Euroopan ongelmat johtuvat pitkälti kiinteistökuplasta, jonka aiheutti halpojen eurokorkojen työntyminen Etelä-Eurooppaan. Sitä ajatellen tuntuu nurinkuriselta, että tautia parannetaan pitämällä korkoja edelleen hyvin alhaalla, itse asiassa reaalikorko on jo negatiivinen. Voidaan tietysti tehdä hyvin harhaoppinen kysymys, onko halpa keskuspankkiraha paras tapa toteuttaa rahapoliittista elvytystä, mutta tällä kysymyksellä joutuu helposti harhaopin tielle.
Kun halvalla rahalla yritetään elvyttää sairasta Eurooppaa, tuota halpaa rahaa tulvii nyt myös tänne ”terveeseen” pohjoiseen. Suomen valtio kiittää valtion lainojen halvoista koroista ja asuntovelalliset historiallisen halvoista asuntolainoista.
Mutta haloo! Jos halvat asuntolainat tuottivat katastrofin eteläisessä Euroopassa, miksi ne eivät olisi vaaraksi myös täällä Suomessa?
Helsingin kantakaupungissa maksetaan järkyttävän korkeita neliöhintoja vanhoista asuintaloista. Jos tietäisi, että reaalikorko jatkuisi negatiivisena maailman tappiin, kannattaisi asunnoista maksaa kuinka paljon hyvänsä. Tämä ei ole tervettä.
Asunnon ostaja voi ajatella, että halpa korko on hänen ystävänsä ajattelematta, että kilpaostaja saa lainaa yhtä edullisesti. Halpa korko ei hyödytä asunnon ostajaa vaan asunnon myyjää. Tämä voi olla epäsuosittu huomautus, mutta asuntolainojen halpa korko muodostaa suuren riskin kasvukeskuksissa, jossa ihmiset kilpailevat asunnoista nousevilla ostotarjouksilla. Korko voi tulevaisuudessa myös nousta, ja silloin ylihintaa maksanut kiroaa nykyistä halpaa korkoa.
Vaarallisen matalille koroille ei oikein voi mitään, mutta oikeastaan niitä ei kannattaisi alentaa enää verotuen muodossa. Suomessa asuntolainojen verovähennysoikeus tekee nyt asuntolainasta vielä halvemman.
Vanhan asunnon ostaja ei hyödy verovähennysoikeudesta, mutta omakotitaloa rakentava hyötyy, ja tämä tuki on perusteltua. Vanhan asuntokannan hintoja nostava verotuessa taas ei ole mitään järkeä. Verorahoilla olisi parempaakin käyttöä kuin tukea asuntojen hintojen nousua.
Voisiko ajatella, että ne rahat, jotka käytetään nyt vanhojen asuntojen hintojen nostamiseen, käytettäisiin toista kautta asuntotuotannon yleiseen tukeen? Poistetaan asuntolainojen vähennysoikeus suunniteltua nopeammin ja poistetaan arvonlisävero asuntotuotannolta! Koska missään päin Eurooppaa asuntosektori ei toimi markkinaehtoisesti, EU:lta voisi saada luvan tällaiseen verotukeen. Eihän se häiritse maiden välistä kaupankäyntiä mitenkään.
Nuo ajatukset vaikuttavat minusta oikein hyviltä. Lisäksi kuitenkin olisi hyvä, että pankit saataisiin itse järkeistämään luotonantoaan. Yhdysvalloissahan käsittääkseni asuntolaina on kohdennettu asuntoon eikä henkilöön, joten lainasta pääsee irti muuttamalla pois. Jokin vastaava systeemi meilläkin pakottaisi pankin pohtimaan saamiensa vakuuksien riittävyyttä.
Toinen mahdollisuus olisi säätää laki, jolla pankin työntekijöillä olisi korvausvastuu, jos heidän holtittomasta toiminnastaan johtuen pankki ajautuu valtion pelastettavaksi.
Tulee mieleen että jos rakennusliikkeet muutenkin ylläpitävät kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa, niin miksi tämä veroale ei menisi suoraan rakennusliikkeiden omistajien taskuun?
Mikseivät kasvavat kaupungit ota tilannetta haltuun rakentamalla jonkun oman liikelaitoksen kautta niin paljon asuntoja kuin on kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa? Käsittääkseni näin myös asuntokupla torjuttaisiin.
Älä Osmo nyt heiluttele kansallisen varakkuuden keskeistä tukipylvästä. Meillä ei ole mitään hätää niin kauan, kun asuntojen hinnat jatkavat nousuaan ja asunnonomistajien omaisuus karttuu.
Vakavasti puhuen olisin huomauttanut, että Espanjan asuntokuplan komponentteina on sekä vanhojen kiinteistöjen arvonnousu että tyhjilleen jääneet uudisrakennukset. Eikös tämä kohta 2 ole vaarana ehdotuksessasi?
No olisiko tuolla rakennusalalla nyt sitten sen lähdeveron paikka, vrt. harmaa talous ja ravintolat joista on joskus puhuttu?
Musta tässä on kaksi asiaa. Ensimmäinen on se että minusta Suomessa pitäisi harjoittaa aktiivista asuntohintapolitiikka. Näin siksi että meillä ei ole omaa rahapolitiikkaa. Tukia ja veroja säätämällä voi polkea jarrua ja kaasua, tavoitteena pitäisi minusta olla suht vakaa nimellishintojen kehitys, eli esimerkiksi Helsingissä niin että ne hieman laskisivat. Nuosuun ei ole ainakaan varaa, ja toisaalta romahdusmainen lasku tuottaisi isoja ongelmia vakuusarvojen kautta. Joku semmoinen ‑20% — +5% vaihteluväli esimerkiksi.
Toinen juttu on se että asumisen(kin) tuet on aivan täysi sotku, ja massiivinen sellainen. Asumista tuetaan verrattaen suoraan
• KELA maksaa asumistukia yhteensä noin 1 250 miljoonaa euroa vuodessa
• Asuntolainojen korkovähennys maksaa verottajalle noin 550 miljoonaa euroa vuodessa
• Kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja vähennetään verotuksessa nettona noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, tämä on käytännössä asumistuki koska sillä tuetaan asumista kauempana
• Kotitalousvähennys on nettovaikutukseltaan noin 390 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 80% kohdistuu remontteihin ja muuhun asunnon hoitoon, eli noin 310 miljoona.
Yllämainituista tulee 2 700 miljoonaa. Lisäksi asunnon myyntivoiton verovapaus sekä asuntotulon verovapaus on yhteensä noin 3 000 miljoonaa vuodessa, tämä toki vaihtelee asuntojen hintojen mukaan.
Suomessa on noin kolme miljoona asuntoa, eli tuosta tulee noin 2 000 euroa per asunto tukia.
Asumistuen kanssa pitäisi tehdä niin että nostetaan asumiseen sitomattomana muina ensisijaisna tukina suurin piirtein satan lisää kuussa niille samoille 660 000 ihmiselle jotka nyt saa asumistukea. Varsinaisen asumistuen saajien määrä tippuu sitten alle puoleen ja se tukikin on pienempi. Nettovaikutus noiden ihmisten kannalta on ihan sama ja valtionkin aika pitkälle, mutta yleinen tuki ei siirry suoraan vuokriin, ja jos ne muut tuet eivät ole ihan susia niin kannustinloukut pienevät.
Asuntotulon verotus on aivan ilmeinen parannus kun sitä aikansa pähkii, mutta tämän kauppaaminen kansalle on vähintäänkin haastavaa. Mitä jos yrittäisi selittää näin? Maksetaan vastaavasti vähemmän muita veroja, mutta siitä kun asunnon arvo nousee joutuu maksamaan siinä kun muustakin tulosta. Tässä on se hyvä puoli että asunnon arvon laskiessa saa tietenkin vastaavasti verovähennystä, mikä pienentää henkilökohtaista riskiä asuntojen hintavaihteluista. Tämä myös rauhoittaa asuntomarkkinoita, koska hintojen noustessa kasvava vero syö asuntojen ostovoimaa, ja laskussa toisin päin.
Nuo loput tuet voisi organisoida uudelleen, käytetään vaikka johonkin asumiskulujen verovähennykseen jolla voi tehdä sitä ohjausta sekä muiden verojen laskuun. Tai jotenkin noin.
Lähteitä ja samaa pidemmin, http://tolkku.blogspot.fi/2012/05/yleisempi-asumistuki.html
Sitähän tässä tehdään, korjataan ylikuumenneita ja yli varojen eläneitä talouksia innostamalla niitä kuluttamaan vielä enemmän. Yhteisvastuut tasaavat painetta pienistä kuplista, mutta yhteensä nämä toimet rakentavat yhtä isoa kuplaa.
Mutta miten ALV:n poisto auttaa uudiskohteiden ostajia?
Tuotantokustannukset laskevat, mutta mikä takaa sen, että alentunut neliöhinta näkyisi millään tavalla siinä myyntihinnassa?
Jos jo nyt ollaan tilanteessa, jossa uudiskohteiden hinnoista vain pienen osan selvittää rakennus / tonttikustannus, niin ALV:n poisto tuskin vaikuttaa hintoihin mitenkään.
Olisiko parempi ratkaisu lisätä kilpailua, eli tuotantoa? Fyffet tiskiin, Virosta raksafirmoja (ei kotimaiseen grynderimafiaan kuuluvia) rakentamaan satoja tuhansia kerrosneliöitä kaupunkien kaavoittamille tonteille?
Tarjonnan lisääminen voisi saada hinnat jopa laskuun, jos sellaista uskaltaa edes ääneen toivoa. ALV:n poisto saisi vain gryndereiden taskut täyttymään rahasta.
Tämä on kaikkea muuta kuin yksinkertaista, mutta rakentamiskustannusten alentaminen joko laskee hintoja tai lisää tarjontaa, joka laskee hintoja. Näin siksi että jos markkinoilla on kilpailua niin se ajaa hinnat alas, ja jos ei ole niin kannattaa rakentaa enemmän kun sillä saa kivasti rahaa. Taustaoletuksena tässä nyt esimerkiksi semmoinen kontrafaktuaali että on tontteja joita rakentaa ja että kartelli ei ole ihan täysin koordinoitu.
Soininvaara:
“Poistetaan asuntolainojen vähennysoikeus suunniteltua nopeammin ja poistetaan arvonlisävero asuntotuotannolta! Koska missään päin Eurooppaa asuntosektori ei toimi markkinaehtoisesti, EU:lta voisi saada luvan tällaiseen verotukeen. Eihän se häiritse maiden välistä kaupankäyntiä mitenkään.”
Hieno ehdotus. Ehdotuksen varjopuolena on vain se, että jos kovin vakavissaan tällaista ehdottelee, saattaa käydä ns. Elop-ilmiötä vastaava asia. Toisin sanoen; miksi aloittaa rakennushanketta, jos kohta saisi rakentaa ilman ALV:ta. Eihän kukaan halua käsiinsä kiinteistökantaa, joka on parikymmentä prosenttia kalliimpaa kuin mitä ne kiinteistöt, joita parin vuoden päästä valmistuu… toisin sanoen tuollaisen muutosehdotuksen seurauksena kiinteistömarkkinat pysähtyisivät kuin seinään. Vanhojen asuntojen hintoja tuo kyllä kieltämättä tipauttaisi, ja paljon — elleivät rakennusyhtiöt hyödyntäisi tilannetta hintoja nostamalla. Tarjonta on kuitenkin rajallista.
Itseäni on mietityttänyt Helsingin seudun suuri kiinteistövarauma. Aika monta prosenttia kiinteisetöistä on tyhjillään, tietyillä alueilla jopa toista kymmentä prosenttia. Voisiko tyhjällä kiinteistöllä olla erisuuruinen kiinteistövero kuin käytössä olevalla — tai mitä mahdollisuuksia ylipäätään on kannustaa tyhjillään olevien kiinteistöjen käyttöön kasvukeskuksissa?
Tyhjenevillä alueilla tyhjät kiinteistöt ovat toisenlainen ongelma, eikä niissä ainakaan mitään lisäveroja voi tyhjille kiinteistöille mätkäistä. Mutta kasvukeskuksissa on jotenkin omistuista, että samaan aikaan on kova asuntopula ja (kymmeniä) tuhansia tyhjiä asuntoja.
Halvan koron voisi myös nähdä helppoutena käyttää rahaa jota ei omista, ja tämä tuottaa ongelmia.
Eli kun tallettajat vievät rahaa pankkiin, ja pankki lainaa ne asunnonostajille, jotka menettävät työpaikkansa, eivätkä täten pysty maksamaan lainaamaansa rahaa takaisin.
Ratkaisuna tulisi olla jokin tapa, jolla tallettaja kohdistaa talletuksensa nimenomaan asuntolainaan, jossa hän katsoo velanvakuutena olevat kiinteistöt sijoituksensa arvoiseksi. Eli meidän pitäisi tehdä jotain Tanskan mallin mukaista koko Eurooppaan.
Itseäni on myös mietityttänyt asumistuki ja sen yhteys asuntojen ja vuokrien hintoihin. Asumistukijärjestelmä johtaa eräissä tilanteissa siihen, että rahaa saa paremmin vuokratessaan jopa ns. “turhia” asuntoja.
Yksi ainakin joskus vähän huomiota herättänyt ilmiö näistä lienee kotona vanhempiensa luona asuvien opiskelijoiden tapaus. Kotona asuvan 17–19 ‑vuotiaan korkeakouluopiskelijan opintoraha on lähtökohtaisesti 55 euroa (vain jos vanhempien tulot näyttäytyvät erityisen poikkeuksellisen pieniltä Suomen verotuksessa, summa voi nousta). Ja 20 vuotiaan tai sitä vanhemman kotona asuvan opintoraha on lähtökohtaisesti 122 euroa. Samaan aikaan papereiden mukaan “itsenäisesti asuva” vähintään 18-vuotias korkeakouluopiskelija saa opintorahaa 298 euroa (ja 17-vuotias itsenäisesti asuva korkeakouluopiskelija pääsääntöisesti vain noin puolet tuosta).
Mihin tämä johtaa? Siihen, että aika moni kotona asuva vähintään 18-vuotias opiskelija hommaa ylimääräisen soluasunnon tai muun pienehkön asunnon. Siinä joko asutaan, tai ei asuta. Osa pitää ylimääräistä asuntoa vain tukien takia, koska ottamalla ylimääräisen asunnon tienaa aika hyvin.
Jos vuokra solusta on esim. 250 euroa, valtio antaa asumislisää tähän 200 euroa. Itselle maksettavaa jää 50 euroa. Esim. 18–19 ‑vuotiaan korkeakouluopiskelijan kohdalla (jonka vanhemmat eivät ole poikkeuksellisen pienituloisia ainakaan virallisessa verotuksessa) tukea tulee tällöin 298 euroa, mikä on peräti 243 euroa enemmän kuin 55 euron tuki, minkä kotona kirjoilla ollessaan saisi. Sillä summalla maksaa kevyesti 50 euron itselle jäävän vuokran soluasunnosta, ja jää vielä lähes 200 euroa plussalle. Tämä siis vuokraamatta asuntoa eteenpäin (mikä ei olisi edes laillista, jos tukea asunnosta nostaa). Sen sijaan mikään laki ei vaadi viettämään aikaa omassa opiskelija-asunnossaan. Asunnon opiskelukaupungistaan vuokrannut, KELA:n opinrorahaa ja asumistukea saava voi nykysäädösten mukaan yöpyä tosiasiassa missä lystää. Velvoitetta asua juuri omassa opiskelija-asunnossa ei ole, vaikka opiskelija-asunto-osoitteen olemassaolo vaikuttaakin merkittävästi opiskelijan saamiin tukiin.
Valtiolle tukien suorat kulut (käsittelykulut, hallintokulut yms. tulevat toki päälle) ovat
Vuokrasta 200 euroa + opintorahaa 298 euroa = 498 euroa. Opiskelijan käteen jää 298 + 200 — 250 euroa = 248 euroa. Mikä on siis noin 200 euroa enemmän kuin se 55 euroa, mitä valtio kotona asuvalle korkeakouluopiskelijalle tarjoaa.
Onko tässä tukitavassa kauheasti järkeä, on toinen asia. Selvää on se, että ylimääräiset asunnot korottavat asuntojen tarvetta, ja välillisesti asuntojen hintoja ja vuokria. Ellei turhia asuntoja otettaisi, nämä kun vapautuisivat muuhun käyttöön.
Jos kysyntää ei julkinen valta pysty rahapolitiikan kautta säätelemään, niin jäljelle jää vielä tarjontapuoli.
Mitäpä jos Helsingin kaupunki asettaisikin tavoitteekseen esim. vanhojen asuntojen keskim. nimellishintojen/m2 pitämisen nykyisellä tasolla? Vastoin yleistä harhaluuloa, asuntovelallinen ei yleensä hyödy asunnon hinnan noususta (ellei aio lopettaa asumista kokonaan).
Tällä hetkellä myös kaupungin rahoittama/rakentama uudistuotanto on asumiskuluiltaan huomattavan kallista verrattuna jo olemassaolevaan asuntokantaan. Julkisen puolen tuotannosta pitäisi tehdä kustannustehokas vaihtoehto ja näin aiheuttaa hintapainetta kovan rahan tuotannolle. Edullista rahoitusta on tosiaan saatavilla ja tonttihintakin on laskentakysymys.
Ja sen korkotuen saisi kyllä poistaa samantien.
Itse kannatin korkovähennysken poistoa jo pitkän aikaa sitten. Sitten kun pöhöttyneellä hinnalla kämpän olin ostanut (jossakin sitä on perheineen asuttava…), kykenin sulattamaan tämän jälkeen tehdyn korkovähennyksen poistonkin, vaikka se omalle kohdalle tarkoittikin vain tappiota. Minusta kuitenkin omassa tilanteessa olevien kohdalla nykyinen pitkä siirtymäaika on kohtuullinen.
Toki korot ovat nyt niin matalalla, että korkovähennyksen merkitys tyypilliselle kotitaloudelle on varsin pieni, mutta samassa suhteessa on pienentynyt sen merkitys valtiontaloudellekin, joten mielestäni tämä ei ole hyvä argumentti poiston aikatalun muuttamiselle. Tpyylyoma mainitsee tuossa yllä lukuna 550 miljoonaa/euroa vuosi, mutta kun tuo (tai 540 miljoonaa) oli Hetemäen loppuraportissa mainittuna arviona vuodelle 2009, niin tuolloin asuntolainojen keskikorko oli kolmessa prosentissa, nyt kahdessa ja kohta varmaan sen alle. Euroalueen talouden tilasta ja siitä taidosta, millä sitä ohjataan, johtuen pelkään, ja uskon, että hyvin matalat korot täällä todella pitkään (viite: Japani). Myönnetään, että velkakanta noussut tuosta ajasta n. 15%.
Asia on juuri, kuten Osmo kirjoittaa. Lisäisin vielä, että nyt matalien korkojen hetkellä on tuhannen taalan paikka vetäistä vessasta alas koko korkovähennys.
Entä kuinka on myyntivoiton verottomuudelle asetettujen tavoitteiden kanssa? Mikä perustelee myyntivoiton säilymistä verottomana?
Näistä asumisen kaikkein älyttömimmistä tukiaisista on hyvä aloittaa valtion velkaantumisen jarruttaminen.
Olet tavallaan oikeassa. Tosiasia kuitenkin on, että silloin kun korkovähennys on kotitaloudelle merkityksellinen, sen poistosta tulee poliittinen mahdottomuus. Siksi korkovähennys on poistettava nyt tai ei koskaan.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, ettei korkovähennyksen poiston tarvitse koskea juuri asuntonsa ostaneita välittömästi. Heitä voisi koskea siirtymäaika tai jonkinlainen portaittain vähenevä vähennysoikeus.
Ensiasunnon ostajien verovähennysoikeuden kyllä säilyttäisin täysimääräisenä.
Korkeista asuntojen hinnoista kärsivät ne, jotka haluavat päästä kiinni ensiasunnon syrjään. Muut lähinnä vaihtavat asuntoa sopivalla välirahalla.
Asunto pääkaupunkiseudulla on ollut kultaakin varmempi sijoituskohde. Asunnon voi vuokrata ulos tai sitä kannattaa pitää jopa tyhjillään ja silti se tuottaa.
Kiinteistöverohan meillä jo on, mutta asuntokohtainen vero varmasti purisi. Vero voisi porrastua niin, että normihintainen/kokoinen asunto olisi nollaverolla ja siitä ylöspäin vero nousisi.
Jos asunnoksi tarkoitettu huoneisto olisi kokonaan asumaton tai muussa käytössä, niin vero koituisi aina (vrt. rakentamattoman tontin kovempi kiinteistövero).
Eli vero-ohjauksella voitaisiin asuntomarkkinoita tällä tavalla hallitusti tervehdyttää.
Kiitos Osmolle ajatuksen ja euron ilmiöiden palauttamisesta jälleen kerran myös arkipäivän tasolle.
-kannattaa nyt kuitenkin muistaa että varsinaisesti ei ole kyse tulonsiirrosta,vaan kyse on nettoveronmaksajista joiden verotusta korkovähennys hiukan madaltaa.
-asumistukia yms.muita tukia saavat ovat harvoin nettoveronmaksajia.
17- vuotias korkeakouluopiskelija lienee sen verran poikkeuksellinen otus että tällä olisi vaikutusta asuntopulaan suuntaa tai toiseen. Opiskelija-asumista läheltä seuranneena voisin arvata, että tämä suhteellisen obskuuri kannustinloukku ei ole edes sen arvoinen että sitä kannattaisi alkaa juuri tutkimaan. Ja noin omasta kokemuksesta- suurin osa kirjoittaneista ihmisistä haluaa muuttaa omaan kotiin vaikka vanhemmat asuisivatkin samalla paikkakunnalla. Voi olla hiukan vaikea todentaa feikkiasumista.
Veepee vei sanat suustani. Enpä olisi verotukia lisäämässä alalle, jolla tuntuu olevan tarjonnan lisäyksen esteitä. Varainsiirtoveron nostaminen voisi olla kaikkein yksinkertaisin ratkaisu: vähennetään kaupankäyntiä ja otetaan ylihinnoista siivu veronsaajalle. Luovutusvoittoverovapauden voisi rajoittaa yhteen myyntiin.
Jos myyntivoitto on verollista tuloa, niin korko on siitä vähennettävä kulu. Jompi kumpi pitää säilyttää, joko myyntivoiton verottomuus tai korkovähennys.
Toisaalta asuntolainan korkovähennysten leikkaus koskee vain köyhiä, joiden pitää ottaa asuntolainaa. Jos on tarpeeksi pääomaa, lainakorot voi aina vähentää täysimääräisinä.
“Mihin tämä johtaa? Siihen, että aika moni kotona asuva vähintään 18-vuotias opiskelija hommaa ylimääräisen soluasunnon tai muun pienehkön asunnon. ”
Olemme juuri joutuneet pähkäilemään tätä ongelmaa ja kun yhdistetään armeijan kelvoton ja yhteensopimattomaki tehty palvelu niin poikani päätti pitää KAKSI välivuotta.
Opiskelupaikan hän sai papereiden perusteella kaikkiinmihin pyrki,mutta tuki.ja armeijapolitiikan vuoksi ei kannata lähteä heti opiskelemaan
Kyllä tuo välivuosiongelma on aivan valtion itsensä aiheuttama.
Ja ensi vuonna varmaan toinen päätyy samaan
Puolella ikäluokasta armeija johtaa kahteen välivuoteen. Asevelvollisuusarmeija on kansantaloudellisesti perin kallis ratkaisu.
Halpa korko vaikuttaa myös siihen ettei säästäminen ole kannattavaa.Suomalisten tileillämakaa Suomen Pankin mukaan 83 miljardia rahaa 0,98 % korolla
Kun tästäävähennetään vero ja lasketaan inflaation vaikutus niin säätökorot ovat miinuksella
Osmokin on muistanut kehua kuinka halpa lainakorko on säästänyt 40 miljardia suomalaisille-
aktiivisesti tietoisesti unohtanut mainita, että säästäjät ovat menettäneet saman verran
Vain hullu säästää asuntoa varten, lainaaminen on kannattavinta.
Ja niin paljon kuin sielu sietää.
Asumistukien poistamisen ongelmana on että kansan mielestä asuminen on jo nyt niin kallista, että missään nimessä ei pidä puuttua asumisen tukimuotoihin, mihinkään niistä.
Muutos edellyttäisi jonkinlaista valistuskampanjaa siitä, miten asumisen tukimuodot valuvat hintoihin. Sitten karsimaan niitä jättäen jäljelle vain ne keinot, jotka tarjontaa lisäämällä oikeasti vaikuttavat.
Ensisijaisesti kai se, että suuri osa asuntokaupoista on asuinpaikan vaihdosta johtuvaa, eli muuttoja asunnosta toiseen. Ensin ihmiset ostavat yksiön tai kaksion kerrostalosta (tai halvemmilla seuduilla isomman asunnon jo kerralla), sitten vaihtavat kenties rivitaloon, ja siitä edelleen omakotitaloon, mistä myöhemmin siirtyvät ehkä palvelutaloon. Välissä voi tulla monta kauppaa, joista valtio ottaa välistä varainsiirtoveron.
Myyntivoiton verottomuushan koskee vain tapauksia, joissa omistaja on asunnossa asunut. Ns. sijoitusasuntoja se ei siis koske, vaan niiden myyntivoitot ovat muiden sijoitusvoittojen tapaan verollisia. Ja vastaavasti suuret kiinteistönomistajat, kuten eläkeyhtiöt, kunnat ja kaupungit ovat käytännössä joka tapauksessa erilaisen verokohtelun piirissä. Asuntoja omistavia yrityksiäkään erityinen myyntivoiton verovapaus, kuten tavanomainen myyntivoittoverokaan, ei koske (ne maksavat veroja mm. koko organisaation vuosituloksen perusteella).
Asuntojen myyntivoiton vero voisi kyllä kieltämättä rajoittaa asuntojen hintojen nousua. Joskin myös johtaa siihen, että asuntokauppojen määrä ylipäätään alenisi ja vuokra-asumisen suosio ehkä nousisi.
Asuntojen omistajiksi kirjautuisi yhä useammin jokin osakeyhtiö, jonka perustarkoitus olisi vain omistaa asuntoja, ja auttaa asuntojen omistajia välttämään myyntivoiton verotus. Niiden osalta voitaisiin sitten vaikkapa harjoittaa sopivaa velaksiottoa myyntivoittojen verojen välttelemiseksi (jos esim. asuntojen arvo nousisi kovaa tahtia, voisi sijoitusyhtiö maksaa yhtiövastikkeet, remontit yms. ottaen tilalle velkaa, jolloin osakkeen verotuksellinen arvo ei pääsisi niin nousemaan, ja osakas saisi arvonnousun kuitenkin hyödynnettyä hänelle itselleen ilmaisina yhtiövastikkeina yms.). On aika helppo keksiä keinoja, joilla asuntojen myyntivoiton vero voidaan kiertää.
Asuntojen myyntivoiton vero, kun voitto perustuu nimellisiin, ei reaalihintoihin, on eräänlainen muuttovero. Siksi se ei ole lopultakaan kovin järkevä.
Tämä on kyllä aivan totta. Tämän huomasi opiskelijapoliitikko- ja opiskeluaikoinani itsekin. Aina kun Kelan maksukatto tai asumislisä nousi muutamia euroja, tuli säännöllisesti Hoasin vuokratarkistus joka siirsi tuon muutaman euron vuokranantajalle. Vaikka hoasin motiivina on muu kuin silmitön ahneus toimii tämä mekanismi varmasti samalla tavalla joka puolella.
Sama mekanismi toimii tietysti kaikilla kohdennetuilla etuuksilla. En oikein keksi muuta tehokasta tulppaa tälle kuin perustulo, mutta pahoin pelkään että realismia se ei vielä hetkeen ole.
Ensiasunnon erityiskohtelussa on sellainen puoli mitä kaikki eivät välttämättä ole huomanneet, että se johtaa siihen ettei sitä kannata tuhlata kovin halpaan asuntoon, varsinkaan kun vero% jolta säästyy on pienempi osakkeessa kuin talossa. Itse asun tällä hetkellä vuokralla omistamisen sijaan juuri koska en halua tuhlata tuota veroetua nykyiseen halpaan asuntoon.
Tämä on ikävä kyllä helpoin osa yhtälöä. Helsingin asuntotuotantotoimistossa oli vuoden lopussa töissä reilut 60 ihmistä, joista viime vuonna palkattuja 11. Tavoitteena on rakentaa 1500 asuntoa vuodessa, mutta viime vuonna saatiin alulle vain 1074 asuntoa.
Pullonkaulana on tonttien määrä. Vuosille 2012–2014 Att:lle on varattu tontteja yhteensä 3300 asunnolle. Vuosille 2015–2016 on sitten tontteja enää noin 420 asunnolle.
Jos näyttäisi siltä, että vuodelle 2015 saataisiin kaavoitettua tontit 5000 asunnolle ja 2016 6000:lle ja Att suoltaisi markkinahäirikkönä 1500 asuntoa vuodessa, niin joku YIT pitäisi pirunmoista kiirettä Konepajan kanssa. Nyt? Firma ottaa vaarin Mark Twainin neuvosta, maata kannattaa omistaa, koska sitä ei tehdä enää lisää.
Ilmeisesti Helsingillä ei ole varaa kaavoittaa ja rakentaa asuntotonteille tarvittavaa infrastruktuuria. Ihmettelen että miksi – vuokratonteilta saa indeksiin sidottua tuottoa. Sijoittajat ostaisivat juuri nyt innosta kiljuen inflaatiosuojattuja lappuja, korko voi olla pikkaisen negatiivinenkin.
Kaavoitus on kanssa kuulemma hidasta, kun rakentamista pitää jo kaavoitusvaiheessa säädellä yksityiskohtaisesti tai muuten rakentaja vilahtaa riman ali että viuhahtaa. Hommahan pitäisi tehdä toisinpäin: kaava vähän sinne päin ja sitten kaupunki vaatii tontin ostajalta tai vuokraajalta yksityiskohtaisia suunnitelmia ennen sopimuksen vahvistamista. Jos grynderi voidaan velvoittaa Hitas-sääntelyyn, niin mikä ettei hyvään suunnitteluun?
Ode:
Eteenkään, kun meillä on jo kohtuullisen kova muuttovero (varainsiirtovero), jota hallitus on päättänyt korottaa rajusti (osakehuoneistoista 1,6–>2,0%). Lisäksi osakehuoneistojen varainsiirtoveron veropohjaa laajennetaan rajusti koskemaan myös asunnon yhtiölainoja. Omakotitaloissa tämä nykyinen muuttovero on 4%.
Emme tarvitse enää yhtään uutta estettä työvoiman liikkuvuudelle. Oman asunnon myyntivoiton verotus tekisi pitkään samassa asunnossa asuneiden muuttamisen toiselle paikkakunnalle lähes mahdottomaksi. Ei tarvitse olla ihmeellinenkään pitkään omistettu asunto, jossa nimellinen myyntivoitto (joka on suurelta osalta inflaatiota) nostaisi verotuksen pääomatulojen rankaisuasteikolle (32%).
Inflaation huomioiminen myyntivoittoveron yhteydessä lienee helpompaa kuin jonkin laskennallisen asuntotulon selville saaminen — ainakin jos ajatellaan veron hyväksyttävyyttä veronmaksajien keskuudessa. Pitäisi nyt kuitenkin päättää että halutaanko sitä asuntokuplaa taittaa vai ei. Jos asuntokuplasta on merkkejä joillakin alueilla, niin voisiko esim. valtiovarainministeriö tai Suomen pankki toitottaa asiasta ja varoitella ihmisiä miten heidän omaisuudelleen saattaa käydä. Jos puhe ei auta niin sitten järeämmät keinot käyttöön. Ai niin, talousteoria sanoo että ei ole olemassa kuplia.
Armeija-ajaksi kannattaa tosiaan ostaa asunto ja vielä sellainen mielellään, jossa on paljon yhtiövelkaa. KELA maksaa kaikki muut kulut paitsi henkilökohtaisen lainan lyhennykset. Asunnnon voi sitten vuokrata pimeästi eteen päin.
Ikävä kyllä, homma ei ole ihan näin yksinkertaista. Pankkilainaahan ei saa ilman vakituista työtä, eikä vanhemmilta saa vuokrata eli vanhemmat eivät voi asuntoa ostaa lapsen puolesta. Tuskin vanhemmilta saatu lainakaan kelpaa.
Nuoren kannattaakin suunnitella niin, että menee KOULUN jälkeen töihin (jos onnistuu jotain työtä saamaan) vuodeksi vai mikä sitten pankkia tyydyttää. Sitten armeijaan tai sivariin ja asunto vuokralle vuodeksi. Jostain 50 000 asuinnosta voi laske, että KELA maksaa nelisen tonnia ja pimeä vuokralainen toisen mokoman. Saa olla aika paha asuntokupla, jotta noilla luvuilla menisi tappiolle.
Tässä ei tietenkään olisi mitään järkeä ilman asevelvollisuutta, eikä asevelvollisuuden kanssakaan kansantaloudellisesti.
Systeemi on myös epäreilu lukion käyneiden kannalta, koska näillä voi sumpliessa mennä kolmekin vuotta ennen kuin voi jatkaa opintojaan.
1992 kriisin yksi osa oli silloisen markan arvon nousu, joka aiheutti aika pahan vauhtisokeuden.
The Economistin BigMac-indeksi antaisi viitteen, että euro on edelleen n 20% yliarvostettu tai pikemminkin USAon alentanut dollariaan tuon verran.
Suomien kaupungistuminen tulee delleen jatkumaan, joten Helsingissä yhtään millään keinolla asuntojen hinnat eivät yleisesti laske.
Asevelvollisuusasia on aika sivujuonne. Itseään etsivät, lukiossa lähinnä pelaamisen aikansa käyttäneet itseään etsivät kotona loisivat ehkä huomaavat maailmassa olevan ikävuiäkin asioita.
Helpoimmalla nuorisotyttömyys katoaisi, jos vaikka toimittajia ja näyttelijöitä koulutettaisiin joku 10 000 henkeä lisää vuodessa. No, sitten olisi vähän vanhempia työttömiä näyttelijöitä ja toiomittajia, mutta lapset olisivat kyvyistään ja lahjoistaan riippumatta unelmiensa ammatissa.
Asevelvollisuutta siompi ongelma on juuri toiveiden ja todellisuuden kohtaaminen. helsingiläsinuorella on varaa olla kotona sohvalla mutta ei intoa lähteä pois pääkaupunkiseudulta opiskelemaan yhtään mitään. Ehkä opiskelu on niin itsestään selvä, että ei ei tuo lapsill enää lisäarvoa elämään.
Ruotsin taitovaatimukset lukiossa tuovat myös lsiävuoden, ilmeisen aiheesta, yhä useammalle. Liekö mitään järkeä aloittaa ruotsin opetus murrosiän keskellä. Luonnollisesti ruotsin opinnoilla karsitaan maahanmuuttajaperheiden lapset kohti vähemmän itellektuellia työuraa, mikä ei tunnu olevan kenestäkään ongelma.
Ei pidä paikkansa. Se jo päätetty vähennyskelpoisen osuuden vähentäminen vuosittain 5%:lla (80%:n vaalikauden loppuun meneessä) koskee myös kun vähennys tehdään pääomatulosta.
(Tämä koskien asuntoa, jossa asuu. Siitä kai ei ole erimilisyyttä, etteikö edelleen vuokratun asunnon lainakorot ole (pääoma)tulonhankkimismenoja?)
Eikö ole ristiriitaista sanoa, että ensin korot tulevat mahdollisesti kohta nousemaan ja sitten, että korkovähennys voitaisiin poistaa heti. Ristiriitaista, etten sanoisi.
Jos olisit lukenut kirjoituksen, olisit huomannut että suurimman hyödynhän sai ikäryhmässä 18–19 vuotta. Ei varsinaisesti mikään harvinaisuus (ja etu ei ollut olematon tätä vanhemmillekaan)
Mutta onko siinä kuitenkaan järkeä, että valtio korvaa asunnon vuokraamisesta syntyvät kulut yli 100%:sti?
Poistetaan asuntolainan verovähennysoikeus mutta poistetaan samalla myös asuntokauppaan liityvä varainsiirtovero, joka on kohtuuton veromuoto kaikille asunnon ostajille ja vaihtajille.
Niin, siis puhe oli köyhistä. Vakavasti varakkaat pystyvät kyllä keksimään muita järjestelyjä, niin ettei tarvitse ottaa lainaa siihen asuntoon, jossa asuu.
Jopa minäkin keskikoulun ainoastaan suorittaneeni + teknillistä + matemaattista jonkun verran aikoinani käyneenä, ennen Suomen EU-lainaprogandaa tajusin, että mikä todellisuuden pohja oli sillä väittämällä, että kun EU:hun liitytään, niin asuntolainankorot laskeutuvat liki nollaan — entiseen asuntolainan korkoon verrattuna.
No noin kenties kävi mutta lainanmaksuajat pitenivät ja tietenkin asuntolainan kohteiden hinnat nousivat.
“Puolella ikäluokasta armeija johtaa kahteen välivuoteen. Asevelvollisuusarmeija on kansantaloudellisesti perin kallis ratkaisu.”
Heh,miksi te poliitikot itkette välivuosia,kun itse niitä aiheutatte??
Ei ole ihme jos usko poliitikkoihin rapistuu,puhetta riittää,mutta ei tekoja.
No on nyt kuitenkin onneksi kohdentamattomia tukia kuten lapsilisä, sairaseläkkeet, tai työttömyyskorvaukset. Sekä asumistuki että verovähennykset kohdistuu kai aika paljon lapsiperheille, leikkaa niitä ja nostaa lapsilisiä
Korkovähennys kannattaa poistaa joka tapauksessa, mutta nyt siihen olisi erittäin hyvä tilaisuus. Koska lyhyellä aikavälillä sen poisto nostanee hintoja, mutta pitkällä aikavälillä ei.
Mutta kun ne uudisasunnot muodostavat vain pienen osan markkinoista, niiden tarjontakäppyrän siirto laskee hintaa vain hyvin vähän. Ihmiset ovat senkin jälkeen valmiita maksamaan uudisasunnoista yhtä paljon kuin vanhoistakin.
Kaikki tuki asumiseen on yhtä hölmöä. Ei ole sen enempää järkeä tukea omistus kuin vuokra-asumistakaan. Sekä verovähennyksen että vuokratukien poistaminen on yksi tärkeä askel kohti järkevämpää hintatasoa. 🙂
Tuttu aihe jo vuosien takaa, hauska nähdä että vihreätkin alkavat heräillä asuntokuplien kataluuteen ja merkityksellisyyteen kansantalouksille. Ikävä tietysti, että siihen tarvittiin vielä tämä eurokriisikin.
Minua kuitenkin kiinnostaisi tietää, olisiko sinussa Osmo miestä myöntää, että se yksi heppu oli oikeassa niiden melonilippisjuttujensa suhteen, niin nolo vertaus kuin se nyt olikin? Vihreät ja PS eivät ole mitään veljespuolueita eivätkä sellaiseksi tule, mutta näin ulkopuolisen silmin se osapuolista joka ensimmäisenä tekee aloitteen järkevään vuoropuheluun, tulee vetämään pisteet kotiin. Luulisi jotain juttua löytyvän, kun nyt kerran on selvää että edes joistain asioista olette samaa mieltä.
Mutta palatakseni aiheeseen ja kotimaiseen asuntokuplaan, se on kovin paikallinen, vähän Ameriikan malliin, eihän sielläkään kaikkialla kuplinut. Ei tarvitse mennä hirveän kauaskaan pääkaupunkiseudulta, kun hinnat alkavat olla tolkullisia.
Joskus huvikseni laskin, kuinka paljon Suomen pinta-alasta kuluisi, jos koko kansa asutettaisiin pienitonttisiin omakotitaloihin (gasp, vihreille kammottava ajatus) ja varattaisiin vähän tilaa teille ynnä muulle infralle. Ei mennyt kuin pari prosenttia maamme pinta-alasta normaalilla perhekoolla, ei varsinkaan jos ottaa vielä huomioon että suuri osa ihmisistä ei edes halua omakotitaloon vaan se kerrostalo on ihan ok. Liito-oraville ja hajuheinille jäi laskuissani jotain 98 prosenttia pinta-alasta. Vastaavasti laskin kuinka monta kymmentä kilometriä moinen pinta-ala karkeasti olisi senaatintorilta katsottuna, puoliympyränä, ja luku taisi jäädä reippaasti alle sadan.
Tämän laskuharjoituksen jälkeen ei jäänyt epäselväksi missä mättää. Maankäytössä.
Kuplia vastaan voitaisiin toimia paitsi puuttumalla kysyntään (verotuet ynnä muut) myös puuttumalla tarjontaan (kaavoitus, kiinteistövero). Mutta tahtoa ei ole, koska korkeat hinnat ovat niin hyvä bisnes (esim. pankeille, gryndereille, välittäjille). Ihmisillä on myös perusahneutta, he tykkäävät hekumoida kämppiensä arvolla ja “rikkaudellaan”, eli iso osa äänestäjistäkin tykkää alati nousevista hinnoista.
Mitä pitäisi tehdä, on että maata alettaisiin kaavoittaa aivan toiseen malliin, ja toisaalta rakentamattomien tonttien kiinteistövero pitäisi lyödä kertakaikkisen niin kovaksi, että tontit myös rakennettaisiin. Sosialistista suunnitelmataloutta? Kenties, mutta kunnon keppi toimisi taatusti paremmin kuin kerta toisensa jälkeen epäonnistunut porkkanadieetti. Pelkoa näiden mainitsemieni menetelmien käytöstä ei kuitenkaan ole, sillä kuplan puhkaisu on kivuliasta ja nousevista hinnoista hyötyjiä liian paljon ja etenkin liian vaikutusvaltaisissa positioissa. Siksi meillä, niin kuin muuallakin, annetaan kuplien paisua juuri niin suuriksi kuin ne nykyjärjestelmässä voivat paisua.
Asuntokuplaa et Osmo saa koskaan etukenossa tyhjennettyä, et vaikka näkisit sen muodostumisen kaukaa ja tietäisit miten se saataisiin lässähtämään ennen räjähdystä. Jos jotain haluat saada aikaan, yritä vääntää tiukemmat vakavaraisuusvaatimukset pankeille sekä realistisemmat tasearvot käyttöön (ja kaikki taseeseen näkyville). Vähän kuten eräs Citigroupin entinen TJ juuri ehdotti, ei siis tarvitse minua uskoa.
Disclaimer: pakenin pääkaupunkiseudun hintatasoa aikanaan, ja kyllä, asun omistusasunnossa.
Myyntivoittohan on verotonta vain niille, jotka ovat asuneet asunnossa yli 2 vuotta. Ei tällä paljoa bisnestä tehdä, poislukien ehkä ne, jotka rakentavat parin vuoden välein omakotitaloja.
Toisaalta, omakotitalojen rakentajat maksavat jo aikamoiset köntät veroja ALV:n ja erilaisten piiloverojen muodossa, joten en näe kovin suurta ongelmaa tai “tulonmenetystä” siinäkään verottomuudessa. Väittäisin että hiha-arviolla neljäsosan (ja luku voi olla täysin pielessä, perustuu vain tuttavapiirini kokemuksiin joka voi olla vino) omakotitaloista rakentaa joku joka toimii tällä periaatteella: muutaman vuoden välein rakennetaan omakotitalo ja sitten myydään. Tämä on minusta ihan tervettä markkinatalouden toimintaa.
Mitä tulee muiden asuntojen myyntivoiton verottomuuteen, niin tosiaan niinkuin Osmo sanoi, on aika lailla muuttovero. Jos nyt talouden tervehdyttämiseksi joudutaan inflaatiotavoitetta rukaamaan ylöspäin, niin asuntojenkin nimellishinnat nousevat. Jos samalla pitäisi olla dynamiikkaa taloudessa niin, että ihmiset voivat muuttaakin työn perässä, niin verovapaus asumiselle on kyllä aikalailla perusedellytys. Vähintäänkin veroseuraamukselta pitää voida välttyä niiltä osin kuin rahat laittaa vuoden sisällä kiinni toiseen asuntoon. Sijoitusasunnoistahan menee jo nyt myyntivoittovero ihan normaalisti.
Varainsiirtoverostakin voisi minun puolestani luopua, koska sekin on muuttovero. Kun korkojen verovähennysoikeus poistuu, niin se kompensoi kyllä tämän muutoksen ja lisää dynamiikkaa markkinoilla.
Asumis- yms. tukien kohdalla olen samaa mieltä: tuet pois. Lisäksi voisi laittaa rakentamattomalle tonttimaalle moninkertaisen kiinteistöveron. Vaikka niin, että se vero nousee ajan myötä.
Toki ovat valmiita maksamaan, mutta ei se ole mikään luonnonlaki että uusia asuntoja on vähän tarjolla? Särelän Mikko tai joku tietänee tälle lähteen, mutta käsittääkseni Helsingissä on rakennettu uusi asuntoja jotain 2 000 — 3 000 vuodessa. Tuo on alle prosentti koko Helsingin asuntokannasta, rapiat 300 000 asuntoa. Nimenomaan tämä Helsingin asuntokuplassa on outoa, se ei ole rakentamisen kupla, päinvastoin.
Muuten, uudet vuokra-asunnot alkaa olla jopa ihan samoissa hinnoissa kuin vanhat.
Varmaan löytyy joku oppilaitos jossa tämä on ongelma, mutta ei kyllä kaikille. Itse menin armeijaan juuri tammikuun alusta abikevään jälkeisenä vuonna, mikä tarkoitti opiskelujen aloittamista syyskuussa vain syyslukukaudeksi ja jatkamista sitten vuoden kuluttua armeijan jälkeen tammikuussa. Toki asiaa helpotti se, ettei kyseinen yliopisto harrastanut vuodenvaihteen yli jatkuvia kursseja. Ei tullut välivuosia, joskin kylläkin pitkä joululoma (armeija loppui jo joulukuun alussa).
Jos asunnon arvon nousua verotettaisiin tulona, niin vastaisiin voitaisiin kyllä jättää verottamatta sen tulon realisoimista myyntiverona.
Mihinkähän tuo heitto perustui? Asiasta on jälleen uuttakin tutkimustieto, kun Ruotsin muutosta on tutkittu. Muutos asevelvollisuusarmeijasta ammattiarmeijaan on lisännyt kuluja ja romuttanut suorituskyvyn.
Ammattiarmeija voidaan saada näyttämään edulliselta, kun suorituskyky unohdetaan kokonaan. Eli verrataan täysin erilaisia suorituskykyjä ja pienennetään ammattiarmeija riittävän pieneksi. Joku viljeli tuollaista valheellista laskelmaa Suomessakin muutama vuosi sitten. Hänen laskelmassaan oli kaikeen lisäksi materiaalikustannukset ammattiarmeijalle laskettu väärin. Säälittävä. 😀 😀 😀
Kun puhutaan asevelvollisuuden kansantaloudellisista kustannuksista, niistä suurin on se kahden vuoden viivästys työmarkkinoille tuloon. Se maksaa saman verran kuin eläkeiän aleneminen kahdella vuodella.
Suureen miesmäärään perustuvan asevelvollisuusarmeijan ja paljon pienemmän, mutta hyvin varustetun ammattilaisvetoisen armeijan keskinäistä tehoa mitattiin viimeksi Irakin sodassa.
Soininvaara olettaa, että korkoelvytys olisi luomassa asuntokuplaa Suomeen. Ja on asiasta huolissaan. Kuitenkaan aikana, jolloin korot ovat olleet alhaalla, asuntojen hintojen nousu ei ole osoittanut mitään merkkejä kiihtymisestä. Päinvastoin.
Tilastokeskuksen vanhojen asuntojen hintatietojen perusteella huoli hintakuplasta todella vaikuttaa turhalta. Esimerkiksi Turussa vanhojen kaksioiden neliöhinnan mediaani on jopa hivenen laskenut vuoden 2010 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2012 ensimmäiseen neljännekseen. Helsingissä vastaava neliöhinta on jonkin verran noussut, mutta kuitenkin selvästi alle kuluttajahintaindeksin. Näin ollen asuntojen reaalihinnat ovat laskussa ja joillakin alueilla myös nimelliset hinnat.
Asuntojen varallisuusarvojen säilyminen on kuitenkin välttämätöntä ja kaikkien etu. Nykyiseen varsin vaatimattomaan hintakehitykseen ei ainakaan kannata inflaatio-lääkitystä hakea. Tehokkaana se veisi talouden paljon inflaatiota hankalampaan asentoon eli deflaatioon.
Paras tapas madaltaa asumisen kustannuksia olisi hallittu luopuminen kaupunkien omistamista vuokra-asunnoista. Tämä toisi vapaille markkinoille tuhansia asuntoja. Näin lisääntynyt tarjonta madaltaisi selvästi hintoja.
Nykyinen asuntolainan korkojen vähentämisoikeus on siinä mielessä hyvä, että se kohtuullistaa Suomen muutoin älyttömän korkeaa verotusta. Tämä on oivallinen kannustin työntekoon maassa, jossa kannustimista on pulaa.
Korkojen vähennysoikeuden todellinen ongelma on siinä, että se on prosentuaalisesti sidottu itse lainan korkoon. Tämä kannustaa mahdollisimman suuren lainan ottamiseen, jotta myös korkovähennyshyöty palkasta olisi mahdollisimman suuri. Suuret lainat puolestaan valuvat asuntojen hintoihin.
Järkevämmässä mallissa korkojen verovähennysoikeudella olisi katto (esimerkiksi 500 € kuussa), josta sitten saisi vähentää palkassa vaikka 80 %. Tällainen malli ei vääristäisi markkinoita kannustamalla lainanottamiseen, sillä etu ei kasvaisi lainasummien kasvaessa. Se olisi myös sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, sillä hyvätuloisten verohelpotus ei eroaisi keskituloisista.
Korkovähennys ei lisää työnteon kannustimia lainkaan, pikemminkin vähentää niitä. Vähennys ei mene ansiotuloveron vaan pääomatuloveron kautta eikä se silloin vaikuta ansitulojen mnarginaaliveroon lainkaan.
Eli siis arvopaperistetaan asuntolainat ja markkinoidaan niitä riskittöminä sijoituskohteina? Ehkäpä reittauslaitokset voisivat luokitella nämä paperit vakuuksien ja lainansaajien maksukyvyn mukaan… ja kannattaisi varmaankin laittaa samaan koriin eritasoisia lainoja useilta alueilta riskien vähentämiseksi? Niin — ja miksipä vakuutusyhtiöt eivät myisi vakuutuksia, joilla sijoittaja voisi turvata ainakin osan pääomastaan!
Kerrassaan hyvä idea!
Samaan aikaan meillä on pk-seudulla miljoona neliötä tyhjää toimitilaa.
Mikä mekanismi tuottaa ylenmäärin toimistoja mutta liian vähän asuntoja? Tietääkseni hintakehityskin on ollut vaatimattomampaa toimitila- kuin asuntomarkkinoilla. Voisiko vika sittenkin olla kaavoituspuolella, samat rakennusliikkeethän noita rakentavat. Vai eivätkö toimitilojen rahoittajat halua tai pysty rahoittamaan asuntotuotantoa?
Oli miten oli, niin ratkaisuna on uudistuotannon ja tarjonnan lisääminen ja avaimet tähän julkisella vallalla.
Kuinka mahtaa käydä jos näin tehtäisiin? Rakennetaanko lisää asuntoja ja myytäisiinkö ne halvemmalla vai paranisivatko asunnonrakentajien ja maanomistajien marginaalit kun touhusta poistuisi veroja, mutta asiakkaat maksaisivat samoja neliöhintoja kuin nytkin?
Tähän pitäisi ainakin yhdistää jotakin muutakin, jolla käytännössä estettäisiin myyminen entisellä hinnalla mutta paremmalla katteella. Lisää kaavoitettua maata ja oleellisia paikkoja yhdistävää joukkoliikennettä. Pakko rakentaa määräajassa ja myös myydä jos haluaa välttyä lisäveroilta. Jne.
Minun on jotenkin vaikea uskoa, että jos nyt kerrostalokaksiosta Helsingissä saa X tuhatta euroa, se myytäisiin halvemmalla jos rakentajan ei tarvitsisi maksaa veroja. Eihän tuo hinta nytkään perustu kustannuksiin vaan siihen, että kysyntä ylittää tarjonnan.
Veron alentamisen ideana on tehdä rakentamisesta kannattavampaa, jolloin se houkuttelee enemmän tarjontaa. Huomattavassa osassa asuinrakentamista omakotitalon rakentaja vastaa rakennuttamisesta itse.
Tässä omat teesini aiheesta:
- myyntivoiton verotus pois
— varainsiirtovero pois
— korkojen verovähennysoikeus pois
— kiinteistövero suoraan verrannollinen asunnon käypään arvoon, prosentti riittävän korkea
Kiinteistöveron korottaminen on olennainen osa asuntojen hinnan pitämistä aisoissa. Pääkaupunkiseudun asuntokupla on nimenomaan tonttien hintakuplaa; asuntojen hinnoilla on aika vähän tekemistä rakennuskustannusten kanssa. Kiinteistövero huolehtisi tästä. Tonttienkin tarjonta paranisi, kun esimerkiksi rintamamiestaloalueiden 1500 m²:n tontit alkaisivat aika pikaisesti pilkkoutua. Myös asumisen dynamiikka paranisi, kun “liian isoissa” taloissa asuvat ihmiset etsisivät ajoissa sopivampia asumismuotoja.
Lisäksi kunnollisen kiinteistöveron tuotto olisi sen verran korkea, että muuta verotusta voitaisiin keventää. Se on yksi niitä veroja, joilla voidaan korvata työn verotusta.
Samalla vähenisi kiinteistöjen tuurihintavaihtelu. Nyt ihmiset voivat olla hyvin erilaisessa taloudellisessa asemassa riippuen siitä, ovatko sattuneet ostamaan ensiasuntonsa huonolla vai hyvällä hetkellä. Asunnoilla ja maalla pelaaminen muuttuisi vähän vähemmän kivaksi.
Jos korkovähennyksen poistaminen tuntuu liian julmalta, sitten voitaisiin katsoa asunto sijoitukseksi ja tuoda myyntivoiton verotus täysimääräisenä samalla kaavalla kuin vuokra-asunnoissakin. Osmon mainitsema reaaliarvokysymys on tietysti hyvin ikävä, mutta nykyverotus on erittäin hankala tässä suhteessa. kaikkien sijoitusten osalta. Asia olisi syytä korjata kaikkien sijoitusten osalta. Samalla voisi poistaa progression koska se tulisi kyllä puremaan asuntosijoituksiin.
Asuntotulon verotus pitäisi ehkä lisätä tuohon ylläolevaan. Se on verona periaatteessa ihan oikeutettu, jos verotus muuten on samanlaista vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen välillä, eikä veron määrä olisi kovin suuri. Sillä on kuitenkin se ikävä piirre, että nousukaudella vero olisi nollassa (koska sijoittajat ottavat rahansa arvonnoususta eivätkä vuokralaisilta, ja koska ihmiset suuntaavat omistusasuntoihin), laskukaudella taas vuokramarginaalit kasvavat.
—
Muuten… Tulee mieleen yksi hassu ajatus. Miettikääpä, mikä taho olisi Helsingissä suurin yksittäinen häviäjä, jos asuntojen hinnat pysyisivät maltillisina. Ettei vain olisi alueen suurin maanomistaja, kaupunki itse…
Kaupunki hyötyisi asumisen hinnan alentumisesta sosiaalimenoissaan hyvin paljon.
“Paras tapas madaltaa asumisen kustannuksia olisi hallittu luopuminen kaupunkien omistamista vuokra-asunnoista.”
Tämän voi tehdä sitten, kun vuokramarkkinat eivät syrji miehiä ja erityisesti nuoria miehiä. Yliopistokaupungeissa nuoren miehen on erittäin vaikea ja työttömänä miltei mahdoton saada vuokra-asuntoa.
USAssa on alettu puhumaan ihan vaikutusvaltaisillakin tahoilla paluusta asevelvollisuuteen. Syynä eivät ole pelkästään rekrytointivaikeudet vaan myös huoli siitä, etteivät asepalveluksen ja sotimisen rasitukset kohdistu tasaveroisesti eri yhteiskuntaluokkiin eikä eri etnisiin ryhmiin.
Jotta josko odoteltaisiin mihin suuntaan muoti maailmalla on kääntymässä, ettei oltaisi tilanteessa, jossa meillä ollaan vasta siirtymässä ammattiarmeijaan, kun muualla ollaan palaamassa asevelvollisuuteen.
Sinänsä mikään ei kait estä kehittämästä asepalvelusta s.e. sen haitat opiskelulle ja työelämään siirtymiselle olisivat minimaaliset. Esim. siirtyminen lähemmäs jotain Sveitsin mallia (lyhyt peruskoulusjakso ja paljon kertausharjoituksia) olisi varmaankin hyvä lähtökohta.
Tuon mittauksen tulos on aika lailla epäselvä. Eikä vertaus ole muutenkaan osuva. Irakin armeija oli asevelvollisuusarmeija (tosin siitä erikoinen, että se oli kauppasaarroista seuraten vailla nykyaikaista varustusta), mutta USA:n armeija on jonkinlainen sekoitus ammattiarmeijaa ja ei-ammattiarmeijaa. Jos Washington Postin parin vuoden takaista kustannusarviota on uskominen, pelkästään USA:lle oli tullut Irakin sodasta jo 3 biljoonan dollarin lasku. Tiedä sitten, mitä se olisi ollut puhtaalla ammattiarmeijalla. Mutta selvää on se, että kalliiksi sota tuli kaikille: niin irakilaisille kuin sotaan osallistuneille NATO-maillekin. Niin taloudellisesti kuin henkisestikin (ja kirjaimellisesti myös henkisesti, koska henkiähän tuossa sodassa kaatui kuusinumeroinen määrä, josta ilmeisesti suurin osa siviilejä).
Kumpi sinun mielestäsi oli Irakin sodassa tehokkaampi resursseihin nähden: länsimaiden ammattimaiset joukot, vai paikalliset pääasiassa asevelvollisuuspohjaiset joukot, joiden sissitoiminnan seurauksena sodan taloudelliseen laskuun tuli ainakin yksi nolla lisää länsimaiden etukäteissuunnitelmiin nähden?
Georgiassa 2008?
En ole asevelvollisuuden vankkumaton kannattaja, mutta käsitellään asiaa faktapohjalta.
Ode:
Alijäämähyvitys???
Valtaosalla korkovähennyksen hyödyntäjistä ei ole (merkittäviä) pääomatuloja, joten korkovähennys siirretään alijäämähyvityksen kautta ansiotulojen verotukseen (jossa vähennys kyllä tehdään suoraan verosta eikä tuloista, joten marginaaliveroargumentillasi on ehkä pointti, mutta en ollenkaan osta ajatustasi työnteon kannustimista.
(aiemminhan korkovähennys tehtiin tuloista, jolloin se vaikutti suoraan ja rajusti marginaaliveroprosenttin, mutta sinun hengenheimolaistesi toimesta tuo muutettiin verosta tehtäväksi vähennykseksi.)
Nopein tapa on yksinkertaisesti lopettaa asumisen tukeminen. Ei maksa mitään ja kaikki asuntokeinottelijoita lukuunottamatta hyötyvät. 🙂 Kun tuohon yhdistetään kuntien asuntojen myynti pl. ne mitä tarvitaan työsuhdeasunnoiksi, ollaan jo pykälää terveemmällä pohjalla.
Hyvin varusteltujen ammattiarmeijoiden ja heikosti varusteltujen kotikutoisten joukkojen sotaa käydään parhaillaan Afaganistanissa. Hyvin varustellut ammattiarmeijat ovat luikkimassa pikapuoliin pois, kun lopullista voittoa ei näy eikä kuulu.
Irakin sodassa testattiin kansan lojaalisuutta vallinnutta järjestelmää kohtaan. Vietnam on parempi esimerkki siitä, mistä kansanarmeijassa on kyse. Ja tuosta verotuksesta. Mikä ihme siinä on, että tuottoverotus on aina jokin autuaaksi tekevä asia. Onko kyse siitä, että kun enemmistö vastustaa veroja, joita ei pysty verotuksen lähteellä rahoittamaan, niin tuntee olevansa jotenkin tietävämmässä vähemmistössä.
HOASin kupla puhkesi 1990 alun lamassa, kun ryhdyttiin laskemaan keitä säätiön asunnoissa oikeasti asuu/asui. Todettiin, että tyhjää tilaa on massoittain. Siis tuolloin HOAS sai valtiolta avustusta vuokralaistensa pääluvun mukaisesti.
Yhdysvaltojen asevoimathan ovat tunnetusti myös miesmäärältään hurjan pienet… Montako lentotukialusta on muuten vihreiden hankintalistallla ammattiarmeijaa varten?
Jos lähi-idästä haluaa esimerkkiä etsiä, niin onhan siellä suunilleen Suomen kokoinenkin tarjolla. Israel ei ole katsonut pärjäävänsä pelkällä ammattiarmeijalla.
Osmo, Suomen rehellisimpiin lukeutuva poliitikko, “come on”! 6kk palvelu ei voi myöhästyttää 2 vuotta, jos ei mukaan lasketa jotain “palautumisaikaa” tms.
Ja kyllä mulle käy että tehdään palkka-armeija jos sille annetaan 4% BKT:ä, niinkun jenkeillä.
12 kuukauden palvelu myöhästyttää kahdella vuodedlla, jos se alkaa tammikuussa. Voi myöhästyttää paljon enemmänkin, jops ei heti lukion jälkeen pääse tavoittelemaansa oppilaitokseen. Seuraavanakaan vuonna ei pääse, koska on intissä eikä voi lukea. Kun on ollut intissä tyhmennettävänä vuoden, lukion jälkeiselle tietotasolle pääseminen vie aikaa ja voimia. Tämä on yksi syy siihen, että naiset valtaavat korkeakoulut.
Eiköhän tuolla testattu myös esim. päätöksentekojärjestelmien eroja, joissa toisessa ei uskalleta tehdä omia ratkaisuja, vaan halutaan turvata oma asema odottamalla, mitä Iso Kurko sanoo.
Suomessa on se ero moniin muihin maihin, että täällä armeija ja poliisi ovat intituutiota, joihin on korkea luottamus. Paljon korkeampi kuin esim. Soininvaaran edustamiin. Nykyaikainen armeija ei tarvitse niin suurta miesmäärää, mutta mitä tapahtuisi, jos tosiaan rimaa nostettaisiin niin paljon, että vaikkapa 70 prosentille sanottaisiin, ettei kundi kelpaa. Voi kuulostaa kummalliselta, mutta aika moni ihan oikeasti haluaa mennä armeijaan (nutisee, mutta silti haluaa).Aevelvollisuusarmeijassa on lisäksi se hyvä puoli, että ainakin kerran elämään joutuu elämään sellaisetn keskuudessa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemisissä. Voisi tehdä hyvää cityvihreillekin.
Itse en osaa panna vaakaan asevelvollisuuden hyviä ja huonoja puolia ja sitten sanoa, että niin tai näin pitää tehdä. Suomessa kuitenkin kannattaa tehdä, kuten tänne parhaiten sopii, ei sen mukaan, mitä jossain muualla tehdään toisista lähtökohdista.
Soininvaara valittaa liian alhaisista lainakoroista eikä korkeampi inflaatiokaan tunnu olevan hänelle niin huono juttu. Net, kun muistaa 70-luvun muustakin kuin saakelin rumista vaatteista, voivat muista millaista asunnon hankkiminen oli.
Tarvittiin muistaakseni 30% osuus hinnasta säästettynä. Inflaatio oli ripeää, joten säästäessä asunnon hinta karkasi ja tavoite oli yhtä kaukana. Korot olivat korkeita. Ainakin tavallisille ihmisille. Pankkien ja valtion politiikkaan kuului kyllä jeesata surkeassa jamassa olleita suuryrityksiä esim. Tampellaa antamalla niille sitten vastaavasti hyvin halpaa, jopa korotonta lainaa.
Kun sen asunnon oli saanut hankittua, inflaatiosta oli tietysti hyötyä, mutta ei säästäjillä. Eikä ikinä muutenkaan niillä, joilla ei ole muuta omaisuutta.
Asuntopolitiikkaan kuului myös vuokrasäännöstely, joten käytännössä moni joutui maksamaan pimeästi jollekin välikädelle ns. kynnysrhaa. Se saattoi olla usean kuukauden vuokraa vastaava summa.
Asuntojen hintoja Helsingissä kauhisteltiin ihan samalla lailla kun nytkin.
Kun lainaa alettiin saada ilman näitä säästövaatimuksia 80-luvun loppupuolella, monet sellaiset ihmiset, jotka eivät ikinä aimmmin olisi voineet hankkia omaa suntoa, kykenivät sen tekemään. Tietenkin tällä oli jotain haittapuoliakin, mutta ehdottomasti suurimmalle osalle tämä oli erinomaisen hyvä asia.
Ja kaupungin muodostavat kaupunkilaiset. Puolet helsinkiläisistä asuu vuokralla ja reilu 40% omistusasunnossa, ja noilla on päinvastaiset intressit mitä asuntojen hintakehitykseen tulee. Valitettavasti syksyllä saataneen taas nähdä kummalla ryhmällä on enemmän poliittista valtaa.
Ja kaavoitettu sekä rakentamattomia toimitilatontteja, ei ne kaikki toimistoja ole, muistaakseni pari miljoonaa kerrosneliötä lisää.
Kaavoituksesta tässä on kyse, ja politiikasta. Sinänsä hyvää tarkoittavien ohjeiden ja osaoptimoinnin kautta on luotu järjestelmä joka takaa että toimitiloja kaavoitetaan ja (kaupunki)asuntoja ei, vaikka tämä tuskin oli tarkoitus. Tässäkään en usko salaliittoteorioihin, sössiminen on huomattavasti yleisempää ja todennäköisempää. Käyn ne asiat nyt vapaassa järjestyksessä läpi:
Melu- ja hiukkasnormit, eli käytännössä kuinka lähelle / kuinka vilkasta autoväylää saa rakentaa, johtaa yksinkertaistaen ja kärjistäen siihen että toimitiloja saa rakentaa melkein mihin tahansa ja asuntoja ei juuri mihinkään. Toimitiloille ei ole, ilmeisesti EK:n lobbausta johtuen, minkäänlaisia ilmanlaatu tai melunormeja. Asunnoille ne taas on kaupunkiolosuhteissa älyttömän tiukkoja. Tästä myös seuraa että ne kehänvarsitontit ovat hyvin halpoja, kun ei niille saa mitään muutakaan rakentaa ja niitä on paljon, niin tarjontaa on kysyntään nähden ylimitoitetusti eli hinnat laskevat. Tämän takia argumentti että kehänvarsikonttorit kertovat siitä että yritykset haluaa sijoittua sinne herättää minussa huutonaurua. Niitä isoja autoväyliä myös on paljon ja niitä ei ole kavennettu tai rauhoitettu, koska Tiehallinnon insinöörille maa on ilmaista.
KSV kaavoittaa, muistaakseni ja tämä on kai vähän muuttumassa, nyrkkisäännöllä 20 neliötä per työpaikka. Yritykset kuitenkin, varsinkin kantakaupungissa missä neliöt ovat kalliita, käyttävät tilaa tehokkaamin. Todellisuus on pikemminkin 10 neliötä per työntekijä. Tällainen pieni kaavoitustekninen yksityiskohta tuottaa toimitilaa kertoimella kaksi.
Toimitilojen rakentaminen on huomattavasti halvempaa normeista johtuen. Toimitilaan saa tehdä vain jotain tyyliin yhden autopaikan per 200 neliötä kaupungissa, tuo on 1 ap./20 työntekijää joka nyt on jo alakanttiin. Toisaalta asuntoihin pakotetaan tekmään niitä aivan hemmetin kalllita hallipaikkoja noin yksi per kaksi asuntoa. Tämä on taas kantakaupungissa aivan ylimitoitettua, todellisuus nyt on noin yksi paikka neljää asuntoa kohti, eli tuo on kertoimella kaksi yläkanttiin. Jos siis olettaa että tarkoitus ei ole vähentää autoilua. Tämän takia muuten niiden toimitilojen muuttaminen asunnoiksi on kallista, jos toimistotalossa on 1 000 työntekijää niin sinne riittää virallisesti noin 40 paikan parkkis, mutta kun samaan taloon muuttaa 250 asukasta niin he virallisesti tarvitsevat 100 paikan autohallin.
Sitten on vielä ns. “yritysmyönteisyys”, joka käytännössä tarkoittaa että yrityksen toimitilatonttien puoli-ilmainen hinta ja rajaton saatavuus on maailman enstekstärkein asia, mutta sillä missä yrityksen työntekijät asuvat ei ole niin väliä. Koomisimmillaan, Helsingin yrittäjät oli lausunnossaan syvästi huolestunut Viikinrannan kaavoituksesta, koska teollisuuskenttätarpeet ratikkaetäisyydellä keskustasta, moitti “asuntorakentamisvimmaa” JA vaatii lisää halpoja vuokra-asuntoja työntekijöiden tarpeisiin. Jos mä perustaisin semmoisen johdon konsultointifirman joka opastaa kohtuullista korvausta vastaan mikä on kognitiivinen dissonanssi, niin auttaisko?
Käytännössä se että kaavoitetaan paljon pienemmillä tehoilla ja enemmän toimitiloja on niiden subventoimista. Ja tämä on niitä asioita joissa kunnat kilpailevat keskenään, eikö olekin hienoa kun neljän kaupungin kilpailu tuottaa tehokkaita ja dynaamisia yritysmyönteisoä ratkaisuja! Noin niinku reaalipoliittisesti, Helsinkikin voisi hoitaa tän ihan vaan niin että vuokrataan ne teollisuustontit puoli-ilmaiseksi kaupungin toimesta, eikä niin että kaavoitetaan niitä niin paljon että ne ovat puoli-ilmaisia. Sosialismia tää on joka tapauksessa.
Näin.
Tehdään niin että kaavoitetaan vaan ihan (umpi)kortteleita, joissa on tilaa. Sitä voi sen tilan ostava käyttää sitten asuntona tai toimistona, tai minä tykkää. Jos talo on meluisalla paikalla niin tehdään äänieristys ja puututaan siihen melunlähteeseen. Pysäköintipaikkoja varteen tehdään hallivaraus maan alle, jonka saa joku yrittäjä omilla rahoillaan gryndata jos siltä tuntuu. Ei ole vaikeaa, pitäisi vaan haluta tehdä sitä kaupunkia.
Peesaan Soininvaaraa armeijan tyhmentävästä vaikutuksesta. Remontti tulisi aloittaa kuitenkin opiskelijavalintakriteereistä, jos halutaan miehiä yliopistoon. Nythän trendi on ollut naisia suosiva, kun lukiopapereille pannaan enemmän painoa.
Jos on jo päässyt opiskelemaan, niin vaihtoehtoja on kaksi, joilla tauoksi jää vain se yksi vuosi:
1. Aloittaa opinnot syksyllä, keskeyttää opiskelun vuoden vaihteessa, ja jatkaa niitä vuoden kuluttua tammikuussa. Suomalaisille opiskelupaikoille em. menettely taitaa olla hyvin kattavasti OK.
TAI
2. Hakee lykkäystä opintojen takia. Lykkäystä voi hakea vaikka palvelukseen astumismääräys on jo annettu. Käy intin sitten opintojen jälkeen, tai sumplii aloituksen jollekin kesälle, jos haluaa intin kestävän nimenomaan lukuvuoden yli.
No kauanko se sitten Soininvaaralla kesti? Ja paljonko tuli tyhmemmäksi.
Itse olin tietenkin sen verran juntti, että tyhmentymistä en havainnut. Ja viisastuin ainakin siinä, että olin tekemisissä erittäin erilasten ihmisten kanssa.
Ei se kaikki tieto lukiossa tule ja sitäkin joutuu aika lailla päivittämään.
‘Aevelvollisuusarmeijassa on lisäksi se hyvä puoli, että ainakin kerran elämään joutuu elämään sellaisetn keskuudessa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemisissä.’ (Rolling Heurlin)
Peruskoulu riittää. Aikuisiän parhaisiin puoliin kuuluu vapaus segregoida itsensä niistä, joiden kanssa ei halua olla tekemisissä.
‘Hyvin varustellut ammattiarmeijat ovat luikkimassa pikapuoliin pois, kun lopullista voittoa ei näy eikä kuulu.’ (Jouni Martikainen)
Hyvin varustetun armeijan ei kannata tapella rosvojen ja sissien kanssa. Voitot ovat tyhjänpäiväisiä, tappiot nöyryyttäviä, ja surkeinkin kurkunkatkoja näyttää sankarilliselta, kun taistelee murskaavaa ylivoimaa vastaan.
Minulle oli ainakin haittaa siitä että jouduin elämään suvaitsemattomien, aggressiivisten, v***uilevien junttien kanssa. Mutta ei se ollut vain kerta elämässä, samaa se oli yläasteella.
Aika harva tietää, että USA:lla on olemassa Selective Service System, eli kaikkien sopivan ikäisten pitää, muutamin poikkeuksin, rekisteröityä kutsuntarekisteriin. Tuosta on vain lyhyt askel itse kutsuntojen järjestämiseen.
Vietkong eli se etelä-vietnamilainen kotikutoinen sissiliike tuhoutui tet-hyökkäyksessä ‑68. Sen jälkeen sotimisen hoiti käytännössä Pohjois-Vietnamin vakituinen armeija jote ei kyllä voi hyvällä tahdollakaan kutsua Etelä-Vietnamin “kansanarmeijaksi”.
Jouni Martikainen
“Hyvin varusteltujen ammattiarmeijoiden ja heikosti varusteltujen kotikutoisten joukkojen sotaa käydään parhaillaan Afaganistanissa.”
Juu ja NL:n asevelvollisuusarmeija, sehän se Afganistanissa vasta hoitikin homman kotiin.
Eikä Vietanamin sodassa turpiin saanut Yhdysvaltain armeija perustunut asevelvollisuuteen?
Pääkaupunkiseudulla on 24.000 tyhjää asuntoa.
Asunnon hinnan verotuen poistamisella yhtäkään niistä ei saada asutuksi.
Joissain kunnissa rakentamattomalle tontille on erityisvero.
Asumattomalle asunnolle voisi laittaa samanlaisen erityisveron.
Jos vero tekisi asunnon pitämisen tyhjillään kannattamattomaksi, niin pääkaupunkiseudulla siis jopa 24.000 asumatonta asuntoa tulisi asumisen piiriin. Niihin voisi majoittua 100.000 ihmistä puhuttaessa nelihenkisistä perheistä.
Ne asunnot, jotka eivät verosta huolimatta tulisi asumisen piiriin, toisivat verotuloja kunnille.
Uskooko kirjoittaja itsekään mitä kirjoittaa?
Pääkaupunkiseudulla on 24 000 asuntoa, joissa ei ole ketään kirjoilla, koska asukas on kirjoilla muualla. Oikeasti tyhjiä asuntoja on hyvin vähän. Suurimmassa osassa aidosti tyhjistä asunnoista asukas on laitoshuollossa.
“Tyhjistä” asunnoista huomattava osa kuuluu henkilöille, jotka ovat kirjoilla muualla, mutta joilla on kaupunkiasunto Helsingissä. Monelle yrityksellä on hotellikäytössä asunto Helsingissä Helsinkiin suuntautuvia työreissuja varten. Vuoden Brysselin komentopa varten ei asuntoa anneta vuokralle, varsinkin kun piipahdetaan kuitenkin aika tiuhaan kotimaassa. Sitten on niitä, jotka ovat verotussyistä kirjoilla jossain muualla ja ovat siellä muka yli puolet vuodesta. Entisillä jas nykyisillä formulakuskeillakin näyttää olevan asunto myös Suomessa.
Tuhansia “tyhjiä” asuntoja on opiskelijoiden käytössä. On vähän makuasia, rikkovatko opiskelijat lakia pysymällä kirjoilla entisessä kotikunnassaan. Helsinki meinasi pakottaa opiskelijat siirtämään kirjat Helsinkiin sitomalla ratikkalipun kirjoillaoloon, ‚mutta luopui ajatuksesta.
Asevelvollisuusarmeijan puolustaminen argumentilla “minulla oli kivaa” tai “minulle se oli hyödyllistä” on kyllä aika outoa. Tässä on hyvä käyttää maksalaatikkokriteeriä: Vaikka maksalaatikon syöminen minun mielestäni olisi kuinka mukavaa, niin ei se ole oikein minkäänlainen perustelu tehdä siitä pakollista kenellekään muulle. (Kääntäen, jos ei tykkää maksalaatikosta, ei se ole mikään perustelu kieltää sitä)
Asevelvollisuusarmeijaa vastaan on lukuisia aivan päteviä argumentteja, en niitä käy tässä erittelemään sen kummemmin; kaikki liittyvät piilotettuihin kustannuksiin ja siihen että noin yleensä on huono idea pakottaa ihmisiä mihinkään ilman jotain aivan järisyttävää perustelua.
Toi on kyllä paras pitkään aikaan, “ei kaikki tieto lukiossa tule”. Joo, tyhjänpanttina kasarmilla makaamalla, turhia hommia toistamalla vailla motivaatiota, ja opettelemalla välttelemään erilaisia nakkeja, siinähän se tieto vasta karttuu.
Korkovähennys voisi olla vain koron yli 5% ylittävästä osasta. Siinä vaiheessa siitä saattaa jopa olla jotain apua korkotuen saajille, toisin kuin nykyisillä parin prosentin markkinakoroilla.
“Pääkaupunkiseudulla on 24.000 tyhjää asuntoa. Uskooko kirjoittaja itsekään mitä kirjoittaa?”
Lähteenä on Helsingin kaupungin tietokeskus ja tilastokeskus.
Juttua asiasta on täällä:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/08/17/24–000-asuntoa-tyhjillaan-miksi-taalla-ei-asuta/201111410/310
Se, että lehti sekoittaa tyhjän asunnon ja asunnon, jossa kukaan ei asu VAKITUISESTI toisiinsa, ei tee väitteestäsi yhtään sen todempaa. sunto on tyhjä, kuin se ei ole kenenkään käytössä millään tavalla.
Mitä laki määrää nykyään opiskelijoiden kotikunnasta?
Minun aikaani kirjoja ei nimittäin saanut muuttaa pelkän opiskelun takia (tilapäistä oleskelua). Tosin siitä nyt on aikaa ikuisuus.
Kun vastassa Yhdysvalloilla oli motivoitunut kansanarmeija, ei palkkasotilaita tainut enää riittää, ja piti pistää pystyy kutsunnat. Niin tai näin, palkka-armeija ei riittänyt. Toinen juttu on sitten tämä armeijan mollaaminen omien kokemusten perusteella, mikä onkin varsinaista tiedemiesajattelua. Armeijakokemuksia on monenlaisia, ja armeijakin muuttuu jatkuvasti. Se, että ei ole oma hermo kestänyt armeijaa, ei vielä kaikille riitä rationaaliseksi perusteeksi palkka-armeijalle.
Asiaa.
Olen käsittänyt että opiskelijat tekevät tilapäisen muuttoilmoituksen esim. Helsinkin, mutta vakituinen osoite jää silloin ennalleen, ja kotikuntana säilyy esim. Vaasa. Tällöin opiskelija on kuitenkin maistraatin papereissakin kirjoilla Helsingin asunnossa (joskin tilapäisenä asukkaana). Ei kai tämä asunto silloin näyttäydy tilastoissa tyhjänä?
Vai lasketaanko tyhjäksi asunnoksi tosiaan kaikki ne, joissa ei ole yhtään ihmistä vakituisesti kirjoilla? Tämä tuntuisi ainakin minusta olevan aika huono määritelmä.
Samoin asevelvollisuusarmeijaa nimenomaan Suomessa puoltavia päteviä argumentteja on lukuisia. En käy niitä erittelemään sen kummemin, mutta em. perusteista kiinnostuneet voivat käydä vilkaisemassa muutaman niistä taannoisesta blogikirjoituksestani: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/02/10/asevelvollisuusarmeija-on-hyva-vakuutus/
Milloin Helsinki on tuosta luopunut? HSL:n sivuilla lukee yhä selvästi, että:
“Alennukseen ovat oikeutettuja HSL-alueella eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Keravalla, Sipoossa tai Kirkkonummella vakituisesti asuvat.”
Tuossa käytännössä muut suuret kaupungit (Tampere, Turku jne.) toimivat toisin. Niissä opiskelija-alennukset saavat paikallisliikenteessä myös muualla kirjoilla olevat. Eivät vain samaisen alueen kirjoilla olevat asukkaat.
Hups. Olin väärässä. Näköjään muutkin harjoittavat vastaavaa, eli eivät myönnä opiskelijalippua kuin niille, joilla on osoite tietyllä alueella.
Listasta puuttuvat vielä erilaiset mikroyritysten tai freelancereiden työtilat. Yksiöitä ja kaksioita on tässäkin käytössä aika runsaasti.
Joskus näitä olisi sanottu piilokonttoreiksi, mutta itse näkisin asian vähän toisin. Talossa asuvalla perheelle voi olla vaihtoehtoina muuttaa muualle tai ostaa samasta talosta pieni asunto työtiloiksi, ym. Kaupunkirakenteen tiiviyden kannalta jälkimmäinen on oikein oiva ratkaisu.
Tuskinpa Helsingissä kovin monta ihan vain huvin vuoksi tyhjänä olevaa asuntoa on. Ei tuo asuntojen hintakehitys näin taantuma-aikana sellaiselta näytä, että itsekseen rapistuvaan asuntoon kannattaisi sijoittaa.
Sen sijaan tyhjiä tontteja kyllä on. Osittain ne ovat vielä syystä tai toisesta asuinkäyttöön kaavoittamatta, osittain ne vain odottelevat vielä korkeampaa maanarvoa. Näihin voisi vaikuttaakin.
Jos asuntojen hintakehitystä ei saada kuriin, se johtuu käytännössä siitä, että ostajakandidaattien maksukyky kehittyy nopeammin kuin tarjolla olevan rakennusmaan määrä ja laatu.
Niinpä suurimpia voittajia ovat kiinteistönomistajat. Rakennusmaan omistajat tietysti hyötyvät maan hinnannoususta, rakennettujen kiinteistöjen omistajat myyntihintojen noususta. Voittajuuden määrä riippuu kuitenkin olennaisesti velan osuudesta ja omistamisajasta. Juuri velaksi ostetun kiinteistön omistaja ei tietenkään ole voittaja.
Vuokratonteilla olevatkin ovat voittajia, koska kaupungin vuokratonttien vuokrilla ei ole oikein mitään tekemistä niiden todellisen arvon kanssa.
Suurin maanomistaja on Helsingissä on Helsinki itse. Näin ollen kaupunki on tässä kohdassa voittaja. Sitten taas asumisen yleinen kallistuminen kolahtaa sosiaalipuolen kassaan. Ei kuitenkaan täysimääräisenä, koska osa asumisen tuesta tulee Kelalta.
Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinlainen laskelma siitä, mitä oikeastaan tapahtuisi kenellekin, jos Helsingin alueella olevan asuntorakentamiseen kaavoitetun maan arvo putoaisi vaikkapa kolmannekseen.
Koko hommassa pitää pitää kirkkaana mielessä se, että korkeat hinnat johtuvat kysännästä ja tarjonnasta. Hintoihin voi vähän vaikuttaa rajoittamalla kysyjien maksukykyä (korkovähennysoikeus, asumistuki) tai lisäämällä tonttien tarjontaa (veromuutokset, kaupungin politiikan muutos).
Voi kuitenkin olla niin, että Helsingissä on maantieteellisistä ja taloudellisista syistä väkisinkin jonkinlainen tonttipula vallitsevana olosuhteena. Silloin asunto tai talo Helsingissä maksaa juuri niin paljon kuin ostajalla on varaa. Julkinen valta voi kuitenkin valita, annetaanko maan arvonnousu maanomistajalle vai otetaanko se yhteiseen käyttöön.
Ei oikein voi sanoa, että Yhdysvaltain armeija olisi saanut “turpiin”, se vain ei poliittisista syistä saanut taistella. Niinpä amerikkalaiset sotavoimana toimivat molemmat kädet selän takana (mikä ei tietenkään tarkoittanut, että sotilaat kentällä eivät olisi taistelleet ja kärsineet tosissaan, puhumattakaan vietnamilaisista). Politiikan vuoksi strategisilla pommikoneilla pommitettiin taktisia kohteita (B‑52:lla mattopommituksena viidakkoa) ja taktisilla pommikoneilla strategisia kohteita (F‑4:llä Hanoita).
Mutta turpiin saamisesta voisi todeta, että amerikkalaisia sotilaita kuoli 58 000, etelävietnamilaisia sotilaita 200–300 000, pohjoisvietnamilaisia sotilaita jotain väliltä 500 000:sta puoleentoista miljoonaan, kiinalaisia ja pohjoiskorealaisia muutamia tuhansia. Sitten vielä jonkin verran siviilejä. Kuka nyt sitten sai turpiin?
Pelkästään vietnamilaisia lapsia kuoli kaq syntyi epämuodostuneina amerikkalaisten kemiallisen sodankäynnin ansiosta enemmän kuin tuo 200- 300 000 tuhatta.
ihmeellisesti Helsingissä on muutettu asuntojen käyttötarkoituksia alkuperäisestä. Mistä tämä johtuu?
Asuntoyhtiö voi olla pullollaa konttoreita ja yhteiskunta tukee näitä kiinteistöjä vielä asunto-osakeyhtiöinä monenmoisella tavalla.
Ei konttorirakennus saa esimerkiksi korjaus- ja energia-avustuksia, kuten saa asunto-osakeyhtiö, vaikka siinä olisi miten monta toimistoa.
Jos asunnon käyttötarkoitus on toinen tai sitä ei käytetä kuin nimeksi asumiseen, pitäisi tällaista asuntoa voida verottaa.
Mainittakoon, että kiinteistöverotus kohdistuu myös vapaa-ajan asuntoihin, jossa rakennuksia verotetaan vakituista asumista ankaramman veroprosentin mukaan.
Miksei samaa voi soveltaa Helsingissä? Näin vapautuisi varmasti asuntokapasiteettia alkuperäiseen tarkoitukseensa.
Minun varusmiespalvelu vuosina 1977–1978 oli kyllä täyttä pötyä 97%:sti 11 kk ajastaan. Levytettiin mitään tekemättöminä punkassa ja odettiin, että josko jotain järkevää tekemistä tultaisiin määräämään — esim. radioiden käpistelyä ja viestiliikenneharjoituksia että sähkötystä. Mutta monet eivät noitakaan katsoneet järkeväksi tekemiseksi. Että nukkuminen hyvillä unilahjoilla oli kaiketi parasta mitä viestissä saattoi kokea.
Mutta työtä monet upseerit ja värätyt saivat siitä, että paukapäitä komennettiin varuskuntiin harjoittelemaan sodankäyntiä — odottamalla sotaa.
‘Ei oikein voi sanoa, että Yhdysvaltain armeija olisi saanut “turpiin”, se vain ei poliittisista syistä saanut taistella.’ (Pekka Taipale)
Kyllä ne saivat taistella, mutta motivaatio putosi pahasti vuosien varrella. Sotahullumpia esimiehiä alettiin tappaa ja silleen.
Jos tarkoitus on käydä siirtomaasotia tyyliin Vietnam, niin joku muukalaislegioona lienee paras ratkaisu ja asevelvolliset huonoin. Suomen puolustusvoimien tehtävän pitäisi kuitenkin olla Suomen puolustaminen eikä vääränväristen kurmottaminen.
Asuminen Helsingissä on jo niin kallista, että vuokrien nousu ei enää merkittävästi vaikuta asumistukeen. Ollaan jos menty reippaasti ohi hyväksyttävistä enimmäisasumismenoista.
Korjaan kantojani. P‑Vietnam otti turpaan USA:lta, joka suoritti suunnitellun poistumisen maasta. Mallia operaatioon saatiin saksalaisilta, jotka tapettuaan riittävästi venäläisiä suorittivat hallitun poistumisen N‑liitosta 1944–45. Jos Saksa ja USA olisivat tyytyneet palkka-armeijoihin, olisi voitto kummankin osalta ollut vieläkin selvempi. Niin, ja kiinteistövero on hyvä, koska se kannustaa työntekemiseen, minkä vuoksi kiinteistöveroja pitäisi nostaa erityisesti Espanjassa, koska siellä on niin paljon työttömiä.
En kyllä käyttäisi termiä “armeija sai turpiin” koska USA ei tainnut hävitä ainoatakaan merkittävää taistelua. Eli jos häviää koska kansakunta kyllästyy maksamaan sotilasmenoja niin ei se kyllä ole armeijan turpiin saamista vaan kotirintaman sotaväsymystä.
amerikkalaisten kemiallisen sodankäynnin ansiosta
Miten käydä kemiallista sodanäklyntiä jos ei käytä kemiallisia aseita? Agent Orange ei ole kemiallinen ase ainakaan OPCW:n mukaan (Suomi on jäsen) eikä sen käyttöä kasvimyrkkynä ole kielletty OPCW:n konventissa.
Pitäsköhän käyttä eksakteja termejä eikä huudella perussuomalaisten tapaan ihan mitä sattuu? Tämä ei ole mikään veijon esson baari missa halla-ahoslaiset jytkäytykset ovat ihan paikallaan.
On se luokiteltu kemialliseksi aseeksi tai ei, se tappoi paljon ihmisiä ja on synnyttänyt valtavan määrän epämuodostuneita lapsia. Sitä ei ole luokiteltu kemialliseksi aseeksi, koska sitä voi käyttää myös vastuullisesti.
Toisaalta ammattiarmeijaa vastaankin löytyy monen monta argumenttia, joista yksi on lukumääräongelma (tarkoitus on puolustaa koko maata), toinen on motivaatio-ongelma tositilanteessa siten kuin se Suomeen voi kohdistua ja kolmas on noiden “piilotettujen kustannusten” siirtäminen täysimääräisesti valtion budjettiin.
Jos puolustuksesta ei makseta ajassa, siitä maksetaan rahassa ja tälle löytyy varmasti enemmän vastustusta. Jostain syystä ammattiarmeijan kannatusta löytyy etenkin niiltä tahoilta, jotka eivät nytkään tahtoisi veroja maksaa ja aktiivisesti hakevat keinoja olla maksamatta niitä, koska ovat rahansa “ansainneet”. Ilmeisesti toisin kuin me muut. Olisi kiva kerrankin myös kuulla, kuka nuo kustannukset aikoo maksaa ja kenen rahoilla.
Ammattiarmeijalla hekumoivilta tuppaa myös “unohtumaan” asevelvollisuusarmeijasta saatavat ulkonaishyödyt, joilla on varmasti suuri yhteiskunnallinen merkitys. Silloin kun niitä ei unohdeta, ne sivuutetaan “merkityksettöminä”.
Ja jos maanpuolustus ja yhteiskunnan puolustaminen sekä veli venäläisten taipumukset huomioiden myös kielen ja kulttuurin puolustaminen ei ole hyvä perustelu ihmisten “pakottamiseen”, odotan innolla ehdotuksiasi oikeusjärjestelmän ja kansanedustusjärjestelmän ja koko hallintojärjestelmän romuttamisesta. Samanlaista ja pahempaa “pakottamista” niiltäkin suunnilta tulee ja perustelut ovat usein köykäisemmät.
Uskoisitko, että asiat ovat ehtineet jonkin verran muuttua kolmessa ja puolessa vuosikymmenessä?
Armeijat eivät sodi tyhjiössä kuin Afrikassa, josta löytyy näitä riippumattomia sotapäälliköitä.
Yleensä sodalla myös pyritään johonkin. Mikä oli sodan lopputulos?
Kysymys kuuluukin, miksi muuta maata nyt tyhjennetään Helsinkiin? Se aiheuttaa turhaan ongelmia joka puolella.
Iso ongelma löytyy siitä, että asumismukavuutta olennaisesti parantavat kunnolliset viheralueet ja isoa osaa Helsingin viheralueista ei käsittääkseni ole kaavoitettu sellaisiksi.
Pakkorakentaminen siis tekisi kaupungista todella rujon paikan elää. Ikävää myös ajatella, mitä tällainen kiire tekisi jo nyt haukutulle tuotannon laadulle. Onko tarkoituksena täyttää kaupunki huonoilla ja rumilla rakennuksilla?
Tulos oli se, että Neuvostoliitto käytti huomattavasti Yhdysvaltoja suuremman osan kansantaloudestaan sotamateriaalin tuottamiseen (Vietnamiin meni kohtalainen määrä panssarivaunuja, lentokoneita jnpp — pohjoisvietnamilaiset eivät suinkaan sotineet omin voimin) ja talous ei kestänyt, joten neukkula lopulta romahti.
Vietnamin demokraattinen tasavalta makseli sitten myöhemmin sotakorvauksena Vietnamin tasavallan velat IMF:lle jne.
Tämäkin on tietysti vain yksi lenkki historian tapahtumien ketjussa, ja seurauksia oli paljon muitakin.
Nyt, vuonna 2012, voidaan todeta, että Yhdysvaltain dollari on syrjäyttämässä dongia Vietnamin käyttövaluuttana. Ja lisäksi nyt 2000-luvulla vietnamilaiset teollisuustuotteet syrjäyttävät amerikkalaisia tuotteita kuluttajamarkkinoilla, joten lopputulemana ehkä Vietnamin demokraattinen tasavalta voittaa. Voitonmerkin brändinä Nike.
Hintakupla Suomessa on todellinen riski. Epävarmuus vain jarruttaa kuplan puhkeamista.
Jos lainavähennystä haluttaisiin leikata, pitäisi tehdä uusiin lainoihin.
Muuten syntyy kohtuuttomia tilanteita perheille tempoilevasta politiikasta.
Ei vanhat lainat kuplaa aiheuta vaan uudet kaupat ja lainat.
“anonyymi kirjoitti 30.7.2012 kello 13:20
Tavallinen Teknikko: Minun varusmiespalvelu vuosina 1977–1978 oli kyllä täyttä pötyä 97%:sti 11 kk ajastaan.
”
No minä olin jo 16-vuotiaana täysin työelämässä mukana ja kun “armeijaan pääsin”, en voinut kuin ihmetellä sitä, että eikö armeijassa ole tarkoitus tehdä asioita kuten työelämässä tehdään.
Mutta Hanskille (Hansen-Haug) vaan terveisiä. Oli reilu luutnantti tuolloin ja kaiketi hänen tiensä veikin myöhemmin meidän paukapäiden kaitsemisen jälkeen ulkomaille vaativampiin ammattisotilaan tehtäviin.
Jos viheralueiden kaavoittamattomuus on ongelmana niin eikö ole parempi kaavoittaa viheralueita kuin luottaa siihen että joku jättää hyvää hyvyyttään rakentamatta?
Väitätkö että vastaus tuohon on “USA:n armeija sai turpiinsa”?
Vrt:
— Suomi hävisi jatkosodan kun Helsinki miehitettiin
— No ei sitä kyllä miehitetty
— Väitätkö nyt että Suomi muka voitti sodan? Mikä oli sodan lopputulos?
Millä aktiivisilla toimilla ihmisiä pakotetaan Helsinkiin?
Syrjäseudut tyhjenevät kahdesta syystä. On vaikea löytää tuottavaa työtä harvaan asutuille alueille tai pienille asutuskeskuksille. Lisäksi jostain syystä edes näiltä alueilta kotoisin olevat koulutetut (opettajat, lääkärit, lakimiehet, jne.) eivät ole keskimäärin kovin kiinnostuneita palaamaan kotiseuduilleen, vaikka töitäkin olisi.
Syrjäseutujen pitäminen laajasti asutettuina onnistuu vain, jos sen ajatuksen taakse löytyy maksajien vahva tuki. Se tuntuu rapautuvan samaa tahtia, kun maaseutu tyhjenee. Ei ole kovin realistista odottaa, että aluepolitiikan asema vahvistuisi pidemmällä ajalla.
Isompi kysymys tässä on se, että miksi ihmiset painuvat nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Sille asialle todennäköisesti voisi tehdä jotain, jos meillä olisi tarjota kyllin vahva vaihtoehto. Nyt aluekeskukset ovat liian heikkoja ja pieniä ollakseen riittävän houkuttelevia.
Vietnamin sodassa yllättäen asellisista yhteenotoista USA voitti kaikki, myös TET hyökkäyksen lopulta. Vietaminlainen kenraali tosin kommentoi kysymällä “oliko sillä merkitystä?”.
Napoleonin sodissa von Clausewitz oppi, että sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus.
Syyriassa kiinnostavinta ovat syyt Venäjän antamalla vahvalle Assadin tuelle.
Jaahas. Täältäkin on hävinnyt kommentteja.
Pitäisikö asialle kenties tehdä jotain sen sijaan, että se otetaan muuttamattomana tosiseikkana? Olisi varmaan tässäkin parempi puuttua syihin kuin juosta seurausten perässä.
Uskaltaisin väittää, ettei Vietnamiin annettu apu romahduttanut Neuvostoliittoa. Oletettavasti neukut tuottivat jonkin verran suuremman osan materiaalista itselleen.
Jos sodan lopputulos lasketaan siitä, mitä kaikkea asiaan liittyville on sen päättymisen jälkeen tapahtunut, maailmanhistoriassa ei liene ainoatakaan sotaa, jonka lopputulosta vielä tiedettäisiin.
Olen samaa mieltä siitä, että myyntivoiton verotus on muuttovero, mutta minusta tämän muuttoefektin voisi kyllä välttää koko verosta luopumatta sillä, että veroa ei tarvitsisi maksaa, jos ostaisi samanarvoisen tai kalliimman uuden asunnon tilalle. Vain jos ostaa halvemman asunnon tai ei asuntoa lainkaan, olisi maksettava vero myyntihinnan ja uuden asunnon ostohinnan välistä (olettaen, että uuden asunnon hinta olisi alempi kuin vanhan asunnon alkuperäinen ostohinta).
Säilyttämällä myyntivoiton verotus saataisiin veron piiriin ne, jotka rakentavat omalla työllään omakotitaloja ja sitten myyvät ne verottomasti. Tämä on minusta puhdasta tuloveron kiertämistä, eikä minusta kovinkaan reilu tapa tukea asuntorakentamista.
Täällä mainituista keinoista kuitenkin kiinteistöveron nosto on minusta kaikken järkevin tapa saada toisaalta asuntojen hinnat kuriin ja toisaalta kerätä maan arvonnousun tuotto kaupungeille, joille se kuuluu, eikä yksittäisille ihmisille, jotka eivät ole tehneet mitään sen maan arvonnousun hyväksi. Toki, kuten täällä on mainittu, kyseinen nosto pitää tehdä hitaasti, ettei kukaan joudu väliinputoajaksi ostettuaan kalliin asunnon ja joutuen maksamaan sen päälle korkeita kiinteistöveroja.
Samuli Saarelma:
Samuli, mihin tietoon perustuu olettamasi, ettö yllä kuvaamasi toiminta olisi jollakin tavalla merkittävä ongelma? Ainakaan siinä mitassa, että sen korjaamiseksi pitäisi luopua koko oman asunnon myyntivoiton verottomuudesta?
Verottajalla on nimittäin jo nyt täydet mahdollisuudet puuttua moiseen kikkailuun ja niin on myös käytännössä tehty.
Lainaus verottajan ohjeista:
“Oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä ei sovelleta, jos verovelvollisen rakentamis- ja myyntitoimintaa on pidettävä elinkeinotoimintana. Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa kirvesmies tai muu rakennusalan ammattilainen on rakentanut itselleen peräkkäin useita omakotitaloja omaksi asunnoksi ja luovuttanut asunnot verovapauteen oikeuttavan määräajan jälkeen. Oikeuskäytännössä elinkeinotoiminnaksi on yleensä katsottu rakennusalan ammattihenkilön toiminta silloin, kun kysymyksessä on ollut henkilön kolmannen itse rakentaman oman asunnon myynti.”
lähde: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2006/Verohallituksen_kannanottoja_yritysverok%2810090%29#kys9
Palvelinrikon takia osa kommenteista on tuhoutunut, sillä palveluntarjoajan varmuuskopio ei ole ollut tuorein mahdollinen. Ohessa Googlen välimuistista noudettuja kommentteja:
____________________________________________
anonyymi kirjoitti 2.8.2012 kello 12:41
Pekka Taipale: Tulos oli se, että Neuvostoliitto käytti huomattavasti Yhdysvaltoja suuremman osan kansantaloudestaan sotamateriaalin tuottamiseen (Vietnamiin meni kohtalainen määrä panssarivaunuja, lentokoneita jnpp – pohjoisvietnamilaiset eivät suinkaan sotineet omin voimin) ja talous ei kestänyt, joten neukkula lopulta romahti.
…
Nyt, vuonna 2012, voidaan todeta, että Yhdysvaltain dollari on syrjäyttämässä dongia Vietnamin käyttövaluuttana.
Jos sodan lopputulokseksi lasketaan se kaikki mitä osanottajat ja niihin liittyvät tahot sen jälkeen tekivät niin maailmanhistoriassa ei ole vielä sellaista sotaa ollutkaan, jonka lopputulos tiedettäisiin.
En ymmärrä mitä sillä, ettei kommunistinen diktatuuri toiminut, on tekemistä asevelvollisuuden kanssa.
En myöskään käsitä sitä implikaatiota, että Neuvostoliitto olisi romahtanut asevarustelukustannuksiin Vietnamin tukemiseksi.
(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele: 1
■ Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 3.8.2012 kello 19:36
Täällä moni väittää, ettei saanut armeijasta mitään. Itse koin armeijan erinomaisen mielenkiintoiseksi eikä 12 kuukauden palvelusaikaan sisältynyt tyhjäkäyntiä. Erityisesti kokelasaikana, kun koulutin oman sa-joukkoni miehistöä, ei tyhjää aikaa ollut sitten yhtään.
2000-luvun alussa maastovuorokausia oli riittävästi, ja miehet viettivät E‑kaudella metsässä joka viikko vähintään kolme, yleensä neljä ja puoli päivää. Poikkeuksena olivat E‑kauden kaksi ensimmäistä viikkoa, jolloin koulutettiin perusasiat kasarmioloissa ja lähimetsässä.
J‑kauden alussa oli muistaakseni yksi lepoviikko, jolloin huollettiin kalustoa, minkä jälkeen metsässä oltiin kuusi viikkoa vain viikonloppulomilla käyden. Palveluksen lopussa oli kyllä pari viikkoa tyhjäkäyntiä, jolloin tehtiin erilaisia kotiutusrutiineita: palautekyselyjä, kuntotestejä, lääkärintarkastuksia, ammuntoja, varustehuoltoa ym.
Yksikön koulutustaso oli korkea. Se kykeni täyttämään suorituskykyvaatimukset “kiitettävällä” tasolla ja toimi erinomaisesti yhteen loppusodan harjoituksissa osana prikaatia. (Oma tehtäväni oli sellainen, että pääsin seuraamaan pataljoonan ja prikaatin tilannetta, joten tämä arvio oli omakohtainen kokemus.) Ihan teknisesti väittäisin, että koulutuskalustolla ei voi enää olennaisesti parempaan suoritukseen kyetä, olipa sitten ammattilais- tai asevelvollisyksiköstä kyse.
Ihan erikseen oli sitten se, että noin kolmannes miehistöstä “vemppasi” säännöllisesti. Näiden taistelijoiden koulutustaso oli surkea. Eiväthän he olleet juuri koskaan mukana vaan aina hakemassa vapautusta. Kun lähtee kolmen päivän leirin alkuaamuna vastaanotolle, ei joudu lähtemään metsään ja pääsee liittymään yksikköönsä aikaisintaan illalla, vaikka olisi saanut “keppiä” eli kelpaa palvelukseen ‑merkinnän. Suurimmalle osalle kyllä irtosi jokin vapautus, kun lääkäri varmisti selustansa.
Ne miehet, jotka eivät tähän alentuneet, kantoivat vemppojenkin taakan. Erityisesti vartio- ja päivystyspalvelus kävivät raskaiksi. Yksiköt palvelivat aina harjoituksissa surkean alivahvuisina, mutta kykenivät silti täysvahvuisen joukon suorituksiin. (Aselajissani, tykistössä, henkilövahvuudet on säännönmukaisesti ylimitoitettu, jotta joukot kestäisivät raskaitakin tappioita tulivoiman alentumatta.)
(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Suosittele: 0
Eipä sen vähempää kuin silläkään, että yksi asevelvollisarmeija voitti sodan taistelut toista asevelvollis- ja vapaaehtoisarmeijaa vastaan. Tämä Vietnamin käyttäminen esimerkkinä asevelvollisarmeijan huonosta toiminnasta on minusta kaikkiaan vähän outo juttu.
Amerikkalaiset eivät hävinneet taistelukentällä, vaan politiikassa.
Koko tämä keskustelu on tietysti vain rönsy. Mitä tekemistä koko asevelvollisuudella on otsikon aiheen “halpa korko, kiinteistökupla” kanssa? Kauas on kuljettu. Keskustelu voi silti olla mielenkiintoista ja siitä voi vaikkapa oppia jotain.
Jos nyt otetaan huomioon se, että talossa on asuttava se kaksi vuotta että myyntivoitto on verotonta, niin ei tällä nyt kovin massiivisiin tuloihin kukaan pääse. Omakotitalon rakentaminen maksaa kai vähän riippuen miten sen tekee, sellaisen 100–200 000 euroa. Kalliimmankin voi varmaan rakentaa, mutta kovin monella siihen tuskin on mahdollisuutta.
Jos talossa asuu 2 vuotta ja myy sen sitten 300 000 eurolla, niin siinä kieltämättä tekee aika hyvän tilin, enimmillään varmaan luokkaa 100 000 vuodessa. Mutta tässä herää nyt sellainen kysymys, että onko se myyntivoiton verottaminen oikea ratkaisu, kun ottaa huomioon että näitä taloja rakennetaan vuodessa tällä kuviolla ehkä muutamia satoja. Se on verotuloissa ehkä vajaa 10 miljoonaa. Muille se on muuttovero, ja epäilisin kyllä että nettona verotulot kyllä pienenisivät. Ensinnäkin, tuo koko liiketoimintamalli todennäköisesti joustaisi alta pois. Lisäksi muuttoveron aikaansaama asuntomarkkinoiden yleisen likviditeetin väheneminen heikentäisi tätä entisestää.
Minulla on radikaali idea: jos ongelma on se, että talonrakentamisessa katteet ovat niin hyvät että tuollaisia voittoja voi tehdä, niin olisiko rakentamisen edellytyksissä jotain tarkastamisen varaa? Kun markkinat toimivat niin, että tuon kokoiset katteet, joissa tehdään vuoden verran töitä ja sitten odotellaan kaksi vuotta ja saadaan neljän vuoden tienestit käteen, ne yleensä katoavat ja tilalle tulee jotain mielekästä ja järkevää liiketoimintaa.
Tässäkin verotus, kun se kohdistuu työntekoon ja uuden luomiseen, on osa ongelmaa, ei ratkaisua. Maata on hyvä verottaa, se ei katoa mihinkään. Rakentamista verottamalla taas rakentamista saadaan vähemmän. Tottakai jos se on tarkoitus, niin sitten.
No, hyvä jos on puututtu. Olen vain kuullut juttuja kirvesmiehistä, jotka ovat pari omakotitaloa itselleen rakentamalla päässeet tilanteeseen, jossa asuvat täysin velattomassa omakotitalossa, mihin he eivät ikimaailmassa olisi päässeet, jos olisivat saman aikaa olleet palkkatyössä.
Mutta siis hyvä, jos tuo porsaanreikä on tukittu siten, että verottajalla on harkinnan mukaan mahdollista poistaa myyntivoiton verottomuus juuri tilanteissa, joissa sitä käytetään elinkeinotoimintaan.
Kuten kirjoitin, kannatan muuten myyntivoiton verottomuutta, koska normaalissa tapauksessa se on muuttovero, joka vain rappaa niitä, jotka joutuvat työn vuoksi muuttamaan. Minun puolestani jopa sen aikarajan voisi poistaa, kunhan sitten tosiaan sovellettaisiin tuota verottajan harkintaa tapauksiin, joissa asuntojen ostoa-kunnostusta-myyntiä harrastetaan elinkeinotoimintana.
Olen kanssasi ihan samaa mieltä sen suhteen, että olisi fiksumpaa verottaa maata kuin työntekoa. Siksi kannatankin kiinteistöveron nostoa ja tämän kompensointia tuloverojen laskulla.
Esittämäni epäreiluus liittyi vain siihen, että kirvesmies, joka toimii rakennusfirman palveluksessa ja maksaa työstään verot, saa käteensä paljon vähemmän fyrkkaa kuin kirvesmies, joka tekee saman verran työtä omaa omakotitaloa rakentaen ja sen sitten verottomasti myyden. Toki myyntiveroa parempi tapa poistaa tuo epäsuhta olisi se, että tuloveroa laskettaisiin niin paljon, että palkkatyötä tekevällekin jäisi isompi osa sen oman työnsä arvosta käteen, kuten jää itse rakentajalle.
Amerikkalaisia kuoli Vietnamin taistelukentällä 40 000. Tämä on luokkaa 10-kertainen määrä Irakin tai Afganistanin sodan uhrimäärään. Sen puoleen Irakista kuin Afganistanistakaan ei amerikkalaisten ole tarvinnut lähteä samaan tapaan häntä koipien välissä kuin he lähtivät Vietnamista ja syynä on juuri se parempi menestys taistelukentällä (=vähemmän omia tappioita).
Voi siis sanoa, että ne USA:n “voitot” Vietnamissa olivat Pyrrhoksen voittoja. Taktisesti voi amerikkalaisten sanoa voittaneen taistelun, mutta strategisesti heille tuotetut tappiot olivat liikaa, minkä vuoksi he hävisivät koko sodan. Minusta on siis väärin sanoa, etteivät he hävinneet taistelukentällä.
Toki sitten vielä suuremmassa strategisessa kuviossa voi heidän sanoa voittaneen, koska tuhoamalla Vietnamin ja pari sen naapuria niin perinpohjin kuin amerikkalaiset tekivät, he estivät pelkäämänsä dominoilmiön, eli sen, että kansat ympäri maailmaa uskaltaisivat alkaa pullikoida amerikkalaisten ylivallalle ja heidän asioihin sotkeutumiselle.
Juu. Ja toisaalta pelkästään 6. kesäkuuta 1944 länsiliittoutuneiden sotilaita kuoli yli 4000. Trendi on selvästi se, että sodissa kuolee yhä vähemmän sotilaita, ainakin länsimaisia. Tämä kertonee sekä taktiikan, suojauksien, haavoittuneiden evakuointimenetelmien että hoitotapojen kehityksestä.
Ja toisen maailmansodan länsirintamahan oli pelkkää huviretkeä verrattuna itärintamaan.
Mitähän paljastuu, kun Suomen Pankin halpakorko Liikanen jää eläkkeelle. Pelkään pahoin, että niillä menetyksillä olisi katettu monen monta vuotta ja ikäpolvea 300 markan lapsilisäkorotusta, jota Erkki Liikanen aikoinaan lupaili.
Myyntivoitto ylipäänsä on useimmiten teoreettinen. Jossain pitää asua, joten jos oman asunnon arvo on noussut, niin samassa suhteessa sen ostettavan uuden asunnonkin hinta on noussut
Rakentamalla talon ja asumalla siinä sen pari vuotta sen hinta ei sinä aikana mystisesti tuplaannu tai triplaannu, koska ei sitä kukaan osta suuremmalla hinnalla mitä uuden vastaavan rakentaminen tulisi maksamaan. Rakentamalla talon “yksin”, mikä ei ole mahdollista, koska sähkö- tuli- lvi- ja vesieristykset vaativat luvat ja apumiehiä moniin hommiin tarvitsee joka tapauksessa- säästämään pystyy tasan tarkkaan oman työpanoksensa. Ja jos vaikkapa kirvesmies on vuoden päivät yksinomaan omalla työmaallaan, niin siinä menettää vuoden liksan, vaikka 50tE.
Muutenkin verotuki on käsitteenä väärä. Osta 250tE omakotitalo, niin maksat 10tE varainsiirtoveron. Näillä koroilla mahdollisen lainan korkovähennys ei tuota summaa ehdi kuolettamaan vissiin koskaan. Alle nelikymmppiset ensiasunnon ostajat on k.o. verosta vapautettu ja se on tuki. ASP- järjestelmä oli aikanaan, mutta minulla ei ole mitn tietoa toimiiko se nykyään millään muotoa. Oli Hitas- järjestelmäkin, jonka käyttökelpoisuus aikapäiviä sitten kaatui pimeästi maksettaviin lisähintoihin.
Mutta siis jos ostat asunto- osakkeen tai kiinteistön, niin maksat varainsiirtoveron. Mutta jos ostat pörssiosakkeita, niin et maksa. Ilkeämielisesti voisi vaikka todeta, että pörssikeinottelua tuetaan enemmän, kuin asumista.
Kiinteistökupla ei myöskään synny halvoista koroista. Se syntyy ihan sillä, että markkinoiden perusteet ovat lahot, vai pitäisikö sanoa mädät. Ja se esim. pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa alkaa ihan “tonttipulasta”, joka on täysin keinotekoinen, koska peltomaisemat alkavat jo ennen kehäykköstä.
Kaavoituksen suurin ongelma ei ole maanpuute, vaan sillä syntyvän lisäarvon rahanjaosta päättäminen. Jos kymppitonnin hintainen peltopläntti kaavoitetaan kahdeksikymmeneksi okt- tontiksi a´50tE, niin sen peltopläntin hinta nousee miljoonan, ja tolle rahalle on monia halukkaita ottajia.
Arvonnousu tulee ihan puhtaasti leimasta paperissa, koska sähkö- ja kunnallistekniikkaliittymät veloitetaan tontinostajilta erikseen. Rakentajan kannalta se tarkoittaa sitä, että rahaa on palanut satatonnia, ennenkuin monttua pääsee kaivamaan.
Takuuvarmin asuntokuplien ehkäisijä olisi se, että kunnalla olisi jatkuvasti tarjolla tyhjiä ja edukkaita vuokra- asuntoja, jolloin mitään kuplia ei pääsisi syntymään, vaikka pankit lahjoittaisivat rahaa kottikärrykaupalla.
Mutta miksi ei ole? Se pilaisi tuon kaavoitusbisneksen idean.
Vanha kotikuntani totesi jokunen vuosi sitten että kunnan vuokra- asunnot tuottavat tappiota. Keskustelussa oli kysymys, että kuuluuko kunnan hommiin omistaa vuokra- asuntoja? Oikea vastaus kuuluu, että jos sitä kutsutaan asuntopolitiikaksi niin kyllä. Jos sitä kutsutaan bisnekseksi niin ei. Kunta päätti, että kyseessä on bisnes ja myi vuokra- asunnot kiinteistösijoittajalle. Kiinteistösijoittajan mielestä homma ei kylläkään ole tappiollista, vaan hän ottaa sijoitukselleen 7% vuotuisen tuoton.
No, sama kunta tietty helpon rahan toivossa aikanaan myi sähköyhtiönsä. Muutaman vuoden päästä sit osti sähköyhtiön vanhan pääkonttorin suuremmalla summalla, kuin mitä sähköyhtiön myynnistä sai. Siinä on ostaja nauranut partaansa pitkään ja hartaasti, koska sai firman, jakeluverkon ja liiketoiminnan ilmaiseksi ja pääsi eroon itselleen tarpeettomasta kiinteistöstä.
Naapurikunnassa taas oli myynnissä vanha sairaalakiinteistö. Kiinteistösijoittaja sen osti ja hällä oli jo ostaessa valmiit sopimuspaperit taskussa, että hän vuokraa sen vastaanottokeskukseksi. Kauppahinnan hän kuittasi myymällä maat rakennusten ympäriltä.
Myyjä sai mitalin ja papukaijamerkin, koska onnistui pääsemään eroon hankalasta kiinteistöstä. Toinen hallinnonhaara sai mitalin ja papukaijamerkin, koska onnistuivat löytämään itselleen tarpeelliset tilat. Ostaja välissä sai rahat ja vuokrien vuosituoton.
Anteeksi hienoinen offtopic, mutta jos ja kun osaaminen hallintohaaroilla on tolla tasolla, niin noi kiinteistökuplat syntyvät ihan sillä, että yksi käsi ei tiedä mitä on tekemässä ja toinen käsi ei tiedä mitä toinen ehkä aikoo tehdä, niin rahat korjaa joku kolmas, joka vain vetää maton jalkojen alta.
Tää meitin kotolandia on kuuleman mukaan maailman vähiten korruptoitunein maa ja se kenties pitää paikkansa siinä, että poliisille ei kannata tarjota parikymppistä jäätyään kiinni liikennerikkomuksesta tai rattijuopumuksesta. Mut mitä tulee kaavoitussisäpiirikupruihin tai kiinteistöihin yleensä, niin joku Kreikka on kotolandiaan verrattuna ihan oppipoika.
Tämä asuntolainaajan korkoetu ja vielä myyntivoiton verovähennyskelpoisuus taitaa olla Euroopan mittakaavassa aika ainutlaatuinen järjestelmä. Itse makselin ja maksan edelleen iloisen negatiivisia korkoja, jotka saan vielä vähentää verotuksessa. Yhtä kummallinen systeemi, kuin yritystuet.