Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.8.2012

41 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.8.2012”

1. As oy Koivu
   “Kyse on nyt vähän siitä, halu­taanko suo­jel­la raken­nus­ta his­to­ri­al­lise­na esineenä vai asum­is­muo­toa ja pihapi­ir­iä. Kaikel­la kun­nioituk­sel­la, ei tuo talo nyt mikään arkkite­htu­urin merkki­teos ole, mut­ta pihapi­iri on aivan ihana.”

   Ihan vain mie­lenki­in­nos­ta ja ymmärtääk­seni tätä prosessia. 

   Kat­soin taloa Oiko­tien ilmaku­vas­ta noiden kuviesi lisäk­si ja en kyl­lä ihan heti kek­si mitä eri­tyisen suo­jeltavaa ko. raken­nuk­ses­sa on tai miten ullakkoa­sun­to huonon­taisi kokon­aisu­u­ta. Vähissä on meil­lä suo­jeluko­hteet, jos tuos­ta pitää vään­tää. Eihän tuo edes näy mihinkään — jollei ilmaku­via las­ke­ta. Eikö suo­jeluko­htei­den tulisi sijai­ta paikas­sa, jos­sa yleisöl­lä on ne mah­dol­lisu­us edes nähdä. Joku tolkku sentään.

   Osmo, arvostan tuo­ta sin­un asioi­hin paneu­tu­mista. Melkoinen sitkey­den osoi­tus käy­dä paikalla. Kiitos!

   Vastaa

2. Toises­sa kuvas­sa vas­ta hieno peli on.

   Vastaa

3. Päästitkö Bianchin eläk­keelle? Mikä tuli tilalle?

   Vastaa

   1. Kyl­lä. Bian­ci saavut­ti eläkeiän. Tilalle tuli bel­gialainen Rid­ley. Siitä vähän enem­män, kun koke­muista on ker­tynyt tarpeeksi.

      Vastaa

4. “En tiedä maaläm­mön vaiku­tuk­ses­ta kaupunkiku­vaan, mut­ta ener­giapoli­it­tis­es­ti esi­tys on huono. Ymmärtääk­seni Mel­lun­mä­ki on kaukoläm­pöverkon piirissä.”
   Siis asukkaiden on käytet­tävä kaukoläm­pöä, kos­ka meitä käs­ketään. Ei sil­lä väliä, vaik­ka maaläm­pö olisi halvem­paa. Jos maaläm­pö on halvem­paa, niin mik­si kaupun­ki ei itse rupea tar­joa­maan sitä. Itse asi­as­sa se saat­taisi olla kohtu­ullisen help­poa kaupungille. Porataan esim. parkkialueille yms. reik­iä. Jos kesäl­lä tulee ylimäärä­sistä kuumaa vet­tä, niin työn­netään sitä johonkin reikään läm­mit­tämään ja pumpataan siitä maaläm­pöä talvel­la. En tiedä toimi­iko enkä ihan var­maan kan­nat­tavu­ut­ta, mut­ta ei kai sitä maaläm­pöä kukaan halua, jos kaukoläm­pö on halvempaa.

   Vastaa

5. Tuo­han (2.kuva) on val­lan hieno kau­ris­mäkeläi­nen miljöö, Nikan­der sieltä vilkuileekin ver­ho­jen takaa.

   Vastaa

6. Kun lausun­nos­sa jo nyt esitetään tuot­tavu­u­den nos­tamista, halu­aisin konkreti­soi­da asi­aa niin, että liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton tulee tuot­taa esi­tyk­siä ja vaikut­tavu­usarvioi­ta toimista, joil­la joukkoli­iken­net­tä voidaan nopeut­taa Helsin­gin alueella.

   Ei näin. Meil­lä on niitä esi­tyk­siä ja suun­nitelmia hyl­lyt täyn­nä, ongel­ma on se että mitään ei tehdä, kos­ka täl­lä monivi­ras­tosirkuk­sel­la ei ole tire­htööriä. Mielu­um­min kysyt esimerkik­si että mil­loin esimerkik­si seu­raa­vat asi­at tehdään, ulko­muis­tista ja muut täy­den­tää listaa:
   — Syväu­raiset vai­h­teet ratikoi­hin. Nopeampia, melu­aa ja tärisee vähem­män, H/K 10. Siis 10, ei 1,0.
   — Kasin nopeu­tus­su­un­nitel­ma, valmis­tunut kak­si vuot­ta sit­ten, onko sitä yhtä kaistavi­ivaa edes saatu maalattua?
   — Pasi­lan ase­man tuplapysäk­ki. Siel­lä seisoo nyt bus­sit hyvinkin kak­si min­u­ut­tia pysäkil­lä (58 johon paikkaa hoit­sua kunnes kus­ki lyö ovet kiin­ni), kaik­ki muut bus­sit sekä ratikat, kos­ka kiskot menee pysäkin läpi, seisoo perässä. Tämä odot­taa kuulem­ma siitä että voipi olla keskuk­sen suun­nit­teluk­il­pailun voit­ta­ja halu­aa muut­taa sil­laan suun­nitelmia. Tossa menee kymme­nen vuotta.
   — Tuolle pysäkille, samoin kuin ainakin Kai­vokadulle sekä Län­siter­mi­inaalin pitää palkata joku myymään lip­pu­ja. Voi yksi­ty­istää provikkaa vastaan.
   — Raitio­vaunuli­iken­teen kehit­tämis­su­un­nitel­mas­sa on vaik­ka mitä, lukee sieltä, kuhan tekee edes jotain.
   — Bus­sili­iken­teestä on oma muis­taak­seni satako­htainen pru­ju kaikkia pikku paran­nuk­sia. Hyy­tyi siihen kun katusu­un­nit­telu­un ei ole resursse­ja, niitä saa ostettua.
   — Pysäköin­tipaikat kisko­jen vier­estä pitää ainakin talvek­si saa­da pois, kar­tat ja lis­tat on ole­mass­sa, esim. Laivurinkatu ja Liisankadun alku. Nil­lit­täjille tiedok­si että puhutaan kokon­ais­määrästä joka on lähim­pään tasaluku­un pyöris­tet­tynä noin 0% kan­takaupun­gin kadun­var­si­paikoista, jos oikein hur­jik­si heit­täy­dytään ehkä 1%.

   Ja niin edelleen. Mil­loin ja mitä?

   Vastaa

7. kuhlmey:
   Tuo­han (2.kuva) on val­lan hieno kau­ris­mäkeläi­nen miljöö, Nikan­der sieltä vilkuileekin ver­ho­jen takaa.

   Täs­mälleen sama tuli min­ullekin mieleen.

   Vastaa

8. On se ihme, ettei nyky­talot osaa edes pati­noitua. Lika vain val­uu julk­i­sivun kylp­pärinkaakeleis­sa tai ele­ment­ti imee nokea ja kas­vaa levää.

   Tuol­lainen pihapi­iri ker­too vier­aallekin mon­ta tari­naa tai saa ainakin kek­simään. Alem­mas­sa kuvas­sa kurkkii hienos­ti jyrkkä muu­tos, joka tapah­tui viimeistään 60-luvul­la, jol­loin taloista tuli kylmiä ja mykkiä. Ei paljoa puhele asukkaistaan nuo Tehtaankadun kuuskytluku­laiset, vaik­ka ovatkin jo puoli vuo­sisa­taa muis­tut­ta­neet kaupunki­laisia har­maas­ta rän­täpäivästä jol­loin sukat ovat märät. 

   Kun ker­ran kaupungis­sa ei saa talot nous­ta toisi­aan korkeam­malle ja kaupunki­lainen kat­se­lee toisen seinää ikku­nas­taan ja meren näkee vas­ta rannal­ta, niin olisi ihan mukavaa, jos sein­istä tehtäisi­in tuol­laisia eläviä ja muut­tuvia. Edes muu­ta­ma yksi­tyisko­h­ta tuo­maan per­soon­al­lisu­ut­ta, jos kokon­ainen viher­seinä on vielä liikaa. Muuten tästä ajan tap­pamis­es­ta syn­tymän ja kuole­man välil­lä, jota roman­tikot elämäk­si kut­su­vat, tulee aika hel­vetin tyl­sää, jos tämä kaupun­gin stan­dard­is­oin­ti tehokku­u­den nimis­sä jatkuu.

   Vastaa

9. Tarkas­tus­mak­sun ja parkki­mak­sun rin­nas­t­a­mi­nen ei ole kovin älyl­listä. Auton voi park­keer­a­ta väärin kun jotkut sään­nöt on aika han­kalia. OK, ne pitäisi tietää. Pum­mil­la suurin osa matkus­taa tarkoituk­sel­la, bus­seis­sa kaik­ki. Matkustin ennen päivit­täin metrol­la ja bus­sil­la. Vuo­den aikana 1 tarkas­tus bus­sis­sa ja kak­si tarkas­tus­ta metroase­mal­la. Tarkas­ti­vat por­taiden yläpäässä metroon meneviä!

   Parkki­mak­sut lisäk­si mak­se­taan parem­mal­la pros­en­til­la. Pum­meille pitäisi kek­siä joku ren­gaslukkoon ver­rat­ta­va laite.

   Vastaa

   1. Jos pysäköin auton­sa mak­sulliselle paikalle ja jät­tää mak­samat­ta, miten se eroaa siitä, että matkus­taa ratikas­sa pummilla?

      Vastaa

10. Rolling Heurlin:
    “En tiedä maaläm­mön vaiku­tuk­ses­ta kaupunkiku­vaan, mut­ta ener­giapoli­it­tis­es­ti esi­tys on huono. Ymmärtääk­seni Mel­lun­mä­ki on kaukoläm­pöverkon piirissä.”
    Siis asukkaiden on käytet­tävä kaukoläm­pöä, kos­ka meitä käs­ketään. Ei sil­lä väliä, vaik­ka maaläm­pö olisi halvempaa. 

    Osmo tarkoit­taa Helsin­gin kaupun­gin ener­giapoli­ti­ikkaa, ei nor­maalilogi­ikan mukaista ener­giapoli­ti­ikkaa. Kaukoläm­pö­mo­nop­o­lin rikkomi­nen maaläm­möl­lä on yksi kauhuku­va, jota Helsin­gin päät­täjät koet­ta­vat asukkaille maalail­la, ja tekevät kaikken­sa maaläm­mön kieltämisek­si. Jopa Vihreät toitot­ta­vat Hel­si­gin kaa­su- ja hiilivoiman erinomaisuutta

    Primääriener­gialaskel­mat ovat kaiken­lais­ten olet­ta­musten, ker­toimien, varas­sa. Niitä sopi­vasti ja valikoiden käyt­täen saadaan kaukoläm­mön primääriener­gian kulu­tus laskel­mallis­es­ti alhaisek­si. Todel­lisu­udessa Helsin­ki siis kuitenkin tekee kaukoläm­pöään ja sähköään fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Maaläm­pöpump­pu­ja kier­rät­tämään saat­taisi joku ostaa päästötön­tä vesi‑, tuuli- tai ydin­voimasähköä. Se olisi päästö­jen kannal­ta hyväk­si, mut­ta sil­loin Helsin­gin Ener­gia ei voisi (pakko)myydä kaupun­gin kas­saan val­u­vaa monopolienergiaa.

    Vastaa

    1. KariS
       Kaik­ki sähkönku­lu­tus pitää aina käyn­nis­sä hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta ja se on melkein aina kivi­hi­ililauhde­voimala Poris­sa, Tan­skas­sa, Puo­las­sa tai Sak­sas­sa. Sik­si on aivan oikein käyt­tää sähkön omi­nais­päästönä lauhdesähköä. Helsin­gin kaukoläm­mön omi­nais­päästönä taas on perustel­tua käyt­tää Helsin­gin kaukoläm­män tilas­toitu­ja omi­nais­päästöjä. Se on sit­ten makua­sia, ottaako ne maakaa­sus­ta vai kivi­hi­ilestä. Kaukoläm­mössä läm­mön­tuotan­non omi­nais­päästö las­ke­taan tietysti vastapaine- ja lauhdesähkön sähköte­ho­jen erot5uksesta. Onko vaikea ymmärrää?

       Vastaa

11. Perin usein olen miet­tinyt, että mitenkä kip­purasarvil­la pyöräil­lessään ilman kura­suo­jia pystyy aja­maan siten, että sateel­la ei lennätä vet­tä tien pin­nas­ta itsen­sä eikä takana-aja­jienkaan silmille. Nääs kun itse kun ajan 200 euron fil­lar­il­la mikä taa­tusti ei lennätä vet­tä. Siinä on kura­suo­jat edessä ja takana.

    Vastaa

    1. Sateel­la takapyörä heit­tää vet­tä selkään, ei muualle. Täänkin voisi estää aika pienel­lä minilokasuojalla.

       Vastaa

12. “Kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­ta esit­tää tiukasti tehtäväalueeseen­sa liit­tyen, että alueel­la suosit­taisi­in läm­mi­tys­muo­tona maalämpöä.”

    Hauskan kuiv­asti toteat tuon kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­nan tehtäväalueen rajat. Monivi­ras­tosirkuk­ses­sa tehdään niin kuin viimeisenä jonos­sa ole­va taho määrää. 

    Monas­ti kuva­neu­vot­telukun­nan hep­ut ovat kyl­lä oikeasti myös hyväl­lä asial­la, mut­ta tässä hihkun monop­o­liyri­tyk­semme puoles­ta. Mis­tä ihmeestä ovat innos­tuneet keskelle kaupunkia määrit­telemään maaläm­pöpump­pu­vyöhyk­keen! Vaik­ka miten lask­isi, nuo talvipakkas­ten viimeiset kilo­wat­ti­tun­nit ovat saastuttavimmat. 

    Kun on nähty kuin­ka Espoo hukkasi oman ener­gialaitok­sen­sa var­al­lisu­u­den yksi­ty­istämisin­nos­saan, otan ilomielin vas­taan jokaisen Helsin­gin Ener­gian tehokkaal­la toimin­nal­laan kun­ta­laisilleen tuot­ta­van sentin. Ja hihit­te­len ihan pikkuisen vahin­go­nilol­la iloiten…

    Vastaa

13. “Kat­toikku­nan voi tehdä tyy­likkäästi tai maut­tomasti. Asia olisi helpom­pi ilman hallinto-oikeu­den type­r­ää kan­taa, jon­ka mukaan mil­laiselle hirvi­tyk­selle tahansa pitää antaa raken­nuslu­pa, ellei se ole suo­raan kaa­van vas­tainen. Tältä osin raken­nus­la­ki pitäisi kir­joit­taa uud­estaan niin selväk­si, ettei hallinto-oikeus pysty­isi sitä noin tulk­it­se­maan. Poikkeamis­lu­paan tietysti voi edel­lyt­tää tarkat piirustukset.”

    Aamen!

    MRL:ssä kaavoituk­sen ensim­mäisenä tavoit­teena on edis­tää tur­val­lisen, ter­veel­lisen, viihty­isän, sosi­aalis­es­ti toimi­van ja eri väestöryh­mien, kuten las­ten, van­hus­ten ja vam­mais­ten, tarpeet tyy­dyt­tävän elin- ja toim­intaym­päristön luomista. alle­vi­ivaisin tuos­ta sanan viihtyisän.

    Kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­ta on usein ain­oa instanssi, joka pystyy edes jotenkin lausun­nois­saan edel­lyt­tämään kaupunkiku­val­lis­es­ti viihty­isää ympäristöä.

    Hie­man kauhuis­sani odotan mitä seu­rauk­sia on jatkos­sa sil­lä , että MRL:ää kir­joite­taan nyt uudelleen ja asett­tamis­val­tuuk­sia siir­retään ympäristömin­is­ter­iöltä (lue rak­en­tamisen ammat­ti­laisil­ta) oikeusmin­is­ter­iöön (lue lakimiehille). Ikuise­na opti­misti­na toivon, että seu­rauk­se­na on selkeäm­mät sään­nök­set, pes­simisti minus­sa odot­taa kauhul­la että tek­stei­hin tulee yksi­tyisko­htia, jois­sa ei ymmär­retä tila­su­u­un­nit­telullisia seurauksia.

    Vastaa

14. “Onko har­mon­isoin­nista hyö­tyä vai hait­taa, sitä voi käy­dä kat­so­mas­sa Land­bossa, jos­sa ei ole harmonisoitu.”

    Itse pidän “har­mon­isoitu­ja” pien­taloaluei­ta pääsään­töis­es­ti aivan kauheina. Joitakin van­ho­ja puu­taloaluei­ta luku­unot­ta­mat­ta Helsin­gin viihty­isim­mät pien­taloalueet ovat mielestäni sel­l­aisia jois­sa on sal­lit­tu rak­en­taa erinäköisiä ja ‑tyylisiä talo­ja. Raken­nus­valvon­ta on toki tarpeen ylilyön­tien vält­tämisek­si, mut­ta en näe mitään lisäar­voa siinä että kaik­ki talot pakote­taan tois­t­en­sa kopioiksi. 

    Vai johtuuko tämä siitä tulkin­nas­ta että raken­nuslu­pa on pakko myön­tää jos hake­mus ei ole kaa­van tai raken­nustapao­hjeen vas­tainen, jol­loin ohjeis­tus pyritään tekemään niin aukot­tomak­si ettei sinne jää por­saan­reik­iä jot­ka sal­li­si­vat jonkun Minas Morgul kopi­on rakentamisen?

    Vastaa

15. tpyy­lu­o­ma: Ei näin. Meil­lä on niitä esi­tyk­siä ja suun­nitelmia hyl­lyt täyn­nä, ongel­ma on se että mitään ei tehdä, kos­ka täl­lä monivi­ras­tosirkuk­sel­la ei ole tirehtööriä. 

    Valitet­tavasti Tpyy­lu­o­ma on oike­as­sa. Sieltä hyllystä voi vali­ta minkä opuk­sen vaan, niitä on tehty kasakau­pal­la jo koh­ta 20 vuot­ta. Läh­tee siitä sit­ten toteut­ta­maan. Selvi­tys­ten aika olkoon ohi, pitäisi olla toteu­tuk­sen aika. Kun virkamiehillä ei riitä rohkeut­ta, niin luot­ta­mus­mi­esten tehtävänä on antaa man­daat­ti, tai suo­ra käsky.

    Vastaa

16. Eikös just muual­ta kaupungista saatu maaläm­pöreikien poraami­nen kiel­let­tyä, etteivät hait­taa mah­dol­lisia metro‑, kaukolämpö‑, park­ki- yms luolien kaivelua? Mut­ta Mel­lun­mä­ki on sit­ten noiden osalta valmis?

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS
    Kaik­ki sähkönku­lu­tus pitää aina käyn­nis­sä hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta ja se on melkein aina kivi­hi­ililauhde­voimala Poris­sa, Tan­skas­sa, Puo­las­sa tai Sak­sas­sa. Sik­si on aivan oikein käyt­tää sähkön omi­nais­päästönä lauhdesähköä. Helsin­gin kaukoläm­mön omi­nais­päästönä taas on perustel­tua käyt­tää Helsin­gin kaukoläm­män tilas­toitu­ja omi­nais­päästöjä. Se on sit­ten makua­sia, ottaako ne maakaa­sus­ta vai kivi­hi­ilestä. Kaukoläm­mössä läm­mön­tuotan­non omi­nais­päästö las­ke­taan tietysti vastapaine- ja lauhdesähkön sähköte­ho­jen erot5uksesta. Onko vaikea ymmärrää?

    Ei ole vaikea ymmärtää. 

    Olen alan insinöörinä joutunut pere­htymään noi­hin lasken­tamenetelmi­in, ja tiedän siel­lä ole­van paljon “kor­jausker­toimia” yhteis­tuotan­tokaukoläm­mön eduk­si. Siis Helsin­gin Ener­gian käyt­tämis­sä lasken­tamenetelmis­sä. EN-stan­dard­in mukainen lasken­tamenetelmä antaa ihan toisen kuvan maaläm­mön ja kaukoläm­mön vertailussa. 

    Siitä nyt ei vaan päästä mihinkään, että Helsin­ki tuot­taa niin läm­mön kuin sähkön fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la, kun taas koko maan sähkön­tuotan­nos­sa noin kol­mannes syn­tyy uusi­u­tuvil­la ja neljännes ydin­voimal­la, jot­ka ovat kasvi­huonekaa­su­jen suh­teen päästöt­tömiä. Tuo sähkö pyörit­tää maalämpöpumppujakin.

    Vastaa

    1. Helsin­ki omis­taa kyl­lä myös ydinvoimaa.
       Myön­nät kai nyt kuitenkin, että se läm­pöpump­pu pitää yllä hinta.alueen huonoin­ta voimalaitosta.

       Vastaa

18. Kaukoläm­pö­mo­nop­o­lin rikkomi­nen maaläm­möl­lä on yksi kauhuku­va, jota Helsin­gin päät­täjät koet­ta­vat asukkaille maalail­la, ja tekevät kaikken­sa maaläm­mön kieltämiseksi.

    Helsingis­sä ja muual­la pääkaupunkiseudul­la maaläm­mön käytössä on tiet­tyjä infra­struk­tu­uri­in liit­tyviä esteitä. Kalliop­erä on nimit­täin täyn­nä luo­lia. Näistä osa on merkit­ty julk­isi­in kart­toi­hin, osa ei. Lisäk­si on paljon kalliop­erää, joka on varat­tu tule­vaa käyt­töä varten.

    Kiin­teistön omis­ta­jal­la ei ole mitään lail­lista keinoa tietää, onko hänen maansa alla salainen kallio­raken­nel­ma tai täl­laisen varaus. Kos­ka näitä raken­nelmia on aika paljon, ja niistä jotkut ovat jo vau­ri­oituneet maaläm­pö­po­rauk­sis­sa, oli ihan järkevää säätää maaläm­mön rak­en­t­a­mi­nen luvan­varaisek­si. Kalliop­erä on sel­l­ainen luon­non­va­ra, jota tulee käyt­tää säästeliäästi.

    Vastaa

19. tpyy­lu­o­ma: Meil­lä on niitä esi­tyk­siä ja suun­nitelmia hyl­lyt täyn­nä, ongel­ma on se että mitään ei tehdä, kos­ka täl­lä monivi­ras­tosirkuk­sel­la ei ole tirehtööriä.

    Puhut asi­aa. Tiedän kyl­lä ne kym­men­sivuiset luet­telot liiken­nejär­jestely­su­un­nitelmista, joista on hyväksyn­täpäätös, mut­ta jot­ka odot­ta­vat toteut­tamis­taan sik­si, että toteut­tamis­resurssit puut­tuvat. Siel­lä on kevyen liiken­teen, joukkoli­iken­teen ja yleisen kat­uli­iken­teen han­kkeet tais­tele­mas­sa paikas­ta auringossa.

    Ehdot­tomasti domi­noivin puut­tu­va resurssi on raha. Lista on toivei­den tyn­nyri. Sen han­kkei­den pri­or­isoin­ti on viras­to­jen välisen työryh­män tehtävänä. 

    Kai­hoten voi muis­tel­la sitä kaut­ta, kun HKL:n bud­jetis­sa oli Osmon taita­van bud­jet­tineu­vot­te­lu­tak­ti­ikan jäljiltä kohta­laisen kokoinen vuosit­tainen määrära­ha pien­ten joukkoli­iken­nehankkei­den toteuttamiseen. 

    Kun joukkoli­iken­teen suun­nit­telu on seudullis­tunut ja liiken­nein­vestoin­tien suun­nit­telu kun­tata­sol­la, toteu­tusku­vio vain mon­imutkais­tui. Onnek­si kaupunkisu­un­nit­telu­un on saatu lisää joukkoliikenneosaamista.

    Vastaa

20. Siihen Mega­hertzin kort­teli­in liit­tyen yksi idea. Sikäli kun pysyn kär­ry­il­lä, niin Itäväylän var­teen tulee viisik­er­roksi­nen toimis­to­ta­lo melues­teek­si, sen taakse kak­sik­er­roksi­nen parkki­hal­li ja sen päälle kolme asuin­tor­nia. Toim­i­talot meluesteinä on huono idea, mut­ta kuitenkin tämä siis tarkoit­ta sitä että niitä asuin­talo­ja ei tehdä ennen parkki­hal­li ja lupasy­istä ennen toimis­to­taloa. Toimis­tolle kysyn­tä on huonoa, eikä sitä parkki­hal­li­akaan vält­tämät­tä kan­na­ta rak­en­taa ennen asuin­talo­ja ja toimis­toa, eli tästä saa hyvin hel­posti ikili­ikku­jan jos­ta seu­raa ettei tehdä mitään.

    Voisiko asian hoitaa näin: Toimis­to­ta­lo pois, tilalle viisik­er­roksi­nen parkki­hal­li, voi tehdä ker­roksia sitä mukaa kun tarvit­see. Se koko hallin osu­us kaavoite­taan asuin­ton­tik­si, mah­tuu enem­mänkin kuin ne pari tor­nia ja tulee parem­paa katuku­vaa, kun kah­den parkki­hal­lik­er­roksen sijaan kadun var­res­sa on asuin­talo­ja ja pihoja.

    Vastaa

21. Ode:

    Myön­nät kai nyt kuitenkin, että se läm­pöpump­pu pitää yllä hinta.alueen huonoin­ta voimalaitosta.

    Samal­la logi­ikalla sin­un pitäisi vas­tus­taa kaikkea sähkönku­lu­tuk­sen lisäämistä kuten raideliikennettä.

    Vastaa

    1. Samal­la logi­ikalla raideli­iken­teen sähkönku­lu­tus tulee laskeas lauhde­voimal­la tehdyk­si. Ei sitä pidä vas­tus­taa, vbaan päästöt pitää laskea rehellisesti.

       Vastaa

22. Tässä on sel­l­ainen joukkoli­iken­teen kehit­tämis­su­un­nitel­ma, jon­ka kokon­ais­val­taista toteut­tamista kaipaan:

    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_14_Luotettavuuden_kehittamisohjelma_B-osa.pdf

    Mon­esti hyvät paran­nuk­set ovat todel­la pieniä, vaikka­pa vain jonkun liiken­nemerkin tai kant­tikiv­en siir­to tai jonkun korokkeen pieni leikkaus, mut­ta se voi olla merkit­tävä bussin ulot­tuvuuk­sien tai sen ohjaamisen kannalta.

    Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara:
    läm­pöpump­pu pitää yllä hinta.alueen huonoin­ta voimalaitosta. 

    Yksi lisät­ty läm­pöpump­pu lisää hiilivoiman käyt­töä, sil­lä ydin­voimaloi­ta ja vesivoimaloi­ta on kiin­teä määrä, ja niitä käytetään pääsäänöis­es­ti täy­del­lä tehol­la, ja sik­si säätö ja lisään­tynyt kulu­tus hoide­taan hiilivoimal­la. Mut­ta jos läm­pöpump­pu­ja ja mui­ta sähkönkäyt­täjiä tulee paljon lisää, kai sil­loin yksi noista läm­pöpumpuista aiheut­ta uuden ydin­voimalan rak­en­tamisen tai kosken val­jas­tamisen, ja tämä yksi läm­pöpump­pu saa näin aikaisek­si huo­mat­ta­van hiilipäästö­jen vähen­e­misen, ja vai­h­taa usei­de muidenkin läm­pöpump­pu­jen sähkön hiilestä veteen tai ytimi­in. Keskimäärin läm­pöpumput eivät näin las­ket­tuna käyt­täisi hiil­isähköä vaan nor­maalia “keskimääräistä” sähköä.

    Vastaa

24. Kat­selin Lan­b­o­ta googlen kart­to­jen avulla:

    http://maps.google.com/maps?q=Landbo,+Finland&hl=en&ll=60.271733,25.19429&spn=0.004176,0.009667&sll=37.0625,-95.677068&sspn=53.741627,79.189453&oq=landbo&t=h&hnear=Landbo,+Finland&z=17&layer=c&cbll=60.271643,25.194389&panoid=c_AlK06cbe7ezZ9xRGixEw&cbp=12,163.95„0,7.29

    …enkä kyl­lä keksinyt mitä kamalaa alueessa on.

    Ehkä joku arkkite­hti saat­taisi sit­ten pahek­suen ker­toa ettei auko­tuk­sen ja mas­soit­telun suhde muo­dos­ta har­mon­isia tilasar­jo­ja tai vesi­ai­heen struk­tu­uri transponoi negati­ivis­es­ti detaljien hierarkiaan…

    Tiedä sit­ten asuuko tuol­la sen onnel­lisem­pia tai onnet­tomampia ihmisiä kuin Itä-Pasi­las­sa tai Mer­i­haas­sa mut­ta ainakin he ovat tehneet val­in­tansa itse, eikä min­ul­la ole syytä alkaa heitä siitä halveksia.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara: Jos pysäköin auton­sa mak­sulliselle paikalle ja jät­tää mak­samat­ta, miten se eroaa siitä, että matkus­taa ratikas­sa pummilla?

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa pitäisi miet­tiä, paljonko on kohtu­ullista sakot­taa inhimil­lis­es­tä ere­hdyk­ses­tä. 100 euron lasku van­hak­si men­neen kk-kortin omis­ta­jalle on melkoinen tapa muis­taa kan­ta-asi­akas­ta, 60 euroakin on tästä kova hinta. 

    Vas­taa­va tapaus parkkipuolel­la on parkkikiekon käyt­tämät­tä jät­tämi­nen ilmaisel­la, mut­ta kiekon käytön vaa­ti­val­la paikalla. Joka taitaa olla muuten yksi­ty­is­ten parkki­fir­mo­jen leipäpuu.

    Risteysalueille ja kiskoille pysäköi­jille sekä tapapum­meille pitäisikin olla eri tak­sa. Laki tietääk­seni sal­lii jo nyt ren­gaslukon ja hin­auk­sen käytön kus­tan­nuksi­neen? Molem­mat tulisi ottaa Helsingis­sä sään­nöl­liseen käyt­töön. Entä voisiko tarkas­tus­mak­sun määrätä tuplana kol­mannes­ta ja use­am­mas­ta liput­ta matkustamisesta?

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Samal­la logi­ikalla raideli­iken­teen sähkönku­lu­tus tulee laskeas lauhde­voimal­la tehdyk­si. Ei sitä pidä vas­tus­taa, vbaan päästöt pitää laskea rehellisesti. 

    Näin on. Ikävää, että nyt sekä VR että HKL/HSL (HKL:n tiedot­teen mukaan myös HSL on tässä mukana, vaik­ka HKL:hän niitä junia liikut­taa) ovat vesipesseet sähkön­sä vihreäm­mäk­si. Mut­ta kos­ka vesivoimaa ei voi lisätä, tarkoit­taa se vain, että joku muu ostaa nyt sen saman hiil­isähkön, jon­ka ne osti­vat aikaisem­min. HSL:n hal­li­tuk­ses­sakin voisi ottaa esi­in täl­laiset todel­lisu­u­teen perus­tu­mat­tomat imagokampanjat.

    Se on sit­ten eri asia, jos sähkönos­topäätök­sel­lä saadaan aikaan vihreän sähkön lisäinvestointeja.

    Pekka tosin omas­sa kom­men­tis­saan sivu­ut­ti kokon­aan sen seikan, että kyse on myös siitä, mikä kulku­muo­to on ener­giate­hokkain. Jos juna kul­keekin hiil­isähköl­lä, on se silti parem­pi kuin kul­jet­taa ne kaik­ki juna­matkus­ta­jat henkilöau­tois­saan öljyl­lä. Älyl­lis­es­ti epäre­hellistä väit­tää, ettei ratikoi­ta, metro­ja tai junia saisi ajaa hiil­isähköl­lä, jos ne samaan aikaan kuitenkin vähen­tävät merkit­tävästi ben­san ja dieselin kulutusta.

    Vastaa

27. Sep­po Vep­säläi­nen:Ehdot­tomasti domi­noivin puut­tu­va resurssi on raha. Lista on toivei­den tyn­nyri. Sen han­kkei­den pri­or­isoin­ti on viras­to­jen välisen työryh­män tehtävänä. 

    Minä epäilen, että suurin puute on teke­vistä virkamiehistä. Kun suun­nitel­mat on saatu map­pi­in, ketään ei enää kiin­nos­ta eikä kel­lään ole aikaa. Hek­ilöresursse­ja ei yksinker­tais­es­ti ole riit­tävästi. Pitäisi olla sel­l­ainen viras­to­jen väli­nen yhdys­mies, jon­ka tehtävänä on hoitaa raport­tien toimen­piteet kun­toon. Esimerkik­si kasin nopeu­tus­ra­por­tis­sa on kyl­lä mukana kalli­ita kohtei­ta, jois­sa raha voi olla esteenä, mut­ta mukana on myös pikku­ra­hal­la tehtäviä pika­paran­nuk­sia, joista voi olla isokin apu. Silti niitäkään ei olla tehty ensim­mäistäkään, kos­ka kukaan ei ota vas­tu­ulleen asioiden eteen­päin laittamista.

    Myöskään liiken­neval­oe­tuuk­sien ohjel­moin­nis­sa ei ole kyse rahas­ta vaan henkilöresurs­seista ja osaamis­es­ta. Val­o­su­un­nit­teli­jan palkkaku­lut saadaan moninker­taisi­na takaisin liiken­nöin­tikus­tan­nusten pienen­e­misen muo­dos­sa. Tosin kas­sa on eri, jos kulut menevät KSV:lle ja säästöt tule­vat HSL:lle. Tuon voisi ratkaista niin, että HSL mak­saa palkan ja virkamies istuu Kansakoulukadulla.

    Vastaa

28. a_l
    Risteysalueille ja kiskoille pysäköi­jille sekä tapapum­meille pitäisikin olla eri taksa. 

    Jonkin ver­ran sekä moraal­ista että käytän­nöl­listä aste-eroa on seuraavissa:

    — auto lail­lisel­la paikalla mut­ta kiekko men­nyt 5 min yli
    — auto mak­sullisel­la paikalla ja parkkilip­pu kokon­aan ostamatta
    — auto kah­den tun­nin paikalla koko työpäivän
    — auto pysäköi­ty suo­raan suo­ja­tien eteen
    — auto jalka­käytäväl­lä niin että voi jotenkin kiertää
    — auto ratikkakiskoil­la niin että ei voi kiertää

    Kaup­pa­rat­su/t­sup­pari-tapauk­sis­sa tahal­lisel­la “jous­tavu­udel­la” omaan liike­toim­intaan muil­ta omit­tu hyö­ty nyt ainakin pitäisi saa­da ulos­mi­tat­tua jot­ta itsekäs toim­inta ei olisi liian kannattavaa. 

    Ja oikeasti jakelu­au­to­ja ja tak­se­jakin tulisi edes vähän valvoa niis­sä tapauk­sis­sa jois­sa viiden metrin päässä ole­van lail­lisen kadun­re­una­paikan sijas­ta onkin päätet­ty vetää syyn­ta­keet­tom­i­na suo­raan jalka­käytävälle oven eteen kun ker­ran “tekevät vain hommiaan”. 

    Ren­gaslukko­jen ohel­la kan­nat­taisi käyt­tää myös hin­ausk­oukkua — oman työ­matkan var­rel­la on seis­syt yksi mon­een ker­taan laputet­tu ruostekasa kah­den tun­nin paikalla jo koko kesän. Vaan kun siir­rosta tulee kaupungille kus­tan­nuk­sia joi­ta ei sit­ten saa­da auton omis­ta­jal­ta takaisin.

    Vastaa

29. Mie­lenki­in­toisia kom­ment­te­ja vuon­na 2012. 1800-luvun lop­un ja 1900-luvun alun talois­sa ei ole mitään suo­jelu­ar­vo­ja eräi­den mielestä sik­si, ettei talo­ja näe. Onko­han Kes­ki-Euroopan kaupungeil­la sama logi­ik­ka? Vai johtuuko tämä turku­lais­tuneesta ajat­telus­ta, jon­ka mukaan kaik­ki ennen sotia raken­net­tu pitää purkaa ja varsinkin jos se on puusta.
    No nim­imerk­ki Mikko voi olla rauhas­sa, hänen mieltään järkyt­täviä 1800-luvun lop­un talo­ja on vain kouralli­nen. Muu­toin nauhaikkunaa.

    Vastaa

30. Daniel Fed­er­ley: Minä epäilen, että suurin puute on teke­vistä virkamiehistä. Kun suun­nitel­mat on saatu map­pi­in, ketään ei enää kiin­nos­ta eikä kel­lään ole aikaa. Hek­ilöresursse­ja ei yksinker­tais­es­ti ole riit­tävästi. Pitäisi olla sel­l­ainen viras­to­jen väli­nen yhdys­mies, jon­ka tehtävänä on hoitaa raport­tien toimen­piteet kuntoon. 

    Kuvio toimeen­panop­uolel­la on muut­tunut, kun suun­nit­telu­o­r­gan­isaa­tioi­ta muutet­ti­in. HSL on kyl­lä yrit­tänyt saa­da investoin­tien toteu­tuk­ses­ta otet­ta tai ainakin oman käsi­tyk­sen­sä pros­essien pul­mako­hdista. Voi olla että sekin raport­ti saa pölyttymiskuoleman.

    Sil­loin kun vielä tapah­tui pien­tenkin han­kkei­den osalta eteen­päin menoa, HKL:llä oli aikaansaa­pa ja supli­ikil­la siu­nattu yhdys­mies. Kovin se tun­tui kuitenkin eten­e­m­i­nen matelemiselta silloinkin.

    Vastaa

31. Elmo Allen:

    Pekka tosin omas­sa kom­men­tis­saan sivu­ut­ti kokon­aan sen seikan, että kyse on myös siitä, mikä kulku­muo­to on ener­giate­hokkain. Jos juna kul­keekin hiil­isähköl­lä, on se silti parem­pi kuin kul­jet­taa ne kaik­ki juna­matkus­ta­jat henkilöau­tois­saan öljyl­lä. Älyl­lis­es­ti epäre­hellistä väit­tää, ettei ratikoi­ta, metro­ja tai junia saisi ajaa hiil­isähköl­lä, jos ne samaan aikaan kuitenkin vähen­tävät merkit­tävästi ben­san ja dieselin kulutusta.

    Kom­ment­ti­ni tarkoi­tus ei toki ollut vas­tus­taa raideli­iken­net­tä (itse kan­natan sähköl­lä toimi­van liiken­teen mak­si­moin­tia, raideli­iken­teen lisäk­si siis myös sähkö/hybridiautoilun edistämistä).
    Yritin (jälleen huonol­la men­estyk­sel­lä) esit­tää, että Oden argu­ment­ti vas­tus­taa läm­pöpump­pu­ja (ja yleen­säkin kaikkea sähköläm­mi­tys­tä) viimeisen Tan­skalaisen öljy­laude­laitok­sen päästö­jen perus­teel­la on mielestäni (edelleenkin) älyl­lis­es­ti epärehellinen.
    Suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa ei toki ratio­naalis­es­ti ajatellen pitäisi käyt­tää läm­pöpump­pu­ja läm­mi­tyk­seen, CHP-kaukoläm­pö (jopa kivi­hi­ilel­lä tehtynä) on yhteiskun­nan kokon­aise­dun kannal­ta järkeväm­pää. Valitet­tavasti kun­tapoli­itikot vain käyt­tävät hal­lus­saan ole­vaa sään­telemätön­tä monop­o­lia väärin ja yli­hin­noit­tel­e­vat kaukoläm­mön selkeästi läm­pöpump­pu­ja kalliimmaksi.

    Vastaa

32. Jus­si Ahto­la:
    talois­sa ei ole mitään suo­jelu­ar­vo­ja eräi­den mielestä sik­si, ettei talo­ja näe. 

    Minä käsitin tuon ensim­mäisen kom­mentin kyl­lä niin että ullakkoikku­nal­la ei pysty pilaa­maan mitään suo­jelu­ar­vo­ja jos se ei näy kadulle eikä juuri pihallekaan. Voi olla että käsitin väärin mut­ta itse olen juuri sitä mieltä.

    Vastaa

33. Jus­si Ahto­la: Vai johtuuko tämä turku­lais­tuneesta ajat­telus­ta, jon­ka mukaan kaik­ki ennen sotia raken­net­tu pitää purkaa ja varsinkin jos se on puusta.
    No nim­imerk­ki Mikko voi olla rauhas­sa, hänen mieltään järkyt­täviä 1800-luvun lop­un talo­ja on vain kourallinen. 

    Ei kai tätä purka­mas­sa oltu, vaan halut­ti­in rak­en­taa yksi asun­to lisää. 

    Päätök­sen­teossa on minus­ta on hyvin oleel­lista, vaikut­taako lisärak­en­t­a­mi­nen oleel­lis­es­ti talon näkyvi­in osi­in. Tuos­sa kohtaa taloa ei minus­ta ole mitään eri­ty­istä suo­jeltavaa. Lisärak­en­tamisen pystyy tekemään ihan tyy­likkäästi ja var­masti talo säi­lyy parem­mas­sa kun­nos­sa, kun yhtiö saa lisära­hoi­tus­ta remontteihin.

    Turku­lais­es­ta ajat­telus­ta en tiedä, minä kun en ole sieltä kotoisin.

    Vastaa

34. Jus­si Ahto­la: Mie­lenki­in­toisia kom­ment­te­ja vuon­na 2012. 1800-luvun lop­un ja 1900-luvun alun talois­sa ei ole mitään suo­jelu­ar­vo­ja eräi­den mielestä sik­si, ettei talo­ja näe. Onko­han Kes­ki-Euroopan kaupungeil­la sama logi­ik­ka? Vai johtuuko tämä turku­lais­tuneesta ajat­telus­ta, jon­ka mukaan kaik­ki ennen sotia raken­net­tu pitää purkaa ja varsinkin jos se on puusta.No nim­imerk­ki Mikko voi olla rauhas­sa, hänen mieltään järkyt­täviä 1800-luvun lop­un talo­ja on vain kouralli­nen. Muu­toin nauhaikkunaa.

    Henkilöko­htais­es­ti arvostan van­haa raken­nuskan­taa, jota ei tule kylmästi tuho­ta uuden tieltä eikä toisaal­ta museoi­da kuolleek­si ja käyttökelvottomaksi.

    Vastaa

35. Ei ole pelkoa museoin­nista Suomes­sa, kun lukee Hesarin pure­tut talot-sarjaa…

    Tosin Helsingis­sä läksyt opit­ti­in aikoinaan, sen sijaan Turus­sa ollaan hävit­tämässä innokkaasti puu­talomiljöitä (osa raken­net­tu 1800-luvulla).

    Purku­tuomion on saanut Turun­maan sairaalan laa­jen­nuk­sen tieltä arvokas kokon­aisu­us (Van­hat puu­talot ovat vuosil­ta 1831 sekä 1912)

    Lisäk­si Turku tuhosi Wikelund ja Krogiuk­sen sinisen huvi­lan, koko kaup­pa­torin­sa (Wik­lund on hirviö) ja purku­un menee myös ase­manseudun puu­talot. Nauhaikku­na­mainen DDR-kokon­aisu­us ei anna kun­ni­aa kaupun­gin his­to­ri­alle, jota kovin koroste­taan. Kuten eräs Gradu (Kivistö, Turun yliopis­to) osoit­ti, Turus­sa (joka korostaa ole­vansa Suomen van­hin kaupun­ki) on surut­ta tuhot­tu noin kak­si kol­ma­sosaa kaupun­gin keskus­tas­ta sotien jäl­keen, mm. Engelin piirtämiä kivitaloja.

    Tämä on ilmeis­es­ti kult­tuuria, museoin­nista ei pelkoa.

    Vastaa