Mukavat kaupungit menestyvät

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomis­sa 28.7.2012)

Keskisu­uret kaupun­git tar­joa­vat asukkailleen sym­pa­at­tisen ja ekol­o­gis­es­ti ter­veen elinympäristön. Kolmekym­men­tä­tuhat­ta asukas­ta riit­tää taka­maan kau­pal­liset palve­lut ja tyy­dy­tys­tä kult­tuurin nälkään. Kaupun­ki mah­tuu pienelle alalle, joten kaik­ki on lähel­lä. Monille työ­paik­ka, kau­pat ja koulut ovat käve­ly­matkan sisäl­lä.   Ympäristö ja ilmake­hä kiit­tävät. Eikä mökille jär­ven­ran­nallekaan ole pitkä matka.

Tästä huoli­mat­ta muut­toli­ike suun­tau­tuu suuri­in kaupunkei­hin. Kaupunki­tutk­i­ja toisen­sa jäl­keen julis­taa, että tule­vaisu­us on suuris­sa kaupungeis­sa, ellei jopa miljoonien asukkaiden metropoleis­sa. Tieto­työ on tule­vaisu­u­den sana, ja infor­maa­tioalan ammatit keskit­tyvät isoin keskuksiin.

Tieto­työ on pitkälle erikois­tunut­ta ja vaatii monien ammat­ti­lais­ten yhteistyötä. Väkeä on olta­va paljon, jot­ta tar­jol­la olisi eri alo­jen erikois­tunut­ta osaamista. Osaami­nen ja uudet ajatuk­set lev­iävät henkilöko­htais­ten kon­tak­tien kaut­ta. Mitä enem­män väkeä, sitä hedelmäl­lisem­pää on kanssakäymi­nen. Täl­lä se keskit­tymi­nen selitetään.

Mut­ta eikö Inter­net poista väli­matko­jen merk­i­tyk­sen ja tee kas­vokkain tapaamis­es­ta tarpee­ton­ta? Kir­jas­saan Tri­umph of the Cities  Edward Glaeser ker­too tilas­toi­hin nojat­en, että asian juuri päin­vas­toin. Tietoli­iken­ney­htey­det lisäävät kas­vokkain tapah­tu­van yhtey­den­pidon hyötyjä.

====

Savupi­ip­pute­ol­lisu­us ei tarvitse men­estyäk­seen suuren kaupun­gin mah­dol­lis­tamia verkos­to­ja. Tehdas ei kär­si paikkakun­nan pienu­ud­es­ta vaan jopa hyö­tyy siitä. Ei tarvitse pelätä, että henkilökun­ta karkaa kil­pail­e­vaan yri­tyk­seen, jos sel­l­aista ei paikkakun­nal­la ole. Henkilökun­nan ja paikkakun­nan kannal­ta riip­pu­vu­us yhdestä suures­ta työ­nan­ta­jas­ta on ongel­ma, kuten on nähty valitet­ta­van mon­ta ker­taa. Jos Nokia olisi aikanaan keskit­tänyt Salon toim­intansa Turku­un, ei toimin­nan alasajo olisi ollut saman­lainen katas­trofi, sil­lä Turun työ­markki­nat oli­si­vat vetäneet parem­min. Sel­l­ute­htaan perus­t­a­mi­nen Kemi­järvelle oli aikanaan edis­tyk­sel­listä alue­poli­ti­ikkaa, mut­ta kalli­ik­si se tuli niille, jot­ka pysyvään työ­paikkaan uskoen rak­en­si­vat omakoti­talon­sa paikkakunnalle.

Viimeaikaiset näyt­tävät irti­sanomiset eivät ole hor­jut­ta­neet työl­lisyys­ti­lan­net­ta koko maan tasol­la, sil­lä uusia työ­paikko­ja on syn­tynyt tilalle. Irti­sanomiset kuitenkin nopeut­ta­vat muut­toa suuri­in kaupunkei­hin. Irti­sanomisen takia muut­ta­va muut­taa paljon toden­näköisem­min aiem­paa suurem­malle kuin aiem­paa pienem­mälle paikkakun­nalle – varsinkin, kun työ­paik­ka pitäisi löy­tyä myös puolisolle.

Kaik­ki suuret kaupun­git eivät men­esty. Eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa on paljon taan­tu­via suurkaupunke­ja. Entisessä auto­te­ol­lisu­u­den keskuk­ses­sa Detroitis­sa oli vielä 1950-luvul­la 1,8 miljoon­aa asukas­ta, nyt miljoona vähem­män. New Yorkin, Lon­toon ja Pari­isin kaltaiset hit­ti­paikat vetävät parhait­en infor­maa­tioalo­jen ammattilaisia.

Moni ulko­maalainen pitää Suomea maana, jos­sa on yksi kaupun­ki. Jos näi­hin kaupunki­tutk­i­joi­hin on uskomista, kol­menkymme­nen vuo­den kulut­tua muu Suo­mi on taan­tunut ja melkein kaik­ki tapah­tuu Helsin­gin seudul­la. Helsinkiläisenkin mielestä tämä olisi perin onneton­ta, sil­lä Suomen vahvu­us on kau­ni­is­sa luon­nos­sa ja sen arvois­sa. Jos kaik­ki kiin­nos­ta­vat työ­paikat ovat Helsingis­sä, eikö voisi saman tien muut­taa Frank­fur­ti­in tai Lontooseen?

====

Tule­vaisu­ut­ta ei voi tietää. Voi todel­la olla, että väen ja työ­paikko­jen keskit­tymiselle suuri­in kaupunkei­hin ei voi ker­ras­saan mitään, mut­ta päin­vas­tainenkin on mahdollista.

Keskeistä on tuo Edward Glae­serin väite, että tietoli­iken­ney­hteyk­sien parane­m­i­nen lisää keskit­tymisen etu­ja. Mis­tä hän sen voi tietää? Näin tapah­tui viime vuosikymmenel­lä Yhdys­val­lois­sa, mut­ta sil­loin kaik­ki inter­net­ti­in liit­tyvä oli uut­ta. Tek­nol­o­giset mur­rokset alka­vat muo­va­ta yhteiskun­tia yleen­sä vas­ta ajan myötä, kun uuden teknolo­gian mah­dol­lisu­udet oival­letaan ja sisäis­tetään. Tilas­to­jen perus­teel­la emme voi vielä päätel­lä inter­netin vaiku­tuk­sista aluer­ak­en­teeseen oikeas­t­aan mitään.

Nyt toivon 1980-luvun maakun­tapoli­itikoil­ta ymmärtävää mieltä. Vielä 25 vuot­ta sit­ten vähän kaikissa puolueis­sa helsinkiläiset poli­itikot oli­vat mui­ta paljon parem­min per­il­lä asioista. Ohjel­matyöryh­mis­sä tai puolue­val­tu­us­tois­sa maakun­tien poli­itikot esit­tivät yleen­sä lähin­nä reunahuo­mau­tuk­sia, mut­ta eivät olleet muo­vaa­mas­sa kokon­ais­strate­giaa. Poikkeuk­sia oli, mut­ta kaikesta näki, että, että helsinkiläiset eliv­ät poli­it­tisen keskustelun keskiössä ja maakun­tien kyvyt seura­si­vat sivusta.

Jos alueel­liset erot infor­maa­tioalo­jen osaamises­sa vas­ta­si­vat eroa poli­it­tises­sa osaamises­sa, ei ollut ihme, että infor­maa­tioalan yri­tyk­set keskit­tyivät suuri­in kaupunkeihin.

Poli­ti­ikas­sa ilmiö on kadon­nut tyystin.  Inter­netin ja sähkö­postikeskustelu­jen ansio­ta helsinkiläisil­lä poli­itikoil­la ei ole enää mainit­tavaa osaamise­tu­matkaa. Jos telekom­mu­nikaa­tio pystyy tasoit­ta­maan helsinkiläise­dun poli­ti­ikas­sa, mik­si se ei pysty­isi tasoit­ta­maan sitä muil­la aloilla?

Kes­ki-Euroopas­sa on havait­tavis­sa osaamisam­mat­tien pakoa ahtaista, saas­tuneista ja tur­vat­tomista suurkaupungeista pienem­pi­in kaupunkei­hin. Muut­ta­jat ovat valikoivia. Suo­sios­sa ovat Välimeren ran­nikko ja esimerkik­si alp­pi­maise­mat. Vetovoi­matek­i­jöitä ovat luon­to, miel­lyt­tävä ilmas­to, ihmisen mit­takaavaan sopi­va kau­nis kaupun­ki, jol­la on elin­voimainen keskus­ta – usein van­ha kaupun­ki –  ja kult­tuu­ri­tar­jon­ta sekä avara henk­i­nen ilmapiiri.

Alueke­hi­tys ottaa uuden suun­nan, jos käy kuten ennus­tan ja tietoli­iken­teen kehi­tys pysäyt­tää keskit­tymiske­hi­tyk­sen. Kaupunkien vahvuuk­sik­si muo­dos­tu­vat kaik­ki ne tek­i­jät, jot­ka saa­vat asukkaat viihtymään.

Muka­vat kaupun­git menestyvät!

 

75 vastausta artikkeliin “Mukavat kaupungit menestyvät”

  1. Näin juuri.

    Kaiken keskit­tämi­nen Helsinki­in on huono asia, mut­ta valitet­tavasti kaupungis­tu­mis­es­ta puhut­taes­sa juuri se on kaupungis­tu­misen vas­tus­ta­jien olkiukkona.

    Helsin­ki on selkeästi Suomen ylivoimainen talouden ja kult­tuurin veturi, mut­ta kyl­lä Suomeen mah­tuu ja pitääkin mah­tua muitakin kaupunke­ja. Turku, Tam­pere, Jyväskylä, Kot­ka, Kuo­pio nyt muu­tamia itse kokemi­ani esimerkke­jä esit­tääk­seni ovat kaik­ki kaupunke­ja jois­sa on paljon hyvää ja poten­ti­aalia paljon parempaankin. 

    Kaupungis­tu­mista tuke­mal­la ja tiivi­im­pään kaupunki­rak­en­teeseen tähtäämäl­lä saadaan Suomeen elin­voimais­ten kaupunkien verkko, joiden välil­lä ja sisäl­lä kil­pailu toimii, talouden rak­en­teet tehos­tu­vat, työ­markki­noiden raken­nemuu­tok­ses­ta selvitään ja ikään­tyvälle väestölle saadaan tar­jot­tua palvelui­ta joi­ta he tarvitsevat.

    Alue­poli­ti­ikas­ta tulisi siir­tyä kaupunkipoli­ti­ikkaan. Kaupungis­tu­mi­nen ja tiivi­impi yhteiskun­tarakenne on ratkaisu läh­es kaikki­in edessämme ole­vi­in suuri­in ongelmi­in, sitä pitäisi tukea paljon nyky­istä enemmän.

  2. Turun kaupung­in­jo­hta­ja esit­ti vähän aikaa sit­ten, että Etelä-Suomes­ta on tehtävä yksi työssäkäyn­tialue. Se edel­lyt­tää sitä, että Turus­ta ja Tam­pereelta pääsee junal­la tun­nis­sa Helsinki­in. Kan­natan tätä aja­tus­ta lämpimästi.

  3. Ja siltikin, kansane­dus­ta­jien työtä tehdään yhdessä talos­sa, ja tuskin tuot­tavu­us ainakaan nousisi sil­lä että hei­dät hajautet­taisi­in pitkin Suomea. Mut kuitenkin, pikkukaupungeil­la on etu­na, mut­ta mis­tä niistä mukavia pikkukaupunke­ja saisi tai edes nykyiset säilytettyä?

    Sen pikkukaupun­gin keskus­ta on pääkatu, jon­ka var­rel­la on sit­ten kaup­po­ja, kir­jas­to, tori, jne. Tämä on keskeinen asia sen pikkukaupun­gin mukavu­u­den kannal­ta. Ja sen miljöön vaal­im­i­nen on kaupung­i­narkkite­htin homma.

    Ote­taan esimerk­ki, olen kuul­lut tämän kahdelta eri paikkakunnal­ta ja läh­teestä. Eli kun kaup­pa kaavoit­taa, niin ne on maail­man pikku­maisimpia osaop­ti­moivia nil­lit­täjiä. Arkkite­hti halu­aa siihen tietenkin jonkin­laisen nätin julk­i­sivun, vähän se mak­saa mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta aika mitätön kuluerä, jotain satasen pari julk­i­sivuneliöltä. Ja joku hem­metin kaup­pa­su­un­nit­teli­ja on saanut päähän­sä että pysäköin­tipaikko­jen pitää olla kau­pan edessä siinä kadun var­res­sa, eikä sen kau­pan takana, jot­ta asi­akas näkee että on vapai­ta paikko­ja. Ikään kuin ne jos­sain pikkukaupungis­sa koskaan olisi lop­pu. Tuo tuot­taa aivan karmean näköistä katukuvaa.

    Ja sit­ten jos kaup­pa ei saa mitä he tänään sat­tuu tah­tomaan, niin he ilmoit­taa että me ei leik­itä tei­dän kanssa. Jol­lain Helsingillä nyt on sen ver­ran mas­saa, että ilmoit­ta­vat vaan ettei ole pakko tul­la, mut­ta jol­lain kirkonkyläl­lä ei ole. Ja tämänkin takia ne ovat juuri niin karmean näköisiä kuin ovat.

    Minus­ta tämä pitäisi hoitaa niin että ympäristömin­is­ter­iö ilmoit­taa kum­mallekin kau­pan toim­i­jal­la, että joko te nyt vaan opet­telette tekemään kaup­paki­in­teistöjä jot­ka näyt­tää taloil­ta kadun­var­res­sa, tai sit­ten ympäristömin­is­ter­iö tark­istaa ja tarvit­taes­sa muut­taa jokaikisen kaup­paki­in­teistön kaa­van koko maas­sa, eli te itkette ja opet­telette. Neu­vot­telu­ase­ma kau­pan keskus­li­ikke ja pikkukaupun­ki on muutenkin niin vinksal­laan, että joko tapo­jen pitää siis­tiy­tyä tai val­tion puutt­tua asiaan.

  4. Viimeis­ten vuosikym­menten aikana esimerkik­si Ran­skas­sa suurin voit­ta­ja ei ole ollut Pari­isi. Ran­skan tapauk­ses­sa “pienet” kaupun­git ovat kuitenkin hie­man eri asia. Nopeim­min on kas­vanut Montpellier(1954:97 000 — 2008:253 000, joka on imenyt nimeno­maan hich-tech-yri­tyk­siä. Sama jut­tu Toulousella(439 000). Melkein kaik­ki nopeasti kas­va­neet “pienet kaupun­git” oli­si­vat Suomen viiden suurim­man kaupunkialueen joukossa.

    Jotkut varsin pienetkin kaupun­git ovat kas­va­neet nopeasti, mut­ta nuo ovat käytän­nössä suurem­man kaupunkialueen esikaupunke­ja esim. Annemasse(Geneve)ja Arcachon(Bordeaux).

  5. Men­estyvät alueet vaa­ti­vat eri­tyis­es­ti hyvää talouden­hoitoa, joka on paras houkutin väestölle. Jos mod­erni Sin­ga­pore on raken­net­tu suo­maalle, ja Dubain pil­ven­pi­irtäjäkaupun­ki autiomaalle, niin kyl­lä Suomes­sakin voi rak­en­taa vaik­ka kuin­ka men­estyviä aluei­ta, kun­han osa­taan vali­ta hyviä päät­täjiä, ja huole­hdi­taan yri­ty­selämän mahdollisuuksista.

    Ihmisille haas­tavim­mal­ta tehtävältä näyt­tää ole­van tuot­tei­den elinkaaren yli elämi­nen. Aika mon­et valit­tel­e­vat kän­nykkäte­htaiden sulkemisia, sen sijaan että miet­ti­sivät sähköau­to­jen mas­sat­uotan­non perustamista.

  6. Kaik­ki suuret kaupun­git eivät men­esty. Eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa on paljon taan­tu­via suurkaupunke­ja. Entisessä auto­te­ol­lisu­u­den keskuk­ses­sa Detroitis­sa oli vielä 1950-luvul­la 1,8 miljoon­aa asukas­ta, nyt miljoona vähemmän.

    Dteroitis­sa oli 50-luvul­la 90% asukkaista valkoisia. Täl­lä het­kel­lä 10%. Poli­isi ei val­vo järjestys­tä 20%:ssa kaupunkia ja kaupun­gin edelli­nen pormes­tari valit­ti­in jengiläis­ten tuel­la virkaansa, jos­ta FBI hänet pidät­ti ja heit­ti vanki­laan 10 vuodek­si. Luku­taidot­to­mia on puo­let väestöstä. Kaupun­gin asukasluku on tosi­aan tip­punut puoleen 50-luvul­ta, mut­ta koko metropo­lialueen asukasluku on kolminkertaistunut.

    Detroit halu­aisi liit­tää esikaupun­git itseen­sä paran­taak­seen rahoi­tusase­maansa, mikä muis­tut­taa Helsin­gin tilan­net­ta nykyisel­lään. Suurkaupun­git keräävät ongelma­porukan, kos­ka niis­sä sosi­aa­li­nen paine on pienem­pi kuin esikaupungeis­sa. Elämi­nen on myös kalli­im­paa esikaupungeis­sa, kos­ka asun­not ovat suurem­pia ja liikku­mi­nen kallista, joten keskikaupunki­in jäävät vain ylem­pi keskilu­ok­ka ja ne köy­hät, jot­ka työsken­televät palvelu­am­mateis­sa (tai eivät työsken­tele mis­sään). Jos ongel­ma porukkaa halu­taan ehdoin tah­doin kaikin tavoin vielä haalia kaupunki­in, niin toiv­otan hesalaisille voimia tule­vaisu­u­den haasteisiin.

  7. 30 000 hen­gen kaupungis­sa har­va tulee toimeen ilman omaa autoa, Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa se on ihan helppoa.

  8. Minus­ta osut nyt tärkeisi­in ydi­na­sioi­hin. Keskit­tymiske­hi­tys on vah­va tren­di, mut­ta sen syynä ei ole kaikkien ihmis­ten into ja halu asua kyynär­pää­tun­tu­mas­sa miljoonien muiden kanssa, vaan pääasi­as­sa talouden ja elinkeino­toimin­nan ratkaisu­paikoil­la toimivien ihmis­ten varsin yksipuoliset toim­intata­vat ja “vaa­timuk­set”, jot­ka perus­tu­vat pitkälti kon­ser­vati­iviseen, trendimäiseen ajat­telu­un. Inno­vati­ivi­su­us syn­tyy, kun het­keen ja kehi­tys­ti­lanteeseen sopi­vat ihmiset osu­vat yhteen — fyy­sis­es­ti tai verkko­jen väl­i­tyk­sel­lä ja saa­vat aikaan uuden­laisia aja­tus- ja toim­inta­malle­ja. Siihen miljoon­akaupun­git ovat aivan liian hidas ja kallis keino. 2–30 000 asukas­ta muo­dostaa eri­no­maisen fyy­sisen yksikön ihmis­ar­voiselle ja luon­non kanssa sopu­soin­nus­sa ole­valle elämälle. Mah­dol­lis­ta­mal­la niis­sä ja niiden välil­lä ihmis­ten vapaa liikku­vu­us ja monipuoliset kohtaamiset, ollaan uskoak­seni inno­vaa­tioiden edel­ly­tys­ten luomises­sa ja tuotan­toon saat­tamises­sa hyvin lähel­lä ideaalitilannetta.

  9. Olen tieto­työläi­nen joka tekee etätöitä Itä-Helsingistä Otaniemeen ja olen yksi har­voista fir­man työn­tek­i­jöistä jot­ka asu­vat Helsingissä. 

    Sähkö­posti, Skype ja Google docs/drive mah­dol­lis­ta­vat suh­teel­lisen hyvän ja reaali­aikaisen kom­mu­nikoin­nin. Skypel­lä voi näyt­tää naa­mansa tai jakaa tietokoneen näytön tai doku­ment­te­ja tois­t­en kanssa. Goog­lessa voi use­ampi ihmi­nen edi­toi­da samaa doku­ment­tia. Siitä huoli­mat­ta n. ker­ran viikos­sa tulee käy­tyä toimis­tol­la kun pitää porukas­sa suun­nitel­la jotakin haastavaa. 

    Etä­työ mod­ernein väli­nen voi kor­va­ta hyvin suuren osan tieto­työstä, mut­ta ei kaikkea. Etä­työsken­te­ly on kankeam­paa ja se leikkaa pois epävi­ral­lisen kom­mu­nikoin­nin. On aika usko­ma­ton­ta kuin­ka paljos­ta tietoa jää pait­si jos jutustelu­un tarvit­see ottaa yhteys. Ainakaan me aikuiset suo­ma­laiset emme soi­ta, sähkö­postaa, tweet­taa toisillemme tyh­miä ideoita, tiedon muru­ja, juoru­ja ja arvelui­ta joi­ta saamme. Näin etä­työ katkaisee epävi­ral­liset keskuste­lut ja tiedon vai­h­dot. Idea­palaveri etäy­hteyksinä ei juuri toi­mi. Etä­työssä tör­mää jatku­vasti tilanteisi­in jois­sa san­o­taan “Ai, niin, enkö minä ker­tonut sin­ulle tästä.” En edes main­in­nut palavere­i­ta asi­akkaiden kanssa, jos­sa ei-ver­baa­li­nen kom­mu­nikoin­ti on avainasemassa. 

    Yksi etä­työn eduista, ja val­ta­va ongel­ma Suomelle pitkäl­lä aikavälil­lä, on se että ei ole väliä ollaanko Suomes­sa vai Inti­as­sa, Pak­istanis­sa, Afrikas­sa tai Etelä-Amerikas­sa. Int­ian tieto­työläisil­lä on huono maine kos­ka intialaiset myyvät osaamista aika härskisti liioitellen, mut­ta se ei tarkoi­ta sitä etteikö sieltä lyö­tysi osaavia ja jämpte­jä fir­mo­ja joiden osaamis­ta­so on vain hie­man alle tai jopa huo­mat­tavasti yli suo­ma­lais­ten tason. Jos löytää Intialaisen joka tekee 90% siitä mitä suo­ma­lainen 500 eurol­la kuus­sa on päätös aika selvä. Täl­lä het­kel­lä suurin ongel­ma on luotet­ta­van kump­panin etsimi­nen. Kun sen löytää, ne tekevät mitä vaan kun lähet­tää speksin. 

    Itse näen että suo­ma­laisen suorit­ta­van tason kood­i­ap­inan päivät ovat lue­tut samaan tapaan kuin tek­sti­il­i­työläiset ovat hävin­neet. Ylem­män tason suun­nit­teli­jat ja IT-arkkite­hdit joiden tarvit­see tava­ta asi­akas­ta tiheään paikan pääl­lä jäävät. Pitkäl­lä aikavälil­lä (seu­raa­vat 10–20 vuot­ta) se mikä voidaan siirtää etä­työk­si siir­tyy halvem­man työn maihin.

    ps. Yhdys­val­lois­sa on jo kek­sit­ty että rönt­gen­lääkäri voi tehdä diag­noosin­sa yhtä hyvin Inti­as­ta. Rönt­genku­vat lähetetään inter­netis­sä ja diag­noosi tulee sähköpostissa.

  10. Tietoli­iken­netekni­ikan kehi­tyk­sen lisäk­si sen käytön on myös kehi­tyt­tävä. Monis­sa korkean teknolo­gian yri­tyk­sis­sä lähde­tään siitä että sähkö­posti­in ei tarvitse vas­ta­ta ja lähet­täjän on soitelta­va perään siinäkin tapauk­ses­sa että toinen osa­puoli sijait­see huo­mat­ta­van aikaeron päässä. Sit­ten on niitä paikko­ja jois­sa ote­taan käyt­töön hyvinkin mon­imuo­toisia sosi­aalisen medi­an alus­to­ja, eikä kukaan ehdi käyt­tää niitä kaikkia.

    Etäy­hteistyötä tekevän ryh­män pitää pystyä sopi­maan mitä medi­aa se käyt­tää ja kuin­ka siinä käyt­täy­dytään. Ihan yksinker­tainen esimerk­ki: jos lähetän sähkö­pos­til­la jollekin jotain tehtävää, niin voidaanko lähteä siitä että saan kuit­tauk­sen jol­lain vastea­jal­la? Jos mitään ei kuu­lu, voinko olet­taa että hom­ma on työn alla ja ete­nee ilman yllä­tyk­siä tai viiveitä? Jos joudun parin päivän päästä mailaa­maan uud­estaan ja kysymään että saitko aikaisem­man mailin ja voitko nyt reagoi­da siihen, niin työn­teko ei voi olla tehokasta.

    Ole­mas­sa ole­van tietoli­iken­netekni­ikan poten­ti­aal­ista ei ole mielestäni hyö­dyn­net­ty kovinkaan mon­ta pros­ent­tia. Erot työy­hteisö­jen välil­lä ovat suuret. Kas­vokkain tapaamista tarvi­taan joka tapauk­ses­sa luot­ta­muk­sen muo­dostamisek­si. Etäy­hteistyön laimin­lyön­ti on liian help­poa kun asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tiois­sa ihmisil­lä on aina tekemät­tömiä töitä.

    Jos etäy­hteistyötä ale­taan johtaa parem­min, niin esimerkik­si kes­ki- ja itä-Suomes­sa on paljon mukavia ja sopi­van kokoisia kaupunke­ja, jois­sa Helsin­gin asumiskus­tan­nuk­si­in tot­tunut saavut­taisi hulp­pean elin­ta­son. Asiantun­ti­jatyötä tekevän on kuitenkin välil­lä liikut­ta­va ja tavat­ta­va ihmisiä kas­vokkain, jol­loin mat­ka-ajat ovat ratkai­se­via työ­paikko­jen sijoit­tumisen kannal­ta. Ei ole näköpi­iris­sä sel­l­aista teknistä läpimur­toa, jon­ka ansios­ta moot­tori­tiel­lä voisi ajaa nyky­istä kovem­paa. Sen sijaan yksi tapa foku­soi­da liikenne ja aluer­a­ho­ja olisi rak­en­taa luoti­ju­naverkos­to, joka yhdis­täisi keskisu­uret kaupun­git. Junas­sa voi kaiken lisäk­si läp­päril­lä käyt­tää aikansa tuot­tavasti. Eikö tämä olisi parem­pi kuin nykyi­nen alue­poli­ti­ik­ka, jon­ka tahat­tomana lop­putu­lok­se­na työ­paikat ja työvoima val­uu kiihtyväl­lä tahdil­la pääkaupunkiin?

    Kiteyt­täen: näk­isin poten­ti­aalia senkokoi­sis­sa kaupungeis­sa, joi­hin saadaan luoti­ju­na-ase­ma. Jos maakun­tata­sol­la olisi valmiuk­sia keskit­tää yhdyskun­taraken­net­ta ja investoin­te­ja, niin jokaiseen maakun­taan saisi vähin­tään yhden täl­laisen kaupungin.

  11. Kyl­lä, pienessä kaupungis­sa asumises­sa on paljon hyviä puolia.

    Itsekin tiedän muu­ta­man kuvaa­masi kaltaisen henkilön kes­ki-euroopas­sa jot­ka ovat muut­ta­neet suurkaupungista asumaan pienem­pään kaupunki­in. He käyvät kuitenkin edelleen töis­sä siinä viereis­sä suurkaupungis­sa. Tapaus “Nur­mi­järvi” siis.

    Taitaa valitet­tavasti men­nä aika kauan, ennen kuin voin tehdä mar­ras-tam­miku­un ajan etätöitä suo­ma­laiselle työ­nan­ta­jal­leni jostain aurinkoisem­mas­ta paikas­ta käsin.

  12. Olen itsekin miet­tinyt mon­een ker­taan tätä työn paikkari­ip­pumat­to­muut­ta ja sitä, vaikut­taako se joskus aluer­ak­en­teeseen vai ei.

    Yksi aivan oleelli­nen asia huo­ma­ta on tosi­aan se, että rep­pu­un mah­tu­va toimis­to on monel­la tietoalal­la ollut kil­pailukykyi­nen per­in­teiseen toimis­toon ver­rat­tuna vas­ta pari vuot­ta. Ei esimerkik­si tiedetoimit­ta­ja voi tehdä mitään ilman pari­akym­men­tä merkit­täv­in­tä lehteä. Ne on tilat­tu Hesarin ja Tiede-lehden toim­i­tuk­si­in vuosikaudet, ja niitä löytää parhaista yliopis­tokir­jas­toista. Kun ryhdyin freek­si, olin huolis­sani siitä, mis­sä pääsen luke­maan nämä kaik­ki pakol­liset lehdet, joiden tilaami­nen koti­in tun­tui kalli­il­ta idealta.

    Sit­ten tuli iPad, ja yhtäkkiä kaik­ki lehdet oli­vatkin siel­lä ja kohtu­ulliseen hin­taan. Kaik­ki mitä tarvitsin olikin saatavil­la 680 gram­maa painavas­sa lait­teessa. Ennen muu­ta­man viikon rästi­in jääneet lehdet oli­vat mon­en kilon taak­ka repussa.

    Uusi jut­tu on toimivien ja edullis­ten videokon­fer­enssi­lait­tei­den yleistymi­nen. Muu­ta­man vuo­den päästä etäläs­näo­lo on yhä arkisem­paa eikä siinä ole mitään kum­mallista että osa palaveriväestä on muualla.

    Mukav­il­la pikkukaupungeil­la voi olla mah­dol­lisuuten­sa. Hang­os­ta saisi nyt vielä edullisia kämppiä…

  13. Sep­po: Jos etäy­hteistyötä ale­taan johtaa parem­min, niin esimerkik­si kes­ki- ja itä-Suomes­sa on paljon mukavia ja sopi­van kokoisia kaupunke­ja, jois­sa Helsin­gin asumiskus­tan­nuk­si­in tot­tunut saavut­taisi hulp­pean elintason. 

    Onko todel­lakin niin, että elin­ta­so redu­soituu asuinneiliöhin? 

    Ainakin min­un elin­ta­son rom­ah­taisi, jos muut­taisin kes­ki- tai itä-Suomeen. Vaik­ka sit­ten saisinkin siiv­otak­seni tuplas­ti neliöitä.

  14. Kävin kesälo­ma­l­la sekä Oulus­sa että Poris­sa. Häm­men­tävää, kuin­ka paljon niis­sä näkyy polkupyöräil­i­jöitä — paljon enem­män kuin Helsingis­sä. Mukavia kaupunke­ja molem­mat, paljon kaupunki­ta­pah­tu­mia, viihty­isiä puis­toaluei­ta ja hin­tata­sokin on sopi­va ravintoloissa.

  15. Muka­vat kaupun­git men­estyvät jatkos­sa toiv­ot­tavasti hyvin. Suo­raa linkkaus­ta mukavu­u­den ja kasvun välille ei voi tehdä, sil­lä keskus­taa­jamien sys­temaat­tisen kasvun takana on monia tekijöitä.

    Brys­seli­in ei muute­ta vält­tämät­tä sik­si, että siel­lä lap­sil­la ja puolisol­la ja itse työn perässä muut­taval­la olisi mukavaa, vaan ehkä sik­si, että palk­ka nousee ja Brys­sel tajoaa mah­dol­lisuuk­sia urakehitykseen.

    Maal­ta on muutet­tu taa­jami­in paljon työ­paikan perässä, ei sik­si että olisi halut­tu ruuk­ki- tai kaupunkiympäristöön.

    Työ­nan­ta­ja perus­taa osaavaa työvoimaa vaa­ti­van yri­tyk­sen yliopis­tokaupunki­in varmis­taak­seen pätevän työvoiman saan­nin, ei sik­si, että kaupun­ki olisi viihtyisä.

    Inter­netin vuok­si pörssisi­joit­ta­jalle on kai jo melko saman­tekevää asuuko Helsingis­sä, pikkukaupungis­sa vai maaseudul­la. Mon­et keskit­tymistä aiheut­ta­vat tek­i­jät ovat toki yhä jäl­jel­lä, mut­ta Inter­net mah­dol­lis­taa ainakin pykälän ver­ran parem­min asuin- ja työsken­te­ly­paikan valin­nan viihtyvyy­den perusteella.

  16. Tuli muu­ta­ma käytän­nön point­ti mieleen.

    Ensim­mäi­nen oli se, että jos meil­lä on täysin netin varas­sa ole­vaa tieto­työtä, sitä voi tehdä yhtä hyvin toisel­la man­tereel­la kuin toises­sa kaupungis­sa. Tämän Tapio hyvin selit­tikin. Mikä on sil­loin suo­ma­laisen työn­tek­i­jän kil­pailue­tu? Kieli on ain­oa, joka tulee äkkiä mieleen, eikä sekään toi­mi kuin muu­tamil­la aloilla.

    Ja tähän liit­tyy se toinen point­ti, jon­ka Sep­po toi esi­in: Kaikkein korkeim­min palkat­tu­jen asiantun­ti­joiden työpäivä on mitä suurim­mas­sa määrin kol­lab­o­rati­ivi­nen, eikä sitä ihan hel­posti kor­va­ta mil­lään lähi­aikoina mah­dol­lisel­la etäläs­näolol­la. Ongel­mana ei ole neu­vot­telu­jen jär­jestämi­nen, se kyl­lä onnis­tuu. Ongel­mana on se muu työai­ka. Työn täy­tyy olla selvära­jais­es­ti rajat­tua, jot­ta sen voi etäistää suures­sa määrin. Ja sit­ten taas, kts. koh­ta yksi.

    Kol­mas point­ti on se, että Osmo tote­si asiantun­ti­joiden muut­ta­van pois ahtaista, saas­tuneista ja tur­vat­tomista suurkaupungeista. Pitää var­masti paikkansa, mut­ta nuo ovat poistyön­täviä tek­i­jöitä (ja sitä kaut­ta kokon­aiskil­pailukykyä heiken­täviä). Helsin­ki on aika hyvin selvin­nyt kaik­ista näistä, mut­ta jos se mokaa asi­at, voit­ta­jia on aika vähän. Pikem­min asia pitäisi ottaa niin päin, että nämä voisi­vat olla Suomen vetovoi­matek­i­jöitä laa­jem­mas­sa kilpailussa.

    Kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna Helsin­ki on niin pieni kaupunkiseu­tu, että kyl­lä me kaik­ki suo­ma­laiset mah­tu­isimme samalle seudulle. Se ei kuitenkaan tun­nu ajatuk­se­na sel­l­aiselta, että siinä olisi kovin paljon järkeä; koti­mainen aluei­den väli­nen kil­pailu on lähtöko­htais­es­ti ter­vet­tä kil­pailua, jos se käy­dään ilman dopin­gia ja suun­nilleen tasavahvasti.

    Tästä taas päästään siihen, että Suomes­sa ongel­mana on se, että Helsin­gin seu­tu on liian kaukana edel­lä, että mikään muu kaupunkiseu­tu voisi kil­pail­la sen kanssa kaikessa. Jos Suomen muut yliopistopaikkakun­nat sijoitet­taisi­in vaikka­pa Vam­malaan, voitaisi­in saa­da hyvinkin iloista ja hyödyl­listä kil­pailua aikaan.

    Alue­poli­ti­ikan haas­teena on se, että nyt yritetään ylläpitää liian mon­ta kakkos­ryh­mässä ole­vaa kaupunkiseu­tua. Tarkoi­tus on hyvä, mut­ta oikeasti se vain huole­htii siitä, ettei kil­pailua pääse kun­nol­la syn­tymään. Jonkin­laista metropolipoli­ti­ikkaa olisi sekin, että esimerkik­si Tam­pereen kasvu­un sat­sat­taisi­in kunnolla.

  17. Myyn­ti­työ ei onnis­tu etänä. Ja nykyään­hän varsin suuri osa työstä on myyn­ti­työtä tai sisältää ainakin joitain asiakaskontakteja.

  18. Viherinssi:
    Alue­poli­ti­ikan haas­teena on se, että nyt yritetään ylläpitää liian mon­ta kakkos­ryh­mässä ole­vaa kaupunkiseu­tua. Tarkoi­tus on hyvä, mut­ta oikeasti se vain huole­htii siitä, ettei kil­pailua pääse kun­nol­la syn­tymään. Jonkin­laista metropolipoli­ti­ikkaa olisi sekin, että esimerkik­si Tam­pereen kasvu­un sat­sat­taisi­in kunnolla.

    Isoim­pana ongel­mana kuvatun­laises­sa järkevässä alue­poli­ti­ikas­sa on se, että se vaatisi laa­jo­jen aluei­den sys­temaat­tista alasajoa. Kukaan ei halua laa­tia kun­tien tap­polis­taa, jol­lainen käytän­nössä olisi vält­tämätön­tä jot­ta keskisu­uria kaupunke­ja olisi rahaa kehit­tää, vaan mielu­um­min kär­sitään kaik­ki yhdessä ja tas­a­puolis­es­ti. Lop­putu­los on toki sama: elinkelvot­tomat kun­nat kuol­e­vat väk­isinkin viimeistään sit­ten, kun val­ti­ol­ta kokon­aisu­udessaan lop­puu rahat.

    Suomen kokoisen maan asut­tuna pitämi­nen nykyisen kokoisel­la kansal­la on type­r­ää, mut­ta vaivan vaa­ti­mat lääk­keet mais­tu­vat liian pahoilta.

  19. Mika M.:
    30 000 hen­gen kaupungis­sa har­va tulee toimeen ilman omaa autoa, Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa se on ihan helppoa.

    Mut­ta kyseessä ei ole niinkään kaupun­gin koko vaan rakenne ja joukkoli­iken­teen toimivu­us. Mon­et pienet “kaupun­git” ovat oikeasti löy­hästi pienen taa­ja­makeskus­tan ympärille jakau­tunut­ta haja-asutusaluetta.

  20. Englan­nis­sa asi­as­ta on jonkun ver­ran enem­män kokemusta. 

    Tääl­lä varsin moni kyn­nelle kykenevä muut­taa Lon­toos­ta johonkin kauem­mak­si. Tätä tukee pari seikkaa. Ensim­mäi­nen on se, että kehi­tys alkoi ennen lamaa. On aivan taval­lista, että töitä tehdään kotoa pari päivää viikos­sa jos on siinä ase­mas­sa, että ns. osaa jotakin. 

    Toinen on se, että ihmiset ovat kuitenkin tot­tuneet työ­matkus­ta­maan. Sil­loin kun pitää tul­la toimis­tolle, tul­laan toimis­tolle, vaik­ka se tarkoit­taakin sietämät­tömän pitkää työpäivää ja use­ampi­en tun­tien työmatkustamista. 

    Kol­mas on se, että Lon­toon ulkop­uolel­la on run­saasti kau­ni­ita ja toimivia kaupunke­ja, jot­ka ovat olleet siel­lä tuhat vuot­ta, ja jot­ka ovat niin iso­ja, että kykenevät tar­joa­maan vaa­ti­vam­mankin kulut­ta­jan tarvit­semista palveluista valtaosan. 

    Suo­mi ei pär­jää tässä kovin hyvin. 

    Työ­markki­noil­la elää edelleen käsky­tyskult­tuuri, jos­sa työtä tehdään toimis­tol­la kun on aina ennenkin tehty ja mitä talvi­so­das­takin olisi tul­lut jos soti­laat oli­si­vat olleet Sys­mässä etätöis­sä. Tämä kult­tuuri tuskin muut­tuu, ennen kuin huu­ta­va työvoima­pu­la on taas luon­amme ja työn­tek­i­jöil­lä todel­lista neu­vot­telu­val­taa, ja siihen voi men­nä aikaa. 

    Ihmiset puolestaan ovat tot­tuneet vaa­ti­maan kaiken tai ei mitään. Val­i­tuk­sen määrä on melkoinen jos kak­si päivää viikos­sa pitää herätä viideltä ja körötel­lä autossa tai junas­sa kak­si tun­tia suun­taansa. Se syö aika mon­taa aivan liian paljon tehden kauem­pana asumis­es­ta piinaa eikä nautintoa. 

    Suomes­sa on jonkun­näköisen pitkän työ­matkan päässä vain jokunen sel­l­ainen paik­ka, jos­sa ihmiset saa­vat nuo tarvit­se­mansa palve­lut. Turku ja Tam­pere. Por­voo ja Lahti voisi­vat olla niitä myös. Pienem­mät paikat ovat lohdut­toman rumia parakkio­su­us­pankkikyliä, joi­hin har­va tun­tee suur­ta kaipu­u­ta sik­si, että niis­sä on niin viihty­isää. No ruma on kyl­lä Lahtikin. 

    Mis­tä tulee neljäs seik­ka: maalle halu­aa Suomes­sa vain se sak­ki, joka joko joutuu sinne pakol­la kun ei ole rahaa muuhun tai se sak­ki, joka ei viihdy urbaanis­sa elämässä ollenkaan, on kaupun­gin koko mikä vain. Vai­h­toe­htona on joko urbaani ympäristö tai täy­delli­nen haja-asu­tus. Minkään­laisia vire­itä kyliä tai viihty­isiä pikkukaupunke­ja ei kauheasti sielul­taan kaupunki­laisille ihmisille ole. 

    Tämä taitaa olla asia, jos­sa Suomes­sa ei ole niitä moot­tor­e­i­ta, jot­ka maail­mal­la tiheäm­min asu­tuis­sa ja van­hem­mis­sa mais­sa saa­vat aikaan äver­iäi­den kaupunki­lais­ten muu­ton maaseutukyliin.

  21. Helsin­ki on muka­va kaupun­ki ja riit­tävän suuri. Mon­et pikkukaupun­gitkin ovat kodikkai­ta ja kau­ni­ita, ja niis­sä on muka­va käy­dä. Vält­tämät­tömät palve­lut löy­tyvät, tosin ei juuri valin­nan­varaa, ja rav­in­to­lat ovat surkei­ta. Työ­paikko­ja on mitä on. Jonkun tieto­työn tai vas­taa­van tekem­i­nen voi teknis­es­ti juuri ehkä onnis­tua pikkukaupungista käsin etänä, mut­ta ei kai moinen erakon työ­ta­pa sovi useim­mille nor­maaleille ihmisille?
    Suurin ongel­ma pikkukaupungis­sa elämisessä kuitenkin lie­nee ihmis­ten vähyys. Kuka jak­saa kat­sel­la samo­ja naamo­ja ja pyöriä samoissa pienis­sä ympyröis­sä jatku­vasti? Edes mah­dol­lisu­us tutus­tua uusi­in saman­henkisi­in ihmisi­in pitäisi olla. Välil­lä on muka­va piiloutua joukkoon, mut­ta sitä ei voi tehdä jos joukkoa ei ole. Naa­pu­rit kyt­täävät ja juoru­a­vat. Ahdis­taa… Kyl­lähän rehellisyy­den nimis­sä on todet­ta­va, että pikkukaupunki­in asumaan jou­tu­mi­nen olisi pahempaa kuin kuole­ma, vai mitä Osmo?

  22. Ihan hyviä kom­ment­te­ja etä­työn reali­teeteista (mm. Tapio, Sep­po). Itse lisäisin mukaan vielä sat­tuman merk­i­tyk­sen verkos­to­jen luon­nis­sa — useim­miten parhaat yhteistyöku­viot (ainakin tutkimus­maail­mas­sa) syn­tyvät täysin sat­tumal­ta ilman mitään etukäteis­su­un­nit­telua. Tämä tietysti edel­lyt­tää, että lähiym­päristössä on run­saasti kaiken maail­man kissan­ris­tiäisiä (työ­pa­jo­ja, pro­jek­tiesit­te­ly­itä jne.), joi­hin voi poike­ta käytän­nössä ilman mitään etukäteissuunnittelua.

    Pienel­lä paikkakun­nal­la oman alan osaa­jia tuskin pyörii kovinkaan mon­ta eikä etä­työläi­nen var­maankaan kovin hel­posti lähde kym­me­nien tai sato­jen kilo­me­trien päähän kat­so­maan olisiko joku sat­un­nainen tilaisu­us mah­dol­lis­es­ti kiin­nos­ta­va. Vir­tu­aaliy­hteyk­sistäkään ei tähän (ainakaan vielä) ole mitään apua ja etäos­al­lis­tu­jat jäävät tilaisuuk­sis­sa aina sivus­sa katsojiksi.

    Helsin­gin seudul­la on monel­la alal­la riit­tävä kri­it­ti­nen mas­sa mah­dol­lis­ta­mas­sa hyödyl­liset sat­u­naiskon­tak­tit — niin yhden alan sisäl­lä kuin ris­ti­in naa­puri­alo­jenkin kanssa. Pienem­mis­sä kaupungeis­sa vaikut­taa monas­ti siltä, että vaik­ka jol­lain yksit­täisel­lä alal­la voisikin osaamista löy­tyä, niin naa­puri­alo­jen tuki puut­tuu (mikä johtaa hel­posti putkinäköisyyteen).

  23. “hdys­val­lois­sa on jo kek­sit­ty että rönt­gen­lääkäri voi tehdä diag­noosin­sa yhtä hyvin Inti­as­ta. Rönt­genku­vat lähetetään inter­netis­sä ja diag­noosi tulee sähköpostissa.”

    Suomes­sa tämä oteti­in käyt­töön jo 80-luvul­la , tosin ei Inti­aan mut­ta välil­lä Rovanie­mi ‑Oulu.
    Inti­akin olisi ollut toinen osapuoli,jos vain toinen osa­puoli olisi löytynyt.
    Etä­työn ongel­ma on asen­teet ja hil­jaisen tiedon välittymisenongelmat

  24. Suurkaupun­gin vetovoi­matek­i­jät perus­tu­vat väestömäärään, ‑tihey­teen ja taloudel­liseen tehokku­u­teen, eivätkä nämä ole mihinkään häviämässä. Detroitin ahdinkokin johtuu elinkeino­rak­en­teen muu­tok­ses­ta eikä kaupun­gin koosta.

    Euroopan todel­liset suurkaupun­git Istan­bul, Mosko­va ja Lon­too, ovat erit­täin dynaamisia ja vetovoimaisia. Muutenkin van­ha man­ner on ollut jo pitkään erit­täin pitkälle kaupungistunut. 

    Niis­sä osis­sa maail­maa jois­sa sekä väestö että etenkin kansan­tuote kas­va­vat, toimi­vat suurkaupun­git kehi­tyk­sen moot­tor­eina. Yleen­sä vielä ne kaikkein suurimmat.

    Pikkukaupunkien maail­man­val­loi­tus­ta toden­näköisem­pi kehi­tys saat­taakin olla kohti kaupunki­val­tion piirteitä omaavia keskenään verkot­tunei­ta jättikaupunkeja.

  25. Ylem­pänä on jo tul­lut pari­in ker­taan, mut­ta lisätään nyt vielä jonon jatkoksi. 

    Dig­i­taal­is­ten teknolo­gioiden kykyä aut­taa etä­työssä on kyl­lä raskaasti yli­hy­petet­ty ja men­estys­tar­i­nat on jäänyt hyvin yksit­täistapauk­sik­si tai kon­tek­stisidon­naisik­si tietyn­laisi­in töi­hin tai toimenku­vi­in. Joi­hinkin töi­hin se sopii todel­la hyvin, kuten nyt vaik­ka free­lancer­it, vapaat tutk­i­jat ja ehkä “kaava­maista” insinööri­työtä tekevät, mut­ta monis­sa organ­isaa­tioi­ta on huo­mat­tu että se ei-ver­baa­li­nen, huo­maam­a­ton ja “fyysi­nen” viestin­tä on yllät­tävänkin tärkeässä roolis­sa ihmis­ten johtamises­sa ja ennen kaikkea luot­ta­muk­sen ja ryh­mähen­gen ylläpitämisessä. Näil­lä ryh­mäko­hee­sion hallinnan käytän­nöille, jot­ka on niin itses­tään­selviä että ne melkein uno­htu­vat, ei ole vielä kehit­tynyt dig­i­taal­isia vas­taavia. Ja voi olla ettei koskaan kehi­tykään. Luo­valle työlle varsinkin samas­sa tilas­sa istu­mi­nen on hyvin tärkeää.

    Tuo että “dig­ite­knolo­giat hyödyt­tävät maanti­eteel­listä keskit­tymistä” ei yllätä yhtään. Varsinkin GPS-kykyiset kän­nykät muut­taa kaupunkien henkistä maantiedet­tä merkit­tävästi kun omas­ta kaupungis­taan voi käytän­nössä koko ajan löytää uusia jut­tu­ja vaik­ka eri­laisil­la paik­ka-app­likaa­tioil­la tai tiet­tyjä uutisvir­to­ja seuraamalla. 

    Kaveri­ni kotiu­tui juuri Sil­i­con Val­leystä ja tiesi ker­toa, että hän huo­masi melko nopeasti että paikan lumo ja “meinin­ki” syn­tyy siitä, että käytän­nössä joka päivä on jotain net­work­ing- tai ideoin­ti­ta­pah­tu­mia jos­sain päin, isos­sa tai pienessä mit­takaavas­sa. Näitä tapah­tu­mia main­os­te­taan juuri sosi­aalises­sa medi­as­sa tai puskara­dion kaut­ta, ja näis­sä tapah­tu­mis­sa luo­daan niitä uusia kon­tak­te­ja tai ideoita, joista ne star­tupit syn­tyvät. Ja tämä kier­to on siel­lä aika kovaa, ei ole ennenku­u­luma­ton­ta että joku kova osaa­ja vai­h­taa duu­nia kolme ker­taa kuukau­den sisään.

  26. Sauli: Kävin kesälo­ma­l­la sekä Oulus­sa että Poris­sa. Häm­men­tävää, kuin­ka paljon niis­sä näkyy polkupyöräil­i­jöitä — paljon enem­män kuin Helsingissä.

    Helsingis­sä pyöräil­i­jöi­den määrä on kas­vanut huo­mat­tavasti parin vuo­den aikana. Kulosaaren sil­lal­lakin ihan jonok­si asti pyöräil­i­jöitä. Samoin Baanal­la, Keskus­puis­tossa, Van­taan­joen var­rel­la. Kallios­sa (laa­jasti ymmär­ret­tynä) suo­ras­taan vilisee pyöräilijöitä).

    Kun vielä oppisimme aja­maan rauhal­lis­es­ti, vaap­pumat­ta ja kil­pailemat­ta jonos­sa, niin hyvä olisi.

    (Helsingis­sä on hyvät pyöräi­ly­olot, kun vaan ymmärtää, että aivan ydinkeskus­ta on varat­tu henkilöau­toille ja bus­seille. Pitkän­sil­lan eteläpuolel­la ei ole sijaa pyöräil­i­jöille, mikä on harmi)

  27. Han­nu Visti:
    Työ­markki­noil­la elää edelleen käsky­tyskult­tuuri, jos­sa työtä tehdään toimis­tol­la kun on aina ennenkin tehty ja mitä talvi­so­das­takin olisi tul­lut jos soti­laat oli­si­vat olleet Sys­mässä etätöis­sä. Tämä kult­tuuri tuskin muut­tuu, ennen kuin huu­ta­va työvoima­pu­la on taas luon­amme ja työn­tek­i­jöil­lä todel­lista neu­vot­telu­val­taa, ja siihen voi men­nä aikaa. 

    Höpön­löpön sen­tään. Itse olen nyt mais­tanut tätä etä­työn herkkua ja voin sanoa että vaikea­ta on. Ei tätä saa mil­lään yhtä tehokkaak­si kuin kont­toris­sa puur­tamis­taa, ei vaik­ka on skypet ja kaik­ki käytössä. Kaiken kukku­rak­si itsen­sä motivoimi­nen siihen että saisi jotain tehtyä on paljon vaikeam­paa sil­loin, kun kyhjöt­tää itse yksin jos­sain kam­mios­sa ja muut ovat 200km päässä kuin jos olisi samas­sa toimis­tossa muiden kanssa.

    Täältä puut­tuu kaiken­lainen tuki mitä kont­toris­sa on. Jos yhtey­det pätkivät, ei pysty kysymään kaver­il­ta että toimi­iko sil­lä net­ti tai kän­nykkä. Jos kone simah­taa, ei tääl­lä loju yhtä tai kah­ta van­haa konet­ta samal­la taval­la kuin kont­to­ril­la. It-tuki ei ole lähel­lä, työtiedos­to­jen siir­to palve­limelle ja takaisin kestää 10x sen mitä kont­to­ril­la ja niin edelleen.

    Se, että muu­ta­ma työtään rakas­ta­va nört­ti jak­saa tehdä täyt­tä häkää yksin omas­sa kam­mios­saan ei muu­ta sitä, että suurin osa ihmi­sistä ei sitä halua, ei pysty eikä kynene tekemään tehokkaasti.

    Siinä mielessä tämä on kyl­lä tehokas­ta kun nuorem­mat työn­tek­i­jät eivät ole niin hel­posti kyse­lemässä min­ul­ta neu­voa vaan joutu­vat pär­jäämään omin nokki­nen­sa. Epäilen kuitenkin kokon­ais­te­hokku­u­den nousua.

    Eli omas­ta mielestäni etä­työ on kuolleena syn­tynyt idea ja se sopii vain har­voille ja valituille.

  28. Liian van­ha: Etä­työn ongel­ma on asen­teet ja hil­jaisen tiedon välittymisenongelmat

    Etä­työn ongel­ma on lyhykäisyy­dessään se ettei siitä ole juuri mitään hyö­tyä, ja aika paljon vaivaa. OK, Jani-Pet­teri voi tehdä duu­ni­aan 100 eikä 10 kilo­metrin päässä työ­paikas­taan. Jos hän käy toimis­tol­la edes ker­ran kahdessa viikos­sa, niin työ­matko­jen pitu­us on ihan sama, eli mikä esim. se ympäristöhyö­ty on? Yri­tys, aika pitkälle teo­ri­as­sa, ehkä säästää jotain toim­i­ti­laku­luis­sa mut­ta sit­ten se kaik­ki työn organ­isoin­ti, jär­jestelmät, jne. Jon­ka seu­rauk­se­na Jani-Pet­teri ei edelleenkään pysty tekemään yhtään mitään mitä ei olisi voin­ut tehdä ihan paikan päällä.

  29. Jos asun­to Helsingis­sä mak­saa kaksin ver­roin sen mitä Riihimäel­lä, on jotain pahasti pielessä.

  30. Mat­ti Kin­nunen: Onko todel­lakin niin, että elin­ta­so redu­soituu asuinneiliöhin? 

    Ainakin min­un elin­ta­son rom­ah­taisi, jos muut­taisin kes­ki- tai itä-Suomeen. Vaik­ka sit­ten saisinkin siiv­otak­seni tuplas­ti neliöitä.

    Sitäkin porukkaa on joka viihty­isi Savon­lin­nan tai Joen­su­un järvi­maise­mis­sa ja kok­isi kult­tuu­ri­tar­jon­nan riit­täväk­si. Hyväl­lä paikalla Helsingis­sä riit­tävän kokoises­sa asun­nos­sa elävä tuskin miet­tii muut­toa. Mut­ta entä jos rahat riit­tää vain ahtaaseen asun­toon sosialis­es­ti lev­ot­tomas­sa lähiössä, joka on huono­jen liiken­ney­hteyk­sien päässä ja kaukana virk­istysalueista? Entä jos juuret, suku ja tut­ta­vat ovat itä-Suomessa?

  31. Han­nu Visti:
    Minkään­laisia vire­itä kyliä tai viihty­isiä pikkukaupunke­ja ei kauheasti sielul­taan kaupunki­laisille ihmisille ole.

    Liit­ty­isiköhän tämä siihen kuu­luisaan kylä- ja kaupunkikeskus­to­jen pilaamiseen?
    Olisi (ainakin) Keskustal­la tässä tuhan­nen taalan paik­ka saa­da kan­na­tus takaisin nousu­un, kun tuo­ta lähtisi akti­ivis­es­ti ja suurin suun­nitelmin kor­jaa­maan. Vas­tus­ta­ji­akaan ei var­masti löy­ty­isi kuin RKP:sta ja Kokoomuksesta.

    Tapio: Itse näen että suo­ma­laisen suorit­ta­van tason kood­i­ap­inan päivät ovat lue­tut samaan tapaan kuin tek­sti­il­i­työläiset ovat hävin­neet. Ylem­män tason suun­nit­teli­jat ja IT-arkkite­hdit joiden tarvit­see tava­ta asi­akas­ta tiheään paikan pääl­lä jäävät.

    Tässä on se sama ongel­ma kuin tehdassek­torin ulkoistamisessa:
    Kun suorit­ta­va taso siir­tyy pois, vähitellen myös yhä korkeam­man tason ammat­ti­taito lakas­tuu ja siir­tyy ulkois­tet­tuun maa­han. Se nimit­täin rak­en­tuu aina alem­man tason toimin­nan päälle.

    Aikanaan jäl­jelle jää vain ulkokuori ja yhä tehot­tomampi johto ja sit­ten kuvitel­laan, että suo­ma­lainen tekee tuot­tavaa työtä ja että kansan­talous on jotenkin vah­val­la pohjalla.

    Lop­ul­ta tieto­taitovuodon avul­la perustet­tu ulko­mainen kil­pail­i­ja menee ohi, kos­ka ajan mit­taan sieltä löy­tyy alal­la koke­mus­ta saanut asiantun­te­va ja ajan­tasal­la ole­va johtokin. Suo­ma­lainen toim­inta on täl­löin ajet­tu kokon­aan alas, eikä kil­pailulle tai kasvulle löy­dy enää mitään edel­ly­tyk­siä ellei sitä lähde­tä rak­en­ta­maan uudelleen poh­jal­ta asti ja se jos mikä tulee kalliiksi.

  32. Etä­työn ei tarvitse tarkoit­taa yksinäistä työtä kam­mios­sa päivästä ja vuodes­ta toiseen.

    Tein kevääl­lä Hesari­in jutun fir­mas­ta, jol­la on kolme toimip­is­tet­tä, kak­si Itä-Suomen pikkukaupungeis­sa ja yksi Helsingis­sä. Näi­den paikko­jen välil­lä on toimi­vat videoneukkariy­htey­det. Asi­akkaat ja asi­akkaiden koulu­tus sekä myyn­ti on etupäässä Helsingis­sä, tuotan­to siel­lä järvil­lä. Lisäk­si osa tekee enem­män ja osa vähem­män etätöitä.

    Pikkukaupun­gin etäisyys yliopis­tokaupungista lie­nee aika ratkai­se­va tek­i­jä, kos­ka ker­ran viikos­sa pitää siel­lä kont­to­ril­lakin käy­dä. Jos sen voi tehdä junal­la työsken­nellen, ei siinä mene edes aikaa hukkaan. 

    Hämeen­lin­na voisi men­estyä logis­ti­ikkansa puoles­ta aivan mah­tavasti tässä kil­pailus­sa, jos siel­lä olisi Por­voon tai Tam­misaaren tun­nel­ma. Pari viikkoa kävin siel­lä etsimässä paikkakun­nan keskus­taa parkkipaikalta, jol­la oli kak­si hot­sip­uljua. Kiertelin ympäri­in­sä kunnes tajusin että keskus­ta oli juuri se parkkipaik­ka jol­la oli kak­si hot­sip­uljua (snägäri hämeen­lin­naksi). Ehkä siel­lä voi joku per­he viihtyä ranta­ton­til­la, mut­ta kaupunkikult­tuurin puute pitää luo­van luokan enem­mistön poissa.

  33. Keskikokoisil­la kaupungeil­la on men­nyt aika hyvin viime vuosikym­men, keskikoinen tarkoit­taa sel­l­aista miljoona tai kah­ta asukas­ta. Tuo on siinä mielessä hyvä kokolu­ok­ka että vähän huono­m­al­lakin kaavoituk­sel­la pin­ta-ala eli etäisyy­det pysyvät sel­l­aisi­na että tuo on vielä yksi kaupun­ki ja talousalue, ja toisaal­ta mas­saa on kuitenkin sen ver­ran että saavute­taan jo merkit­täviä kasaantumishyötyjä.

    Jos niiden pikkukaupunkien, tyyli­in Jyväskylä, on tarkoi­tus pär­jätä ilman isom­paa naa­puria niin niiden pitäisi sit­ten verkois­tua ihan maanti­eteel­lis­es­ti keskenään. Suomes­sa vaan ongel­ma on se että niidenkin keskinäiset etäisyy­det ovat aika pitk­iä, kyl­lä tuo jol­lain nopeil­la junil­la voisi onnis­tua, mut­ta se taas edel­lyt­täisi sitä että se pikkukaupun­ki on tiivi­isti sen ase­man ympärillä.

  34. Vielä yksi pieni huomio.

    Keskisu­uret kaupun­git tar­joa­vat asukkailleen sym­pa­at­tisen ja ekol­o­gis­es­ti ter­veen elinympäristön. Kolmekym­men­tä­tuhat­ta asukas­ta riit­tää taka­maan kau­pal­liset palve­lut ja tyy­dy­tys­tä kult­tuurin nälkään.

    Kor­sos­sa on 30 000 asukasta.

  35. Olen itse sekä tehnyt että teet­tänyt etä­työtä. Etä­työssä on mon­ta lois­ta­van hienoa puol­ta. Tosin asi­at voivat näyt­tää vähän eri­laisil­ta eri taho­jen kannalta. 

    Tässä asi­aa työn­tek­i­jän kannalta:
    + työ­mat­ka-aika säästyy
    + töitä voi tehdä vaik­ka mökil­lä tai Karibialla
    + keskit­tymis­rauha voi olla parem­pi kuin toimis­tol­la, kaverin huono maku ruuan ja musi­ikin suh­teen ei häiritse
    + työn ja per­heen yhteenso­vit­ta­mi­nen voi olla helpompaa
    + siir­tymiskyn­nys free­lancerik­si tai yrit­täjäk­si madaltuu
    — työrauha voi olla huonom­pi (“kun ker­ran olet siinä, kat­soisitko las­ten perään”)
    — työ­nan­ta­jan on helpom­pi ulkois­taa töitä tai työn­tää freelanceriksi/yrittäjäksi
    — sosi­aa­li­nen verkos­to kaven­tuu usein merkittävästi
    — tiedonkulku on huonom­paa, käy­taväkeskuste­lut eivät kan­taudu korviin
    — kotona täy­tyy jär­jestää työtila
    — työa­jan ja vapaa-ajan raja hämärtyy

    Sama työ­nan­ta­jan kannalta:
    + työn­teko voi olla tehokkaampaa
    + toim­i­ti­lakus­tan­nuk­set pienenevät
    + työn jous­ta­va ulkois­t­a­mi­nen on helpompaa
    + jos kom­mu­nikaa­tio­pros­es­sit saadaan tehokkaan etä­työn mah­dol­lis­taviksi, myös kom­mu­nikaa­tio työpis­tei­den välil­lä paranee
    — infor­maa­tio­ta hukkuu enemmän
    — työn­tek­i­jöi­den sitou­tu­mi­nen vähenee
    — infor­maalit inno­vati­iviset keskuste­lut vähenevät
    — kol­lab­o­rati­ivi­nen työsken­te­ly vähenee
    — osa työn­tek­i­jöistä rupeaa lintsareik­si töis­sä, jois­sa tulosta ei voi­da mita­ta helposti
    — osa työn­tek­i­jöistä vetää itsen­sä burnout­ti­in töis­sä, jois­sa tun­te­ja ei mitata
    — koko hom­ma on työaikalain­säädän­nön ulkop­uolel­la (kotona tehtävä etä­työ ei ole työaikaa)
    — kos­ka eri ihmis­ten mah­dol­lisu­udet ja kyky tehdä etä­työtä on eri­lainen samoissakin tehtävis­sä, ratio­naaliset etä­työpäätök­set (Mai­ja saa tehdä, Pekka ei) aiheut­ta­vat ris­tive­toa henkilöstön kesken

    Etä­työ sopii parhait­en tietokoneel­la tehtävi­in ruti­ini­a­sioi­hin. Iso osa vira­nomais­toimin­nas­ta on täl­laista (Kela, verot­ta­ja, jne), joskin näis­sä voivat tieto­suo­jakysymyk­set tul­la vastaan.

    Etä­työ sopii myös niihin hom­mi­in, joi­ta voisi tehdä myös free­lance­ri­na (mon­et kir­joi­tustyöt, graafiset työt). Sama kos­kee vaikka­pa mitat­tavil­la tulok­sil­la varustet­tu­ja hyvin spe­si­fioitu­ja suun­nit­te­lute­htäviä (ohjelmis­tot, CAD/CAM).

    Sen sijaan etä­työt eivät pääsään­töis­es­ti sovi johtamiseen eivätkä esimi­estyösken­te­lyyn. Ne eivät myöskään sovi ryh­män tukea tai painet­ta vaa­tivi­in töi­hin, eivätkä eri­ty­istyökalu­ja vaa­tivi­in töihin.

    Aika moni voisi tehdä ihan hyödyl­lis­es­ti etäpäivän sil­loin täl­löin, har­va kuitenkaan kovin suur­ta osaa työa­jas­taan. Syyt eivät ole pääosin tek­nol­o­gisia, vaan kyse on ihmis­ten toimin­nas­ta ja työkult­tuurin muu­tok­ses­ta. Reilu­jen etä­työsään­tö­jen tekem­i­nen on työ­nan­ta­jan kannal­ta äärim­mäisen haastavaa.

    Ja ihan mie­lenki­in­toinen kon­trasti on siinä, että kun nykyään suun­nitel­laan työsken­te­ly-ymäristöjä, pyritään tekemään yhteistyöhön kan­nus­tavia ympäristöjä. Näkökul­mas­ta riip­puen etä­työ joko täy­den­tää tätä tai on sen vastakohta.

    1. Minä olen tehnyt viime aikoina paljon etä­työtä kotoani. Teen työtä enem­män kotona kuin viral­lises­sa työhuoneessani. Tämä on mah­dol­lista, kos­ka työ­mat­ka on niin lyhyt, että voin päivän aikana piipah­taa myös työpaikalla.

  36. Mika M.:30 000 hen­gen kaupungis­sa har­va tulee toimeen ilman omaa autoa, Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa se on ihan helppoa.

    Aika mon­es­sa 30 000 asukkaan kaupungis­sakin pär­jäisi ilman autoa, jos asu­isi keskus­tas­sa. Mut­ta auton han­k­in­nan syy on yleen­sä se, ettei kaupungista pääsekään sit­ten juuri muualle sel­l­aisi­in paikkoi­hin joi­hin halu­aisi päästä, ilman autoa. Auton han­k­in­taan voi liit­tyä myös imagosyitä.

    Autoti­las­to­jen mukaan auto­ja on selvästi vähiten asukas­ta kohti Ahve­nan­maal­la (rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä jaet­tuna asukas­määräl­lä 0,14). Helsingis­sä vas­taa­va luku on 0,45 ja Uudel­la­maal­la yhteen­sä noin 0,47. Suurin se on Etelä-Poh­jan­maal­la, eli 0,62. Jostain syys­tä Pohjois-Poh­jan­maa on aika lähel­lä pääkaupunkiseudun lukemia 0,51 autol­la. Pirkan­maa on myös suh­teel­lisen lähel­lä 0,52 autol­la asukas­määrää kohti.

  37. komm: Aika mon­es­sa 30 000 asukkaan kaupungis­sakin pär­jäisi ilman autoa, jos asu­isi keskus­tas­sa. Mut­ta auton han­k­in­nan syy on yleen­sä se, ettei kaupungista pääsekään sit­ten juuri muualle sel­l­aisi­in paikkoi­hin joi­hin halu­aisi päästä, ilman autoa. Auton han­k­in­taan voi liit­tyä myös imagosyitä.

    Autoti­las­to­jen mukaan auto­ja on selvästi vähiten asukas­ta kohti Ahve­nan­maal­la (rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä jaet­tuna asukas­määräl­lä 0,14). Helsingis­sä vas­taa­va luku on 0,45 ja Uudel­la­maal­la yhteen­sä noin 0,47.Suurin se on Etelä-Poh­jan­maal­la, eli 0,62. Jostain syys­tä Pohjois-Poh­jan­maa on aika lähel­lä pääkaupunkiseudun lukemia 0,51 autol­la. Pirkan­maa on myös suh­teel­lisen lähel­lä 0,52 autol­la asukas­määrää kohti.

    Onko tilas­tois­sa jokin bias? Toki saaris­tossa, jos­sa asuu muu­ta­ma tuhat ahve­nan­maalaista, tarvi­taan enem­män venet­tä kuin autoa, ja Maar­i­an­ham­i­nan, jos­sa puo­let maakun­ta­lai­sista asuu, kävelee läpi vart­ti­tun­nis­sa, mut­ta silti aika pieni luku kun kyse on rikkaim­mas­ta maakunnastamme.

  38. Jos työ­mat­ka on nin lyhyt, että päivän aikana voi piipah­taa myös työ­paikalla, niin onko se oikeas­t­aan “etä­työtä”? Ehkä pikem­minkin lähityötä.

    Noin muu­toin viherinssi onnis­tui sum­maa­maan hyviä ja huono­ja puo­lia molem­mil­ta puo­lil­ta varsin kattavasti.

  39. Otsikon alle kir­joit­ta­vat ovat ilmeis­es­ti sun­nit­telijoi­ta ja johta­jia, kos­mopoli­it­te­ja. Mil­lai­sis­sa kaupungeis­sa tehdään se varsi­nainen työ,joiden tuot­teet myy­dään kaupois­sa ja marketeissa.

    Kun ajatel­laan suo­ma­laista hyvää kaupunkia, on syytä miet­tiä, mitä siel­lä tehdään. Ohi on ajat, jol­loin oli Salo, Valkeakos­ki, Kuu­sankos­ki ynnä muut kymmenet pikkukaupungit.

    On lässyn lässyn ajat­telua, että on ole­mas­sa joku pikkukaupun­ki, joka elää Helsin­gin etä­työn varas­sa. Pikkukaupungeille tarvi­taan omaa työtä ja toimeen­tu­loa, mikä ei vielä ole siir­tynyt kiinaan.

  40. komm:

    —–
    Autoti­las­to­jen mukaan auto­ja on selvästi vähiten asukas­ta kohti Ahve­nan­maal­la (rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä jaet­tuna asukas­määräl­lä 0,14). Helsingis­sä vas­taa­va luku on 0,45 ja Uudel­la­maal­la yhteen­sä noin 0,47.Suurin se on Etelä-Poh­jan­maal­la, eli 0,62. Jostain syys­tä Pohjois-Poh­jan­maa on aika lähel­lä pääkaupunkiseudun lukemia 0,51 autol­la. Pirkan­maa on myös suh­teel­lisen lähel­lä 0,52 autol­la asukas­määrää kohti.

    Eikö Ahven­maal­la ole ha-luku läh­es 1 /asukas? (n. 20.000 h‑autoa)Selityksenä on, että mon­et pitävät kulkemista varten eri autoa eri saar­il­la, niin ei tarvitse kul­jet­taa autoa lautassa.

  41. Tapio Sep­po Aex­is ja Sylt­ty ja eri­tyis­es­ti Viherinssi lis­tauk­ses­saan etä­työn eduista ja haitoista kom­men­toi­vatkin jo ansiokkaasti koko etä­työn ja tek­nol­o­gis­ten välinei­den ihanu­u­den. Oden omakin kom­ment­ti tuo esi­in sen että etä­työ voi parham­mil­laan täy­den­tää lähi­työtä, ei kokon­aan korvata. 

    Teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä ja sen mukanaan tuomien työkalu­jen autu­ud­es­ta olen itsekin päässyt koke­maan kuin­ka vaikeaa on usei­den eri työvä­linei­den ja eri­lais­ten työkult­tuurien ja työn­teko­tapo­jen sekamel­skas­sa luovia jotakuinkin tehokkaasti. 2000-luvun alus­sa osa työy­hteistöstä ei osan­nut käyt­tää edes wor­dia. Sit­tem­min tietoteknistä välineistöä ja ohjelmis­toa on tul­lut hur­jasti lisää. Rajap­in­nas­sa jos­sa on paljon kon­tak­te­ja huo­maa kuin­ka eri­laisia käyt­tökult­tuure­ja eri­laisil­la koke­muk­sil­la varus­tau­tuneil­la ihmisil­lä on. Osa tietoy­hteyksin toteu­tu­tu­ista viesteistä on turhaa kuor­mi­tus­ta toiselle, mut­ta pyrkii toiselle vähem­män kuor­mite­tulle kor­vaa­maan sosi­aal­isia epävi­ral­lisem­pia viestejä. 

    Luulen että yhdessä nämä eri väli­neet kehit­tyvät ja lisäävät osaa­jien välistä kil­pailuia, ihan kuten Ode asi­aa arvioi: Enem­män kon­tak­te­ja takasi takavu­osi­na Helsinkiläisille poli­itikoille osaamisen etu­lyön­tialus­tan. Sama ilmiö kan­nus­taa osaa­jia kehit­tämään ajatuk­si­aan eri verkos­to­jen avul­la. Lärvikir­jo­jen läh­es moderoidut keskusteluy­htey­det tar­joa­vat tähän oman osansa ja luulen että vähitellen nämä kyt­täy­tymiskood­itkin kehit­tyvät tehokkaammiksi.

    Eri väli­neel­lä eri tasoisia vieste­jä eri verkois­tois­sa vastaaanotettavaksi. 

    Oma muk­sukin sukku­loi maid­en välil­lä eikä tada hirveästi hai­ta­ta edes kaveripi­irin rien­toi­hin osal­lis­tu­mista kun verkon väl­i­tyk­sel­lä voi pela­ta kimp­pa­pele­jä riip­pumat­ta maas­ta jos­sa kul­loinkin on…

  42. tpyy­lu­o­ma: Etä­työn ongel­ma on lyhykäisyy­dessään se ettei siitä ole juuri mitään hyö­tyä, ja aika paljon vaivaa. OK, Jani-Pet­teri voi tehdä duu­ni­aan 100 eikä 10 kilo­metrin päässä työ­paikas­taan. Jos hän käy toimis­tol­la edes ker­ran kahdessa viikos­sa, niin työ­matko­jen pitu­us on ihan sama, eli mikä esim. se ympäristöhyö­ty on? Yri­tys, aika pitkälle teo­ri­as­sa, ehkä säästää jotain toim­i­ti­laku­luis­sa mut­ta sit­ten se kaik­ki työn organ­isoin­ti, jär­jestelmät, jne. Jon­ka seu­rauk­se­na Jani-Pet­teri ei edelleenkään pysty tekemään yhtään mitään mitä ei olisi voin­ut tehdä ihan paikan päällä.

    Hyö­ty voi tul­la esim. siitä, että J‑P:llä ei ole koton­aan ketään työpöy­dän nurkalla aikaa kulut­ta­mas­sa. Ja jos tämä on vaikka­pa tehokkaim­mil­laan keskel­lä yötä, työpäivän voi ajoit­taa helpom­min miten tah­too — ilman että kukaan kummastelee.

    Etä­työ sopii mielestäni parhait­en sel­l­aiseen työhön, jos­sa pitää saa­da aikaan selkeitä tulok­sia. Jos pitää kir­joit­taa vaikka­pa jokin lehti­jut­tu, kir­ja, laa­tia joku ohjel­ma tms., etä­työ on oivalli­nen vai­h­toe­hto. Ei tilaa­jaa näis­sä tapauk­sis­sa kiin­nos­ta se, paljonko asian tekemiseen oikeasti meni aikaa, vaan lopputulos.

    Sen sijaan esim. tun­ti­työn tekemisen onnis­tu­mi­nen etänä (jos­sa tulok­set eivät ole niin konkreet­tisia, vaan esim. osia laa­jem­pi­in suun­nitelmi­in) on etä­työn hyödyt ja hai­tat enem­män työn­tek­i­jän moraal­ista kiinni.

  43. Huoh, Richar Flori­daa kan­nat­taisi myös lukea. Koulu­vola voi olla kiva kaupun­ki, mutta…

    Pohjo­is­maisit­tain Suo­mi on jäl­jessä kaupungis­tu­mises­sa, joten ihan fik­sut ihmiset äänestävät kyl­lä jaloil­laan aivan oma­toimis­es­ti kohti suuria kaupunke­ja aivan kuten kaikkial­la muuaal­la maailmassa.

    Hal­li­tus taas on ajanut idiot­ti­maista ja turhaa sekä kallista hajaut­tamis­poli­ti­ikkaa väen väk­isin. Tulok­set ovat nol­la, pait­si joku päämin­is­teripuoleen paikkakun­ta on saanut syyn äänestää min­is­ter­iään seu­raavis­sakin vaaleissa.

    Syr­jäseudul­la elinkus­tan­nusten ja palkkata­son pitäisi lak­sea. Onko Joen­suu halvem­pi paik­ka mestän­tutkimuk­selle kuin pääkaupunkiseu­tu? Ei ole.
    Asun­to on halvem­pi, mut­ta kun verovaroil­la koulutet­tu puoliso jää vaille työ­paikkaa ja asiantun­ti­jan palkaa tulos on negatiivinen.

    Ode vosi toki vai­h­taa per­heen­sä kanssa Kata­janokalta vaikka­pa Joen­su­uhun asumaan. Kiva paikkakun­ta ja palvelui­ta on. Mutat ei tietenkään muu­ta. Sen sijaan joukko joen­su­u­laisia muut­taa vuosi­tatin Oulu­un, Tam­pe­freelle ja pääkaupunkiseudulle etsimään parem­paa elämää. Helsingistä ihmisiä mut­taa Tukhol­maan ja New Yorkiin.

    Onnek­si tähän mut­tamiseen on vapaus ellet ole epäon­nek­sesi pakol­la hajasi­joitet­tavas­sa viras­tossa tai armei­jas­sa töissä.

  44. Etä­työ ei ole ratakaisu luo­vas­sa työssä tarvit­tavaan vuor­vaiku­tuk­seen ja työy­hteisön anta­maan tukeen. On tavat­tu uno­hdet­tu­ja kovin onnet­to­mia etätyöläisiä…

  45. Vet­er­aa­nipoli­itikko Osmo (ja miten tuol­laisen kon­no­taa­tion saa ajet­tua medioi­hin läpi? Onhan meil­lä muitakin “vet­er­aane­ja”, vaik­ka Sasi, Oinonen, Back­man, Pekkari­nen ja Kääriäi­nen ihan vain muu­tamia maini­tak­seni, mut­ta ei heitä paapota samal­la taval­la) nuoleskelee nyt maakun­tien medi­an luk­i­joi­ta aika makeal­la kielel­lä. Ei ole mitään näyt­töä yleis­es­tä kaupunkien vetovoiman hiipumis­es­ta tietotekni­ikan myötä, ja joka tapauk­ses­sa mon­et ilmiöt toimi­vat tuo­ta utopi­aa vastaan. 

    Olisi mielestäni keskeistä analysoi­da talouden kehi­tys­tä ja vau­rau­den vir­to­ja. “Fol­low the mon­ey!” Huo­mataan, että kaupunkien hallinnol­liset rajat löystyvät, kun tarpeet muut­tuvat. Kaupunkiseudut enenevässä määrin otta­vat kehi­tyk­sessä huomioon ympäröivän maaseudun ja haja-asu­tusalueen entistä tasaver­taisem­min, kos­ka se on taloudel­lis­es­ti järkevää ja kestävän kehi­tyk­sen mukaista. Kat­sokaa Sak­saa! Berli­i­ni-Bran­den­burg tai Ham­purin ympärille kehit­tyvä kahdek­san miljoo­nan asukkaan Rur­ban Hansa (rur­al-urban), joka tavoit­telee jo Tan­skaakin mukaan yhteistyöhön, ovat euroop­palaisit­tain men­estyjiä nyt ja tulevaisuudessa. 

    Tietotekni­ik­ka on entistä enem­män ubi­ikkia, ei sil­lä ole mitään vaiku­tus­ta, kos­ka sitä on kaikkial­la tar­jol­la — kuin ilmaa. Muut tek­i­jät ne ratkai­se­vat muut­toli­ik­keen suun­nan; niin väestön kuin yri­tys­ten osalta.

  46. Etä­työstä on jo san­ot­tu tässä keskustelus­sa paljon viisas­ta. Työhön liit­tyvä yksinäisyy­den tunne voisi vähetä, jos etäkaupungis­sa olisi tar­jol­la yhteisöl­lisiä työpis­teitä, kuten hyvin suun­nitel­tu­ja toimis­to­hotelle­ja. Täl­löin parhaim­mil­laan syn­ty­isi myös sat­tuman­varaisia kon­tak­te­ja herät­telemään uusia ajatuksia.

    Osmo herät­teli taas keskusteltavak­si hyvin aiheen, joka on tärkeä. Val­takun­nas­ta puut­tuu pirteä ja luo­va kaupunkipoli­ti­ik­ka. Miten syn­nyt­tää mukavia kaupunke­ja ? Varsinkin kult­tuu­ri­tar­jon­nan monipuolisu­us ja elävyys on haaste. Teat­teri ei riitä.

  47. komm:Autoti­las­to­jen mukaan auto­ja on selvästi vähiten asukas­ta kohti Ahve­nan­maal­la (rek­isteröi­ty­jen auto­jen määrä jaet­tuna asukas­määräl­lä 0,14). Helsingis­sä vas­taa­va luku on 0,45 ja Uudel­la­maal­la yhteen­sä noin 0,47.Suurin se on Etelä-Poh­jan­maal­la, eli 0,62. Jostain syys­tä Pohjois-Poh­jan­maa on aika lähel­lä pääkaupunkiseudun lukemia 0,51 autol­la. Pirkan­maa on myös suh­teel­lisen lähel­lä 0,52 autol­la asukas­määrää kohti.

    Ainakin Ahve­nan­maan osalta luke­ma on väärä. Henkilöau­to­ja oli viime vuo­den lopus­sa 20 161, asukkai­ta 28 354, joten suhdeluku näyt­täisi ole­van noin 0,71. Luke­ma on koko Suomen korkein, samoin ajoneu­vokan­nan kasvu edel­lis­es­tä vuodes­ta. Näin on ollut jo pitkään.

    Asi­aa tun­tem­at­ta tuo kuitenkin haisee hiukan siltä, että tähän olisi jokin muu syy kuin se, että kaik­ki ahve­nan­maalaiset ajaisi­vat autol­la kovin paljon. Onko Ahve­nan­maalle rek­isteröin­nis­sä jotain etu­ja man­ner-Suomeen ver­rat­tuna? Ainakin c00lit rekisterikilvet.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen tehnyt viime aikoina paljon etä­työtä kotoani. Teen työtä enem­män kotona kuin viral­lises­sa työhuoneessani. Tämä on mahd9ollista, kos­ka työ­mat­ka on niin lyhytt, että voi päivän aikana piipah­taa myös työpaikalla. 

    Kansane­dus­ta­jan tai kir­jail­i­jan työ eivät ole ihan skaalat­tavis­sa koske­maan suuria massoja. 

    Onhan sekä keskus­tan että perus­suo­ma­lais­ten puolue­toimis­tokin Helsingis­sä. Jos sijain­nil­la ei ole merk­i­tys­tä ja etä­työ on niin kät­syä, mik­seivät ne ole keskel­lä vankimpia tukialueita?

    Ja mitä tulee siihen että etä­työtä voi tehdä mis­sä vain, niin ei sekään kyl­lä ihan aina toteudu mitenkään järkevästi. Sitä työtä voi kyl­lä tehdä het­ken mis­sä vain, mut­ta jos koko työpäivä menee päät­teen ääressä, niin kyl­lä men­nään ergono­mi­as­sa ja työ­suo­jelus­sa val­ovu­osia taak­sepäin jos työn­tek­i­jät alka­vat istu­maan kun­nol­lis­ten työpis­tei­den sijas­ta omil­la mökeil­lään läp­päri edessään. Eikä kukaan kyl­lä mukanaan kan­tele kah­ta 24 tuuman näyt­töä ja näp­päimistöä “mihin vain”.

    Itsel­läni ainakin kak­si iltaa läp­pärin edessä keit­tiön pöy­däl­lä sai kädet niin kipeik­si, että oli iltatyösken­te­lyn sijas­ta pakko vain venyt­tää päivää konttorilla.

    (toki käsien kipey­tymi­nen riip­puu olen­nais­es­ti työn laadusta) 

    Viherinssil­lä oli hyviä point­te­ja. Etä­työ toimii parhait­en sil­loin kun työ on urakkalu­on­teista ja siitä mak­se­taan suorit­tei­den määrän perus­teel­la tai vai­h­toe­htois­es­ti suorit­tei­den määrää voi hel­posti muuten seurata.

  49. Niin. Muka­vat kaupun­git men­estyvät, ja juuri sik­si hom­masim­mekin vai­mon kanssa kakkoskämp­pämme Berli­in­istä vaikka­pa Lah­den sijaan. Tai siis saa­han sitä kukin kuvitel­la pikku- tai ylipäätään suo­ma­lais­ten kaupunkien autu­ud­es­ta mitä huvit­taa, mut­ta oma val­in­tamme oli kyl­lä tässä kohtaa aivan selvä. Kas kun Suomes­sa­han ei kuitenkaan ole yhtäkään kaupunkia, joka olisi kyseiseen kivikylään ver­rat­tuna OIKEASTI liberaali! 

    Niin ja mik­si ihmeessä muutenkaan keskit­tyä enää Suomeen, kos­ka emmekös me nyt kuitenkin kaik­ki ole yhtä suur­ta, onnel­lista ja edelleen ikuis­es­ti inte­groitu­vaa euroop­palaista kan­so­jen per­het­tä… häh? 

    PS. Berli­i­ni on suurkaupun­ki, mut­ta sen väki­val­tarikol­lisu­us­lu­vut per capi­ta ovat pikkukaupun­ki Helsinkiä pienem­mät. Niin että…

  50. JTS:
    Etä­työ ei ole ratakaisu luo­vas­sa työssä tarvit­tavaan vuor­vaiku­tuk­seen ja työy­hteisön anta­maan tukeen. On tavat­tu uno­hdet­tu­ja kovin onnet­to­mia etätyöläisiä…

    On ole­mas­sa myöäs uno­hdet­tu­ja ja kovin onnet­to­mia lähityöläisiä.

    “Suuri kaupun­ki., suuri yksinäisyys.”

  51. Mika M.:
    30 000 hen­gen kaupungis­sa har­va tulee toimeen ilman omaa autoa, Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa se on ihan helppoa.

    Tuon kokoises­sa kaupungis­sa ihmiset halu­a­vat asua melko “maaseu­tu­mais­es­ti” omakoti­talos­sa muu­ta­man kilo­metrin päässä keskus­tas­ta, kos­ka se on mah­dol­lista. Mut­ta 2–3 km keskus­taan ilman joukkoli­iken­net­tä, jota pienelle porukalle ei kan­na­ta jär­jestää, tarkoit­taa suurim­malle osalle ihmi­sistä auton tai kah­den omistamista.

  52. tpyy­lu­o­ma:
    Vielä yksi pieni huomio.

    Kor­sos­sa on 30 000 asukasta.

    Lähiöpoli­ti­ik­ka, yhden keskus­tan peri­aate, automar­ketit => mak­si­moidut liiken­teen hai­tat (ts. epäter­veelli­nen elinympäristö). Tuos­sa resep­ti kaupun­gin turmioon. Kan­nat­taisi ehkä tutkia mik­si varakas väki muut­taa, eikä ottaa sitä luonnonvakiona.

  53. Kysyn taas vaikkei asia tun­nu ketään kiin­nos­ta­van: Tuon­nistamme noin 20% on polt­toainei­ta ja rahal­la mitat­en siitä val­taosa öljyä. Mitäs tehdään kun reilus­sa 10 vuodessa öljyn hin­ta nousee 5 ker­taisek­si? Ihmiset ovat kyl­lä valmi­it senkin hin­nan mak­samaan mut­tei sitä kestä kansan­talous eikä vaihtotase. 

    Eikö olisi syytä ottaa tämä huomioon yhdyskun­taraken­net­ta kehitettäessä?

    Tääl­lä Jyväskylässä muuten evät­ti­in raken­nuslu­pa haja-asu­tusalueelle liiken­teel­lis­es­ti han­kalaan paikkaan 60-vuo­ti­aalle hak­i­jalle. Kuulem­ma kaupun­ki ei halua tilan­net­ta että talo myy­dään jatkos­sa lap­siper­heelle jon­ka koulukul­je­tuk­set mak­sa­vat mal­tai­ta. Nousi hirveä meteli. Varsinkin eräs “joka niemeen notkoon ja saarelmaan”-puolue älähti.

    PS. Jos ette usko että öljy mak­saa 2025 viisi ker­taa enem­män kuin nyt niin muis­telkaa men­neitä. 1999 öljy mak­soi alle 10 dol­lar­ia bar­reli. Ja Kiina autois­tuu 20 miljoo­nan auton vuo­tuisel­la lisäyk­sel­lä. Ja sähkö tehdään kehi­tys­mais­sa öljyllä.

  54. Markku af Heurlin: Eikö Ahven­maal­la ole ha-luku läh­es 1 /asukas? (n. 20.000 h‑autoa)Selityksenä on, että mon­et pitävät kulkemista varten eri autoa eri saar­il­la, niin ei tarvitse kul­jet­taa autoa lautassa.

    Kuka noin tekee? Siis joku saaris­to­lainen pitää Långnä­sis­sä tai Vårdössä autoa, jot­ta ei Kökaris­sa tai Brändössä tarvitse kuin men­nä sata­maan ja jät­tää auto nr 2 sinne? Ei se auto paikallisille kyl­lä niin paljoa lau­tas­sa mak­sa että tässä olisi järkeä.

    Huo­maa kuitenkin se että saaris­to­laisia on vain muu­ta­ma pros­ent­ti ahvenanmaalaisista.

    Auto­ja on paljon, kos­ka niihin on varaa.

  55. Minus­ta tässä keskustelus­sa pain­ot­tui liikaa etä­työ. Kyl­lä siel­lä mukavas­sa 30 000 asukkaan kaupungis­sa voi olla myös yri­tys tai yri­tyk­sen toimip­iste, joka ei olisi vielä 1990-luvul­la ennen netin maail­maa kutis­tavaa vaiku­tus­ta voin­ut sijoit­tau­tua niin kauas kaikesta muusta.

    Helsin­ki pär­jää kil­pailus­sa hyvin, kos­ka se on muka­va kaupun­ki. Ei vain sik­si, että se on Suomen skaalas­sa iso.

    Täl­laiset imma­te­ri­aaliset viihtymis­tek­i­jät vaikut­ta­vat myös fir­mo­jen sijoit­tumiseen Helsin­gin alueel­la. Jon­nekin ikävään betonilähiöön on vaikea houkutel­la osaavaa väkeä. Säästämi­nen toim­i­tilois­sa voi tul­la kalli­ik­si. Yksi syy, mik­si itse lähdin Tiede-lehdestä freek­si oli Sanoma Mag­a­zi­nesin järkyt­tävän ruma bunkkeri keskel­lä met­sää Munkkivuoren järkyt­tävän ruman lähiöostarin nurkilla.

  56. ->Detroitin his­to­ria on niin oman­laisen­sa ja melko poikkeuk­selli­nen 1900-luvul­la, ettei se kel­paa yleis­tet­täväk­si esimerkik­si mis­tään. Kaupun­gin väk­iluku viisinker­tais­tui 1900-luvun alun pari­na ensim­mäisenä vuosikymme­nenä, kiitos auto­te­ol­lisu­u­den. Auto­te­ol­lisu­us työl­listi huip­puaikoinaan arvioiden mukaan joka kuu­den­nen amerikkalaisen ja suurim­mat tehtaan kym­meniä tuhan­sia ihmisiä. Detroit oli auto­te­ol­lisu­u­den keskus ja suurin osa amerikkalai­sista autoista valmis­tet­ti­in siel­lä tai lähipitäjissä.

    Niin mah­ta­va kuin oli nousu, syöksy oli samaa luokkaa. Automaa­tio ja amer. auto­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyvyt­tömyys johti 1900-luvun lop­pu­vu­osikym­meninä tehtaiden alasajoi­hin ja mas­si­iviseen työt­tömyy­teen. Kun työt­tömäk­si jääneet eivät olleet mitään moniosaa­jia ja seudun elinkeino­rakenne oli yhtä yksipuo­li­nen kuin Kemi­järvel­lä, niin seu­rauk­set ovat olleet surulliset.

    Silti, hieno kaupun­ki ja näkee, että raha ei aina ole ollut tiukas­sa. Paljon hienoa raken­nuk­sia on jo turmeltunut, mut­ta jotain säi­lynyt ja paljon olisi yhä säilöt­tävis­sä. Suosit­te­len kaikille seikkailuhenkisille! Mikään per­h­elo­mako­hde Detroit ei ole.

  57. Viherinssi:

    Ainakin Ahve­nan­maan osalta luke­ma on väärä. Henkilöau­to­ja oli viime vuo­den lopus­sa 20 161, asukkai­ta 28 354, joten suhdeluku näyt­täisi ole­van noin 0,71

    Tot­ta. Poimin näköjään väärän luvun.

  58. Las­si Hieta­nen: Jos ette usko että öljy mak­saa 2025 viisi ker­taa enem­män kuin nyt niin muis­telkaa men­neitä. 1999 öljy mak­soi alle 10 dol­lar­ia bar­reli. Ja Kiina autois­tuu 20 miljoo­nan auton vuo­tuisel­la lisäyk­sel­lä. Ja sähkö tehdään kehi­tys­mais­sa öljyllä.

    On yksi asia, jos­sa olen mielessäni myön­tämässä nyt että olin väärässä, ja se on öljy­varan­to­jen hupen­e­m­i­nen. Län­si­mais­sa öljynku­lu­tus on laskus­sa, ja tuotan­toka­p­a­siteet­tia voidaan kas­vat­taa nykyis­es­tä vielä huimasti. Öljyn hin­ta tulee toden­näköis­es­ti laskemaan.

    Mikä tiet­ty tarkoit­taa, että joudun Tcrown­ille sen jallupul­lon toden­näköis­es­ti osta­maan. Mut­ta ostan sen mielel­läni. En silti kyl­lä short­taisi öljyä juuri nyt. Ei se kovin paljon ole laskemassa.

    1. Öljyn kulu­tus kas­vaa, kos­ka Aasi­as­sa auton omis­tus yleistyy.
      Oljyn hin­ta ei kuitenkaan viisinker­tais­tu, kos­ka nestemäistä polt­toainet­ta voi tehdä kivihiilestä.

  59. Las­si Hietanen:

    Tuon­nistamme noin 20% on polt­toainei­ta ja rahal­la mitat­en siitä val­taosa öljyä. Mitäs tehdään kun reilus­sa 10 vuodessa öljyn hin­ta nousee 5 kertaiseksi? 

    Jätät kokon­aan huomioimat­ta, että suuri osa maa­han tuo­dus­ta raakaöljys­tä jaloste­taan ja viedään ulko­maille. Kuukausi­ti­las­tossa öljy­jalostei­den vien­ti aina sil­loin täl­löin jopa ylit­tää raakaöljyn tuonnin.

    (ja luon­nol­lis­es­ti taas ker­ran uno­h­dat, että vaik­ka öljyn hin­ta nousisikin ennus­tuk­sesi mukaiss­es­ti, se vaan aikaan­saisi siir­tymän vai­h­toe­htoisi­in polt­toaineisi­in ja sähköautoihin)

  60. Las­si Hieta­nen:
    Kysyn taas vaikkei asia tun­nu ketään kiin­nos­ta­van: Tuon­nistamme noin 20% on polt­toainei­ta ja rahal­la mitat­en siitä val­taosa öljyä. Mitäs tehdään kun reilus­sa 10 vuodessa öljyn hin­ta nousee 5 kertaiseksi? 

    Poistetaan/alennetaan polt­toain­everoa. Esim. 95E;n hin­nas­ta on n. 60% polttoaineveroa. 

    Jos polt­toainen nyt mak­saa ~1.5 €/litra ja öljyn hin­ta viisinker­tais­tuu, polt­toaine mak­saa veron pois­tamisen jäl­keen alle $3 €/litra. Kallis­ta­han tuo on ja vaikut­taa kulu­tuk­seen, mut­ta var­maankin rupeamme tuot­ta­maan etano­lia kaikil­la pel­loil­la joi­ta ei tarvitse ruuan tuotan­toon. Lin­ja-autol­la matkus­t­a­mi­nen kokee rene­sanssin. Osmo myöhästyy täy­sis­tun­nos­ta suomen ensim­mäisen polkupyöräru­uhkan takia. 

    En usko että polt­toaineen hin­ta nousee ilman rajaa edes. ns. Peak Oilin jälkeisenä ajan­jak­sona, kos­ka öljyn hin­ta rom­ah­dut­taa globaalin talouskasvun ja täten vähen­tää öljyn kysyn­tää. Kehit­tyvät taloudet yksinker­tais­es­ti tip­pu­vat pois öljyn kulut­ta­jien joukos­ta, kos­ka rahaa ei vain ole. Meil­lä kehit­tyneil­lä mail­la on varaa mak­saa. Kun hiilivety­jen hin­ta moninker­tais­tuu, myös ruuan hin­ta läh­tee voimakkaaseen kasvu­un (kul­je­tus ja lan­noit­teet). Kehit­tyvis­sä mais­sa alkaa kuol­la ihmisiä nälkään kuin kärpäsiä.

    1. Kun öljyn hin­ta nousee, polt­toain­evero­ja ei saa alen­taa mis­sään tapauk­ses­sa, kos­ka alen­nus menee myyjän, ei osta­jan hyväk­si. Markki­nat tasaan­tu­vat tasol­la, jos­sa kysyt­ntä vas­taa pienen­tynyt­tä tar­jon­taa. Tuo tas­apain­o­hin­ta on jok­seenkin riip­puma­ton siitä, paljonko se siusltää vero­ja. Teol­lisu­us­maid­en tulee nimeno­mais­es­ti sopia, ettei yksikään vedä välistä ja alen­na omaa vero­tus­taan. Täl­lainen sopimus tehti­in eurooan tasol­la viimek­si, kun öljyn hin­ta hipoi ennätyksiä.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun öljyn hin­ta nousee, polt­toain­evero­ja ei saa alen­taa mis­sään tapauk­ses­sa, kos­ka alen­nus menee myyjän, ei osta­jan hyväk­si. Markki­nat tasaan­tu­vat tasol­la, jos­sa kysyt­ntä vas­taa pienen­tynyt­tä tarjontaa. 

    Hyvä point­ti. Toisaal­ta jos hin­ta menee yli kipukyn­nyk­sen jon­ka jäl­keen maan talous rom­ah­taa, vero­ja on alen­net­ta­va tai on kek­sit­tävä mui­ta keino­ja sub­ven­toi­da hin­to­ja. Jos polt­toaine suomes­sa olisi 7.5 euroa/litra, pysty­isiköhän suo­mi ole­maan alen­ta­mat­ta vero­ja taloudel­li­sista tai poli­it­ti­sista syistä työt­tömyy­den kas­vaes­sa kuukausi kuukaudelta. 

    Öljyn kulu­tus (miljoon­aa bar­relia päivässä):

    1 Unit­ed States: 18,690,000
    2 EU: 13,680,000
    2 Chi­na 8,200,000
    3 Japan 4,363,000
    4 India 2,980,000
    5 Rus­sia 2,740,000
    6 Brazil 2,460,000

    Mon­et kehit­tyvät maat kuten Kiina ja Intia sub­ven­toi­vat polt­ton­estei­den hin­to­ja. Iso hyp­päys polt­ton­es­teen hin­taan rom­ah­dut­taa hel­posti näi­den maid­en talouden. Kulu­tuk­sen kasvu on näis­sä kehit­tyvis­sä maissa.

  62. Jos ben­sa mak­saa kolme euroa litra, niin sen hin­nas­ta on polt­toain­everoa noin viidennes, eli jotain 60 sent­tiä litralta.

  63. Mun mielestäni kan­nat­taa uno­htaa se dog­mi että Suomen vahvu­us on luonnossa.

    Maail­mas­sa on vaik­ka kuin­ka paljon mai­ta jois­sa luon­to on rikkaampi, koske­mat­tomampi ja kiin­nos­tavampi kuin Suomessa. 

    Suomes­sa ja sen kaupungeis­sa paras­ta ovat muka­vat ja rehelliset ihmiset. Toki löy­tyy jöröjäkin mut­ta reilun kokoises­sa kaupungis­sa voi itse vali­ta seuransa.

  64. Palvelin­rikon takia osa kom­menteista on tuhoutunut, sil­lä palvelun­tar­joa­jan var­muusko­pio ei ole ollut tuor­ein mah­dolli­nen. Ohes­sa Googlen välimuis­tista noudet­tu­ja kommentteja:

    ____________________________________________

    tcrown kir­joit­ti 1.8.2012 kel­lo 23:41

    tiedemies: Mikä tiet­ty tarkoit­taa, että joudun Tcrown­ille sen jallupul­lon toden­näköis­es­ti osta­maan. Mut­ta ostan sen mielel­läni. En silti kyl­lä short­taisi öljyä juuri nyt. Ei se kovin paljon ole laskemassa.

    Päivän kaup­pale­hdessä väitet­ti­in, että Venäjältä on löy­tynyt öljykent­tä, joka kat­taa maail­man öljyn kulu­tuk­sen yli 60 (!) vuodek­si. Tuos­sa uutises­sa oli kuitenkin toisaal­la tök­eröitä suu­ru­us­lu­okkavirheitä, ja luulisin, että tuol­lainen öljykent­tä olisi sen ver­ran suuri uuti­nen, että se löy­ty­isi muual­takin kuin kaup­pale­hdestä, joten aivan vielä en tuo­hon usko. Mut­ta min­un nähdäk­seni öljyn hin­taa määrää täl­lä het­kel­lä enem­män tuotan­toka­p­a­siteet­ti kuin varan­not. Teknolo­gian kehit­tyessä vaikeam­min ja vaikeam­min saavut­tet­ta­vat läh­teet tule­vat taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si. Öljyn hin­nan viisinker­tais­tu­mi­nen mah­dol­lisia het­kit­täisiä kri­ise­jä luku­unot­ta­mat­ta on täyt­tä utopiaa.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 5

    ■ tiedemies kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 1:04

    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/jul/02/peak-oil-we-we-wrong

    Öljyä on vielä seu­raavalle sukupolvelle, ja sen kulu­tus on län­si­mais­sa laskus­sa. Öljy ei kyl­läkään halpene ainakaan paljoa kos­ka köy­hien maid­en kulu­tus vielä kas­vaa. Sub­sti­tuu­tio­vaiku­tus tulee vas­taan ehkä sit­ten joskus 30 vuo­den aikajänteellä.

    Ilmas­tolle tämä ei tiedä hyvää, tosin se nesteytet­ty kivi­hi­ili on vielä huonom­pi idea.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 9

    ■ Tapio kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 8:26

    tiedemies:
    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/jul/02/peak-oil-we-we-wrong

    Öljyä on vielä seu­raavalle sukupolvelle, ja sen kulu­tus on län­si­mais­sa laskus­sa. Öljy ei kyl­läkään halpene ainakaan paljoa kos­ka köy­hien maid­en kulu­tus vielä kas­vaa. Sub­sti­tuu­tio­vaiku­tus tulee vas­taan ehkä sit­ten joskus 30 vuo­den aikajänteellä.
    ompi idea. 

    Tuo­ta Har­wardis­sa tehtyä tutkimus­ta johon the Guardian viit­taa on jo kovasti ehdit­ty kri­ti­soi­da, esim: http://odac-info.org/sites/default/files/Maugeris-decline-rate-assumptions_commentary.pdf

    Peak Oil ei tarkoi­ta öljyn lop­pumista. Kysessä on tuotan­to­volyymin huippu 

    Jos esim. kaa­dat kahv­in­poro­ja lat­tialle, aluk­si voit kaapia hyväl­lä volyymil­la suurim­mista kasoista, saavu­tat tuotan­to­volyymin huipun kun olet kerän­nyt noin 1/3 kahvista, lop­ut murut ovatkin sit­ten jakau­tuneet tasais­es­ti ja vaik­ka pyy­dät naa­pu­ritkin apu­un muru­jen noukkimi­nen ei enää ikinä ole yhtä nopeaa kuin alus­sa vaik­ka kahvista olisi suurin osa vielä lat­tial­la. Tarvi­taan imuria. 

    Kun Sau­di Ara­bi­an jät­timäiset öljyläh­teet alka­vat hiipua, öljyn etsin­tään kyl­lä sat­sa­taan huo­mat­tavasti, mut­ta on hyvin epä­to­den­näköistä että ikinä päästään samoi­hin volyymei­hin. Ja kun tuotan­to­volyymit hidas­tu­vat, hin­nat karkaa­vat taivaisi­in ja lopet­ta­vat talouskasvun (talouskasvu ja ener­gian kulu­tus kulu­tus kulke­vat käsi kädessä). Öljy­varan­not eivät ikinä lopu, mut­ta niitä vain ei saa­da tarpeek­si nopeasti ylös maaperästä. Öljy­hiekas­ta tai kilo­me­trien syvyy­destä veden alta ei vain saa­da öljyä tarpeek­si nopeasti jot­ta tuotan­non lasku voitaisi­in korvata.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 4

    ■ Ero­tuo­mari kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 9:54

    Ei ole etä­työn vika, jos työvä­li­neet ja tekni­ik­ka ei toi­mi, ja työpäivästä merkit­tävä osu­us kuluu it-sup­port­in ja välinei­den kanssa asioidessa, ja tämä aiheut­taa paikallaolon tarpeen toimis­tol­la. Täl­löin pitää kor­ja­ta jär­jestelmät ja tukipalve­lut toimiviksi. Tietenkin.

    Kuu­lun itse niihin, joille etä­työ sopii kuin nenä päähän. Ollessani pois­sa toimis­ton hälinästä ja katkok­sista saan val­tavasti enem­män tuot­tavaa työtä aikaisek­si. Lisäk­si stres­saa­vat, aikaavievät ja pidem­män päälle tyl­sät siir­tymät toimis­ton ja kodin väliltä jäävät pois. Mon­en tieto­työläisen tuot­tavu­ut­ta paran­taisi huo­mat­tavasti, jos 1–4 päivää viikos­ta etänä. Toki kuu­lun entisenä yrit­täjänä niihin, jot­ka osaa­vat itse organ­isoi­da työte­htävän­sä ja motivoi­da itsen­sä ilman että joku hiostaa olan takana. 

    Etä­työn tärkeimpiä tuot­tavu­ut­ta lisääviä piirteitä on, että asiantun­ti­ja vapau­tuu tekemään oikeaa työtä kok­ouk­sis­sa istuskelun sijaan. Kok­ouk­sista on tul­lut työ­maail­man syöpä. Mon­et korkeak­oulute­tut kallispalkkaiset ihmiset viet­tävät työpäivin­sä joutavis­sa kok­ouk­sis­sa, jois­sa ener­giaa kuluu ja näen­näis­es­ti tehdään asioi­ta kun vään­netään yhdestä ja tois­es­ta asisa­ta, mut­ta todel­lisu­udessa mikään ei etene eli kyseessä on näen­näistyösken­te­ly ja itsepetos. 

    Kok­ouk­set tulee min­i­moi­da siten, että niiden sisältö suun­nitel­laan tarkasti etukä­teen. Tarvi­taan kun­nol­liset esi­tys­li­s­tat, jois­sa lis­tataan päätet­tävät asi­at, puheen­jo­hta­jan roolin määri­tys. Paikalle tulee kut­sua oikeat – vain ja juuri he – osal­lis­tu­jat. Päätöskok­ouk­set, jois­sa siis tehdään päätök­siä, voidaan pitää 15 min­uutis­sa puhe­lim­itse kun tarpeel­liset tiedot on toimitet­tu johto­ryh­mälle etukäteen.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 10

    ■ Sep­po Hyt­ti­nen kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 10:09

    Osmo skribas: “Moni ulko­maalainen pitää Suomea maana, jos­sa on vain yksi kaupunki.”
    Niin­pä varmaan…Ja lisäk­si näin ajat­telee jokainen stadilainen;-))
    tuumaa nim­imerk­ki “wan­ha Stadin kundi”

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 4

    ■ Las­si Hieta­nen kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 10:20

    Osmo tar­joaa kalli­in öljyn tilalle nesteytet­tyä kivi­hi­iltä. Aut­taa toki tar­jon­taan mut­tei hin­taan. Tämä asia on kokeil­tu täy­dessä mit­takaavas­sa. Etelä-Afrikan rotuerot­telukaup­pasaar­ron aikana siel­lä tehti­in teol­lisu­us­maan kaik­ki nestemäi­nen polt­toaine FT-pros­es­sil­la jol­laista nyt yritel­lään Suomes­sa puu­raa­ka-aineelle. Osa laitok­sista pyörii edelleen, kos­ka sisä­maas­sa ole­van kivi­hi­ilikai­vok­sen vier­essä sel­l­aista kan­nat­taa ajaa, kun ei ole pääo­maku­lu­ja enää.

    Mut­ta vaatii kivi­hi­ilen nyky­hin­noil­la reilusti yli 200 dol­lar­in bar­reli­hin­nan ennen kuin hom­ma kan­nat­taa. Vaikkakin pros­es­si on simp­peli ja help­po puuhun verrattuna.

    Mut­ta kun öljyn hin­ta nousee, niin kivi­hi­ilen hin­ta nousee mukana. Jos kivi­hi­ilen hin­ta tuplaan­tu­isi ja jos sil­lä olisi edes jonkin­lainen päästö­mak­su edes Euroopas­sa, niin ollaankin jo tuos­sa öljyn hin­nan viisinker­tais­tu­mises­sa seu­raa­van 15 vuo­den aikana myös kivi­hi­il­iöljyn kohdal­la. Kivi­hi­ilen hin­nan nousua ennuste­taan sil­lä julkises­ta keskustelus­ta vis­usti sivus­sa pidetyl­lä fak­tal­la, että kivi­hi­ilen louhin­takus­tan­nuk­set nou­se­vat koko ajan. Nyky­hin­ta perus­tuu avolouhok­si­in ja kokon­ais­ten vuorten räjayt­tämis­tekni­ikkaan, jota esim. USAs­sa käytetään Kalliovuo­ril­la ja käytet­ti­in Appalakeil­la kunnes varat alkoi­vat ehtyä.

    Kivi­hi­iltä kyl­lä piisaa, mut­ta kus­tan­nuk­set nou­se­vat. Maail­man kivi­hi­ili­varoista läh­es 40% on Yhdys­val­lois­sa mut­ta val­taosa parin kilo­metrin syvyy­dessä. Vaatii rajua hin­nan nousua jot­ta ne ote­taan käyttöön.Koko maail­man suurista kivi­hi­ili­varoista suurin osa on han­kalas­sa paikas­sa. Syväl­lä maan alla, kaukana satamista ja poli­it­tis­es­ti epä­vakaissa paikois­sa, jonne ei kukaan uskalla investoi­da mil­jarde­ja infraan. Ris­ki on niin iso että vaatii jät­timäiset voitot. Eli korkean hinnan.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 4

    ■ Rolling Heurlin kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 10:40

    Osmo Soin­in­vaara: Kun öljyn hin­ta nousee, polt­toain­evero­ja ei saa alen­taa mis­sään tapauk­ses­sa, kos­ka alen­nus menee myyjän, ei osta­jan hyväk­si. Markki­nat tasaan­tu­vat tasol­la, jos­sa kysyt­ntä vas­taa pienen­tynyt­tä tar­jon­taa. Tuo tas­apain­o­hin­ta on jok­seenkin riip­puma­ton siitä, paljonko se siusltää vero­ja. Teol­lisu­us­maid­en tulee nimeno­mais­es­ti sopia, ettei yksikään vedä välistä ja alen­na omaa vero­tus­taan. Täl­lainen sopimus tehti­in eurooan tasol­la viimek­si, kun öljyn hin­ta hipoi ennätyksiä.

    Kun ben­sa mak­soi 1.50 , niin mik­si sit­ten ben­sa-ase­mat eivät nos­ta­neet hin­taa 1.60 tasolle, kun ker­ran markki­nat sen kestävät?
    Jos Soin­in­vaara saa pudotet­tua polt­toaineen­vero­tuk­sen, niin minä lupaan ruve­ta ben­sa-ase­man hoita­jak­si ja alen­taa hin­taa vas­taavasti. En kuitenkaan voi ihan kaikkea etua antaa kulut­ta­jalle, kos­ka nyt ben­saa myy­dään niin pienel­lä kat­teel­la, ettei sil­lä elä. Tämän takia huoltoasemil­la myy­dään hodare­i­ta ja ham­puri­laisia. Suurim­man osan lupaan kuitenkin.
    Aika hauskaa sanoa, että “vede­tään välistä”, jos kansalainen saisi pitää vähän isom­man osan tulois­taan. Ja, että val­tio­den pitää oikein keskenään sopia, ettei vaan vahin­gos­sa veron­mak­sa­jal­la jäisi rahoista, jot­ka oikeasti tietenkin kuu­lu­vat val­tio­val­lalle. Älkää te ala­maiset siel­lä valittako.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 1

    ■Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 10:43

    Jos Suomes­sa olisi lak­isääteinen monop­o­li jol­lakin yksit­täisel­lä ben­sa-ase­maketjul­la, ben­san hin­ta o0lisi var­maankin yli kak­si euroa. Kil­pailu pitää hin­nan kurissa.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    ■Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 10:45

    Polt­toaineen tekem­i­nen kivi­hi­ilestä on kallista (ja ekol­o­gis­es­ti vas­tu­u­ton­ta) mut­ta tämä mah­dol­lisu­us estää öljyn hin­taa nouse­mas­ta viisinker­taisek­si, siis 500 dol­lar­in tynnyriltä.
    Kiinas­sa kivi­hi­ilestä jo tehdään polttoainetta.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    ■ anonymix kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 11:23

    Osmo Soin­in­vaara:
    Polt­toaineen tekem­i­nen kivi­hi­ilestä on kallista (ja ekol­o­gis­es­ti vas­tu­u­ton­ta) mut­ta tämä mah­dol­lisu­us estää öljyn hin­taa nouse­mas­ta viisinker­taisek­si, siis 500 dol­lar­in tynnyriltä.
    Kiinas­sa kivi­hi­ilestä jo tehdään polttoainetta.

    Eiköhän tuotan­tokus­tan­nus laske kun saadaan tarpeek­si jalosta­mo­ja. Kivi­hi­iltä on varan­nois­sa useik­si sadoik­si vuosik­si ja kun kh lop­puu, voidaan käyt­tää rusko­hi­iltä ja sit­ten turvetta. 

    Ei tai­da polt­to­moot­torin käyt­tö lop­pua ihan heti.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 2

    ■ Rolling Heurlin kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 13:35

    Niille, jot­ka ovat huolis­saan öljyn­po­rauk­sen kus­tan­nuk­sista, kun porataan syvem­mälle ja samal­la “sivum­malle”. Vähän yli 150 vuot­ta sit­ten Penn­syl­va­ni­as­sa öljyä pumpat­ti­in 20 metrin syvy­destä. Nyt kus­tan­nus per litra on sama, kun men­nään kilo­metri­tolkul­la suo­raan ja vinoon ja taas suo­raan. Joskus öljys­tä saati­in ehkä 20%, nyt ehkä 35%, lop­ut jää myöhempi­en aiko­jen pyhille poraa­jille. Eli jäl­jel­lä on paljon odot­ta­mas­sa parem­pia menetelmiä ja/tai hin­nan nousua.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 4

    ■ Ex-stadi­lainen kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 14:37

    Kyl­lähän tilanne on jo nyt ‚että ne joil­la vaan mah­dol­lisu­us on, muut­ta­vat Helsingistä mui­hin kaupunkeihin,koska asumisen ja elämisen taso on paljon parempi.Varsikin kun per­het­tä peruste­taan ovat asumisen kus­tan­nuset ratkai­se­va tekijä. 

    Helsinki­in jäävät ne, jot­ka eivät muualle pääse ..:)

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 3

    ■ aex­is kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 16:07

    Ero­tuo­mari:
    Kok­ouk­set tulee min­i­moi­da siten, että niiden sisältö suun­nitel­laan tarkasti etukä­teen. Tarvi­taan kun­nol­liset esi­tys­li­s­tat, jois­sa lis­tataan päätet­tävät asi­at, puheen­jo­hta­jan roolin määri­tys. Paikalle tulee kut­sua oikeat – vain ja juuri he – osal­lis­tu­jat. Päätöskok­ouk­set, jois­sa siis tehdään päätök­siä, voidaan pitää 15 min­uutis­sa puhe­lim­itse kun tarpeel­liset tiedot on toimitet­tu johto­ryh­mälle etukäteen.

    Juu ei. Hallinnol­liset kok­ouk­set toki kan­nat­taa toki nui­jia mah­dol­lisim­man nopeasti läpi, mut­ta muuten rön­sy­i­ly on erit­täin hyödyllistä.

    Itse olen varan­nut omille pro­jek­teil­leni yhden iltapäivän “palaveroin­ti­in” – ihan ilman mitään valmis­telu­ja, esi­tys­lis­to­ja tai edes määritel­tyä puheen­jo­hta­jaa. Jos asi­aa ei ole, niin hom­ma on ohi kun kahvikupil­liset on juo­tu – mut­ta usein aikaa vierähtää kuitenkin 2–3h.

    Täl­lainen tilaisu­us on aivan oiva heit­tää koepal­lo­ja muiden arvioitaviksi, kysyä kaiken­laisia pikkua­sioi­ta, joi­ta ei muuten ole tul­lut kysyneek­si, synkro­noi­da töi­den eten­e­m­i­nen – ja luo­da sosi­aal­ista painet­ta aikatauluis­sa pysymiseen.

    Ilman vakiokok­ou­saikaa täl­laista vuorovaiku­tus­ta ei kuitenkaan pääse automaat­tis­es­ti syn­tymään, kos­ka ihmiset kuitenkin käyvät eri porukois­sa lounas­ta­mas­sa, kahvit­tele­mas­sa jne. Tietysti tarpeen vaaties­sa tämän rin­nal­la pide­tään tehtäväko­htaisia 2–3 hen­gen palavere­i­ta, mut­ta ne keskit­tyvät aina yhteen tiet­tyyn asi­aan ja vapaa ideoiden pal­lot­telu yms. jäävät pois.

    Oma­l­la mutu-arvi­o­l­la väit­täisin, että parin tun­nin viikoit­tainen (x 3–6 hlö) “turi­noin­ti” tekee pro­jek­tien läpivi­en­nistä selkästi tehokkaam­man kuin jos kok­ousten määrä yrit­tet­täisi­in min­i­moi­da. Voi tietysti olla, että tämä riip­puu porukas­ta ja tehtävien luonteesta…

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 5

    ■ Tapio Pel­to­nen kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 16:12

    Osmo Soin­in­vaara:
    Polt­toaineen tekem­i­nen kivi­hi­ilestä on kallista (ja ekol­o­gis­es­ti vas­tu­u­ton­ta) mut­ta tämä mah­dol­lisu­us estää öljyn hin­taa nouse­mas­ta viisinker­taisek­si, siis 500 dol­lar­in tynnyriltä.
    Kiinas­sa kivi­hi­ilestä jo tehdään polttoainetta. 

    CTL:n (Coal-to-Liq­uids) ongel­ma (jos sivu­ute­taan ympäristö­seikat) on huo­mat­ta­van suuret pääo­makus­tan­nuk­set tuotan­toka­p­a­siteet­ti­in näh­den, joten näitä laitok­sia tuskin syn­tyy suurem­pia määriä ennen kuin alkaa val­li­ta yksimielisyys siitä, ettei raakaöljyn hin­ta enää laske alle 150 taalan, tms.

    En tiedä Kiinas­ta, pitkään oli niin, että ain­oa kau­palli­nen CTL-laitos oli Etelä-Afrikas­sa. Senkin laa­jen­tamista kait suun­nitelti­in use­aan otteeseen mut­ta sit­ten perut­ti­in kustannussyistä.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 2

    ■ Kohto kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 16:17

    Heh, kuin­ka ollakaan Savon­lin­na on juurikin noin 30000 asukkaan kaupunki. 

    Olisi muka­va tietää Osmo Soin­in­vaaran mielipi­de eri­lais­ten viras­to­jen alueel­lis­tamis­es­ta. Nykyisel­lään moni viras­to seisoo Helsin­gin keskus­tas­sa vain, kos­ka sitä yksi kap­pale Suomes­sa ja 60-luvun tietoli­ikkey­hteyk­sil­lä kyseinen viras­to oli järkevää perus­taa lähelle eduskun­tat­aloa, jot­ta viras­ton johta­jat pää­sivät käymään poli­itikko­jen luona kätevästi. 

    Väitän myös, että iso osa näis­sä viras­tois­sa tehtävistä töistä on kyl­lä ken­ties vaa­ti­vaa työtä, mut­ta ei kuitenkaan mitään varsi­naista huip­pu­osaamista vaa­ti­vaa. Var­maan suurin osa Helsin­gin keskus­tan viras­toväestä tekee töitä 3000 – 5000 euron kuukausi­pal­ka­lla. Siis aka­teemis­es­ti kat­soen keskipalkalla. 

    Otan esimerkik­si Poli­isin tieto­hallintakeskuk­sen siir­ron Rovaniemelle Helsingista. Muis­tan kuin­ka asi­aa aikanaan vas­tustet­ti­in hen­keen ja vereen. Nyt kuitenkin näyt­tää siltä, että hom­ma on Rovaniemel­lä pien­ten alku­vaikeuk­sien jäl­keen läht­enyt käyn­ti­in hyvin. Siitä ker­too tämä val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­ton raportti:

    http://www.vtv.fi/files/141/1782008Poliisin_tietohallkeskuksen_alueellistaminen_NETTI.pdf

    Suo­ra lain­aus raportista: “Siir­rol­la oli vaiku­tus­ta toim­intaan mut­ta ei merkit­tävästi tai pitkäkestois­es­ti, mikä käy ilmi viras­ton toimin­nal­li­sista tulok­sista sekä asi­akas- ja sidos­ryh­mäky­se­ly­jen vas­tauk­sista. Toimin­nal­lisia etu­ja tarkasteltaes­sa on posi­ti­ivise­na seikkana mainit­ta­va työ­markki­noiden rauhallisuus.”

    Mielestäni tämä on selkeä osoi­tus siitä, että oikean­lainen alueel­lis­t­a­mi­nen voi onnis­tua ja vielä hyvinkin.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 5

    ■ Liian van­ha kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 22:37

    “Ei ole etä­työn vika, jos työvä­li­neet ja tekni­ik­ka ei toi­mi, ja työpäivästä merkit­tävä osu­us kuluu it-sup­port­in ja välinei­den kanssa asioidessa, ja tämä aiheut­taa paikallaolon tarpeen toimis­tol­la. Täl­löin pitää kor­ja­ta jär­jestelmät ja tukipalve­lut toimiviksi. Tietenkin.”

    Ei etä­työ ole mikään ongelma,sitähän on tehty jo yli 15 vuotta.Vaimoni tekee 2 päivää viikos­sa etänä eikä ongelmia ole

    Tukipalve­lutkin ovat siir­tyneet kauas joten ei tuk­i­henkilöä ole työ­paikallakaan vaan tuen kanssa asioidaan puhelimella/sähköisesti.

    Nykyään työn­tek­i­jältä edellytetään,että hän hal­lit­see perusfunktiot,tuki pääsee räpelöimään konet­ta etänä niin kotona kuin työpaikalla

    Tai voi hakea noutopis­teestä varakoneen ja jät­tää pääkoneen huoltoon

    Yhtey­delle on mobi­il­i­da­ta varana.’

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 0

    ■ Kalle kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 22:42

    JPK:
    …Jotkut varsin pienetkin kaupun­git ovat kas­va­neet nopeasti, mut­ta nuo ovat käytän­nössä suurem­man kaupunkialueen esikaupunke­ja esim. Annemasse(Geneve)ja Arcachon(Bordeaux).

    Vah­vat maakun­takeskuk­set ovat eline­hto. Esimerkik­si Pohjois-Poh­jan­maal­la, Varsi­nais Suomes­sa ja Hämeessä asia on selvä. Sen sijaan esimerkik­si Poh­jan­maal­la kah­den keskuk­sen poli­ti­ik­ka, jos­sa mm. val­tio on hajasi­joit­tanut rautatei­den risteyk­seen Seinäjoelle, ei ole ihan täysjärk­istä puuhaa.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 1

    ■ aex­is kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 23:24

    Tapio: Lin­ja-autol­la matkus­t­a­mi­nen kokee renesanssin. 

    Mik­si ihmeessä? Muu­ta­man vuo­den takaisen tiedon mukaan Helsin­gin bus­sili­iken­teessä kului dieseliä 3,5 l per 100 matkus­ta­jak­ilo­metriä. Vaik­ka viimeiseen asti kehite­ty­il­lä moot­tori- ja hybriditekni­ikoil­la tuos­ta saadaan var­maankin nyppäistyä jonkun ver­ran pois, niin tuskin­pa poltoainekus­tan­nuk­set tule­vat aja­maan ihmisiä henkilöau­ton ratista bussien matkus­ta­jik­si. (Vrt. esim. uusi Vol­vo S80 kulke­nee 4,3 l/100 km kulu­tuk­sel­la ja saman valmis­ta­jan V60 ladata­va hybri­di 1,9 l/100 km – jälkim­mäisessä on vielä kaiken­lisäk­si yhteen­sä 300 hv – pör,pör!).

    Lie­nee aika epäre­al­is­tista olet­taa, että lin­ja-autoli­iken­teen käyt­töastet­ta pystytään enää nykyis­es­tä nos­ta­maan pk-seudul­la (ellei sit­ten keskus­su­un­nit­telu­vi­ras­to ala määräämään mis­sä ihmiset saa­vat asua ja mil­loin liikkua). Ain­oak­si keinok­si siis jäisi tässä tapauk­ses­sa nos­taa verovaroista kus­tan­net­tua osu­ut­ta lip­pu­jen hin­nas­ta, mut­ta mikä riitäisi? Nykyis­es­tä 50% -> 80%? 90%? Miten kävisi kun­nal­lisveroas­t­eelle – varsinkin, kun Helsin­gin Ener­gia muut­tunee ilmas­ton­muu­toshölmöi­lyn takia lyp­sylehmästä tappiopesäksi?

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 3

    ■ Erno kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 11:19

    aex­is: Mik­si ihmeessä? Muu­ta­man vuo­den takaisen tiedon mukaan Helsin­gin bus­sili­iken­teessä kului dieseliä 3,5 l per 100 matkustajakilometriä.

    Vain kos­ka polt­toaine on puoli-ilmaista joten voidaan ajel­la enim­mäk­seen tyhjil­lä polt­toainet­ta haaskaav­il­la busseilla.

    Tule­vaisu­udessa bus­si voi olla pysäkeil­lä superkon­den­saat­tor­eil­la vir­taa imai­se­vat “plug-in-hybri­di”: http://en.wikipedia.org/wiki/Capa_vehicle

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 1

    ■ Coun­try­boy kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 11:49

    Eivät ihmiset muu­ta maalle kirkonkylien ja niiden vähäis­ten palvelu­jen vuok­si, vaan yleen­sä luon­non­läheisyy­den, maisemien ja ennenkaikkea halvem­pi­en asun­to­jen sekä työtilo­jen vuok­si. Helsinkiläisen yksiön/kaksion hin­nal­la saa hel­posti omakoti­talon jota voi muoka­ta mieleisek­seen, mikäli byrokraatit ja poli­itikot eivät tätä estä.

    Esimerkik­si Brändön kun­ta (500 asukas­ta) näyt­tää hake­van etä­työn­tek­i­jöitä alueelleen. Kun­nas­ta pääsee Kus­tavin kaut­ta vain alle 2 tun­nis­sa Turku­un ja lento­ken­tälle. Itse muis­tan, että Helsingis­sä aikanaan työ­matkani kesti noin tun­nin Vuosaares­ta Pitäjän­mäelle ja lento­ken­tälle vielä enem­män julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Min­ua kyl­lä saaris­to­laiselämä kiin­nos­taa enem­män kuin lähiöelämä.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 1

    ■ E.L. kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 14:14

    Mon­et tääl­lä pitävät etä­työn suurim­pana esteenä nykyaikana vapaa­muo­toisen jutustelun ja sat­un­nais­ten kohtaamis­ten mah­dot­to­muut­ta. Huo­maut­taisin että myös tähän välineitä löy­tyy tietotekni­ikan maail­mas­ta, mut­ta varsinkaan van­hem­mat ihmiset eivät niitä ole löytäneet. Monille nuo­rille irkissä, mes­sen­geris­sä tai face­bookissa jutustelu kaverin kanssa on yhtä luon­te­vaa kuin sat­un­nainen lounas­ru­pat­telu. Noin 30–40 vuo­den rajaa van­hem­mat ihmiset taas ajat­tel­e­vat nämä uudet viestin­tävä­li­neet lähin­nä las­ten jut­tuina tai vähin­tään pitävät niitä epäluontevina.

    Varsinkin opiskelu­aikana tuli sekä osa sosi­aalis­es­ta elämästä että eri­lais­ten kurssipro­jek­tien suun­nit­telu (mukaan­lukien vapaa­muo­toinen ideoiden heit­te­ly ja oheis­ru­pat­telu) hoidet­tua netitse pikavi­es­timien väl­i­tyk­sel­lä. Sit­ten siir­ryin työelämään ja yhtäkkiä samat asi­at pitääkin hoitaa kankeasti joko naa­ma­tusten tai sähköpostilla.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 4

    ■ Tapio kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 16:13

    aex­is: Mik­si ihmeessä? Muu­ta­man vuo­den takaisen tiedon mukaan Helsin­gin bus­sili­iken­teessä kului dieseliä 3,5 l per 100 matkustajakilometriä.

    Ole­tus oli että öljyn hin­ta nousee viisinker­taisek­si. Jos ben­san hin­ta menee yli kipukyn­nyk­sen, bus­sit alka­vat täyttyä.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 1

    ■Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 16:22

    Tuo HSL:n 3,5 litraa on aika paljon, mut­ta sitä pitää ver­ra­ta henkilöau­to­jen osalta kaupunki­a­jon kulutukseen.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    ■ ei-neo­fo­bi kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 19:14

    E.L.:
    Mon­et tääl­lä pitävät etä­työn suurim­pana esteenä nykyaikana vapaa­muo­toisen jutustelun ja sat­un­nais­ten kohtaamis­ten mahdottomuutta.

    Sit­ten siir­ryin työelämään ja yhtäkkiä samat asi­at pitääkin hoitaa kankeasti joko naa­ma­tusten tai sähköpostilla.

    Näin­pä. Itse totesin että aikoinaan osa jengistä ei osan­nut käyt­tää tietoteknisiä välineitä edes kir­joi­tuskoneek­si, kun vai­h­doin kun­nal­liseen työ­paikkaan­reilut kymme­nen vuot­ta takaperin. Itse tulin ympäristöstä jos­sa tehti­in työtä koko työy­hteisön kanssa samoi­hin asi­akir­joi­hin ja oli hyvin sovit­tu käyt­tösään­nöt tiedos­to­jen tal­let­tamis­es­ta ja jakamisesta. 

    Oli hirveä kult­tuur­ishok­ki, mut­ta uskon että näin tulee aina ole­maan suurem­mis­sa työy­hteisöis­sä. Van­hem­mil­la työn­tek­i­jöil­lä voi olla muu­ta osaamista, joka ei van­hene vaik­ka teknis­es­ti ei olisikaan huip­pu. Sitä kut­su­taan toisi­naan substanssiosaamiseksi.

    (Puo­lustin itseäni van­hempi­en osaamista, siis sub­stanssiosaamista teknis­ten taito­jen osaa­mat­to­muut­ta vas­ten, ja sain ympäristöni epäilemään omia teknisiä taito­jani, kykyjäni käyt­tää ja halu­ani oppia käyt­tämään uusia välineitä.)

    Ongel­mak­si muo­dos­tuu aina yhteisössä se, että yhteisön heikoin lenk­ki määrit­tää ne tekniset menetelmät, joi­ta voidaan tehokkaasti käyt­tää. Näin tietysti vain sil­loin kun tarvi­taan kaikkien osal­lis­tu­mi­nen ja panos. Jos heikom­mat käyt­täjät voidaan ohit­taa, ei siinä mitäään sitten.

    Paljon joutuu opet­ta­maan ympäristölle eri­laisia taito­ja, luo­maan yhteisiä käytäntöjä.

    Jäinkin miet­timään edel­lisen kom­ment­ti­ni jäl­keen, että välineil­lä voidaan tehokkaasti raja­ta toimin­nan ulkop­uolelle osa toim­i­joista. Tah­toen tai tahtomattaan.


    Mut­ta tämä kom­ment­ti on jo vähän kaukana tuos­ta pienem­pi­en kaupunkien men­estymis­es­tä. Toiv­ot­tavasti osaa­vat ottaa strate­giak­seen täl­laiset jous­tavaan elämän­ta­paan kykenevien palvelemisen. Pikkukaupun­gin etu­ja on lyhyet väli­matkat ja kylämäi­nen yhteisöllisyys. 

    Toisaal­ta joku aiem­mis­sa kom­menteis­sa tote­si myös tämän kään­töpuolen. Isom­mas­sa kaupungis­sa voi halutes­saan sulau­tua anonyymiy­teen, hävitä joukkoon. Tämä voi olla eri­tyisen arvostet­tu mahdollisuus. 

    Omas­ta lap­su­ud­estani muis­tan maaseudul­la suku­lais­ten maatiloil­la kesälomista, kuin­ka huolel­la väl­tet­ti­in käyt­tämästä jokamiehen oikeuk­sia. Omi­in met­si­in ei vahin­gos­sakaan oikaistu naa­purin met­sien kaut­ta. Tai mar­jastet­tu naa­purin mail­la. Sosi­aa­li­nen kon­trol­li har­vaan asu­tus­sa paikas­sa oli tiukkaa.

    Isäni luona kyläil­lessäni naa­puri tuli pel­to­jen takaa, uea­m­man kilo­metrin päästä tark­ista­maan kuka nuori naisen siel­lä täl­lä ker­taa oli kylässä. Kun vähän tapah­tuu, uteliaisu­us kukkii ja kaik­ki naa­purin tapah­tu­mat tiede­tään tarkkaan.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 2

    ■ Kohto kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 19:34

    Osmo Soin­in­vaara: n osalta kaupunki­a­jon kulutukseen.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Niin ehkä pitää, mut­ta henkilöau­tossakin voi olla mon­ta matkus­ta­jaa. Bussien uusimista kan­nat­taisi ehkä miettiä.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 0

    ■ Pekka Taipale kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 23:15

    Osmo Soin­in­vaara: Tuo HSL:n 3,5 litraa on aika paljon, mut­ta sitä pitää ver­ra­ta henkilöau­to­jen osalta kaupunki­a­jon kulutukseen.

    Toisaal­ta sit­ten pitää huo­ma­ta, että kilo­metritkin ovat eri – auto menee sieltä mis­tä kus­ki halu­aa eli yleen­sä suor­in­ta tai kätev­in­tä tietä, bus­si taas sieltä mis­sä on bus­sire­it­ti ja pysäkit.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 3

    ■ aex­is kir­joit­ti 4.8.2012 kel­lo 0:22

    Erno: Tule­vaisu­udessa bus­si voi olla pysäkeil­lä superkon­den­saat­tor­eil­la vir­taa imai­se­vat “plug-in-hybri­di”: http://en.wikipedia.org/wiki/Capa_vehicle

    Ihan vas­taavasti tule­vaisu­u­den henkilöau­to on ladat­ta­va hybri­di, jol­la nor­maalit arkipäivät (työ­mat­ka + asioin­ti) hoituu täysin sähkön varas­sa. Itseasi­as­sa ei tarvitse enää edes odotel­la tule­vaisu­ut­ta, kos­ka ensim­mäiset mallit ovat jo kaupoissa.

    Tapio: Ole­tus oli että öljyn hin­ta nousee viisinker­taisek­si. Jos ben­san hin­ta menee yli kipukyn­nyk­sen, bus­sit alka­vat täyttyä.

    Ööö…? Tietääk­seni se bussien käyt­tämä polt­toaine mak­saa ihan saman ver­ran kuin henkilöau­to­jen polt­ta­ma diesel – ja joku sen bussien polt­toaineen joutuu yleen­sä mak­samaan. Ellei öljyn hin­nan viisinker­tais­tu­mista tms. nousua siir­retä suo­raan lipun­hin­toi­hin, niin sit­ten pitää käy­dä veron­mak­sajien taskuil­la – nekään eivät kuitenkaan ole poh­jat­tomat, joten aika vaikea nähdä mik­si öljyn­hin­nan nousu ei hait­taisi bussiliikennettäkin.

    Lisäk­si, kun henkilöau­ton ja bussin kulu­tuk­sis­sa per matkus­ta­jak­ilo­metri ei ole mitään dekadin eroa vaan päin­vas­toin kulu­tuk­set ovat nykyään aika samoissa, niin tun­tu­isi aika kaukaa haetul­ta, että mikään real­isti­nen polt­toaineen hin­nan­nousu pysty­isi syömään oman auton houkuttelevuutta.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo HSL:n 3,5 litraa on aika paljon, mut­ta sitä pitää ver­ra­ta henkilöau­to­jen osalta kaupunki­a­jon kulutukseen.

    Ehkä näinkin, mut­ta toisaal­ta esim. omas­sa matkas­sani kodin työn­paikan välil­lä luokkaa puo­let on Län­siväylää, jol­loin yhdis­tet­tyku­lu­tus lie­nee lähim­pänä totu­ut­ta – varsinkin kun voi ajoit­taa matkansa ruuhkahuipun ulkop­uolelle (so. ajaa tasanopeut­ta). Lisäk­si reit­tiopas väit­tää, että mat­ka julk­isil­la olisi 20% pidem­pi kuin suorin reit­ti oma­l­la autolla.

    Tietysti keskimääräisiä kulu­tuk­sia arvioitaes­sa pitäisi myös huomioi­da, että henkilöau­tois­sa on keskimäärin 1,3 kulkijaa.

    Tästä kaikesta voikin äkkiä laskea, että olisi oikea ilmas­toteko hylätä bus­sil­la kulkem­i­nen ja ostaa läh­es viisimetri­nen pari­ton­ni­nen polt­toainepi­hi pre­mi­um sedan.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 2

    ■ B.J kir­joit­ti 4.8.2012 kel­lo 10:36

    ” etäläs­näo­lo on yhä arkisem­paa eikä siinä ole mitään kum­mallista että osa palaveriväestä on muualla.”

    Videon väl­i­tyk­sel­lä kok­ous­t­a­mi­nen on aika paljon raskaam­paa ja kuor­mit­tavam­paa, mitä fyy­sis­es­ti läs­nä olem­i­nen. Sik­si pidem­pi­in tilaisuuk­si­in kan­nat­taa edelleen kohtu­ullis­es­ti matkustaa.

    Oma koke­muk­seni asiasta.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 0

    ■ juha kir­joit­ti 4.8.2012 kel­lo 10:56

    Pikkukaupunkei­hin tai ympäryskaupunkei­hin muu­tolle on aivan selvä syy: halvem­mat ja tilavam­mat asun­not ja siten lyhyem­pi velka­vankeus pankille.

    Kos­ka Helsinkikin kär­sii tästä ongel­mas­ta, voikin tehdä johtopäätök­sen, että Helsin­ki on jo kas­vanut liian isok­si. Keskus­ta ja sen lähialueet on edelleen halu­tu­in­ta aluet­ta mut­ta keskus­taan muut­to on mah­dol­lista vain tosirikkaille tai sit­ten niille, joil­la kun­ta maksaa.

    Tästä sit­ten voim­mekin päätel­lä, että Helsinki­in ei kan­na­ta liit­tää van­taa­ta tai espoo­ta vaan ennem­minkin kaik­ki kaupun­git täy­tyy jakaa täysin itsenäisi­in 150 000 asukkaan kokon­aisuuk­si­in. Helsin­ki siis pitää jakaa kolmeen ja espoo kah­teen osaan.

    Mik­si 150 000? Itse asun nykyään 140 000 asukkaan linköpingis­sä ruat­tis­sa ja tääl­lä näkee selvästi, että tämä on aika opti­mi koko kaupungille. Kaupunkin riit­tävän suuri joten kaik­ki palve­lut ja ostos­mah­dol­lisu­udet löy­tyvät. Mut­ta riit­tävän pieni, jot­ta “kaikkialle” voi kävel­lä tai ajaa pyöräl­lä. Sekä – mikä tärkein­tä – asun­to­jen hin­nat eivät ole karan­neet millekään Helsinki-tasolle.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 0

    ■ JTS kir­joit­ti 4.8.2012 kel­lo 11:00

    HS (4.8) esit­teli alue­jakoe­hdo­tuk­sen poli­isi­laitok­selle ja syyt­täjälaitok­selle. Alue­hallinnon pak­ka on aika sekava. 

    Voitaisi­inko mitenkään tehdä yht­enäi­nen alue­jako eri sektoreille? 

    Poli­isi ja syyt­täjälaitok­selle ovat itsenäisiä mut­ta yhteistyö lie­nee tarpeen. Alue­pelas­tus­laitok­set kuu­lu­vat samaan kimp­paan. Lisäk­si ovat yliopis­to­sairaalat, ELY keskuk­set ja riistapi­ir­it muiden ohessa. 

    Lop­putu­los voisi olla vaik­ka ‘lääni’.

    Nykyisel­lään joku kansane­dus­ta­ja virit­tää jonkin sek­torin rajo­ja omien etu­jen­sa mukaan. Hätäkeskuk­sen sijoit­telu­un oli syynä suh­muroin­ti ja mon­en muunkin. 

    His­to­ri­al­lis­es­ti ja edelleen vaikein­ta on Kes­ki-Suomen sijoit­ta­mi­nen. Lisäk­si Helsin­ki erote­taan muus­ta ydinpäälaupunkiseudusta. 

    Asialli­nen alue­hallintoma­lli voisi helpot­taa kansalais­ten elämää. Määrä lie­nee suurem­pi kuin viisi mut­ta selvästi pienem­pi kuin maakun­tien lukumäärä.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 0

    ■tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 4.8.2012 kel­lo 15:02

    3,5l dieseliä per sata matkus­ta­jak­ilo­metriä bus­sis­sa voi hyvinkin pitää paikkansa. Ulko­muis­tista bus­si syö jotain 40 litraa satasel­la, riip­puu bus­sista ja siitä mis­sä ja miten aje­taan, matkus­ta­jia on bus­sis­sa keskimäärin var­maan jotain tois­takym­men­tä HSL-alueel­la. Tuo on noin 15–20% käyt­tösaste, bus­si­in mah­tuu 50 – 70 matkustajaa

    Kyse on käyt­töasteista. Henkilöau­to jos­sa on viisi matkus­ta­jaa on ihan ener­giate­hokas kulkuneu­vo, mut­ta kun se on henkilöko­htainen kulkuneu­vo niin oikeasti matkus­ta­jia on noin 1,3. Samoin läh­es tyhjä joukkoli­iken­nevä­line on hyvin ener­giate­ho­ton, puo­lik­sikin täysi taas erit­täin tehokas.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 0

    ■Marko Hami­lo kir­joit­ti 4.8.2012 kel­lo 18:07

    “Pikkukaupunkei­hin tai ympäryskaupunkei­hin muu­tolle on aivan selvä syy: halvem­mat ja tilavam­mat asun­not ja siten lyhyem­pi velka­vankeus pankille.

    Kos­ka Helsinkikin kär­sii tästä ongel­mas­ta, voikin tehdä johtopäätök­sen, että Helsin­ki on jo kas­vanut liian isok­si. Keskus­ta ja sen lähialueet on edelleen halu­tu­in­ta aluet­ta mut­ta keskus­taan muut­to on mah­dol­lista vain tosirikkaille tai sit­ten niille, joil­la kun­ta maksaa.”

    Helsin­ki kär­sii siitä “ongel­mas­ta”, että se on niin muka­va kaupun­ki, että use­ampi halu­aa asua siel­lä kuin mitä sinne mah­tuu. Muka­vat kaupun­git tosi­aan menestyvät. 

    “Tästä sit­ten voim­mekin päätel­lä, että Helsinki­in ei kan­na­ta liit­tää van­taa­ta tai espoo­ta vaan ennem­minkin kaik­ki kaupun­git täy­tyy jakaa täysin itsenäisi­in 150 000 asukkaan kokon­aisuuk­si­in. Helsin­ki siis pitää jakaa kolmeen ja espoo kah­teen osaan.

    Mik­si 150 000? Itse asun nykyään 140 000 asukkaan linköpingis­sä ruat­tis­sa ja tääl­lä näkee selvästi, että tämä on aika opti­mi koko kaupungille. Kaupunkin riit­tävän suuri joten kaik­ki palve­lut ja ostos­mah­dol­lisu­udet löy­tyvät. Mut­ta riit­tävän pieni, jot­ta “kaikkialle” voi kävel­lä tai ajaa pyöräl­lä. Sekä – mikä tärkein­tä – asun­to­jen hin­nat eivät ole karan­neet millekään Helsinki-tasolle.”

    Kaupun­gin opti­maa­li­nen koko ja hallintoyk­sikön opti­maa­li­nen koko ovat kak­si eri asi­aa. Pääkaupunkiseu­tu on miljoon­akaupun­ki, eikä se muu­tu isom­mak­si tai pienem­mäk­si pilkko­ma­l­la tai yhdis­tämäl­lä espoi­ta ja van­tai­ta. Mikä on järkevin miljoon­akaupun­gin hallintorakenne, on se kysymys mihin pitäisi nyt saa­da vastaus.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 1

  65. Euroop­palaisit­tain Helsin­ki on muka­va kaupun­ki, Joen­suu ei niin kovin mukava.

    Mukavu­udelle on myös mittare­it­ta — jotenkin kaik­ki ne pain­ot­ta­vat monipuolisu­ut­ta ja vai­h­toe­hto­ja. On korkeaa, mata­laa ja työväebnkul­tu­uria, on eri­laisia ruoka­paikko­ja, on niin laes­ta­di­o­laisia kuin ortodok­se­ja ja fun­da­men­tal­isti islami­laisia… On mah­dol­lisu­us vali­ta ystävät, asuin­paik­ka, opiskelu­paik­ka ja työ­paik­ka niin itsel­lä kuin puolisol­la ja lapsilla.

    Suo­ma­laisit­tain paikkakun­nat mis­sä per­sut men­estyvät ovat läh­es­tulkoon tuhoon tuomittuja.
    Nimit­täin yri­tyk­set äänestävät sen paikan puoles­ta minne tek­i­jät halu­a­vat tulla.

    Suomes­sa mukavia paikkakun­tai pääkaupunkise­dun lisäk­si on Turku, Tam­pere ja niukasti Oulu. Itä-Suomes­sa lap­pen­ran­ta on kirinyt jo aika pitkälle.

    Kua­pungis­tu­mi­nen on Suomes­sa vas­ta alus­sa. Sik­si hal­li­tuk­sen tekemät hajasi­joi­tus­päätök­set ovat tulok­set­to­mia ja typerä.

    Euroop­palaisit­tain Tukhol­ma ja Kööpen­ham­i­na ovat Helsinkiä mukavampia. Suun­ta monel­la on myös kil­voitel­la kohti lon­too­ta, berli­iniä ja Pariisia.

  66. JTS:
    Nimit­täin yri­tyk­set äänestävät sen paikan puoles­ta minne tek­i­jät halu­a­vat tulla.

    Suun­ta monel­la on myös kil­voitel­la kohti lon­too­ta, berli­iniä ja Pariisia. 

    Tek­stisi on joko ris­tiri­itainen tai yliyksinker­tais­ta­va. Esim. Berli­i­ni on todel­la kiva kaupun­ki, mut­ta ei silti mikään yri­tys­mag­neet­ti. Sak­san talousve­tu­rit puk­sut­ta­vat jos­sain ihan muual­la kuin pääkaupungis­sa. Samoin Suomes­sa on muitakin mukavia paikko­ja kuin mainit­se­masi 3–4, eli kaik­ki ei var­maankaan jaa sin­un mukavu­u­den määritelmääsi.

  67. Kivu­us — Berli­i­ni on liit­to­tasaval­lan­hallintokeskus ja joka osa­tasaval­las­sa on omat keskit­tymän­sä. Sak­sas­sa muuten itäiset osaval­tiot ovat sitkeästi pysyneet huonos­sa hapes­sa alueel­li­sista tuista huolimatta.

    Yri­tys­ten sijoit­tumis­es­ta on koko joukko malle­ja. Suomes­sa puu- ja paperi­te­ol­lisu­us sijait­si lähel­lä raa­ka-ainei­ta ja nyt suun­ta on lähem­mäs kas­vavia markki­noi­ta Aasiaan.

    Vetovoi­matek­i­jöis­sä ja kivu­udessa pääkaupunkiseudulle ei Suomes­sa ole ver­taa. Kepu haikailee johonkin Ven­namo-henkiseen pakkoa­su­tus­toim­intaan ver­rat­tavaan pakkomalliin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.