Hallinnon tuottavuus

Olin aamupäiväl­lä THL:n neu­vos­ton kok­ouk­ses­sa. Monien muiden asioiden ohel­la keskustelti­in sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon organ­isoi­tu­mista. Yksi ala­teemoista oli kysymys valvon­nas­ta. Moni epäili, onko valvon­nan edel­ly­tyk­senä ole­va toimin­nan nor­mit­ta­mi­nen järkevää ollenkaan – norme­ja tarvi­taan, että on mitä valvoa. Määräl­lis­ten mittarei­den epäilti­in vääristävän toim­intaa. Mut­ta oli tälle käytän­nölle puo­lus­ta­ji­akin. Jat­ka lukemista “Hallinnon tuottavuus”

Tour de Helsinki 2012

Vieti­in 61-vuo­tispäivääni polke­mal­la Tour de Helsin­gin 140 kilo­metrin lenkin. Osan­ot­ta­jia oli ilmoit­tau­tunut yli 2500. Uhkaaval­ta näyt­tänyt sää saat­toi kar­sia joitakin pois, vaik­ka lop­ul­ta sää oli mitä parhain. Jos olisi voin­ut toivoa, niin vähän vähem­män tuul­ta, mut­ta ei tuu­likaan mikään tolku­ton ollut. Maali­in asti pol­ki ymmärtääk­seni 2221 henkeä, 2049 miestä ja 172 naista.

Pääos­al­la tämä oli kun­totem­paus, mut­ta kyl­lä siel­lä myös kil­pailti­in sekä yksilöinä että joukkueina. Kil­pailus­ta ei muu­ta kuin, että parhaat naiset eivät hävin­neet kuin pari min­u­ut­tia parhaille miehille.

Meille kun­toil­i­joille oli varat­tu jänikset, jot­ka ajoi­vat sovit­tua nopeut­ta. Hei­dän perässään pol­jet­ti­in enem­män tai vähem­män tiivi­inä ryh­mänä. Taukopaikko­ja oli neljä, joista ryh­mät pysähtyivät kah­teen tai kolmeen. Meistä hän­täpään polk­i­joista moni valit­ti, että jänikset oli­vat liian kovakun­toisia. Sik­si he vetivät huo­maa­mat­taan ylämäet liian lujaa suh­teessa tasaiseen maas­toon, jos­sa olisi voin­ut ajaa kovem­paakin. Jat­ka lukemista “Tour de Helsin­ki 2012”

Välimäen testamentti

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön net­ti­sivuil­la www.kaks.fi)

Kari Välimä­ki esit­ti kansli­apääl­likön uransa päät­teek­si oman käsi­tyk­sen­sä ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­es­tä maas­samme. STM:n min­is­ter­it irti­sanou­tu­i­v­at esi­tyk­ses­tä oitis. Minus­ta Välimäen esi­tyk­sessä on paljon hyvää. Jat­ka lukemista “Välimäen testamentti”

Vanhuksista kriittisiä asiakkaita

(Kir­joi­tus on julka­istu 2.9.2012 kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Min­un on vaikea uskoa, että nor­mi­tuk­sel­la tai valvon­nal­la saisimme tur­vatuk­si van­huk­sille hyvä­ta­soisen hoidon. Räikeim­mät epäko­h­dat saataisi­in kar­si­tuk­si, mut­ta hyvää hoitoa ei voi­da taa­ta niin kauan kun hoidon tarpeessa ole­va van­hus on kun­nan silmis­sä meno. Nor­mi­tus on muutenkin köm­pelö keino. Määräl­lisiä resursse­ja voidaan nor­mit­taa, mut­ta ei ystäväl­listä asen­net­ta. Jat­ka lukemista “Van­huk­sista kri­it­tisiä asiakkaita”

Verotietojen julkisuus

Suomes­sa yksi­ty­ishenkilöi­den verotiedot ovat julk­isia. Tämä poh­jau­tuu aikaan, jol­loin vero­tus oli lähin­nä hark­in­tavero­tus­ta. Kansal­la oli oikeus valvoa, vetivätkö vero­lau­takun­tien jäsenet koti­in päin. Vaik­ka vero­tus perus­tuu nyky­isin täs­mäl­lisi­in vero­lakei­hin, veroti­eto­jen julk­isu­us on säi­lytet­ty osana yhteiskun­nal­lista kansalais­valvon­taa. Jat­ka lukemista “Veroti­eto­jen julkisuus”

Pysäköinti

(Tästä artikke­lista on tarkoi­tus jalostaa osak­si kaupunkisu­un­nit­telua käsit­televää pam­flet­tia, jon­ka Otso Kivekäs, Mikko Särelä ja minä aiomme julka­ista vielä ennen kun­nal­lis­vaale­ja. Tätä artikke­lia muokataan vielä saadun palaut­teen perus­teel­la. Pam­flet­ti­in tulos­sa ole­via jo aiem­min julka­istu­ja tek­ste­jä on  Liikku­mis­tarpeista ja Kolme tapaa elää. Olen julkaissut tämän myös Ihmis­ten kaupun­ki ‑blo­gis­sa, jos­sa muu­toinkin käy­dään mie­lenki­in­toista keskustelua kaupunkisuunnittelusta.)

Helsingis­sä on noin 230 000 autoa. Niiden säi­ly­tys vie tilaa noin seit­semän miljoon­aa neliömetriä eli seit­semän neliök­ilo­metriä joko asfalt­tikent­tää tai raken­net­tua pysäköin­ti­laitos­ta. Tilan raivaami­nen pysäköin­nille on vaikeimpia kaupunkisu­un­nit­telun haastei­ta. Osa autoista vaatii kak­si pysäköin­tipaikkaa, toisen työ­paikan luona. Lisäk­si kaup­po­jen yhtey­dessä on pysäköintitilaa.

Kaupun­ki toimii sitä parem­min, mitä tiivi­im­min raken­net­tu se on. Tiiveys tietysti myös mak­saa, kun puis­tot jäävät pieniksi ja las­ten leikkei­hin ei ole tilaa. Pysäköin­ti alen­taa tiiviyt­tä ilman, että lapset saisi­vat tilaa leikeilleen tai tilaa jäisi puis­toille ja istu­tuk­sille. Väljästi rak­en­t­a­mi­nen piden­tää matko­ja – ja lisää auton tarvet­ta. Punavuori ja Töölö ovat suosi­tu­impia asuinaluei­ta Helsingis­sä, mut­ta sel­l­aista ei saa enää rak­en­taa, kos­ka ne eivät täytä pysäköintinormia.

Viikkiläi­nen pihanäkymä

Jat­ka lukemista “Pysäköin­ti”

Vuokra-Hitas?

Helsin­ki yrit­tää pitää kaupunk­in­sa avoime­na kaikille sosi­aaliryh­mille. Sik­si uusille asuinalueille ei raken­neta vain kovan rahan asun­to­ja, joista joutuu mak­samaan 5000 euroa neliöltä ja enem­mänkin. On sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa – tai ainakin yrit­tää olla, ja on Hin­tasäädel­tyä tuotan­toa, jos­sa asun­non pitäisi saa­da ainakin peri­aat­teessa raken­nuskus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la. Jos ei saa, on kil­pailu­olo­suhteis­sa jotain vial­la.  Nuo­ria, työssä käyviä aikuisia ei kaupungis­sa paljon näky­isi, jos asun­toa ei saisi alle viidel­lä ton­nil­la neliöltä.

Tuo Hitas sään­te­ly on tuot­tanut kaupungille kokon­aisu­udessaan paljon hyvää, mut­ta on siinä ongel­mansa. Kun asun­non säädel­ty myyn­ti­hin­ta on paljon alle markki­nahin­nan, sitä ei kan­na­ta myy­dä. Joko asu­taan per­heen kokoon ja työ­paikan sijain­ti­in näh­den väärässä asun­nos­sa tai pan­naan Hitas-asun­to vuokralle ja oste­taan parem­min per­heen tilanteeseen sovel­tu­va kovan rahan asun­to. Toista Hitas-asun­toa ei enää saa.  Sään­nöste­ly tuot­taa paljon hait­taa sil­loin, kun hin­taero vapaisi­in markki­noi­hin on suuri. Jat­ka lukemista “Vuokra-Hitas?”

Australia liittyy EU:n päästökauppaan!

Kävin johta­mas­sa panee­likeskustelua kaukoläm­pöpäivil­lä. Paneelis­sa WWF:ää edus­tanut Han­na-Liisa Kan­gas ker­toi suuren uutisen. Aus­tralia ilmoit­ti eilen liit­tävän­sä oman päästökaup­pamekanis­min­sa EU:n kanssa kahdessa vai­heessa vuodes­ta 2015 alka­en. Asi­as­ta ker­ro­taan enem­män WWF:n sivuil­la, mut­ta Yle ja Hesari eivät ole sanoneet asi­as­ta mitään. Minus­ta tämä on iso uuti­nen. Päästökau­pan lev­iämi­nen EU:n ulkop­uolelle on iso askel. Jat­ka lukemista “Aus­tralia liit­tyy EU:n päästökauppaan!”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.8.2012

Virastopääl­likön valinta

Virastopääl­likön val­it­see val­tu­us­to kaupung­in­hal­li­tuk­sen ehdollepanon jäl­keen. Mei­dän lau­takun­tamme pää­tyi kan­nat­ta­maan yksimielis­es­ti Mikko Ahoa. Vihrei­den kesku­udessa olisi ollut muunkin­laisia ajatuk­sia, mut­ta kun kaik­ki muut ryh­mät oli­vat Ahon kan­nal­la, tyy­dy­imme tähän, sil­lä mei­dänkin kesku­udessamme tilanne oli lähel­lä tas­apeliä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.8.2012”

Investointien ajoitus ja negatiivinen reaalikorko

Helsin­gin taloushallinto on paina­mas­sa pani­ikki­nap­pu­laa kaupun­gin velkataakan vuok­si. On paljon asioi­ta, joi­ta voitaisi­in tehdä halvem­mal­la tai jät­tää kokon­aan tehtäväk­si. Säästöko­hteek­si ollaan kuitenkin otta­mas­sa myös vält­tämät­tömien investoin­tien lykkäämi­nen. Sitä on vaikea pitää järkevänä aikana, jol­loin kaupun­ki saa lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Jat­ka lukemista “Investoin­tien ajoi­tus ja negati­ivi­nen reaalikorko”