(Kir­joi­tus on julka­istu 11.8.2012 Suomen Kuvale­hdessä Näkökul­ma-pal­stal­la. Jouduin lehteen lyhen­tämään artikke­li aika paljon. Tässä se on vähän pidempänä. )

 

Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen pitäisi pysäyt­tää kah­teen asteeseen tai peli on menetet­ty. Kak­si astet­takin merk­it­see suurten riskien hyväksymistä, mut­ta tiukem­paa tavoitet­ta pide­tään epärealistisena.

Maail­man eturiv­in ympäristöjour­nal­is­tei­hin kuu­lu­va Bill McK­ibben osoit­taa artikke­lis­saan Glob­al Warm­ing’s Ter­ri­fy­ing New Math, että kah­den asteen raja ylitetään läh­es var­masti. Kir­joit­ta­ja halu­aa ilmeis­es­ti puhutel­la nuorisoa, kos­ka julka­isi artikke­lin­sa yhdys­val­ta­laises­sa pop­u­laarikult­tuuri­in keskit­tyvässä Rolling Stone ‑lehdessä. Jat­ka lukemista “Ilmas­ton­muu­tos­ta ei voi pysäyttää?”

Timo Soi­ni on men­nyt sanomaan, ettei oman auton käyt­töko­r­vausten ylikom­pen­saa­tioon pidä puut­tua, kos­ka vero­jen mak­sami­nen on perin ikävää ja alen­taa halua tehdä työtä. On ihan kiva, jos ei itse tarvitse mak­saa vero­ja, mut­ta se tarkoit­taa valitet­tavasti, että ne verot jäävät jonkun muun mak­set­tavak­si. Kreikas­sa Soinin oppia on nou­datet­tu vuosia ja ne verot uhkaa­vat jäädä mei­dän maksettavaksemme.

Jos menee oma­l­la autol­laan ter­veyskeskuk­seen, kohtu­ullisi­na matkas­ta aiheutuvina kus­tan­nuksi­na kor­vataan 20 sent­tiä kilo­metriltä. Jos ajaa fir­man ajo­ja oma­l­la autol­laan, se mak­saakin yhtäkkiä 45 sent­tiä kilo­metriltä. Sel­l­aista laskel­maa ei löy­dy, että autol­la ajami­nen olisi oikeasti noin kallista, jos ajok­ilo­me­tre­jä tulee kym­meniä tuhan­sia kilo­me­tre­jä vuodessa. Nyt raja on pan­tu 15 000 kilo­metri­in. Kos­ka oma auto on myös omas­sa käytössä, on kohtu­ullista olet­taa, että noi­ta omia ajo­ja tulee vaikka­pa 10 000 kilo­metriä. Kuka tahansa voi käy­dä kat­so­mas­sa autoli­iton laskurista, paljonko autol­la ajami­nen mak­saa, jos kilo­me­tre­jä tulee yli 25 000 kilo­metriä vuodessa. Kyse on räikeästä ylikom­pen­saa­tios­ta. Autol­la aja­mal­la tien­aa vero­ton­ta palkkaa.

Blogilla oli aika pitkä katkos.

Web­hotellin pitäjän palvelin meni oiko­su­lun seu­rauk­se­na ns. päreik­si viikko sit­ten sun­nun­taina. Uusi härväke saati­in oitis paikalle, mut­ta var­muusko­pi­on palaut­ta­mi­nen takkuili jostain syys­tä. Viikon hil­jaise­lo lähen­telee val­takun­nal­lista kärk­i­t­u­losta, mut­ta nyt se siis toimii.

 

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomis­sa 28.7.2012)

Keskisu­uret kaupun­git tar­joa­vat asukkailleen sym­pa­at­tisen ja ekol­o­gis­es­ti ter­veen elinympäristön. Kolmekym­men­tä­tuhat­ta asukas­ta riit­tää taka­maan kau­pal­liset palve­lut ja tyy­dy­tys­tä kult­tuurin nälkään. Kaupun­ki mah­tuu pienelle alalle, joten kaik­ki on lähel­lä. Monille työ­paik­ka, kau­pat ja koulut ovat käve­ly­matkan sisäl­lä.   Ympäristö ja ilmake­hä kiit­tävät. Eikä mökille jär­ven­ran­nallekaan ole pitkä mat­ka. Jat­ka lukemista “Muka­vat kaupun­git menestyvät”

Euroopan ongel­mat johtu­vat pitkälti kiin­teistöku­plas­ta, jon­ka aiheut­ti halpo­jen euroko­rko­jen työn­tymi­nen Etelä-Euroop­paan. Sitä ajatellen tun­tuu nurinkuriselta, että tau­tia paran­netaan pitämäl­lä korko­ja edelleen hyvin alhaal­la, itse asi­as­sa reaa­liko­rko on jo negati­ivi­nen. Voidaan tietysti tehdä hyvin harhaop­pinen kysymys, onko hal­pa keskus­pankki­ra­ha paras tapa toteut­taa rahapoli­it­tista elvy­tys­tä, mut­ta täl­lä kysymyk­sel­lä joutuu hel­posti harhaopin tielle. Jat­ka lukemista “Hal­pa korko, kiin­teistöku­pla, ja asun­non hin­nan verotuki”

Seu­raa­va hah­motel­ma on kesämökin teras­sil­la kir­joitet­tu hyvin alus­ta­va hah­motel­ma, jota var­maankin joudun palaut­teen jäl­keen paljonkin muut­ta­maan. Julkaisen raak­ileen, kos­ka olen tuskas­tunut siitä, ettei euroalueen tule­vaisu­ud­es­ta käy­dä Suomes­sa mitään keskustelua, vaan kaik­ki keskustelu tyre­htyy omaan napaan tui­jot­tamiseen. Jonkun on se aloite­ta­va, vaik­ka raak­ileel­la. Jat­ka lukemista “Mitä euroalueel­la tulisi tehdä?”