Huomioita Göteborgista

Tors­tai­na kävim­me tutus­tu­mas­sa jouk­ko­lii­ken­tee­seen käy­tän­nös­sä. Ajoim­me rati­koil­la, express-bus­seil­la ja 24 met­riä pit­käl­lä kak­si­ni­ve­li­sel­lä run­ko­lin­ja­bus­sil­la. Kävim­me kuun­te­le­mas­sa Vol­von käsi­tyk­siä tule­vai­suu­den bus­sis­ta. Usko­vat pal­jon täys­säh­kö­bus­sei­hin tai aina­kin plu­gin hybri­dei­hin. Luot­ta­vat akkui­hin. Kil­pai­li­ja­na ovat super­kon­den­saat­to­rit, joi­hin säh­köä pitää imais­ta jokai­sel­ta pysäkiltä. 

Aje­lin aika pal­jon rati­koil­la. Mat­ka­no­peus yli 20 km/h. Vau­nu ei jou­tu­nut ker­taa­kaan pysäh­ty­mään tai edes hidas­ta­maan muun lii­ken­teen takia – pait­si siis toi­sen rati­kan vuok­si. Käy kateek­si. Näin se pitäi­si teh­dä meilläkin.

Göte­bor­gin kaa­voi­tus on jouk­ko­lii­ken­teel­le suo­siol­li­sem­pi. Pää­tiet ovat levei­tä, ja siki­si nii­hin mah­tuu aidoil­la rajat­ta ratik­ka­kais­ta, 2+2 auto­kais­taa ja lai­doil­la vie­lä jal­ka­käy­tä­vä ja pyö­rä­tie erik­seen. Vas­taa­vas­ti pik­ku­ka­dut ovat kapei­ta ja sik­si inhi­mil­li­siä – eikä niil­le ole autol­la asiaa.

Ben­sa mak­soi 1,85 euroa lit­ral­ta.  Jouk­ko­lii­ken­ne­mak­sut sama tasoa kuin Helsingissä.

Per­jan­tai­aa­mu­na oli erit­täin hyvä hal­li­tuk­sen sisäi­nen semi­naa­ri kun­tayh­ty­män toiminnasta.Hallituksen mer­ki­tys tulee kas­va­maan, kos­ka se jou­tuu teke­mään pää­tök­siä rei­tis­töis­tä ja tarif­feis­ta ihan itse­näi­ses­ti. Tämä sik­si, ettei­vät kun­nat pää­se niis­tä sopuun keskenään.

28 vastausta artikkeliin “Huomioita Göteborgista”

  1. Aje­lin aika pal­jon rati­koil­la. Mat­ka­no­peus yli 20 km/h. Vau­nu ei jou­tu­nut ker­taa­kaan pysäh­ty­mään tai edes hidas­ta­maan muun lii­ken­teen takia – pait­si siis toi­sen rati­kan vuok­si. Käy kateek­si. Näin se pitäi­si teh­dä meilläkin.

    Ei pitäi­si olla aina­kaan rahas­ti kiin­ni. Edes sem­moi­nen 20km/h kes­ki­no­peu­del­la toi­mi­va ratik­ka­lii­ken­ne ilman häi­riö­tä sääs­täi­si jotain 15 mil­liä vuo­des­sa Hel­sin­gis­sä. Vas­taa 300 — 400 mil­joo­nan kertainvestointia.

    Ja näin sik­si että heman yksin­ker­tais­taen jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nus­ta­so on suo­raan kiin­ni sen kes­ki­no­peu­des­ta. 10 min vuo­ro­vä­lil­lä suun­taan­sa 30 min pit­kä lin­ja mak­saa 50% enem­män kuin 20 min pit­kä lin­ja. Sit­ten tos­sa on vie­lä muu­ta­kin, käy­tän­nös­sä samat asiat jot­ka pas­ran­ta­vat nopeut­ta lisää­vät luo­tet­ta­vuut­ta mikä myös vähen­tää kalus­to­tar­vet­ta, kos­ka epä­täs­mä­li­sel­lä lin­jal­la vara­taan enem­män sei­so­ma-aikaa päät­tä­reitl­lä. Lisäk­si kalus­ton huol­to­kus­tan­nuk­set kor­re­loi radan laa­dun ja pysäh­dys­ten mää­rän välillä.

    Tol­ta poh­jal­ta sanoin että kun nyt rati­koi­den lii­ken­nöin­ti mak­saa noin 46 mil­joo­naa vuo­des­sa, niin se mak­sai­si jotain 30 mil­liä vuo­des­sa jos asiat teh­täi­siin edes suht hyvin. Ja toki nopeam­pi lii­ken­ne kerää myös enem­män mat­kus­ta­jia eli lip­pu­tu­lo­ja ja sil­lä voi kor­va­ta bus­se­ja enem­män, mikä on se var­si­nai­nen kus­tan­nuse­rä. Pelk­kä Hel­sin­gin sisäi­nen bus­si­lii­ken­ne mak­saa 111 mil­joo­naa vuodessa.

  2. Se kaa­voi­tus asia voi­daan rat­kais­ta Hesassakin.
    Rajuin tapa on teh­dä kuten Parii­sis­sa Hous­man. Raa­kas­ti vain uudet kadut ja van­hat talot nurin.

    Rau­hal­li­sem­pi tah­ti oli­si parem­pi. Muo­dos­te­taan sel­vät väy­lät läpi­kul­kuun ja lisäk­si ehkä tar­vi­taan tun­ne­lei­ta. Sivu­ka­duil­la este­tään läpiajo.
    Lon­toos­sa on mie­les­tä­ni juu­ri tätä tapaa toteutttu. 

    Hesas­sa pitäi­si myös kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin siir­tää auto­jen pysä­köin­ti pois kaduil­ta maan alle. Katu­py­sä­köin­ti sopii pie­neen kylään mut­ta ei enään Hesaan.

    Aikaa tiet­ty vaa­tii toteu­tus, mut­ta suun­nit­te­lun voi aloit­taa vaik­ka heti.

  3. Hyvät ovat kais­ta- sekä lii­ken­ne­va­loe­tuu­det myös bus­seil­la. Ja minä olen kateel­li­nen myös sii­tä. Kuten myös rai­tio­teis­tä, jot­ka ovat joka suh­tees­sa kor­kea­ta­soi­sem­pia kuin meil­lä Hel­sin­gis­sä, vali­tet­ta­vas­ti. Siel­lä ei ole “rahas­tusau­to­maat­tia” nimel­tään met­ro ja sen uudet suunnitelmat.

    Toki on sanot­ta­va, että nyky­ään mata­la­lat­tiai­sel­la kes­kio­sal­la varus­te­tut M31-sar­jan nivel­vau­nut eivät ole mitään teol­li­sen muo­toi­lun kuk­ka­sia (minus­ta), epä­sym­met­ri­si­ne keu­loi­neen ja peri­neen, mut­ta ovat var­mas­ti tar­koi­tuk­seen­sa sopi­via. Mei­dän moder­ni­soi­dut ja myös­kin mata­la­lat­tiai­sel­la väli­pa­lal­la varus­te­tut Nr-vau­nut näyt­tä­vät ja tun­tu­vat joten­kin moder­neim­mil­ta. Nämä göte­bor­gi­lai­set M31-vau­nut (alun­pe­rin väli­pa­lat­to­mi­na M21-sar­jaa) toi­mi­tet­tiin vuo­si­na 1984–92, joten ne ovat uudem­pia kuin mei­dän van­hem­pi nivelvaunusarjamme.

    Mut­ta uusien Sirio-vau­nu­jen (M32-sar­ja) he pai­ni­vat aika­lail­la saman­kal­tais­ten ongel­mien kans­sa kuin mekin Hel­sin­gis­sä Variot­ra­mien kanssa.

    Toi­vot­ta­vas­ti ette kui­ten­kaan tyy­dy vain kateel­li­se­na ihmet­te­le­mään Göte­bor­gin jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­miä, vaan mukaan tart­tui jotain ideoi­ta ja suun­ni­tel­mia, jois­ta voi­si syn­tyä visioi­ta myös HSL-alu­een kehittämiseen.

    Ja kii­tän sinua, Osmo, mat­ka­ra­pot­teis­ta­si ja toi­voi­sin myös mui­den mat­kan­ne osa­puo­lien näke­myk­siä näkemästänne.

  4. Aje­lin aika pal­jon rati­koil­la. Mat­ka­no­peus yli 20 km/h. Vau­nu ei jou­tu­nut ker­taa­kaan pysäh­ty­mään tai edes hidas­ta­maan muun lii­ken­teen takia – pait­si siis toi­sen rati­kan vuok­si. Käy kateek­si. Näin se pitäi­si teh­dä meilläkin.”

    Mihin toi­men­pi­tei­siin HSL:n edus­ta­jat lupa­si­vat ryh­tyä asian tii­moil­ta? Mitä HSL:n hal­li­tuk­sen jäse­net aiko­vat asian eteen teh­dä? Entä ks-lau­ta­kun­nan jäsenet?

    Rati­koi­den nopeut­ta­mi­ses­ta on jau­het­tu meil­lä koh­ta 20 vuot­ta. Lop­pu­tu­los on se, että ratik­ka­lii­ken­ne hidas­tuu hidas­tu­mis­taan. Kym­pin kes­ki­no­peus ruuh­ka-aikaan on pudo­tet­tu jo 13,4 km:iin tun­nis­sa. Nyt oli­si aika siir­tyä juh­la­pu­heis­ta ja sel­vit­tä­mi­sis­tä tekoihin.

  5. Daniel Feder­ley:
    Mihin toi­men­pi­tei­siin HSL:n edus­ta­jat lupa­si­vat ryh­tyä asian tii­moil­ta? Mitä HSL:n hal­li­tuk­sen jäse­net aiko­vat asian eteen teh­dä? Entä ks-lau­ta­kun­nan jäsenet?

    [sar­kas­mia]
    Myhä­li­vät tie­tys­ti vain, että ihan hie­no­ja rati­koi­ta, mut­ta meil­lä­hän on Hel­sin­gis­sä hie­no ja nopea met­ro. Ja erityisolosuhteet…
    [/sarkasmia]
    😉

    1. KS-lau­ta­kun­nas­sa yri­te­tään vään­tää. Asias­ta oli puhet­ta vii­mek­si viik­ko sit­ten. HSL ei voi päät­tää ratikkaetuuksista.

  6. Hel­sin­gin rati­koi­den nopeut­ta­mis­toi­met kaa­tui­vat taan­noin aina­kin osin sii­hen, että nopeam­pi toi­min­ta ris­teyk­sis­sä kuu­lem­ma aiheut­taa lii­kaa onnet­to­muuk­sia kevyen lii­ken­teen kans­sa. Jos­tain syys­tä nopeam­pi lii­ken­nöin­ti onnis­tuu göte­bor­gi­lai­sis­sa ja vaik­ka sak­sa­lai­sis­sa ris­teyk­sis­sä ilman, että sai­raa­lat täyt­ty­vät louk­kaan­tu­neis­ta. Mis­tä on Göte­bor­gin ris­teyk­set tehty?

    1. Göte­bor­gis­sa ratik­ka­kais­ta on suu­rel­ta osin suo­jat­tu kor­keal­la aidal­la. Kuin ratik­kaa nopeu­tet­tiin Man­ner­hei­min­tiel­lä, pal­jon todel­la tuli jalan­kul­kuon­net­to­muuk­sia. Ne joh­tui­vat sii­tä, että jalan­kul­ki­joil­le oli vih­reä valo auto­kais­to­jen koh­dal­la ratik­ka­kais­tan molem­mil­la puo­lil­la ja punai­nen vain ratik­ka­kais­tan kohdalla.

  7. Göte­bor­gi­lai­nen ratik­ka­py­säk­ki (huo­mat­kaa aito nurmirata):

    https://fbcdn-sphotos-d‑a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/s720x720/183644_10151098339573320_821622549_n.jpg

    Ratik­ka­py­sä­kin “suo­ja­tie”:

    https://fbcdn-sphotos-h‑a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/s720x720/409579_10151098338258320_635144995_n.jpg

    Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la sikä­läi­nen ratik­ka­ra­ta on käy­tän­nös­sä rau­ta­tie­tä, Vig­nol-kis­koi­neen sekä beto­ni­pölk­kyi­neen. Itse rata kul­kee yleen­sä täy­sin eril­lään muus­ta lii­ken­tees­tä ja pysä­kit ovat käy­tän­nös­sä “ase­mia”.

  8. Ris­to Vor­ma­la:
    Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la sikä­läi­nen ratik­ka­ra­ta on käy­tän­nös­sä rau­ta­tie­tä, Vig­nol-kis­koi­neen sekä beto­ni­pölk­kyi­neen. Itse rata kul­kee yleen­sä täy­sin eril­lään muus­ta lii­ken­tees­tä ja pysä­kit ovat käy­tän­nös­sä “ase­mia”.

    Täs­sä esi­merk­ki täl­lai­ses­ta Ange­re­din radal­ta (Göte­bor­gin rai­tio­lin­jat 4, 8 ja 9), joka on luon­teel­taan ja raken­teel­taan kuin sak­sa­lais­ta pika­rai­tio­tie­tä (Stadt­bahn):

    http://www.tramways.com/webalbum/sweden/goteborg_tram_2010/pages/05.html

  9. Ris­to Vor­ma­la: [sar­kas­mia]
    Myhä­li­vät tie­tys­ti vain, että ihan hie­no­ja rati­koi­ta, mut­ta meil­lä­hän on Hel­sin­gis­sä hie­no ja nopea met­ro. Ja erityisolosuhteet…
    [/sarkasmia]

    Niin, kyl­lä göte­bor­gi­lai­set ovat simp­pe­liä sak­kia kun eivät ole ymmär­tä­neet, että tar­vit­si­si­vat metron. 😉

    Nuo Mans­kun mah­dol­li­set jalan­kul­kuon­net­to­muu­det, jot­ka Osmo mai­nit­si, ovat tyy­pil­li­nen esi­merk­ki näis­tä pal­jon puhu­tuis­ta “Hel­sin­gin eri­tyi­so­lo­suh­teis­ta”. Mikä toi­mii muu­al­la val­lan hyvin ei muka toi­mi tääl­lä. Eikä edes yri­te­tä. Mei­kä­läi­nen varo­va-valo­to­teu­tus­kin on har­vi­nai­sen epäonnistunut.

    Kuu­los­taa tie­tys­ti karul­ta, mut­ta ehkä se nopea ratik­ka vaa­tii aluk­si muu­ta­man jalan­kul­kuon­net­to­muu­den, jot­ta kan­sa oppii. Tak­seil­le­kin teki­si hyvää, jos rati­kat jat­ku­van varo­mi­sen ja hidas­te­lun sijaan välil­lä antai­si­vat pie­nen pusun. Kun pel­tiä kor­ja­taan vii­kot­tain niin luu­li­si paa­tu­neim­man­kin tak­si­su­ha­rin oppivan.

    Jos­tain syys­tä ratik­ka ottaa itsel­leen muu­al­la maa­il­mas­sa ne oikeu­det, jot­ka laki sil­le suo. Meil­lä ratik­ka on se joka väis­tää, hidas­taa, pysäh­tyy ja varoo. Seu­rauk­se­na kau­niit kola­ri­ti­las­tot ja Euroo­pan hitain ratikkaliikenne.

    Toi­nen ääri­pää oli­si tap­po­ko­ne­ra­tik­ka, joka jyrää alleen kai­ken. Eikö Hel­sin­gil­le löy­tyi­si kul­tai­nen kes­ki­tie, jos­sa rati­kat pää­se­vät koh­tuul­li­ses­ti liik­ku­maan ja muut oppi­vat koh­tuul­li­ses­ti sitä varomaan?

  10. Daniel Feder­ley:
    Kuu­los­taa tie­tys­ti karul­ta, mut­ta ehkä se nopea ratik­ka vaa­tii aluk­si muu­ta­man jalan­kul­kuon­net­to­muu­den, jot­ta kan­sa oppii. 

    Bus­si­kus­ki sai pot­kut, kun ajoi han­hien pääl­le. Jos ratik­ka­kus­ki ajai­si tahal­laan ihmi­sen pääl­le, hänet pitäi­si mie­les­tä­ni tuo­mi­ta uhrin koh­ta­los­ta riip­puen tör­keäs­tä pahoin­pi­te­lys­tä + mur­han yri­tyk­ses­tä tai murhasta.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Göte­bor­gis­sa ratik­ka­kais­ta on suu­rel­ta osin suo­jat­tu kor­keal­la aidal­la. Kuin ratik­kaa nopeu­tet­tiin Man­ner­hei­min­tiel­lä, pal­jon todel­la tuli jalan­kul­kuon­net­to­muuk­sia. Ne joh­tui­vat sii­tä, että jalan­kul­ki­joil­le oli vih­reä valo auto­kais­to­jen koh­dal­la ratik­ka­kais­tan molem­mil­la puo­lil­la ja punai­nen vain ratik­ka­kais­tan kohdalla.

    Näin­kö­hän. Pää­ka­dun ajo­neu­vo­lii­ken­teen kan­na­tal oli­si käte­tä­vää jak­soit­taa jalan­kul­ku­joi­den kul­kua jot­ta sivu­vih­reä jää lyhem­mäk­si. Mut­ta jos näin teh­dään, niin ei sii­nä nyt ensi­si­jai­ses­ti rati­kan liik­ku­mi­ses­ta ole kysymys.

    Kyse on siis sii­tä että yhte­näi­nen jalan­kul­ku­va­lo kaik­kien ajo­ra­to­jen poik­ki kes­tää, se aika mikä jalan­kul­ki­joil­le vara­taan on yli­ty­sai­ka + varoai­ka ja ensim­mäi­nen on tie­ten­kin sitä pidem­pi mitä pidem­pi mat­ka jalan­ku­ki­jal­la on yli­tet­tä­vä­nään. Sivu­huo­mio­na, tämän takia ei ole lain­kaan sel­vää että kais­to­jen lisää­mi­nen edes nopeut­taa auto­lii­ken­net­tä, kos­ka mitä leveäm­pi ajo­ra­ta sen hitaam­pi valokierto.

    Rati­koi­den kan­nal­ta yhte­näi­set valot on mah­dol­li­nen ongel­ma lähin­nä kah­des­sa pai­kas­sa. Pysä­kil­tä läh­det­täes­sä ja sin­ne tul­taes­sa, esi­mer­kik­si enn­nen Kan­sal­lis­museon pysäk­kiä on jalan­kul­ki­ja­va­lot joi­den­ka koh­dal­la ratik­ka sei­soo ennen kuin ajaa pysä­kil­lä sei­so­maan, ja tuos­sa koh­ti oli­si ihan perus­tel­tua että jalan­kul­ki­jat pääs­te­tään auto­kais­tan mut­tei ratik­ka­kais­to­jen yli sil­loin kun ratik­ka tulee pysäk­kil­le. Vas­taa­via paik­ko­ja voi olla myös kun ratik­ka kaar­taa ajo­ra­dan yli.

    Toi­saal­ta kysei­sis­sä pai­kois­sa ratik­ka ajaa muu­ten­kin hil­jaa. Pysä­kil­le pysäh­dy­tään, kaar­teet ovat yleen­sä pysäk­kien koh­dal­la ja kaar­tei­siin hidas­te­taan. Pysä­kit pitäi­si sitä pait­si teh­dä ihan muis­ta­kin syis­tä niin että ne ovat ennen suo­ja­tie­tä, eikä toi­sin päin. Vaa­ral­li­nen paik­ka on poten­ti­aa­li­sest pysäk­kien väli­sel­lä ratao­suu­del­la jol­la­ra­ti­kan nopeus on suu­ri, mut­ta niis­sä koh­din taas on vähän vai­ke­aa ymmär­tää miten saman suun­tai­sel­la auto­lii­ken­teel­lä ei oli­si vih­reä. Pai­kon noi­hin voi­si kyl­lä miet­tä jopa puo­me­ja­kin, esi­mer­kik­si Mäke­län­ka­tu Käpy­län pal­lo­ken­tän kohdalla.

    On jon­kun ver­ran traa­gis­ta inhi­mil­lis­tä tuna­roin­tia ja itse­tu­hoi­suut­ta­kin jol­le ei vaan voi mitään, jos nyt syys­tä tai toi­ses­ta hor­jah­taa ajo­ra­dal­la sopi­vas­sa pai­kas­sa ja tar­peek­si yllät­täen, niin ei sil­lä voi min­kään ajo­neu­von kul­jet­ta­ja mitään. Tuo on onnek­si hyvin har­vi­nais­ta, eikä meil­lä sii­tä huo­li­mat­ta ole kai­tei­ta auto­kais­to­jen­kaan vieressä.

  12. Lon­toos­sa on juu­ri hor­jah­te­lun yms vuok­si kai­tei­ta jal­ka­käy­tä­vän vie­res­sä var­sin­kin risteyksissä.

    Tuo jal­kul­ki­joi­den ajoi­tuk­sen ongel­ma kuul­los­ta erikoiselta.

    Ajat­te­li­si että sal­lit­tai­siin suo­raan meno ris­teyk­ses­sä autoil­le ja rati­koil­le yhtä aikaa ja sil­loin nopeus sai­si olla suu­rem­pi. Kään­ty­mi­nen oli­si hiu­kan myö­hem­min. Jal­kul­ki­joil­le valot niin että pää­see ker­ral­la yli.

    Tämä var­mas­ti tar­koit­tai­si hitaam­paa vaih­tu­mis­ryt­miä. Se voi­si olla lopul­ta jopa suju­vam­paa­kin. Myös ras­kaat ajo­neu­vot pää­si­si­vät mukaan.
    Täm­möi­nen muu­tos nime­no­maan läpi­kul­ku­väy­lil­le, kuten Man­ner­hei­mil­le. Sivu­ka­dut voi­si­vat olla sit­ten hitaampia.

    tpyy­luo­ma: Näin­kö­hän. Pää­ka­dun ajo­neu­vo­lii­ken­teen kan­na­tal oli­si käte­tä­vää jak­soit­taa jalan­kul­ku­joi­den kul­kua jot­ta sivu­vih­reä jää lyhem­mäk­si. Mut­ta jos näin teh­dään, niin ei sii­nä nyt ensi­si­jai­ses­ti rati­kan liik­ku­mi­ses­ta ole kysymys.

    Kyse on siis sii­tä että yhte­näi­nen jalan­kul­ku­va­lo kaik­kien ajo­ra­to­jen poik­ki kes­tää, se aika mikä jalan­kul­ki­joil­le vara­taan on yli­ty­sai­ka + varoai­ka ja ensim­mäi­nen on tie­ten­kin sitä pidem­pi mitä pidem­pi mat­ka jalan­ku­ki­jal­la on yli­tet­tä­vä­nään. Sivu­huo­mio­na, tämän takia ei ole lain­kaan sel­vää että kais­to­jen lisää­mi­nen edes nopeut­taa auto­lii­ken­net­tä, kos­ka mitä leveäm­pi ajo­ra­ta sen hitaam­pi valokierto.

    Rati­koi­den kan­nal­ta yhte­näi­set valot on mah­dol­li­nen ongel­ma lähin­nä kah­des­sa pai­kas­sa. Pysä­kil­tä läh­det­täes­sä ja sin­ne tul­taes­sa, esi­mer­kik­si enn­nen Kan­sal­lis­museon pysäk­kiä on jalan­kul­ki­ja­va­lot joi­den­ka koh­dal­la ratik­ka sei­soo ennen kuin ajaa pysä­kil­lä sei­so­maan, ja tuos­sa koh­ti oli­si ihan perus­tel­tua että jalan­kul­ki­jat pääs­te­tään auto­kais­tan mut­tei ratik­ka­kais­to­jen yli sil­loin kun ratik­ka tulee pysäk­kil­le. Vas­taa­via paik­ko­ja voi olla myös kun ratik­ka kaar­taa ajo­ra­dan yli.

    Toi­saal­ta kysei­sis­sä pai­kois­sa ratik­ka ajaa muu­ten­kin hil­jaa. Pysä­kil­le pysäh­dy­tään, kaar­teet ovat yleen­sä pysäk­kien koh­dal­la ja kaar­tei­siin hidas­te­taan. Pysä­kit pitäi­si sitä pait­si teh­dä ihan muis­ta­kin syis­tä niin että ne ovat ennen suo­ja­tie­tä, eikä toi­sin päin. Vaa­ral­li­nen paik­ka on poten­ti­aa­li­sest pysäk­kien väli­sel­lä ratao­suu­del­la jol­la­ra­ti­kan nopeus on suu­ri, mut­ta niis­sä koh­din taas on vähän vai­ke­aa ymmär­tää miten saman suun­tai­sel­la auto­lii­ken­teel­lä ei oli­si vih­reä. Pai­kon noi­hin voi­si kyl­lä miet­tä jopa puo­me­ja­kin, esi­mer­kik­si Mäke­län­ka­tu Käpy­län pal­lo­ken­tän kohdalla.

    On jon­kun ver­ran traa­gis­ta inhi­mil­lis­tä tuna­roin­tia ja itse­tu­hoi­suut­ta­kin jol­le ei vaan voi mitään, jos nyt syys­tä tai toi­ses­ta hor­jah­taa ajo­ra­dal­la sopi­vas­sa pai­kas­sa ja tar­peek­si yllät­täen, niin ei sil­lä voi min­kään ajo­neu­von kul­jet­ta­ja mitään. Tuo on onnek­si hyvin har­vi­nais­ta, eikä meil­lä sii­tä huo­li­mat­ta ole kai­tei­ta auto­kais­to­jen­kaan vieressä.

  13. Jou­niL:
    Ajat­te­li­si että sal­lit­tai­siin suo­raan meno ris­teyk­ses­sä autoil­le ja rati­koil­le yhtä aikaa ja sil­loin nopeus sai­si olla suu­rem­pi. Kään­ty­mi­nen oli­si hiu­kan myö­hem­min. Jal­kul­ki­joil­le valot niin että pää­see ker­ral­la yli. 

    Pät­kit­täin eri värit valois­sa kadun yli­tyk­ses­sä tun­tu­vat kiel­tä­mät­tä ole­van joil­le­kin han­ka­lia. Tai sit­ten osin ehkä ei vaan väli­te­tä, vaan pai­ne­taan päin punai­sia kävel­len, kun kuvi­tel­laan, että se onnis­tuu “tur­val­li­ses­ti”.

    Tääl­lä vähän lan­dem­mal­la Mal­mil­la­kin oli­si jopa näin yksit­täi­se­nä autoi­li­ja­na tör­män­nyt usem­man ker­ran punai­sia päin käve­le­vään jalan­kul­ki­jaan Kir­kon­ky­län­tiel­tä Mark­ki­na­tiel­le vih­reäl­lä nuo­li­va­lol­la kään­tyes­sään, jos ei oli­si jar­rul­le kerennyt.

    Idäs­tä Mark­ki­na­tiel­le kään­ty­vien auto­jen kapean kais­tan suo­ja­tie kun on jalan­kul­ki­joil­le eril­li­sil­lä tol­pil­la valo-ohjat­tu ja vih­reä valo vie­rei­sil­lä (korok­kei­den toi­sel­la puo­lel­la ole­vil­la) suo­ja­tie­o­suuk­sil­la ei todel­la­kaan kos­ke enää sitä Mark­ki­na­tiel­le idäs­tä kään­ty­vien kais­tan ylit­tä­vää suojatietä.

  14. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Bus­si­kus­ki sai pot­kut, kun ajoi han­hien pääl­le. Jos ratik­ka­kus­ki ajai­si tahal­laan ihmi­sen pääl­le, hänet pitäi­si mie­les­tä­ni tuo­mi­ta uhrin koh­ta­los­ta riip­puen tör­keäs­tä pahoin­pi­te­lys­tä + mur­han yri­tyk­ses­tä tai murhasta.

    No ei Daniel nyt sitä tar­koit­ta­nut että kus­ki ajaa tahal­laan jalan­kul­ki­jan pääl­le, haloo. Käy­tän­nös­sä nyt esi­mer­kik­si niin että sii­nä rati­kas­sa on kel­lo, jota voi­si jos­kus soit­taa­kin. Ylei­ses­ti ottaen ratik­ka ja jalan­kul­ki­jat toi­mi­vat koko lail­la ongel­mit­ta yhteen, men­kää vaik­ka Alek­sil­le katsomaan.

  15. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Bus­si­kus­ki sai pot­kut, kun ajoi han­hien pääl­le. Jos ratik­ka­kus­ki ajai­si tahal­laan ihmi­sen pääl­le, hänet pitäi­si mie­les­tä­ni tuo­mi­ta uhrin koh­ta­los­ta riip­puen tör­keäs­tä pahoin­pi­te­lys­tä + mur­han yri­tyk­ses­tä tai murhasta.

    Han­hi­ta­pauk­ses­sa on taus­tal­la var­mas­ti pal­jon sel­lais­ta, jos­ta Sinä ja minä emme tie­dä mitään.

    En tar­koit­ta­nut, että ratik­ka ajai­si “tahal­laan” ihmi­sen pääl­le tap­po­ko­nee­na. Tar­koi­tin, että rai­tio­vau­nua ajet­tai­siin samal­la peri­aat­teel­la kuin muu­ta­kin kul­ku­neu­voa: nou­da­te­taan nopeus­ra­joi­tuk­sia ja tark­kail­laan ympä­ris­töä. Jos joku juok­see alle, pyri­tään hidas­ta­mal­la vält­tä­mään onnet­to­muus. Väis­tä­mään ei ratik­ka pys­ty, mikä oli­si mui­den tien­käyt­tä­jien hyvä pitää mielessä.

    Nyky­me­no vaan on sitä, että 40 km/h rajoi­tusa­lu­eel­la ratik­ka kul­kee 20 km/h kos­ka lujem­paa ei uskal­la ajaa, ettei mitään sat­tui­si. Aika­tau­lut teh­dään näil­lä ole­tuk­sil­la ja ohjeis­te­taan kul­jet­ta­jia, ettei saa ajaa etua­jas­sa. Jos tämä nyky­me­no on Hel­sin­gin eri­tyi­so­lo­suh­teis­sa ainoa mah­dol­li­nen rat­kai­su, niin ehkä oli­si parem­pi lopet­taa ratikkaliikenne.

    Mik­si Sak­sas­sa ja Sveit­sis­sä ratik­ka pys­tyy aja­maan nopeus­ra­joi­tus­ten mukaan myös ahtail­la kaduil­la ilman että kul­jet­ta­jia syy­te­tään murhaajiksi?

  16. Minus­ta tun­tuu että rai­de- ja jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä myy­dään suo­ma­lai­sil­le äänes­tä­jil­le vää­rin argu­men­tein. Miten oli­si tällainen:

    vih­reä liikennepolitiikka=radikaalisti vähem­män öljyn ja hen­ki­lö­au­to­jen tuontia=vaihtotase ylijäämäiseksi=ratkaisu kestävyysvajeeseen

    Ainoa tapa pääs­tä seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa auto­puo­luet­ta isom­mak­si (Hel­sin­gis­sä edes) on haas­taa hei­dän ima­go talous­vii­sai­den ker­ho­na. Ympä­ris­töön ja ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vil­lä argu­men­teil­la se ei vali­tet­ta­vas­ti onnis­tu. Sen sijaan jos nos­te­taan tape­til­le Kokoo­muk­sen ame­rik­ka­lais­hen­ki­sen ben­san­polt­to­po­li­tii­kan vai­ku­tus vaih­to­ta­see­seen niin puhu­tel­tai­siin talous­asioi­ta prio­ri­soi­vaa äänes­tä­jien val­tai­saa enemmistöä.

    Kos­ka tämä vähen­täi­si vien­ti­riip­pu­vuut­ta, niin työ­väen­liik­keen puo­lel­la­kin voi­si joku innos­tua kun tar­jo­taan vih­doin toi­mi­via asei­ta hei­dän ark­ki­vi­hol­lis­ta eli mark­ki­na­voi­mia vastaan.

    Ideat eivät ehkä ole kovin uusia tämän blo­gin luki­joil­le, mut­ta har­va äänes­tä­jä on täm­möis­tä aja­tel­lut. Heil­le vih­reys ja talous ovat toi­sen­sa pois­sul­ke­via asioi­ta. Ennen vaa­le­ja vih­reät saa pie­nen sii­vun sii­nä medias­sa, jota koko kan­sa seu­raa. Vii­me ker­ral­la se käy­tet­tiin nai­ma­lak­ko­tee­maan. Ehdo­tan että seu­raa­val­la ker­ral­la tee­ma­na oli­si vaih­to­ta­se yli­jää­mäi­sek­si vih­reän liikenne‑, kaa­voi­tus- ja ener­gia­po­li­tii­kan avul­la. Argu­men­tit voi­si etu­kä­teen hioa niin että ne ehtii pamaut­ta­maan sii­nä ajas­sa mikä tv-väit­te­lyis­sä annetaan.

  17. Sep­po Sier­la: Ennen vaa­le­ja vih­reät saa pie­nen sii­vun sii­nä medias­sa, jota koko kan­sa seu­raa. Vii­me ker­ral­la se käy­tet­tiin naimalakkoteemaan. 

    Vii­me edus­kun­ta­vaa­li­kamp­pan­jan aika­na minul­la oli ilo ja kun­nia kes­kus­tel­la erään vih­rei­den ehdok­kaan kans­sa live­nä. 🙂 ymmär­sin, ettei aina­kaan hän kai­van­nut sii­nä vai­hees­sa enää ripaus­ta­kaan lisää nai­ma­lak­ko­kamp­pan­jan kal­tais­ta tee­ma­tu­kea puo­lu­eel­taan kam­pan­jan tuek­si. Kos­ka olem­me Soi­nin­vaa­ra-blo­gis­sa, täs­men­net­tä­köön, ettei kysei­nen kes­kus­te­lu­kump­pa­ni ollut Osmo.

    Näin poli­tii­kan maal­li­kos­ta samal­la lin­jal­la pysy­mi­nen poli­tii­kas­sa tun­tuu joten­kin arvos­tet­ta­val­ta. Jos kam­pan­jas­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa elä­mäs­sä toi­mi­mi­ses­ta anne­tun lupauk­sel­la ei ole ensim­mäi­sel­le alle­kir­joit­ta­jal­le enää sito­vaa mer­ki­tys­tä vaa­lien jäl­keen, kun­nioi­tus kyseis­tä lii­ket­tä koh­taan ei var­si­nai­ses­ti kasva.

  18. Nuo Mans­kun mah­dol­li­set jalan­kul­kuon­net­to­muu­det, jot­ka Osmo mai­nit­si, ovat tyy­pil­li­nen esi­merk­ki näis­tä pal­jon puhu­tuis­ta “Hel­sin­gin eri­tyi­so­lo­suh­teis­ta”. Mikä toi­mii muu­al­la val­lan hyvin ei muka toi­mi tääl­lä. Eikä edes yri­te­tä. Mei­kä­läi­nen varo­va-valo­to­teu­tus­kin on har­vi­nai­sen epäonnistunut. 

    Aivan kes­kei­nen ero Hel­sin­gin ja Göte­bor­gin välil­lä on lain­sää­dän­nös­sä: Suo­mes­sa valo-ohja­tun suo­ja­tien kis­ko­y­li­tys on aina ohjat­ta­va lii­ken­ne­va­loil­la. Sen sijaan Ruot­sis­sa tai muu­al­la­kaan Kes­ki-Euroo­pas­sa näin ei ole. 

    Mää­räys­tä on jo 1980-luvul­ta alkaen yri­tet­ty saa­da muu­tet­tua euroop­pa­lai­seen suun­taan. Ei ole onnis­tut­tu. Lasi­pa­lat­sin ja Fin­lan­dia-talon VARO­VA-lii­ken­ne­va­lot onkin sik­si näh­tä­vä yri­tyk­sek­si hoi­taa asia nykyi­sen lain­sää­dän­nön puit­teis­sa. Ei se ongel­maa rat­kai­se, mut­ta on parem­pi kuin ei mitään. Esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tien ja Dunc­ke­rin­ka­dun ris­teyk­sen valois­sa VAROVALLA oli­si saa­vu­tet­ta­vis­sa par­haim­mil­laan puo­len minuu­tin aikasäästö.

    Perim­mäi­nen ongel­ma on sii­nä, että Suo­mes­sa ratik­ka näis­sä asiois­sa mie­les­tä­ni rin­nas­te­taan ajo­neu­vok­si, mut­ta muu­al­la junak­si. Ja junan kans­sa ei ole väistämisongelmia.

    Minis­te­riön kun­niak­si on kui­ten­kin todet­ta­va, että monia mui­ta ratik­ka­lii­ken­teen kan­nal­ta han­ka­lia lii­ken­ne­va­lo­lain­sää­dän­töön liit­ty­viä ongel­mia on saa­tu kor­jat­tua — kuten jokeri/ratikkavalot ja rati­kan huomiovalot. 

    Suu­rin syy ongel­man rat­kai­se­mat­to­muu­teen lie­nee Osmon muis­te­le­ma 1970-luvun alun tapaus Fin­lan­dia-talol­ta, johon perä­ti oikeus­kans­le­ri­kin puut­tui. Sil­loin ei tosin ollut kyse onnet­to­muuk­sis­ta vaan yksin­ker­tai­ses­ti lain­sää­dän­nön tul­kin­nas­ta. Kär­jis­te­tys­ti sanoen sil­loin vää­räl­lä tul­kin­nal­la mene­tet­tiin mah­dol­li­suus saa­da Hel­sin­gis­tä valo-ohjauk­sen näkö­kul­mas­ta euroop­pa­lai­nen ratikkakaupunki.

    1. Noi­ta VAROVA vao­ja minä­kin olen aja­tel­lut rat­kai­suk­si. Enää tar­vit­tai­siin se, että niis­tä teh­täi­siin lail­li­sia. Nyt­hän noi­ta valo­ja ei tar­vitg­se nou­dat­taa, kos­ka nii­tä ei viral­li­ses­ti ole olemassa.

  19. Ris­to Vor­ma­la: Ratik­ka­py­sä­kin “suo­ja­tie”:

    Nopeut­ta halu­tes­sa suo­ja­tien voi­si vie­lä varus­taa näin: http://goo.gl/maps/brPvK
    kadun jokai­ses­sa yli­tyk­ses­sä (valo­ton suo­ja­tie tai auto­jen yli­tys) on varoi­tus­va­lot ja mer­kit anta­mas­sa esteet­tö­män kulun Tvärbanalle. 

    Mik­si sama toi­mi­si suo­mes­sa valot­to­mis­sa suo­ja­teis­sä, mis­sä jalan­kul­ki­jan väis­tä­mis­vel­vol­li­suus on rai­tio­vau­nul­la (Alek­si, lukui­sat Mans­kun, Tuk­hol­man­ka­dun, Munk­ki­nie­men puis­to­tien, Teh­taan­ka­dun jne ylitykset?)

    Nekin kak­si rai­tio­vau­nu­jen kier­to­liit­ty­mä oikai­sua (olym­pia­ter­mi­naa­li ja malminrinne/ruoholahdenkatu), niis­sä pysäy­te­tään koko muu lii­ken­ne, pait­si ei jalan­kul­ku­joi­ta. Varo­va-valot pai­kal­le ja heti!

  20. kari sane:Minis­te­riön kun­niak­si on kui­ten­kin todettava,että monia mui­ta ratik­ka­lii­ken­teen kan­nal­ta han­ka­lia lii­ken­ne­va­lo­lain­sää­dän­töön liit­ty­viä ongel­mia on saa­tu kor­jat­tua – kuten jokeri/ratikkavalot ja rati­kan huomiovalot. 

    Joke­ri­va­lo­jen huo­no puo­li vaan on se, että nii­tä nou­da­te­taan sur­keas­ti. Vilk­ku­pu­nais­ta ei koe­ta käs­kyk­si. Ja taas ratik­ka varoo, tie­täen että auto ei ehkä pysäh­dy. Ja mitä enem­män ratik­ka varoo, sitä itse­var­mem­min auto jät­tää pysäh­ty­mät­tä. Myös ensi kerralla.

    Joke­ri­va­lo­jen sijaan voi­si aja­tel­la taval­li­sen näköis­tä valo­tolp­paa, joka oli­si nor­maa­lis­ti pimeä­nä. Rati­kan lähes­tyes­sä syt­tyi­si kel­tai­nen valo, sit­ten punai­nen. Rati­kan men­tyä punai­nen ja kel­tai­nen palai­si­vat het­ken yhtä aikaa, sit­ten tolp­pa sam­mui­si. Vih­reäl­le oli­si hämäyk­sen vuok­si oma paik­kan­sa vähän samaan tapaan kuin Turun­väy­län ja Huo­pa­lah­den­tien ris­teyk­sen iki­vih­reis­sä valois­sa: autoi­li­ja näkee ja kokee täy­sin taval­li­set, vel­voit­ta­vat liikennevalot.

    Sak­sas­sa vas­taa­va on käy­tös­sä kui­ten­kin niin, että se vih­reän paik­ka puut­tuu. Lii­ken­ne­ku­ri on siel­lä var­sin­kin rati­koi­den suh­teen kui­ten­kin hiu­kan toisenlainen.

  21. Nyt olis ajoi­tuk­sen puo­les­ta hyvä het­ki hoi­taa lait kun­toon, ennen kuin Tam­pe­reel­la ja Turus­sa on rati­koi­ta ja sikä­läi­set autoi­li­jat tot­tu­vat niihin.

  22. Daniel Feder­ley: Joke­ri­va­lo­jen huo­no puo­li vaan on se, että nii­tä nou­da­te­taan sur­keas­ti. Vilk­ku­pu­nais­ta ei koe­ta käskyksi.

    Kyl­lä vilk­ku­pu­nai­sen pitäi­si olla jo tut­tu kai­kil­le: rau­ta­tien taso­ris­teyk­sis­sä sitä on käy­tet­ty jo vuo­si­kym­me­niä. Ei se ole mikään uusi keksintö. 

    Ja Wie­nin sopi­mus edel­lyt­tää, että kis­ko­ja ris­teä­vän lii­ken­teen ohjauk­ses­sa käy­te­tään vilk­ku­pu­nais­ta kuten Euroo­pas­sa on tapana. 

    Mut­ta toki on myön­net­tä­vä, että tut­ki­tus­ti­kin vilk­ku­vaa punais­ta valoa nou­da­te­taan huo­nom­min kuin kiin­te­ää. Mikä sit­ten näkyy nois­sa monis­sa tasoristeysonnettomuuksissa.

  23. OS: ” Kil­pai­li­ja­na ovat (bus­seis­sa) super­kon­den­saat­to­rit, joi­hin säh­köä pitää imais­ta jokai­sel­ta pysäkiltä. ”

    Ilmei­ses­ti kon­den­saat­to­rei­ta lada­taan myös jokai­sel­la jarrutuksella? 

    Tuol­le tek­nii­kal­le on tuo­te­ke­hi­tys­tä Suo­mes­sa­kin, aina­kin lah­te­lai­nen Kabus kuu­luu joukkoon.

  24. Mik­ko H:
    Nyt olis ajoi­tuk­sen puo­les­ta hyvä het­ki hoi­taa lait kun­toon, ennen kuin Tam­pe­reel­la ja Turus­sa on rati­koi­ta ja sikä­läi­set autoi­li­jat tot­tu­vat niihin.

    Monen­lais­ta lakia olis hyvä lait­taa kun­toon; oma ajo­neu­vo­luok­ka oikeil­le säh­kö­pyö­ril­le (>250W) nyt aina­kin ekaks…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.