Halpa korko, kiinteistökupla, ja asunnon hinnan verotuki

Euroo­pan ongel­mat joh­tu­vat pit­käl­ti kiin­teis­tö­kuplas­ta, jon­ka aiheut­ti hal­po­jen euro­kor­ko­jen työn­ty­mi­nen Ete­lä-Euroop­paan. Sitä aja­tel­len tun­tuu nurin­ku­ri­sel­ta, että tau­tia paran­ne­taan pitä­mäl­lä kor­ko­ja edel­leen hyvin alhaal­la, itse asias­sa reaa­li­kor­ko on jo nega­tii­vi­nen. Voi­daan tie­tys­ti teh­dä hyvin har­haop­pi­nen kysy­mys, onko hal­pa kes­kus­pank­ki­ra­ha paras tapa toteut­taa raha­po­liit­tis­ta elvy­tys­tä, mut­ta täl­lä kysy­myk­sel­lä jou­tuu hel­pos­ti har­hao­pin tielle.

Kun hal­val­la rahal­la yri­te­tään elvyt­tää sai­ras­ta Euroop­paa, tuo­ta hal­paa rahaa tul­vii nyt myös tän­ne ”ter­vee­seen” poh­joi­seen. Suo­men val­tio kiit­tää val­tion lai­no­jen hal­vois­ta korois­ta ja asun­to­ve­lal­li­set his­to­rial­li­sen hal­vois­ta asuntolainoista.

Mut­ta haloo!  Jos hal­vat asun­to­lai­nat tuot­ti­vat kata­stro­fin ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa, mik­si ne eivät oli­si vaa­rak­si myös tääl­lä Suomessa?

Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa mak­se­taan jär­kyt­tä­vän kor­kei­ta neliö­hin­to­ja van­hois­ta asuin­ta­lois­ta. Jos tie­täi­si, että reaa­li­kor­ko jat­kui­si nega­tii­vi­se­na maa­il­man tap­piin, kan­nat­tai­si asun­nois­ta mak­saa kuin­ka pal­jon hyvän­sä. Tämä ei ole tervettä.

Asun­non osta­ja voi aja­tel­la, että hal­pa kor­ko on hänen ystä­vän­sä ajat­te­le­mat­ta, että kil­paos­ta­ja saa lai­naa yhtä edul­li­ses­ti. Hal­pa kor­ko ei hyö­dy­tä asun­non osta­jaa vaan asun­non myy­jää.  Tämä voi olla epä­suo­sit­tu huo­mau­tus, mut­ta asun­to­lai­no­jen hal­pa kor­ko muo­dos­taa suu­ren ris­kin kas­vu­kes­kuk­sis­sa, jos­sa ihmi­set kil­pai­le­vat asun­nois­ta nouse­vil­la osto­tar­jouk­sil­la. Kor­ko voi tule­vai­suu­des­sa myös nous­ta, ja sil­loin yli­hin­taa mak­sa­nut kiro­aa nykyis­tä hal­paa korkoa.

Vaa­ral­li­sen mata­lil­le koroil­le ei oikein voi mitään, mut­ta oikeas­taan nii­tä ei kan­nat­tai­si alen­taa enää vero­tuen muo­dos­sa. Suo­mes­sa asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus tekee nyt asun­to­lai­nas­ta vie­lä halvemman.

Van­han asun­non osta­ja ei hyö­dy vero­vä­hen­ny­soi­keu­des­ta, mut­ta oma­ko­ti­ta­loa raken­ta­va hyö­tyy, ja tämä tuki on perus­tel­tua. Van­han asun­to­kan­nan hin­to­ja nos­ta­va vero­tues­sa taas ei ole mitään jär­keä. Vero­ra­hoil­la oli­si parem­paa­kin käyt­töä kuin tukea asun­to­jen hin­to­jen nousua.

Voi­si­ko aja­tel­la, että ne rahat, jot­ka käy­te­tään nyt van­ho­jen asun­to­jen hin­to­jen nos­ta­mi­seen, käy­tet­täi­siin tois­ta kaut­ta asun­to­tuo­tan­non ylei­seen tukeen? Pois­te­taan asun­to­lai­no­jen vähen­ny­soi­keus suun­ni­tel­tua nopeam­min ja pois­te­taan arvon­li­sä­ve­ro asun­to­tuo­tan­nol­ta! Kos­ka mis­sään päin Euroop­paa asun­to­sek­to­ri ei toi­mi mark­ki­naeh­toi­ses­ti, EU:lta voi­si saa­da luvan täl­lai­seen vero­tu­keen. Eihän se häi­rit­se mai­den välis­tä kau­pan­käyn­tiä mitenkään.

133 vastausta artikkeliin “Halpa korko, kiinteistökupla, ja asunnon hinnan verotuki”

  1. Nuo aja­tuk­set vai­kut­ta­vat minus­ta oikein hyvil­tä. Lisäk­si kui­ten­kin oli­si hyvä, että pan­kit saa­tai­siin itse jär­keis­tä­mään luo­ton­an­to­aan. Yhdys­val­lois­sa­han käsit­tääk­se­ni asun­to­lai­na on koh­den­net­tu asun­toon eikä hen­ki­löön, joten lai­nas­ta pää­see irti muut­ta­mal­la pois. Jokin vas­taa­va sys­tee­mi meil­lä­kin pakot­tai­si pan­kin poh­ti­maan saa­mien­sa vakuuk­sien riittävyyttä.
    Toi­nen mah­dol­li­suus oli­si sää­tää laki, jol­la pan­kin työn­te­ki­jöil­lä oli­si kor­vaus­vas­tuu, jos hei­dän hol­tit­to­mas­ta toi­min­nas­taan joh­tuen pank­ki ajau­tuu val­tion pelastettavaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Tulee mie­leen että jos raken­nus­liik­keet muu­ten­kin yllä­pi­tä­vät kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa, niin mik­si tämä veroa­le ei meni­si suo­raan raken­nus­liik­kei­den omis­ta­jien taskuun?

    Mik­sei­vät kas­va­vat kau­pun­git ota tilan­net­ta hal­tuun raken­ta­mal­la jon­kun oman lii­ke­lai­tok­sen kaut­ta niin pal­jon asun­to­ja kuin on kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa? Käsit­tääk­se­ni näin myös asun­to­kupla torjuttaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Älä Osmo nyt hei­lut­te­le kan­sal­li­sen varak­kuu­den kes­keis­tä tuki­pyl­väs­tä. Meil­lä ei ole mitään hätää niin kau­an, kun asun­to­jen hin­nat jat­ka­vat nousu­aan ja asun­no­no­mis­ta­jien omai­suus karttuu. 

    Vaka­vas­ti puhuen oli­sin huo­maut­ta­nut, että Espan­jan asun­to­kuplan kom­po­nent­tei­na on sekä van­ho­jen kiin­teis­tö­jen arvon­nousu että tyh­jil­leen jää­neet uudis­ra­ken­nuk­set. Eikös tämä koh­ta 2 ole vaa­ra­na ehdotuksessasi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. No oli­si­ko tuol­la raken­nusa­lal­la nyt sit­ten sen läh­de­ve­ron paik­ka, vrt. har­maa talous ja ravin­to­lat jois­ta on jos­kus puhuttu?

    Mus­ta täs­sä on kak­si asi­aa. Ensim­mäi­nen on se että minus­ta Suo­mes­sa pitäi­si har­joit­taa aktii­vis­ta asun­to­hin­ta­po­li­tiik­ka. Näin sik­si että meil­lä ei ole omaa raha­po­li­tiik­kaa. Tukia ja vero­ja sää­tä­mäl­lä voi pol­kea jar­rua ja kaa­sua, tavoit­tee­na pitäi­si minus­ta olla suht vakaa nimel­lis­hin­to­jen kehi­tys, eli esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä niin että ne hie­man las­ki­si­vat. Nuo­suun ei ole aina­kaan varaa, ja toi­saal­ta romah­dus­mai­nen las­ku tuot­tai­si iso­ja ongel­mia vakuusar­vo­jen kaut­ta. Joku sem­moi­nen ‑20% — +5% vaih­te­lu­vä­li esimerkiksi.

    Toi­nen jut­tu on se että asumisen(kin) tuet on aivan täy­si sot­ku, ja mas­sii­vi­nen sel­lai­nen. Asu­mis­ta tue­taan ver­rat­taen suoraan
    KELA mak­saa asu­mis­tu­kia yhteen­sä noin 1 250 mil­joo­naa euroa vuodessa
    • Asun­to­lai­no­jen kor­ko­vä­hen­nys mak­saa verot­ta­jal­le noin 550 mil­joo­naa euroa vuodessa
    • Kodin ja työ­pai­kan väli­siä mat­ka­ku­lu­ja vähen­ne­tään vero­tuk­ses­sa net­to­na noin 600 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, tämä on käy­tän­nös­sä asu­mis­tu­ki kos­ka sil­lä tue­taan asu­mis­ta kauempana
    • Koti­ta­lous­vä­hen­nys on net­to­vai­ku­tuk­sel­taan noin 390 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, jos­ta noin 80% koh­dis­tuu remont­tei­hin ja muu­hun asun­non hoi­toon, eli noin 310 miljoona.

    Yllä­mai­ni­tuis­ta tulee 2 700 mil­joo­naa. Lisäk­si asun­non myyn­ti­voi­ton vero­va­paus sekä asun­to­tu­lon vero­va­paus on yhteen­sä noin 3 000 mil­joo­naa vuo­des­sa, tämä toki vaih­te­lee asun­to­jen hin­to­jen mukaan.

    Suo­mes­sa on noin kol­me mil­joo­na asun­toa, eli tuos­ta tulee noin 2 000 euroa per asun­to tukia.

    Asu­mis­tuen kans­sa pitäi­si teh­dä niin että nos­te­taan asu­mi­seen sito­mat­to­ma­na mui­na ensi­si­jais­na tuki­na suu­rin piir­tein satan lisää kuus­sa niil­le samoil­le 660 000 ihmi­sel­le jot­ka nyt saa asu­mis­tu­kea. Var­si­nai­sen asu­mis­tuen saa­jien mää­rä tip­puu sit­ten alle puo­leen ja se tuki­kin on pie­nem­pi. Net­to­vai­ku­tus noi­den ihmis­ten kan­nal­ta on ihan sama ja val­tion­kin aika pit­käl­le, mut­ta ylei­nen tuki ei siir­ry suo­raan vuo­kriin, ja jos ne muut tuet eivät ole ihan susia niin kan­nus­tin­lou­kut pienevät. 

    Asun­to­tu­lon vero­tus on aivan ilmei­nen paran­nus kun sitä aikan­sa päh­kii, mut­ta tämän kaup­paa­mi­nen kan­sal­le on vähin­tään­kin haas­ta­vaa. Mitä jos yrit­täi­si selit­tää näin? Mak­se­taan vas­taa­vas­ti vähem­män mui­ta vero­ja, mut­ta sii­tä kun asun­non arvo nousee jou­tuu mak­sa­maan sii­nä kun muus­ta­kin tulos­ta. Täs­sä on se hyvä puo­li että asun­non arvon las­kies­sa saa tie­ten­kin vas­taa­vas­ti vero­vä­hen­nys­tä, mikä pie­nen­tää hen­ki­lö­koh­tais­ta ris­kiä asun­to­jen hin­ta­vaih­te­luis­ta. Tämä myös rau­hoit­taa asun­to­mark­ki­noi­ta, kos­ka hin­to­jen nous­tes­sa kas­va­va vero syö asun­to­jen osto­voi­maa, ja las­kus­sa toi­sin päin.

    Nuo loput tuet voi­si orga­ni­soi­da uudel­leen, käy­te­tään vaik­ka johon­kin asu­mis­ku­lu­jen vero­vä­hen­nyk­seen jol­la voi teh­dä sitä ohjaus­ta sekä mui­den vero­jen las­kuun. Tai joten­kin noin.

    Läh­tei­tä ja samaa pidem­min, http://tolkku.blogspot.fi/2012/05/yleisempi-asumistuki.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Sitä­hän täs­sä teh­dään, kor­ja­taan yli­kuu­men­nei­ta ja yli varo­jen elä­nei­tä talouk­sia innos­ta­mal­la nii­tä kulut­ta­maan vie­lä enem­män. Yhteis­vas­tuut tasaa­vat pai­net­ta pie­nis­tä kuplis­ta, mut­ta yhteen­sä nämä toi­met raken­ta­vat yhtä isoa kuplaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Mut­ta miten ALV:n pois­to aut­taa uudis­koh­tei­den ostajia? 

    Tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set las­ke­vat, mut­ta mikä takaa sen, että alen­tu­nut neliö­hin­ta näkyi­si mil­lään taval­la sii­nä myyntihinnassa? 

    Jos jo nyt ollaan tilan­tees­sa, jos­sa uudis­koh­tei­den hin­nois­ta vain pie­nen osan sel­vit­tää raken­nus / tont­ti­kus­tan­nus, niin ALV:n pois­to tus­kin vai­kut­taa hin­toi­hin mitenkään.

    Oli­si­ko parem­pi rat­kai­su lisä­tä kil­pai­lua, eli tuo­tan­toa? Fyf­fet tis­kiin, Viros­ta rak­sa­fir­mo­ja (ei koti­mai­seen gryn­de­ri­ma­fi­aan kuu­lu­via) raken­ta­maan sato­ja tuhan­sia ker­ros­ne­liöi­tä kau­pun­kien kaa­voit­ta­mil­le tonteille?

    Tar­jon­nan lisää­mi­nen voi­si saa­da hin­nat jopa las­kuun, jos sel­lais­ta uskal­taa edes ääneen toi­voa. ALV:n pois­to sai­si vain gryn­de­rei­den tas­kut täyt­ty­mään rahasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Tämä on kaik­kea muu­ta kuin yksin­ker­tais­ta, mut­ta raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen joko las­kee hin­to­ja tai lisää tar­jon­taa, joka las­kee hin­to­ja. Näin sik­si että jos mark­ki­noil­la on kil­pai­lua niin se ajaa hin­nat alas, ja jos ei ole niin kan­nat­taa raken­taa enem­män kun sil­lä saa kivas­ti rahaa. Taus­tao­le­tuk­se­na täs­sä nyt esi­mer­kik­si sem­moi­nen kont­ra­fak­tu­aa­li että on tont­te­ja joi­ta raken­taa ja että kar­tel­li ei ole ihan täy­sin koordinoitu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Soi­nin­vaa­ra:

    Pois­te­taan asun­to­lai­no­jen vähen­ny­soi­keus suun­ni­tel­tua nopeam­min ja pois­te­taan arvon­li­sä­ve­ro asun­to­tuo­tan­nol­ta! Kos­ka mis­sään päin Euroop­paa asun­to­sek­to­ri ei toi­mi mark­ki­naeh­toi­ses­ti, EU:lta voi­si saa­da luvan täl­lai­seen vero­tu­keen. Eihän se häi­rit­se mai­den välis­tä kau­pan­käyn­tiä mitenkään.”

    Hie­no ehdo­tus. Ehdo­tuk­sen var­jo­puo­le­na on vain se, että jos kovin vaka­vis­saan täl­lais­ta ehdot­te­lee, saat­taa käy­dä ns. Elop-ilmiö­tä vas­taa­va asia. Toi­sin sanoen; mik­si aloit­taa raken­nus­han­ket­ta, jos koh­ta sai­si raken­taa ilman ALV:ta. Eihän kukaan halua käsiin­sä kiin­teis­tö­kan­taa, joka on pari­kym­men­tä pro­sent­tia kal­liim­paa kuin mitä ne kiin­teis­töt, joi­ta parin vuo­den pääs­tä val­mis­tuu… toi­sin sanoen tuol­lai­sen muu­to­seh­do­tuk­sen seu­rauk­se­na kiin­teis­tö­mark­ki­nat pysäh­tyi­si­vät kuin sei­nään. Van­ho­jen asun­to­jen hin­to­ja tuo kyl­lä kiel­tä­mät­tä tipaut­tai­si, ja pal­jon — ellei­vät raken­nus­yh­tiöt hyö­dyn­täi­si tilan­net­ta hin­to­ja nos­ta­mal­la. Tar­jon­ta on kui­ten­kin rajallista.

    Itseä­ni on mie­ti­tyt­tä­nyt Hel­sin­gin seu­dun suu­ri kiin­teis­tö­va­rau­ma. Aika mon­ta pro­sent­tia kiin­tei­se­töis­tä on tyh­jil­lään, tie­tyil­lä alueil­la jopa tois­ta kym­men­tä pro­sent­tia. Voi­si­ko tyh­jäl­lä kiin­teis­töl­lä olla eri­suu­rui­nen kiin­teis­tö­ve­ro kuin käy­tös­sä ole­val­la — tai mitä mah­dol­li­suuk­sia yli­pää­tään on kan­nus­taa tyh­jil­lään ole­vien kiin­teis­tö­jen käyt­töön kasvukeskuksissa?

    Tyh­je­ne­vil­lä alueil­la tyh­jät kiin­teis­töt ovat toi­sen­lai­nen ongel­ma, eikä niis­sä aina­kaan mitään lisä­ve­ro­ja voi tyh­jil­le kiin­teis­töil­le mät­käis­tä. Mut­ta kas­vu­kes­kuk­sis­sa on joten­kin omis­tuis­ta, että samaan aikaan on kova asun­to­pu­la ja (kym­me­niä) tuhan­sia tyh­jiä asuntoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hal­van koron voi­si myös näh­dä help­pou­te­na käyt­tää rahaa jota ei omis­ta, ja tämä tuot­taa ongelmia.

    Eli kun tal­let­ta­jat vie­vät rahaa pank­kiin, ja pank­ki lai­naa ne asun­no­nos­ta­jil­le, jot­ka menet­tä­vät työ­paik­kan­sa, eivät­kä täten pys­ty mak­sa­maan lai­naa­maan­sa rahaa takaisin.

    Rat­kai­su­na tuli­si olla jokin tapa, jol­la tal­let­ta­ja koh­dis­taa tal­le­tuk­sen­sa nime­no­maan asun­to­lai­naan, jos­sa hän kat­soo velan­va­kuu­te­na ole­vat kiin­teis­töt sijoi­tuk­sen­sa arvoi­sek­si. Eli mei­dän pitäi­si teh­dä jotain Tans­kan mal­lin mukais­ta koko Eurooppaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Itseä­ni on myös mie­ti­tyt­tä­nyt asu­mis­tu­ki ja sen yhteys asun­to­jen ja vuo­krien hin­toi­hin. Asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mä joh­taa eräis­sä tilan­teis­sa sii­hen, että rahaa saa parem­min vuo­kra­tes­saan jopa ns. “tur­hia” asuntoja.

    Yksi aina­kin jos­kus vähän huo­mio­ta herät­tä­nyt ilmiö näis­tä lie­nee koto­na van­hem­pien­sa luo­na asu­vien opis­ke­li­joi­den tapaus. Koto­na asu­van 17–19 ‑vuo­ti­aan kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jan opin­to­ra­ha on läh­tö­koh­tai­ses­ti 55 euroa (vain jos van­hem­pien tulot näyt­täy­ty­vät eri­tyi­sen poik­keuk­sel­li­sen pie­nil­tä Suo­men vero­tuk­ses­sa, sum­ma voi nous­ta). Ja 20 vuo­ti­aan tai sitä van­hem­man koto­na asu­van opin­to­ra­ha on läh­tö­koh­tai­ses­ti 122 euroa. Samaan aikaan pape­rei­den mukaan “itse­näi­ses­ti asu­va” vähin­tään 18-vuo­tias kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja saa opin­to­ra­haa 298 euroa (ja 17-vuo­tias itse­näi­ses­ti asu­va kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja pää­sään­töi­ses­ti vain noin puo­let tuosta).

    Mihin tämä joh­taa? Sii­hen, että aika moni koto­na asu­va vähin­tään 18-vuo­tias opis­ke­li­ja hom­maa yli­mää­räi­sen solua­sun­non tai muun pie­neh­kön asun­non. Sii­nä joko asu­taan, tai ei asu­ta. Osa pitää yli­mää­räis­tä asun­toa vain tukien takia, kos­ka otta­mal­la yli­mää­räi­sen asun­non tie­naa aika hyvin.

    Jos vuo­kra solus­ta on esim. 250 euroa, val­tio antaa asu­mis­li­sää tähän 200 euroa. Itsel­le mak­set­ta­vaa jää 50 euroa. Esim. 18–19 ‑vuo­ti­aan kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jan koh­dal­la (jon­ka van­hem­mat eivät ole poik­keuk­sel­li­sen pie­ni­tu­loi­sia aina­kaan viral­li­ses­sa vero­tuk­ses­sa) tukea tulee täl­löin 298 euroa, mikä on perä­ti 243 euroa enem­män kuin 55 euron tuki, min­kä koto­na kir­joil­la olles­saan sai­si. Sil­lä sum­mal­la mak­saa kevyes­ti 50 euron itsel­le jää­vän vuo­kran solua­sun­nos­ta, ja jää vie­lä lähes 200 euroa plus­sal­le. Tämä siis vuo­kraa­mat­ta asun­toa eteen­päin (mikä ei oli­si edes lail­lis­ta, jos tukea asun­nos­ta nos­taa). Sen sijaan mikään laki ei vaa­di viet­tä­mään aikaa omas­sa opis­ke­li­ja-asun­nos­saan. Asun­non opis­ke­lu­kau­pun­gis­taan vuo­kran­nut, KELA:n opin­ro­ra­haa ja asu­mis­tu­kea saa­va voi nyky­sää­dös­ten mukaan yöpyä tosia­sias­sa mis­sä lys­tää. Vel­voi­tet­ta asua juu­ri omas­sa opis­ke­li­ja-asun­nos­sa ei ole, vaik­ka opis­ke­li­ja-asun­to-osoit­teen ole­mas­sao­lo vai­kut­taa­kin mer­kit­tä­väs­ti opis­ke­li­jan saa­miin tukiin.

    Val­tiol­le tukien suo­rat kulut (käsit­te­ly­ku­lut, hal­lin­to­ku­lut yms. tule­vat toki pääl­le) ovat
    Vuo­kras­ta 200 euroa + opin­to­ra­haa 298 euroa = 498 euroa. Opis­ke­li­jan käteen jää 298 + 200 — 250 euroa = 248 euroa. Mikä on siis noin 200 euroa enem­män kuin se 55 euroa, mitä val­tio koto­na asu­val­le kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jal­le tarjoaa.

    Onko täs­sä tuki­ta­vas­sa kau­heas­ti jär­keä, on toi­nen asia. Sel­vää on se, että yli­mää­räi­set asun­not korot­ta­vat asun­to­jen tar­vet­ta, ja välil­li­ses­ti asun­to­jen hin­to­ja ja vuo­kria. Ellei tur­hia asun­to­ja otet­tai­si, nämä kun vapau­tui­si­vat muu­hun käyttöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Jos kysyn­tää ei jul­ki­nen val­ta pys­ty raha­po­li­tii­kan kaut­ta sää­te­le­mään, niin jäl­jel­le jää vie­lä tarjontapuoli.

    Mitä­pä jos Hel­sin­gin kau­pun­ki aset­tai­si­kin tavoit­teek­seen esim. van­ho­jen asun­to­jen kes­kim. nimellishintojen/m2 pitä­mi­sen nykyi­sel­lä tasol­la? Vas­toin yleis­tä har­ha­luu­loa, asun­to­ve­lal­li­nen ei yleen­sä hyö­dy asun­non hin­nan nousus­ta (ellei aio lopet­taa asu­mis­ta kokonaan).

    Täl­lä het­kel­lä myös kau­pun­gin rahoittama/rakentama uudis­tuo­tan­to on asu­mis­ku­luil­taan huo­mat­ta­van kal­lis­ta ver­rat­tu­na jo ole­mas­sao­le­vaan asun­to­kan­taan. Jul­ki­sen puo­len tuo­tan­nos­ta pitäi­si teh­dä kus­tan­nus­te­ho­kas vaih­toeh­to ja näin aiheut­taa hin­ta­pai­net­ta kovan rahan tuo­tan­nol­le. Edul­lis­ta rahoi­tus­ta on tosi­aan saa­ta­vil­la ja tont­ti­hin­ta­kin on laskentakysymys.

    Ja sen kor­ko­tuen sai­si kyl­lä pois­taa samantien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Itse kan­na­tin kor­ko­vä­hen­nys­ken pois­toa jo pit­kän aikaa sit­ten. Sit­ten kun pöhöt­ty­neel­lä hin­nal­la käm­pän olin osta­nut (jos­sa­kin sitä on per­hei­neen asut­ta­va…), kyke­nin sulat­ta­maan tämän jäl­keen teh­dyn kor­ko­vä­hen­nyk­sen pois­ton­kin, vaik­ka se omal­le koh­dal­le tar­koit­ti­kin vain tap­pio­ta. Minus­ta kui­ten­kin omas­sa tilan­tees­sa ole­vien koh­dal­la nykyi­nen pit­kä siir­ty­mä­ai­ka on kohtuullinen.

    Toki korot ovat nyt niin mata­lal­la, että kor­ko­vä­hen­nyk­sen mer­ki­tys tyy­pil­li­sel­le koti­ta­lou­del­le on var­sin pie­ni, mut­ta samas­sa suh­tees­sa on pie­nen­ty­nyt sen mer­ki­tys val­tion­ta­lou­del­le­kin, joten mie­les­tä­ni tämä ei ole hyvä argu­ment­ti pois­ton aika­ta­lun muut­ta­mi­sel­le. Tpyy­ly­oma mai­nit­see tuos­sa yllä luku­na 550 miljoonaa/euroa vuo­si, mut­ta kun tuo (tai 540 mil­joo­naa) oli Hete­mäen lop­pu­ra­por­tis­sa mai­nit­tu­na arvio­na vuo­del­le 2009, niin tuol­loin asun­to­lai­no­jen kes­ki­kor­ko oli kol­mes­sa pro­sen­tis­sa, nyt kah­des­sa ja koh­ta var­maan sen alle. Euroa­lu­een talou­den tilas­ta ja sii­tä tai­dos­ta, mil­lä sitä ohja­taan, joh­tuen pel­kään, ja uskon, että hyvin mata­lat korot tääl­lä todel­la pit­kään (vii­te: Japa­ni). Myön­ne­tään, että vel­ka­kan­ta nous­sut tuos­ta ajas­ta n. 15%.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Asia on juu­ri, kuten Osmo kir­joit­taa. Lisäi­sin vie­lä, että nyt mata­lien kor­ko­jen het­kel­lä on tuhan­nen taa­lan paik­ka vetäis­tä ves­sas­ta alas koko korkovähennys. 

    Entä kuin­ka on myyn­ti­voi­ton verot­to­muu­del­le ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den kans­sa? Mikä perus­te­lee myyn­ti­voi­ton säi­ly­mis­tä verottomana?

    Näis­tä asu­mi­sen kaik­kein älyt­tö­mim­mis­tä tukiai­sis­ta on hyvä aloit­taa val­tion vel­kaan­tu­mi­sen jarruttaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Ris­to:

    Toki korot ovat nyt niin mata­lal­la, että kor­ko­vä­hen­nyk­sen mer­ki­tys tyy­pil­li­sel­le koti­ta­lou­del­le on var­sin pie­ni, mut­ta samas­sa suh­tees­sa on pie­nen­ty­nyt sen mer­ki­tys val­tion­ta­lou­del­le­kin, joten mie­les­tä­ni tämä ei ole hyvä argu­ment­ti pois­ton aika­ta­lun muuttamiselle. 

    Olet taval­laan oikeas­sa. Tosia­sia kui­ten­kin on, että sil­loin kun kor­ko­vä­hen­nys on koti­ta­lou­del­le mer­ki­tyk­sel­li­nen, sen pois­tos­ta tulee poliit­ti­nen mah­dot­to­muus. Sik­si kor­ko­vä­hen­nys on pois­tet­ta­va nyt tai ei koskaan. 

    Sii­nä olen kans­sa­si samaa miel­tä, ettei kor­ko­vä­hen­nyk­sen pois­ton tar­vit­se kos­kea juu­ri asun­ton­sa osta­nei­ta välit­tö­mäs­ti. Hei­tä voi­si kos­kea siir­ty­mä­ai­ka tai jon­kin­lai­nen por­tait­tain vähe­ne­vä vähennysoikeus. 

    Ensia­sun­non osta­jien vero­vä­hen­ny­soi­keu­den kyl­lä säi­lyt­täi­sin täysimääräisenä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kor­keis­ta asun­to­jen hin­nois­ta kär­si­vät ne, jot­ka halua­vat pääs­tä kiin­ni ensia­sun­non syr­jään. Muut lähin­nä vaih­ta­vat asun­toa sopi­val­la välirahalla.

    Asun­to pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on ollut kul­taa­kin var­mem­pi sijoi­tus­koh­de. Asun­non voi vuo­kra­ta ulos tai sitä kan­nat­taa pitää jopa tyh­jil­lään ja sil­ti se tuottaa.

    Kiin­teis­tö­ve­ro­han meil­lä jo on, mut­ta asun­to­koh­tai­nen vero var­mas­ti puri­si. Vero voi­si por­ras­tua niin, että normihintainen/kokoinen asun­to oli­si nol­la­ve­rol­la ja sii­tä ylös­päin vero nousisi.

    Jos asun­nok­si tar­koi­tet­tu huo­neis­to oli­si koko­naan asu­ma­ton tai muus­sa käy­tös­sä, niin vero koi­tui­si aina (vrt. raken­ta­mat­to­man ton­tin kovem­pi kiinteistövero).

    Eli vero-ohjauk­sel­la voi­tai­siin asun­to­mark­ki­noi­ta täl­lä taval­la hal­li­tus­ti tervehdyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Sha­keem:

    Näis­tä asu­mi­sen kaik­kein älyt­tö­mim­mis­tä tukiai­sis­ta on hyvä aloit­taa val­tion vel­kaan­tu­mi­sen jarruttaminen.

    -kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taa että var­si­nai­ses­ti ei ole kyse tulonsiirrosta,vaan kyse on net­to­ve­ron­mak­sa­jis­ta joi­den vero­tus­ta kor­ko­vä­hen­nys hiu­kan madaltaa.

    -asu­mis­tu­kia yms.muita tukia saa­vat ovat har­voin nettoveronmaksajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. kom­me:
    Yksi aina­kin jos­kus vähän huo­mio­ta herät­tä­nyt ilmiö näis­tä lie­nee koto­na van­hem­pien­sa luo­na asu­vien opis­ke­li­joi­den tapaus. Koto­na asu­van 17–19 ‑vuo­ti­aan kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jan opin­to­ra­ha on läh­tö­koh­tai­ses­ti 55 euroa (vain jos van­hem­pien tulot näyt­täy­ty­vät eri­tyi­sen poik­keuk­sel­li­sen pie­nil­tä Suo­men vero­tuk­ses­sa, sum­ma voi nousta). 

    17- vuo­tias kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja lie­nee sen ver­ran poik­keuk­sel­li­nen otus että täl­lä oli­si vai­ku­tus­ta asun­to­pu­laan suun­taa tai toi­seen. Opis­ke­li­ja-asu­mis­ta lähel­tä seu­ran­nee­na voi­sin arva­ta, että tämä suh­teel­li­sen obs­kuu­ri kan­nus­tin­louk­ku ei ole edes sen arvoi­nen että sitä kan­nat­tai­si alkaa juu­ri tut­ki­maan. Ja noin omas­ta koke­muk­ses­ta- suu­rin osa kir­joit­ta­neis­ta ihmi­sis­tä halu­aa muut­taa omaan kotiin vaik­ka van­hem­mat asui­si­vat­kin samal­la paik­ka­kun­nal­la. Voi olla hiu­kan vai­kea toden­taa feikkiasumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Vee­pee vei sanat suus­ta­ni. Enpä oli­si vero­tu­kia lisää­mäs­sä alal­le, jol­la tun­tuu ole­van tar­jon­nan lisäyk­sen estei­tä. Varain­siir­to­ve­ron nos­ta­mi­nen voi­si olla kaik­kein yksin­ker­tai­sin rat­kai­su: vähen­ne­tään kau­pan­käyn­tiä ja ote­taan yli­hin­nois­ta sii­vu veron­saa­jal­le. Luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­va­pau­den voi­si rajoit­taa yhteen myyntiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Sha­keem: Entä kuin­ka on myyn­ti­voi­ton verot­to­muu­del­le ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den kans­sa? Mikä perus­te­lee myyn­ti­voi­ton säi­ly­mis­tä verottomana? 

    Jos myyn­ti­voit­to on verol­lis­ta tuloa, niin kor­ko on sii­tä vähen­net­tä­vä kulu. Jom­pi kum­pi pitää säi­lyt­tää, joko myyn­ti­voi­ton verot­to­muus tai korkovähennys.

    Toi­saal­ta asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys­ten leik­kaus kos­kee vain köy­hiä, joi­den pitää ottaa asun­to­lai­naa. Jos on tar­peek­si pää­omaa, lai­na­ko­rot voi aina vähen­tää täysimääräisinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Mihin tämä joh­taa? Sii­hen, että aika moni koto­na asu­va vähin­tään 18-vuo­tias opis­ke­li­ja hom­maa yli­mää­räi­sen solua­sun­non tai muun pie­neh­kön asunnon. ”

    Olem­me juu­ri jou­tu­neet päh­käi­le­mään tätä ongel­maa ja kun yhdis­te­tään armei­jan kel­vo­ton ja yhteen­so­pi­mat­to­ma­ki teh­ty pal­ve­lu niin poi­ka­ni päät­ti pitää KAKSI välivuotta.

    Opis­ke­lu­pai­kan hän sai pape­rei­den perus­teel­la kaik­kiin­mi­hin pyrki,mutta tuki.ja armei­ja­po­li­tii­kan vuok­si ei kan­na­ta läh­teä heti opiskelemaan

    Kyl­lä tuo väli­vuo­sion­gel­ma on aivan val­tion itsen­sä aiheuttama.

    Ja ensi vuon­na var­maan toi­nen pää­tyy samaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Hal­pa kor­ko vai­kut­taa myös sii­hen ettei sääs­tä­mi­nen ole kannattavaa.Suomalisten tileil­lä­ma­kaa Suo­men Pan­kin mukaan 83 mil­jar­dia rahaa 0,98 % korolla

    Kun täs­tää­vä­hen­ne­tään vero ja las­ke­taan inflaa­tion vai­ku­tus niin sää­tö­ko­rot ovat miinuksella

    Osmo­kin on muis­ta­nut kehua kuin­ka hal­pa lai­na­kor­ko on sääs­tä­nyt 40 mil­jar­dia suomalaisille-
    aktii­vi­ses­ti tie­toi­ses­ti unoh­ta­nut mai­ni­ta, että sääs­tä­jät ovat menet­tä­neet saman verran

    Vain hul­lu sääs­tää asun­toa var­ten, lai­naa­mi­nen on kannattavinta.

    Ja niin pal­jon kuin sie­lu sietää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Asu­mis­tu­kien pois­ta­mi­sen ongel­ma­na on että kan­san mie­les­tä asu­mi­nen on jo nyt niin kal­lis­ta, että mis­sään nimes­sä ei pidä puut­tua asu­mi­sen tuki­muo­toi­hin, mihin­kään niistä.

    Muu­tos edel­lyt­täi­si jon­kin­lais­ta valis­tus­kam­pan­jaa sii­tä, miten asu­mi­sen tuki­muo­dot valu­vat hin­toi­hin. Sit­ten kar­si­maan nii­tä jät­täen jäl­jel­le vain ne kei­not, jot­ka tar­jon­taa lisää­mäl­lä oikeas­ti vaikuttavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Sha­keem: Entä kuin­ka on myyn­ti­voi­ton verot­to­muu­del­le ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den kans­sa? Mikä perus­te­lee myyn­ti­voi­ton säi­ly­mis­tä verottomana?

    Ensi­si­jai­ses­ti kai se, että suu­ri osa asun­to­kau­pois­ta on asuin­pai­kan vaih­dos­ta joh­tu­vaa, eli muut­to­ja asun­nos­ta toi­seen. Ensin ihmi­set osta­vat yksiön tai kak­sion ker­ros­ta­los­ta (tai hal­vem­mil­la seu­duil­la isom­man asun­non jo ker­ral­la), sit­ten vaih­ta­vat ken­ties rivi­ta­loon, ja sii­tä edel­leen oma­ko­ti­ta­loon, mis­tä myö­hem­min siir­ty­vät ehkä pal­ve­lu­ta­loon. Välis­sä voi tul­la mon­ta kaup­paa, jois­ta val­tio ottaa välis­tä varainsiirtoveron.

    Myyn­ti­voi­ton verot­to­muus­han kos­kee vain tapauk­sia, jois­sa omis­ta­ja on asun­nos­sa asu­nut. Ns. sijoi­tusa­sun­to­ja se ei siis kos­ke, vaan nii­den myyn­ti­voi­tot ovat mui­den sijoi­tus­voit­to­jen tapaan verol­li­sia. Ja vas­taa­vas­ti suu­ret kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat, kuten elä­keyh­tiöt, kun­nat ja kau­pun­git ovat käy­tän­nös­sä joka tapauk­ses­sa eri­lai­sen vero­koh­te­lun pii­ris­sä. Asun­to­ja omis­ta­via yri­tyk­siä­kään eri­tyi­nen myyn­ti­voi­ton vero­va­paus, kuten tavan­omai­nen myyn­ti­voit­to­ve­ro­kaan, ei kos­ke (ne mak­sa­vat vero­ja mm. koko orga­ni­saa­tion vuo­si­tu­lok­sen perusteella).

    Asun­to­jen myyn­ti­voi­ton vero voi­si kyl­lä kiel­tä­mät­tä rajoit­taa asun­to­jen hin­to­jen nousua. Jos­kin myös joh­taa sii­hen, että asun­to­kaup­po­jen mää­rä yli­pää­tään ale­ni­si ja vuo­kra-asu­mi­sen suo­sio ehkä nousisi.

    Asun­to­jen omis­ta­jik­si kir­jau­tui­si yhä useam­min jokin osa­keyh­tiö, jon­ka perus­tar­koi­tus oli­si vain omis­taa asun­to­ja, ja aut­taa asun­to­jen omis­ta­jia vält­tä­mään myyn­ti­voi­ton vero­tus. Nii­den osal­ta voi­tai­siin sit­ten vaik­ka­pa har­joit­taa sopi­vaa velak­siot­toa myyn­ti­voit­to­jen vero­jen vält­te­le­mi­sek­si (jos esim. asun­to­jen arvo nousi­si kovaa tah­tia, voi­si sijoi­tus­yh­tiö mak­saa yhtiö­vas­tik­keet, remon­tit yms. ottaen tilal­le vel­kaa, jol­loin osak­keen vero­tuk­sel­li­nen arvo ei pää­si­si niin nouse­maan, ja osa­kas sai­si arvon­nousun kui­ten­kin hyö­dyn­net­tyä hänel­le itsel­leen ilmai­si­na yhtiö­vas­tik­kei­na yms.). On aika help­po kek­siä kei­no­ja, joil­la asun­to­jen myyn­ti­voi­ton vero voi­daan kiertää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Mar­ko Hami­lo:
    Asu­mis­tu­kien pois­ta­mi­sen ongel­ma­na on että kan­san mie­les­tä asu­mi­nen on jo nyt niin kal­lis­ta, että mis­sään nimes­sä ei pidä puut­tua asu­mi­sen tuki­muo­toi­hin, mihin­kään niistä.

    Muu­tos edel­lyt­täi­si jon­kin­lais­ta valis­tus­kam­pan­jaa sii­tä, miten asu­mi­sen tuki­muo­dot valu­vat hin­toi­hin. Sit­ten kar­si­maan nii­tä jät­täen jäl­jel­le vain ne kei­not, jot­ka tar­jon­taa lisää­mäl­lä oikeas­ti vaikuttavat.

    Tämä on kyl­lä aivan tot­ta. Tämän huo­ma­si opis­ke­li­ja­po­lii­tik­ko- ja opis­ke­luai­koi­na­ni itse­kin. Aina kun Kelan mak­su­kat­to tai asu­mis­li­sä nousi muu­ta­mia euro­ja, tuli sään­nöl­li­ses­ti Hoa­sin vuo­kra­tar­kis­tus joka siir­si tuon muu­ta­man euron vuo­kra­nan­ta­jal­le. Vaik­ka hoa­sin motii­vi­na on muu kuin sil­mi­tön ahneus toi­mii tämä meka­nis­mi var­mas­ti samal­la taval­la joka puolella. 

    Sama meka­nis­mi toi­mii tie­tys­ti kai­kil­la koh­den­ne­tuil­la etuuk­sil­la. En oikein kek­si muu­ta teho­kas­ta tulp­paa täl­le kuin perus­tu­lo, mut­ta pahoin pel­kään että rea­lis­mia se ei vie­lä het­keen ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Ensia­sun­non eri­tyis­koh­te­lus­sa on sel­lai­nen puo­li mitä kaik­ki eivät vält­tä­mät­tä ole huo­man­neet, että se joh­taa sii­hen ettei sitä kan­na­ta tuh­la­ta kovin hal­paan asun­toon, var­sin­kaan kun vero% jol­ta sääs­tyy on pie­nem­pi osak­kees­sa kuin talos­sa. Itse asun täl­lä het­kel­lä vuo­kral­la omis­ta­mi­sen sijaan juu­ri kos­ka en halua tuh­la­ta tuo­ta veroe­tua nykyi­seen hal­paan asuntoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. vee­pee:
    Mik­sei­vät kas­va­vat kau­pun­git ota tilan­net­ta hal­tuun raken­ta­mal­la jon­kun oman lii­ke­lai­tok­sen kaut­ta niin pal­jon asun­to­ja kuin on kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa? Käsit­tääk­se­ni näin myös asun­to­kupla torjuttaisiin.

    Tämä on ikä­vä kyl­lä hel­poin osa yhtä­löä. Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­to­toi­mis­tos­sa oli vuo­den lopus­sa töis­sä rei­lut 60 ihmis­tä, jois­ta vii­me vuon­na pal­kat­tu­ja 11. Tavoit­tee­na on raken­taa 1500 asun­toa vuo­des­sa, mut­ta vii­me vuon­na saa­tiin alul­le vain 1074 asuntoa. 

    Pul­lon­kau­la­na on tont­tien mää­rä. Vuo­sil­le 2012–2014 Att:lle on varat­tu tont­te­ja yhteen­sä 3300 asun­nol­le. Vuo­sil­le 2015–2016 on sit­ten tont­te­ja enää noin 420 asunnolle.

    Jos näyt­täi­si sil­tä, että vuo­del­le 2015 saa­tai­siin kaa­voi­tet­tua ton­tit 5000 asun­nol­le ja 2016 6000:lle ja Att suol­tai­si mark­ki­na­häi­rik­kö­nä 1500 asun­toa vuo­des­sa, niin joku YIT pitäi­si pirun­mois­ta kii­ret­tä Kone­pa­jan kans­sa. Nyt? Fir­ma ottaa vaa­rin Mark Twai­nin neu­vos­ta, maa­ta kan­nat­taa omis­taa, kos­ka sitä ei teh­dä enää lisää.

    Ilmei­ses­ti Hel­sin­gil­lä ei ole varaa kaa­voit­taa ja raken­taa asun­to­ton­teil­le tar­vit­ta­vaa infra­struk­tuu­ria. Ihmet­te­len että mik­si – vuo­kra­ton­teil­ta saa indek­siin sidot­tua tuot­toa. Sijoit­ta­jat ostai­si­vat juu­ri nyt innos­ta kil­juen inflaa­tio­suo­jat­tu­ja lap­pu­ja, kor­ko voi olla pik­kai­sen negatiivinenkin.

    Kaa­voi­tus on kans­sa kuu­lem­ma hidas­ta, kun raken­ta­mis­ta pitää jo kaa­voi­tus­vai­hees­sa sää­del­lä yksi­tyis­koh­tai­ses­ti tai muu­ten raken­ta­ja vilah­taa riman ali että viu­hah­taa. Hom­ma­han pitäi­si teh­dä toi­sin­päin: kaa­va vähän sin­ne päin ja sit­ten kau­pun­ki vaa­tii ton­tin osta­jal­ta tai vuo­kraa­jal­ta yksi­tyis­koh­tai­sia suun­ni­tel­mia ennen sopi­muk­sen vah­vis­ta­mis­ta. Jos gryn­de­ri voi­daan vel­voit­taa Hitas-sään­te­lyyn, niin mikä ettei hyvään suunnitteluun?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Ode:

    Asun­to­jen myyn­ti­voi­ton vero, kun voit­to perus­tuu nimel­li­siin, ei reaa­li­hin­toi­hin, on erään­lai­nen muut­to­ve­ro. Sik­si se ei ole lopul­ta­kaan kovin järkevä.

    Eteen­kään, kun meil­lä on jo koh­tuul­li­sen kova muut­to­ve­ro (varain­siir­to­ve­ro), jota hal­li­tus on päät­tä­nyt korot­taa rajus­ti (osa­ke­huo­neis­tois­ta 1,6–>2,0%). Lisäk­si osa­ke­huo­neis­to­jen varain­siir­to­ve­ron vero­poh­jaa laa­jen­ne­taan rajus­ti kos­ke­maan myös asun­non yhtiö­lai­no­ja. Oma­ko­ti­ta­lois­sa tämä nykyi­nen muut­to­ve­ro on 4%.

    Emme tar­vit­se enää yhtään uut­ta estet­tä työ­voi­man liik­ku­vuu­del­le. Oman asun­non myyn­ti­voi­ton vero­tus teki­si pit­kään samas­sa asun­nos­sa asu­nei­den muut­ta­mi­sen toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le lähes mah­dot­to­mak­si. Ei tar­vit­se olla ihmeel­li­nen­kään pit­kään omis­tet­tu asun­to, jos­sa nimel­li­nen myyn­ti­voit­to (joka on suu­rel­ta osal­ta inflaa­tio­ta) nos­tai­si vero­tuk­sen pää­oma­tu­lo­jen ran­kai­suas­tei­kol­le (32%).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Inflaa­tion huo­mioi­mi­nen myyn­ti­voit­to­ve­ron yhtey­des­sä lie­nee hel­pom­paa kuin jon­kin las­ken­nal­li­sen asun­to­tu­lon sel­vil­le saa­mi­nen — aina­kin jos aja­tel­laan veron hyväk­syt­tä­vyyt­tä veron­mak­sa­jien kes­kuu­des­sa. Pitäi­si nyt kui­ten­kin päät­tää että halu­taan­ko sitä asun­to­kuplaa tait­taa vai ei. Jos asun­to­kuplas­ta on merk­ke­jä joil­la­kin alueil­la, niin voi­si­ko esim. val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö tai Suo­men pank­ki toi­tot­taa asias­ta ja varoi­tel­la ihmi­siä miten hei­dän omai­suu­del­leen saat­taa käy­dä. Jos puhe ei auta niin sit­ten järeäm­mät kei­not käyt­töön. Ai niin, talous­teo­ria sanoo että ei ole ole­mas­sa kuplia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Armei­ja-ajak­si kan­nat­taa tosi­aan ostaa asun­to ja vie­lä sel­lai­nen mie­lel­lään, jos­sa on pal­jon yhtiö­vel­kaa. KELA mak­saa kaik­ki muut kulut pait­si hen­ki­lö­koh­tai­sen lai­nan lyhen­nyk­set. Asunn­non voi sit­ten vuo­kra­ta pimeäs­ti eteen päin. 

    Ikä­vä kyl­lä, hom­ma ei ole ihan näin yksin­ker­tais­ta. Pank­ki­lai­naa­han ei saa ilman vaki­tuis­ta työ­tä, eikä van­hem­mil­ta saa vuo­kra­ta eli van­hem­mat eivät voi asun­toa ostaa lap­sen puo­les­ta. Tus­kin van­hem­mil­ta saa­tu lai­na­kaan kelpaa.

    Nuo­ren kan­nat­taa­kin suun­ni­tel­la niin, että menee KOULUN jäl­keen töi­hin (jos onnis­tuu jotain työ­tä saa­maan) vuo­dek­si vai mikä sit­ten pank­kia tyy­dyt­tää. Sit­ten armei­jaan tai siva­riin ja asun­to vuo­kral­le vuo­dek­si. Jos­tain 50 000 asuin­nos­ta voi las­ke, että KELA mak­saa neli­sen ton­nia ja pimeä vuo­kra­lai­nen toi­sen moko­man. Saa olla aika paha asun­to­kupla, jot­ta noil­la luvuil­la meni­si tappiolle.

    Täs­sä ei tie­ten­kään oli­si mitään jär­keä ilman ase­vel­vol­li­suut­ta, eikä ase­vel­vol­li­suu­den kans­sa­kaan kansantaloudellisesti.

    Sys­tee­mi on myös epä­rei­lu lukion käy­nei­den kan­nal­ta, kos­ka näil­lä voi sumplies­sa men­nä kol­me­kin vuot­ta ennen kuin voi jat­kaa opintojaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. 1992 krii­sin yksi osa oli sil­loi­sen mar­kan arvon nousu, joka aiheut­ti aika pahan vauhtisokeuden.

    The Eco­no­mis­tin Big­Mac-indek­si antai­si viit­teen, että euro on edel­leen n 20% yliar­vos­tet­tu tai pikem­min­kin USAon alen­ta­nut dol­la­ri­aan tuon verran.

    Suo­mien kau­pun­gis­tu­mi­nen tulee del­leen jat­ku­maan, joten Hel­sin­gis­sä yhtään mil­lään kei­nol­la asun­to­jen hin­nat eivät ylei­ses­ti laske.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Ase­vel­vol­li­suus­asia on aika sivu­juon­ne. Itse­ään etsi­vät, lukios­sa lähin­nä pelaa­mi­sen aikan­sa käyt­tä­neet itse­ään etsi­vät koto­na loi­si­vat ehkä huo­maa­vat maa­il­mas­sa ole­van ikä­vuiä­kin asioita.

    Hel­poim­mal­la nuo­ri­so­tyt­tö­myys katoai­si, jos vaik­ka toi­mit­ta­jia ja näyt­te­li­jöi­tä kou­lu­tet­tai­siin joku 10 000 hen­keä lisää vuo­des­sa. No, sit­ten oli­si vähän van­hem­pia työt­tö­miä näyt­te­li­jöi­tä ja toi­o­mit­ta­jia, mut­ta lap­set oli­si­vat kyvyis­tään ja lah­jois­taan riip­pu­mat­ta unel­mien­sa ammatissa.

    Ase­vel­vol­li­suut­ta siom­pi ongel­ma on juu­ri toi­vei­den ja todel­li­suu­den koh­taa­mi­nen. hel­sin­gi­lä­si­nuo­rel­la on varaa olla koto­na soh­val­la mut­ta ei intoa läh­teä pois pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta opis­ke­le­maan yhtään mitään. Ehkä opis­ke­lu on niin itses­tään sel­vä, että ei ei tuo lap­sill enää lisä­ar­voa elämään.

    Ruot­sin tai­to­vaa­ti­muk­set lukios­sa tuo­vat myös lsiä­vuo­den, ilmei­sen aihees­ta, yhä useam­mal­le. Lie­kö mitään jär­keä aloit­taa ruot­sin ope­tus mur­ro­siän kes­kel­lä. Luon­nol­li­ses­ti ruot­sin opin­noil­la kar­si­taan maa­han­muut­ta­ja­per­hei­den lap­set koh­ti vähem­män itel­lek­tuel­lia työ­uraa, mikä ei tun­nu ole­van kenes­tä­kään ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Pek­ka Pessi
    Toi­saal­ta asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys­ten leik­kaus kos­kee vain köy­hiä, joi­den pitää ottaa asun­to­lai­naa. Jos on tar­peek­si pää­omaa, lai­na­ko­rot voi aina vähen­tää täysimääräisinä. 

    Ei pidä paik­kan­sa. Se jo pää­tet­ty vähen­nys­kel­poi­sen osuu­den vähen­tä­mi­nen vuo­sit­tain 5%:lla (80%:n vaa­li­kau­den lop­puun menees­sä) kos­kee myös kun vähen­nys teh­dään pääomatulosta.

    (Tämä kos­kien asun­toa, jos­sa asuu. Sii­tä kai ei ole eri­mi­li­syyt­tä, ettei­kö edel­leen vuo­kra­tun asun­non lai­na­ko­rot ole (pääoma)tulonhankkimismenoja?)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Eikö ole ris­ti­rii­tais­ta sanoa, että ensin korot tule­vat mah­dol­li­ses­ti koh­ta nouse­maan ja sit­ten, että kor­ko­vä­hen­nys voi­tai­siin pois­taa heti. Ris­ti­rii­tais­ta, etten sanoisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Tuo­mas S.: 17- vuo­tias kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja lie­nee sen ver­ran poik­keuk­sel­li­nen otus että täl­lä oli­si vai­ku­tus­ta asun­to­pu­laan suun­taa tai toiseen. 

    Jos oli­sit luke­nut kir­joi­tuk­sen, oli­sit huo­man­nut että suu­rim­man hyö­dyn­hän sai ikä­ryh­mäs­sä 18–19 vuot­ta. Ei var­si­nai­ses­ti mikään har­vi­nai­suus (ja etu ei ollut ole­ma­ton tätä vanhemmillekaan)

    Voi olla hiu­kan vai­kea toden­taa feikkiasumista. 

    Mut­ta onko sii­nä kui­ten­kaan jär­keä, että val­tio kor­vaa asun­non vuo­kraa­mi­ses­ta syn­ty­vät kulut yli 100%:sti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Pois­te­taan asun­to­lai­nan vero­vä­hen­ny­soi­keus mut­ta pois­te­taan samal­la myös asun­to­kaup­paan lii­ty­vä varain­siir­to­ve­ro, joka on koh­tuu­ton vero­muo­to kai­kil­le asun­non osta­jil­le ja vaihtajille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Ris­to: (Tämä kos­kien asun­toa, jos­sa asuu. 

    Niin, siis puhe oli köy­his­tä. Vaka­vas­ti varak­kaat pys­ty­vät kyl­lä kek­si­mään mui­ta jär­jes­te­ly­jä, niin ettei tar­vit­se ottaa lai­naa sii­hen asun­toon, jos­sa asuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Jopa minä­kin kes­ki­kou­lun ainoas­taan suo­rit­ta­nee­ni + tek­nil­lis­tä + mate­maat­tis­ta jon­kun ver­ran aikoi­na­ni käy­nee­nä, ennen Suo­men EU-lai­na­pro­gan­daa tajusin, että mikä todel­li­suu­den poh­ja oli sil­lä väit­tä­mäl­lä, että kun EU:hun lii­ty­tään, niin asun­to­lai­nan­ko­rot las­keu­tu­vat liki nol­laan — enti­seen asun­to­lai­nan kor­koon verrattuna.

    No noin ken­ties kävi mut­ta lai­nan­mak­sua­jat pite­ni­vät ja tie­ten­kin asun­to­lai­nan koh­tei­den hin­nat nousivat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Puo­lel­la ikä­luo­kas­ta armei­ja joh­taa kah­teen väli­vuo­teen. Ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti perin kal­lis ratkaisu.”

    Heh,miksi te polii­ti­kot itket­te välivuosia,kun itse nii­tä aiheutatte??

    Ei ole ihme jos usko polii­tik­koi­hin rapistuu,puhetta riittää,mutta ei tekoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Tuo­mas S.:
    Sama meka­nis­mi toi­mii tie­tys­ti kai­kil­la koh­den­ne­tuil­la etuuk­sil­la. En oikein kek­si muu­ta teho­kas­ta tulp­paa täl­le kuin perus­tu­lo, mut­ta pahoin pel­kään että rea­lis­mia se ei vie­lä het­keen ole. 

    No on nyt kui­ten­kin onnek­si koh­den­ta­mat­to­mia tukia kuten lap­si­li­sä, sai­ra­se­läk­keet, tai työt­tö­myys­kor­vauk­set. Sekä asu­mis­tu­ki että vero­vä­hen­nyk­set koh­dis­tuu kai aika pal­jon lap­si­per­heil­le, leik­kaa nii­tä ja nos­taa lapsilisiä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Mark­ku Kii­ke­ri:
    Eikö ole ris­ti­rii­tais­ta sanoa, että ensin korot tule­vat mah­dol­li­ses­ti koh­ta nouse­maan ja sit­ten, että kor­ko­vä­hen­nys voi­tai­siin pois­taa heti. Ris­ti­rii­tais­ta, etten sanoisi.

    Kor­ko­vä­hen­nys kan­nat­taa pois­taa joka tapauk­ses­sa, mut­ta nyt sii­hen oli­si erit­täin hyvä tilai­suus. Kos­ka lyhyel­lä aika­vä­lil­lä sen pois­to nos­ta­nee hin­to­ja, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. tpyy­luo­ma:
    Tämä on kaik­kea muu­ta kuin yksin­ker­tais­ta, mut­ta raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen joko las­kee hin­to­ja tai lisää tar­jon­taa, joka las­kee hin­to­ja. Näin sik­si että jos mark­ki­noil­la on kil­pai­lua niin se ajaa hin­nat alas, ja jos ei ole niin kan­nat­taa raken­taa enem­män kun sil­lä saa kivas­ti rahaa. 

    Mut­ta kun ne uudi­sa­sun­not muo­dos­ta­vat vain pie­nen osan mark­ki­nois­ta, nii­den tar­jon­ta­käp­py­rän siir­to las­kee hin­taa vain hyvin vähän. Ihmi­set ovat sen­kin jäl­keen val­mii­ta mak­sa­maan uudi­sa­sun­nois­ta yhtä pal­jon kuin vanhoistakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Kaik­ki tuki asu­mi­seen on yhtä höl­möä. Ei ole sen enem­pää jär­keä tukea omis­tus kuin vuo­kra-asu­mis­ta­kaan. Sekä vero­vä­hen­nyk­sen että vuo­kra­tu­kien pois­ta­mi­nen on yksi tär­keä askel koh­ti jär­ke­väm­pää hintatasoa. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Tut­tu aihe jo vuo­sien takaa, haus­ka näh­dä että vih­reät­kin alka­vat heräil­lä asun­to­kuplien kata­luu­teen ja mer­ki­tyk­sel­li­syy­teen kan­san­ta­louk­sil­le. Ikä­vä tie­tys­ti, että sii­hen tar­vit­tiin vie­lä tämä eurokriisikin.

    Minua kui­ten­kin kiin­nos­tai­si tie­tää, oli­si­ko sinus­sa Osmo mies­tä myön­tää, että se yksi hep­pu oli oikeas­sa nii­den melo­ni­lip­pis­jut­tu­jen­sa suh­teen, niin nolo ver­taus kuin se nyt oli­kin? Vih­reät ja PS eivät ole mitään vel­jes­puo­luei­ta eivät­kä sel­lai­sek­si tule, mut­ta näin ulko­puo­li­sen sil­min se osa­puo­lis­ta joka ensim­mäi­se­nä tekee aloit­teen jär­ke­vään vuo­ro­pu­he­luun, tulee vetä­mään pis­teet kotiin. Luu­li­si jotain jut­tua löy­ty­vän, kun nyt ker­ran on sel­vää että edes jois­tain asiois­ta olet­te samaa mieltä.

    Mut­ta pala­tak­se­ni aihee­seen ja koti­mai­seen asun­to­kuplaan, se on kovin pai­kal­li­nen, vähän Ame­rii­kan mal­liin, eihän siel­lä­kään kaik­kial­la kupli­nut. Ei tar­vit­se men­nä hir­veän kau­as­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta, kun hin­nat alka­vat olla tolkullisia.

    Jos­kus huvik­se­ni las­kin, kuin­ka pal­jon Suo­men pin­ta-alas­ta kului­si, jos koko kan­sa asu­tet­tai­siin pie­ni­tont­ti­siin oma­ko­ti­ta­loi­hin (gasp, vih­reil­le kam­mot­ta­va aja­tus) ja varat­tai­siin vähän tilaa teil­le ynnä muul­le infral­le. Ei men­nyt kuin pari pro­sent­tia maam­me pin­ta-alas­ta nor­maa­lil­la per­he­kool­la, ei var­sin­kaan jos ottaa vie­lä huo­mioon että suu­ri osa ihmi­sis­tä ei edes halua oma­ko­ti­ta­loon vaan se ker­ros­ta­lo on ihan ok. Lii­to-ora­vil­le ja haju­hei­nil­le jäi las­kuis­sa­ni jotain 98 pro­sent­tia pin­ta-alas­ta. Vas­taa­vas­ti las­kin kuin­ka mon­ta kym­men­tä kilo­met­riä moi­nen pin­ta-ala kar­keas­ti oli­si senaa­tin­to­ril­ta kat­sot­tu­na, puo­liym­py­rä­nä, ja luku tai­si jää­dä reip­paas­ti alle sadan.

    Tämän las­ku­har­joi­tuk­sen jäl­keen ei jää­nyt epä­sel­väk­si mis­sä mät­tää. Maankäytössä.

    Kuplia vas­taan voi­tai­siin toi­mia pait­si puut­tu­mal­la kysyn­tään (vero­tuet ynnä muut) myös puut­tu­mal­la tar­jon­taan (kaa­voi­tus, kiin­teis­tö­ve­ro). Mut­ta tah­toa ei ole, kos­ka kor­keat hin­nat ovat niin hyvä bis­nes (esim. pan­keil­le, gryn­de­reil­le, välit­tä­jil­le). Ihmi­sil­lä on myös perus­ah­neut­ta, he tyk­kää­vät heku­moi­da kämp­pien­sä arvol­la ja “rik­kau­del­laan”, eli iso osa äänes­tä­jis­tä­kin tyk­kää ala­ti nouse­vis­ta hinnoista.

    Mitä pitäi­si teh­dä, on että maa­ta alet­tai­siin kaa­voit­taa aivan toi­seen mal­liin, ja toi­saal­ta raken­ta­mat­to­mien tont­tien kiin­teis­tö­ve­ro pitäi­si lyö­dä ker­ta­kaik­ki­sen niin kovak­si, että ton­tit myös raken­net­tai­siin. Sosia­lis­tis­ta suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta? Ken­ties, mut­ta kun­non kep­pi toi­mi­si taa­tus­ti parem­min kuin ker­ta toi­sen­sa jäl­keen epä­on­nis­tu­nut pork­ka­na­dieet­ti. Pel­koa näi­den mai­nit­se­mie­ni mene­tel­mien käy­tös­tä ei kui­ten­kaan ole, sil­lä kuplan puh­kai­su on kivu­lias­ta ja nouse­vis­ta hin­nois­ta hyö­ty­jiä lii­an pal­jon ja eten­kin lii­an vai­ku­tus­val­tai­sis­sa posi­tiois­sa. Sik­si meil­lä, niin kuin muu­al­la­kin, anne­taan kuplien pai­sua juu­ri niin suu­rik­si kuin ne nyky­jär­jes­tel­mäs­sä voi­vat paisua.

    Asun­to­kuplaa et Osmo saa kos­kaan etu­ke­nos­sa tyh­jen­net­tyä, et vaik­ka näki­sit sen muo­dos­tu­mi­sen kau­kaa ja tie­täi­sit miten se saa­tai­siin läs­säh­tä­mään ennen räjäh­dys­tä. Jos jotain haluat saa­da aikaan, yri­tä vään­tää tiu­kem­mat vaka­va­rai­suus­vaa­ti­muk­set pan­keil­le sekä rea­lis­ti­sem­mat tasear­vot käyt­töön (ja kaik­ki tasee­seen näky­vil­le). Vähän kuten eräs Citigrou­pin enti­nen TJ juu­ri ehdot­ti, ei siis tar­vit­se minua uskoa.

    Disclai­mer: pake­nin pää­kau­pun­ki­seu­dun hin­ta­ta­soa aika­naan, ja kyl­lä, asun omistusasunnossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Myyn­ti­voit­to­han on vero­ton­ta vain niil­le, jot­ka ovat asu­neet asun­nos­sa yli 2 vuot­ta. Ei täl­lä pal­joa bis­nes­tä teh­dä, pois­lu­kien ehkä ne, jot­ka raken­ta­vat parin vuo­den välein omakotitaloja. 

    Toi­saal­ta, oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­jat mak­sa­vat jo aika­moi­set kön­tät vero­ja ALV:n ja eri­lais­ten pii­lo­ve­ro­jen muo­dos­sa, joten en näe kovin suur­ta ongel­maa tai “tulon­me­ne­tys­tä” sii­nä­kään verot­to­muu­des­sa. Väit­täi­sin että hiha-arviol­la nel­jäs­osan (ja luku voi olla täy­sin pie­les­sä, perus­tuu vain tut­ta­va­pii­ri­ni koke­muk­siin joka voi olla vino) oma­ko­ti­ta­lois­ta raken­taa joku joka toi­mii täl­lä peri­aat­teel­la: muu­ta­man vuo­den välein raken­ne­taan oma­ko­ti­ta­lo ja sit­ten myy­dään. Tämä on minus­ta ihan ter­vet­tä mark­ki­na­ta­lou­den toimintaa. 

    Mitä tulee mui­den asun­to­jen myyn­ti­voi­ton verot­to­muu­teen, niin tosi­aan niin­kuin Osmo sanoi, on aika lail­la muut­to­ve­ro. Jos nyt talou­den ter­veh­dyt­tä­mi­sek­si jou­du­taan inflaa­tio­ta­voi­tet­ta rukaa­maan ylös­päin, niin asun­to­jen­kin nimel­lis­hin­nat nouse­vat. Jos samal­la pitäi­si olla dyna­miik­kaa talou­des­sa niin, että ihmi­set voi­vat muut­taa­kin työn peräs­sä, niin vero­va­paus asu­mi­sel­le on kyl­lä aika­lail­la perus­e­del­ly­tys. Vähin­tään­kin vero­seu­raa­muk­sel­ta pitää voi­da vält­tyä niil­tä osin kuin rahat lait­taa vuo­den sisäl­lä kiin­ni toi­seen asun­toon. Sijoi­tusa­sun­nois­ta­han menee jo nyt myyn­ti­voit­to­ve­ro ihan normaalisti. 

    Varain­siir­to­ve­ros­ta­kin voi­si minun puo­les­ta­ni luo­pua, kos­ka sekin on muut­to­ve­ro. Kun kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus pois­tuu, niin se kom­pen­soi kyl­lä tämän muu­tok­sen ja lisää dyna­miik­kaa markkinoilla. 

    Asu­mis- yms. tukien koh­dal­la olen samaa miel­tä: tuet pois. Lisäk­si voi­si lait­taa raken­ta­mat­to­mal­le tont­ti­maal­le monin­ker­tai­sen kiin­teis­tö­ve­ron. Vaik­ka niin, että se vero nousee ajan myötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Elmo Allén: Mut­ta kun ne uudi­sa­sun­not muo­dos­ta­vat vain pie­nen osan mark­ki­nois­ta, nii­den tar­jon­ta­käp­py­rän siir­to las­kee hin­taa vain hyvin vähän. Ihmi­set ovat sen­kin jäl­keen val­mii­ta mak­sa­maan uudi­sa­sun­nois­ta yhtä pal­jon kuin vanhoistakin.

    Toki ovat val­mii­ta mak­sa­maan, mut­ta ei se ole mikään luon­non­la­ki että uusia asun­to­ja on vähän tar­jol­la? Säre­län Mik­ko tai joku tie­tä­nee täl­le läh­teen, mut­ta käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gis­sä on raken­net­tu uusi asun­to­ja jotain 2 000 — 3 000 vuo­des­sa. Tuo on alle pro­sent­ti koko Hel­sin­gin asun­to­kan­nas­ta, rapiat 300 000 asun­toa. Nime­no­maan tämä Hel­sin­gin asun­to­kuplas­sa on outoa, se ei ole raken­ta­mi­sen kupla, päinvastoin.

    Muu­ten, uudet vuo­kra-asun­not alkaa olla jopa ihan samois­sa hin­nois­sa kuin vanhat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Lii­an van­ha:

    Olem­me juu­ri jou­tu­neet päh­käi­le­mään tätä ongel­maa ja kun yhdis­te­tään armei­jan kel­vo­ton ja yhteen­so­pi­mat­to­ma­ki teh­ty pal­ve­lu niin poi­ka­ni päät­ti pitää KAKSIvälivuotta. 

    Var­maan löy­tyy joku oppi­lai­tos jos­sa tämä on ongel­ma, mut­ta ei kyl­lä kai­kil­le. Itse menin armei­jaan juu­ri tam­mi­kuun alus­ta abi­ke­vään jäl­kei­se­nä vuon­na, mikä tar­koit­ti opis­ke­lu­jen aloit­ta­mis­ta syys­kuus­sa vain syys­lu­ku­kau­dek­si ja jat­ka­mis­ta sit­ten vuo­den kulut­tua armei­jan jäl­keen tam­mi­kuus­sa. Toki asi­aa hel­pot­ti se, ettei kysei­nen yli­opis­to har­ras­ta­nut vuo­den­vaih­teen yli jat­ku­via kurs­se­ja. Ei tul­lut väli­vuo­sia, jos­kin kyl­lä­kin pit­kä jou­lu­lo­ma (armei­ja lop­pui jo jou­lu­kuun alussa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti perin kal­lis ratkaisu. 

    Mihin­kä­hän tuo heit­to perus­tui? Asias­ta on jäl­leen uut­ta­kin tut­ki­mus­tie­to, kun Ruot­sin muu­tos­ta on tut­kit­tu. Muu­tos ase­vel­vol­li­suusar­mei­jas­ta ammat­tiar­mei­jaan on lisän­nyt kulu­ja ja romut­ta­nut suorituskyvyn.

    Ammat­tiar­mei­ja voi­daan saa­da näyt­tä­mään edul­li­sel­ta, kun suo­ri­tus­ky­ky unoh­de­taan koko­naan. Eli ver­ra­taan täy­sin eri­lai­sia suo­ri­tus­ky­ky­jä ja pie­nen­ne­tään ammat­tiar­mei­ja riit­tä­vän pie­nek­si. Joku vil­je­li tuol­lais­ta val­heel­lis­ta las­kel­maa Suo­mes­sa­kin muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Hänen las­kel­mas­saan oli kai­keen lisäk­si mate­ri­aa­li­kus­tan­nuk­set ammat­tiar­mei­jal­le las­ket­tu vää­rin. Säälittävä. 😀 😀 😀

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kun puhu­taan ase­vel­vol­li­suu­den kan­san­ta­lou­del­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, niis­tä suu­rin on se kah­den vuo­den vii­väs­tys työ­mark­ki­noil­le tuloon. Se mak­saa saman ver­ran kuin elä­keiän ale­ne­mi­nen kah­del­la vuodella.
      Suu­reen mies­mää­rään perus­tu­van ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan ja pal­jon pie­nem­män, mut­ta hyvin varus­te­tun ammat­ti­lais­ve­toi­sen armei­jan kes­ki­näis­tä tehoa mitat­tiin vii­mek­si Ira­kin sodassa. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Soi­nin­vaa­ra olet­taa, että kor­koel­vy­tys oli­si luo­mas­sa asun­to­kuplaa Suo­meen. Ja on asias­ta huo­lis­saan. Kui­ten­kaan aika­na, jol­loin korot ovat olleet alhaal­la, asun­to­jen hin­to­jen nousu ei ole osoit­ta­nut mitään merk­ke­jä kiih­ty­mi­ses­tä. Päinvastoin. 

    Tilas­to­kes­kuk­sen van­ho­jen asun­to­jen hin­ta­tie­to­jen perus­teel­la huo­li hin­ta­kuplas­ta todel­la vai­kut­taa tur­hal­ta. Esi­mer­kik­si Turus­sa van­ho­jen kak­sioi­den neliö­hin­nan medi­aa­ni on jopa hive­nen las­ke­nut vuo­den 2010 ensim­mäi­ses­tä nel­jän­nek­ses­tä vuo­den 2012 ensim­mäi­seen nel­jän­nek­seen. Hel­sin­gis­sä vas­taa­va neliö­hin­ta on jon­kin ver­ran nous­sut, mut­ta kui­ten­kin sel­väs­ti alle kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sin. Näin ollen asun­to­jen reaa­li­hin­nat ovat las­kus­sa ja joil­la­kin alueil­la myös nimel­li­set hinnat.

    Asun­to­jen varal­li­suusar­vo­jen säi­ly­mi­nen on kui­ten­kin vält­tä­mä­tön­tä ja kaik­kien etu. Nykyi­seen var­sin vaa­ti­mat­to­maan hin­ta­ke­hi­tyk­seen ei aina­kaan kan­na­ta inflaa­tio-lää­ki­tys­tä hakea. Tehok­kaa­na se vei­si talou­den pal­jon inflaa­tio­ta han­ka­lam­paan asen­toon eli deflaatioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Paras tapas madal­taa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia oli­si hal­lit­tu luo­pu­mi­nen kau­pun­kien omis­ta­mis­ta vuo­kra-asun­nois­ta. Tämä toi­si vapail­le mark­ki­noil­le tuhan­sia asun­to­ja. Näin lisään­ty­nyt tar­jon­ta madal­tai­si sel­väs­ti hintoja. 

    Nykyi­nen asun­to­lai­nan kor­ko­jen vähen­tä­mi­soi­keus on sii­nä mie­les­sä hyvä, että se koh­tuul­lis­taa Suo­men muu­toin älyt­tö­män kor­ke­aa vero­tus­ta. Tämä on oival­li­nen kan­nus­tin työn­te­koon maas­sa, jos­sa kan­nus­ti­mis­ta on pulaa. 

    Kor­ko­jen vähen­ny­soi­keu­den todel­li­nen ongel­ma on sii­nä, että se on pro­sen­tu­aa­li­ses­ti sidot­tu itse lai­nan kor­koon. Tämä kan­nus­taa mah­dol­li­sim­man suu­ren lai­nan otta­mi­seen, jot­ta myös kor­ko­vä­hen­nys­hyö­ty pal­kas­ta oli­si mah­dol­li­sim­man suu­ri. Suu­ret lai­nat puo­les­taan valu­vat asun­to­jen hintoihin. 

    Jär­ke­väm­mäs­sä mal­lis­sa kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­del­la oli­si kat­to (esi­mer­kik­si 500 € kuus­sa), jos­ta sit­ten sai­si vähen­tää pal­kas­sa vaik­ka 80 %. Täl­lai­nen mal­li ei vää­ris­täi­si mark­ki­noi­ta kan­nus­ta­mal­la lai­na­not­ta­mi­seen, sil­lä etu ei kas­vai­si lai­na­sum­mien kas­vaes­sa. Se oli­si myös sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­sem­pi, sil­lä hyvä­tu­lois­ten vero­hel­po­tus ei eroai­si keskituloisista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kor­ko­vä­hen­nys ei lisää työn­teon kan­nus­ti­mia lain­kaan, pikem­min­kin vähen­tää nii­tä. Vähen­nys ei mene ansio­tu­lo­ve­ron vaan pää­oma­tu­lo­ve­ron kaut­ta eikä se sil­loin vai­ku­ta ansi­tu­lo­jen mnar­gi­naa­li­ve­roon lainkaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Heik­ki:
    Rat­kai­su­na tuli­si olla jokin tapa, jol­la tal­let­ta­ja koh­dis­taa tal­le­tuk­sen­sa nime­no­maan asun­to­lai­naan, jos­sa hän kat­soo velan­va­kuu­te­na ole­vat kiin­teis­töt sijoi­tuk­sen­sa arvoiseksi. 

    Eli siis arvo­pa­pe­ris­te­taan asun­to­lai­nat ja mark­ki­noi­daan nii­tä ris­kit­tö­mi­nä sijoi­tus­koh­tei­na? Ehkä­pä reit­taus­lai­tok­set voi­si­vat luo­ki­tel­la nämä pape­rit vakuuk­sien ja lai­nan­saa­jien mak­su­ky­vyn mukaan… ja kan­nat­tai­si var­maan­kin lait­taa samaan koriin eri­ta­soi­sia lai­no­ja useil­ta alueil­ta ris­kien vähen­tä­mi­sek­si? Niin — ja mik­si­pä vakuu­tus­yh­tiöt eivät myi­si vakuu­tuk­sia, joil­la sijoit­ta­ja voi­si tur­va­ta aina­kin osan pääomastaan!

    Ker­ras­saan hyvä idea!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. tpyy­luo­ma: Toki ovat val­mii­ta mak­sa­maan, mut­ta ei se ole mikään luon­non­la­ki että uusia asun­to­ja on vähän tar­jol­la? Säre­län Mik­ko tai joku tie­tä­nee täl­le läh­teen, mut­ta käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gis­sä on raken­net­tu uusi asun­to­ja jotain 2 000 – 3 000 vuo­des­sa. Tuo on alle pro­sent­ti koko Hel­sin­gin asun­to­kan­nas­ta, rapiat 300 000 asun­toa. Nime­no­maan tämä Hel­sin­gin asun­to­kuplas­sa on outoa, se ei ole raken­ta­mi­sen kupla, päinvastoin.

    Samaan aikaan meil­lä on pk-seu­dul­la mil­joo­na neliö­tä tyh­jää toimitilaa.

    Mikä meka­nis­mi tuot­taa ylen­mää­rin toi­mis­to­ja mut­ta lii­an vähän asun­to­ja? Tie­tääk­se­ni hin­ta­ke­hi­tys­kin on ollut vaa­ti­mat­to­mam­paa toi­mi­ti­la- kuin asun­to­mark­ki­noil­la. Voi­si­ko vika sit­ten­kin olla kaa­voi­tus­puo­lel­la, samat raken­nus­liik­keet­hän noi­ta raken­ta­vat. Vai eivät­kö toi­mi­ti­lo­jen rahoit­ta­jat halua tai pys­ty rahoit­ta­maan asuntotuotantoa?

    Oli miten oli, niin rat­kai­su­na on uudis­tuo­tan­non ja tar­jon­nan lisää­mi­nen ja avai­met tähän jul­ki­sel­la vallalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Kuin­ka mah­taa käy­dä jos näin teh­täi­siin? Raken­ne­taan­ko lisää asun­to­ja ja myy­täi­siin­kö ne hal­vem­mal­la vai para­ni­si­vat­ko asun­non­ra­ken­ta­jien ja maa­no­mis­ta­jien mar­gi­naa­lit kun tou­hus­ta pois­tui­si vero­ja, mut­ta asiak­kaat mak­sai­si­vat samo­ja neliö­hin­to­ja kuin nytkin? 

    Tähän pitäi­si aina­kin yhdis­tää jota­kin muu­ta­kin, jol­la käy­tän­nös­sä estet­täi­siin myy­mi­nen enti­sel­lä hin­nal­la mut­ta parem­mal­la kat­teel­la. Lisää kaa­voi­tet­tua maa­ta ja oleel­li­sia paik­ko­ja yhdis­tä­vää jouk­ko­lii­ken­net­tä. Pak­ko raken­taa mää­rä­ajas­sa ja myös myy­dä jos halu­aa vält­tyä lisä­ve­roil­ta. Jne. 

    Minun on joten­kin vai­kea uskoa, että jos nyt ker­ros­ta­lo­kak­sios­ta Hel­sin­gis­sä saa X tuhat­ta euroa, se myy­täi­siin hal­vem­mal­la jos raken­ta­jan ei tar­vit­si­si mak­saa vero­ja. Eihän tuo hin­ta nyt­kään perus­tu kus­tan­nuk­siin vaan sii­hen, että kysyn­tä ylit­tää tarjonnan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Veron alen­ta­mi­sen idea­na on teh­dä raken­ta­mi­ses­ta kan­nat­ta­vam­paa, jol­loin se hou­kut­te­lee enem­män tar­jon­taa. Huo­mat­ta­vas­sa osas­sa asuin­ra­ken­ta­mis­ta oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­ja vas­taa raken­nut­ta­mi­ses­ta itse.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Täs­sä omat tee­si­ni aiheesta:

    - myyn­ti­voi­ton vero­tus pois
    — varain­siir­to­ve­ro pois
    — kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus pois
    — kiin­teis­tö­ve­ro suo­raan ver­ran­nol­li­nen asun­non käy­pään arvoon, pro­sent­ti riit­tä­vän korkea

    Kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mi­nen on olen­nai­nen osa asun­to­jen hin­nan pitä­mis­tä aisois­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­kupla on nime­no­maan tont­tien hin­ta­kuplaa; asun­to­jen hin­noil­la on aika vähän teke­mis­tä raken­nus­kus­tan­nus­ten kans­sa. Kiin­teis­tö­ve­ro huo­leh­ti­si täs­tä. Tont­tien­kin tar­jon­ta para­ni­si, kun esi­mer­kik­si rin­ta­ma­mies­ta­loa­luei­den 1500 m²:n ton­tit alkai­si­vat aika pikai­ses­ti pilk­kou­tua. Myös asu­mi­sen dyna­miik­ka para­ni­si, kun “lii­an isois­sa” talois­sa asu­vat ihmi­set etsi­si­vät ajois­sa sopi­vam­pia asumismuotoja.

    Lisäk­si kun­nol­li­sen kiin­teis­tö­ve­ron tuot­to oli­si sen ver­ran kor­kea, että muu­ta vero­tus­ta voi­tai­siin keven­tää. Se on yksi nii­tä vero­ja, joil­la voi­daan kor­va­ta työn verotusta.

    Samal­la vähe­ni­si kiin­teis­tö­jen tuu­ri­hin­ta­vaih­te­lu. Nyt ihmi­set voi­vat olla hyvin eri­lai­ses­sa talou­del­li­ses­sa ase­mas­sa riip­puen sii­tä, ovat­ko sat­tu­neet osta­maan ensia­sun­ton­sa huo­nol­la vai hyväl­lä het­kel­lä. Asun­noil­la ja maal­la pelaa­mi­nen muut­tui­si vähän vähem­män kivaksi.

    Jos kor­ko­vä­hen­nyk­sen pois­ta­mi­nen tun­tuu lii­an jul­mal­ta, sit­ten voi­tai­siin kat­soa asun­to sijoi­tuk­sek­si ja tuo­da myyn­ti­voi­ton vero­tus täy­si­mää­räi­se­nä samal­la kaa­val­la kuin vuo­kra-asun­nois­sa­kin. Osmon mai­nit­se­ma reaa­liar­vo­ky­sy­mys on tie­tys­ti hyvin ikä­vä, mut­ta nyky­ve­ro­tus on erit­täin han­ka­la täs­sä suh­tees­sa. kaik­kien sijoi­tus­ten osal­ta. Asia oli­si syy­tä kor­ja­ta kaik­kien sijoi­tus­ten osal­ta. Samal­la voi­si pois­taa progres­sion kos­ka se tuli­si kyl­lä pure­maan asuntosijoituksiin.

    Asun­to­tu­lon vero­tus pitäi­si ehkä lisä­tä tuo­hon yllä­ole­vaan. Se on vero­na peri­aat­tees­sa ihan oikeu­tet­tu, jos vero­tus muu­ten on saman­lais­ta vuo­kra-asun­to­jen ja omis­tusa­sun­to­jen välil­lä, eikä veron mää­rä oli­si kovin suu­ri. Sil­lä on kui­ten­kin se ikä­vä piir­re, että nousu­kau­del­la vero oli­si nol­las­sa (kos­ka sijoit­ta­jat otta­vat rahan­sa arvon­nousus­ta eivät­kä vuo­kra­lai­sil­ta, ja kos­ka ihmi­set suun­taa­vat omis­tusa­sun­toi­hin), las­ku­kau­del­la taas vuo­kra­mar­gi­naa­lit kasvavat.

    Muu­ten… Tulee mie­leen yksi has­su aja­tus. Miet­ti­kää­pä, mikä taho oli­si Hel­sin­gis­sä suu­rin yksit­täi­nen häviä­jä, jos asun­to­jen hin­nat pysyi­si­vät mal­til­li­si­na. Ettei vain oli­si alu­een suu­rin maa­no­mis­ta­ja, kau­pun­ki itse…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Paras tapas madal­taa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia oli­si hal­lit­tu luo­pu­mi­nen kau­pun­kien omis­ta­mis­ta vuokra-asunnoista.”

    Tämän voi teh­dä sit­ten, kun vuo­kra­mark­ki­nat eivät syr­ji mie­hiä ja eri­tyi­ses­ti nuo­ria mie­hiä. Yli­opis­to­kau­pun­geis­sa nuo­ren mie­hen on erit­täin vai­kea ja työt­tö­mä­nä mil­tei mah­do­ton saa­da vuokra-asuntoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­reen mies­mää­rään perus­tu­van ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan ja pal­jon pie­nem­män, mut­ta hyvin varus­te­tun ammat­ti­lais­ve­toi­sen armei­jan kes­ki­näis­tä tehoa mitat­tiin vii­mek­si Ira­kin sodassa. 

    USAs­sa on alet­tu puhu­maan ihan vai­ku­tus­val­tai­sil­la­kin tahoil­la paluus­ta ase­vel­vol­li­suu­teen. Syy­nä eivät ole pel­käs­tään rek­ry­toin­ti­vai­keu­det vaan myös huo­li sii­tä, ettei­vät ase­pal­ve­luk­sen ja soti­mi­sen rasi­tuk­set koh­dis­tu tasa­ve­roi­ses­ti eri yhteis­kun­ta­luok­kiin eikä eri etni­siin ryhmiin.

    Jot­ta jos­ko odo­tel­tai­siin mihin suun­taan muo­ti maa­il­mal­la on kään­ty­mäs­sä, ettei oltai­si tilan­tees­sa, jos­sa meil­lä ollaan vas­ta siir­ty­mäs­sä ammat­tiar­mei­jaan, kun muu­al­la ollaan palaa­mas­sa asevelvollisuuteen.

    Sinän­sä mikään ei kait estä kehit­tä­mäs­tä ase­pal­ve­lus­ta s.e. sen hai­tat opis­ke­lul­le ja työ­elä­mään siir­ty­mi­sel­le oli­si­vat mini­maa­li­set. Esim. siir­ty­mi­nen lähem­mäs jotain Sveit­sin mal­lia (lyhyt perus­kou­lus­jak­so ja pal­jon ker­taus­har­joi­tuk­sia) oli­si var­maan­kin hyvä lähtökohta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­reen mies­mää­rään perus­tu­van ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan ja pal­jon pie­nem­män, mut­ta hyvin varus­te­tun ammat­ti­lais­ve­toi­sen armei­jan kes­ki­näis­tä tehoa mitat­tiin vii­mek­si Ira­kin sodassa. 

    Tuon mit­tauk­sen tulos on aika lail­la epä­sel­vä. Eikä ver­taus ole muu­ten­kaan osu­va. Ira­kin armei­ja oli ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja (tosin sii­tä eri­koi­nen, että se oli kaup­pa­saar­rois­ta seu­ra­ten vail­la nyky­ai­kais­ta varus­tus­ta), mut­ta USA:n armei­ja on jon­kin­lai­nen sekoi­tus ammat­tiar­mei­jaa ja ei-ammat­tiar­mei­jaa. Jos Was­hing­ton Pos­tin parin vuo­den takais­ta kus­tan­nusar­vio­ta on usko­mi­nen, pel­käs­tään USA:lle oli tul­lut Ira­kin sodas­ta jo 3 bil­joo­nan dol­la­rin las­ku. Tie­dä sit­ten, mitä se oli­si ollut puh­taal­la ammat­tiar­mei­jal­la. Mut­ta sel­vää on se, että kal­liik­si sota tuli kai­kil­le: niin ira­ki­lai­sil­le kuin sotaan osal­lis­tu­neil­le NATO-mail­le­kin. Niin talou­del­li­ses­ti kuin hen­ki­ses­ti­kin (ja kir­jai­mel­li­ses­ti myös hen­ki­ses­ti, kos­ka hen­kiä­hän tuos­sa sodas­sa kaa­tui kuusi­nu­me­roi­nen mää­rä, jos­ta ilmei­ses­ti suu­rin osa siviilejä).

    Kum­pi sinun mie­les­tä­si oli Ira­kin sodas­sa tehok­kaam­pi resurs­sei­hin näh­den: län­si­mai­den ammat­ti­mai­set jou­kot, vai pai­kal­li­set pää­asias­sa ase­vel­vol­li­suus­poh­jai­set jou­kot, joi­den sis­si­toi­min­nan seu­rauk­se­na sodan talou­del­li­seen las­kuun tuli aina­kin yksi nol­la lisää län­si­mai­den etu­kä­teis­suun­ni­tel­miin nähden?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­reen mies­mää­rään perus­tu­van ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan ja pal­jon pie­nem­män, mut­ta hyvin varus­te­tun ammat­ti­lais­ve­toi­sen armei­jan kes­ki­näis­tä tehoa mitat­tiin vii­mek­si Ira­kin sodassa. 

    Geor­gias­sa 2008?

    En ole ase­vel­vol­li­suu­den vank­ku­ma­ton kan­nat­ta­ja, mut­ta käsi­tel­lään asi­aa faktapohjalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Ode:

    Kor­ko­vä­hen­nys ei lisää työn­teon kan­nus­ti­mia lain­kaan, pikem­min­kin vähen­tää nii­tä. Vähen­nys ei mene ansio­tu­lo­ve­ron vaan pää­oma­tu­lo­ve­ron kaut­ta eikä se sil­loin vai­ku­ta ansi­tu­lo­jen mnar­gi­naa­li­ve­roon lainkaan.

    Ali­jää­mä­hy­vi­tys???
    Val­tao­sal­la kor­ko­vä­hen­nyk­sen hyö­dyn­tä­jis­tä ei ole (mer­kit­tä­viä) pää­oma­tu­lo­ja, joten kor­ko­vä­hen­nys siir­re­tään ali­jää­mä­hy­vi­tyk­sen kaut­ta ansio­tu­lo­jen vero­tuk­seen (jos­sa vähen­nys kyl­lä teh­dään suo­raan veros­ta eikä tulois­ta, joten mar­gi­naa­li­ve­roar­gu­men­til­la­si on ehkä point­ti, mut­ta en ollen­kaan osta aja­tus­ta­si työn­teon kannustimista.
    (aiem­min­han kor­ko­vä­hen­nys teh­tiin tulois­ta, jol­loin se vai­kut­ti suo­raan ja rajus­ti mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­tin, mut­ta sinun hen­gen­hei­mo­lais­te­si toi­mes­ta tuo muu­tet­tiin veros­ta teh­tä­väk­si vähennykseksi.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki hyö­tyi­si asu­mi­sen hin­nan alen­tu­mi­ses­ta sosi­aa­li­me­nois­saan hyvin paljon. 

    Nopein tapa on yksin­ker­tai­ses­ti lopet­taa asu­mi­sen tuke­mi­nen. Ei mak­sa mitään ja kaik­ki asun­to­kei­not­te­li­joi­ta lukuu­not­ta­mat­ta hyö­ty­vät. 🙂 Kun tuo­hon yhdis­te­tään kun­tien asun­to­jen myyn­ti pl. ne mitä tar­vi­taan työ­suh­dea­sun­noik­si, ollaan jo pykä­lää ter­veem­mäl­lä pohjalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Suu­reen mies­mää­rään perus­tu­van ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan ja pal­jon pie­nem­män, mut­ta hyvin varus­te­tun ammat­ti­lais­ve­toi­sen armei­jan kes­ki­näis­tä tehoa mitat­tiin vii­mek­si Ira­kin sodassa. 

    Hyvin varus­tel­tu­jen ammat­tiar­mei­joi­den ja hei­kos­ti varus­tel­tu­jen koti­ku­tois­ten jouk­ko­jen sotaa käy­dään par­hail­laan Afa­ga­nis­ta­nis­sa. Hyvin varus­tel­lut ammat­tiar­mei­jat ovat luik­ki­mas­sa pika­puo­liin pois, kun lopul­lis­ta voit­toa ei näy eikä kuulu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Ira­kin sodas­sa tes­tat­tiin kan­san lojaa­li­suut­ta val­lin­nut­ta jär­jes­tel­mää koh­taan. Viet­nam on parem­pi esi­merk­ki sii­tä, mis­tä kan­sa­nar­mei­jas­sa on kyse. Ja tuos­ta vero­tuk­ses­ta. Mikä ihme sii­nä on, että tuot­to­ve­ro­tus on aina jokin autu­aak­si teke­vä asia. Onko kyse sii­tä, että kun enem­mis­tö vas­tus­taa vero­ja, joi­ta ei pys­ty vero­tuk­sen läh­teel­lä rahoit­ta­maan, niin tun­tee ole­van­sa joten­kin tie­tä­väm­mäs­sä vähemmistössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Tuo­mas S.: Tämä on kyl­lä aivan tot­ta. Tämän huo­ma­si opis­ke­li­ja­po­lii­tik­ko- ja opis­ke­luai­koi­na­ni itse­kin. Aina kun Kelan mak­su­kat­to tai asu­mis­li­sä nousi muu­ta­mia euro­ja, tuli sään­nöl­li­ses­ti Hoa­sin vuo­kra­tar­kis­tus joka siir­si tuon muu­ta­man euron vuo­kra­nan­ta­jal­le. Vaik­ka hoa­sin motii­vi­na on muu kuin sil­mi­tön ahneus toi­mii tämä meka­nis­mi var­mas­ti samal­la taval­la joka puolella. 

    Sama meka­nis­mi toi­mii tie­tys­ti kai­kil­la koh­den­ne­tuil­la etuuk­sil­la. En oikein kek­si muu­ta teho­kas­ta tulp­paa täl­le kuin perus­tu­lo, mut­ta pahoin pel­kään että rea­lis­mia se ei vie­lä het­keen ole.

    HOA­Sin kupla puh­ke­si 1990 alun lamas­sa, kun ryh­dyt­tiin las­ke­maan kei­tä sää­tiön asun­nois­sa oikeas­ti asuu/asui. Todet­tiin, että tyh­jää tilaa on mas­soit­tain. Siis tuol­loin HOAS sai val­tiol­ta avus­tus­ta vuo­kra­lais­ten­sa pää­lu­vun mukaisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­reen mies­mää­rään perus­tu­van ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan ja pal­jon pie­nem­män, mut­ta hyvin varus­te­tun ammat­ti­lais­ve­toi­sen armei­jan kes­ki­näis­tä tehoa mitat­tiin vii­mek­si Ira­kin sodassa. 

    Yhdys­val­to­jen ase­voi­mat­han ovat tun­ne­tus­ti myös mies­mää­räl­tään hur­jan pie­net… Mon­ta­ko len­to­tu­kia­lus­ta on muu­ten vih­rei­den han­kin­ta­lis­tall­la ammat­tiar­mei­jaa varten?

    Jos lähi-idäs­tä halu­aa esi­merk­kiä etsiä, niin onhan siel­lä suu­nil­leen Suo­men kokoi­nen­kin tar­jol­la. Israel ei ole kat­so­nut pär­jää­vän­sä pel­käl­lä ammattiarmeijalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun puhu­taan ase­vel­vol­li­suu­den kan­san­ta­lou­del­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, niis­tä suu­rin on se kah­den vuo­den vii­väs­tys työ­mark­ki­noil­le tuloon. Se mak­saa saman ver­ran kuin elä­keiän ale­ne­mi­nen kah­del­la vuodella.
    Suu­reen mies­mää­rään perus­tu­van ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan ja pal­jon pie­nem­män, mut­ta hyvin varus­te­tun ammat­ti­lais­ve­toi­sen armei­jan kes­ki­näis­tä tehoa mitat­tiin vii­mek­si Ira­kin sodassa. 

    Osmo, Suo­men rehel­li­sim­piin lukeu­tu­va polii­tik­ko, “come on”! 6kk pal­ve­lu ei voi myö­häs­tyt­tää 2 vuot­ta, jos ei mukaan las­ke­ta jotain “palau­tu­mi­sai­kaa” tms.
    Ja kyl­lä mul­le käy että teh­dään palk­ka-armei­ja jos sil­le anne­taan 4% BKT:ä, niin­kun jenkeillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. 12 kuu­kau­den pal­ve­lu myö­häs­tyt­tää kah­del­la vuo­dedl­la, jos se alkaa tam­mi­kuus­sa. Voi myö­häs­tyt­tää pal­jon enem­män­kin, jops ei heti lukion jäl­keen pää­se tavoit­te­le­maan­sa oppi­lai­tok­seen. Seu­raa­va­na­kaan vuon­na ei pää­se, kos­ka on intis­sä eikä voi lukea. Kun on ollut intis­sä tyh­men­net­tä­vä­nä vuo­den, lukion jäl­kei­sel­le tie­to­ta­sol­le pää­se­mi­nen vie aikaa ja voi­mia. Tämä on yksi syy sii­hen, että nai­set val­taa­vat korkeakoulut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suu­reen mies­mää­rään perus­tu­van ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan ja pal­jon pie­nem­män, mut­ta hyvin varus­te­tun ammat­ti­lais­ve­toi­sen armei­jan kes­ki­näis­tä tehoa mitat­tiin vii­mek­si Ira­kin sodassa. 

    Eikö­hän tuol­la tes­tat­tu myös esim. pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mien ero­ja, jois­sa toi­ses­sa ei uskal­le­ta teh­dä omia rat­kai­su­ja, vaan halu­taan tur­va­ta oma ase­ma odot­ta­mal­la, mitä Iso Kur­ko sanoo.
    Suo­mes­sa on se ero moniin mui­hin mai­hin, että tääl­lä armei­ja ja polii­si ovat inti­tuu­tio­ta, joi­hin on kor­kea luot­ta­mus. Pal­jon kor­keam­pi kuin esim. Soi­nin­vaa­ran edus­ta­miin. Nyky­ai­kai­nen armei­ja ei tar­vit­se niin suur­ta mies­mää­rää, mut­ta mitä tapah­tui­si, jos tosi­aan rimaa nos­tet­tai­siin niin pal­jon, että vaik­ka­pa 70 pro­sen­til­le sanot­tai­siin, ettei kun­di kel­paa. Voi kuu­los­taa kum­mal­li­sel­ta, mut­ta aika moni ihan oikeas­ti halu­aa men­nä armei­jaan (nuti­see, mut­ta sil­ti haluaa).Aevelvollisuusarmeijassa on lisäk­si se hyvä puo­li, että aina­kin ker­ran elä­mään jou­tuu elä­mään sel­lai­setn kes­kuu­des­sa, joi­den kans­sa ei muu­ten oli­si teke­mi­sis­sä. Voi­si teh­dä hyvää cityvihreillekin.
    Itse en osaa pan­na vaa­kaan ase­vel­vol­li­suu­den hyviä ja huo­no­ja puo­lia ja sit­ten sanoa, että niin tai näin pitää teh­dä. Suo­mes­sa kui­ten­kin kan­nat­taa teh­dä, kuten tän­ne par­hai­ten sopii, ei sen mukaan, mitä jos­sain muu­al­la teh­dään toi­sis­ta lähtökohdista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Soi­nin­vaa­ra valit­taa lii­an alhai­sis­ta lai­na­ko­rois­ta eikä kor­keam­pi inflaa­tio­kaan tun­nu ole­van hänel­le niin huo­no jut­tu. Net, kun muis­taa 70-luvun muus­ta­kin kuin saa­ke­lin rumis­ta vaat­teis­ta, voi­vat muis­ta mil­lais­ta asun­non hank­ki­mi­nen oli.
    Tar­vit­tiin muis­taak­se­ni 30% osuus hin­nas­ta sääs­tet­ty­nä. Inflaa­tio oli ripe­ää, joten sääs­täes­sä asun­non hin­ta kar­ka­si ja tavoi­te oli yhtä kau­ka­na. Korot oli­vat kor­kei­ta. Aina­kin taval­li­sil­le ihmi­sil­le. Pank­kien ja val­tion poli­tiik­kaan kuu­lui kyl­lä jee­sa­ta sur­keas­sa jamas­sa ollei­ta suu­ry­ri­tyk­siä esim. Tam­pel­laa anta­mal­la niil­le sit­ten vas­taa­vas­ti hyvin hal­paa, jopa koro­ton­ta lainaa.
    Kun sen asun­non oli saa­nut han­kit­tua, inflaa­tios­ta oli tie­tys­ti hyö­tyä, mut­ta ei sääs­tä­jil­lä. Eikä iki­nä muu­ten­kaan niil­lä, joil­la ei ole muu­ta omaisuutta.
    Asun­to­po­li­tiik­kaan kuu­lui myös vuo­kra­sään­nös­te­ly, joten käy­tän­nös­sä moni jou­tui mak­sa­maan pimeäs­ti jol­le­kin väli­kä­del­le ns. kyn­nysr­haa. Se saat­toi olla usean kuu­kau­den vuo­kraa vas­taa­va summa.
    Asun­to­jen hin­to­ja Hel­sin­gis­sä kau­his­tel­tiin ihan samal­la lail­la kun nytkin.
    Kun lai­naa alet­tiin saa­da ilman näi­tä sääs­tö­vaa­ti­muk­sia 80-luvun lop­pu­puo­lel­la, monet sel­lai­set ihmi­set, jot­ka eivät iki­nä aimm­min oli­si voi­neet hank­kia omaa sun­toa, kyke­ni­vät sen teke­mään. Tie­ten­kin täl­lä oli jotain hait­ta­puo­lia­kin, mut­ta ehdot­to­mas­ti suu­rim­mal­le osal­le tämä oli erin­omai­sen hyvä asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Vihe­rins­si:
    Muu­ten… Tulee mie­leen yksi has­su aja­tus. Miet­ti­kää­pä, mikä taho oli­si Hel­sin­gis­sä suu­rin yksit­täi­nen häviä­jä, jos asun­to­jen hin­nat pysyi­si­vät mal­til­li­si­na. Ettei vain oli­si alu­een suu­rin maa­no­mis­ta­ja, kau­pun­ki itse… 

    Ja kau­pun­gin muo­dos­ta­vat kau­pun­ki­lai­set. Puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu vuo­kral­la ja rei­lu 40% omis­tusa­sun­nos­sa, ja noil­la on päin­vas­tai­set int­res­sit mitä asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­seen tulee. Vali­tet­ta­vas­ti syk­syl­lä saa­ta­neen taas näh­dä kum­mal­la ryh­mäl­lä on enem­män poliit­tis­ta valtaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. a_l: Samaan aikaan meil­lä on pk-seu­dul­la mil­joo­na neliö­tä tyh­jää toimitilaa.

    Ja kaa­voi­tet­tu sekä raken­ta­mat­to­mia toi­mi­ti­la­tont­te­ja, ei ne kaik­ki toi­mis­to­ja ole, muis­taak­se­ni pari mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä lisää.

    Mikä meka­nis­mi tuot­taa ylen­mää­rin toi­mis­to­ja mut­ta lii­an vähän asun­to­ja? Tie­tääk­se­ni hin­ta­ke­hi­tys­kin on ollut vaa­ti­mat­to­mam­paa toi­mi­ti­la- kuin asuntomarkkinoilla.Voisiko vika sit­ten­kin olla kaa­voi­tus­puo­lel­la, samat raken­nus­liik­keet­hän noi­ta rakentavat.Vai eivät­kö toi­mi­ti­lo­jen rahoit­ta­jat halua tai pys­ty rahoit­ta­maan asuntotuotantoa?

    Kaa­voi­tuk­ses­ta täs­sä on kyse, ja poli­tii­kas­ta. Sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vien ohjei­den ja osaop­ti­moin­nin kaut­ta on luo­tu jär­jes­tel­mä joka takaa että toi­mi­ti­lo­ja kaa­voi­te­taan ja (kaupunki)asuntoja ei, vaik­ka tämä tus­kin oli tar­koi­tus. Täs­sä­kään en usko sala­liit­to­teo­rioi­hin, sös­si­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti ylei­sem­pää ja toden­nä­köi­sem­pää. Käyn ne asiat nyt vapaas­sa jär­jes­tyk­ses­sä läpi:

    Melu- ja hiuk­kas­nor­mit, eli käy­tän­nös­sä kuin­ka lähel­le / kuin­ka vil­kas­ta auto­väy­lää saa raken­taa, joh­taa yksin­ker­tais­taen ja kär­jis­täen sii­hen että toi­mi­ti­lo­ja saa raken­taa mel­kein mihin tahan­sa ja asun­to­ja ei juu­ri mihin­kään. Toi­mi­ti­loil­le ei ole, ilmei­ses­ti EK:n lob­baus­ta joh­tuen, min­kään­lai­sia ilman­laa­tu tai melu­nor­me­ja. Asun­noil­le ne taas on kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa älyt­tö­män tiuk­ko­ja. Täs­tä myös seu­raa että ne kehän­var­si­ton­tit ovat hyvin hal­po­ja, kun ei niil­le saa mitään muu­ta­kaan raken­taa ja nii­tä on pal­jon, niin tar­jon­taa on kysyn­tään näh­den yli­mi­toi­te­tus­ti eli hin­nat las­ke­vat. Tämän takia argu­ment­ti että kehän­var­si­kont­to­rit ker­to­vat sii­tä että yri­tyk­set halu­aa sijoit­tua sin­ne herät­tää minus­sa huu­to­nau­rua. Nii­tä iso­ja auto­väy­liä myös on pal­jon ja nii­tä ei ole kaven­net­tu tai rau­hoi­tet­tu, kos­ka Tie­hal­lin­non insi­nöö­ril­le maa on ilmaista.

    KSV kaa­voit­taa, muis­taak­se­ni ja tämä on kai vähän muut­tu­mas­sa, nyrk­ki­sään­nöl­lä 20 neliö­tä per työ­paik­ka. Yri­tyk­set kui­ten­kin, var­sin­kin kan­ta­kau­pun­gis­sa mis­sä neliöt ovat kal­lii­ta, käyt­tä­vät tilaa tehok­kaa­min. Todel­li­suus on pikem­min­kin 10 neliö­tä per työn­te­ki­jä. Täl­lai­nen pie­ni kaa­voi­tus­tek­ni­nen yksi­tyis­koh­ta tuot­taa toi­mi­ti­laa ker­toi­mel­la kaksi.

    Toi­mi­ti­lo­jen raken­ta­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa nor­meis­ta joh­tuen. Toi­mi­ti­laan saa teh­dä vain jotain tyy­liin yhden auto­pai­kan per 200 neliö­tä kau­pun­gis­sa, tuo on 1 ap./20 työn­te­ki­jää joka nyt on jo ala­kant­tiin. Toi­saal­ta asun­toi­hin pako­te­taan tek­mään nii­tä aivan hem­me­tin kall­li­ta hal­li­paik­ko­ja noin yksi per kak­si asun­toa. Tämä on taas kan­ta­kau­pun­gis­sa aivan yli­mi­toi­tet­tua, todel­li­suus nyt on noin yksi paik­ka nel­jää asun­toa koh­ti, eli tuo on ker­toi­mel­la kak­si ylä­kant­tiin. Jos siis olet­taa että tar­koi­tus ei ole vähen­tää autoi­lua. Tämän takia muu­ten nii­den toi­mi­ti­lo­jen muut­ta­mi­nen asun­noik­si on kal­lis­ta, jos toi­mis­to­ta­los­sa on 1 000 työn­te­ki­jää niin sin­ne riit­tää viral­li­ses­ti noin 40 pai­kan park­kis, mut­ta kun samaan taloon muut­taa 250 asu­kas­ta niin he viral­li­ses­ti tar­vit­se­vat 100 pai­kan autohallin.

    Sit­ten on vie­lä ns. “yri­tys­myön­tei­syys”, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa että yri­tyk­sen toi­mi­ti­la­tont­tien puo­li-ilmai­nen hin­ta ja raja­ton saa­ta­vuus on maa­il­man ens­teks­tär­kein asia, mut­ta sil­lä mis­sä yri­tyk­sen työn­te­ki­jät asu­vat ei ole niin väliä. Koo­mi­sim­mil­laan, Hel­sin­gin yrit­tä­jät oli lausun­nos­saan syväs­ti huo­les­tu­nut Vii­kin­ran­nan kaa­voi­tuk­ses­ta, kos­ka teol­li­suus­kent­tä­tar­peet ratik­kae­täi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta, moit­ti “asun­to­ra­ken­ta­mis­vim­maa” JA vaa­tii lisää hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja työn­te­ki­jöi­den tar­pei­siin. Jos mä perus­tai­sin sem­moi­sen joh­don kon­sul­toin­ti­fir­man joka opas­taa koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta vas­taan mikä on kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si, niin auttaisko?

    Käy­tän­nös­sä se että kaa­voi­te­taan pal­jon pie­nem­mil­lä tehoil­la ja enem­män toi­mi­ti­lo­ja on nii­den sub­ven­toi­mis­ta. Ja tämä on nii­tä asioi­ta jois­sa kun­nat kil­pai­le­vat kes­ke­nään, eikö ole­kin hie­noa kun nel­jän kau­pun­gin kil­pai­lu tuot­taa tehok­kai­ta ja dynaa­mi­sia yri­tys­myön­tei­soä rat­kai­su­ja! Noin niin­ku reaa­li­po­liit­ti­ses­ti, Hel­sin­ki­kin voi­si hoi­taa tän ihan vaan niin että vuo­kra­taan ne teol­li­suus­ton­tit puo­li-ilmai­sek­si kau­pun­gin toi­mes­ta, eikä niin että kaa­voi­te­taan nii­tä niin pal­jon että ne ovat puo­li-ilmai­sia. Sosia­lis­mia tää on joka tapauksessa.

    Oli miten oli, niin rat­kai­su­na on uudis­tuo­tan­non ja tar­jon­nan lisää­mi­nen ja avai­met tähän jul­ki­sel­la vallalla.

    Näin.

    Teh­dään niin että kaa­voi­te­taan vaan ihan (umpi)kortteleita, jois­sa on tilaa. Sitä voi sen tilan osta­va käyt­tää sit­ten asun­to­na tai toi­mis­to­na, tai minä tyk­kää. Jos talo on melui­sal­la pai­kal­la niin teh­dään äänie­ris­tys ja puu­tu­taan sii­hen melun­läh­tee­seen. Pysä­köin­ti­paik­ko­ja var­teen teh­dään hal­li­va­raus maan alle, jon­ka saa joku yrit­tä­jä omil­la rahoil­laan gryn­da­ta jos sil­tä tun­tuu. Ei ole vai­ke­aa, pitäi­si vaan halu­ta teh­dä sitä kaupunkia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Pee­saan Soi­nin­vaa­raa armei­jan tyh­men­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta. Remont­ti tuli­si aloit­taa kui­ten­kin opis­ke­li­ja­va­lin­ta­kri­tee­reis­tä, jos halu­taan mie­hiä yli­opis­toon. Nyt­hän tren­di on ollut nai­sia suo­si­va, kun lukio­pa­pe­reil­le pan­naan enem­män painoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    12 kuu­kau­den pal­ve­lu myö­häs­tyt­tää kah­del­la vuo­dedl­la, jos se alkaa tammikuussa.

    Jos on jo pääs­syt opis­ke­le­maan, niin vaih­toeh­to­ja on kak­si, joil­la tauok­si jää vain se yksi vuosi:

    1. Aloit­taa opin­not syk­syl­lä, kes­keyt­tää opis­ke­lun vuo­den vaih­tees­sa, ja jat­kaa nii­tä vuo­den kulut­tua tam­mi­kuus­sa. Suo­ma­lai­sil­le opis­ke­lu­pai­koil­le em. menet­te­ly tai­taa olla hyvin kat­ta­vas­ti OK.

    TAI

    2. Hakee lyk­käys­tä opin­to­jen takia. Lyk­käys­tä voi hakea vaik­ka pal­ve­luk­seen astu­mis­mää­räys on jo annet­tu. Käy intin sit­ten opin­to­jen jäl­keen, tai sumplii aloi­tuk­sen jol­le­kin kesäl­le, jos halu­aa intin kes­tä­vän nime­no­maan luku­vuo­den yli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun on ollut intis­sä tyh­men­net­tä­vä­nä vuo­den, lukion jäl­kei­sel­le tie­to­ta­sol­le pää­se­mi­nen vie aikaa ja voimia.

    No kau­an­ko se sit­ten Soi­nin­vaa­ral­la kes­ti? Ja pal­jon­ko tuli tyhmemmäksi.
    Itse olin tie­ten­kin sen ver­ran junt­ti, että tyh­men­ty­mis­tä en havain­nut. Ja vii­sas­tuin aina­kin sii­nä, että olin teke­mi­sis­sä erit­täin eri­las­ten ihmis­ten kanssa.
    Ei se kaik­ki tie­to lukios­sa tule ja sitä­kin jou­tuu aika lail­la päivittämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Aevel­vol­li­suusar­mei­jas­sa on lisäk­si se hyvä puo­li, että aina­kin ker­ran elä­mään jou­tuu elä­mään sel­lai­setn kes­kuu­des­sa, joi­den kans­sa ei muu­ten oli­si teke­mi­sis­sä.’ (Rol­ling Heurlin)
    Perus­kou­lu riit­tää. Aikui­siän par­hai­siin puo­liin kuu­luu vapaus segre­goi­da itsen­sä niis­tä, joi­den kans­sa ei halua olla tekemisissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Hyvin varus­tel­lut ammat­tiar­mei­jat ovat luik­ki­mas­sa pika­puo­liin pois, kun lopul­lis­ta voit­toa ei näy eikä kuu­lu.’ (Jou­ni Martikainen)
    Hyvin varus­te­tun armei­jan ei kan­na­ta tapel­la ros­vo­jen ja sis­sien kans­sa. Voi­tot ovat tyh­jän­päi­väi­siä, tap­piot nöy­ryyt­tä­viä, ja sur­kein­kin kur­kun­kat­ko­ja näyt­tää san­ka­ril­li­sel­ta, kun tais­te­lee murs­kaa­vaa yli­voi­maa vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Rol­ling Heur­lin: .Aevel­vol­li­suusar­mei­jas­sa on lisäk­si se hyvä puo­li, että aina­kin ker­ran elä­mään jou­tuu elä­mään sel­lai­setn kes­kuu­des­sa, joi­den kans­sa ei muu­ten oli­si teke­mi­sis­sä. Voi­si teh­dä hyvää cityvihreillekin. 

    Minul­le oli aina­kin hait­taa sii­tä että jou­duin elä­mään suvait­se­mat­to­mien, aggres­sii­vis­ten, v***uilevien junt­tien kans­sa. Mut­ta ei se ollut vain ker­ta elä­mäs­sä, samaa se oli yläasteella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. aexis: USAs­sa on alet­tu puhu­maan ihan vai­ku­tus­val­tai­sil­la­kin tahoil­la paluus­ta asevelvollisuuteen. 

    Aika har­va tie­tää, että USA:lla on ole­mas­sa Selec­ti­ve Ser­vice Sys­tem, eli kaik­kien sopi­van ikäis­ten pitää, muu­ta­min poik­keuk­sin, rekis­te­röi­tyä kut­sun­ta­re­kis­te­riin. Tuos­ta on vain lyhyt askel itse kut­sun­to­jen järjestämiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. nos:
    Ira­kin sodas­sa tes­tat­tiin kan­san lojaa­li­suut­ta val­lin­nut­ta jär­jes­tel­mää koh­taan. Viet­nam on parem­pi esi­merk­ki sii­tä, mis­tä kan­sa­nar­mei­jas­sa on kyse.

    Viet­kong eli se ete­lä-viet­na­mi­lai­nen koti­ku­toi­nen sis­si­lii­ke tuhou­tui tet-hyök­käyk­ses­sä ‑68. Sen jäl­keen soti­mi­sen hoi­ti käy­tän­nös­sä Poh­jois-Viet­na­min vaki­tui­nen armei­ja jote ei kyl­lä voi hyväl­lä tah­dol­la­kaan kut­sua Ete­lä-Viet­na­min “kan­sa­nar­mei­jak­si”.

    Jou­ni Martikainen
    “Hyvin varus­tel­tu­jen ammat­tiar­mei­joi­den ja hei­kos­ti varus­tel­tu­jen koti­ku­tois­ten jouk­ko­jen sotaa käy­dään par­hail­laan Afaganistanissa.”

    Juu ja NL:n ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja, sehän se Afga­nis­ta­nis­sa vas­ta hoi­ti­kin hom­man kotiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on 24.000 tyh­jää asuntoa.

    Asun­non hin­nan vero­tuen pois­ta­mi­sel­la yhtä­kään niis­tä ei saa­da asutuksi.

    Jois­sain kun­nis­sa raken­ta­mat­to­mal­le ton­til­le on erityisvero.

    Asu­mat­to­mal­le asun­nol­le voi­si lait­taa saman­lai­sen erityisveron.

    Jos vero teki­si asun­non pitä­mi­sen tyh­jil­lään kan­nat­ta­mat­to­mak­si, niin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la siis jopa 24.000 asu­ma­ton­ta asun­toa tuli­si asu­mi­sen pii­riin. Nii­hin voi­si majoit­tua 100.000 ihmis­tä puhut­taes­sa neli­hen­ki­sis­tä perheistä.

    Ne asun­not, jot­ka eivät veros­ta huo­li­mat­ta tuli­si asu­mi­sen pii­riin, toi­si­vat vero­tu­lo­ja kunnille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on 24.000 tyh­jää asuntoa.

      Uskoo­ko kir­joit­ta­ja itse­kään mitä kirjoittaa?
      Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on 24 000 asun­toa, jois­sa ei ole ketään kir­joil­la, kos­ka asu­kas on kir­joil­la muu­al­la. Oikeas­ti tyh­jiä asun­to­ja on hyvin vähän. Suu­rim­mas­sa osas­sa aidos­ti tyh­jis­tä asun­nois­ta asu­kas on laitoshuollossa.
      “Tyh­jis­tä” asun­nois­ta huo­mat­ta­va osa kuu­luu hen­ki­löil­le, jot­ka ovat kir­joil­la muu­al­la, mut­ta joil­la on kau­pun­kia­sun­to Hel­sin­gis­sä. Monel­le yri­tyk­sel­lä on hotel­li­käy­tös­sä asun­to Hel­sin­gis­sä Hel­sin­kiin suun­tau­tu­via työ­reis­su­ja var­ten. Vuo­den Brys­se­lin komen­to­pa var­ten ei asun­toa anne­ta vuo­kral­le, var­sin­kin kun pii­pah­de­taan kui­ten­kin aika tiu­haan koti­maas­sa. Sit­ten on nii­tä, jot­ka ovat vero­tus­syis­tä kir­joil­la jos­sain muu­al­la ja ovat siel­lä muka yli puo­let vuo­des­ta. Enti­sil­lä jas nykyi­sil­lä for­mu­la­kus­keil­la­kin näyt­tää ole­van asun­to myös Suomessa.
      Tuhan­sia “tyh­jiä” asun­to­ja on opis­ke­li­joi­den käy­tös­sä. On vähän makua­sia, rik­ko­vat­ko opis­ke­li­jat lakia pysy­mäl­lä kir­joil­la enti­ses­sä koti­kun­nas­saan. Hel­sin­ki mei­na­si pakot­taa opis­ke­li­jat siir­tä­mään kir­jat Hel­sin­kiin sito­mal­la ratik­ka­li­pun kir­joil­lao­loon, ‚mut­ta luo­pui ajatuksesta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan puo­lus­ta­mi­nen argu­men­til­la “minul­la oli kivaa” tai “minul­le se oli hyö­dyl­lis­tä” on kyl­lä aika outoa. Täs­sä on hyvä käyt­tää mak­sa­laa­tik­ko­kri­tee­riä: Vaik­ka mak­sa­laa­ti­kon syö­mi­nen minun mie­les­tä­ni oli­si kuin­ka muka­vaa, niin ei se ole oikein min­kään­lai­nen perus­te­lu teh­dä sii­tä pakol­lis­ta kenel­le­kään muul­le. (Kään­täen, jos ei tyk­kää mak­sa­laa­ti­kos­ta, ei se ole mikään perus­te­lu kiel­tää sitä) 

    Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa vas­taan on lukui­sia aivan päte­viä argu­ment­te­ja, en nii­tä käy täs­sä erit­te­le­mään sen kum­mem­min; kaik­ki liit­ty­vät pii­lo­tet­tui­hin kus­tan­nuk­siin ja sii­hen että noin yleen­sä on huo­no idea pakot­taa ihmi­siä mihin­kään ilman jotain aivan järi­syt­tä­vää perustelua. 

    Toi on kyl­lä paras pit­kään aikaan, “ei kaik­ki tie­to lukios­sa tule”. Joo, tyh­jän­pant­ti­na kasar­mil­la makaa­mal­la, tur­hia hom­mia tois­ta­mal­la vail­la moti­vaa­tio­ta, ja opet­te­le­mal­la vält­te­le­mään eri­lai­sia nak­ke­ja, sii­nä­hän se tie­to vas­ta karttuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Ris­to: Toki korot ovat nyt niin mata­lal­la, että kor­ko­vä­hen­nyk­sen mer­ki­tys tyy­pil­li­sel­le koti­ta­lou­del­le on var­sin pie­ni, mut­ta samas­sa suh­tees­sa on pie­nen­ty­nyt sen mer­ki­tys val­tion­ta­lou­del­le­kin, joten mie­les­tä­ni tämä ei ole hyvä argu­ment­ti pois­ton aika­ta­lun muuttamiselle.

    Kor­ko­vä­hen­nys voi­si olla vain koron yli 5% ylit­tä­väs­tä osas­ta. Sii­nä vai­hees­sa sii­tä saat­taa jopa olla jotain apua kor­ko­tuen saa­jil­le, toi­sin kuin nykyi­sil­lä parin pro­sen­tin markkinakoroilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Mitä laki mää­rää nyky­ään opis­ke­li­joi­den kotikunnasta?
    Minun aikaa­ni kir­jo­ja ei nimit­täin saa­nut muut­taa pel­kän opis­ke­lun takia (tila­päis­tä oles­ke­lua). Tosin sii­tä nyt on aikaa ikuisuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Kun vas­tas­sa Yhdys­val­loil­la oli moti­voi­tu­nut kan­sa­nar­mei­ja, ei palk­ka­so­ti­lai­ta tai­nut enää riit­tää, ja piti pis­tää pys­tyy kut­sun­nat. Niin tai näin, palk­ka-armei­ja ei riit­tä­nyt. Toi­nen jut­tu on sit­ten tämä armei­jan mol­laa­mi­nen omien koke­mus­ten perus­teel­la, mikä onkin var­si­nais­ta tie­de­mie­sa­jat­te­lua. Armei­ja­ko­ke­muk­sia on monen­lai­sia, ja armei­ja­kin muut­tuu jat­ku­vas­ti. Se, että ei ole oma her­mo kes­tä­nyt armei­jaa, ei vie­lä kai­kil­le rii­tä ratio­naa­li­sek­si perus­teek­si palkka-armeijalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuhan­sia “tyh­jiä” asun­to­ja on opis­ke­li­joi­den käy­tös­sä. On vähän makua­sia, rik­ko­vat­ko opis­ke­li­jat lakia pysy­mäl­lä kir­joil­la enti­ses­sä koti­kun­nas­saan. Hel­sin­ki mei­na­si pakot­taa opis­ke­li­jat siir­tä­mään kir­jat Hel­sin­kiin sito­mal­la ratik­ka­li­pun kir­joil­lao­loon, ‚mut­ta luo­pui ajatuksesta.

    Olen käsit­tä­nyt että opis­ke­li­jat teke­vät tila­päi­sen muut­toil­moi­tuk­sen esim. Hel­sin­kin, mut­ta vaki­tui­nen osoi­te jää sil­loin ennal­leen, ja koti­kun­ta­na säi­lyy esim. Vaa­sa. Täl­löin opis­ke­li­ja on kui­ten­kin mai­straa­tin pape­reis­sa­kin kir­joil­la Hel­sin­gin asun­nos­sa (jos­kin tila­päi­se­nä asuk­kaa­na). Ei kai tämä asun­to sil­loin näyt­täy­dy tilas­tois­sa tyhjänä? 

    Vai las­ke­taan­ko tyh­jäk­si asun­nok­si tosi­aan kaik­ki ne, jois­sa ei ole yhtään ihmis­tä vaki­tui­ses­ti kir­joil­la? Tämä tun­tui­si aina­kin minus­ta ole­van aika huo­no määritelmä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. tie­de­mies:

    Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa vas­taan on lukui­sia aivan päte­viä argu­ment­te­ja, en nii­tä käy täs­sä erit­te­le­mään sen kum­mem­min; kaik­ki liit­ty­vät pii­lo­tet­tui­hin kus­tan­nuk­siin ja sii­hen että noin yleen­sä on huo­no idea pakot­taa ihmi­siä mihin­kään ilman jotain aivan järi­syt­tä­vää perustelua. 

    Samoin ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa nime­no­maan Suo­mes­sa puol­ta­via päte­viä argu­ment­te­ja on lukui­sia. En käy nii­tä erit­te­le­mään sen kum­me­min, mut­ta em. perus­teis­ta kiin­nos­tu­neet voi­vat käy­dä vil­kai­se­mas­sa muu­ta­man niis­tä taan­noi­ses­ta blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta­ni: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/02/10/asevelvollisuusarmeija-on-hyva-vakuutus/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soi­nin­vaa­raHel­sin­ki mei­na­si pakot­taa opis­ke­li­jat siir­tä­mään kir­jat Hel­sin­kiin sito­mal­la ratik­ka­li­pun kir­joil­lao­loon, ‚mut­ta luo­pui ajatuksesta.

    Mil­loin Hel­sin­ki on tuos­ta luo­pu­nut? HSL:n sivuil­la lukee yhä sel­väs­ti, että:

    Alen­nuk­seen ovat oikeu­tet­tu­ja HSL-alu­eel­la eli Hel­sin­gis­sä, Espoos­sa, Kau­niai­sis­sa, Van­taal­la, Kera­val­la, Sipoos­sa tai Kirk­ko­num­mel­la vaki­tui­ses­ti asuvat.”

    Tuos­sa käy­tän­nös­sä muut suu­ret kau­pun­git (Tam­pe­re, Tur­ku jne.) toi­mi­vat toi­sin. Niis­sä opis­ke­li­ja-alen­nuk­set saa­vat pai­kal­lis­lii­ken­tees­sä myös muu­al­la kir­joil­la ole­vat. Eivät vain samai­sen alu­een kir­joil­la ole­vat asukkaat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. komm
    Tuos­sa käy­tän­nös­sä muut suu­ret kau­pun­git (Tam­pe­re, Tur­ku jne.) toi­mi­vat toi­sin. Niis­sä opis­ke­li­ja-alen­nuk­set saa­vat pai­kal­lis­lii­ken­tees­sä myös muu­al­la kir­joil­la ole­vat. Eivät vain samai­sen alu­een kir­joil­la ole­vat asukkaat.

    Hups. Olin vää­räs­sä. Näkö­jään muut­kin har­joit­ta­vat vas­taa­vaa, eli eivät myön­nä opis­ke­li­ja­lip­pua kuin niil­le, joil­la on osoi­te tie­tyl­lä alueella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oikeas­ti tyh­jiä asun­to­ja on hyvin vähän.

    […]

    Lis­tas­ta puut­tu­vat vie­lä eri­lai­set mik­ro­y­ri­tys­ten tai free­lance­rei­den työ­ti­lat. Yksiöi­tä ja kak­sioi­ta on täs­sä­kin käy­tös­sä aika runsaasti.

    Jos­kus näi­tä oli­si sanot­tu pii­lo­kont­to­reik­si, mut­ta itse näki­sin asian vähän toi­sin. Talos­sa asu­val­la per­heel­le voi olla vaih­toeh­toi­na muut­taa muu­al­le tai ostaa samas­ta talos­ta pie­ni asun­to työ­ti­loik­si, ym. Kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­viy­den kan­nal­ta jäl­kim­mäi­nen on oikein oiva ratkaisu.

    Tus­kin­pa Hel­sin­gis­sä kovin mon­ta ihan vain huvin vuok­si tyh­jä­nä ole­vaa asun­toa on. Ei tuo asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys näin taan­tu­ma-aika­na sel­lai­sel­ta näy­tä, että itsek­seen rapis­tu­vaan asun­toon kan­nat­tai­si sijoittaa.

    Sen sijaan tyh­jiä tont­te­ja kyl­lä on. Osit­tain ne ovat vie­lä syys­tä tai toi­ses­ta asuin­käyt­töön kaa­voit­ta­mat­ta, osit­tain ne vain odot­te­le­vat vie­lä kor­keam­paa maa­nar­voa. Näi­hin voi­si vaikuttaakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Eero: Ja kau­pun­gin muo­dos­ta­vat kau­pun­ki­lai­set. Puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu vuo­kral­la ja rei­lu 40% omis­tusa­sun­nos­sa, ja noil­la on päin­vas­tai­set int­res­sit mitä asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­seen tulee. Vali­tet­ta­vas­ti syk­syl­lä saa­ta­neen taas näh­dä kum­mal­la ryh­mäl­lä on enem­män poliit­tis­ta valtaa.

    Jos asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­tä ei saa­da kuriin, se joh­tuu käy­tän­nös­sä sii­tä, että osta­ja­kan­di­daat­tien mak­su­ky­ky kehit­tyy nopeam­min kuin tar­jol­la ole­van raken­nus­maan mää­rä ja laatu.

    Niin­pä suu­rim­pia voit­ta­jia ovat kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat. Raken­nus­maan omis­ta­jat tie­tys­ti hyö­ty­vät maan hinn­an­nousus­ta, raken­net­tu­jen kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat myyn­ti­hin­to­jen nousus­ta. Voit­ta­juu­den mää­rä riip­puu kui­ten­kin olen­nai­ses­ti velan osuu­des­ta ja omis­ta­mi­sa­jas­ta. Juu­ri velak­si oste­tun kiin­teis­tön omis­ta­ja ei tie­ten­kään ole voittaja.

    Vuo­kra­ton­teil­la ole­vat­kin ovat voit­ta­jia, kos­ka kau­pun­gin vuo­kra­tont­tien vuo­kril­la ei ole oikein mitään teke­mis­tä nii­den todel­li­sen arvon kanssa.

    Suu­rin maa­no­mis­ta­ja on Hel­sin­gis­sä on Hel­sin­ki itse. Näin ollen kau­pun­ki on täs­sä koh­das­sa voit­ta­ja. Sit­ten taas asu­mi­sen ylei­nen kal­lis­tu­mi­nen kolah­taa sosi­aa­li­puo­len kas­saan. Ei kui­ten­kaan täy­si­mää­räi­se­nä, kos­ka osa asu­mi­sen tues­ta tulee Kelalta.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä jon­kin­lai­nen las­kel­ma sii­tä, mitä oikeas­taan tapah­tui­si kenel­le­kin, jos Hel­sin­gin alu­eel­la ole­van asun­to­ra­ken­ta­mi­seen kaa­voi­te­tun maan arvo putoai­si vaik­ka­pa kolmannekseen.

    Koko hom­mas­sa pitää pitää kirk­kaa­na mie­les­sä se, että kor­keat hin­nat joh­tu­vat kysän­näs­tä ja tar­jon­nas­ta. Hin­toi­hin voi vähän vai­kut­taa rajoit­ta­mal­la kysy­jien mak­su­ky­kyä (kor­ko­vä­hen­ny­soi­keus, asu­mis­tu­ki) tai lisää­mäl­lä tont­tien tar­jon­taa (vero­muu­tok­set, kau­pun­gin poli­tii­kan muutos). 

    Voi kui­ten­kin olla niin, että Hel­sin­gis­sä on maan­tie­teel­li­sis­tä ja talou­del­li­sis­ta syis­tä väki­sin­kin jon­kin­lai­nen tont­ti­pu­la val­lit­se­va­na olo­suh­tee­na. Sil­loin asun­to tai talo Hel­sin­gis­sä mak­saa juu­ri niin pal­jon kuin osta­jal­la on varaa. Jul­ki­nen val­ta voi kui­ten­kin vali­ta, anne­taan­ko maan arvon­nousu maa­no­mis­ta­jal­le vai ote­taan­ko se yhtei­seen käyttöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Ei oikein voi sanoa, että Yhdys­val­tain armei­ja oli­si saa­nut “tur­piin”, se vain ei poliit­ti­sis­ta syis­tä saa­nut tais­tel­la. Niin­pä ame­rik­ka­lai­set sota­voi­ma­na toi­mi­vat molem­mat kädet selän taka­na (mikä ei tie­ten­kään tar­koit­ta­nut, että soti­laat ken­täl­lä eivät oli­si tais­tel­leet ja kär­si­neet tosis­saan, puhu­mat­ta­kaan viet­na­mi­lai­sis­ta). Poli­tii­kan vuok­si stra­te­gi­sil­la pom­mi­ko­neil­la pom­mi­tet­tiin tak­ti­sia koh­tei­ta (B‑52:lla mat­to­pom­mi­tuk­se­na vii­dak­koa) ja tak­ti­sil­la pom­mi­ko­neil­la stra­te­gi­sia koh­tei­ta (F‑4:llä Hanoita).

    Mut­ta tur­piin saa­mi­ses­ta voi­si tode­ta, että ame­rik­ka­lai­sia soti­lai­ta kuo­li 58 000, ete­lä­viet­na­mi­lai­sia soti­lai­ta 200–300 000, poh­jois­viet­na­mi­lai­sia soti­lai­ta jotain välil­tä 500 000:sta puo­leen­tois­ta mil­joo­naan, kii­na­lai­sia ja poh­jois­ko­rea­lai­sia muu­ta­mia tuhan­sia. Sit­ten vie­lä jon­kin ver­ran sivii­le­jä. Kuka nyt sit­ten sai turpiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. ihmeel­li­ses­ti Hel­sin­gis­sä on muu­tet­tu asun­to­jen käyt­tö­tar­koi­tuk­sia alku­pe­räi­ses­tä. Mis­tä tämä johtuu? 

    Asun­to­yh­tiö voi olla pul­lol­laa kont­to­rei­ta ja yhteis­kun­ta tukee näi­tä kiin­teis­tö­jä vie­lä asun­to-osa­keyh­tiöi­nä monen­moi­sel­la tavalla.

    Ei kont­to­ri­ra­ken­nus saa esi­mer­kik­si kor­jaus- ja ener­gia-avus­tuk­sia, kuten saa asun­to-osa­keyh­tiö, vaik­ka sii­nä oli­si miten mon­ta toimistoa.

    Jos asun­non käyt­tö­tar­koi­tus on toi­nen tai sitä ei käy­te­tä kuin nimek­si asu­mi­seen, pitäi­si täl­lais­ta asun­toa voi­da verottaa. 

    Mai­nit­ta­koon, että kiin­teis­tö­ve­ro­tus koh­dis­tuu myös vapaa-ajan asun­toi­hin, jos­sa raken­nuk­sia vero­te­taan vaki­tuis­ta asu­mis­ta anka­ram­man vero­pro­sen­tin mukaan. 

    Mik­sei samaa voi sovel­taa Hel­sin­gis­sä? Näin vapau­tui­si var­mas­ti asun­to­ka­pa­si­teet­tia alku­pe­räi­seen tarkoitukseensa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Minun varus­mies­pal­ve­lu vuo­si­na 1977–1978 oli kyl­lä täyt­tä pötyä 97%:sti 11 kk ajas­taan. Levy­tet­tiin mitään teke­mät­tö­mi­nä pun­kas­sa ja odet­tiin, että jos­ko jotain jär­ke­vää teke­mis­tä tul­tai­siin mää­rää­mään — esim. radioi­den käpis­te­lyä ja vies­ti­lii­ken­ne­har­joi­tuk­sia että säh­kö­tys­tä. Mut­ta monet eivät noi­ta­kaan kat­so­neet jär­ke­väk­si teke­mi­sek­si. Että nuk­ku­mi­nen hyvil­lä uni­lah­joil­la oli kai­ke­ti paras­ta mitä vies­tis­sä saat­toi kokea.

    Mut­ta työ­tä monet upsee­rit ja värä­tyt sai­vat sii­tä, että pau­ka­päi­tä komen­net­tiin varus­kun­tiin har­joit­te­le­maan sodan­käyn­tiä — odot­ta­mal­la sotaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Ei oikein voi sanoa, että Yhdys­val­tain armei­ja oli­si saa­nut “tur­piin”, se vain ei poliit­ti­sis­ta syis­tä saa­nut tais­tel­la.’ (Pek­ka Taipale)
    Kyl­lä ne sai­vat tais­tel­la, mut­ta moti­vaa­tio puto­si pahas­ti vuo­sien var­rel­la. Sota­hul­lum­pia esi­mie­hiä alet­tiin tap­paa ja silleen.
    Jos tar­koi­tus on käy­dä siir­to­maa­so­tia tyy­liin Viet­nam, niin joku muu­ka­lais­le­gioo­na lie­nee paras rat­kai­su ja ase­vel­vol­li­set huo­noin. Suo­men puo­lus­tus­voi­mien teh­tä­vän pitäi­si kui­ten­kin olla Suo­men puo­lus­ta­mi­nen eikä vää­rän­vä­ris­ten kurmottaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Vihe­rins­si:
    Suu­rin maa­no­mis­ta­ja on Hel­sin­gis­sä on Hel­sin­ki itse. Näin ollen kau­pun­ki on täs­sä koh­das­sa voit­ta­ja. Sit­ten taas asu­mi­sen ylei­nen kal­lis­tu­mi­nen kolah­taa sosi­aa­li­puo­len kas­saan. Ei kui­ten­kaan täy­si­mää­räi­se­nä, kos­ka osa asu­mi­sen tues­ta tulee Kelalta. 

    Asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä on jo niin kal­lis­ta, että vuo­krien nousu ei enää mer­kit­tä­väs­ti vai­ku­ta asu­mis­tu­keen. Ollaan jos men­ty reip­paas­ti ohi hyväk­syt­tä­vis­tä enimmäisasumismenoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Kor­jaan kan­to­ja­ni. P‑Vietnam otti tur­paan USA:lta, joka suo­rit­ti suun­ni­tel­lun pois­tu­mi­sen maas­ta. Mal­lia ope­raa­tioon saa­tiin sak­sa­lai­sil­ta, jot­ka tapet­tu­aan riit­tä­väs­ti venä­läi­siä suo­rit­ti­vat hal­li­tun pois­tu­mi­sen N‑liitosta 1944–45. Jos Sak­sa ja USA oli­si­vat tyy­ty­neet palk­ka-armei­joi­hin, oli­si voit­to kum­man­kin osal­ta ollut vie­lä­kin sel­vem­pi. Niin, ja kiin­teis­tö­ve­ro on hyvä, kos­ka se kan­nus­taa työn­te­ke­mi­seen, min­kä vuok­si kiin­teis­tö­ve­ro­ja pitäi­si nos­taa eri­tyi­ses­ti Espan­jas­sa, kos­ka siel­lä on niin pal­jon työttömiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikä Vie­ta­na­min sodas­sa tur­piin saa­nut Yhdys­val­tain armei­ja perus­tu­nut asevelvollisuuteen?

    En kyl­lä käyt­täi­si ter­miä “armei­ja sai tur­piin” kos­ka USA ei tain­nut hävi­tä ainoa­ta­kaan mer­kit­tä­vää tais­te­lua. Eli jos hävi­ää kos­ka kan­sa­kun­ta kyl­läs­tyy mak­sa­maan soti­las­me­no­ja niin ei se kyl­lä ole armei­jan tur­piin saa­mis­ta vaan koti­rin­ta­man sotaväsymystä.

    ame­rik­ka­lais­ten kemial­li­sen sodan­käyn­nin ansiosta 

    Miten käy­dä kemial­lis­ta soda­näklyn­tiä jos ei käy­tä kemial­li­sia asei­ta? Agent Oran­ge ei ole kemial­li­nen ase aina­kaan OPCW:n mukaan (Suo­mi on jäsen) eikä sen käyt­töä kas­vi­myrk­ky­nä ole kiel­let­ty OPCW:n konventissa.

    Pitäs­kö­hän käyt­tä eksak­te­ja ter­me­jä eikä huu­del­la perus­suo­ma­lais­ten tapaan ihan mitä sat­tuu? Tämä ei ole mikään vei­jon esson baa­ri mis­sa hal­la-ahos­lai­set jyt­käy­tyk­set ovat ihan paikallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On se luo­ki­tel­tu kemial­li­sek­si aseek­si tai ei, se tap­poi pal­jon ihmi­siä ja on syn­nyt­tä­nyt val­ta­van mää­rän epä­muo­dos­tu­nei­ta lap­sia. Sitä ei ole luo­ki­tel­tu kemial­li­sek­si aseek­si, kos­ka sitä voi käyt­tää myös vastuullisesti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. tie­de­mies: Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jaa vas­taan on lukui­sia aivan päte­viä argu­ment­te­ja, en nii­tä käy täs­sä erit­te­le­mään sen kum­mem­min; kaik­ki liit­ty­vät pii­lo­tet­tui­hin kus­tan­nuk­siin ja sii­hen että noin yleen­sä on huo­no idea pakot­taa ihmi­siä mihin­kään ilman jotain aivan järi­syt­tä­vää perustelua.

    Toi­saal­ta ammat­tiar­mei­jaa vas­taan­kin löy­tyy monen mon­ta argu­ment­tia, jois­ta yksi on luku­mää­rä­on­gel­ma (tar­koi­tus on puo­lus­taa koko maa­ta), toi­nen on moti­vaa­tio-ongel­ma tosi­ti­lan­tees­sa siten kuin se Suo­meen voi koh­dis­tua ja kol­mas on noi­den “pii­lo­tet­tu­jen kus­tan­nus­ten” siir­tä­mi­nen täy­si­mää­räi­ses­ti val­tion budjettiin.

    Jos puo­lus­tuk­ses­ta ei mak­se­ta ajas­sa, sii­tä mak­se­taan rahas­sa ja täl­le löy­tyy var­mas­ti enem­män vas­tus­tus­ta. Jos­tain syys­tä ammat­tiar­mei­jan kan­na­tus­ta löy­tyy eten­kin niil­tä tahoil­ta, jot­ka eivät nyt­kään tah­toi­si vero­ja mak­saa ja aktii­vi­ses­ti hake­vat kei­no­ja olla mak­sa­mat­ta nii­tä, kos­ka ovat rahan­sa “ansain­neet”. Ilmei­ses­ti toi­sin kuin me muut. Oli­si kiva ker­ran­kin myös kuul­la, kuka nuo kus­tan­nuk­set aikoo mak­saa ja kenen rahoilla.

    Ammat­tiar­mei­jal­la heku­moi­vil­ta tup­paa myös “unoh­tu­maan” ase­vel­vol­li­suusar­mei­jas­ta saa­ta­vat ulko­nais­hyö­dyt, joil­la on var­mas­ti suu­ri yhteis­kun­nal­li­nen mer­ki­tys. Sil­loin kun nii­tä ei unoh­de­ta, ne sivuu­te­taan “mer­ki­tyk­set­tö­mi­nä”.

    Ja jos maan­puo­lus­tus ja yhteis­kun­nan puo­lus­ta­mi­nen sekä veli venä­läis­ten tai­pu­muk­set huo­mioi­den myös kie­len ja kult­tuu­rin puo­lus­ta­mi­nen ei ole hyvä perus­te­lu ihmis­ten “pakot­ta­mi­seen”, odo­tan innol­la ehdo­tuk­sia­si oikeus­jär­jes­tel­män ja kan­san­edus­tus­jär­jes­tel­män ja koko hal­lin­to­jär­jes­tel­män romut­ta­mi­ses­ta. Saman­lais­ta ja pahem­paa “pakot­ta­mis­ta” niil­tä­kin suun­nil­ta tulee ja perus­te­lut ovat usein köykäisemmät.

    Taval­li­nen Tek­nik­ko: Minun varus­mies­pal­ve­lu vuo­si­na 1977–1978 oli kyl­lä täyt­tä pötyä 97%:sti 11 kk ajastaan.

    Uskoi­sit­ko, että asiat ovat ehti­neet jon­kin ver­ran muut­tua kol­mes­sa ja puo­les­sa vuosikymmenessä?

    Sylt­ty: En kyl­lä käyt­täi­si ter­miä “armei­ja sai tur­piin” kos­ka USA ei tain­nut hävi­tä ainoa­ta­kaan mer­kit­tä­vää tais­te­lua. Eli jos hävi­ää kos­ka kan­sa­kun­ta kyl­läs­tyy mak­sa­maan soti­las­me­no­ja niin ei se kyl­lä ole armei­jan tur­piin saa­mis­ta vaan koti­rin­ta­man sotaväsymystä.

    Pek­ka Tai­pa­le: Kuka nyt sit­ten sai turpiin?

    Armei­jat eivät sodi tyh­jiös­sä kuin Afri­kas­sa, jos­ta löy­tyy näi­tä riip­pu­mat­to­mia sotapäälliköitä.
    Yleen­sä sodal­la myös pyri­tään johon­kin. Mikä oli sodan lopputulos?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Vihe­rins­si: Koko hom­mas­sa pitää pitää kirk­kaa­na mie­les­sä se, että kor­keat hin­nat joh­tu­vat kysän­näs­tä ja tarjonnasta.

    Kysy­mys kuu­luu­kin, mik­si muu­ta maa­ta nyt tyh­jen­ne­tään Hel­sin­kiin? Se aiheut­taa tur­haan ongel­mia joka puolella.

    Tie­de­mies: Lisäk­si voi­si lait­taa raken­ta­mat­to­mal­le tont­ti­maal­le monin­ker­tai­sen kiin­teis­tö­ve­ron. Vaik­ka niin, että se vero nousee ajan myötä.

    Iso ongel­ma löy­tyy sii­tä, että asu­mis­mu­ka­vuut­ta olen­nai­ses­ti paran­ta­vat kun­nol­li­set vihe­ra­lu­eet ja isoa osaa Hel­sin­gin vihe­ra­lueis­ta ei käsit­tääk­se­ni ole kaa­voi­tet­tu sellaisiksi.
    Pak­ko­ra­ken­ta­mi­nen siis teki­si kau­pun­gis­ta todel­la rujon pai­kan elää. Ikä­vää myös aja­tel­la, mitä täl­lai­nen kii­re teki­si jo nyt hau­ku­tul­le tuo­tan­non laa­dul­le. Onko tar­koi­tuk­se­na täyt­tää kau­pun­ki huo­noil­la ja rumil­la rakennuksilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. ano­nyy­mi: Yleen­sä sodal­la myös pyri­tään johon­kin. Mikä oli sodan lopputulos?

    Tulos oli se, että Neu­vos­to­liit­to käyt­ti huo­mat­ta­vas­ti Yhdys­val­to­ja suu­rem­man osan kan­san­ta­lou­des­taan sota­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­mi­seen (Viet­na­miin meni koh­ta­lai­nen mää­rä pans­sa­ri­vau­nu­ja, len­to­ko­nei­ta jnpp — poh­jois­viet­na­mi­lai­set eivät suin­kaan soti­neet omin voi­min) ja talous ei kes­tä­nyt, joten neuk­ku­la lopul­ta romahti.

    Viet­na­min demo­kraat­ti­nen tasa­val­ta mak­se­li sit­ten myö­hem­min sota­kor­vauk­se­na Viet­na­min tasa­val­lan velat IMF:lle jne. 

    Tämä­kin on tie­tys­ti vain yksi lenk­ki his­to­rian tapah­tu­mien ket­jus­sa, ja seu­rauk­sia oli pal­jon muitakin.

    Nyt, vuon­na 2012, voi­daan tode­ta, että Yhdys­val­tain dol­la­ri on syr­jäyt­tä­mäs­sä don­gia Viet­na­min käyt­tö­va­luut­ta­na. Ja lisäk­si nyt 2000-luvul­la viet­na­mi­lai­set teol­li­suus­tuot­teet syr­jäyt­tä­vät ame­rik­ka­lai­sia tuot­tei­ta kulut­ta­ja­mark­ki­noil­la, joten lop­pu­tu­le­ma­na ehkä Viet­na­min demo­kraat­ti­nen tasa­val­ta voit­taa. Voi­ton­mer­kin brän­di­nä Nike.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Hin­ta­kupla Suo­mes­sa on todel­li­nen ris­ki. Epä­var­muus vain jar­rut­taa kuplan puhkeamista.

    Jos lai­na­vä­hen­nys­tä halut­tai­siin lei­ka­ta, pitäi­si teh­dä uusiin lainoihin. 

    Muu­ten syn­tyy koh­tuut­to­mia tilan­tei­ta per­heil­le tem­poi­le­vas­ta politiikasta. 

    Ei van­hat lai­nat kuplaa aiheu­ta vaan uudet kau­pat ja lainat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. ano­nyy­mi kir­joit­ti 30.7.2012 kel­lo 13:20

    Taval­li­nen Tek­nik­ko: Minun varus­mies­pal­ve­lu vuo­si­na 1977–1978 oli kyl­lä täyt­tä pötyä 97%:sti 11 kk ajastaan.

    No minä olin jo 16-vuo­ti­aa­na täy­sin työ­elä­mäs­sä muka­na ja kun “armei­jaan pää­sin”, en voi­nut kuin ihme­tel­lä sitä, että eikö armei­jas­sa ole tar­koi­tus teh­dä asioi­ta kuten työ­elä­mäs­sä tehdään.

    Mut­ta Hans­kil­le (Han­sen-Haug) vaan ter­vei­siä. Oli rei­lu luut­nant­ti tuol­loin ja kai­ke­ti hänen tien­sä vei­kin myö­hem­min mei­dän pau­ka­päi­den kait­se­mi­sen jäl­keen ulko­mail­le vaa­ti­vam­piin ammat­ti­so­ti­laan tehtäviin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Jos vihe­ra­luei­den kaa­voit­ta­mat­to­muus on ongel­ma­na niin eikö ole parem­pi kaa­voit­taa vihe­ra­luei­ta kuin luot­taa sii­hen että joku jät­tää hyvää hyvyyt­tään rakentamatta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. ano­nyy­mi: Mikä oli sodan lopputulos?

    Väi­tät­kö että vas­taus tuo­hon on “USA:n armei­ja sai turpiinsa”? 

    Vrt:
    — Suo­mi hävi­si jat­ko­so­dan kun Hel­sin­ki miehitettiin
    — No ei sitä kyl­lä miehitetty
    — Väi­tät­kö nyt että Suo­mi muka voit­ti sodan? Mikä oli sodan lopputulos?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. ano­nyy­mi: Kysy­mys kuu­luu­kin, mik­si muu­ta maa­ta nyt tyh­jen­ne­tään Hel­sin­kiin? Se aiheut­taa tur­haan ongel­mia joka puolella.

    Mil­lä aktii­vi­sil­la toi­mil­la ihmi­siä pako­te­taan Helsinkiin?

    Syr­jä­seu­dut tyh­je­ne­vät kah­des­ta syys­tä. On vai­kea löy­tää tuot­ta­vaa työ­tä har­vaan asu­tuil­le alueil­le tai pie­nil­le asu­tus­kes­kuk­sil­le. Lisäk­si jos­tain syys­tä edes näil­tä alueil­ta kotoi­sin ole­vat kou­lu­te­tut (opet­ta­jat, lää­kä­rit, laki­mie­het, jne.) eivät ole kes­ki­mää­rin kovin kiin­nos­tu­nei­ta palaa­maan koti­seu­duil­leen, vaik­ka töi­tä­kin olisi.

    Syr­jä­seu­tu­jen pitä­mi­nen laa­jas­ti asu­tet­tui­na onnis­tuu vain, jos sen aja­tuk­sen taak­se löy­tyy mak­sa­jien vah­va tuki. Se tun­tuu rapau­tu­van samaa tah­tia, kun maa­seu­tu tyh­je­nee. Ei ole kovin rea­lis­tis­ta odot­taa, että alue­po­li­tii­kan ase­ma vah­vis­tui­si pidem­mäl­lä ajalla.

    Isom­pi kysy­mys täs­sä on se, että mik­si ihmi­set pai­nu­vat nime­no­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Sil­le asial­le toden­nä­köi­ses­ti voi­si teh­dä jotain, jos meil­lä oli­si tar­jo­ta kyl­lin vah­va vaih­toeh­to. Nyt alue­kes­kuk­set ovat lii­an heik­ko­ja ja pie­niä ollak­seen riit­tä­vän houkuttelevia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Viet­na­min sodas­sa yllät­täen asel­li­sis­ta yhtee­no­tois­ta USA voit­ti kaik­ki, myös TET hyök­käyk­sen lopul­ta. Vie­ta­min­lai­nen ken­raa­li tosin kom­men­toi kysy­mäl­lä “oli­ko sil­lä merkitystä?”.

    Napo­leo­nin sodis­sa von Clausewitz oppi, että sota on osa poli­tiik­kaa, ei itsetarkoitus.

    Syy­rias­sa kiin­nos­ta­vin­ta ovat syyt Venä­jän anta­mal­la vah­val­le Assa­din tuelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Jaa­has. Tääl­tä­kin on hävin­nyt kommentteja.

    Vihe­rins­si: Isom­pi kysy­mys täs­sä on se, että mik­si ihmi­set pai­nu­vat nime­no­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Sil­le asial­le toden­nä­köi­ses­ti voi­si teh­dä jotain, jos meil­lä oli­si tar­jo­ta kyl­lin vah­va vaih­toeh­to. Nyt alue­kes­kuk­set ovat lii­an heik­ko­ja ja pie­niä ollak­seen riit­tä­vän houkuttelevia.

    Pitäi­si­kö asial­le ken­ties teh­dä jotain sen sijaan, että se ote­taan muut­ta­mat­to­ma­na tosi­seik­ka­na? Oli­si var­maan täs­sä­kin parem­pi puut­tua syi­hin kuin juos­ta seu­raus­ten perässä.

    Pek­ka Tai­pa­le: Tulos oli se, että Neu­vos­to­liit­to käyt­ti huo­mat­ta­vas­ti Yhdys­val­to­ja suu­rem­man osan kan­san­ta­lou­des­taan sota­ma­te­ri­aa­lin tuottamiseen

    Uskal­tai­sin väit­tää, ettei Viet­na­miin annet­tu apu romah­dut­ta­nut Neu­vos­to­liit­toa. Ole­tet­ta­vas­ti neu­kut tuot­ti­vat jon­kin ver­ran suu­rem­man osan mate­ri­aa­lis­ta itselleen.

    Nyt, vuon­na 2012, voi­daan tode­ta, että Yhdys­val­tain dol­la­ri on syr­jäyt­tä­mäs­sä don­gia Viet­na­min käyt­tö­va­luut­ta­na. Ja lisäk­si nyt 2000-luvul­la viet­na­mi­lai­set teol­li­suus­tuot­teet syr­jäyt­tä­vät ame­rik­ka­lai­sia tuot­tei­ta kulut­ta­ja­mark­ki­noil­la, joten lop­pu­tu­le­ma­na ehkä Viet­na­min demo­kraat­ti­nen tasa­val­ta voittaa.

    Jos sodan lop­pu­tu­los las­ke­taan sii­tä, mitä kaik­kea asi­aan liit­ty­vil­le on sen päät­ty­mi­sen jäl­keen tapah­tu­nut, maa­il­man­his­to­rias­sa ei lie­ne ainoa­ta­kaan sotaa, jon­ka lop­pu­tu­los­ta vie­lä tiedettäisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Olen samaa miel­tä sii­tä, että myyn­ti­voi­ton vero­tus on muut­to­ve­ro, mut­ta minus­ta tämän muut­toe­fek­tin voi­si kyl­lä vält­tää koko veros­ta luo­pu­mat­ta sil­lä, että veroa ei tar­vit­si­si mak­saa, jos ostai­si sama­nar­voi­sen tai kal­liim­man uuden asun­non tilal­le. Vain jos ostaa hal­vem­man asun­non tai ei asun­toa lain­kaan, oli­si mak­set­ta­va vero myyn­ti­hin­nan ja uuden asun­non osto­hin­nan välis­tä (olet­taen, että uuden asun­non hin­ta oli­si alem­pi kuin van­han asun­non alku­pe­räi­nen ostohinta).

    Säi­lyt­tä­mäl­lä myyn­ti­voi­ton vero­tus saa­tai­siin veron pii­riin ne, jot­ka raken­ta­vat omal­la työl­lään oma­ko­ti­ta­lo­ja ja sit­ten myy­vät ne verot­to­mas­ti. Tämä on minus­ta puh­das­ta tulo­ve­ron kier­tä­mis­tä, eikä minus­ta kovin­kaan rei­lu tapa tukea asuntorakentamista. 

    Tääl­lä mai­ni­tuis­ta kei­nois­ta kui­ten­kin kiin­teis­tö­ve­ron nos­to on minus­ta kaik­ken jär­ke­vin tapa saa­da toi­saal­ta asun­to­jen hin­nat kuriin ja toi­saal­ta kerä­tä maan arvon­nousun tuot­to kau­pun­geil­le, joil­le se kuu­luu, eikä yksit­täi­sil­le ihmi­sil­le, jot­ka eivät ole teh­neet mitään sen maan arvon­nousun hyväk­si. Toki, kuten tääl­lä on mai­nit­tu, kysei­nen nos­to pitää teh­dä hitaas­ti, ettei kukaan jou­du väliin­pu­toa­jak­si ostet­tu­aan kal­liin asun­non ja jou­tuen mak­sa­maan sen pääl­le kor­kei­ta kiinteistöveroja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Samu­li Saarelma:

    Säi­lyt­tä­mäl­lä myyn­ti­voi­ton vero­tus saa­tai­siin veron pii­riin ne, jot­ka raken­ta­vat omal­la työl­lään oma­ko­ti­ta­lo­ja ja sit­ten myy­vät ne verot­to­mas­ti. Tämä on minus­ta puh­das­ta tulo­ve­ron kier­tä­mis­tä, eikä minus­ta kovin­kaan rei­lu tapa tukea asuntorakentamista. 

    Samu­li, mihin tie­toon perus­tuu olet­ta­ma­si, ettö yllä kuvaa­ma­si toi­min­ta oli­si jol­la­kin taval­la mer­kit­tä­vä ongel­ma? Aina­kaan sii­nä mitas­sa, että sen kor­jaa­mi­sek­si pitäi­si luo­pua koko oman asun­non myyn­ti­voi­ton verottomuudesta?

    Verot­ta­jal­la on nimit­täin jo nyt täy­det mah­dol­li­suu­det puut­tua moi­seen kik­kai­luun ja niin on myös käy­tän­nös­sä tehty.
    Lai­naus verot­ta­jan ohjeista:

    Oman asun­non luo­vu­tus­voi­ton vero­va­paus­sään­nös­tä ei sovel­le­ta, jos vero­vel­vol­li­sen raken­ta­mis- ja myyn­ti­toi­min­taa on pidet­tä­vä elin­kei­no­toi­min­ta­na. Käy­tän­nös­sä on esiin­ty­nyt tilan­tei­ta, jois­sa kir­ves­mies tai muu raken­nusa­lan ammat­ti­lai­nen on raken­ta­nut itsel­leen peräk­käin usei­ta oma­ko­ti­ta­lo­ja omak­si asun­nok­si ja luo­vut­ta­nut asun­not vero­va­pau­teen oikeut­ta­van mää­rä­ajan jäl­keen. Oikeus­käy­tän­nös­sä elin­kei­no­toi­min­nak­si on yleen­sä kat­sot­tu raken­nusa­lan ammat­ti­hen­ki­lön toi­min­ta sil­loin, kun kysy­myk­ses­sä on ollut hen­ki­lön kol­man­nen itse raken­ta­man oman asun­non myynti.”
    läh­de: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2006/Verohallituksen_kannanottoja_yritysverok%2810090%29#kys9

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Pal­ve­lin­ri­kon takia osa kom­men­teis­ta on tuhou­tu­nut, sil­lä pal­ve­lun­tar­joa­jan var­muus­ko­pio ei ole ollut tuo­rein mah­dol­li­nen. Ohes­sa Googlen väli­muis­tis­ta nou­det­tu­ja kommentteja:

    ____________________________________________

    ano­nyy­mi kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 12:41

    Pek­ka Tai­pa­le: Tulos oli se, että Neu­vos­to­liit­to käyt­ti huo­mat­ta­vas­ti Yhdys­val­to­ja suu­rem­man osan kan­san­ta­lou­des­taan sota­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­mi­seen (Viet­na­miin meni koh­ta­lai­nen mää­rä pans­sa­ri­vau­nu­ja, len­to­ko­nei­ta jnpp – poh­jois­viet­na­mi­lai­set eivät suin­kaan soti­neet omin voi­min) ja talous ei kes­tä­nyt, joten neuk­ku­la lopul­ta romahti.

    Nyt, vuon­na 2012, voi­daan tode­ta, että Yhdys­val­tain dol­la­ri on syr­jäyt­tä­mäs­sä don­gia Viet­na­min käyttövaluuttana.

    Jos sodan lop­pu­tu­lok­sek­si las­ke­taan se kaik­ki mitä osa­not­ta­jat ja nii­hin liit­ty­vät tahot sen jäl­keen teki­vät niin maa­il­man­his­to­rias­sa ei ole vie­lä sel­lais­ta sotaa ollut­kaan, jon­ka lop­pu­tu­los tiedettäisiin.

    En ymmär­rä mitä sil­lä, ettei kom­mu­nis­ti­nen dik­ta­tuu­ri toi­mi­nut, on teke­mis­tä ase­vel­vol­li­suu­den kanssa.

    En myös­kään käsi­tä sitä impli­kaa­tio­ta, että Neu­vos­to­liit­to oli­si romah­ta­nut ase­va­rus­te­lu­kus­tan­nuk­siin Viet­na­min tukemiseksi.

    (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    Suo­sit­te­le: 1

    ■ Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 19:36

    Tääl­lä moni väit­tää, ettei saa­nut armei­jas­ta mitään. Itse koin armei­jan erin­omai­sen mie­len­kiin­toi­sek­si eikä 12 kuu­kau­den pal­ve­lusai­kaan sisäl­ty­nyt tyh­jä­käyn­tiä. Eri­tyi­ses­ti koke­la­sai­ka­na, kun kou­lu­tin oman sa-jouk­ko­ni mie­his­töä, ei tyh­jää aikaa ollut sit­ten yhtään. 

    2000-luvun alus­sa maas­to­vuo­ro­kausia oli riit­tä­väs­ti, ja mie­het viet­ti­vät E‑kaudella met­säs­sä joka viik­ko vähin­tään kol­me, yleen­sä nel­jä ja puo­li päi­vää. Poik­keuk­se­na oli­vat E‑kauden kak­si ensim­mäis­tä viik­koa, jol­loin kou­lu­tet­tiin perus­asiat kasar­mio­lois­sa ja lähimetsässä. 

    J‑kauden alus­sa oli muis­taak­se­ni yksi lepo­viik­ko, jol­loin huol­let­tiin kalus­toa, min­kä jäl­keen met­säs­sä oltiin kuusi viik­koa vain vii­kon­lop­pu­lo­mil­la käy­den. Pal­ve­luk­sen lopus­sa oli kyl­lä pari viik­koa tyh­jä­käyn­tiä, jol­loin teh­tiin eri­lai­sia kotiu­tus­ru­tii­nei­ta: palau­te­ky­se­ly­jä, kun­to­tes­te­jä, lää­kä­rin­tar­kas­tuk­sia, ammun­to­ja, varus­te­huol­toa ym. 

    Yksi­kön kou­lu­tus­ta­so oli kor­kea. Se kyke­ni täyt­tä­mään suo­ri­tus­ky­ky­vaa­ti­muk­set “kii­tet­tä­väl­lä” tasol­la ja toi­mi erin­omai­ses­ti yhteen lop­puso­dan har­joi­tuk­sis­sa osa­na pri­kaa­tia. (Oma teh­tä­vä­ni oli sel­lai­nen, että pää­sin seu­raa­maan patal­joo­nan ja pri­kaa­tin tilan­net­ta, joten tämä arvio oli oma­koh­tai­nen koke­mus.) Ihan tek­ni­ses­ti väit­täi­sin, että kou­lu­tus­ka­lus­tol­la ei voi enää olen­nai­ses­ti parem­paan suo­ri­tuk­seen kye­tä, oli­pa sit­ten ammat­ti­lais- tai ase­vel­vol­li­syk­si­kös­tä kyse. 

    Ihan erik­seen oli sit­ten se, että noin kol­man­nes mie­his­tös­tä “vemp­pa­si” sään­nöl­li­ses­ti. Näi­den tais­te­li­joi­den kou­lu­tus­ta­so oli sur­kea. Eivät­hän he olleet juu­ri kos­kaan muka­na vaan aina hake­mas­sa vapau­tus­ta. Kun läh­tee kol­men päi­vän lei­rin alku­aa­mu­na vas­taa­no­tol­le, ei jou­du läh­te­mään met­sään ja pää­see liit­ty­mään yksik­köön­sä aikai­sin­taan illal­la, vaik­ka oli­si saa­nut “kep­piä” eli kel­paa pal­ve­luk­seen ‑mer­kin­nän. Suu­rim­mal­le osal­le kyl­lä irto­si jokin vapau­tus, kun lää­kä­ri var­mis­ti selustansa.

    Ne mie­het, jot­ka eivät tähän alen­tu­neet, kan­toi­vat vemp­po­jen­kin taa­kan. Eri­tyi­ses­ti var­tio- ja päi­vys­tys­pal­ve­lus kävi­vät ras­kaik­si. Yksi­köt pal­ve­li­vat aina har­joi­tuk­sis­sa sur­kean ali­vah­vui­si­na, mut­ta kyke­ni­vät sil­ti täys­vah­vui­sen jou­kon suo­ri­tuk­siin. (Ase­la­jis­sa­ni, tykis­tös­sä, hen­ki­lö­vah­vuu­det on sään­nön­mu­kai­ses­ti yli­mi­toi­tet­tu, jot­ta jou­kot kes­täi­si­vät ras­kai­ta­kin tap­pioi­ta tuli­voi­man alentumatta.)

    (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    Suo­sit­te­le: 0

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Yllä­pi­to: En ymmär­rä mitä sil­lä, ettei kom­mu­nis­ti­nen dik­ta­tuu­ri toi­mi­nut, on teke­mis­tä ase­vel­vol­li­suu­den kanssa.

    Eipä sen vähem­pää kuin sil­lä­kään, että yksi ase­vel­vol­li­sar­mei­ja voit­ti sodan tais­te­lut tois­ta ase­vel­vol­lis- ja vapaa­eh­toi­sar­mei­jaa vas­taan. Tämä Viet­na­min käyt­tä­mi­nen esi­merk­ki­nä ase­vel­vol­li­sar­mei­jan huo­nos­ta toi­min­nas­ta on minus­ta kaik­ki­aan vähän outo juttu.

    Ame­rik­ka­lai­set eivät hävin­neet tais­te­lu­ken­täl­lä, vaan politiikassa. 

    En myös­kään käsi­tä sitä impli­kaa­tio­ta, että Neu­vos­to­liit­to oli­si romah­ta­nut ase­va­rus­te­lu­kus­tan­nuk­siin Viet­na­min tukemiseksi. 

    Koko tämä kes­kus­te­lu on tie­tys­ti vain rön­sy. Mitä teke­mis­tä koko ase­vel­vol­li­suu­del­la on otsi­kon aiheen “hal­pa kor­ko, kiin­teis­tö­kupla” kans­sa? Kau­as on kul­jet­tu. Kes­kus­te­lu voi sil­ti olla mie­len­kiin­tois­ta ja sii­tä voi vaik­ka­pa oppia jotain.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Samu­li Saa­rel­ma: Säi­lyt­tä­mäl­lä myyn­ti­voi­ton vero­tus saa­tai­siin veron pii­riin ne, jot­ka raken­ta­vat omal­la työl­lään oma­ko­ti­ta­lo­ja ja sit­ten myy­vät ne verot­to­mas­ti. Tämä on minus­ta puh­das­ta tulo­ve­ron kier­tä­mis­tä, eikä minus­ta kovin­kaan rei­lu tapa tukea asuntorakentamista. 

    Jos nyt ote­taan huo­mioon se, että talos­sa on asut­ta­va se kak­si vuot­ta että myyn­ti­voit­to on vero­ton­ta, niin ei täl­lä nyt kovin mas­sii­vi­siin tuloi­hin kukaan pää­se. Oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen mak­saa kai vähän riip­puen miten sen tekee, sel­lai­sen 100–200 000 euroa. Kal­liim­man­kin voi var­maan raken­taa, mut­ta kovin monel­la sii­hen tus­kin on mahdollisuutta. 

    Jos talos­sa asuu 2 vuot­ta ja myy sen sit­ten 300 000 eurol­la, niin sii­nä kiel­tä­mät­tä tekee aika hyvän tilin, enim­mil­lään var­maan luok­kaa 100 000 vuo­des­sa. Mut­ta täs­sä herää nyt sel­lai­nen kysy­mys, että onko se myyn­ti­voi­ton verot­ta­mi­nen oikea rat­kai­su, kun ottaa huo­mioon että näi­tä talo­ja raken­ne­taan vuo­des­sa täl­lä kuviol­la ehkä muu­ta­mia sato­ja. Se on vero­tu­lois­sa ehkä vajaa 10 mil­joo­naa. Muil­le se on muut­to­ve­ro, ja epäi­li­sin kyl­lä että net­to­na vero­tu­lot kyl­lä pie­ne­ni­si­vät. Ensin­nä­kin, tuo koko lii­ke­toi­min­ta­mal­li toden­nä­köi­ses­ti jous­tai­si alta pois. Lisäk­si muut­to­ve­ron aikaan­saa­ma asun­to­mark­ki­noi­den ylei­sen likvi­di­tee­tin vähe­ne­mi­nen hei­ken­täi­si tätä entisestää. 

    Minul­la on radi­kaa­li idea: jos ongel­ma on se, että talon­ra­ken­ta­mi­ses­sa kat­teet ovat niin hyvät että tuol­lai­sia voit­to­ja voi teh­dä, niin oli­si­ko raken­ta­mi­sen edel­ly­tyk­sis­sä jotain tar­kas­ta­mi­sen varaa? Kun mark­ki­nat toi­mi­vat niin, että tuon kokoi­set kat­teet, jois­sa teh­dään vuo­den ver­ran töi­tä ja sit­ten odo­tel­laan kak­si vuot­ta ja saa­daan nel­jän vuo­den tie­nes­tit käteen, ne yleen­sä katoa­vat ja tilal­le tulee jotain mie­le­käs­tä ja jär­ke­vää liiketoimintaa. 

    Täs­sä­kin vero­tus, kun se koh­dis­tuu työn­te­koon ja uuden luo­mi­seen, on osa ongel­maa, ei rat­kai­sua. Maa­ta on hyvä verot­taa, se ei katoa mihin­kään. Raken­ta­mis­ta verot­ta­mal­la taas raken­ta­mis­ta saa­daan vähem­män. Tot­ta­kai jos se on tar­koi­tus, niin sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. pek­ka: Verot­ta­jal­la on nimit­täin jo nyt täy­det mah­dol­li­suu­det puut­tua moi­seen kik­kai­luun ja niin on myös käy­tän­nös­sä tehty.

    No, hyvä jos on puu­tut­tu. Olen vain kuul­lut jut­tu­ja kir­ves­mie­his­tä, jot­ka ovat pari oma­ko­ti­ta­loa itsel­leen raken­ta­mal­la pääs­seet tilan­tee­seen, jos­sa asu­vat täy­sin velat­to­mas­sa oma­ko­ti­ta­los­sa, mihin he eivät iki­maa­il­mas­sa oli­si pääs­seet, jos oli­si­vat saman aikaa olleet palkkatyössä. 

    Mut­ta siis hyvä, jos tuo por­saan­rei­kä on tukit­tu siten, että verot­ta­jal­la on har­kin­nan mukaan mah­dol­lis­ta pois­taa myyn­ti­voi­ton verot­to­muus juu­ri tilan­teis­sa, jois­sa sitä käy­te­tään elinkeinotoimintaan. 

    Kuten kir­joi­tin, kan­na­tan muu­ten myyn­ti­voi­ton verot­to­muut­ta, kos­ka nor­maa­lis­sa tapauk­ses­sa se on muut­to­ve­ro, joka vain rap­paa nii­tä, jot­ka jou­tu­vat työn vuok­si muut­ta­maan. Minun puo­les­ta­ni jopa sen aika­ra­jan voi­si pois­taa, kun­han sit­ten tosi­aan sovel­let­tai­siin tuo­ta verot­ta­jan har­kin­taa tapauk­siin, jois­sa asun­to­jen ostoa-kun­nos­tus­ta-myyn­tiä har­ras­te­taan elinkeinotoimintana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Tie­de­mies: Täs­sä­kin vero­tus, kun se koh­dis­tuu työn­te­koon ja uuden luo­mi­seen, on osa ongel­maa, ei rat­kai­sua. Maa­ta on hyvä verot­taa, se ei katoa mihin­kään. Raken­ta­mis­ta verot­ta­mal­la taas raken­ta­mis­ta saa­daan vähem­män. Tot­ta­kai jos se on tar­koi­tus, niin sitten.

    Olen kans­sa­si ihan samaa miel­tä sen suh­teen, että oli­si fik­sum­paa verot­taa maa­ta kuin työn­te­koa. Sik­si kan­na­tan­kin kiin­teis­tö­ve­ron nos­toa ja tämän kom­pen­soin­tia tulo­ve­ro­jen laskulla. 

    Esit­tä­mä­ni epä­rei­luus liit­tyi vain sii­hen, että kir­ves­mies, joka toi­mii raken­nus­fir­man pal­ve­luk­ses­sa ja mak­saa työs­tään verot, saa käteen­sä pal­jon vähem­män fyrk­kaa kuin kir­ves­mies, joka tekee saman ver­ran työ­tä omaa oma­ko­ti­ta­loa raken­taen ja sen sit­ten verot­to­mas­ti myy­den. Toki myyn­ti­ve­roa parem­pi tapa pois­taa tuo epä­suh­ta oli­si se, että tulo­ve­roa las­ket­tai­siin niin pal­jon, että palk­ka­työ­tä teke­väl­le­kin jäi­si isom­pi osa sen oman työn­sä arvos­ta käteen, kuten jää itse rakentajalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Pek­ka Tai­pa­le: Ame­rik­ka­lai­set eivät hävin­neet tais­te­lu­ken­täl­lä, vaan politiikassa.

    Ame­rik­ka­lai­sia kuo­li Viet­na­min tais­te­lu­ken­täl­lä 40 000. Tämä on luok­kaa 10-ker­tai­nen mää­rä Ira­kin tai Afga­nis­ta­nin sodan uhri­mää­rään. Sen puo­leen Ira­kis­ta kuin Afga­nis­ta­nis­ta­kaan ei ame­rik­ka­lais­ten ole tar­vin­nut läh­teä samaan tapaan hän­tä koi­pien välis­sä kuin he läh­ti­vät Viet­na­mis­ta ja syy­nä on juu­ri se parem­pi menes­tys tais­te­lu­ken­täl­lä (=vähem­män omia tappioita). 

    Voi siis sanoa, että ne USA:n “voi­tot” Viet­na­mis­sa oli­vat Pyrr­hok­sen voit­to­ja. Tak­ti­ses­ti voi ame­rik­ka­lais­ten sanoa voit­ta­neen tais­te­lun, mut­ta stra­te­gi­ses­ti heil­le tuo­te­tut tap­piot oli­vat lii­kaa, min­kä vuok­si he hävi­si­vät koko sodan. Minus­ta on siis vää­rin sanoa, ettei­vät he hävin­neet taistelukentällä. 

    Toki sit­ten vie­lä suu­rem­mas­sa stra­te­gi­ses­sa kuvios­sa voi hei­dän sanoa voit­ta­neen, kos­ka tuhoa­mal­la Viet­na­min ja pari sen naa­pu­ria niin perin­poh­jin kuin ame­rik­ka­lai­set teki­vät, he esti­vät pel­kää­män­sä domi­noil­miön, eli sen, että kan­sat ympä­ri maa­il­maa uskal­tai­si­vat alkaa pul­li­koi­da ame­rik­ka­lais­ten yli­val­lal­le ja hei­dän asioi­hin sotkeutumiselle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Samu­li Saa­rel­ma: Ame­rik­ka­lai­sia kuo­li Viet­na­min tais­te­lu­ken­täl­lä 40 000. Tämä on luok­kaa 10-ker­tai­nen mää­rä Ira­kin tai Afga­nis­ta­nin sodan uhri­mää­rään. Sen puo­leen Ira­kis­ta kuin Afga­nis­ta­nis­ta­kaan ei ame­rik­ka­lais­ten ole tar­vin­nut läh­teä samaan tapaan hän­tä koi­pien välis­sä kuin he läh­ti­vät Viet­na­mis­ta ja syy­nä on juu­ri se parem­pi menes­tys tais­te­lu­ken­täl­lä (=vähem­män omia tappioita). 

    Voi siis sanoa, että ne USA:n “voi­tot” Viet­na­mis­sa oli­vat Pyrr­hok­sen voit­to­ja. Tak­ti­ses­ti voi ame­rik­ka­lais­ten sanoa voit­ta­neen tais­te­lun, mut­ta stra­te­gi­ses­ti heil­le tuo­te­tut tap­piot oli­vat lii­kaa, min­kä vuok­si he hävi­si­vät koko sodan. Minus­ta on siis vää­rin sanoa, ettei­vät he hävin­neet taistelukentällä. 

    Toki sit­ten vie­lä suu­rem­mas­sa stra­te­gi­ses­sa kuvios­sa voi hei­dän sanoa voit­ta­neen, kos­ka tuhoa­mal­la Viet­na­min ja pari sen naa­pu­ria niin perin­poh­jin kuin ame­rik­ka­lai­set teki­vät, he esti­vät pel­kää­män­sä domi­noil­miön, eli sen, että kan­sat ympä­ri maa­il­maa uskal­tai­si­vat alkaa pul­li­koi­da ame­rik­ka­lais­ten yli­val­lal­le ja hei­dän asioi­hin sotkeutumiselle. 

    Juu. Ja toi­saal­ta pel­käs­tään 6. kesä­kuu­ta 1944 län­si­liit­tou­tu­nei­den soti­lai­ta kuo­li yli 4000. Tren­di on sel­väs­ti se, että sodis­sa kuo­lee yhä vähem­män soti­lai­ta, aina­kin län­si­mai­sia. Tämä ker­to­nee sekä tak­tii­kan, suo­jauk­sien, haa­voit­tu­nei­den eva­kuoin­ti­me­ne­tel­mien että hoi­to­ta­po­jen kehityksestä.

    Ja toi­sen maa­il­man­so­dan län­si­rin­ta­ma­han oli pelk­kää huvi­ret­keä ver­rat­tu­na itärintamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. vee­pee:
    Tulee mie­leen että jos raken­nus­liik­keet muu­ten­kin yllä­pi­tä­vät kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa, niin mik­si tämä veroa­le ei meni­si suo­raan raken­nus­liik­kei­den omis­ta­jien taskuun?

    Mik­sei­vät kas­va­vat kau­pun­git ota tilan­net­ta hal­tuun raken­ta­mal­la jon­kun oman lii­ke­lai­tok­sen kaut­ta niin pal­jon asun­to­ja kuin on kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa? Käsit­tääk­se­ni näin myös asun­to­kupla torjuttaisiin.

    Ei kau­pun­git pys­ty teke­mään asun­to­ja hal­vem­mal­la kuin rak. liik­keet. Kal­liim­mak­si tulee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Mitä­hän pal­jas­tuu, kun Suo­men Pan­kin hal­pa­kor­ko Lii­ka­nen jää eläk­keel­le. Pel­kään pahoin, että niil­lä mene­tyk­sil­lä oli­si katet­tu monen mon­ta vuot­ta ja ikä­pol­vea 300 mar­kan lap­si­li­sä­ko­ro­tus­ta, jota Erk­ki Lii­ka­nen aikoi­naan lupaili.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Tie­de­mies: Jos nyt ote­taan huo­mioon se, että talos­sa on asut­ta­va se kak­si vuot­ta että myyn­ti­voit­to on vero­ton­ta, niin ei täl­lä nyt kovin mas­sii­vi­siin tuloi­hin kukaan pää­se. Oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen mak­saa kai vähän riip­puen miten sen tekee, sel­lai­sen 100–200 000 euroa. Kal­liim­man­kin voi var­maan raken­taa, mut­ta kovin monel­la sii­hen tus­kin on mahdollisuutta. 

    Jos talos­sa asuu 2 vuot­ta ja myy sen sit­ten 300 000 eurol­la, niin sii­nä kiel­tä­mät­tä tekee aika hyvän tilin, enim­mil­lään var­maan luok­kaa 100 000 vuo­des­sa. Mut­ta täs­sä herää nyt sel­lai­nen kysy­mys, että onko se myyn­ti­voi­ton verot­ta­mi­nen oikea rat­kai­su, kun ottaa huo­mioon että näi­tä talo­ja raken­ne­taan vuo­des­sa täl­lä kuviol­la ehkä muu­ta­mia sato­ja. Se on vero­tu­lois­sa ehkä vajaa 10 mil­joo­naa. Muil­le se on muut­to­ve­ro, ja epäi­li­sin kyl­lä että net­to­na vero­tu­lot kyl­lä pie­ne­ni­si­vät. Ensin­nä­kin, tuo koko lii­ke­toi­min­ta­mal­li toden­nä­köi­ses­ti jous­tai­si alta pois. Lisäk­si muut­to­ve­ron aikaan­saa­ma asun­to­mark­ki­noi­den ylei­sen likvi­di­tee­tin vähe­ne­mi­nen hei­ken­täi­si tätä entisestää. 

    Myyn­ti­voit­to yli­pään­sä on useim­mi­ten teo­reet­ti­nen. Jos­sain pitää asua, joten jos oman asun­non arvo on nous­sut, niin samas­sa suh­tees­sa sen ostet­ta­van uuden asun­non­kin hin­ta on noussut

    Raken­ta­mal­la talon ja asu­mal­la sii­nä sen pari vuot­ta sen hin­ta ei sinä aika­na mys­ti­ses­ti tuplaan­nu tai triplaan­nu, kos­ka ei sitä kukaan osta suu­rem­mal­la hin­nal­la mitä uuden vas­taa­van raken­ta­mi­nen tuli­si mak­sa­maan. Raken­ta­mal­la talon “yksin”, mikä ei ole mah­dol­lis­ta, kos­ka säh­kö- tuli- lvi- ja vesie­ris­tyk­set vaa­ti­vat luvat ja apu­mie­hiä moniin hom­miin tar­vit­see joka tapauk­ses­sa- sääs­tä­mään pys­tyy tasan tark­kaan oman työ­pa­nok­sen­sa. Ja jos vaik­ka­pa kir­ves­mies on vuo­den päi­vät yksi­no­maan omal­la työ­maal­laan, niin sii­nä menet­tää vuo­den lik­san, vaik­ka 50tE.

    Muu­ten­kin vero­tu­ki on käsit­tee­nä vää­rä. Osta 250tE oma­ko­ti­ta­lo, niin mak­sat 10tE varain­siir­to­ve­ron. Näil­lä koroil­la mah­dol­li­sen lai­nan kor­ko­vä­hen­nys ei tuo­ta sum­maa ehdi kuo­let­ta­maan vis­siin kos­kaan. Alle neli­kymmp­pi­set ensia­sun­non osta­jat on k.o. veros­ta vapau­tet­tu ja se on tuki. ASP- jär­jes­tel­mä oli aika­naan, mut­ta minul­la ei ole mitn tie­toa toi­mii­ko se nyky­ään mil­lään muo­toa. Oli Hitas- jär­jes­tel­mä­kin, jon­ka käyt­tö­kel­poi­suus aika­päi­viä sit­ten kaa­tui pimeäs­ti mak­set­ta­viin lisähintoihin.
    Mut­ta siis jos ostat asun­to- osak­keen tai kiin­teis­tön, niin mak­sat varain­siir­to­ve­ron. Mut­ta jos ostat pörs­sio­sak­kei­ta, niin et mak­sa. Ilkeä­mie­li­ses­ti voi­si vaik­ka tode­ta, että pörs­si­kei­not­te­lua tue­taan enem­män, kuin asumista.

    Kiin­teis­tö­kupla ei myös­kään syn­ny hal­vois­ta korois­ta. Se syn­tyy ihan sil­lä, että mark­ki­noi­den perus­teet ovat lahot, vai pitäi­si­kö sanoa mädät. Ja se esim. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja kehys­kun­nis­sa alkaa ihan “tont­ti­pu­las­ta”, joka on täy­sin kei­no­te­koi­nen, kos­ka pel­to­mai­se­mat alka­vat jo ennen kehäykköstä.
    Kaa­voi­tuk­sen suu­rin ongel­ma ei ole maan­puu­te, vaan sil­lä syn­ty­vän lisä­ar­von rahan­jaos­ta päät­tä­mi­nen. Jos kymp­pi­ton­nin hin­tai­nen pel­toplänt­ti kaa­voi­te­taan kah­dek­si­kym­me­nek­si okt- ton­tik­si a´50tE, niin sen pel­toplän­tin hin­ta nousee mil­joo­nan, ja tol­le rahal­le on monia haluk­kai­ta ottajia.
    Arvon­nousu tulee ihan puh­taas­ti lei­mas­ta pape­ris­sa, kos­ka säh­kö- ja kun­nal­lis­tek­niik­ka­liit­ty­mät veloi­te­taan ton­ti­nos­ta­jil­ta erik­seen. Raken­ta­jan kan­nal­ta se tar­koit­taa sitä, että rahaa on pala­nut sata­ton­nia, ennen­kuin mont­tua pää­see kaivamaan.

    Takuu­var­min asun­to­kuplien ehkäi­si­jä oli­si se, että kun­nal­la oli­si jat­ku­vas­ti tar­jol­la tyh­jiä ja eduk­kai­ta vuo­kra- asun­to­ja, jol­loin mitään kuplia ei pää­si­si syn­ty­mään, vaik­ka pan­kit lah­joit­tai­si­vat rahaa kottikärrykaupalla.
    Mut­ta mik­si ei ole? Se pilai­si tuon kaa­voi­tus­bis­nek­sen idean. 

    Van­ha koti­kun­ta­ni tote­si joku­nen vuo­si sit­ten että kun­nan vuo­kra- asun­not tuot­ta­vat tap­pio­ta. Kes­kus­te­lus­sa oli kysy­mys, että kuu­luu­ko kun­nan hom­miin omis­taa vuo­kra- asun­to­ja? Oikea vas­taus kuu­luu, että jos sitä kut­su­taan asun­to­po­li­tii­kak­si niin kyl­lä. Jos sitä kut­su­taan bis­nek­sek­si niin ei. Kun­ta päät­ti, että kysees­sä on bis­nes ja myi vuo­kra- asun­not kiin­teis­tö­si­joit­ta­jal­le. Kiin­teis­tö­si­joit­ta­jan mie­les­tä hom­ma ei kyl­lä­kään ole tap­piol­lis­ta, vaan hän ottaa sijoi­tuk­sel­leen 7% vuo­tui­sen tuoton.
    No, sama kun­ta tiet­ty hel­pon rahan toi­vos­sa aika­naan myi säh­köyh­tiön­sä. Muu­ta­man vuo­den pääs­tä sit osti säh­köyh­tiön van­han pää­kont­to­rin suu­rem­mal­la sum­mal­la, kuin mitä säh­köyh­tiön myyn­nis­tä sai. Sii­nä on osta­ja nau­ra­nut par­taan­sa pit­kään ja har­taas­ti, kos­ka sai fir­man, jake­lu­ver­kon ja lii­ke­toi­min­nan ilmai­sek­si ja pää­si eroon itsel­leen tar­peet­to­mas­ta kiinteistöstä.
    Naa­pu­ri­kun­nas­sa taas oli myyn­nis­sä van­ha sai­raa­la­kiin­teis­tö. Kiin­teis­tö­si­joit­ta­ja sen osti ja häl­lä oli jo ostaes­sa val­miit sopi­mus­pa­pe­rit tas­kus­sa, että hän vuo­kraa sen vas­taan­ot­to­kes­kuk­sek­si. Kaup­pa­hin­nan hän kuit­ta­si myy­mäl­lä maat raken­nus­ten ympäriltä.
    Myy­jä sai mita­lin ja papu­kai­ja­mer­kin, kos­ka onnis­tui pää­se­mään eroon han­ka­las­ta kiin­teis­tös­tä. Toi­nen hal­lin­non­haa­ra sai mita­lin ja papu­kai­ja­mer­kin, kos­ka onnis­tui­vat löy­tä­mään itsel­leen tar­peel­li­set tilat. Osta­ja välis­sä sai rahat ja vuo­krien vuosituoton.

    Anteek­si hie­noi­nen off­to­pic, mut­ta jos ja kun osaa­mi­nen hal­lin­to­haa­roil­la on tol­la tasol­la, niin noi kiin­teis­tö­kuplat syn­ty­vät ihan sil­lä, että yksi käsi ei tie­dä mitä on teke­mäs­sä ja toi­nen käsi ei tie­dä mitä toi­nen ehkä aikoo teh­dä, niin rahat kor­jaa joku kol­mas, joka vain vetää maton jal­ko­jen alta.

    Tää mei­tin koto­lan­dia on kuu­le­man mukaan maa­il­man vähi­ten kor­rup­toi­tu­nein maa ja se ken­ties pitää paik­kan­sa sii­nä, että polii­sil­le ei kan­na­ta tar­jo­ta pari­kymp­pis­tä jää­ty­ään kiin­ni lii­ken­ne­rik­ko­muk­ses­ta tai rat­ti­juo­pu­muk­ses­ta. Mut mitä tulee kaa­voi­tus­si­sä­pii­ri­kuprui­hin tai kiin­teis­töi­hin yleen­sä, niin joku Kreik­ka on koto­lan­di­aan ver­rat­tu­na ihan oppipoika.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Tämä asun­to­lai­naa­jan kor­koe­tu ja vie­lä myyn­ti­voi­ton vero­vä­hen­nys­kel­poi­suus tai­taa olla Euroo­pan mit­ta­kaa­vas­sa aika ainut­laa­tui­nen jär­jes­tel­mä. Itse mak­se­lin ja mak­san edel­leen iloi­sen nega­tii­vi­sia kor­ko­ja, jot­ka saan vie­lä vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Yhtä kum­mal­li­nen sys­tee­mi, kuin yritystuet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.