9. Mart­ti Tie­a­ho:
    Seu­raa­vak­si Tal­lin­naan. Siel­lä alkaa ensi vuon­na i l m a i n e n jouk­ko­lii­ken­ne. Oli­si­ko siel­lä opiksiotettavaa?

    Ei oli­si. Ilmais­ta ei arvos­te­ta. Ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne näh­täi­siin vain kulue­rä­nä vail­la mitään mah­dol­li­suuk­sia edes lin­ja­koh­tai­seen itse­kan­nat­ta­vuu­teen ja esi­mer­kik­si lisä­vuo­ro­jen kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­seen lipputuloilla.

    1. Siir­tyes­sään tal­lin­nan asuk­kail­le mak­sut­to­maan jouk­ko­lii­ken­tee­seen Tal­lin­na menet­tää noin 20 mil­joo­nan euron mak­su­tu­lot. Tämän jäl­keen­kin siel­lä käy­te­tään jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­tiin suh­tees­sa vähem­män rahaa kuin Hel­sin­gis­sä. Jos Hel­sin­gis­sä siir­ryt­täi­sin Tal­lin­nan lii­ken­ne­po­li­tik­kaan, vähän tar­jon­taa, mut­ta se on ilmais­ta, jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jien ase­ma heik­ke­ni­si olennaisesti.

  10. Mart­ti Tie­a­ho:
    Seu­raa­vak­si Tal­lin­naan. Siel­lä alkaa ensi vuon­na i l m a i n e n jouk­ko­lii­ken­ne. Oli­si­ko siel­lä opiksiotettavaa?

    Ei todel­la­kaan ole. Käyt­tä­jäl­le mak­su­ton jouk­ko­lii­ken­ne joh­taa pakos­ta­kin jos­sain vai­hees­sa pal­ve­lu­ta­son las­ke­mi­seen. Työ­mat­ka­lai­sil­le nopeus ja pal­ve­lu­ta­so on se mikä rat­kai­see, lipun hin­nas­ta se ei nyt­kään jää kiinni.

  11. Olet­te­ko ehti­neet natii­ve­ja haas­ta­tel­la, jos­ko pyö­rä­tei­den tai ‑kais­to­jen suun­nit­te­lus­sa, raken­ta­mi­ses­sa, yllä­pi­dos­sa ja tie­tys­ti käy­tös­sä myös on ero­ja kotoi­saan pyö­räi­ly­pa­ra­tii­siim­me verrattuna?

  12. tatti_katila: Mik­si sitä poruk­kaa joka käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä joka tapauk­ses­sa, pitää tukea hal­voil­la kuu­kausi­li­puil­la? Oikeas­ti tar­vit­tai­siin edul­li­sia ker­ta­lip­pu­ja joil­la satun­nai­ses­ti tai ei ollen­kaan jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­vät saa­tai­siin useam­min bussiin.

    Minun mie­les­tä­ni HSL:n yhden kun­ta­ra­jan ylit­tä­vä 30 päi­vän lipu ei ole mikään hal­pa. Jos vaih­tai­sin auto­ni die­se­lil­lä kul­ke­vaan oli­si 14 km pit­kä työ­mat­ka­ni Espoos­ta Hel­sin­kiin autol­la hal­vem­pi kuin jul­ki­sil­la. Se on osit­tain idea­lis­ti­sis­ta syis­tä että käy­tän jul­ki­sia työ­mat­koil­la­ni. Jos kausi­lip­pua ei sai­si ollen­kaan luul­ta­vas­ti en kul­ki­si jul­ki­sil­la ollenkaan.

  13. Ohi­men­nen osa ykkö­seen liit­tyen: ruot­sa­lai­sen sosi­aa­li­de­mo­kra­tian idean mukais­ta on kil­pai­lut­taa tak­se­ja, ei siis luvan­va­rai­suus tai mono­po­lit. Luin täs­tä artik­ke­lin joku aika sit­ten. Idea­na on ollut pis­tää fir­mat kil­pai­le­maan veri­ses­ti ja ulos­mi­ta­ta kor­keal­la vero­pro­sen­til­la osa hyödystä.

  14. Ja kiin­nit­tä­kää­pä huo­mio­ta lii­ken­ne­va­lo­jen mää­rään Göte­bor­gin alu­eel­la. Vai kes­kus­ta-alu­eel­la on jon­kin ver­ran isoim­mis­sa ris­teyk­sis­sä. Muu­al­la, jos nii­tä on, ne ovat lähin­nä toteut­ta­mas­sa bus­sien ja rati­koi­den etuuk­sia pysäyt­tä­mäs­sä muu­ta lii­ken­net­tä kun ko. jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne tulee nii­den vaikutuspiiriin.

    Ja sit­ten Göta­tun­neln: mah­dol­lis­taa­ko sikä­läi­nen “kes­kus­ta­tun­ne­li” sen laa­jan autot­to­man käve­ly­kes­kus­tan? Jos mah­dol­lis­taa, niin minä­kin alan kal­lis­tua mei­dän kes­kus­ta­tun­ne­li-hank­keen puolelle.

  15. Ris­to Vor­ma­la: Käyt­tö­mak­su­ton jouk­ko­lii­ken­ne siis. “Ilmais­ta” jouk­ko­lii­ken­net­tä ei ole olemassakaan. 

    Ilmai­nen tar­koit­taa mak­su­ton­ta. Ilmai­nen ei tar­koi­ta “tuo­tan­to­kus­tan­nuk­se­ton­ta”. Jäl­kim­mäi­nen tul­kin­ta ei ole vakiin­tu­nut suo­men kie­leen, eikä sitä kos­kaan nor­maa­lis­ti käy­te­tä. Kyseis­tä tul­kin­taa näkee vain täl­lai­ses­sa saivartelumerkityksessä.

    Jos sanal­la ilmai­nen on täl­lai­nen arki­kie­les­tä poik­kea­va mer­ki­tys jos­sa­kin tie­teel­li­ses­sä eri­tyis­ter­mi­no­lo­gias­sa (läh­de, jos joku on sitä miel­tä), se mer­ki­tys on huo­nos­ti valit­tu, kos­ka se on ris­ti­rii­das­sa vakiin­tu­neen arki­kie­len kanssa.

    Jouk­ko­lii­ken­ne ei ole tuo­tan­to­kus­tan­nuk­se­ton­ta, min­kä itses­tään­sel­vyy­den kaik­ki kes­kus­te­luun osal­lis­tu­jat tie­tä­vät aivan hyvin.

  16. Aina­kin eri­lai­siin rah­ti- ja pos­ti­lä­he­tyk­siin osa­taan teh­dä eri­lai­sia äly­tar­ro­ja tms., jot­ka välit­tä­vät tie­don eteen­päin, kun kul­ke­vat jon­kin auto­maat­ti­sen luki­jan ohit­se tai läpi.

    Mik­sei mat­ka­kort­ti voi­si sisäl­tää täl­lais­ta tun­nis­te­si­rua, joka ker­too HSL:n tie­to­ko­neel­le kytiin­tu­lo- ja pois­tu­mis­pai­kan. Bus­siin voi­si nous­ta myös takao­ves­ta. Toki liput­ta mat­kus­ta­mi­sen kont­rol­loin­ti oli­si toteu­tet­ta­va van­haan tapaan.

  17. Lip­pu­jär­jes­tel­män inno­vaa­tiot ovat ter­ve­tul­lei­ta. Göte­bor­gin ideoi­mas­sa mal­lis­sa on hyvä perus­lo­giik­ka. Kus­tan­nus­vas­taa­vuut­ta mat­kus­ta­ja­ryh­mien välil­lä tuli­si saa­da nykyis­tä tasai­sem­min jaettua.

    Vie­lä on aikais­ta arvioi­da, saa­daan­ko se käy­tän­nös­sä toi­mi­maan ja saa­daan­ko sii­tä ensin toteut­ta­mis­pää­tös. Näis­sä asiois­sa niin mat­kus­ta­jat kuin päät­tä­jät ovat varo­vai­sia ja muu­tos­vas­ta­rin­ta on var­mas­ti tuntuva.

    Tal­lin­nan ilmais­lii­ken­ne on hyvä aina­kin Hel­sin­gin kan­nal­ta. Näin saa­daan lähel­le kokei­lu, jos­ta ker­tyy koke­muk­sia. Näin eipäs­juu­pas­kes­kus­te­luun ker­tyy uut­ta aines­ta pohdittavaksi.

  18. OS:

    Mie­len­kiin­toi­nen havain­to on, että ajo­kor­tin suo­sio nuor­ten kohort­tien kes­kuu­des­sa on vähe­ne­mäs­sä. Ajo­kor­tit­to­mien mää­rä ikä­ryh­mäs­sä 25–45 vuot­ta on nous­sut kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa 11 pro­sen­tis­ta 19 pro­sent­tiin. Ryh­mäs­sä 18–24 vuot­ta osuus on nous­sut pal­jon nopeam­min 45 pro­sent­tiin, mut­ta täs­sä voi olla kyse ajoi­tuk­ses­ta. Hel­sin­ki­läi­nen sanan­las­ku pätee siis myös Göte­bor­gis­sa: rati­kal­la pää­see kaik­kial­le; jos jon­ne­kin ei pää­se rati­kal­la, sin­ne ei kan­na­ta mennä.

    Jot­ta ei tuli­si vää­rin­kä­si­tys­tä, minus­ta jokai­sen tuli­si hank­kia ajo­kort­ti. Ei pidä eris­täy­tyä ratik­ka­ver­kon kat­ta­maan maa­il­maan, ei edes sii­hen maa­il­maan, joka on tavoi­tet­ta­vis­sa junalla.”

    Olen huo­maa­vi­nan saa muäs Hesas­sa. — Osmoa voi­ta­neen valis­taa sii­tä, että rai­de­liii­ken­teen lisä­ki on ole­mas­sa myös lin­ja-auto­lii­ken­net­tä. Voi myös tar­vit­taes­sa pyy­tää kyy­tiä kave­rel­ta, lisää sosi­aa­lis­ta yhteenkuuluvuutta.

    Käyt­tä­mä­tön ajo­kort­ti on vaa­ral­li­nen kuin var­mis­taam­ton ase.

  19. OS:

    Mie­len­kiin­toi­nen havain­to on, että ajo­kor­tin suo­sio nuor­ten kohort­tien kes­kuu­des­sa on vähe­ne­mäs­sä. Ajo­kor­tit­to­mien mää­rä ikä­ryh­mäs­sä 25–45 vuot­ta on nous­sut kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa 11 pro­sen­tis­ta 19 pro­sent­tiin. Ryh­mäs­sä 18–24 vuot­ta osuus on nous­sut pal­jon nopeam­min 45 pro­sent­tiin, mut­ta täs­sä voi olla kyse ajoi­tuk­ses­ta. Hel­sin­ki­läi­nen sanan­las­ku pätee siis myös Göte­bor­gis­sa: rati­kal­la pää­see kaik­kial­le; jos jon­ne­kin ei pää­se rati­kal­la, sin­ne ei kan­na­ta mennä.

    Jot­ta ei tuli­si vää­rin­kä­si­tys­tä, minus­ta jokai­sen tuli­si hank­kia ajo­kort­ti. Ei pidä eris­täy­tyä kat­ta­maan maa­il­maan, ei edes sii­hen maa­il­maan, joka on tavoi­tet­ta­vis­sa junalla.”

    Olen huo­maa­vi­na­ni samaa myös Hesas­sa. — Osmoa voi­ta­neen valis­taa sii­tä, että rai­de­liii­ken­teen lisäk­si on ole­mas­sa myös lin­ja-auto­lii­ken­net­tä. Voi myös tar­vit­taes­sa pyy­tää kyy­tiä kave­rel­ta, lisää sosi­aa­lis­ta yhteenkuuluvuutta.

    Käyt­tä­mä­tön ajo­kort­ti on vaa­ral­li­nen kuin var­mis­ta­ma­ton ase.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jot­ta ei tuli­si vää­rin­kä­si­tys­tä, minus­ta jokai­sen tuli­si hank­kia ajo­kort­ti. Ei pidä eris­täy­tyä kat­ta­maan maa­il­maan, ei edes sii­hen maa­il­maan, joka on tavoi­tet­ta­vis­sa junalla. 

    Ajo­kor­tin hank­ki­mi­nen oli­si tär­ke­ää myös lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vuoksi. 

    Kaduil­la ja kujil­la näkee sel­lais­ta toi­min­taa ja lii­ken­ne­sään­tö­jen oiko­mis­ta että aivan alkeel­li­sim­mat­kin yhtei­set sään­nöt on jää­nyt oppi­mat­ta. Tätä teke­vät var­sin­kin käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät joil­la ei vält­tä­mät­tä ole sitä ajokorttia.

    Autoi­li­jat­kin osaa­vat olla härs­ke­jä mut­ta heil­lä on edes perus­ym­mär­rys sii­tä mitä saa teh­dä ja miten toi­set liik­ku­jat saat­ta­vat käyttäytyä. 

    Lii­ken­tees­sä (kuten tai­tees­sa) sään­tö­jen rik­ko­mi­nen ei ole niin letaa­lia jos itse tie­tää että on rik­ko­mas­sa niitä.

    (…ja lisäk­si myös pol­ku­pyö­rän hank­ki­mi­nen ja käyt­tä­mi­nen edes ker­ran vii­kos­sa oli­si suo­ta­vaa sekä autoi­li­joil­le että jouk­ko­lii­ken­teel­lä matkustaville…)

    1. Kaduil­la ja kujil­la näkee sel­lais­ta toi­min­taa ja lii­ken­ne­sään­tö­jen oiko­mis­ta että aivan alkeel­li­sim­mat­kin yhtei­set sään­nöt on jää­nyt oppimatta

      Pitää paik­kan­sa. Usein näkee valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä ihmi­siä odot­ta­mas­sa suojh­tiel­lä, että autot meni­si­vät ohi ja jalan­kul­ki­ja pää­si­si ylit­tä­mään kadun. Jos he oli­si­vat käy­neet auto­kou­lun, he tie­täi­si­vät, että suo­ja­tien eteen pysäh­ty­nyt jalan­kul­ki­ja on autoi­li­jal­le sama kuin punai­nen valo ja että valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä jalan­kul­ki­jal­le poa­laa aina vih­reä valo.

  21. Kysyin myös yhtei­sis­tä bus­si- ja ratik­ka­kais­tois­ta. Nii­tä pidet­tiin vält­tä­mät­tö­myy­te­nä, kos­ka muu­ten tila lop­puu. Ratik­ka­kis­koil­le bus­sit ovat ”disas­ter”. Bus­seis­sa on vie­rai­lum­me aika­na siir­ryt­ty avo­ra­has­tuk­seen ja sisään pää­syyn kai­kis­ta ovis­ta, joten pysäk­kiai­ko­jen erot ovat poistuneet.

    Juu­ri tämän takia pitää suun­ni­tel­la jouk­ko­lii­ken­ne­lin­jas­toa ja katu­ja samal­la, jot­ta tuol­lai­siin vält­tä­mät­tö­myyk­siin ei ajau­du­ta. Minus­ta tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä että kan­ta­kau­pun­gis­sa pin­ta­jouk­ko­lii­ken­ne hoi­de­taan rati­koil­la, eli vaik­ka oli­si jotain yksit­täi­siä lin­jo­ja joil­la bus­si sinän­sä voi­si olla parem­pi vaih­toeh­to, niin koko­nai­suu­den kan­nal­ta on parem­pi ajaa sekin ratikalla.

    Esi­mer­kik­si 58:n eli nol­la­jo­ke­rin rei­til­lä suu­rin piir­tein välil­lä Kala­sa­ta­ma — Pasi­la — Mei­lah­ti mat­kus­ta­ja­mää­rät perus­te­le­vat ja vaa­ti­vat rati­kan, hän­nil­lä Mei­lah­ti — Munk­ki­nie­mi ja Kala­sa­ta­ma — Itä­kes­kus ehkä ei. Mut­ta sen takia että ei tar­vit­se lii­ken­nöi­dä eril­lis­tä bus­si­lin­jaa rati­kan lisäk­si ja sen sijaan että koko reit­tiä yri­te­ään hoi­taa bus­sil­la nii­den hän­tien takia, se nyt vaan kan­nat­taa saman tien lait­taa koko­naan kis­koil­le. Sem­min­kin kun ratik­ka kerää enem­män matkustajia.

  22. Ulos­lei­maa­mi­nen toi­mii mah­ta­vas­ti Sin­ga­po­ren bus­seis­sa. Siel­lä muu­ten­kin jouk­ko­lii­ken­teen rahas­tus perus­tuu lähes aina teh­dyn mat­kan pituu­teen ja käy­tet­tyyn ajo­neu­voon (pie­ni ero bus­sil­la ja met­rol­la). Ehkä tämä kan­nus­taa miet­ti­mään jokais­ta mat­kaa hie­man tar­kem­min, kuin mitä kuu­kausi­kor­til­la tuli­si tehtyä.

  23. Tode­taan nyt jäl­leen ker­ran, että kun kul­jet­tu kilo­met­ri­mää­rä kor­re­loi hyvin huo­nos­ti jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nus­ten kans­sa, niin mik­si ihmees­sä sen pitäi­si olla veloitusperuste?

    Lai­tu­rei­den piden­tä­mi­nen kan­nat­tai­si Hel­sin­gis­sä teh­dä aina­kin nelo­sel­la ja kym­pil­lä, samal­la se rata kun­toon. 35 met­ri­set rati­kat, noin 50% lisää kapa­si­teet­tia, eli yhtei­set pysä­kit 70m jot­ta nii­hin mah­tuu tar­vit­taes­sa kak­si ratik­kaa. Mak­saa vähän, mut­ta tuon jäl­keen nelos­ta ja kymp­piä voi­si ajaa vaik­ka 7,5 min vuo­ro­vä­lil­lä ja Mans­kul­le mah­tui­si vie­lä kol­mas lin­ja suju­vas­ti, esim. Munk­ki­vuo­ri — Laa­ja­sa­lo Alek­sin kaut­ta. Kol­mo­nen ja seis­ka Tope­liuk­sen­ka­dul­le, mikä on var­si­nai­nen syy teh­dä se rata.

  24. tpyy­luo­ma:
    Tode­taan nyt jäl­leen ker­ran, että kun kul­jet­tu kilo­met­ri­mää­rä kor­re­loi hyvin huo­nos­ti jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nus­ten kans­sa, niin mik­si ihmees­sä sen pitäi­si olla veloitusperuste? 

    Sik­si, että sii­nä yhdis­tyy samal­la maa­lais­jär­jel­lä ymmär­ret­tä­vä yksin­ker­tai­suus että näen­näi­nen oikeudenmukaisuus. 

    Puh­taas­ti kus­tan­nus­pe­rus­tai­nen veloit­ta­mi­nen oli­si ääri­han­ka­laa kun jokai­sen eri lin­jan jokai­sel­le eri pysä­kin­vä­lil­le jokai­se­na eri kel­lon­ai­ka­na pitäi­si las­kea oma tarif­fin­sa. Joka eläi­si jat­ku­vas­ti mat­kus­ta­jien har­ras­taes­sa osaop­ti­moin­tia. Kai­kis­sa muis­sa mal­leis­sa on sisään­ra­ken­net­tu ristisubventio.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si aika­pe­rus­tai­nen las­ku­tus, mut­ta lii­ken­ne­ruuh­kien, reit­tien mut­kai­suu­den ym. syi­den vuok­si sekään ei ole kovin hyvä.

  25. tpyy­luo­ma:
    Tode­taan nyt jäl­leen ker­ran, että kun kul­jet­tu kilo­met­ri­mää­rä kor­re­loi hyvin huo­nos­ti jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nus­ten kans­sa, niin mik­si ihmees­sä sen pitäi­si olla veloitusperuste? 

    Kos­ka mat­kan pituus on ainoa asia, joka mat­kus­ta­jan on help­po ymmär­tää. Mat­kus­ta­ja ei voi pitää oikeu­den­mu­kai­se­na hin­nan­mää­ri­tyk­se­nä jotain tai­an­omai­ses­ti tup­sah­ta­vaa sum­maa, jon­ka mää­rää ei etu­kä­teen voi arvioida.

    tatti_katila:
    Mitäs sit­ten kun työ­paik­ka onkin 16 kilo­met­rin pääs­sä? Itku ja par­ku. Pitäi­si­kö kävel­lä ensim­mäi­nen kilo­met­ri vai mak­saa tupla­hin­taa sii­tä yhdes­tä ylimääräisestä? 

    Niin­pä, mik­si ei yhtä hyvin voi­si ostaa 14 kil­san mat­kaa tai 16:a?
    Van­hat por­ras­tus­mal­lit, jot­ka oli­vat tar­peel­li­sia ennen auto­maat­tis­ta tie­to­jen käsit­te­lyä olis syy­tä vähi­tel­len heit­tää romukoppaan.
    On se vaan kum­ma, että täs­sä maas­sa lähes kaik­kea muu­ta kuin alko­ho­lia saa pak­ko­myy­dä isom­mis­sa ker­tae­ris­sä kuin mitä osta­ja halu­aa ja vaik­ka kysees­sä oli­si demo­kraat­ti­ses­ti pää­tet­ty asia.
    Mik­si progres­sii­vi­ses­sa vero­tuk­ses­sa tar­vi­taan portaita?
    Mik­si Kelan asu­mis­tuen tulo­ra­jois­sa tar­vi­taan por­tai­ta ja nii­den las­ku­kaa­va on salainen?
    Kos­ka asia­kas­pal­ve­lu ei osai­si selit­tää mate­maat­tis­ta lause­ket­ta, jol­la por­taa­ton vaih­toeh­to lasketaan?

    Yli­voi­mai­ses­ti fik­suin­ta uudes­sa rahas­tus­sys­tee­mis­sä oli­si ollut auto­maat­ti­nen ulos­kir­jaus, kun kort­ti pois­tuu lii­ken­ne­vä­li­neen läheisyydestä.
    Käsit­tääk­se­ni esteek­si muo­dos­tui tie­to­tur­va­hys­tee­ri­kot, kos­ka sys­tee­mi oli­si ollut ilmei­sen vai­kea toe­tut­taa niin, että kul­jet­tu mat­ka oli­si veloi­tet­tu kor­til­ta “live­nä” juu­ri kun se on pois­tu­mas­sa lii­ken­ne­vä­li­neen lähei­syy­des­tä, vaan hom­ma oli­si vaa­ti­nut yhden suu­ren pahan hen­ki­lö­re­kis­te­rin lisää, joka oli­si päi­vit­tä­nyt mat­ka­kor­tin sal­doa aina kun se oli­si ollut tek­ni­ses­ti kätevää.
    Kun ker­ran täs­sä kau­pun­gis­sa osa­taan vaih­taa vuo­sit­tain valais­tu­jen dösä­py­säk­kien (säh­köä siis saa­ta­vil­la samas­sa katok­ses­sa) info­tau­lu­jen pat­te­rit­kin, niin seu­raa­van uudis­tuk­sen yhtey­des­sä on var­maan rahaa lait­taa pysä­keil­le­kin sit­ten omat mat­ka­kort­tien etäluentasysteemit.
    Vali­tet­ta­vas­ti täl­lä ker­taa ei voi­da ottaa mal­lia sit­ten Tal­lin­nas­ta, jos­ta oli­si pitä­nyt ottaa mal­lia jo säh­köi­ses­sä poti­las- ja resep­ti­jär­jes­tel­mäs­sä sekä säh­köi­ses­sä hen­ki­lö­kor­tis­sa. Noh, tämä hidas­ta­nee hom­maa vain vuos­kym­me­nel­lä ja nos­taa kus­tan­nuk­set ehkä 50-kertaiseksi.
    Kyl­lä niil­lä siel­lä lah­den toi­sel­la puo­lel­la on juh­laa, kun yksi­tyi­nen sek­to­ri ei nie­le kaik­kea tie­to­tek­nis­tä osaamista…

    Jos tohon tarif­fiin joku moni­mut­kais­tus mat­kan pituu­den lisäk­si pitäis teh­dä, niin mat­ka-aika sopis vie­lä yhtä­löön. Hidas mat­kus­tus on huo­nom­paa pal­ve­lua asiak­kaal­le ja sik­si sen pitäi­si olla halvempaa.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pitää paik­kan­sa. Usein näkee valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä ihmi­siä odot­ta­mas­sa suojh­tiel­lä, että autot meni­si­vät ohi ja jalan­kul­ki­ja pää­si­si ylit­tä­mään kadun. Jos he oli­si­vat käy­neet auto­kou­lun, he tie­täi­si­vät, että suo­ja­tien eteen pysäh­ty­nyt jalan­kul­ki­ja on autoi­li­jal­le sama kuin punai­nen valo ja että valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä jalan­kul­ki­jal­le poa­laa aina vih­reä valo.

    Ettei kysees­sä oli­si sit­ten­kin suo­ma­lai­nen epäit­sek­kyys, kun jalan­kul­ki­ja tie­tää, että hänen pysäh­dys ja uudel­leen liik­kee­seen läh­tö kes­tää sekun­nin, kun­nes ollaan mat­ka­vauh­dis­sa, mut­ta autol­ta tähän menee molem­piin 10 sekkaa?
    Ja mat­ka-aikaan ver­rat­tu­na vai­ku­tus on siten noin satakertainen…

    Tai sit­ten kyse on vain yksin­ker­tai­ses­ti itse­säi­ly­tys­vie­tis­tä; trust no one…

  27. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ajo­kor­tin hank­ki­mi­nen oli­si tär­ke­ää myös lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vuoksi. 

    Kaduil­la ja kujil­la näkee sel­lais­ta toi­min­taa ja lii­ken­ne­sään­tö­jen oiko­mis­ta että aivan alkeel­li­sim­mat­kin yhtei­set sään­nöt on jää­nyt oppi­mat­ta. Tätä teke­vät var­sin­kin käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät joil­la ei vält­tä­mät­tä ole sitä ajokorttia. 

    Jos halu­taan jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den osaa­van lii­ken­ne­sään­nöt, tar­vi­taan jalan­kul­ki­joil­le ja pyö­räi­li­jöil­le suun­nat­tua kou­lu­tus­ta. Auto­kou­lu on tar­koi­tet­tu nime­no­maan moot­to­ria­jo­neu­vol­la aja­mi­sen opet­ta­mi­seen. Jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den lii­ken­ne­va­lis­tuk­seen auto­kou­lu on aivan lii­an kal­lis, han­ka­la, ja vää­riin asioi­hin keskittyvä.

    Autoi­li­jat­kin osaa­vat olla härs­ke­jä mut­ta heil­lä on edes perus­ym­mär­rys sii­tä mitä saa teh­dä ja miten toi­set liik­ku­jat saat­ta­vat käyttäytyä. 

    Aika heik­ko on autoi­li­joi­den­kin perusymmärrys.

    Tuo­rees­sa Lii­ken­ne­tur­van tut­ki­muk­ses­sa kysyt­tiin 5 yksin­ker­tais­ta kysy­mys­tä väis­tä­mis­sään­nöis­tä. Autoi­li­jois­ta vain 13% osa­si vas­ta­ta oikein, pyö­räi­li­jöis­tä 15%. Sekä autol­la että pyö­räl­lä liik­ku­jat pär­jä­si­vät par­hai­ten: jopa 21% vas­ta­si oikein. Sään­tö­jen osaa­mi­ses­ta on teh­ty myös useam­pi muu tut­ki­mus, joi­ta refe­roi­daan yllä­mai­ni­tun tut­ki­muk­sen kir­jal­li­suus­kat­sauk­ses­sa. Niis­sä­kään autoi­li­jat eivät suu­res­ti osaa­mi­sel­laan loistaneet.

  28. tpyy­luo­ma: Juu­ri tämän takia pitää suun­ni­tel­la jouk­ko­lii­ken­ne­lin­jas­toa ja katu­ja samal­la, jot­ta tuol­lai­siin vält­tä­mät­tö­myyk­siin ei ajau­du­ta. Minus­ta tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä että kan­ta­kau­pun­gis­sa pin­ta­jouk­ko­lii­ken­ne hoi­de­taan rati­koil­la, eli vaik­ka oli­si jotain yksit­täi­siä lin­jo­ja joil­la bus­si sinän­sä voi­si olla parem­pi vaih­toeh­to, niin koko­nai­suu­den kan­nal­ta on parem­pi ajaa sekin ratikalla.

    Esi­mer­kik­si 58:n eli nol­la­jo­ke­rin rei­til­lä suu­rin piir­tein välil­lä Kala­sa­ta­ma – Pasi­la – Mei­lah­ti mat­kus­ta­ja­mää­rät perus­te­le­vat ja vaa­ti­vat rati­kan, hän­nil­lä Mei­lah­ti – Munk­ki­nie­mi ja Kala­sa­ta­ma – Itä­kes­kus ehkä ei. Mut­ta sen takia että ei tar­vit­se lii­ken­nöi­dä eril­lis­tä bus­si­lin­jaa rati­kan lisäk­si ja sen sijaan että koko reit­tiä yri­te­ään hoi­taa bus­sil­la nii­den hän­tien takia, se nyt vaan kan­nat­taa saman tien lait­taa koko­naan kis­koil­le. Sem­min­kin kun ratik­ka kerää enem­män matkustajia.

    Tähän ei enää pelk­kä peu­ku­tus rii­tä, on niin hyvin kitey­tet­ty tpyy­luo­mal­ta. Kun­pa suun­nit­te­li­jat HSL-alu­eel­la­kin ymmär­täi­si­vät tämän, mikä Sak­sas­sa on arki­päi­vää ja itsestäänselvyys.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pitää paik­kan­sa. Usein näkee valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä ihmi­siä odot­ta­mas­sa suojh­tiel­lä, että autot meni­si­vät ohi ja jalan­kul­ki­ja pää­si­si ylit­tä­mään kadun. Jos he oli­si­vat käy­neet auto­kou­lun, he tie­täi­si­vät, että suo­ja­tien eteen pysäh­ty­nyt jalan­kul­ki­ja on autoi­li­jal­le sama kuin punai­nen valo ja että valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä jalan­kul­ki­jal­le poa­laa aina vih­reä valo.

    Täs­tä tuli­kin mie­lee­ni, että jalan­kul­ki­joi­den kan­nat­tai­si jär­jes­tää kriit­tis­ten pyö­rä­ret­kien tapai­sia tem­pauk­sia, jois­sa yli­tet­täi­siin esim. Mans­kua lii­ken­ne­va­lot­to­mia suo­ja­tei­tä pit­kin niin, että autoi­li­jat oli­si­vat pako­tet­tu­ja pysähtymään.

  30. tpyy­luo­ma:
    Tode­taan nyt jäl­leen ker­ran, että kun kul­jet­tu kilo­met­ri­mää­rä kor­re­loi hyvin huo­nos­ti jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nus­ten kans­sa, niin mik­si ihmees­sä sen pitäi­si olla veloitusperuste?

    Tämä on var­mas­ti jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­jän näkö­kul­mas­ta hyvin tot­ta, vaik­ka en ymmär­räk­kään miten kus­tan­nus voi Hel­sin­gin rajal­la tuplaan­tua. Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­nä olen kui­ten­kin enem­män kiin­nos­tu­nut sii­tä miten saa­ma­ni pal­ve­lun arvo minul­le kor­re­loi mak­sa­ma­ni hin­nan kanssa. 

    Olen val­mis mak­sa­maan kor­keam­man hin­nan satun­nai­ses­ta met­ro­mat­kas­ta Vuo­saa­reen kuin päi­vit­täí­ses­tä Haka­nie­mi-Kamp­pi välis­tä. Sil­lä on minul­le enem­män arvoa sil­lä Vuo­saa­reen saak­ka en viit­si pyö­räíl­lä ja autoa en omis­ta. Kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta pit­kä vaih­do­ton yhteys on arvok­kaam­pi ja mat­kan pituu­teen perus­tu­va hin­noit­te­lu tun­tuu reilummalta. 

    Nykyi­sel­lä perio­di­lip­pui­hin ja vyö­hyk­kei­siin perus­tu­val­la jär­jes­tel­mäl­lä hin­ta on kui­ten­kin täs­mäl­leen sama. Sen lisäk­si perio­di­li­pul­la en mak­sa pal­ve­lus­ta vaan mah­dol­li­suu­des­ta käyt­tää tätä pal­ve­lua. Luon­nol­li­ses­ti minua siep­paa kos­ka en kos­kaan mat­kus­ta Vuosaareen.

    Perio­di­lip­pu ja vyö­hyk­keet kul­ke­vat käsi kädes­sä. Ilman vyö­hyk­kei­tä ei ole perio­di­lip­pu­ja­kaan. Jot­ta perio­di­li­pul­la oli­si mitään arvoa pitää vyö­hyk­keis­tä teh­dä riit­tä­vän iso­ja. Tämä taas joh­taa koh­tuut­to­maan hin­tae­roon vyö­hyk­kei­den rajal­la. Uusi vyö­hy­ke­mal­li ei pois­ta tätä ongel­maa. Göte­bor­gin ehdo­tet­tu mal­li ei pois­ta tätä ongel­maa. Jos Göte­bor­gin mal­lis­sa lipun osta­ja voi­si liu­ku­vas­ti mää­ri­tel­lä vyö­hyk­keen­sä koon niin vyö­hy­ke­ra­jat­kin pois­tui­si­vat, mut­ta täl­lä nyt aina­kaan ei ole enää mitään teke­mis­tä lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sien kanssa.

    Mat­kaan perus­tu­vaan tarif­fiin voi­daan tuo­da lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­set perus­mak­sus­sa. Kilo­met­rin hin­nan ei tar­vit­se olla kaik­kial­la sama vaan se voi olla lii­ke­vä­li­ne ‑tai jopa reit­ti­koh­tai­nen. HSL rakas­taa perio­di­lip­pu­jaan kos­ka se tekee kas­sa­vir­rois­ta enna­koi­ta­via. Sii­tä kui­ten­kin seu­raa se että pal­ve­lun taso ja kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta epä­rei­lut vyö­hy­ke­ra­jat mää­räy­ty­vät sen perus­teel­la mitä hiki­set mie­het tunk­kai­sis­sa neuk­ka­reis­saan päät­tä­vät, sen sijaan että ne mää­räy­tyi­si­vät sen mukaan mitä kulut­ta­ja on val­mis pal­ve­lus­taan maksamaan.

    Ja edel­leen haluai­sin tie­tää mikä on se ulos­lei­maa­mi­sen ongel­ma jon­ka takia mat­kaan perus­tu­vaa hin­noit­te­lua ei oltu val­mii­ta edes harkitsemaan.

  31. Ris­to Vor­ma­la:
    Ja sit­ten Göta­tun­neln: mah­dol­lis­taa­ko sikä­läi­nen “kes­kus­ta­tun­ne­li” sen laa­jan autot­to­man käve­ly­kes­kus­tan? Jos mah­dol­lis­taa, niin minä­kin alan kal­lis­tua mei­dän kes­kus­ta­tun­ne­li-hank­keen puolelle. 

    Käsit­tääk­sen Göte­bor­gis­sa ei ole mitään eri­tyi­sen laa­jaa käve­ly­kes­kus­taa. Kungs­ga­tan on kui­ten­kin ilmei­ses­ti ollut osit­tain käve­ly­ka­tu jo vuo­des­ta 1963.

    Göta­tun­neln raken­net­tiin kor­vaa­maan Göta­joen ran­nal­la kul­ke­nut­ta, vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­tyä pää­ka­tua. Se van­ha katu on nyt­tem­min kaven­net­tu, mut­ta mikään käve­ly­ka­tu sii­tä ei ole teh­ty. Eikä Göta­tun­neln ole ilmei­ses­ti juu­ri­kaan vai­kut­ta­nut kes­kus­tan liikenteeseen.

    Mun mie­les­tä tota Göta­tun­nel­nia ei oikein voi ver­ra­ta Hel­sin­gin kes­kus­ta­tun­ne­liin, parem­pi ver­rok­ki on Tam­pe­reen ran­ta­tun­ne­li. Molem­pia perustellaan/on perus­tel­tu sil­lä että tun­ne­li vapaut­taa arvo­kas­ta tilaa ran­noil­la muu­hun käyt­töön. Ja molem­mi­sa lop­pu­tu­los on se että se yksi pät­kä vapau­tuu, mut­ta se vaa­tii että raken­ne­taan mas­sii­vi­set eri­ta­so­liit­ty­mät tun­ne­lin päi­hin, jot­ka itses­sään vie­vät enem­män tilaa kuin mitä lop­puen­lo­puk­si vapautuu.

    Sii­nä Göte­bor­gin kes­kus­a­se­man vie­res­sä on ilmei­ses­ti kaik­ki pai­kal­li­sen “Ilma­lan” logis­tiik­ka-alu­eet, ehkä nii­den siir­tä­mi­nen oli­si ollut tun­ne­lia fik­sum­pi veto.

  32. Argu­ment­ti siis on että kilo­met­ri­kor­vaus tun­tuu sel­keäl­tä ja oikeu­den­mu­kai­sel­ta. Käy­tän­nös­sä, jos olet nyt Torp­pa­rin­mäes­sä ja menos­sa Viis­kul­maan, niin käsi pys­tyyn kaik­ki jot­ka hah­mot­ta­vat kuin­ka mon­ta kilometriä.

  33. tatti_katila:
    Ja edel­leen haluai­sin tie­tää mikä on se ulos­lei­maa­mi­sen ongel­ma jon­ka takia mat­kaan perus­tu­vaa hin­noit­te­lua ei oltu val­mii­ta edes harkitsemaan.

    Yksi mah­dol­li­nen syy taus­tal­la on, että yhden tai kah­den pysä­kin­vä­lin mat­kus­ta­jia ei halu­ta hidas­ta­maan lii­ken­net­tä, joten lyhyi­tä mat­ko­ja ei voi teh­dä hal­vem­mik­si. Ja kun mata­la­palk­kais­ten töi­den teki­jöil­lä ei aina ole varaa asua lähel­lä työ­paik­kaa, pitää pit­kiä työ­mat­ko­ja tukea jouk­ko­lii­ken­teen hin­noit­te­lul­la — toki niin, että kun­nan­ra­jan yli­tys on kal­lis­ta, kos­ka sil­loin ansio­tu­lo­jen verot­kin mene­vät vää­räl­le puo­lel­le rajaa.

    Tai sit­ten tek­niik­ka vain mak­saa niin pal­jon, ettei se mak­sa itse­ään takai­sin, ja insen­tii­vit mat­kus­ta­jil­le ovat epä­sel­vät, jol­loin toi­vot­tua vai­ku­tus­ta ei synny.

  34. tatti_katila
    Ja edel­leen haluai­sin tie­tää mikä on se ulos­lei­maa­mi­sen ongel­ma jon­ka takia mat­kaan perus­tu­vaa hin­noit­te­lua ei oltu val­mii­ta edes harkitsemaan. 

    Pysä­kil­lä ulos­lei­maa­mi­seen kuluu aikaa, joka hidas­taa kul­ku­pe­lin kes­ki­no­peut­ta. Met­rois­sa asia on eri, kos­ka lei­maus tapah­tuu vas­ta lai­tu­ril­la tai sen jälkeen.

  35. tpyy­luo­ma: Tode­taan nyt jäl­leen ker­ran, että kun kul­jet­tu kilo­met­ri­mää­rä kor­re­loi hyvin huo­nos­ti jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nus­ten kans­sa, niin mik­si ihmees­sä sen pitäi­si olla veloitusperuste?

    Kyl­lä se on aika help­po taju­ta, että pit­kän mat­kan kus­tan­nus on kes­ki­mää­rin suu­rem­pi kuin lyhyen. Lip­pu­jen hin­noit­te­lus­sa on yksin­ker­tai­suu­den vuok­si pysyt­tä­vä keskimääräisyyksissä.

    Nyky­me­no tulee tien­sä pää­hän, kun kehys­kun­nat saa­daan täys­pai­noi­ses­ti mukaan ja maan­käyt­tö vas­toin kaik­kien unel­mia levi­ää pit­kin poikin.
    Göte­bor­gin mal­li on sel­vä askel oike­aan suun­taan, mut­ta luu­len sen jää­vän toteutumatta.

  36. toke: Ettei kysees­sä oli­si sit­ten­kin suo­ma­lai­nen epäit­sek­kyys, kun jalan­kul­ki­ja tie­tää, että hänen pysäh­dys ja uudel­leen liik­kee­seen läh­tö kes­tää sekun­nin, kun­nes ollaan mat­ka­vauh­dis­sa, mut­ta autol­ta tähän menee molem­piin 10 sekkaa?
    Ja mat­ka-aikaan ver­rat­tu­na vai­ku­tus on siten noin satakertainen…

    Tai sit­ten kyse on vain yksin­ker­tai­ses­ti itse­säi­ly­tys­vie­tis­tä; trust no one…

    Täs­tä samaa miel­tä. Itse annan usein auton men­nä ensin, vaik­ka lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan minul­la käve­li­jä­nä oli­si­kin etu“ajo“oikeus. Jär­jen käyt­tö on täs­sä­kin asias­sa sallittua.

    Mitä tulee HKL:n lipun hin­taan, niin kes­ki­luok­kai­sel­le työn­te­ki­jäl­le se on huip­pu­hal­pa (n. 40 €/kk), voi­si kär­jis­te­tys­ti sanoa, että lähin­nä pyö­ris­ty­vir­he kuu­kausi-menois­sa. Sen takia usein käyn­nis­sä ole­va kes­kus­te­lu lip­pu­jen hin­nas­ta tun­tuu lii­oi­tel­lul­ta. Jotain pers­pek­tii­viä saa kun jul­ki­sen liik­ku­mi­sen hin­taa suh­teut­taa esim. asu­mi­seen (500–1.000 €/kk) tai ruo­kaan (300–500 €/kk).

    1. Kim­mo.
      Auton varas­toin­ti oven edes­sä sitä ker­taa­kaan sitä lii­kut­ta­mat­ta, 105 euroa/vuosi. Onko rat­ti­ka­lip­pu 500 e3uroa/vuosi, joten­kin alihnnoiteltu?

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kimmo.
    Auton varas­toin­ti oven edes­sä sitä ker­taa­kaan sitä lii­kut­ta­mat­ta, 105 euroa/vuosi. Onko rat­ti­ka­lip­pu 500 e3uroa/vuosi, joten­kin alihnnoiteltu?

    Mitä tähän pitäi­si vas­ta­ta, olet­ko lopet­ta­nut vai­mo­si hak­kaa­mi­sen ja mitä? Omi­tui­nen kysy­myk­sen aset­te­lu. Mitä ihmeen teke­mis­tä (kes­kus­tan) kadun­var­si­py­kä­köin­nil­lä on teke­mis­tä jl-lip­pu­jen kans­sa, var­sin­kin kun en sitä miten­kään tuo­nut omas­sa kom­men­tis­sa esiin? Kaik­ki eivät ajat­te­le mus­ta­val­koi­ses­ti autoi­lu vs. jul­ki­nen lii­ken­ne, vaan näke­vät ne toi­si­aan tuke­vi­na ja täy­den­tä­vi­nä liikkumisena.

    Ja mitä tulee jl-lip­pu­jen hin­taan, niin se oli tar­koi­tet­tu lähin­nä kehuk­si, hyvin har­voin hinta/laatusuhde on niin hyvä kuin se HSL:n lipuis­sa on. Se, että sitä on mer­kit­tä­väs­ti sub­ven­toi­tu kau­pun­gin puo­les­ta on koko­naan toi­nen asia.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pitää paik­kan­sa. Usein näkee valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä ihmi­siä odot­ta­mas­sa suojh­tiel­lä, että autot meni­si­vät ohi ja jalan­kul­ki­ja pää­si­si ylit­tä­mään kadun. Jos he oli­si­vat käy­neet auto­kou­lun, he tie­täi­si­vät, että suo­ja­tien eteen pysäh­ty­nyt jalan­kul­ki­ja on autoi­li­jal­le sama kuin punai­nen valo ja että valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä jalan­kul­ki­jal­le poa­laa aina vih­reä valo.

    Ei aivan näin simp­pe­liä. Jalan­kul­ki­jan täy­tyy olla astu­nut suo­aj­tiel­le.- toi­nen asia on se, että esim Mans­kul­la valot ryt­mit­tä­vät lii­ken­net­tä, vaik­ka nii­tä ei kai­ki­sa yli­tys­pai­koi­sa ole­kaan. 15 — 30 sek­kun­nin odo­tus­ken jäl­keen voi turv­la­li­ses­ti ylit­tää kadun. — Kyl­lä aja­tus mudien tiel­lä­kul­kio­dien huo­mioo­not­tan­sie­ta kos­kee myös jalankulkijoita.

    Ja onko oikes­taan oikein, että yksi jalan­kul­ki­ja pysäyt­tä 50 mat­kus­ta­jaa kul­ke­van bussin?

  39. tpyy­luo­ma:
    Argu­ment­ti siis on että kilo­met­ri­kor­vaus tun­tuu sel­keäl­tä ja oikeu­den­mu­kai­sel­ta. Käy­tän­nös­sä, jos olet nyt Torp­pa­rin­mäes­sä ja menos­sa Viis­kul­maan, niin käsi pys­tyyn kaik­ki jot­ka hah­mot­ta­vat kuin­ka mon­ta kilometriä.

    A. Asun Torp­pa­rin­mäes­sä ja tie­dän että siel­tä on noin n kilo­met­ria Viiskulmaan.

    B. Menin Torp­pa­rin­mä­keen jos­tain tie­tys­tä syys­tä ja kos­ka elä­mä­ni kai­paa sää­te­lyä ja jär­jes­tys­tä tar­kis­tin mat­ka-ajan, mat­kan pituu­den ja hin­nan etu­kä­teen reit­tiop­paas­ta. Tai aina­kin suu­rin­piir­tein tie­dän miten kau­ka­na se on.

    C. Elän reu­nal­la ja herä­sin Torp­pa­rin­mäes­tä pyy­tä­mät­tä ja yllät­täen. Kän­nyk­kä­ni akku on lop­pu. En väli­tä mon­ta­ko kilo­met­riä siel­tä on Viis­kul­maan. Haluan kotiin.

    Se että voin kuu­kausi­mak­sul­la tai kal­liil­la kiin­teäl­lä ker­ta­mak­sul­la men­nä ihan min­ne vain, vaik­ka Torp­pa­rin­mä­keen, ei tuo eri­tyis­tä lisä­ar­voa elämääni.

  40. Itse unoh­tai­sin ulos lei­maa­mi­sen vähin­tään joka toi­nen ker­ta, eikä oli­si haus­ka kävel­lä takai­sin vaik­ka lai­te oli­si pysäkillä. 

    Hom­man voi­si ehkä hoi­taa lait­ta­mal­la bus­siin lei­maus­lait­teet joka ovel­le. Näis­sä voi­si lei­ma­ta sisään ja ulos. Tämän lisäk­si voi­si lei­ma­ta ulos kän­ny­käl­lä. Täs­tä oli­si se etu että jos bus­sin GPS sijain­ti­tie­to on jul­ki­nen noin reaa­lia­jas­sa (sen pitäi­si muu­ten­kin olla) niin kän­nyk­kä voi­si jat­ku­vas­ti ver­ra­ta sitä omaan sijain­tiin­sa ja hälyt­tää tai jopa auto­maat­ti­ses­ti lei­ma­ta ulos kun bus­sin ja kän­ny­kän sijain­nit eroa­vat riittävästi.

  41. Päät­tä­jien kan­nat­tai­si tut­kia tar­koin mihin perus­tuu esim Parii­sin jouk­ko­lii­ken­teen puo­li­hin­tai­nen mat­ka­lip­pu? Ver­rat­tu­na Helsinkiin?
    Pian Hel­sin­ki jou­tuu pulaan perus­työ­voi­man suh­teen, kun ajat­te­lee esim Kasar­min­to­rin mar­ke­tin kas­saa, joka tekee tun­ti­työ­tä ja käyt­tää kul­ku­vä­li­net­tä, meno-paluu mak­saa (2x2,20 tai 2x4,50), yhden päi­vän työ­mat­kaan kuluu 1–3 tun­nin net­to­palk­ka. On sel­vää, ettei vajaat työ­päi­vät ja epä­sään­nöl­li­set työ­ajat kiin­nos­ta, ver­rat­tu­na eri­lai­siin päi­vä­ra­hoi­hin ja tukiin verrattuna!
    Luu­li­si päät­tä­jien ole­van huo­lis­saan kun aja­tel­laan työ­paik­ko­ja ja työl­lis­ty­mis­tä pää­kau­pun­ki seu­dul­la? Mut­ta ei vaan näy­tä sil­tä! Onko­han hin­noit­te­lus­sa ihan kaik­ki kohdallaan?
    Lisäk­si jouk­ko­lii­ken­teen hin­noit­te­lul­la vai­ku­te­taan autois­tu­mi­seen, lii­ken­ne­ruuh­kiin, ilman laa­tuun, jne.

    1. Eero.
      Nuo käyt­täm­nä­si lipun­hin­nat ovat turis­teil­le tar­koi­tet­tu­ja ker­ta­lip­pu­ja. Kasar­min­to­rin mar­ke­tin kas­sa mak­saa koko kuu­kau­den lipus­taan kuu­kau­des­sa 44 euroa, jos Asuu Hel­sin­gis­sä ja 92 euroa jos asuu muu­al­la Pääkaupunkiseudulla.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eero.
    Nuo käyt­täm­nä­si lipun­hin­nat ovat turis­teil­le tar­koi­tet­tu­ja ker­ta­lip­pu­ja. Kasar­min­to­rin mar­ke­tin kas­sa mak­saa koko kuu­kau­den lipus­taan kuu­kau­des­sa 44 euroa, jos Asuu Hel­sin­gis­sä ja 92 euroa jos asuu muu­al­la Pääkaupunkiseudulla.

    Köy­hä kas­saek­straa­ja asuu Masa­las­sa Kirk­ko­num­mel­la ja tekee 15 päi­vä­nä kuus­sa vii­den tun­nin työ­vuo­ron. Lik­saa mak­se­taan 15€/h brut­to. Mon­ta­ko pro­sent­tia pal­kas­ta menee työmatkaan?

  43. Mar­ko Hami­lo: Pysä­kil­lä ulos­lei­maa­mi­seen kuluu aikaa, joka hidas­taa kul­ku­pe­lin kes­ki­no­peut­ta. Met­rois­sa asia on eri, kos­ka lei­maus tapah­tuu vas­ta lai­tu­ril­la tai sen jälkeen.

    Kuin­ka pal­jon aikaa kuluu auto­maat­ti­seen ulos­lei­maa­mi­seen? Eli pal­jon­ko se hidas­taa matka-aikaa?

  44. Mark­ku af Heur­lin: Ei aivan näin simp­pe­liä. Jalan­kul­ki­jan täy­tyy olla astu­nut suoajtielle.- 

    Tai­taa olla parem­pi ottaa muu­ta­ma ker­taus­tun­ti auto­kou­lus­sa ennen kuin seu­raa­van ker­ran hyp­päät rattiin. 

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267

    Suo­ja­tie­tä lähes­ty­vän ajo­neu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­lai­sel­la nopeu­del­la, että hän voi tar­vit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­ja­tie­tä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va estee­tön kul­ku jalan­kul­ki­jal­le, joka on suo­ja­tiel­lä tai astu­mas­sa sil­le.

    Liha­voin­ti minun.

  45. toke: Köy­hä kas­saek­straa­ja asuu Masa­las­sa Kirk­ko­num­mel­la ja tekee 15 päi­vä­nä kuus­sa vii­den tun­nin työ­vuo­ron. Lik­saa mak­se­taan 15€/h brut­to. Mon­ta­ko pro­sent­tia pal­kas­ta menee työmatkaan?

    Kym­me­ni­sen prosenttia.

    Kuu­kau­kausi­lip­pi 133,40€, mis­tä jää työ­mat­ka­ku­lu­lu­jen vero­vä­hen­nyk­sen jäl­keen noin 110€. Raja­ve­ro x ~80€/kk eli noil­la tuloil­la var­maan jotain 25–30%, oma­vas­tuu 600€/v, ja kyl­lä tämä on regres­si­vi­nen vero­tu­ki kai­ken muun hutun lisäksi.

    Ja tämä on sit­ten Kirk­ko­num­men kun­nan asia.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Masa­las­sa asu­van kas­saek­straa­jan kan­nat­taa pyr­kiä töi­hin Kirkkonummella.

    Ja jos ei töi­tä Kirk­ko­num­mel­ta löy­dy, niin kan­nat­taa heit­täy­tyä työt­tö­mäk­si? Ja kateel­li­sek­si Mank­ki­lai­sel­le kaverille?
    Olen siis anta­nut itse­ni olla har­ha­luu­los­sa, että jouk­ko­lii­ken­ne esim. eko­lo­gi­sen ja tehok­kaan 26:n minuu­tin lähi­ju­na­mat­kan muo­dos­sa oli­si kehi­tet­ty paran­ta­maan elä­män­laa­tua, mut­ta rai­de­lii­ken­tee­seen­kin panos­ta­mi­nen pitää teh­dä vain lyhyil­lä mat­koil­la, kos­ka jouk­ko­lii­ken­teen pri­maa­rio­le­mas­sao­lo­syy onkin olla työ­ka­lu kunnallisveroprotektionismissa?
    Elä­köön vyö­hyk­keet ja tais­toon paho­ja Z‑junia vastaan!

    1. toke
      Sinun pitää esit­tää vaa­ti­muk­se­si Kirk­ko­num­men val­tuus­tol­la. He ja vain he voi­vat päät­tää, että Kirk­ko­num­mi alkaa sub­ven­toi­da nykyis­tä enem­män asuk­kai­den­sa mat­ko­ja. Se, että kuu­kausi­lip­pu mak­saa Hel­sin­gis­sä 44 euroa ja seu­tu­lip­pu 92 euroa joh­tuu sauu­rel­ta osin sii­tä, että vain Hel­sin­ki on halu­kas mak­sa­maan riit­tä­väs­ti. Hyvä, toki myös Espö­oon ja Van­taan sisäi­set liput ovat hal­po­ja, mut­ta jos­tain syys­tä näi­den kau­pun­kien asuk­kaat tar­vit­se­vat seut5ulippua palj­hon enem­män kuin helsinkiläiset.

  47. toke:
    Köy­hä kas­saek­straa­ja asuu Masa­las­sa Kirk­ko­num­mel­la ja tekee 15 päi­vä­nä kuus­sa vii­den tun­nin työ­vuo­ron. Lik­saa mak­se­taan 15€/h brut­to. Mon­ta­ko pro­sent­tia pal­kas­ta menee työmatkaan?

    Kas­saek­straa­ja on onne­kas, kun ei asu esim. Tek­sa­sis­sa, jos­sa sai­si 7 dol­la­rin mini­mi­palk­kaa. Kun­nol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä ei työ­mat­koi­hin oli­si tar­jol­la, joten oli­si pak­ko kul­kea autol­la; ben­sii­nin hin­ta on kohon­nut dol­la­riin lit­ral­ta ja koh­tuu­hin­tai­set asun­not ovat hyvin kau­ka­na työ­pai­kois­ta, joten työ­mat­ka­ku­lui­hin menee hel­pos­ti kah­den tun­nin ansiot päivässä.
    Asioi­ta voi aina kat­soa useam­mal­ta eri kantilta.

  48. tcrown: Tai­taa olla parem­pi ottaa muu­ta­ma ker­taus­tun­ti auto­kou­lus­sa ennen kuin seu­raa­van ker­ran hyp­päät rattiin. 

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267

    Suo­ja­tie­tä lähes­ty­vän ajo­neu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­lai­sel­la nopeu­del­la, että hän voi tar­vit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­ja­tie­tä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va estee­tön kul­ku jalan­kul­ki­jal­le, joka on suo­ja­tiel­lä tai astu­mas­sa sil­le.

    Liha­voin­ti minun.

    Olin hie­mean huo­li­ma­ton ilmai­sus­sa­ni. Tar­koi­tin että on astu­mas­sa. Eikä siis sitä, että on odott­ta­mas­sa sopi­vaa väliä. Joi­ta muu­ten Hel­si­nis­sä tulee riit­tävn usien myös Manskulle

    Kävin tänään illal­la kon­ser­ti­sa kau­pun­gis­sa. Autol­la, osak­si lais­kuut­ta­ni osak­si sen takia, että minul­la on aamul­la aikai­nen meno. Sil­lä het­kel­lä kun olin par­kee­ran­nut kos­la­ni ja astun­tu kadul­le, meta­mor­foi­duin autoi­li­jas­ta jalankulkijksi.

    Jalan­kul­ki­ja­na kat­soin voi­va­ni kävel­lä päin punais­ta, sil­loin kun auto­ja ei ollut sel­väs­ti tulos­sa. Autoi­li­ja­na en voi­si sitä teh­dä, mones­ta­kaan fysi­kaa­li­ses­ta syystä.

    Jonot­ta­mi­nen Dgan­ma­ri­ka­dun san­ga­ril­la vei emen­nän aikaa kuin tien­yli­tys­vuo­ron­sa odottaminen.

  49. tpyy­luo­ma: Kym­me­ni­sen prosenttia.

    Kuu­kau­kausi­lip­pi 133,40€, mis­tä jää työ­mat­ka­ku­lu­lu­jen vero­vä­hen­nyk­sen jäl­keen noin 110€. Raja­ve­ro x ~80€/kk eli noil­la tuloil­la var­maan jotain 25–30%, oma­vas­tuu 600€/v, ja kyl­lä tämä on regres­si­vi­nen vero­tu­ki kai­ken muun hutun lisäksi.

    Ja tämä on sit­ten Kirk­ko­num­men kun­nan asia.

    Eno­ni ker­toi, että 30-luvul­la rati­kaklip­pu mak­soi yhden tun­nin palkan.

    15 e/ tun­ti on ihan hvyä lik­sa. en tie­dä saa­ko sitä jo maanr­kaenn­sua­lal­la taval­li­nen työn­te­ki­jä. Kuu­kausi­pal­kakn se oli peri­aat­tees­sa 2550 euroa. Täs­sä esiemrk­kit­pauk­ses­sa tosin tyän­tek­jä saa sitä van vii­del­ta tun­nil­ta eli päi­vä­pal­kak­si muo­dos­tuu 75 eja kkpa­lak­si (ilma mahd. pyhä­työ­kor­vauk­sia) 1600 e. 

    Toi­nen puo­li asias­ta on se, että Masa­las­sa on hal­vem­pi asun­to­jen hin­ta­ta­so kuin Hel­sin­gis­sä. Vuo­kra­ta­sos­ta en osaa sanoa, kun tun­tu­vat fat­tan asiak­kaat mak­sa­van kak­sios­ta kor­kem­paa vuo­kraa kuin mitä Hesas­sa keh­taa pyytää.

  50. Mark­ku af Heur­lin: Olin hie­mean huo­li­ma­ton ilmai­sus­sa­ni. Tar­koi­tin että on astu­mas­sa. Eikä siis sitä, että on odott­ta­mas­sa sopi­vaa väliä. 

    Alkuo­sa tuos­ta lain kap­pa­lees­ta sanoo, että autoi­li­jan pitää ajaa niin hitaas­ti, että jos se suo­ja­tien vie­res­sä sei­so­va hen­ki­lö yhtäk­kiä muut­tuu suo­ja­tiel­le astu­mas­sa ole­vak­si hen­ki­lök­si, auto pys­tyy pysäh­ty­mään. Omien empii­ris­ten havain­to­je­ni mukaan, jos nou­da­tan tuo­ta laki­py­kä­lää, yli 90% suo­ja­tien vie­res­sä sei­so­vis­ta meta­mor­foi­tuu suo­ja­tiel­le astu­mas­sa ole­vik­si hen­ki­löik­si. (myön­nän, että aina en muis­ta tuo­ta nou­dat­taa, niin tiu­kas­ti tämä suo­ma­lai­nen äly­tön kult­tuu­ri on iskostunut)

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Usein näkee valo-ohjaa­mat­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä ihmi­siä odot­ta­mas­sa suojh­tiel­lä, että autot meni­si­vät ohi ja jalan­kul­ki­ja pää­si­si ylit­tä­mään kadun. 

    Olen näh­nyt myös ihmi­siä jot­ka ovat pysäh­ty­neet jut­te­le­maan kes­ke­nään suo­ja­tien lai­taan ja kun olen pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen olet­taen hei­dän halua­van yli, nämä kii­reet­tö­mät ovat ihme­tel­leet ja vii­so­neet minua jatkamaan. 

    Tut­tu ilmiö on myös suo­ja­tien koh­dal­la sei­so­va jalan­kul­ki­ja joka kat­se­lee ihan koko­naan toi­seen suun­taan eikä mene yli vaik­ka koko lähes­ty­vä auto­jo­no pysäh­tyy hänen vuokseen.

    Puhu­mat­ta­kaan näis­tä suo­ja­tien lai­das­sa kes­kit­ty­nees­ti kän­nyk­kään puhu­vis­ta tai teks­ta­ria naput­ta­vis­ta. Jot­ka saat­ta­vat olla astu­mas­sa suo­ja­tiel­le. Tai sit­ten eivät.

  52. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Tut­tu ilmiö on myös suo­ja­tien koh­dal­la sei­so­va jalan­kul­ki­ja joka kat­se­lee ihan koko­naan toi­seen suun­taan eikä mene yli vaik­ka koko lähes­ty­vä auto­jo­no pysäh­tyy hänen vuokseen. 

    Välil­lä käy myös niin, että autoi­li­ja pysäh­tyy pääs­tääk­seen pyö­räi­li­jän yli, vaik­ka autoi­li­jal­la oli­si­kin etua­jo-oikeus. Jos vie­lä vie­reis­tä ajo­kais­taa ajaa toi­nen autoi­li­ja, niin pyö­räi­li­jä ei pää­se­kään tien yli sil­lä hänen pitää väis­tää sitä tois­ta autoa. Kiusal­li­nen tilanne.

  53. Olli Pot­to­nen: Aika heik­ko on autoi­li­joi­den­kin perusymmärrys.

    Tuo­rees­sa Lii­ken­ne­tur­van tut­ki­muk­ses­sa kysyt­tiin 5 yksin­ker­tais­ta kysy­mys­tä väis­tä­mis­sään­nöis­tä. Autoi­li­jois­ta vain 13% osa­si vas­ta­ta oikein, pyö­räi­li­jöis­tä 15%.

    En tie­dä mis­tä koh­ti ko. diplo­mi­työ­tä tuo pää­tel­mä on löy­det­ty, mut­ta suu­rin “poik­kea­ma” sään­tö­tun­te­muk­ses­sa oli se, että autoi­li­jat ereh­tyi­vät ajo­ra­dan ja pyö­rä­tien ris­teyk­sen tapauk­ses­sa tur­val­li­sem­paan suun­taan (ts. piti­vät vir­heel­li­ses­ti itse­ään väis­tä­mis­vel­vol­li­se­na pyö­rä­tien ja ajo­ra­dan ris­teyk­sis­sä, jois­sa pyö­rä on väistämisvelvollinen).

    Itse pyö­räi­li­jä­nä pidän auto­ja var­sin vähäi­se­nä vaa­ra­na, kos­ka auto­jen vir­heet­kin ovat ennal­ta-arvat­ta­via, ja autot eivät ole ollen­kaan niin röyh­kei­tä tai sään­nöis­tä tai muus­ta lii­ken­tees­tä piit­taa­mat­to­mia kuin kevyt lii­ken­ne yleensä. 

    Sinän­sä lail­li­sis­ta liik­ku­jis­ta pidän ehkä ärsyt­tä­vim­pä­nä tien­käyt­tä­jä­nä yhdis­tel­mää las­ten­vau­nut, kän­nyk­kä ja tupak­ka. Sii­nä jonglöö­rauk­ses­sa ei juu­ri rii­tä huo­mio­ta muul­le liikenteelle.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    toke
    Sinun pitää esit­tää vaa­ti­muk­se­si Kirk­ko­num­men val­tuus­tol­la. He ja vain he voi­vat päät­tää, että Kirk­ko­num­mi alkaa sub­ven­toi­da nykyis­tä enem­män asuk­kai­den­sa mat­ko­ja. Se, että kuu­kausi­lip­pu mak­saa Hel­sin­gis­sä 44 euroa ja seu­tu­lip­pu 92 euroa joh­tuu sauu­rel­ta osin sii­tä, että vain Hel­sin­ki on halu­kas mak­sa­maan riit­tä­väs­ti. Hyvä, toki myös Espö­oon ja Van­taan sisäi­set liput ovat hal­po­ja, mut­ta jos­tain syys­tä näi­den kau­pun­kien asuk­kaat tar­vit­se­vat seut5ulippua palj­hon enem­män kuin helsinkiläiset.

    Kirk­ko­num­men val­tuus­to tus­kin voi päät­tää, että pk-seu­dul­la pitäi­si pääs­tä eroon täs­tä antiik­ki­ses­ta vyöhykemallista?

    1. Kirk­ko­num­men val­tuus­to päät­tää sii­tä, kuin­ka pal­jon se sub­ven­toi kirk­ko­num­me­lais­ten jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­ja. Mikä muu val­tuus­to sii­tä voi päät­tää? Jos he sano­vat, ettei euroa­kaan enem­pää heru, ainut mah­do­li­suus pääs­tä vyö­hy­ke­ra­jois­ta eroon on nos­taa kaik­kien mui­den osal­ta lipun hin­ta Kirk­ko­num­men tasol­le. Espoo esit­ti vähän samaa tal­vel­la: Mel­kein koko Espoo samaan vylö­hyk­kee­seen Hel­sin­gin sisäi­sen lipuan kans­sa ja Hel­sin­gin sisäi­nen lip­pu lähes seu­tu­li­pun tasol­le. HSL ei suostunut.

  55. Vil­le: Kas­saek­straa­ja on onne­kas, kun ei asu esim. Tek­sa­sis­sa, jos­sa sai­si 7 dol­la­rin mini­mi­palk­kaa. Kun­nol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä ei työ­mat­koi­hin oli­si tar­jol­la, joten oli­si pak­ko kul­kea autol­la; ben­sii­nin hin­ta on kohon­nut dol­la­riin lit­ral­ta ja koh­tuu­hin­tai­set asun­not ovat hyvin kau­ka­na työ­pai­kois­ta, joten työ­mat­ka­ku­lui­hin menee hel­pos­ti kah­den tun­nin ansiot päivässä.
    Asioi­ta voi aina kat­soa useam­mal­ta eri kantilta.

    Ja tuon kom­men­tin tar­koi­tus on siis ker­toa, että kos­ka jos­sain päin maa­il­maa asiat ovat vie­lä huo­nom­min, ei jouk­ko­lii­ken­net­tä kan­na­ta meil­lä järkeistää?

  56. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Olen näh­nyt myös ihmi­siä jot­ka ovat pysäh­ty­neet jut­te­le­maan kes­ke­nään suo­ja­tien lai­taan ja kun olen pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen olet­taen hei­dän halua­van yli, nämä kii­reet­tö­mät ovat ihme­tel­leet ja vii­so­neet minua jat­ka­maan. Tut­tu ilmiö on myös suo­ja­tien koh­dal­la sei­so­va jalan­kul­ki­ja joka kat­se­lee ihan koko­naan toi­seen suun­taan eikä mene yli vaik­ka koko lähes­ty­vä auto­jo­no pysäh­tyy hänen vuokseen.Puhumattakaan näis­tä suo­ja­tien lai­das­sa kes­kit­ty­nees­ti kän­nyk­kään puhu­vis­ta tai teks­ta­ria naput­ta­vis­ta. Jot­ka saat­ta­vat olla astu­mas­sa suo­ja­tiel­le. Tai sit­ten eivät.

    Välil­lä käy tosi­aan noin. 9 ker­taa kym­me­nes­tä käy kui­ten­kin niin, että jalan­kul­ki­ja sei­soo suo­ja­tien pääs­sä odot­ta­mas­sa ja auto­let­ka ajaa ohi kuin mitään ei oli­si tapahtunut.

    Kyl­lä ihan fak­ti­ses­ti autoi­li­joi­den suo­ja­tie­käyt­täy­ty­mi­nen on Suo­mes­sa aivan poik­keuk­sel­li­sen huo­noa. Täy­sin tur­ha yrit­tää selit­tää sitä jok­si­kin muuk­si. Asi­aa ei paran­na polii­sin täy­del­li­nen puuttumattomuus.

    1. Se, että suo­ma­lai­nen usein ulko­mail­la ereh­tyy luke­maan kart­taa suo­ja­tien eteen joh­tuu sii­tä, ettei suo­ma­lai­nen ole tot­tu­nut sii­hen, että suio­ja­tien edes­sä sei­so­va jalan­kul­ki­ja tar­koit­taa autol­la punais­ta valoa. Minul­le­kin on näin käy­nyt etelämpänä.

  57. tpyy­luo­ma: Kym­me­ni­sen prosenttia.
    Kuu­kau­kausi­lip­pi 133,40€, mis­tä jää työ­mat­ka­ku­lu­lu­jen vero­vä­hen­nyk­sen jäl­keen noin 110€. Raja­ve­ro x ~80€/kk eli noil­la tuloil­la var­maan jotain 25–30%, oma­vas­tuu 600€/v, ja kyl­lä tämä on regres­si­vi­nen vero­tu­ki kai­ken muun hutun lisäksi. 

    Mark­ku af Heur­lin: Eno­ni ker­toi, että 30-luvul­la rati­kaklip­pu mak­soi yhden tun­nin palkan.

    15 e/ tun­ti on ihan hvyä lik­sa. en tie­dä saa­ko sitä jo maanr­kaenn­sua­lal­la taval­li­nen työn­te­ki­jä. Kuu­kausi­pal­kakn se oli peri­aat­tees­sa 2550 euroa. Täs­sä esiemrk­kit­pauk­ses­sa tosin tyän­tek­jä saa sitä van vii­del­ta tun­nil­ta eli päi­vä­pal­kak­si muodostuu75 eja kkpa­lak­si (ilma mahd. pyhä­työ­kor­vauk­sia) 1600 e. 

    15x15x5=1125€/kk brut­to.
    Näil­lä tuloil­la vero­pros­sa on niin mata­la, ettei vero­vä­hen­nyk­ses­tä saa käy­tän­nös­sä yhtään mitään.
    Ja tulot on just sopi­vat sii­hen, ettei mitään köy­häi­na­pua enää saa.

    Eno saat­toi 30-luvul­la pol­kas­ta spå­ra­pät­kän samal­la nopeu­del­la fil­la­ril­la, mut­ta maa­il­ma on hiuk­ka muut­tu­nut etäi­syyk­sien suh­teen 80:ssä vuo­des­sa. Jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne ei enää ole her­ras­kais­ten huvia ja iso osa väes­täs­tä pais­kii vajaa­työl­lis­tet­ty­jen pät­käpre­ka­ri­aa­tis­sa, jos­sa töi­den teke­mi­sen tuo­ma talou­del­li­nen lisä­ar­vo on niin pie­ni, että töi­den teke­mis­tä lähin­nä har­ras­te­taan, jos huvit­taa. Ei riit­tä­viä tulo­ja min­kään han­kin­nan suun­nit­te­luun, ei ura­ke­hi­tys­tä, ei osaa­mi­sen kehi­tys­tä, ei var­muut­ta työ­paik­ko­jen pysyvyydestä.
    30-luvul­la­han tää nos­to­vä­ki oli ihan nor­mi­kau­raa, mut­ta jos­saan vai­hees­sa kol­mi­kan­ta oli sitä miel­tä, että kai­kil­la pitäis hom­mat olla parem­min. Sit­tem­min ollaan sit­ten hil­jaa pää­dyt­ty sii­hen, että on lii­an vai­ke­aa pitää huol­ta kai­kis­ta jol­loin kes­ki­ty­tään sit­ten vain pysy­vien täy­sai­kai­sien työ­suh­tei­den etu­jen turvaamiseen.

    Täs­sä­kin mun esi­mer­kis­sä työ­mat­kat tosia­sial­li­ses­ti syö­vät ehkä mel­kein puo­let koko sii­tä talou­del­li­ses­ta edus­ta, jon­ka 75h/kk työn teke­mi­nen tuo ver­rat­tu­na pel­käs­tään tur­va­ver­kos­sa lillumiseen.

    Huo­mat­ta­vaa hin­noit­te­lus­sa on sekin, että yksit­täi­si­nä arvo­lip­pui­na mat­kat kus­tan­taa vain 168€/kk 26% enem­män kuin vaik­ka joka päi­vä matkustalla.
    Eli täys­työl­li­siä tue­taan vie­lä lip­pu­ta­rif­feil­la­kin kai­ken vero­sää­dön lisäksi.
    Jos nää vyö­hy­ke­mal­lit nyt on niin iha­nan vält­tä­mät­tö­miä, niin eikö näi­hin pal­jous­alen­nuk­siin­kin vois saa­da pari vyö­hy­ket­tä lisää har­vem­min matkustaville.

    Sinän­sä regres­sii­vi­nen työ­mat­ka­vä­hen­nys on myös ummeh­tu­nut tuu­lah­dus ajoil­ta, jol­loin halut­tiin, ettei vero­kar­hu nään­ny työ­taak­kan­sa alle kun jaki­sen vähä­pä­töi­set lip­pu­la­put piti käsin tar­kis­taa ja las­kea. Nykyi­ses­sä IT-maa­il­mas­sa jokai­sen veron­mak­sa­jan työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen las­ke­mi­nen ei vie resurs­se­ja yhtään enem­pää kuin joka toisen.

    Vai kek­sii­kö joku jotain oikeu­den­mu­kai­sia syi­tä täl­le taas yhdel­le tur­hal­le porrasmallille?

    1. Syy por­ras­mal­lil­le on kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to. Por­ras on täs­sä tapauk­ses­sa Kirk­ko­num­mern kun­nan rajan koh­dal­la. Sama syy on sii­hen, että seu­tu­lip­pu on niin pal­jon kal­liim­pi kuin sisäi­nen lippu.

  58. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Olen näh­nyt myös ihmi­siä jot­ka ovat pysäh­ty­neet jut­te­le­maan kes­ke­nään suo­ja­tien lai­taan ja kun olen pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen olet­taen hei­dän halua­van yli, nämä kii­reet­tö­mät ovat ihme­tel­leet ja vii­so­neet minua jatkamaan.

    Minua on vii­tot­tu tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä mene­mään ensin vaik­ka olen­kin tul­lut autol­la vasem­mal­ta. En ymmär­rä miten tämä liit­tyy sii­hen, rikon­ko lakia jos vähät väli­tän oikeal­ta tule­vas­ta lii­ken­tees­tä, tai sii­hen, oli­si­ko tuol­lai­nen lain rik­ko­mi­nen muu­ten hyväksyttävää.

  59. Pek­ka Tai­pa­le:

    Itse pyö­räi­li­jä­nä pidän auto­ja var­sin vähäi­se­nä vaa­ra­na, kos­ka auto­jen vir­heet­kin ovat ennal­ta-arvat­ta­via, ja autot eivät ole ollen­kaan niin röyh­kei­tä tai sään­nöis­tä tai muus­ta lii­ken­tees­tä piit­taa­mat­to­mia kuin kevyt lii­ken­ne yleensä. 

    Sinän­sä lail­li­sis­ta liik­ku­jis­ta pidän ehkä ärsyt­tä­vim­pä­nä tien­käyt­tä­jä­nä yhdis­tel­mää las­ten­vau­nut, kän­nyk­kä ja tupak­ka. Sii­nä jonglöö­rauk­ses­sa ei juu­ri rii­tä huo­mio­ta muul­le liikenteelle.

    Työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä­nä voin sanoa samaa. Autoi­li­jat toi­mi­vat erit­täin hyvin sään­tö­jen mukaan. Ja usein autoi­li­jat väis­tä­vät pyö­räi­li­jää vaik­ka pyö­räi­li­jäl­lä oli­si väis­tä­mis­vel­vol­li­suus. Auto­jen pyö­räi­li­jöil­le aiheut­ta­mat vaa­ran­pai­kat ovat pää­sään­töi­ses­ti huo­non lii­ken­ne­suun­nit­te­lun tulosta.

    Hel­sin­ki­läi­sen pyö­räi­li­jän näkö­kul­mas­ta lii­ken­teen vaa­ra­te­ki­jät ja suu­rim­mat ris­kit ovat­kin 1) jalan­kul­ki­jat 2) toi­set pyö­räi­li­jät 3) Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lu 4) autot. 

    Onnek­si nuo kak­si ensim­mäis­tä ovat kui­ten­kin louk­kaan­tu­mis­ris­kin kan­nal­ta suh­teel­li­sen vähäi­siä. Päi­vit­täin tulee usei­ta sel­kei­tä lii­ken­ne­rik­ko­muk­sia ja niis­tä siheu­tu­via vaa­ra­ti­lan­tei­ta niin jalan­kul­ki­joi­den kuin tois­ten pyö­räi­li­jöi­den toi­mes­ta (var­mas­ti myös itse syyl­lis­tyn rik­kei­siin). Pahim­pia ovat nämä kii­tu­reil­laan muis­ta välit­tä­mät­tä kaa­haa­vat nuo­ret mie­het (sama ilmiö kuin autoilussa) 

    Lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa eri­lai­set. näke­mäes­teet ovat enem­män sään­tö kuin poik­keus, joku mai­se­ma-ark­ki­teh­ti kun saa suun­ni­tel­la ris­teyk­siin pyö­rä­tien ja auto­kais­tan väliin koris­tuk­sek­si istu­tuk­sia vaik­ka ne estä­vät autoi­li­joi­ta ja pyö­räi­li­jöi­tä havait­se­mas­ta toi­si­aan ajois­sa. Monet muut­kin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kuk­ka­set tule­vat pyö­räil­les­sä hyvin esiin. 

    Pimeän vuo­den­ajan aikoi­hin pyö­räi­li­jöi­den seka­va valo­jen käyt­tö on näky­vä ongel­ma. Vilk­ku­va­lot tuli­si kiel­tää koko­naan, nii­den käyt­tä­jien nopeu­den ja etäi­syy­den arvioin­ti on pal­jon vai­keam­paa kuin jat­ku­va­toi­mis­ten valo­jen. Pol­ku­pyö­rän valoil­le pitäi­si myös sää­tää sel­keä kor­keus­a­se­ma. Hur­jim­mat viri­tyk­set ovat kypä­rään kiin­ni­tet­tä­vät valot, joi­den huo­mio arvo on nol­la, autoi­li­jan näkö­kul­mas­ta kypä­rä­lamp­pu on niin kor­keal­la, että se sekoit­tuu katu- ja näy­teik­ku­na­va­loi­hin, eikä toi­nen pyö­räi­li­jä­kään nii­tä kun­nol­la havait­se (kypä­rä­lam­put ovat muu­ten usein näi­den samo­jen kaa­ha­rei­den viri­tyk­siä). Pyö­räi­li­jän valot kun ovat tär­kem­mät näky­mi­sen kuin näke­mi­sen kan­nal­ta., ja sik­si ne pitää sijoi­taa niin, että ne myös näky­vät muille.

  60. toke: Ja tuon kom­men­tin tar­koi­tus on siis ker­toa, että kos­ka jos­sain päin maa­il­maa asiat ovat vie­lä huo­nom­min, ei jouk­ko­lii­ken­net­tä kan­na­ta meil­lä järkeistää?

    Huo­no­kin jouk­ko­lii­ken­ne on parem­pi kuin ei joukkoliikennettä.

    Joten­kin pitäi­si myös hil­li­tä työs­sä­käyn­tia­luei­den laa­je­ne­mis­ta maan­tie­teel­li­ses­ti. Ehkä kaa­voi­tus on täs­sä tär­kein teki­jä, mut­ta työ­mat­ko­jen sub­ven­toin­nil­la­kin on merkitystä.

  61. 15x15x5=1125€/kk brut­to.
    Näil­lä tuloil­la vero­pros­sa on niin mata­la, ettei vero­vä­hen­nyk­ses­tä saa käy­tän­nös­sä yhtään mitään. 

    Vero­pro­sent­ti­las­ku­ri (vero.fi) ker­too näil­lä ole­tuk­sil­la (11 kk mat­ko­ja), että veroa menee työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen kans­sa 209 euroa vähem­män kuin ilman sitä. Se on 17 pro­sent­tia mat­ka­ku­luis­ta, vaik­ka vero­pro­sent­ti onkin vii­den pin­nas­sa. Ei toki sil­ti yhtä suu­ri vähen­nys kuin isompituloisella.

  62. Kyl­lä jalan­kul­ki­ja­kin pää­see näp­pä­räs­ti kadun yli, jos lii­ken­neo­lo­suh­teet teh­dään sel­lai­sik­si. Uudel­la Ruo­ho­lah­den­ka­dul­la on 30 km/h nopeus­ra­joi­tuk­set ja täl­lä ker­taa katu on todel­la raken­net­tu siten, että autol­la ei tee mie­li sen lujem­paa ajaa­kaan. Ahtaus on sii­hen pakot­ta­nut. Hitai­den nopeuk­sien vuok­si jalan­kul­ki­jat tun­tu­vat roh­keas­ti astu­van suo­ja­tiel­le ja auto­jen on pak­ko väistää.

    Hel­sin­gis­sä­hän käy­tän­tö on se, että kadut raken­ne­taan sel­lai­sel­le muka­val­le 55–65 km/h nopeu­del­le ja sit­ten lät­ki­tään sin­ne sun tän­ne kau­niin­vä­ri­siä puna­kel­tai­sia merk­ke­jä, joi­ta koris­ta­vat joko nume­rot 3 ja 0 tai 4 ja 0. En tie­dä, luu­lee­ko lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­to oikeas­ti, että kan­sa pitäi­si nii­tä nopeusrajoituksina.

    Vähän sama kos­kee nyt pin­nal­la ole­vaa Telak­ka­ka­tua­kin. Sin­ne oli­si tulos­sa teo­reet­ti­nen 40 km/h nopeus­ra­joi­tus, mut­ta lii­ken­ne­suun­ni­tel­maa kat­sel­les­sa täy­tyy tode­ta, että lähem­mäs kuut­ta­kymp­piä todel­li­nen nopeus tulee noil­la jär­jes­te­lyil­lä olemaan.

    1. Daniel
      Todel­li­nen nopeus Talak­ka­ka­dul­la tulee ole­maan 0 — 10 km/h. Edes­sä ole­van auton taka­pus­ku­ri muo­dos­taa tehok­kaan hidasteen.

  63. Pek­ka Tai­pa­le: En tie­dä mis­tä koh­ti ko. diplo­mi­työ­tä tuo pää­tel­mä on löydetty

    Kuva 7.2 sivul­la 46, kaik­kiin kysy­myk­siin oikein vas­tan­nei­den osuudet.

    mut­ta suu­rin “poikkeama”sääntötuntemuksessa oli se, että autoi­li­jat ereh­tyi­vät ajo­ra­dan ja pyö­rä­tien ris­teyk­sen tapauk­ses­sa tur­val­li­sem­paan suuntaan 

    Niin, ylei­sin vir­he on onnek­si tur­val­li­seen suun­taan. Tosin tämä­kin vir­he voi joh­taa han­ka­liin tilan­tei­siin, kuten tuos­sa aiem­min kirjoitin.

    Itse pyö­räi­li­jä­nä pidän auto­ja var­sin vähäi­se­nä vaarana

    Ihan tot­ta tämä­kin, auto­jen aiheut­ta­mat ris­kit ovat koh­tuul­li­sen pie­niä. Oikeas­taan pyö­räi­li­jöi­den kan­nat­tai­si pelä­tä auto­ja vähem­män ja ajaa roh­keam­min nii­den seas­sa ajoradalla.

    1. Pyö­räi­li­jän on pal­jon tur­val­li­sem­paa ajaa ajo­ra­dal­la kuin kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä, mut­ta tämä on kiel­let­tyä. Minul­la on ollut uysei­ta lää­hel­tä piti tilan­tei­ta fil­la­ril­la vii­me aikoi­na, ja ne ovat yhtä lukuu­not­ta­mat­ta olleet tilan­tei­ta, jos­sa olen ollut tör­mä­tä vas­taan tule­vaan fil­la­riin pai­kas­sa, jos­sa nopeus on suu­ri eikä näky­mää juu­ri lain­kaan. Se yksi oli koi­ran­ta­lut­ta­ja ja koi­ra, jot­ka päät­ti­vät väi­tää eri suuntaan.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kirk­ko­num­men val­tuus­to päät­tää sii­tä, kuin­ka pal­jon se sub­ven­toi kirk­ko­num­me­lais­ten jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­ja. Mikä muu val­tuus­to sii­tä voi päät­tää? Jos he sano­vat, ettei euroa­kaan enem­pää heru, ainut mah­do­li­suus pääs­tä vyö­hy­ke­ra­jois­ta eroon on nos­taa kaik­kien mui­den osal­ta lipun hin­ta Kirk­ko­num­men tasol­le. Espoo esit­ti vähän samaa tal­vel­la: Mel­kein koko Espoo samaan vylö­hyk­kee­seen Hel­sin­gin sisäi­sen lipuan kans­sa ja Hel­sin­gin sisäi­nen lip­pu lähes seu­tu­li­pun tasol­le. HSL ei suostunut.

    Edel­leen km-perus­tei­nen hin­noit­te­lu ehkä lisät­ty­nä mat­ka-ajan ja vaih­to­jen hal­ven­ta­val­la ker­toi­mel­la oli­si pal­jon oikeu­den­mu­kai­sem­pi. Esit­ti­kö kukaan edes täl­lais­ta? Vai onko nyt niin, että kos­ka Espoo halu­aa yhden tak­san koko pla­nee­tal­le, ei vyö­hyk­keis­tä voi­da iki­nä luopua?
    Ei Kirk­ko­num­mi voi päät­tää, että HSL luo­puu vyö­hyk­keis­tä ja siir­tyy km-perus­tai­seen tariffiin.

    1. Kilo­met­ri­poh­jai­nen hin­noit­te­lu oli esil­lä, mut­ta se osoit­tau­tui teknisest5i kovin haas­ta­vak­si ja sen pelät­tiin hidas­ta­van mat­kus­ta­mis­ta, kun mat­kus­ta­jan on lei­mat­ta­va lip­pun­sa myös ulos men­nes­sään. Tek­ni­ses­ti se oli­si toi­mi­nut niin, että kun astuu lii­ken­ne­vä­li­nee­seen ja lei­maa itsen­sä siusään, lai­te velot­taa lipus­ta mak­si­mi­mat­kan, esi­mer­kik­si Z‑junalla mat­kan Lah­teen. Jos pois­tues­saan junas­ta Pasi­lan ase­mal­la unoh­taa lei­ma­ta itsen­sä ulos tai lei­maus joten­kin epä­on­nis­tuu, jou­tuu mak­sa­maan tuon mat­kan Lahteen.
      Edel­leen tämä oli­si kos­ke­nut vain sitä 20 pro­sent­tia mat­kus­ta­jis­ta jot­ka mak­sa­vat mat­kan erik­seen. Kausi­lip­pui­hin ei kukaan osan­nut kehit­tää kilo­met­ri­poh­jais­ta mak­sua, joten pää­osaan lii­ken­tees­tä ei oli­si vapau­tet­tu vyöhykkeistä.
      Nyt kuu­lim­me Göte­bor­gis­sa visios­ta, jon­ka mukaan kilo­met­ri­poh­jai­nen mat­kan orgi mää­rät­täi­siin joka päi­vä erik­seen sen poh­jal­ta, mis­sä lei­maa lip­pun­sa ensim­mäi­sen ker­ran. Tämä sopi­si myös kausi­lip­pui­hin, mut­ta tek­ni­ses­ti asia ei ole val­mis. Ehkä sit­ten vuon­na 2030…

  65. Vil­le: Huo­no­kin jouk­ko­lii­ken­ne on parem­pi kuin ei joukkoliikennettä.

    Joten­kin pitäi­si myös hil­li­tä työs­sä­käyn­tia­luei­den laa­je­ne­mis­ta maan­tie­teel­li­ses­ti. Ehkä kaa­voi­tus on täs­sä tär­kein teki­jä, mut­ta työ­mat­ko­jen sub­ven­toin­nil­la­kin on merkitystä.

    Ei kai työs­sä­käyn­tia­luei­den rajoit­ta­mi­nen ole mikään itsei­sar­vo? Jos moder­ni tek­no­lo­gia ja fik­su kau­pun­ki­suun­nit­te­lu mah­dol­lis­taa nopean, käte­vän, ruuh­kat­to­man ja eko­lo­gi­sen työ­mat­kus­ta­mi­sen, niin ei sen torp­paa­mi­nen aina­kaan huol­to­suh­det­ta paranna.
    Seu­raa­vak­si pitäi­si sit­ten var­maan kiel­tää etä­työ ja rajoit­taa ulko­paik­ka­kun­ta­lais­ten opiskelumahdollisuuksia?

    1. toke
      Jos moder­ni tek­no­lo­gia tekee mah­dol­li­sek­si teh­dä työ­pai­kat itse­tar­koi­tu­yk­sel­li­ses­ti kau­as kai­kes­ta tai lähel­le muka­vas­ti käve­ly­mat­kan pää­hän, mik­si ne pitäi­si raken­taa mah­dol­li­sim­man kau­ak­si — tai jos raken­ne­taan, mik­si vero­va­roin pitää tukea täl­lais­ta hullutusta?

  66. tcrown: En ymmär­rä miten tämä liit­tyy sii­hen, rikon­ko lakia jos vähät väli­tän oikeal­ta tule­vas­ta lii­ken­tees­tä, tai sii­hen, oli­si­ko tuol­lai­nen lain rik­ko­mi­nen muu­ten hyväksyttävää. 

    Liit­tyy siten että se lain nou­dat­ta­mi­nen­kin on jos­kus aika tur­haut­ta­vaa kun muut eivät käsi­tä ole­van­sa samas­sa sys­tee­mis­sä mui­den kans­sa vaan leik­ki­vät omiaan.

    Tur­val­li­suu­den lisäk­si kun lii­ken­tee­seen kuu­luu myös sujuvuus.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kilo­met­ri­poh­jai­nen hin­noit­te­lu oli esil­lä, mut­ta se osoit­tau­tui tek­ni­ses­ti kovin haas­ta­vak­si ja sen pelät­tiin hidas­ta­van mat­kus­ta­mis­ta, kun mat­kus­ta­jan on lei­mat­ta­va lip­pun­sa myös ulos mennessään.
    ‘snip’

    Eihän tuo kovin haas­ta­vaa ole, tek­ni­ses­ti: satel­liit­ti­pai­kan­nus avuk­si, niin kaik­ki hoi­tuu auto­maat­ti­ses­ti. Uusis­sa hal­vois­sa­kin kän­ny­köis­sä on jo GPS vakio­na, sovel­lus ei pal­joa maksa.
    Mik­si satel­liit­ti­pai­kan­nus­ta tar­jo­taan vain autoi­li­joil­le? No, autoi­li­jat ovat jo val­miik­si lainsuojattomia.

    1. Kun val­ta­kun­nan ATK-nerot ovat ensin saa­neet ter­vey­den­huol­lon tie­to­jär­jes­tel­mät kun­toon, he voi­vat siir­tyä ohjel­moi­maan tuo­ta vaih­toeh­toa. Sii­nä välis­sä­kin pitää lii­ken­teen kulkea.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    toke
    Jos moder­ni tek­no­lo­gia tekee mah­dol­li­sek­si teh­dä työ­pai­kat itse­tar­koi­tu­yk­sel­li­ses­ti kau­as kai­kes­ta tai lähel­le muka­vas­ti käve­ly­mat­kan pää­hän, mik­si ne pitäi­si raken­taa mah­dol­li­sim­man kau­ak­si – tai jos raken­ne­taan, mik­si vero­va­roin pitää tukea täl­lais­ta hullutusta?

    Siis todel­la­kin 26 minuu­tin lähi­ju­na­mat­ka on “mah­dol­li­sim­man kauas”.
    Todel­la hie­noa saa­da kes­kus­te­luun tark­kaa kon­kre­ti­aa. Ymmär­rän taas tiet­ty­jä yhteis­kun­ta­mal­li-ideo­lo­gioi­ta entis­tä paremmin.
    Olis­ko nyt sit­ten aika lei­ka­ta ympä­rys­kun­nat koko­naan pois HSL:stä?

    1. Ympä­ris­tö­kun­nat ovat hyvin ter­ve­tul­lei­ta HSL:ään. Toi­vom­me lisäk­si, että ne ovat val­mii­ta osal­lis­tu­maan myös lii­ken­teen rahoi­tuk­seen niin, että lipun hin­to­ja saa­tai­siin alennetuksi.
      HSL:n perus­so­pi­muk­sen mukaan jokai­nen jäsen­kun­ta vas­taa ikt­se kun­tan­sa asuk­kai­den mat­ko­jen sub­ven­toin­nis­ta. Kehys­kun­nat ovat tähän hyvin halut­to­mia, esi­mer­kik­si Kirk­ko­num­mi on lähin­nä kau­his­tel­lut sitä, että jouk­ko­lii­ken­teen suo­sion kas­vu lisää sen rahoitusosuutta.
      Mones­sa kehys­kun­nas­sa, esi­mer­kik­si Tuusu­las­sa, käy­te­tään argu­ment­ti­na HSL:n jäse­nyyt­tä vas­taan pait­si sitä, että se mak­saa myös sitä, että se alen­taa työ­mat­ka­vä­hen­nys­tä myös autoi­li­joil­ta, kos­ka vähen­nyk­sen saa teh­dä vain jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­jen mukaan.
      Pidän itseä­ni aivan vää­räk­nä koh­tee­na, kun on puhe Kirk­ko­num­men kor­keis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­ta­rif­feis­ta. Syyt­tä­kää Kirkkonummea.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kilo­met­ri­poh­jai­nen hin­noit­te­lu oli esil­lä, mut­ta se osoit­tau­tui teknisest5i kovin haas­ta­vak­si ja sen pelät­tiin hidas­ta­van mat­kus­ta­mis­ta, kun mat­kus­ta­jan on lei­mat­ta­va lip­pun­sa myös ulos men­nes­sään. Tek­ni­ses­ti se oli­si toi­mi­nut niin, että kun astuu lii­ken­ne­vä­li­nee­seen ja lei­maa itsen­sä siusään, lai­te velot­taa lipus­ta mak­si­mi­mat­kan, esi­mer­kik­si Z‑junalla mat­kan Lah­teen. Jos pois­tues­saan junas­ta Pasi­lan ase­mal­la unoh­taa lei­ma­ta itsen­sä ulos tai lei­maus joten­kin epä­on­nis­tuu, jou­tuu mak­sa­maan tuon mat­kan Lahteen.
    Edel­leen tämä oli­si kos­ke­nut vain sitä 20 pro­sent­tia mat­kus­ta­jis­ta jot­ka mak­sa­vat mat­kan erik­seen. Kausi­lip­pui­hin ei kukaan osan­nut kehit­tää kilo­met­ri­poh­jais­ta mak­sua, joten pää­osaan lii­ken­tees­tä ei oli­si vapau­tet­tu vyöhykkeistä.
    Nyt kuu­lim­me Göte­bor­gis­sa visios­ta, jon­ka mukaan kilo­met­ri­poh­jai­nen mat­kan orgi mää­rät­täi­siin joka päi­vä erik­seen sen poh­jal­ta, mis­sä lei­maa lip­pun­sa ensim­mäi­sen ker­ran. Tämä sopi­si myös kausi­lip­pui­hin, mut­ta tek­ni­ses­ti asia ei ole val­mis. Ehkä sit­ten vuon­na 2030…

    Kyl­lä nyt on taas oltu laput niin pahas­ti sil­mil­lä, ettei yhtään ihme­ty­tä miks Suo­mes­sa nää hom­mat kuten vaik­ka just säh­köi­nen poti­las- ja resep­ti­jär­jes­tel­mä tai säh­köID on aivan lii­an vai­kei­ta asioi­ta kun niis­tä sel­lai­sia tehdään.

    1. “kun mat­kus­ta­jan on lei­mat­ta­va lip­pun­sa myös ulos mennessään”
    Ei ole pak­ko lei­ma­ta, jos hom­ma hoi­de­taan AUTOMAATTISESTI.

    2. ” lai­te velot­taa lipus­ta maksimimatkan”
    Jos ja kun kysees­sä on ETÄLUETTAVA mat­ka­lip­pu, se voi­daan lukea vaik­ka 10 sekun­nin välein ja aina veloit­taa yksi lisä­mak­su kerrallaan.

    3. Kun uni­ver­saa­li oikeu­den­mu­kai­nen km-poh­jai­nen tarif­fi on saa­tu aikaan, voi­daan myös luo­pua kausi­li­puis­ta koko­naan. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti voi­daan mat­ka­kor­tin arvoon lait­taa paljousalennusta.

    Vai haluat­ko avau­tua lisää kausi­lip­pu­jen vält­tä­mät­tö­myy­den vakaumuksellisuudesta?

    Päte­vä työ­ryh­mä hoi­tai­si täl­lai­sen sys­tee­min vuo­des­sa kasaan, mut hei, kel­läs täs ois kii­re, kato­taan uudel­leen 20 vuo­den pääs­tä. Onnek­si meil­lä on mark­ki­na­ta­lous, niin kaik­ki asiat ei hoi­du näi­den julks­ten IT-hank­kei­den tehok­kuu­del­la. Muu­ten Suo­mi olis jo konkassa…

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kilo­met­ri­poh­jai­nen hin­noit­te­lu oli esil­lä, mut­ta se osoit­tau­tui teknisest5i kovin haastavaksi … 

    … Kausi­lip­pui­hin ei kukaan osan­nut kehit­tää kilo­met­ri­poh­jais­ta mak­sua, joten pää­osaan lii­ken­tees­tä ei oli­si vapau­tet­tu vyöhykkeistä. 

    Ei tuon minus­ta pitäi­si kovin ylit­se­pää­se­mä­tön­tä olla. Kyl­lä lähes nykyi­sen kal­tai­sil­la­kin lipuil­la voi­daan toteut­taa etäi­syy­del­lä raja­tut mat­kus­tusoi­keu­det. Luon­nos­te­lin­kin taan­non jotain aihees­ta: http://www.soininvaara.fi/2012/03/20/espoo-haluaa-paakaupunkiseudulla-tasatariffin/.

  71. Ajo­kor­tis­ta on teh­ty jär­kyt­tä­vän kal­lis ja tol­kut­to­man vai­kea Suo­mes­sa. 🙁 On onnis­tut­tu vähen­tä­mään yhden kan­sa­lais­tai­don ope­tus­ta ikä­luo­kas­sa. Ajo­tai­to kuu­luu nii­hin perus­tai­toi­hin, jot­ka tulee hal­li­ta oppi­vel­vol­li­suu­den jäl­keen. Ihan saman­lai­nen perus­tai­to kuin luke­mi­nen, kir­joit­ta­mi­nen tai uimataito.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ajo­kort­ti mak­saa auto­kou­lus­sa suo­ri­tet­tu­na lähes 3000€! Rans­kas­sa ajo­kort­ti oli auto­kou­lus­sa suo­ri­tet­tu­na pari vuot­ta sit­ten 750€. Tilan­ne on täy­sin käsit­tä­mä­tön. 🙁 Syyl­li­si­nä voi pitää kuk­ka­hat­tu­tä­te­jä, jot­ka ovat kuor­mit­ta­neet ajo­kort­tia kai­ken maa­il­man tur­hil­la hömpillä.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ympä­ris­tö­kun­nat ovat hyvin ter­ve­tul­lei­ta HSL:ään. Toi­vom­me lisäk­si, että ne ovat val­mii­ta osal­lis­tu­maan myös lii­ken­teen rahoi­tuk­seen niin, että lipun hin­to­ja saa­tai­siin alennetuksi.
    HSL:n perus­so­pi­muk­sen mukaan jokai­nen jäsen­kun­ta vas­taa ikt­se kun­tan­sa asuk­kai­den mat­ko­jen sub­ven­toin­nis­ta. Kehys­kun­nat ovat tähän hyvin halut­to­mia, esi­mer­kik­si Kirk­ko­num­mi on lähin­nä kau­his­tel­lut sitä, että jouk­ko­lii­ken­teen suo­sion kas­vu lisää sen rahoitusosuutta.
    Mones­sa kehys­kun­nas­sa, esi­mer­kik­si Tuusu­las­sa, käy­te­tään argu­ment­ti­na HSL:n jäse­nyyt­tä vas­taan pait­si sitä, että se mak­saa myös sitä, että se alen­taa työ­mat­ka­vä­hen­nys­tä myös autoi­li­joil­ta, kos­ka vähen­nyk­sen saa teh­dä vain jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­jen mukaan.
    Pidän itseä­ni aivan vää­räk­nä koh­tee­na, kun on puhe Kirk­ko­num­men kor­keis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­ta­rif­feis­ta. Syyt­tä­kää Kirkkonummea.

    Sel­ven­nän vie­lä ker­ran: oikeu­den­mu­kai­nen tarif­fi­sys­tee­mi nos­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta myös kehyskunnissa.
    Kuvit­te­li­sin myös voluu­min paran­ta­van pal­ve­lua tässäkin.

    Oikeu­den­mu­kai­nen on eri asia kuin kor­kea. Sekä kevyes­ti että ras­kaas­ti sub­ven­toi­tu jouk­ko­lii­ken­ne­ta­rif­fi voi­si olla oikeudenmukainen.

    Joko täs­sä­kin asias­sa on näh­tä­vis­sä laa­jaa näkö­alat­to­muut­ta tai sit­ten men­nään siel­tä mis­sä aita on mata­lin. Kuten niin mones­sa poliit­ti­ses­sa asias­sa, yri­te­tään teh­dä asiat mah­dol­li­sim­man hel­pos­ti, välit­tä­mät­tä oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta ja sit­ten syy­tel­lään maa­il­man monimutkaisuutta.

    Vähän niin­kuin YLE-vero; mark­ki­noi­daan oikeu­den­mu­kai­sem­pa­na kuin edel­li­nen, kos­ka on progres­sii­vi­nen, mut­ta todel­li­suu­des­sa kyse on tasaverosta.

    1. Miten se oikeu­denm­nu­kai­nen tarif­fi rahoi­te­taan? Tar­koi­tat­ko, että kun­tien pitäi­si alkaa mak­saa tois­ten­sa las­ku­ja? Täl­lais­ta muu­tos­ta en usko HSL:n sopöim,ukseen tehtävän?

  73. Juho Laa­tu:
    Ei tuon minus­ta pitäi­si kovin ylit­se­pää­se­mä­tön­tä olla. Kyl­lä lähes nykyi­sen kal­tai­sil­la­kin lipuil­la voi­daan toteut­taa etäi­syy­del­lä raja­tut mat­kus­tusoi­keu­det. Luon­nos­te­lin­kin taan­non jotain aihees­ta: http://www.soininvaara.fi/2012/03/20/espoo-haluaa-paakaupunkiseudulla-tasatariffin/.

    Oli­vat siis Göte­bor­gis­sa luke­neet Oden blo­gis­ta sun maa­lis­kui­sen ehdotuksen!
    Ja sit­ten vie­lä sano­taan, et inter­ne­tis­tä ei ole kuin haittaa… 🙂

  74. Joten­kin kuvaa­vaa tilan­tees­sa on, että tarif­fi­mal­li­ver­tai­lu, jon­ka perus­teel­la tule­va sys­tee­mi on valit­tu, oli teh­ty vuon­na 2006, eikä niin van­ho­ja doku­ment­te­ja ole HSL:n sivul­la tarjolla…

  75. http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2008/tlj_raportti_4_2008.pdf
    ker­toi­lee (s. 45): “Kilo­met­ri­poh­jais­ta jär­jes­tel­mää on help­po laa­jen­taa lähi- ja kehys­kun­tiin ja laa­jem­min­kin, sil­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la on totut­tu kilo­met­ri­poh­jai­seen hin­noit­te­luun, jos­sa Mat­ka­huol­lon mini­mi­tak­san hin­ta­por­ras on 6 kilo­met­rin koh­dal­la. Mat­kan pituu­teen perus­tu­va mal­li saat­taa hel­pot­taa lähi- ja kehys­kun­tien pää­tös­tä liit­tyä pää­kau­pun­ki­seu­dun lip­pu­jär­jes­tel­mään, kos­ka muu­tos näi­den kun­tien asuk­kai­den osal­ta ei oli­si suu­ri Mat­ka­huol­lon lip­pu­jär­jes­tel­mään ver­rat­tu­na. Samoin mak­suo­suuk­sien las­ken­ta­pe­ri­aat­teet voi­vat yksin­ker­tais­tua ja kus­tan­nuk­set jää­dä mui­ta vaih­toeh­to­ja alhaisemmiksi.

    Eli erit­täin­kin posi­tii­vi­ses­ti suoh­tau­du­taan km-mal­liin, eri­tyi­ses­ti kehys­kun­tien suhteen.

    Mut­ta sit­ten (yhä s.45): “Mat­kan pituu­teen perus­tu­va mal­li sisäl­tää ris­ke­jä toteu­tet­ta­vuu­den ja hyväk­syt­tä­vyy­den suh­teen. Mat­kus­ta­jien osal­ta hyväk­syt­tä­vyyt­tä saat­taa hei­ken­tää se, ettei mat­kan hin­taa kye­tä luo­tet­ta­vas­ti ilmoit­ta­maan etu­kä­teen. Be in be out ‑jär­jes­tel­mään (etä­lu­ku ilman aktii­vis­ta lei­maus­ta) voi liit­tyä pel­ko­ja yksi­tyi­syy­den­suo­jan menet­tä­mi­seen. Kuva­tun kal­tai­siin ris­kei­hin voi­daan kui­ten­kin varau­tua enna­kol­ta esi­mer­kik­si tes­ti­käy­töl­lä ja hyväl­lä tiedotuksella.”

    Tämän jäl­keen be in-be out ‑jär­jes­tel­mä unoh­de­taan ilman mitään seli­tys­tä asial­le ja check in-check out ‑sys­tee­miä pide­tään han­ka­la­na, kos­ka pitää lei­ma­ta ulos. Samaan hen­gen­ve­toon ei jos­tain syys­tä ker­taa­kaan mai­ni­ta, ettei be in-be out ‑sys­tee­mis­sä tätä ongel­maa ole.

    Eli jäl­ki­pol­vil­le jää­neis­sä doku­men­teis­sa etä­luet­ta­vaa auto­maat­tis­ta km-tak­sas­ta puhu­taan tasan yhdel­lä lauseel­la, eikä torp­paa­mis­ta seli­tel­lä yhtään enem­pää. Vai­kut­taa yhtä päte­väl­tä kon­sul­toin­nil­ta kuin taan­noin eräs­kin digi-tv-kon­sul­taa­tio, joka aiheut­ti vuo­si­kausien tek­ni­sen seka­mels­kan sekä tuhan­sien ihmis­ten kou­lut­ta­mi­sen vää­räl­le alalle…

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten se oikeu­denm­nu­kai­nen tarif­fi rahoi­te­taan? Tar­koi­tat­ko, että kun­tien pitäi­si alkaa mak­saa tois­ten­sa las­ku­ja? Täl­lais­ta muu­tos­ta en usko HSL:n sopöim,ukseen tehtävän?

    Tar­koi­tat­ko, ettei km-tarif­fia voi­da luo­da sik­si, ettei osa kun­nis­ta suos­tu mak­sa­maan oikeu­den­mu­kai­ses­ta tariffista?

    Kum­ma ettei tätä ongl­maa tuo­tu ilmi nois­sa YTV:n selvityksissä.

    Eli vyö­hy­ke­mal­li kausi­lip­pui­neen on ainoa vaih­toeh­to vain sik­si, että muu­ten kun­nat mak­sai­si­vat tois­ten­sa kuluja?

    Ilman­kos alle 40 mat­kaa kuus­sa kul­ke­val­le ei voi­da suo­da mitään paljousalennusta…

    1. Tasa­ta­rif­fi on mah­do­ton sik­si, että kun­nil­la ei ole tasais­ta halua bud­je­toi­da rahaa jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Kun nyt Hel­sin­ki käyt­tää rahaa eni­ten, tasa­ta­rif­fi tar­koit­tai­si, että Helsn­ki sub­ven­toi­si vähi­ten (hel­sin­ki­läis­ten mat­kat ovat lyhyi­tä) ja kau­em­pa­na sijait­se­vat kun­nat jou­tui­si­vat mak­sa­maan eni­ten (pit­kät ja kal­liit matkat)

  77. Onko joku ehdot­ta­nut “tasa­ta­rif­fia”, mikä­li se tar­koit­taa sitä, että kaik­ki kilo­met­rit ovat saman hintaisia?

    Olen­nais­ta kai pitäi­si olla, ettei räi­ke­ää vää­rin­hin­noit­te­lua syn­ny, kuten täl­lä het­kel­lä, kun kun­nan rajan ylit­tä­vä yhden kil­san mat­ka mak­saa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin vaik­ka 40 kil­san mat­ka kun­nan sisällä.

    Kah­den vyö­hyk­keen mini­mi­tak­sa tasoit­taa asi­aa aivan lii­an vähän, kos­ka mal­lis­sa se hal­vin lip­pu sen yhden kil­san mat­kaa var­ten mak­saa sit­ten taas kun­nan sisäl­lä huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin täl­lä hetkellä.

    Hom­ma on siis aivan yhtä hyvin hoi­det­tu kuin YLE-veros­sa, jos­sa progres­si­vi­suus päät­tyy 20k€:een.

    Kon­sul­tit oli­vat sil­loin 4 (ja ehkä myös 6) vuot­ta sit­ten kelan­neet kah­ta vaih­toeh­toa Mat­ka­huol­lon tak­so­ja mukail­len, perus­mak­su 6km ja 10km.

    Ehkä vie­lä fik­sum­paa vois olla hyvin lyhyt perus­tak­sa (1–2km) ja sii­hen sit­ten vaik­ka lisä­mat­kan neliö­juu­ri sopi­val­la kertoimella.

    Kyl­lä näis­tä asiois­ta aina kom­pro­mis­si löy­tyy, jos vain on ekaks jotaan mitä ehdot­taa. Ja sit jos joku kun­ta haluu kiu­ku­tel­la, niin sen­hän voi aina jät­tää pois kyy­dis­tä. Demo­kraat­ti­ses­ti täs­tä kai pää­tet­täi­siin kuten muustakin?

  78. Kysy­myk­see­si, onko tämä lii­an vaikea:
    “Lipun voi­si ostaa 15km:n, 30 km:n 60 km:n mat­koil­le tai koko alu­eel­le. Sit­ten tulee var­si­nai­nen inno­vaa­tio. Vaik­ka­pa 15 kilo­met­rin alu­een kes­ki­pis­te on se pysäk­ki, jol­ta lei­ma­si itsen­sä sisään ensim­mäi­sen ker­ran kysei­se­nä päi­vä­nä. Tuo kes­ki­pis­te voi olla eri päi­vi­nä eri pai­kois­sa. Täl­lä sel­vi­tään ulos­lei­maa­mi­sen ongel­mas­ta, joka kaa­toi kilo­met­ri­ta­rif­fin HSL:n har­kin­nas­sa. Tuo kes­ki­pis­te mää­räy­tyy todel­la joka päi­vä. (Täl­lä este­tään myös hou­ku­tus piden­tää 30 päi­vän ja 15 kilo­met­rin perio­di­lip­pu 30 kilo­met­rin lipuk­si käy­mäl­lä mää­rit­tä­mäs­sä ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä lipun kes­ki­pis­te 15 kilo­met­rin pää­hän kotoaan.)”

    vas­taus on kyllä.
    kou­lu­tet­tu­na hel­sin­ki­läi­se­nä en ymmär­tä­nyt tuo­ta kap­pa­let­ta yhtään. toki sitä voi­si sel­ven­tää jos sys­tee­mi otet­tai­siin käyt­töön mut­ta jos ihmis­ten “kou­lut­ta­mi­seen” pitää pal­jon panos­taa, ja tyh­mim­mät ei sil­loin­kaan tajua, niin onko se hyvää kau­pun­ki- tai lii­ken­ne­suun­nit­te­lua? turis­tei­le var­maan olsi edel­leen jotain help­po­ja rat­kai­su­ja, toi­vot­ta­vas­ti. vie­raas­sa maas­sa ja vie­raal­la kie­lel­lä ei yhtään jak­sais stres­saa lip­pu­jen ostos­ta, eten­kään kun ne ei ole halpoja.

    tuo mak­susys­tee­min suun­nit­te­lu on var­mas­ti aika han­ka­laa, mut­ta toi­voi­sin että sitä muut­taes­sa otet­tai­siin huo­mioon kuin­ka help­po se on tavik­sen ymmär­tää, ja ettei aina tar­vi kart­taa ja las­kin­ta tai lisä­tie­toa netistä.

  79. jen­ni:
    vas­taus on kyllä.
    kou­lu­tet­tu­na hel­sin­ki­läi­se­nä en ymmär­tä­nyt tuo­ta kap­pa­let­ta yhtään. 

    Kou­lu­tus ei aina auta.
    Aut­tais­ko se, jos idea seli­tet­täi­siin näin:
    Yhden vyö­hyk­keen lipul­la voi kul­kea 15 km läh­tö­pis­tees­tä ja lip­pu on voi­mas­sa koko päivän.
    Seu­raa­va­na päi­vä­nä yhden vyö­hyk­keen lipul­la voi kul­kea sen päi­vän läh­tö­pi­sees­tä 15 km alueella.

    Joka tapauk­ses­sa vyö­hyk­keet aiheut­ta­vat kei­no­te­koi­sia kan­nus­tin­louk­ku­ja ja pai­no­tet­tu kilo­met­ri­tak­sa oli­si pal­jon älyk­kääm­pi. Vali­tet­ta­vas­ti asian tut­ki­mi­seen ei käytetty6 vuot­ta sit­ten kovin­kaan mon­taa tun­tia tai tut­ki­joi­den ymmär­rys etä­luen­ta­tek­nii­koi­den kehit­ty­mi­sel­le oli jol­tain edel­li­sel­tä vuosikymmeneltä…

  80. Tarif­fin koet­tu oikeu­den­mu­kai­suus (mitä koen saa­va­ni) ja oikeu­den­mu­kai­suus (mitä tuot­ta­mi­nen mak­saa) ovat usein eri asioi­ta. Hyvin lyhyi­tä mat­ko­ja ei esi­mer­kik­si voi­da myy­dä niin hal­val­la kuin oikeak­si koe­taan, kos­ka nii­den tuot­ta­mi­nen vaa­tii kui­ten­kin kul­ku­vä­li­neel­tä pidem­män mat­kan kul­ke­mis­ta. Täs­tä tulee mat­kal­le minimikustannus.

    Kuvit­teel­li­sen kirk­ko­num­me­lai­sem­me mat­kus­ta­mi­nen ei puo­les­taan tuli­si aina­kaan nykyis­tä hal­vem­mak­si kilo­met­ri­ta­rif­fil­la. Lii­ken­nöin­ti kau­as on todel­la­kin kal­lis­ta. Var­sin­kin, kun tie­tys­tä tasa­pai­not­ta­mi­ses­ta huo­li­mat­ta kau­as jou­du­taan yleen­sä aja­maan enem­män ja isom­pia vuo­ro­ja kuin todel­la tar­vi­taan. Vau­nu­ja kun on han­ka­laa jät­tää matkalle.

    Vii­me kädes­sä mat­ko­jen hin­ta todel­la riip­puu kun­tien sub­ven­tio­as­tees­ta. Hin­noit­te­lu­ra­ken­teen muut­ta­mi­nen ei tätä muu­ta. Jos­tain ne rahat on kerät­tä­vä edel­leen. Sel­lais­ta tai­ka­temp­pua ei ole, jol­la mat­kus­ta­mi­ses­ta äkis­ti tulee kai­kil­le hal­vem­paa, sub­ven­tio­as­te ei nouse ja pal­ve­lu­ta­so pysyy entisellään.

    Vyö­hy­ke­poh­jai­set lip­pu­jär­jes­tel­mät ovat maa­il­mal­la ja var­sin­kin län­si­mais­sa ylei­siä ihan syys­tä. Samoin kausi­lip­pu­jen suo­si­mi­nen. Kausi­lip­pu­jen suo­siol­la ja hin­noit­te­lul­la on tut­ki­tus­ti vah­va kor­re­laa­tio jouk­ko­lii­ken­teen suo­sion kanssa.

    Kort­tien etä­lu­ku tas­kus­ta puo­les­taan on sen tason yksi­tyi­syys­pai­na­jai­nen, ettei sitä token lisäk­si moni­kaan hyväk­sy: Hen­ki­lö­koh­tai­nen tun­nis­te (sub­ven­tion koh­dis­ta­mi­sen takia liput ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia), jon­ka voi lukea huo­maa­mat­to­mas­ti met­rien päästä.

  81. Lau­ri Kan­gas: Kort­tien etä­lu­ku tas­kus­ta puo­les­taan on sen tason yksi­tyi­syys­pai­na­jai­nen, ettei sitä token lisäk­si moni­kaan hyväk­sy: Hen­ki­lö­koh­tai­nen tun­nis­te (sub­ven­tion koh­dis­ta­mi­sen takia liput ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia), jon­ka voi lukea huo­maa­mat­to­mas­ti met­rien päästä.

    Jos tuos­ta on huo­lis­saan, voi hank­kia mat­ka­kor­til­leen folio­pi­pon. Sen sijaan yksi­tyi­syy­son­gel­ma hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa kor­teis­sa tulee sii­tä, että iso­ve­li itse eli jär­jes­tel­mä tie­tää mat­kus­ta­jan liikkeet.

  82. Pek­ka Tai­pa­leSen sijaan yksi­tyi­syy­son­gel­ma hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa kor­teis­sa tulee sii­tä, että iso­ve­li itse eli jär­jes­tel­mä tie­tää mat­kus­ta­jan liikkeet.

    Täl­lä het­kel­lä iso­ve­li tie­tää liik­keet vain sil­tä osin kuin näyt­tää kort­tia luki­jal­le. Jat­kos­sa iso­ve­li voi­si viri­tel­lä huo­maa­mat­to­mia luku­pis­tei­tä mihin tahan­sa. Käy­tän­nös­sä näi­tä voi­si viri­tel­lä myös kuka tahan­sa muu. Tämä muu voi vie­lä lisä­tä muu­ta­maan pis­tee­seen kame­ran, jol­la kuvaa naa­mat kort­tien tun­nis­tei­siin yhdistettäviksi.

    Folio­kuo­ren kans­sa kort­ti ei toi­mi myös­kään var­si­nai­seen tar­koi­tuk­seen­sa. Ei ole miel­tä teh­dä jär­jes­tel­mää, joka ei toi­mi oikein mer­kit­tä­väl­le osal­le käyt­tä­jis­tä. Var­sin­kaan jär­jes­tel­mää, jol­lais­ta ei vie­lä mis­sään ole. Mik­si juu­ri täs­sä tapauk­ses­sa pitäi­si kehit­tää uusi tek­ni­nen rat­kai­su meil­le? Kuor­ma­la­vo­jen tun­nis­ta­mi­seen tar­koi­te­tul­la jär­jes­tel­mäl­lä ei vie­lä aivan pär­jää, vaik­ka kehi­tyk­sen alkuun pääseekin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.