Blogilla oli aika pitkä katkos.
Webhotellin pitäjän palvelin meni oikosulun seurauksena ns. päreiksi viikko sitten sunnuntaina. Uusi härväke saatiin oitis paikalle, mutta varmuuskopion palauttaminen takkuili jostain syystä. Viikon hiljaiselo lähentelee valtakunnallista kärkitulosta, mutta nyt se siis toimii.
Isoissa ympäristöissä varmistusten palauttamiseen kuluu hyvinkin viikko tai kaksi. Keston voi laskea ihan matemaattisesti, kun datan määrä on tiedossa.
Asia, josta ei vain paljoa puhuta.
Siinä yhteiskunta on helposti polvillaan ja pitkään, jos ison toimijan konesali paukahtaa kunnolla ja liikkeelle pitää lähteä varmistuksista. Pilvipalveluissa sama haaste.
Ykistyshenkilön harrasteblogille tämä on vielä siedettävää, jos hionta on kohdallaan. Kaupallaiselle toiminnalle vastaava tilanne olisi katastrofi.
Yhden laitteen, yhden konesalin ja yhden piakkakunnan palvelutuottajat ovat jo mennyttä maailmaa. Parinkaan konesalin samanaikainen hajoaminen mistään syystä ei ole enää hyväksyttävää, jos yhteiskunta halutaan pitää käynnissä.
Kela taitaa sijoittaa sairaskertomukset aj reseptitiedot tällä periaatteella vieläkin, no, kai varmuuskopioita otetaan.
Jos strateginen isku suoritetaankin tietoverkkojen kautta, siinä viikon sähkä‑, vesi‑, media- ja tietoliikennekatojen jälkeen Suomi antautuu. Logistiikan tietotekniikan hajottua, ruokaakaan ei saada jaeltua. Joukkoliikenne ja autoliikenne ovat sesis liikenteennohjauksen hajattua. Maamiinoista ja juoksukunnosta ei ole enää apua.
IT-palveluyritysten tärkein ominaisuus on vikasietoisuus. Valitettavasti sen tarpeeseen ei uskota ilman pahoja katastrofeja, normiarjessa se kun vaikuttaa vain turhalta kululta.
(Pilvipalveluissa joidenkin mielestä idea on hajauttaminen ja infran moninkertaistaminen)
Sinänsä en ihmettele, vaikka tietojen palauttamisessa menikin hieman pitempään. Ilmeisesti palveluntarjoaja joutui palauttamaan monen muunkin tietoja ja Soininvaara oli jossain kohtaa jonossa. Kun puhutaan massiivisista tietovarastoista, saattaa palauttaminen joskus hieman kestää.
Se minua kyllä ihmetyttää, että palveluntarjoaja on ilmeisesti pitänyt myös sähköpostipalvelinta samalla koneella. Nyt tämänakaltaisen häiriön sattuessa kaikki palvelut menevät kerralla pimeäksi.
Webhotellin toiminta on täysin ala-arvoista. Laittaa nyt kaikki palvelut samaan palvelimeen, jättää se hajauttamatta (kuormanjako/palveluvarmuus), ottaa varmuuskopiot harvakseltaan ja käyttää viikko(?) vian korjaamiseen!
Se ei ihmetytä, että varmuuskopioiden palauttamiseen meni noin kauan — sehän on vain realistista jos kaikki meni, mutta jos järjestelmä olisi toteutettu järkevästi, mitään ei välttämättä olisi tarvinnut palauttaa varmuuskopioista.
Googlen välimuistista saa muuten vielä toistaiseksi kommentteja talteen tällä tavalla:
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:<URL>
Esim: http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:www.soininvaara.fi/2012/07/23/7054/
Ilmeisesti tästä Louhi Netin jutusta on kysymys:
http://www.itviikko.fi/uutiset/2012/08/07/virtapiikki-karaytti-palvelimen-joukossa-myos-yritysasiakkaita/201235075/7
Ei ole mikään salaisuus enää.
Konesalit ovat hajautettuja, mutta asiakkaiden pitää myös hankkia palvelu palvelutuottajalta. Kustannussyistä on melkoinen määrä kriittisiäkin palveluita, jotka ovat hajauttamatta.
Elämä on … oho.
Nykyään perinteisen tietoliikenteenkin välittäminen on vain sovellus serverillä.
El ipahimmillaan voi koko Suomen tietoliikenne sortua
asiakas ja asiakas — perusyrittäjä tuskin oivaltaa hinnan ja riskin välistä suhdetta, sopimuksissakin kun ne ovat aika sivuosassa.
Kutsannusssyyt ratkeavat vain kriisien kautta, siis suuria kustannuksia aiheuttavat syyt.
Hyvin toimiva palvelu on hieman liikaakin itsestään selvyys ja siksi on tärkeää, että valintojen seurausvaikutuksista puhutaan etukäteen.
Ehti tulla ikävä blogia, hyvä että saatiin herätettyä bittiavaruudesta! 🙂
Tämä oli huono juttu, ok? Jos jotkut pamauttavat muutaman suurjännitelinjapylvään nurin ja Suomi on ilman sähköä, miten tähän on varauduttu??
Ei tosiaan toimitettu viiden yhdeksikön palvelua. Mahtoikohan olla edes kahden?