Mitä euroalueella tulisi tehdä?

Seu­raa­va hah­mo­tel­ma on kesä­mö­kin teras­sil­la kir­joi­tet­tu hyvin alus­ta­va hah­mo­tel­ma, jota var­maan­kin jou­dun palaut­teen jäl­keen pal­jon­kin muut­ta­maan. Jul­kai­sen raa­ki­leen, kos­ka olen tus­kas­tu­nut sii­tä, ettei euroa­lu­een tule­vai­suu­des­ta käy­dä Suo­mes­sa mitään kes­kus­te­lua, vaan kaik­ki kes­kus­te­lu tyreh­tyy omaan napaan tui­jot­ta­mi­seen. Jon­kun on se aloi­te­ta­va, vaik­ka raakileella.

1) Krei­kan tuli­si ero­ta euroa­lu­ees­ta. Se on kal­lis ope­raa­tio. Se mak­saa jotain myös meil­le, se mak­saa sak­sa­lai­sil­le pan­keil­le pal­jon ja se pudot­taa kreik­ka­lais­ten elin­ta­soa enti­ses­tään, mut­ta se on minus­ta ainoa tapa Krei­kan pääs­tä jaloil­leen edes pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Täs­sä ei ole mitään uut­ta, tämän olen sano­nut kau­an sit­ten. Rank­ka sisäi­nen deval­vaa­tio kym­me­nien pro­sent­tien pal­kan alen­nuk­si­neen oli­si toi­nen mah­dol­li­suus, mut­ta pidän sitä huo­nom­pa­na vaih­toeh­to­na, ellei eril­lis­lail­la lei­ka­ta myös taval­lis­ten kreik­ka­lais­ten vel­ko­ja. Muu­ten pitäi­sin euroa­lu­een koos­sa, tosin Por­tu­ga­lis­ta en ole ihan varma.

2) Pank­ki­toi­min­taa on ryh­dyt­tä­vä val­vo­maan ja suit­se­maan aivan toi­sel­la taval­la. Poh­jim­mil­taan­han vel­ka­krii­si joh­tuu pait­si hol­tit­to­mis­ta vel­kaan­tu­jis­ta, myös vas­tuut­to­mis­ta pan­keis­ta, jot­ka ovat lai­not­ta­neet yli­vel­kai­sia koti­ta­louk­sia, mai­ta ja maa­kun­tia. Kiin­teis­tö­jä ei kos­kaan tuli­si hyväk­syä vakuu­dek­si kuin arvol­la, joka niil­lä on ollut vii­si vuot­ta aiem­min, jot­ta kupla ei ruok­ki­si kuplaa.

3) Euro­mai­den on ryh­dyt­tä­vä koor­di­noi­maan finans­si­po­li­tiik­kaan­sa – ei vain niin, että joi­den­kin mai­den velan­ot­toa rajoi­te­taan vaan myös niin, että joi­den­kin mai­den vel­vol­li­suus on elvyt­tää, jot­ta koko maan­osa ei sääs­täi­si itse­ään lamaan.

4) Talou­del­taan heik­ko­jen mai­den tulee ryh­tyä talou­den raken­tei­ta uudis­ta­viin toi­miin. Tur­haa hal­lin­toa on kar­sit­ta­va, sää­del­ty­jä elin­kei­no­ja on vapau­tet­ta­va kil­pai­lul­le,  elä­kei­kää on nos­tet­ta­va, vero­poh­jaa on laa­jen­net­ta­va ja veron­kier­toa tor­jut­ta­va, pää­omien vuo­to vero­pa­ra­tii­sei­hin on tukit­ta­va, mut­ta ei pidä toteut­taa lamaa syven­tä­viä säästöjä.

5) Euro­mai­den kil­pai­lu­ky­kye­ro­ja tulee voi­da tasoit­taa palk­ka­po­li­tii­kal­la. Jos maal­la on euroa­lu­een sisäl­lä suh­teel­li­nen kil­pai­lu­ky­ky­heik­kous, sen tulee nos­taa palk­ko­ja mui­ta mai­ta hitaam­min ja päinvastoin.

6) EKP:n toi­mi­val­tuuk­sia tulee lisä­tä lähel­le sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaa­tio­ta­voi­tet­ta tulee nos­taa sel­väs­ti ja inflaa­tio­ta­voit­teen rin­nal­le on otet­ta­va työl­li­syys­ta­voi­te kuten FED:lläkin on. EKP:n on poli­tii­kal­laan pyrit­tä­vä pur­ka­maan euron reval­voi­tu­mi­nen palaut­ta­maan euron ja dol­la­rin vaih­to­suh­de tasol­le, jol­la se oli vuo­si­tu­han­nen vaihteessa.

7) Jos Euroop­pa pys­tyy sopi­maan uudes­ta alus­ta ja parem­mis­ta peli­sään­nöis­tä, pitäi­si samas­sa yhtey­des­sä van­ho­ja vel­ko­ja joil­ta­kin osin mitä­töi­dä – siis EKP:n tuli­si ne ostaa pois ehkä vähän alen­net­tuun hin­taan. Tämä mak­saa meil­le vähän inflaa­tio­ta, mut­ta inflaa­tio on Euroo­pan mur­heis­ta pie­nim­piä. Näin oli­si jär­ke­vää teh­dä aina­kin nii­den Krei­kan vel­ko­jen kans­sa, sil­lä maa ei sel­viä velois­taan miten­kään. Akor­di on myös vel­ko­jan etu.

 

169 vastausta artikkeliin “Mitä euroalueella tulisi tehdä?”

  1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “5) Euro­mai­den kil­pai­lu­ky­kye­ro­ja tulee voi­da tasoit­taa palk­ka­po­li­tii­kal­la. Jos maal­la on euroa­lu­een sisäl­lä suh­teel­li­nen kil­pai­lu­ky­ky­heik­kous, sen tulee nos­taa palk­ko­ja mui­ta mai­ta hitaam­min ja päinvastoin.”

    Euroop­pa-tason TUPO-rat­kai­su on kyl­lä täy­sin epä­rea­lis­ti­nen aja­tus. Aina­kaan yksi­tyis­sek­to­rin palk­ko­ja ei kat­ta­vas­ti mil­lään kes­kus­hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä voi­da mark­ki­na­ta­lou­des­sa päät­tää. Eikä edes jul­kis­hal­lin­nos­sa niin pit­kään, kuin EU:ta pie­nem­mil­lä hal­lin­to-orgaa­neil­la (esim. val­tiot ja kun­nat) on työ­suh­tei­siin­sa jotain auto­no­mi­aa jäljellä.

  2. …tai muu­ten…”

    Tehok­kai­den sank­tioi­den puu­te on monen yllä mai­ni­tus hyvän pyr­ki­myk­sen toteu­tu­mi­sen esteenä.

    Lisäk­si oli­si pidet­tä­vä huol­ta, että euroa­lu­een ulko­puo­li­set­kin lai­na­nan­ta­ja­maat, etu­ne­näs­sä Bri­tan­nia, osal­lis­tu­vat kor­jaus­liik­kei­siin. Kuin­ka se tapah­tuu? Anta­mal­la mätien pank­kien kaa­tua, ihan yksin­ker­tai­ses­ti. Pank­ki­val­von­taa voi­daan joka tapauk­ses­sa koh­dis­taa vain rehel­li­ses­ti toi­mi­viin pank­kei­hin, pimeis­tä lai­naa­jis­ta kukaan ei ole kos­kaan kuullutkaan. 

    Mis­tä­hän mm. islan­ti­lai­set alun perin sai­vat rahan­sa, jot­ka has­sa­si­vat? Ettei vaan Venä­jän mafial­ta Kyprok­sen pank­kien kaut­ta — Kyprok­sen, joka nyt vin­kuu apua.

  3. 1) Kreik­ka valit­koon itse kum­pi valuut­ta on sil­le parempi.

    2) Pää­on­gel­ma ovat mie­les­tä­ni euroa­lu­een polii­ti­kot, jot­ka eivät ole halun­neet val­voa. Pank­kien val­von­taan ja toi­min­ta­sään­töi­hin tavi­taan myös paran­nuk­sia glo­ba­li­soi­tu­mi­sen tuo­mien suu­rem­pien ris­kien vuok­si, mut­ta tämä on pit­käl­ti eril­li­nen asia.

    3) Ei tai­da toi­mia, sil­lä maat eivät ole kovin altruistisia.

    4) Samaa miel­tä, pait­si että sääs­tö­jä­kin tar­vi­taan, sil­lä suu on lai­tet­ta­va säk­kiä myö­ten. Pelk­kä kaa­su­pol­ki­men pai­na­mi­nen tilan­tees­sa, jos­sa on jo elet­ty yli varo­jen ei kan­na pitkälle.

    5) Ks. koh­ta 3.

    6) Pitäi­sin EKP:n vir­ka­mies­mäi­se­nä kurs­se­ja tasaa­va­na lai­tok­se­na. Poli­tiik­kaa ja eri mai­den eri­lai­sia tar­pei­ta ei kan­na­ta sot­kea kuvioihin.

    7) Maan kan­to­ky­vyn ylit­tä­vät velat pitäi­si aina lei­ka­ta heti. Uusia peli­sään­tö­jä ei tar­vi­ta. Van­hat euro­sään­nöt ovat aivan toi­mi­via — siis jos nii­tä noudatetaan.

    Ilmei­ses­ti nois­sa poin­teis­sa oli taus­tal­la myös toi­ve euroa­lu­een ja/tai EU:n inte­graa­tion syve­ne­mi­ses­tä. Minus­ta nykyi­sen kal­tais­ta vas­tuut­to­muut­ta ja kyvyt­tö­myyt­tä oli­si jär­ke­väm­pi hoi­taa jat­kos­sa­kin pitä­mäl­lä ris­kit maa­koh­tai­si­na, eikä siis raken­taa yhtä (ehkä pian­kin kaa­tu­vaa) suur­ta vas­tuu­ka­saa. Suo­mes­sa on myös pelät­tä­vis­sä, että mene­te­tään kan­sa­lais­ten usko yhteis­kun­nan oikeu­den­mu­kai­suu­teen (ja sii­hen, että yhteis­kun­ta ja polii­ti­kot ovat “me”), jos val­ta siir­tyy lii­kaa muu­al­le, nykyis­tä epä­mää­räi­sem­piin sfääreihin.

  4. Oikein hyviä lin­jauk­sia, pait­si ehkä tuo viitonen. 

    Edel­leen jää kysy­mys, pitäi­si­kö Suo­men mie­les­tä­si jat­kaa euros­sa, jos sitä ei voi­da pelastaa?

  5. Kah­den koh­dan ohjel­ma, jos­ta Soi­nin­vaa­ra ja muut­kaan polii­ti­kot ei tykkää:

    1. Val­tioi­den velan­ot­to kiel­le­tään. Bud­jet­tien olta­va aina yli­jää­mäi­siä vähintään
    lai­nan­ly­hen­nys­ten verran.

    2. Euroa­lu­een mai­den veloil­le teh­dään mak­suoh­jel­ma 40 ‑vuo­dek­si, vuosittainen
    lyhen­nys oli­si siten 2.5% läh­tö­sum­mas­ta per vuo­si. Kaik­ki maat velat­to­mia tuon jälkeen.

    Tuli­si nop­saan usko takai­sin ko. mai­den talou­den hoi­toon eikä tar­vit­se muu­ta teh­dä­kään kun alkaa kopauttelemaan.

  6. Ker­rot usko­va­si euroa­lu­een hajoamiseen.

    Tuos­ta läh­tö­koh­das­ta pitäi­si mie­les­tä­ni tul­la aivan toi­sen­lais­ta ana­lyy­sia ja toi­min­ta­suo­si­tus­ta kuin mitä nyt esität.

    Jos auto on syök­sy­mäs­sä rot­koon (oma ana­lo­gia­si) pitää kyy­dis­tä hypä­tä kii­ruus­ti pois… eikä kiel­täy­tyä hyp­pää­mäs­tä vedo­ten sii­hen että oli­si kaik­kil­le parem­pi että auto ei syök­sy rotkoon.

    Jos uskoo euron hajoa­mi­seen on toi­min­ta­suun­ni­tel­ma perus­tet­ta­va euron hajoamiseen.

    Nyt kiel­täy­dyt ker­to­mas­ta miten Suo­men pitäi­si toi­mia kun euro, kuten uskot, hajoaa.

  7. Vaik­ka sii­nä ei mitään jär­keä oli­si­kaan, Krei­kan ero saat­tai­si ruok­kia Por­tu­ga­li-paniik­kia, joka taas ruok­ki­si Espan­ja-paniik­kia. Oli­si­ko­han pie­nem­pi paha teh­dä Krei­kas­ta Kai­nuu, joka sai­si tulon­siir­to­ja hamaan tulevaisuuteen?

  8. Voe ei, eri mieltä…

    1) krei­kan kan­nat­taa vaan alen­taa palk­ko­ja ja pysyä euros­sa. NÄin kil­pai­lu­ky­ky palau­tuu pik­ku­hil­jaa ja toi­saal­ta fir­mo­jen euro­kas­sat eivät tyh­je­ne sil­mä­rä­päyk­ses­sä siir­ryt­täes­sä omaan valuut­taan mikä väis­tä­mät­tä joh­taa rajuun devalvaatioon

    2) palk­ko­jen alen­ta­mi­nen voi joh­taa kreik­ka­lais­ten pank­kien kon­kurs­sei­hin kun asun­to­ve­lal­li­set eivät pys­ty mak­sa­maan. Mut­ta tämä hin­ta on vain mak­set­ta­va. Pää­asia on että sak­sa­lai­set pan­kit pysy­vät jaloil­laan. Hen­ki­lö­koh­tai­sia kon­kurs­se­ja var­ten krei­kas­sa voi­daan sää­tää laki joka estää eli­ni­käi­sen velkavankeuden

    3) jokin meka­nis­mi pitää luo­da joka estää tämän sak­sa­lais­ten pank­kien kei­non rikas­tua lai­naa­mal­la hol­tit­to­mil­le. Tai sit­ten ensi ker­ral­la vaan val­tiot konkkaan

    4) ei voi­da hyväk­syä että epä­on­nis­tu­jat aina pot­ki­taan ulos euros­ta. Mark­ki­nat oppi­vat tämän­kin ja koh­ta sitä sit­ten seu­raa­van koh­dal­la odo­te­taan ja spe­ku­laa­tiot ja epä­luot­ta­mus taas kasvavat

    5) olet­ko kuul­lu Rush-yhtyeen lau­lun “Ant­hem”? (…beg­ging hands and blee­ding hearts will only cry out for more…)

  9. Turk­ka Lou­e­ka­ri: Vaik­ka sii­nä ei mitään jär­keä oli­si­kaan, Krei­kan ero saat­tai­si ruok­kia Por­tu­ga­li-paniik­kia, joka taas ruok­ki­si Espan­ja-paniik­kia. Oli­si­ko­han pie­nem­pi paha teh­dä Krei­kas­ta Kai­nuu, joka sai­si tulon­siir­to­ja hamaan tulevaisuuteen?

    Asial­la on myös mui­ta kuin talous­po­liit­ti­sia ulot­tu­vuuk­sia, Kreik­ka on sil­lä nur­kal­la EU:n etäi­sin ase­ma­paik­ka ja sil­lä on EU:n tule­vai­suu­den kan­nal­ta mer­kit­tä­viä naapureita.

  10. Luen täs­tä ehdo­tuk­ses­ta, että kan­na­tat syvää liit­to­val­tio­ta. Aina­kin koh­dat 2, 3, 4 ja 5, mah­dol­li­ses­ti 6, vaa­ti­vat vero­tusoi­keu­del­lis­ta keskushallintoa.

    Kuten monet muut­kin ovat toden­neet aiem­min, olem­me tien­haa­ras­sa jos­sa on kak­si vaih­toeh­toa. Joko valit­sem­me syvem­män integroi­tu­mi­sen tien, jos­sa demo­kraat­ti­nen kes­kus­hal­lin­to perus­te­taan ja sil­le anne­taan vero­tus- ja (osittainen)lainsäädäntöoikeus, tai tun­nus­tam­me että yhteis­va­luut­ta ei toi­mi ilman kes­kus­hal­lin­toa ja jätäm­me pro­jek­tin sikseen.

    Jäl­kim­mäi­nen tapah­tuu itses­tään katas­to­ri­fin seu­rauk­sin, ensim­mäi­nen taas aina­kin tois­tai­sek­si vai­kut­taa mel­ko epä­rea­lis­ti­sel­ta, eten­kin kun eläm­me demo­kra­tias­sa ja eri mai­den kan­sa­lai­set saat­ta­vat hyvin­kin olla vas­ta­ha­koi­sia val­lan ulkois­ta­mi­sen suhteen.

    Soi­nin­vaa­ran poin­tit ovat hyviä, kyl­lä näil­lä voi­tai­sin kor­jauk­sia saa­da aikaan. Vain EU:n dik­taat­to­ri puuttuu.

  11. kes­su:
    Jos auto on syök­sy­mäs­sä rot­koon (oma ana­lo­gia­si) pitää kyy­dis­tä hypä­tä kii­ruus­ti pois… eikä kiel­täy­tyä hyp­pää­mäs­tä vedo­ten sii­hen että oli­si kaik­kil­le parem­pi että auto ei syök­sy rotkoon.

    En tie­dä sinus­ta, mut­ta minä kyl­lä jar­rut­tai­sin tai ohjai­sin auton pois rot­kon suun­nal­ta, sen sijaan että hyp­päi­sin panii­kis­sa liik­ku­vas­ta autos­ta ulos.

  12. Lis­ta tuli­si kar­sia muo­toon 2+3+6=hyvä, ja selkeä.

    Koh­ta 2 tar­koit­taa pank­kien vaka­va­rai­suut­ta. Erin­omai­nen idea, joka on vie­lä parem­pi heti kun pys­ty­tään mää­rit­tä­mään mitä vaka­va­rai­suus täs­mäl­li­ses­ti tarkoittaa.

    Koh­ta 3 tar­koit­taa val­tio­va­rain­ko­mis­saa­ria (Euroo­pan val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön perus­ta­mis­ta) . Tämä on hyvä idea, ja käsit­tääk­se­ni suh­teel­li­sen nopeas­ti toteu­tet­ta­vis­sa, olkoon­kin että hen­ki­lö­va­lin­ta menee aika­moi­sek­si arvon­nak­si lop­pu­pe­leis­sä. Tony Blair lie­ni­si voit­ta­ja­suo­sik­ki puo­lue­kan­nan, ja päte­vyy­den takia.

    Koh­ta 6 Mitä nopeam­paa tämä toteu­te­taan, sitä nopeam­min Euroo­pan talous saa­daan hal­lin­taan. Jos oli­sin poliit­ti­nen päät­tä­jä, koh­dis­tai­sin ener­gia­ni eri­tyi­ses­ti tähän.

  13. Oli­sin nelos­koh­dan kans­sa vähän varovainen.

    Ongel­ma on se että jos raken­teel­li­set uudis­tuk­set hyvi­nä­kin aikoi­na ovat vai­kei­ta, niin ne ovat vie­lä enem­män sitä huo­noi­na ja ihan hyväs­tä syys­tä: Ihan mitä tahan­sa ali­työl­lis­tet­tyä tai huo­non tuot­ta­vuu­den työ­tä kan­nat­taa toki kar­sia, sen teki­jät sit­ten työl­lis­tyt­tä­vät johon­kin tuot­ta­vam­paan ja usein mie­lek­kääm­pään­kin, eli kaik­ki voit­ta­vat. Mut­ta tämä sisäl­tää ole­tuk­sen että työ­paik­ko­ja on tar­jol­la eli kysyn­tää nii­den syn­ty­mi­seen, nor­maa­lis­sa talous­ti­lan­tees­sa toki onkin, mut­ta syväs­sä lamas­sa ei vält­tä­mät­tä ole. 

    Esi­mer­kik­si jos kreik­ka­lai­sen kylä­pos­tel­joo­nin, täy­sin hatus­ta vedet­ty esi­merk­ki, tuot­ta­vuus on kak­si rahaa kuus­sa ja lik­sa nel­jä rahaa, niin se on kui­ten­kin parem­pi kuin että hänen tuot­ta­vuu­ten­sa työt­tö­mä­nä on kak­si rahaa. Ja sit­ten täs­sä on vie­lä sekin että odot­te­vis­sa ole­vil­la leik­kauk­sil­la on käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­sia, eli ne ruok­ki­vat kysyntälamaa.

    Eli ensin pitää saa­da talous edes jon­kin­lai­sel­la kas­vu-ural­la ja kysyn­tä kas­va­maan, ja sit­ten voi vauh­dit­taa kas­vua raken­teel­li­sil­la toi­mil­la. Ajoi­tus toki tun­ne­tus­ti menee aina pie­leen, eli sinä­nä tämä nyt on vähän jeesustelua.

  14. Ovat­han nämä “jos oli­sin diktaattori”-leikit ihan viih­dyt­tä­viä, mut­ta onko todel­la­kin lii­kaa vaa­dit­tu, että suo­ma­lai­nen lain­sää­tä­jä eläi­si poliit­ti­ses­sa reaa­li­maa­il­mas­sa ja huo­mioi­si toi­min­nas­saan sen aset­ta­mat reunaehdot?

  15. Jas­kabk:
    Kah­den koh­dan ohjel­ma, jos­ta Soi­nin­vaa­ra ja muut­kaan polii­ti­kot ei tykkää:

    1. Val­tioi­den velan­ot­to kiel­le­tään. Bud­jet­tien olta­va aina yli­jää­mäi­siä vähintään
    lai­nan­ly­hen­nys­ten verran.

    Nyt ei ole tai­det­tu lukea kansantaloutta?

    Tämä joh­tai­si tot­ta kai, sii­hen, että nousu­kau­te­na jul­ki­sia meno­ja kas­va­tet­tai­siin, joka joh­tai­si talou­den yli­kuu­me­ne­mi­sen kär­jis­ty­mi­seen, ja las­ku­kau­te­na meno­ja supis­tet­tai­siin tai vero­ja kiris­tet­täi­siin, jol­loin mata­la­suh­dan­ne tai taan­tu­ma vain pahenisi. 

    Suo­si­tuk­se­si ei ole miten­kään uusi, vaan se hal­lit­si talous­kes­kus­te­lua kym­me­nien vuo­sien ajan ennen Key­ne­siä ja 1930-lukua. Epäonnistuneesti.

  16. Vaik­ka sii­nä ei mitään jär­keä oli­si­kaan, Krei­kan ero saat­tai­si ruok­kia Por­tu­ga­li-paniik­kia, joka taas ruok­ki­si Espanja-paniikkia.

    Nämä tai­tai­si­vat ruok­kia maa­il­mal­la myös Suo­mi-paniik­kia, kun Suo­men läh­töä euros­ta on myös ennustettu.

    Muu­ten, “Fed” ei edel­leen­kään ole lyhen­ne, vaan ensim­mäi­nen tavu nimes­tä “Fede­ral Reser­ve” (joka ei nimes­tään huo­li­mat­ta ole Yhdys­val­tain liit­to­val­tion ins­ti­tuu­tio eikä sil­lä juu­ri ole varantojakaan).

  17. Pal­jon hyviä ehdo­tuk­sia, kuten pank­ki­toi­minn­nan suit­se­mi­nen, vero­poh­jan laa­jen­ta­mi­nen ja veron­kier­ron ja vero­pa­ra­tii­sien tor­ju­mi­nen (vero­pa­ra­tii­sei­hin kuu­lu­vat myös esim. Irlan­ti ja Viro).

    Aiem­pi ver­tauk­se­si auton syök­sy­mi­ses­tä rot­koon oli kyl­lä­kin lii­oi­tel­tu. Ehkä euro­krii­si ja hyvin toden­nä­köi­nen tule­va lama voi­si olla myös eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väm­män uuden Euroo­pan alku, siis mah­dol­li­suus ennem­min­kin kuin uhka. 

    Euroo­pan tule­vai­suu­des­ta käy­tyä kes­kus­te­lua ohjaa­vat mie­les­tä­ni aivan lii­ak­si talou­del­li­sen kas­vun aja­tuk­seen taker­tu­mi­nen ja pyr­ki­mys palaut­taa kan­san­ta­lou­det mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ja hin­nal­la mil­lä hyvän­sä “ter­veel­le” talou­del­li­sel­le kas­vu-ural­le. Tuo kas­vu-ura voi olla tule­vien suku­pol­vien näkö­kul­mas­ta pal­jon pahem­pi vaih­toeh­to kuin lama. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mei­dän on joka tapauk­ses­sa opit­ta­va tule­maan vähem­mäl­lä toi­meen, kui­ten­kin niin, että myös hei­koim­mis­ta pide­tään samal­la huol­ta. Se, miten tämä tapah­tuu, tuli­si olla Euroo­pan tule­vai­suu­des­ta käy­dyn kes­kus­te­lun keskiössä. 

    Uus­li­be­raa­li euro­pro­jek­ti ei ole ede­saut­ta­nut tämän asian sel­vit­tä­mis­tä — pikem­min­kin päinvastoin.

  18. Koh­ta­lai­sen hyvä analyysi!
    Yhte­näi­nen palk­ka­po­li­tiik­ka­kin onnis­tuu, jos talout­ta ja siis myös palk­ko­ja ei rahoi­te­ta velkarahalla.
    Kuka­han ääliö on nimen­nyt tilan­teen euron krii­sik­si, sel­vä vel­ka­krii­si­han tämä on. Espan­ja­kin voi­si rahoit­taa pank­ki­tu­ken­sa itse, jos vel­kaa ei oli­si lii­kaa jo ennestään.

  19. 1. Krei­kas­ta pitää teh­dä varoit­ta­va esi­merk­ki, sii­tä mitä tapah­tuu val­tiol­le, jos­sa yhteis­kun­ta kor­rup­toi­tuu läpi­ko­tai­sin. Se miten kreik­ka­lai­set kyke­ne­vät iki­nä uudis­ta­maan yhteis­kun­taan­sa kes­tä­väl­le poh­jal­le on kai­kil­ta näky­mät­tö­mis­sä. Sii­hen saak­ka sitä tulee koh­del­la kuin kehi­tys­maa­ta, joka se kai­kil­la mit­ta­reil­la mitat­tu­na oikeas­ti onkin.

    2. Pank­kii­rit omis­ta­vat Euroo­pan, niin polii­ti­kot hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kuin puo­lu­eet­kin. Perin­tei­nen kor­rup­tio on vain koli­kon toi­nen puo­li, toi­nen puo­li tulee “mark­ki­na­voi­mien” kyvys­tä kiris­tää polii­ti­koil­ta eri­va­pauk­sia. Esi­mer­kik­si pelot­te­le­mal­la lamal­la ja suur­työt­tö­myy­del­lä, jos pank­kii­reil­le ei mak­se­ta suo­je­lu­ra­haa (kts. vaik­ka Espan­ja). Moni­mut­kais­ten finans­si­him­me­lei­den kiel­tä­mi­nen ja finans­sia­lan supis­ta­mi­nen tyl­sään mut­ta kes­tä­vään anto­lai­nauk­seen oli­si ensim­mäi­nen ehto mil­le­kään uudistukselle.

    3. Euro­maat elä­vät jo nyt lyhyt­jän­teis­ten vaa­lien ja vie­lä lyhyt­jän­tei­sem­pien mark­ki­na­voi­mien puris­tuk­ses­sa. En näe, että mikään taho näi­den lisäk­si pys­tyi­si enää puris­ta­maan polii­ti­koil­ta kes­tä­väm­piä pää­tök­siä. Yli­kan­sal­li­set Euro-polii­ti­kot­kin kes­kit­ty­vät vain oman kuo­le­mat­to­muu­ten­sa var­mis­ta­mi­seen. Kaik­ki halua­vat saa­da nimen­sä Euros­to­lii­ton liit­to­val­tion perus­ta­ja­na historiankirjoihin.

    4. Tämä on Osmon paras osa. Vali­tet­ta­vas­ti se vain myös on ken­ties uto­pis­ti­sin. Euroop­pa­lai­nen demo­kra­tia on tul­lut sii­hen ikään, jos­sa kan­sa­lai­set äänes­tä­vät itsel­leen lisää sitä ja tätä. Vuo­ro­tel­len kom­mu­nis­tit pai­sut­ta­vat jul­kis­ta sek­to­ria tai kapi­ta­lis­tit anta­vat rik­kail­le vero­hel­po­tuk­sia. Ainoas­taan tota­li­tä­ris­mi tai anar­kis­mi ovat tar­peek­si vah­vo­ja voi­mia rik­ko­maan sta­tus quo. 

    5. Täs­sä on sama vika kuin 4. Polii­ti­koil­la ei ole enää kykyä teh­dä täl­lai­sia pää­tök­siä. Eten­kin kun kaik­ki palk­ko­jen alen­ta­mi­sen hyö­dyt meni­si­vät vain vero­pa­ra­tii­sei­hin tai lakkoihin.

    6. EKP:stä tuli Tric­het’n aika­na todel­la­kin vain inflaa­tio­vah­ti ja ko. her­ran kau­den kes­ki-inflaa­tio tai­si olla 1,96%, eli hän onnis­tui omas­ta mie­les­tään täy­del­li­ses­ti. Inflaa­tion kiih­dyt­tä­mi­nen tosi­aan näyt­tää käte­väl­tä kei­nol­ta kui­ta­ta vel­ko­ja, mut­ta se kuit­taa ne veron­mak­sa­jien ja sääs­tä­jien tap­piok­si ja raha­rik­kaat vält­ty­vät täy­sin mak­sa­mi­sel­ta. Sen lisäk­si pien­tä inflaa­tio­ta on koi­tet­tu ennen­kin ja sii­tä on joka ker­ta tul­lut suu­ri inflaatio.

    7. Tämä on Osmon ehdo­tuk­sis­ta ainoa, jon­ka uskon tapah­tu­van. Tosin sii­nä käy niin, että EKP ostaa vie­lä yksi­tyi­set vel­ka­kir­jat täy­teen hin­taan pois ja kun kaik­ki on veron­mak­sa­jien pii­kis­sä, niin sit­ten vas­ta velat nol­la­taan. Tämä on tie­tys­ti samal­la myös 6. ja toden­nä­köi­ses­ti koko inflaa­tio-vara (kii­tos dema­rei­den lan­see­raa­man ter­min jako­va­ra) käy­te­tään sijoit­ta­jien omai­suu­den turvaamiseen.

    Itse näen vain pil­viä tai­vaal­la. Suu­rin osa mah­dol­li­sis­ta ske­naa­riois­ta kul­kee yhteis­kun­ta­rau­han rik­koon­tu­mi­sen kautta.

    Euroo­pan-tason eliit­ti uhraa yksit­täi­siä kan­sa­lai­sia omien suu­ru­den­hul­lu­jen fan­t­asioi­den­sa edes­sä aivan surut­ta. Kan­sal­li­sen tason polii­ti­kot ovat mark­ki­na­voi­mien peu­ka­lo­ruu­vis­sa, jos­sa heil­lä ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin mak­saa kapi­ta­lis­teil­le taval­la tai toisella. 

    Kan­sa­lai­sil­le syö­te­tään eten­kin Suo­mes­sa herk­kusie­niä ja tyh­jil­lä lupauk­sil­la ja val­heil­la koi­te­taan pit­kit­tää nykyis­ten val­lan­pi­tä­jien ja raha­rik­kai­den tilan­net­ta mah­dol­li­sim­man pitkään.

    Ete­lä-Euroop­pa on läpi­ko­tai­sin kor­rup­toi­tu­nut, eikä Suo­mes­sa­kaan enää löy­dy hir­veäs­ti yhteis­vas­tuu­ta tai veron­mak­su­ha­luk­kuut­ta, kun ihmi­set näke­vät miten ne verot käytetään.

  20. Kai­ken jär­ke­vän toi­min­nan voi aina ampua alas sää­li­mäl­lä kreik­ka­lai­sia. Mik­si soli­daa­ri­suus ylet­tuu vain Euroop­paan ja val­koi­seen rotuun. Mik­sei mali­lai­sen tai tsa­di­lai­sen kan­sa­lai­soi­keuk­siin kuu­lu ker­ros­ta­lo­kol­mio, tv, net­ti, ilmas­toin­ti ja auto? Krei­kas­sa kuu­luu. Krei­kan nykyi­nen elin­ta­so on vien­ti­lu­ku­jen ja mat­kai­lu­tu­lo­jen mukaan las­ket­tu­na 5 ker­taa lii­an kor­kea! Jos ollaan soli­daa­ri­sia ja halu­taan mak­saa tois­ten elin­ta­so niin teh­dään sit­ten se kai­kil­le maa­il­man ihmisille!

    Krei­kan sääs­töi­hin (=vain 8% brut­to­kan­san­tuot­tees­ta lisää syömävelkaa)uskovat mark­ki­na­voi­mat vas­ta kun Krei­kas­ta lai­va­taan mil­joo­na uudeh­koa autoa Euroop­pan myy­tä­väk­si ja mil­joo­na asun­toa tulee myyn­tiin loma-asun­noik­si ulko­lai­sil­le! Tämä oli­si ver­rat­ta­vis­sa sii­hen mitä me teim­me 90-luvulla.

  21. On se hyvä, että joku tekee kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia. Tähän saak­ka hal­li­tuk­sel­la ei ole ollut kuin yksi lin­ja — jae­taan rahaa tuli­pa­los­ta toi­seen ja aina kun pyydetään.

    Nämä Osmon ehdo­tuk­set eivät vain tai­da sopia Sak­san ja Rans­kan pan­keil­le. Ensin kun pitää put­sa­ta veronmaksajat.

  22. Hie­noa, että vii­mein­kin hal­li­tus­puo­lu­ees­ta tulee rea­lis­ti­sia arvioi­ta euro­krii­sin rat­kai­se­mi­ses­ta. Koh­dis­ta 2,3,6 & 7 olen samaa miel­tä, sen sijaan rahau­nio­nin hajot­ta­mis­ta domi­noe­fek­ti­nä (oikeas­taan koko väli­me­ren oli­si jär­ke­vää ero­ta inhi­mil­li­sen kär­si­myk­sen lopet­ta­mi­sek­si), palk­ka- ja kil­pai­lu­po­li­tii­kas­ta olen eri mieltä. 

    Olem­me edus­kun­ta­vaa­leis­ta läh­tien esit­tä­neet mal­lia, jos­sa euroa­lu­een jul­kis­vel­kaa, pank­ki­sek­to­ria ja tyreh­ty­nei­tä inves­toin­te­ja ale­taan hal­li­ta kes­ki­te­tys­ti ja koor­di­noi­dus­ti, kos­ka ongel­ma­maat yksi­nään (eivät­kä kovin pit­kään vah­vat­kaan maat) kyke­ne hil­lit­se­mään vel­kaan­tu­mis­ta ja sel­viä­mään työt­tö­myy­den kas­vus­ta ja pank­kien pää­oma­tar­pees­ta. Euroa­lu­eel­la on vel­ka­krii­si, pank­ki­krii­si ja inves­toin­ti­krii­si, mut­ta toi­men­pi­teet kes­kit­ty­vät ainoas­taan ensim­mäi­seen, nyt tilan­tei­den levi­tes­sä käsiin myös pankkikriisiin. 

    Mal­li ei perus­tu perus­so­pi­mus­ten tai EKP:n man­daa­tin muut­ta­mi­seen, joten se voi­daan ottaa käyt­töön esi­mer­kik­si seu­raa­vas­sa huip­pu­ko­kouk­ses­sa. Mal­liin voi tutus­tua tar­kem­min tääl­tä jat­ko­kes­kus­te­lua var­ten: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/brysselissa-hoidetaan-vaaraa-kriisia-tassa-eurokatastrofin-ratkaisumalli

  23. Osmo:

    Rank­ka sisäi­nen deval­vaa­tio kym­me­nien pro­sent­tien pal­kan alen­nuk­si­neen oli­si toi­nen mah­dol­li­suus, mut­ta pidän sitä huo­nom­pa­na vaih­toeh­to­na, ellei eril­lis­lail­la lei­ka­ta myös taval­lis­ten kreik­ka­lais­ten vel­ko­ja. Muu­ten pitäi­sin euroa­lu­een koos­sa, tosin Por­tu­ga­lis­ta en ole ihan varma

    Euro­mai­den kil­pai­lu­ky­kye­ro­ja tulee voi­da tasoit­taa palk­ka­po­li­tii­kal­la. Jos maal­la on euroa­lu­een sisäl­lä suh­teel­li­nen kil­pai­lu­ky­ky­heik­kous, sen tulee nos­taa palk­ko­ja mui­ta mai­ta hitaam­min ja päinvastoin.

    Kuin­ka rea­lis­tis­ta on, että tule­vai­suu­des­sa tasa­pai­noon tul­laan pää­se­mään palk­ka­po­li­tii­kan avul­la? Miten ammat­ti­lii­tot ym. saa­daan muut­ta­maan poli­tiik­kaan­sa ja suos­tu­maan esim. pal­kan­alen­nuk­siin tai mui­ta sel­väs­ti hitaam­paan palk­ka­ke­hi­tyk­seen, sil­loin kun sel­la­nen olis tarpeen? 

    Omis­sa valuu­tois­sa on se tun­net­tu hyvä puo­li, että valuut­ta­kurs­sit tasa­pai­not­taa vaih­to­ta­sei­ta auto­maat­ti­ses­ti eikä polii­tik­ko­jen tart­te kes­kus­joh­to­ses­ti yrit­tää sää­del­lä yksit­täis­ten tuo­tan­non­te­ki­jöi­den hin­to­ja kil­pai­lu­ky­vyn palaut­taak­seen. Yhtei­ses­sä valuu­tas­sa on omat hyvät puo­len­sa, kuten valuut­ta­kurs­si­ris­kin aiheut­ta­man epä­var­muu­den pois­tu­mi­nen, tran­sak­tio­kus­tan­nus­ten pie­nen­ty­mi­nen ym.

    Näyt­tää­kö nyt kui­ten­kin sil­tä, että euroa­lu­eel­la yhteis­va­luu­tas­ta on enem­män hait­taa ku hyö­tyä? Tulon­siir­tou­nio­nia pide­tään ylei­ses­ti epä­rea­lis­ti­se­na. Samoin sitä, että pal­kat rupeis yhtäk­kia jous­ta­maan mai­den väli­siä tuot­ta­vuuse­ro­ja vas­taa­vas­ti. Noi ole­tuk­set annet­tu­na, riit­tää­kö yhteis­va­luu­tan edut kom­pen­soi­maan ton mer­kit­tä­vän hai­tan mitä sii­tä näyt­tää aiheutuvan?

  24. 6) EKP:n toi­mi­val­tuuk­sia tulee lisä­tä lähel­le sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaa­tio­ta­voi­tet­ta tulee nos­taa sel­väs­ti ja inflaa­tio­ta­voit­teen rin­nal­le on otet­ta­va työl­li­syys­ta­voi­te kuten FED:lläkin on.”

    Inflaa­tion lisää­mi­nen nyt oli­si oikea rat­kai­su, mut­ta sen rat­kai­se­mi­nen näin perus­ta­van­laa­tui­sel­la taval­la on mie­les­tä­ni vir­he. Työl­li­syys on tur­han kau­ka­na sii­tä mitä EKP tekee. 

    Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa työl­li­syys pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti hoi­taa finans­si­po­li­tii­kan kei­noin. Raha­po­li­tii­kal­la ja finans­si­po­li­tii­kal­la on usein päin­vas­tai­set tavoit­teet. Mie­les­tä­ni EKP:n perus­idea on hyvä. On ero­tet­tu raha­po­li­tiik­ka itse­näi­seen ins­ti­tuu­tioon joka “tais­te­lee” finans­si­po­li­tiik­kaa vas­taan. Täs­tä jän­nit­tees­tä syn­tyy homeos­taat­ti­nen tasa­pai­no. EKP:n ongel­ma ei ole man­daat­ti vaan, se että euroa­lue ei ole opti­maa­li­nen valuutta-alue. 

    EKP:lle kyl­lä voi­si antaa lisää val­tuuk­sia ja muut­taa tavoi­tet­ta, mut­ta para­met­rien pitäi­si liit­tyä raha­po­li­tiik­kaan. Esim. juu­ri nyt tar­vit­tai­siin inflaa­tiol­le suht. kor­kea alaraja.

    Yksi val­tuus voi­si olla pank­ki­jär­jes­tel­män tur­vaa­mi­nen kai­kis­sa tilan­teis­sa. EKP:n alai­suu­teen voi­si teh­dä EU vas­ti­neen FDIC:lle (http://www.fdic.gov/) mut­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­min val­tuuk­sin. Jos oli­si sel­vät sään­nöt sii­tä miten EU-FDIC välit­tö­mäs­ti ottai­si hal­tuun isot­kin kaa­tu­vat pan­kit ilman että pank­ki­jär­jes­tel­mä romah­taa, oli­si mah­dol­lis­ta antaa pank­kien men­nä kon­kurs­siin. Korot nousi­si­vat auto­maat­ti­ses­ti kos­ka pank­kei­hin liit­ty­vät ris­kit oli­si­vat isompia.

  25. Olet­ko Ode miet­ti­nyt mitä Krei­kan eroa­mi­nen tar­koit­tai­si muu­toin euroa­lu­eel­le? Voi­si­vat­ko eros­ta aiheu­tu­vat luot­to­tap­piot olla riit­tä­viä pitä­mään euron arvon riit­tä­vän mata­la­na vai alkai­si­ko se vah­vis­tua heti “mädän osan” pois­ta­mi­sen jäl­keen? Entä mitä tapah­tui­si kor­ko­maa­il­mas­sa? Epä­var­muu­den kas­vaes­sa var­maan mar­gi­naa­lit nousi­si­vat enti­ses­tään, eri­tyi­ses­ti yri­tys­maa­il­man oli­si var­maan han­ka­lam­paa saa­da rahoi­tus­ta vai oikeas­ti­ko näin mer­kit­tä­vät luot­to­tap­piot joh­tai­si­vat mark­ki­noi­den uskoon parem­mas­ta? Jos Kreik­ka todet­tai­siin mak­su­ky­vyt­tö­mäk­si, voi­si­ko yksi­kään toi­nen maa pitää kor­kein­ta luot­to­luo­ki­tus­ta? Ehkä joil­lain ehdoil­la kyl­lä, mut­ta onko tähän jotain aja­tus­ta. Entä vien­ti­tap­piot? Kreik­ka toki on pie­ni maa suo­ma­lai­sel­le, sak­sa­lai­sel­le, rans­ka­lai­sel­le yms. vien­nil­le, mut­ta Por­tu­ga­li, Ita­lia ja Espan­ja oli­si­vat yhdes­sä jo mel­ko rank­ka mene­tys. Tosia­sia­han on se, että hei­tä on rahoi­tet­tu sik­si, että voi­vat ostaa tuot­tei­tam­me (mal­lia Kii­na-Yhdys­val­lat suh­de). Nojoo aika pal­jon kysy­myk­siä nousee esiin. Usein vali­tet­ta­van vähäl­le jää se poh­din­ta, että miten koko sosi­aa­li­nen mark­ki­na­ta­lous­jär­jes­tel­mäm­me on ver­kot­tu­nut. Oma näke­myk­se­ni on, että raha­pai­noon pitäi­si EKP:lle antaa oikeus, kek­siä joku tar­peek­si iso han­ke mal­lia Euroop­pa Mar­siin ja sen jäl­keen saa­da ihmi­set töi­hin yhä laa­jem­min täl­lä pai­ne­tul­la rahal­la. Täl­löin oli­si osto­voi­maa, jol­le oli­si vas­ti­net­ta myös työn­teon muo­dos­sa. Ei tämä krii­si muu­toin korjaannu.

  26. Turk­ka Lou­e­ka­ri: Vaik­ka sii­nä ei mitään jär­keä oli­si­kaan, Krei­kan ero saat­tai­si ruok­kia Por­tu­ga­li-paniik­kia, joka taas ruok­ki­si Espan­ja-paniik­kia. Oli­si­ko­han pie­nem­pi paha teh­dä Krei­kas­ta Kai­nuu, joka sai­si tulon­siir­to­ja hamaan tulevaisuuteen?

    Voi­si­ko täs­tä hen­ki­lö­koh­tais­ta osuut­taan mak­saa säh­kö­las­kus­sa? Kun sai­si edes uusiu­tu­vaa säh­köä vas­ti­neek­si, joka on aika pal­jon enem­män kuin ei yhtään mitään.

    Eli tää Helios-pro­jek­ti, sem­moi­set 20 mil­jar­dia euroa koko­nai­sin­ves­toin­ti­na. Sak­sa­lai­nen aurin­koe­ner­gia on muu­ten oikein hyvää, pait­si että Sak­sa ei ole kovin aurin­koi­nen paik­ka. No, pykä­tään 10GW aurin­ko­pa­nee­le­ja (!) Kreik­kaan nel­jäs­sä vuo­des­sa (!!!) ja siir­re­tään se säh­kö Sak­san mark­ki­noil­le Adrian­me­ren ali piu­haa pit­kin. Ei tuo piu­han pää muu­ten ole kuin Sak­san ver­ran Nord­Poo­lis­ta. Aut­tai­si myös kivas­ti sii­hen Krei­kan vaih­to­ta­see­seen kun maa täl­lä het­kel­lä tuo ener­gian­sa, ja pide­mäl­lä täh­tä­meil­lä jos ennus­teet pitää paik­kaan­sa niin aurin­koe­ner­gian aina­kin noil­la levey­sas­teil­la pitäi­si pär­jä­tä ilman tukiakin.

    Artik­ke­li esim. http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2012/04/greece-italy-see-solar-as-path-to-economic-stability
    Nör­tim­mät kal­vot, http://www.slideshare.net/YPEKA/helios-project-presentation-nov2011

  27. Koh­ta 2: Pank­ki­toi­min­nan val­vo­mi­nen pitäi­si siir­tää EKP:n työk­si, koko euroa­lu­eel­la. Mikään val­tio ei kyke­ne suo­je­le­maan pank­ke­jaan krii­sil­tä krii­siy­ty­mät­tä itse. EKP sen sijaan voi taa­ta, että pan­kin asiak­kaat saa­vat saman mää­rän *euro­ja* kuin mitä ovat pank­kiin tal­let­ta­neet. Samal­la EKP tar­vit­si­si laa­jat val­tuu­det pank­kien pak­ko­hoi­toi­hin etc.

    Mut­ta ehkä­pä tär­kein kysy­mys: Mis­sä on euroa­lu­een hal­li­tus ja par­la­ment­ti jot­ka ottai­si­vat vas­tuun euroa­lu­een asiois­ta? Olem­me koko ajan ongel­mis­sa kun sekin hal­li­tuk­sen tapai­nen mikä EU:lta löy­tyy (komis­sio tai minis­te­ri­neu­vos­to), ei ole poliit­ti­nen (sil­lä ei ole enem­mis­töä par­la­men­tis­sa eikä kun­non vas­tuu­ta täl­le) ja sii­hen, kuten euro­par­la­ment­tiin­kin, kuu­luu myös euroa­lu­een ulko­puo­li­sia osa­puo­lia, mikä estää hal­li­tuk­sen luon­te­van toiminnan.

    Eli kos­ka fede­raa­tio ei ole ehti­nyt kehit­tyä, niin olem­me koko ajan ongel­mis­sa niin demo­kra­tia­va­jeen kuin pää­tök­sen­te­ko­ky­vyt­tö­myy­den kans­sa. Euroop­pa ei saa­nut aikaa kas­vaa yhteen ennen kuin krii­si tuli — samoin kuin 1990-luvul­la EU ei kyen­nyt hal­lit­se­maan Euroo­pan alu­eel­la syt­ty­nei­tä soti­laal­li­sia krii­se­jä vaan apuun tar­vit­tiin USA (tar­vi­taan var­maan vieläkin).

  28. 8. Euroo­pan krii­si­mai­den on luo­vut­ta­va kehi­ty­sa­vun anta­mi­ses­ta tilan­tees­sa, jos­sa rahat eivät rii­tä edes val­tion pakol­li­siin menoi­hin. Ei ole mitään miel­tä, että Suo­mi ottaa VELKAA, jot­ta Kreik­ka voi­si mak­saa kehitysapua! 

    9. EU:n on koko­nai­suu­te­na kat­sot­ta­va ja arvioi­ta­va jäsen­mai­den 500 mil­jar­din euron vas­tiik­keet­to­man kehi­ty­sa­vun mie­lek­kyys nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa. EU:n tuli­si siir­tyä inves­toin­ti­tyyp­pi­seen avus­ta­mi­seen ja uudis­tet­ta­va kaup­pa­po­li­tiik­kan­sa kehi­tys­mai­den kans­sa. Kii­nas­ta voi­tai­siin ottaa mal­lia. Kii­na on aut­ta­nut afri­kan mai­ta menes­ty­mään kun USA ja EU ovat aut­ta­neet lähin­nä dik­taat­to­rien aseos­to­ja ja ruok­ki­neet USA:n kehi­tys­mai­den luot­toi­hin eri­kois­tu­nei­ta rahoituslaitoksia. 

    Tätä miel­tä on myös Dam­bi­sa Moyo, Dead Aid kirjassaan.

  29. Olkoon vaik­ka 500 kvan­til­joo­naa. Mik­set vas­taa Kes­sun yksin­ker­tai­seen kysy­myk­seen, joka on saa­nut yli­voi­mai­ses­ti eni­ten peu­ku­tuk­sia? Mikä­li kysy­myk­ses­sä ei ole jär­keä, seli­tä asia meil­le jot­ka ihan vil­pit­tö­mäs­ti olem­me ymmällämme.

  30. 1) Samaa miel­tä tuosta.
    2) Mitä se val­von­ta hyö­dyt­tää, kun val­vo­jat eivät ole lojaa­le­ja toi­men­ku­vaan­sa kohtaan?
    3) Eikö tuo tar­koi­ta käy­tän­nös­sä saman ral­lin jat­ku­mis­ta? Poh­joi­sen varoil­la elvy­te­tään etelää.
    4) Noin­han sitä tuli­si teh­dä, vaan ei teh­dä. Se on jopa mah­do­ton­ta meil­lä Suomessa.
    5) Enem­män­kin näen tilan­teen niin, että palk­ka­ke­hi­tyk­sen tuli­si olla työ­nan­ta­ja­koh­tai­nen. Ei Suo­men tyy­li­nen, jos­sa ala­koh­tai­ses­ti sovi­taan pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta, riip­pu­mat­ta työn tuottavuudesta.
    6) -
    7) Voi­daan sopia peli­sään­nöis­tä, mut­ta lopul­ta käy jäl­leen niin, että nou­dat­ta­jien jou­kos­sa on kol­me maa­ta 17:stä. Euroo­pas­sa näyt­täi­si val­lit­se­van kroo­ni­nen epä­re­hel­li­syys ja sään­tö­jen rik­ko­mi­sen kult­tuu­ri. Sään­tö­jä nou­da­te­taan niin kau­an kuin ne koe­taan miellyttäväksi. 

    Hie­noa kui­ten­kin, että läh­dit hah­mot­te­le­maan uusia ideoi­ta. Ideoi­ta kai­va­taan aina. 

    Aurin­koi­sia päi­viä sin­ne kesämökille!

  31. 6) EKP:n toi­mi­val­tuuk­sia tulee lisä­tä lähel­le sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaa­tio­ta­voi­tet­ta tulee nos­taa sel­väs­ti ja inflaa­tio­ta­voit­teen rin­nal­le on otet­ta­va työl­li­syys­ta­voi­te kuten FED:lläkin on. EKP:n on poli­tii­kal­laan pyrit­tä­vä pur­ka­maan euron reval­voi­tu­mi­nen palaut­ta­maan euron ja dol­la­rin vaih­to­suh­de tasol­le, jol­la se oli vuo­si­tu­han­nen vaihteessa.

    FED on vii­me vuo­sien aika­na jo use­aan ker­taan toden­nut että hei­dän kons­teil­laan ei työl­li­syyt­tä saa­da paran­net­tua. Sii­hen vaa­di­taan polii­ti­koil­ta aivan mui­ta toi­mia. Ne ovat kaik­ki ikä­viä toi­mia, joten eipä nii­tä ole juu­ri nähty.

  32. Maal­lik­ko­na sanoi­sin, että täy­sin samaa miel­tä. Kii­tos Ode. Pie­nen huo­mion tosin lisään koh­taan 4). Veron­kier­to­ta­voit­teet, niin oikeu­den­mu­kai­sel­ta kun se kuu­los­taa­kin, voi huo­nos­ti koh­den­net­tu­na syven­tää lamaa. Taver­nan pitä­jän veron­kier­tol­la ei ole osuut­ta krii­siin, jos ole­te­taan, että kysees­sä on todel­la “maan tapa”. Sen sijaan äkil­li­nen veron­ko­ro­tus voi syös­tä monia taver­no­ja vai­keuk­siin, jopa kon­kurs­siin. Ele­tään­hän lama-aikaa. 

    Myös yksi­tyis­tä­mi­sis­sä pitää olla tark­ka­na. Kehi­tys­mais­sa on pal­jon huo­no­ja koke­muk­sia vää­rään aikaan ja lii­an nopeas­ti teh­dyis­tä raken­ne­so­peu­tus­oh­jel­mis­ta, joil­la talous oli­si pitä­nyt saa­da nousuun.

    1. Jos veron­kier­to saa­tai­siin lop­pu­maan ker­ral­la, voui­tai­siin verous­ta lie­ven­tää ja pitäi­si­kin, jot­ta se ei tuot­tai­si lamaa. Täl­lai­nen kui­ten­kin koko­nai­suu­te­na kohen­tai­si taloutta.

  33. Yksi­tyis­koh­dis­ta voi­daan kes­kus­tel­la, mut­ta Osmon iso kuva on vakuut­ta­va. Jok­seen­kin täl­lai­nen ske­naa­rio antai­si Euroo­pal­le toi­voa, mikä kaik­ki hajot­ta­mal­la menee. Täy­tyy muis­taa, että nykyi­set vai­keu­det ovat vain oirei­ta sii­tä, että aina­kin tois­tai­sek­si Aasian kil­pai­lu­ky­ky on aivan ylivoimainen.

  34. Soi­nin­vaa­ra ehdot­taa oikei­ta toi­men­pi­tei­tä. Muu­ta­ma täydennys:

    8. ERVV:n ja EVM:n toi­min­ta kes­key­tet­tä­vä. Sak­sa­lai­set, rans­ka­lai­set ym. pan­kit pelas­tet­ta­va suo­ral­la pää­omit­ta­mi­sel­la, eikä ERVV:n kal­tai­sel­la tap­pioi­den sosialisoinnilla.

    9. Vero­pa­ra­tii­sei­hin karan­nut varal­li­suus pitää palaut­taa koti­maa­han. Ote­taan sii­tä ker­ta­ve­ro­na vaik­ka 20 % ja käy­te­tään euro­mai­den vel­ko­jen mak­suun. Vel­kaon­gel­ma tuli­si täl­lä jok­seen­kin kui­tat­tua. Mui­ta van­ho­ja vero­ja ei palau­te­tus­ta pää­omas­ta peri­tä. Rikol­lis­ta alku­pe­rää ole­via varo­ja koh­del­ta­va toki ankarammin.

    Toi­men­pi­teen tehos­ta­mi­sek­si vero­pa­ra­tii­sit ase­te­taan pysy­vään mak­susaar­toon ja vaik­ka mat­kus­tus­saar­toon, jos ne eivät vapaa­eh­toi­ses­ti suos­tu tie­to­jen luo­vut­ta­mi­seen ja varo­jen palauttamiseen. 

    10. Kun­kin vel­ka­krii­si­maan kan­sa­lai­set vas­tuuseen koti­maan­sa velois­ta. Toteu­te­taan niin, että koti­mai­sis­ta pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta vaik­ka­pa 20 % ja vero­pa­ra­tii­si­tal­le­tuk­sis­ta 40 % ote­taan pit­kä­ai­kai­sek­si mata­la­kor­koi­sek­si pak­ko­lai­nak­si koti­maan vel­ko­jen maksuun.

    11. Todet­ta­va, että liit­to­val­tio­aja­tuk­ses­ta luo­vu­taan pysy­väs­ti, kos­ka koko aja­tus on epä­rea­lis­ti­nen utopia. 

    12. EU:n kes­ki­tyt­tä­vä kor­rup­tion, veron­kier­ron, kil­pai­lu­ky­vyn ym. oikeas­ti tär­kei­den asioi­den kor­jaa­mi­seen. Unoh­det­ta­va kurk­ku­jen käy­ryys, pyö­riäis­tark­kai­lu- ym. lil­lu­kan­var­si­di­rek­tii­vit. EU-byro­kraa­tit lopet­ta­koon jär­jet­tö­män tuh­laa­mi­sen esim. Stras­bour­giin reis­saa­mi­sen osal­ta. Maa­ta­lous­asiat siir­ret­tä­vä EU:n toi­min­nan kes­kiös­tä lai­dal­le ja paneu­dut­ta­va tär­kei­siin asioihin.

    Soi­nin­vaa­ran lis­tal­la ja täy­den­nyk­sil­lä EU:ta ja raha­liit­toa saa­tai­siin toi­mi­vam­mak­si. Vali­tet­ta­vas­ti olen kui­ten­kin pes­si­mis­ti EU:n ja raha­lii­ton kor­jaa­mi­sen suh­teen. Yhteis­työ­tä on toki jat­ket­ta­va Euroo­pan tasol­la, mut­ta Suo­men pitää hakeu­tua Poh­jois­mai­seen liit­tou­tu­maan niin hom­ma voi­si oikeas­ti toimia.

  35. Odo­te­tun kiis­ta­na­lai­seen vii­tos­koh­taan liit­tyen, Reu­ters jul­kai­si vas­ti­kään Dr. Doo­min tun­nuso­mai­sen terä­vän ja suo­ra­sa­nai­sen videohaastattelun:

    http://www.reuters.com/video/2012/07/17/reuters-tv-roubinis-devastating-diagnosis-freeland?videoId=236540867&videoChannel=117853

    Kli­pis­sä on point­te­ja kym­me­nen blo­gi­kir­joi­tuk­sen pon­ti­mek­si, mut­ta jäsen­val­tioi­den väli­seen kil­pai­lu­ky­kye­roon liit­tyen hyvä toh­to­ri havain­nol­lis­ti mie­len­kiin­toi­ses­ti Yhdys­val­to­jen ja Euroo­pan ero­ja. Mikä­li jon­kin Yhdys­val­tain osa­val­tion talous sak­kaa, se lau­kai­see auto­maat­ti­ses­ti pait­si liit­to­val­tion tuki­toi­mia, myös hel­po­tuk­sia liit­to­val­tion rahoi­tus­vel­voit­teis­ta (vero­tuot­to­jen tili­tys, jne). Lop­pu­tu­le­ma­na dol­la­rin talous­pu­do­tus mak­saa osa­val­tiol­le vain 60 sent­tiä. Tämä tasaa luon­nol­lis­ta kaut­ta jul­kis­ta­lou­den syklejä.

    Alen­nus ei tie­ten­kään voi­si olla pysy­vä ilmai­nen lou­nas, mut­ta sopi­vil­la kont­rol­leil­la (kep­piä ja pork­ka­noi­ta) höys­tet­ty­nä ken ties?

  36. Hyvää poh­din­taa tär­keäs­tä aiheesta.

    Mie­les­tä­ni oli­si kui­ten­kin vii­meis­tään nyt tar­kas­tel­ta­va syi­tä, jot­ka ovat aja­neet mm. Krei­kan tämän het­ki­seen kurimuksen.
    BBC:llä oli muu­ta­ma viik­ko sit­ten mie­len­kiin­toi­nen ohjel­ma, jos­sa pereh­dyt­tiin men­nei­den vuo­sien menoon Krei­kas­sa sama pätee myös portugaliin.

    Krei­kas­sa samoin kuin muis­sa ongel­ma mais­sa on raken­net­tu val­ta­va mää­rä tur­haa ja pröys­täi­le­vää infra­struk­tuu­ria viim­me vuo­sien aikana. 

    Jos on käy­nyt Kree­tan saa­rel­la 15 vuot­ta sit­ten ja menee sin­ne nyt muu­tos on uskomaton.
    Saar­ta hal­koo hie­not moot­to­ri­tiet. Joka iki­seen kylä­pa­ha­seen on raken­net­tu hie­not kalasatamat.

    Hur­jin tie­yh­teys on saa­ren poh­jois­lai­dal­ta lähes moot­to­ri­tie­tä vas­taa­va väy­lä pie­neen Paleo­ho­ran kylään saa­ren etelälaidalla.
    Samai­seen kylään on raken­net­tu uusi lai­va­sa­tam­maa vas­taa­va kala­sa­ta­ma jos­sa kel­luu muu­ta­ma pie­ni kalastajavene.
    Noi­den tei­den ja ja sata­mien käyt­tö ei tule kos­kaan mak­sa­maan edes nii­den yllä­pi­toa saa­tik­ka nii­hin otet­tu­jen vel­ko­jen korkoja.

    Mik­si näin on pääs­syt käy­mään. Mis­sä ovat ne rahoit­ta­jat, jot­ka ovat sul­ke­neet sil­män­sä todel­li­suu­del­ta ja lai­nan­neet rahaa hankkeisiin.
    Puhu­mat­ta­kaan uudis­te­tus­ta rau­ta­tie­ver­kos­tos­ta ja Atee­nan olym­pia­lai­sia var­ten raken­ne­tuis­ta ruos­tu­mas­sa ole­vis­ta sta­dio­neis­ta ymv.

    Samai­ses­sa BBC doku­men­tis­sa väi­tet­tiin, että Krei­kan vero­tus­jär­jes­tel­mä nykyi­sel­lään toi­mii täy­sin manu­aa­li­ses­ti. Kreik­ka­lai­sil­la ei ole ole­mas­sa min­kään­lais­ta ATK jär­jes­tel­mää veron­kan­toa varten.
    Kuin­ka on ollut mah­dol­lis­ta, että maa on hyväk­syt­ty Euro­maak­si jos noin­kin perus­ta­vaa laa­tua ole­vat asiat eivät ole olleet kunnossa.

  37. Koh­taan 6 eli EKP, yksi minus­ta perus­tel­tu ja mie­len­kiin­toi­nen idea, inflaa­tio­mit­ta­rin pitäi­si olla vaik­ka kes­kiar­vo eri mai­den inflaa­tio­as­teis­ta. Nyt käy­tet­ty inflaa­tio­as­te seu­raa pit­käl­ti Sak­san ja Rans­kan inflaatiosta.

    Alla eri mai­den kes­ki­mää­räi­nen inflaa­tio ja hajon­ta euroai­ka­na 1999 — 2011
    Mean Sd deviation
    Ger­ma­ny 0,82 0,62
    Ire­land 1,94 3,75
    Greece 3,41 0,99
    Spain 3,37 1,65
    Por­tu­gal 2,71 0,95
    Fin­land 1,5 1,21
    Swe­den 1,62 0,75

    Läh­de muu­ten­kin luke­mi­sen arvoi­nen mal­lin­nus mitä jos oli­si pidet­ty mark­ka ja ana­lyy­si: “Fin­land and the EMU: costs, bene­fits, and the way forward”, http://gnseconomics.com/wp-content/uploads/2012/03/Finland-and-the-EMU-gns.pdf

    Sisäl­tö noin lyhyes­ti, mark­ka oli­si lei­kan­nut talous­kas­vua IT-buu­min aikaan mut­ta lisän­nyt sitä nyt taan­tu­mas­ta toi­vut­taes­sa. Eli euro vai­kut­taa myö­tä­sykli­ses­ti vien­tiin, mikä on huo­no hom­ma. Jos ero­taan euros­ta, niin esi­merk­ki vähin­tään parin vuo­den talous­kas­vu sak­kaa, mikä on huo­nom­pi hom­ma. Jos jää­dään Han­sa-mark­kaan, niin se on se Krei­kan tie, kos­ka sii­nä ker­hos­sa Suo­mi on Kreik­ka ja tämä on se kaik­kein huo­noin vaihtoehto.

    Tää on vähän sama kuin että kan­nat­taa täh­dä­tä sel­lai­sel­le asui­na­lu­eel­le jos­sa itsel­lä on pik­kai­sen parem­mat tulot kuin naapureilla. 🙂

  38. Vesa Kart­tu­nen:
    10. Kun­kin vel­ka­krii­si­maan kan­sa­lai­set vas­tuuseen koti­maan­sa velois­ta. Toteu­te­taan niin, että koti­mai­sis­ta pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta vaik­ka­pa 20 % ja vero­pa­ra­tii­si­tal­le­tuk­sis­ta 40 % ote­taan pit­kä­ai­kai­sek­si mata­la­kor­koi­sek­si pak­ko­lai­nak­si koti­maan vel­ko­jen maksuun. 

    Het­ki pie­ni. Eli ne, jot­ka sääs­tä­vät pank­ki­ti­lil­le, pis­tet­täi­siin vas­tuuseen, mut­ta ne, jot­ka ovat sijoit­ta­neet sääs­tön­sä esi­merk­si osak­kei­siin, asun­toi­hin, tai vaik­ka­pa kor­ko­ra­has­toi­hin, sai­si­vat pitää rahansa?

  39. Nämä Osmon­kin kir­joi­tuk­set ja nii­den kom­men­tit voi­daan lukea tur­han vii­sas­te­lun ja poli­ti­koin­nin pii­riin. Euro­krii­sis­sä on luke­mat­to­mia int­res­si­ta­ho­ja (17 maan hal­li­tus- ja oppo­si­tio­puo­lu­eet, EU, IMF, EKP, pan­kit, etu­jär­jes­töt, eko­no­mis­tit ja muut asian­tun­ti­jat, sijoit­ta­jat, mark­ki­na­voi­mat, kei­not­te­li­jat jne. jne.) On täy­sin absur­dia aja­tel­la, että täl­lai­sen poru­kan kans­sa voi­tai­siin sopia jos­ta­kin jär­ke­väs­tä tai hal­li­tus­ta rat­kai­sus­ta. Rat­kai­su tulee täy­den kaa­ok­sen kaut­ta. Sit­ten kun kort­ti­ta­lo romah­taa, niin kaik­ki int­res­si­ta­hot alka­vat pelas­taa omia etu­jaan kei­nol­la mil­lä hyvän­sä. Tämä tulee ole­maan ver­rat­ta­vis­sa Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­seen. Tule­vaa tilan­net­ta voi­tai­siin ver­ra­ta myös ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen sota­toi­mia­lueil­la tai luon­non kata­stro­feis­sa. Jokai­nen pyr­kii tur­vaa­maan itsen­sä ja läheis­ten­sä sel­viä­mi­sen kaup­po­ja ryös­te­le­mäl­lä ja otta­mal­la mukaan­sa mitä suin­kin saa.

  40. Eipä tai­da Krei­kan euroe­ro riit­tää enää.

    Euro­krii­sin hoi­to voi­tai­siin näh­däk­se­ni teh­dä myös siten, ettei pahem­pia vau­rioi­ta syntyisi.

    Tämä tapah­tui­si siten, että euro hajo­te­taan kah­teen valuut­ta-alu­ee­seen, neu­roon ja seu­roon. Näil­le omat kes­kus­pan­kit, joi­den man­daat­ti kopioi­daan FEDil­tä. Kan­sal­li­set kes­kus­pan­kit pitää hävittää. 

    Val­tioi­den tuke­mi­nen pitää kiel­tää, kuten nyt­kin on teh­ty, mut­ta sitä pitäi­si myös nou­dat­taa. Maan talous­on­gel­mis­ta ei saa teh­dä valuu­tan ongelmia. 

    Pank­kien pää­omi­tuk­sen pitäi­si tapah­tua kes­kus­pank­ki­ta­sol­ta, ei mis­sään nimes­sä kan­sal­li­ses­ti, kos­ka pank­ki­toi­min­ta­kaan ei ole enää kan­sal­lis­ta. Jos kes­kus­pank­ki oli­si aina pää­omit­ta­mas­sa pulaan jou­tu­vaa pank­kia, tie­tys­ti omis­tus­ta ja täyt­tä hal­lin­taa vas­taan, pank­ki­sek­to­ril­la ei syn­tyi­si tilan­tei­ta jois­sa pan­kit eivät luo­ta toi­siin­sa. Täs­sä krii­sis­sä on kyse nimit­täin myös sii­tä, että pank­kien väli­nen rahan tuk­ku­mark­ki­na ei toi­mi, ja sen seu­rauk­se­na pie­net yri­tyk­set eivät saa rahoi­tus­ta mil­lään hin­nal­la. Pank­kien otta­mat LOTR-rahat on park­kee­rat­tu kes­kus­pank­kei­hin, eikä ne valu reaalimaailmaan. 

    Mitään tulon­siir­tou­nio­nia on tur­ha jah­kail­la, eihän sel­lais­ta tar­vi­ta USAs­sa­kaan. Mik­si siis euroop­pa­lai­nen ver­sio liit­to­val­tios­ta tarvitsisi?

    Mikä muu­ten sai Soi­nin­vaa­ran pään kään­ty­mään? Vie­lä vuo­si sit­ten rie­muit­sit kun ERVV-pää­tös oli saa­tu Edus­kun­nas­sa aikai­sek­si. Eikö sil­loin­kin ollut ihan yhtä sel­vää kuin nyt­kin että nykyi­sel­lä toi­min­ta­lin­jal­la euro tulee hajoamaan?

  41. Ratas: Tämä joh­tai­si tot­ta kai, sii­hen, että nousu­kau­te­na jul­ki­sia meno­ja kas­va­tet­tai­siin, joka joh­tai­si talou­den yli­kuu­me­ne­mi­sen kär­jis­ty­mi­seen, ja las­ku­kau­te­na meno­ja supis­tet­tai­siin tai vero­ja kiris­tet­täi­siin, jol­loin mata­la­suh­dan­ne tai taan­tu­ma vain pahenisi. 

    Tämä ei eroa nyky­ti­lan­tees­ta kuin puo­lik­si, sil­lä tähän asti­han on teh­ty (key­ne­si­läi­syy­den nimis­sä) niin, että las­ku­kau­te­na vel­kaan­nu­taan em. syis­tä, ja nousu­kau­te­na meno­ja kas­va­te­taan kun nyt menee niin hyvin. Ja juu­ri tämä­hän on poh­jim­mil­taan val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­sen taka­na: on saa­vu­tet­tu taso, jos­sa vel­kaan­nut­tiin niin pal­jon, että vel­ko­jat lak­ka­si­vat luot­ta­mas­ta sii­hen, että velat kye­tään hoi­ta­maan. Luot­ta­mus­ta ei polii­tik­ko­jen kau­huk­si saa­kaan syn­ty­mään käskemällä.

    Joten­kin pitäi­si saa­da val­tiot tajua­maan, että pidem­mäl­lä täh­täyk­sel­lä pitää elää suu säk­kiä myö­ten. Jos ottaa lai­naa inves­toin­tei­hin, nii­den inves­toin­tien oli­si syy­tä olla oikeas­ti tuot­ta­via. Jos las­ku­kau­del­la elvy­te­tään, elvy­tyk­sel­lä pitäi­si saa­da joku kam­mio­vä­ri­näs­tä kär­si­vä herää­mään hen­kiin, sen sijaan että jo ammoin kuol­lei­ta raa­to­ja kie­ri­te­tään kadulla. 

    Täs­sä suh­tees­sa maa­il­ma on muut­tu­nut. Vie­lä 1970-luvul­la voi­tiin elvyt­tää raken­ta­mal­la infra­struk­tuu­ria ja talo­ja. Nyt tuo elvy­tys tar­koit­taa vain rahan valu­mis­ta muu­al­le, kos­ka sekä mate­ri­aa­lit että työ­voi­ma oste­taan ulkoa.

  42. ij: Het­ki pie­ni. Eli ne, jot­ka sääs­tä­vät pank­ki­ti­lil­le, pis­tet­täi­siin vas­tuuseen, mut­ta ne, jot­ka ovat sijoit­ta­neet sääs­tön­sä esi­merk­si osak­kei­siin, asun­toi­hin, tai vaik­ka­pa kor­ko­ra­has­toi­hin, sai­si­vat pitää rahansa?

    Krei­kan (ja useim­pien mui­den krii­si­mai­den) vel­ka­ra­hat ovat ovat edel­leen ole­mas­sa, ne ovat siir­ty­neet eri muo­dois­sa (palk­koi­na, eläk­kei­nä, inves­toin­tei­na jne) Krei­kan kan­sa­lais­ten ja yri­tys­ten hal­tuun. Fik­suim­mat kreik­ka­lai­set ovat jo kau­an sit­ten siir­tä­neet rahat esim. Sveit­siin. Krei­kan velat ovat siis muut­tu­neet yksi­tyi­sek­si varallisuudeksi. 

    Kysees­sä on siis pak­ko­lai­na, jon­ka val­tio mak­saa takai­sin. Samaan tapaan Suo­mes­sa aikoi­naan lei­kat­tiin sete­lit ja puo­let otet­tiin pak­ko­lai­nak­si. Sete­lei­den leik­ke­ly ei nyt toi­mi (yhtei­nen eurom­me), tal­le­tus­ten “leik­kaa­mi­nen” toi­mii ja se edes jol­lain taval­la koh­dis­tuu sin­ne, min­ne Krei­kan vel­ka­ra­hat ovat menneetkin. 

    Mui­ta sijoi­tuk­sia voi­daan vaik­ka­pa vero­tuk­sen kei­noin saa­da mukaan talkoisiin.

  43. Kysy­mys on koko EU:n toi­min­nan demo­kra­tia­va­jees­ta. Meil­lä oli kevääl­lä 2010 raha­liit­to mikä Krei­kan apu­pää­tös­ten myö­tä muut­tui finans­si­lii­tok­si. Pää­tös teh­tiin hal­li­tus­ten väli­sis­sä kokouk­sis­sa Rans­kan ja Sak­san joh­dol­la mui­den enem­män tai vähem­män vas­ta­ha­koi­ses­ti suos­tues­sa. Pää­tös ei ollut par­la­men­taa­ri­ses­ti demo­kraat­ti­nen kuin kor­kein­taan välillisesti.

    Iso-Bri­tan­nia ja Ruot­si jäi­vät rauk­ka­mai­ses­ti ope­raa­tion ulko­puo­lel­le vaik­ka kuu­lu­vat­kin EU-talous­liit­toon. Kreik­kaa oli­si pitä­nyt aut­taa EU:na eikä euroa­lu­ee­na mikä muut­ti täy­sin euro­va­luu­tan luon­teen. Vaih­toeh­toi­ses­ti Kreik­kaa oli­si voi­tu aut­taa kah­den­vä­li­ses­ti kuten Iso-Bri­tan­nia sit­ten aut­toi Irlan­tia omien pank­ki­vas­tui­den­sa vuoksi.

    Itse ensi­si­jais­tan par­la­men­taa­ri­sen demo­kra­tian mer­ki­tyk­sen ja sik­si toi­von eroa jär­jes­tel­mis­tä mis­sä jou­dum­me mui­den mai­den joh­ta­jien oman sisä­po­liit­ti­sen pun­ta­rin vaa’an­kie­lel­le. Kau­laam­me sido­tus­sa köy­des­sä on pai­na­va punnus.

  44. Vaik­ken hyväk­sy aina­kaan kaik­kia Pet­ja Sal­me­lan toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia, olen pit­käl­ti samaa miel­tä ongel­miem­me syis­tä: “Perin­tei­nen kor­rup­tio on vain koli­kon toi­nen puo­li, toi­nen puo­li tulee “mark­ki­na­voi­mien” kyvys­tä kiris­tää polii­ti­koil­ta eri­va­pauk­sia. Esi­mer­kik­si pelot­te­le­mal­la lamal­la ja suur­työt­tö­myy­del­lä, jos pank­kii­reil­le ei mak­se­ta suo­je­lu­ra­haa” “Euro­maat elä­vät jo nyt lyhyt­jän­teis­ten vaa­lien ja vie­lä lyhyt­jän­tei­sem­pien mark­ki­na­voi­mien puris­tuk­ses­sa.” “Euroop­pa­lai­nen demo­kra­tia on tul­lut sii­hen ikään, jos­sa kan­sa­lai­set äänes­tä­vät itsel­leen lisää sitä ja tätä.”

    On suo­ras­taan hyö­dy­tön­tä etsiä Osmon joh­dol­la oikei­ta toi­men­pi­tei­tä, jol­lei nii­tä mei­kä­läi­sen demo­kra­tian kei­noin voi kui­ten­kaan toteut­taa. Nykyi­sen kal­tai­nen euroop­pa­lai­nen demo­kra­tia on tilan­tee­seen kel­vo­ton. Sik­si liit­to­val­tio­pu­heet voi­mis­tu­vat, kun jo ylei­ses­ti näh­dään, että vika on hal­lin­non voi­mat­to­muu­des­sa. En kui­ten­kaan usko, että liit­to­val­tio ja sitä kaut­ta hal­lin­to oli­si paran­nus, jos se toi­mii samoil­la demo­kra­tian ehdoil­la. Nimit­täin jokai­nen pää­tök­sen­te­ki­jä on todel­la­kin äänes­tä­jien­sä ja mark­ki­na­voi­mien juok­su­poi­ka. Jol­lei hän ja hänen puo­lu­een­sa suos­tu sitä ole­maan, hän ja puo­lue tip­pu­vat seu­raa­vis­sa vaaleissa.

    ij. on oikeas­sa: “Mut­ta ehkä­pä tär­kein kysy­mys: Mis­sä on euroa­lu­een hal­li­tus ja par­la­ment­ti jot­ka ottai­si­vat vas­tuun euroa­lu­een asiois­ta?” Mut­ta eihän sel­lai­nen hal­li­tus ja par­la­ment­ti pysy val­las­sa, jos demo­kra­tiam­me pesi­sään­nöt säi­ly­te­tään ja se oli­si vastuullinen.

    Kar­mein­ta on, että teim­me niin tai näin, uhkaa lama, jol­lai­nen ennen­kin on aja­nut yhteis­kun­tia kaa­ok­seen aina maa­il­man­so­taan asti. Näin sik­si, kos­ka euroa­lu­een krii­si on luul­ta­vas­ti pal­jon vähem­män euroa­lu­een itsen­sä syy­tä kuin luu­lem­me­kaan. Ei euroa­luet­ta ole mah­dol­lis­ta eris­tää muus­ta maa­il­man­ta­lou­des­ta ja var­sin­kaan sen toimintatavoista.Sitä pait­si vaik­ka nyt poh­dim­me­kin, mitä pitäi­si teh­dä, eivät syyt sii­hen, miten tähän on jou­dut­tu, ole suin­kaan sel­vi­tet­ty, puhu­mat­ta­kaan että ne oli­si sel­vi­tet­ty oikein.

  45. Ensin pitää saa­da akuut­ti krii­si hal­lin­taan eli EKP taat­koon val­tioi­den velat, jot­ta korot aset­tu­vat koh­tuul­li­sel­le tasol­le. Sen jäl­keen kysy­tään ihmi­sil­tä, mitä he halua­vat: liit­to­val­tio vai itse­näis­ten val­tioi­den liit­to. Jos kan­sa­lai­set halua­vat liit­to­val­tion, niin ohjel­ma­si ok. Jos taas halua­vat itse­näis­ten val­tioi­den lii­ton, niin euro­jär­jes­tel­mä tulee pur­kaa. Nykyi­sel­lä­kin lin­jal­la voi­daan luon­nol­li­ses­ti kit­kut­taa ja samal­la odot­taa sitä, että jon­kin maan kan­sa­lai­set saa­vat tar­peek­seen. Valin­ta on siis liit­to­val­tio vai ei-liit­to­val­tio. Soi­nin­vaa­ral­le prop­sit sii­tä, että ilmai­see avoi­mes­ti kan­nat­ta­van­sa liit­to­val­tio­ta. Toi­vot­ta­vas­ti joku vii­saam­mis­ta muis­taa sel­lai­sen asian kuin demokratia.

  46. Hyvä aloi­tus. Yrit­tä­nyt­tä ei laiteta.
    Ei ole mah­dol­lis­ta, että epä­kii­tol­li­ses­sa ase­mas­sa ole­vil­la minis­te­reil­lä oli­si mah­dol­li­suuk­sia tai edes tar­vet­ta raken­taa suun­ni­tel­ma B:tä. Tai­taa jää­dä vain pape­ril­le niin­kuin kol­mas puo­lus­tus­lin­ja kan­nak­sel­la 1944. Der Spie­ge­lis­sä oli 24.7. loo­gi­nen seli­tys kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­soi­rel­ta Krei­kan tuot­ta­vuu­den ongel­mis­ta, jot­ka vää­jää­mät­tä aiheut­ta muu­tok­sia nykyeu­roon. Soi­nin­vaa­ran aja­tus on loo­gi­nen. Tuen voi­mak­kaas­ti aja­tus­ta toi­min­ta­suun­ni­tel­man muo­dos­ta­mi­sek­si suo­ma­lai­sil­le. En luo­ta lain­kaan sii­hen, että Suo­mes­sa on “muka” teh­ty vara­suun­nitl­ma. Sitä ei aina­kaan ole jul­ki­ses­ti toden­net­tu eikä kan­sa­lai­sia ole pääs­tet­ty teke­mään sisäl­tö­eh­do­tuk­sia, jot­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä avoi­mes­sa oikeus­val­tios­sa. Olen eri miel­tä Soi­nin­vaa­ran kans­sa sii­tä, että blo­gi­kir­joit­te­lu oli­si jär­jes­täy­ty­nyt­tä ja kan­ta­vaa toi­min­taa ‑vain hyvä aloi­tus. Nyt val­tion varo­ja pitää käyt­tää mas­sii­vi­ses­ti toi­min­ta­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­sek­si. Jos minis­te­rit pis­tä­vät mene­mään 3.7 Mrd Euroa paris­sa kuu­kau­des­sa, toi­min­ta­suunn­tel­man B teke­mi­sek­si voi­tai­siin käyt­tää vaik­ka­pa 0.1% tuos­ta sum­mas­ta. Puo­lus­tus­lin­ja on sen arvoi­nen, mik­sei olisi?

    On ihan nor­maa­lia, että Soi­nil­la ei ole jär­jes­täy­ty­nyt­tä toi­min­ta­suun­ni­tel­maa, kos­ka asia on var­sin moni­mut­kai­nen. Hän tar­vit­see lisä­voi­mia. Haas­tan Soi­nin­vaa­ran perus­ta­maan aja­tus­hau­to­mon tai työ­ryh­män miet­ti­mään asi­aa orga­ni­soi­dus­ti. Olen mel­ko var­ma sii­tä, että kan­sa­lai­set ja asian­tun­ti­jat revi­sioi­si­vat teks­tiä nopeas­ti ja pää­si­si­vät yhtei­sym­mär­ryk­seen koko­nai­suuk­sis­ta. Työ­ryh­män teh­tä­väk­si jäi­si yhteen­ve­to­jen kir­joit­ta­mi­nen ja toi­mi­mat­to­mien suun­ni­tel­mien karsiminen.

    Hyvä Soi­nin­vaa­ra, nyt vaan pis­tä­mään pysy­tyyn työ­ryh­mä ja toi­mis­to aja­maan asi­aa. Ennen seu­raa­vaa tuki­pa­ket­tia ehdo­ta edus­kun­nal­le, että varaat­te 3.7 MEu­roa (0.1% Espan­jan hätä­avus­ta) välit­tö­mäs­ti vara­suun­ni­tel­man luo­mi­seen ja työ­ryh­mien orga­ni­soin­tiin. 0.1% vähen­ne­tään sit­ten seu­raa­vas­ta hätä­apu­pa­ke­tis­ta perustellusti.

    Ei minis­te­reil­lä ole aikaa eikä halua ruve­ta aja­maan asi­aa, joheon eivät usko. Eihän Liby­an joh­ta­ja­kaan läh­te­nyt, vaik­ka asia oli ilmei­nen. Kapi­nal­li­set tie­tä­vät, min­kä puo­les­ta tais­te­le­vat. Ei dik­taat­to­ri (pak­koeu­ron puo­lus­ta­jat). Ei Katai­nen tie­dä mik­si ja kenen puo­les­ta on liik­keel­lä. On vaan liik­kee­lä lyhyen täh­täi­men ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si. Minis­te­rit ovat mene­tet­ty­jä resurs­se­ja. Ei hei­dän kuun­te­le­mi­seen kan­na­ta huka­ta aikaa ja vai­vaa. Suraa­vak­si saat­te minis­te­reil­tä kui­ten­kin taas mil­jar­di­pa­pe­rin “äänes­tet­tä­väk­si”. Miten kukaan voi äänes­tää ymmär­tä­mät­tä seurauksia?

    Koh­dan 5) perus­te­lut ovat mie­les­tä­ni epäselviä.

    Suo­si­tus: blo­gi­kir­joit­te­lus­ta jär­jes­täy­ty­nee­seen toimintaan

  47. Pet­ja Sal­me­la:
    ‘snip’
    5. Täs­sä on sama vika kuin 4. Polii­ti­koil­la ei ole enää kykyä teh­dä täl­lai­sia pää­tök­siä. Eten­kin kun kaik­ki palk­ko­jen alen­ta­mi­sen hyö­dyt meni­si­vät vain vero­pa­ra­tii­sei­hin tai lakkoihin.
    ‘snip’

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa polii­ti­kot eivät pää­tä palkoista.
    Pal­kat mää­räy­ty­vät mark­ki­noil­la eivät­kä yri­tyk­set mak­sa enem­pää kuin mihin on varaa (eivät aina­kaan kovin kau­an). Kun löy­sä lai­na­ra­ha pois­tuu talou­des­ta, ilma pois­tuu palkoista.

  48. Vesa Kart­tu­nen:
    Soi­nin­vaa­ra ehdot­taa oikei­ta toi­men­pi­tei­tä. Muu­ta­ma täydennys:

    8. ERVV:n ja EVM:n toi­min­ta kes­key­tet­tä­vä. Sak­sa­lai­set, rans­ka­lai­set ym. pan­kit pelas­tet­ta­va suo­ral­la pää­omit­ta­mi­sel­la, eikä ERVV:n kal­tai­sel­la tap­pioi­den sosialisoinnilla.
    ‘snip’

    Eihän näis­sä tavois­sa ole eroa sosia­li­soin­nin kannalta.

  49. Jor­ma:
    ‘snip’
    Mitään tulon­siir­tou­nio­nia on tur­ha jah­kail­la, eihän sel­lais­ta tar­vi­ta USAs­sa­kaan. Mik­si siis euroop­pa­lai­nen ver­sio liit­to­val­tios­ta tarvitsisi?
    ‘snip’

    Jos USAs­sa ei tar­vi­ta, mik­si siel­lä sel­lai­nen on? USAs­sa toi­mii veron­ta­saus suun­nil­leen samal­la taval­la kuin Suo­men kuntahallinnnossa.

  50. Ei ole tulon­ta­saus­ta osa­val­tioi­den välil­lä. Flo­ri­da­lai­sia ei kiin­nos­ta pät­kää­kään kali­for­nian ongel­mat. Sit­ten taas liit­to­val­tio­ta­son toi­mia voi­si ver­ra­ta nykyi­siin EUn raken­ne ym rahas­to­jen käyttöön.

    Eus­sa mei­naan puu­ha­taan juu­ri tuol­lais­ta osa­val­tioi­den välis­tä tulon­siir­toa. Sem­mois­ta ei jen­keis­sä ole ja se on tiu­kas­ti kiel­let­ty myös­kin. Aivan kuten emus­sa­kin mut­ta sitä ei nou­da­te­ta ja sik­si meil­lä on nyt käsis­sä jättiongelma.

    1. Jor­ma
      Mitä eroa on sil­lä, menee­kö tulon­ta­saus suo­raan osa­val­tiol­ta toi­sel­le vai liit­to­val­tion bud­je­tin kaut­ta? Oli­si­ko tasaus ihan ok, jos se teh­täi­siin EU:n bud­je­tin kaut­ta Euroopassakin?

  51. Hyviä näkö­koh­tia. Suu­rin ongel­ma syn­tyy mai­den väli­sis­tä kil­pai­lu­ky­kye­rois­ta ja vero­tuk­ses­ta. Vero­har­mo­ni­soin­ti oli­si yksi tie, mut­ta se onnis­tuu vain talou­del­taan saman­kal­tais­ten mai­den kes­ken. Euroa­lue on sel­väs­ti jakau­tu­nut kah­tia. Ehkä näem­me muu­ta­man vuo­den pääs­tä vah­van ja hei­kon euron maat eri lei­reis­sä. Lisää verois­ta ja kil­pai­lu­ky­vys­tä omas­sa blo­gis­sa­ni:http://taloudentulkki.com/2012/07/25/ensisijaisuus-on-toissijaista/

  52. No onhan sil­lä hir­mui­nen ero että kerä­tään­kö hyvin asian­sa hoi­ta­vil­ta val­tioil­ta yli­jää­mä pois ja anne­taan niil­le val­tioil­le jot­ka eivät asioi­taan hoi­da ver­rat­tu­na sii­hen että liit­to­val­tio kerää vero­ja yhtä­lai­ses­ti kaikilta. 

    Ei pitäi­si olla suo­ma­lais­ten ongel­ma jos kreik­ka­lai­sil­la menee päin män­tyä, ihan samal­la taval­la kuin ei ole flo­ri­da­lais­ten ongel­ma kun Kali­for­nia tekee konkurssin.

  53. Osmo:

    3) Euro­mai­den on ryh­dyt­tä­vä koor­di­noi­maan finans­si­po­li­tiik­kaan­sa – ei vain niin, että joi­den­kin mai­den velan­ot­toa rajoi­te­taan vaan myös niin, että joi­den­kin mai­den vel­vol­li­suus on elvyt­tää, jot­ta koko maan­osa ei sääs­täi­si itse­ään lamaan.

    Eikö­hän se oo parem­pi, että EKP sää­te­lee euroa­lu­een koko­nais­ky­syn­tää ja val­tiot sit tekee opti­maa­lis­ta finans­si­po­li­tiik­kaa sii­tä vink­ke­lis­tä, että mihin niil­lä on varaa ja mitä nii­den äänes­tä­jät halu­aa ja mit­kä pro­jek­tit tuot­taa jne.

    Ei sii­tä tuu mitään, että finans­si­po­li­tii­kal­la yri­te­tään ohja­ta koko­nais­ky­syn­tää, jos EKP kui­ten­kin tekee vii­me­kä­des­sä pää­tök­set sen koko­nais­ky­syn­nän tasosta.

  54. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/pankkien+ja+valtioiden+napanuora+eurokriisin+ydin/201207207681

    Tuos­sa­pa vie­lä teks­tiä miten Six­ten Kork­man näkee USAn tilanteen:

    No bail out — sään­nön toteut­ta­mi­nen Euroo­pas­sa on kovin vai­ke­aa ja uhka­roh­ke­aa, jos val­tioi­den mak­su­ky­vyt­tö­myys joh­tai­si pank­ki­krii­siin kar­kaa­mi­seen käsis­tä”, Kork­man sanoi.

    Kork­ma­nin mukaan Yhdys­val­lois­sa sään­nös­tä on pidet­ty kiin­ni, eli liit­to­val­tio ei auta rahoi­tus­vai­keuk­siin jou­tu­nut­ta osa­val­tio­ta. Osa­val­tio ei voi myös­kään lai­na­ta keskupankilta.”

  55. Yleen­sä fik­su Soi­nin­vaa­ra tun­tuu jaka­van sen ylei­sen ja vaa­ral­li­sen har­ha­kä­si­tyk­sen, että Krei­kan ero/erottaminen oli­si teh­tä­vis­sä tuos­ta vain. Ei ole teh­tä­vis­sä, kos­ka tar­vit­ta­via tie­to­jär­jes­tel­miä ei ole ole­mas­sa. Nii­tä ei yhdes­sä vii­kon­lo­pus­sa toteu­te­ta vaan tar­vit­ta­va aika las­ke­taan kuu­kausis­sa. Vaih­toeh­dot ovat 

    1. Kreik­ka pysyy eurossa

    2. Krei­kas­sa raha­ta­lous lak­kaa toi­mi­mas­ta ja se soma­li­soi­tuu. Muu­hun euroop­paan tulee val­ta­va pako­lais­tul­va. EUn täy­tyy löy­tää kei­not raja­ta jär­jes­tys­val­lan romah­ta­mi­sen vai­ku­tuk­set Krei­kan alu­eel­le. Mis­tä ne divi­sioo­nat ote­taan? Kuka ne maksaa?

  56. Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä Ode näkee asian pikem­min­kin nume­raa­li­se­na, kame­raa­li­si­na ja kurinpidollisena. 

    Kyse ei miels­tä­ni ole pel­käs­tään eri­lai­sis­ta byro­kraat­ti­sis­ta yms. meka­nis­meis­ta. Kyse on euro­mo­ni­kult­tuu­ri­suu­res­ta ja euroon kotouttamisesta.

    Pal­jon suu­rem­pia voi­mia kuin “kir­jan­pi­dol­li­set” ongel­mat ovat sosi­aa­li­set ja kult­tuu­ri­set eroa­vai­suu­det euro­kan­so­jen välillä.

    Miten kotout­taa euro-kan­sat yhteen ja samaan kult­tu­riin, kun kan­soil­la ei ole pal­jon mitään yhteis­tä, ei edes yhteis­tä kieltä. 

    Yhtei­se­nä kie­le­nä käy­te­tään englan­tia vaik­ka yhden­kään euro-val­tion kie­li ei ole englanti.

    Euron ongel­ma on vain 10 pro­sent­tia fis­kaa­li­nen ja 90 pro­sent­tia sosi­aa­li­nen ja poliittis-kulttuurinen.

  57. Mar­ko Lil­ja:

    9. EU:n on koko­nai­suu­te­na kat­sot­ta­va ja arvioi­ta­va jäsen­mai­den 500 mil­jar­din euron vas­tiik­keet­to­man kehi­ty­sa­vun mie­lek­kyys nykyi­ses­sä taloustilanteessa. 

    Kehi­tys­a­pu on nykyi­sel­lään n. 80–90 mil­jar­dia, kehi­tys­mais­ta taas ote­taan pel­käs­tään vero­pa­ra­tii­si­kik­kai­luil­la ulos kym­men­ker­tai­nen sum­ma. Täs­sä muu­tan vuo­den takai­nen selvitys:

    Jokais­ta kehi­tys­a­pueu­roa koh­den mais­ta kato­aa lait­to­mas­ti noin yhdek­sän euroa pää­omia eten­kin ulko­mais­ten suu­ry­ri­tys­ten vero­jär­jes­te­ly­jen vuoksi.

    Kehi­tys­mais­ta läh­te­vän lait­to­man pää­oma­paon suu­ruu­dek­si arvioi­daan nykyi­sin 680–800 mil­jar­dia euroa, kun rik­kai­den mai­den kehi­tys­mail­le mak­sa­ma viral­li­nen kehi­tys­a­pu oli vii­me vuon­na rei­lut 80 mil­jar­dia euroa.”

    http://www.kepa.fi/uutiset/7492

    Ei ihme, että maat eivät oikein kehi­ty, niis­tä­hän vie­dään rahat. Kii­nan mal­li näyt­täi­si todel­la jopa parem­mal­ta kuin Euroo­pan vie­mä mal­li. Kii­na­lais­ten kans­sa on omat ongel­man­sa, mutta:

    euroop­pa­lais­ten kans­sa on kui­ten­kin vie­lä han­ka­lam­paa. “Kun euroop­pa­lai­set tule­vat, he eivät sano, että halua­vat tämän tai tuon sopi­muk­sen. He sano­vat: avat­kaa sosi­aa­li­pal­ve­lun­ne, avat­kaa jul­ki­set han­kin­tan­ne ja avat­kaa rahoi­tus­mark­ki­nan­ne. Lisäk­si mei­dän yhtiöil­läm­me pitää olla oikeus tul­la mark­ki­noil­len­ne ja vie­dä pää­omam­me takai­sin. Tämä on eri asia kuin kii­na­lais­ten kans­sa ja tätä me emme hyväksy.”

    EPA-sopi­muk­set ovat vaarallisia

    Kee­tin mukaan Euroo­pan ja Afri­kan, Tyy­nen­me­ren sekä Kari­bian väli­sis­sä, par­hail­laan­kin käy­tä­vis­sä EPA-vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­luis­sa on kyse sii­tä, että Euroop­pa tah­too Afri­kan avaa­van mark­ki­nan­sa uudel­leen kolonialisoitaviksi.”

    http://www.kepa.fi/uutiset/6632

  58. Mitä euroa­lu­eel­la tuli­si tehdä?
    Saa­da sen talous kas­va­maan nopeam­min kuin Kii­nan (9,2 %). Tämä onnis­tuu luke­mat­to­mil­la eri tavoin ei ole ole­mas­sa yhtä totuut­ta jota Soi­ni­vaa­ra­kin vil­je­lee. Kaik­ki tavat hoi­taa hom­ma mit­kä ei joh­da Kii­nan kas­vun ylit­tä­mi­seen on rot­koon ajamista.

  59. Ymmär­tääk­se­ni Suo­men hal­li­tus tai edus­kun­ta ei voi pal­jon teh­dä euron pelas­ta­mi­sek­si. Asiois­ta pää­te­tään ensi sijas­sa Sak­sas­sa, sit­ten muis­sa suu­ris­sa talouk­sis­sa, komis­sios­sa ja IMF:ssä. Sik­si kes­kus­te­luun on hiu­kan tur­ha panostaa.

    Euron hajot­ta­jak­si­kaan Suo­mes­ta ei ole. Jos Suo­mi halu­aa Krei­kas­ta eroon, se tapah­tuu vain jos yllä mai­ni­tut tahot ovat samaa mieltä. 

    Peri­aat­tees­sa Suo­mi voi­si yksi­nään ero­ta, mut­ta ris­ki on sen ver­ran suu­ri, että en usko hal­li­tuk­sen mois­ta pää­tös­tä tekevän.

    Pait­si jos Suo­mi ero­aa Sak­san kyl­jes­sä ja omak­suu Sak­san uuden valuu­tan. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si yhtei­nen valuut­ta Ruot­sin kans­sa. Mut­ta nois­sa­kin tapauk­sis­sa muut vie ja Suo­mi vikisee. 

    Suo­mi ei kui­ten­kaan ole ajo­puu vaan kos­ki­ve­ne. Suo­mi voi yrit­tää pitää puo­li­aan vaa­ti­mal­la esi­mer­kik­si vakuuk­sia. Näyt­täi­si sil­tä, että Suo­mel­le sal­li­taan hiu­kan mui­ta enem­män vapauk­sia. Sehän oli­si­kin vain oikein, kos­ka Suo­mi ja suo­ma­lai­set ovat har­vi­nai­sen syyt­tö­miä tapahtumiin.

  60. Aika pal­jon koh­tia ja moni­mut­kai­sia ope­raa­tioi­ta. Lisää sopi­muk­sia ja viran­omai­sia, deja vu?
    Jos nyt vaan palat­tai­siin kan­sal­li­siin valuut­toi­hin, kurs­sit kor­jaa­vat ja sijoit­ta­vat elvyttävät.

  61. Hyvä kir­joi­tus Osmol­ta! Täl­lai­sia puheen­vuo­ro­ja suo­ma­lai­nen kes­kus­te­lu ja koko Euroop­pa tar­vit­si­si kipeäs­ti useam­mil­ta tahoil­ta. Tätä menoa Euroop­pa tuho­aa itse oman tule­vai­suu­ten­sa, vaik­ka edel­ly­tyk­set oli­si vaik­ka mihin. Euroo­pan Unio­nin mai­den yhteen­las­ket­tu BKT on esi­mer­kik­si suu­rem­pi kuin Yhdys­val­loil­la, Japa­nil­la tai Kii­nal­la (ks. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP) ). Jos vain Euroo­pas­sa kyet­täi­siin toi­mi­maan vii­saas­ti yhdes­sä ja yhte­näi­ses­ti, niin kaik­ki voittaisivat.

  62. K. Uok­ka: En tie­dä sinus­ta, mut­ta minä kyl­lä jar­rut­tai­sin tai ohjai­sin auton pois rot­kon suun­nal­ta, sen sijaan että hyp­päi­sin panii­kis­sa liik­ku­vas­ta autos­ta ulos.

    Tie­dät­kö ker­toa, miten se teh­dään vai hurs­kas­te­let­ko vain?

  63.  Vie­lä pahem­min kuin raha­po­li­tii­kas­saan EU on epä­on­nis­tu­nut (onko yrit­tä­nyt­kään) yhtei­sen euroop­pa­lai­sen ident­ti­tee­tin raken­ta­mi­ses­sa. Ilman sitä ei ole mitään yhteis­tä EUta­kaan. Ainoa mikä nykyi­ses­sä EUs­sa yhdis­tää, on että se on ollut ehty­mä­ton lyp­sy­ko­ne mitä ihmeel­li­sem­pää rahas­ta­mi­seen. Se että euroop­pa­lai­sil­la on myos aika yhtei­nen arvo­poh­ja ja kult­tuu­rie­rot aika mar­gi­naa­li­sia, ei ole nous­sut edes kun­nol­la kes­kus­te­luas­teel­le. Itse äänes­tin aikoi­na­ni EUn puo­les­ta kos­ka tun­sin ole­va­ni ident­ti­tee­til­tä­ni euroop­pa­lai­nen ja sik­si liit­to­val­tioi­dea ei vie­ras­ta­nut minua yhtään. Eli ei vain yhteis­tä raha‑, palk­ka- ja sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa, vaan yhte­nä maa­na Lon­toon Olym­pia­lai­siin. Eiko­hän urhei­lu­hul­lut suo­ma­lai­set­kin sai­si aika mon­ta mitalia 🙂

  64. Rai­mo K:
    Koh­ta­lai­sen hyvä analyysi!
    Yhte­näi­nen palk­ka­po­li­tiik­ka­kin onnis­tuu, jos talout­ta ja siis myös palk­ko­ja ei rahoi­te­ta velkarahalla.
    Kuka­han ääliö on nimen­nyt tilan­teen euron krii­sik­si, sel­vä vel­ka­krii­si­han tämä on. Espan­ja­kin voi­si rahoit­taa pank­ki­tu­ken­sa itse, jos vel­kaa ei oli­si lii­kaa jo ennestään.

    Ai sinul­ta­ko on men­nyt koko­naan ohi, että euro on yhteis­va­luut­ta alu­eel­le, jol­le yhteis­va­luut­ta ei sovi ja jol­la sitä ei saa­da toi­mi­maan? Polii­ti­kot­han päät­ti­vät euroa luo­taes­sa polii­ti­kot jät­tää huo­miot­ta sen, mitä talous­tie­tei­li­jät sanoi­vat asias­ta (opti­maa­li­ses­ta valuut­ta-alu­ees­ta) ja hei­dän varoi­tuk­sen­sa, jon­ka mukaan jos­sa­kin vai­hees­sa syn­tyy juu­ri täl­lai­nen krii­si jos yhteis­va­luut­ta alu­eel­le perus­te­taan. Tätä eivät nyky­po­lii­ti­kot­kaan halua myön­tää, krii­sis­tä huo­li­mat­ta, min­kä vuok­si krii­si jat­kuu. Kun yhteis­va­luut­ta estää jäsen­mai­ta käyt­tä­mäs­tä ulkois­ta deval­vaa­tio­ta sil­loin kun maa tar­vit­si­si sitä kil­pai­lu­ky­kyn­sä palaut­ta­mi­seen. Miten hoi­dat vel­ka­si, jos kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myys vie työ­si ja tulosi? = Vel­ka­krii­si seu­rauk­se­na valuut­ta-alu­een toimimattomuudesta.

  65. Osmon toi­men­pi­de-ehdo­tuk­set ja moni kom­ment­ti ovat jär­ke­vän kuu­loi­sia. Vaan täs­sä­pä se ongel­ma onkin, sil­lä pre­mis­si­nä on kuvi­tel­ma sii­tä, että koko­nai­suu­den etu oli­si yksit­täis­ten toi­mi­joi­den ohje­nuo­ra­na. Ei ole. 

    Useim­mis­sa mais­sa pää­tök­siä teke­vät polii­ti­kot, joi­den val­ta perus­tuu omal­le äänes­tä­jä­kun­nal­le annet­tui­hin lupauk­siin. Ja vaik­ka­pa Rans­kas­sa ei suin­kaan olla ylei­ses­ti sitä miel­tä, että sak­sa­lai­nen työ­kult­tuu­ri oli­si mie­le­käs elä­män­ta­pa. Ainoa mah­dol­li­suus euroa­lu­een säi­ly­mi­sel­le ovat juu­ri­kin Osmon mai­nit­se­mat jat­ku­vat tulonsiirrot. 

    Tämä puo­les­taan herät­tää poh­joi­sen kan­sa­lai­set kysee­na­lais­ta­maan oman raa­dan­tae­tiik­kan­sa ja mah­dol­lis­ti lep­pois­ta­maan omaa­kin elä­mään­sä. Voi­pi olla hyvä­kin. Mut­ta jos muu­ra­hai­set muut­tu­vat hei­nä­sir­koik­si, niin tal­ves­ta tulee kylmä.

  66. Osmo on ryh­ty­nyt taas haa­vei­le­maan. Lie­nee miel­lyt­tä­väm­pää esi­tel­lä unel­mia kuin käy­tän­nän kovia tosi­asioi­ta. Mie­les­tä­ni mitä tyy­pil­li­sin­tä eri­to­ten vih­rei­den kansanedustajille.

    Läh­tö­koh­ta­na on tosia­sia, että Euroo­pan pitäi­si toi­mia kuin yhte­näi­nen val­tio. Kai­kil­la sama rahayk­sik­kö ja yhdenmm­mu­kais­tet­tu poli­tiik­ka. Sel­lai­sil­le, joi­den mie­les­tä Suo­men itse­näi­syy­del­lä ei ole mitään arvoa, saat­ta­vat kysei­set lAH­TÖ­KOH­DAT OLLA HYVÄKSYTTÄVIÄ, JOPA TAVOITELTABIA.

  67. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    — En kui­ten­kaan usko, että liit­to­val­tio ja sitä kaut­ta hal­lin­to oli­si paran­nus, jos se toi­mii samoil­la demo­kra­tian ehdoil­la. Nimit­täin jokai­nen pää­tök­sen­te­ki­jä on todel­la­kin äänes­tä­jien­sä ja mark­ki­na­voi­mien juok­su­poi­ka. Jol­lei hän ja hänen puo­lu­een­sa suos­tu sitä ole­maan, hän ja puo­lue tip­pu­vat seu­raa­vis­sa vaaleissa.

    ij. on oikeas­sa: “Mut­ta ehkä­pä tär­kein kysy­mys: Mis­sä on euroa­lu­een hal­li­tus ja par­la­ment­ti jot­ka ottai­si­vat vas­tuun euroa­lu­een asiois­ta?” Mut­ta eihän sel­lai­nen hal­li­tus ja par­la­ment­ti pysy val­las­sa, jos demo­kra­tiam­me pesi­sään­nöt säi­ly­te­tään ja se oli­si vastuullinen.

    Kar­mein­ta on, että teim­me niin tai näin, uhkaa lama, jol­lai­nen ennen­kin on aja­nut yhteis­kun­tia kaa­ok­seen aina maa­il­man­so­taan asti. Näin sik­si, kos­ka euroa­lu­een krii­si on luul­ta­vas­ti pal­jon vähem­män euroa­lu­een itsen­sä syy­tä kuin luu­lem­me­kaan. Ei euroa­luet­ta ole mah­dol­lis­ta eris­tää muus­ta maa­il­man­ta­lou­des­ta ja var­sin­kaan sen toimintatavoista.Sitä pait­si vaik­ka nyt poh­dim­me­kin, mitä pitäi­si teh­dä, eivät syyt sii­hen, miten tähän on jou­dut­tu, ole suin­kaan sel­vi­tet­ty, puhu­mat­ta­kaan että ne oli­si sel­vi­tet­ty oikein.

    Dik­ta­tuu­ris­ta­ko haa­vei­let? Mil­lai­ses­ta? Kenel­le val­ta kuu­luu, jos ei kan­sa­lai­sil­le ja miten se otet­tai­siin heil­tä? Ja mik­si: Mitä täs­sä maas­sa osai­sit hoi­taa parem­min? Meil­lä­hän oli­si asiat mitä par­haim­min ilman euro-ongelmaa. 

    Vas­ta äsket­täin pääs­tiin niis­tä haa­vei­li­jois­ta, joi­den mie­les­tä val­lan­ku­mous Suo­men liit­tä­mi­sek­si Neu­vos­to­liit­toon oli hyvä idea. Ker­ta­kaik­ki­sen edis­tyk­sel­li­nen por­va­ril­li­seen demo­kra­ti­aan verrattuna…
    Minus­ta ker­too mel­koi­sis­ta oppi­mis­vai­keuk­sis­ta, jos tämä haa­vei­lu aloi­te­taan taas alus­ta — kuin pyö­rän keksiminen.

  68. Rai­mo K: Eihän näis­sä tavois­sa ole eroa sosia­li­soin­nin kannalta.

    Suo­ral­la pää­omit­ta­mi­sel­la tar­koi­tan tie­tys­ti sitä, että rans­ka­lai­set ja sak­sa­lai­set pelas­ta­vat itse omat pank­kin­sa ilman ERVV-sosia­li­soin­tia. Eli ei kai Suo­men pidä olla pelas­ta­mas­sa mui­den mai­den pank­ke­ja. Lop­pua sil­lä tiel­lä ei ole, koko Suo­men kan­sal­lis­va­ral­li­suus ei sii­hen rii­tä kun avus­tet­ta­vien jouk­ko koko ajan kas­vaa ja mak­sa­jien jouk­ko supistuu. 

    Mark­ki­na­pe­lu­rit taput­ta­vat kar­vai­sia käsi­ään saa­des­saan sysät­tyä tap­piot veron­mak­sa­jien nis­kaan. Euroa­lu­eel­la pitäi­si ottaa saman­lai­nen pers-nis­kao­te pan­keis­ta kuin mitä USA:ssa teh­tiin Leh­ma­nin jäl­ki­mai­nin­geis­sa. Pak­ko­pää­omi­tus ran­koil­la ehdoil­la tep­si siel­lä ja toi­mi­si myös täällä.

    Aika lap­sel­lis­ta pelo­tel­la esim. teh­dys­sä Espan­ja-rat­kai­sus­sa suo­ma­lai­sia sil­lä, että Suo­men talous ajau­tuu peri­ka­toon jol­lem­me osal­lis­tu Espan­jan pank­kien pelas­ta­mi­seen. Sii­nä­kin rat­kai­sus­sa oli­si pitä­nyt suo­raan kat­soa kenel­lä oikeas­ti on ris­ki­po­si­tiot niis­sä pan­keis­sa ja siel­tä läh­teä kerää­mään varat pää­omi­tuk­seen. Pää­omi­tus oli­si voi­tu teh­dä vaik­ka vel­ka­kon­ver­sio­na nol­la­ten van­ha osa­keo­mis­tus, likvi­di­teet­tiä tus­kin pan­keil­ta puut­tuu EKP:n lot­rauk­sen jälkeen. 

    Teh­dyn rat­kai­sun perus­teel­la näyt­tää sil­tä, että pan­keil­la on tiuk­ka ote polii­tik­ko­jen haa­ro­vä­lis­tä. Ettei vaan EKP:ssä, komis­sios­sa ym. oli­si vää­rän puo­len neu­vo­nan­ta­jat käytössä.

    Annan kre­diit­tiä Suo­men hal­li­tuk­sel­le osa­va­kuuk­sien han­kin­nas­ta, toi­vot­ta­vas­ti kat­ta­vat myös worst case ‑ske­naa­rion tappiot.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jorma
    Mitä eroa on sil­lä, menee­kö tulon­ta­saus suo­raan osa­val­tiol­ta toi­sel­le vai liit­to­val­tion bud­je­tin kaut­ta? Oli­si­ko tasaus ihan ok, jos se teh­täi­siin EU:n bud­je­tin kaut­ta Euroopassakin?

    No itse asias­sa kyl­lä sil­lä käy­tän­nös­sä on mer­ki­tys­tä, efek­tii­vi­ses­ti ihan sama asia, mut­ta alu­eel­lis­ten tulon­siir­to­jen hyväk­syt­tä­vyys tun­tuu kor­re­loi­van aika hyvin sen kans­sa kuin­ka vai­kea nii­tä on sel­lai­sik­si tun­nis­taa. Tämän takia nii­tä ris­ti­sub­ven­toi­ta väsä­tään. Esi­mer­kik­si, en ollut tul­la aja­tel­leek­si mut­ta ger­ra Kos­ki­nen tuos­sa päi­vä­nä erää­nä huo­maut­ti että muu­ten progres­sii­vi­nen vero­tus­kin on tulon­siir­to alueil­ta joil­la on kor­keam­pi hin­ta­ta­so, käy­tän­nös­sä kaupungeista.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    HH
    Oli­si­ko Suo­mi opti­maa­li­nen valuut­ta-alue? Salla/Espoo?

    Onpa yllät­tä­vää, että haluat talous­tie­tei­li­jä­nä vii­ta­ta kysy­myk­seen valuut­ta-alu­een ongel­mal­li­suu­des­ta piruil­len — ihan kuin kysy­myk­se­na­set­te­lun rele­vans­sin voi­si kiistää.

  71. Tah­ti:
    Ymmär­tääk­se­ni Suo­men hal­li­tus tai edus­kun­ta ei voi pal­jon teh­dä euron pelas­ta­mi­sek­si. Asiois­ta pää­te­tään ensi sijas­sa Sak­sas­sa, sit­ten muis­sa suu­ris­sa talouk­sis­sa, komis­sios­sa ja IMF:ssä. Sik­si kes­kus­te­luun on hiu­kan tur­ha panostaa.

    Peri­aat­tees­sa Suo­mi voi­si yksi­nään ero­ta, mut­ta ris­ki on sen ver­ran suu­ri, että en usko hal­li­tuk­sen mois­ta pää­tös­tä tekevän.

    Pait­si jos Suo­mi ero­aa Sak­san kyl­jes­sä ja omak­suu Sak­san uuden valuu­tan. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si yhtei­nen valuut­ta Ruot­sin kans­sa. Mut­ta nois­sa­kin tapauk­sis­sa muut vie ja Suo­mi vikisee. 

    Suo­mi ei kui­ten­kaan ole ajo­puu vaan kos­ki­ve­ne. Suo­mi voi yrit­tää pitää puo­li­aan vaa­ti­mal­la esi­mer­kik­si vakuuk­sia. Näyt­täi­si sil­tä, että Suo­mel­le sal­li­taan hiu­kan mui­ta enem­män vapauk­sia. Sehän oli­si­kin vain oikein, kos­ka Suo­mi ja suo­ma­lai­set ovat har­vi­nai­sen syyt­tö­miä tapahtumiin.

    En ymmär­rä “pee­saa­mis­men­ta­li­teet­tia”: Se, miten tär­kei­tä aloit­tei­ta maa voi teh­dä, riip­puu ajat­te­lus­ta ja osaa­mi­ses­ta, ei maan koos­ta. Kes­kus­te­lu on ajat­te­lua ja kaik­kea muu­ta kuin tur­haa; Kai me nyt haluam­me ja kai mei­dän täy­tyy tie­tää ja ymmär­tää, mis­sä olem­me muka­na, mitä haluam­me tai emme, mihin itse pyrim­me ja miksi!

    Sik­si tämä Osmon avaus on niin vält­tä­mä­tön, kau­an kai­vat­tu ja arvostettava.

  72. Rai­mo K: Eihän näis­sä tavois­sa ole eroa sosia­li­soin­nin kannalta.

    Pait­si se, raja­taan­ko pro­ses­si maa­koh­tai­sek­si vai laven­ne­taan­ko “soli­daa­ri­sek­si” yli rajo­jen. Ereh­dyn­kö, jos veik­kaan, että polii­ti­kol­le ensim­mäi­nen vaih­toeh­to on vai­keam­pi? Ei ole osu­nut eteen tir­toa, että esim. Sak­sa oli­si alka­nut oikais­ta olii­vi­mai­den lai­noi­tuk­sen vuok­si hor­ju­vien Lan­des­bank­kien­sa tilan­net­ta. Rahas­ta se ei ole ollut kiinni.

  73. Olli Saa­ri­nen:
    Kysy­mys on koko EU:n toi­min­nan demo­kra­tia­va­jees­ta. Meil­lä oli kevääl­lä 2010 raha­liit­to mikä Krei­kan apu­pää­tös­ten myö­tä muut­tui finans­si­lii­tok­si. Pää­tös teh­tiin hal­li­tus­ten väli­sis­sä kokouk­sis­sa Rans­kan ja Sak­san joh­dol­la mui­den enem­män tai vähem­män vas­ta­ha­koi­ses­ti suos­tues­sa. Pää­tös ei ollut par­la­men­taa­ri­ses­ti demo­kraat­ti­nen kuin kor­kein­taan välillisesti.

    Iso-Bri­tan­nia ja Ruot­si jäi­vät rauk­ka­mai­ses­ti ope­raa­tion ulko­puo­lel­le vaik­ka kuu­lu­vat­kin EU-talous­liit­toon. Kreik­kaa oli­si pitä­nyt aut­taa EU:na eikä euroa­lu­ee­na mikä muut­ti täy­sin euro­va­luu­tan luon­teen. Vaih­toeh­toi­ses­ti Kreik­kaa oli­si voi­tu aut­taa kah­den­vä­li­ses­ti kuten Iso-Bri­tan­nia sit­ten aut­toi Irlan­tia omien pank­ki­vas­tui­den­sa vuoksi.

    Itse ensi­si­jais­tan par­la­men­taa­ri­sen demo­kra­tian mer­ki­tyk­sen ja sik­si toi­von eroa jär­jes­tel­mis­tä mis­sä jou­dum­me mui­den mai­den joh­ta­jien oman sisä­po­liit­ti­sen pun­ta­rin vaa’ankielelle. Kau­laam­me sido­tus­sa köy­des­sä on pai­na­va punnus.

    Kii­tos, Olli, näis­tä sanoista!

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    HH
    Oli­si­ko Suo­mi opti­maa­li­nen valuut­ta-alue? Salla/Espoo?

    Ei, mut­ta meil­lä on pal­jon enem­män yhteis­tä, kuin Ete­lä-Euroo­pal­la. Sal­lan väki­lu­ku on sen ver­ran pie­ni, että se ei Suo­men koko­luo­kas­sa tun­nu. Ei tun­tui­si Kreik­ka­kaan Euroo­pan mit­ta­kaa­vas­sa, vaik­ka tuet­tai­siin kuin­ka, mut­ta kun ei ole mitään yhteis­tä, niin eihän se ole poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta. Jos oli­si­kin, niin muka­na tuli­si olla koko EU-alue.

    Ita­lias­sa olen jon­kin ver­ran kier­tä­nyt ja sen maan sisäl­lä näkyy Euron ongel­ma. Niin kau­an kuin muis­tan, niin poh­joi­nen osa on kat­ke­ra ete­län lais­ku­reil­le. Edel­leen on voi­mis­sa aja­tus Ita­lian jaka­mi­ses­ta kah­tia — poh­joi­seen ja etelään.

    http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=68104:pohjoisen-liitto-italia-kahtia-itsenaeisyys-padanialle&catid=4:ulkomaat&Itemid=6

    Kun veron­kier­to esim. on DNA:ssa, niin ei sitä suku­pol­ves­sa poh­joi­sen pää­tök­sil­lä muu­te­ta. Se on kult­tuu­ria ja kult­tuu­rien eri­lai­suus tekee Euron todel­la haas­teel­li­sek­si alu­eek­si — sanoi­sin­ko mah­dot­to­mak­si. Pel­käl­lä Krei­kan erol­la täs­tä ei enää sel­vi­tä. Koh­ta 5 vei­si asi­aa oike­aan suun­taan, mut­ta aika ei enää rii­tä. Rans­ka on sit­ten koko­naan oma stoorinsa.

    Kii­tos„ kun olet roh­keas­ti avan­nut asias­ta kes­kus­te­lun. Kes­kus­te­lu tuli­si saa­da vie­lä muu­al­le­kin, kuin tän­ne blogiin.

  75. Evert The Neve­Rest kir­joit­taa vii­saas­ti: “Euron ongel­ma on vain 10 pro­sent­tia fis­kaa­li­nen ja 90 pro­sent­tia sosi­aa­li­nen ja poliittis-kulttuurinen”

    Täs­tä syys­tä pie­nen Suo­men, jol­la on oma omi­tui­nen kult­tuu­rin­sa, ei pidä edes yrit­tää tuput­taa sitä muille.

    Vas­tuu kuu­luu nyt Euroo­pan isoil­le kult­tuu­ri­mail­le, var­sin­kin Saksalle.

    Suo­men ja koko Euroo­pan perus­on­gel­ma on se, että olem­me kil­pai­lu­ky­vyt­tö­miä maailmanlaajuisesti! 

    Kes­kit­ty­mi­nen vain Euro­mai­den väli­siin kil­pai­lu­ky­ky-eroi­hin on nyt vaa­ral­li­sen vää­rää politiikkaa.

    Täs­tä syys­tä Suo­men pitää, vie­lä kun kas­sas­sa on rahaa, kii­rees­ti panos­taa oman talou­ten­sa vahvistamiseen:
    1) On pak­ko saa­da aikaan talous­kas­vua, joka tulee pää­asias­sa kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­ses­tä PK-sektorista.
    2) On pak­ko pie­nen­ne­tää jul­kis­ta sek­to­riam­me kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasol­le esim. kun­ta­uu­dis­tuk­sel­la, yms.

    Täs­sä euro­krii­sis­sä näyt­tää nyt alka­neen lop­pu­pe­li, jos­sa Suo­men pitää pela­ta täy­sin itsek­kääs­ti omaan pussiinsa.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jon­ka on pak­ko pela­ta vain omaan pussiinsa

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    HH
    Oli­si­ko Suo­mi opti­maa­li­nen valuut­ta-alue? Salla/Espoo?

    Opti­maa­li­sen valuut­ta-aluu­een kriteereitä:

    1. pää­oman liik­ku­vuus ja kes­ki­näi­nen kauppa
    2. työ­voi­man liik­ku­vuus alu­een sisällä
    3. saman­lai­set talous­syklit alu­een sisällä
    4. val­tion sää­te­ly­me­ka­nis­mit, eli vero­tuk­sen koh­den­ta­mi­nen ja tulon­siir­rot alu­een sisällä
    5. hin­ta ja palkkajousto.
    6. homogeenisuus
    7. soli­daa­ri­suus ja yhtei­set preferenssit. 

    Esim. Yhdys­val­lois­ta on löy­det­tä­vis­sä aina­kin kah­dek­san aluet­ta jot­ka toi­mi­si­vat hyvin itse­näi­si­nä valuutta-alueina. 

    Euroo­pan ongel­ma on kie­li­muu­ri. Meil­lä ei tule iki­nä ole­maan suur­ta työ­voi­man liik­ku­vuut­ta. Työt­tö­mät Espan­jas­ta tus­kin ryn­tää­vät Sak­saan kuten Turk­ki­lai­set siir­to­lai­set. Talous­syklit ja talouk­sien eri­lai­suus ete­län ja poh­joi­sen välil­lä on myös ongel­ma. Soli­daa­ri­suu­den puu­te on ilmi­sel­vää (kysy vaik­ka SDPn, Per­su­jen tai Kokoo­muk­sen kan­taa Ete­lä-Euroo­pan tulonsiirtoihin).

    Robert Mun­de­lin nel­jäs­tä kri­tee­ris­tä EU täyt­tää vain ensim­mäi­sen. Me käym­me kaup­paa kovas­ti tois­tem­me kans­sa ja pää­oma lii­kuu. Mikään muu ei sit­ten toteu­du­kaan. Poh­jois­mai­den kes­ken useam­pi kri­tee­ri täyt­tyi­si jos perus­tai­sim­me unio­nin ja hyväk­syi­sim­me yhte­näi­sen vero­tuk­sen ja tulon­siir­rot tar­vit­taes­sa (Nor­ja ei ehkä haluai­si mukaan). 

    Sal­la ja Espoo ovat hyvin eri­lai­sia, mut­ta Sal­las­ta siir­tyy työ­voi­maa Espoo­seen ja Espoo tukee Sal­laa talou­del­li­ses­ti. Suo­mi on aika hyvä valuut­ta-alue. Sama kie­li, sama koh­ta­lo, homo­gee­ni­suus ja solidaarisuus.

  77. Kyprok­sen pank­ki­krii­sin koh­dal­la on kiin­nos­ta­vin kysy­mys, miten suh­tau­du­taan rahan­pe­suun ja har­maa­seen pankkitoimintaan?

    Suo­mes­sa tämä mer­kit­see osak­kei­den hal­lin­ta­re­kis­te­rin pikais­ta purkamista. 

    EKP.n val­tuuk­sien lisää­mi­nen mer­kit­see sitä, että­vii­mein­kin moni­kan­sall­li­set pan­kit saa­daan val­von­taan, jol­loin pii­le­viä ris­ke­jä on vähem­män. Se ei estä­ne Rans­kaa ylit­tä­mäs­tä raa­me­ja, mut­ta tuh­lai­lus­ta on olta­va vaka­vat seu­rauk­set nopeam­min, kuten deval­vaa­tios­ta ran­gais­taan itse­näi­sen valuu­tan omaa­via valtioita.

    Eri­lai­set vero­kan­nat ja palk­ka­ta­sot eri mais­sa eivät ole ongel­ma, kuten eivät ole liit­to­val­tiois­sa noin yli­pää­tään. Suo­mes­sa Ahve­nan­maan itse­hal­li­toa­lue ja kun­nal­lis­ve­ro­jen kir­jo on täs­tä näyt­tä­nyt jo esi­merk­kiä — yllät­täen Kai­nuun maa­kun­ta­hal­lin­toon ei annet­tu itse­näis­tä verotusmahdollisuutta.

    Todel­li­nen euro­ky­sy­mys on sii­tä mil­lai­set asiat ja raha­vir­rat jat­kos­sa anne­taan hoi­det­ta­vak­si Euro­par­la­men­tin kaut­ta ohi kan­sal­lis­ten hal­li­tus­ten. Sii­hen ei lie­ne pal­joa kiinnostusta.

    Raken­ne­ra­has­toil­la oli­si luul­lut voi­ta­van teh­dä jotain vie­lä ennen bud­jet­ti­kau­den vaihtumista.

  78. ..pää­omien vuo­to vero­pa­ra­tii­sei­hin on tukittava”

    Mie­les­tä­ni, suu­rem­mat ongel­mat ovat kor­rup­tio ja vero­pa­ra­tii­sit, joka kul­ke­vat käsi kädeltä. 

    Vero­pa­ra­tii­sit joko ovat ole­mas­sa tai ei, muu­ten ei löy­dy väli­maas­toa jos­sa vuo­dot voi­tai­siin tuk­kia. Oli­si oikein hyvää jos jot­kut poli­tii­kot ottai­si asian oikeas­ti ja ryh­tyi­si aja­maan asi­aa, vero­pa­ra­tii­sien pur­kaa­mi­nen. Mut­ta en usko että löy­tyy roh­keut­ta siihen.

    Suo­mes­sa se ei ole niin suu­ri ongel­ma (luu­li­sin), ete­läs­sä se on pää­on­gel­ma, mut­ta kukaan ei uskal­la tart­tua asi­aan. Sii­nä finans­si ja pank­ki­po­li­tii­kan pila­rei­ta johon ei ole uskal­lus­ta puut­tua kun­nol­la, sil­loin täl­löin pie­niä pro­pa­gan­da kor­jauk­sia mil­lä ei saa­vu­te­ta mitään pait­si muu­ta­ma äänestäjää.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    HH
    Oli­si­ko Suo­mi opti­maa­li­nen valuut­ta-alue? Salla/Espoo?

    Kysy­mys opti­maa­li­ses­ta valut­ta-alu­ees­ta on samaa luok­kaa kuin kysy­mys opti­maa­li­ses­ta metrijärjestelmäalueesta.
    Esi­neen todel­li­nen pituus ei muu­tu sen mukaan, mita­taan­ko sen­teis­sä vai tuu­mis­sa. Sama kos­kee valut­taon­gel­mia — sanoi­vat­pa ns. talous­tie­tei­li­jät mitä tahansa.

    1. Met­rin pysyy aiko­jen saa­tos­sa saman pitui­se­na, mut­ta valuut­to­jen arvoil­la on tapa­na muut­tua suh­tees­sa toi­siin­sa ja suh­tees­sa reaalihyödykkeisiin.

  80. Blo­gin aihe oli:” Mitä euroa­lu­eel­le tuli­si teh­dä?” Ja Osmo sai, mitä halusi. Hie­no­ja kuvi­tel­mia alu­een tule­vai­suu­den var­mis­ta­mi­ses­ta. Ongel­ma on sii­nä, ettei meil­lä suo­ma­lai­sil­la ole pie­nin­tä­kään mah­dol­li­suut­ta toteut­taa kysei­siä kuvi­tel­mia. Kai­kis­sa euroa­lu­een mais­sa on omat tavoit­teet ja omat suun­ni­tel­man­sa. Koko tämä ket­ju on vain kuvit­te­lua asian rat­kai­se­mi­sek­si, Soi­nin­vaa­ral­le tyy­pil­li­seen tapaan puhet­ta ilman käy­tän­nön merkitystä.

    Toi­voi­sin Osmon kir­joit­ta­van blo­gin ja anta­van kom­men­toin­ti­ti­laa aihees­ta: “Mitä Suo­men tuli­si teh­dä euro­krii­sin rat­kai­se­mi­sek­si?” Täl­läi­sel­lä otsi­kol­la saat­tai­si löy­tyä joi­ta­kin toteu­tus­kel­poi­sia käy­tän­nön ideoi­ta EU:n tule­vai­suu­den pelas­ta­mi­sek­si. Tai löy­tyi­si aina­kin mie­li­pi­tei­tä ja perus­te­lu­ja minen­lai­sil­le toimenpiteille.

  81. Kovin moni tun­tuu ajat­te­le­van, että pitää ajaa itsek­käi­tä etu­ja, kos­ka kaik­ki muut­kin teke­vät niin. Ei se nyt ihan noin­kaan ole. 

    Kaik­ki ovat jos­kus itsek­käi­tä mut­ta useim­mat ovat jos­kus myös jalo­ja. Lähes­kään kaik­ki talou­den­kaan pelit eivät ole nolla-summapelejä. 

    Pel­ko krii­seis­tä ja romah­duk­ses­ta ajaa kui­ten­kin monet itsek­kää­seen sii­li­puo­lus­tuk­seen. Ymmär­ret­tä­vää ja omal­la taval­la järkevääkin. 

    Mut­ta ihmis­kun­ta on sil­ti mon­ta ker­taa ylit­tä­nyt täl­lai­set lou­kot ja löy­tä­nyt win-win ‑rat­kai­su­ja. Antii­kin Krei­kan talous­op­pi­neet oli­vat sitä miel­tä, että orjuu­den lopet­ta­mi­nen ei ole talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta. Oli se. Uskon­non­va­pau­den, nais­ten äänioi­keu­den, sosi­aa­li­tur­van, ylei­sen oppi­vel­vol­li­suu­den yms. piti oman aikan­sa “rea­lis­tien” mukaan olla mah­do­ton­ta, epä­käy­tän­nöl­lis­tä hai­hat­te­lua. Ei ollut. Ihmi­nen on itse­käs, mut­ta ei pel­käs­tään itse­käs. Luot­ta­mus­ta ja yhteis­työ­tä pitää kui­ten­kin joi­den­kin rakentaa.

  82. Rai­mo K: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa polii­ti­kot eivät pää­tä palkoista.
    Pal­kat mää­räy­ty­vät mark­ki­noil­la eivät­kä yri­tyk­set mak­sa enem­pää kuin mihin on varaa (eivät aina­kaan kovin kau­an). Kun löy­sä lai­na­ra­ha pois­tuu talou­des­ta, ilma pois­tuu palkoista.

    Yli­li­be­raa­lin mark­ki­na­ta­lou­den ja mädän­ty­neen demo­kra­tian yhteis­vai­ku­tuk­sel­la syn­ty­nei­den ongel­mien rat­kai­sus­sa on var­maan parem­pi olla rajoit­ta­mat­ta itse­ään ongel­mat aiheut­ta­nei­siin dog­miin. Jos nykyi­sen­kal­tai­nen mark­ki­na­ta­lous aiheut­taa näi­tä ongel­mia, niin on lyhyt­nä­köis­tä raja­ta rat­kai­su­vaih­toeh­to­ja siihen. 

    Itse läh­ti­sin pur­ka­maan ongel­maa kar­si­mal­la ran­kas­ti finans­si­sek­to­ria. Jos suu­rin osa joh­dan­nai­sis­ta ja muus­ta kik­kai­lus­ta kiel­le­tään, niin rahaa ja ihmi­siä vapau­tuu muu­al­le talou­teen, osa jopa oikeas­ti tuot­ta­viin hom­miin. Lii­ke­toi­min­taa on har­joi­tet­tu ilman joh­dan­nai­sil­la han­kit­tu­ja vakuu­tuk­sia ennen­kin, sii­hen palaa­mi­nen ei lie­ne niin kivu­lias­ta kuin kasi­no­pe­lu­rit halua­vat pelotella.

    Seu­raa­vak­si pois­tai­sin sete­li­ra­hat koko­naan. Kun jokai­nen tran­sak­tio kier­tää joka ker­ta verot­ta­jan kaut­ta, suu­rin osa sys­tee­mi­sis­tä ongel­mis­ta pois­tuu ker­ta­hei­tol­la. Har­maa talous, rus­keat kir­je­kuo­ret, mafia, veron­kier­to, vero­pa­ra­tii­sit, jne. kaik­ki katoa­vat. Epäi­le­mät­tä jon­kin­lai­nen var­jo­ta­lous kehi­te­tään, oli se sit­ten vaik­ka tupak­ka-askeil­la, mut­ta pää­osa kai­kes­ta mädäs­tä saa­daan siivottua.

    Kun finans­si­sek­to­rin voi­mat on kastroi­tu ja kie­roi­lun mah­dol­li­suuk­sia on näin hei­ken­net­ty, iso osa mark­ki­na­ta­lou­den ja demo­kra­tian ongel­mis­ta pois­tuu itses­tään, eikä ole tar­vin­nut vie­lä kos­kea yhteen­kään perustuslakiin.

  83. Yksi ja toi­nen tun­tuu ole­van sitä miel­tä ettei Suo­mi voi teh­dä mitään.

    Pup­pua. Jos Suo­mi esit­tää jär­ke­vän mal­lin ja läh­tee sitä aja­maan niin tot­ta­kai sil­lä on mah­dol­li­suu­det menes­tyä. Kyse­hän on vain lobbauksesta.

    Jaa niin lob­bauk­ses­ta. Hmm. Ei sit­ten­kään mitään:)

  84. Pet­ja Sal­me­la:
    Inflaa­tion kiih­dyt­tä­mi­nen tosi­aan näyt­tää käte­väl­tä kei­nol­ta kui­ta­ta vel­ko­ja, mut­ta se kuit­taa ne veron­mak­sa­jien ja sääs­tä­jien tappioksi

    Veron­mak­sa­jien tap­piok­si­han nii­tä juu­ri nykyi­sin on siir­ret­ty. Sääs­tä­jiä ei taa­sen ole mitään eri­tyis­tä syy­tä juu­rin nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa pal­ki­ta. Jot­ta joku voi­si kulut­taa vähem­män kuin tie­naa (= mak­saa vel­ko­jaan), niin jon­kun toi­sen on kulu­tet­ta­va enem­män kuin hän tie­naa, kos­ka sul­je­tus­sa talou­des­sa (joka maa­il­man talous on tar­kal­leen, ja euroa­lue konai­suu­te­na­kin koh­tuul­li­sen hyvä­nä aprok­si­maa­tio­na) toi­sen toi­sen kulu­tus on toi­sen tuotantoa.

    Täs­sä tilan­tees­sa oli­si nime­no­maan yhteis­kun­tien etu, jos ne, joil­la sii­hen on varaa, kulut­tai­si­vat enem­män, eivät­kä säästäisi.

    Sen lisäk­si pien­tä inflaa­tio­ta on koi­tet­tu ennen­kin ja sii­tä on joka ker­ta tul­lut suu­ri inflaatio.

    Yhdys­val­lois­sa laman olles­sa kovim­mil­laan koet­tiin deflaa­tio, sota­vuo­si­na ja välit­tö­mäs­ti sen jäl­keen enim­mil­lään yli 10%:n vuo­si-inflaa­tioi­ta. Jäl­kim­mäi­ses­tä ei seu­ran­nut hype­rin­flaa­tio­ta ja Zim­babwea, vaan hel­po­tus­ta velal­lis­ten ase­maan ja (osit­tain täs­tä­kin syys­tä) vah­vas­ti ja pit­kään kas­va­nut talous.

    Jos talous oikeas­ti alkai­si yli­kuu­me­ne­maan, kes­kus­pan­kil­la on kyl­lä kei­not sen hil­lit­se­mi­seen — kun nyt pääs­täi­siin nykyi­ses­tä lamas­ta ensin ylös. Toki, se yli­kuu­me­ne­mi­nen tapa­ha­tuu luul­ta­vas­ti taas eri aikaan eri euro­mais­sa, mis­tä pääs­tään takai­sin aihee­seen euro, ja mik­si se oli alun­pe­rin­kin erit­täin huo­no idea…

  85. Tapio: Opti­maa­li­sen valuut­ta-aluu­een kriteereitä:

    Sal­la ja Espoo ovat hyvin eri­lai­sia, mut­ta Sal­las­ta siir­tyy työ­voi­maa Espoo­seen ja Espoo tukee Sal­laa taloudellisesti.Suomi on aika hyvä valuut­ta-alue. Sama kie­li, sama koh­ta­lo, homo­gee­ni­suus ja solidaarisuus.

    Vas­ta­han tääl­lä joku väke­väs­ti todis­ti, että tun­tee soli­daa­ri­suut­ta ym. shit­tii enem­män hol­lan­ti­lai­sia, tans­ka­lai­sia ja mui­ta ulko­maa­lai­sia koh­taan kuin itä- ja poh­jois­suo­ma­lai­sia. Tuo asen­ne on yleis­ty­nyt vii­me vuo­si­na reippaasti.

  86. Euro­mai­den kil­pai­lu­ky­kye­ro­ja tulee voi­da tasoit­taa palk­ka­po­li­tii­kal­la. Jos maal­la on euroa­lu­een sisäl­lä suh­teel­li­nen kil­pai­lu­ky­ky­heik­kous, sen tulee nos­taa palk­ko­ja mui­ta mai­ta hitaam­min ja päinvastoin.”

    Nyt­hän pyri­tään yri­tys­koh­tai­sin rat­kai­sui­hin eli tus­kin­pa onnis­tuu kun edes yhden tuot­teen koh­dal­la palk­ka­rat­kai­sut hajoa­vat .Rahan arvon muu­tos rat­kai­seeogle­man keskimääräisesti

    Kiin­teis­tö­jä ei kos­kaan tuli­si hyväk­syä vakuu­dek­si kuin arvol­la, joka niil­lä on ollut vii­si vuot­ta aiem­min, jot­ta kupla ei ruokkisi ”

    Help­po kiertää,parempi oli­si 20–30 % oma­ra­hoi­tuso­suus vaa­ti­mus Vai­ku­tus­ta voi­si tehos­taa säästövelvoitteella.

  87. Pet­ja Sal­me­la: Yli­li­be­raa­lin mark­ki­na­ta­lou­den ja mädän­ty­neen demo­kra­tian yhteis­vai­ku­tuk­sel­la syn­ty­nei­den ongel­mien ratkaisussa 

    Miten ihmees­sä Krei­kan, Espan­jan ja Ita­lian ongel­mat joh­tu­vat yli­li­be­raa­lis­ta mark­ki­na­ta­lou­des­ta? Kaik­ki huu­ta­vat suu­reen ääneen noi­ta mai­ta tek­me­ään nii­tä uus­li­be­raa­le­ja rat­kai­su­ja eli raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, niin myös Osmokin. 

    Jos Krei­kas­sa on jär­jet­tö­män kokoi­nen jul­ki­nen sek­to­ri, euroon ollaan tul­tu hui­jaa­mal­la ja vää­ren­tä­mäl­lä tilas­to­ja, sul­je­tut ja jäy­kät työ­mark­ki­nat, pal­jon suo­jel­tu­ja alo­ja ja joka toi­nen päi­vä jon­kin­sort­ti­nen yleis­lak­ko pääl­lä sekä val­tion menot viri­tet­ty vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti kor­keam­mik­si kuin vero­tu­lot, niin ei sitä kyl­lä voi hyväl­lä tah­dol­la­kaan lait­taa aina­kaan lii­an libe­raa­lin mark­ki­na­ta­lou­den syyksi.

  88. Onpa yllät­tä­vää, että haluat talous­tie­tei­li­jä­nä vii­ta­ta kysy­myk­seen valuut­ta-alu­een ongel­mal­li­suu­des­ta piruil­len – ihan kuin kysy­myk­se­na­set­te­lun rele­vans­sin voi­si kiistää.

    Tar­koi­tuk­se­ni ei ollut piruil­la. Muis­te­lin lähin­nä Suo­men Kuva­leh­den kolum­nia­ni vuo­del­ta 2000, jon­ka jul­kai­sin täl­lä blo­gil­la pari vuot­ta sit­ten. Sen löy­tää täs­tä.

  89. Kun tulee totaaliromahdus:

    1. Saa näh­dä kuin­ka pal­jon lei­ka­taan Suo­men heik­ko-osai­sil­ta: köy­hien per­hei­den lap­sil­ta, van­huk­sil­ta ja vammaisilta.

    2. Voi­ko mah­dol­li­nen syvä talous­krii­si joh­taa kat­ta­van hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan totaa­li­sor­tu­mi­seen? Halu­aa­ko kan­sa demo­kraat­ti­ses­ti siir­tyä libe­raa­lim­paan talous­mal­liin; hei­kot ja vam­mai­set katuojaan.

    3. Miten käy glo­baa­lin alt­ruis­min? Jat­ke­taan­ko mit­ta­vaa sosi­aa­lis­ta maa­han­muut­toa, vaik­ka emme voi­si tar­jo­ta näil­le ihmi­sil­le Suo­mes­sa­kaan hyviä edel­ly­tyk­siä elämään.

    4. Miten käy kehi­ty­sa­vun, jos pää­täm­me toi­saal­la luo­pua omien heik­ko­jem­me elättämisestä? 

    Koh­tiin 3 ja 4 ehdo­tuk­se­ni on, että lai­te­taan sosi­aa­li­nen maa­han­muut­to kaik­ki­ne kus­tan­nuk­si­neen saman momen­tin alle kehi­ty­sa­vun kans­sa. Näin viher­va­sem­mis­to pako­tet­tai­siin miet­ti­mään glo­baa­lia hätää kus­tan­nus­te­hok­kaam­min (allo­koi­maan). Kehi­tys­a­pu on heik­ko­te­hoi­se­na­kin tehok­kaam­pi tapa aut­taa kehi­tys­mai­ta kuin sosi­aa­li­tur­vam­me roik­ku­ma­tol­le lep­pois­ta­mi­nen kos­kaan. Toki sosi­aa­li­sen maa­han­muu­ton pit­kä­ai­kai­set­kin kus­tan­nuk­set tuli­si tilas­toi­da. (kas kum­maa, nyky­ään ei tilastoida)

    Arvioi­den mukaan seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na sos. maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­set tuplau­tu­vat, nämä rahat soi­sin mie­luum­min ohjau­tu­van kehi­tys­a­puun. Pek­ka Haa­vis­to on puhu­nut pai­kal­li­sen aut­ta­mi­sen puo­les­ta. Kan­na­tan sil­lä ehdol­la, että Suo­mi vähen­tää hou­kut­te­lu­vuut­taan tur­va­paik­ka­pa­ra­tii­si­na. (hyvin­voin­ti­val­tion lopet­ta­mi­nen tyreh­dyt­täi­si tehok­kaas­ti, mut­ta kat­ta­van sosi­aa­li­tur­van muut­ta­mi­nen kan­sa­lai­suus­pe­rus­tei­sek­si oli­si ter­veem­pi ratkaisu)

    P.S. Pek­ka Haa­vis­ton ja Oden aikai­sem­pia kan­nan­ot­to­ja pai­kal­li­sen aut­ta­mi­sen puo­les­ta (vaih­toeh­to­na sos. maa­han­muu­tol­le) pide­tään viher­va­sem­mis­to­lai­sis­sa pii­reis­sä ras­kaan sar­jan hom­ma­lai­si­na viha­teks­tei­nä. Olen kokeil­lut ker­to­mat­ta kirjoittajia.

  90. Ongel­man juuri:
    Jos elää yli varo­jen­sa on tuh­laus lope­tet­ta­va, vaik­ka kovaa se on. Tämä kos­kee ihmi­sä ja val­tioi­ta. Mit­kää siir­ty­mä­ajat eivät sovi.

  91. H.H:lle
    En haa­vei­le dik­ta­tuu­ris­ta, vaan mark­ki­noi­den dik­ta­tuu­rin alta pois pää­sys­tä. Demo­kra­tia ei saa olla niin pyhä, ettei suos­tu­ta näke­mään sen nii­tä puut­tei­ta, joi­den kor­jaa­mi­nen on nyky­ti­lan­tees­sa rat­kai­se­van tärkeää.
    Käy­tin tar­koi­tuk­sel­la sanon­taa (demo­kra­tiam­me) peli­sään­nöt. Sil­lä haluan ilmais­ta, että mei­dän demo­kra­tiam­me peli­sään­nöis­täm­me joh­tuen ei ole aitoa demo­kra­ti­aa. Val­ta pitäi­si kuu­lua kan­sal­le, mut­ta val­ta onkin mark­ki­noil­la. En ole ainoa, jol­la on tun­ne, että mark­ki­nat kei­no­te­koi­ses­ti kik­kai­le­mal­la vedät­tä­vät krii­si­mai­den lai­na­kor­ko­ja ylös­päin, jot­ta oli­si taas annet­ta­va lisää lai­naa krii­si­mail­le. Mark­ki­nat ohjaa­vat vaa­li­käyt­täy­ty­mis­täm­me rahan voi­mal­la, osaa­mi­sel­laan ja lob­baa­mal­la, jot­ta mark­ki­nat hyö­ty­vät. Se ei auto­maat­ti­ses­ti joh­da maan ja ihmis­ten par­haak­si. Mark­ki­nat pane­vat mei­dät kulut­ta­maan lisä­täk­seen mark­ki­noi­den etua ja val­taa. Ei väliä, vaik­ka sil­loin moni ihmi­nen ja moni maa kulut­taa yli varojensa.

  92. Pank­kien sää­te­ly kuu­los­taa hyväl­tä ideal­ta, eri­tyi­ses­ti jos se teh­dään pää­sään­töi­ses­ti kor­vaa­mal­la nykyi­nen sää­te­ly­jär­jes­tel­mä jol­lain oleel­li­ses­ti yksin­ker­tai­sem­mal­la (vrt. Junan ves­sa). Jos­kus yri­tin esi­mer­kik­si ymmär­tää Basel II ‑sopi­muk­sen luot­to­ris­ki­ko­re­ja sii­nä onnis­tu­mat­ta. Kaik­ki oleel­li­set para­met­rit tun­tu­vat palau­tu­van reit­tauk­seen eli jär­jes­tel­mä joko pysyy pys­tys­sä tai kaa­tuu sen mukaan miten luot­to­luo­ki­tus­lai­tok­set onnis­tu­vat ja/tai halua­vat onnis­tua teh­tä­väs­sään. Maal­lik­ko kut­sui­si tuo­ta gar­ba­ge in — gar­ba­ge out ‑jär­jes­tel­mäk­si. Takai­sin­kyt­ken­nän­kin kans­sa on var­mas­ti ongel­mia jos kuplan pai­sut­ta­mat vakuu­det arvos­te­taan liki markkina-arvoon.

    Yli­pää­tään aja­tus sii­tä että yltiö­mo­ni­mut­kai­sel­la ris­kin­hal­lin­ta­mal­lil­la saa­daan ohjauk­seen kel­paa­vaa tie­toa todel­li­suu­des­ta muis­tut­taa IT-alal­la joi­tain kym­me­niä vuo­sia sit­ten muo­dis­sa ollees­ta ohjel­mien komplek­si­suu­den käy­tös­tä ohjel­moi­jan tuot­ta­vuu­den arvioin­tiin. Kar­keas­ti: koo­da­ri on sitä tuot­ta­vam­pi mitä kryp­ti­sem­pää koo­dia hän pys­tyy vään­tä­mään. Intui­tii­vi­ses­ti aja­tus on päh­kä­hul­lu, mut­ta aihees­ta teh­ty­jä jul­kai­su­ja löy­tyy googlaa­mal­la edel­leen­kin pil­vin pimein.

    Sel­vä­päi­sem­mät IT-ihmi­set tyk­kää­vät pois­taa komplek­si­suut­ta abstrak­tio­ta­so ker­ral­laan joka tie­tys­ti joh­taa useam­paan abstrak­tio­ta­soon mut­ta on yleen­sä hel­pom­pi ymmär­tää. Minus­ta täl­lä peri­aat­teel­la (nor­su syö­dään pala ker­ral­laan) oli­si käyt­töä myös finans­si­sek­to­rin sää­te­ly­jär­jes­tel­miä suunniteltaessa.

  93. Osmo, voit­ko tar­ken­taa, mitä ovat

    1) lamaa syven­tä­vät säästöt
    2) sääs­töt, jot­ka eivät syven­nä lamaa

    Voit­ko antaa molem­mis­ta myös kon­kreet­ti­sia esimerkkejä?

    1. Elä­keiän nos­to ei syven­nä lamaa.
      val­tion talou­debn tasa­pai­no­tus syven­tää peri­aat­tees­sa lamaa aina, mut­ta jos täy­sin tar­peet­to­mia viras­to­ja lak­kau­te­taan ja lah­jak­kaat ja hyvin kou­lu­te­tut ifke­mie­het vapau­tu­vat tuot­ta­vaan työ­hön, tämän pit­kän ajan vai­ku­tuk­set ovat positiivisia.
      Lamaa syven­tää, jos kuop­pai­set tiet jäte­tään kor­jaa­mat­ta, anne­taan raken­nus­ten korh­jaus­ve­lan kas­vaa ja niin edelleen.
      Eläk­kei­den alen­ta­mi­nen syvän­tää lamaa enem­män kuin tur­hien töi­den lopettaminen.

  94. Koh­ta 2, pank­ki­toi­min­nan val­von­ta, on kau­nis aja­tus, mut­ta en usko sen ole­van pal­jon nykyis­tä parem­min toteutettavissa. 

    Val­von­ta sinän­sä on toi­mi­nut koko ajan. Kiin­teis­tö­mark­ki­noi­den kuplis­ta on varoi­tel­tu meil­lä ja muu­al­la, mut­ta pank­ki­val­vo­ja ei voi kuplal­le teh­dä mitään. Polii­tik­ko voi, mut­tei halua. Pank­kien hukut­ta­mi­nen vie­lä nykyis­tä­kin moni­mut­kai­sem­paan rapor­toin­tiin ei tuo­ta suur­ta­kaan arvoa, jos tuo­te­tuis­ta rapor­teis­ta pal­jas­tu­vat tie­dot eivät joh­da mihin­kään kor­jaa­viin toimenpiteisiin. 

    Kiin­teis­tö­jen ja asun­to­jen arvo­jen arvot­ta­mi­nen vii­den vuo­den taak­se ei pois­ta kuplaa, vain hidas­taa sen syn­tyä ja sykliä. Sama­ten se luo luok­kayh­teis­kun­nan kun köy­hien per­hei­den lap­sil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta omis­tusa­sun­toon, ainoas­taan van­hem­pien takaus omaa vela­ton­ta asun­toa vas­taan mah­dol­lis­taa nuo­rel­le ensia­sun­non han­kin­nan. Tai muus­sa tapauk­ses­sa sääs­töil­lään asun­to­mark­ki­noil­le halua­vat ovat 45-vuo­tiai­ta nuorukaisia. 

    Pank­ki­toi­min­nas­sa näyt­tää sil­tä, että tekee pank­ki mitä vain, tou­hu sisäl­tää sys­tee­mi­ris­kin, jota pank­ki ei voi omal­la ris­kin­hal­lin­nal­la hoi­taa miten­kään vaik­ka hoi­tai­si bis­nek­set hyvinkin. 

    Jos talous romah­taa ympä­ril­tä tai kiin­teis­tö­jen arvo sys­te­maat­ti­ses­ti las­kee, kaik­ki ovat ongel­mis­sa joko kas­sa­vir­ran tai vaka­va­rai­suus­vaa­ti­muk­sen suh­teen, tai molem­pien. Val­von­ta ja sään­te­ly vai­kut­taa lähin­nä pank­kien ris­kin­ot­to­ha­luun ja ‑kykyyn, mut­ta täl­lä tavoin hal­lit­ta­vat ris­kit ovat sys­tee­mi­ris­kiä pienempiä. 

    Täy­sin sama asia kuin vakuu­tus­toi­min­nas­sa. Siel­lä hyväk­sy­tään, että luon­non­ka­ta­stro­fit ja ydin­on­net­to­muu­det mitä­töi­vät vakuu­tuk­set, sil­lä vakuu­tus­yh­tiö ei voi varus­tau­tua täl­lai­seen miten­kään jär­ke­väs­ti vaan se jakaa ris­kiä, joka on vakuu­tus­ma­te­ma­tii­kal­la hal­lit­ta­vis­sa. Sama­ten pank­ki­toi­min­nas­sa mate­ma­tii­kal­la voi hin­noi­tel­la han­ke­koh­tai­sen ris­kin hank­keen kor­koi­hin ja yli­pää­tään sii­hen, että asun­to­ve­lal­li­sis­ta kes­ki­mää­rin X% jät­tää lai­na-aika­na lai­nan­sa mak­sa­mat­ta jne. 

    Jos pan­kit ja vakuu­tus­yh­tiöt pako­te­taan huo­leh­ti­maan sii­tä, että täy­del­li­nen talous­ro­mah­dus tai kuu­man kiven tip­pu­mi­nen useam­man suur­kau­pun­gin pääl­le pys­ty­tään hoi­ta­maan, asun­to­lai­no­ja ei enää myön­ne­tä kenel­le­kään ja koti­va­kuu­tus­ta ei ole mah­dol­lis­ta pal­kan­saa­jan tuloil­la ottaa. 

    Näis­sä asiois­sa val­tio­ta käy­te­tään suu­rim­pa­na vakuu­tus­lai­tok­se­na, mikä voi hyvin olla talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Vää­rin on sen sijaan se, että val­tion puut­tu­mi­nen antaa pan­keil­le ja nii­den omis­ta­jil­le sil­ti mah­dol­li­suu­den pitää omis­tuk­sen­sa ja tule­vat voittonsa.

    Eri­tyi­ses­ti talou­des­sa kun näh­dään, että yhden mität­tö­män maan keh­nois­ta finans­seis­ta alka­va lumi­pal­loe­fek­ti voi tosia­sias­sa kaa­taa mel­kein kaik­kien län­si­mai­den taloudet. 

    En tie­dä mikä on täy­del­li­nen ja parem­pi maa­il­ma, mut­ta olen mel­ko var­ma, ettei pank­ki­toi­min­nan virit­tä­mi­nen sel­lai­seen tilaan, jos­sa se ei iki­nä voi ajau­tua ongel­miin, ole oika tie.

  95. Krei­kas­sa sano­taan ole­van pal­jon rik­kai­ta ihmi­siä ja yhtiöi­tä. Onhan Krei­kan kaup­pa­lai­vas­to­kin maa­il­man suu­rim­pia. Mut­ta näi­den varo­jen sano­taan ole­van ulko­mail­la, ja että täs­tä suur­lii­ke­toi­min­nas­ta ei mak­se­taan Kreik­kaan vero­ja ollen­kaan. Jon­kun muis­tan sano­neen, että Krei­kan rik­kaat voi­si­vat mak­saa val­tion­sa velat koko­naan pois, jos haluaisivat.
    Pal­jon­ko täs­sä on perää, ja eikö mitään todel­la ole teh­tä­vis­sä täl­lä suun­nal­la? Lii­ka­nen­kin sanoi tv:ssä, että Krei­kas­sa varak­kaat eivät mak­sa veroa lain­kaan. Sikä­läis­tä moraa­li­ka­toa tai­taa olla tääl­lä mah­do­ton ymmärtää.

  96. Entä mitä miel­tä olet Osmo mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen ja ter­veys­pal­ve­lu­jen leik­kaa­mi­sis­ta? Ja eikö ole todel­la absur­dia, että nar­ko­maa­nit jou­tu­vat täl­lä­kin het­kel­lä jonot­ta­maan, että pää­si­si­vät hoitoon?

  97. Sylt­ty: Miten ihmees­sä Krei­kan, Espan­jan ja Ita­lian ongel­mat joh­tu­vat yli­li­be­raa­lis­ta mark­ki­na­ta­lou­des­ta? Kaik­ki huu­ta­vat suu­reen ääneen noi­ta mai­ta tek­me­ään nii­tä uus­li­be­raa­le­ja rat­kai­su­ja eli raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, niin myös Osmokin. 

    Käte­väs­ti unoh­dat tuos­ta lis­tas­ta sen toi­sen puo­len Krei­kan talou­des­ta, eli täy­sin vero­va­paan lai­van­va­rus­ta­mi­sen ja rik­kai­den surut­to­man veron­kier­ron. Kreik­ka on surul­li­nen yhdis­tel­mä kom­mu­nis­tien pai­sut­ta­maa jul­kis­ta sek­to­ria ja kapi­ta­lis­tien vero­va­paa­ta porsastelua. 

    Minä en kui­ten­kaan rajan­nut Euron ongel­maa luet­te­le­mii­si kol­meen maa­han vaan tar­koi­tan kyl­lä koko län­si­mais­ta jär­jes­tel­mää. Mai­nit­se­ma­ni rat­kai­sut eivät toi­mi­si yksin Euro-alu­eel­la ja hädin tus­kin län­si­maat kat­ta­vas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Epäi­le­mät­tä Venä­jä, Kii­na, Intia, jne. oli­si­vat liit­ty­mät­tä sete­li­ra­hat­to­maan ja kie­roi­lus­ta vapaa­seen talousalueeseen.

    Sinäl­lään on täy­sin uto­pis­tis­ta kuvi­tel­la, että finans­si­maa­il­ma sal­li­si pie­nin­tä­kään rajoi­tus­ta toi­min­taan­sa. Aivan yhtä uto­pis­tis­ta on haa­veil­la polii­ti­kois­ta ja vir­ka­mie­his­tä, jot­ka suos­tui­si­vat sete­lit­tö­mään maailmaan. 

    Se, mitä tulee tapah­tu­maan, on Euroo­pan liit­to­val­tion asteit­tai­nen “vah­vis­ta­mi­nen”, eli val­lan siir­tä­mi­nen yhä kau­em­mas kan­sas­ta. Rahae­lii­tin rikas­tu­mi­nen jat­kuu ja kes­ki­luo­kan kur­jis­tu­mi­nen kiih­tyy, jos­ta seu­raa kan­sa­lai­soi­keuk­sien kar­si­mi­nen kuten nyt jo Venä­jäl­lä tapahtuu. 

    Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä väes­tön­kas­vu joh­taa ener­gian, vesi­va­ro­jen ja mui­den kriit­tis­ten luon­non­va­ro­jen ympä­ril­lä käy­tä­viin sotiin ja sit­ten ollaan taas kivikaudella.

    Kes­tä­vä kehi­tys ja tek­no­lo­gian harp­pauk­set oli­si­vat todel­la tär­kei­tä, mut­ta ne jää­vät kulu­tus­hys­te­rian ja rahan­ham­straa­jien uhreik­si, eivät­kä nekään rii­tä kom­pen­soi­maan väes­tön­kas­vul­la masi­noi­tu­ja suurvaltapelejä.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten­kä­hän lai­van­va­rus­tus­toi­men vero­tus sujuu Suomessa?

    Viking Line Abp:n vuo­den 2011 vuo­si­ker­to­muk­ses­ta kai­vet­tua: Suo­ma­lais­ten yhtiöi­den las­ken­nal­li­sia vero­ja las­ket­taes­sa per 31.12.2011
    on käy­tet­ty vuo­den 2012 vero­kan­taa 24,5 %.

    http://www.vikingline.fi/download/vuosikertomus2011.pdf

    Kai­pa se sujuu, kos­ka kon­ser­ni­ve­loil­la kaik­ki tulot ohja­taan muu­al­le kuin Suo­meen, tie­ten­kin. Vero­ja Viking Line mak­soi n. 300 000e tuon vuo­si­ker­to­muk­sen mukaan.

  99. Pet­ja Sal­me­la: Käte­väs­ti unoh­dat tuos­ta lis­tas­ta sen toi­sen puo­len Krei­kan talou­des­ta, eli täy­sin vero­va­paan lai­van­va­rus­ta­mi­sen ja rik­kai­den surut­to­man veronkierron.

    Kun ei siel­lä­päin KUKAAN mak­sa veroja.

    On se Krei­kan talous­kin kum­mal­li­nen. Kun ne kaik­ki rahat ei kuu­lem­ma mene kan­san hyväk­si ollen­kaan, vaan pank­kii­reil­le ja muil­le raharikkaille.

    Vois kuvi­tel­la että jos ker­ran Krei­kan yli­suu­ri bud­jet­ti hump­sah­taa pank­kii­reil­le ja raha­rik­kail­le, niin min­kä­hän hel­ve­tin takia ihan taval­li­nen kan­sa mars­sii kaduil­la, kun sitä bud­jet­tia sit­ten leikataan?!?!?!?!?!

  100. Kei­jo Perä­lä:
    Krei­kas­sa sano­taan ole­van pal­jon rik­kai­ta ihmi­siä ja yhtiöi­tä. Onhan Krei­kan kaup­pa­lai­vas­to­kin maa­il­man suu­rim­pia. Mut­ta näi­den varo­jen sano­taan ole­van ulko­mail­la, ja että täs­tä suur­lii­ke­toi­min­nas­ta ei mak­se­taan Kreik­kaan vero­ja ollen­kaan. Jon­kun muis­tan sano­neen, että Krei­kan rik­kaat voi­si­vat mak­saa val­tion­sa velat koko­naan pois, jos haluaisivat.
    Pal­jon­ko täs­sä on perää, ja eikö mitään todel­la ole teh­tä­vis­sä täl­lä suun­nal­la? Lii­ka­nen­kin sanoi tv:ssä, että Krei­kas­sa varak­kaat eivät mak­sa veroa lain­kaan. Sikä­läis­tä­mo­raa­li­ka­toa tai­taa olla tääl­lä mah­do­ton ymmärtää.

    Suo­mes­sa on myös pal­jon varak­kai­ta ihmi­siä ja yri­tyk­siä, jot­ka pyr­ki­vät aivan samaan ja ovat saa­neet tääl­lä aikaan “tulok­sia­kin”, lob­baa­mal­la: Hal­lin­ta­re­kis­te­rit ulko­mai­sil­le /sekä “ulko­mai­sil­le”) sijoit­ta­jil­le, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vero­tuk­sen vält­tä­mi­sen salaa­mal­la hen­ki­löl­li­syy­den, on saa­tu jo ja lobat­tu samaa mah­dol­li­suut­ta koti­mai­sil­le. Voi­ma- leh­ti pal­jas­ti hank­keen. Muis­te­taan myös vuo­dot vii­me hal­li­tus­neu­vot­te­luis­ta, jois­sa aina­kin RKP ajoi näi­tä asioita.
    Koko maa­il­man yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien mal­li­na toi­mii USA:n rik­kai­den oli­gar­kien räls­si, joka lob­baa itsel­leen sel­lais­ta ase­maa yhteis­kun­nas­sa, jos­sa sil­lä on kaik­ki oikeu­det, mut­ta ei mitään velvollisuuksia.
    Vaa­ti­mus­ten­sa oikeut­ta­mi­sek­si se yllä­pi­tää val­ta­vaa lob­baus- ja pro­pa­gan­da­ko­neis­toa äänes­tä­jiin ja polii­tik­koi­hin vai­kut­ta­mis­ta var­ten ja nimit­tää itse­ään pro­pa­gan­das­saan “työl­lis­tä­jik­si” , vaik­ka isot rahat han­ki­taan finans­si­kei­not­te­lul­la, eikä työl­lis­tä­vään reaa­li­ta­lou­teen sijoittamalla.

  101. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    H.H:lle
    En haa­vei­le dik­ta­tuu­ris­ta, vaan mark­ki­noi­den dik­ta­tuu­rin alta pois pää­sys­tä. Demo­kra­tia ei saa olla niin pyhä, ettei suos­tu­ta näke­mään sen nii­tä puut­tei­ta, joi­den kor­jaa­mi­nen on nyky­ti­lan­tees­sa rat­kai­se­van tärkeää.
    Käy­tin tar­koi­tuk­sel­la sanon­taa (demo­kra­tiam­me) peli­sään­nöt. Sil­lä­ha­luan ilmais­ta, että mei­dän demo­kra­tiam­me peli­sään­nöis­täm­me joh­tuen ei ole aitoa demo­kra­ti­aa. Val­ta pitäi­si kuu­lua kan­sal­le, mut­ta val­ta onkin mark­ki­noil­la. En ole ainoa, jol­la on tun­ne, että mark­ki­nat kei­no­te­koi­ses­ti kik­kai­le­mal­la vedät­tä­vät krii­si­mai­den lai­na­kor­ko­ja ylös­päin, jot­ta oli­si taas annet­ta­va lisää lai­naa krii­si­mail­le. Mark­ki­nat ohjaa­vat­vaa­li­käyt­täy­ty­mis­täm­me rahan voi­mal­la, osaa­mi­sel­laan ja lob­baa­mal­la, jot­ta mark­ki­nat hyö­ty­vät. Se ei auto­maat­ti­ses­ti joh­da maan ja ihmis­ten par­haak­si. Mark­ki­nat pane­vat mei­dät kulut­ta­maan lisä­täk­seen mark­ki­noi­den etua ja val­taa. Ei väliä, vaik­ka sil­loin moni ihmi­nen ja moni maa kulut­taa yli varojensa.

    Mil­lä tavoin se on demo­kraat­tis­ten peli­sään­tö­jen vika, että mark­ki­noi­den val­ta on se, mikä on?

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että tämä on ongel­man ydin nyt, kun talous ei euro­hank­keen vuok­si tot­te­le ohjaus­ta, vaan aju­tuu lai­noit­ta­jien armoille.

    Tuo­mio­ja kir­joit­taa blo­gis­saan muu­ten täs­tä myös, mut­ta vain yhden pos­tauk­sen päät­tä­vän lauseen pitui­se­na hurs­kaa­na toi­vo­muk­se­na, että asias­ta keskusteltaisiin!
    Polii­tik­ko­jen asia on teh­dä asiois­sa aloit­tei­ta toi­men­pi­teik­si, eikä pelk­kiä keskustelualoitteita.

  102. Osmo: Aloit­tee­si ottaa tulta! 

    Muu­ta­ma minuut­ti sit­ten Hesa­ri uuti­soi, että mm. Pel­ler­vo ja Pal­kan­saa­jat lait­ta­vat eko­no­mis­tin­sa kir­joit­ta­maan kat­sauk­sen sii­tä, mitä euron suh­teen oli­si tehtävissä!

  103. H.H,:
    Osmo: Aloit­tee­si ottaa tulta! 

    Muu­ta­ma minuut­ti sit­ten Hesa­ri uuti­soi, että mm. Pel­ler­vo ja Pal­kan­saa­jat lait­ta­vat eko­no­mis­tin­sa kir­joit­ta­maan kat­sauk­sen sii­tä, mitä euron suh­teen oli­si tehtävissä!

    Täs­tä­hän tämä demo­kra­tian edis­tä­mi­nen sit­ten läh­tee 🙂 Toi­vot­ta­vas­ti Suo­men euro­jä­se­nyy­des­tä ja euro­vaih­toeh­dois­ta teh­täi­siin aidos­ti puo­lu­ee­ton sel­vi­tys. Sel­vi­tyk­ses­tä teh­täi­siin tie­don­an­to edus­kun­taan ja seu­raa­vien vaa­lien yhtey­des­sä toteu­tet­tai­siin neu­voa anta­va kan­sa­nää­nes­tys vaihtoehdosta. 

    Kan­sa­nää­nes­tys mah­dol­lis­tai­si kai­kil­le polii­ti­koil­le aidon man­daa­tin. Kun tie­dät­te mitä me Suo­ma­lai­set haluam­me euroa­lu­eel­ta teil­lä on val­ta­kir­ja euroo­pan unio­niin euro­krii­sis­sä! Tie­tys­ti ennen tätä tei­dän on “spar­rat­ta­va” Suo­men kan­saa, jot­ta se äänes­täi­si sinun kal­tais­ten vas­tuul­lis­ten polii­tik­ko­jen mie­les­tä oikein, eikä eksyi­si Timo Soi­nin aja­tus­maa­il­maan, vaik­ka TimoS onkin ollut tämän krii­sin ete­ne­mi­ses­sä oikeassa.

    En halua läh­teä “illa­koi­maan” euro­krii­sil­lä ja euron vai­keuk­sil­la. Euro­krii­siä on kes­tä­nyt jo nel­jät­tä vuot­ta ja olen itse kurk­kua­ni myö­ten täyn­nä tätä sot­kua, jota Katai­sen hal­li­tus nyt vii­mei­se­nä siivoaa.

    Euro on ja tulee ole­maan mei­dän mak­su­vä­li­neem­me tava­roil­le ja pala­ve­luil­le. Euro­jär­jes­tel­män kaa­tu­mi­nen oli­si kau­his­tut­ta­vaa, sil­lä sii­nä tapauk­ses­sa poliit­ti­set päät­tä­jät oli­si­vat teh­neet niin suu­ren virheen(Suomeksi munan­neet) ja aja­neet euro­maat täy­del­li­seen kaa­ok­seen, ottaes­sa euron käyt­töön niin eri tasois­ten euro­mai­den yhteis­va­luu­tak­si. En usko, että euro­päät­tä­jät pys­ty­vät teke­mään niin suu­ria vir­hei­tä ja riskejä.

    Jäl­ki­vii­saus on aina paras­ta vii­saut­ta ja nyt jos päät­tä­jäm­me oli­si­vat tien­neet tule­vis­ta haas­teis­ta he oli­si­vat teh­neet toisin.

  104. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    Vaik­ken hyväk­sy aina­kaan kaik­kia Pet­ja Sal­me­lan toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia, olen pit­käl­ti samaa miel­tä ongel­miem­me syis­tä: “Perin­tei­nen kor­rup­tio on vain koli­kon toi­nen puo­li, toi­nen puo­li tulee “mark­ki­na­voi­mien” kyvys­tä kiris­tää polii­ti­koil­ta eri­va­pauk­sia. Esi­mer­kik­si pelot­te­le­mal­la lamal­la ja suur­työt­tö­myy­del­lä, jos pank­kii­reil­le ei mak­se­ta suo­je­lu­ra­haa” “Euro­maat elä­vät jo nyt lyhyt­jän­teis­ten vaa­lien ja vie­lä lyhyt­jän­tei­sem­pien mark­ki­na­voi­mien puris­tuk­ses­sa.” “Euroop­pa­lai­nen demo­kra­tia on tul­lut sii­hen ikään, jos­sa kan­sa­lai­set äänes­tä­vät itsel­leen lisää sitä ja tätä.”

    On suo­ras­taan hyö­dy­tön­tä etsiä Osmon joh­dol­la oikei­ta toi­men­pi­tei­tä, jol­lei nii­tä mei­kä­läi­sen demo­kra­tian kei­noin voi kui­ten­kaan toteut­taa. Nykyi­sen kal­tai­nen euroop­pa­lai­nen demo­kra­tia on tilan­tee­seen kel­vo­ton. Sik­si liit­to­val­tio­pu­heet voi­mis­tu­vat, kun jo ylei­ses­ti näh­dään, että vika on hal­lin­non voi­mat­to­muu­des­sa. En kui­ten­kaan usko, että liit­to­val­tio ja sitä kaut­ta hal­lin­to oli­si paran­nus, jos se toi­mii samoil­la demo­kra­tian ehdoil­la. Nimit­täin jokai­nen pää­tök­sen­te­ki­jä on todel­la­kin äänes­tä­jien­sä ja mark­ki­na­voi­mien juok­su­poi­ka. Jol­lei hän ja hänen puo­lu­een­sa suos­tu sitä ole­maan, hän ja puo­lue tip­pu­vat seu­raa­vis­sa vaaleissa.

    ij. on oikeas­sa: “Mut­ta ehkä­pä tär­kein kysy­mys: Mis­sä on euroa­lu­een hal­li­tus ja par­la­ment­ti jot­ka ottai­si­vat vas­tuun euroa­lu­een asiois­ta?” Mut­ta eihän sel­lai­nen hal­li­tus ja par­la­ment­ti pysy val­las­sa, jos demo­kra­tiam­me pesi­sään­nöt säi­ly­te­tään ja se oli­si vastuullinen.

    Kysy­mys ei minun mie­les­tä­ni ole lain­kaan sii­tä, että hal­lin­nol­la ei oli­si edes peri­aat­tees­sa oli­si muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin voi­mat­to­muus­voi­mat­to­muus, demo­kra­tian perim­mäi­ses­tä kel­vot­to­muu­des­ta nyt puhumattakaan. 

    Päin vas­toin.

    EU on syväs­ti epä­de­mo­kraat­ti­nen — omas­ta mie­les­tä­ni demo­kra­tian vas­tai­nen: niin peri­aat­teet, ajat­te­lu­ta­pa kuin toimintakin. 

    Minus­ta tämän­kin krii­sin taus­ta­te­ki­jä­nä on EU:n pyr­ki­mys demo­kraat­ti­sen kont­rol­lin jär­jes­tel­mäl­li­seen hei­ken­tä­mi­seen (muis­te­taan vain uudel­leen-äänes­tyt­tä­mi­nen, kun­nes jokin maa äänes­ti “oikein” ym.). 

    Demo­kra­tia oikai­see vir­heen­sä — se on itse­ään kor­jaa­va ja kehit­tyä­vä jär­jes­tel­mä, jos se saa toi­mia esteet­tä. (Poh­jois­maat ovat his­to­rial­li­nen mal­lie­si­merk­ki sii­tä, miten toi­mi­va se on.)

    EU on mene­tel­mä kan­sal­li­sen suve­re­ni­teet­tin eli­mi­noi­mi­sek­si hei­ken­tä­mäl­lä sitä vähitellen. 

    Tilal­le tulee (on tul­lut): Mitä?

    Auto­ri­tää­ri­nen ja oma­val­tai­nen byro­kra­tia, joka on kan­sain­vä­lis­ten finans­sia­lan yksi­tyi­sint­res­sien ohjauk­ses­sa mut­ta demo­kraat­ti­ses­ta ohjauk­ses­ta riip­pu­ma­ton, täy­sin sen ulottumattomissa?

    Lii­sa Jaa­kon­saa­ri kir­joit­taa vie­ras­ky­nä- pals­tal­la tämän päi­vän Hesa­ris­sa kor­rup­tios­ta Euroo­pas­sa, jos­ta on juu­ri jul­kais­tu tutkimus.

    Euroop­pa pitää palaut­taa demokratiaan.

  105. Kak­si ongel­maa, mitä ei ole täs­sä vie­lä euron tule­vai­suut­ta poh­dit­taes­sa käsi­tel­ty olis aina­kin mun mie­les­tä tär­keä huomata.Ensinnäkin moraa­lin rapau­tu­mi­nen pik­ku­hil­jaa eu.n alueella.Syynä lähin­nä demo­kraat­ti­sen avoi­men pää­tök­sen­teon puute.Päätökset teh­dään häti­köi­den panii­kis­sa yön het­ki­nä, min­kä seu­rauk­se­na ne on täyt­tä hepreaa.Jos sopi­mus on sel­keä, sitä riko­taan välit­tö­mäs­ti ilman seuraumuksia.Kaikki tär­keim­mät pää­tök­set euron koh­dal­la on rikottu.Toinen ongel­ma on demo­kra­tia jäsenmaissa.Nyt val­taa on pik­ku­hil­jaa saa­tu hilat­tua eu.n hämä­rään krii­sin var­jol­la pik­ku­hil­jaa koh­ti liittovaltiota.Jos yhteis­va­suu­ta ja yhteis­kont­rol­lia yri­te­tään lisä­tä hali­tus­ti täs­tä seu­raa vaatimuksia,että ihmi­set saa­vat jäsen­val­tiois­sa äänes­tää kysei­ses­tä kehityksestä.Hyväksytkö kan­sa­nää­nes­tyk­sen liittovaltiokehityksestä,vai pidät­kö parem­pa­na poliit­ti­sen elii­tin valtaa??

  106. 1. Unoh­de­taan Kreik­ka, kos­ka peli on eden­nyt ja pal­lo on nyt Espan­jal­la. Kreik­kaa voi­daan pitää EKP:n let­ku­ruo­kin­nas­sa tai pot­kais­ta ulos, jol­loin saam­me ennak­ko­ta­pauk­sen euros­ta eroa­mi­ses­ta. Krei­kan mer­ki­tys on sii­nä, että muut krii­siy­ty­vät euro­konk­ka­pe­sät tule­vat mah­dol­li­ses­ti seu­raa­maan Krei­kan esi­merk­kiä. Euron koh­ta­lo rat­kais­taan Espan­jas­sa, Ita­lias­sa ja Rans­kas­sa. Espan­jan krii­siy­ty­mi­nen tuli­si saa­da nopeas­ti hal­lin­taan ja samal­la estää Ita­lian ja Rans­kan krii­siy­ty­mi­nen. Tär­kein­tä on saa­da Espan­jan mah­do­ton työl­li­syys­ti­lan­ne kään­ty­mään hyvin pikai­ses­ti sel­väs­ti parem­paan suun­taan. Mie­les­tä­ni tämä ei ole mah­dol­lis­ta demo­kra­tias­sa ja euros­sa, joten Espan­ja jou­tuu pian luo­pu­maan jom­mas­ta kummasta.

    2. Pan­keil­la on kan­sal­li­set val­vo­jan­sa, jot­ka vain sat­tui­vat nuk­ku­maan vah­ti­vuo­rol­laan joh­tuen mm. kor­rup­tios­ta, lais­kuu­des­ta, huo­nos­ta moti­vaa­tios­ta ja osaa­mi­sen puut­tees­ta. Pank­kiu­nio­nin kaut­ta EU:n saa­daan vain uusi iso, kal­lis ja läpeen­sä kor­rup­toi­tu­nut virasto.

    3. Tämä­kin kuu­los­taa tutul­ta, EU:n perus­so­pi­mus­han rajoit­ti velan­ot­toa, mut­ta sopi­muk­ses­ta ei vain pidet­ty kiin­ni. Mitä hyö­tyä on teh­dä uusia sopi­muk­sia kun nyt käsil­lä ole­vat ongel­mat joh­tu­vat pel­käs­tään sii­tä, että jo teh­ty­jä sopi­muk­sia ei ole noudatettu?

    4. Tätä raken­tei­den uudis­ta­mis­ta on nyt har­joi­tet­tu Krei­kas­sa jo yli kak­si vuot­ta ja tulok­set ovat kaik­kien näh­tä­vil­lä! Char­les Bider­ma­nin sanoin: “Kreik­ka ottaa niin pal­jon uut­ta rahaa kuin heil­le anne­taan. Kun sitä ei enää anne­ta, hei­dän on jätet­tä­vä euro ja kek­sit­tä­vä jotain muu­ta. Sama pätee Espan­jaan ja Italiaan!”

    5. Eli käy­tän­nös­sä sak­sa­lais­ten tuli­si nos­taa palk­ko­jaan hype­rin­fla­to­ri­ses­ti rapaut­taak­seen kil­pai­lu­ky­kyn­sä tasa­ver­tai­sek­si Espan­jan kans­sa. En usko, että Mer­kel suostuu.

    6. FED ei ole rahaa pai­na­mal­la kyen­nyt miten­kään estä­mään työt­tö­myy­den kas­vua Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kas­va­va jouk­ko kan­sas­ta elää ruo­ka­ku­pon­kien varas­sa. Todel­li­nen työt­tö­myy­sas­te on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin viral­li­set tilas­tot valeh­te­le­vat. EKP:n ei tar­vit­se pur­kaa euron reval­voi­tu­mis­ta, sil­lä FED tulee jat­kos­sa­kin pai­na­maan niin pal­jon taa­lo­ja, että EKP:lla ei ole sak­sa­lais­ko­men­nos­sa mah­dol­li­suuk­sia pysyä peräs­sä. USD on nyt vain tila­päi­ses­ti hyö­ty­nyt Euroo­pan ongel­mis­ta. Jos ei valuut­to­jen epä­ta­sai­nen valu­mi­nen vie­mä­riin häi­rit­see, on syy­tä pala­ta kiin­tei­siin valuuttakursseihin.

    7. EU on hie­no aja­tus, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti polii­ti­kot ovat rys­si­neet sen pahas­ti. Teh­dyis­tä sopi­muk­sis­ta ei pide­tä kiin­ni, jol­loin ole­mas­sa ollut vähäi­nen­kin luot­ta­mus mene­te­tään. Paho­jen vir­hei­den kor­jaa­mi­nen voi olla mah­do­ton­ta sen jäl­keen kun luot­ta­mus on mene­tet­ty. Yhtei­ses­tä idea­lis­ti­ses­ta pro­jek­sis­ta on tul­lut raa­dol­li­nen kup­paus­kil­pai­lu, jos­sa suo­ma­lai­sil­le on varat­tu pelk­kä mak­sa­jan osa. EKP:n sete­li­ra­hoi­tuk­ses­ta kaik­kien mai­den, myös Suo­men, tuli­si saa­da osuu­ten­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa kyse on puh­taas­ti tulon­siir­ros­ta ja yhteis­vas­tuus­ta, joi­den vuok­si ongel­ma­ta­louk­sil­la ei ole todel­li­sia kan­nus­ti­mia kor­ja­ta toimintaansa.

    http://eurotieto.net/2012/07/27/soininvaaran-ehdotukset/

  107. Kom­men­toin näi­tä yksi kerrallaan. 

    1) Krei­kan tuli­si ero­ta euroalueesta.

    Kreik­ka ei sel­viä velois­taan ja ilman palk­ko­jen ja tulon­siir­to­jen reaa­li­sen tason mer­kit­tä­vää las­ke­mis­ta, se ei sel­viä mis­tään muus­ta­kaan. Euro­jär­jes­tel­mäs­tä eroa­mi­nen näyt­täi­si ole­van sil­le ehkä nyt kivut­to­min tie, kos­ka EU:n ja IMF:n pai­nos­tus toi­mii nyt poliit­ti­ses­ti päin­vas­tai­seen suun­taan kuin mikä on tarkoituksenmukaista. 

    2) Pank­ki­toi­min­taa on ryh­dyt­tä­vä val­vo­maan ja suit­se­maan aivan toi­sel­la tavalla.

    Olen samaa miel­tä, kun se ilmais­taa näin: toi­sel­la taval­la. Pank­kien toi­min­nan pitää muut­tua, mut­ta ei sitä tar­vit­se “suit­sia” sen kum­mem­min: Isom­mat reser­vi­vaa­ti­muk­set ja sää­dök­set että val­tioi­den vel­ka­kir­jat ovat vel­kaa sii­nä mis­sä asun­to­vel­ka­kin. Ei mitään eri­tyis­koh­te­lua val­tion vel­ka­kir­joil­le ja tiu­kem­mat rajat yksi­tyi­sel­le rahanpainamiselle. 

    3) Euro­mai­den on ryh­dyt­tä­vä koor­di­noi­maan finanssipolitiikkaansa

    Ain’t gon­na hap­pen. Ensin­nä­kin Euro­mai­den val­tioi­den pitäi­si kutis­tua ja rajus­ti. Key­ne­si­läi­nen ana­lyy­si ei oikein toi­mi, jos val­tion osuus BKT:sta on 45% hyvi­nä aikoi­na ja 60% laman aikoi­na. IS-LM- mal­lin paik­kan­sa­pi­tä­vyyt­tä en kiis­tä sinän­sä, mut­ta kyl­lä sen infor­ma­tii­vi­suus vähe­nee kun jul­ki­nen sek­to­ri pyö­rit­tää puol­ta talou­des­ta. Euroo­pas­sa val­tiot nyt vaan ovat lii­an suu­ria. Toki on tot­ta että on kur­jaa että ongel­man kor­jaa­mi­nen täy­tyy aloit­taa kun lama uhkaa (ja Ete­lä on jo lamassa). 

    4) Talou­del­taan heik­ko­jen mai­den tulee ryh­tyä talou­den raken­tei­ta uudis­ta­viin toimiin. 

    Ei rajoi­tu heik­koi­hin mai­hin. Raken­teel­li­set ongel­mat vai­vaa­vat koko Euroop­paa, eivät vain hei­kom­pia maita. 

    5) Euro­mai­den kil­pai­lu­ky­kye­ro­ja tulee voi­da tasoit­taa palkkapolitiikalla.

    Tämä on tasoa “Jos tädil­lä oli­si…”, kos­ka tätä ei tule tapah­tu­maan. Kom­men­toin tämän seu­raa­van koh­dan yhteydessä: 

    6) EKP:n toi­mi­val­tuuk­sia tulee lisä­tä lähel­le sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaa­tio­ta­voi­tet­ta tulee nos­taa sel­väs­ti ja inflaa­tio­ta­voit­teen rin­nal­le on otet­ta­va työl­li­syys­ta­voi­te kuten FED:lläkin on.

    EKP:n pitäi­si las­kea inflaa­tioon mukaan asun­to­jen hin­nat. Itsea­sias­sa raken­nus­kus­tan­nusin­dek­sin ylit­tä­vä asun­to­jen kes­ki­hin­to­jen nousu pitäi­si las­kea mukaan inflaa­tioon kor­keam­mal­la pai­noar­vol­la kuin mitä sen todel­li­nen kus­tan­nus­vai­ku­tus on, kos­ka se jos mikä ker­too lii­an alhai­sis­ta koroista. 

    7) Jos Euroop­pa pys­tyy sopi­maan uudes­ta alus­ta ja parem­mis­ta peli­sään­nöis­tä, pitäi­si samas­sa yhtey­des­sä van­ho­ja vel­ko­ja joil­ta­kin osin mitä­töi­dä – siis EKP:n tuli­si ne ostaa pois ehkä vähän alen­net­tuun hintaan.

    Jos EKP ostaa vel­ko­ja, niin sen pitää ostaa kaik­kien mai­den vel­ko­ja, ei pel­käs­tään vai­keuk­sis­sa ole­vien mai­den vel­ko­ja. Tulon­siir­tou­nio­nia EU:sta ei pidä teh­dä, ei aina­kaan post hoc sel­lai­sel­la peri­aat­teel­la, että asian­sa mokan­neet saa­vat ilmais­ta rahaa. 

    Palk­ka­po­li­tiik­kaa ei tar­vit­se koor­di­noi­da, jos reaa­li­pal­kat saa­daan ensin sopeu­tu­maan ja sit­ten hom­ma toi­mi­maan niin, että kor­ko vas­taa ris­kiä ja moral hazard sii­vot­tua pois. Reaa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on kivut­to­min­ta hoi­taa inflaa­tiol­la, mut­ta sitä pitää edel­tää bud­jet­tien tasa­pai­not­ta­mi­nen. Kes­tä­vyys­va­jeet pitää saa­da alas, eli bud­jet­ti pitää olla sään­nöl­lis­ten meno­jen osal­ta (ml. koh­tuul­li­set mut­tei­vät koh­tuut­to­mat lai­na­ku­lut) yli­jää­mäi­nen jokai­ses­sa Euro­maas­sa ja tämä on kivu­lias­ta. Mut­ta jos tätä ei saa­da aikaan, ei EKP voi läh­teä orke­stroi­maan reaa­lis­ta sopeu­tu­mis­ta. Muu­ten EKP:n inflaa­tio-ope­raa­tio ei auta mitään. 

    Inflaa­tio­tar­ge­tin voi­si sää­tää vaik­ka nyt 4 pro­sen­tin tun­tu­maan kol­mek­si seu­raa­vak­si vuo­dek­si. Ja uusia asei­ta käyt­töön. Vaik­ka niin, että EKP voi ostaa pörs­sis­tä osak­kei­ta tai vas­taa­vaa. Ei mitään armo­lah­jo­ja pankeille.

    1. Tiedemie4s
      Eikö väi­tet­tä­si suu­ren jul­ki­sen sek­to­rin hai­tal­li­suu­des­ta miten­kään häi­rit­se havain­to, että par­haas­sa kun­nos­sa Euroo­pas­sa ovat ne maat, joil­la jul­ki­nen sek­to­ri on suu­ri, Poh­jois­maat, Hol­lan­ti ja Saksa.

  108. Suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri on vain suu­ri. Talou­den kan­nal­ta olen­nai­sem­paa on se, kuin­ka teho­kas se on, mut­ta yleen­sä cete­ris pari­bus isom­pi on tehot­to­mam­pi. Poh­jois­mai­den, Hol­lan­nin ja Sak­san hal­lin­to­kult­tuu­rit ovat eri­lai­set kuin oikein mis­sään muu­al­la, joten niis­sä iso jul­ki­nen sek­to­ri on toi­mi­nut aika hyvin. Sitä en edes yri­tä kiistää.

    Olen­nai­sem­paa minus­ta on se, että kun tulee krii­si, jul­ki­nen sek­to­ri tup­paa tur­poa­maan enem­män kuin se ns. hyvi­nä vuo­si­na kutis­tuu. Lisäk­si vero­ker­ty­mää käy­te­tään kep­pi­he­vo­se­na ja perus­te­lu­na sil­le, että poh­joi­sen pitää aut­taa Ete­lää. Jos ne kyke­ni­si­vät kerää­mään saman­lai­sen osuu­den talou­des­taan veroi­na kuin poh­joi­sem­mat maat, niil­lä oli­si yli­jää­mä eikä krii­siä olisi. 

    Vaan kun eivät pys­ty. On sel­vää, että joku Laf­fe­rin käy­rä on eri mais­sa eri muo­toi­nen. Minus­ta on aika iso moraa­li­nen ongel­ma, jos kan­sa­lais­ten haluk­kuus mak­saa kil­tis­ti vero­ja (cont­ra oikeas­ti tie­na­ta rahaa; Ita­lia, eri­tyi­ses­ti Poh­jois-Ita­lia esi­mer­kik­si on hyvin rikas) mää­rää sen pal­jon­ko he jou­tu­vat tulon­siir­to­ja pulittamaan.

    Pie­nem­pi jul­ki­nen sek­to­ri on ennen­kaik­kea vakuu­tus sitä vas­taan, että jul­ki­nen sek­to­ri ei aiheu­ta mas­sii­vis­ta crow­ding-outia. OK, myön­nän että Krug­man on var­maan ollut oikeas­sa, crow­ding out ei ole täl­lä het­kel­lä ris­ki kos­ka kapa­si­teet­ti on niin vajaas­sä käy­tös­sä ja sääs­tä­mis­ha­lut pai­na­vat kor­koa alas enti­ses­tään. Ja var­maan ollaan lähes­ty­mäs­sä likviditeettiansaa. 

    Mut­ta jos kat­soo mitä ete­läs­sä on teh­ty sil­lä rahal­la johon jul­ki­nen sek­to­ri on pääs­syt käsik­si, niin aika sur­ke­aa se lupaa. Espan­jas­sa on pari vuot­ta van­ho­ja mil­jar­de­ja mak­sa­nei­ta len­to­kent­tiä tyh­jil­lään, jne. Ei ole pel­käs­tään val­tio tie­ten­kään, joka näi­tä pro­jek­te­ja on has­sail­lut, mut­ta tosia­sia on, että kun rahaa on, sitä pol­te­taan tur­haan. Tämä on ison jul­ki­sen sek­to­rin isoin ongel­ma. Minul­la ei ole niin suur­ta peri­aat­teel­lis­ta ongel­maa huo­no­jen aiko­jen jul­kis­ten meno­jen suh­teen, eikä ali­jää­mien suh­teen. Itsea­sias­sa ihmet­te­len sitä kuin­ka “oikeis­to­lai­set” ja eten­kin peri­aa­te­ta­sol­la pie­nem­pää jul­kis­ta sek­to­ria vaa­ti­vat kes­kit­ty­vät aina kri­ti­soi­maan lama-ajan jul­kis­ta kulu­tus­ta. Ei se ole se todel­li­nen ongel­ma, vaan se todel­li­nen ongel­ma on se hyvien aiko­jen rahan­polt­ta­mi­nen ja jos­tain syys­tä suu­rem­pi osa poru­kas­ta on sil­loin hiljaa. 

    Kan­na­tan jul­ki­sen sek­to­rin koon suit­si­mis­ta sitä var­ten, että sil­lä on sit­ten seu­raa­van krii­sin tul­les­sa enem­män peli­va­raa. Kun jul­ki­nen sek­to­ri pyö­rit­tää puol­ta talou­des­ta, niin minun on vai­kea näh­dä miten eks­pan­sii­vi­nen poli­tiik­ka voi­si olla kovin teho­kas­ta. Kai se *jos­sain* on, kuten nyt vaik­ka näyt­täi­si Suo­mes­sa olleen 2008–2010, mut­ta pel­kään että Suo­mi, Ruot­si, Hol­lan­ti ja var­maan Sak­sa­kin, ovat out­lie­rei­tä (Sak­sa elvyt­ti häpei­le­mät­tä auto­teol­li­suut­taan pari vuot­ta sitten)

  109. Edel­li­sen voi var­maan vetää yhteen niin, että EU:n val­tio­den sään­nöt pitäi­si mitoit­taa huo­no­ta­pai­sim­pien ja tehot­to­mim­pien jul­kis­ten sek­to­rien mukaan, kos­ka muu­ten poh­joi­nen mak­saa ete­län eläk­keet ja moot­to­ri­tiet. Jos taas se on uhka­na, niin kan­sa­lai­set eivät oikein tule tykkäämään.

  110. Rea­lis­ti­ses­ti ottaen Kreik­ka ei voi ero­ta Euros­ta. Ei täl­lai­sel­la maal­la ole voi­mia tai edel­ly­tyk­siä ottaa käyt­töön omaa valuut­taa ilman jotain hype­rin­flaa­tion ja raha­ta­lou­den romah­ta­mi­sen riskiä.

    Kreik­ka siis pysyy euros­sa. Sak­sa­lai­set tuke­vat min­kä jaksavat/viitsivät ja sit­ten kun tuki lop­puu niin Kreik­ka vaan rim­pui­lee muka­na kuten par­hai­ten taitaa.

    Muut Soi­nin­vaa­ran ehdo­tuk­set vie­vät EU:ta mon­ta askel­ta lähem­mäk­si euroo­pan yhdys­val­to­ja. Inte­graa­tion voi­ma­kas­ta syven­tä­mis­tä siis. Vain hie­man kär­jis­täen nämä ovat Sak­san ja Rans­kan sisä­po­liit­ti­sia kysymyksiä.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tiedemie4s
    Eikö väi­tet­tä­si suu­ren jul­ki­sen sek­to­rin hai­tal­li­suu­des­ta miten­kään häi­rit­se havain­to, että par­haas­sa kun­nos­sa Euroo­pas­sa ovat ne maat, joil­la jul­ki­nen sek­to­ri on suu­ri, Poh­jois­maat, Hol­lan­ti ja Saksa.

    Tai ehkä­pä laa­jaa jul­kis­ta sek­to­ria pys­ty­vät yllä­pi­tä­mään vain ne val­tiot, joil­la menee hyvin? Ts. val­tiot jois­sa voi­daan teh­dä jär­ke­viä pää­tök­siä, jois­sa kan­sa­lai­syh­teis­kun­ta toi­mii eikä esiin­ny laa­jaa korruptiota. 

    Kokei­lep­pa huvik­se­si vie­dä Kreik­kaan tai Roma­ni­aan suo­ma­lai­nen veroas­te ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut ja kat­so mitä tapah­tuu. Lop­pu­tu­los ei ehkä oli­si ihan sem­moi­nen kuin pohjoismaissa.

  112. Voi epä­on­nen päi­vää! Thi­lo Sar­razi­nin teos “Euro­pa braucht den Euro nicht” puto­si vir­he­suo­ri­tuk­sen vuok­si niin syvään jäte­säi­li­öön, ettei sitä saa siel­tä mil­lään ongi­tuk­si. Tämä voi­daan tie­tys­ti tul­ki­ta rasis­tin vas­tai­sek­si teok­si, kos­ka Sar­razin on hyvin huon­omai­nei­nen isla­mia kos­ke­vien aikai­sem­pien kir­joi­tus­ten­sa vuok­si. Kes­kus­te­lua voi­nee kui­ten­kin kom­men­toi­da poli­tii­kan näkö­kul­mas­ta ilman­kin Thi­lon taulukoita.

    Soi­nin­vaa­ran pos­taus tekee alkeel­li­sen kie­lel­li­sen tri­kin. Otsi­kos­sa on ”euroa­lue”, ja lopussa”Eurooppa” (pys­tyy sopi­maan uudes­ta alus­ta…). ”Euro­mai­den on ryh­dyt­tä­vä koor­di­noi­maan finans­si­po­li­tiik­kaan­sa.” Miten niin euromaiden?

    Hah­mo­tel­mal­la pyri­tään siir­tä­mään Euroo­pan Unio­nin (vank­ka) poliit­ti­nen legi­ti­mi­teet­ti euroa­lu­eel­le, joka on jota­kin muu­ta. Suo­men EU-jäse­nyy­del­lä ja Maa­strich­tin sopi­muk­sel­la on har­vi­nai­sen vank­ka demo­kraat­ti­nen legi­ti­mi­teet­ti: Koi­vis­to päät­ti hakea jäse­nyyt­tä, kan­sa äänes­ti, edus­kun­ta päät­ti. Tähän EU-yhtei­söön kuu­lu­vat oleel­li­ses­ti Ruot­si ja Tans­ka, ja tämä oli oleel­li­nen pää­tös­pe­rus­te (Paa­vo Väy­ry­nen tosin näkee asian niin päin, että hän aiheut­ti Ruot­sin EU-jäsenyyden).

    Maa­strich­tin sopi­muk­ses­sa tavoit­teek­si ase­te­taan ala­ti tii­vis­ty­vä poliit­ti­nen unio­ni Euroo­pan kan­so­jen kes­ken. Ruot­sa­lai­set ja tans­ka­lai­set kuu­lu­vat Euroo­pan kan­so­jen pii­riin. Jos euroa­luet­ta nyt tii­vis­te­tään poliit­ti­sek­si unio­nik­si ero­tuk­sek­si ei-euro­mais­ta, sii­tä ei syn­ny tii­vis­ty­vää unio­nia vaan päin­vas­toin syve­ne­vä jako­lin­ja Euroo­pan kan­so­jen kesken. 

    Rele­vant­tiu­del­la on mer­ki­tys­tä. Pank­kiu­nio­ni tai –val­vo­ja ei ole rele­vant­ti, jol­lei­vät pan­kit, kuten Sam­po ja Nor­dea, ja Ruot­si ja Tans­ka kuu­lu sen piiriin.

    Soi­nin­vaa­ra halu­aa, että euron arvoa las­ke­taan (”euron reval­voi­tu­mi­nen pure­taan”) ja Sak­sa vas­taa­vas­ti nos­taa palk­ko­ja ja ”elvyt­tää”. Koh­dis­sa 3 ja 5 esi­te­tään jär­jes­tel­mää, jos­sa Väli­me­ren maat voi­si­vat euroa­lu­een äänie­nem­mis­töl­lään pakot­taa Sak­san nos­ta­maan palk­ko­ja ja elvyt­tä­mään samaan aikaan kun Sak­san pitäi­si mak­saa pysy­viin krii­si­ra­has­toi­hin, jois­ta vai­keuk­siin jou­tu­neet maat voi­vat ”jous­ta­vas­ti” nos­taa tukea. Ei sak­sa­lai­set täl­lai­seen suos­tu. Euroa­lue on tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti raken­net­tu siten, että Sak­sa on vähem­mis­tös­sä sil­loin, kun Rans­ka aset­tuu Väli­me­ren mai­den rintamaan.

    Pal­kois­ta sovi­taan työ­nan­ta­ja- ja työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen väli­sis­sä neu­vot­te­luis­sa. Työ­läi­set voi­vat men­nä lak­koon vaa­tiak­seen lisää lik­saa, mut­ta ulko­puo­li­sen ei pidä tul­la vaa­ti­maan pal­kan­ko­ro­tuk­sia työt­tö­myy­den ja kodit­to­muu­den lisää­mi­sen tar­koi­tuk­ses­sa. Kenen palk­ko­ja Soi­nin­vaa­ra tar­koit­taa? Kaik­kien vai­ko pel­käs­tään vien­ti­teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den? Ensin mai­nit­tu lisäi­si työt­tö­myyt­tä, vii­me mai­nit­tu eriar­voi­suut­ta ja epäsolidaarisuutta.

    Tar­koit­taa­ko finans­si­po­li­tii­kan koor­di­noin­ti ja koh­ta 7 myös vel­ko­jen yhteis­vas­tuul­li­suut­ta? Jos näin on, tämä on pois­sul­jet­tu vaih­toeh­to. Mer­kel tie­tääk­se­ni elää.

    Kir­joi­tus osoit­taa sen, kuin­ka Krei­kan enna­koi­dus­ta eros­ta alkaa epä­var­muus ja pur­kau­tu­mi­nen: ”Por­tu­ga­lis­ta en ole ihan var­ma”. Jos yksi läh­tee, sil­loin euro ei ole enää peruut­ta­ma­ton pro­jek­ti ja yksi­suun­tai­nen tie tule­vai­suu­teen. Eroe­päi­lyt ja spe­ku­laa­tiot elä­vät sil­loin jat­ku­vas­ti, ja ne elä­vät jo nyt. Tilan­ne on muut­tu­nut. Muut­tu­nees­sa tilan­tees­sa pitäi­si miet­tiä uusi rat­kai­su. On aika ihmeel­lis­tä, että nyt kaik­ki ovat nyt kovin huo­lis­saan sii­tä, että poh­joi­ses­sa euros­sa yhdes­sä Sak­san kans­sa Suo­men vien­ti­teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­ky kär­si­si. Tämä on iki­van­ha argu­ment­ti, jon­ka mukaan met­sä­teol­li­suus tar­vit­see deval­voin­ti­mah­dol­li­suut­ta. Argu­men­tin uskot­ta­vuus on hei­ken­ty­nyt met­sä­teol­li­suu­den omien toi­men vuok­si. Valuu­tan arvon las­ku sen sijaan lisäi­si jul­ki­sen sek­to­rin dol­la­ri- tai jeni­mää­räis­tä vel­kaa kes­tä­mät­tö­mäs­ti, kun kaik­ki tulot ovat omas­sa valuu­tas­sa. Kun­nat tuot­ta­vat pal­ve­lut, ja nii­den vel­ka­taak­kaa ei voi lisä­tä ”euroa­lu­een aat­teen” vuok­si, var­sin­kaan kun sel­lais­ta aatet­ta ei ole kos­kaan edes ollut olemassa.

  113. Tie­de­mies:

    EKP:n pitäi­si las­kea inflaa­tioon mukaan asun­to­jen hin­nat. Itsea­sias­sa raken­nus­kus­tan­nusin­dek­sin ylit­tä­vä asun­to­jen kes­ki­hin­to­jen nousu pitäi­si las­kea mukaan inflaa­tioon kor­keam­mal­la pai­noar­vol­la kuin mitä sen todel­li­nen kus­tan­nus­vai­ku­tus on, kos­ka se jos mikä ker­too lii­an alhai­sis­ta koroista. 

    Täs­sä on muu­ten vin­ha perä. Nykyi­nen raha­po­li­tiik­ka tun­tuu ole­van nimen­omai­ses­ti viri­tet­ty tuot­ta­maan kiinteistökuplia.

  114. Tie­de­mies:

    Reaa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on kivut­to­min­ta hoi­taa inflaatiolla,

    Tie­de­mies­kin yhtyy tämän blo­gin val­lit­se­vaan mant­raan inflaatio-parannuksesta.

    Vali­tet­ta­vas­ti inflaa­tio on sii­tä ilkeä kapi­ne, että sen aikaan­saa­mi­nen (hal­li­tus­ti) ei ole help­poa. Japa­ni on hyvä esi­merk­ki täs­tä. Siel­lä kes­kus­pan­kin mas­sii­vi­sis­ta toi­mis­ta huo­li­mat­ta inflaa­tio on jää­nyt reip­paas­ti alle tavoit­tei­den ja maas­sa on elet­ty jo kak­si vuo­si­kym­men­tä deflaa­tio-ongel­mien kanssa.

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tiedemie4s
    Eikö väi­tet­tä­si suu­ren jul­ki­sen sek­to­rin hai­tal­li­suu­des­ta miten­kään häi­rit­se havain­to, että par­haas­sa kun­nos­sa Euroo­pas­sa ovat ne maat, joil­la jul­ki­nen sek­to­ri on suu­ri, Poh­jois­maat, Hol­lan­ti ja Saksa. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin koko on argu­ment­ti­na jok­seen­kin saman­lai­nen kuin tuloe­ro­jen suuruus. 

    Meil­lä on “jul­ki­sia sek­to­rei­ta” ja “jul­ki­sia sek­to­rei­ta”, samoin “tuloe­ro­ja” ja “tuloe­ro­ja”.

    Suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri voi olla vahin­gol­li­nen ja kehi­tyk­sen jar­ru, jos se tuot­taa pal­ve­lut tehot­to­mas­ti ja jäh­met­tää yhteis­kun­nan. Jul­kis­ten sek­to­rien pal­ve­lu­tuo­tan­non tehok­kuu­des­sa on suu­ria ero­ja, ja vali­tet­tavs­ti jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­mil­la pal­ve­luil­la on ikä­vä tai­pu­mus jää­dä tehot­to­mas­ti tuo­te­tuik­si. Tätä pai­no­las­tia­han Suo­mes­sa­kin on puret­tu jo vuo­sia eri­lai­sis­ta val­tion yhtiöis­tä ja yksiköistä.

    Tuloe­rot­kin voi­vat olla hyvä tai huo­no asia. Huo­no asia ne ovat, mikä­li ne aiheu­tu­vat yhteis­kun­nan jäh­met­ty­mi­ses­tä ja mah­dol­li­suuk­sien rajau­tu­mi­ses­ta. Hyvä asia ne ovat, mikä­li ne ovat seu­raus­ta ihmis­ten oman toi­min­nan hedel­mäl­li­syy­des­tä jon­ka dynaa­mi­nen yhteis­kun­ta mahdollistaa.

    Poh­jois­maat, Hol­lan­ti ja Sak­sa ovat vähän kor­rup­toi­tu­nei­ta ja kaik­kein dynaa­mi­sim­pia EU:n mai­ta. Tämän vuok­si jul­ki­sen sek­to­ri jar­ru­vai­ku­tus on pie­nem­pi kuin vaik­ka­pa Kreikassa.

    Yleis­tä­mi­nen on vaa­ral­lis­ta, tilastotieteilijällekin.

  116. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tiedemie4s
    Eikö väi­tet­tä­si suu­ren jul­ki­sen sek­to­rin hai­tal­li­suu­des­ta miten­kään häi­rit­se havain­to, että par­haas­sa kun­nos­sa Euroo­pas­sa ovat ne maat, joil­la jul­ki­nen sek­to­ri on suu­ri, Poh­jois­maat, Hol­lan­ti ja Saksa.

    Ei se koko vaan tehok­kuus. Suo­mes­sa tai muis­sa poh­jois­mais­sa ei mak­se­ta eläk­kei­tä tai palk­ko­ja kuol­leil­le ihmi­sil­le kuten Krei­kas­sa. Suo­mes­sa ei vero­tar­kas­ta­ja ota yri­tyk­sel­tä lah­juk­sia vas­taan. Soi­ni on ollut koko ajan oikeas­sa vaa­ties­saan nope­aa sel­vi­tys­ti­laan aset­ta­mis­ta Krei­kal­le. Mais­te­ris­jät­kä on vaan mel­koi­nen visionääri.

  117. Inflaa­tio ei itses­sään kor­jaa mitään. Jos EKP aloit­taa inflaa­tion hinaa­mi­sen ennen kuin vajeet saa­daan kuriin, sii­tä on seu­rauk­se­na vain vai­keuk­sia. Kun vajeet on saa­tu kuriin, kor­keam­pi inflaa­tio hel­pot­taa sopeu­tu­mis­ta sitä kaut­ta, että nimel­lis­pal­kat voi­vat nous­ta siel­lä mis­sä ne nyt­kin vas­taa­vat tuot­ta­vuut­ta, mut­ta nii­den ei tar­vit­se nous­ta siel­lä mis­sä ne ovat lii­an suu­ret. Riit­tää että ne eivät nouse. Ihmis­ten on hel­pom­pi suos­tua nol­la­ko­ro­tuk­siin ja 4% inflaa­tioon kuin 4% pal­kan leik­kauk­siin, vaik­ka ne kuin­ka oli­si­vat­kin sama asia.

    Itse en inflaa­tios­ta tyk­kää. Mut­ta 15–20% inflaa­tio seu­raa­van 4–5 vuo­den aika­na (siis yhteen­sä) ei oli­si mikään kata­stro­fi. Talou­des­sa on meneil­lään jon­ki­nas­teis­ta dele­ve­ra­gea, siis poruk­ka mak­saa lai­no­jaan pois. EKP ei voi inflaa­tio­ta tuot­taa las­ke­mal­la kor­koa, joten sen kei­not ovat aika vähis­sä. Ehkä se voi­si yrit­tää deval­vaa­tio­ta, siis ostaa dol­la­rei­ta ja jene­jä. Tosin nämä­kin rahat var­maan sit­ten sul­lot­tai­siin Kii­nan­kes­kus­pan­kin hol­vei­hin. Vaih­toeh­to voi­si olla myös vaik­ka muu­ta­man sadan euron jou­lu­lah­ja­ra­ha euroa­lu­een kan­sa­lai­sil­le. Tai pank­ki­tal­le­tus valtioille.

  118. Pet­ri:

    FED ei ole rahaa pai­na­mal­la kyen­nyt miten­kään estä­mään työt­tö­myy­den kas­vua Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kas­va­va jouk­ko kan­sas­ta elää ruo­ka­ku­pon­kien varas­sa. Todel­li­nen työt­tö­myy­sas­te on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin viral­li­set tilas­tot valeh­te­le­vat. EKP:n ei tar­vit­se pur­kaa euron reval­voi­tu­mis­ta, sil­lä FED tulee jat­kos­sa­kin pai­na­maan niin pal­jon taa­lo­ja, että EKP:lla ei ole sak­sa­lais­ko­men­nos­sa mah­dol­li­suuk­sia pysyä peräs­sä. USD on nyt vain tila­päi­ses­ti hyö­ty­nyt Euroo­pan ongel­mis­ta. Jos ei valuut­to­jen epä­ta­sai­nen valu­mi­nen vie­mä­riin häi­rit­see, on syy­tä pala­ta kiin­tei­siin valuuttakursseihin.

    - EKP on pai­na­nut krii­sin aika­na enem­män rahaa, kuin Fed. EKP:n tase on tämän myö­tä kas­va­nut sel­keäs­ti Fedin taset­ta suu­remm­mak­si (suh­tees­sa BKT:hen)

    - Mis­tä kum­mas­ta tulee har­ha­luu­lo, että EKP on sak­sa­lais­ko­men­nos­sa? Joh­to­kun­nas­sa ita­lia­lai­nen pää­joh­ta­ja ja vain 1 jäsen kuu­des­ta on sak­sa­lai­nen. Raha­po­li­tii­kas­ta päät­tä­väs­sä neu­vos­tos­sa sak­sal­la on 2 ään­tä 23:sta. Sak­sa­lai­set ovat tois­tu­vas­ti hävin­neet pää­tök­sis­sä krii­sin­hoi­dos­ta, esim bon­dien jäl­ki­mark­ki­na­nos­tois­ta (SMP) ja pank­kien 3‑vuoden rahoi­tuk­ses­ta (LTRO)

    - Kiin­teä valuut­ta­kurs­si euroa­lu­een kokoi­sel­le jät­ti­läi­sel­le ei ole nyky­päi­vä­nä rea­lis­ti­nen vaihtoehto.

  119. Pie­ni kom­ment­ti jul­ki­sen sek­to­rin tehot­to­muu­des­ta. Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät valit­ta­vat usein, kuin­ka tiu­koil­le hei­dät on vedet­ty. Teki­si mie­li uskoa, että se on jos­kus, jos­sain ihan todellista. 

    Mut­ta tun­tee­ko kukaan ihmis­tä, joka oli­si työs­ken­nel­lyt sekä yri­tys­puo­lel­la että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ja oli­si vie­lä sitä miel­tä, että jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kois­sa asioi­ta teh­täi­siiin tehok­kaas­ti? Toki kii­ret­tä saa­daan teh­dyk­si, mut­ta syyt ovat yleen­sä masentavia.

    Nyt kun pit­käs­tä aikaa tuli tul­tua töi­hin taas jul­ki­sel­la rahoi­tuk­sel­la toi­mi­vaan paik­kaan, itku mei­naa tul­la, kun näkee, mil­lai­seen pel­lei­lyyn onkaan varaa, kun rahaa valuu bud­je­tis­ta niin pal­jon kuin kek­si­tään pyytää.

  120. Sun Tzu: FED on vii­me vuo­sien aika­na jo use­aan ker­taan toden­nut että hei­dän kons­teil­laan ei työl­li­syyt­tä saa­da paran­net­tua. Sii­hen vaa­di­taan polii­ti­koil­ta aivan mui­ta toi­mia. Ne ovat kaik­ki ikä­viä toi­mia, joten eipä nii­tä ole juu­ri nähty.

    Ne eivät kaik­ki ole ikä­viä. Yhdys­val­to­jen kan­nat­tai­si nyt pan­na pal­jon pauk­ku­ja infran kor­jaa­mi­seen, kos­ka se on oikeas­ti hei­kos­sa kun­nos­sa. Samal­la las­ki­si työt­tö­myys ja kulu­tus nos­tai­si maan pois lamasta.
    Ongel­ma on republi­kaa­nit, jot­ka a) ovat rik­kai­den ja yri­tys­ten tas­kus­sa ja b) halua­vat huo­noa talout­ta, kos­ka se estää tai aina­kin vai­keut­taa Oba­man uudelleenvalintaa.

    Ja kyl­lä Fed­kin voi­si asial­le teh­dä jotain. Siel­lä voi­tai­siin lait­taa pank­ke­ja kuriin ja kes­kus­pank­ki­ko­ron nos­ta­mi­nen saat­tai­si siir­tää pan­keis­sa lepää­vää rahaa inves­toin­tei­hin. Nyt­hän sil­le ei kan­na­ta teh­dä mitään, kos­ka Fedis­tä saa käy­tän­nös­sä ilmais­ta rahaa.

  121. tpyy­luo­ma: Sisäl­tö noin lyhyes­ti, mark­ka oli­si lei­kan­nut talous­kas­vua IT-buu­min aikaan mut­ta lisän­nyt sitä nyt taan­tu­mas­ta toivuttaessa.

    Eikös tämä­kin oli­si ollut hyvä asia, sil­lä tuon buu­min hyö­dyt­hän pää­tyi­vät har­voil­le rik­kail­le ja lähin­nä kas­vat­ti­vat tuloeroja?
    Samal­la ammat­ti­lii­tot hil­lit­si­vät pal­kan­ko­ro­tus­vaa­ti­muk­si­aan, jot­ta inves­toin­tei­hin jäi­si enem­män rahaa. (Tähän­hän ei sit­ten kui­ten­kaan panostettu.)

  122. Elä­jäl­le: Olen työs­ken­nel­lyt sekä kun­nal­la että teh­nyt töi­tä erääs­sä pörs­siyh­tiös­sä. Tehok­kuuse­roa en juu­ri ole huo­man­nut, ellen sit­ten kun­nan hyväk­si. Työn­te­ki­jöi­den tiuk­ka koh­te­le­mi­nen ja kii­re ovat kovas­ti eri asioi­ta kuin tehok­kuus. Olen näh­nyt tois­tu­vaa, ilmeis­tä ja pesun­kes­tä­vää sös­si­mis­tä pörs­siyh­tiön arjes­sa, kun työn­te­ki­jät ja aika­tau­lut on vedet­ty kireälle.

  123. Espan­jas­sa jul­ki­sen sek­to­rin työ­läi­set, eli val­tiol­la tai kun­nis­sa töis­sä ovat suo­rit­ta­neet kir­jal­li­sen koe­sar­jan (yleen­sä 3) saa­dak­seen työ­pai­kan. Edel­ly­tyk­set riip­puu työn vaa­ti­muk­ses­ta, mut­ta sitä kor­keam­pi tut­kin­to enem­män lisäpisteitä. 

    Jul­ki­ses­sä sek­to­ris­sa ole­vat siten kou­lu­te­tut mut­ta vää­ris­sä työ­teh­tä­vis­sä ja virois­sa, epä­pä­te­viä työ­joh­ta­jia ja esi­mie­hiä. Ei ole otet­tu par­haat kyvyt kysei­seen teh­tä­vään, vaan kuka sin­ne vaan pää­see, ystä­vä, per­heen tai tutun avulla. 

    Vir­kai­li­ja työ on var­ma työ lop­puiäk­si, lot­to­voit­to, joten ei ole intoa eikä syy­tä hyvään työn­te­koon, tehok­kuu­teen. Täs­tä syys­tä jul­ki­nen sek­to­ri on yli­suu­ri ja yli­te­ho­ton. Suu­ri tuhlaus. 

    Jos tähän lisä­tään poliit­ti­nen peli, omat inte­res­sit, kor­rup­tio, ei voi olla kes­ta­va poh­ja. Kun­nat tais­te­le­vat toi­siin­sa vas­taan riip­puu onko oikeis­to tai vase­mis­to hal­li­tuk­ses­sa — kun­nas­sa. Rahaa tuh­la­taan ilman kron­tol­lia tai visiota. 

    Jul­ki­set sek­to­rit ei ole ver­rat­ta­vis­sa kes­ke­nään poh­joi­ses­sa ja ete­läs­sä, ne on raken­net­tu aivan eri tar­koi­tuk­siin, vaik­ka luo­ne oli­si joten­kin vastaava. 

    Kave­ri kysyi val­tion­vir­kai­lial­ta Espan­jas­sa; te vir­kai­li­jat ette työs­ken­te­le iltapäivälla?

    Ei, ilta­päi­väl­la emme mene töi­hin, aamul­la on kun emme työskentele.”

  124. Minä olen vii­me aikoi­na alka­nut lei­kit­te­le­mään aja­tuk­sel­la kah­des­ta rinn­nak­kai­ses­ta valuu­tas­ta. Ensim­mäi­nen oli­si valuut­ta, mil­lä käy­dään mm kan­sain­vä­lis­tä kaup­paa (kut­sut­ta­koon nyt vaik­ka eurok­si), ja toi­nen oli­si valuut­ta (kor­pi­taa­le­ri), jol­la oli­si tar­koi­tus käy­dä pai­kal­lis­ta kaup­paa (kor­pi­taa­le­ri).

    Euro oli­si ainoa lail­li­nen mak­su­vä­li­ne osa­keyh­tiöi­den kans­sa, sil­lä mak­set­tai­siin verot ja val­tion palk­ka­lis­toil­la ole­vien hen­ki­löi­den palkat. 

    Kor­pi­taa­le­ril­la käy­ty kaup­pa taas oli­si vero- ja byro­kra­tia­va­paa­ta. (Joi­tain toi­mia­lo­ja voi­si olla tar­peen raja­ta kor­pi­taa­le­ri­kau­pan ulkopuolelle) 

    Meil­lä oli­si sekä vakaa, arvon­sa säi­lyt­tä­vä valuut­ta, että kel­lu­va valuut­ta, joka sopeu­tui­si suh­teel­li­sen hyvin jopa maan sisäi­siin eri­lai­siin olo­suh­tei­siin. Euron eri­lai­sis­sa krii­seis­sä tär­keä osa talou­des­ta oli­si lähes täy­sin eris­tet­ty ongelmista.

    Kos­ka aika mer­kit­tä­vä osa vero­poh­jas­ta häviäi­si, jou­dut­tai­siin vas­taa­vas­ti laa­jen­ta­maan kiin­teis­tö- ym. varallisuusveroja.

    Täy­sin epä­sel­vä kysy­mys on, miten tuo kor­pi­taa­le­ri pitäi­si luo­da. Pitäi­si­kö perus­taa kes­kus­pank­ki ja kopioi­da “oikea” raha­jär­jes­tel­mä, vai voi­si­ko tuon joten­kin teh­dä niin, että jokai­sel­le vain anne­taan sata taa­le­ria kou­raan ja kat­so­taan mitä tapah­tuu vapaan mark­ki­na­ta­lou­den hen­ges­sä. Tai joten­kin aivan muuten.

  125. Viit­sii­kö tähän edes enää osallistua.

    Uuti­set ker­to­vat jäl­leen, että val­tio on salan­nut Espan­jan vakuus­so­pi­muk­sen oleel­li­set osat.

    Piti olla sub­si­dia­ri­teet­ti­pe­ri­aa­tet­ta ja läpinäkyvyyttä.

    Hel­sins­ki on Suo­men ja EU:n Mos­ko­va — tätä­hän se Venä­jän tsaa­ri tavoit­te­li, kun siir­si pää­kau­pun­gin Hel­sin­gin kylään.

    Suo­mi on ainoa­na Poh­jo­lan maa­na toteut­ta­nut tsaa­rin­val­lan aikais­ta hal­lin­toa ellei perä­ti kivi­kau­tis­ta sellaista.

    Olem­me tämän takia käy­neet kak­si sotaa ja saa­neet kum­mal­la­kin ker­ral­la tur­piim­me. Nyt saam­me kol­man­nen ker­ran turpiimme.

  126. Elä­jä:
    Pie­ni kom­ment­ti jul­ki­sen sek­to­rin tehot­to­muu­des­ta. Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät valit­ta­vat usein, kuin­ka tiu­koil­le hei­dät on vedet­ty. Teki­si mie­li uskoa, että se on jos­kus, jos­sain ihan todellista. 

    Mut­ta tun­tee­ko kukaan ihmis­tä, joka oli­si työs­ken­nel­lyt sekä yri­tys­puo­lel­la että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ja oli­si vie­lä sitä miel­tä, että jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kois­sa asioi­ta teh­täi­siiin tehok­kaas­ti? Toki kii­ret­tä saa­daan teh­dyk­si, mut­ta syyt ovat yleen­sä masentavia.

    Itsel­lä­ni on ollut ilo ja kun­nia työs­ken­nel­lä sekä yksi­tyi­sel­lä, että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Kii­re ja tehok­kuus vaih­te­le­vat var­maan pal­jon yksit­täi­ses­tä työ­pai­kas­ta riip­puen, mut­ta täl­tä poh­jal­ta voin vakuut­taa, että myös jul­kis­hal­lin­nos­ta löy­tyy työ­paik­ko­ja, jois­sa töi­tä teh­dään ran­kas­ti ja tehok­kuut­ta tavoi­tel­len — jopa tehokkaasti.

  127. Euroa­lu­een pitäi­si rii­taut­taa WTO:ssa Kii­nan har­ras­ta­ma työ­voi­man hin­nan dump­paa­mi­nen, ja saa­da ran­gais­tus­tul­le­ja kun­nes dump­paa­mi­nen lop­puu, tai Kii­nan valuut­ta rem­bin reval­voi­daan 20% tai jotain.

    Lisäk­si voi­tai­siin alkaa kyse­le­mään että mik­si kii­na­lai­nen hal­pa­tuo­tan­to ei näy län­si­mai­den hin­ta­ta­sos­sa. Ja sit­ten kun tode­taan että län­si­mai­den rik­kaat ovat rik­kaim­mil­laan iki­nä hal­pa­tuo­tan­non takia, niin ale­taan verot­ta­maan rikkaita.

    Suo­mea ja mui­ta EU:n val­tioi­ta, nii­tä ollaan yksi­tyis­tä­mäs­sä koko­nai­suu­des­saan: rik­kaat on vapautettu/vapautetaan veron­mak­sus­ta ja val­tiot vel­kaan­tu­vat heil­le kos­ka rik­kaat omis­ta­vat pan­kit. Verot kerä­tään pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sil­ta ja puo­let verois­ta jae­taan rik­kail­le vel­ko­jen korkoina. 

    Val­tiois­ta ollaan teke­mäs­sä lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää toi­min­taa. EU:n/EU-maiden polii­ti­kot ne var­maan 90 pro­sent­ti­ses­ti toi­mi­vat lii­ke­ta­lous­o­peil­la, eli epä­pä­te­vyyt­tään anta­vat asioi­den lui­sua koh­ti val­tioi­den yksityistymistä. 

    Poh­jois­mais­sa on onnek­si päte­viä polii­tik­ko­ja jot­ka osaa­vat toi­mia yhteis­kun­ta­joh­dos­sa jär­ke­väs­ti, kuten mm. Osmo Soi­nin­vaa­ra ja Timo Soini.

    Pak­ko saa­da-hyö­dyk­keet pitää tuot­taa jul­ki­ses­ti, muut voi­daan tuot­taa mark­ki­noil­la. Mitä vapaa­eh­toi­sem­pi hyö­dy­ke, sitä enem­män sil­lä on subs­ti­tuut­te­ja. Toi­sil­la viih­de­hyö­dyk­keil­lä voi­daan kor­va­ta mui­ta viihdehyödykkeitä.

    Kat­sas­tus­ta on pak­ko ostaa, sen kysyn­nän hin­ta­jous­to on 0,00001. Sen takia kat­sas­tus­mark­ki­nat eivä toi­mi. Kau­pan­käyn­ti on vapaa­eh­tois­ta vaih­dan­taa. Kat­sas­tuk­sen osta­mi­nen ei ole vapaaehtoista.

    Lisäk­si Vapaa mark­ki­na­ta­lous-ideo­lo­gia on usko­mus, että kun mark­ki­nat vapau­te­taan häi­rit­se­vis­tä ulko­puo­li­sis­ta teki­jöis­tä, muut­tuu mark­ki­noi­den raken­ne Täy­del­li­ses­ti kil­pail­luik­si. Vapaa mark­ki­na­ta­lous ei toi­mi, eikä tule toi­mi­maan kos­ka häi­riö ei tule ulko­puo­lel­ta vaan sisä­puo­lel­ta: mono­po­li­mai­sil­ta mark­ki­noil­ta saa­daan eni­ten voit­toa, eli huo­nos­ti toi­mi­vat mark­ki­nat ovat seu­raus­ta voi­ton mak­si­moin­nis­ta ja huo­nos­ti toi­mi­vat mark­ki­nat ovat voi­ton­mak­si­moi­jien tavoite. 

    Jal­ka­pal­lo­val­men­ta­jien tavoi­te on voit­taa vas­ta­puo­li (eli mak­si­moi­da voi­tot) eikä edis­tää tasa-arvois­ta jal­ka­pal­lon pelaa­mis­ta: jal­ka­pal­lo­pe­lis­sä tar­vi­taan ero­tuo­ma­ria ja jal­ka­pal­lo­liit­toa. Ero­tuo­ma­ri­ton jal­ka­pal­lo ei toi­mi, siel­lä ei ole sään­tö­jä vaan siel­lä val­lit­see Vah­vem­man oikeus.

    Demo­kra­tia on ero­tuo­ma­ri jota tar­vi­taan mark­ki­noi­den val­vo­mi­seen ja sää­te­le­mi­seen. Meil­lä on vaa­ra­na demo­kra­tioi­den lakkauttaminen/liiketaloudellistaminen, ellei jotain teh­dä. Suo­men Perus­tus­lais­sa lukee että “val­ta on kansalla”.

    1. Kii­nan valuut­ta kel­luu suh­tees­sa euroon. Tosin se on kuvio­kel­lun­taa yhdes­sä dol­la­rin kans­sa. Joka tapauk­ses­sa euro­mai­den vaih­to­taswe on yhteen­las­ket­tu­na suun­nil­leen tasa­pai­nos­sa vaiik­ka euro on reval­voi­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti kym­me­nes­sä vuodessa.

  128. Kuul­kaas nyt, näin­hän tämä hoi­tuu: EKP:n a) avoi­muut­ta ja b) toi­mi­val­taa lisä­tään. Niin että EKP voi täy­sin avoi­men kaik­kien mai­den edus­ta­jis­ta koos­tu­van hal­li­tuk­sen­sa luval­la pai­naa rahaa omis­ta­mien­sa pank­kien pyö­rit­tä­mi­seen. Täs­sä juju. Kaa­tu­mas­sa ole­vat pan­kit “eurol­lis­te­taan” (kan­sal­lis­te­taan) EKP:n syliin. Tyh­mään lai­nan­an­toon yllyt­tä­neet pan­kin enti­set osak­kee­no­mis­ta­jat ja joh­ta­jat häviä­vät, mut­ta tal­let­ta­jil­le ja yri­tys­asiak­kail­le pank­ki­toi­min­ta jat­kuu normaalisti.
    EKP pyö­rit­tää pank­ke­ja kun­nes yksi­tyi­nen taho esit­tää avoi­men tar­jous­kil­pai­lun kaut­ta aidon tar­jouk­sen sen ostamiseksi.
    On nimit­täin ihan sel­vää että tilan­ne ei kos­kaan kor­jau­du jos pank­ki­bis­nek­sen avain­hen­ki­löt saa­vat aina oman­sa pois.

  129. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Eläj

    Voi tie­tys­ti olla, että jos­sa­kin on tehok­kaas­ti toi­mi­va jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­ka. Voi kui­ten­kin myös olla niin, että ns. lat­tia­ta­son työn­te­ki­jän ja joh­don tai joh­toa lähel­lä ole­van väen näke­mys on aika eri­lai­nen. Meil­lä­kin var­maan joh­to luu­lee, että toi­min­ta on teho­kas­ta, kun kym­me­niä vuo­sia samas­sa työ­pai­kas­sa malek­si­neet ihmi­set väit­tä­vät otsa hies­sä puur­ta­van­sa. Erilai

  130. Jul­kis­ta sek­to­ria ei voi­da mita­ta yksi­tyi­sen sek­to­rin mit­ta­reil­la. Lii­ke­ta­lou­del­li­sil­la mit­ta­reil­la jul­ki­nen sek­to­ri on aina kata­stro­faa­li­nen. Myös­kin esim. jos koto­na tis­kaa astiat (tis­kaa käsin) ja mit­taa tis­kaa­mis­ta lii­ke­ta­lous­mit­ta­reil­la, niin huo­maa että tis­kaa­mi­nen on aivan jär­je­tön­tä tou­hua: kukaan ei saa voit­toa eikä sijoit­ta­jil­le ole sijoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia — mut­ta kui­ten­kin on teh­ty arvo­kas­ta työ­tä vaik­ka lii­ke­ta­lous­mit­ta­rit sano­vat toisin.
    Jos naa­pu­rin rou­va tulee tis­kaa­maan mun omat tis­kit, niin täs­sä on jo lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti jär­keä vai voi­si­ko puhua että kapi­ta­lis­ti­ses­ti jär­ke­vää toi­min­ta. Kapi­ta­lis­mi on aina­kin poh­jim­mil­taan sitä että halu­taan itse hoi­taa kulut­ta­mi­nen ja muut hoi­ta­vat tuot­ta­mi­sen. Kaik­ki­han me haluam­me teh­dä vain muka­via asioi­ta (=kulut­taa pal­jon vapaa-ajal­la) ja väl­tel­lä teke­mäs­tä ikä­viä asioi­ta (=mah­dol­li­sim­man vähän töi­tä), jol­loin ikä­vät asiat jou­du­taan teet­tä­mään (tuot­ta­maan) muil­la jot­ta minul­la oli­si muka­vaa teke­mis­tä (kulu­tus­ta).

    Mut­ta miten voi­daan pakot­taa naa­pu­rin rou­va tis­kaa­maan minun astiat? Vaik­ka pika­vip­paa­mal­la rou­val­le 500% vuo­si­ko­rol­la 50€ kah­dek­si vii­kok­si ja kah­den vii­kon pääs­tä lai­naa­maan 100€ edel­lis­ten vel­ko­jen mak­sa­mi­sek­si ja jne. Eli rou­va pako­te­taan neu­vot­te­lu­pyö­dän epä­ta­sais­ten neu­vot­te­lu­jen tulok­se­na teke­mään jotain.
    Ennen van­haan vii­da­kos­sa pako­tus hoi­det­tiin fyy­si­sel­lä voi­mal­la, nykyi­sin pako­tus hoi­de­taan neuvotteluvoimalla. 

    Kau­pan­käyn­ti on neu­vot­te­lua ja kau­pan­käyn­nin tulos on oikea kun neu­vot­te­li­jat ovat tasa-arvoi­sia. Neu­vot­te­lu­jen lop­pu­tu­lok­ses­ta ei voi­da pää­tel­lä että neu­vot­te­li­jat ovat tasa­vah­vo­ja, kuten oikeis­toih­mi­set teke­vät kun väit­tä­vät että hin­nas­sa ei ole kos­kaan mitään vikaa eli hin­nat eivät ole kos­kaan yli­hin­to­ja tai ali­palk­ko­ja; sit­ten nämä oikeis­toih­mi­set jaka­vat epä­pä­te­vyyt­tään vero­va­ro­ja rik­kail­le (=alen­ta­vat vain heil­tä vero­ja) ahke­ruu­den palkkiona. 

    Mitä parem­min mark­ki­nat toi­mi­vat (eli tasa­vah­vat osa­puo­let), sitä vähem­män tar­vi­taan vero­ja (kor­jaa­maan epä­ta­sais­ten neu­vot­te­lu­jen vää­riä tulok­sia). Mut­ta hyvin toi­mi­vat mark­ki­nat eivät ole kor­kea­tuot­toi­sia mark­ki­noi­ta, jol­loin voi­ton­mak­si­moi­jat estä­vät hyvin toi­mi­vat mark­ki­nat ja mak­sa­vat pal­jon vero­ja: omaa oksaa saha­taan pit­käs­sä juoksussa.

  131. Kaik­ki­han meis­tä halua­vat kulut­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon vapaa-ajal­la ja teh­dä mah­dol­li­sim­man vähän työtä.”

    Höp­sis. Suu­rin osa meis­tä halu­aa teh­dä jota­kin jär­ke­vää työ­tä. Mel­kein kaik­ki tosin haa­vei­le­vat lomas­ta sil­loin, kun työs­sä on ras­kas­ta tai vai­ke­aa. Todel­la monet kui­ten­kin ovat myös ylpei­tä työs­tään ja ammat­ti­tai­dos­taan. JOt­kut suo­ras­taan haa­li­vat pal­jon töi­tä, vaik­ka se ei oli­si heil­le talou­del­li­ses­ti mil­lään taval­la vält­tä­mä­tön­tä. Työ ei voi olla aina haus­kaa, mut­ta useim­mat työt voi­vat olla pää­sään­töi­ses­ti muu­ta­kin, kun pelk­kää rahantekoa.

  132. Mark­kin­ta­lous on nimi­tys sil­le, että nii­tä asioi­ta, joi­ta ihmi­set teke­vät toi­sil­leen (tava­raa, pal­ve­lui­ta jne), voi vaih­taa vapaas­ti, eikä esi­mer­kik­si niin että kunin­gas mää­rää kuka saa ostaa ja myidä. 

    Tie­de­tään ihan noin perus­piir­teit­täin, että jos ihmi­set saa­vat vapaas­ti vaih­taa asioi­ta kes­ke­nään, jokai­nen vaih­to­kaup­pa on ns. Pare­to-paran­nus, eli jät­tää vaih­don osa­puo­let parem­paan tilan­tee­seen kuin ennen kaupantekoa. 

    Tämän lisäk­si tie­de­tään, että jos ihmi­set eivät kulu­ta kaik­kea mitä he tuot­ta­vat, niin on hyvä idea olla jotain, mil­lä tämä yli­jää­mä voi­daan siir­tää ajan yli. Tähän tar­koi­tuk­seen käte­vää on esi­mer­kik­si raha. Lisäk­si jos­kus tar­ve kulut­taa saat­taa perä­ti edel­tää tuot­ta­mis­ta, ja sitä var­ten on kek­sit­ty vel­ka. Velan­kin koh­dal­la mark­ki­nat ovat ihan hyvä idea ja toi­mii peri­aat­tees­sa ihan hyvin. Sii­nä siis vaih­de­taan kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ajan yli. 

    Jos ja kun val­tio mää­rää teke­mään jotain, siis pakot­taa, niin ei täs­tä nyt oikein miten­kään seu­raa se, että val­tion pitäi­si tuot­taa tämä jokin. Tätä voi ver­ra­ta syö­mi­seen. Kaik­kien pitää syö­dä, mut­tei täs­tä miten­kään seu­raa että val­tion pitäi­si tuot­taa ruo­kaa kai­kil­le. Maa­ta­lous­tu­kea nyt tie­tys­ti perus­tel­laan täl­lä, mut­tei se sii­tä yhtään sen fik­sum­paa tee. 

    Ei mark­ki­na­rat­kai­sun aset­ta­mi­ses­sa ensi­si­jai­sek­si ole mitään “uskon­nol­lis­ta”. Oikeis­to­lai­set kyl­lä aivo­vam­mai­le­vat kai­ken­lai­sis­ta asiois­ta, mut­ta niin aivo­vam­mai­le­vat vasem­mis­to­lai­set­kin. Mark­ki­nan tai siis oikeas­taan vapau­den koros­ta­mi­ses­sa on läh­tö­koh­ta­na se, että ihmi­set itse osaa­vat teh­dä pää­tök­siä omis­ta asiois­taan — esi­mer­kik­si sii­tä, mis­sä kat­sas­ta­vat auton­sa — ja jos tai kun nämä pää­tök­set jos­kus ovat­kin ehkä huo­no­ja tai epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia, tämän kor­jaa­mi­nen sil­lä että joku vir­ka­mies tekee pää­tök­sen, ei joh­da miten­kään ylei­sel­lä tasol­la aina­kaan parem­paan ratkaisuun. 

    On toki pää­tök­siä joil­le ei ole mark­ki­noi­ta. Eri­lai­set koor­di­naa­tio-ongel­mat ovat täl­lai­sia. Ei oikein ole mark­ki­noi­ta vasem­man- ja oikean­kä­ti­sel­le lii­ken­teel­le, vaan kus­sa­kin maas­sa nyt vaan on hel­pom­pi sää­tää laki että kum­mal­la puo­lel­la aje­taan. Jal­ka­pal­lon sään­tö­jä ei oikein voi mää­ri­tel­lä mark­ki­noil­la. Sit­ten on kai­ken­lais­ta vakuu­tus­teo­reet­ti­sia jut­tu­ja sii­tä, miten ris­ke­jä voi myy­dä ja ostaa, asym­met­ris­tä infor­maa­tio­ta jne, joi­den kans­sa täy­tyy jos­kus koordinoida. 

    Ei tämä kaik­ki tar­koi­ta sitä, ettei pitäi­si olla sään­tö­jä, vaan sitä että sään­tö­jen pitäi­si olla sel­vät ja kai­kil­le samat. Kun näis­sä tule apuun val­tio- jutuis­sa ja sään­te­ly­vaa­ti­muk­sis­sa jne on kai­kis­sa sel­lai­nen kuvi­tel­ma taus­tal­la että ongel­mat on jotain mitä voi­daan kor­ja­ta vaan pel­käl­lä “poliit­ti­sel­la tah­dol­la”, ja kun ei kor­jaan­nu niin vika on vaan sii­nä että eri­mie­li­set on jon­kun lah­jo­mia tai usko­vai­sia tai muu­ten vaan paho­ja ja tyhmiä. 

    Maa­il­ma nyt vaan on moni­mut­kai­nen, ja sen teke­mi­nen moni­mut­kai­sem­mak­si sään­te­lyl­lä, kai­ken­lai­sel­la sosia­lis­mil­la jne, on pri­ma fascie huo­no idea. Kyl­lä jos­kus voi­daan ja on syy­tä­kin kor­jail­la eri­lais­ten koor­di­naa­tio- ja yhteis­maa­on­gel­mien hait­to­ja tai jotain inter­tem­po­raa­lis­ta ratio­naa­li­suu­den puu­tet­ta ran­kal­la­kin kädel­lä, mut­ta todis­tus­taa­kan on aina olta­va ras­kaas­ti sil­lä, joka sää­te­lyä vaa­tii. Ei se hom­ma nyt niin vaan mene että kaik­ki kiel­le­tään kun joku nyt kek­sii syyt­tää “vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta” tai “mark­ki­naus­ko­vai­suut­ta”.

  133. Ei mark­ki­na­rat­kai­sun aset­ta­mi­ses­sa ensi­si­jai­sek­si ole mitään “uskon­nol­lis­ta”.

    On sil­loin, kun sen parem­muu­teen tai toi­min­taan liit­ty­vät impli­siit­ti­set pre­mis­sit jää­vät toteu­tu­mat­ta tai kun rat­kai­sul­la haet­tu tar­koi­tus ero­aa sii­tä, mikä yleen­sä­kään on mark­ki­naeh­toi­ses­ti mah­dol­lis­ta toteut­taa. Molem­pia aja­tus­vir­hei­tä näkee yllät­tä­vän usein myös ns. jär­kioi­keis­to­lais­ten taholta.

    Kyse lie­nee jon­kin­lai­ses­ta vais­to­mai­ses­ta halut­to­muu­des­ta kysee­na­lais­taa mark­ki­na­ta­lou­den ole­tet­tua parem­muut­ta, jol­loin lähes­ty­mis­ta­van mah­dol­li­sia ongel­mia ei halu­ta tai edes huo­ma­ta ottaa tarkasteluun.

  134. Pasi: Myös­kin esim. jos koto­na tis­kaa astiat (tis­kaa käsin) ja mit­taa tis­kaa­mis­ta lii­ke­ta­lous­mit­ta­reil­la, niin huo­maa että tis­kaa­mi­nen on aivan jär­je­tön­tä touhua:

    Sul­la on var­maan men­nyt lii­ke­ta­lous ja kan­san­ta­lous sekai­sin. Lii­ke­ta­lou­del­li­sia mit­ta­rei­ta käyt­täen tis­kit kan­nat­taa tis­ka­ta itse, mikä­li kus­tan­nus­las­kel­ma osoit­taa sen ole­van tehok­kaam­paa vaih­toeh­toi­hin näh­den kos­ka lii­ke­ta­lou­des­sa pelkläl­lä lii­ke­vaih­dol­la, var­sin­kaan jos se vie­lä tulou­tuu naa­pu­rin fir­mal­le ja läh­tee omas­ta kas­sas­ta, ei tee yhtään mitään.

  135. Viran­omais­ten har­joit­ta­ma raha­mark­ki­noi­den sään­te­ly on jok­seen­kin epä­toi­vois­ta. Näin vaik­ka­pa kir­jas­sa Krii­si­ta­lous­tie­de (Nou­riel Rou­bi­ni): “Rahoi­tus­fir­mo­jen tapoi­hin kuu­luu har­joit­taa sään­te­ly­kei­not­te­lua. Ne siir­tä­vät aina toi­min­to­jaan tiu­kas­ti sään­nel­lyl­tä alu­eel­ta muu­al­le hal­lin­non ulottumattomiin.”
    Suu­ret luo­ki­tus­lai­tok­set osaa­vat myös lii­ke­toi­min­nan suur­ten hyvien asiak­kai­den kans­sa. Rahal­la kuu­lem­ma saa hyvän luokituksen.

  136. Elä­jä:
    Pie­ni kom­ment­ti jul­ki­sen sek­to­rin tehot­to­muu­des­ta. Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät valit­ta­vat usein, kuin­ka tiu­koil­le hei­dät on vedet­ty. Teki­si mie­li uskoa, että se on jos­kus, jos­sain ihan todellista. 

    Mut­ta tun­tee­ko kukaan ihmis­tä, joka oli­si työs­ken­nel­lyt sekä yri­tys­puo­lel­la että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, ja oli­si vie­lä sitä miel­tä, että jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kois­sa asioi­ta teh­täi­siiin tehok­kaas­ti? Toki kii­ret­tä saa­daan teh­dyk­si, mut­ta syyt ovat yleen­sä masentavia.

    Nyt kun pit­käs­tä aikaa tuli tul­tua töi­hin taas jul­ki­sel­la rahoi­tuk­sel­la toi­mi­vaan paik­kaan, itku mei­naa tul­la, kun näkee, mil­lai­seen pel­lei­lyyn onkaan varaa, kun rahaa valuu bud­je­tis­ta niin pal­jon kuin kek­si­tään pyytää.

    Olen työs­ken­nel­lyt sekä yksi­tyi­sel­lä että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­ta­so näyt­ti ole­van sel­keäs­ti alle yksi­tyi­sen, mut­ta työ­mää­rä vie­lä enem­män alle yksityisen.

    Suh­teet noin: työ­mää­rä 2/3, palk­ka 4/5.

    En ole yksin havain­toi­ne­ni, tosin ne kos­ke­vat vain omaa sek­to­ria­ni, eivät koko jul­kis­ta sektoria.

  137. Miten tei­dän asian­tun­ti­joi­den mark­ki­na­ta­lous ilme­nee esim. Daim­le­rin toi­min­nas­sa, jos­sa a) teh­dään itsei­sar­voi­ses­ti Mer­su­ja Sak­sas­sa (maas­tu­rei­ta nyt ei muu­ten­kaan las­ke­ta), b) sijoi­te­taan rahat sak­sa­lai­siin kiin­teis­töi­hin ilman mitään lii­ke­ta­lou­del­lis­ta jär­ke­vyyt­tä tai tulos­ta­voi­tet­ta? Tämä nyt on kui­ten­kin se euroop­pa­lai­sen teol­li­suu­den ydin, joka yllä­pi­tää euroa ja kan­sain­vä­lis­tä kilpailukykyä. 

    Esim. Suo­mes­sa Kar­jaal­la teh­dään taas sivii­li-Sisua ja täl­lä ker­taa Mer­su-poh­jai­ses­ti, ja Uudes­sa­kau­pun­gis­sa ale­taan raken­taa A‑sarjan Mer­sua. Asian­tun­ti­jan mie­les­tä tämä on täy­sin mah­do­ton­ta, vää­rin ja epä­pä­te­vää – että ei ole vie­lä niin kuin ollen­kaan ymmär­ret­ty mak­ro­ta­lou­del­lis­ten ohjaus­kei­no­jen, valuut­ta­kurs­sien ja palk­ka­ta­so­jen mer­ki­tys­tä. Kyl­lä nämä argu­men­tit on var­mas­ti kuul­tu on vuo­si­kym­me­niä, mut­ta niil­lä ei vaan ole niin suur­ta väliä oikeasti.

  138. tie­de­mies: Mark­kin­ta­lous on nimi­tys sil­le, että nii­tä asioi­ta, joi­ta ihmi­set teke­vät toi­sil­leen (tava­raa, pal­ve­lui­ta jne), voi vaih­taa vapaas­ti, eikä esi­mer­kik­si niin että kunin­gas mää­rää kuka saa ostaa ja myidä.

    Tie­de­tään ihan noin perus­piir­teit­täin, että jos ihmi­set saa­vat vapaas­ti vaih­taa asioi­ta kes­ke­nään, jokai­nen vaih­to­kaup­pa on ns. Pare­to-paran­nus, eli jät­tää vaih­don osa­puo­let parem­paan tilan­tee­seen kuin ennen kaupantekoa.

    Viih­de­hyö­dyk­keet ovat vapaa­eh­tois­ta ja muil­la viih­de­hyö­dyk­keil­lä voi kor­va­ta toi­sia viih­de­hyö­dyk­kei­tä. Viih­de­hyö­dyk­keil­lä on iso kysyn­nän hin­ta­jous­to ja subs­ti­tuut­te­ja. Eli kyl­lä, empii­ri­set todis­teet osoit­ta­vat että vapaa­eh­toi­nen vaih­ta­mi­nen aiheut­taa tyy­ty­väi­siä kau­pan osa­puo­lia. Empii­ri­set todis­teet osoit­ta­vat että viih­tees­sä mark­ki­nat toi­mi­vat hyvin. 

    Kun duu­na­ri ja 1000 ihmi­sen fir­ma neu­vot­te­le­vat työl­le hin­nan, niin fir­man hen­ki­lös­tö­pääl­lik­kö voi sanoa että “oven taka­na on pit­kä jono ja työt­tö­myys­kor­tis­tos­sa on lisää ihmi­siä. Jos esit­tä­mä­ni ehdot eivät kel­paa niin tuos­sa on ovi.” Tätä vaih­toa ei teh­dä vapaas­ti. Vie­lä jos oltai­siin jos­sain 1850-luvul­la Bri­tan­nias­sa, niin työn­te­ki­jä kuo­li­si näl­kään jos ei hyväk­syi­si sanel­tu­ja työ­eh­to­ja. Tätä vaih­toa ei teh­dä vapaas­ti ja pakot­tei­ta ei ase­ta val­tio, vaan mm. hen­ki­lös­tö­pääl­lik­kö (ja fir­maa rahoit­ta­va pääomasijoittaja). 

    Raken­teel­li­ses­ti ehjäs­sä mark­ki­na­ta­lou­des­sa ihmi­set vaih­ta­vat vapaa­eh­toi­ses­ti ilman pakot­tei­ta hyö­dy­ket­tä ja rahaa. Eo. työn­te­ki­jä/­työ­nan­ta­ja-esi­merk­ki oli kuvaus raken­teel­li­ses­ti rik­ki­näi­sen mark­ki­nan toi­min­nas­ta. Eo. mark­ki­noi­den raken­ne para­nee ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen, ja demo­kraat­ti­sen val­tion teke­män lain­sää­dän­nön, avul­la, se ei para­ne sil­lä että val­tio­ta ale­taan lak­kaut­ta­maan pois. Eo. mark­ki­na­sys­tee­min ongel­mat aiheu­tu­vat sys­tee­min sisäl­tä, eikä ko. sys­tee­min ongel­mia ei kor­ja­ta mark­ki­na­sys­tee­min ulko­puo­li­sia sys­tee­me­jä lakkauttamalla.

    Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ja demo­kraat­ti­nen val­tio edis­tä­vät mark­ki­na­ta­lout­ta kor­jaa­mal­la mark­ki­noi­den raken­net­ta! Vero­tus on työ­ka­lu jol­la kor­ja­taan raken­teel­li­ses­ti rik­ki­näis­ten mark­ki­noi­den aiheut­ta­mia ongelmia!

    Kei­nu­lau­dal­la kei­nu­ja näkee sys­tee­min toi­sin kuin kei­nu­lau­taa kei­nu­lau­dan vie­res­tä kat­se­le­va havain­noit­si­ja. Jal­ka­pal­lo­val­men­ta­ja näkee jal­ka­pal­lo­pe­lin toi­sin kuin ero­tuo­ma­rit ja jalkapalloliitto. 

    Ei mark­ki­na­rat­kai­sun aset­ta­mi­ses­sa ensi­si­jai­sek­si ole mitään “uskon­nol­lis­ta”” Ei ole­kaan vaan ymmär­ryk­sen puu­te aset­taa mark­ki­na­rat­kai­sun ensi­si­jai­sek­si. Fanaat­ti­suus on sitä ettei näh­dä vir­hei­tä fanaat­ti­suu­den koh­tees­sa: fanaa­ti­kon pro et cont­ra-lis­tas­sa on pelk­kiä plus­sia ja ei yhtään miinuksia. 

    Minä kan­na­tan mark­ki­na­ta­lout­ta, raken­teel­li­ses­ti ehjää mark­ki­na­ta­lout­ta. Ja jos joku sys­tee­mi ei toi­mi, sen mah­dol­li­sia viko­ja pitää tut­kia sekä sys­tee­min ulko­puo­lel­ta että *sisä­puo­lel­ta*.

  139. ano­nyy­mi: Kyse lie­nee jon­kin­lai­ses­ta vais­to­mai­ses­ta halut­to­muu­des­ta kysee­na­lais­taa mark­ki­na­ta­lou­den ole­tet­tua parem­muut­ta, jol­loin lähes­ty­mis­ta­van mah­dol­li­sia ongel­mia ei halu­ta tai edes huo­ma­ta ottaa tarkasteluun.

    Kyl­lä! Minul­la on tähän mah­ta­va teoria:

    Oikeis­to toi­mii lii­ke­ta­lous­o­peil­la edus­kun­nas­sa. Ilk­ka Kaner­va juh­li synt­tä­rei­tään 2000 toi­mi­tus­joh­ta­jan kans­sa. Hyvät ystä­vät ovat rii­dat­to­mia eli he ymmär­tä­vät toi­si­aan eli he ajat­te­le­vat samal­la tavalla. 

    Kan­san­edus­ta­ja Ilk­ka Kaner­va ja 2000 toi­mi­tus­joh­ta­jaa, nämä kaik­ki toi­mi­vat lii­ke­ta­lous­o­peil­la. Ilk­ka vaan toi­mii lii­ke­ta­lous­o­peil­la vää­räs­sä pai­kas­sa. Toi­mi­tus­joh­ta­jat, jot­ka ovat 99% hie­no­ja ihmi­siä, toi­mi­vat lii­ke­ta­lous­o­peil­la yri­tys­joh­ta­mis­teh­tä­vis­sä. Kaner­va ei ole yri­tys­joh­ta­mis­teh­tä­vis­sä, hän on yhteiskuntajohtamistehtävissä!

  140. Euro on ede­leen­kin lii­an korkealla.
    Valuut­to­jen kell­tus toi­mii peri­aat­tees­sa auto­maat­ti­se­na vien­nin tasaa­ja­na eri valuut­to­jen välil­lä — jos nii­den annet­tai­siin kellua.’

    USA yrit­tää pai­na­mal­la rahaa epä­toi­vi­ses­ti amk­sat­taa paria sotaan­sa euroop­pa­lai­sil­la, Viet­na­min osa­dan koh­dal­la se onnis­tui, toi­vot­ta­vas­ti ei nyt. Tämä on tuo­nut USA:n vie­nil­le kei­no­te­kois­ta hyötyä.

    Kii­nan kes­kus­joh­to myös­kin pitää valuut­taan­sa alhaal­la, jot­ta maas­sa säi­lyi­si työl­li­syys ja yhteis­kun­ta­rau­ha. Rei­pas talous­kas­vu ei ole tar­peek­si hei­jas­tu­nut valuuttaan.

    Ns poh­joi­sen Han­sa-Euro jos mikä oli­si totaa­li­sen tuhuoi­saa mil­le tahan­sa maal­le. Ruot­sis­sa valuut­ta on nous­sut jo kipu­ra­jal­le. Jos Euroop­paan syn­tyy alen­nus­myyn­nis­sä­ole­via hal­pa­mai­ta, teoll­si­uus tekee juu­ri oikeat johtopäöätökset.

    Enem­män kuin Euron arvos­ta pitäi­si olla huo­li­saan, että tän­ne lähis­töl­le ei syn­ny lisää rom­ha­ta­nei­ta ja mafian ostet­ta­vis­sa ole­via val­tioi­ta. Me kaik­ki toi­vom­me aivan var­mas­ti, että aina­kin kreik­ka­lai­sil­le raja­var­ti­joil­le mak­se­taan tar­peek­si palkkaa.

  141. Kir­joi­tin tääl­lä aiko­ja sit­ten, että mil­loin­ka­han euroa­lu­eel­la tulee esiin val­tio­vel­ko­jen lisäk­si alue- ja pai­kal­lis­ta­son velat. Nyt ne ovat sit­ten Espan­jas­sa ja Ita­lias­sa put­kah­ta­neet “yllä­tyk­se­nä” esiin. 

    Suu­rin ongel­ma on euro-joh­ta­jien, komis­sion ja EKP:n sul­keu­tu­nut sisäpiiri.

    Euroa” joh­de­taan, huo­nom­min kuin suo­ma­lais­ta kun­taa. Ei ole sel­ke­ää oppo­si­tio­ta, ei kritiikkiä. 

    Suo­mi­kin on alis­tu­nut tähän salai­luun. Val­tion­va­rain­mi­nis­te­ri käy salai­ses­sa Bil­der­berg-kokouk­ses­sa ja perus­te­lee, että on hyvä että on salais­ta, jot­ta voi­daan puhua salai­ses­ti. Mil­jar­di­luo­kan sopi­muk­set sala­taan. Edus­kun­taa onko har­hau­tet­tu. Koplan pää­tök­set ovat arvai­lu­jen varas­sa jne.

    Sidon­nai­suuk­sia tuet­ta­viin rahoi­tus­pii­rei­hin ja avus­tet­ta­viin mai­hin on sitä­kin enem­män. Espan­ja on jopa sane­lee lai­na­nan­ta­jil­le ehto­ja! Min­kä rahoi­tus­lai­tok­sen vel­ka­kir­jo­ja jäl­ki­mark­ki­noil­ta oste­taan — tus­kin Ilmarisen. 

    Kukaan ei edes val­vo euro-koplan toi­min­taa. Ei ole sel­lais­ta elin­tä tai komis­saa­ria. Vai onko?

  142. Pasi kir­joit­ti ettei jul­kis­ta sek­to­ria voi mita­ta yksi­tyi­sen sek­to­rin mit­ta­reil­la. Näin on. Tulee mie­leen 20 vuo­den takaa kun Hel­sin­gin sosi­aa­li­joh­ta­ja ker­toi valai­se­van esi­mer­kin. Heil­lä oli tiet­ty mää­rä hen­ki­lö­kun­taa hoi­ta­mas­sa Hel­sin­gin sil­lois­ta 1000 hen­gen rap­pio­al­ko­ho­lis­ti­po­ruk­kaa. Kave­ri kysyi: Jos 10 vuo­den pääs­tä hoi­dam­me samal­la hen­ki­lös­töl­lä 10 000 rap­pio­al­ko­ho­lis­tia niin olem­me­ko teh­neet työn hyvin ja saam­me tulospalkkion? 

    Kun nimi­tys ei ole enää rap­pio­al­ko­ho­lis­ti vaan jotain muu­ta niin kysyn sil­ti onko mää­rä nyt 10 000 vai enemmän? 

    Olen muu­ten sitä miel­tä että kun­tien pitää teh­dä kaik­ki tar­peel­li­sek­si kat­sot­tu itse, ei ulkois­taa. Tai antaa vain rahaa tai mak­suse­te­lei­tä ja jät­tää hom­ma mark­ki­noil­le. Kun­tien mana­gee­raus ei toi­mi iki­nä. Näh­ty mones­sa pai­kas­sa mut­ta sel­vim­min jätehuollossa.

  143. 7) Pois­taa demo­kra­tia­va­je EU:sta. Tämän pitäi­si olla kaik­kein kii­reel­li­sin asia.

    Jot­ta euro voi­daan pelas­taa, täy­tyy EU:n integroi­tua. Jot­ta EU voi integroi­tua, täy­tyy demo­kra­tia­va­je poistaa. 

    Jos Suo­mes­sa talous­po­li­tiik­kaa hoi­det­tai­siin siten, että Hel­sin­gin, Espoon, Tam­pe­reen ja Van­taan kau­pun­gin­joh­ta­jat kokoon­tui­si­vat neu­von­pi­toon ja esit­te­li­si­vät uuden talous­oh­jel­man hal­li­tuk­sel­le ja edus­kun­nal­le vii­me tin­gas­sa ilman vaih­toeh­to­ja, en usko että Suo­mi pysyi­si kau­an kasassa.

  144. Uusia yllä­tyk­siä tulos­sa. Nyt jopa Sak­sa alkaa olla agendalla.

    Sak­sas­sa tämän päi­vän uuti­set ker­to­vat, että Deutc­he Bank on ongel­mis­sa ja Sak­san työt­tö­myys on kasvanut. 

    Tuo­re Standard&Poorsin raport­ti nimit­täin ker­too seu­raa­vaa, että Län­si-Euroo­pan mais­ta Sak­san alu­eet ovat erit­täin vel­kaan­tu­nei­ta yhdes­sä Sveit­sin, Rans­kan, Bri­tan­nian ja Espan­jan kanssa. 

    The report notes that bor­rowing in the region is still high­ly concent­ra­ted in five count­ries. We esti­ma­te that Ger­man LRGs (LRG=aluehallinto) will con­ti­nue to account for the lar­gest pro­por­tion (34%) of total gross bor­rowings in 2012. Nevert­he­less, we expect that Ger­man LRGs’ rela­ti­ve sha­re of the region’s LRG bor­rowing will 

    decli­ne sig­ni­ficant­ly from 44% in 2011, whi­le the sha­re of bor­rowing in Spain and the U.K. will rise from 17% to 27% and from 5% to 9%, res­pec­ti­ve­ly, in 2012. The region’s fourth and fifth lar­gest bor­rowers, at some dis­tance, are Switzer­land, and France (both with a 6% share).

  145. Suu­ri jul­ki­nen talous toi­mii mais­sa mis­sä on kor­kea vero­tus ja vähän har­maa­ta talout­ta. Vähän kuin ottai­si rahaa toi­ses­ta tas­kus­ta pöy­däl­le ja het­ken pääs­tä takai­sin toi­seen tas­kuun. Rahan­kier­to­no­peus on avain­te­ki­jä ja tähän vai­kut­taa myös pie­net tuloe­rot. Rik­kaat tup­paa­vat haa­li­maan varal­li­suut­ta vrt USA.

    Inflaa­tion nos­ta­mi­nen ei ole niin hel­pos­ti sanot­tu kuin teh­ty. USA:ssa tar­get repo kor­ko on alle 0.25% ja kui­ten­kin inflaa­tion pysy­nyt alle 2% tar­ge­tin? Ero­na EU on että FED sää­te­lee mark­ki­noil­le annet­ta­van rahan mää­rää. EU:ssa kor­ko on 0.75% kiin­tä, mut­ta pan­kit ovat vuo­den 2008 jäl­keen saa­neet rajat­to­mas­ti rahaa! Tie­tys­ti siten että heil­lä on sii­hen mak­su­ky­kyä, mut­ta ketä tätä oikeas­ti on valvonut..

    EKP kont­rol­li­me­ka­nis­mit ovat EU alu­een luon­tee­seen näh­den mini­maa­li­set. Esi­mer­kik­si Espan­jan inflaa­tio kävi mak­si­mis­saan 3.5% vuo­si sit­ten ja on nyt las­ke­nut 2% tasol­le, mut­ta ottaen huo­mioon suu­ren työt­tö­myy­den ja val­ta­van raken­nus­kul­pan taso on vie­lä­kin suu­reh­ko. Toi­saal­ta inflaa­tioon tuo­ta asun­to­kuplaa ei var­maan laskettu.

    Suo­mes­sa inflaa­tio lähes­tyy kriit­tis­tä 3.5% ja yksi­tyis­ten vela­no­tol­le ei näy­tä tule­van jar­rua (lisää lähes suo­raan myös val­tion velanottoa).

    Inflaa­tio­ta las­ke­va­na toi­men­pi­tee­nä EU pan­kit ovat kas­vat­ta­neet pääomiaan.

    Eli pitäi­si­kö EKP las­kea edel­leen kor­koa FED 0 — 0.25 % tasol­le ilman että he pys­ty­vät kont­rol­loi­maan lai­na­tun rahan mää­rää? Entä­pä mihin raha menee, Suo­meen­ko? Lop­pu­tu­los on että luul­ta­vas­ti pan­kit eivät kaa­du kos­ka raha on ilmais­ta ja välil­li­ses­ti öljyn, ruan etc hin­an­nousu EU:ssa vai­kut­taa suo­raan myös Suo­men kulut­ta­ja­hin­toi­hin ilman että pal­kat nousee ja tulee lisää investointeja.

    EKP puheet euron pelas­ta­mi­ses­ta lähin­nä ovat tar­koit­ta­neet, että joko kor­koa las­ke­taan edel­leen tai sit­ten jat­ke­taan bon­dien osta­mis­ta. Itse ravis­tai­sin pank­ke­ja ja nos­tai­sin kor­koa takai­sin 1% että näh­dään kuin­ka hei­kol­la poh­jal­la lai­nat ovat olleet. Toi­sek­si kui­ten­kin EKP pitäi­si ostaa val­tioi­den bon­de­ja ja pai­naa EUR vs USD alaspäin.

  146. Yksi asia jota en ole tajun­nut täs­sä on, että mik­si EKP:n pitäi­si oikeas­taan ostaa val­tioi­den bon­de­ja, ja täl­lä taval­la pai­naa kor­koa alas. 

    Tämä­hän on lah­joi­tus EKP:lta niil­le, jot­ka ovat osta­neet val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja isol­la yiel­dil­lä ja nyt myy­vät ne pie­nel­lä. Jos sijoit­ta­ja ostaa 10 vuo­den vel­ka­kir­jan 5 pro­sen­tin yiel­dil­lä, ja EKP pai­naa yiel­din ope­raa­tioil­laan kol­meen pro­sent­tiin, niin sijoit­ta­ja tekee täs­sä 13% voi­ton. Jos tämä tapah­tuu vaik­ka niin, että pan­kit osta­vat näi­tä vel­ka­kir­jo­ja val­tiol­ta ja EKP sit­ten ostaa ne pan­keil­ta, niin tämä ei ole mitään muu­ta kuin sete­li­ra­hoi­tus­ta, jos­sa pank­ki saa rei­lu 10 pro­sen­tin sii­vun ilmais­ta, rii­hi­kui­vaa ja pai­no­tuo­ret­ta käteistä.

    Ei tämä nyt näin voi men­nä. Pan­kit pitä­vät muu­ten­kin talous­jär­jes­tel­mää pant­ti­van­kei­naan. Sään­te­lyt hii­teen, hor­ju­vat pan­kin EKP:n ros­ka­pank­kiin ja lope­te­taan se rahan pai­na­mi­nen pank­kii­rien tas­kuun. Ei mark­kin­ta­lous tätä tar­koi­ta. (Täs­sä koh­taa pitäi­si olla joku Mr. T tms selit­tä­mäs­sä asiaa)

  147. Har­maa talous vas­taa jo arviol­ta liki nel­jän­nes­tä Espan­jan kan­san­ta­lou­des­ta ja vie val­tion kas­sas­ta kym­me­niä mil­jar­de­ja. Yle Uutis­ten haas­tat­te­le­mis­ta barce­lo­nais­nuo­ris­ta jokai­nen ker­too työs­ken­te­le­vän­sä ilman sopi­mus­ta, vero­ja ja sosi­aa­li­mak­su­ja.” Läh­de: http://yle.fi/uutiset/pimea_tyo_rehottaa_espanjalaisnuorten_keskuudessa/6237157

    Ei nyt vaan ker­ta­kaik­ki­aan sovi mei­kä­läi­sen moraa­liin, että kun omaan tulo­vir­taan­sa suh­teen noin levä­pe­räi­nen val­tio ei pys­ty huo­leh­ti­maan pan­keis­taan, niin me otam­me nii­den vas­tuut taataksemme.

  148. Ode:

    Yhdys­val­lat ei sodi enää Euroo­pan vaan Kii­nan rahoilla.

    Ei nyt sen­tään, USAn jul­ki­nen vel­ka on n. 15000 mil­jar­dia USD jos­ta Kii­nan osuus on 1169 mil­jar­dia (tou­ko­kuu 2012).
    Japa­ni on USAn ulko­mai­sis­ta rahoit­ta­jis­ta yhtä suu­ri kuin Kii­na, molem­pien osuus USAn ulko­mai­ses­ta velas­ta n. 20%.

  149. Tie­de­mies:
    Yksi asia jota en ole tajun­nut täs­sä on, että mik­si EKP:n pitäi­si oikeas­taan ostaa val­tioi­den bon­de­ja, ja täl­lä taval­la pai­naa kor­koa alas. 

    Tämä­hän on lah­joi­tus EKP:lta niil­le, jot­ka ovat osta­neet val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja isol­la yiel­dil­lä ja nyt myy­vät ne pie­nel­lä. Jos sijoit­ta­ja ostaa 10 vuo­den vel­ka­kir­jan 5 pro­sen­tin yiel­dil­lä, ja EKP pai­naa yiel­din ope­raa­tioil­laan kol­meen pro­sent­tiin, niin sijoit­ta­ja tekee täs­sä 13% voi­ton. Jos tämä tapah­tuu vaik­ka niin, että pan­kit osta­vat näi­tä vel­ka­kir­jo­ja val­tiol­ta ja EKP sit­ten ostaa ne pan­keil­ta, niin tämä ei ole mitään muu­ta kuin sete­li­ra­hoi­tus­ta, jos­sa pank­ki saa rei­lu 10 pro­sen­tin sii­vun ilmais­ta, rii­hi­kui­vaa ja pai­no­tuo­ret­ta käteistä.

    Ei tämä nyt näin voi men­nä. Pan­kit pitä­vät muu­ten­kin talous­jär­jes­tel­mää pant­ti­van­kei­naan. Sään­te­lyt hii­teen, hor­ju­vat pan­kin EKP:n ros­ka­pank­kiin ja lope­te­taan se rahan pai­na­mi­nen pank­kii­rien tas­kuun. Ei mark­kin­ta­lous tätä tar­koi­ta. (Täs­sä koh­taa pitäi­si olla joku Mr. T tms selit­tä­mäs­sä asiaa)

    Jos olen ymmär­tä­nyt oikein niin vii­mek­si EKP suo­rit­ti rahoi­tus­ta sekä ensi­si­jais ja jäl­ki­mark­ki­noil­ta 60 mil­jar­dil­la EUR 2010 ja 40 mil­jar­dil­la 2011. Tämä hoi­tui nor­maa­lis­ti eli rahoi­tus hoi­det­tiin pank­ke­jen kautta. 

    Jos kui­ten­kin EKP sai­si suo­raan ostaa val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja ja pai­nai­si näin val­tioi­den korot alas, niin pan­kit eivät pys­tyi­si jat­kaa val­lal­la ole­vaa kier­ret­tä mis­sä EKP on anta­nut lähes ilmais­ta rahaa ja ne on sijoi­tet­tu kal­lii­siin val­tion vel­ka­kir­joi­hin. Toi­sek­si kos­ka EKP poten­ti­aa­li on “raja­ton” niin val­tiot saa­vat tar­vit­ta­van tuen ja hal­vem­man koron sekä rau­hoit­tai­si mark­ki­nat mah­dol­lis­taen sijoit­ta­jien paluun esim Espan­jan vel­ka­kir­jo­jen ostoon.

    Kun val­tio on vakaa­va­rai­nen ja saa rahoi­tus­ta niin se pys­tyy sit­ten itse kan­sal­lis­ta­maan tai aja­maan tar­vit­taes­sa pank­ke­ja alas. On hyvä muis­taa että jopa USA:ssa kan­sal­lis­tet­tiin 2008 pank­ke­ja!! Mik­si ei EU:ssa?

    Sitä en tie­dä onko ohei­ses­sa mitään jär­keä tai edes mah­dol­lis­ta, mut­ta joku var­maan tie­tää.. Sen vaan tie­dän että EVM ei tule riit­tä­mään alkuu­kaan ja tämä EVVM pel­lei­ly saa jo pik­ku­hil­jaa riit­tä­mään. Àinoa huo­no puo­li vaan on että kaik­ki EKP vas­tuus ovat myös Suo­men pan­kin vas­tui­ta ja täten Suo­ma­lai­sen veron­mak­sa­jan vas­tuul­la lop­pu­pe­leis­sä, tämä on vaan vähem­män huo­mio­ta saa­nut asia..

  150. Ode:

    Puhut­ko velas­ta vai lisä­ve­lan rahoi­tuk­ses­ta. Sotaa ei käy­dä van­hal­la velal­la vaan uudella.

    Puhuin velas­ta (läh­de us Trea­su­ryn sivut, link­ki alla). Kii­na on las­ke­nut hie­man dol­la­ri­mää­räis­tä lai­na­kan­taan­sa, joten hei­dän osuu­ten­sa USAn uus­lai­na­kan­nas­ta lie­nee vie­lä alem­pi, kuin tuo mai­nit­se­ma­ni 20% osuus kokonaispotista.
    Myös Euroo­pan (maan­tie­teel­li­nen Euroop­pa, ei EU) osuus USAn velas­ta on samas­sa n. 1000 mil­jar­din suuruusluokassa.

    http://www.treasury.gov/resource-center/data-chart-center/tic/Documents/mfh.txt

  151. Inflaa­tio? 15 vuot­ta on tuo­tan­toa siir­ty­nyt Kii­naan ja itä-Euroop­paan, ja meil­lä on kum­min­kin inflaa­tio­ta. Meil­lä pitäi­si olla deflaa­tio-ongel­ma, kos­ka Kii­nas­sa yms. teh­dään tava­rat 60%-95% hal­vem­mil­la pal­koil­la. Myös euroop­pa­lais­ten teh­tai­den koneis­sa on myös pal­jon kii­na­lais/i­tä-Euroop­pa-osuut­ta.

  152. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    pekka.
    Puhut­ko velas­ta vai lisä­ve­lan rahoi­tuk­ses­ta. Sotaa ei käy­dä van­hal­la velal­la vaan uudella. 

    Vii­me vuon­na Fede­ral Res­re­ve osti 61% Yhdys­val­tain val­tion velas­ta. Tänä vuon­na ulko­maa­lai­set ovat taas alka­neet ostaa Yhdys­val­tain val­tion­vel­kaa, kii­na mukaan­lu­kien, mut­ta kii­nan omis­tus on edel­leen sel­väs­ti alle vii­me vuo­den hei­nä­kuun ennätystason. 

    Jos 10 vuo­den vel­ka­pa­pe­rin kor­ko on 1.7% se on käy­tän­nös­sä ilmais­ta rahaa. Reaa­li­kor­ko tai­taa olla nega­tii­vi­nen. Toi­saal­ta tai­taa olla niin,että velas­ta yhä suu­rem­pi osuus on siir­ty­nyt lyhy­tai­kai­sem­paan vel­kaan. Jos muis­tan oikein, 70% yhdys­val­tain val­tion­ve­las­ta on alle vii­den vuo­den pape­reis­sa (en tosin ole aivan varma).

    http://buzz.money.cnn.com/2012/06/15/foreigners-race-into-u-s-debt/

  153. En todel­la­kaan tie­dä, mitä EU-alu­eel­le pitää teh­dä. Eikä suo­ma­lais­ten ole syy­tä­kään poh­tia täl­läi­siä kysy­myk­siä. Sii­nä ei SUo­men miel­tä kysy­tä, eikä ole kysyt­ty aiem­min­kaan. EU:n yti­mes­sä olom­me on tar­koit­ta­nut sitä, että edus­ta­jam­me on sano­nut ensim­mäis­ten joukossa:“Kyllä” suur­ten kaik­kiin ehdotuksiin.

    Aivan toi­nen kysy­mys on: “Mitä Suo­men pitää teh­dä ?”. Suo­mi voi täy­sin yksi­puo­li­ses­ti ker­toa EU:n muil­le jäse­nil­le Suo­men käsit­te­ly­ta­vas­ta kos­kien EU-asioi­ta. Suo­men pää­mi­nis­te­ri voi ker­toa mik­si ja pal­jon­ko käsit­te­ly­jär­jes­tyk­sem­me vaa­tii aikaa? Mik­si ennen neu­vot­te­lu­ja tar­vi­taan aina lopul­li­nen sito­va agen­da? Mik­si neu­vot­te­lun pitää olla asial­li­ses­ti joh­det­tu? Mik­si neu­vot­te­lu­tu­los­ten pitää ilme­tä yksi­se­lit­tei­ses­ti neu­vot­te­lu­pöy­tä­kir­jas­ta? Eli mik­si “illal­lis­neu­vot­te­lu­jen” vii­ni­tar­joi­lun pitää aina­kin suo­ma­lai­sil­le neu­vot­te­li­joil­le olla hyvin kohtuullista?

    Pää­mi­nis­te­ri voi­daan myös edus­kun­nas­sa ohjeis­taa vas­taa­maan kaik­kiin esiin­tu­le­viin enna­koi­mat­to­miin asioi­hin yksi­kan­tai­sel­la kiel­lol­la ottaa kan­taa asi­aan ennen edus­kun­tam­me käsit­te­lyä. Mah­dol­li­sis­sa pää­tök­sis­sä kan­nas­ta kiel­täy­mi­nen tulee kat­soa muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­sek­si. Täl­läi­nen ohjeis­ta­mi­nen vaa­tii vain edus­kun­nan suu­ren valio­kun­nan enem­mis­tön pää­tök­sen. Joten on täy­sin edus­kun­tam­me val­las­sa jär­keis­tää EU-neu­vot­te­lu­jen käy­tän­tö. Ihmet­te­len, ettei­vät suo­ma­lai­set neu­vot­te­li­jat eivät­kä edus­kun­nan sil­mää­te­ke­vät ole ryh­ty­neet asi­aan jo aiko­ja sitten.

    Näin yksin­ker­tai­nen SUOMEN KÄYTÄNTÖÄ MUKAILEVA TOIMINTA PALAUTTAISI EU:N TOIMIIN SUOMEN KANNALTA LAILLISUUDEN.

  154. Krei­kan var­maan­kin tuli­si ero­ta Euro-alu­ees­ta, mut­ta jos euros­ta eroa­mi­nen osoit­tau­tuu mah­dol­li­sek­si, käyn­nis­tyy muis­ta vai­keuk­sis­sa ole­vis­ta mais­ta sel­lai­nen valuut­ta­pa­ko, että sitä ei pysäy­tä muu, kuin kaik­kien lop­pu­jen euro­mai­den vel­ko­jen yhteis­vas­tuul­lis­ta­mi­nen. Ja kun tämä pyö­rä läh­tee pyö­ri­mään, tip­pu­vat maat pois yksi­tel­len, kun­nes jäl­jel­lä ovat enää Sak­san kans­sa yhtä kil­pai­lu­ky­kyi­set maat, sil­lä hei­kom­pien tip­pu­mi­nen ja sii­tä seu­raa­va euron ulkoi­sen arvon vah­vis­tu­mi­nen aiheut­taa aina vaih­to­ta­seen vajeen seu­raa­vak­si hei­kom­paan talouteen. 

    Jos siis Euro halu­taan säi­lyt­tää ilman vel­kau­nio­nia, tulee Sak­san ja Suo­men elvyt­tää ja nos­taa palk­ko­jaan, kun­nes vaih­to­ta­seet ovat sel­väs­ti mii­nuk­sel­la, sil­lä vain se tar­koit­taa sitä, että espan­ja­lai­set mak­sa­vat vel­ko­jaan. Sama­ten tulee hyväk­syä se, että Krei­kal­le sor­vail­laan uusia pelas­tus­pa­ket­ta­ja seu­raa­vat 10 vuot­ta, kun­nes (toi­vot­ta­vas­ti) mui­den mai­den tilan­ne on hel­pot­ta­nut ja yksit­täi­nen maa voi irro­ta euros­ta kaa­ta­mat­ta koko ros­kaa. Tosin sil­loin ei ole enää sel­vää, näkee­kö kukaan Krei­kan eroa enää tar­peel­li­se­na. Krei­kal­le sor­vat­ta­vil­la pelas­tus­pa­ke­teil­la ei kui­ten­kaan ole juu­ri väliä. Hin­ta­lap­pu on mitä­tön ver­rat­tu­na sii­hen, pal­jon­ko koko valuut­tau­nio­nis­sa on pelissä…

  155. Mä vain:
    Krei­kan var­maan­kin tuli­si ero­ta Euro-alu­ees­ta, mut­ta jos euros­ta eroa­mi­nen osoit­tau­tuu mah­dol­li­sek­si, käyn­nis­tyy muis­ta vai­keuk­sis­sa ole­vis­ta mais­ta sel­lai­nen valuut­ta­pa­ko, että sitä ei pysäy­tä muu, kuin kaik­kien lop­pu­jen euro­mai­den vel­ko­jen yhteisvastuullistaminen. 

    EKP:ltä löy­tyy niin suu­ri sin­ko, että se kyke­ni­si pysäyt­tä­mään tuon kehi­tyk­sen. Tämä tie­ten­kin vaa­tii sen, että ongel­ma­mai­den äänes­tä­jät ottai­si­vat kreik­ka­lais­ten koh­ta­los­ta onkeensa.

  156. On ehkä hyvä huo­mioi­da, mitä esim. Espan­jas­sa tapah­tui. Pai­kal­lis­hal­lin­non ja pai­kal­lis­pank­kien joh­dos­sa oli­vat samat polii­ti­kot, jot­ka päät­ti­vät suun­ni­tel­la ja rahoit­taa niin jul­ki­sia kuin yksi­tyi­siä ifra­hank­kei­ta (esim. haa­mu­len­to­ken­tät ym.) Kun hank­keet osoit­tau­tui­vat kan­nat­ta­mat­to­mik­si (mikä osit­tain oli jo tie­dos­sa etu­kä­teen, tar­koi­tus oli vain puhal­taa rahat), pan­keil­le kävi keh­nos­ti. Kun tämä tapah­tui ympä­ri maan, Madri­dis­sa ei ollut rahaa hoi­taa ongel­maa, joten piti pyy­tää apua ulko­mail­ta. Tar­peet­to­mia infra­hank­kei­ta on suun­nil­leen avuk­si pyy­de­tyn 100 mil­jar­din edes­tä. Lisäk­si eri­lai­sin kir­jan­pi­dol­li­sin kei­noin ja jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin yhteis­työ­so­pi­muk­sin teh­ty­jä bud­je­tis­sa näky­mät­tö­miä inves­toin­te­ja saat­taa olla tulos­sa mak­suun vie­lä monin­ker­tai­ses­ti. Sama kos­kee lähes koko Ete­lä-Euroop­paa. Mer­kit­tä­vä­nä kata­ly­saat­to­ri­na ovat olleet EU-rahas­tot, jot­ka ovat rahoit­ta­neet kes­ki­mää­rin suu­ruus­luok­kaa kol­man­nek­sen hankkeista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.