Huomioita Göteborgista

28 vastausta artikkeliin “Huomioita Göteborgista”

1. Ajelin aika paljon ratikoil­la. Matkanopeus yli 20 km/h. Vaunu ei joutunut ker­taakaan pysähtymään tai edes hidas­ta­maan muun liiken­teen takia – pait­si siis toisen ratikan vuok­si. Käy kateek­si. Näin se pitäisi tehdä meilläkin.

   Ei pitäisi olla ainakaan rahasti kiin­ni. Edes sem­moinen 20km/h keskinopeudel­la toimi­va ratikkali­ikenne ilman häir­iötä säästäisi jotain 15 mil­liä vuodessa Helsingis­sä. Vas­taa 300 — 400 miljoo­nan kertainvestointia.

   Ja näin sik­si että heman yksinker­tais­taen joukkoli­iken­teen kus­tan­nus­ta­so on suo­raan kiin­ni sen keskinopeud­es­ta. 10 min vuorovälil­lä suun­taansa 30 min pitkä lin­ja mak­saa 50% enem­män kuin 20 min pitkä lin­ja. Sit­ten tossa on vielä muu­takin, käytän­nössä samat asi­at jot­ka pas­ran­ta­vat nopeut­ta lisäävät luotet­tavu­ut­ta mikä myös vähen­tää kalus­to­tarvet­ta, kos­ka epätäs­mälisel­lä lin­jal­la varataan enem­män sei­so­ma-aikaa päät­täre­itl­lä. Lisäk­si kalus­ton huoltokus­tan­nuk­set kor­reloi radan laadun ja pysähdys­ten määrän välillä.

   Tol­ta poh­jal­ta sanoin että kun nyt ratikoiden liiken­nöin­ti mak­saa noin 46 miljoon­aa vuodessa, niin se mak­saisi jotain 30 mil­liä vuodessa jos asi­at tehtäisi­in edes suht hyvin. Ja toki nopeampi liikenne kerää myös enem­män matkus­ta­jia eli lip­putu­lo­ja ja sil­lä voi kor­va­ta busse­ja enem­män, mikä on se varsi­nainen kus­tan­nuserä. Pelkkä Helsin­gin sisäi­nen bus­sili­ikenne mak­saa 111 miljoon­aa vuodessa.

   Vastaa

2. Se kaavoitus asia voidaan ratkaista Hesassakin.
   Rajuin tapa on tehdä kuten Pari­i­sis­sa Hous­man. Raakasti vain uudet kadut ja van­hat talot nurin.

   Rauhal­lisem­pi tahti olisi parem­pi. Muo­doste­taan selvät väylät läpikulku­un ja lisäk­si ehkä tarvi­taan tun­nelei­ta. Sivukaduil­la estetään läpiajo.
   Lon­toos­sa on mielestäni juuri tätä tapaa toteutttu. 

   Hesas­sa pitäisi myös kan­takaupungis­sakin siirtää auto­jen pysäköin­ti pois kaduil­ta maan alle. Katupysäköin­ti sopii pie­neen kylään mut­ta ei enään Hesaan.

   Aikaa tiet­ty vaatii toteu­tus, mut­ta suun­nit­telun voi aloit­taa vaik­ka heti.

   Vastaa

3. Hyvät ovat kaista- sekä liiken­neval­oe­tu­udet myös bus­seil­la. Ja minä olen kateelli­nen myös siitä. Kuten myös raitioteistä, jot­ka ovat joka suh­teessa korkeata­soisem­pia kuin meil­lä Helsingis­sä, valitet­tavasti. Siel­lä ei ole “rahas­tusautomaat­tia” nimeltään metro ja sen uudet suunnitelmat.

   Toki on san­ot­ta­va, että nykyään mata­lalat­ti­aisel­la keskios­al­la varuste­tut M31-sar­jan nivel­vaunut eivät ole mitään teol­lisen muo­toilun kukka­sia (minus­ta), epäsym­metri­sine keu­loi­neen ja per­i­neen, mut­ta ovat var­masti tarkoituk­seen­sa sopivia. Mei­dän mod­ernisoidut ja myöskin mata­lalat­ti­aisel­la väli­palal­la varuste­tut Nr-vaunut näyt­tävät ja tun­tu­vat jotenkin mod­erneim­mil­ta. Nämä göte­borgi­laiset M31-vaunut (alun­perin väli­palat­tom­i­na M21-sar­jaa) toimitet­ti­in vuosi­na 1984–92, joten ne ovat uudem­pia kuin mei­dän van­hempi nivelvaunusarjamme.

   Mut­ta uusien Sirio-vaunu­jen (M32-sar­ja) he paini­vat aikalail­la samankaltais­ten ongelmien kanssa kuin mekin Helsingis­sä Var­i­o­tramien kanssa.

   Toiv­ot­tavasti ette kuitenkaan tyy­dy vain kateel­lise­na ihmettelemään Göte­bor­gin joukkoli­iken­nejär­jestelmiä, vaan mukaan tart­tui jotain ideoita ja suun­nitelmia, joista voisi syn­tyä visioi­ta myös HSL-alueen kehittämiseen.

   Ja kiitän sin­ua, Osmo, matkara­pot­teis­tasi ja toivoisin myös muiden matkanne osa­puolien näke­myk­siä näkemästänne.

   Vastaa

4. “Ajelin aika paljon ratikoil­la. Matkanopeus yli 20 km/h. Vaunu ei joutunut ker­taakaan pysähtymään tai edes hidas­ta­maan muun liiken­teen takia – pait­si siis toisen ratikan vuok­si. Käy kateek­si. Näin se pitäisi tehdä meilläkin.”

   Mihin toimen­piteisi­in HSL:n edus­ta­jat lupa­si­vat ryhtyä asian tiimoil­ta? Mitä HSL:n hal­li­tuk­sen jäsenet aiko­vat asian eteen tehdä? Entä ks-lau­takun­nan jäsenet?

   Ratikoiden nopeut­tamis­es­ta on jauhet­tu meil­lä koh­ta 20 vuot­ta. Lop­putu­los on se, että ratikkali­ikenne hidas­tuu hidas­tu­mis­taan. Kympin keskinopeus ruuh­ka-aikaan on pudotet­tu jo 13,4 km:iin tun­nis­sa. Nyt olisi aika siir­tyä juh­la­puheista ja selvit­tämi­sistä tekoihin.

   Vastaa

5. Daniel Fed­er­ley:
   Mihin toimen­piteisi­in HSL:n edus­ta­jat lupa­si­vat ryhtyä asian tiimoil­ta? Mitä HSL:n hal­li­tuk­sen jäsenet aiko­vat asian eteen tehdä? Entä ks-lau­takun­nan jäsenet?

   [sarkas­mia]
   Myhälivät tietysti vain, että ihan hieno­ja ratikoi­ta, mut­ta meil­lähän on Helsingis­sä hieno ja nopea metro. Ja erityisolosuhteet…
   [/sarkasmia]
   😉

   Vastaa

   1. KS-lau­takun­nas­sa yritetään vään­tää. Asi­as­ta oli puhet­ta viimek­si viikko sit­ten. HSL ei voi päät­tää ratikkaetuuksista.

      Vastaa

6. Helsin­gin ratikoiden nopeut­tamis­toimet kaa­tu­i­v­at taan­noin ainakin osin siihen, että nopeampi toim­inta risteyk­sis­sä kuulem­ma aiheut­taa liikaa onnet­to­muuk­sia kevyen liiken­teen kanssa. Jostain syys­tä nopeampi liiken­nöin­ti onnis­tuu göte­borgi­lai­sis­sa ja vaik­ka sak­salai­sis­sa risteyk­sis­sä ilman, että sairaalat täyt­tyvät loukkaan­tuneista. Mis­tä on Göte­bor­gin risteyk­set tehty?

   Vastaa

   1. Göte­bor­gis­sa ratikkakaista on suurelta osin suo­jat­tu korkeal­la aidal­la. Kuin ratikkaa nopeutet­ti­in Man­ner­heim­intiel­lä, paljon todel­la tuli jalankulkuon­net­to­muuk­sia. Ne joh­tu­i­v­at siitä, että jalankulk­i­joille oli vihreä valo autokaisto­jen kohdal­la ratikkakaistan molem­mil­la puo­lil­la ja punainen vain ratikkakaistan kohdalla.

      Vastaa

7. Göte­borgi­lainen ratikkapysäk­ki (huo­matkaa aito nurmirata):

   https://fbcdn-sphotos-d‑a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/s720x720/183644_10151098339573320_821622549_n.jpg

   Ratikkapysäkin “suo­jatie”:

   https://fbcdn-sphotos-h‑a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/s720x720/409579_10151098338258320_635144995_n.jpg

   Keskus­tan ulkop­uolel­la sikäläi­nen ratikkara­ta on käytän­nössä rautati­etä, Vig­nol-kiskoi­neen sekä betonipölkkyi­neen. Itse rata kul­kee yleen­sä täysin eril­lään muus­ta liiken­teestä ja pysäk­it ovat käytän­nössä “asemia”.

   Vastaa

8. Ris­to Vor­mala:
   Keskus­tan ulkop­uolel­la sikäläi­nen ratikkara­ta on käytän­nössä rautati­etä, Vig­nol-kiskoi­neen sekä betonipölkkyi­neen. Itse rata kul­kee yleen­sä täysin eril­lään muus­ta liiken­teestä ja pysäk­it ovat käytän­nössä “asemia”.

   Tässä esimerk­ki täl­lais­es­ta Angeredin radal­ta (Göte­bor­gin raiti­olin­jat 4, 8 ja 9), joka on luon­teeltaan ja rak­en­teeltaan kuin sak­salaista pikaraiti­oti­etä (Stadt­bahn):

   http://www.tramways.com/webalbum/sweden/goteborg_tram_2010/pages/05.html

   Vastaa

9. Tässä vielä link­ki eri­no­maiselle youtube-sivus­tolle, jos­sa on paljon göte­borgi­laista raitiotiemateriaalia:

   http://www.youtube.com/user/LeifSpangberg/videos?sort=dd&query=göteborg&flow=grid&view=0&page=1

   Voi mielestäni käy­dä ihan opetusmateriaalista.

   Vastaa

10. Ris­to Vor­mala: [sarkas­mia]
    Myhälivät tietysti vain, että ihan hieno­ja ratikoi­ta, mut­ta meil­lähän on Helsingis­sä hieno ja nopea metro. Ja erityisolosuhteet…
    [/sarkasmia]

    Niin, kyl­lä göte­borgi­laiset ovat simp­peliä sakkia kun eivät ole ymmärtäneet, että tarvit­si­si­vat metron. 😉

    Nuo Man­skun mah­dol­liset jalankulkuon­net­to­muudet, jot­ka Osmo mainit­si, ovat tyyp­illi­nen esimerk­ki näistä paljon puhu­tu­ista “Helsin­gin eri­ty­isolo­suhteista”. Mikä toimii muual­la val­lan hyvin ei muka toi­mi tääl­lä. Eikä edes yritetä. Meikäläi­nen varo­va-val­o­to­teu­tuskin on harv­inaisen epäonnistunut.

    Kuu­lostaa tietysti karul­ta, mut­ta ehkä se nopea ratik­ka vaatii aluk­si muu­ta­man jalankulkuon­net­to­muu­den, jot­ta kansa oppii. Tak­seillekin tek­isi hyvää, jos ratikat jatku­van varomisen ja hidastelun sijaan välil­lä antaisi­vat pienen pusun. Kun peltiä kor­jataan viikot­tain niin luulisi paatuneim­mankin tak­sisuharin oppivan.

    Jostain syys­tä ratik­ka ottaa itselleen muual­la maail­mas­sa ne oikeudet, jot­ka laki sille suo. Meil­lä ratik­ka on se joka väistää, hidas­taa, pysähtyy ja varoo. Seu­rauk­se­na kau­ni­it kolar­i­ti­las­tot ja Euroopan hitain ratikkaliikenne.

    Toinen ääripää olisi tap­pokon­er­atik­ka, joka jyrää alleen kaiken. Eikö Helsingille löy­ty­isi kul­tainen keski­tie, jos­sa ratikat pää­sevät kohtu­ullis­es­ti liikku­maan ja muut oppi­vat kohtu­ullis­es­ti sitä varomaan?

    Vastaa

11. Daniel Fed­er­ley:
    Kuu­lostaa tietysti karul­ta, mut­ta ehkä se nopea ratik­ka vaatii aluk­si muu­ta­man jalankulkuon­net­to­muu­den, jot­ta kansa oppii. 

    Bus­sikus­ki sai potkut, kun ajoi han­hien päälle. Jos ratikkakus­ki ajaisi tahal­laan ihmisen päälle, hänet pitäisi mielestäni tuomi­ta uhrin kohtalosta riip­puen törkeästä pahoin­pitelystä + murhan yri­tyk­ses­tä tai murhasta.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara: Göte­bor­gis­sa ratikkakaista on suurelta osin suo­jat­tu korkeal­la aidal­la. Kuin ratikkaa nopeutet­ti­in Man­ner­heim­intiel­lä, paljon todel­la tuli jalankulkuon­net­to­muuk­sia. Ne joh­tu­i­v­at siitä, että jalankulk­i­joille oli vihreä valo autokaisto­jen kohdal­la ratikkakaistan molem­mil­la puo­lil­la ja punainen vain ratikkakaistan kohdalla.

    Näinköhän. Pääkadun ajoneu­voli­iken­teen kan­na­tal olisi kätetävää jak­soit­taa jalankulku­joiden kulkua jot­ta sivu­vihreä jää lyhem­mäk­si. Mut­ta jos näin tehdään, niin ei siinä nyt ensisi­jais­es­ti ratikan liikku­mis­es­ta ole kysymys.

    Kyse on siis siitä että yht­enäi­nen jalankulku­va­lo kaikkien ajo­ra­to­jen poik­ki kestää, se aika mikä jalankulk­i­joille varataan on yli­ty­sai­ka + varoai­ka ja ensim­mäi­nen on tietenkin sitä pidem­pi mitä pidem­pi mat­ka jalankuk­i­jal­la on ylitet­tävänään. Sivuhuomiona, tämän takia ei ole lainkaan selvää että kaisto­jen lisäämi­nen edes nopeut­taa autoli­iken­net­tä, kos­ka mitä lev­eämpi ajo­ra­ta sen hitaampi valokierto.

    Ratikoiden kannal­ta yht­enäiset val­ot on mah­dolli­nen ongel­ma lähin­nä kahdessa paikas­sa. Pysäk­iltä lähdet­täessä ja sinne tul­taes­sa, esimerkik­si ennnen Kansal­lis­museon pysäkkiä on jalankulk­i­javal­ot joiden­ka kohdal­la ratik­ka seisoo ennen kuin ajaa pysäkil­lä sei­so­maan, ja tuos­sa kohti olisi ihan perustel­tua että jalankulk­i­jat päästetään autokaistan mut­tei ratikkakaisto­jen yli sil­loin kun ratik­ka tulee pysäkkille. Vas­taavia paikko­ja voi olla myös kun ratik­ka kaar­taa ajo­radan yli.

    Toisaal­ta kysei­sis­sä paikois­sa ratik­ka ajaa muutenkin hil­jaa. Pysäkille pysähdytään, kaar­teet ovat yleen­sä pysäkkien kohdal­la ja kaarteisi­in hidaste­taan. Pysäk­it pitäisi sitä pait­si tehdä ihan muis­takin syistä niin että ne ovat ennen suo­jati­etä, eikä toisin päin. Vaar­alli­nen paik­ka on poten­ti­aalis­est pysäkkien välisel­lä ratao­su­udel­la jol­laratikan nopeus on suuri, mut­ta niis­sä kohdin taas on vähän vaikeaa ymmärtää miten saman suun­taisel­la autoli­iken­teel­lä ei olisi vihreä. Paikon noi­hin voisi kyl­lä miet­tä jopa puome­jakin, esimerkik­si Mäkelänkatu Käpylän pal­lo­ken­tän kohdalla.

    On jonkun ver­ran traag­ista inhimil­listä tunaroin­tia ja itse­tuhoisu­ut­takin jolle ei vaan voi mitään, jos nyt syys­tä tai tois­es­ta hor­jah­taa ajo­radal­la sopi­vas­sa paikas­sa ja tarpeek­si yllät­täen, niin ei sil­lä voi minkään ajoneu­von kul­jet­ta­ja mitään. Tuo on onnek­si hyvin harv­inaista, eikä meil­lä siitä huoli­mat­ta ole kaitei­ta autokaisto­jenkaan vieressä.

    Vastaa

13. Lon­toos­sa on juuri hor­jahtelun yms vuok­si kaitei­ta jalka­käytävän vier­essä varsinkin risteyksissä.

    Tuo jalkulk­i­joiden ajoituk­sen ongel­ma kuul­losta erikoiselta.

    Ajat­telisi että sal­lit­taisi­in suo­raan meno risteyk­sessä autoille ja ratikoille yhtä aikaa ja sil­loin nopeus saisi olla suurem­pi. Kään­tymi­nen olisi hiukan myöhem­min. Jalkulk­i­joille val­ot niin että pääsee ker­ral­la yli.

    Tämä var­masti tarkoit­taisi hitaam­paa vai­h­tu­mis­ryt­miä. Se voisi olla lop­ul­ta jopa suju­vam­paakin. Myös raskaat ajoneu­vot pää­si­sivät mukaan.
    Täm­möi­nen muu­tos nimeno­maan läpikulku­väylille, kuten Man­ner­heimille. Sivukadut voisi­vat olla sit­ten hitaampia.

    tpyy­lu­o­ma: Näinköhän. Pääkadun ajoneu­voli­iken­teen kan­na­tal olisi kätetävää jak­soit­taa jalankulku­joiden kulkua jot­ta sivu­vihreä jää lyhem­mäk­si. Mut­ta jos näin tehdään, niin ei siinä nyt ensisi­jais­es­ti ratikan liikku­mis­es­ta ole kysymys.

    Kyse on siis siitä että yht­enäi­nen jalankulku­va­lo kaikkien ajo­ra­to­jen poik­ki kestää, se aika mikä jalankulk­i­joille varataan on yli­ty­sai­ka + varoai­ka ja ensim­mäi­nen on tietenkin sitä pidem­pi mitä pidem­pi mat­ka jalankuk­i­jal­la on ylitet­tävänään. Sivuhuomiona, tämän takia ei ole lainkaan selvää että kaisto­jen lisäämi­nen edes nopeut­taa autoli­iken­net­tä, kos­ka mitä lev­eämpi ajo­ra­ta sen hitaampi valokierto.

    Ratikoiden kannal­ta yht­enäiset val­ot on mah­dolli­nen ongel­ma lähin­nä kahdessa paikas­sa. Pysäk­iltä lähdet­täessä ja sinne tul­taes­sa, esimerkik­si ennnen Kansal­lis­museon pysäkkiä on jalankulk­i­javal­ot joiden­ka kohdal­la ratik­ka seisoo ennen kuin ajaa pysäkil­lä sei­so­maan, ja tuos­sa kohti olisi ihan perustel­tua että jalankulk­i­jat päästetään autokaistan mut­tei ratikkakaisto­jen yli sil­loin kun ratik­ka tulee pysäkkille. Vas­taavia paikko­ja voi olla myös kun ratik­ka kaar­taa ajo­radan yli.

    Toisaal­ta kysei­sis­sä paikois­sa ratik­ka ajaa muutenkin hil­jaa. Pysäkille pysähdytään, kaar­teet ovat yleen­sä pysäkkien kohdal­la ja kaarteisi­in hidaste­taan. Pysäk­it pitäisi sitä pait­si tehdä ihan muis­takin syistä niin että ne ovat ennen suo­jati­etä, eikä toisin päin. Vaar­alli­nen paik­ka on poten­ti­aalis­est pysäkkien välisel­lä ratao­su­udel­la jol­laratikan nopeus on suuri, mut­ta niis­sä kohdin taas on vähän vaikeaa ymmärtää miten saman suun­taisel­la autoli­iken­teel­lä ei olisi vihreä. Paikon noi­hin voisi kyl­lä miet­tä jopa puome­jakin, esimerkik­si Mäkelänkatu Käpylän pal­lo­ken­tän kohdalla.

    On jonkun ver­ran traag­ista inhimil­listä tunaroin­tia ja itse­tuhoisu­ut­takin jolle ei vaan voi mitään, jos nyt syys­tä tai tois­es­ta hor­jah­taa ajo­radal­la sopi­vas­sa paikas­sa ja tarpeek­si yllät­täen, niin ei sil­lä voi minkään ajoneu­von kul­jet­ta­ja mitään. Tuo on onnek­si hyvin harv­inaista, eikä meil­lä siitä huoli­mat­ta ole kaitei­ta autokaisto­jenkaan vieressä.

    Vastaa

14. JouniL:
    Ajat­telisi että sal­lit­taisi­in suo­raan meno risteyk­sessä autoille ja ratikoille yhtä aikaa ja sil­loin nopeus saisi olla suurem­pi. Kään­tymi­nen olisi hiukan myöhem­min. Jalkulk­i­joille val­ot niin että pääsee ker­ral­la yli. 

    Pätkit­täin eri värit val­ois­sa kadun yli­tyk­sessä tun­tu­vat kieltämät­tä ole­van joillekin han­kalia. Tai sit­ten osin ehkä ei vaan välitetä, vaan paine­taan päin punaisia kävellen, kun kuvitel­laan, että se onnis­tuu “tur­val­lis­es­ti”.

    Tääl­lä vähän lan­dem­mal­la Malmil­lakin olisi jopa näin yksit­täisenä autoil­i­jana tör­män­nyt usem­man ker­ran punaisia päin kävelevään jalankulk­i­jaan Kirkonkylän­tieltä Markki­natielle vihreäl­lä nuo­li­val­ol­la kään­tyessään, jos ei olisi jar­rulle kerennyt.

    Idästä Markki­natielle kään­tyvien auto­jen kapean kaistan suo­jatie kun on jalankulk­i­joille eril­lisil­lä tolpil­la valo-ohjat­tu ja vihreä valo viereisil­lä (korokkei­den toisel­la puolel­la olevil­la) suo­jatieo­suuk­sil­la ei todel­lakaan koske enää sitä Markki­natielle idästä kään­tyvien kaistan ylit­tävää suojatietä.

    Vastaa

15. Jouni Mar­tikainen: Bus­sikus­ki sai potkut, kun ajoi han­hien päälle. Jos ratikkakus­ki ajaisi tahal­laan ihmisen päälle, hänet pitäisi mielestäni tuomi­ta uhrin kohtalosta riip­puen törkeästä pahoin­pitelystä + murhan yri­tyk­ses­tä tai murhasta.

    No ei Daniel nyt sitä tarkoit­tanut että kus­ki ajaa tahal­laan jalankulk­i­jan päälle, haloo. Käytän­nössä nyt esimerkik­si niin että siinä ratikas­sa on kel­lo, jota voisi joskus soit­taakin. Yleis­es­ti ottaen ratik­ka ja jalankulk­i­jat toimi­vat koko lail­la ongelmit­ta yhteen, menkää vaik­ka Alek­sille katsomaan.

    Vastaa

16. Jouni Mar­tikainen: Bus­sikus­ki sai potkut, kun ajoi han­hien päälle. Jos ratikkakus­ki ajaisi tahal­laan ihmisen päälle, hänet pitäisi mielestäni tuomi­ta uhrin kohtalosta riip­puen törkeästä pahoin­pitelystä + murhan yri­tyk­ses­tä tai murhasta.

    Han­hi­ta­pauk­ses­sa on taustal­la var­masti paljon sel­l­aista, jos­ta Sinä ja minä emme tiedä mitään.

    En tarkoit­tanut, että ratik­ka ajaisi “tahal­laan” ihmisen päälle tap­pokoneena. Tarkoitin, että raitio­vaunua ajet­taisi­in samal­la peri­aat­teel­la kuin muu­takin kulkuneu­voa: nou­date­taan nopeusra­joituk­sia ja tarkkail­laan ympäristöä. Jos joku juok­see alle, pyritään hidas­ta­mal­la vält­tämään onnet­to­muus. Väistämään ei ratik­ka pysty, mikä olisi muiden tienkäyt­täjien hyvä pitää mielessä.

    Nyky­meno vaan on sitä, että 40 km/h rajoi­tusalueel­la ratik­ka kul­kee 20 km/h kos­ka lujem­paa ei uskalla ajaa, ettei mitään sat­tuisi. Aikataulut tehdään näil­lä ole­tuk­sil­la ja ohjeis­te­taan kul­jet­ta­jia, ettei saa ajaa etu­a­jas­sa. Jos tämä nyky­meno on Helsin­gin eri­ty­isolo­suhteis­sa ain­oa mah­dolli­nen ratkaisu, niin ehkä olisi parem­pi lopet­taa ratikkaliikenne.

    Mik­si Sak­sas­sa ja Sveit­sis­sä ratik­ka pystyy aja­maan nopeusra­joi­tusten mukaan myös ahtail­la kaduil­la ilman että kul­jet­ta­jia syytetään murhaajiksi?

    Vastaa

17. Minus­ta tun­tuu että raide- ja joukkoli­iken­teen kehit­tämistä myy­dään suo­ma­laisille äänestäjille väärin argu­mentein. Miten olisi tällainen:

    vihreä liikennepolitiikka=radikaalisti vähem­män öljyn ja henkilöau­to­jen tuontia=vaihtotase ylijäämäiseksi=ratkaisu kestävyysvajeeseen

    Ain­oa tapa päästä seu­raavis­sa vaaleis­sa autop­uoluet­ta isom­mak­si (Helsingis­sä edes) on haas­taa hei­dän ima­go talousvi­i­saiden ker­hona. Ympäristöön ja ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyvil­lä argu­menteil­la se ei valitet­tavasti onnis­tu. Sen sijaan jos nos­te­taan tapetille Kokoomuk­sen amerikkalaishenkisen ben­san­polt­topoli­ti­ikan vaiku­tus vai­h­to­taseeseen niin puhuteltaisi­in talousasioi­ta pri­or­isoivaa äänestäjien val­taisaa enemmistöä.

    Kos­ka tämä vähen­täisi vien­tiri­ip­pu­vu­ut­ta, niin työväen­li­ik­keen puolel­lakin voisi joku innos­tua kun tar­jo­taan vih­doin toimivia asei­ta hei­dän arkkivi­hol­lista eli markki­navoimia vastaan.

    Ideat eivät ehkä ole kovin uusia tämän blo­gin luk­i­joille, mut­ta har­va äänestäjä on täm­möistä ajatel­lut. Heille vihreys ja talous ovat toisen­sa pois­sulke­via asioi­ta. Ennen vaale­ja vihreät saa pienen siivun siinä medi­as­sa, jota koko kansa seu­raa. Viime ker­ral­la se käytet­ti­in naimalakko­teemaan. Ehdotan että seu­raaval­la ker­ral­la tee­m­ana olisi vai­h­to­tase yli­jäämäisek­si vihreän liikenne‑, kaavoitus- ja ener­giapoli­ti­ikan avul­la. Argu­men­tit voisi etukä­teen hioa niin että ne ehtii pamaut­ta­maan siinä ajas­sa mikä tv-väit­te­lyis­sä annetaan.

    Vastaa

18. Sep­po Sier­la: Ennen vaale­ja vihreät saa pienen siivun siinä medi­as­sa, jota koko kansa seu­raa. Viime ker­ral­la se käytet­ti­in naimalakkoteemaan. 

    Viime eduskun­tavaa­likamp­pan­jan aikana min­ul­la oli ilo ja kun­nia keskustel­la erään vihrei­den ehdokkaan kanssa livenä. 🙂 ymmärsin, ettei ainakaan hän kaivan­nut siinä vai­heessa enää ripaus­takaan lisää naimalakkokamp­pan­jan kaltaista teematukea puolueeltaan kam­pan­jan tuek­si. Kos­ka olemme Soin­in­vaara-blo­gis­sa, täs­men­net­täköön, ettei kyseinen keskustelukump­pani ollut Osmo.

    Näin poli­ti­ikan maal­likos­ta samal­la lin­jal­la pysymi­nen poli­ti­ikas­sa tun­tuu jotenkin arvostet­taval­ta. Jos kam­pan­jas­sa henkilöko­htaises­sa elämässä toim­imis­es­ta annetun lupauk­sel­la ei ole ensim­mäiselle allekir­joit­ta­jalle enää sito­vaa merk­i­tys­tä vaalien jäl­keen, kun­nioi­tus kyseistä liiket­tä kohtaan ei varsi­nais­es­ti kasva.

    Vastaa

19. Nuo Man­skun mah­dol­liset jalankulkuon­net­to­muudet, jot­ka Osmo mainit­si, ovat tyyp­illi­nen esimerk­ki näistä paljon puhu­tu­ista “Helsin­gin eri­ty­isolo­suhteista”. Mikä toimii muual­la val­lan hyvin ei muka toi­mi tääl­lä. Eikä edes yritetä. Meikäläi­nen varo­va-val­o­to­teu­tuskin on harv­inaisen epäonnistunut. 

    Aivan keskeinen ero Helsin­gin ja Göte­bor­gin välil­lä on lain­säädän­nössä: Suomes­sa valo-ohjatun suo­ja­tien kiskoyl­i­tys on aina ohjat­ta­va liiken­neval­oil­la. Sen sijaan Ruot­sis­sa tai muual­lakaan Kes­ki-Euroopas­sa näin ei ole. 

    Määräys­tä on jo 1980-luvul­ta alka­en yritet­ty saa­da muutet­tua euroop­palaiseen suun­taan. Ei ole onnis­tut­tu. Lasi­palatsin ja Fin­lan­dia-talon VARO­VA-liiken­neval­ot onkin sik­si nähtävä yri­tyk­sek­si hoitaa asia nykyisen lain­säädän­nön puit­teis­sa. Ei se ongel­maa ratkaise, mut­ta on parem­pi kuin ei mitään. Esimerkik­si Man­ner­heim­intien ja Dunck­erinkadun risteyk­sen val­ois­sa VAROVALLA olisi saavutet­tavis­sa parhaim­mil­laan puolen min­uutin aikasäästö.

    Per­im­mäi­nen ongel­ma on siinä, että Suomes­sa ratik­ka näis­sä asiois­sa mielestäni rin­naste­taan ajoneu­vok­si, mut­ta muual­la junaksi. Ja junan kanssa ei ole väistämisongelmia.

    Min­is­ter­iön kun­ni­ak­si on kuitenkin todet­ta­va, että monia mui­ta ratikkali­iken­teen kannal­ta han­kalia liiken­neval­o­lain­säädän­töön liit­tyviä ongelmia on saatu kor­jat­tua — kuten jokeri/ratikkavalot ja ratikan huomiovalot. 

    Suurin syy ongel­man ratkaise­mat­to­muu­teen lie­nee Osmon muis­tele­ma 1970-luvun alun tapaus Fin­lan­dia-talol­ta, johon peräti oikeuskans­lerikin puut­tui. Sil­loin ei tosin ollut kyse onnet­to­muuk­sista vaan yksinker­tais­es­ti lain­säädän­nön tulkin­nas­ta. Kär­jis­te­tysti sanoen sil­loin vääräl­lä tulkin­nal­la menetet­ti­in mah­dol­lisu­us saa­da Helsingistä valo-ohjauk­sen näkökul­mas­ta euroop­palainen ratikkakaupunki.

    Vastaa

    1. Noi­ta VAROVA vao­ja minäkin olen ajatel­lut ratkaisuk­si. Enää tarvit­taisi­in se, että niistä tehtäisi­in lail­lisia. Nythän noi­ta val­o­ja ei tarvit­gse nou­dat­taa, kos­ka niitä ei viral­lis­es­ti ole olemassa.

       Vastaa

20. Ris­to Vor­mala: Ratikkapysäkin “suo­jatie”:

    Nopeut­ta halutes­sa suo­ja­tien voisi vielä varus­taa näin: http://goo.gl/maps/brPvK
    kadun jokaises­sa yli­tyk­sessä (val­o­ton suo­jatie tai auto­jen yli­tys) on varoi­tus­val­ot ja merk­it anta­mas­sa esteet­tömän kulun Tvärbanalle. 

    Mik­si sama toimisi suomes­sa val­ot­tomis­sa suo­jateis­sä, mis­sä jalankulk­i­jan väistämisvelvol­lisu­us on raitio­vaunul­la (Alek­si, lukuisat Man­skun, Tukhol­mankadun, Munkkiniemen puis­to­tien, Tehtaankadun jne ylitykset?)

    Nekin kak­si raitio­vaunu­jen kier­toli­it­tymä oikaisua (olympiater­mi­naali ja malminrinne/ruoholahdenkatu), niis­sä pysäytetään koko muu liikenne, pait­si ei jalankulku­joi­ta. Varo­va-val­ot paikalle ja heti!

    Vastaa

21. kari sane:Min­is­ter­iön kun­ni­ak­si on kuitenkin todettava,että monia mui­ta ratikkali­iken­teen kannal­ta han­kalia liiken­neval­o­lain­säädän­töön liit­tyviä ongelmia on saatu kor­jat­tua – kuten jokeri/ratikkavalot ja ratikan huomiovalot. 

    Jok­erival­o­jen huono puoli vaan on se, että niitä nou­date­taan surkeasti. Vilkkupunaista ei koeta käskyk­si. Ja taas ratik­ka varoo, tietäen että auto ei ehkä pysähdy. Ja mitä enem­män ratik­ka varoo, sitä itse­varmem­min auto jät­tää pysähtymät­tä. Myös ensi kerralla.

    Jok­erival­o­jen sijaan voisi ajatel­la taval­lisen näköistä val­o­tolp­paa, joka olisi nor­maal­isti pimeänä. Ratikan läh­estyessä syt­ty­isi keltainen valo, sit­ten punainen. Ratikan men­tyä punainen ja keltainen palaisi­vat het­ken yhtä aikaa, sit­ten tolp­pa sam­muisi. Vihreälle olisi hämäyk­sen vuok­si oma paikkansa vähän samaan tapaan kuin Turun­väylän ja Huopalah­den­tien risteyk­sen ikivihreis­sä val­ois­sa: autoil­i­ja näkee ja kokee täysin taval­liset, velvoit­ta­vat liikennevalot.

    Sak­sas­sa vas­taa­va on käytössä kuitenkin niin, että se vihreän paik­ka puut­tuu. Liiken­nekuri on siel­lä varsinkin ratikoiden suh­teen kuitenkin hiukan toisenlainen.

    Vastaa

22. Nyt olis ajoituk­sen puoles­ta hyvä het­ki hoitaa lait kun­toon, ennen kuin Tam­pereel­la ja Turus­sa on ratikoi­ta ja sikäläiset autoil­i­jat tot­tuvat niihin.

    Vastaa

23. Daniel Fed­er­ley: Jok­erival­o­jen huono puoli vaan on se, että niitä nou­date­taan surkeasti. Vilkkupunaista ei koeta käskyksi.

    Kyl­lä vilkkupunaisen pitäisi olla jo tut­tu kaikille: rauta­tien tasoristeyk­sis­sä sitä on käytet­ty jo vuosikym­meniä. Ei se ole mikään uusi keksintö. 

    Ja Wienin sopimus edel­lyt­tää, että kisko­ja ris­teävän liiken­teen ohjauk­ses­sa käytetään vilkkupunaista kuten Euroopas­sa on tapana. 

    Mut­ta toki on myön­net­tävä, että tutk­i­tustikin vilkku­vaa punaista val­oa nou­date­taan huonom­min kuin kiin­teää. Mikä sit­ten näkyy nois­sa monis­sa tasoristeysonnettomuuksissa.

    Vastaa

24. OS: ” Kil­pail­i­jana ovat (bus­seis­sa) superkon­den­saat­torit, joi­hin sähköä pitää imaista jokaiselta pysäkiltä. ”

    Ilmeis­es­ti kon­den­saat­tor­e­i­ta ladataan myös jokaisel­la jarrutuksella? 

    Tuolle tekni­ikalle on tuoteke­hi­tys­tä Suomes­sakin, ainakin lahte­lainen Kabus kuu­luu joukkoon.

    Vastaa

25. Mikko H:
    Nyt olis ajoituk­sen puoles­ta hyvä het­ki hoitaa lait kun­toon, ennen kuin Tam­pereel­la ja Turus­sa on ratikoi­ta ja sikäläiset autoil­i­jat tot­tuvat niihin.

    Mon­en­laista lakia olis hyvä lait­taa kun­toon; oma ajoneu­volu­ok­ka oikeille sähköpyörille (>250W) nyt ainakin ekaks…

    Vastaa