Halpa korko, kiinteistökupla, ja asunnon hinnan verotuki

Euroopan ongel­mat johtu­vat pitkälti kiin­teistöku­plas­ta, jon­ka aiheut­ti halpo­jen euroko­rko­jen työn­tymi­nen Etelä-Euroop­paan. Sitä ajatellen tun­tuu nurinkuriselta, että tau­tia paran­netaan pitämäl­lä korko­ja edelleen hyvin alhaal­la, itse asi­as­sa reaa­liko­rko on jo negati­ivi­nen. Voidaan tietysti tehdä hyvin harhaop­pinen kysymys, onko hal­pa keskus­pankki­ra­ha paras tapa toteut­taa rahapoli­it­tista elvy­tys­tä, mut­ta täl­lä kysymyk­sel­lä joutuu hel­posti harhaopin tielle.

Kun hal­val­la rahal­la yritetään elvyt­tää sairas­ta Euroop­paa, tuo­ta hal­paa rahaa tul­vii nyt myös tänne ”ter­veeseen” pohjoiseen. Suomen val­tio kiit­tää val­tion lain­o­jen halvoista koroista ja asun­tove­lal­liset his­to­ri­al­lisen halvoista asuntolainoista.

Mut­ta haloo!  Jos hal­vat asun­to­lainat tuot­ti­vat katas­trofin eteläisessä Euroopas­sa, mik­si ne eivät olisi vaarak­si myös tääl­lä Suomessa?

Helsin­gin kan­takaupungis­sa mak­se­taan järkyt­tävän korkei­ta neliöhin­to­ja van­hoista asuin­taloista. Jos tietäisi, että reaa­liko­rko jatkuisi negati­ivise­na maail­man tap­pi­in, kan­nat­taisi asun­noista mak­saa kuin­ka paljon hyvän­sä. Tämä ei ole tervettä.

Asun­non osta­ja voi ajatel­la, että hal­pa korko on hänen ystävän­sä ajat­telemat­ta, että kil­paosta­ja saa lainaa yhtä edullis­es­ti. Hal­pa korko ei hyödytä asun­non osta­jaa vaan asun­non myyjää.  Tämä voi olla epä­su­osit­tu huo­mau­tus, mut­ta asun­to­lain­o­jen hal­pa korko muo­dostaa suuren riskin kasvukeskuk­sis­sa, jos­sa ihmiset kil­pail­e­vat asun­noista nou­sevil­la osto­tar­jouk­sil­la. Korko voi tule­vaisu­udessa myös nous­ta, ja sil­loin yli­hin­taa mak­sanut kiroaa nyky­istä hal­paa korkoa.

Vaar­al­lisen matalille koroille ei oikein voi mitään, mut­ta oikeas­t­aan niitä ei kan­nat­taisi alen­taa enää verotuen muo­dos­sa. Suomes­sa asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus tekee nyt asun­to­lainas­ta vielä halvemman.

Van­han asun­non osta­ja ei hyödy verovähen­nysoikeud­es­ta, mut­ta omakoti­taloa rak­en­ta­va hyö­tyy, ja tämä tuki on perustel­tua. Van­han asun­tokan­nan hin­to­ja nos­ta­va verotues­sa taas ei ole mitään järkeä. Verora­hoil­la olisi parem­paakin käyt­töä kuin tukea asun­to­jen hin­to­jen nousua.

Voisiko ajatel­la, että ne rahat, jot­ka käytetään nyt van­ho­jen asun­to­jen hin­to­jen nos­tamiseen, käytet­täisi­in toista kaut­ta asun­to­tuotan­non yleiseen tukeen? Pois­te­taan asun­to­lain­o­jen vähen­nysoikeus suun­nitel­tua nopeam­min ja pois­te­taan arvon­lisävero asun­to­tuotan­nol­ta! Kos­ka mis­sään päin Euroop­paa asun­tosek­tori ei toi­mi markki­nae­htois­es­ti, EU:lta voisi saa­da luvan täl­laiseen vero­tu­keen. Eihän se häir­itse maid­en välistä kau­pankäyn­tiä mitenkään.

133 vastausta artikkeliin “Halpa korko, kiinteistökupla, ja asunnon hinnan verotuki”

  1. Nuo ajatuk­set vaikut­ta­vat minus­ta oikein hyviltä. Lisäk­si kuitenkin olisi hyvä, että pankit saataisi­in itse järkeistämään luo­to­nan­toaan. Yhdys­val­lois­sa­han käsit­tääk­seni asun­to­laina on kohden­net­tu asun­toon eikä henkilöön, joten lainas­ta pääsee irti muut­ta­mal­la pois. Jokin vas­taa­va sys­tee­mi meil­läkin pakot­taisi pankin pohti­maan saamien­sa vakuuk­sien riittävyyttä.
    Toinen mah­dol­lisu­us olisi säätää laki, jol­la pankin työn­tek­i­jöil­lä olisi kor­vaus­vas­tuu, jos hei­dän holtit­tomas­ta toimin­nas­taan johtuen pank­ki ajau­tuu val­tion pelastettavaksi.

  2. Tulee mieleen että jos raken­nus­li­ik­keet muutenkin ylläpitävät kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa, niin mik­si tämä veroale ei menisi suo­raan raken­nus­li­ikkei­den omis­ta­jien taskuun?

    Mik­seivät kas­va­vat kaupun­git ota tilan­net­ta hal­tu­un rak­en­ta­mal­la jonkun oman liike­laitok­sen kaut­ta niin paljon asun­to­ja kuin on kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa? Käsit­tääk­seni näin myös asun­toku­pla torjuttaisiin.

  3. Älä Osmo nyt heilut­tele kansal­lisen varakku­u­den keskeistä tukipylvästä. Meil­lä ei ole mitään hätää niin kauan, kun asun­to­jen hin­nat jatka­vat nousuaan ja asun­non­o­mis­ta­jien omaisu­us karttuu. 

    Vakavasti puhuen olisin huo­maut­tanut, että Espan­jan asun­toku­plan kom­po­nent­teina on sekä van­ho­jen kiin­teistö­jen arvon­nousu että tyhjilleen jääneet uud­is­raken­nuk­set. Eikös tämä koh­ta 2 ole vaarana ehdotuksessasi?

  4. No olisiko tuol­la raken­nusalal­la nyt sit­ten sen lähde­veron paik­ka, vrt. har­maa talous ja rav­in­to­lat joista on joskus puhuttu?

    Mus­ta tässä on kak­si asi­aa. Ensim­mäi­nen on se että minus­ta Suomes­sa pitäisi har­joit­taa akti­ivista asun­to­hin­tapoli­ti­ik­ka. Näin sik­si että meil­lä ei ole omaa rahapoli­ti­ikkaa. Tukia ja vero­ja säätämäl­lä voi polkea jar­rua ja kaa­sua, tavoit­teena pitäisi minus­ta olla suht vakaa nimell­ish­in­to­jen kehi­tys, eli esimerkik­si Helsingis­sä niin että ne hie­man lask­i­si­vat. Nuo­su­un ei ole ainakaan varaa, ja toisaal­ta rom­ah­dus­mainen lasku tuot­taisi iso­ja ongelmia vaku­usar­vo­jen kaut­ta. Joku sem­moinen ‑20% — +5% vai­htelu­väli esimerkiksi.

    Toinen jut­tu on se että asumisen(kin) tuet on aivan täysi sotku, ja mas­si­ivi­nen sel­l­ainen. Asum­ista tue­taan ver­rat­taen suoraan
    • KELA mak­saa asum­is­tukia yhteen­sä noin 1 250 miljoon­aa euroa vuodessa
    • Asun­to­lain­o­jen korkovähen­nys mak­saa verot­ta­jalle noin 550 miljoon­aa euroa vuodessa
    • Kodin ja työ­paikan välisiä matkaku­lu­ja vähen­netään vero­tuk­ses­sa net­tona noin 600 miljoon­aa euroa vuodessa, tämä on käytän­nössä asum­is­tu­ki kos­ka sil­lä tue­taan asum­ista kauempana
    • Koti­talousvähen­nys on net­to­vaiku­tuk­seltaan noin 390 miljoon­aa euroa vuodessa, jos­ta noin 80% kohdis­tuu remont­tei­hin ja muuhun asun­non hoitoon, eli noin 310 miljoona.

    Yllä­maini­tu­ista tulee 2 700 miljoon­aa. Lisäk­si asun­non myyn­tivoiton verova­paus sekä asun­to­tu­lon verova­paus on yhteen­sä noin 3 000 miljoon­aa vuodessa, tämä toki vai­htelee asun­to­jen hin­to­jen mukaan.

    Suomes­sa on noin kolme miljoona asun­toa, eli tuos­ta tulee noin 2 000 euroa per asun­to tukia.

    Asum­istuen kanssa pitäisi tehdä niin että nos­te­taan asumiseen sit­o­mat­tomana muina ensisi­jais­na tuk­i­na suurin piirtein satan lisää kuus­sa niille samoille 660 000 ihmiselle jot­ka nyt saa asum­is­tukea. Varsi­naisen asum­istuen saa­jien määrä tip­puu sit­ten alle puoleen ja se tukikin on pienem­pi. Net­to­vaiku­tus noiden ihmis­ten kannal­ta on ihan sama ja val­tionkin aika pitkälle, mut­ta yleinen tuki ei siir­ry suo­raan vuokri­in, ja jos ne muut tuet eivät ole ihan susia niin kan­nustin­loukut pienevät. 

    Asun­to­tu­lon vero­tus on aivan ilmeinen paran­nus kun sitä aikansa pähkii, mut­ta tämän kaup­paami­nen kansalle on vähin­täänkin haas­tavaa. Mitä jos yrit­täisi selit­tää näin? Mak­se­taan vas­taavasti vähem­män mui­ta vero­ja, mut­ta siitä kun asun­non arvo nousee joutuu mak­samaan siinä kun muus­takin tulosta. Tässä on se hyvä puoli että asun­non arvon lask­ies­sa saa tietenkin vas­taavasti verovähen­nys­tä, mikä pienen­tää henkilöko­htaista riskiä asun­to­jen hin­tavai­hteluista. Tämä myös rauhoit­taa asun­tomarkki­noi­ta, kos­ka hin­to­jen noustes­sa kas­va­va vero syö asun­to­jen ostovoimaa, ja laskus­sa toisin päin.

    Nuo lop­ut tuet voisi organ­isoi­da uudelleen, käytetään vaik­ka johonkin asumisku­lu­jen verovähen­nyk­seen jol­la voi tehdä sitä ohjaus­ta sekä muiden vero­jen lasku­un. Tai jotenkin noin.

    Lähteitä ja samaa pidem­min, http://tolkku.blogspot.fi/2012/05/yleisempi-asumistuki.html

  5. Sitähän tässä tehdään, kor­jataan yliku­umen­nei­ta ja yli varo­jen eläneitä talouk­sia innos­ta­mal­la niitä kulut­ta­maan vielä enem­män. Yhteis­vas­tu­ut tasaa­vat painet­ta pienistä kuplista, mut­ta yhteen­sä nämä toimet rak­en­ta­vat yhtä isoa kuplaa.

  6. Mut­ta miten ALV:n pois­to aut­taa uud­isko­htei­den ostajia? 

    Tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat, mut­ta mikä takaa sen, että alen­tunut neliöhin­ta näky­isi mil­lään taval­la siinä myyntihinnassa? 

    Jos jo nyt ollaan tilanteessa, jos­sa uud­isko­htei­den hin­noista vain pienen osan selvit­tää raken­nus / tont­tikus­tan­nus, niin ALV:n pois­to tuskin vaikut­taa hin­toi­hin mitenkään.

    Olisiko parem­pi ratkaisu lisätä kil­pailua, eli tuotan­toa? Fyf­fet tiski­in, Viros­ta rak­safir­mo­ja (ei koti­maiseen gryn­der­i­mafi­aan kuu­lu­via) rak­en­ta­maan sato­ja tuhan­sia ker­rosneliöitä kaupunkien kaavoit­tamille tonteille?

    Tar­jon­nan lisäämi­nen voisi saa­da hin­nat jopa lasku­un, jos sel­l­aista uskaltaa edes ääneen toivoa. ALV:n pois­to saisi vain gryn­derei­den taskut täyt­tymään rahasta.

  7. Tämä on kaikkea muu­ta kuin yksinker­taista, mut­ta rak­en­tamiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen joko las­kee hin­to­ja tai lisää tar­jon­taa, joka las­kee hin­to­ja. Näin sik­si että jos markki­noil­la on kil­pailua niin se ajaa hin­nat alas, ja jos ei ole niin kan­nat­taa rak­en­taa enem­män kun sil­lä saa kivasti rahaa. Taus­tao­le­tuk­se­na tässä nyt esimerkik­si sem­moinen kon­trafak­tu­aali että on tont­te­ja joi­ta rak­en­taa ja että kartel­li ei ole ihan täysin koordinoitu.

  8. Soin­in­vaara:

    “Pois­te­taan asun­to­lain­o­jen vähen­nysoikeus suun­nitel­tua nopeam­min ja pois­te­taan arvon­lisävero asun­to­tuotan­nol­ta! Kos­ka mis­sään päin Euroop­paa asun­tosek­tori ei toi­mi markki­nae­htois­es­ti, EU:lta voisi saa­da luvan täl­laiseen vero­tu­keen. Eihän se häir­itse maid­en välistä kau­pankäyn­tiä mitenkään.”

    Hieno ehdo­tus. Ehdo­tuk­sen var­jop­uole­na on vain se, että jos kovin vakavis­saan täl­laista ehdot­telee, saat­taa käy­dä ns. Elop-ilmiötä vas­taa­va asia. Toisin sanoen; mik­si aloit­taa raken­nushanket­ta, jos koh­ta saisi rak­en­taa ilman ALV:ta. Eihän kukaan halua käsi­in­sä kiin­teistökan­taa, joka on parikym­men­tä pros­ent­tia kalli­im­paa kuin mitä ne kiin­teistöt, joi­ta parin vuo­den päästä valmis­tuu… toisin sanoen tuol­laisen muu­tose­hdo­tuk­sen seu­rauk­se­na kiin­teistö­markki­nat pysähty­i­sivät kuin seinään. Van­ho­jen asun­to­jen hin­to­ja tuo kyl­lä kieltämät­tä tipaut­taisi, ja paljon — elleivät raken­nusy­htiöt hyö­dyn­täisi tilan­net­ta hin­to­ja nos­ta­mal­la. Tar­jon­ta on kuitenkin rajallista.

    Itseäni on mieti­tyt­tänyt Helsin­gin seudun suuri kiin­teistö­va­rau­ma. Aika mon­ta pros­ent­tia kiin­teisetöistä on tyhjil­lään, tiety­il­lä alueil­la jopa toista kym­men­tä pros­ent­tia. Voisiko tyhjäl­lä kiin­teistöl­lä olla erisu­u­ru­inen kiin­teistövero kuin käytössä ole­val­la — tai mitä mah­dol­lisuuk­sia ylipäätään on kan­nus­taa tyhjil­lään ole­vien kiin­teistö­jen käyt­töön kasvukeskuksissa?

    Tyh­jenevil­lä alueil­la tyhjät kiin­teistöt ovat toisen­lainen ongel­ma, eikä niis­sä ainakaan mitään lisävero­ja voi tyhjille kiin­teistöille mätkäistä. Mut­ta kasvukeskuk­sis­sa on jotenkin omis­tu­ista, että samaan aikaan on kova asun­top­u­la ja (kym­meniä) tuhan­sia tyhjiä asuntoja.

  9. Hal­van koron voisi myös nähdä help­poute­na käyt­tää rahaa jota ei omista, ja tämä tuot­taa ongelmia.

    Eli kun tal­let­ta­jat vievät rahaa pankki­in, ja pank­ki lainaa ne asun­nonos­ta­jille, jot­ka menet­tävät työ­paikkansa, eivätkä täten pysty mak­samaan lainaa­maansa rahaa takaisin.

    Ratkaisuna tulisi olla jokin tapa, jol­la tal­let­ta­ja kohdis­taa tal­letuk­sen­sa nimeno­maan asun­to­lainaan, jos­sa hän kat­soo velan­vakuute­na ole­vat kiin­teistöt sijoituk­sen­sa arvoisek­si. Eli mei­dän pitäisi tehdä jotain Tan­skan mallin mukaista koko Eurooppaan.

  10. Itseäni on myös mieti­tyt­tänyt asum­is­tu­ki ja sen yhteys asun­to­jen ja vuokrien hin­toi­hin. Asum­is­tuk­i­jär­jestelmä johtaa eräis­sä tilanteis­sa siihen, että rahaa saa parem­min vuokrates­saan jopa ns. “turhia” asuntoja.

    Yksi ainakin joskus vähän huomio­ta herät­tänyt ilmiö näistä lie­nee kotona van­hempi­en­sa luona asu­vien opiske­li­joiden tapaus. Kotona asu­van 17–19 ‑vuo­ti­aan korkeak­oulu­opiske­li­jan opin­tora­ha on lähtöko­htais­es­ti 55 euroa (vain jos van­hempi­en tulot näyt­täy­tyvät eri­tyisen poikkeuk­sel­lisen pie­niltä Suomen vero­tuk­ses­sa, sum­ma voi nous­ta). Ja 20 vuo­ti­aan tai sitä van­hem­man kotona asu­van opin­tora­ha on lähtöko­htais­es­ti 122 euroa. Samaan aikaan paperei­den mukaan “itsenäis­es­ti asu­va” vähin­tään 18-vuo­tias korkeak­oulu­opiske­li­ja saa opin­tora­haa 298 euroa (ja 17-vuo­tias itsenäis­es­ti asu­va korkeak­oulu­opiske­li­ja pääsään­töis­es­ti vain noin puo­let tuosta).

    Mihin tämä johtaa? Siihen, että aika moni kotona asu­va vähin­tään 18-vuo­tias opiske­li­ja hom­maa ylimääräisen solu­a­sun­non tai muun pienehkön asun­non. Siinä joko asu­taan, tai ei asu­ta. Osa pitää ylimääräistä asun­toa vain tukien takia, kos­ka otta­mal­la ylimääräisen asun­non tien­aa aika hyvin.

    Jos vuokra solus­ta on esim. 250 euroa, val­tio antaa asum­is­lisää tähän 200 euroa. Itselle mak­set­tavaa jää 50 euroa. Esim. 18–19 ‑vuo­ti­aan korkeak­oulu­opiske­li­jan kohdal­la (jon­ka van­hem­mat eivät ole poikkeuk­sel­lisen pien­i­t­u­loisia ainakaan viral­lises­sa vero­tuk­ses­sa) tukea tulee täl­löin 298 euroa, mikä on peräti 243 euroa enem­män kuin 55 euron tuki, minkä kotona kir­joil­la ollessaan saisi. Sil­lä sum­mal­la mak­saa kevyesti 50 euron itselle jäävän vuokran solu­a­sun­nos­ta, ja jää vielä läh­es 200 euroa plus­salle. Tämä siis vuokraa­mat­ta asun­toa eteen­päin (mikä ei olisi edes lail­lista, jos tukea asun­nos­ta nos­taa). Sen sijaan mikään laki ei vaa­di viet­tämään aikaa omas­sa opiske­li­ja-asun­nos­saan. Asun­non opiskelukaupungis­taan vuokran­nut, KELA:n opin­ro­ra­haa ja asum­is­tukea saa­va voi nykysäädösten mukaan yöpyä tosi­asi­as­sa mis­sä lystää. Velvoitet­ta asua juuri omas­sa opiske­li­ja-asun­nos­sa ei ole, vaik­ka opiske­li­ja-asun­to-osoit­teen ole­mas­sao­lo vaikut­taakin merkit­tävästi opiske­li­jan saami­in tukiin.

    Val­ti­olle tukien suo­rat kulut (käsit­te­lyku­lut, hallintoku­lut yms. tule­vat toki päälle) ovat
    Vuokras­ta 200 euroa + opin­tora­haa 298 euroa = 498 euroa. Opiske­li­jan käteen jää 298 + 200 — 250 euroa = 248 euroa. Mikä on siis noin 200 euroa enem­män kuin se 55 euroa, mitä val­tio kotona asu­valle korkeak­oulu­opiske­li­jalle tarjoaa.

    Onko tässä tuk­i­tavas­sa kauheasti järkeä, on toinen asia. Selvää on se, että ylimääräiset asun­not korot­ta­vat asun­to­jen tarvet­ta, ja välil­lis­es­ti asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Ellei turhia asun­to­ja otet­taisi, nämä kun vapau­tu­isi­vat muuhun käyttöön.

  11. Jos kysyn­tää ei julki­nen val­ta pysty rahapoli­ti­ikan kaut­ta säätelemään, niin jäl­jelle jää vielä tarjontapuoli.

    Mitäpä jos Helsin­gin kaupun­ki aset­taisikin tavoit­teek­seen esim. van­ho­jen asun­to­jen keskim. nimellishintojen/m2 pitämisen nykyisel­lä tasol­la? Vas­toin yleistä harhalu­u­loa, asun­tove­lalli­nen ei yleen­sä hyödy asun­non hin­nan nousus­ta (ellei aio lopet­taa asum­ista kokonaan).

    Täl­lä het­kel­lä myös kaupun­gin rahoittama/rakentama uud­is­tuotan­to on asumisku­luil­taan huo­mat­ta­van kallista ver­rat­tuna jo ole­mas­saol­e­vaan asun­tokan­taan. Julkisen puolen tuotan­nos­ta pitäisi tehdä kus­tan­nuste­hokas vai­h­toe­hto ja näin aiheut­taa hin­ta­painet­ta kovan rahan tuotan­nolle. Edullista rahoi­tus­ta on tosi­aan saatavil­la ja tont­ti­hin­takin on laskentakysymys.

    Ja sen korkotuen saisi kyl­lä pois­taa samantien.

  12. Itse kan­natin korkovähen­nysken pois­toa jo pitkän aikaa sit­ten. Sit­ten kun pöhöt­tyneel­lä hin­nal­la käm­pän olin ostanut (jos­sakin sitä on per­hei­neen asut­ta­va…), kykenin sulat­ta­maan tämän jäl­keen teh­dyn korkovähen­nyk­sen pois­tonkin, vaik­ka se oma­lle kohdalle tarkoit­tikin vain tap­pi­o­ta. Minus­ta kuitenkin omas­sa tilanteessa ole­vien kohdal­la nykyi­nen pitkä siir­tymäai­ka on kohtuullinen.

    Toki korot ovat nyt niin mata­lal­la, että korkovähen­nyk­sen merk­i­tys tyyp­il­liselle koti­taloudelle on varsin pieni, mut­ta samas­sa suh­teessa on pienen­tynyt sen merk­i­tys val­tion­taloudellekin, joten mielestäni tämä ei ole hyvä argu­ment­ti pois­ton aikatalun muut­tamiselle. Tpyy­ly­oma mainit­see tuos­sa yllä luku­na 550 miljoonaa/euroa vuosi, mut­ta kun tuo (tai 540 miljoon­aa) oli Het­emäen lop­pu­ra­por­tis­sa mainit­tuna arviona vuodelle 2009, niin tuol­loin asun­to­lain­o­jen keskiko­rko oli kolmes­sa pros­en­tis­sa, nyt kahdessa ja koh­ta var­maan sen alle. Euroalueen talouden tilas­ta ja siitä tai­dos­ta, mil­lä sitä ohjataan, johtuen pelkään, ja uskon, että hyvin mata­lat korot tääl­lä todel­la pitkään (viite: Japani). Myön­netään, että velka­kan­ta nous­sut tuos­ta ajas­ta n. 15%.

  13. Asia on juuri, kuten Osmo kir­joit­taa. Lisäisin vielä, että nyt matal­ien korko­jen het­kel­lä on tuhan­nen taalan paik­ka vetäistä ves­sas­ta alas koko korkovähennys. 

    Entä kuin­ka on myyn­tivoiton verot­to­muudelle asetet­tu­jen tavoit­tei­den kanssa? Mikä perustelee myyn­tivoiton säi­lymistä verottomana?

    Näistä asumisen kaikkein älyt­tömim­mistä tuki­ai­sista on hyvä aloit­taa val­tion velka­an­tu­misen jarruttaminen.

  14. Ris­to:

    Toki korot ovat nyt niin mata­lal­la, että korkovähen­nyk­sen merk­i­tys tyyp­il­liselle koti­taloudelle on varsin pieni, mut­ta samas­sa suh­teessa on pienen­tynyt sen merk­i­tys val­tion­taloudellekin, joten mielestäni tämä ei ole hyvä argu­ment­ti pois­ton aikatalun muuttamiselle. 

    Olet taval­laan oike­as­sa. Tosi­a­sia kuitenkin on, että sil­loin kun korkovähen­nys on koti­taloudelle merk­i­tyk­selli­nen, sen pois­tos­ta tulee poli­it­ti­nen mah­dot­to­muus. Sik­si korkovähen­nys on pois­tet­ta­va nyt tai ei koskaan. 

    Siinä olen kanssasi samaa mieltä, ettei korkovähen­nyk­sen pois­ton tarvitse koskea juuri asun­ton­sa ostanei­ta välit­tömästi. Heitä voisi koskea siir­tymäai­ka tai jonkin­lainen por­tait­tain vähenevä vähennysoikeus. 

    Ensi­a­sun­non osta­jien verovähen­nysoikeu­den kyl­lä säi­lyt­täisin täysimääräisenä.

  15. Korkeista asun­to­jen hin­noista kär­sivät ne, jot­ka halu­a­vat päästä kiin­ni ensi­a­sun­non syr­jään. Muut lähin­nä vai­h­ta­vat asun­toa sopi­val­la välirahalla.

    Asun­to pääkaupunkiseudul­la on ollut kul­taakin varmem­pi sijoi­tusko­hde. Asun­non voi vuokra­ta ulos tai sitä kan­nat­taa pitää jopa tyhjil­lään ja silti se tuottaa.

    Kiin­teistövero­han meil­lä jo on, mut­ta asun­toko­htainen vero var­masti purisi. Vero voisi por­ras­tua niin, että normihintainen/kokoinen asun­to olisi nollaverol­la ja siitä ylöspäin vero nousisi.

    Jos asun­nok­si tarkoitet­tu huoneis­to olisi kokon­aan asuma­ton tai muus­sa käytössä, niin vero koi­tu­isi aina (vrt. rak­en­ta­mat­toman ton­tin kovem­pi kiinteistövero).

    Eli vero-ohjauk­sel­la voitaisi­in asun­tomarkki­noi­ta täl­lä taval­la hal­li­tusti tervehdyttää.

  16. Kiitos Osmolle ajatuk­sen ja euron ilmiöi­den palaut­tamis­es­ta jälleen ker­ran myös arkipäivän tasolle.

  17. Sha­keem:

    Näistä asumisen kaikkein älyt­tömim­mistä tuki­ai­sista on hyvä aloit­taa val­tion velka­an­tu­misen jarruttaminen.

    -kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa että varsi­nais­es­ti ei ole kyse tulonsiirrosta,vaan kyse on net­toveron­mak­sajista joiden vero­tus­ta korkovähen­nys hiukan madaltaa.

    -asum­is­tukia yms.muita tukia saa­vat ovat har­voin nettoveronmaksajia.

  18. komme:
    Yksi ainakin joskus vähän huomio­ta herät­tänyt ilmiö näistä lie­nee kotona van­hempi­en­sa luona asu­vien opiske­li­joiden tapaus. Kotona asu­van 17–19 ‑vuo­ti­aan korkeak­oulu­opiske­li­jan opin­tora­ha on lähtöko­htais­es­ti 55 euroa (vain jos van­hempi­en tulot näyt­täy­tyvät eri­tyisen poikkeuk­sel­lisen pie­niltä Suomen vero­tuk­ses­sa, sum­ma voi nousta). 

    17- vuo­tias korkeak­oulu­opiske­li­ja lie­nee sen ver­ran poikkeuk­selli­nen otus että täl­lä olisi vaiku­tus­ta asun­top­u­laan suun­taa tai toiseen. Opiske­li­ja-asum­ista läheltä seu­ran­neena voisin arva­ta, että tämä suh­teel­lisen obsku­uri kan­nustin­loukku ei ole edes sen arvoinen että sitä kan­nat­taisi alkaa juuri tutki­maan. Ja noin omas­ta koke­muk­ses­ta- suurin osa kir­joit­taneista ihmi­sistä halu­aa muut­taa omaan koti­in vaik­ka van­hem­mat asu­isi­vatkin samal­la paikkakun­nal­la. Voi olla hiukan vaikea toden­taa feikkiasumista.

  19. Veepee vei sanat suus­tani. Enpä olisi vero­tukia lisäämässä alalle, jol­la tun­tuu ole­van tar­jon­nan lisäyk­sen esteitä. Varain­si­ir­toveron nos­t­a­mi­nen voisi olla kaikkein yksinker­taisin ratkaisu: vähen­netään kau­pankäyn­tiä ja ote­taan yli­hin­noista siivu veron­saa­jalle. Luovu­tusvoit­toverova­pau­den voisi rajoit­taa yhteen myyntiin.

  20. Sha­keem: Entä kuin­ka on myyn­tivoiton verot­to­muudelle asetet­tu­jen tavoit­tei­den kanssa? Mikä perustelee myyn­tivoiton säi­lymistä verottomana? 

    Jos myyn­tivoit­to on verol­lista tuloa, niin korko on siitä vähen­net­tävä kulu. Jom­pi kumpi pitää säi­lyt­tää, joko myyn­tivoiton verot­to­muus tai korkovähennys.

    Toisaal­ta asun­to­lainan korkovähen­nys­ten leikkaus kos­kee vain köy­hiä, joiden pitää ottaa asun­to­lainaa. Jos on tarpeek­si pääo­maa, lainako­rot voi aina vähen­tää täysimääräisinä.

  21. “Mihin tämä johtaa? Siihen, että aika moni kotona asu­va vähin­tään 18-vuo­tias opiske­li­ja hom­maa ylimääräisen solu­a­sun­non tai muun pienehkön asunnon. ”

    Olemme juuri joutuneet pähkäilemään tätä ongel­maa ja kun yhdis­tetään armei­jan kelvo­ton ja yhteen­sopi­mat­toma­ki tehty palvelu niin poikani päät­ti pitää KAKSI välivuotta.

    Opiskelu­paikan hän sai paperei­den perus­teel­la kaikki­in­mi­hin pyrki,mutta tuki.ja armei­japoli­ti­ikan vuok­si ei kan­na­ta lähteä heti opiskelemaan

    Kyl­lä tuo välivu­o­sion­gel­ma on aivan val­tion itsen­sä aiheuttama.

    Ja ensi vuon­na var­maan toinen pää­tyy samaan

    1. Puolel­la ikälu­okas­ta armei­ja johtaa kah­teen välivuo­teen. Asevelvol­lisu­usarmei­ja on kansan­taloudel­lis­es­ti perin kallis ratkaisu.

  22. Hal­pa korko vaikut­taa myös siihen ettei säästämi­nen ole kannattavaa.Suomalisten tileil­lä­makaa Suomen Pankin mukaan 83 mil­jar­dia rahaa 0,98 % korolla

    Kun tästäävähen­netään vero ja las­ke­taan inflaa­tion vaiku­tus niin säätöko­rot ovat miinuksella

    Osmokin on muis­tanut kehua kuin­ka hal­pa lainako­rko on säästänyt 40 mil­jar­dia suomalaisille-
    akti­ivis­es­ti tietois­es­ti uno­htanut maini­ta, että säästäjät ovat menet­täneet saman verran

    Vain hul­lu säästää asun­toa varten, lainaami­nen on kannattavinta.

    Ja niin paljon kuin sielu sietää.

  23. Asum­is­tukien pois­tamisen ongel­mana on että kansan mielestä asum­i­nen on jo nyt niin kallista, että mis­sään nimessä ei pidä puut­tua asumisen tukimuo­toi­hin, mihinkään niistä.

    Muu­tos edel­lyt­täisi jonkin­laista val­is­tuskam­pan­jaa siitä, miten asumisen tukimuodot val­u­vat hin­toi­hin. Sit­ten kar­si­maan niitä jät­täen jäl­jelle vain ne keinot, jot­ka tar­jon­taa lisäämäl­lä oikeasti vaikuttavat.

  24. Sha­keem: Entä kuin­ka on myyn­tivoiton verot­to­muudelle asetet­tu­jen tavoit­tei­den kanssa? Mikä perustelee myyn­tivoiton säi­lymistä verottomana?

    Ensisi­jais­es­ti kai se, että suuri osa asun­tokaupoista on asuin­paikan vai­h­dos­ta johtu­vaa, eli muut­to­ja asun­nos­ta toiseen. Ensin ihmiset osta­vat yksiön tai kak­sion ker­rostalosta (tai halvem­mil­la seuduil­la isom­man asun­non jo ker­ral­la), sit­ten vai­h­ta­vat ken­ties riv­i­taloon, ja siitä edelleen omakoti­taloon, mis­tä myöhem­min siir­tyvät ehkä palve­lu­taloon. Välis­sä voi tul­la mon­ta kaup­paa, joista val­tio ottaa välistä varainsiirtoveron.

    Myyn­tivoiton verot­to­muushan kos­kee vain tapauk­sia, jois­sa omis­ta­ja on asun­nos­sa asunut. Ns. sijoi­tusasun­to­ja se ei siis koske, vaan niiden myyn­tivoitot ovat muiden sijoi­tusvoit­to­jen tapaan verol­lisia. Ja vas­taavasti suuret kiin­teistön­o­mis­ta­jat, kuten eläkey­htiöt, kun­nat ja kaupun­git ovat käytän­nössä joka tapauk­ses­sa eri­laisen veroko­htelun piiris­sä. Asun­to­ja omis­tavia yri­tyk­siäkään eri­tyi­nen myyn­tivoiton verova­paus, kuten tavanomainen myyn­tivoit­toverokaan, ei koske (ne mak­sa­vat vero­ja mm. koko organ­isaa­tion vuosi­t­u­lok­sen perusteella).

    Asun­to­jen myyn­tivoiton vero voisi kyl­lä kieltämät­tä rajoit­taa asun­to­jen hin­to­jen nousua. Joskin myös johtaa siihen, että asun­tokaup­po­jen määrä ylipäätään alenisi ja vuokra-asumisen suo­sio ehkä nousisi.

    Asun­to­jen omis­ta­jik­si kir­jau­tu­isi yhä use­am­min jokin osakey­htiö, jon­ka perus­tarkoi­tus olisi vain omis­taa asun­to­ja, ja aut­taa asun­to­jen omis­ta­jia vält­tämään myyn­tivoiton vero­tus. Niiden osalta voitaisi­in sit­ten vaikka­pa har­joit­taa sopi­vaa velak­siot­toa myyn­tivoit­to­jen vero­jen vält­telemisek­si (jos esim. asun­to­jen arvo nousisi kovaa tah­tia, voisi sijoi­tusy­htiö mak­saa yhtiö­vastik­keet, remon­tit yms. ottaen tilalle velkaa, jol­loin osak­keen vero­tuk­selli­nen arvo ei pää­sisi niin nouse­maan, ja osakas saisi arvon­nousun kuitenkin hyö­dyn­net­tyä hänelle itselleen ilmaisi­na yhtiö­vastikkeina yms.). On aika help­po kek­siä keino­ja, joil­la asun­to­jen myyn­tivoiton vero voidaan kiertää.

    1. Asun­to­jen myyn­tivoiton vero, kun voit­to perus­tuu nimel­lisi­in, ei reaal­i­hin­toi­hin, on erään­lainen muut­tovero. Sik­si se ei ole lop­ul­takaan kovin järkevä.

  25. Marko Hami­lo:
    Asum­is­tukien pois­tamisen ongel­mana on että kansan mielestä asum­i­nen on jo nyt niin kallista, että mis­sään nimessä ei pidä puut­tua asumisen tukimuo­toi­hin, mihinkään niistä.

    Muu­tos edel­lyt­täisi jonkin­laista val­is­tuskam­pan­jaa siitä, miten asumisen tukimuodot val­u­vat hin­toi­hin. Sit­ten kar­si­maan niitä jät­täen jäl­jelle vain ne keinot, jot­ka tar­jon­taa lisäämäl­lä oikeasti vaikuttavat.

    Tämä on kyl­lä aivan tot­ta. Tämän huo­masi opiske­li­japoli­itikko- ja opiskelu­aikoinani itsekin. Aina kun Kelan mak­sukat­to tai asum­is­lisä nousi muu­tamia euro­ja, tuli sään­nöl­lis­es­ti Hoasin vuokratark­istus joka siir­si tuon muu­ta­man euron vuokranan­ta­jalle. Vaik­ka hoasin moti­iv­ina on muu kuin silmitön ahneus toimii tämä mekanis­mi var­masti samal­la taval­la joka puolella. 

    Sama mekanis­mi toimii tietysti kaikil­la kohden­ne­tu­il­la etuuk­sil­la. En oikein kek­si muu­ta tehokas­ta tulp­paa tälle kuin perus­tu­lo, mut­ta pahoin pelkään että real­is­mia se ei vielä het­keen ole.

  26. Ensi­a­sun­non eri­tyisko­htelus­sa on sel­l­ainen puoli mitä kaik­ki eivät vält­tämät­tä ole huo­man­neet, että se johtaa siihen ettei sitä kan­na­ta tuh­la­ta kovin hal­paan asun­toon, varsinkaan kun vero% jol­ta säästyy on pienem­pi osak­keessa kuin talos­sa. Itse asun täl­lä het­kel­lä vuokral­la omis­tamisen sijaan juuri kos­ka en halua tuh­la­ta tuo­ta veroe­t­ua nykyiseen hal­paan asuntoon.

  27. veepee:
    Mik­seivät kas­va­vat kaupun­git ota tilan­net­ta hal­tu­un rak­en­ta­mal­la jonkun oman liike­laitok­sen kaut­ta niin paljon asun­to­ja kuin on kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa? Käsit­tääk­seni näin myös asun­toku­pla torjuttaisiin.

    Tämä on ikävä kyl­lä helpoin osa yhtälöä. Helsin­gin asun­to­tuotan­to­toimis­tossa oli vuo­den lopus­sa töis­sä reilut 60 ihmistä, joista viime vuon­na palkat­tu­ja 11. Tavoit­teena on rak­en­taa 1500 asun­toa vuodessa, mut­ta viime vuon­na saati­in alulle vain 1074 asuntoa. 

    Pul­lonkaulana on tont­tien määrä. Vuosille 2012–2014 Att:lle on varat­tu tont­te­ja yhteen­sä 3300 asun­nolle. Vuosille 2015–2016 on sit­ten tont­te­ja enää noin 420 asunnolle.

    Jos näyt­täisi siltä, että vuodelle 2015 saataisi­in kaavoitet­tua ton­tit 5000 asun­nolle ja 2016 6000:lle ja Att suoltaisi markki­nahäirikkönä 1500 asun­toa vuodessa, niin joku YIT pitäisi pirun­moista kiiret­tä Konepa­jan kanssa. Nyt? Fir­ma ottaa vaarin Mark Twain­in neu­vos­ta, maa­ta kan­nat­taa omis­taa, kos­ka sitä ei tehdä enää lisää.

    Ilmeis­es­ti Helsingillä ei ole varaa kaavoit­taa ja rak­en­taa asun­to­ton­teille tarvit­tavaa infra­struk­tu­uria. Ihmette­len että mik­si – vuokra­ton­teil­ta saa indek­si­in sidot­tua tuot­toa. Sijoit­ta­jat ostaisi­vat juuri nyt innos­ta kiljuen inflaa­tio­suo­jat­tu­ja lap­pu­ja, korko voi olla pikkaisen negatiivinenkin.

    Kaavoitus on kanssa kuulem­ma hidas­ta, kun rak­en­tamista pitää jo kaavoitus­vai­heessa säädel­lä yksi­tyisko­htais­es­ti tai muuten rak­en­ta­ja vilah­taa riman ali että viuhah­taa. Homma­han pitäisi tehdä tois­in­päin: kaa­va vähän sinne päin ja sit­ten kaupun­ki vaatii ton­tin osta­jal­ta tai vuokraa­jal­ta yksi­tyisko­htaisia suun­nitelmia ennen sopimuk­sen vahvis­tamista. Jos gryn­deri voidaan velvoit­taa Hitas-sään­te­lyyn, niin mikä ettei hyvään suunnitteluun?

  28. Ode:

    Asun­to­jen myyn­tivoiton vero, kun voit­to perus­tuu nimel­lisi­in, ei reaal­i­hin­toi­hin, on erään­lainen muut­tovero. Sik­si se ei ole lop­ul­takaan kovin järkevä.

    Eteenkään, kun meil­lä on jo kohtu­ullisen kova muut­tovero (varain­si­ir­tovero), jota hal­li­tus on päät­tänyt korot­taa rajusti (osake­huoneis­toista 1,6–>2,0%). Lisäk­si osake­huoneis­to­jen varain­si­ir­toveron veropo­h­jaa laa­jen­netaan rajusti koske­maan myös asun­non yhtiölain­o­ja. Omakoti­talois­sa tämä nykyi­nen muut­tovero on 4%.

    Emme tarvitse enää yhtään uut­ta estet­tä työvoiman liikku­vu­udelle. Oman asun­non myyn­tivoiton vero­tus tek­isi pitkään samas­sa asun­nos­sa asunei­den muut­tamisen toiselle paikkakun­nalle läh­es mah­dot­tomak­si. Ei tarvitse olla ihmeelli­nenkään pitkään omis­tet­tu asun­to, jos­sa nimelli­nen myyn­tivoit­to (joka on suurelta osalta inflaa­tio­ta) nos­taisi vero­tuk­sen pääo­mat­u­lo­jen rankaisuasteikolle (32%).

  29. Inflaa­tion huomioimi­nen myyn­tivoit­toveron yhtey­dessä lie­nee helpom­paa kuin jonkin lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon selville saami­nen — ainakin jos ajatel­laan veron hyväksyt­tävyyt­tä veron­mak­sajien kesku­udessa. Pitäisi nyt kuitenkin päät­tää että halu­taanko sitä asun­toku­plaa tait­taa vai ei. Jos asun­toku­plas­ta on merkke­jä joil­lakin alueil­la, niin voisiko esim. val­tio­varain­min­is­ter­iö tai Suomen pank­ki toitot­taa asi­as­ta ja varoitel­la ihmisiä miten hei­dän omaisu­udelleen saat­taa käy­dä. Jos puhe ei auta niin sit­ten järeäm­mät keinot käyt­töön. Ai niin, talous­teo­ria sanoo että ei ole ole­mas­sa kuplia.

  30. Armei­ja-ajak­si kan­nat­taa tosi­aan ostaa asun­to ja vielä sel­l­ainen mielel­lään, jos­sa on paljon yhtiövelkaa. KELA mak­saa kaik­ki muut kulut pait­si henkilöko­htaisen lainan lyhen­nyk­set. Asunnnon voi sit­ten vuokra­ta pimeästi eteen päin. 

    Ikävä kyl­lä, hom­ma ei ole ihan näin yksinker­taista. Pankki­lainaa­han ei saa ilman vak­i­tu­ista työtä, eikä van­hem­mil­ta saa vuokra­ta eli van­hem­mat eivät voi asun­toa ostaa lapsen puoles­ta. Tuskin van­hem­mil­ta saatu lainakaan kelpaa.

    Nuoren kan­nat­taakin suun­nitel­la niin, että menee KOULUN jäl­keen töi­hin (jos onnis­tuu jotain työtä saa­maan) vuodek­si vai mikä sit­ten pankkia tyy­dyt­tää. Sit­ten armei­jaan tai sivari­in ja asun­to vuokralle vuodek­si. Jostain 50 000 asuin­nos­ta voi laske, että KELA mak­saa nelisen ton­nia ja pimeä vuokralainen toisen moko­man. Saa olla aika paha asun­toku­pla, jot­ta noil­la luvuil­la menisi tappiolle.

    Tässä ei tietenkään olisi mitään järkeä ilman asevelvol­lisu­ut­ta, eikä asevelvol­lisu­u­den kanssakaan kansantaloudellisesti.

    Sys­tee­mi on myös epäreilu lukion käynei­den kannal­ta, kos­ka näil­lä voi sumplies­sa men­nä kolmekin vuot­ta ennen kuin voi jatkaa opintojaan.

  31. 1992 kri­isin yksi osa oli sil­loisen markan arvon nousu, joka aiheut­ti aika pahan vauhtisokeuden.

    The Econ­o­mistin Big­Mac-indek­si antaisi viit­teen, että euro on edelleen n 20% yliar­vostet­tu tai pikem­minkin USAon alen­tanut dol­lar­i­aan tuon verran.

    Suomien kaupungis­tu­mi­nen tulee delleen jatku­maan, joten Helsingis­sä yhtään mil­lään keinol­la asun­to­jen hin­nat eivät yleis­es­ti laske.

  32. Asevelvol­lisu­usa­sia on aika sivu­juonne. Itseään etsivät, lukios­sa lähin­nä pelaamisen aikansa käyt­täneet itseään etsivät kotona loisi­vat ehkä huo­maa­vat maail­mas­sa ole­van ikävuiäkin asioita.

    Helpoim­mal­la nuoriso­tyt­tömyys katoaisi, jos vaik­ka toimit­ta­jia ja näyt­telijöitä koulutet­taisi­in joku 10 000 henkeä lisää vuodessa. No, sit­ten olisi vähän van­hempia työt­tömiä näyt­telijöitä ja toiomit­ta­jia, mut­ta lapset oli­si­vat kyvy­istään ja lahjois­taan riip­pumat­ta unelmien­sa ammatissa.

    Asevelvol­lisu­ut­ta siom­pi ongel­ma on juuri toivei­den ja todel­lisu­u­den kohtaami­nen. helsingiläs­in­uorel­la on varaa olla kotona sohval­la mut­ta ei intoa lähteä pois pääkaupunkiseudul­ta opiskele­maan yhtään mitään. Ehkä opiskelu on niin itses­tään selvä, että ei ei tuo lap­sill enää lisäar­voa elämään.

    Ruotsin taito­vaa­timuk­set lukios­sa tuo­vat myös lsiävuo­den, ilmeisen aiheesta, yhä use­am­malle. Liekö mitään järkeä aloit­taa ruotsin ope­tus mur­rosiän keskel­lä. Luon­nol­lis­es­ti ruotsin opin­noil­la kar­si­taan maa­han­muut­ta­japer­hei­den lapset kohti vähem­män itellek­tuel­lia työu­raa, mikä ei tun­nu ole­van ken­estäkään ongelma.

  33. Pekka Pes­si
    Toisaal­ta asun­to­lainan korkovähen­nys­ten leikkaus kos­kee vain köy­hiä, joiden pitää ottaa asun­to­lainaa. Jos on tarpeek­si pääo­maa, lainako­rot voi aina vähen­tää täysimääräisinä. 

    Ei pidä paikkansa. Se jo päätet­ty vähen­nyskelpoisen osu­u­den vähen­tämi­nen vuosit­tain 5%:lla (80%:n vaa­likau­den lop­pu­un meneessä) kos­kee myös kun vähen­nys tehdään pääomatulosta.

    (Tämä koskien asun­toa, jos­sa asuu. Siitä kai ei ole erim­il­isyyt­tä, etteikö edelleen vuokratun asun­non lainako­rot ole (pääoma)tulonhankkimismenoja?)

  34. Eikö ole ris­tiri­itaista sanoa, että ensin korot tule­vat mah­dol­lis­es­ti koh­ta nouse­maan ja sit­ten, että korkovähen­nys voitaisi­in pois­taa heti. Ris­tiri­itaista, etten sanoisi.

  35. Tuo­mas S.: 17- vuo­tias korkeak­oulu­opiske­li­ja lie­nee sen ver­ran poikkeuk­selli­nen otus että täl­lä olisi vaiku­tus­ta asun­top­u­laan suun­taa tai toiseen. 

    Jos olisit lukenut kir­joituk­sen, olisit huo­man­nut että suurim­man hyö­dyn­hän sai ikäryh­mässä 18–19 vuot­ta. Ei varsi­nais­es­ti mikään harv­inaisu­us (ja etu ei ollut olema­ton tätä vanhemmillekaan)

    Voi olla hiukan vaikea toden­taa feikkiasumista. 

    Mut­ta onko siinä kuitenkaan järkeä, että val­tio kor­vaa asun­non vuokraamis­es­ta syn­tyvät kulut yli 100%:sti?

  36. Pois­te­taan asun­to­lainan verovähen­nysoikeus mut­ta pois­te­taan samal­la myös asun­tokaup­paan liityvä varain­si­ir­tovero, joka on kohtu­u­ton vero­muo­to kaikille asun­non osta­jille ja vaihtajille.

  37. Ris­to: (Tämä koskien asun­toa, jos­sa asuu. 

    Niin, siis puhe oli köy­histä. Vakavasti varakkaat pystyvät kyl­lä kek­simään mui­ta jär­jeste­lyjä, niin ettei tarvitse ottaa lainaa siihen asun­toon, jos­sa asuu.

  38. Jopa minäkin keskik­oulun ain­oas­taan suorit­ta­neeni + teknil­listä + matemaat­tista jonkun ver­ran aikoinani käyneenä, ennen Suomen EU-lainapro­gan­daa tajusin, että mikä todel­lisu­u­den poh­ja oli sil­lä väit­tämäl­lä, että kun EU:hun liitytään, niin asun­to­lainanko­rot laskeu­tu­vat liki nol­laan — entiseen asun­to­lainan korkoon verrattuna.

    No noin ken­ties kävi mut­ta lainan­mak­sua­jat pitenivät ja tietenkin asun­to­lainan kohtei­den hin­nat nousivat.

  39. “Puolel­la ikälu­okas­ta armei­ja johtaa kah­teen välivuo­teen. Asevelvol­lisu­usarmei­ja on kansan­taloudel­lis­es­ti perin kallis ratkaisu.”

    Heh,miksi te poli­itikot itkette välivuosia,kun itse niitä aiheutatte??

    Ei ole ihme jos usko poli­itikkoi­hin rapistuu,puhetta riittää,mutta ei tekoja.

  40. Tuo­mas S.:
    Sama mekanis­mi toimii tietysti kaikil­la kohden­ne­tu­il­la etuuk­sil­la. En oikein kek­si muu­ta tehokas­ta tulp­paa tälle kuin perus­tu­lo, mut­ta pahoin pelkään että real­is­mia se ei vielä het­keen ole. 

    No on nyt kuitenkin onnek­si kohden­ta­mat­to­mia tukia kuten lap­sil­isä, sairaseläk­keet, tai työt­tömyysko­r­vauk­set. Sekä asum­is­tu­ki että verovähen­nyk­set kohdis­tuu kai aika paljon lap­siper­heille, leikkaa niitä ja nos­taa lapsilisiä

  41. Markku Kiik­eri:
    Eikö ole ris­tiri­itaista sanoa, että ensin korot tule­vat mah­dol­lis­es­ti koh­ta nouse­maan ja sit­ten, että korkovähen­nys voitaisi­in pois­taa heti. Ris­tiri­itaista, etten sanoisi.

    Korkovähen­nys kan­nat­taa pois­taa joka tapauk­ses­sa, mut­ta nyt siihen olisi erit­täin hyvä tilaisu­us. Kos­ka lyhyel­lä aikavälil­lä sen pois­to nos­ta­nee hin­to­ja, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä ei.

  42. tpyy­lu­o­ma:
    Tämä on kaikkea muu­ta kuin yksinker­taista, mut­ta rak­en­tamiskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen joko las­kee hin­to­ja tai lisää tar­jon­taa, joka las­kee hin­to­ja. Näin sik­si että jos markki­noil­la on kil­pailua niin se ajaa hin­nat alas, ja jos ei ole niin kan­nat­taa rak­en­taa enem­män kun sil­lä saa kivasti rahaa. 

    Mut­ta kun ne uud­is­as­un­not muo­dosta­vat vain pienen osan markki­noista, niiden tar­jon­takäp­pyrän siir­to las­kee hin­taa vain hyvin vähän. Ihmiset ovat senkin jäl­keen valmi­ita mak­samaan uud­is­as­un­noista yhtä paljon kuin vanhoistakin.

  43. Kaik­ki tuki asumiseen on yhtä hölmöä. Ei ole sen enem­pää järkeä tukea omis­tus kuin vuokra-asum­is­takaan. Sekä verovähen­nyk­sen että vuokratukien pois­t­a­mi­nen on yksi tärkeä askel kohti järkeväm­pää hintatasoa. 🙂

  44. Tut­tu aihe jo vuosien takaa, haus­ka nähdä että vihreätkin alka­vat heräil­lä asun­toku­plien katalu­u­teen ja merk­i­tyk­sel­lisyy­teen kansan­talouk­sille. Ikävä tietysti, että siihen tarvit­ti­in vielä tämä eurokriisikin.

    Min­ua kuitenkin kiin­nos­taisi tietää, olisiko sinus­sa Osmo miestä myön­tää, että se yksi hep­pu oli oike­as­sa niiden mel­onilip­pisjut­tu­jen­sa suh­teen, niin nolo ver­taus kuin se nyt olikin? Vihreät ja PS eivät ole mitään vel­je­spuoluei­ta eivätkä sel­l­aisek­si tule, mut­ta näin ulkop­uolisen silmin se osa­puolista joka ensim­mäisenä tekee aloit­teen järkevään vuorop­uhelu­un, tulee vetämään pis­teet koti­in. Luulisi jotain jut­tua löy­tyvän, kun nyt ker­ran on selvää että edes jois­tain asioista olette samaa mieltä.

    Mut­ta palatak­seni aiheeseen ja koti­maiseen asun­toku­plaan, se on kovin paikalli­nen, vähän Ameri­ikan malli­in, eihän siel­läkään kaikkial­la kuplin­ut. Ei tarvitse men­nä hirveän kauaskaan pääkaupunkiseudul­ta, kun hin­nat alka­vat olla tolkullisia.

    Joskus huvikseni laskin, kuin­ka paljon Suomen pin­ta-alas­ta kuluisi, jos koko kansa asutet­taisi­in pieni­tont­tisi­in omakoti­taloi­hin (gasp, vihreille kam­mot­ta­va aja­tus) ja varat­taisi­in vähän tilaa teille ynnä muulle infralle. Ei men­nyt kuin pari pros­ent­tia maamme pin­ta-alas­ta nor­maalil­la per­hekool­la, ei varsinkaan jos ottaa vielä huomioon että suuri osa ihmi­sistä ei edes halua omakoti­taloon vaan se ker­rosta­lo on ihan ok. Liito-orav­ille ja hajuheinille jäi laskuis­sani jotain 98 pros­ent­tia pin­ta-alas­ta. Vas­taavasti laskin kuin­ka mon­ta kym­men­tä kilo­metriä moinen pin­ta-ala karkeasti olisi senaat­in­to­ril­ta kat­sot­tuna, puoliympyränä, ja luku taisi jäädä reip­paasti alle sadan.

    Tämän laskuhar­joituk­sen jäl­keen ei jäänyt epä­selväk­si mis­sä mät­tää. Maankäytössä.

    Kuplia vas­taan voitaisi­in toimia pait­si puut­tumal­la kysyn­tään (verotuet ynnä muut) myös puut­tumal­la tar­jon­taan (kaavoitus, kiin­teistövero). Mut­ta tah­toa ei ole, kos­ka korkeat hin­nat ovat niin hyvä bisnes (esim. pankeille, gryn­dereille, välit­täjille). Ihmisil­lä on myös perusah­neut­ta, he tykkäävät heku­moi­da kämp­pi­en­sä arvol­la ja “rikkaudel­laan”, eli iso osa äänestäjistäkin tykkää alati nou­se­vista hinnoista.

    Mitä pitäisi tehdä, on että maa­ta alet­taisi­in kaavoit­taa aivan toiseen malli­in, ja toisaal­ta rak­en­ta­mat­tomien tont­tien kiin­teistövero pitäisi lyödä ker­takaikkisen niin kovak­si, että ton­tit myös raken­net­taisi­in. Sosial­is­tista suun­nitel­mat­alout­ta? Ken­ties, mut­ta kun­non kep­pi toimisi taa­tusti parem­min kuin ker­ta toisen­sa jäl­keen epäon­nis­tunut porkkanadieet­ti. Pelkoa näi­den mainit­semieni menetelmien käytöstä ei kuitenkaan ole, sil­lä kuplan puhkaisu on kivu­lias­ta ja nou­se­vista hin­noista hyö­tyjiä liian paljon ja etenkin liian vaiku­tus­val­tai­sis­sa posi­tiois­sa. Sik­si meil­lä, niin kuin muual­lakin, annetaan kuplien paisua juuri niin suurik­si kuin ne nykyjär­jestelmässä voivat paisua.

    Asun­toku­plaa et Osmo saa koskaan etukenos­sa tyh­jen­net­tyä, et vaik­ka näk­isit sen muo­dos­tu­misen kaukaa ja tietäisit miten se saataisi­in lässähtämään ennen räjähdys­tä. Jos jotain halu­at saa­da aikaan, yritä vään­tää tiukem­mat vakavaraisu­us­vaa­timuk­set pankeille sekä real­is­tisem­mat tasear­vot käyt­töön (ja kaik­ki taseeseen näkyville). Vähän kuten eräs Cit­i­groupin enti­nen TJ juuri ehdot­ti, ei siis tarvitse min­ua uskoa.

    Dis­claimer: pak­enin pääkaupunkiseudun hin­tata­soa aikanaan, ja kyl­lä, asun omistusasunnossa.

  45. Myyn­tivoit­to­han on vero­ton­ta vain niille, jot­ka ovat asuneet asun­nos­sa yli 2 vuot­ta. Ei täl­lä paljoa bisnestä tehdä, pois­lukien ehkä ne, jot­ka rak­en­ta­vat parin vuo­den välein omakotitaloja. 

    Toisaal­ta, omakoti­talo­jen rak­en­ta­jat mak­sa­vat jo aikamoi­set kön­tät vero­ja ALV:n ja eri­lais­ten piilovero­jen muo­dos­sa, joten en näe kovin suur­ta ongel­maa tai “tulon­mene­tys­tä” siinäkään verot­to­muudessa. Väit­täisin että hiha-arvi­o­l­la neljä­sosan (ja luku voi olla täysin pielessä, perus­tuu vain tut­tava­pi­iri­ni koke­muk­si­in joka voi olla vino) omakoti­taloista rak­en­taa joku joka toimii täl­lä peri­aat­teel­la: muu­ta­man vuo­den välein raken­netaan omakoti­ta­lo ja sit­ten myy­dään. Tämä on minus­ta ihan ter­vet­tä markki­na­t­alouden toimintaa. 

    Mitä tulee muiden asun­to­jen myyn­tivoiton verot­to­muu­teen, niin tosi­aan niinkuin Osmo sanoi, on aika lail­la muut­tovero. Jos nyt talouden ter­ve­hdyt­tämisek­si joudu­taan inflaa­tio­tavoitet­ta rukaa­maan ylöspäin, niin asun­to­jenkin nimell­ishin­nat nou­se­vat. Jos samal­la pitäisi olla dynami­ikkaa taloudessa niin, että ihmiset voivat muut­taakin työn perässä, niin verova­paus asumiselle on kyl­lä aikalail­la perusedel­ly­tys. Vähin­täänkin veroseu­raa­muk­selta pitää voi­da vält­tyä niiltä osin kuin rahat lait­taa vuo­den sisäl­lä kiin­ni toiseen asun­toon. Sijoi­tusasun­nois­ta­han menee jo nyt myyn­tivoit­tovero ihan normaalisti. 

    Varain­si­ir­toverostakin voisi min­un puolestani luop­ua, kos­ka sekin on muut­tovero. Kun korko­jen verovähen­nysoikeus pois­tuu, niin se kom­pen­soi kyl­lä tämän muu­tok­sen ja lisää dynami­ikkaa markkinoilla. 

    Asum­is- yms. tukien kohdal­la olen samaa mieltä: tuet pois. Lisäk­si voisi lait­taa rak­en­ta­mat­toma­lle tont­ti­maalle moninker­taisen kiin­teistöveron. Vaik­ka niin, että se vero nousee ajan myötä.

  46. Elmo Allén: Mut­ta kun ne uud­is­as­un­not muo­dosta­vat vain pienen osan markki­noista, niiden tar­jon­takäp­pyrän siir­to las­kee hin­taa vain hyvin vähän. Ihmiset ovat senkin jäl­keen valmi­ita mak­samaan uud­is­as­un­noista yhtä paljon kuin vanhoistakin.

    Toki ovat valmi­ita mak­samaan, mut­ta ei se ole mikään luon­non­la­ki että uusia asun­to­ja on vähän tar­jol­la? Särelän Mikko tai joku tietänee tälle läh­teen, mut­ta käsit­tääk­seni Helsingis­sä on raken­net­tu uusi asun­to­ja jotain 2 000 — 3 000 vuodessa. Tuo on alle pros­ent­ti koko Helsin­gin asun­tokan­nas­ta, rapi­at 300 000 asun­toa. Nimeno­maan tämä Helsin­gin asun­toku­plas­sa on outoa, se ei ole rak­en­tamisen kupla, päinvastoin.

    Muuten, uudet vuokra-asun­not alkaa olla jopa ihan samoissa hin­nois­sa kuin vanhat.

  47. Liian van­ha:

    Olemme juuri joutuneet pähkäilemään tätä ongel­maa ja kun yhdis­tetään armei­jan kelvo­ton ja yhteen­sopi­mat­toma­ki tehty palvelu niin poikani päät­ti pitää KAKSIvälivuotta. 

    Var­maan löy­tyy joku oppi­laitos jos­sa tämä on ongel­ma, mut­ta ei kyl­lä kaikille. Itse menin armei­jaan juuri tam­miku­un alus­ta abikevään jälkeisenä vuon­na, mikä tarkoit­ti opiskelu­jen aloit­tamista syysku­us­sa vain syys­lukukaudek­si ja jatkamista sit­ten vuo­den kulut­tua armei­jan jäl­keen tam­miku­us­sa. Toki asi­aa helpot­ti se, ettei kyseinen yliopis­to har­ras­tanut vuo­den­vai­h­teen yli jatku­via kursse­ja. Ei tul­lut välivu­osia, joskin kyl­läkin pitkä joul­u­lo­ma (armei­ja lop­pui jo jouluku­un alussa).

  48. Jos asun­non arvon nousua verotet­taisi­in tulona, niin vas­taisi­in voitaisi­in kyl­lä jät­tää verot­ta­mat­ta sen tulon real­isoimista myyntiverona.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    …Asevelvol­lisu­usarmei­ja on kansan­taloudel­lis­es­ti perin kallis ratkaisu. 

    Mihinkähän tuo heit­to perus­tui? Asi­as­ta on jälleen uut­takin tutkimusti­eto, kun Ruotsin muu­tos­ta on tutkit­tu. Muu­tos asevelvol­lisu­usarmei­jas­ta ammat­tiarmei­jaan on lisän­nyt kulu­ja ja romut­tanut suorituskyvyn.

    Ammat­tiarmei­ja voidaan saa­da näyt­tämään edulliselta, kun suori­tuskyky uno­hde­taan kokon­aan. Eli ver­rataan täysin eri­laisia suori­tuskykyjä ja pienen­netään ammat­tiarmei­ja riit­tävän pienek­si. Joku vil­jeli tuol­laista val­heel­lista laskel­maa Suomes­sakin muu­ta­ma vuosi sit­ten. Hänen laskel­mas­saan oli kaikeen lisäk­si mate­ri­aa­likus­tan­nuk­set ammat­tiarmei­jalle las­ket­tu väärin. Säälittävä. 😀 😀 😀

    1. Kun puhutaan asevelvol­lisu­u­den kansan­taloudel­li­sista kus­tan­nuk­sista, niistä suurin on se kah­den vuo­den viivästys työ­markki­noille tuloon. Se mak­saa saman ver­ran kuin eläkeiän alen­e­m­i­nen kahdel­la vuodella.
      Suureen mies­määrään perus­tu­van asevelvol­lisu­usarmei­jan ja paljon pienem­män, mut­ta hyvin varuste­tun ammat­ti­laisve­toisen armei­jan keskinäistä tehoa mitat­ti­in viimek­si Irakin sodassa. 

  50. Soin­in­vaara olet­taa, että korkoelvy­tys olisi luo­mas­sa asun­toku­plaa Suomeen. Ja on asi­as­ta huolis­saan. Kuitenkaan aikana, jol­loin korot ovat olleet alhaal­la, asun­to­jen hin­to­jen nousu ei ole osoit­tanut mitään merkke­jä kiihtymis­es­tä. Päinvastoin. 

    Tilas­tokeskuk­sen van­ho­jen asun­to­jen hin­tati­eto­jen perus­teel­la huoli hin­taku­plas­ta todel­la vaikut­taa turhal­ta. Esimerkik­si Turus­sa van­ho­jen kak­sioiden neliöhin­nan medi­aani on jopa hive­nen laskenut vuo­den 2010 ensim­mäis­es­tä neljän­nek­ses­tä vuo­den 2012 ensim­mäiseen neljän­nek­seen. Helsingis­sä vas­taa­va neliöhin­ta on jonkin ver­ran nous­sut, mut­ta kuitenkin selvästi alle kulut­ta­jahin­tain­deksin. Näin ollen asun­to­jen reaal­i­hin­nat ovat laskus­sa ja joil­lakin alueil­la myös nimel­liset hinnat.

    Asun­to­jen var­al­lisu­usar­vo­jen säi­lymi­nen on kuitenkin vält­tämätön­tä ja kaikkien etu. Nykyiseen varsin vaa­ti­mat­tomaan hin­take­hi­tyk­seen ei ainakaan kan­na­ta inflaa­tio-lääk­i­tys­tä hakea. Tehokkaana se veisi talouden paljon inflaa­tio­ta han­kalam­paan asen­toon eli deflaatioon.

  51. Paras tapas madal­taa asumisen kus­tan­nuk­sia olisi hal­lit­tu luop­umi­nen kaupunkien omis­tamista vuokra-asun­noista. Tämä toisi vapaille markki­noille tuhan­sia asun­to­ja. Näin lisään­tynyt tar­jon­ta madal­taisi selvästi hintoja. 

    Nykyi­nen asun­to­lainan korko­jen vähen­tämisoikeus on siinä mielessä hyvä, että se kohtu­ullis­taa Suomen muu­toin älyt­tömän korkeaa vero­tus­ta. Tämä on oivalli­nen kan­nustin työn­tekoon maas­sa, jos­sa kan­nus­timista on pulaa. 

    Korko­jen vähen­nysoikeu­den todel­li­nen ongel­ma on siinä, että se on pros­en­tu­aalis­es­ti sidot­tu itse lainan korkoon. Tämä kan­nus­taa mah­dol­lisim­man suuren lainan ottamiseen, jot­ta myös korkovähen­nyshyö­ty palka­s­ta olisi mah­dol­lisim­man suuri. Suuret lainat puolestaan val­u­vat asun­to­jen hintoihin. 

    Järkeväm­mässä mallis­sa korko­jen verovähen­nysoikeudel­la olisi kat­to (esimerkik­si 500 € kuus­sa), jos­ta sit­ten saisi vähen­tää palka­s­sa vaik­ka 80 %. Täl­lainen malli ei vääristäisi markki­noi­ta kan­nus­ta­mal­la lainan­ot­tamiseen, sil­lä etu ei kas­vaisi laina­sum­mien kas­vaes­sa. Se olisi myös sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaisem­pi, sil­lä hyvä­tu­lois­t­en vero­helpo­tus ei eroaisi keskituloisista.

    1. Korkovähen­nys ei lisää työn­teon kan­nus­timia lainkaan, pikem­minkin vähen­tää niitä. Vähen­nys ei mene ansio­tuloveron vaan pääo­mat­uloveron kaut­ta eikä se sil­loin vaiku­ta ansi­t­u­lo­jen mnarginaaliv­eroon lainkaan.

  52. Heik­ki:
    Ratkaisuna tulisi olla jokin tapa, jol­la tal­let­ta­ja kohdis­taa tal­letuk­sen­sa nimeno­maan asun­to­lainaan, jos­sa hän kat­soo velan­vakuute­na ole­vat kiin­teistöt sijoituk­sen­sa arvoiseksi. 

    Eli siis arvopa­peri­s­te­taan asun­to­lainat ja markki­noidaan niitä riskit­töminä sijoi­tusko­hteina? Ehkäpä reit­taus­laitok­set voisi­vat luokitel­la nämä paper­it vakuuk­sien ja lainansaa­jien mak­sukyvyn mukaan… ja kan­nat­taisi var­maankin lait­taa samaan kori­in eri­ta­soisia lain­o­ja useil­ta alueil­ta riskien vähen­tämisek­si? Niin — ja mik­sipä vaku­u­tusy­htiöt eivät myisi vaku­u­tuk­sia, joil­la sijoit­ta­ja voisi tur­va­ta ainakin osan pääomastaan!

    Ker­ras­saan hyvä idea!

  53. tpyy­lu­o­ma: Toki ovat valmi­ita mak­samaan, mut­ta ei se ole mikään luon­non­la­ki että uusia asun­to­ja on vähän tar­jol­la? Särelän Mikko tai joku tietänee tälle läh­teen, mut­ta käsit­tääk­seni Helsingis­sä on raken­net­tu uusi asun­to­ja jotain 2 000 – 3 000 vuodessa. Tuo on alle pros­ent­ti koko Helsin­gin asun­tokan­nas­ta, rapi­at 300 000 asun­toa. Nimeno­maan tämä Helsin­gin asun­toku­plas­sa on outoa, se ei ole rak­en­tamisen kupla, päinvastoin.

    Samaan aikaan meil­lä on pk-seudul­la miljoona neliötä tyhjää toimitilaa.

    Mikä mekanis­mi tuot­taa ylen­määrin toimis­to­ja mut­ta liian vähän asun­to­ja? Tietääk­seni hin­take­hi­tyskin on ollut vaa­ti­mat­tomam­paa toim­i­ti­la- kuin asun­tomarkki­noil­la. Voisiko vika sit­tenkin olla kaavoitus­puolel­la, samat raken­nus­li­ik­keethän noi­ta rak­en­ta­vat. Vai eivätkö toim­i­tilo­jen rahoit­ta­jat halua tai pysty rahoit­ta­maan asuntotuotantoa?

    Oli miten oli, niin ratkaisuna on uud­is­tuotan­non ja tar­jon­nan lisäämi­nen ja avaimet tähän julkisel­la vallalla.

  54. Kuin­ka mah­taa käy­dä jos näin tehtäisi­in? Raken­netaanko lisää asun­to­ja ja myytäisi­inkö ne halvem­mal­la vai parani­si­vatko asun­non­rak­en­ta­jien ja maan­omis­ta­jien mar­gin­aalit kun touhus­ta pois­tu­isi vero­ja, mut­ta asi­akkaat mak­saisi­vat samo­ja neliöhin­to­ja kuin nytkin? 

    Tähän pitäisi ainakin yhdis­tää jotakin muu­takin, jol­la käytän­nössä estet­täisi­in myymi­nen entisel­lä hin­nal­la mut­ta parem­mal­la kat­teel­la. Lisää kaavoitet­tua maa­ta ja oleel­lisia paikko­ja yhdis­tävää joukkoli­iken­net­tä. Pakko rak­en­taa määräa­jas­sa ja myös myy­dä jos halu­aa vält­tyä lisäveroil­ta. Jne. 

    Min­un on jotenkin vaikea uskoa, että jos nyt ker­rostalokak­sios­ta Helsingis­sä saa X tuhat­ta euroa, se myytäisi­in halvem­mal­la jos rak­en­ta­jan ei tarvit­sisi mak­saa vero­ja. Eihän tuo hin­ta nytkään perus­tu kus­tan­nuk­si­in vaan siihen, että kysyn­tä ylit­tää tarjonnan.

    1. Veron alen­tamisen ideana on tehdä rak­en­tamis­es­ta kan­nat­tavam­paa, jol­loin se houkut­telee enem­män tar­jon­taa. Huo­mat­tavas­sa osas­sa asuin­rak­en­tamista omakoti­talon rak­en­ta­ja vas­taa raken­nut­tamis­es­ta itse.

  55. Tässä omat teesi­ni aiheesta:

    - myyn­tivoiton vero­tus pois
    — varain­si­ir­tovero pois
    — korko­jen verovähen­nysoikeus pois
    — kiin­teistövero suo­raan ver­ran­nolli­nen asun­non käypään arvoon, pros­ent­ti riit­tävän korkea

    Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen on olen­nainen osa asun­to­jen hin­nan pitämistä aisois­sa. Pääkaupunkiseudun asun­toku­pla on nimeno­maan tont­tien hin­taku­plaa; asun­to­jen hin­noil­la on aika vähän tekemistä raken­nuskus­tan­nusten kanssa. Kiin­teistövero huole­htisi tästä. Tont­tienkin tar­jon­ta paranisi, kun esimerkik­si rin­ta­mami­estaloaluei­den 1500 m²:n ton­tit alka­isi­vat aika pikaises­ti pilkkoutua. Myös asumisen dynami­ik­ka paranisi, kun “liian isois­sa” talois­sa asu­vat ihmiset etsi­sivät ajois­sa sopi­vampia asumismuotoja.

    Lisäk­si kun­nol­lisen kiin­teistöveron tuot­to olisi sen ver­ran korkea, että muu­ta vero­tus­ta voitaisi­in keven­tää. Se on yksi niitä vero­ja, joil­la voidaan kor­va­ta työn verotusta.

    Samal­la vähenisi kiin­teistö­jen tuuri­hin­tavai­htelu. Nyt ihmiset voivat olla hyvin eri­laises­sa taloudel­lises­sa ase­mas­sa riip­puen siitä, ovatko sat­tuneet osta­maan ensi­a­sun­ton­sa huonol­la vai hyväl­lä het­kel­lä. Asun­noil­la ja maal­la pelaami­nen muut­tuisi vähän vähem­män kivaksi.

    Jos korkovähen­nyk­sen pois­t­a­mi­nen tun­tuu liian jul­mal­ta, sit­ten voitaisi­in kat­soa asun­to sijoituk­sek­si ja tuo­da myyn­tivoiton vero­tus täysimääräisenä samal­la kaaval­la kuin vuokra-asun­nois­sakin. Osmon mainit­se­ma reaaliar­vokysymys on tietysti hyvin ikävä, mut­ta nykyvero­tus on erit­täin han­kala tässä suh­teessa. kaikkien sijoi­tusten osalta. Asia olisi syytä kor­ja­ta kaikkien sijoi­tusten osalta. Samal­la voisi pois­taa pro­gres­sion kos­ka se tulisi kyl­lä pure­maan asuntosijoituksiin.

    Asun­to­tu­lon vero­tus pitäisi ehkä lisätä tuo­hon ylläol­e­vaan. Se on verona peri­aat­teessa ihan oikeutet­tu, jos vero­tus muuten on saman­laista vuokra-asun­to­jen ja omis­tusasun­to­jen välil­lä, eikä veron määrä olisi kovin suuri. Sil­lä on kuitenkin se ikävä piirre, että nousukaudel­la vero olisi nol­las­sa (kos­ka sijoit­ta­jat otta­vat rahansa arvon­nousus­ta eivätkä vuokralaisil­ta, ja kos­ka ihmiset suun­taa­vat omis­tusasun­toi­hin), laskukaudel­la taas vuokra­mar­gin­aalit kasvavat.

    Muuten… Tulee mieleen yksi has­su aja­tus. Miet­tikääpä, mikä taho olisi Helsingis­sä suurin yksit­täi­nen häviäjä, jos asun­to­jen hin­nat pysy­i­sivät maltil­lisi­na. Ettei vain olisi alueen suurin maan­omis­ta­ja, kaupun­ki itse…

  56. “Paras tapas madal­taa asumisen kus­tan­nuk­sia olisi hal­lit­tu luop­umi­nen kaupunkien omis­tamista vuokra-asunnoista.”

    Tämän voi tehdä sit­ten, kun vuokra­markki­nat eivät syr­ji miehiä ja eri­tyis­es­ti nuo­ria miehiä. Yliopis­tokaupungeis­sa nuoren miehen on erit­täin vaikea ja työt­tömänä mil­tei mah­do­ton saa­da vuokra-asuntoa.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Suureen mies­määrään perus­tu­van asevelvol­lisu­usarmei­jan ja paljon pienem­män, mut­ta hyvin varuste­tun ammat­ti­laisve­toisen armei­jan keskinäistä tehoa mitat­ti­in viimek­si Irakin sodassa. 

    USAs­sa on alet­tu puhu­maan ihan vaiku­tus­val­taisil­lakin tahoil­la palu­us­ta asevelvol­lisu­u­teen. Syynä eivät ole pelkästään rekry­toin­ti­vaikeudet vaan myös huoli siitä, etteivät asepa­lveluk­sen ja sotimisen rasituk­set kohdis­tu tasaverois­es­ti eri yhteiskun­talu­okki­in eikä eri etnisi­in ryhmiin.

    Jot­ta josko odoteltaisi­in mihin suun­taan muoti maail­mal­la on kään­tymässä, ettei oltaisi tilanteessa, jos­sa meil­lä ollaan vas­ta siir­tymässä ammat­tiarmei­jaan, kun muual­la ollaan palaa­mas­sa asevelvollisuuteen.

    Sinän­sä mikään ei kait estä kehit­tämästä asepa­lvelus­ta s.e. sen hai­tat opiskelulle ja työelämään siir­tymiselle oli­si­vat min­i­maaliset. Esim. siir­tymi­nen lähem­mäs jotain Sveitsin mallia (lyhyt perusk­oulus­jak­so ja paljon ker­taushar­joituk­sia) olisi var­maankin hyvä lähtökohta.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Suureen mies­määrään perus­tu­van asevelvol­lisu­usarmei­jan ja paljon pienem­män, mut­ta hyvin varuste­tun ammat­ti­laisve­toisen armei­jan keskinäistä tehoa mitat­ti­in viimek­si Irakin sodassa. 

    Tuon mit­tauk­sen tulos on aika lail­la epä­selvä. Eikä ver­taus ole muutenkaan osu­va. Irakin armei­ja oli asevelvol­lisu­usarmei­ja (tosin siitä erikoinen, että se oli kaup­pasaar­roista seu­rat­en vail­la nykyaikaista varus­tus­ta), mut­ta USA:n armei­ja on jonkin­lainen sekoi­tus ammat­tiarmei­jaa ja ei-ammat­tiarmei­jaa. Jos Wash­ing­ton Postin parin vuo­den takaista kus­tan­nusarvio­ta on uskomi­nen, pelkästään USA:lle oli tul­lut Irakin sodas­ta jo 3 biljoo­nan dol­lar­in lasku. Tiedä sit­ten, mitä se olisi ollut puh­taal­la ammat­tiarmei­jal­la. Mut­ta selvää on se, että kalli­ik­si sota tuli kaikille: niin irak­i­laisille kuin sotaan osal­lis­tuneille NATO-maillekin. Niin taloudel­lis­es­ti kuin henkises­tikin (ja kir­jaimel­lis­es­ti myös henkises­ti, kos­ka henkiähän tuos­sa sodas­sa kaa­tui kuus­inu­meroinen määrä, jos­ta ilmeis­es­ti suurin osa siviilejä).

    Kumpi sin­un mielestäsi oli Irakin sodas­sa tehokkaampi resurs­sei­hin näh­den: län­si­maid­en ammat­ti­maiset joukot, vai paikalliset pääasi­as­sa asevelvol­lisu­us­po­h­jaiset joukot, joiden sis­si­toimin­nan seu­rauk­se­na sodan taloudel­liseen lasku­un tuli ainakin yksi nol­la lisää län­si­maid­en etukäteis­su­un­nitelmi­in nähden?

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Suureen mies­määrään perus­tu­van asevelvol­lisu­usarmei­jan ja paljon pienem­män, mut­ta hyvin varuste­tun ammat­ti­laisve­toisen armei­jan keskinäistä tehoa mitat­ti­in viimek­si Irakin sodassa. 

    Geor­gias­sa 2008?

    En ole asevelvol­lisu­u­den vankku­ma­ton kan­nat­ta­ja, mut­ta käsitel­lään asi­aa faktapohjalta.

  60. Ode:

    Korkovähen­nys ei lisää työn­teon kan­nus­timia lainkaan, pikem­minkin vähen­tää niitä. Vähen­nys ei mene ansio­tuloveron vaan pääo­mat­uloveron kaut­ta eikä se sil­loin vaiku­ta ansi­t­u­lo­jen mnarginaaliv­eroon lainkaan.

    Ali­jäämähyvi­tys???
    Val­taos­al­la korkovähen­nyk­sen hyö­dyn­täjistä ei ole (merkit­täviä) pääo­mat­u­lo­ja, joten korkovähen­nys siir­retään ali­jäämähyvi­tyk­sen kaut­ta ansio­tu­lo­jen vero­tuk­seen (jos­sa vähen­nys kyl­lä tehdään suo­raan veros­ta eikä tuloista, joten mar­gin­aaliv­eroar­gu­men­til­lasi on ehkä point­ti, mut­ta en ollenkaan osta aja­tus­tasi työn­teon kannustimista.
    (aiem­min­han korkovähen­nys tehti­in tuloista, jol­loin se vaikut­ti suo­raan ja rajusti mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­tin, mut­ta sin­un hen­gen­heimo­lais­te­si toimes­ta tuo muutet­ti­in veros­ta tehtäväk­si vähennykseksi.)

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupun­ki hyö­ty­isi asumisen hin­nan alen­tu­mis­es­ta sosi­aal­i­menois­saan hyvin paljon. 

    Nopein tapa on yksinker­tais­es­ti lopet­taa asumisen tukem­i­nen. Ei mak­sa mitään ja kaik­ki asun­tokeinot­telijoi­ta luku­unot­ta­mat­ta hyö­tyvät. 🙂 Kun tuo­hon yhdis­tetään kun­tien asun­to­jen myyn­ti pl. ne mitä tarvi­taan työ­suhdea­sun­noik­si, ollaan jo pykälää ter­veem­mäl­lä pohjalla.

  62. Osmo Soin­in­vaara:

    Suureen mies­määrään perus­tu­van asevelvol­lisu­usarmei­jan ja paljon pienem­män, mut­ta hyvin varuste­tun ammat­ti­laisve­toisen armei­jan keskinäistä tehoa mitat­ti­in viimek­si Irakin sodassa. 

    Hyvin varustel­tu­jen ammat­tiarmei­joiden ja heikosti varustel­tu­jen kotiku­tois­t­en joukko­jen sotaa käy­dään parhail­laan Afa­gan­istanis­sa. Hyvin varustel­lut ammat­tiarmei­jat ovat luikki­mas­sa pika­puoli­in pois, kun lop­ullista voit­toa ei näy eikä kuulu.

  63. Irakin sodas­sa tes­tat­ti­in kansan lojaal­isu­ut­ta vallinnut­ta jär­jestelmää kohtaan. Viet­nam on parem­pi esimerk­ki siitä, mis­tä kansa­n­armei­jas­sa on kyse. Ja tuos­ta vero­tuk­ses­ta. Mikä ihme siinä on, että tuot­tovero­tus on aina jokin autu­aak­si tekevä asia. Onko kyse siitä, että kun enem­mistö vas­tus­taa vero­ja, joi­ta ei pysty vero­tuk­sen läh­teel­lä rahoit­ta­maan, niin tun­tee ole­vansa jotenkin tietäväm­mässä vähemmistössä.

  64. Tuo­mas S.: Tämä on kyl­lä aivan tot­ta. Tämän huo­masi opiske­li­japoli­itikko- ja opiskelu­aikoinani itsekin. Aina kun Kelan mak­sukat­to tai asum­is­lisä nousi muu­tamia euro­ja, tuli sään­nöl­lis­es­ti Hoasin vuokratark­istus joka siir­si tuon muu­ta­man euron vuokranan­ta­jalle. Vaik­ka hoasin moti­iv­ina on muu kuin silmitön ahneus toimii tämä mekanis­mi var­masti samal­la taval­la joka puolella. 

    Sama mekanis­mi toimii tietysti kaikil­la kohden­ne­tu­il­la etuuk­sil­la. En oikein kek­si muu­ta tehokas­ta tulp­paa tälle kuin perus­tu­lo, mut­ta pahoin pelkään että real­is­mia se ei vielä het­keen ole.

    HOASin kupla puhke­si 1990 alun lamas­sa, kun ryhdyt­ti­in laske­maan keitä säätiön asun­nois­sa oikeasti asuu/asui. Todet­ti­in, että tyhjää tilaa on mas­soit­tain. Siis tuol­loin HOAS sai val­ti­ol­ta avus­tus­ta vuokralais­ten­sa päälu­vun mukaisesti.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Suureen mies­määrään perus­tu­van asevelvol­lisu­usarmei­jan ja paljon pienem­män, mut­ta hyvin varuste­tun ammat­ti­laisve­toisen armei­jan keskinäistä tehoa mitat­ti­in viimek­si Irakin sodassa. 

    Yhdys­val­to­jen asevoimath­an ovat tun­netusti myös mies­määrältään hur­jan pienet… Mon­tako lento­tukialus­ta on muuten vihrei­den han­k­in­tal­istal­l­la ammat­tiarmei­jaa varten?

    Jos lähi-idästä halu­aa esimerkkiä etsiä, niin onhan siel­lä suu­nilleen Suomen kokoinenkin tar­jol­la. Israel ei ole kat­sonut pär­jäävän­sä pelkäl­lä ammattiarmeijalla.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun puhutaan asevelvol­lisu­u­den kansan­taloudel­li­sista kus­tan­nuk­sista, niistä suurin on se kah­den vuo­den viivästys työ­markki­noille tuloon. Se mak­saa saman ver­ran kuin eläkeiän alen­e­m­i­nen kahdel­la vuodella.
    Suureen mies­määrään perus­tu­van asevelvol­lisu­usarmei­jan ja paljon pienem­män, mut­ta hyvin varuste­tun ammat­ti­laisve­toisen armei­jan keskinäistä tehoa mitat­ti­in viimek­si Irakin sodassa. 

    Osmo, Suomen rehellisimpi­in lukeu­tu­va poli­itikko, “come on”! 6kk palvelu ei voi myöhästyt­tää 2 vuot­ta, jos ei mukaan las­ke­ta jotain “palau­tu­mi­saikaa” tms.
    Ja kyl­lä mulle käy että tehdään palk­ka-armei­ja jos sille annetaan 4% BKT:ä, niinkun jenkeillä.

    1. 12 kuukau­den palvelu myöhästyt­tää kahdel­la vuod­edl­la, jos se alkaa tam­miku­us­sa. Voi myöhästyt­tää paljon enem­mänkin, jops ei heti lukion jäl­keen pääse tavoit­tele­maansa oppi­laitok­seen. Seu­raa­vanakaan vuon­na ei pääse, kos­ka on intis­sä eikä voi lukea. Kun on ollut intis­sä tyh­men­net­tävänä vuo­den, lukion jälkeiselle tieto­ta­solle pääsem­i­nen vie aikaa ja voimia. Tämä on yksi syy siihen, että naiset val­taa­vat korkeakoulut.

  67. Osmo Soin­in­vaara: Suureen mies­määrään perus­tu­van asevelvol­lisu­usarmei­jan ja paljon pienem­män, mut­ta hyvin varuste­tun ammat­ti­laisve­toisen armei­jan keskinäistä tehoa mitat­ti­in viimek­si Irakin sodassa. 

    Eiköhän tuol­la tes­tat­tu myös esim. päätök­sen­teko­jär­jestelmien ero­ja, jois­sa toises­sa ei uskalleta tehdä omia ratkaisu­ja, vaan halu­taan tur­va­ta oma ase­ma odot­ta­mal­la, mitä Iso Kurko sanoo.
    Suomes­sa on se ero moni­in mui­hin mai­hin, että tääl­lä armei­ja ja poli­isi ovat inti­tuu­tio­ta, joi­hin on korkea luot­ta­mus. Paljon korkeampi kuin esim. Soin­in­vaaran edus­tami­in. Nykyaikainen armei­ja ei tarvitse niin suur­ta mies­määrää, mut­ta mitä tapah­tu­isi, jos tosi­aan rimaa nos­tet­taisi­in niin paljon, että vaikka­pa 70 pros­en­tille san­ot­taisi­in, ettei kun­di kel­paa. Voi kuu­lostaa kum­malliselta, mut­ta aika moni ihan oikeasti halu­aa men­nä armei­jaan (nutisee, mut­ta silti haluaa).Aevelvollisuusarmeijassa on lisäk­si se hyvä puoli, että ainakin ker­ran elämään joutuu elämään sel­l­aisetn kesku­udessa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemi­sis­sä. Voisi tehdä hyvää cityvihreillekin.
    Itse en osaa pan­na vaakaan asevelvol­lisu­u­den hyviä ja huono­ja puo­lia ja sit­ten sanoa, että niin tai näin pitää tehdä. Suomes­sa kuitenkin kan­nat­taa tehdä, kuten tänne parhait­en sopii, ei sen mukaan, mitä jos­sain muual­la tehdään toi­sista lähtökohdista.

  68. Soin­in­vaara valit­taa liian alhai­sista lainako­roista eikä korkeampi inflaa­tiokaan tun­nu ole­van hänelle niin huono jut­tu. Net, kun muis­taa 70-luvun muus­takin kuin saake­lin rumista vaat­teista, voivat muista mil­laista asun­non han­kkimi­nen oli.
    Tarvit­ti­in muis­taak­seni 30% osu­us hin­nas­ta säästet­tynä. Inflaa­tio oli ripeää, joten säästäessä asun­non hin­ta karkasi ja tavoite oli yhtä kaukana. Korot oli­vat korkei­ta. Ainakin taval­lisille ihmisille. Pankkien ja val­tion poli­ti­ikkaan kuu­lui kyl­lä jeesa­ta surke­as­sa jamas­sa ollei­ta suuryri­tyk­siä esim. Tam­pel­laa anta­mal­la niille sit­ten vas­taavasti hyvin hal­paa, jopa koro­ton­ta lainaa.
    Kun sen asun­non oli saanut han­kit­tua, inflaa­tios­ta oli tietysti hyö­tyä, mut­ta ei säästäjil­lä. Eikä ikinä muutenkaan niil­lä, joil­la ei ole muu­ta omaisuutta.
    Asun­topoli­ti­ikkaan kuu­lui myös vuokrasään­nöste­ly, joten käytän­nössä moni jou­tui mak­samaan pimeästi jollekin välikädelle ns. kyn­nys­rhaa. Se saat­toi olla use­an kuukau­den vuokraa vas­taa­va summa.
    Asun­to­jen hin­to­ja Helsingis­sä kauhis­telti­in ihan samal­la lail­la kun nytkin.
    Kun lainaa alet­ti­in saa­da ilman näitä säästö­vaa­timuk­sia 80-luvun lop­pupuolel­la, mon­et sel­l­aiset ihmiset, jot­ka eivät ikinä aim­m­min olisi voineet han­kkia omaa sun­toa, kykenivät sen tekemään. Tietenkin täl­lä oli jotain hait­ta­puo­li­akin, mut­ta ehdot­tomasti suurim­malle osalle tämä oli eri­no­maisen hyvä asia.

  69. Viherinssi:
    Muuten… Tulee mieleen yksi has­su aja­tus. Miet­tikääpä, mikä taho olisi Helsingis­sä suurin yksit­täi­nen häviäjä, jos asun­to­jen hin­nat pysy­i­sivät maltil­lisi­na. Ettei vain olisi alueen suurin maan­omis­ta­ja, kaupun­ki itse… 

    Ja kaupun­gin muo­dosta­vat kaupunki­laiset. Puo­let helsinkiläi­sistä asuu vuokral­la ja reilu 40% omis­tusasun­nos­sa, ja noil­la on päin­vas­taiset intres­sit mitä asun­to­jen hin­take­hi­tyk­seen tulee. Valitet­tavasti syksyl­lä saata­neen taas nähdä kum­mal­la ryh­mäl­lä on enem­män poli­it­tista valtaa.

  70. a_l: Samaan aikaan meil­lä on pk-seudul­la miljoona neliötä tyhjää toimitilaa.

    Ja kaavoitet­tu sekä rak­en­ta­mat­to­mia toim­i­ti­la­tont­te­ja, ei ne kaik­ki toimis­to­ja ole, muis­taak­seni pari miljoon­aa ker­rosneliötä lisää.

    Mikä mekanis­mi tuot­taa ylen­määrin toimis­to­ja mut­ta liian vähän asun­to­ja? Tietääk­seni hin­take­hi­tyskin on ollut vaa­ti­mat­tomam­paa toim­i­ti­la- kuin asuntomarkkinoilla.Voisiko vika sit­tenkin olla kaavoitus­puolel­la, samat raken­nus­li­ik­keethän noi­ta rakentavat.Vai eivätkö toim­i­tilo­jen rahoit­ta­jat halua tai pysty rahoit­ta­maan asuntotuotantoa?

    Kaavoituk­ses­ta tässä on kyse, ja poli­ti­ikas­ta. Sinän­sä hyvää tarkoit­tavien ohjei­den ja osaop­ti­moin­nin kaut­ta on luo­tu jär­jestelmä joka takaa että toim­i­tilo­ja kaavoite­taan ja (kaupunki)asuntoja ei, vaik­ka tämä tuskin oli tarkoi­tus. Tässäkään en usko salali­it­to­te­o­ri­oi­hin, sös­simi­nen on huo­mat­tavasti yleisem­pää ja toden­näköisem­pää. Käyn ne asi­at nyt vapaas­sa järjestyk­sessä läpi:

    Melu- ja hiukkas­nor­mit, eli käytän­nössä kuin­ka lähelle / kuin­ka vilka­s­ta autoväylää saa rak­en­taa, johtaa yksinker­tais­taen ja kär­jistäen siihen että toim­i­tilo­ja saa rak­en­taa melkein mihin tahansa ja asun­to­ja ei juuri mihinkään. Toim­i­tiloille ei ole, ilmeis­es­ti EK:n lob­baus­ta johtuen, minkään­laisia ilman­laatu tai melunorme­ja. Asun­noille ne taas on kaupunki­olo­suhteis­sa älyt­tömän tiukko­ja. Tästä myös seu­raa että ne kehän­var­si­ton­tit ovat hyvin halpo­ja, kun ei niille saa mitään muu­takaan rak­en­taa ja niitä on paljon, niin tar­jon­taa on kysyn­tään näh­den ylim­i­toite­tusti eli hin­nat laske­vat. Tämän takia argu­ment­ti että kehän­var­sikont­torit ker­to­vat siitä että yri­tyk­set halu­aa sijoit­tua sinne herät­tää minus­sa huu­tonau­rua. Niitä iso­ja autoväyliä myös on paljon ja niitä ei ole kaven­net­tu tai rauhoitet­tu, kos­ka Tiehallinnon insinöörille maa on ilmaista.

    KSV kaavoit­taa, muis­taak­seni ja tämä on kai vähän muut­tumas­sa, nyrkkisään­nöl­lä 20 neliötä per työ­paik­ka. Yri­tyk­set kuitenkin, varsinkin kan­takaupungis­sa mis­sä neliöt ovat kalli­ita, käyt­tävät tilaa tehokkaamin. Todel­lisu­us on pikem­minkin 10 neliötä per työn­tek­i­jä. Täl­lainen pieni kaavoitustekni­nen yksi­tyisko­h­ta tuot­taa toim­i­ti­laa ker­toimel­la kaksi.

    Toim­i­tilo­jen rak­en­t­a­mi­nen on huo­mat­tavasti halvem­paa normeista johtuen. Toim­i­ti­laan saa tehdä vain jotain tyyli­in yhden autopaikan per 200 neliötä kaupungis­sa, tuo on 1 ap./20 työn­tek­i­jää joka nyt on jo alakant­ti­in. Toisaal­ta asun­toi­hin pakote­taan tek­mään niitä aivan hem­metin kall­li­ta hal­li­paikko­ja noin yksi per kak­si asun­toa. Tämä on taas kan­takaupungis­sa aivan ylim­i­toitet­tua, todel­lisu­us nyt on noin yksi paik­ka neljää asun­toa kohti, eli tuo on ker­toimel­la kak­si yläkant­ti­in. Jos siis olet­taa että tarkoi­tus ei ole vähen­tää autoilua. Tämän takia muuten niiden toim­i­tilo­jen muut­ta­mi­nen asun­noik­si on kallista, jos toimis­to­talos­sa on 1 000 työn­tek­i­jää niin sinne riit­tää viral­lis­es­ti noin 40 paikan parkkis, mut­ta kun samaan taloon muut­taa 250 asukas­ta niin he viral­lis­es­ti tarvit­se­vat 100 paikan autohallin.

    Sit­ten on vielä ns. “yri­tys­myön­teisyys”, joka käytän­nössä tarkoit­taa että yri­tyk­sen toim­i­ti­la­tont­tien puoli-ilmainen hin­ta ja raja­ton saatavu­us on maail­man enstek­stärkein asia, mut­ta sil­lä mis­sä yri­tyk­sen työn­tek­i­jät asu­vat ei ole niin väliä. Koomisim­mil­laan, Helsin­gin yrit­täjät oli lausun­nos­saan syvästi huolestunut Viik­in­ran­nan kaavoituk­ses­ta, kos­ka teol­lisu­uskent­tä­tarpeet ratikkaetäisyy­del­lä keskus­tas­ta, moit­ti “asun­torak­en­tamisvim­maa” JA vaatii lisää halpo­ja vuokra-asun­to­ja työn­tek­i­jöi­den tarpeisi­in. Jos mä perus­taisin sem­moi­sen johdon kon­sul­toin­tifir­man joka opas­taa kohtu­ullista kor­vaus­ta vas­taan mikä on kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi, niin auttaisko?

    Käytän­nössä se että kaavoite­taan paljon pienem­mil­lä tehoil­la ja enem­män toim­i­tilo­ja on niiden sub­ven­toimista. Ja tämä on niitä asioi­ta jois­sa kun­nat kil­pail­e­vat keskenään, eikö olekin hienoa kun neljän kaupun­gin kil­pailu tuot­taa tehokkai­ta ja dynaamisia yri­tys­myön­teisoä ratkaisu­ja! Noin niinku reaalipoli­it­tis­es­ti, Helsinkikin voisi hoitaa tän ihan vaan niin että vuokrataan ne teol­lisu­us­ton­tit puoli-ilmaisek­si kaupun­gin toimes­ta, eikä niin että kaavoite­taan niitä niin paljon että ne ovat puoli-ilmaisia. Sosial­is­mia tää on joka tapauksessa.

    Oli miten oli, niin ratkaisuna on uud­is­tuotan­non ja tar­jon­nan lisäämi­nen ja avaimet tähän julkisel­la vallalla.

    Näin.

    Tehdään niin että kaavoite­taan vaan ihan (umpi)kortteleita, jois­sa on tilaa. Sitä voi sen tilan osta­va käyt­tää sit­ten asun­tona tai toimis­tona, tai minä tykkää. Jos talo on meluisal­la paikalla niin tehdään äänieristys ja puu­tu­taan siihen melun­läh­teeseen. Pysäköin­tipaikko­ja var­teen tehdään hal­li­va­raus maan alle, jon­ka saa joku yrit­täjä omil­la rahoil­laan gryn­da­ta jos siltä tun­tuu. Ei ole vaikeaa, pitäisi vaan halu­ta tehdä sitä kaupunkia.

  71. Peesaan Soin­in­vaaraa armei­jan tyh­men­tävästä vaiku­tuk­ses­ta. Remont­ti tulisi aloit­taa kuitenkin opiske­li­javal­in­takri­teereistä, jos halu­taan miehiä yliopis­toon. Nythän tren­di on ollut naisia suo­si­va, kun lukiopa­pereille pan­naan enem­män painoa.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    12 kuukau­den palvelu myöhästyt­tää kahdel­la vuod­edl­la, jos se alkaa tammikuussa.

    Jos on jo päässyt opiskele­maan, niin vai­h­toe­hto­ja on kak­si, joil­la tauok­si jää vain se yksi vuosi:

    1. Aloit­taa opin­not syksyl­lä, keskeyt­tää opiskelun vuo­den vai­h­teessa, ja jatkaa niitä vuo­den kulut­tua tam­miku­us­sa. Suo­ma­laisille opiskelu­paikoille em. menet­te­ly taitaa olla hyvin kat­tavasti OK.

    TAI

    2. Hakee lykkäys­tä opin­to­jen takia. Lykkäys­tä voi hakea vaik­ka palveluk­seen astu­mis­määräys on jo annet­tu. Käy intin sit­ten opin­to­jen jäl­keen, tai sumplii aloituk­sen jollekin kesälle, jos halu­aa intin kestävän nimeno­maan luku­vuo­den yli.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Kun on ollut intis­sä tyh­men­net­tävänä vuo­den, lukion jälkeiselle tieto­ta­solle pääsem­i­nen vie aikaa ja voimia.

    No kauanko se sit­ten Soin­in­vaar­al­la kesti? Ja paljonko tuli tyhmemmäksi.
    Itse olin tietenkin sen ver­ran junt­ti, että tyh­men­tymistä en havain­nut. Ja viisas­tu­in ainakin siinä, että olin tekemi­sis­sä erit­täin eri­las­ten ihmis­ten kanssa.
    Ei se kaik­ki tieto lukios­sa tule ja sitäkin joutuu aika lail­la päivittämään.

  74. ‘Aevelvol­lisu­usarmei­jas­sa on lisäk­si se hyvä puoli, että ainakin ker­ran elämään joutuu elämään sel­l­aisetn kesku­udessa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemi­sis­sä.’ (Rolling Heurlin)
    Perusk­oulu riit­tää. Aikuisiän parhaisi­in puoli­in kuu­luu vapaus seg­re­goi­da itsen­sä niistä, joiden kanssa ei halua olla tekemisissä.

  75. ‘Hyvin varustel­lut ammat­tiarmei­jat ovat luikki­mas­sa pika­puoli­in pois, kun lop­ullista voit­toa ei näy eikä kuu­lu.’ (Jouni Martikainen)
    Hyvin varuste­tun armei­jan ei kan­na­ta tapel­la rosvo­jen ja sissien kanssa. Voitot ovat tyhjän­päiväisiä, tap­pi­ot nöyryyt­täviä, ja surkeinkin kurkunkatko­ja näyt­tää sankar­il­liselta, kun tais­telee murskaavaa ylivoimaa vastaan.

  76. Rolling Heurlin: .Aevelvol­lisu­usarmei­jas­sa on lisäk­si se hyvä puoli, että ainakin ker­ran elämään joutuu elämään sel­l­aisetn kesku­udessa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemi­sis­sä. Voisi tehdä hyvää cityvihreillekin. 

    Min­ulle oli ainakin hait­taa siitä että jouduin elämään suvait­se­mat­tomien, aggres­si­ivis­ten, v***uilevien junt­tien kanssa. Mut­ta ei se ollut vain ker­ta elämässä, samaa se oli yläasteella.

  77. aex­is: USAs­sa on alet­tu puhu­maan ihan vaiku­tus­val­taisil­lakin tahoil­la palu­us­ta asevelvollisuuteen. 

    Aika har­va tietää, että USA:lla on ole­mas­sa Selec­tive Ser­vice Sys­tem, eli kaikkien sopi­van ikäis­ten pitää, muu­t­a­min poikkeuksin, rek­isteröi­tyä kut­suntarek­isteri­in. Tuos­ta on vain lyhyt askel itse kut­sun­to­jen järjestämiseen.

  78. nos:
    Irakin sodas­sa tes­tat­ti­in kansan lojaal­isu­ut­ta vallinnut­ta jär­jestelmää kohtaan. Viet­nam on parem­pi esimerk­ki siitä, mis­tä kansa­n­armei­jas­sa on kyse.

    Vietkong eli se etelä-viet­nami­lainen kotiku­toinen sis­sili­ike tuhou­tui tet-hyökkäyk­sessä ‑68. Sen jäl­keen sotimisen hoiti käytän­nössä Pohjois-Viet­namin vak­i­tu­inen armei­ja jote ei kyl­lä voi hyväl­lä tah­dol­lakaan kut­sua Etelä-Viet­namin “kansa­n­armei­jak­si”.

    Jouni Mar­tikainen
    “Hyvin varustel­tu­jen ammat­tiarmei­joiden ja heikosti varustel­tu­jen kotiku­tois­t­en joukko­jen sotaa käy­dään parhail­laan Afaganistanissa.”

    Juu ja NL:n asevelvol­lisu­usarmei­ja, sehän se Afgan­istanis­sa vas­ta hoitikin hom­man kotiin.

  79. Pääkaupunkiseudul­la on 24.000 tyhjää asuntoa.

    Asun­non hin­nan verotuen pois­tamisel­la yhtäkään niistä ei saa­da asutuksi.

    Jois­sain kun­nis­sa rak­en­ta­mat­toma­lle ton­tille on erityisvero.

    Asumat­toma­lle asun­nolle voisi lait­taa saman­laisen erityisveron.

    Jos vero tek­isi asun­non pitämisen tyhjil­lään kan­nat­ta­mat­tomak­si, niin pääkaupunkiseudul­la siis jopa 24.000 asuma­ton­ta asun­toa tulisi asumisen piiri­in. Niihin voisi majoit­tua 100.000 ihmistä puhut­taes­sa neli­henki­sistä perheistä.

    Ne asun­not, jot­ka eivät veros­ta huoli­mat­ta tulisi asumisen piiri­in, toisi­vat vero­tu­lo­ja kunnille.

    1. Pääkaupunkiseudul­la on 24.000 tyhjää asuntoa.

      Uskooko kir­joit­ta­ja itsekään mitä kirjoittaa?
      Pääkaupunkiseudul­la on 24 000 asun­toa, jois­sa ei ole ketään kir­joil­la, kos­ka asukas on kir­joil­la muual­la. Oikeasti tyhjiä asun­to­ja on hyvin vähän. Suurim­mas­sa osas­sa aidosti tyhjistä asun­noista asukas on laitoshuollossa.
      “Tyhjistä” asun­noista huo­mat­ta­va osa kuu­luu henkilöille, jot­ka ovat kir­joil­la muual­la, mut­ta joil­la on kaupunki­a­sun­to Helsingis­sä. Mon­elle yri­tyk­sel­lä on hotel­likäytössä asun­to Helsingis­sä Helsinki­in suun­tau­tu­via työreis­su­ja varten. Vuo­den Brys­selin komen­topa varten ei asun­toa anneta vuokralle, varsinkin kun piipahde­taan kuitenkin aika tiuhaan koti­maas­sa. Sit­ten on niitä, jot­ka ovat vero­tussy­istä kir­joil­la jos­sain muual­la ja ovat siel­lä muka yli puo­let vuodes­ta. Entisil­lä jas nyky­isil­lä for­mu­lakuskeil­lakin näyt­tää ole­van asun­to myös Suomessa.
      Tuhan­sia “tyhjiä” asun­to­ja on opiske­li­joiden käytössä. On vähän makua­sia, rikko­vatko opiske­li­jat lakia pysymäl­lä kir­joil­la entisessä kotikun­nas­saan. Helsin­ki meinasi pakot­taa opiske­li­jat siirtämään kir­jat Helsinki­in sit­o­ma­l­la ratikkalipun kir­joil­laoloon, ‚mut­ta luopui ajatuksesta.

  80. Asevelvol­lisu­usarmei­jan puo­lus­t­a­mi­nen argu­men­til­la “min­ul­la oli kivaa” tai “min­ulle se oli hyödyl­listä” on kyl­lä aika outoa. Tässä on hyvä käyt­tää mak­salaatikkokri­teer­iä: Vaik­ka mak­salaatikon syömi­nen min­un mielestäni olisi kuin­ka mukavaa, niin ei se ole oikein minkään­lainen perustelu tehdä siitä pakol­lista kenellekään muulle. (Kään­täen, jos ei tykkää mak­salaatikos­ta, ei se ole mikään perustelu kieltää sitä) 

    Asevelvol­lisu­usarmei­jaa vas­taan on lukuisia aivan päte­viä argu­ment­te­ja, en niitä käy tässä erit­telemään sen kum­mem­min; kaik­ki liit­tyvät piilotet­tui­hin kus­tan­nuk­si­in ja siihen että noin yleen­sä on huono idea pakot­taa ihmisiä mihinkään ilman jotain aivan järisyt­tävää perustelua. 

    Toi on kyl­lä paras pitkään aikaan, “ei kaik­ki tieto lukios­sa tule”. Joo, tyhjän­pant­ti­na kasarmil­la makaa­mal­la, turhia hom­mia tois­ta­mal­la vail­la moti­vaa­tio­ta, ja opet­tele­mal­la vält­telemään eri­laisia nakke­ja, siinähän se tieto vas­ta karttuu.

  81. Ris­to: Toki korot ovat nyt niin mata­lal­la, että korkovähen­nyk­sen merk­i­tys tyyp­il­liselle koti­taloudelle on varsin pieni, mut­ta samas­sa suh­teessa on pienen­tynyt sen merk­i­tys val­tion­taloudellekin, joten mielestäni tämä ei ole hyvä argu­ment­ti pois­ton aikatalun muuttamiselle.

    Korkovähen­nys voisi olla vain koron yli 5% ylit­tävästä osas­ta. Siinä vai­heessa siitä saat­taa jopa olla jotain apua korkotuen saa­jille, toisin kuin nyky­isil­lä parin pros­entin markkinakoroilla.

    1. Se, että lehti sekoit­taa tyhjän asun­non ja asun­non, jos­sa kukaan ei asu VAKITUISESTI toisi­in­sa, ei tee väit­teestäsi yhtään sen todem­paa. sun­to on tyhjä, kuin se ei ole kenenkään käytössä mil­lään tavalla.

  82. Mitä laki määrää nykyään opiske­li­joiden kotikunnasta?
    Min­un aikaani kir­jo­ja ei nimit­täin saanut muut­taa pelkän opiskelun takia (tilapäistä oleskelua). Tosin siitä nyt on aikaa ikuisuus.

  83. Kun vas­tas­sa Yhdys­val­loil­la oli motivoitunut kansa­n­armei­ja, ei palkka­soti­lai­ta tain­ut enää riit­tää, ja piti pistää pystyy kut­sun­nat. Niin tai näin, palk­ka-armei­ja ei riit­tänyt. Toinen jut­tu on sit­ten tämä armei­jan mol­laami­nen omien koke­musten perus­teel­la, mikä onkin varsi­naista tiedemiesa­jat­telua. Armei­jakoke­muk­sia on mon­en­laisia, ja armei­jakin muut­tuu jatku­vasti. Se, että ei ole oma her­mo kestänyt armei­jaa, ei vielä kaikille riitä ratio­naalisek­si perus­teek­si palkka-armeijalle.

  84. Tiedemies: Lisäk­si voisi lait­taa rak­en­ta­mat­toma­lle tont­ti­maalle moninker­taisen kiin­teistöveron. Vaik­ka niin, että se vero nousee ajan myötä.

    Asi­aa.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuhan­sia “tyhjiä” asun­to­ja on opiske­li­joiden käytössä. On vähän makua­sia, rikko­vatko opiske­li­jat lakia pysymäl­lä kir­joil­la entisessä kotikun­nas­saan. Helsin­ki meinasi pakot­taa opiske­li­jat siirtämään kir­jat Helsinki­in sit­o­ma­l­la ratikkalipun kir­joil­laoloon, ‚mut­ta luopui ajatuksesta.

    Olen käsit­tänyt että opiske­li­jat tekevät tilapäisen muut­toil­moituk­sen esim. Helsinkin, mut­ta vak­i­tu­inen osoite jää sil­loin ennalleen, ja kotikun­tana säi­lyy esim. Vaasa. Täl­löin opiske­li­ja on kuitenkin mais­traatin papereis­sakin kir­joil­la Helsin­gin asun­nos­sa (joskin tilapäisenä asukkaana). Ei kai tämä asun­to sil­loin näyt­täy­dy tilas­tois­sa tyhjänä? 

    Vai las­ke­taanko tyhjäk­si asun­nok­si tosi­aan kaik­ki ne, jois­sa ei ole yhtään ihmistä vak­i­tuis­es­ti kir­joil­la? Tämä tun­tu­isi ainakin minus­ta ole­van aika huono määritelmä.

  86. tiedemies:

    Asevelvol­lisu­usarmei­jaa vas­taan on lukuisia aivan päte­viä argu­ment­te­ja, en niitä käy tässä erit­telemään sen kum­mem­min; kaik­ki liit­tyvät piilotet­tui­hin kus­tan­nuk­si­in ja siihen että noin yleen­sä on huono idea pakot­taa ihmisiä mihinkään ilman jotain aivan järisyt­tävää perustelua. 

    Samoin asevelvol­lisu­usarmei­jaa nimeno­maan Suomes­sa puoltavia päte­viä argu­ment­te­ja on lukuisia. En käy niitä erit­telemään sen kum­memin, mut­ta em. perusteista kiin­nos­tuneet voivat käy­dä vilkaise­mas­sa muu­ta­man niistä taan­nois­es­ta blogikir­joituk­ses­tani: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/02/10/asevelvollisuusarmeija-on-hyva-vakuutus/

  87. Osmo Soin­in­vaaraHelsin­ki meinasi pakot­taa opiske­li­jat siirtämään kir­jat Helsinki­in sit­o­ma­l­la ratikkalipun kir­joil­laoloon, ‚mut­ta luopui ajatuksesta.

    Mil­loin Helsin­ki on tuos­ta luop­unut? HSL:n sivuil­la lukee yhä selvästi, että:

    “Alen­nuk­seen ovat oikeutet­tu­ja HSL-alueel­la eli Helsingis­sä, Espoos­sa, Kau­ni­ai­sis­sa, Van­taal­la, Ker­aval­la, Sipoos­sa tai Kirkkon­um­mel­la vak­i­tuis­es­ti asuvat.”

    Tuos­sa käytän­nössä muut suuret kaupun­git (Tam­pere, Turku jne.) toimi­vat toisin. Niis­sä opiske­li­ja-alen­nuk­set saa­vat paikallis­li­iken­teessä myös muual­la kir­joil­la ole­vat. Eivät vain samaisen alueen kir­joil­la ole­vat asukkaat.

  88. komm
    Tuos­sa käytän­nössä muut suuret kaupun­git (Tam­pere, Turku jne.) toimi­vat toisin. Niis­sä opiske­li­ja-alen­nuk­set saa­vat paikallis­li­iken­teessä myös muual­la kir­joil­la ole­vat. Eivät vain samaisen alueen kir­joil­la ole­vat asukkaat.

    Hups. Olin väärässä. Näköjään muutkin har­joit­ta­vat vas­taavaa, eli eivät myön­nä opiske­li­jalip­pua kuin niille, joil­la on osoite tietyl­lä alueella.

  89. Osmo Soin­in­vaara: Oikeasti tyhjiä asun­to­ja on hyvin vähän.

    […]

    Lis­tas­ta puut­tuvat vielä eri­laiset mikroyri­tys­ten tai free­lancerei­den työti­lat. Yksiöitä ja kak­sioi­ta on tässäkin käytössä aika runsaasti.

    Joskus näitä olisi san­ot­tu piilokont­tor­eik­si, mut­ta itse näk­isin asian vähän toisin. Talos­sa asu­val­la per­heelle voi olla vai­h­toe­htoina muut­taa muualle tai ostaa samas­ta talosta pieni asun­to työtiloik­si, ym. Kaupunki­rak­en­teen tiiviy­den kannal­ta jälkim­mäi­nen on oikein oiva ratkaisu.

    Tuskin­pa Helsingis­sä kovin mon­ta ihan vain huvin vuok­si tyhjänä ole­vaa asun­toa on. Ei tuo asun­to­jen hin­take­hi­tys näin taan­tu­ma-aikana sel­l­aiselta näytä, että itsek­seen rapis­tu­vaan asun­toon kan­nat­taisi sijoittaa.

    Sen sijaan tyhjiä tont­te­ja kyl­lä on. Osit­tain ne ovat vielä syys­tä tai tois­es­ta asuinkäyt­töön kaavoit­ta­mat­ta, osit­tain ne vain odot­tel­e­vat vielä korkeam­paa maa­nar­voa. Näi­hin voisi vaikuttaakin.

  90. Eero: Ja kaupun­gin muo­dosta­vat kaupunki­laiset. Puo­let helsinkiläi­sistä asuu vuokral­la ja reilu 40% omis­tusasun­nos­sa, ja noil­la on päin­vas­taiset intres­sit mitä asun­to­jen hin­take­hi­tyk­seen tulee. Valitet­tavasti syksyl­lä saata­neen taas nähdä kum­mal­la ryh­mäl­lä on enem­män poli­it­tista valtaa.

    Jos asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä ei saa­da kuri­in, se johtuu käytän­nössä siitä, että osta­jakan­di­daat­tien mak­sukyky kehit­tyy nopeam­min kuin tar­jol­la ole­van raken­nus­maan määrä ja laatu.

    Niin­pä suurimpia voit­ta­jia ovat kiin­teistön­o­mis­ta­jat. Raken­nus­maan omis­ta­jat tietysti hyö­tyvät maan hin­nan­nousus­ta, raken­net­tu­jen kiin­teistö­jen omis­ta­jat myyn­ti­hin­to­jen nousus­ta. Voit­ta­ju­u­den määrä riip­puu kuitenkin olen­nais­es­ti velan osu­ud­es­ta ja omis­tamisa­jas­ta. Juuri velak­si oste­tun kiin­teistön omis­ta­ja ei tietenkään ole voittaja.

    Vuokra­ton­teil­la ole­vatkin ovat voit­ta­jia, kos­ka kaupun­gin vuokra­tont­tien vuokril­la ei ole oikein mitään tekemistä niiden todel­lisen arvon kanssa.

    Suurin maan­omis­ta­ja on Helsingis­sä on Helsin­ki itse. Näin ollen kaupun­ki on tässä kohdas­sa voit­ta­ja. Sit­ten taas asumisen yleinen kallis­tu­mi­nen kolah­taa sosi­aalipuolen kas­saan. Ei kuitenkaan täysimääräisenä, kos­ka osa asumisen tues­ta tulee Kelalta.

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä jonkin­lainen laskel­ma siitä, mitä oikeas­t­aan tapah­tu­isi kenellekin, jos Helsin­gin alueel­la ole­van asun­torak­en­tamiseen kaavoite­tun maan arvo putoaisi vaikka­pa kolmannekseen.

    Koko hom­mas­sa pitää pitää kirkkaana mielessä se, että korkeat hin­nat johtu­vat kysän­nästä ja tar­jon­nas­ta. Hin­toi­hin voi vähän vaikut­taa rajoit­ta­mal­la kysyjien mak­sukykyä (korkovähen­nysoikeus, asum­is­tu­ki) tai lisäämäl­lä tont­tien tar­jon­taa (vero­muu­tok­set, kaupun­gin poli­ti­ikan muutos). 

    Voi kuitenkin olla niin, että Helsingis­sä on maanti­eteel­li­sistä ja taloudel­li­sista syistä väk­isinkin jonkin­lainen tont­tip­u­la val­lit­se­vana olo­suh­teena. Sil­loin asun­to tai talo Helsingis­sä mak­saa juuri niin paljon kuin osta­jal­la on varaa. Julki­nen val­ta voi kuitenkin vali­ta, annetaanko maan arvon­nousu maan­omis­ta­jalle vai ote­taanko se yhteiseen käyttöön.

  91. Ei oikein voi sanoa, että Yhdys­val­tain armei­ja olisi saanut “turpi­in”, se vain ei poli­it­ti­sista syistä saanut tais­tel­la. Niin­pä amerikkalaiset sotavoimana toimi­vat molem­mat kädet selän takana (mikä ei tietenkään tarkoit­tanut, että soti­laat ken­täl­lä eivät olisi tais­telleet ja kärsi­neet tosis­saan, puhu­mat­takaan viet­nami­lai­sista). Poli­ti­ikan vuok­si strate­gisil­la pom­mikoneil­la pom­mitet­ti­in tak­tisia kohtei­ta (B‑52:lla mat­topom­mi­tuk­se­na viidakkoa) ja tak­tisil­la pom­mikoneil­la strate­gisia kohtei­ta (F‑4:llä Hanoita).

    Mut­ta turpi­in saamis­es­ta voisi tode­ta, että amerikkalaisia soti­lai­ta kuoli 58 000, eteläviet­nami­laisia soti­lai­ta 200–300 000, pohjoisviet­nami­laisia soti­lai­ta jotain väliltä 500 000:sta puoleen­toista miljoon­aan, kiinalaisia ja pohjoisko­re­alaisia muu­tamia tuhan­sia. Sit­ten vielä jonkin ver­ran sivi­ile­jä. Kuka nyt sit­ten sai turpiin?

    1. Pelkästään viet­nami­laisia lap­sia kuoli kaq syn­tyi epä­muo­dos­tuneina amerikkalais­ten kemi­al­lisen sodankäyn­nin ansios­ta enem­män kuin tuo 200- 300 000 tuhatta.

  92. ihmeel­lis­es­ti Helsingis­sä on muutet­tu asun­to­jen käyt­tö­tarkoituk­sia alku­peräis­es­tä. Mis­tä tämä johtuu? 

    Asun­toy­htiö voi olla pul­lol­laa kont­tor­e­i­ta ja yhteiskun­ta tukee näitä kiin­teistöjä vielä asun­to-osakey­htiöinä mon­en­moi­sel­la tavalla.

    Ei kont­tori­raken­nus saa esimerkik­si kor­jaus- ja ener­gia-avus­tuk­sia, kuten saa asun­to-osakey­htiö, vaik­ka siinä olisi miten mon­ta toimistoa.

    Jos asun­non käyt­tö­tarkoi­tus on toinen tai sitä ei käytetä kuin nimek­si asumiseen, pitäisi täl­laista asun­toa voi­da verottaa. 

    Mainit­takoon, että kiin­teistövero­tus kohdis­tuu myös vapaa-ajan asun­toi­hin, jos­sa raken­nuk­sia verote­taan vak­i­tu­ista asum­ista ankaram­man vero­pros­entin mukaan. 

    Mik­sei samaa voi soveltaa Helsingis­sä? Näin vapau­tu­isi var­masti asun­toka­p­a­siteet­tia alku­peräiseen tarkoitukseensa.

  93. Min­un varus­mies­palvelu vuosi­na 1977–1978 oli kyl­lä täyt­tä pötyä 97%:sti 11 kk ajas­taan. Levytet­ti­in mitään tekemät­töminä punkas­sa ja odet­ti­in, että josko jotain järkevää tekemistä tul­taisi­in määräämään — esim. radioiden käpis­te­lyä ja viestili­iken­nehar­joituk­sia että sähkö­tys­tä. Mut­ta mon­et eivät noitakaan kat­soneet järkeväk­si tekemisek­si. Että nukku­mi­nen hyvil­lä uni­lahjoil­la oli kaiketi paras­ta mitä viestis­sä saat­toi kokea.

    Mut­ta työtä mon­et upseer­it ja värä­tyt sai­vat siitä, että paukapäitä komen­net­ti­in varuskun­ti­in har­joit­tele­maan sodankäyn­tiä — odot­ta­mal­la sotaa.

  94. ‘Ei oikein voi sanoa, että Yhdys­val­tain armei­ja olisi saanut “turpi­in”, se vain ei poli­it­ti­sista syistä saanut tais­tel­la.’ (Pekka Taipale)
    Kyl­lä ne sai­vat tais­tel­la, mut­ta moti­vaa­tio putosi pahasti vuosien var­rel­la. Sotahul­lumpia esimiehiä alet­ti­in tap­paa ja silleen.
    Jos tarkoi­tus on käy­dä siir­tomaa­so­tia tyyli­in Viet­nam, niin joku muukalaisle­gioona lie­nee paras ratkaisu ja asevelvol­liset huonoin. Suomen puo­lus­tusvoimien tehtävän pitäisi kuitenkin olla Suomen puo­lus­t­a­mi­nen eikä väärän­väris­ten kurmottaminen.

  95. Viherinssi:
    Suurin maan­omis­ta­ja on Helsingis­sä on Helsin­ki itse. Näin ollen kaupun­ki on tässä kohdas­sa voit­ta­ja. Sit­ten taas asumisen yleinen kallis­tu­mi­nen kolah­taa sosi­aalipuolen kas­saan. Ei kuitenkaan täysimääräisenä, kos­ka osa asumisen tues­ta tulee Kelalta. 

    Asum­i­nen Helsingis­sä on jo niin kallista, että vuokrien nousu ei enää merkit­tävästi vaiku­ta asum­is­tu­keen. Ollaan jos men­ty reip­paasti ohi hyväksyt­tävistä enimmäisasumismenoista.

  96. Kor­jaan kan­to­jani. P‑Vietnam otti tur­paan USA:lta, joka suorit­ti suun­nitel­lun pois­tu­misen maas­ta. Mallia oper­aa­tioon saati­in sak­salaisil­ta, jot­ka tapet­tuaan riit­tävästi venäläisiä suorit­ti­vat hal­li­tun pois­tu­misen N‑liitosta 1944–45. Jos Sak­sa ja USA oli­si­vat tyy­tyneet palk­ka-armei­joi­hin, olisi voit­to kum­mankin osalta ollut vieläkin selvem­pi. Niin, ja kiin­teistövero on hyvä, kos­ka se kan­nus­taa työn­tekemiseen, minkä vuok­si kiin­teistövero­ja pitäisi nos­taa eri­tyis­es­ti Espan­jas­sa, kos­ka siel­lä on niin paljon työttömiä.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikä Vietanamin sodas­sa turpi­in saanut Yhdys­val­tain armei­ja perus­tunut asevelvollisuuteen?

    En kyl­lä käyt­täisi ter­miä “armei­ja sai turpi­in” kos­ka USA ei tain­nut hävitä ain­oatakaan merkit­tävää tais­telua. Eli jos häviää kos­ka kansakun­ta kyl­lästyy mak­samaan soti­las­meno­ja niin ei se kyl­lä ole armei­jan turpi­in saamista vaan kotir­in­ta­man sotaväsymystä.

    amerikkalais­ten kemi­al­lisen sodankäyn­nin ansiosta 

    Miten käy­dä kemi­al­lista sodanäk­lyn­tiä jos ei käytä kemi­al­lisia asei­ta? Agent Orange ei ole kemi­alli­nen ase ainakaan OPCW:n mukaan (Suo­mi on jäsen) eikä sen käyt­töä kasvimyrkkynä ole kiel­let­ty OPCW:n konventissa.

    Pitäsköhän käyt­tä eksak­te­ja ter­me­jä eikä huudel­la perus­suo­ma­lais­ten tapaan ihan mitä sat­tuu? Tämä ei ole mikään vei­jon esson baari mis­sa hal­la-ahoslaiset jytkäy­tyk­set ovat ihan paikallaan.

    1. On se luokitel­tu kemi­al­lisek­si aseek­si tai ei, se tap­poi paljon ihmisiä ja on syn­nyt­tänyt val­ta­van määrän epä­muo­dos­tunei­ta lap­sia. Sitä ei ole luokitel­tu kemi­al­lisek­si aseek­si, kos­ka sitä voi käyt­tää myös vastuullisesti.

  98. tiedemies: Asevelvol­lisu­usarmei­jaa vas­taan on lukuisia aivan päte­viä argu­ment­te­ja, en niitä käy tässä erit­telemään sen kum­mem­min; kaik­ki liit­tyvät piilotet­tui­hin kus­tan­nuk­si­in ja siihen että noin yleen­sä on huono idea pakot­taa ihmisiä mihinkään ilman jotain aivan järisyt­tävää perustelua.

    Toisaal­ta ammat­tiarmei­jaa vas­taankin löy­tyy mon­en mon­ta argu­ment­tia, joista yksi on lukumääräon­gel­ma (tarkoi­tus on puo­lus­taa koko maa­ta), toinen on moti­vaa­tio-ongel­ma tosi­ti­lanteessa siten kuin se Suomeen voi kohdis­tua ja kol­mas on noiden “piilotet­tu­jen kus­tan­nusten” siirtämi­nen täysimääräis­es­ti val­tion budjettiin.

    Jos puo­lus­tuk­ses­ta ei mak­se­ta ajas­sa, siitä mak­se­taan rahas­sa ja tälle löy­tyy var­masti enem­män vas­tus­tus­ta. Jostain syys­tä ammat­tiarmei­jan kan­na­tus­ta löy­tyy etenkin niiltä tahoil­ta, jot­ka eivät nytkään tah­toisi vero­ja mak­saa ja akti­ivis­es­ti hake­vat keino­ja olla mak­samat­ta niitä, kos­ka ovat rahansa “ansain­neet”. Ilmeis­es­ti toisin kuin me muut. Olisi kiva ker­rankin myös kuul­la, kuka nuo kus­tan­nuk­set aikoo mak­saa ja kenen rahoilla.

    Ammat­tiarmei­jal­la heku­moivil­ta tup­paa myös “uno­h­tu­maan” asevelvol­lisu­usarmei­jas­ta saata­vat ulkon­aishyödyt, joil­la on var­masti suuri yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys. Sil­loin kun niitä ei uno­hde­ta, ne sivu­ute­taan “merk­i­tyk­set­töminä”.

    Ja jos maan­puo­lus­tus ja yhteiskun­nan puo­lus­t­a­mi­nen sekä veli venäläis­ten taipumuk­set huomioiden myös kie­len ja kult­tuurin puo­lus­t­a­mi­nen ei ole hyvä perustelu ihmis­ten “pakot­tamiseen”, odotan innol­la ehdo­tuk­si­asi oikeusjär­jestelmän ja kansane­dus­tusjär­jestelmän ja koko hallinto­jär­jestelmän romut­tamis­es­ta. Saman­laista ja pahempaa “pakot­tamista” niiltäkin suun­nil­ta tulee ja peruste­lut ovat usein köykäisemmät.

    Tavalli­nen Teknikko: Min­un varus­mies­palvelu vuosi­na 1977–1978 oli kyl­lä täyt­tä pötyä 97%:sti 11 kk ajastaan.

    Uskoisitko, että asi­at ovat ehti­neet jonkin ver­ran muut­tua kolmes­sa ja puo­lessa vuosikymmenessä?

    Sylt­ty: En kyl­lä käyt­täisi ter­miä “armei­ja sai turpi­in” kos­ka USA ei tain­nut hävitä ain­oatakaan merkit­tävää tais­telua. Eli jos häviää kos­ka kansakun­ta kyl­lästyy mak­samaan soti­las­meno­ja niin ei se kyl­lä ole armei­jan turpi­in saamista vaan kotir­in­ta­man sotaväsymystä.

    Pekka Taipale: Kuka nyt sit­ten sai turpiin?

    Armei­jat eivät sodi tyhjiössä kuin Afrikas­sa, jos­ta löy­tyy näitä riip­pumat­to­mia sotapäälliköitä.
    Yleen­sä sodal­la myös pyritään johonkin. Mikä oli sodan lopputulos?

  99. Viherinssi: Koko hom­mas­sa pitää pitää kirkkaana mielessä se, että korkeat hin­nat johtu­vat kysän­nästä ja tarjonnasta.

    Kysymys kuu­luukin, mik­si muu­ta maa­ta nyt tyh­jen­netään Helsinki­in? Se aiheut­taa turhaan ongelmia joka puolella.

    Tiedemies: Lisäk­si voisi lait­taa rak­en­ta­mat­toma­lle tont­ti­maalle moninker­taisen kiin­teistöveron. Vaik­ka niin, että se vero nousee ajan myötä.

    Iso ongel­ma löy­tyy siitä, että asum­is­mukavu­ut­ta olen­nais­es­ti paran­ta­vat kun­nol­liset viher­alueet ja isoa osaa Helsin­gin viher­alueista ei käsit­tääk­seni ole kaavoitet­tu sellaisiksi.
    Pakko­rak­en­t­a­mi­nen siis tek­isi kaupungista todel­la rujon paikan elää. Ikävää myös ajatel­la, mitä täl­lainen kiire tek­isi jo nyt hauku­tulle tuotan­non laadulle. Onko tarkoituk­se­na täyt­tää kaupun­ki huonoil­la ja rumil­la rakennuksilla?

  100. anonyy­mi: Yleen­sä sodal­la myös pyritään johonkin. Mikä oli sodan lopputulos?

    Tulos oli se, että Neu­vos­toli­it­to käyt­ti huo­mat­tavasti Yhdys­val­to­ja suurem­man osan kansan­taloud­estaan sota­ma­te­ri­aalin tuot­tamiseen (Viet­nami­in meni kohta­lainen määrä panssari­vaunu­ja, lentokonei­ta jnpp — pohjoisviet­nami­laiset eivät suinkaan soti­neet omin voimin) ja talous ei kestänyt, joten neukku­la lop­ul­ta romahti.

    Viet­namin demokraat­ti­nen tasaval­ta mak­seli sit­ten myöhem­min sotako­r­vauk­se­na Viet­namin tasaval­lan velat IMF:lle jne. 

    Tämäkin on tietysti vain yksi lenk­ki his­to­ri­an tapah­tu­mien ketjus­sa, ja seu­rauk­sia oli paljon muitakin.

    Nyt, vuon­na 2012, voidaan tode­ta, että Yhdys­val­tain dol­lari on syr­jäyt­tämässä don­gia Viet­namin käyt­tö­val­u­ut­tana. Ja lisäk­si nyt 2000-luvul­la viet­nami­laiset teol­lisu­us­tuot­teet syr­jäyt­tävät amerikkalaisia tuot­tei­ta kulut­ta­ja­markki­noil­la, joten lop­putule­m­ana ehkä Viet­namin demokraat­ti­nen tasaval­ta voit­taa. Voiton­merkin bränd­inä Nike.

  101. Hin­taku­pla Suomes­sa on todel­li­nen ris­ki. Epä­var­muus vain jar­rut­taa kuplan puhkeamista.

    Jos lainavähen­nys­tä halut­taisi­in leika­ta, pitäisi tehdä uusi­in lainoihin. 

    Muuten syn­tyy kohtu­ut­to­mia tilantei­ta per­heille tem­poil­ev­as­ta politiikasta. 

    Ei van­hat lainat kuplaa aiheuta vaan uudet kau­pat ja lainat.

  102. “anonyy­mi kir­joit­ti 30.7.2012 kel­lo 13:20

    Tavalli­nen Teknikko: Min­un varus­mies­palvelu vuosi­na 1977–1978 oli kyl­lä täyt­tä pötyä 97%:sti 11 kk ajastaan.

    No minä olin jo 16-vuo­ti­aana täysin työelämässä mukana ja kun “armei­jaan pääsin”, en voin­ut kuin ihme­tel­lä sitä, että eikö armei­jas­sa ole tarkoi­tus tehdä asioi­ta kuten työelämässä tehdään.

    Mut­ta Han­skille (Hansen-Haug) vaan ter­veisiä. Oli reilu luut­nant­ti tuol­loin ja kaiketi hänen tien­sä veikin myöhem­min mei­dän paukapäi­den kait­semisen jäl­keen ulko­maille vaa­ti­vampi­in ammat­ti­soti­laan tehtäviin.

  103. Jos viher­aluei­den kaavoit­ta­mat­to­muus on ongel­mana niin eikö ole parem­pi kaavoit­taa viher­aluei­ta kuin luot­taa siihen että joku jät­tää hyvää hyvyyt­tään rakentamatta?

  104. anonyy­mi: Mikä oli sodan lopputulos?

    Väitätkö että vas­taus tuo­hon on “USA:n armei­ja sai turpiinsa”? 

    Vrt:
    — Suo­mi hävisi jatkoso­dan kun Helsin­ki miehitettiin
    — No ei sitä kyl­lä miehitetty
    — Väitätkö nyt että Suo­mi muka voit­ti sodan? Mikä oli sodan lopputulos?

  105. anonyy­mi: Kysymys kuu­luukin, mik­si muu­ta maa­ta nyt tyh­jen­netään Helsinki­in? Se aiheut­taa turhaan ongelmia joka puolella.

    Mil­lä akti­ivisil­la toimil­la ihmisiä pakote­taan Helsinkiin?

    Syr­jäseudut tyh­jenevät kahdes­ta syys­tä. On vaikea löytää tuot­tavaa työtä har­vaan asu­tu­ille alueille tai pie­nille asu­tuskeskuk­sille. Lisäk­si jostain syys­tä edes näiltä alueil­ta kotoisin ole­vat koulute­tut (opet­ta­jat, lääkärit, lakimiehet, jne.) eivät ole keskimäärin kovin kiin­nos­tunei­ta palaa­maan kotiseuduilleen, vaik­ka töitäkin olisi.

    Syr­jäseu­tu­jen pitämi­nen laa­jasti asutet­tuina onnis­tuu vain, jos sen ajatuk­sen taakse löy­tyy mak­sajien vah­va tuki. Se tun­tuu rapau­tu­van samaa tah­tia, kun maaseu­tu tyh­je­nee. Ei ole kovin real­is­tista odot­taa, että alue­poli­ti­ikan ase­ma vahvis­tu­isi pidem­mäl­lä ajalla.

    Isom­pi kysymys tässä on se, että mik­si ihmiset painu­vat nimeno­maan pääkaupunkiseudulle. Sille asialle toden­näköis­es­ti voisi tehdä jotain, jos meil­lä olisi tar­jo­ta kyllin vah­va vai­h­toe­hto. Nyt aluekeskuk­set ovat liian heikko­ja ja pieniä ollak­seen riit­tävän houkuttelevia.

  106. Viet­namin sodas­sa yllät­täen asel­li­sista yhteeno­toista USA voit­ti kaik­ki, myös TET hyökkäyk­sen lop­ul­ta. Viet­a­min­lainen ken­raali tosin kom­men­toi kysymäl­lä “oliko sil­lä merkitystä?”.

    Napoleonin sodis­sa von Clause­witz oppi, että sota on osa poli­ti­ikkaa, ei itsetarkoitus.

    Syyr­i­as­sa kiin­nos­tavin­ta ovat syyt Venäjän anta­mal­la vah­valle Assadin tuelle.

  107. Jaa­has. Täältäkin on hävin­nyt kommentteja.

    Viherinssi: Isom­pi kysymys tässä on se, että mik­si ihmiset painu­vat nimeno­maan pääkaupunkiseudulle. Sille asialle toden­näköis­es­ti voisi tehdä jotain, jos meil­lä olisi tar­jo­ta kyllin vah­va vai­h­toe­hto. Nyt aluekeskuk­set ovat liian heikko­ja ja pieniä ollak­seen riit­tävän houkuttelevia.

    Pitäisikö asialle ken­ties tehdä jotain sen sijaan, että se ote­taan muut­ta­mat­tomana tosi­seikkana? Olisi var­maan tässäkin parem­pi puut­tua syi­hin kuin juos­ta seu­rausten perässä.

    Pekka Taipale: Tulos oli se, että Neu­vos­toli­it­to käyt­ti huo­mat­tavasti Yhdys­val­to­ja suurem­man osan kansan­taloud­estaan sota­ma­te­ri­aalin tuottamiseen

    Uskaltaisin väit­tää, ettei Viet­nami­in annet­tu apu rom­ah­dut­tanut Neu­vos­toli­it­toa. Oletet­tavasti neukut tuot­ti­vat jonkin ver­ran suurem­man osan mate­ri­aal­ista itselleen.

    Nyt, vuon­na 2012, voidaan tode­ta, että Yhdys­val­tain dol­lari on syr­jäyt­tämässä don­gia Viet­namin käyt­tö­val­u­ut­tana. Ja lisäk­si nyt 2000-luvul­la viet­nami­laiset teol­lisu­us­tuot­teet syr­jäyt­tävät amerikkalaisia tuot­tei­ta kulut­ta­ja­markki­noil­la, joten lop­putule­m­ana ehkä Viet­namin demokraat­ti­nen tasaval­ta voittaa.

    Jos sodan lop­putu­los las­ke­taan siitä, mitä kaikkea asi­aan liit­tyville on sen päät­tymisen jäl­keen tapah­tunut, maail­man­his­to­ri­as­sa ei liene ain­oatakaan sotaa, jon­ka lop­putu­losta vielä tiedettäisiin.

  108. Olen samaa mieltä siitä, että myyn­tivoiton vero­tus on muut­tovero, mut­ta minus­ta tämän muut­toe­fek­tin voisi kyl­lä vält­tää koko veros­ta luop­umat­ta sil­lä, että veroa ei tarvit­sisi mak­saa, jos ostaisi sama­nar­voisen tai kalli­im­man uuden asun­non tilalle. Vain jos ostaa halvem­man asun­non tai ei asun­toa lainkaan, olisi mak­set­ta­va vero myyn­ti­hin­nan ja uuden asun­non osto­hin­nan välistä (olet­taen, että uuden asun­non hin­ta olisi alem­pi kuin van­han asun­non alku­peräi­nen ostohinta).

    Säi­lyt­tämäl­lä myyn­tivoiton vero­tus saataisi­in veron piiri­in ne, jot­ka rak­en­ta­vat oma­l­la työl­lään omakoti­talo­ja ja sit­ten myyvät ne verot­tomasti. Tämä on minus­ta puh­das­ta tuloveron kiertämistä, eikä minus­ta kovinkaan reilu tapa tukea asuntorakentamista. 

    Tääl­lä maini­tu­ista keinoista kuitenkin kiin­teistöveron nos­to on minus­ta kaikken järkevin tapa saa­da toisaal­ta asun­to­jen hin­nat kuri­in ja toisaal­ta kerätä maan arvon­nousun tuot­to kaupungeille, joille se kuu­luu, eikä yksit­täisille ihmisille, jot­ka eivät ole tehneet mitään sen maan arvon­nousun hyväk­si. Toki, kuten tääl­lä on mainit­tu, kyseinen nos­to pitää tehdä hitaasti, ettei kukaan joudu väli­in­putoa­jak­si ostet­tuaan kalli­in asun­non ja joutuen mak­samaan sen päälle korkei­ta kiinteistöveroja.

  109. Samuli Saarel­ma:

    Säi­lyt­tämäl­lä myyn­tivoiton vero­tus saataisi­in veron piiri­in ne, jot­ka rak­en­ta­vat oma­l­la työl­lään omakoti­talo­ja ja sit­ten myyvät ne verot­tomasti. Tämä on minus­ta puh­das­ta tuloveron kiertämistä, eikä minus­ta kovinkaan reilu tapa tukea asuntorakentamista. 

    Samuli, mihin tietoon perus­tuu olet­ta­masi, ettö yllä kuvaa­masi toim­inta olisi jol­lakin taval­la merkit­tävä ongel­ma? Ainakaan siinä mitas­sa, että sen kor­jaamisek­si pitäisi luop­ua koko oman asun­non myyn­tivoiton verottomuudesta?

    Verot­ta­jal­la on nimit­täin jo nyt täy­det mah­dol­lisu­udet puut­tua moi­seen kikkailu­un ja niin on myös käytän­nössä tehty.
    Lain­aus verot­ta­jan ohjeista:

    “Oman asun­non luovu­tusvoiton verova­paussään­nöstä ei sovel­leta, jos verov­elvol­lisen rak­en­tamis- ja myyn­ti­toim­intaa on pidet­tävä elinkeino­toim­intana. Käytän­nössä on esi­in­tynyt tilantei­ta, jois­sa kirvesmies tai muu raken­nusalan ammat­ti­lainen on rak­en­tanut itselleen peräkkäin usei­ta omakoti­talo­ja omak­si asun­nok­si ja luovut­tanut asun­not verova­pau­teen oikeut­ta­van määräa­jan jäl­keen. Oikeuskäytän­nössä elinkeino­toimin­naksi on yleen­sä kat­sot­tu raken­nusalan ammat­ti­henkilön toim­inta sil­loin, kun kysymyk­sessä on ollut henkilön kol­man­nen itse rak­en­ta­man oman asun­non myynti.”
    lähde: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2006/Verohallituksen_kannanottoja_yritysverok%2810090%29#kys9

  110. Palvelin­rikon takia osa kom­menteista on tuhoutunut, sil­lä palvelun­tar­joa­jan var­muusko­pio ei ole ollut tuor­ein mah­dolli­nen. Ohes­sa Googlen välimuis­tista noudet­tu­ja kommentteja:

    ____________________________________________

    anonyy­mi kir­joit­ti 2.8.2012 kel­lo 12:41

    Pekka Taipale: Tulos oli se, että Neu­vos­toli­it­to käyt­ti huo­mat­tavasti Yhdys­val­to­ja suurem­man osan kansan­taloud­estaan sota­ma­te­ri­aalin tuot­tamiseen (Viet­nami­in meni kohta­lainen määrä panssari­vaunu­ja, lentokonei­ta jnpp – pohjoisviet­nami­laiset eivät suinkaan soti­neet omin voimin) ja talous ei kestänyt, joten neukku­la lop­ul­ta romahti.

    Nyt, vuon­na 2012, voidaan tode­ta, että Yhdys­val­tain dol­lari on syr­jäyt­tämässä don­gia Viet­namin käyttövaluuttana.

    Jos sodan lop­putu­lok­sek­si las­ke­taan se kaik­ki mitä osan­ot­ta­jat ja niihin liit­tyvät tahot sen jäl­keen tekivät niin maail­man­his­to­ri­as­sa ei ole vielä sel­l­aista sotaa ollutkaan, jon­ka lop­putu­los tiedettäisiin.

    En ymmär­rä mitä sil­lä, ettei kom­mu­nisti­nen dik­tatu­uri toimin­ut, on tekemistä asevelvol­lisu­u­den kanssa.

    En myöskään käsitä sitä imp­likaa­tio­ta, että Neu­vos­toli­it­to olisi rom­ah­tanut ase­varustelukus­tan­nuk­si­in Viet­namin tukemiseksi.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 1

    ■ Eras­totenes alek­san­dri­alainen kir­joit­ti 3.8.2012 kel­lo 19:36

    Tääl­lä moni väit­tää, ettei saanut armei­jas­ta mitään. Itse koin armei­jan eri­no­maisen mie­lenki­in­toisek­si eikä 12 kuukau­den palvelu­saikaan sisäl­tynyt tyhjäkäyn­tiä. Eri­tyis­es­ti koke­la­saikana, kun koulutin oman sa-joukkoni miehistöä, ei tyhjää aikaa ollut sit­ten yhtään. 

    2000-luvun alus­sa maas­tovuorokau­sia oli riit­tävästi, ja miehet viet­tivät E‑kaudella met­sässä joka viikko vähin­tään kolme, yleen­sä neljä ja puoli päivää. Poikkeuk­se­na oli­vat E‑kauden kak­si ensim­mäistä viikkoa, jol­loin koulutet­ti­in perusasi­at kasarmi­olois­sa ja lähimetsässä. 

    J‑kauden alus­sa oli muis­taak­seni yksi lep­ovi­ikko, jol­loin huol­let­ti­in kalus­toa, minkä jäl­keen met­sässä olti­in kuusi viikkoa vain viikon­lop­pu­lomil­la käy­den. Palveluk­sen lopus­sa oli kyl­lä pari viikkoa tyhjäkäyn­tiä, jol­loin tehti­in eri­laisia kotiu­tus­ru­ti­inei­ta: palauteky­se­lyjä, kun­toteste­jä, lääkärin­tarkas­tuk­sia, ammunto­ja, varuste­huoltoa ym. 

    Yksikön koulu­tus­ta­so oli korkea. Se kykeni täyt­tämään suori­tuskyky­vaa­timuk­set “kiitet­täväl­lä” tasol­la ja toi­mi eri­no­mais­es­ti yhteen lop­pu­so­dan har­joituk­sis­sa osana prikaa­tia. (Oma tehtäväni oli sel­l­ainen, että pääsin seu­raa­maan pataljoo­nan ja prikaatin tilan­net­ta, joten tämä arvio oli omako­htainen koke­mus.) Ihan teknis­es­ti väit­täisin, että koulu­tuskalus­tol­la ei voi enää olen­nais­es­ti parem­paan suorituk­seen kyetä, oli­pa sit­ten ammat­ti­lais- tai asevelvol­lisyk­siköstä kyse. 

    Ihan erik­seen oli sit­ten se, että noin kol­mannes miehistöstä “vemp­pasi” sään­nöl­lis­es­ti. Näi­den tais­telijoiden koulu­tus­ta­so oli surkea. Eiväthän he olleet juuri koskaan mukana vaan aina hake­mas­sa vapau­tus­ta. Kun läh­tee kol­men päivän leirin alkuaa­mu­na vas­taan­otolle, ei joudu lähtemään met­sään ja pääsee liit­tymään yksikköön­sä aikaisin­taan illal­la, vaik­ka olisi saanut “kep­piä” eli kel­paa palveluk­seen ‑merkin­nän. Suurim­malle osalle kyl­lä irtosi jokin vapau­tus, kun lääkäri varmisti selustansa.

    Ne miehet, jot­ka eivät tähän alen­tuneet, kan­toi­vat vemp­po­jenkin taakan. Eri­tyis­es­ti var­tio- ja päivystys­palvelus kävivät raskaik­si. Yksiköt palve­li­v­at aina har­joituk­sis­sa surkean ali­vahvuisi­na, mut­ta kykenivät silti täys­vahvuisen joukon suorituk­si­in. (Ase­la­jis­sani, tyk­istössä, henkilö­vahvu­udet on sään­nön­mukaises­ti ylim­i­toitet­tu, jot­ta joukot kestäi­sivät raskaitakin tap­pi­oi­ta tulivoiman alentumatta.)

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: 0

  111. Ylläpi­to: En ymmär­rä mitä sil­lä, ettei kom­mu­nisti­nen dik­tatu­uri toimin­ut, on tekemistä asevelvol­lisu­u­den kanssa.

    Eipä sen vähempää kuin sil­läkään, että yksi asevelvol­lis­armei­ja voit­ti sodan tais­te­lut toista asevelvol­lis- ja vapaae­htois­armei­jaa vas­taan. Tämä Viet­namin käyt­tämi­nen esimerkkinä asevelvol­lis­armei­jan huonos­ta toimin­nas­ta on minus­ta kaikki­aan vähän outo juttu.

    Amerikkalaiset eivät hävin­neet tais­teluken­täl­lä, vaan politiikassa. 

    En myöskään käsitä sitä imp­likaa­tio­ta, että Neu­vos­toli­it­to olisi rom­ah­tanut ase­varustelukus­tan­nuk­si­in Viet­namin tukemiseksi. 

    Koko tämä keskustelu on tietysti vain rön­sy. Mitä tekemistä koko asevelvol­lisu­udel­la on otsikon aiheen “hal­pa korko, kiin­teistöku­pla” kanssa? Kauas on kul­jet­tu. Keskustelu voi silti olla mie­lenki­in­toista ja siitä voi vaikka­pa oppia jotain.

  112. Samuli Saarel­ma: Säi­lyt­tämäl­lä myyn­tivoiton vero­tus saataisi­in veron piiri­in ne, jot­ka rak­en­ta­vat oma­l­la työl­lään omakoti­talo­ja ja sit­ten myyvät ne verot­tomasti. Tämä on minus­ta puh­das­ta tuloveron kiertämistä, eikä minus­ta kovinkaan reilu tapa tukea asuntorakentamista. 

    Jos nyt ote­taan huomioon se, että talos­sa on asut­ta­va se kak­si vuot­ta että myyn­tivoit­to on vero­ton­ta, niin ei täl­lä nyt kovin mas­si­ivisi­in tuloi­hin kukaan pääse. Omakoti­talon rak­en­t­a­mi­nen mak­saa kai vähän riip­puen miten sen tekee, sel­l­aisen 100–200 000 euroa. Kalli­im­mankin voi var­maan rak­en­taa, mut­ta kovin monel­la siihen tuskin on mahdollisuutta. 

    Jos talos­sa asuu 2 vuot­ta ja myy sen sit­ten 300 000 eurol­la, niin siinä kieltämät­tä tekee aika hyvän tilin, enim­mil­lään var­maan luokkaa 100 000 vuodessa. Mut­ta tässä herää nyt sel­l­ainen kysymys, että onko se myyn­tivoiton verot­ta­mi­nen oikea ratkaisu, kun ottaa huomioon että näitä talo­ja raken­netaan vuodessa täl­lä kuvi­o­l­la ehkä muu­tamia sato­ja. Se on vero­tu­lois­sa ehkä vajaa 10 miljoon­aa. Muille se on muut­tovero, ja epäil­isin kyl­lä että net­tona vero­tu­lot kyl­lä pieneni­sivät. Ensin­näkin, tuo koko liike­toim­inta­malli toden­näköis­es­ti jous­taisi alta pois. Lisäk­si muut­toveron aikaansaa­ma asun­tomarkki­noiden yleisen lik­vidi­teetin vähen­e­m­i­nen heiken­täisi tätä entisestää. 

    Min­ul­la on radikaali idea: jos ongel­ma on se, että talon­rak­en­tamises­sa kat­teet ovat niin hyvät että tuol­laisia voit­to­ja voi tehdä, niin olisiko rak­en­tamisen edel­ly­tyk­sis­sä jotain tarkas­tamisen varaa? Kun markki­nat toimi­vat niin, että tuon kokoiset kat­teet, jois­sa tehdään vuo­den ver­ran töitä ja sit­ten odotel­laan kak­si vuot­ta ja saadaan neljän vuo­den tien­estit käteen, ne yleen­sä katoa­vat ja tilalle tulee jotain mielekästä ja järkevää liiketoimintaa. 

    Tässäkin vero­tus, kun se kohdis­tuu työn­tekoon ja uuden luomiseen, on osa ongel­maa, ei ratkaisua. Maa­ta on hyvä verot­taa, se ei katoa mihinkään. Rak­en­tamista verot­ta­mal­la taas rak­en­tamista saadaan vähem­män. Tot­takai jos se on tarkoi­tus, niin sitten.

  113. pekka: Verot­ta­jal­la on nimit­täin jo nyt täy­det mah­dol­lisu­udet puut­tua moi­seen kikkailu­un ja niin on myös käytän­nössä tehty.

    No, hyvä jos on puu­tut­tu. Olen vain kuul­lut jut­tu­ja kirvesmiehistä, jot­ka ovat pari omakoti­taloa itselleen rak­en­ta­mal­la päässeet tilanteeseen, jos­sa asu­vat täysin velat­tomas­sa omakoti­talos­sa, mihin he eivät iki­maail­mas­sa olisi päässeet, jos oli­si­vat saman aikaa olleet palkkatyössä. 

    Mut­ta siis hyvä, jos tuo por­saan­reikä on tukit­tu siten, että verot­ta­jal­la on harkin­nan mukaan mah­dol­lista pois­taa myyn­tivoiton verot­to­muus juuri tilanteis­sa, jois­sa sitä käytetään elinkeinotoimintaan. 

    Kuten kir­joitin, kan­natan muuten myyn­tivoiton verot­to­muut­ta, kos­ka nor­maalis­sa tapauk­ses­sa se on muut­tovero, joka vain rap­paa niitä, jot­ka joutu­vat työn vuok­si muut­ta­maan. Min­un puolestani jopa sen aikara­jan voisi pois­taa, kun­han sit­ten tosi­aan sovel­let­taisi­in tuo­ta verot­ta­jan hark­in­taa tapauk­si­in, jois­sa asun­to­jen ostoa-kun­nos­tus­ta-myyn­tiä har­raste­taan elinkeinotoimintana.

  114. Tiedemies: Tässäkin vero­tus, kun se kohdis­tuu työn­tekoon ja uuden luomiseen, on osa ongel­maa, ei ratkaisua. Maa­ta on hyvä verot­taa, se ei katoa mihinkään. Rak­en­tamista verot­ta­mal­la taas rak­en­tamista saadaan vähem­män. Tot­takai jos se on tarkoi­tus, niin sitten.

    Olen kanssasi ihan samaa mieltä sen suh­teen, että olisi fik­sumpaa verot­taa maa­ta kuin työn­tekoa. Sik­si kan­natankin kiin­teistöveron nos­toa ja tämän kom­pen­soin­tia tulovero­jen laskulla. 

    Esit­tämäni epäreilu­us liit­tyi vain siihen, että kirvesmies, joka toimii raken­nus­fir­man palveluk­ses­sa ja mak­saa työstään verot, saa käteen­sä paljon vähem­män fyrkkaa kuin kirvesmies, joka tekee saman ver­ran työtä omaa omakoti­taloa rak­en­taen ja sen sit­ten verot­tomasti myy­den. Toki myyn­tiveroa parem­pi tapa pois­taa tuo epä­suh­ta olisi se, että tuloveroa las­ket­taisi­in niin paljon, että palkkatyötä tekevällekin jäisi isom­pi osa sen oman työn­sä arvos­ta käteen, kuten jää itse rakentajalle.

  115. Pekka Taipale: Amerikkalaiset eivät hävin­neet tais­teluken­täl­lä, vaan politiikassa.

    Amerikkalaisia kuoli Viet­namin tais­teluken­täl­lä 40 000. Tämä on luokkaa 10-ker­tainen määrä Irakin tai Afgan­istanin sodan uhrimäärään. Sen puoleen Irak­ista kuin Afgan­istanistakaan ei amerikkalais­ten ole tarvin­nut lähteä samaan tapaan hän­tä koip­i­en välis­sä kuin he läh­tivät Viet­namista ja syynä on juuri se parem­pi men­estys tais­teluken­täl­lä (=vähem­män omia tappioita). 

    Voi siis sanoa, että ne USA:n “voitot” Viet­namis­sa oli­vat Pyrrhok­sen voit­to­ja. Tak­tis­es­ti voi amerikkalais­ten sanoa voit­ta­neen tais­telun, mut­ta strate­gis­es­ti heille tuote­tut tap­pi­ot oli­vat liikaa, minkä vuok­si he hävi­sivät koko sodan. Minus­ta on siis väärin sanoa, etteivät he hävin­neet taistelukentällä. 

    Toki sit­ten vielä suurem­mas­sa strate­gises­sa kuvios­sa voi hei­dän sanoa voit­ta­neen, kos­ka tuhoa­mal­la Viet­namin ja pari sen naa­puria niin per­in­po­hjin kuin amerikkalaiset tekivät, he estivät pelkäämän­sä domi­noilmiön, eli sen, että kansat ympäri maail­maa uskaltaisi­vat alkaa pul­likoi­da amerikkalais­ten yli­val­lalle ja hei­dän asioi­hin sotkeutumiselle.

  116. Samuli Saarel­ma: Amerikkalaisia kuoli Viet­namin tais­teluken­täl­lä 40 000. Tämä on luokkaa 10-ker­tainen määrä Irakin tai Afgan­istanin sodan uhrimäärään. Sen puoleen Irak­ista kuin Afgan­istanistakaan ei amerikkalais­ten ole tarvin­nut lähteä samaan tapaan hän­tä koip­i­en välis­sä kuin he läh­tivät Viet­namista ja syynä on juuri se parem­pi men­estys tais­teluken­täl­lä (=vähem­män omia tappioita). 

    Voi siis sanoa, että ne USA:n “voitot” Viet­namis­sa oli­vat Pyrrhok­sen voit­to­ja. Tak­tis­es­ti voi amerikkalais­ten sanoa voit­ta­neen tais­telun, mut­ta strate­gis­es­ti heille tuote­tut tap­pi­ot oli­vat liikaa, minkä vuok­si he hävi­sivät koko sodan. Minus­ta on siis väärin sanoa, etteivät he hävin­neet taistelukentällä. 

    Toki sit­ten vielä suurem­mas­sa strate­gises­sa kuvios­sa voi hei­dän sanoa voit­ta­neen, kos­ka tuhoa­mal­la Viet­namin ja pari sen naa­puria niin per­in­po­hjin kuin amerikkalaiset tekivät, he estivät pelkäämän­sä domi­noilmiön, eli sen, että kansat ympäri maail­maa uskaltaisi­vat alkaa pul­likoi­da amerikkalais­ten yli­val­lalle ja hei­dän asioi­hin sotkeutumiselle. 

    Juu. Ja toisaal­ta pelkästään 6. kesäku­u­ta 1944 län­sili­it­toutunei­den soti­lai­ta kuoli yli 4000. Tren­di on selvästi se, että sodis­sa kuolee yhä vähem­män soti­lai­ta, ainakin län­si­maisia. Tämä ker­tonee sekä tak­ti­ikan, suo­jauk­sien, haavoit­tunei­den evakuoin­timenetelmien että hoito­tapo­jen kehityksestä.

    Ja toisen maail­man­so­dan län­sir­in­tama­han oli pelkkää huviretkeä ver­rat­tuna itärintamaan.

  117. veepee:
    Tulee mieleen että jos raken­nus­li­ik­keet muutenkin ylläpitävät kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa, niin mik­si tämä veroale ei menisi suo­raan raken­nus­li­ikkei­den omis­ta­jien taskuun?

    Mik­seivät kas­va­vat kaupun­git ota tilan­net­ta hal­tu­un rak­en­ta­mal­la jonkun oman liike­laitok­sen kaut­ta niin paljon asun­to­ja kuin on kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­taa? Käsit­tääk­seni näin myös asun­toku­pla torjuttaisiin.

    Ei kaupun­git pysty tekemään asun­to­ja halvem­mal­la kuin rak. liik­keet. Kalli­im­mak­si tulee.

  118. Mitähän pal­jas­tuu, kun Suomen Pankin hal­pako­rko Liika­nen jää eläk­keelle. Pelkään pahoin, että niil­lä mene­tyk­sil­lä olisi katet­tu mon­en mon­ta vuot­ta ja ikäpolvea 300 markan lap­sil­isäko­ro­tus­ta, jota Erk­ki Liika­nen aikoinaan lupaili.

  119. Tiedemies: Jos nyt ote­taan huomioon se, että talos­sa on asut­ta­va se kak­si vuot­ta että myyn­tivoit­to on vero­ton­ta, niin ei täl­lä nyt kovin mas­si­ivisi­in tuloi­hin kukaan pääse. Omakoti­talon rak­en­t­a­mi­nen mak­saa kai vähän riip­puen miten sen tekee, sel­l­aisen 100–200 000 euroa. Kalli­im­mankin voi var­maan rak­en­taa, mut­ta kovin monel­la siihen tuskin on mahdollisuutta. 

    Jos talos­sa asuu 2 vuot­ta ja myy sen sit­ten 300 000 eurol­la, niin siinä kieltämät­tä tekee aika hyvän tilin, enim­mil­lään var­maan luokkaa 100 000 vuodessa. Mut­ta tässä herää nyt sel­l­ainen kysymys, että onko se myyn­tivoiton verot­ta­mi­nen oikea ratkaisu, kun ottaa huomioon että näitä talo­ja raken­netaan vuodessa täl­lä kuvi­o­l­la ehkä muu­tamia sato­ja. Se on vero­tu­lois­sa ehkä vajaa 10 miljoon­aa. Muille se on muut­tovero, ja epäil­isin kyl­lä että net­tona vero­tu­lot kyl­lä pieneni­sivät. Ensin­näkin, tuo koko liike­toim­inta­malli toden­näköis­es­ti jous­taisi alta pois. Lisäk­si muut­toveron aikaansaa­ma asun­tomarkki­noiden yleisen lik­vidi­teetin vähen­e­m­i­nen heiken­täisi tätä entisestää. 

    Myyn­tivoit­to ylipään­sä on useim­miten teo­reet­ti­nen. Jos­sain pitää asua, joten jos oman asun­non arvo on nous­sut, niin samas­sa suh­teessa sen ostet­ta­van uuden asun­nonkin hin­ta on noussut

    Rak­en­ta­mal­la talon ja asumal­la siinä sen pari vuot­ta sen hin­ta ei sinä aikana mys­tis­es­ti tuplaan­nu tai triplaan­nu, kos­ka ei sitä kukaan osta suurem­mal­la hin­nal­la mitä uuden vas­taa­van rak­en­t­a­mi­nen tulisi mak­samaan. Rak­en­ta­mal­la talon “yksin”, mikä ei ole mah­dol­lista, kos­ka sähkö- tuli- lvi- ja vesieristyk­set vaa­ti­vat luvat ja apumiehiä moni­in hom­mi­in tarvit­see joka tapauk­ses­sa- säästämään pystyy tasan tarkkaan oman työ­panok­sen­sa. Ja jos vaikka­pa kirvesmies on vuo­den päivät yksi­no­maan oma­l­la työ­maal­laan, niin siinä menet­tää vuo­den lik­san, vaik­ka 50tE.

    Muutenkin vero­tu­ki on käsit­teenä väärä. Osta 250tE omakoti­ta­lo, niin mak­sat 10tE varain­si­ir­toveron. Näil­lä koroil­la mah­dol­lisen lainan korkovähen­nys ei tuo­ta sum­maa ehdi kuo­let­ta­maan vis­si­in koskaan. Alle nelikymmp­piset ensi­a­sun­non osta­jat on k.o. veros­ta vapautet­tu ja se on tuki. ASP- jär­jestelmä oli aikanaan, mut­ta min­ul­la ei ole mitn tietoa toimi­iko se nykyään mil­lään muo­toa. Oli Hitas- jär­jestelmäkin, jon­ka käyt­tökelpoisu­us aikapäiviä sit­ten kaa­tui pimeästi mak­set­tavi­in lisähintoihin.
    Mut­ta siis jos ostat asun­to- osak­keen tai kiin­teistön, niin mak­sat varain­si­ir­toveron. Mut­ta jos ostat pörssiosakkei­ta, niin et mak­sa. Ilkeämielis­es­ti voisi vaik­ka tode­ta, että pörssikeinot­telua tue­taan enem­män, kuin asumista.

    Kiin­teistöku­pla ei myöskään syn­ny halvoista koroista. Se syn­tyy ihan sil­lä, että markki­noiden perus­teet ovat lahot, vai pitäisikö sanoa mädät. Ja se esim. pääkaupunkiseudul­la ja kehyskun­nis­sa alkaa ihan “tont­tip­u­las­ta”, joka on täysin keinotekoinen, kos­ka pel­tomaise­mat alka­vat jo ennen kehäykköstä.
    Kaavoituk­sen suurin ongel­ma ei ole maan­puute, vaan sil­lä syn­tyvän lisäar­von rahan­jaos­ta päät­tämi­nen. Jos kymp­pi­ton­nin hin­tainen pel­to­plänt­ti kaavoite­taan kahdek­sikymmenek­si okt- ton­tik­si a´50tE, niin sen pel­to­pläntin hin­ta nousee miljoo­nan, ja tolle rahalle on monia halukkai­ta ottajia.
    Arvon­nousu tulee ihan puh­taasti leimas­ta paperis­sa, kos­ka sähkö- ja kun­nal­lis­tekni­ikkali­it­tymät veloite­taan ton­ti­nos­ta­jil­ta erik­seen. Rak­en­ta­jan kannal­ta se tarkoit­taa sitä, että rahaa on palanut sata­ton­nia, ennenkuin mont­tua pääsee kaivamaan.

    Taku­u­varmin asun­toku­plien ehkäisi­jä olisi se, että kun­nal­la olisi jatku­vasti tar­jol­la tyhjiä ja edukkai­ta vuokra- asun­to­ja, jol­loin mitään kuplia ei pää­sisi syn­tymään, vaik­ka pankit lahjoit­taisi­vat rahaa kottikärrykaupalla.
    Mut­ta mik­si ei ole? Se pilaisi tuon kaavoitus­bis­nek­sen idean. 

    Van­ha kotikun­tani tote­si jokunen vuosi sit­ten että kun­nan vuokra- asun­not tuot­ta­vat tap­pi­o­ta. Keskustelus­sa oli kysymys, että kuu­luuko kun­nan hom­mi­in omis­taa vuokra- asun­to­ja? Oikea vas­taus kuu­luu, että jos sitä kut­su­taan asun­topoli­ti­ikak­si niin kyl­lä. Jos sitä kut­su­taan bis­nek­sek­si niin ei. Kun­ta päät­ti, että kyseessä on bisnes ja myi vuokra- asun­not kiin­teistösi­joit­ta­jalle. Kiin­teistösi­joit­ta­jan mielestä hom­ma ei kyl­läkään ole tap­pi­ol­lista, vaan hän ottaa sijoituk­selleen 7% vuo­tuisen tuoton.
    No, sama kun­ta tiet­ty helpon rahan toivos­sa aikanaan myi sähköy­htiön­sä. Muu­ta­man vuo­den päästä sit osti sähköy­htiön van­han pääkont­torin suurem­mal­la sum­mal­la, kuin mitä sähköy­htiön myyn­nistä sai. Siinä on osta­ja nau­ranut par­taansa pitkään ja har­taasti, kos­ka sai fir­man, jakelu­verkon ja liike­toimin­nan ilmaisek­si ja pääsi eroon itselleen tarpeet­tomas­ta kiinteistöstä.
    Naa­purikun­nas­sa taas oli myyn­nis­sä van­ha sairaalaki­in­teistö. Kiin­teistösi­joit­ta­ja sen osti ja häl­lä oli jo ostaes­sa valmi­it sopimus­pa­per­it taskus­sa, että hän vuokraa sen vas­taan­ot­tokeskuk­sek­si. Kaup­pahin­nan hän kuit­tasi myymäl­lä maat raken­nusten ympäriltä.
    Myyjä sai mital­in ja papukai­jamerkin, kos­ka onnis­tui pääsemään eroon han­kalas­ta kiin­teistöstä. Toinen hallinnon­haara sai mital­in ja papukai­jamerkin, kos­ka onnis­tu­i­v­at löytämään itselleen tarpeel­liset tilat. Osta­ja välis­sä sai rahat ja vuokrien vuosituoton.

    Anteek­si hienoinen offtopic, mut­ta jos ja kun osaami­nen hallinto­haaroil­la on tol­la tasol­la, niin noi kiin­teistöku­plat syn­tyvät ihan sil­lä, että yksi käsi ei tiedä mitä on tekemässä ja toinen käsi ei tiedä mitä toinen ehkä aikoo tehdä, niin rahat kor­jaa joku kol­mas, joka vain vetää maton jalko­jen alta.

    Tää meitin kotolan­dia on kuule­man mukaan maail­man vähiten kor­rup­toitunein maa ja se ken­ties pitää paikkansa siinä, että poli­isille ei kan­na­ta tar­jo­ta parikymp­pistä jää­tyään kiin­ni liiken­ner­ikko­muk­ses­ta tai rat­ti­juop­umuk­ses­ta. Mut mitä tulee kaavoitus­sisäpi­irikuprui­hin tai kiin­teistöi­hin yleen­sä, niin joku Kreik­ka on kotolan­di­aan ver­rat­tuna ihan oppipoika.

  120. Tämä asun­to­lainaa­jan korkoe­tu ja vielä myyn­tivoiton verovähen­nyskelpoisu­us taitaa olla Euroopan mit­takaavas­sa aika ain­ut­laa­tu­inen jär­jestelmä. Itse mak­selin ja mak­san edelleen iloisen negati­ivisia korko­ja, jot­ka saan vielä vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Yhtä kum­malli­nen sys­tee­mi, kuin yritystuet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.