Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.8.2012

Ullan­lin­nan ja Puna­vuo­ren suojelukaavat

Pöy­däl­tä

Kävin kat­so­mas­sa As. Oy Koi­vun  pihaa. Aivan yllät­tä­vä kei­das kes­kel­lä kivie­räm­maa­ta. Ei oli­si usko­nut sel­lais­ta Teh­taan­ka­dul­ta löy­tä­vän­sä. Kuva var­si­nai­sel­ta pihal­ta (huo­mat­kaa uusi tyy­li­käs Vauh­ti­hir­mu etua­lal­la). Kysei­nen ullak­koa­sun­to tuli­si jäl­kim­mäi­ses­sä kuvas­sa näky­väl­le kuja­mai­sel­le taka­pi­hal­le par­vek­keen taak­se, jol­loin kat­toon jou­dut­tai­siin pihan puo­lel­le puh­kai­se­maan kat­toik­ku­nat. Kyse on nyt vähän sii­tä, halu­taan­ko suo­jel­la raken­nus­ta his­to­rial­li­se­na esi­nee­nä vai asu­mis­muo­toa ja piha­pii­riä. Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la, ei tuo talo nyt mikään ark­ki­teh­tuu­rin merk­ki­teos ole, mut­ta piha­pii­ri on aivan ihana.

Kat­toik­ku­nan voi teh­dä tyy­lik­kääs­ti tai maut­to­mas­ti. Asia oli­si hel­pom­pi ilman hal­lin­to-oikeu­den type­rää kan­taa, jon­ka mukaan mil­lai­sel­le hir­vi­tyk­sel­le tahan­sa pitää antaa raken­nus­lu­pa, ellei se ole suo­raan kaa­van vas­tai­nen. Täl­tä osin raken­nus­la­ki pitäi­si kir­joit­taa uudes­taan niin sel­väk­si, ettei hal­lin­to-oikeus pys­tyi­si sitä noin tul­kit­se­maan. Poik­kea­mis­lu­paan tie­tys­ti voi edel­lyt­tää tar­kat piirustukset.

Hert­to­nie­men mega­hert­sin kaava

Tätä nyt ei ole olen­nai­ses­ti muu­tet­tu lausun­to­jen perus­teel­la, joten lau­ta­kun­ta on oikeas­taan tämän jo ker­ran hyväk­sy­nyt. Nyt voi tie­tys­ti katua. Lii­tyn­tä­lii­ken­teen paik­ko­jen mää­rää on nos­tet­tu niin, että nii­tä on nyt 140. Sain tätä kos­ke­van koh­dan muu­te­tuk­si vel­voit­ta­vas­ta muo­toon voi­daan raken­taa, kos­ka en hyväk­sy­nyt että täl­lai­ses­ta noin seit­se­män mil­joo­nan euron inves­toin­nis­ta pää­te­tään ilman val­mis­te­lua ase­ma­kaa­van yhtey­des­sä. Jos minul­la oli­si seit­se­män mil­joo­naa euroa käy­tet­tä­vä­nä jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si, en toteut­tai­si sil­lä lii­tyn­tä­paik­ko­ja 140 jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jäl­le. Ostai­sin vaik­ka rati­koi­ta tai vetäi­sin yhden ratik­ka­lin­jan lisää. Ei näis­tä hait­taa ole, mut­ta hir­veä on hinta.

Ruka­tun­tu­rin­tien 5–7 rakentamistapaohje

Alue sijait­see Mel­lun­mäes­sä. Nämä raken­ta­mis­ta­paoh­jeet täh­tää­vät kau­pun­ki­ku­val­li­seen har­mo­ni­aan. Onko har­mo­ni­soin­nis­ta hyö­tyä vai hait­taa, sitä voi käy­dä kat­so­mas­sa Land­bos­sa, jos­sa ei ole harmonisoitu.

Kau­pun­ki­ku­va­neu­vot­te­lu­kun­ta esit­tää tiu­kas­ti teh­tä­vä­alu­ee­seen­sa liit­tyen, että alu­eel­la suo­sit­tai­siin läm­mi­tys­muo­to­na maa­läm­pöä. En tie­dä maa­läm­mön vai­ku­tuk­ses­ta kau­pun­ki­ku­vaan, mut­ta ener­gia­po­liit­ti­ses­ti esi­tys on huo­no. Ymmär­tääk­se­ni Mel­lun­mä­ki on kau­ko­läm­pö­ver­kon pii­ris­sä. Kau­ko­läm­mön kor­vaa­mi­nen maa­läm­möl­lä kak­sin­ker­tais­taa pri­maa­rie­ner­gian kulutuksen.

Lausun­to HSL:n alus­ta­vas­ta toimintasuunnitelmasta

Pyy­sin tämän pöy­däl­le tar­kis­taak­se­ni, onko val­tuus­to­ryh­mil­lä jo nyt halua sanoa jotain tarif­fi­ta­sos­ta. Sehän nousee Hel­sin­gin osal­ta yli nel­jä pro­sent­tia. Täl­lai­sia esi­tyk­siä ei tule, joten ei sit­ten sano­ta mitään. Kun lausun­nos­sa jo nyt esi­te­tään tuot­ta­vuu­den nos­ta­mis­ta, haluai­sin kon­kre­ti­soi­da asi­aa niin, että lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­ton tulee tuot­taa esi­tyk­siä ja vai­kut­ta­vuusar­vioi­ta toi­mis­ta, joil­la jouk­ko­lii­ken­net­tä voi­daan nopeut­taa Hel­sin­gin alueella.

En myös­kään pidä tar­kas­tus­mak­sun nos­ta­mi­ses­ta 100 euroon. Oli­si ihan rei­lua, että pum­mil­la mat­kus­ta­mis­ta ja pum­mil­la pysä­köin­tiä koh­del­tai­siin yhtä­läi­ses­ti. Näyt­tö­li­pun osal­ta on var­sin inhi­mil­lis­tä unoh­taa, että kausi onkin men­nyt umpeen.

 

41 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.8.2012”

  1. As oy Koivu
    “Kyse on nyt vähän sii­tä, halu­taan­ko suo­jel­la raken­nus­ta his­to­rial­li­se­na esi­nee­nä vai asu­mis­muo­toa ja piha­pii­riä. Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la, ei tuo talo nyt mikään ark­ki­teh­tuu­rin merk­ki­teos ole, mut­ta piha­pii­ri on aivan ihana.”

    Ihan vain mie­len­kiin­nos­ta ja ymmär­tääk­se­ni tätä prosessia. 

    Kat­soin taloa Oiko­tien ilma­ku­vas­ta noi­den kuvie­si lisäk­si ja en kyl­lä ihan heti kek­si mitä eri­tyi­sen suo­jel­ta­vaa ko. raken­nuk­ses­sa on tai miten ullak­koa­sun­to huo­non­tai­si koko­nai­suu­ta. Vähis­sä on meil­lä suo­je­lu­koh­teet, jos tuos­ta pitää vään­tää. Eihän tuo edes näy mihin­kään — jol­lei ilma­ku­via las­ke­ta. Eikö suo­je­lu­koh­tei­den tuli­si sijai­ta pai­kas­sa, jos­sa ylei­söl­lä on ne mah­dol­li­suus edes näh­dä. Joku tolk­ku sentään.

    Osmo, arvos­tan tuo­ta sinun asioi­hin paneu­tu­mis­ta. Mel­koi­nen sit­key­den osoi­tus käy­dä pai­kal­la. Kiitos!

    1. Kyl­lä. Bianci saa­vut­ti elä­keiän. Tilal­le tuli bel­gia­lai­nen Rid­ley. Sii­tä vähän enem­män, kun koke­muis­ta on ker­ty­nyt tarpeeksi.

  2. En tie­dä maa­läm­mön vai­ku­tuk­ses­ta kau­pun­ki­ku­vaan, mut­ta ener­gia­po­liit­ti­ses­ti esi­tys on huo­no. Ymmär­tääk­se­ni Mel­lun­mä­ki on kau­ko­läm­pö­ver­kon piirissä.”
    Siis asuk­kai­den on käy­tet­tä­vä kau­ko­läm­pöä, kos­ka mei­tä käs­ke­tään. Ei sil­lä väliä, vaik­ka maa­läm­pö oli­si hal­vem­paa. Jos maa­läm­pö on hal­vem­paa, niin mik­si kau­pun­ki ei itse rupea tar­joa­maan sitä. Itse asias­sa se saat­tai­si olla koh­tuul­li­sen help­poa kau­pun­gil­le. Pora­taan esim. park­kia­lueil­le yms. rei­kiä. Jos kesäl­lä tulee yli­mää­rä­sis­tä kuu­maa vet­tä, niin työn­ne­tään sitä johon­kin rei­kään läm­mit­tä­mään ja pum­pa­taan sii­tä maa­läm­pöä tal­vel­la. En tie­dä toi­mii­ko enkä ihan var­maan kan­nat­ta­vuut­ta, mut­ta ei kai sitä maa­läm­pöä kukaan halua, jos kau­ko­läm­pö on halvempaa.

  3. Tuo­han (2.kuva) on val­lan hie­no kau­ris­mä­ke­läi­nen mil­jöö, Nikan­der siel­tä vil­kui­lee­kin ver­ho­jen takaa.

  4. Kun lausun­nos­sa jo nyt esi­te­tään tuot­ta­vuu­den nos­ta­mis­ta, haluai­sin kon­kre­ti­soi­da asi­aa niin, että lii­ken­ne­suun­nit­te­luo­sas­ton tulee tuot­taa esi­tyk­siä ja vai­kut­ta­vuusar­vioi­ta toi­mis­ta, joil­la jouk­ko­lii­ken­net­tä voi­daan nopeut­taa Hel­sin­gin alueella.

    Ei näin. Meil­lä on nii­tä esi­tyk­siä ja suun­ni­tel­mia hyl­lyt täyn­nä, ongel­ma on se että mitään ei teh­dä, kos­ka täl­lä moni­vi­ras­to­sir­kuk­sel­la ei ole tireh­töö­riä. Mie­luum­min kysyt esi­mer­kik­si että mil­loin esi­mer­kik­si seu­raa­vat asiat teh­dään, ulko­muis­tis­ta ja muut täy­den­tää listaa:
    — Syvä­urai­set vaih­teet rati­koi­hin. Nopeam­pia, melu­aa ja täri­see vähem­män, H/K 10. Siis 10, ei 1,0.
    — Kasin nopeu­tus­suun­ni­tel­ma, val­mis­tu­nut kak­si vuot­ta sit­ten, onko sitä yhtä kais­ta­vii­vaa edes saa­tu maalattua?
    — Pasi­lan ase­man tupla­py­säk­ki. Siel­lä sei­soo nyt bus­sit hyvin­kin kak­si minuut­tia pysä­kil­lä (58 johon paik­kaa hoit­sua kun­nes kus­ki lyö ovet kiin­ni), kaik­ki muut bus­sit sekä rati­kat, kos­ka kis­kot menee pysä­kin läpi, sei­soo peräs­sä. Tämä odot­taa kuu­lem­ma sii­tä että voi­pi olla kes­kuk­sen suun­nit­te­lu­kil­pai­lun voit­ta­ja halu­aa muut­taa sil­laan suun­ni­tel­mia. Tos­sa menee kym­me­nen vuotta.
    — Tuol­le pysä­kil­le, samoin kuin aina­kin Kai­vo­ka­dul­le sekä Län­si­ter­mii­naa­lin pitää pal­ka­ta joku myy­mään lip­pu­ja. Voi yksi­tyis­tää pro­vik­kaa vastaan.
    — Rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mas­sa on vaik­ka mitä, lukee siel­tä, kuhan tekee edes jotain.
    — Bus­si­lii­ken­tees­tä on oma muis­taak­se­ni sata­koh­tai­nen pru­ju kaik­kia pik­ku paran­nuk­sia. Hyy­tyi sii­hen kun katusuun­nit­te­luun ei ole resurs­se­ja, nii­tä saa ostettua.
    — Pysä­köin­ti­pai­kat kis­ko­jen vie­res­tä pitää aina­kin tal­vek­si saa­da pois, kar­tat ja lis­tat on ole­mass­sa, esim. Lai­vu­rin­ka­tu ja Lii­san­ka­dun alku. Nil­lit­tä­jil­le tie­dok­si että puhu­taan koko­nais­mää­räs­tä joka on lähim­pään tasa­lu­kuun pyö­ris­tet­ty­nä noin 0% kan­ta­kau­pun­gin kadun­var­si­pai­kois­ta, jos oikein hur­jik­si heit­täy­dy­tään ehkä 1%.

    Ja niin edel­leen. Mil­loin ja mitä?

  5. kuhl­mey:
    Tuo­han (2.kuva) on val­lan hie­no kau­ris­mä­ke­läi­nen mil­jöö, Nikan­der siel­tä vil­kui­lee­kin ver­ho­jen takaa.

    Täs­mäl­leen sama tuli minul­le­kin mieleen.

  6. On se ihme, ettei nyky­ta­lot osaa edes pati­noi­tua. Lika vain valuu jul­ki­si­vun kylp­pä­rin­kaa­ke­leis­sa tai ele­ment­ti imee nokea ja kas­vaa levää.

    Tuol­lai­nen piha­pii­ri ker­too vie­raal­le­kin mon­ta tari­naa tai saa aina­kin kek­si­mään. Alem­mas­sa kuvas­sa kurk­kii hie­nos­ti jyrk­kä muu­tos, joka tapah­tui vii­meis­tään 60-luvul­la, jol­loin talois­ta tuli kyl­miä ja myk­kiä. Ei pal­joa puhe­le asuk­kais­taan nuo Teh­taan­ka­dun kuus­kyt­lu­ku­lai­set, vaik­ka ovat­kin jo puo­li vuo­si­sa­taa muis­tut­ta­neet kau­pun­ki­lai­sia har­maas­ta rän­tä­päi­väs­tä jol­loin sukat ovat märät. 

    Kun ker­ran kau­pun­gis­sa ei saa talot nous­ta toi­si­aan kor­keam­mal­le ja kau­pun­ki­lai­nen kat­se­lee toi­sen sei­nää ikku­nas­taan ja meren näkee vas­ta ran­nal­ta, niin oli­si ihan muka­vaa, jos sei­nis­tä teh­täi­siin tuol­lai­sia elä­viä ja muut­tu­via. Edes muu­ta­ma yksi­tyis­koh­ta tuo­maan per­soo­nal­li­suut­ta, jos koko­nai­nen viher­sei­nä on vie­lä lii­kaa. Muu­ten täs­tä ajan tap­pa­mi­ses­ta syn­ty­män ja kuo­le­man välil­lä, jota roman­ti­kot elä­mäk­si kut­su­vat, tulee aika hel­ve­tin tyl­sää, jos tämä kau­pun­gin stan­dar­di­soin­ti tehok­kuu­den nimis­sä jatkuu.

  7. Tar­kas­tus­mak­sun ja park­ki­mak­sun rin­nas­ta­mi­nen ei ole kovin älyl­lis­tä. Auton voi park­kee­ra­ta vää­rin kun jot­kut sään­nöt on aika han­ka­lia. OK, ne pitäi­si tie­tää. Pum­mil­la suu­rin osa mat­kus­taa tar­koi­tuk­sel­la, bus­seis­sa kaik­ki. Mat­kus­tin ennen päi­vit­täin met­rol­la ja bus­sil­la. Vuo­den aika­na 1 tar­kas­tus bus­sis­sa ja kak­si tar­kas­tus­ta met­roa­se­mal­la. Tar­kas­ti­vat por­tai­den ylä­pääs­sä met­roon meneviä!

    Park­ki­mak­sut lisäk­si mak­se­taan parem­mal­la pro­sen­til­la. Pum­meil­le pitäi­si kek­siä joku ren­gas­luk­koon ver­rat­ta­va laite.

    1. Jos pysä­köin auton­sa mak­sul­li­sel­le pai­kal­le ja jät­tää mak­sa­mat­ta, miten se ero­aa sii­tä, että mat­kus­taa rati­kas­sa pummilla?

  8. Rol­ling Heur­lin:
    “En tie­dä maa­läm­mön vai­ku­tuk­ses­ta kau­pun­ki­ku­vaan, mut­ta ener­gia­po­liit­ti­ses­ti esi­tys on huo­no. Ymmär­tääk­se­ni Mel­lun­mä­ki on kau­ko­läm­pö­ver­kon piirissä.”
    Siis asuk­kai­den on käy­tet­tä­vä kau­ko­läm­pöä, kos­ka mei­tä käs­ke­tään. Ei sil­lä väliä, vaik­ka maa­läm­pö oli­si halvempaa. 

    Osmo tar­koit­taa Hel­sin­gin kau­pun­gin ener­gia­po­li­tiik­kaa, ei nor­maa­li­lo­gii­kan mukais­ta ener­gia­po­li­tiik­kaa. Kau­ko­läm­pö­mo­no­po­lin rik­ko­mi­nen maa­läm­möl­lä on yksi kau­hu­ku­va, jota Hel­sin­gin päät­tä­jät koet­ta­vat asuk­kail­le maa­lail­la, ja teke­vät kaik­ken­sa maa­läm­mön kiel­tä­mi­sek­si. Jopa Vih­reät toi­tot­ta­vat Hel­si­gin kaa­su- ja hii­li­voi­man erinomaisuutta

    Pri­mää­rie­ner­gia­las­kel­mat ovat kai­ken­lais­ten olet­ta­mus­ten, ker­toi­mien, varas­sa. Nii­tä sopi­vas­ti ja vali­koi­den käyt­täen saa­daan kau­ko­läm­mön pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus las­kel­mal­li­ses­ti alhai­sek­si. Todel­li­suu­des­sa Hel­sin­ki siis kui­ten­kin tekee kau­ko­läm­pöään ja säh­köään fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la. Maa­läm­pö­pump­pu­ja kier­rät­tä­mään saat­tai­si joku ostaa pääs­tö­tön­tä vesi‑, tuu­li- tai ydin­voi­ma­säh­köä. Se oli­si pääs­tö­jen kan­nal­ta hyväk­si, mut­ta sil­loin Hel­sin­gin Ener­gia ei voi­si (pakko)myydä kau­pun­gin kas­saan valu­vaa monopolienergiaa.

    1. KariS
      Kaik­ki säh­kön­ku­lu­tus pitää aina käyn­nis­sä hin­ta-alu­een vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta ja se on mel­kein aina kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la Poris­sa, Tans­kas­sa, Puo­las­sa tai Sak­sas­sa. Sik­si on aivan oikein käyt­tää säh­kön omi­nais­pääs­tö­nä lauh­de­säh­köä. Hel­sin­gin kau­ko­läm­mön omi­nais­pääs­tö­nä taas on perus­tel­tua käyt­tää Hel­sin­gin kau­ko­läm­män tilas­toi­tu­ja omi­nais­pääs­tö­jä. Se on sit­ten makua­sia, ottaa­ko ne maa­kaa­sus­ta vai kivi­hii­les­tä. Kau­ko­läm­mös­sä läm­mön­tuo­tan­non omi­nais­pääs­tö las­ke­taan tie­tys­ti vas­ta­pai­ne- ja lauh­de­säh­kön säh­kö­te­ho­jen erot5uksesta. Onko vai­kea ymmärrää?

  9. Perin usein olen miet­ti­nyt, että miten­kä kip­pu­ra­sar­vil­la pyö­räil­les­sään ilman kura­suo­jia pys­tyy aja­maan siten, että sateel­la ei len­nä­tä vet­tä tien pin­nas­ta itsen­sä eikä taka­na-aja­jien­kaan sil­mil­le. Nääs kun itse kun ajan 200 euron fil­la­ril­la mikä taa­tus­ti ei len­nä­tä vet­tä. Sii­nä on kura­suo­jat edes­sä ja takana.

    1. Sateel­la taka­pyö­rä heit­tää vet­tä sel­kään, ei muu­al­le. Tään­kin voi­si estää aika pie­nel­lä minilokasuojalla.

  10. Kau­pun­ki­ku­va­neu­vot­te­lu­kun­ta esit­tää tiu­kas­ti teh­tä­vä­alu­ee­seen­sa liit­tyen, että alu­eel­la suo­sit­tai­siin läm­mi­tys­muo­to­na maalämpöä.”

    Haus­kan kui­vas­ti toteat tuon kau­pun­ki­ku­va­neu­vot­te­lu­kun­nan teh­tä­vä­alu­een rajat. Moni­vi­ras­to­sir­kuk­ses­sa teh­dään niin kuin vii­mei­se­nä jonos­sa ole­va taho määrää. 

    Monas­ti kuva­neu­vot­te­lu­kun­nan heput ovat kyl­lä oikeas­ti myös hyväl­lä asial­la, mut­ta täs­sä hih­kun mono­po­liy­ri­tyk­sem­me puo­les­ta. Mis­tä ihmees­tä ovat innos­tu­neet kes­kel­le kau­pun­kia mää­rit­te­le­mään maa­läm­pö­pump­pu­vyö­hyk­keen! Vaik­ka miten las­ki­si, nuo tal­vi­pak­kas­ten vii­mei­set kilowat­ti­tun­nit ovat saastuttavimmat. 

    Kun on näh­ty kuin­ka Espoo huk­ka­si oman ener­gia­lai­tok­sen­sa varal­li­suu­den yksi­tyis­tä­mi­sin­nos­saan, otan ilo­mie­lin vas­taan jokai­sen Hel­sin­gin Ener­gian tehok­kaal­la toi­min­nal­laan kun­ta­lai­sil­leen tuot­ta­van sen­tin. Ja hihit­te­len ihan pik­kui­sen vahin­go­ni­lol­la iloiten…

  11. Kat­toik­ku­nan voi teh­dä tyy­lik­kääs­ti tai maut­to­mas­ti. Asia oli­si hel­pom­pi ilman hal­lin­to-oikeu­den type­rää kan­taa, jon­ka mukaan mil­lai­sel­le hir­vi­tyk­sel­le tahan­sa pitää antaa raken­nus­lu­pa, ellei se ole suo­raan kaa­van vas­tai­nen. Täl­tä osin raken­nus­la­ki pitäi­si kir­joit­taa uudes­taan niin sel­väk­si, ettei hal­lin­to-oikeus pys­tyi­si sitä noin tul­kit­se­maan. Poik­kea­mis­lu­paan tie­tys­ti voi edel­lyt­tää tar­kat piirustukset.”

    Aamen!

    MRL:ssä kaa­voi­tuk­sen ensim­mäi­se­nä tavoit­tee­na on edis­tää tur­val­li­sen, ter­veel­li­sen, viih­tyi­sän, sosi­aa­li­ses­ti toi­mi­van ja eri väes­tö­ryh­mien, kuten las­ten, van­hus­ten ja vam­mais­ten, tar­peet tyy­dyt­tä­vän elin- ja toi­min­taym­pä­ris­tön luo­mis­ta. alle­vii­vai­sin tuos­ta sanan viihtyisän.

    Kau­pun­ki­ku­va­neu­vot­te­lu­kun­ta on usein ainoa ins­tans­si, joka pys­tyy edes joten­kin lausun­nois­saan edel­lyt­tä­mään kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti viih­tyi­sää ympäristöä.

    Hie­man kau­huis­sa­ni odo­tan mitä seu­rauk­sia on jat­kos­sa sil­lä , että MRL:ää kir­joi­te­taan nyt uudel­leen ja asett­ta­mis­val­tuuk­sia siir­re­tään ympä­ris­tö­mi­nis­te­riöl­tä (lue raken­ta­mi­sen ammat­ti­lai­sil­ta) oikeus­mi­nis­te­ri­öön (lue laki­mie­hil­le). Ikui­se­na opti­mis­ti­na toi­von, että seu­rauk­se­na on sel­keäm­mät sään­nök­set, pes­si­mis­ti minus­sa odot­taa kau­hul­la että teks­tei­hin tulee yksi­tyis­koh­tia, jois­sa ei ymmär­re­tä tila­suuun­nit­te­lul­li­sia seurauksia.

  12. Onko har­mo­ni­soin­nis­ta hyö­tyä vai hait­taa, sitä voi käy­dä kat­so­mas­sa Land­bos­sa, jos­sa ei ole harmonisoitu.”

    Itse pidän “har­mo­ni­soi­tu­ja” pien­ta­loa­luei­ta pää­sään­töi­ses­ti aivan kau­hei­na. Joi­ta­kin van­ho­ja puu­ta­loa­luei­ta lukuu­not­ta­mat­ta Hel­sin­gin viih­tyi­sim­mät pien­ta­loa­lu­eet ovat mie­les­tä­ni sel­lai­sia jois­sa on sal­lit­tu raken­taa eri­nä­köi­siä ja ‑tyy­li­siä talo­ja. Raken­nus­val­von­ta on toki tar­peen yli­lyön­tien vält­tä­mi­sek­si, mut­ta en näe mitään lisä­ar­voa sii­nä että kaik­ki talot pako­te­taan tois­ten­sa kopioiksi. 

    Vai joh­tuu­ko tämä sii­tä tul­kin­nas­ta että raken­nus­lu­pa on pak­ko myön­tää jos hake­mus ei ole kaa­van tai raken­nus­ta­paoh­jeen vas­tai­nen, jol­loin ohjeis­tus pyri­tään teke­mään niin aukot­to­mak­si ettei sin­ne jää por­saan­rei­kiä jot­ka sal­li­si­vat jon­kun Minas Mor­gul kopion rakentamisen?

  13. tpyy­luo­ma: Ei näin. Meil­lä on nii­tä esi­tyk­siä ja suun­ni­tel­mia hyl­lyt täyn­nä, ongel­ma on se että mitään ei teh­dä, kos­ka täl­lä moni­vi­ras­to­sir­kuk­sel­la ei ole tirehtööriä. 

    Vali­tet­ta­vas­ti Tpyy­luo­ma on oikeas­sa. Siel­tä hyl­lys­tä voi vali­ta min­kä opuk­sen vaan, nii­tä on teh­ty kasa­kau­pal­la jo koh­ta 20 vuot­ta. Läh­tee sii­tä sit­ten toteut­ta­maan. Sel­vi­tys­ten aika olkoon ohi, pitäi­si olla toteu­tuk­sen aika. Kun vir­ka­mie­hil­lä ei rii­tä roh­keut­ta, niin luot­ta­mus­mies­ten teh­tä­vä­nä on antaa man­daat­ti, tai suo­ra käsky.

  14. Eikös just muu­al­ta kau­pun­gis­ta saa­tu maa­läm­pö­rei­kien poraa­mi­nen kiel­let­tyä, ettei­vät hait­taa mah­dol­li­sia metro‑, kaukolämpö‑, park­ki- yms luo­lien kai­ve­lua? Mut­ta Mel­lun­mä­ki on sit­ten noi­den osal­ta valmis?

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS
    Kaik­ki säh­kön­ku­lu­tus pitää aina käyn­nis­sä hin­ta-alu­een vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta ja se on mel­kein aina kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la Poris­sa, Tans­kas­sa, Puo­las­sa tai Sak­sas­sa. Sik­si on aivan oikein käyt­tää säh­kön omi­nais­pääs­tö­nä lauh­de­säh­köä. Hel­sin­gin kau­ko­läm­mön omi­nais­pääs­tö­nä taas on perus­tel­tua käyt­tää Hel­sin­gin kau­ko­läm­män tilas­toi­tu­ja omi­nais­pääs­tö­jä. Se on sit­ten makua­sia, ottaa­ko ne maa­kaa­sus­ta vai kivi­hii­les­tä. Kau­ko­läm­mös­sä läm­mön­tuo­tan­non omi­nais­pääs­tö las­ke­taan tie­tys­ti vas­ta­pai­ne- ja lauh­de­säh­kön säh­kö­te­ho­jen erot5uksesta. Onko vai­kea ymmärrää?

    Ei ole vai­kea ymmärtää. 

    Olen alan insi­nöö­ri­nä jou­tu­nut pereh­ty­mään noi­hin las­ken­ta­me­ne­tel­miin, ja tie­dän siel­lä ole­van pal­jon “kor­jaus­ker­toi­mia” yhteis­tuo­tan­to­kau­ko­läm­mön eduk­si. Siis Hel­sin­gin Ener­gian käyt­tä­mis­sä las­ken­ta­me­ne­tel­mis­sä. EN-stan­dar­din mukai­nen las­ken­ta­me­ne­tel­mä antaa ihan toi­sen kuvan maa­läm­mön ja kau­ko­läm­mön vertailussa. 

    Sii­tä nyt ei vaan pääs­tä mihin­kään, että Hel­sin­ki tuot­taa niin läm­mön kuin säh­kön fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la, kun taas koko maan säh­kön­tuo­tan­nos­sa noin kol­man­nes syn­tyy uusiu­tu­vil­la ja nel­jän­nes ydin­voi­mal­la, jot­ka ovat kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen suh­teen pääs­töt­tö­miä. Tuo säh­kö pyö­rit­tää maalämpöpumppujakin.

    1. Hel­sin­ki omis­taa kyl­lä myös ydinvoimaa.
      Myön­nät kai nyt kui­ten­kin, että se läm­pö­pump­pu pitää yllä hinta.alueen huo­noin­ta voimalaitosta.

  16. Kau­ko­läm­pö­mo­no­po­lin rik­ko­mi­nen maa­läm­möl­lä on yksi kau­hu­ku­va, jota Hel­sin­gin päät­tä­jät koet­ta­vat asuk­kail­le maa­lail­la, ja teke­vät kaik­ken­sa maa­läm­mön kieltämiseksi.

    Hel­sin­gis­sä ja muu­al­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la maa­läm­mön käy­tös­sä on tiet­ty­jä infra­struk­tuu­riin liit­ty­viä estei­tä. Kal­lio­pe­rä on nimit­täin täyn­nä luo­lia. Näis­tä osa on mer­kit­ty jul­ki­siin kart­toi­hin, osa ei. Lisäk­si on pal­jon kal­lio­pe­rää, joka on varat­tu tule­vaa käyt­töä varten.

    Kiin­teis­tön omis­ta­jal­la ei ole mitään lail­lis­ta kei­noa tie­tää, onko hänen maan­sa alla salai­nen kal­lio­ra­ken­nel­ma tai täl­lai­sen varaus. Kos­ka näi­tä raken­nel­mia on aika pal­jon, ja niis­tä jot­kut ovat jo vau­rioi­tu­neet maa­läm­pö­po­rauk­sis­sa, oli ihan jär­ke­vää sää­tää maa­läm­mön raken­ta­mi­nen luvan­va­rai­sek­si. Kal­lio­pe­rä on sel­lai­nen luon­non­va­ra, jota tulee käyt­tää säästeliäästi.

  17. tpyy­luo­ma: Meil­lä on nii­tä esi­tyk­siä ja suun­ni­tel­mia hyl­lyt täyn­nä, ongel­ma on se että mitään ei teh­dä, kos­ka täl­lä moni­vi­ras­to­sir­kuk­sel­la ei ole tirehtööriä.

    Puhut asi­aa. Tie­dän kyl­lä ne kym­men­si­vui­set luet­te­lot lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­suun­ni­tel­mis­ta, jois­ta on hyväk­syn­tä­pää­tös, mut­ta jot­ka odot­ta­vat toteut­ta­mis­taan sik­si, että toteut­ta­mis­re­surs­sit puut­tu­vat. Siel­lä on kevyen lii­ken­teen, jouk­ko­lii­ken­teen ja ylei­sen katu­lii­ken­teen hank­keet tais­te­le­mas­sa pai­kas­ta auringossa.

    Ehdot­to­mas­ti domi­noi­vin puut­tu­va resurs­si on raha. Lis­ta on toi­vei­den tyn­ny­ri. Sen hank­kei­den prio­ri­soin­ti on viras­to­jen väli­sen työ­ryh­män tehtävänä. 

    Kai­ho­ten voi muis­tel­la sitä kaut­ta, kun HKL:n bud­je­tis­sa oli Osmon tai­ta­van bud­jet­ti­neu­vot­te­lu­tak­tii­kan jäl­jil­tä koh­ta­lai­sen kokoi­nen vuo­sit­tai­nen mää­rä­ra­ha pien­ten jouk­ko­lii­ken­ne­hank­kei­den toteuttamiseen. 

    Kun jouk­ko­lii­ken­teen suun­nit­te­lu on seu­dul­lis­tu­nut ja lii­ken­nein­ves­toin­tien suun­nit­te­lu kun­ta­ta­sol­la, toteu­tus­ku­vio vain moni­mut­kais­tui. Onnek­si kau­pun­ki­suun­nit­te­luun on saa­tu lisää joukkoliikenneosaamista.

  18. Sii­hen Mega­hertzin kort­te­liin liit­tyen yksi idea. Sikä­li kun pysyn kär­ryil­lä, niin Itä­väy­län var­teen tulee vii­si­ker­rok­si­nen toi­mis­to­ta­lo melues­teek­si, sen taak­se kak­si­ker­rok­si­nen park­ki­hal­li ja sen pääl­le kol­me asuin­tor­nia. Toi­mi­ta­lot melues­tei­nä on huo­no idea, mut­ta kui­ten­kin tämä siis tar­koit­ta sitä että nii­tä asuin­ta­lo­ja ei teh­dä ennen park­ki­hal­li ja lupa­syis­tä ennen toi­mis­to­ta­loa. Toi­mis­tol­le kysyn­tä on huo­noa, eikä sitä park­ki­hal­lia­kaan vält­tä­mät­tä kan­na­ta raken­taa ennen asuin­ta­lo­ja ja toi­mis­toa, eli täs­tä saa hyvin hel­pos­ti iki­liik­ku­jan jos­ta seu­raa ettei teh­dä mitään.

    Voi­si­ko asian hoi­taa näin: Toi­mis­to­ta­lo pois, tilal­le vii­si­ker­rok­si­nen park­ki­hal­li, voi teh­dä ker­rok­sia sitä mukaa kun tar­vit­see. Se koko hal­lin osuus kaa­voi­te­taan asuin­ton­tik­si, mah­tuu enem­män­kin kuin ne pari tor­nia ja tulee parem­paa katu­ku­vaa, kun kah­den park­ki­hal­li­ker­rok­sen sijaan kadun var­res­sa on asuin­ta­lo­ja ja pihoja.

  19. Ode:

    Myön­nät kai nyt kui­ten­kin, että se läm­pö­pump­pu pitää yllä hinta.alueen huo­noin­ta voimalaitosta.

    Samal­la logii­kal­la sinun pitäi­si vas­tus­taa kaik­kea säh­kön­ku­lu­tuk­sen lisää­mis­tä kuten raideliikennettä.

    1. Samal­la logii­kal­la rai­de­lii­ken­teen säh­kön­ku­lu­tus tulee las­keas lauh­de­voi­mal­la teh­dyk­si. Ei sitä pidä vas­tus­taa, vbaan pääs­töt pitää las­kea rehellisesti.

  20. Täs­sä on sel­lai­nen jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­ma, jon­ka koko­nais­val­tais­ta toteut­ta­mis­ta kaipaan:

    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_14_Luotettavuuden_kehittamisohjelma_B-osa.pdf

    Mones­ti hyvät paran­nuk­set ovat todel­la pie­niä, vaik­ka­pa vain jon­kun lii­ken­ne­mer­kin tai kant­ti­ki­ven siir­to tai jon­kun korok­keen pie­ni leik­kaus, mut­ta se voi olla mer­kit­tä­vä bus­sin ulot­tu­vuuk­sien tai sen ohjaa­mi­sen kannalta.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    läm­pö­pump­pu pitää yllä hinta.alueen huo­noin­ta voimalaitosta. 

    Yksi lisät­ty läm­pö­pump­pu lisää hii­li­voi­man käyt­töä, sil­lä ydin­voi­ma­loi­ta ja vesi­voi­ma­loi­ta on kiin­teä mää­rä, ja nii­tä käy­te­tään pää­sää­nöi­ses­ti täy­del­lä tehol­la, ja sik­si sää­tö ja lisään­ty­nyt kulu­tus hoi­de­taan hii­li­voi­mal­la. Mut­ta jos läm­pö­pump­pu­ja ja mui­ta säh­kön­käyt­tä­jiä tulee pal­jon lisää, kai sil­loin yksi nois­ta läm­pö­pum­puis­ta aiheut­ta uuden ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­sen tai kos­ken val­jas­ta­mi­sen, ja tämä yksi läm­pö­pump­pu saa näin aikai­sek­si huo­mat­ta­van hii­li­pääs­tö­jen vähe­ne­mi­sen, ja vaih­taa usei­de mui­den­kin läm­pö­pump­pu­jen säh­kön hii­les­tä veteen tai yti­miin. Kes­ki­mää­rin läm­pö­pum­put eivät näin las­ket­tu­na käyt­täi­si hii­li­säh­köä vaan nor­maa­lia “kes­ki­mää­räis­tä” sähköä.

  22. Kat­se­lin Lan­bo­ta googlen kart­to­jen avulla:

    http://maps.google.com/maps?q=Landbo,+Finland&hl=en&ll=60.271733,25.19429&spn=0.004176,0.009667&sll=37.0625,-95.677068&sspn=53.741627,79.189453&oq=landbo&t=h&hnear=Landbo,+Finland&z=17&layer=c&cbll=60.271643,25.194389&panoid=c_AlK06cbe7ezZ9xRGixEw&cbp=12,163.95„0,7.29

    …enkä kyl­lä kek­si­nyt mitä kama­laa alu­ees­sa on.

    Ehkä joku ark­ki­teh­ti saat­tai­si sit­ten pahek­suen ker­toa ettei auko­tuk­sen ja mas­soit­te­lun suh­de muo­dos­ta har­mo­ni­sia tila­sar­jo­ja tai vesiai­heen struk­tuu­ri trans­po­noi nega­tii­vi­ses­ti detal­jien hierarkiaan…

    Tie­dä sit­ten asuu­ko tuol­la sen onnel­li­sem­pia tai onnet­to­mam­pia ihmi­siä kuin Itä-Pasi­las­sa tai Meri­haas­sa mut­ta aina­kin he ovat teh­neet valin­tan­sa itse, eikä minul­la ole syy­tä alkaa hei­tä sii­tä halveksia.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos pysä­köin auton­sa mak­sul­li­sel­le pai­kal­le ja jät­tää mak­sa­mat­ta, miten se ero­aa sii­tä, että mat­kus­taa rati­kas­sa pummilla?

    Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa pitäi­si miet­tiä, pal­jon­ko on koh­tuul­lis­ta sakot­taa inhi­mil­li­ses­tä ereh­dyk­ses­tä. 100 euron las­ku van­hak­si men­neen kk-kor­tin omis­ta­jal­le on mel­koi­nen tapa muis­taa kan­ta-asia­kas­ta, 60 euroa­kin on täs­tä kova hinta. 

    Vas­taa­va tapaus park­ki­puo­lel­la on park­ki­kie­kon käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen ilmai­sel­la, mut­ta kie­kon käy­tön vaa­ti­val­la pai­kal­la. Joka tai­taa olla muu­ten yksi­tyis­ten park­ki­fir­mo­jen leipäpuu.

    Ris­tey­sa­lueil­le ja kis­koil­le pysä­köi­jil­le sekä tapa­pum­meil­le pitäi­si­kin olla eri tak­sa. Laki tie­tääk­se­ni sal­lii jo nyt ren­gas­lu­kon ja hinauk­sen käy­tön kus­tan­nuk­si­neen? Molem­mat tuli­si ottaa Hel­sin­gis­sä sään­nöl­li­seen käyt­töön. Entä voi­si­ko tar­kas­tus­mak­sun mää­rä­tä tupla­na kol­man­nes­ta ja useam­mas­ta liput­ta matkustamisesta?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samal­la logii­kal­la rai­de­lii­ken­teen säh­kön­ku­lu­tus tulee las­keas lauh­de­voi­mal­la teh­dyk­si. Ei sitä pidä vas­tus­taa, vbaan pääs­töt pitää las­kea rehellisesti. 

    Näin on. Ikä­vää, että nyt sekä VR että HKL/HSL (HKL:n tie­dot­teen mukaan myös HSL on täs­sä muka­na, vaik­ka HKL:hän nii­tä junia lii­kut­taa) ovat vesi­pes­seet säh­kön­sä vih­reäm­mäk­si. Mut­ta kos­ka vesi­voi­maa ei voi lisä­tä, tar­koit­taa se vain, että joku muu ostaa nyt sen saman hii­li­säh­kön, jon­ka ne osti­vat aikai­sem­min. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa­kin voi­si ottaa esiin täl­lai­set todel­li­suu­teen perus­tu­mat­to­mat imagokampanjat.

    Se on sit­ten eri asia, jos säh­kö­nos­to­pää­tök­sel­lä saa­daan aikaan vih­reän säh­kön lisäinvestointeja.

    Pek­ka tosin omas­sa kom­men­tis­saan sivuut­ti koko­naan sen sei­kan, että kyse on myös sii­tä, mikä kul­ku­muo­to on ener­gia­te­hok­kain. Jos juna kul­kee­kin hii­li­säh­köl­lä, on se sil­ti parem­pi kuin kul­jet­taa ne kaik­ki juna­mat­kus­ta­jat hen­ki­lö­au­tois­saan öljyl­lä. Älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä väit­tää, ettei rati­koi­ta, met­ro­ja tai junia sai­si ajaa hii­li­säh­köl­lä, jos ne samaan aikaan kui­ten­kin vähen­tä­vät mer­kit­tä­väs­ti ben­san ja die­se­lin kulutusta.

  25. Sep­po Vep­sä­läi­nen:Ehdot­to­mas­ti domi­noi­vin puut­tu­va resurs­si on raha. Lis­ta on toi­vei­den tyn­ny­ri. Sen hank­kei­den prio­ri­soin­ti on viras­to­jen väli­sen työ­ryh­män tehtävänä. 

    Minä epäi­len, että suu­rin puu­te on teke­vis­tä vir­ka­mie­his­tä. Kun suun­ni­tel­mat on saa­tu map­piin, ketään ei enää kiin­nos­ta eikä kel­lään ole aikaa. Heki­lö­re­surs­se­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti ole riit­tä­väs­ti. Pitäi­si olla sel­lai­nen viras­to­jen väli­nen yhdys­mies, jon­ka teh­tä­vä­nä on hoi­taa raport­tien toi­men­pi­teet kun­toon. Esi­mer­kik­si kasin nopeu­tus­ra­por­tis­sa on kyl­lä muka­na kal­lii­ta koh­tei­ta, jois­sa raha voi olla estee­nä, mut­ta muka­na on myös pik­ku­ra­hal­la teh­tä­viä pika­pa­ran­nuk­sia, jois­ta voi olla iso­kin apu. Sil­ti nii­tä­kään ei olla teh­ty ensim­mäis­tä­kään, kos­ka kukaan ei ota vas­tuul­leen asioi­den eteen­päin laittamista.

    Myös­kään lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sien ohjel­moin­nis­sa ei ole kyse rahas­ta vaan hen­ki­lö­re­surs­seis­ta ja osaa­mi­ses­ta. Valo­suun­nit­te­li­jan palk­ka­ku­lut saa­daan monin­ker­tai­si­na takai­sin lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nus­ten pie­ne­ne­mi­sen muo­dos­sa. Tosin kas­sa on eri, jos kulut mene­vät KSV:lle ja sääs­töt tule­vat HSL:lle. Tuon voi­si rat­kais­ta niin, että HSL mak­saa pal­kan ja vir­ka­mies istuu Kansakoulukadulla.

  26. a_l
    Ris­tey­sa­lueil­le ja kis­koil­le pysä­köi­jil­le sekä tapa­pum­meil­le pitäi­si­kin olla eri taksa. 

    Jon­kin ver­ran sekä moraa­lis­ta että käy­tän­nöl­lis­tä aste-eroa on seuraavissa:

    — auto lail­li­sel­la pai­kal­la mut­ta kiek­ko men­nyt 5 min yli
    — auto mak­sul­li­sel­la pai­kal­la ja park­ki­lip­pu koko­naan ostamatta
    — auto kah­den tun­nin pai­kal­la koko työpäivän
    — auto pysä­köi­ty suo­raan suo­ja­tien eteen
    — auto jal­ka­käy­tä­väl­lä niin että voi joten­kin kiertää
    — auto ratik­ka­kis­koil­la niin että ei voi kiertää

    Kaup­pa­rat­su/t­sup­pa­ri-tapauk­sis­sa tahal­li­sel­la “jous­ta­vuu­del­la” omaan lii­ke­toi­min­taan muil­ta omit­tu hyö­ty nyt aina­kin pitäi­si saa­da ulos­mi­tat­tua jot­ta itse­käs toi­min­ta ei oli­si lii­an kannattavaa. 

    Ja oikeas­ti jake­luau­to­ja ja tak­se­ja­kin tuli­si edes vähän val­voa niis­sä tapauk­sis­sa jois­sa vii­den met­rin pääs­sä ole­van lail­li­sen kadun­reu­na­pai­kan sijas­ta onkin pää­tet­ty vetää syyn­ta­keet­to­mi­na suo­raan jal­ka­käy­tä­väl­le oven eteen kun ker­ran “teke­vät vain hommiaan”. 

    Ren­gas­luk­ko­jen ohel­la kan­nat­tai­si käyt­tää myös hinaus­kouk­kua — oman työ­mat­kan var­rel­la on seis­syt yksi moneen ker­taan lapu­tet­tu ruos­te­ka­sa kah­den tun­nin pai­kal­la jo koko kesän. Vaan kun siir­ros­ta tulee kau­pun­gil­le kus­tan­nuk­sia joi­ta ei sit­ten saa­da auton omis­ta­jal­ta takaisin.

  27. Mie­len­kiin­toi­sia kom­ment­te­ja vuon­na 2012. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun talois­sa ei ole mitään suo­je­luar­vo­ja eräi­den mie­les­tä sik­si, ettei talo­ja näe. Onko­han Kes­ki-Euroo­pan kau­pun­geil­la sama logiik­ka? Vai joh­tuu­ko tämä tur­ku­lais­tu­nees­ta ajat­te­lus­ta, jon­ka mukaan kaik­ki ennen sotia raken­net­tu pitää pur­kaa ja var­sin­kin jos se on puusta.
    No nimi­merk­ki Mik­ko voi olla rau­has­sa, hänen miel­tään jär­kyt­tä­viä 1800-luvun lopun talo­ja on vain kou­ral­li­nen. Muu­toin nauhaikkunaa.

  28. Daniel Feder­ley: Minä epäi­len, että suu­rin puu­te on teke­vis­tä vir­ka­mie­his­tä. Kun suun­ni­tel­mat on saa­tu map­piin, ketään ei enää kiin­nos­ta eikä kel­lään ole aikaa. Heki­lö­re­surs­se­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti ole riit­tä­väs­ti. Pitäi­si olla sel­lai­nen viras­to­jen väli­nen yhdys­mies, jon­ka teh­tä­vä­nä on hoi­taa raport­tien toi­men­pi­teet kuntoon. 

    Kuvio toi­meen­pa­no­puo­lel­la on muut­tu­nut, kun suun­nit­te­luor­ga­ni­saa­tioi­ta muu­tet­tiin. HSL on kyl­lä yrit­tä­nyt saa­da inves­toin­tien toteu­tuk­ses­ta otet­ta tai aina­kin oman käsi­tyk­sen­sä pro­ses­sien pul­ma­koh­dis­ta. Voi olla että sekin raport­ti saa pölyttymiskuoleman.

    Sil­loin kun vie­lä tapah­tui pien­ten­kin hank­kei­den osal­ta eteen­päin menoa, HKL:llä oli aikaan­saa­pa ja suplii­kil­la siu­nat­tu yhdys­mies. Kovin se tun­tui kui­ten­kin ete­ne­mi­nen mate­le­mi­sel­ta silloinkin.

  29. Elmo Allen:

    Pek­ka tosin omas­sa kom­men­tis­saan sivuut­ti koko­naan sen sei­kan, että kyse on myös sii­tä, mikä kul­ku­muo­to on ener­gia­te­hok­kain. Jos juna kul­kee­kin hii­li­säh­köl­lä, on se sil­ti parem­pi kuin kul­jet­taa ne kaik­ki juna­mat­kus­ta­jat hen­ki­lö­au­tois­saan öljyl­lä. Älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä väit­tää, ettei rati­koi­ta, met­ro­ja tai junia sai­si ajaa hii­li­säh­köl­lä, jos ne samaan aikaan kui­ten­kin vähen­tä­vät mer­kit­tä­väs­ti ben­san ja die­se­lin kulutusta.

    Kom­ment­ti­ni tar­koi­tus ei toki ollut vas­tus­taa rai­de­lii­ken­net­tä (itse kan­na­tan säh­köl­lä toi­mi­van lii­ken­teen mak­si­moin­tia, rai­de­lii­ken­teen lisäk­si siis myös sähkö/hybridiautoilun edistämistä).
    Yri­tin (jäl­leen huo­nol­la menes­tyk­sel­lä) esit­tää, että Oden argu­ment­ti vas­tus­taa läm­pö­pump­pu­ja (ja yleen­sä­kin kaik­kea säh­kö­läm­mi­tys­tä) vii­mei­sen Tans­ka­lai­sen öljy­lau­de­lai­tok­sen pääs­tö­jen perus­teel­la on mie­les­tä­ni (edel­leen­kin) älyl­li­ses­ti epärehellinen.
    Suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa ei toki ratio­naa­li­ses­ti aja­tel­len pitäi­si käyt­tää läm­pö­pump­pu­ja läm­mi­tyk­seen, CHP-kau­ko­läm­pö (jopa kivi­hii­lel­lä teh­ty­nä) on yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun kan­nal­ta jär­ke­väm­pää. Vali­tet­ta­vas­ti kun­ta­po­lii­ti­kot vain käyt­tä­vät hal­lus­saan ole­vaa sään­te­le­mä­tön­tä mono­po­lia vää­rin ja yli­hin­noit­te­le­vat kau­ko­läm­mön sel­keäs­ti läm­pö­pump­pu­ja kalliimmaksi.

  30. Jus­si Ahto­la:
    talois­sa ei ole mitään suo­je­luar­vo­ja eräi­den mie­les­tä sik­si, ettei talo­ja näe. 

    Minä käsi­tin tuon ensim­mäi­sen kom­men­tin kyl­lä niin että ullak­koik­ku­nal­la ei pys­ty pilaa­maan mitään suo­je­luar­vo­ja jos se ei näy kadul­le eikä juu­ri pihal­le­kaan. Voi olla että käsi­tin vää­rin mut­ta itse olen juu­ri sitä mieltä.

  31. Jus­si Ahto­la: Vai joh­tuu­ko tämä tur­ku­lais­tu­nees­ta ajat­te­lus­ta, jon­ka mukaan kaik­ki ennen sotia raken­net­tu pitää pur­kaa ja var­sin­kin jos se on puusta.
    No nimi­merk­ki Mik­ko voi olla rau­has­sa, hänen miel­tään jär­kyt­tä­viä 1800-luvun lopun talo­ja on vain kourallinen. 

    Ei kai tätä pur­ka­mas­sa oltu, vaan halut­tiin raken­taa yksi asun­to lisää. 

    Pää­tök­sen­teos­sa on minus­ta on hyvin oleel­lis­ta, vai­kut­taa­ko lisä­ra­ken­ta­mi­nen oleel­li­ses­ti talon näky­viin osiin. Tuos­sa koh­taa taloa ei minus­ta ole mitään eri­tyis­tä suo­jel­ta­vaa. Lisä­ra­ken­ta­mi­sen pys­tyy teke­mään ihan tyy­lik­kääs­ti ja var­mas­ti talo säi­lyy parem­mas­sa kun­nos­sa, kun yhtiö saa lisä­ra­hoi­tus­ta remontteihin.

    Tur­ku­lai­ses­ta ajat­te­lus­ta en tie­dä, minä kun en ole siel­tä kotoisin.

  32. Jus­si Ahto­la: Mie­len­kiin­toi­sia kom­ment­te­ja vuon­na 2012. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun talois­sa ei ole mitään suo­je­luar­vo­ja eräi­den mie­les­tä sik­si, ettei talo­ja näe. Onko­han Kes­ki-Euroo­pan kau­pun­geil­la sama logiik­ka? Vai joh­tuu­ko tämä tur­ku­lais­tu­nees­ta ajat­te­lus­ta, jon­ka mukaan kaik­ki ennen sotia raken­net­tu pitää pur­kaa ja var­sin­kin jos se on puusta.No nimi­merk­ki Mik­ko voi olla rau­has­sa, hänen miel­tään jär­kyt­tä­viä 1800-luvun lopun talo­ja on vain kou­ral­li­nen. Muu­toin nauhaikkunaa.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti arvos­tan van­haa raken­nus­kan­taa, jota ei tule kyl­mäs­ti tuho­ta uuden tiel­tä eikä toi­saal­ta museoi­da kuol­leek­si ja käyttökelvottomaksi.

  33. Ei ole pel­koa museoin­nis­ta Suo­mes­sa, kun lukee Hesa­rin pure­tut talot-sarjaa…

    Tosin Hel­sin­gis­sä läk­syt opit­tiin aikoi­naan, sen sijaan Turus­sa ollaan hävit­tä­mäs­sä innok­kaas­ti puu­ta­lo­mil­jöi­tä (osa raken­net­tu 1800-luvulla).

    Pur­ku­tuo­mion on saa­nut Turun­maan sai­raa­lan laa­jen­nuk­sen tiel­tä arvo­kas koko­nai­suus (Van­hat puu­ta­lot ovat vuo­sil­ta 1831 sekä 1912)

    Lisäk­si Tur­ku tuho­si Wike­lund ja Kro­giuk­sen sini­sen huvi­lan, koko kaup­pa­to­rin­sa (Wiklund on hir­viö) ja pur­kuun menee myös ase­man­seu­dun puu­ta­lot. Nau­haik­ku­na­mai­nen DDR-koko­nai­suus ei anna kun­ni­aa kau­pun­gin his­to­rial­le, jota kovin koros­te­taan. Kuten eräs Gra­du (Kivis­tö, Turun yli­opis­to) osoit­ti, Turus­sa (joka koros­taa ole­van­sa Suo­men van­hin kau­pun­ki) on surut­ta tuhot­tu noin kak­si kol­mas­osaa kau­pun­gin kes­kus­tas­ta sotien jäl­keen, mm. Enge­lin piir­tä­miä kivitaloja.

    Tämä on ilmei­ses­ti kult­tuu­ria, museoin­nis­ta ei pelkoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.