Pysäköinti

(Täs­tä artik­ke­lis­ta on tar­koi­tus jalos­taa osak­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lua käsit­te­le­vää pamflet­tia, jon­ka Otso Kive­käs, Mik­ko Säre­lä ja minä aiom­me jul­kais­ta vie­lä ennen kun­nal­lis­vaa­le­ja. Tätä artik­ke­lia muo­ka­taan vie­lä saa­dun palaut­teen perus­teel­la. Pamflet­tiin tulos­sa ole­via jo aiem­min jul­kais­tu­ja teks­te­jä on  Liik­ku­mis­tar­peis­ta ja Kol­me tapaa elää. Olen jul­kais­sut tämän myös Ihmis­ten kau­pun­ki ‑blo­gis­sa, jos­sa muu­toin­kin käy­dään mie­len­kiin­tois­ta kes­kus­te­lua kaupunkisuunnittelusta.)

Hel­sin­gis­sä on noin 230 000 autoa. Nii­den säi­ly­tys vie tilaa noin seit­se­män mil­joo­naa neliö­met­riä eli seit­se­män neliö­ki­lo­met­riä joko asfalt­ti­kent­tää tai raken­net­tua pysä­köin­ti­lai­tos­ta. Tilan rai­vaa­mi­nen pysä­köin­nil­le on vai­keim­pia kau­pun­ki­suun­nit­te­lun haas­tei­ta. Osa autois­ta vaa­tii kak­si pysä­köin­ti­paik­kaa, toi­sen työ­pai­kan luo­na. Lisäk­si kaup­po­jen yhtey­des­sä on pysäköintitilaa.

Kau­pun­ki toi­mii sitä parem­min, mitä tii­viim­min raken­net­tu se on. Tii­veys tie­tys­ti myös mak­saa, kun puis­tot jää­vät pie­nik­si ja las­ten leik­kei­hin ei ole tilaa. Pysä­köin­ti alen­taa tii­viyt­tä ilman, että lap­set sai­si­vat tilaa lei­keil­leen tai tilaa jäi­si puis­toil­le ja istu­tuk­sil­le. Väl­jäs­ti raken­ta­mi­nen piden­tää mat­ko­ja – ja lisää auton tar­vet­ta. Puna­vuo­ri ja Töö­lö ovat suo­si­tuim­pia asui­na­luei­ta Hel­sin­gis­sä, mut­ta sel­lais­ta ei saa enää raken­taa, kos­ka ne eivät täy­tä pysäköintinormia.

Viik­ki­läi­nen pihanäkymä

Tal­vi­sin lumi mah­du ei kan­ta­kau­pun­gis­sa oikein min­ne­kään, kos­ka pysä­köi­dyt autot vie­vät alun­pe­rin lumel­le tar­koi­te­tun tilan.

Maa­na­lai­set pysä­köin­ti­pai­kat pois­ta­vat pysä­köin­nin hai­tat, mut­ta ne mak­sa­vat pal­jon, olo­suh­teis­ta riip­puen 20 000 – 70 000 euroa. Todel­li­suu­des­sa maan­pääl­li­nen paik­ka on vie­lä kal­liim­pi, kun las­ke­taan mukaan mene­te­tyn raken­nusoi­keu­den arvo. Kadun­var­teen pysä­köi­dyt autot lisää­vät katu­jen yllä­pi­don ja lumen pois­ton kus­tan­nuk­sia huo­mat­ta­vas­ti. Syr­jäi­sis­sä lähiöis­sä hal­val­la toteu­tet­tu pysä­köin­ti maan pääl­lä on perus­tel­tua, mut­ta ei kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kyse ei ole mis­tään spe­ku­la­tii­vis­ta arvois­ta, vaan sii­tä, että moni halu­aa asua kan­ta­kau­pun­gis­sa ja pysä­köin­ti kil­pai­lee tilas­ta ihmis­ten kans­sa. Yksi pysä­köin­ti­paik­ka vie tilaa noin 25–35 m², eli lähes saman ver­ran kuin kes­ki­mää­räi­sel­lä hel­sin­ki­läi­sel­lä on asuintilaa.

Kan­ta­kau­pun­gis­sa van­ho­jen talo­jen alle ei ole raken­net­tu pysä­köin­ti­hal­le­ja eikä pihoil­la ole aina­kaan viral­li­ses­ti tilaa autoil­le. Asuk­kail­la on oikeus saa­da hal­lus­saan ole­vil­le autoil­le lähes ilmai­nen asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus, yhden jokais­ta ajo­kor­tin omaa­vaa per­heen­jä­sen­tä koh­den. Se oikeut­taa mak­sut­to­maan pysä­köin­tiin kadun var­res­sa. Muil­la pysä­köin­ti mak­saa pai­kas­ta riip­puen kah­des­ta nel­jään euroa tun­nis­sa. Pysä­köin­ti­tun­nus mak­saa 105 euroa vuo­des­sa, eli 8,75 euroa kuus­sa. Tun­nus on ostet­ta­va koko vuodeksi.

Asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja on noin 19 000 ja tun­nuk­sia on liik­keel­lä noin 27 000. Tun­nuk­sen osta­mi­nen ei siis takaa park­ki­paik­kaa. Jot­ta ongel­ma ei uudis­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä pahe­ni­si, uusiin kiin­teis­töi­hin vaa­di­taan pysä­köin­ti­paik­ko­ja noin kak­si pysä­köin­ti­paik­kaa kol­mea asun­toa koh­den. Tämä vaa­ti­mus lisää tii­viis­ti raken­ne­tuil­la alueil­la raken­nus­kus­tan­nuk­sia kes­ki­mää­rin noin 500 eurol­la asuinneliöltä.

Uudet ja van­hat kiin­teis­töt ovat siis kovin eriar­voi­ses­sa ase­mas­sa kes­ke­nään. Toi­set saa­vat pysä­köi­dä käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si, toi­set jou­tu­vat mak­sa­maan pysä­köin­nis­tä enem­män kuin autos­taan. Pie­nem­piin­kin eriar­voi­suuk­siin ovat oikeus­op­pi­neet puut­tu­neet, mut­ta tämän he hyväk­sy­vät tai eivät ole sitä huo­man­neet. Eriar­voi­suus ei ole pysä­köin­nin ongel­mis­ta suu­rin. Pahin­ta on, että nyky­po­li­tiik­ka pakot­taa kal­lii­siin ja tehot­to­miin investointeihin.

Pysä­köin­ti­tun­nuk­sen hal­vas­ta hin­nas­ta valit­ta­vat myös monet autoi­li­jat, kos­ka tun­nuk­sel­la ei nyt saa paik­kaa. Pel­käs­tään kesäl­lä käy­tös­sä ole­vaa autoa on edul­li­sin­ta sei­sot­taa muu aika kadul­la oven edes­sä. Tal­vel­la lumi pal­jas­taa, ettei osaa kadun­var­teen pysä­köi­dyis­tä autois­ta ole lii­ku­tet­tu tal­ven aika­na ker­taa­kaan. Yli kol­me­tu­hat­ta autoi­li­jaa luo­pui tun­nuk­ses­taan, kun sen hin­ta nos­tet­tiin 36 euros­ta sataan euroon vuo­des­sa. Pie­ni on siis pysä­köin­tioi­keu­des­ta koet­tu hyö­ty ollut. Kol­me­tu­hat­ta pysä­köi­tyä autoa vie kadun­vart­ta 40 kilo­met­rin ver­ran, kun ote­taan huo­mioon port­ti­käy­tä­vät ja ris­tey­sa­lu­eet. Jos asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta nos­tet­tai­siin rea­lis­ti­sel­le tasol­le, sen lunas­ta­neet voi­si­vat olla pal­jon var­mem­pia pai­kan löy­ty­mi­ses­tä. Oli­si myös jär­ke­vää, että tun­nuk­sen voi­si ostaa vain osak­si vuo­des­ta ja että tun­nus mak­sai­si lumi­se­na aika­na sel­väs­ti enem­män kuin muul­loin, jot­ta kesä­au­tot vie­täi­siin muu­al­le säilytettäväksi.

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta vaa­di­taan vain osas­sa kau­pun­kia. Muu­al­la kadun var­teen saa pysä­köi­dä ilmai­sek­si. Jos tämän ei kat­so­ta louk­kaa­van yhden­ver­tai­suut­ta, voi­si­ko aja­tel­la, että tun­nuk­sen hin­ta vaih­te­li­si alueit­tain sen mukaan, kuin­ka suu­ri yli­ky­syn­tä alu­een paik­koi­hin koh­dis­tuu?  Vaih­te­lee­han pysäköintimaksukin.

Raken­nus­la­ki mää­rää asuin­kiin­teis­töt toteut­ta­maan tar­peel­li­sen mää­rän pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Tuo mää­rä pää­te­tään kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä. Hel­sin­gis­sä asia on nor­mi­tet­tu niin, että (tähän ne tar­kat luvut, en muis­ta ulkoa).

Miten on mah­dol­lis­ta, ettei pysä­köin­ti­paik­ko­jen opti­maa­li­nen mää­rä rii­pu lain­kaan nii­den hin­nas­ta? Voi­si aja­tel­la, että siel­lä, mis­sä paik­ko­jen jär­jes­tä­mi­nen mak­saa tuhat euroa paik­kaa koh­den, nii­tä kan­nat­tai­si teh­dä enem­män kuin siel­lä, mis­sä pai­kan hin­nak­si tulee seit­se­män­kym­men­tä­tu­hat­ta euroa. Talous­tie­teis­sä oikeak­si pysä­köin­ti­paik­ka­mää­räk­si mää­ri­tel­lään se mää­rä, jon­ka autoi­li­jat ovat val­miit lunas­ta­maan tuotantokustannushintaan.

Pysä­köin­nin ongel­ma ei ole huu­ta­va siel­lä, mis­sä sen jär­jes­tä­mi­nen on hal­paa. Tilan­ne on aivan toi­nen raken­net­taes­sa Hel­sin­gin ran­to­ja. Esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­reen on tulos­sa asuin­pin­ta-alaa 600 000 ker­ros­ne­liö­tä, jol­loin asu­mis­ta pal­ve­le­via pysä­köin­ti­paik­ko­ja vaa­di­taan raken­net­ta­vak­si noin 4500. Inves­toin­ti­na tämä on luok­kaa 200 mil­joo­naa euroa. Yhteen­sä Hel­sin­gis­sä ollaan kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa teke­mäs­sä jät­ti-inves­toin­tia pysä­köin­tiin. Pel­käs­tään Jät­kä­saa­res­sa, Kala­sa­ta­mas­sa ja Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa pysä­köin­ti mak­saa vähin­tään 600 mil­joo­naa euroa, eikä pysä­köin­ti­vaa­ti­mus­ten takia mene­tet­ty raken­nusoi­keus ole muka­na luvus­sa. Inves­toin­ti on jär­jet­tö­män kal­lis sii­tä saa­tui­hin hyö­tyi­hin näh­den. Lisäk­si tule­vat työ­paik­ko­jen pysä­köin­ti­pai­kat, mut­ta nii­den raken­ta­mi­nen on vapaa­eh­tois­ta, joten jos haas­kaa­vaa rahan­käyt­töä esiin­tyy, se on inves­toi­jan oma vika. Maa­na­lai­set pai­kat ovat sata­mal­ta vapau­tu­vil­la alueil­la kal­lii­ta, kos­ka ne jou­du­taan teke­mään meren pin­nan alapuolelle.

Nykyi­nen pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka joh­taa sato­jen mil­joo­nien euro­jen tuh­lauk­seen Hel­sin­gin ran­to­ja raken­net­taes­sa. Talous­jär­jes­tel­mäm­me perus­tuu peri­aat­tee­seen, jon­ka mukaan on jär­ke­vää tuot­taa vain hyö­dyk­kei­tä, joi­ta joku halu­aa ostaa tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set peit­tä­vään hin­taan. Täs­tä poik­keuk­se­na ovat vain kou­lu­tuk­sen tai ter­vey­den­huol­lon kal­tai­set hyö­dyk­keet, joi­ta sub­ven­toi­daan yhteis­kun­nal­li­sis­ta syis­tä. Autoa ei täl­lai­se­na pide­tä lii­kun­ta­vam­mais­ten auto­ja lukuun otta­mat­ta, joten auto­paik­kaa­kaan ei voi sel­lai­se­na pitää. Jos auto­pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa 50 000 euroa, mut­ta sen käyt­tä­jä pitää sitä vain 10 000 euron arvoi­se­na, syn­tyy 40 000 euron hyvin­voin­ti­tap­pio. Kaik­ki myön­tä­vät, ettei uusien asui­na­luei­den pysä­köin­ti­paik­koi­hin löy­dy miten­kään tar­peek­si vapaa­eh­toi­sia mak­sa­jia. Jos mak­su­ha­luk­kuut­ta on vain kol­men­sa­dan mil­joo­nan euron ver­ran, auto­paik­ka­vaa­ti­mus tuot­taa siis vähin­tään kol­men­sa­dan mil­joo­nan menetyksen.

Esi­täm­me, että Hel­sin­gis­sä siir­ry­tään käy­tän­töön, jos­sa asun­to-osa­keyh­tiöi­tä ei vel­voi­te­ta raken­ta­maan pysä­köin­ti­paik­ko­ja, vaan asia anne­taan mark­ki­noi­den rat­kais­ta­vak­si. Raken­net­taes­sa kau­pun­gin maal­le ton­tin­luo­vu­tuseh­toi­hin lai­te­taan, ettei pysä­köin­nin kus­tan­nuk­sia saa sälyt­tää asun­to­jen hin­taan, vaan asun­not ja park­ki­pai­kat myy­dään tai vuo­kra­taan erik­seen. Kaa­voi­tuk­sen tulee kui­ten­kin mah­dol­lis­taa riit­tä­vän park­ki­paik­ka­mää­rän raken­ta­mi­nen joko heti tai myö­hem­min. Pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­ses­tä alu­eel­la voi­si huo­leh­tia alu­eel­li­nen pysä­köin­tiyh­tiö, joka voi omal­la kus­tan­nuk­sel­laan vas­ta­ta pysä­köin­ti­hal­lien raken­ta­mi­ses­ta myös uudis­ra­ken­nus­ten alle. Se aset­tai­si pysä­köin­ti­mak­sut oma­kus­tan­nus­pe­ri­aat­teen mukaan niin, että saa pää­oma- ja käyt­tö­kus­tan­nuk­sen­sa kate­tuk­si. Mono­po­li­hin­noit­te­lun ehkäi­se­mi­sek­si kyse voi­si olla vaik­ka alu­een auto­no­mis­ta­jien muo­dos­ta­mas­ta osuuskunnasta.

Ilmei­ses­ti tämän toteut­ta­mi­sek­si tar­vi­taan muu­tos­ta raken­nus­la­kiin. Asuin­kiin­teis­töil­le ase­tet­tu vel­voi­te raken­taa pysä­köin­ti­paik­ko­ja tulee pois­taa joko koko maas­ta tai koh­den­ne­tuil­la alueil­la. Auto­paik­ka­vel­voi­te voi olla jär­ke­vä muu­al­la, mut­ta tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa se on kohtuuton.

Pai­kal­laan oli­si myös tar­ken­nus lakiin asun­to-osa­keyh­tiöis­tä. On erit­täin yleis­tä, että jokai­nen asu­kas on mak­sa­nut auto­pai­kois­ta asun­ton­sa hin­nas­sa huo­mat­ta­van sum­man, mut­ta pai­kat on jaet­tu käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si joil­le­kin asuk­kais­ta. Jo nykyis­tä lakia tul­ki­ten täl­lais­ta käy­tän­töä voi pitää lain­vas­tai­se­na, kos­ka se aset­taa osak­kaat eriar­voi­seen ase­maan kes­ke­nään. Oikeu­den­mu­kais­ta oli­si huu­to­kau­pa­ta pai­kat vuo­sit­tain vaik­ka­pa niin, että mak­si­mi­hin­ta oli­si raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta joh­det­tu hinta.

On vah­vo­ja argu­ment­te­ja pakot­taa raken­ta­maan pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Nii­den raken­ta­mi­nen on pakol­lis­ta mones­sa maas­sa. Yleen­sä pak­koa ei ole sidot­tu asu­mi­seen vaan auton omis­ta­mi­seen. Näin on esi­mer­kik­si Japa­nis­sa, jos­sa autoa ei voi hank­kia osoit­ta­mat­ta, mis­sä sitä on tar­koi­tus säilyttää.

Pysä­köin­nin irrot­ta­mi­seen asun­non hin­nas­ta on esi­tet­ty lukui­sia vas­ta­väit­tei­tä. Kom­men­toim­me täs­sä niis­tä yleisimpiä.

Nor­mi on lii­an väl­jä eikä tiuk­ka. Monin pai­koin, esi­mer­kik­si Ara­bian­ran­nas­sa, pysä­köin­ti­paik­ko­ja on mää­rät­ty raken­net­ta­vak­si lii­an vähän eikä lii­an pal­jon ja nyt niis­tä on pulaa. Näin on käy­nyt, kos­ka käyt­tä­jäl­leen pysä­köin­ti­paik­ka on lähes ilmai­nen. Pysä­köin­nin kysyn­tä riip­puu sen hin­nas­ta kuten min­kä tahan­sa hyö­dyk­keen kysyn­tä. Kun pysä­köin­ti­paik­ko­jen hin­ta on ensin sisäl­ly­tet­ty kaik­kien asun­to­jen hin­taan, pai­kan vuo­kraa­ja mak­saa sii­tä vain sym­bo­li­sen vuo­kran. Kol­men pro­sen­tin kor­ko­kan­nal­la ja kol­men­kym­me­nen vuo­den kuo­le­tuk­sel­la 50 000 euroa mak­sa­neen pai­kan oikea vuo­kra on run­saat 200 euroa kuu­kau­des­sa pää­oma­vuo­kraa ja hoi­to­ku­lut pääl­le. Pai­kat oli­si­vat riit­tä­neet mai­nios­ta, jos niis­tä oli­si perit­ty oike­aa vuo­kraa. Itse asias­sa Ara­bian­ran­nas­ta saa auto­pai­kan pal­jon hal­vem­mal­la kau­pal­li­ses­ta pysä­köin­ti­hal­lis­ta. Nii­tä ai halu­ta käyt­tää, kos­ka ne ovat kal­lii­ta, mut­ta enem­män ne oli­si­vat mak­sa­neet, jos kaa­voit­ta­ja oli­si mää­rän­nyt asun­to-osa­keyh­tiöt raken­ta­maan pai­kat omal­la kustannuksellaan.

Kysyn­tä kas­vaa ajan myö­tä. Uut­ta asun­toa osta­vat ovat pie­ni­tu­loi­sia ja velois­saan. Tulo­jen ja per­heen kas­vaes­sa auton han­kin­ta on edes­sä. Pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen talon alle jäl­ki­kä­teen on kal­lis­ta, ellei suo­ras­taan mah­do­ton­ta. Kau­pal­li­nen pysä­köin­tiyh­tiö ei voi toteut­taa paik­ko­ja etu­pai­not­tei­ses­ti, kos­ka ensim­mäi­set vuo­det tuot­ta­vat tappiota.

Täs­sä on jär­keä, mut­ta asi­aa ei pidä lii­oi­tel­la. Talous­e­lä­mäs­sä on sel­vit­ty han­ka­lam­mis­ta­kin asiois­ta. Jos kau­pal­li­nen inves­toi­ja ei pys­ty arvioi­maan pysä­köin­ti­paik­ko­jen tar­vet­ta, mis­tä kaa­voit­ta­ja sen tie­tää? Kaa­voit­ta­ja voi tul­la asias­sa vas­taan kaa­voit­ta­mal­la pysä­köin­ti­ti­laa – esi­mer­kik­si maan­pääl­li­sen pysä­köin­ti­ta­lon – toteu­tet­ta­vak­si myö­hem­min. Kan­nat­taa joka tapauk­ses­sa teh­dä hyvä arvaus sii­tä, mikä tulee ole­maan paik­ko­jen kysyn­tä tule­vai­suu­des­sa. Jät­kä­saa­res­sa 4500 auto­paik­kaa on hyvin huo­no arvaus, jos pai­kas­ta jou­tuu mak­sa­maan 250 – 300 euroa kuussa.

Duu­na­rin on voi­ta­va ostaa auto. Dema­rien vas­ta­väi­te on, ettei auto­paik­kaa ei voi myy­dä erik­seen, kos­ka sii­tä tuli­si niin kal­lis, ettei duu­na­ril­la oli­si varaa pitää autoa. Argu­ment­ti on suo­ras­taan kum­mal­li­nen. Auto­paik­ka ei muu­tu sil­lä hal­vem­mak­si, että sen osta­mi­nen on pakol­lis­ta asun­non yhtey­des­sä. Sen sijaan auto­pai­kan hin­nan lisää­mi­nen asun­non hin­taan kar­kot­taa nekin vähä­va­rai­set, joil­la ei ole autoa ja jot­ka jou­tui­si­vat mak­sa­maan varak­kaam­pien autopaikoista.

Tar­vi­taan yhteis­vas­tuul­li­suut­ta. Kokoo­muk­sen Ris­to Rau­ta­va sanoi Hel­sin­gin Sano­mien pals­toil­le, että opet­ta­ja­pa­ris­kun­nal­la ei ole varaa mak­saa itse auto­pai­kas­taan. Tar­vi­taan asun­to-osa­keyh­tiön sisäis­tä soli­daa­ri­suut­ta auto­pai­kan kus­tan­nus­ten jaka­mi­seen. Kum­mal­li­nen argu­ment­ti tämä­kin. Köy­hän perus­hoi­ta­jan, jol­la ei ole varaa omaan autoon, pitää mak­saa opet­ta­ja­pa­ris­kun­nan kah­des­ta auto­pai­kas­ta? Jät­kä­saa­reen opet­ta­ja­pa­ris­kun­nal­le ei ole varaa vaik­ka per­he ei tar­vit­si­si autoa, kos­ka heil­lä ei ole varaa mak­saa mui­den autopaikoista.

Vali­koi vää­rän­lai­sia asuk­kai­ta. Jos auto­pai­kan mak­sa­mi­nen ei oli­si pakol­lis­ta, Hel­sin­gin ran­noil­le kasau­tui­si autot­to­mia ja hyvät veron­mak­sa­jat kaik­koai­si­vat Espoo­seen. Tätä se kun­tien väli­nen kil­pai­lu teet­tää. Kokoo­muk­sen kan­nat­tai­si pereh­tyä tar­kem­min Kata­ja­no­kan ja Kruu­nun­haan tulo­ta­soon. Auto­paik­ko­jen puu­te ei ole pro­le­ta­ri­soi­nut niitä.

Pysä­köi­vät sit­ten muu­al­le. Tämä pitää paik­kan­sa, jos raken­ne­taan uudis­ra­ken­nus van­ho­jen vie­reen alu­eel­la, jos­sa on asu­kas­py­sä­köin­tiä, mut­ta ei päde vaik­ka­pa Jät­kä­saa­res­sa, jos­sa nii­tä asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja ei ole eikä tule. Kadun­var­teen pysä­köin­ti mak­saa nel­jä euroa tun­nis­sa ja luvat­to­mil­le pai­koil­le pysä­köin­ti 80 euroa ker­ta. Ongel­ma­na täs­sä on asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen aivan lii­an mata­la hinta.

Van­hoil­la alueil­la täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa voi­si aja­tel­la, että uusien talo­jen asuk­kail­la ei ole oikeut­ta asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­seen. Tätä on pidet­ty syr­ji­vä­nä. Miten se oli­si sen syr­ji­väm­pää kuin uusil­le taloil­le ase­tet­tu vel­voi­te raken­taa tol­kut­to­man kal­lii­ta pysä­köin­ti­paik­ko­ja, tar­vi­taan nii­tä tai ei.

Hyö­dyt

Jos pysä­köin­nin kus­tan­nuk­set koh­den­net­tai­siin auton käyt­tä­jil­le, saa­vu­tet­tai­siin huo­mat­ta­via talou­del­li­sia hyö­ty­jä. Kyse on aivan oppi­kir­ja­ta­lous­tie­tees­tä eikä asi­aa sik­si oikeas­taan tar­vit­si­si selos­taa enem­pää. Hin­ta saa ihmi­set sopeu­tu­maan niuk­kuu­teen jär­ke­väs­ti. Jos pysä­köin­ti­pai­kan raken­ta­mi­nen mak­saa 10 000 euroa, sii­tä perit­tä­vä oikeu­den pää­oma­vuo­kra on 42 euroa kuus­sa. Jos pai­kan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat 50 000 euroa, oikea pää­oma­vuo­kra on 200 euroa kuus­sa ja niin edel­leen, kun korok­si ole­te­taan kol­me pro­sent­tia ja inves­toin­ti kuo­le­te­taan 30 vuo­des­sa. Mitä pysä­köin­nin oikea hin­noit­te­lu sai­si aikaan?

Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta koti­ta­louk­sis­ta puo­lel­la ei ole autoa. Sin­ne, mis­sä pysä­köin­ti on hyvin kal­lis­ta, vali­koi­tui­si tie­tys­ti suh­tees­sa enem­män nii­tä, jot­ka tule­vat toi­meen ilman autoa, kos­ka ovat töis­sä lähel­lä eivät­kä tar­vit­se autoa muu­al­la liik­ku­mis­ta var­ten. Tämä on täy­sin kan­san­ta­lous­tie­teen perus­pi­la­rin, suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen mukaista.

Moni hel­sin­ki­läi­nen ei tar­vit­se autoa Hel­sin­gin sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sä, vaan auto on han­kit­tu, kun sil­loin täl­löin mat­kus­te­taan muu­al­le. Jos pysä­köin­ti­paik­ka on kak­si ker­taa kal­liim­pi kuin auto, auton vuo­kraa­mi­sen kan­nat­ta­vuus auton omis­ta­mi­seen näh­den kas­vai­si olen­nai­ses­ti. Hel­sin­gis­sä toi­mii auto­jen yhtei­so­mis­ta­mis­ta sovel­ta­va yhtiö CityCarClub, jon­ka toi­min­ta muut­tui­si olen­nai­ses­ti kan­nat­ta­vam­mak­si, ellei auto­jen säi­lyt­tä­mis­tä tuettaisi.

Pysä­köin­nin sub­ven­toin­ti on autoi­lun sub­ven­toin­tia yleen­sä. Eri­tyi­ses­ti se syr­jii pie­neen tilaan mah­tu­via kak­si­pyö­räi­siä ajo­neu­vo­ja. Tule­vai­suu­den kau­pun­ki­kul­ku­neu­vo saat­taa olla säh­kö­mo­po, joka vie mur­to-osan auton vaa­ti­mas­ta tilas­ta. Jos tuo­ta auton tilan­käyt­töä ei sub­ven­toi­tai­si, säh­kö­mo­po voi­si syr­jäyt­tää köm­pe­löt autot nopeam­min. Jos säh­kö­mo­po joka tapauk­ses­sa syr­jäyt­tää suu­ren osan autois­ta kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä, mil­jar­din inves­toin­ti pysä­köin­ti­paik­koi­hin osoit­tau­tuu aivan hölmöksi.

Ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la pysä­köin­ti maan alle

Hel­sin­ki rajoit­taa toi­mis­to­ta­lo­jen pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rää tor­juak­seen työ­mat­ka­lii­ken­teen ruuh­kia. Läh­tö­koh­tam­me on, ettei asu­kas­py­sä­köin­tiä tule rajoit­taa. Asun­to­jen yhtey­teen raken­net­ta­koon niin pal­jon paik­ko­ja kuin halu­taan, mut­ta vain niin pal­jon – tie­tys­ti omal­la kustannuksella.

Kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­le tar­vi­taan suu­ria maa­na­lai­sia pysä­köin­ti­lai­tok­sia, kos­ka asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kois­ta on pulaa ja kos­ka pysä­köin­tiä kadun­var­res­sa tulee rajoittaa.

Useim­pien töö­lö­läis­ten autoi­li­joi­den etu oli­si, että alu­eel­le tuli­si maan­lais­ta pysä­köin­ti­tar­jon­taa, vaik­ka autoi­li­jat jou­tui­si­vat­kin sen mak­sa­maan. Kukaan ei kui­ten­kaan halua mak­saa täs­tä itse, vaan toi­voo mui­den osta­van kal­lii­ta hal­li­paik­ko­ja ja vapaut­ta­van näin ilmais­ta tilaa maan pääl­tä. Hal­li­paik­ka mak­saa 200 euroa kuus­sa ja kadun­var­si­paik­ka 105 euroa vuo­des­sa. Tähän tilan­tee­seen näh­den sel­vä paran­nus mel­kein kaik­kien kan­nal­ta oli­si, että asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa nos­tet­tai­siin ja lisään­ty­vä tuot­to kor­va­mer­kit­täi­siin asu­kas­py­sä­köin­tiin tar­koi­tet­tu­jen hal­li­paik­ko­jen hin­to­jen tuke­mi­seen. Näin hal­li­paik­ka hal­pe­ni­si ja kadun­var­si­py­sä­köin­ti muut­tui­si kal­liim­mak­si. Täs­sä yhtey­des­sä on mah­dol­lis­ta pois­taa maan­pääl­li­siä pysä­köin­ti­paik­ko­ja siel­tä, mis­sä niis­tä on eni­ten haittaa.

Pysä­köin­tiä tuli­si ohja­ta maan alle niin pal­jon, että katu­ti­laa sai­si vapau­te­tuk­si pysä­köin­nil­tä. Nyt pysä­köin­ti­ken­täk­si uhrat­tu Töö­lön­to­ri on kau­pun­ki­ti­la­na pilat­tu mah­dol­li­suus. Satun­nai­nen pysä­köi­jä löy­täi­si lyhy­tai­kai­sen pai­kan hel­pom­min, ellei­vät kadun­var­ret oli­si täyn­nä pit­kä­ai­kais­säi­ly­tyk­ses­sä ole­via auto­ja. Lumi­tal­vis­ta sel­vit­täi­siin hel­pom­min, jos joka kort­te­lis­ta joku­nen pysä­köin­ti­paik­ka siir­ret­täi­siin lumi­ka­so­jen varas­toin­tia varten.

Ruu­tu­kaa­vas­sa osa kaduis­ta kan­nat­tai­si vara­ta piha­ka­duik­si niin, että nii­tä pit­kin voi­si ede­tä kävel­len pit­kiä­kin mat­ko­ja auto­lii­ken­teen häi­rit­se­mät­tä. Piha­ka­duis­ta tuli­si nopeas­ti suo­sit­tu­ja sekä käve­ly-yhteyk­si­nä että oles­ke­lu­ti­loi­na. Kuvi­tel­kaa mikä mahdollisuus!

Auto­ton kaupunginosa

Oli­si koh­tuul­lis­ta, että edes yksi kau­pun­gin­osa Hel­sin­gis­sä raken­net­tai­siin autot­to­mak­si. Autot­to­muus ei tar­koi­ta vain pysä­köin­nis­tä ja sen mak­suis­ta luo­pu­mis­ta, vaan mah­dol­li­suut­ta suun­ni­tel­la koko kau­pun­gin­osa pie­ni­mit­ta­kaa­vai­sek­si, pien­ten kujien yhdis­tä­mäk­si euroop­pa­lais­tyyp­pi­sek­si kau­pun­gik­si. Kun puo­let kan­ta­kau­pun­gin ruo­ka­kun­nis­ta nyt­kin on autot­to­mia, ei tuli­si ole­maan vai­kea­ta löy­tää kau­pun­gin­osaan asuk­kai­ta. Päin­vas­toin, sii­tä tuli­si suo­sit­tu sta­tusa­lue kuten nyt ovat van­hat autoil­le kovin ahtaat kes­kus­tat Bal­tian kau­pun­geis­sa. Koko­naan aluet­ta ei kiel­let­täi­si auto­no­mis­ta­jil­ta. Alu­een ulko­puo­lel­le voi­si raken­taa pysä­köin­ti­lai­tok­sia, jois­ta pysä­köin­ti­ti­laa saa markkinahintaan.

155 vastausta artikkeliin “Pysäköinti”

  1. Hel­sin­gin uusil­la alueil­la pysä­köin­ti toteu­te­taan alu­eel­li­sen pysä­köin­tiyh­tiön toi­mes­ta, jos­ta kiin­teis­töt vel­voi­te­taan mak­sa­maan kaa­va­mää­räyk­sen mukai­nen mää­rä auto­paik­ko­ja. Tilas­tol­li­ses­ti on niin että varak­kail­la on auto­ja enem­män kuin varat­to­mil­la. Varak­kaat myös asu­vat useam­min mois­tusa­sun­nos­sa ja varat­to­mat useam­min vuo­kral­la. Olen miet­ti­nyt mis­sä mää­rin vuo­kra-asuk­kaat mak­sa­vat omis­tusa­su­ji­nen auto­paik­ko­ja, ts vuo­kris­sa peri­tään osuut­ta pysä­köin­ti-inves­toin­neis­ta mut­ta vuo­kra­lai­sis­ta auto­ja on vain har­val­la. Toki on sinän­sä sama asuu­ko auto­pai­kan sub­ven­toi­ja vuo­kral­la vai mak­saa­ko asun­to­lai­naa, mut­ta kun kovas­ti poh­di­taan miten taa­ta koh­tuu­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja, niin on var­sin koh­tuu­ton­ta säly­tää vuo­kra­lai­sil­le auto­paik­ko­jen mak­sa­jan rooli.

  2. Yksi nume­ro­jut­tu, kan­ta­kau­pun­gin asuk­kais­ta auto on noin 30–40%, vähän läh­tees­tä ja las­ken­ta­me­to­dis­ta riippuen.

  3. Miner­va, mis­sä noin teh­dään? Puhut­ko sä nyt tos­ta kir­joi­tuk­sen mal­lis­ta, sen­hän idea oli että tuon pysä­köin­tiyh­tiön osak­kai­ta ovat sen käyttäjät.

  4. Ara­bian­ran­taan on nous­sut muka­van kau­pun­ki­ta­lo-fii­lik­sen anta­va talo Kaa­naan­ka­dul­le. Iso, mut­ta sopusuh­tai­nen. Ihmeel­li­nen ero heti sil­mään, kun talon kat­to on näky­vis­sä käve­li­jäl­le, eikä talo lopu vain yhteen tasai­seen vii­vaan. Sama ero ottaa sil­mään jo uusis­sa Jät­kä­saa­ren talois­sa, kun nii­tä ver­taa sinän­sä moder­niin Ruo­ho­lah­den­ran­nan kul­ma­ta­loon. Van­has­sa vara parempi. 

    Tuon Ara­bian talon ympä­ris­tö antaa hyvän esi­mer­kin sii­tä, kuin­ka autot vie­vät tilaa ihmi­sil­tä. Sisä­pi­ha beto­nia ja asfalt­tia, kadun­puo­li park­ki­ruu­tua. Park­ki­hal­li kai vie­lä sii­nä alla.

    Muu­ta­ma ikä­vys­ty­neen näköi­nen lap­si kat­se­li alas kal­te­ri­mai­sen par­vek­keen takaa. Voin kuvi­tel­la, että jos van­hem­pi ei jak­sa läh­teä val­vo­jik­si, ei lap­set­kaan pää­se ulos, kos­ka pie­niä lap­sia ei uskal­la lähet­tää kau­em­mak­si pihal­ta ja pihal­la pel­ko­na on jon­kun park­kee­raus­tai­dot. Suun­nit­te­li­jat ja nyky­val­tuus­to toteut­ta­vat kii­tet­tä­väs­ti kepu­lais­ten kuvaus­ta Helsingistä.

    Muu­ten­kin Ara­bian­ran­nan kau­pun­gin­puo­li on niin pyhi­tet­ty autoil­le, ettei oikein usko miten park­ki­ruu­duis­ta voi olla pulaa, kun alue on jo kas­va­nut kiin­ni kan­ta­kau­pun­kiin ja yhteyk­siä­kin on. Mitä kaik­kea elä­mää tuol­la voi­si­kaan olla talo­jen välit täyn­nä, jos ne ei oli­si täyn­nä parkkiruutuja.

    Elä­män­ta­pa vaa­tii sanoo joku ja hyväk­syy uuden busi­ness par­kin kehäl­le ja auto­mar­ke­tin muu­al­le. Voi­si joku kaa­voit­taa ihmi­sil­le hal­vem­paa ja aikaa sääs­tä­vää elä­män­ta­paa. Ja samal­la kaa­voit­taa vapaa­ta olo­huo­net­ta pihal­le, ettei ainoa olo­huo­neen­jat­ke ole pie­ni par­ve­ke, jos­ta näkee park­ki­ruu­tu­ja pihallaan.

    Jos Ara­bian­ran­ta oli­si­kin kes­kel­lä tii­vis­tä kau­pun­kia­ra­ken­net­ta, eikä luon­non­suo­je­lua­lu­een vie­res­sä, niin aika vähän oli­si ihmi­sil­lä mah­dol­li­suuk­sia oles­kel­la vapaas­ti alu­eel­la. Var­sin­kin, kun tasa­ka­tot­kaan ei tai­da olla ihmis­ten käy­tös­sä, saa­ti­ka vil­je­lys­sä. Kun kau­pun­kia pitäi­si vie­lä tii­vis­tä lisää, niin jos­sain muu­al­la, mis­sä ei ole koko­nais­ta luon­non­suo­je­lua­luet­ta, tii­vis­tä­mi­nen vie loput­kin vapaat alu­eet ja jää vain park­ki­ruu­dut ja talot. Kivi­kau­pun­ki­hel­vet­ti ilman elä­mää onkin sit­ten syntynyt.

  5. Ympä­ri­vuo­ti­nen mopoi­lu on suo­ma­lai­sit­tain haihattelua.

    Toi­sek­si, jenk­ki­mal­li voi­si tosi­aan olla hyvä: kun kes­kus­tois­sa ei voi tai kan­na­ta autoa pitää, muu­te­taan lähiöi­hin. Kes­kus­tat autioi­tu­vat, rap­peu­tu­vat ja slum­miu­tu­vat ja hyvä niin. Sil­lä mik­si muka aina pitäi­si aja­tel­la sil­tä kan­til­ta, että mikä on hyvä kes­kus­toil­le? Jos eivät omil­laan pär­jää, vajot­koon kuo­le­vais­ten tasolle.

  6. Vii­kis­tä ker­to­va kuva ker­too vain osa­to­tuu­den — tai oikeas­taan tämän kir­joi­tuk­sen yhtey­des­sä kuva ei yllä edes sii­hen. Mikä­li olet käy­nyt pai­kan pääl­lä, niin olet huo­man­nut kuvan lähet­ty­vil­lä on usei­ta las­ten leik­ki­paik­ko­ja ja autot aje­taan omal­le “aida­tul­le” alu­eel­le. Ei täy­del­li­nen, mut­ta toi­mi­va. Sama­ten Vii­kin Lato­kar­ta­no on hyvin tii­vis­tii raken­net­tu, ja kuvan lähi­maas­tos­sa sijait­se­vat mai­niot ulkoilualueet.

    Tie­dok­si, että kuvas­sa näky­vät park­ki­pai­kat mak­sa­vat enem­män kuin Soi­nin­vaa­ran mai­nos­ta­mat sata euroa vuo­des­sa. Kir­joi­tuk­sen kuvi­tuk­seen sopi­vam­mat kadun­var­si­pai­kat löy­ty­ne­vät keskustasta.

    Autot­to­muu­des­ta: Suo­sit­te­len kur­kis­ta­maan min­kä tahan­sa HOAS:in opis­ke­li­ja-asun­to­lan park­kia­luet­ta, ja ihas­tel­la pie­ni­tu­lois­ten opis­ke­li­joi­den “autot­to­muut­ta”.

  7. Ehkä täs­sä tar­vi­taan jotain prag­maat­ti­sia ehdotuksia:

    - var­toi­tu (kame­rat, aita) säi­ly­ty­sa­lue jos­sa­kin syr­jäs­sä (mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen saa­vu­tet­ta­vis­sa) auto­jen tal­vi­säi­ly­tys­tä var­ten. Hen­ki­lö­au­ton säi­ly­tys esim 10 e/kk, jol­loin kadun­var­si­säi­ly­tys ei ole tar­peen ja kannattavaa.

    - pysä­köin­ti­lu­van hin­ta luok­kaa 20 eur/kk, siis 220 eur/ vuo­si. Lupa mah­dol­lis­ta yhdis­tää tal­vi­säi­ly­tyk­seen, jol­loin alen­nus 10 eur/kk jol­loin ei ole käy­tös­sä. Käy­tän­nös­sä alen­nus tulee sii­tä, että lumi­työt helpottuvat.

    Mak­sul­li­nen pysä­köin­ti on hel­pos­ti jo 10 eur/päivä ja asu­kas­py­sä­köin­nin vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sek­si tulee hel­pos­ti­kin 200 euroa kuu­kau­des­sa vaik­ka auto välil­lä oli­si ilmais­pai­kal­la kauempana.

    Auton käyt­tö­tar­vet­ta voi tul­la työn ja elä­män­ti­lan­teen muut­tues­sa nopeas­ti­kin. Osal­la taas auto on aivan tar­peel­lis­ta mutat vähän satun­nai­sem­paa tar­vet­ta var­ten, jol­loin hal­vem­pi etä­py­sä­köin­ti ja par­ke­ke­raus las­tauk­sen ja purun ajak­si asun­non lähis­töl­le on ihan hyvä ratkaisu.

    Joka tapauk­ses­sa pamflet­tiin toi­von myös autoi­lul­le ja auton omis­ta­mi­sel­le ymmärtämistä.

  8. Pel­käs­tään Jät­kä­saa­res­sa, Kala­sa­ta­mas­sa ja Kuu­ru­vuo­ren ran­nas­sa pysä­köin­ti mak­saa vähin­tään 600 000 euroa

    Tuos­ta ilmei­ses­ti puut­tuu nol­lia. Kuu­ru­vuo­ri oli­si kyl­lä hie­no lisä nimistöön.

    Itse asias­sa Ara­bien ran­nas­ta saa autopaikan

    Ara­bien ran­ta tai­taa olla jon­kun muun meren kuin Itä­me­ren reunaa.

  9. Eipä fil­la­rin­kaan pysä­köin­ti aivan hal­paa ole. Las­ke­lin mie­les­sä­ni, että yksi fil­la­ri, tar­vit­ta­va liik­ku­ma­ti­la huo­mioo­not­taeen vaa­tii 2 m² säi­ly­tys­ti­laa, ala­kan­tii­na rvioi­tu­na. Esi­teyil­lä para­met­reil­la n 4000 e / kpl par­haim­mil­laan inves­toin­ti­kus­tan­nuk­si­na ja ja 250 e vuotuiskustannuksina.

  10. Tee­mu, Minerva,

    Tuo kuu­los­taa öbaut suun­nil­leen Hert­to­nie­men­ran­nal­ta. Asuk­kaat, mukaan­lu­kien autot­to­mat vuo­kra­lai­set, mak­saa noin nel­jä­kymp­piä per kuu­kausi per hal­li­paik­ka, ja auto­pai­kan­vuo­kraa­jat sit­ten sii­hen pääl­le kol­me­kymp­piä sil­loin kun vuo­kraa­vat sen paikan.

  11. Mik­ko Mal­li­kas:

    Autot­to­muu­des­ta: Suo­sit­te­len kur­kis­ta­maan min­kä tahan­sa HOAS:in opis­ke­li­ja-asun­to­lan park­kia­luet­ta, ja ihas­tel­la pie­ni­tu­lois­ten opis­ke­li­joi­den “autot­to­muut­ta”.

    Kyl­lä­päs on ajat muut­tu­neet! Kun itse vajaa kym­me­nen vuot­ta sit­ten asuin opis­ke­li­ja-asun­nos­sa Hel­sin­gin Kos­ke­las­sa, oli talo­yh­tion park­ki­paik­ka aina huo­mat­ta­van tyh­jä. Isän­nöit­si­jäl­lä tai­si olla useam­pi auto ja aina­kin yhden opis­ke­lu­ka­ve­rin äiti mak­soi autot­to­mal­le tyt­tä­rel­leen edul­li­sen vuo­si­pai­kan, kos­ka vie­rai­li itse autol­la Hel­sin­gis­sä useam­man ker­ran vuodessa.

  12. Mik­ko Mal­li­kas:
    Tie­dok­si, että kuvas­sa näky­vät park­ki­pai­kat mak­sa­vat enem­män kuin Soi­nin­vaa­ran mai­nos­ta­mat sata euroa vuodessa. 

    Mut­tei kui­ten­kaan sitä todel­lis­ta sataa tai kah­ta sataa euroa kuukaudessa?

  13. Nor­mi on lii­an väl­jä eikä tiuk­ka. Monin pai­koin, esi­mer­kik­si Ara­bian­ran­nas­sa, pysä­köin­ti­paik­ko­ja on mää­rät­ty raken­net­ta­vak­si lii­an vähän eikä lii­an pal­jon ja nyt niis­tä on pulaa. ”

    Ara­bian­ran­nas­sa on par­hail­laan­kin myyn­nis­sä jouk­ko hal­li­paik­ko­ja hin­taan 17000–18000euroa.Kun ne vih­reän käsi­tyk­sen mukaan ovat alihinnoiteltuja,kun kukaan ei halua mak­saa täyt­tä hin­taa niin tus­kin­pa siel­lä pulaa park­ki­pai­kois­ta on ?

    1. Ara­bian­ran­nan net­ti­si­vu­jen kes­kus­te­lu­pals­tal­ta löy­tyi täl­lai­nen viesti:

      Her­man­nis­sa val­mis­tui juu­ri uusi talo­yh­tiö. Pysä­köin­ti­pai­kan kel­la­ris­ta sai 22 asu­kas­ta, ulko­pai­kan sai 6 asu­kas­ta ja 6 autoa jäi ilman paik­kaa. Yhti­öön muut­ta­nut tut­ta­va­ni oli­si tie­ten­kin halun­nut auto­pai­kan hal­lis­ta kos­ka käyt­tää työ­mat­koi­hin jouk­ko­lii­ken­net­tä eikä halua tal­vi­sin kai­vaa autoa lumi­han­ges­ta. No hänel­lä oli kui­ten­kin tuu­ria kun sen­tään sai pai­kan. Kuusi yhti­öön muut­ta­nut­ta jou­tuu pyö­rit­te­le­mään kiek­koa ja siir­te­le­mään auto­aan pai­kas­ta toi­seen 2h välein. Kii­tos täs­tä vih­reil­le ja dema­reil­le, jot­ka halua­vat auto­jen pör­rää­vän kaduil­la jatkuvasti.

      Ilmei­ses­ti tämä hen­ki­lö soit­ti myös minul­le, kos­ka esit­ti jok­seen­kin saman­si­säl­töi­sen vali­tuk­sen. Yri­tin sanoa hänel­le, että sen kun ostaa sen pai­kan sii­tä vie­rei­ses­tä hal­lis­ta mur­to-osa­hin­nal­la sii­tä, mitä lisä­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen oli­si vaa­ti­nut. Hänes­tä ne oli­vat hal­lis­sa lii­an kal­lii­ta. Yri­tin sanoa, että jos kaa­val­la oli­si käs­ket­ty talo­yh­tiö raken­ta­maan hal­li­pai­kat talon­sa alle kah­teen ker­rok­seen, ne oli­si­vat tul­leet pal­jon kal­liim­mak­si kuin se 46 000 euroa, mitä aina­kin vie­rei­ses­sä koh­tees­sa oli. Hänes­tä oli kui­ten­kin dema­rien ja vih­rei­den vika, ewt­tei hän saa­nut paik­kaa. Sekään ei kel­van­nut seli­tyk­sek­si, ettei kau­pun­ki miten­kään kiel­tä­nyt raken­ta­mas­ta pak­ko­ja enem­män, sil­lä tuo pysä­köin­ti­nor­mi on vain mini­mi­nor­mi. Se, ettei yhtiä raz­ken­ta­nut paik­ko­ja enem­pää, oli talo­yh­tiön oma päätös.

      Sil­ti kir­joit­ta­ja on oikeas­sa sii­nä, että hän­tä on koh­del­tu vää­rin. Hän on nimit­täin mak­sa­nut pysä­köin­nis­tä asun­ton­sa hin­nas­sa yhtä pal­jon kuin ne, jot­ka pai­kan ovat saa­neet. Sit­ten talon joh­to­kun­ta on jaka­nut pai­kat pärs­tä­ker­toi­men perus­teel­la käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si joil­le­kin. Minus­ta tämä on asun­to-osa­keyh­tiö lain vas­tais­ta, sil­lä osak­kai­ta ei saa aset­taa eriar­voi­seen ase­maan kes­ke­nään. Ne pitäi­si huu­to­kau­pa­ta vuo­sit­tain. Sil­ti paik­ko­ja sub­ven­toi­tai­siin, sil­lä kun vie­res­sä on kau­pan puo­li-ilmai­nen pak­ka sii­nä kau­pal­li­ses­sa hal­lis­sa, ei talo­yh­tiö voi saa­da huu­to­kau­pal­la omi­aan pois. pysäköinnistä.

  14. Kan­ta­kau­pun­kiin riit­tää aivan var­mas­ti haluk­kai­ta asuk­kai­ta vaik­ka pysä­köin­ti mak­sai­si 400€ kuus­sa. Alen­nus­ta voi­si myön­tää niil­le joil­le oma auto on vält­tä­mä­tön työhön.

  15. Itse ajoin pit­kään nur­mi­jär­vel­tä töi­hin Kehä I:lle. Ja se riit­tää. Autol­la kehä I:n sisä­puo­lel­le aja­mi­nen on jo nyt yhtä tus­kaa. Ei sitä halua.

    SIIS: pyr­ki­mys muut­taa kehä I:n sisä­puo­li pik­ku­hil­jaa autot­to­mak­si on minul­le ok. Ken­ties Hel­sin­gin syn­keä kes­kus­ta­kin sii­tä vieh­koon­tui­si. Kan­na­tan! Autoi­li­joil­le riit­tää kehä I:n ulko­puo­li­nen alue.

  16. Jenk­ki­mal­li, jos­sa kes­kus­tat autioi­tu­vat. Tar­koi­tat var­maan­kin Manhattania?”

    Kir­joi­tin muis­taak­se­ni: autioi­tu­vat, rap­peu­tu­vat ja slum­miu­tu­vat. Autioi­tu­mi­nen tar­koit­ta sitä, kun USA:n kau­pun­ki­kes­kuk­set tup­paa­vat tyh­je­ne­mään iltai­sin, kun asuk­kaat pen­de­löi­vät lähiöihinsä.

    Man­hat­tan ei ole paras mah­dol­li­nen esi­merk­ki eikä eten­kään ver­tai­lu­kel­poi­nen Hel­sin­kiin. Mut­ta, joo, kyl­lä New Yor­kin tär­kein kes­kus­kin on koke­nut pahaa rap­peu­tu­mis­ta ja slum­miu­tu­mis­ta: Hell’s Kitc­hen, Times Squa­re, Litt­le Ita­ly, Har­lem ja pis­te­tään vie­lä Bronx, jon­ne ulko­puo­li­sen ei kan­na­ta nyky­ään­kään eksyä, kuten ei Har­le­min pohjoisosiinkaan.

    Parem­pia esi­merk­ke­jä kes­kus­to­jen rap­pios­ta löy­tyy kui­ten­kin muis­ta kau­pun­geis­ta, kuten USA:ssa mat­kus­ta­neet tietävät. 

    En tie­ten­kään väi­tä, että auto­paik­ko­jen sub­ven­toin­nin puu­te oli­si yksi­nään vas­tuus­sa. Mut­ta eikö­hän se niin väis­tä­mät­tä ole, että mitä kal­liim­mak­si ja han­ka­lam­mak­si autoa tar­vit­se­van kes­ki­luo­kan asu­mi­nen tulee, sitä toden­nä­köi­sem­min kes­ki­luok­ka muut­ta muu­al­le. Tämä aja­tus perus­tuu sii­hen spon­taa­niin tun­tee­seen, että aina­kin minä vaka­vas­ti har­kit­si­sin muut­ta­mis­ta, jos auto­pai­kas­ta pitäi­si mak­saa pal­jon nykyis­tä enemmän. 

    Ja kun auton­sa tar­vit­se­va kes­ki­luok­ka muut­taa, tilal­le ei ole tulos­sa autoa tar­vit­se­ma­ton eliit­ti. Hei­kä­läi­set­kin nimit­täin kaik­koa­vat pian, kuten monen jenk­ki­kau­pun­gin esi­merk­ki kertoo. 

    Ja mitäs väliä sii­nä? Ei se lähiö­elä­mä niin kau­he­aa ole, kun­han se shop­ping mall on käve­ly­mat­kan pääs­sä. Vie­lä parem­mak­si se muut­tui­si, jos autoi­lu ja oma­ko­ti­ta­lot oli­si­vat yhtä hal­po­ja kuin USA:ssa. Mut­ta se on tie­ten­kin uto­pi­aa. Toden­nä­köi­se­min hin­nat ovat vain nousus­sa — mikä on, muu­ten, sub­ven­tio­ta kes­kus­to­jen hyväosaisille. 

    Tur­haa hai­hat­te­lua tämä jenk­ki­mal­lin kai­puu tie­tys­ti on. Kes­kus­to­jen kiin­teis­tö­mas­so­jen arvo on aivan lii­an kor­kea ja kaa­voit­ta­vien polii­tik­ko­jen sidok­set lii­an vah­vo­ja, että mark­ki­noi­den annet­tai­siin rat­kais­ta, kuten täs­sä Soi­nin­vaa­ran ja kump­pa­nei­den visios­sa hahmotellaan.

    1. Har­lem on muu­ten paran­tu­nut aivan olen­nai­ses­ti vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na. Slum­mit ovat kai­kon­neet Man­hat­ti­nin ulkopuolelle.

  17. Pes­si, kiitos.

    Jenk­ki­mal­li tar­koit­taa sitä että kes­kus­taa elä­vöi­te­tään mota­reil­la ja pysä­köin­ti­ken­til­lä, min­kä jäl­keen lii­ken­neon­gel­mat rat­kea­vat ihan sil­lä että sin­ne ei enää kukaan halua men­nä. Det­roit on klas­si­ko aiheesta.

    Ylei­ses­ti ottaen, niin meil­lä kuin muu­al­la, kau­pun­kia­lu­een viih­tyi­syys, arvos­tus, kiin­teis­tö­jen hin­nat, jne. kor­re­loi kään­tei­ses­ti sen kans­sa kuin­ka help­poa ja hal­paa siel­lä ajaa ja pysä­köi­dä. Tämä ei joh­du sii­tä että autoi­lun vai­keut­ta­mi­nen paran­taa kau­pun­kia vaan sii­tä että autoi­lun hel­pot­ta­mi­nen huo­non­taa kau­pun­kia. Kun kaik­kea ei voi saa­da niin sit­ten pitää vali­ta. Minä tyk­kään enem­män kau­pun­geis­ta kuin autois­ta, ja eikä se autoi­lu­kaan niin hir­veä­tä ole kau­pun­gis­sa, vähän hidas­ta vaan.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jenk­ki­mal­li, jos­sa kes­kus­tat autioi­tu­vat. Tar­koi­tat var­maan­kin Manhattania? 

    Nyt tai­si osua kir­sik­ka haa­viin, Man­hat­tan kuu­luu muu­ta­maan har­vaan poik­keuk­seen Yhdys­val­lois­sa. Hel­sin­gin kokoi­sis­sa kau­pun­geis­sa tuol­lai­sia ano­ma­loi­ta on vähemmän… 

    Tyy­pil­li­sem­pi mal­li on se, jos­sa koko ros­kan kes­kel­lä on CBD (cent­ral busi­ness district), jos­sa kukaan ei asu. Sen ulko­puo­lel­la on inner city, jos­sa aika­naan asui työ­väen­luok­ka, mut­ta nyky­ään pikem­min työt­tö­män­väen­luok­ka. Suu­rim­mat sosi­aa­li­set ongel­mat ovat tuol­la alueella.

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­kot­tai­si Hel­sin­gis­sä sitä, että Kol­men sepän ympä­ril­lä oli­si pelk­kiä kaup­po­ja ja yri­tyk­siä (niin­kuin onkin), ja Töö­lö-Ruo­ho­lah­ti ‑vyö­hy­ke oli­si slum­mia (onnek­si ei).

    Ame­rik­ka­lai­sen mal­lin syn­ty­mi­seen on ole­mas­sa run­saas­ti sel­lai­sia his­to­rial­li­sia teki­jöi­tä ja mui­ta taus­ta­te­ki­jöi­tä, joi­ta meil­lä ei ole. Mut­ta jos kau­pun­ki­ra­ken­ne läh­ti­si rakoi­le­maan tuol­la taval­la, sitä vas­taan kan­nat­tai­si tais­tel­la aika voi­mak­kaas­ti, kos­ka kehi­tyk­sen kään­tä­mi­nen on vaikeaa.

  19. Hyvä pamflet­ti mones­sa suh­tees­sa, mut­ta moi­tin kyl­lä aluk­si yhtä laskutapaa:

    Kol­men pro­sen­tin kor­ko­kan­nal­la ja kol­men­kym­me­nen vuo­den kuo­le­tuk­sel­la 50 000 euroa mak­sa­neen pai­kan oikea vuo­kra on run­saat 200 euroa kuu­kau­des­sa pää­oma­vuo­kraa ja hoi­to­ku­lut päälle.

    Kuo­le­tus? Se tuli­si kysee­seen, jos oli­si perus­tel­tu syy olet­taa auto­pai­kan mure­ne­van tomuk­si 30 vuodessa.

    Oikea las­ku­ta­pa on ottaa auto­pai­kan hin­nan todel­li­nen kehi­tys, auto­pai­kan kaik­ki yllä­pi­to­ku­lut sekä vas­taa­val­la ris­ki­ta­sol­la ole­van vaih­toeh­to­si­joi­tuk­sen arvon kehi­tys. Kiin­teis­tö­si­joi­tuk­set ovat yleen­sä var­sin mata­lan ris­kin sijoi­tuk­sia pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, joten vaih­toeh­to­si­joi­tuk­sen kor­koe­ro ei ole kovin kor­kea. Oli­si­ko pari prosenttiyksikköä?

    Auto­pai­kan yllä­pi­to­ku­lut ovat ihan mer­kit­tä­viä, mut­ta neliöä koh­ti pal­jon mata­lam­mat kuin asun­noil­la (ei vet­tä, ei juu­ri säh­köä, ei remon­toi­ta­via mär­kä­ti­lo­ja). Näis­tä saa muu­ta­man sata­sen vuodessa.

    Näil­lä las­ke­mal­la auto­pai­kan todel­li­nen hin­ta koko­nais­kus­tan­nuk­si­na on 50–150 e/kk riip­puen suu­res­ti hal­lin raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta. Jos tuos­sa halu­aa käyt­tää pal­jon kor­keam­paa pää­oman kor­koa, sii­hen oli­si hyvä näh­dä perusteita.

    (Tähän tosin sel­lai­nen poik­kea­ma, että jos hal­li on raken­net­tu vai­ke­aan paik­kaan huo­nos­ti, kus­tan­nuk­set voi­vat raken­nus­vir­hei­den takia räjäh­tää käsiin.)

    = = =

    Toi­nen jut­tu on tämä, jota ei mark­ki­na­ta­lou­den suun­nas­ta kat­sot­tu­na ihan heti ymmärrä:

    Asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja on noin 19 000 ja tun­nuk­sia on liik­keel­lä noin 27 000. Tun­nuk­sen osta­mi­nen ei siis takaa parkkipaikkaa. 

    Asia oli­si hel­pos­ti kor­jat­ta­vis­sa näin net­tiai­ka­kau­del­la. Jos jol­lain alu­eel­la on aina käy­tet­tä­vis­sä 1 000 paik­kaa, niin sit­ten huu­to­kau­pa­taan netis­sä ne 1 000 paik­kaa. Kuka hyvän­sä saa pai­kan huu­taa, hin­ta­ta­so löy­tää mark­ki­na­hin­ta­ta­son. Pai­kat voi­daan myy­dä jopa kort­te­leit­tain, jol­loin ihmi­set saa­vat pai­kan aika lail­la lähel­tä kotiaan.

    Autoi­li­joi­den kan­nal­ta pal­ve­lu­ta­so para­ni­si mer­kit­tä­väs­ti, tur­ha pör­rää­mi­nen vähe­ni­si ja kau­pun­ki sai­si rahaa. Rahas­ta osan voi­si kana­voi­da tal­vi­kun­nos­sa­pi­toon, mikä edel­leen paran­tai­si pal­ve­lu­ta­soa ja vähen­täi­si haittoja.

  20. Tah­ti:
    Ame­rik­ka­lai­sis­sa kes­kus­tois­sa, paria poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta, nime­no­maan on var­mis­tet­tu se että kaik­ki teh­dään autoi­lun ehdoil­la. Kes­kus­ta on ympy­röi­ty moot­to­ri­teil­lä ja van­hat raken­nuk­set on puret­tu parkkipaikoiksi.

    Yleen­sä kes­kus­tat ovat vain busi­ness­kes­kit­ty­miä, sil­lä ostok­set voi­daan teh­dä autoi­le­van “elä­män­muo­don” mukai­ses­ti mis­sä vain.

    Lisäk­si ame­rik­ka­lai­nen elä­män­tyy­li vaa­tii sen että asu­mis­väl­jyys koko ajan kas­vaa ja että talot ovat mah­dol­li­sim­man uusia, sen takia van­hat oma­ko­ti­ta­lot tai ker­ros­ta­loa­sun­not lähel­lä kes­kus­taa eivät kes­ki­luo­kal­le kelpaa.

  21. Mark­ku af Heur­lin:
    Eipä fil­la­rin­kaan pysä­köin­ti aivan hal­paa ole. Las­ke­lin mie­les­sä­ni, että yksi fil­la­ri, tar­vit­ta­va liik­ku­ma­ti­la huo­mioo­not­taeen vaa­tii 2 m² säi­ly­tys­ti­laa, ala­kan­tii­na rvioi­tu­na. Esi­teyil­lä para­met­reil­la n 4000 e / kpl par­haim­mil­laan inves­toin­ti­kus­tan­nuk­si­na ja ja 250 e vuotuiskustannuksina.

    Hyvä point­ti. Tosin tähän­kin se mot­ko­tus las­ku­ta­vas­ta. Tavan­omai­sen 5 x 2,5 m² auto­pai­kan hin­ta todel­li­suu­des­sa on noin 100 e/kk. Auto­pai­kal­le menee fil­la­rei­ta pari­kym­men­tä (tie­dän koke­muk­ses­ta), jos­kin sil­loin ovat pol­ki­met pin­no­jen välis­sä ja jar­ru­vai­je­rit kave­rin sar­vis­sa. Eli vito­sen kuus­sa kuitenkin.

    Jos joku ihan oikeas­ti las­ki­si näin, pyö­rien säi­ly­tys­jär­jes­te­lyis­sä­kin tapah­tui­si nopeas­ti jotain fik­sua. Kukaan tus­kin haluai­si mak­saa avo­häs­sä­käs­sä säi­ly­tet­tä­vis­tä fil­la­reis­ta tuo­ta hin­taa. Pyö­riä menee hel­pos­ti kak­si pääl­lek­käin, ja lukit­tu pyö­rä­kaap­pi oli­si aika lail­la siel­lä toi­ve­lis­tan yläpäässä.

    Voi­sin muu­ten sen vito­sen kuus­sa mak­saa­kin! Se huo­leh­ti­si sii­tä­kin, että ne raa­to­fil­la­rit häi­pyi­si­vät tiel­tä. Ei pöl­jem­pä­tä — jos ei oli­si aja­tus­maa­il­ma­ni vas­tais­ta, raken­nus­mää­räyk­sis­sä pitäi­si olla yksi lukit­ta­va ja hel­pos­ti saa­ta­vil­la ole­va fil­la­ri­paik­ka per asunto…

  22. Tah­ti: Mut­ta, joo, kyl­lä New Yor­kin tär­kein kes­kus­kin on koke­nut pahaa rap­peu­tu­mis­ta ja slum­miu­tu­mis­ta: Hell’s Kitc­hen, Times Squa­re, Litt­le Ita­ly, Har­lem ja pis­te­tään vie­lä Bronx, jon­ne ulko­puo­li­sen ei kan­na­ta nyky­ään­kään eksyä, kuten ei Har­le­min pohjoisosiinkaan.

    Times Squa­re on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten Atlan­tin taka­na­kin osa­taan teh­dä jalan­kul­kua­luei­ta ja rajoi­te­taan auto­lii­ken­net­tä kes­kus­tas­sa. Ympä­ris­tös­tä tulee pal­jon viih­tyi­säm­pi ja vas­toin epäi­lyk­siä liik­keet hyö­ty­vät muu­tok­ses­ta ja saa­vat enem­män asiakkaita.
    Toi­nen kei­no vähen­tää lii­ken­teen hait­to­ja on kiel­tää lii­ken­ne kes­kus­ta-alueil­la muil­la kuin säh­kö­au­toil­la. Ensi vai­hees­sa tämä las­kee toden­nä­köi­ses­ti myös lii­ken­teen mää­rää, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen tar­jon­taa pitää paran­taa, että vai­ku­tus oli­si pysyvä.

  23. Jenk­ki­mal­li, jos­sa kes­kus­tat autioi­tu­vat. Tar­koi­tat var­maan­kin Manhattania?

    Kyl­lä ilmiö on sil­miin­pis­tä­vä mones­sa kau­pun­gis­sa. Esi­mer­kik­si Pitts­burg­his­sa (Mas­sac­husetts, USA) kel­lo vii­den jäl­keen ydin­kes­kus­ta on täy­sin autio; sen sijaan kes­kus­taa ympä­röi­vis­sä kaup­pa­kes­kuk­sis­sa (hir­mui­set park­ki­ken­tät ympä­ril­lä) on kei­la- ja luis­tin­ra­taa, tee­ma­ra­vin­to­laa ja vil­kas sosi­aa­li­nen pöhi­nä päällä.

    Sit­ten toi­saal­ta vaik­ka Utrech­tis­sa, Hol­lan­nis­sa, ydin­kes­kus­ta on tosi tii­vis ja kuhi­see ilois­ta elä­mää iltai­sin — ja kaik­ki tun­tu­vat liik­ku­van fillarilla.

    Arvaan sum­ma­mu­ti­kas­sa että kysees­sä on posi­tii­vi­nen takai­sin­kyt­ken­tä, joka ajaa kau­pun­ki­sys­tee­min jom­paan kum­paan kah­des­ta ääri­pääs­tä. Jos auto­jen mää­rä alkaa jos­tain syys­tä lisään­tyä tapah­tuu lumi­vyö­ry­mäi­nen kehi­tys­kul­ku jon­ka pääs­sä on Pitts­burgh-mai­nen ren­gas­kau­pun­ki. Vas­taa­vas­ti auto­jen vähe­ne­mi­nen käyn­nis­tää vyö­ryn koh­ti Utrech­tia: kun autot vähe­ne­vät, ne eivät vie enää tilaa, kau­pun­ki tii­vis­tyy, kiin­nos­ta­vat pai­kat eivät ole enää lii­an kau­ka­na fil­la­ril­la tavoi­tet­ta­vak­si, joten auto­jen mää­rä vähe­nee lisää.

    Näin siis naii­viis­ti yksin­ker­tais­taen. Kau­pun­ki­han ei tii­vis­ty ja har­ve­ne kumi­pal­lo­mai­ses­ti joka päi­vä vaan sadan vuo­den aikas­kaa­lal­la. Ja asi­aan vai­kut­taa moni muu­kin teki­jä, mukaan­lu­kien fil­la­roin­nin epä­miel­lyt­tä­vyys pimeä­nä tal­viai­ka­na meilläpäin.

  24. Kun kat­se­lee kan­ta­kau­pun­kin asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­tä, tun­tu­vat nuo ske­naa­riot kes­kus­tan slum­miu­tu­mi­se­ta lie­väs­ti ilmais­tu­na yliam­pu­vil­ta. Jos joku tar­vit­see työs­sään autoa, mie­les­tä­ni täs­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set kuu­lu­vat työ­nan­ta­jal­le eivät naapureille.

  25. Vihe­rins­si:
    Asia oli­si hel­pos­ti kor­jat­ta­vis­sa näin net­tiai­ka­kau­del­la. Jos jol­lain alu­eel­la on aina käy­tet­tä­vis­sä 1 000 paik­kaa, niin sit­ten huu­to­kau­pa­taan netis­sä ne 1 000 paik­kaa. Kuka hyvän­sä saa pai­kan huu­taa, hin­ta­ta­so löy­tää mark­ki­na­hin­ta­ta­son. Pai­kat voi­daan myy­dä jopa kort­te­leit­tain, jol­loin ihmi­set saa­vat pai­kan aika lail­la lähel­tä kotiaan.

    Autoi­li­joi­den kan­nal­ta pal­ve­lu­ta­so para­ni­si mer­kit­tä­väs­ti, tur­ha pör­rää­mi­nen vähe­ni­si ja kau­pun­ki sai­si rahaa. Rahas­ta osan voi­si kana­voi­da tal­vi­kun­nos­sa­pi­toon, mikä edel­leen paran­tai­si pal­ve­lu­ta­soa ja vähen­täi­si haittoja.

    Huu­to­kaup­paa yksin­ker­tai­sem­paa oli­si muut­taa asu­kas­py­sä­köin­nin veloi­tus vuo­si­ta­sol­ta kuu­kausit­tai­sek­si. Tuu­li­la­siin kiin­ni­tet­tä­vät tun­nuk­set kun ovat muu­ten­kin jää­mäs­sä his­to­ri­aan ja tar­kas­tus hoi­tuu rekisterinumerosta.

    Kun samal­la tuplat­tai­siin hin­ta, niin pai­kat pää­tyi­si­vät nii­tä oikeas­ti tarvitseville. 

    Hin­nan­ko­ro­tuk­sen tuot­to voi­tai­siin käyt­tää lyhen­tä­mät­tö­mä­nä katu­jen (talvi)kunnossapitoon.

  26. Ame­rik­ka­lai­sis­sa kes­kus­tois­sa, paria poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta, nime­no­maan on var­mis­tet­tu se että kaik­ki teh­dään autoi­lun ehdoilla.”

    Ehdo­tin sel­lais­ta hypo­tee­siä, että auto­paik­ko­jen mark­ki­naeh­toi­nen hin­ta ja sijoit­tu­mi­nen oli­si­vat osal­taan kiih­dyt­tä­neet jenk­ki­kau­pun­kien kes­kus­to­jen rappiota. 

    Tie­dä sii­tä sit­ten, mut­ta var­maan asi­aa pitää poh­tia: onko auto­paik­ko­jen sub­ven­tio perus­tel­tua, jos sil­lä on kuvaa­ma­ni ulkois­vai­ku­tus eli se pitää riit­tä­vän mää­rää kes­ki­luok­kaa keskustassa. 

    Itse aina­kin tai­tai­sin häip­päis­tä lähi­öön, jos auto­paik­ka mak­sai­si tuol­lai­sen suur­kau­pun­kien tyy­pil­li­sen jenk­ki­hin­nan eli pari sataa taa­laa kuus­sa ja sijait­si­si vie­lä hyväs­sä lykys­sä monen kort­te­lin pääs­sä. Mut­ta eihän se vie­lä mitään tie­ten­kään todista.

  27. JTS:
    Ehkä täs­sä tar­vi­taan jotain prag­maat­ti­sia ehdotuksia:
    — var­toi­tu (kame­rat, aita) säi­ly­ty­sa­lue jos­sa­kin syr­jäs­sä (mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen saa­vu­tet­ta­vis­sa) auto­jen tal­vi­säi­ly­tys­tä var­ten. Hen­ki­lö­au­ton säi­ly­tys esim 10 e/kk, jol­loin kadun­var­si­säi­ly­tys ei ole tar­peen ja kannattavaa.
    — pysä­köin­ti­lu­van hin­ta luok­kaa 20 eur/kk, siis 220 eur/ vuo­si. Lupa mah­dol­lis­ta yhdis­tää tal­vi­säi­ly­tyk­seen, jol­loin alen­nus 10 eur/kk jol­loin ei ole käy­tös­sä. Käy­tän­nös­sä alen­nus tulee sii­tä, että lumi­työt helpottuvat.
    Mak­sul­li­nen pysä­köin­ti on hel­pos­ti jo 10 eur/päivä ja asu­kas­py­sä­köin­nin vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­sek­si tulee hel­pos­ti­kin 200 euroa kuu­kau­des­sa vaik­ka auto välil­lä oli­si ilmais­pai­kal­la kauempana.
    Auton käyt­tö­tar­vet­ta voi tul­la työn ja elä­män­ti­lan­teen muut­tues­sa nopeas­ti­kin. Osal­la taas auto on aivan tar­peel­lis­ta mutat vähän satun­nai­sem­paa tar­vet­ta var­ten, jol­loin hal­vem­pi etä­py­sä­köin­ti ja par­ke­ke­raus las­tauk­sen ja purun ajak­si asun­non lähis­töl­le on ihan hyvä ratkaisu.
    Joka tapauk­ses­sa pamflet­tiin toi­von myös autoi­lul­le ja auton omis­ta­mi­sel­le ymmärtämistä. 

    Satun tun­te­maan kir­joit­ta­jat ja esi­mer­kik­si Säre­lä kyl­lä ymmär­tää oma­koh­tai­ses­ti autoi­lua, mis­tä se joh­tuu ja mitä sil­le voi tehdä.
    Ensim­mäi­nen idea­si on hyvä ja jo toteu­tet­tu. HKR:llä on Rus­kea­suol­la kuvaa­ma­si pal­ve­lu tar­jol­la, tai­taa tosin oma­kus­tan­ne­hin­taan mak­saa vähän enem­män, mut­ta ennen kaik­kea se on kal­liim­paa kuin asu­kas­py­sä­köin­ti kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kyl­lä, kau­pun­gin tar­joa­ma pysä­köin­ti Teh­taan­ka­dul­la on hal­vem­paa kuin Ruskeasuolla.

    Mis­tä pää­sen ehdo­tuk­see­si pysä­köin­ti­mak­sun suu­ruu­des­ta. En tie­dä onko suu­ruus oikea, mut­ta olen­nai­sem­paa on ettei kukaan muu­kaan tie­dä. Seli­te­tään vaik­ka näin: 

    Jos haluai­sim­me teh­dä autoi­lus­ta mah­dol­li­sim­man han­ka­laa niin vaa­ti­sim­me mak­su­ton­ta pysä­köin­tiä. Auto­lii­ken­ne kes­kus­taan romah­tai­si. Kun kaik­ki pai­kat oli­si­vat täyn­nä auto­ja kel­lon ympä­ri, niin mitä sin­ne aja­maan kun autoa ei saa mihin­kään park­kiin. (Sivuu­tan nyt sen että tuos­ta seu­rai­si läpia­jo­lii­ken­teen siir­ty­mis­tä kehä­teil­tä keskustaan.)

    Toi­nen ääri­pää voi­si olla vaik­ka että pysä­köin­ti mak­saa kym­pin tun­ti ja park­ki­sak­ko on ton­nin. Oli­si san­gen tyh­jät kadunvarret.

    Hel­sin­gis­sä ollaan huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä tuo­ta mak­su­ton­ta ääri­pää­tä,. Opti­mi pysä­köin­ti­paik­ko­jen saa­ta­vuu­den suh­teen on se hin­ta jol­la osa pai­kois­ta on aina vapaa­na, eli auton saa pysä­köi­tyä. Yksi per kort­te­li tai joka yhdek­säs paik­ka vapaa on ylei­siä nyrk­ki­sään­tö­jä. Jos on enem­män vapaa­na niin las­ke­taan hin­taa, jos vähem­män niin nostetaan.

    Eli tämä on ihan kokeel­li­nen kysy­mys. Jos vaan pää­te­tään joku koh­tuul­li­sek­si koet­tu hin­ta niin se on johon­kin suun­taan pie­leen, käy­tän­nös­sä ja yleen­sä ala­kant­tiin. Sii­tä sit­ten seu­raa että pai­kat on lop­pu, eli rahoil­leen ei saa vas­ti­net­ta. Veik­kaan että opti­mi­hin­ta on yllät­tä­vän pie­ni, autoi­lun kysyn­tä jous­taa koke­mus­poh­jai­ses­ti aika hyvin.

    Kaup­pa­ka­ma­riklus­te­ri on täs­sä­kin lii­ken­nea­sias­sa vaan yksin­ker­tai­ses­ti vää­räs­sä. Kes­kus­tan kivi­jal­ka­kaup­pi­aan etu ei ole että se pysä­köin­nin hin­taa pol­je­taan, vaan se että asia­kas saa auton­sa yli­pään­sä parkkiin.

  28. Kir­joit­ta­jil­la on ilmei­ses­ti tar­koi­tus pudot­taa Vih­rei­den kan­na­tus­ta tai sit­ten kysees­sä on huo­mion siir­tä­mi­nen toi­sar­voi­siin asioi­hin jot­ta oma saa­mat­to­muus ja osaa­mat­to­muus kapun­ki­suun­nit­te­lus­sa ei pal­jas­tui­si äänestäjille. 

    Kapun­ki­suun­nit­te­lus­sa Hel­sin­gis­sä pitää nyt kes­kit­tyä kei­noi­hin joil­la löy­de­tään tar­peek­si tont­te­ja niin vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toon kuin koh­tuu­hin­tai­siin omis­tusa­sun­toi­hin. Vaih­toeh­to­na on kes­ki­luok­kai­sen väen kiih­ty­vä muut­to­lii­ke kehyskuntiin. 

    Tuol­lai­sel­la tyh­jä­päi­sel­lä nyh­jää­mi­sel­lä auto­paik­ko­jen ja pysä­köin­nin kans­sa Vih­reät vain kiih­dyt­tä­vät yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoa­mis­ta ja autoi­luun perus­tu­vaa työ­mat­ka­lii­ken­net­tä. Kokoo­mus ja dema­rit kiittää

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­le tar­vi­taan suu­ria maa­na­lai­sia pysä­köin­ti­lai­tok­sia, kos­ka asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kois­ta on pulaa ja kos­ka pysä­köin­tiä kadun­var­res­sa tulee rajoittaa.

    Peri­aat­tees­sa oikein hyvä, jos lai­tok­sen auto­pai­kat myös mene­vät asuk­kail­le. Mut­ta inho­rea­lis­mia on aja­tel­la seuraavasti: 

    Aluk­si auto­pai­kat asuk­kail­la — ajat huo­no­ne­vat — asuk­kaas­ta pai­kan kuu­kausi­mak­su on lii­an kal­lis — asu­kas luo­puu pai­kas­ta — pysä­köin­ti­lai­tok­sen on pak­ko saa­da tulon­sa — se vuo­kraa pai­kan yri­tyk­sel­le — paik­ka menee työ­mat­ka­py­sä­köin­tiin — työ­mat­ka­lii­ken­ne lisään­tyy — ruuh­kat pahe­ne­vat — ympä­ris­tö huo­no­nee, jne.”

    Kehi­tyk­sen ei tie­tys­ti tar­vit­si­si men­nä tähän suun­taan, mut­ta voi­ko sen estää. Voi, jos halu­taan: lai­tok­sen raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä on lähia­lu­eel­ta myös ihan oikees­ti vähen­net­tä­vä kadun­var­ren pit­kä­ai­kais­py­sä­köin­tiä ja suun­nat­ta­va vapau­tu­va tila — kuten Osmo­kin esi­tää — jake­luun, asioin­tiin tai vaik­ka pyöräkaistoihin. 

    Näin taa­taan lai­tok­sel­le parem­mat mark­ki­nat kai­kis­sa olo­suh­teis­sa ja myös paran­ne­taan ympä­ris­töä, mikä onkin lai­tok­sen raken­ta­mi­sen perim­mäi­nen tarkoitus.

  30. Yksi pysä­köin­ti­paik­ka vie tilaa noin 25–35 m², eli lähes saman ver­ran kuin kes­ki­mää­räi­sel­lä hel­sin­ki­läi­sel­lä on asuintilaa.”

    Aihee­seen pereh­ty­neet var­maan tie­tä­vät mitä kaik­kea tuo­hon lukuun sisäl­tyy, mut­ta maal­lik­ko ihmet­te­lee että ei ne autot nyt noin suu­ria ole (ja poliit­ti­nen vas­tus­ta­ja voi nau­res­kel­la että ei ne vih­reät osaa edes las­kea). Kan­nat­taa ehkä kir­joit­taa auki mitä tuo sisältää?

    1. Se sisäl­tää ajo­väy­lät park­ki­pai­koil­le, täs­tä tulee huo­mat­ta­vas­ti lisää. Kat­so jotain park­ki­kent­tää ja arvioi, kuin­ka suu­ri osa maas­ta on auto­jen alla. Jos pysä­köin­ti­ta­lo on useas­sa ker­rok­ses­sa, ram­pit vie­vät vie­lä lisää tilaa.

  31. tpyy­luo­ma:
    Yksi nume­ro­jut­tu, kan­ta­kau­pun­gin asuk­kais­ta auto on noin 30–40%, vähän läh­tees­tä ja las­ken­ta­me­to­dis­ta riippuen.

    Asuk­kais­ta vai asuinkunnista?

  32. KariS: Kapun­ki­suun­nit­te­lus­sa Hel­sin­gis­sä pitää nyt kes­kit­tyä kei­noi­hin joil­la löy­de­tään tar­peek­si tont­te­ja niin vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toon kuin koh­tuu­hin­tai­siin omis­tusa­sun­toi­hin. Vaih­toeh­to­na on kes­ki­luok­kai­sen väen kiih­ty­vä muut­to­lii­ke kehyskuntiin. 

    Tra­gi­koo­mis­ta on, että Hel­sin­gil­le on ongel­ma myös se, että kes­ki­luok­kai­set lap­si­per­heet eivät enää muu­ta kehys­kun­tiin kuten ennen. Päi­vä­ko­te­ja ja kou­lu­ja on opti­mis­ti­ses­ti lak­kau­tet­tu tai suun­ni­tel­tu lak­kaut­taa, mil­lä piti sääs­tää pal­jon rahaa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kai­kil­le kun­nil­le on ongel­ma, että uusia asui­na­luei­ta raken­ne­taan, ja nii­hin yleen­sä muut­taa lap­si­per­hei­tä, mitä var­ten pitää raken­taa palveluita.
    Jos halu­taan opti­moi­da kau­pun­gin tulot, pitää kes­kit­tyä tuot­ta­maan asun­to­ja työs­sä­käy­vil­le nuo­ril­le sin­kuil­le tai lap­set­to­mil­le pareille.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se sisäl­tää ajo­väy­lät park­ki­pai­koil­le, täs­tä tulee huo­mat­ta­vas­ti lisää. Kat­so jotain park­ki­kent­tää ja arvioi, kuin­ka suu­ri osa maas­ta on auto­jen alla. Jos pysä­köin­ti­ta­lo on useas­sa ker­rok­ses­sa, ram­pit vie­vät vie­lä lisää tilaa.

    Taas sama älyl­li­nen epärehellisyys. 

    Jos pysä­köin­tiä ver­ra­taan asu­mi­sen neliöi­hin, niin asu­mi­sen vaa­ti­maan tilaan pitää las­kea mukaan por­ras­käy­tä­vät, kel­la­ri­ko­me­rot, pesu­tu­vat, talo­sau­nat, väes­tön­suo­jat, jne. Har­vaan asun­toon aina­kaan kan­ta­kau­pun­gis­sa astu­taan suo­raan kadulta. 

    Yksi ramp­pi syöt­tää use­aa kym­men­tä auto­paik­kaa, samoin yksi yksi­suun­tai­nen ajo­väy­lä kym­me­niä park­ki­ruu­tua. Ramp­pien vie­mä tila pitää jakaa park­ki­paik­ko­jen mää­ril­lä ja lisä­tä sit­ten vas­ta ayk­sit­täi­sen ruu­dun alaan niin saa­daan oikea pinta-ala. 

    5x2,5 auto­paik­ka vaa­tii muu­ta tilaa suun­nil­leen puo­let ruu­dun koos­ta (tämä on mitoi­tus­nor­mi kun teh­dään esim han­ke­suun­ni­tel­mia) eli yhden ruu­dun vaa­ti­ma koko­nai­na­la on alle 20 m². Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa on kyl­lä onnis­tut­tu teke­mään enem­män­kin tilaa tuh­laa­via rat­kai­sua, mut­ta ala-arvoi­sen suun­ni­te­lun aiheut­ta­mia kus­tan­nus­kia ei pidä lait­taa autoi­li­joi­den piikkiin.

    1. KariS Nuo kaik­ki mai­nit­se­ma­si asiat kuu­lu­vat kerrosneliöihin.
      Jos sinul­la on heh­taa­ri tilaa, saat sin­ne mah­tu­maan noin 300–350 autopaikkaa.

  34. Mark­ku af Heur­lin:

    tpyy­luo­ma:
    Yksi nume­ro­jut­tu, kan­ta­kau­pun­gin asuk­kais­ta auto on noin 30–40%, vähän läh­tees­tä ja las­ken­ta­me­to­dis­ta riippuen. 

    Asuk­kais­ta vai asuinkunnista? 

    Hyvin bon­gat­tu, tar­koi­tin asun­to­kun­nis­ta. Tosin kan­ta­kau­pun­gis­sa ero ei ole niin suu­ri, kes­ki­ko­ko kai jotain 1,6, tjsp.

    Tää asia ei ole ihan help­po, yhdet luvut saa rekis­te­röi­dyis­ta autois­ta per asun­to, sii­tä tosin puut­tuu lii­sa­rit joi­ta on muis­taak­se­ni 8,7% auto­kan­nas­ta. Toi­saal­ta hel­sin­ki­läi­sil­le rekis­te­röi­ty­jä auto­ja on säi­ly­tyk­ses­sä vaik­ka kesä­mö­keil­lä. Sit­ten on vie­lä kesä­au­tot jot­ka eivät ole koko vuot­ta rekisterissä.

    Yksi aivan vää­rä tapa on kat­soa kuin­ka pal­jon Hel­sin­kiin on rekis­te­röi­ty auto­ja ja jakaa se asun­to­jen mää­räl­lä. Tos­sa on muka­na kaik­kea bus­seis­ta mie­his­tön­kul­je­tus­vau­nu­jen kaut­ta tak­sei­hin, ja lisäk­si minus­ta on päi­vän­sel­vää että useam­man ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sen työ­suh­deau­to on rekis­te­röi­ty Hel­sin­kiin kuin toi­sin päin sik­si että Hel­sin­gis­sä käy huo­mat­ta­vas­ti enem­män ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sia töis­sä kuin päin vas­toin, ja heil­lä toden­nä­köi­sem­min on auto.

    Asi­aa on sel­vi­tet­ty myös kyse­ly­tut­ki­muk­sil­la, ne antaa saman suun­tai­sia luku­ja. Olen tai­pu­vai­nen usko­maan nii­tä pie­nem­piä luku­ja ihan sik­si että ker­ta kaik­ki­aan tilaa säi­lyt­tää auto­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa on kovin rajallisesti.

    Muu­ten Hesa­ris­sa oli jut­tu Kala­sa­ta­man autot­to­mas­ta talos­ta jon­ka vuo­kra­lai­set vai­kut­ti kovin tyy­ty­väi­sil­tä. Sii­nä oli vaan yksi asia­vir­he, ei todel­la­kaan ole Suo­men ensim­mäi­nen auto­pai­ka­ton talo, noi­ta on Hel­sin­ki täyn­nä. Itse olen asu­nut yhdes­sä sen kum­mem­min asi­aa ajat­te­le­mat­ta, raken­nus­vuo­si 1936 eli 24 vuot­ta ennen parkkinormia.

  35. Tah­ti:
    “Ame­rik­ka­lai­sis­sa kes­kus­tois­sa, paria poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta, nime­no­maan on var­mis­tet­tu se että kaik­ki teh­dään autoi­lun ehdoilla.”

    Jen­keis­sä auto­paik­ko­ja nime­no­maan ei ole, har­vo­ja poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta, teh­ty mark­ki­naeh­toi­ses­ti, vaan Hel­sin­ki on kopioi­nut tämän pysä­köin­ti­po­li­tii­kan suo­raan Yhdys­val­lois­ta. Val­ta­vien park­ki­paik­ka­mää­rien vaa­ti­mi­men on nime­no­maan syy ame­rik­ka­lais­ten kau­pun­ki­kes­kus­to­jen kuolemaan. 

    Hel­sin­gis­sä Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­ma kes­kus­tan kort­te­lei­den jyrää­mi­ses­tä auto­tei­den alta ei saa­nut kan­na­tus­ta toi­sin kuin vas­taa­vat suun­ni­tel­mat monis­sa ame­rik­ka­lai­sis­sa kaupungeissa. 

    Oireel­lis­ta onkin se, että ame­rik­ka­lai­sis­ta kau­pun­geis­ta ne pai­kat, jois­sa park­ki­pai­kat mak­sa­vat pal­jon, ovat nii­tä har­vo­ja kau­pun­ke­ja, joi­den kes­kus­tat ovat säi­ly­neet koh­tuul­li­sen hyvin. Kaik­kien mui­den — autoil­le myö­tä­mie­li­sem­pää poli­tiik­kaa har­joit­ta­nei­den — kau­pun­kien kes­kus­tat on tuhottu. 

    http://www.uctc.net/papers/351.pdf on hyvä aloi­tus­pa­ket­ti aihees­ta, jos on kiin­nos­tus­ta tutustua.

  36. J:
    “Yksi pysä­köin­ti­paik­ka vie tilaa noin 25–35 m², eli lähes saman ver­ran kuin kes­ki­mää­räi­sel­lä hel­sin­ki­läi­sel­lä on asuintilaa.”

    Aihee­seen pereh­ty­neet var­maan tie­tä­vät mitä kaik­kea tuo­hon lukuun sisäl­tyy, mut­ta maal­lik­ko ihmet­te­lee että ei ne autot nyt noin suu­ria ole (ja poliit­ti­nen vas­tus­ta­ja voi nau­res­kel­la että ei ne vih­reät osaa edes las­kea). Kan­nat­taa ehkä kir­joit­taa auki mitä tuo sisältää?

    Mie­les­tä­ni taas kysees­sä on aliar­vio. Auto jota aje­li­sin ellen oli­si muut­ta­nut kan­ta­kau­pun­kiin ja sii­tä luo­pu­nut oli­si noin 4x2 met­riä iso. Eli kah­dek­san neliö­tä park­ki­ti­laa on sil­le vähin­tään varat­ta­va, käy­tän­nös­sä ehkä 15 kun las­ke­taan mukaan park­ki­pai­kan ajo­kais­ta ja vara naa­pu­riin jne.

    Jos sii­hen pääl­le oli­si raken­ta­nut vii­si­ker­rok­si­sen talon, niin sii­nä oli­si siis 75 asuin­ne­liö­tä ihmis­ten käy­tös­sä. Itse mak­san täl­lä het­kel­lä 60 neliöi­ses­tä ton­nin kuus­sa vuo­kraa. Eli yksi maan­pääl­li­nen kes­kus­ta-auto­paik­ka on mel­ko arvokas.

    Jos teh­täi­siin niin että Hel­sin­ki oli­si kau­pun­ki, ja ne joil­le ei kau­pun­gis­sa asu­mi­nen kel­paa muut­ta­koot maal­le, tätä­hän voi­si kepu siir­tyä aja­maan elä­vän maa­seu­dun nimis­sä, ja dema­rit hal­po­jen kes­kus­ta­kämp­pien nimis­sä. Mut­ta ei.

  37. Ode:

    Sil­ti kir­joit­ta­ja on oikeas­sa sii­nä, että hän­tä on koh­del­tu vää­rin. Hän on nimit­täin mak­sa­nut pysä­köin­nis­tä asun­ton­sa hin­nas­sa yhtä pal­jon kuin ne, jot­ka pai­kan ovat saa­neet.

    Kyse oli uudes­ta talo­yh­tiöis­tä. Raken­ne­taan­ko Hel­sin­gis­sä muka vie­lä yhtiöi­tä, jois­sa auto­paik­ko­ja ei myy­dä erillisinä? 

    On surul­lis­ta, kuin­ka Oden kal­tai­nen fik­su polii­tik­ko uhraa mer­kit­tä­vän osan ajas­taan autoi­lun vas­tus­ta­mi­seen. Autoi­lu nyt vaan sat­tuu ole­maan mer­kit­tä­vä osa suo­ma­lais­ten enem­mis­tön elä­män­ta­paa. Hel­sin­ki ei ole suur­kau­pun­ki, ver­tai­lut Man­hat­ta­niin ovat ontu­via. Autot mah­tu­vat Suo­meen, myös Hel­sin­kiin ihan hyvin.

    1. Vas­tus­tan juu­ri sitä asdian­ti­laa, jota pek­ka ihmet­te­lee. Haluan, että pysä­köin­ti­paik­ka myy­dään erik­seen ja haluan, että talo­yh­tiöt saa­vat itse päät­tää, mon­ta­ko paik­kaa ne rakentavat.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS Nuo kaik­ki mai­nit­se­ma­si asiat kuu­lu­vat kerrosneliöihin.
    Jos sinul­la on heh­taa­ri tilaa, saat sin­ne mah­tu­maan noin 300–350 autopaikkaa.

    Ver­ta­sit suo­ma­lais­ten hen­ki­löä koh­den käy­tös­sä ole­vaa net­to asuin­pin­ta-alaa pysä­köin­nin vaa­ti­maan brut­toa­laan, joka sekin oli väärin.

    Kun asioi­ta ver­taa toi­siin­sa, kan­nat­taa käyt­tää samo­ja kri­tee­re­jä molemmissa.

    Ker­ro­sa­laan las­ke­taan myös ulko­sei­nät jne, ker­ro­sa­la (siis raken­nusoi­keus) on täy­sin eri asia kuin hen­ki­löä koh­den käy­tet­tä­vis­sä ole­va asuin­pin­ta-ala. Mik­si koko ajan sot­ke­taan näi­tä ter­me­jä jot­ta oma asia saa­tai­siin näyt­tä­mään paremmalta?? 

    Jos joku ark­ki­teh­ti suun­nit­te­lee niin alhai­sel­la tehok­kuu­del­la kuin 300 auto­paik­kaa 10000 neliöä (=heh­taa­ri) koh­den, on hänen syy­tä vaih­taa ammat­tia. Vähin­tää 400 paik­kaa, nor­maa­lis­ti noin 500 paik­kaa saa­daan hyväl­lä suun­nit­te­lul­la mah­tu­maan. Mut­ta kuten sanoin, ala-arvois­ta suun­nit­te­lua esiin­tyy aika pal­jon jopa kau­pun­gin viran­omais­ten tekemänä.

  39. Mark­ku af Heur­lin: Eipä fil­la­rin­kaan pysä­köin­ti aivan hal­paa ole. Las­ke­lin mie­les­sä­ni, että yksi fil­la­ri, tar­vit­ta­va liik­ku­ma­ti­la huo­mioo­not­taeen vaa­tii 2 m² säi­ly­tys­ti­laa, ala­kan­tii­na rvioi­tu­na. Esi­teyil­lä para­met­reil­la n 4000 e / kpl par­haim­mil­laan inves­toin­ti­kus­tan­nuk­si­na ja ja 250 e vuotuiskustannuksina.

    Pari­kymp­piä kuus­sa nime­tys­tä pol­ku­pyö­rä­pai­kas­ta, johon voi ajaa (ei kan­taa pyö­rää tai yhdel­lä kädel­lä pitää ovea auki), jon­ka lähel­lä on vesi­pis­te ja hie­man tilaa pesu- ja huol­to­toi­mia var­ten, ja johon ei pää­se talo­yh­tiön ulko-oven avai­mel­la. En usko että oli­si kovin suu­ri ongel­ma saa­da kau­pak­si töö­lö­läi­ses­sä talo­yh­tiös­sä, aina­kaan ver­rat­tu­na auto­paik­kaan samoil­la fasi­li­tee­teil­la ja samal­la markkinahinnalla.

  40. Jot­ta autot­to­muus oli­si rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to, tar­vi­taan hyvät jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det. Tämä on hal­vem­paa tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa tila on kui­ten­kin rajal­li­nen luon­non­va­ra, mikä on joh­ta­nut koh­tuut­to­man kal­lii­seen asumiseen.

    Ydin­kes­kus­tan lisäk­si tii­vis­tä raken­ta­mis­ta voi­daan toteut­taa nopei­den rai­deyh­teyk­sien varaan. Täl­lä taval­la auto­ton­ta elä­män­ta­paa voi­daan tar­jo­ta pal­jon suu­rem­mal­le joukolle.

    Jouk­ko­lii­ken­teen tarif­fi­po­li­tii­kal­la pitäi­si ohja­ta asu­mis­ta tii­vis­ty­mään Hel­sin­gin kes­kus­taan tai rato­jen var­sil­le käve­ly­mat­kan pää­hän ase­mis­ta. HSL:n kaa­vail­tu tule­va vyö­hy­ke­ja­ko ei tätä tee, vaan se suo­sii esi­mer­kik­si Kehä I:n ulko­puo­lel­la ole­via laa­jo­ja omakotialueita.

  41. Säh­kö­mo­pos­sa on samat rajoit­teet, kuin taval­li­ses­sa mopos­sa, joten sen suo­sio tus­kin tulee ole­maan nykyi­siä mopo­ja suurempi.

    Mie­len­kiin­toi­nen vaih­toeh­to on säh­kö­avus­tei­nen pol­ku­pyö­rä, mitä saa ajaa kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä ja kypä­räk­si riit­tää kevyt pyö­räi­ly­ky­pä­rä. Toi­sin kuin säh­kö­mo­pos­sa, akun lop­pu­mis­ta ei tar­vit­se pelä­tä, kos­ka lop­pu­mat­kan voi aina tar­vit­taes­sa polkea.

    Itse aje­len täl­lai­sel­la, mut­ta Suo­men lakien rajoi­tuk­set vähen­tä­vät säh­kö­fil­la­rin käyt­tö­kel­poi­suut­ta. Suo­mes­sa avus­tuk­sen tulee lop­pua nopeu­des­sa 25 km/h ja moot­to­rin mak­si­mi­te­ho on 250 W. Nämä rajoit­teet aiheut­ta­vat sen, ettei säh­kö­avus­tei­sel­la pyö­räl­lä pää­se juu­ri­kaan nopeam­paa kuin hyvä­kun­toi­nen taval­li­sel­la pyörällä.

    Mopon ja pol­ku­pyö­rän väliin tar­vit­tai­siin uusi ajo­neu­vo­luok­ka (mikä Sak­sas­sa jo on): Suu­rin sal­lit­tu nopeus esim. 45 km/h ja moot­to­ri­te­ho kor­kein­taan 500 W. Ilman avus­tus­ta pyö­räl­lä sai­si ajaa kevyen­lii­ken­teen väy­lil­lä. Täl­lai­nen pyö­rä vähen­täi­si auton käyt­töä aina­kin mei­dän per­hees­sä rajusti.

  42. Kir­joit­ta­jat: “Maa­na­lai­set pai­kat ovat sata­mal­ta vapau­tu­vil­la alueil­la kal­lii­ta, kos­ka ne jou­du­taan teke­mään meren pin­nan alapuolelle.”

    Täs­men­nyk­se­nä, katu­ta­son +4–5 m alle mah­tuu hyvin yksi pysä­köin­ti­ker­ros meren­pin­nan ylä­puo­lel­le ilman kal­lii­ta pato­sei­niä. Jois­sa­kin tapauk­sis­sa, esim. Ara­bien ran­nas­sa, toi­nen park­ki­ta­so on toteu­tet­tu ker­rok­sen ver­ran nos­te­tun pihan alle. (Kort­te­lin sisä­pi­han pin­ta on ker­rok­sen katu­ta­soa ylempänä.)

    Maa­na­lai­nen park­ki­luo­la taas on toteu­tet­tu aina­kin Hert­to­nie­men ran­nas­sa, jos­sa (enti­sen satama-)alueen alla on kal­lioi­nen mäki, johon pysä­köin­ti­luo­la on kaiverrettu.

    *

    Aina kuu­lee napu­tus­ta, kun raken­tei­ta yri­te­tään jär­ke­vöit­tää ja uudis­taa. Täs­sä on juu­ri Vih­rei­den hie­nous ja heik­kous. On han­ka­la puhua tule­vai­suu­den rat­kai­su­jen puo­les­ta, jot­ka näyt­täy­ty­vät jär­jel­li­sil­tä suu­rem­mal­le ylei­söl­le vas­ta myöhemmin.

  43. San Franciscos­ta löy­tää autol­le hel­pom­min park­ki­pai­kan kuin Helsingistä.

    Hel­sin­gis­sä pitää olla auto sen­kin takia, että voi sil­lä käy­dä koto­puo­les­sa tai kesä­mö­kil­lä muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa. Auto sei­soo pihal­la tai kadul­la suu­rim­man osan aikaa.

    San Franciscos­sa ei auto­ja makaa pihoil­la tai katu­jen var­sil­la, eikä siel­lä omis­te­ta autoa satun­nai­sia maa­seut­ret­kiä varten.

    San Franciscos­sa on auto­vuo­kraa­mo­ja tui­ki tihe­ään ja tasai­ses­ti koko alu­eel­la eikä vain len­to­ken­täl­lä ja ydin­kes­kus­tas­sa, kuten Suomessa.

    Tein netis­sä koe­va­rauk­sen AVIS:n autoista. 

    Tila­van per­heau­ton saa Hel­sin­gis­tä vii­kok­si vuo­kral­le hin­taan 1235 euroa.

    Vas­taa­van full size auton saa vii­kok­si San Franciscos­ta 233 dol­la­ril­la eli 185 eurol­la, joka pitää sisäl­lään 8,5 pro­sen­tin veron.

    Hel­sin­gin park­ki­paik­kaon­gel­ma joh­tuu aina­kin osak­si sii­tä, että auton vuo­kraa­mi­nen on teh­ty mie­let­tö­män kal­liik­si. Jopa turis­mi kär­sii tästä.

  44. Oikein hyvä kir­joi­tus. Jos täl­lais­ta uskal­lus­ta tuo­daan Hel­sin­gin pää­tök­sen­te­koon, ehkä asi­aa valuu myös meil­le tän­ne Espoo­seen (tosin hie­man epäi­len…). Ehkä pie­nen­nä detai­li­na voi­sin sanoa, että tuo huo­mau­tus las­ten leik­ki­ti­las­ta on hie­man kotiäi­ti-popu­lis­mia ja tun­ne­mös­söä. Mut­ta siis lois­ta­va kir­joi­tus joka tapauksessa!

  45. pek­ka:
    On surul­lis­ta, kuin­ka Oden kal­tai­nen fik­su polii­tik­ko uhraa mer­kit­tä­vän osan ajas­taan autoi­lun vas­tus­ta­mi­seen. Autoi­lu nyt vaan sat­tuu ole­maan mer­kit­tä­vä osa suo­ma­lais­ten enem­mis­tön elä­män­ta­paa. Hel­sin­ki ei ole suur­kau­pun­ki, ver­tai­lut Man­hat­ta­niin ovat ontu­via. Autot mah­tu­vat Suo­meen, myös Hel­sin­kiin ihan hyvin.

    Kyse on oden kun­nal­lis­vaa­li­tee­mas­ta Hel­sin­gis­sä. Enem­mis­tö hel­sin­ki­läi­sis­tä ei nime­no­maan omis­ta autoa, vaik­ka enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta niiin teki­si­kin (eikä ole sil­loin­kaan mikään iso enem­mis­tö). Kau­pun­kiin autoi­lu ei mis­sään tapauk­ses­sa kuu­lu: jos kau­pun­gis­ta teh­dään niin väl­jä, että sin­ne autot mai­nios­ti mah­tu­vat, kyse ei ole enää kau­pun­gis­ta. Nykyi­set nau­ret­ta­vat auto­paik­ka­nor­mit estä­vät käy­tän­nös­sä kau­pun­gin raken­ta­mi­sen koko­naan. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu jou­du­taan teke­mään lähes koko­naan auto­paik­ka­nor­min perus­teel­la, eikä esi­mer­kik­si sen mukaan mil­lai­nen oli­si kiva kau­pun­ki asua.

    Auto on väli­ne, ei itsei­sar­vo. Jos autoi­lu on elä­män­ta­pa, en voi kuin sää­liä. Anta­kaa mei­dän, joil­le autoi­lu ei ole elä­män­ta­pa, raken­taa Suo­meen edes yksi kaupunki.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS Nuo kaik­ki mai­nit­se­ma­si asiat kuu­lu­vat kerrosneliöihin.
    Jos sinul­la on heh­taa­ri tilaa, saat sin­ne mah­tu­maan noin 300–350 autopaikkaa.

    Per ker­ros?

  47. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta vaa­di­taan vain osas­sa kau­pun­kia. Muu­al­la kadun var­teen saa pysä­köi­dä ilmaiseksi.”
    Mis­säs­päin Hel­sin­kiä voi park­kee­ra­ta asui­na­lueil­la kadun­var­teen ilmai­sek­si koko päi­väk­si, lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä mukaanlaskematta?

    Eikö kaik­kial­la ole vain 2–3h vierasparkkeja?
    Tur­haa ajoa jos on auto välil­lä hal­lus­sa, niin sil­lä on pak­ko läh­teä lii­ken­tee­seen aina­kin liityntäparkkikselle.
    Vie­ras­park­kik­sia voi siis hyö­dyn­tää ne asuk­kaat, jot­ka vie­vät auton­sa päi­väk­si työ/opiskelupaikalle, mut­ta yötyö­tä teke­vil­le moi­nen ei sit­ten onnistukkaan…

  48. Hei­mo:
    Mopon ja pol­ku­pyö­rän väliin tar­vit­tai­siin uusi ajo­neu­vo­luok­ka (mikä Sak­sas­sa jo on): Suu­rin sal­lit­tu nopeus esim. 45 km/h ja moot­to­ri­te­ho kor­kein­taan 500 W. Ilman avus­tus­ta pyö­räl­lä sai­si ajaa kevyen­lii­ken­teen väy­lil­lä. Täl­lai­nen pyö­rä vähen­täi­si auton käyt­töä aina­kin mei­dän per­hees­sä rajusti. 

    Näin­hän se meil­lä menee, kep­piä, mut ei porkkanaa.
    45 km/h riit­täi­si kai­kil­le ruuh­kis­sa alle 30km aja­vil­le; ero mat­ka-ajas­sa täys­no­peuk­si­sel­le katu­maas­tu­ril­le oli­si marginaalinen.
    Täl­le oikeal­le säh­kö­pyö­rä-ajo­neu­vo­luo­kal­le voi­tai­siin lait­taa esim. 25 km/h‑nopeusrajoitus säh­kö­avus­tei­se­na (lihas­voi­mal­la saa pol­kee yli­no­peut­ta…) kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä, joil­la mopol­la ajo on kiel­let­ty (onko näi­tä vie­lä?) ja muu­al­la sit­ten sais vetää täyt­tä 45:tä…

  49. Mut­ta todel­li­nen eko­lo­gi­nen ja kun­toa yllä­pi­tä­vä meno­pe­li ympä­ri vuo­den olis Twike!

  50. toke:
    “Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta vaa­di­taan vain osas­sa kau­pun­kia. Muu­al­la kadun var­teen saa pysä­köi­dä ilmaiseksi.”
    Mis­säs­päin Hel­sin­kiä voi park­kee­ra­ta asui­na­lueil­la kadun­var­teen ilmai­sek­si koko päi­väk­si, lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä mukaanlaskematta? 

    Mones­sa­kin pai­kas­sa kau­em­pa­na yti­mes­tä ja kau­pun­gi­no­sien osa­kes­kuk­sis­ta. Esim. vaik­ka­pa Anian­pel­lon­tiel­lä. Eikä se ole mikään ongel­ma. Paik­ko­ja on yleen­sä tyhjänä.

  51. Tpyy­luo­ma: “Kaup­pa­ka­ma­riklus­te­ri on täs­sä­kin lii­ken­nea­sias­sa vaan yksin­ker­tai­ses­ti vää­räs­sä. Kes­kus­tan kivi­jal­ka­kaup­pi­aan etu ei ole että se pysä­köin­nin hin­taa pol­je­taan, vaan se että asia­kas saa auton­sa yli­pään­sä parkkiin.”

    Minul­la on tut­tu antiik­ki­kaup­pias Tarkk’am­pu­jam­ka­dul­la, ollut jo kolmt­ta­kym­men­tä vuot­ta. Nyky­ään hän on eläk­keel­lä, ja hänel­lä on vain pie­ni myyn­tiv­rars­to. Sopies­sa­ni käy­nis­tä hän ker­toi sit­ten odot­ta­van­sa kadul­la ava­tak­seen talon por­tin, jot­ta ssi­sin auto­ni parkkiin.

  52. toke: Näin­hän se meil­lä menee, kep­piä, mut ei porkkanaa.
    45 km/h riit­täi­si kai­kil­le ruuh­kis­sa alle 30km aja­vil­le; ero mat­ka-ajas­sa täys­no­peuk­si­sel­le katu­maas­tu­ril­le oli­si marginaalinen.

    Ero on mar­gi­naa­li­nen ainoas­taan kun on kesä eikä sada vet­ta. Tal­vel­la ja sateel­la katu­maas­tu­ril­la ja mopol­la on aika hel­ve­tin suu­ri ero.

  53. Evert The Neve­Rest:
    San Franciscos­ta löy­tää autol­le hel­pom­min park­ki­pai­kan kuin Helsingistä.

    Hel­sin­gis­sä pitää olla auto sen­kin takia, että voi sil­lä käy­dä koto­puo­les­sa tai kesä­mö­kil­lä muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa. Auto sei­soo pihal­la tai kadul­la suu­rim­man osan aikaa.

    San Franciscos­sa ei auto­ja makaa pihoil­la tai katu­jen var­sil­la, eikä siel­lä omis­te­ta autoa satun­nai­sia maa­seut­ret­kiä varten.

    San Franciscos­sa on auto­vuo­kraa­mo­ja tui­ki tihe­ään ja tasai­ses­ti koko alu­eel­la eikä vain len­to­ken­täl­lä ja ydin­kes­kus­tas­sa, kuten Suomessa.

    Tein netis­sä koe­va­rauk­sen AVIS:n autoista. 

    Tila­van per­heau­ton saa Hel­sin­gis­tä vii­kok­si vuo­kral­le hin­taan 1235 euroa.

    Vas­taa­van full size auton saa vii­kok­si San Franciscos­ta 233 dol­la­ril­la eli 185 eurol­la, joka pitää sisäl­lään 8,5 pro­sen­tin veron.

    Hel­sin­gin park­ki­paik­kaon­gel­ma joh­tuu aina­kin osak­si sii­tä, että auton vuo­kraa­mi­nen on teh­ty mie­let­tö­män kal­liik­si. Jopa turis­mi kär­sii tästä.

    Riip­puu kai tar­pees­ta. Ford Fies­tan saa edull­sim­mi­laan nyt syys­kuus­sa vuo­kraan 275 e/viikko. ( http://www.rentalcars.com/SearchResults.do;jsessionid=C599CB3C19880619ACAB0516CC823095.node028a?phone=&locationName=Helsinki+Lentokenttä&flightNumber=&dropCity=Helsinki&creativeId=S8531907270&puYear=2012&selectedSupplierImageK )

    - Yhdys­val­loi­sa muu­ten ava­ku­tus on tie­tääk­se­ni hen­ki­lä eikä ajo­neu­vo­koh­tai­nen, joten tuo­hon San Fran­siscon hin­taan on lisät­tä­vä vie­lä mahd., vakutuskulut. 

    San Fran­sicon met­ro­po­lia­lu­eel­la (vajaat 9000 km²) asuu 7 mil­joo­naa ihmis­tä, jos­ta urbaa­nia­lu­eel­la 3 mil­joo­naa. Itse kau­pun­gin väki­lu­ku on vain 800.000. San Fran­siscon len­to­kent­tää käyt­tä vuo­sit­tain 40 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa, Hel­sin­gin elnt­poa­se­maa kai 12 mil­joo­naa. Suh­teut­ta­kaa täs­tä palvelutarjonta.

    Sak­sa­sa vuo­kra­sin kesäl­lä serk­ku­ni Hei­kin ja vel­je­ni kans­sa n vii­kok­si Opel Zafi­ran, vuo­kra 2‑kuskilisineen ja 0‑omavastuulla 560 e. Se oli käy­tän­nöl­li­nen, kun mat­kus­te­lim­me maa­seu­dul­la. Tul­tuam­me Ber­lii­niin palau­timn­me kos­lan vuo­kraa­moon. Lop­pu­mat­ka­päi­vät kul­jim­me S‑bahnalla tai tak­sil­la, joka Sak­sas­sa on lyhyi­lä mat­koil­la edullinen. 

    Vaik­ka auto oli vuo­krat­tu minun nimis­sä­ni, itse aen aja­nut sitä yhtään, vain serk­ku­ni joka on maas­sa run­saas­ti mat­kus­tel­lut kai­ken­lai­sil­la kul­ku­neu­voil­la. Outo­na on yllät­tä­vän vai­ke­aa ajaa vie­raal­la autol­la vie­raas­sa maassa.

  54. Jyväs­ky­läs­sä on muu­ten men­ty pysä­köin­ti­mak­suis­sa jär­jet­tö­myyk­siin. Mak­sul­li­nen aika kes­kus­tas­sa on nyky­ään kel­lo 8–20 ja lau­an­tai­sin 8–16.

    Lop­pu­tu­lok­se­na kel­lo kuu­den jäl­keen ydin­kes­kus­tan park­ki­pai­kat pää­osin ammot­ta­vat tyh­jyyt­tään jopa per­jan­tai-ilta­na kel­lo 18.00!! Mikä­hän jär­ki täs­sä­kin on? 

    Meni­kö Kel­jon ja Palo­kan pel­to­mar­ke­teil­la lii­an huo­nos­ti kun ydin­kes­kus­taan mah­dol­li­ses­ti ostok­sil­la ole­vat pitää hää­tää jär­jet­tö­mil­lä park­ki­mak­suil­la sin­ne? Eihän kukaan täy­si­jär­ki­nen käy kes­kus­tas­ta hake­mas­sa esi­mer­kik­si kii­na­lais­ta kun se mak­saa annok­sen pääl­le park­ki­mak­sut kun voi ajaa pal­jon hel­pom­min Tou­ru­lan mäk­kä­riin tai pel­to­mar­ket­tien Hesburgereihin. 

    Itse­kin kun kävin pyö­räh­tä­mäs­sä Jyväs­ky­läs­sä, kävin nois­sa pel­to­mar­ke­teis­sa kos­ka en halun­nut mak­saa puo­les­ta tun­nis­ta yli­mää­räis­tä, vaik­ka majoi­tus oli kes­kus­tas­sa. No onnek­si kes­kus­tan sivu­ka­duil­ta löy­tyi­kin ilmais­ta kiek­ko­park­ki­ti­laa mut­ta jou­duin käve­le­mään useam­man korttelin.

    En vas­tus­ta pysä­köin­ti­mak­su­ja ja nii­den nii­tä tulee nos­taa niin kau­an kun pysä­köin­ti­ti­laa ei mei­naa löy­tyä. Mut­ta jos kes­kus­ta on käy­tän­nös­sä tyh­jä autois­ta ja mak­sul­li­set park­ki­pai­kat puo­lik­si autioi­ta, niin eihän sil­loin ole mitään jär­keä pyy­tää samaa pysä­köin­ti­mak­sua joka on mitoi­tet­tu kes­ki­päi­vän mukaan. Kyl­lä autoi­li­jat aja­vat sil­loin nii­hin peltomarketteihin.

    Että Jyväs­ky­län kokoi­ses­sa tup­pu­ky­läs­sä kel­lo 20 asti mak­sul­lis­ta pysä­köin­tiä? Ei hyvä­nen aika sen­tään, ei se ole mikään met­ro­po­li jos­sa pää­see rati­kal­la pai­kas­ta toiseen.

  55. toke:
    Mis­säs­päin Hel­sin­kiä voi park­kee­ra­ta asui­na­lueil­la kadun­var­teen ilmai­sek­si koko päi­väk­si, lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä mukaanlaskematta? 

    Laut­ta­saa­res­sa nyt esimerkiksi.

  56. Mark­ku af Heur­lin: Riip­puu kai tar­pees­ta. Ford Fies­tan saa edull­sim­mi­laan nyt syys­kuus­sa vuo­kraan 275 e/viikko. ( http://www.rentalcars.com/SearchResults.do;jsessionid=C599CB3C19880619ACAB0516CC823095.node028a?phone=&locationName=Helsinki+Lentokenttä&flightNumber=&dropCity=Helsinki&creativeId=S8531907270&puYear=2012&selectedSupplierImageK )

    - Yhdys­val­loi­sa muu­ten ava­ku­tus on tie­tääk­se­ni hen­ki­lä eikä ajo­neu­vo­koh­tai­nen, joten tuo­hon San Fran­siscon hin­taan on lisät­tä­vä vie­lä mahd., vakutuskulut. 

    San Fran­sicon met­ro­po­lia­lu­eel­la (vajaat 9000 km²) asuu 7 mil­joo­naa ihmis­tä, jos­ta urbaa­nia­lu­eel­la 3 mil­joo­naa. Itse kau­pun­gin väki­lu­ku on vain 800.000. San Fran­siscon len­to­kent­tää käyt­tä vuo­sit­tain 40 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa, Hel­sin­gin elnt­poa­se­maa kai 12 mil­joo­naa. Suh­teut­ta­kaa täs­tä palvelutarjonta.

    Sak­sa­sa vuo­kra­sin kesäl­lä serk­ku­ni Hei­kin ja vel­je­ni kans­sa n vii­kok­si Opel Zafi­ran, vuo­kra 2‑kuskilisineen ja 0‑omavastuulla 560 e. Se oli käy­tän­nöl­li­nen, kun mat­kus­te­lim­me maa­seu­dul­la. Tul­tuam­me Ber­lii­niin palau­timn­me kos­lan vuo­kraa­moon. Lop­pu­mat­ka­päi­vät kul­jim­me S‑bahnalla tai tak­sil­la, joka Sak­sas­sa on lyhyi­lä mat­koil­la edullinen. 

    Vaik­ka auto oli vuo­krat­tu minun nimis­sä­ni, itse aen aja­nut sitä yhtään, vain serk­ku­ni joka on maas­sa run­saas­ti mat­kus­tel­lut kai­ken­lai­sil­la kul­ku­neu­voil­la. Outo­na on yllät­tä­vän vai­ke­aa ajaa vie­raal­la autol­la vie­raas­sa maassa.

  57. Hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­sä (HE 101/1998) tuo­ta pysä­köin­ti­paik­ka­py­kä­lää perus­tel­laan mm. seuraavasti: 

    Sään­nök­ses­sä on tah­dot­tu sitoa auto­pai­kat juu­ri kysei­sen kiin­teis­tön tar­pei­siin, jol­loin nii­den vapaa luo­vu­tus tai osoit­ta­mi­nen muu­hun tar­pee­seen ei kävi­si päinsä.” 

    Niin­pä. Asuk­kai­den tai ihmis­ten tar­peil­la ei ole merkitystä.

    Ase­ma­kaa­vas­sa vaa­dit­ta­vien auto­paik­ko­jen mää­rä ase­te­taan näem­mä Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan hyväk­sy­män las­ken­taoh­jeen mukai­ses­ti, joka puo­les­taan perus­tuu tie­to­kes­kuk­sen ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton laa­ti­maan ennus­tee­seen eri aluei­den auto­ti­hey­den ja asu­mis­väl­jyy­den väli­ses­tä suhteesta. 

    Mie­len­kiin­tois­ta on se, että vuon­na 2007 päi­vi­te­tyn ennus­teen mukaan (en tie­dä onko ole­mas­sa uudem­pia) auto­ti­hey­den ole­te­taan edel­leen Hel­sin­gis­sä kas­va­van aina vain. Tie­dot poi­mit­tu auto­paik­ka­työ­ryh­mä lop­pu­ra­por­tis­ta, joka saa­ta­vis­sa pdf-ver­sio­na tääl­tä (liit­tees­sä 1 numee­ris­ta tie­toa edel­ly­tet­tä­vis­tä autopaikkamääristä): 

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-04–02_Kslk_11_El/542F8043-04904D7A-9AE6-4B8FA277F87B/Autopaikkatyoryhman_loppuraportti.pdf

    Minus­ta pysä­köin­ti­paik­ko­jen tar­vet­ta ei pidä yrit­tää ennus­taa eikä sik­si antaa asias­ta sito­via mää­räyk­siä. Perus­tee­na lähin­nä se, että sitä ei voi ennus­taa, ja se, että nii­tä on pal­jon hel­pom­pi raken­taa jäl­ki­kä­teen lisää kuin pur­kaa ja siten muut­taa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta tii­vim­mäk­si. Oli­si pie­nem­pi vahin­ko huo­ma­ta jäl­ki­kä­teen, että tar­vit­sem­me lisää pysä­köin­ti­paik­ko­ja, kuin huo­ma­ta, ettei tule­vai­suus ollut­kaan niin auto­ti­heä kau­pun­kia­lueil­la kuin vir­ka­mie­het aika­naan ennustivat.

  58. Nykyi­set nau­ret­ta­vat auto­paik­ka­nor­mit estä­vät käy­tän­nös­sä kau­pun­gin raken­ta­mi­sen koko­naan.’ (teek­ka­ri)
    Tämä ei vaan mene auto­puo­lu­eel­le jake­luun: he ovat täs­sä se suvait­se­ma­ton taho joka halu­aa estää pak­ko­toi­mil­la (jos oli­sin liber­taa­ri, puhui­sin täs­sä val­tion väki­val­ta­ko­neis­tos­ta) tois­ten elä­män­ta­van. Sitä haja-asu­tus­ta riit­tää tuon­ne Nor­jan rajaan saak­ka, ei se mihin­kään ole lop­pu­mas­sa. Sen­kun asut­te umpis­ku­ges­sa, jos kau­pun­ki ahis­taa ja park­ki­pai­kan hin­ta on kes­kei­nen argu­ment­ti asuin­paik­kaa valitessa.

  59. Oli­si oikeas­taan kiva tie­tää mil­lai­set ihmi­set asui­si­vat Oden suun­nit­te­le­mas­sa kau­pun­gis­sa ja miten se oikeas­ti toimisi.

    Minus­ta on kyl­lä huo­les­tut­ta­vaa, että Suo­mes­sa ei ole kuin yksi polii­tik­ko, jota voi­sin äänes­tää hänen blo­gin­sa perus­teel­la (ei ole Vih­reä). 90% mui­den blo­geis­ta saa ihmet­te­le­mään, että voi­ko joku olla noin nuija.

    Toki en ole luke­nut kaik­kien blogeja.

  60. pek­ka:
    On surul­lis­ta, kuin­ka Oden kal­tai­nen fik­su polii­tik­ko uhraa mer­kit­tä­vän osan ajas­taan autoi­lun vastustamiseen. 

    En ymmär­tä­nyt tätä siten että Ode vas­tus­tai­si autoi­lua, vaan että hän halu­aa mah­dol­lis­taa sel­lais­ten asun­to­jen raken­ta­mi­sen joi­den autot­to­mat asu­kit voi­si­vat vält­tyä parkkipaikkamaksuilta.
    Autoi­lun rajoit­ta­mi­nen­kin sinän­sä on OK, mut­ta sen tavois­ta ja mää­ris­tä ollaan erimielisiä.

    Paria kir­joi­tuk­sen aihee­seen liit­ty­vää seik­kaa haluai­sin korostaa:
    — Pyö­rien säi­ly­tys- ja huol­to­ti­lo­jen tuli­si olla nor­mi­ta­lo­jen huo­no­ja ja ole­mat­to­mia parem­mat. Olen­nai­ses­ti paremmat.
    — Tila­päi­nen pysä­köin­ti­paik­ka — esim. vuo­kra-autol­le — tuli­si kui­ten­kin löy­tyä lähel­tä ja koh­tuul­li­sen var­mas­ti. Vaik­ka muu­ta­ma tun­ti­tak­sal­la ennak­kon varat­ta­vis­sa ole­va paik­ka yhtiölle.
    — Talo­yh­tiöl­lä voi­si myös olla vaik­ka oma vuo­kra-auto, jota vuo­kra­taan asu­keil­le — jopa muu­ta­ma sem­moi­nen, ja ehkä myös paket­ti­au­to tai perä­vau­nu. Hie­man huo­nom­pa­na vaih­toeh­to­na P‑paikkoja joi­ta vuo­kra­taan kimp­pa-autoil­le joil­la on esim. vähin­tään vii­si osa­kas­ta talosta.
    — Talo­yh­tiöl­lä voi­si olla myös oma rahtipyörä.
    — Autot­to­man talon mal­li ylei­ses­ti sopii par­hai­ten Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin tai pik­ku­kau­pun­gin kes­kus­tan asu­keil­le. Ehkä myös Espoon Lep­pä­vaa­ran tapais­ten alue­kes­kus­ten asukeille.

    Terv JJ

  61. toke:
    Mis­säs­päin Hel­sin­kiä voi park­kee­ra­ta asui­na­lueil­la kadun­var­teen ilmai­sek­si koko päi­väk­si, lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä mukaanlaskematta?

    Eikös esim. Laut­ta­saa­res­sa ole asuin­ka­tu­ja, joil­la ei ole mitään rajoi­tus­ta pysä­köin­nil­le? Koh­ta siel­lä on met­ro­kin, jol­loin nii­tä voi hyö­dyn­tää liityntäpysäköintiin 😉

  62. QPar­kis­sa pysä­köin­ti mak­saa arki­sin yli vii­si euroa tunnilta.

  63. Evert The Neve­Rest: Hel­sin­gin park­ki­paik­kaon­gel­ma joh­tuu aina­kin osak­si sii­tä, että auton vuo­kraa­mi­nen on teh­ty mie­let­tö­män kal­liik­si. Jopa turis­mi kär­sii tästä.

    Tör­mä­sin toi­see­kin ongel­maan. Autoa ei saa vuo­kral­le, jos ajo­korrt­ti on alle vuo­den van­ha. Kes­ki-ikäi­se­nä kor­tin hank­ki­neet jou­tu­vat siis osta­maan auton, jot­ta ajo­tai­to ei katoai­si ja jot­ta voi­si­vat ajaa autolla. 

    Omi­tuis­ta.

  64. Uto­pial­ta kuu­los­taa auto­ton Hel­sin­ki. Väes­tö van­he­nee, eikä Suo­mes­sa ole kuin 3–4 kuu­kaut­ta vuo­des­sa sel­lai­set säät, että ulko­na ilman kat­toa liik­ku­vat muut kuin nuo­ret hur­ja­päät. Onko tar­koi­tus, että apu­vä­li­nei­tä käyt­tä­vät, raih­nai­set muut­tai­si­vat maal­le? Mah­do­ton kuvi­tel­la, että tämän­kin per­heen rou­va kul­jet­tai­si fil­la­ril­laan 6 hen­gen ruo­kaos­tok­set, kaa­su­pul­lot ja Ellok­sen pake­tit. Kate­tut, tasai­set kadut ja kat­to pääl­le. Sit­ten voi onnistua!

  65. Ode, hyvä kir­joi­tus. Kyse auto­jen ja autoi­lun kri­ti­soin­nis­sa liit­tyy nimeo­mai­ses­ti nii­den vaa­ti­maan tilaan ei nii­den tuot­ta­miin päästöihin.

    Minä­kin oikeas­ti pidän autol­la aja­mi­ses­ta! Ja sik­si vuo­kraan alle­ni hyvän sil­loin kun läh­den ajelemaan!

    Teek­ka­ri:
    “Kau­pun­kiin autoi­lu ei mis­sään tapauk­ses­sa kuu­lu: jos kau­pun­gis­ta teh­dään niin väl­jä, että sin­ne autot mai­nios­ti mah­tu­vat, kyse ei ole enää kaupungista.”

    Täs­tä on kyse. Mei­tä on pal­jon, jot­ka olem­me val­miit tin­ki­mään mones­ta muus­ta asias­ta, jot­ta arki­liik­ku­mi­nen ja elä­mi­nen on help­poa. Help­pout­ta var­ten tar­vi­taan tii­veyt­tä ja hyvää pal­ve­lu­ra­ken­net­ta. Häm­mäs­tel­len kuun­te­lin ARA-päi­vil­le kut­sut­tua Tam­pe­re­lais­ta vih­re­ää puhu­jaa, joka ihkui ahtaas­ti asu­mi­sen puo­les­ta — kun­han vain kau­pun­gin kah­vi­lat ja muut tilat ovat lähel­lä ja käytettävissä. 

    Mut­ta täs­tä on kyse. Kai­ken elä­mi­seeen tar­vit­ta­van tilan ei tar­vit­se olla omas­sa asun­nos­sa, jos toi­min­not on kui­ten­kin saa­vu­tet­ta­vis­sa kävel­len tai pyä­räl­lä. Kau­pun­ki­mai­suut­ta voi syn­tyä ainoas­taan riit­tä­vän tihe­ään raken­net­taes­sa. Jokai­nen pysä­köi­ty pel­ti­leh­mä lisää mat­kaa, joka pitää las­ten­vau­nu­ja työn­tää tai pien­tä las­ta talut­taa koh­ti määränpäätä. 

    Kaik­ki tämä on ole­mas­sa myös pikkukaupungeissa. 

    Hur­raa valin­nan­va­paus! Minä elän näin, ei kaik­kien mui­den tar­vit­se! Mut­ta sitä en ymmär­rä mik­si kaik­ki alu­eet tulee toteut­taa saman­lai­si­na, kes­ki­ver­toe­pä­so­pi­vi­na kai­kil­le. Mik­sei esi­mer­kik­si pus­sin­pe­rä-Jät­kä­saa­res­ta voi­nut teh­dä aidos­ti vähäautoista?

  66. Jus­si:
    Kir­joit­ta­jat: “Maa­na­lai­set pai­kat ovat sata­mal­ta vapau­tu­vil­la alueil­la kal­lii­ta, kos­ka ne jou­du­taan teke­mään meren pin­nan alapuolelle.”

    Täs­men­nyk­se­nä, katu­ta­son +4–5 m alle mah­tuu hyvin yksi pysä­köin­ti­ker­ros meren­pin­nan ylä­puo­lel­le ilman kal­lii­ta patoseiniä.

    Aina kuu­lee napu­tus­ta, kun raken­tei­ta yri­te­tään jär­ke­vöit­tää ja uudis­taa. Täs­sä on juu­ri Vih­rei­den hie­nous ja heik­kous. On han­ka­la puhua tule­vai­suu­den rat­kai­su­jen puo­les­ta, jot­ka näyt­täy­ty­vät jär­jel­li­sil­tä suu­rem­mal­le ylei­söl­le vas­ta myöhemmin.

    Täs­sä asias­sa ongel­ma ei kyl­lä ole tääl­lä Vih­rei­den pääs­sä. Se yksi maa­na­lai­nen ker­ros ei rii­tä nykyi­sil­lä park­ki­nor­meil­la jos tont­ti­te­hok­kuus on kor­keam­pi kuin 1,8. Eli jos halu­taan raken­taa kau­pun­kia, niin ei rii­tä sit­ten millään. 

    Kal­lio­luo­laan raken­ne­tut pai­kat­kaan eivät mones­sa pai­kas­sa kel­paa nor­mi­nik­ka­reil­le sik­si, että park­ki­pai­kal­le saat­taa jou­tua käve­le­mään muu­ta­man metrin. 

    Eli kan­nat­taa osoit­taa se syyt­tä­vä sor­mi viras­ton ja mui­den puo­luei­den suuntaan.

  67. Evert The Neve­Rest:
    San Franciscos­ta löy­tää autol­le hel­pom­min park­ki­pai­kan kuin Helsingistä.
    Hel­sin­gis­sä pitää olla auto sen­kin takia, että voi sil­lä käy­dä koto­puo­les­sa tai kesä­mö­kil­lä muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa. Auto sei­soo pihal­la tai kadul­la suu­rim­man osan aikaa.
    San Franciscos­sa ei auto­ja makaa pihoil­la tai katu­jen var­sil­la, eikä siel­lä omis­te­ta autoa satun­nai­sia maa­seut­ret­kiä varten.
    San Franciscos­sa on auto­vuo­kraa­mo­ja tui­ki tihe­ään ja tasai­ses­ti koko alu­eel­la eikä vain len­to­ken­täl­lä ja ydin­kes­kus­tas­sa, kuten Suomessa.
    Tein netis­sä koe­va­rauk­sen AVIS:n autoista.
    Tila­van per­heau­ton saa Hel­sin­gis­tä vii­kok­si vuo­kral­le hin­taan 1235 euroa.
    Vas­taa­van full size auton saa vii­kok­si San Franciscos­ta 233 dol­la­ril­la eli 185 eurol­la, joka pitää sisäl­lään 8,5 pro­sen­tin veron.
    Hel­sin­gin park­ki­paik­kaon­gel­ma joh­tuu aina­kin osak­si sii­tä, että auton vuo­kraa­mi­nen on teh­ty mie­let­tö­män kal­liik­si. Jopa turis­mi kär­sii tästä. 

    Juu­ri­kin näin.
    Niil­le, joil­le auton omis­ta­mi­nen on into­hi­mo ja har­ras­tus, tämä suo­ta­koon, mut­ta itse kus­tan­nuk­sen­sa maksakoon.
    Meil­le muil­le vuo­kra-auto oli­si tilaa sääs­tä­vä rat­kai­su, jos se vaan oli­si yhtä edul­li­nen ja edes lähes yhtä käte­vä kuin oma kos­la. Kun aje­lee n. 2–3 päi­vä­nä vii­kos­sa yhteen­sä ehkä n. 50–100km, niin joku citycarclub mak­sai­si n. tuplat ver­rat­tu­na omaan.
    Lisäks tulis ongel­mat sii­tä, että auto pitäi­si palaut­taa ajon jäl­keen tai jou­tuu mak­sa­maan vaik­ka puo­len tun­nin ajos­ta vaik­ka koko vii­kon­lo­pun. Tämä siis tuplai­si ajo­mat­kan ja ‑ajan esim. “mum­mo­las­sa” käydessä.

    Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Mones­sa­kin pai­kas­sa kau­em­pa­na yti­mes­tä ja kau­pun­gi­no­sien osa­kes­kuk­sis­ta. Esim. vaik­ka­pa Anian­pel­lon­tiel­lä. Eikä se ole mikään ongel­ma. Paik­ko­ja on yleen­sä tyhjänä. 

    Mones­sa pai­kas­sa” tai­taa olla tar­kin­ta dataa mitä kau­pun­ki asias­ta tar­joi­lee. Kan­ta­kau­pun­gis­ta kyl­lä löy­tyy pysä­köin­ti­kart­ta, mut­ta ei muus­ta kaupungista.
    Ehkä raken­nus­vi­ras­ton asen­ne asias­sa on se, ettei näi­tä tie­to­ja jul­ki­ses­ti retos­tel­la, ettei tulis ruuh­kia vää­riin paikkoihin.
    Vähän samaa asen­net­ta kuin vähä­pääs­töis­ten auto­jen park­kia­len­nus. Mis­sään ei kui­ten­kaan ole lis­taa var­sin­kaan käy­te­tyis­tä auto­mal­leis­ta, jot­ka kri­tee­rin voi­si­vat täyttää.
    (Ode!, wink wink, voi­sit vin­ka­ta asian­omai­sil­le vih­reil­le kye­sies­sä lau­ta­kun­nas­sa, et asial­le vois teh­dä jotaan…)
    Ehkä park­kia­len­nuk­ses­sa­kin on tar­joi­tus, että mah­dol­li­sim­man har­va sen hank­kii, kun­han nyt voi­daan ylpeil­lä pal­ve­lun olemassaolosta.

  68. Ja tuo citycarclu­bin kal­leus tie­tys­ti sil­lä kehä1n-sisällä-lähiössä-15€/kk-autopaikalla. Yli sata­sen kuus­sa auto­pai­kan hin­nal­la CCC alkaa­kin olla ei-päi­vit­täi­sau­toi­li­jal­le var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to. Var­sin­kin jos tuos­ta palau­tuson­gel­mas­ta pää­si­si eroon.

    Sinän­sä toi Friscon vii­des­osa-Suo­men-hin­nois­ta kuvas­taa aika hyvin sitä mik­si kaik­ki on tääl­lä niin hankalaa.

    Sinän­sä olis mie­len­kiin­tois­ta kuul­la mil­lai­sia kuvi­tel­mia jo ole­mas­sao­le­vien talo­yh­tiöi­den auto­paik­ko­jen irrot­ta­mi­ses­ta asun­to-osak­kuu­des­ta kel­lään on?

    Vai tyy­dy­tään­kö luon­nol­li­seen pois­tu­maan seu­raa­van parin­sa­dan vuo­den aika­na ja kes­ki­ty­tään vain mur­to-osaan koko­nai­suu­des­ta eli tule­vai­suu­des­sa suun­ni­tel­ta­viin uusiin asuinalueihin?

  69. Tah­ti:
    Tämä aja­tus perus­tuu sii­hen spon­taa­niin tun­tee­seen, että aina­kin minä vaka­vas­ti har­kit­si­sin muut­ta­mis­ta, jos auto­pai­kas­ta pitäi­si mak­saa pal­jon nykyis­tä enemmän. 

    Auto­paik­ko­jen ja pysä­köin­nin hin­ta­han las­ki­si nykyi­ses­tä kun nii­tä raken­net­tai­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti oikea mää­rä. Nyt ne pysä­köin­nin jät­ti­suu­ret kulut mak­saa auto­ton, veron­mak­sa­ja ja kan­sa­lai­nen tehot­to­muus­tap­pio­na, vero­äy­rin suu­ruu­te­na ja yli­kor­kei­na asuntohintoina.

    Käy­tän­nös­sä­hän raken­nus­kus­tan­nus ei Hel­sin­gin asun­to­hin­to­ja sane­le, vaan kor­kea kysyn­tä suh­tees­sa tar­jon­taan nos­taa hin­nat kyl­lä auto­pai­kal­li­sia hin­to­ja ylem­mäs. Auto­paik­ka­nor­min aiheut­ta­ma poten­ti­aa­li­sen ker­ros­ne­liö­mää­rän ja täten tar­jon­nan vähen­ty­mi­nen sen sijaan kyl­lä nos­taa hintoja.

  70. Typy­luo­ma, kii­tos, asiaa.

    Jos kes­kus­tas­sa asioi­ta­va asia on sen arvoi­nen, 5 e/h Qpar­kis­sa on ihan ok. P‑paikkoja oli­si vain johon­kin hin­taan olta­va jos­tain saatavissa. 

    Leen­to­ken­täl­lä pysä­köin­nin vaih­teoh­to­jen hin­noit­te­lu on joten­kin onnis­tu­nut — auton saa jätet­tyä hal­vem­mal­la kau­em­mak­si parik­si viik­koa kun taas enem­män mak­sa­mal­la saa hoi­det­tua lyhyen haku/noutoreissun.

  71. toke:
    Mut­ta todel­li­nen eko­lo­gi­nen ja kun­toa yllä­pi­tä­vä meno­pe­li ympä­ri vuo­den olis Twike!

    vek­ku­li. Näin tuo­lai­sen Sak­sas­sa, oli­ko­han Ber­lii­nis­sä vai Soestessa?

    Tosin vaa­tii park­ki­ti­laa ½ auton ver­ran eli rat­kai­see vain 50 % ongelmasta.
    http://www.twike.com/en/home/home.html

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sil­ti kir­joit­ta­ja on oikeas­sa sii­nä, että hän­tä on koh­del­tu vää­rin. Hän on nimit­täin mak­sa­nut pysä­köin­nis­tä asun­ton­sa hin­nas­sa yhtä pal­jon kuin ne, jot­ka pai­kan ovat saa­neet. Sit­ten talon joh­to­kun­ta on jaka­nut pai­kat pärs­tä­ker­toi­men perus­teel­la käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si joil­le­kin. Minus­ta tämä on asun­to-osa­keyh­tiö lain vas­tais­ta, sil­lä osak­kai­ta ei saa aset­taa eriar­voi­seen ase­maan keskenään.

    Tuli­pa­han vain mie­lee­ni kysyä, että onko tätä kukaan tes­tan­nut oikeu­des­sa? Entä voi­si­ko näin teh­dä? Voi­si­ko oikeu­den anta­ma ennak­ko­ta­paus muut­taa sinän­sä kovin epä­rei­lua politiikkaa?

    1. Tie­dän talo­yh­tiön, jos­sa talon auto­tal­lit (3 kpl) annet­tiin 1960-luvun alus­sa talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen jäse­nil­le kor­vauk­se­na sii­tä työs­tä, jon­ka he ilmai­sek­si talo­yh­ti­löl­le teki­vät. Hal­li­tus on sen jäl­keen kyl­lä vaih­tu­nut moneen ker­taan ja alku­peäi­set asuk­kaat siir­ty­neet hau­dan lepoon, mut­ta edel­leen nuo käy­tän­nös­sä ilmai­set auto­tal­lit on lii­tet­ty samoin­hin asuntoihin.

  73. Onko tar­koi­tus, että apu­vä­li­nei­tä käyt­tä­vät, raih­nai­set muut­tai­si­vat maal­le?’ (KariN)
    Mitäs ne raih­nai­set sit­ten teke­vät, kun eivät saa enää ajaa, ja kaik­ki on raken­net­tu autol­la liik­ku­vil­le, eikä mis­sään ole lähi­pal­ve­lui­ta, kos­ka niil­le ei rii­tä maksajia?

  74. Mik­ko Säre­lä:
    Kal­lio­luo­laan raken­ne­tut pai­kat­kaan eivät mones­sa pai­kas­sa kel­paa nor­mi­nik­ka­reil­le sik­si, että park­ki­pai­kal­le saat­taa jou­tua käve­le­mään muu­ta­man metrin. 

    Jos on tar­koi­tus kus­ka­ta lap­si autol­la jon­ne­kin rän­tä­ke­leil­lä (tai lap­si­per­heen ruo­ka­sä­kit kotiin), on aika iso ero sii­nä, kan­ne­taan­ko talo­yh­tiön auto­hal­lis­sa 20 m his­sis­tä autoon vai kus­ka­taan­ko kadun­var­ren los­kas­sa rat­tail­la 200 m ratik­kaan (tai pysä­köin­ti­hal­liin). Nimim. kum­mas­ta­kin kokemusta.

    En täs­sä tar­koi­ta sil­ti, että jon­kun muun pitäi­si sub­ven­toi­da 50 keur auto­hal­li­paik­ka talo­yh­ti­öön. 30 keur mak­sai­sin kyl­lä jo itse­kin. Nykyi­ses­sä talo­yh­tiös­sä­ni auto­tal­li­paik­ka näyt­täi­si tuon ver­ran mak­sa­van, mut­ta mene­vät omis­ta­jien­sa asun­non kyl­jes­sä uusil­le asuk­kail­le (tun­tu­vat ole­van kyn­nys­ky­sy­mys monel­le asunnonostajille).

  75. JTS: Typy­luo­ma, kii­tos, asiaa.Jos kes­kus­tas­sa asioi­ta­va asia on sen arvoi­nen, 5 e/h Qpar­kis­sa on ihan ok. P‑paikkoja oli­si vain johon­kin hin­taan olta­va jos­tain saatavissa. 

    Onhan nii­tä, tie­tääk­se­ni kes­kus­tan park­ki­hal­lit eivät ole käy­tän­nös­sä kos­kaan täynnä.

    Leen­to­ken­täl­lä pysä­köin­nin vaih­teoh­to­jen hin­noit­te­lu on joten­kin onnis­tu­nut – auton saa jätet­tyä hal­vem­mal­la kau­em­mak­si parik­si viik­koa kun taas enem­män mak­sa­mal­la saa hoi­det­tua lyhyen haku/noutoreissun.

    Kaa­voit­ta­ja on suu­res­sa vii­sau­des­saan kaa­voit­ta­nut esi­mer­kik­si Mal­mil­le sem­moi­sen mää­rän hal­li­paik­ko­ja ase­man vie­reen, että puo­let on tyh­jä­nä ja hal­val­le läh­tee. Esim. 54€/kk ja 100 met­rin käve­ly juna­lai­tu­ril­le. http://www.netshop.fi/nts/ntsserver.dll/general/hkkvto/2?db=150&id=1502056068&type=2 Toi hir­vi­tys tosin pitäi­si pur­kaa ja kor­va­ta asuintalolla.

  76. Auto­jen suh­teen tar­vit­si­sim­me koko­nai­suu­dis­tuk­sen: vapaan pysä­köin­ti­ra­ken­ta­mi­sen asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa (park­ki­paik­ko­jen mää­räl­le ylä­ra­ja pus­sin­pe­rä­alueil­la kuten Jät­kä­saa­ri), alueit­tain huu­to­kau­pa­tut katu­jen asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­vat, ruuhka/tiemaksut, polt­toai­ne- ja säh­kö­ve­ron muu­tok­sia (?) ja auton han­kin­ta­ve­ron pois­ton (samoin kuin ehkä vuosiveron). 

    Mik­si jäl­kim­mäi­set? Auton han­kin­ta­ve­ro, vuo­tui­nen käyt­tö­ve­ro (ja lisä­lait­tei­den, kuten GPS, asen­nuk­seen perus­tu­vat tie­mak­sut) eivät sovi yhteen ihmis­ten ja hei­dän tava­roi­den­sa vapaan liik­ku­vuu­den kans­sa EU-alu­eel­la. Meil­lä ei täl­lä­kään het­kel­lä ole mah­dol­lis­ta estää Hel­sin­ki­läis­tä pitä­mäs­sä Viron rekis­te­ris­sä ole­vaa autoa.

    Polt­toai­nei­den vero­tuk­seen perus­tu­va “tien­käyt­tö­mak­su” tul­lee sekin tien­sä pää­hän lähi­vuo­sien ja ‑kym­me­nien aika­na säh­kö­au­toi­lun yleistyessä.

    Toi­saal­ta töp­se­lis­tä ladat­ta­va säh­kö­au­to on hie­man kum­mal­li­nen kapis­tus nyky­jär­jes­tel­mil­le. Jär­ke­vää oli­si, ettei työ­mat­ka-auto tar­vit­si­si lataus­ta koko päi­vän tar­pei­siin, vaan voi­si lada­ta työ­pai­kal­la lisää illan tar­pei­siin. Yksi rat­kai­su­ta­pa oli­si älyk­käi­den säh­kö­verk­ko­jen hyö­dyn­tä­mi­nen. Autoa ei voi­si mis­tään töp­se­lis­tä lada­ta ilman auto­koh­tais­ta säh­kö­so­pi­mus­ta. Toi­saal­ta las­ku kulu­te­tus­ta säh­kös­tä tuli­si auton omis­ta­jal­le, ei töp­se­lin. Kysei­siin säh­kö­so­pi­muk­siin voi­si sit­ten kuu­lua eri­lais­ta auton akku­jen käyt­töä säh­kö­ver­kon sää­tö­voi­ma­na. Tek­ni­ses­ti kaik­ki tämä on mah­dol­lis­ta, mut­ta käy­tän­tö vaa­tii aina­kin EU-tason stan­dar­doin­tia — saman auton on toi­mit­ta­va myös Suo­men rajo­jen ulko­puo­lel­la ja päin­vas­toin, ei pel­käs­tään ihmis­ten liik­ku­vuu­den, vaan myös tek­nii­kan kehit­tä­mi­sen hin­nan vuoksi.

    Sum­ma sum­ma­rum: autoi­lun tulo-menoar­vio yhteis­kun­nan osal­ta tulee mene­mään lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä täy­sin uusik­si. Onko edus­kun­ta herää­mäs­sä muutokseen?

  77. tpyy­luo­ma: Kaa­voit­ta­ja on suu­res­sa vii­sau­des­saan kaa­voit­ta­nut esi­mer­kik­si Mal­mil­le sem­moi­sen mää­rän hal­li­paik­ko­ja ase­man vie­reen, että puo­let on tyh­jä­nä ja hal­val­le läh­tee. Esim. 54€/kk ja 100 met­rin käve­ly juna­lai­tu­ril­le. http://www.netshop.fi/nts/ntsserver.dll/general/hkkvto/2?db=150&id=1502056068&type=2

    On se nyt yksi­tyis­hen­ki­lön pus­sis­ta “sen­tään” 66,42€/kk. Toi 54 € on alv. 0 % hinta.

  78. Kii­tos kir­joi­tuk­ses­ta. Muu­ta­ma seik­ka kai­paa mie­les­tä­ni tarkennusta:
    1. van­ha raken­nus­la­ki on kor­vat­tu Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lail­la (MRL) 2000-luvun alussa.

    2. raken­net­ta­vien pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä pää­te­tään ase­ma­kaa­van auto­paik­ka­mää­räyk­sel­lä yhtä lail­la asuin- kuin työ­paik­ka­kort­te­leis­sa­kin. Raken­net­ta­vien pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä perus­tuu pysä­köin­ti­nor­miin (min­kä nimi­nen se Hel­sin­gis­sä sit­ten onkaan), jon­ka vähin­tään kau­pun­ki­suun­ni­te­lu­lau­ta­kun­ta lie­nee hyväksynyt.

    3. asun­to-osa­keyh­tiön ja gryn­de­rin vas­tuu­aluet­ta kan­nat­taa hie­man tar­ken­taa teks­tis­sä. Raken­nus­lu­van haki­ja­na lie­nee useim­mi­ten perus­tet­ta­va asun­to-osa­keyh­tiö, mut­ta ennen osak­kei­den myyn­tiä sitä hal­lin­noi gryn­de­ri, jon­ka int­res­seis­sä on tuot­taa voit­toa. Mikä­li raken­nut­ta­mis­mal­li oli­si eri­lai­nen (asuk­kaat perus­tai­si­vat as.oy:n itse ja suun­nit­te­lu aloi­tet­tai­siin hei­dän toi­vei­den­sa poh­jal­ta) rat­kai­sut voi­si­vat olla erilaisia.

    Pahoit­te­lu­ni, jos nämä tar­ken­nuk­set sisäl­tyi­vät jo johon­kin aiem­paan kom­ment­tiin. Nii­tä oli jo lii­kaa, jot­ta oli­sin jak­sa­nut lukea ne kaik­ki läpi.

  79. ij: Jos on tar­koi­tus kus­ka­ta lap­si autol­la jon­ne­kin rän­tä­ke­leil­lä (tai lap­si­per­heen ruo­ka­sä­kit kotiin), on aika iso ero sii­nä, kan­ne­taan­ko talo­yh­tiön auto­hal­lis­sa 20 m his­sis­tä autoon vai kus­ka­taan­ko kadun­var­ren los­kas­sa rat­tail­la 200 m ratik­kaan (tai pysä­köin­ti­hal­liin). Nimim. kum­mas­ta­kin kokemusta.

    En täs­sä tar­koi­ta sil­ti, että jon­kun muun pitäi­si sub­ven­toi­da 50 keur auto­hal­li­paik­ka talo­yh­ti­öön. 30 keur mak­sai­sin kyl­lä jo itse­kin. Nykyi­ses­sä talo­yh­tiös­sä­ni auto­tal­li­paik­ka näyt­täi­si tuon ver­ran mak­sa­van, mut­ta mene­vät omis­ta­jien­sa asun­non kyl­jes­sä uusil­le asuk­kail­le (tun­tu­vat ole­van kyn­nys­ky­sy­mys monel­le asunnonostajille).

    Eihän täs­sä nyt puhut­tu sii­tä, että raken­ta­mi­nen sin­ne talon alle pitäi­si kiel­tää, vaan nime­no­maan sii­tä että pako­te­taan raken­ta­maan nii­tä enem­män kuin mak­su­ky­kyi­siä asuk­kai­ta on. 

    Jos­tain syys­tä autoi­li­jan pitää saa­da kym­me­nien tuhan­sien euro­jen tuki kau­pun­gil­ta jot­ta ei tar­vit­se kävel­lä. Sen sijaan se tuen mak­sa­va auto­ton saa kävel­lä sin­ne jouk­ko­lii­ken­teen pysäkille. 

    Osmo ei esi­tä tuos­sa yllä että pitäi­si kiel­tää raken­ta­mas­ta nii­tä auto­paik­ko­ja. Nii­tä vaan ei pidä teh­dä enem­pää kuin mis­tä ihmi­set on val­mii­ta mak­sa­maan. Ja jos osa halu­aa mie­luum­min hal­vem­man pai­kan vähän kau­em­paa, niin ei tämä­kään ole kenel­tä­kään pois.

  80. En ota kan­taa pää­ai­hee­seen, mut­ta lakat­kaa nyt hyvät ihmi­set nimit­te­le­mäs­tä hai­hat­te­luk­si tal­vi­pyö­räi­lyä ja ‑mopoi­lua. Olet­te­ko kos­kaan kokeil­leet? Nyky­ään saa hyviä varus­tei­ta kas­tu­mis­ta vas­taan, nas­ta­ren­kaat tal­vek­si, vaik­ka mitä, ja ennen kaik­kea: onko­han ihan var­mas­ti jär­ke­vää suh­tau­tua noin pelok­kaas­ti ulko­na ole­mi­seen aika­na, jol­loin lii­kun­nan puu­te on val­ta­va ter­veys­ris­ki? Muka­vuus ja epä­mu­ka­vuus on pal­jol­ti tot­tu­mus­ky­sy­mys. Ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta aset­taa nor­mik­si sel­lais­ta muka­vuus­kä­si­tys­tä, jos­ta monen koh­dal­la seu­raa rapa­kun­to ja elintasotauteja.

    Disclai­mer: Kyl­lä kyl­lä, monet tar­vit­se­vat sil­ti auton. Kyl­lä kyl­lä, on van­huk­sia ja lii­kun­ta­vam­mai­sia ja lap­si­per­hei­tä joil­la on kol­me koi­raa ja nel­jä Ikean kas­sia ja pitää rou­da­ta pia­no kei­kal­le ja työ­mat­ka on paha ja mökil­le ei pää­se jul­ki­sil­la. Eli tämä ei ollut mikään auto­jen­vi­haa­ja­hi­pin puheen­vuo­ro. Kun­han vain kom­men­toin pyö­räi­lyn ole­tet­tua äärim­mäis­tä hir­vit­tä­vyyt­tä tal­vio­lo­suh­teis­sa, ole­tuk­se­na perus­ter­ve pyöräilijä. 🙂

  81. Juha­ni Salo­vaa­ra: Tuon Ara­bian talon ympä­ris­tö antaa hyvän esi­mer­kin sii­tä, kuin­ka autot vie­vät tilaa ihmi­sil­tä. Sisä­pi­ha beto­nia ja asfalt­tia, kadun­puo­li park­ki­ruu­tua. Park­ki­hal­li kai vie­lä sii­nä alla.
    Muu­ta­ma ikä­vys­ty­neen näköi­nen lap­si kat­se­li alas kal­te­ri­mai­sen par­vek­keen takaa. Voin kuvi­tel­la, että jos van­hem­pi ei jak­sa läh­teä val­vo­jik­si, ei lap­set­kaan pää­se ulos, kos­ka pie­niä lap­sia ei uskal­la lähet­tää kau­em­mak­si pihal­ta ja pihal­la pel­ko­na on jon­kun parkkeeraustaidot.

    Todel­li­suu­des­sa ko. talon sisä­pi­hal­la on var­sin hyvin muu­ril­la park­ki­pai­kas­ta eris­tet­ty piha nur­mik­koi­neen, istu­tet­tui­ne pui­neen, kii­pei­ly­te­li­nei­neen ja mui­ne här­päk­kei­neen. Leik­ki­viä lap­sia on paljon.

    Kal­te­ri­par­vek­keet ovat talon kadun puolella.

    Onko sinul­la point­ti­si esiin tuo­via esi­merk­ke­jä myös todel­li­ses­ta maailmasta?

  82. Olen luke­nut Osmon alus­tyk­sen ja käy­ty­jä puheen­vuo­ro­ja. Ihan hyviä point­te­ja, mut­ta joten­kin en voi vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että kir­joit­ta­ja hen­ki­ses­ti elää sar­vi­kuo­no­jen maas­sa, jos­sa kyvyt­tö­myyt­tä tar­kas­tel­la asi­aa toi­sen kan­nal­ta pide­tään ansiona.

    Mis­sä mää­rin kir­joit­ta­jat muu­ten ovat kes­kus­tel­leet täs­tä kysy­myk­sees­tä talo­yh­tiöi­den isän­nöi­ti­jöi­den kanssa?

  83. Mark­ku af Heur­lin:
    Olen luke­nut Osmon alus­tyk­sen ja käy­ty­jä puheen­vuo­ro­ja. Ihan hyviä point­te­ja, mut­ta joten­kin en voi vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että kir­joit­ta­ja hen­ki­ses­ti elää sar­vi­kuo­no­jen maas­sa, jos­sa kyvyt­tö­myyt­tä tar­kas­tel­la asi­aa toi­sen kan­nal­ta pide­tään ansiona.

    Mikä täs­sä nyt sit­ten on se toi­nen näkö­kul­ma? Sekö, että autot­to­mien nyt vain pitää sub­ven­toi­da pysä­köin­tiä, ja että tämä pysä­köin­nin sub­ven­toi­mi­nen nyt vain pitää jär­jes­tää asun­to­jen hinnannousun/maaomistajan (kau­pun­gin) myyn­ti­tap­pion kautta?

    Nykyi­sen­kal­tai­sel­le pysä­köin­ti­paik­ka­nor­mil­le ei ole mitään jär­ke­vää perus­tet­ta. Jos niil­le pai­koil­le on oikeas­ti kysyn­tää, niin kyl­lä se jär­jes­tyy mark­ki­na­ta­lou­den kaut­ta, kukaan kun ei ole kiel­tä­mäs­sä pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mis­ta. Jos mark­ki­na­hin­tai­nen pysä­köin­ti on lii­an kal­lis­ta, niin sen sub­ven­tios­ta voi­daan kes­kus­tel­la. Mut­ta täs­sä­kin tapauk­ses­sa ris­ti­sub­ven­tio on täy­sin idioot­ti­mai­nen ratkaisu.

    Jäyk­kä mini­mi­nor­mi ainoas­taan estää hal­vem­pien ja toi­si­naan parem­pien rat­kai­su­jen teke­mi­sen, mis­sä ei ole mitään järkeä. 

    Raken­ta­mi­nen on jo nyt sään­nel­ty kuo­li­aak­si Suo­mes­sa, vähän löy­sää­mäl­lä saa­tai­siin pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pia ja viih­tyi­säm­piä ympä­ris­tö­jä paik­koi­hin jois­sa raken­ta­mi­nen on nykyi­sin mah­do­ton­ta pysä­köin­ti­jär­jes­te­ly­jen hin­nan vuoksi.

  84. OS: “Tie­dän talo­yh­tiön, jos­sa talon auto­tal­lit (3 kpl) annet­tiin 1960-luvun alus­sa … edel­leen nuo käy­tän­nös­sä ilmai­set auto­tal­lit on lii­tet­ty samoin­hin asuntoihin.”

    Asun­to-osa­keyh­tiö­lain mukaan osak­kai­ta tulee koh­del­la tasa­ver­tai­ses­ti. Osak­kaat voi­vat tasa­ver­tai­ses­ti päät­tää yhtiö­ko­kouk­ses­sa että nuo tal­lit ovat edel­leen niil­lä joil­la pitää­kin. Mut­ta kyl­lä yhtiö­ko­kous voi myös päät­tää että vaik­ka joka vuo­si arvo­taan tasa­ver­tai­ses­ti kuka saa min­kä­kin tal­lin seu­raa­van vuo­den ajaksi.
    Täs­tä aihees­ta on jut­tua kiin­teis­tä­alan leh­dis­sä aina sil­loin täl­löin. Perus­lin­ja on, että jos auto­paik­ko­ja on vähem­män kuin nii­den tar­vit­si­joi­ta, niin pai­kat tulee ennem­min tai myö­hem­min jakaa uudes­taan. Tie­tääk­se­ni laki ei mää­rää jae­taan­ko ne arval­la vai mil­lä, mut­ta kui­ten­kin se tasa­ver­tai­suu­den vaa­ti­mus on voi­mas­sa. Talos­sa asu­val­la vuo­kra­lai­sel­la on sama oikeus paik­kaan, kuin talos­sa asu­val­la osak­kaal­la­kin — muu oli­si ko. vuo­kra-asun­non omis­ta­jan oikeuk­sien pol­ke­mis­ta (huo­nom­pi vuo­kra, jos vuo­kra­lai­sel­la ei oikeut­ta autopaikkaan).

    Mei­dän yhtiös­sä piha­paik­ko­ja on aina­kin tois­tai­sek­si riit­tä­nyt kai­kil­le tar­vit­se­vil­le, ja katos­paik­ko­ja on jaet­tu jono­tus­lis­tan mukaan. Käy­tän­nös­sä joka vuo­si tulee joku katos­paik­ka jakoon, mut­ta pik­ku hil­jaa ne kasaan­tu­vat talos­sa pisim­pään asuneille.

  85. teek­ka­ri: Mikä täs­sä nyt sit­ten on se toi­nen näkö­kul­ma? Sekö, että autot­to­mien nyt vain pitää sub­ven­toi­da pysä­köin­tiä, ja että tämä pysä­köin­nin sub­ven­toi­mi­nen nyt vain pitää jär­jes­tää asun­to­jen hinnannousun/maaomistajan (kau­pun­gin) myyn­ti­tap­pion kautta?

    Nykyi­sen­kal­tai­sel­le pysä­köin­ti­paik­ka­nor­mil­le ei ole mitään jär­ke­vää perus­tet­ta. Jos niil­le pai­koil­le on oikeas­ti kysyn­tää, niin kyl­lä se jär­jes­tyy mark­ki­na­ta­lou­den kaut­ta, kukaan kun ei ole kiel­tä­mäs­sä pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mis­ta. Jos mark­ki­na­hin­tai­nen pysä­köin­ti on lii­an kal­lis­ta, niin sen sub­ven­tios­ta voi­daan kes­kus­tel­la. Mut­ta täs­sä­kin tapauk­ses­sa ris­ti­sub­ven­tio on täy­sin idioot­ti­mai­nen ratkaisu.

    Jäyk­kä mini­mi­nor­mi ainoas­taan estää hal­vem­pien ja toi­si­naan parem­pien rat­kai­su­jen teke­mi­sen, mis­sä ei ole mitään järkeä. 

    Raken­ta­mi­nen on jo nyt sään­nel­ty kuo­li­aak­si Suo­mes­sa, vähän löy­sää­mäl­lä saa­tai­siin pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pia ja viih­tyi­säm­piä ympä­ris­tö­jä paik­koi­hin jois­sa raken­ta­mi­nen on nykyi­sin mah­do­ton­ta pysä­köin­ti­jär­jes­te­ly­jen hin­nan vuoksi.

    Suo­raan sanoen: Teek­ka­rin vas­taus kom­ment­tii­ni oli itses­sään perus­te­lu esit­tä­mäl­le­ni mie­li­pi­teel­le kesk­su­te­lus­sa poh­jan ole­vis­ta hedel­mät­tö­mis­tyä asenteista.

    Olem­me samaa miel­tä sii­tä, että pysä­köin­ti­nor­mi on nykyi­sel­lään absur­di. Samoin samaa miel­tä sii­tä, että park­ki­pai­kak­su­tann­suetn tulee näkyä auton omis­ta­jan tai hal­ti­jan omas­sa plak­ka­ris­sa. — Mut­ta asias­ta pitää pää­sä eteen­päin eikä vain maris­ta, että minä jou­dun sub­ven­toi­maan tio­sien psyälöintiä.* 

    Raken­nus­mää­ryk­set ovat toi­saal­ta lii­an tiu­kat, toi­saal­ta raken­nus­val­von­ta ei voi enää miten­kään val­voa miten jokin pytin­ki raken­ne­taan, kun­han se vain täyt­tää kaa­van ehdot. Asia taas ajan­koh­tais­tui mie­les­sä­ni, kun kävin Tol­san uudel­la ausn­toa­lu­eel­la asu­kas­syh­dis­tyk­sen kokouk­ses­sa. “Kyl­lä, tuo hir­vi­tys oli kaa­van mukai­nen eikä raken­nus­lu­paa sik­si voi­nut evätä.” 

    * En voi olla olet­ta­mat­ta, että tode­nä­köi­ses­ti sama tyyp­pi valit­taa sit­ten 10 vuo­den pääs­tä riit­tä­mät­tö­miä park­ki­paik­ko­ja ja/tai kal­lii­ta asukaspysäköintimaksuja.

  86. Mark­ku af Heur­lin: Suo­raan sanoen: Teek­ka­rin vas­taus kom­ment­tii­ni oli itses­sään perus­te­lu esit­tä­mäl­le­ni mie­li­pi­teel­le kesk­su­te­lus­sa poh­jan ole­vis­ta hedel­mät­tö­mis­tyä asenteista.

    Olem­me samaa miel­tä sii­tä, että pysä­köin­ti­nor­mi on nykyi­sel­lään absur­di. Samoin samaa miel­tä sii­tä, että park­ki­pai­kak­su­tann­suetn tulee näkyä auton omis­ta­jan tai hal­ti­jan omas­sa plak­ka­ris­sa. – Mut­ta asias­ta pitää pää­sä eteen­päin eikä vain maris­ta, että minä jou­dun sub­ven­toi­maan tio­sien psyälöintiä.* 

    Yleen­sä kes­kus­te­lus­sa eteen­päin men­nään siten, että toi­nen osa­puo­li sanoo oman mie­li­pi­teen­sä, johon sit­ten vas­ta­puo­li vas­taa omal­laan. Tämän jäl­keen sit­ten läh­de­tään teke­mään kom­pro­mis­sia. En ole lain­kaan pysä­köin­nin sub­ven­toi­tia vas­taan kun­han sil­le löy­tyy jär­ke­vät perus­teet ja se teh­dään avoi­mes­ti eikä pii­lot­ta­mal­la sub­ven­tio myyn­ti­tap­pioi­hin ja asun­to­jen hintoihin.

    Omas­ta mie­les­tä­ni jär­ke­vä tapa men­nä eteen­päin oli­si pois­taa tai aina­kin lie­ven­tää nor­mia, siir­tyä enem­män mark­ki­na­hin­noit­te­luun ja mah­dol­lis­taa koko­naan autot­to­mien kiin­teis­tö­jen raken­ta­mi­nen sekä täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen ilman kai­ken hyvän tap­pa­mis­tä nor­meil­la. Mikä sii­nä oikein on “hedel­mä­tön­tä asennetta”?

    Ja jos 10 vuo­den kulut­tua vali­tan riit­tä­mät­tö­mis­tä park­ki­pai­kois­ta ja/tai kal­liis­ta asu­kas­py­sä­köin­nis­tä niin eikö se ole ihan oma asia­ni? Ymmär­tääk­se­ni demo­kra­ti­aan kuu­luu oikeus mie­li­pi­teen vaih­ta­mi­seen elä­män­ti­lan­teen muut­tu­mi­sen yhtey­des­sä, mut­ta voin­han olla vää­räs­sä­kin. Saa­tan sil­loin äänes­tää jopa dema­rei­ta (väris­tys), eikä se tee minun tämän­het­ki­sis­tä argu­men­teis­ta­ni yhtään vähem­män päteviä.

  87. Jyr­ki Jun­tu­maa: Talos­sa asu­val­la vuo­kra­lai­sel­la on sama oikeus paik­kaan, kuin talos­sa asu­val­la osak­kaal­la­kin – muu oli­si ko. vuo­kra-asun­non omis­ta­jan oikeuk­sien pol­ke­mis­ta (huo­nom­pi vuo­kra, jos vuo­kra­lai­sel­la ei oikeut­ta autopaikkaan).

    Ei se kui­ten­kaan vuo­kra­lai­sen oikeus ole, vaan osak­kaan. Osa­kas voi esi­mer­kik­si vuo­kra­ta asun­non ja auto­pai­kan erikseen.

  88. teek­ka­ri: Omas­ta mie­les­tä­ni jär­ke­vä tapa men­nä eteen­päin oli­si pois­taa tai aina­kin lie­ven­tää nor­mia, siir­tyä enem­män mark­ki­na­hin­noit­te­luun ja mah­dol­lis­taa koko­naan autot­to­mien kiin­teis­tö­jen raken­ta­mi­nen sekä täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen ilman kai­ken hyvän tap­pa­mis­tä normeilla.

    Nyt ollaan siir­ty­mäs­sä jäl­ki­au­tois­tu­nee­seen yhteis­kun­taan. Sil­loin kun pysä­köin­ti­nor­mit kek­sit­tiin 60-luvul­la, oltiin autois­tu­mi­sen aal­lon­har­jal­la. Päät­tä­jät oli­vat asen­teel­li­ses­ti asias­ta yhtä innos­tu­nei­ta kuin vaik­ka­pa kän­ny­käs­tä tänään. 

    Nor­min taka­na oli kak­si pel­koa; riit­tää­kö autol­le riit­tä­väs­ti tilaa kaa­vois­sa ja riit­tä­vät­kö rahat uusien tilo­jen jär­jes­tä­mi­seen ja rakentamiseen.

    Niin­pä sit­ten teh­tiin nor­mi, jos­sa vas­tuu pysä­köin­nin tilo­jen varaa­mi­ses­ta tuli kun­nil­le kaa­voit­ta­ji­na ja vas­tuu tilo­jen rahoi­tuk­ses­ta tont­tien käyt­tä­jil­le. Pysä­köin­ti­pai­kat piti sijoit­taa val­tao­sin integroi­dus­ti tonteille.

    Nor­mia sovel­let­taes­sa on mat­kan var­rel­la kehi­tel­ty usei­ta eri­lai­sia viri­tyk­siä, joil­la yri­te­tään mini­moi­da kau­pun­ki­ti­la­roh­mun auton hait­to­ja nor­mi­maa­il­mas­sa. Nyt on tul­tu tämän tien päähän. 

    Jäl­ki­au­tois­tu­nees­sa yhteis­kun­nas­sa lähes kaik­ki tun­nus­ta­vat jo sen, että hyvää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ei syn­ny, jos jat­ke­taan enti­seen tapaan. Auton on sopeu­dut­ta­va kau­pun­ki­lais­ten tar­pei­siin eikä päinvastoin.

    Aika­naan kar­jan­pi­to kau­pun­geis­sa kiel­let­tiin hygie­nia­syis­tä. Auton­pi­toa ei tar­vit­se kiel­tää, mut­ta sen käyt­töä on kau­pun­geis­sa ohjat­ta­va lem­peäs­ti mut­ta var­mal­la otteel­la sel­lai­sek­si, että kau­pun­gis­sa käve­ly, pyö­räi­ly ja jouk­ko­lii­ken­ne ovat val­ta­kul­ku­muo­dot. Auton osa on sopeu­tu­mi­nen sivurooliin. 

    Pysä­köin­ti­jär­jes­te­lyt ovat nyt luu­pin alla. Pysä­köin­ti­ti­lo­jen mitoi­tus, sijoi­tus, rahoi­tus ja käyt­tö­pe­ri­aat­teet on saa­ta­va uudis­tet­tua. Tie on pit­kä, mut­ta vaivalloinen.

  89. Gre­jus:
    Onko sinul­la point­ti­si esiin tuo­via esi­merk­ke­jä myös todel­li­ses­ta maailmasta? 

    Tapio­laan gryn­dat­tua puutarhakaupunkia/metsälähiötä ennak­ko­mark­ki­noi­tiin aika­naan pamfle­til­la “Koti vai­ko kasar­mi lap­sil­lem­me” jos­sa nyky­nä­kö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na jopa koo­mi­sen kär­jis­te­tyil­lä kuva­va­lin­noil­la ja pro­pa­gan­dis­ti­sen len­nok­kail­la mark­ki­noin­ti­teks­teil­lä annet­tiin vai­ku­tel­ma että “kivi­kau­pun­ki” kas­vu­ym­pä­ris­tö­nä joh­taa nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­teen ja huliganismiin. 

    Tuperk­ke­liä unohtamatta.

  90. lurk­ki:
    ‘Onko tar­koi­tus, että apu­vä­li­nei­tä käyt­tä­vät, raih­nai­set muut­tai­si­vat maal­le?’ (KariN)
    Mitäs ne raih­nai­set sit­ten teke­vät, kun eivät saa enää ajaa, ja kaik­ki on raken­net­tu autol­la liik­ku­vil­le, eikä mis­sään ole lähi­pal­ve­lui­ta, kos­ka niil­le ei rii­tä maksajia? 

    Jos raih­nai­nen ei saa itse ajaa autoa, pitää sit­ten käyt­tää tak­sia. Lähi­pal­ve­lut ovat usein­mi­ten lii­an kau­ka­na, ellei satu asu­maan mar­ke­tin vieressä.

  91. Mark­ku af Heur­lin: vek­ku­li. Näin tuo­lai­sen Sak­sas­sa, oli­ko­han Ber­lii­nis­sä vai Soestessa?

    Tosin vaa­tii park­ki­ti­laa ½ auton ver­ran eli rat­kai­see vain 50 % ongelmasta.
    http://www.twike.com/en/home/home.html

    50% olis jo aika mer­kit­tä­vä mää­rä, vaik­ka Suo­mes­sa­han nor­maa­lis­ti ei sit­ten teh­dä mitään, jos ei kaik­ki uni­ver­su­min ongel­mat rat­kea samal­la kertaa.
    Twi­ke-tyyp­pi­nen rat­kai­su toi­mis myös kai­kil­la keleil­lä ja hoi­tais hyö­ty­lii­kun­ta­puo­len­kin samal­la. Ja jos jos­kus tulis kii­re, sil­lä pää­see ihan mota­ri­no­peuk­siin. Aivan lii­an fik­su meno­pe­li suomalaisille…

  92. Mik­ko Säre­lä: Eihän täs­sä nyt puhut­tu sii­tä, että raken­ta­mi­nen sin­ne talon alle pitäi­si kiel­tää, vaan nime­no­maan sii­tä että pako­te­taan raken­ta­maan nii­tä enem­män kuin mak­su­ky­kyi­siä asuk­kai­ta on.

    Kos­ka talon alle on huo­mat­ta­van pal­jon han­ka­lem­paa raken­taa sen jäl­keen, kun talo on raken­net­tu, pitäi­si kel­la­ri­par­kin olla se pri­mää­ri­park­ki, pait­si sil­loin kun se on jär­jet­tö­män kal­lis­ta (meren­pin­nan alai­nen täyttömaa).

    Autoi­lu­tot­tu­mus­ten muu­tok­siin vuo­si­sa­to­jen saa­tos­sa voi­daan sit­ten rea­goi­da kadun­var­si­par­kil­la ja maan­pää­li­sel­lä park­ki­lai­tok­sel­la, joi­ta sit­ten voi­daan lisä­tä tai poistaa.

    Jos nyt mie­ti­tään tapa­kas­va­tuk­sel­li­ses­ti yksi­tyi­sau­toi­lun vähen­tä­mis­tä, niin eikö juu­ri yksi­tyi­sau­toi­li­joil­le ja hei­dän jäl­ki­kas­vul­leen pitäi­si tar­jo­ta mah­dol­li­suus kokeil­la kan­ta­kau­pun­kia­su­mis­ta, jot­ta pää­si­si­vät eroon yksi­tyi­sau­toi­lun ikeestä?

  93. Ode: “Puna­vuo­ri ja Töö­lö ovat suo­si­tuim­pia asui­na­luei­ta Hel­sin­gis­sä, mut­ta sel­lais­ta ei saa enää raken­taa, kos­ka ne eivät täy­tä pysäköintinormia.”

    …Puna­vuo­ri, Töö­lö, Kru­nik­ka, Eira, Kal­lio, Val­li­la, jnej­ne. Yli­pää­tään kan­ta­kau­pun­ki ja suu­rin osa Euroo­pan muka­vis­ta kaupungeista.
    Ovat suo­sit­tu­ja asui­na­luei­ta ja yhtei­nen nimit­tä­jä niil­le on kadun­var­si­py­sä­köin­ti. Kun ton­til­la park­ki­paik­ka vie tilaa 20–30 m² niin kadun var­res­sa park­ki­paik­ka vie tilaa max 10 m². Täm­möis­ten katu­jen var­sil­le on muka­va perus­taa euroop­pa­lais­tyyp­pi­ses­ti kivi­jal­koi­hin vaik­ka­pa huo­ne­ka­lu­ver­hoo­mo­ja, pie­niä ruo­ka­kaup­po­ja, isom­pien tava­roit­ten myyn­ti­paik­ko­ja, pien­työ­paik­ko­ja ym.
    Mut­ta kai se on niin, että pitää olla vain käve­ly­ka­tu­ja ja niis­sä sit­ten väki innok­kaas­ti istuu kah­vi­lois­sa ja teras­seil­la brut­to­kan­san­tuo­tet­ta nostamassa?
    Jos kadul­le tulee joka­ta­pauk­ses­sa vaik­ka­pa katu­pui­ta niin nii­den väliin saa val­lan somas­ti myös auto­paik­ko­ja. Halvalla.
    Mut­ta täm­möi­siä kau­pun­gi­no­sia ei enää saa raken­taa kun kadun­var­si­py­sä­köin­ti lie­nee jon­kin­lai­nen synti?

  94. teek­ka­ri:
    Ja jos 10 vuo­den kulut­tua vali­tan riit­tä­mät­tö­mis­tä park­ki­pai­kois­ta ja/tai kal­liis­ta asu­kas­py­sä­köin­nis­tä niin eikö se ole ihan oma asia­ni? Ymmär­tääk­se­ni demo­kra­ti­aan kuu­luu oikeus mie­li­pi­teen vaih­ta­mi­seen elä­män­ti­lan­teen muut­tu­mi­sen yhtey­des­sä, mut­ta voin­han olla väärässäkin.

    Aina­kaan demo­kra­ti­aa ei voi käyt­tää teko­syy­nä pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia sisäl­tä­vien pää­tös­ten lyhyt­nä­köi­sel­le teke­mi­sel­le. Vii­mei­set 50 vuot­ta park­ki­paik­kaa on pidet­ty asuin­paik­kaan kuu­lu­va­na kan­sa­lai­soi­keu­te­na. Suu­rim­mat ongel­mat ovat olleet kau­pun­gin­osat, jois­sa ei ole suun­ni­tel­tua park­ki­ti­laa. Teh­dään­kö näi­tä nyt lisää? Kuten sanot­tu, tur­hal­le park­ki­ti­lal­le voi­daan hel­pos­ti kehit­tää muu­ta käyt­töä, mut­ta toi­sin­päin tilan­ne on pal­jon hankalempi.
    Onko meil­lä jotain todis­tei­ta his­to­rian valos­sa yksi­tyi­sau­toi­lun vähenemisestä?
    Kun yksi­tyi­sau­toi­lu säh­köis­ty­mi­sen ansios­ta muut­tuu eko­lo­gi­sem­mak­si ja talou­del­li­sem­mak­si, vähen­tää­kö tämä yksi­tyi­sau­toi­lun suosiota?
    Jos kau­pun­ki­lai­set halua­vat autoil­la, mik­si kau­pun­gin pitää nos­taa maan­sa hin­ta niin kor­keal­le, ettei kau­pun­ki­lai­set voi enää autoa säilyttää.
    Toi­saal­ta vaa­di­taan tii­vis­tä kau­pun­ki­ku­vaa ja sit­ten taas aje­taan osa kau­pun­ki­lai­sis­ta yhä kauemmaksi.
    Tämä vain sik­si, että kau­pun­gin pitää jos­tain syys­tä toi­mia kuin osa­keyh­tiön maa­ta myydessään?

    Olen ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että pitää raken­taa par­kit­to­mia talo­ja, mut­ta samaan hen­gen­ve­toon sitä miel­tä, ettei kai­kil­ta muil­ta pidä vetää mark­ki­naeh­tois­ta huip­pu­hin­taa tilan­tees­ta, jota ei ole mark­ki­noil­la pää­tet­ty (kaa­voi­tus).

    1. Kau­pun­ki­maan hin­ta mää­räy­tyy välil­li­ses­ti mark­ki­noil­la. Pal­jon­ko ihmi­set ovat val­miit mak­sa­maan asun­to­ne­liös­tä ja mitä raken­ta­mi­nen mak­saa. Edel­löi­nen mää­räy­tyy reaa­liai­kai­ses­ti joka sun­nun­tai ja jäl­kim­mäi­nen ei rii­pu tai senh ei pitäi­si riip­pua ton­tin sijainnista.
      Kun pai­koi­tus syr­jäyt­tää asun­to­ja, on aivan oikein hin­noi­tel­la auto­paik­ka syr­jäy­tet­ty­jen asun­to­ne­liöi­den mukaan. Joka muu­ta väit­tää on vel­vol­li­nen joten­kin perus­te­le­maan väitteensä.

  95. AH:

    …Puna­vuo­ri, Töö­lö, Kru­nik­ka, Eira, Kal­lio, Val­li­la, jnej­ne. Yli­pää­tään kan­ta­kau­pun­ki ja suu­rin osa Euroo­pan muka­vis­ta kaupungeista.
    Ovat suo­sit­tu­ja asui­na­luei­ta ja yhtei­nen nimit­tä­jä niil­le on kadun­var­si­py­sä­köin­ti. Kun ton­til­la park­ki­paik­ka vie tilaa 20–30 m² niin kadun var­res­sa park­ki­paik­ka vie tilaa max 10 m². Täm­möis­ten katu­jen var­sil­le on muka­va perus­taa euroop­pa­lais­tyyp­pi­ses­ti kivi­jal­koi­hin vaik­ka­pa huo­ne­ka­lu­ver­hoo­mo­ja, pie­niä ruo­ka­kaup­po­ja, isom­pien tava­roit­ten myyn­ti­paik­ko­ja, pien­työ­paik­ko­ja ym.

    Ihan muka­van kuu­lois­ta, mut­ta ei kel­paa auto­puo­lu­eel­le. Aja­tel­laan vaik­ka kort­te­lia, jon­ka koko on 100x100 met­riä ja joka on raken­net­tu vaik­ka­pa tehok­kuu­del­la kak­si, siis ei mitään Kal­lio­ta vaan sel­lais­ta väl­jää kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta. Ker­ros­ne­liöi­tä on siis noin 20 000. Nor­min mukai­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja pitäi­si olla noin 180. Kadun­var­si­paik­ko­ja vii­den met­rin välein oli­si teo­rias­sa 80, mut­ta käy­tän­nös­sä noin vii­si­kym­men­tä, kos­ka suo­ja­tien pääl­le eikä edes sen eteen saa pysä­köi­dä eikä port­ti­käy­tä­vän eteen sen paremmin.
    Jos asu­kas­py­sä­köin­ti kiel­le­tään ver­hoo­mon edes­sä (kuten pitäi­si) asu­kas­paik­ko­ja jää yhä vähemmän.
    Sadan met­rin kort­te­li on vähän pie­ni, mut­ta tilan­ne muut­tuu vain han­ka­lam­mak­si, jos kor­te­lia kas­va­te­taan, kos­ka katu­jen suh­de pin­ta-alaan pienenee. 

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki­maan hin­ta mää­räy­tyy välil­li­ses­ti mark­ki­noil­la. Pal­jon­ko ihmi­set ovat val­miit mak­sa­maan asun­to­ne­liös­tä ja mitä raken­ta­mi­nen mak­saa. Edel­löi­nen mää­räy­tyy reaa­liai­kai­ses­ti joka sun­nun­tai ja jäl­kim­mäi­nen ei rii­pu tai senh ei pitäi­si riip­pua ton­tin sijainnista.
    Kun pai­koi­tus syr­jäyt­tää asun­to­ja, on aivan oikein hin­noi­tel­la auto­paik­ka syr­jäy­tet­ty­jen asun­to­ne­liöi­den mukaan. Joka muu­ta väit­tää on vel­vol­li­nen joten­kin perus­te­le­maan väitteensä.

    Puis­tot syr­jäyt­tä­vät myös asun­to­ja, joten nii­tä ei pitäi­si kaa­voit­taa ja nykyi­set raken­taa asunnoiksi?
    Saman­tien tiet­ty myös päi­vä­ko­dit, kou­lut ja ter­veys­kes­kuk­set pois tilaa vie­mäs­tä vaik­ka jon­ne­kin Z‑junan pysä­kil­le, jot­ta saa­daan Kau­pun­kiin riit­tä­vän tii­vis ilme ja mak­si­maa­li­nen tuot­to pinta-alalle!

    1. toke

      Maan arvon mak­si­moin­ti ei ole lain­kaan huo­no tavoi­te, kos­ka maan arvo on peräi­sin asuk­kai­u­den pre­fe­rens­seis­tä. Maa on arvo­kas­ta, jos asui­nym­pä­ris­tö laa­dul­taan vas­taa ihmis­ten toi­vei­ta. Arvon mak­si­moin­ti mer­kit­see mah­dol­li­sim­man hyvää asu­mis­ta mah­dol­li­sim­man monel­le, siis yksi­löi­nä koe­tun arvon ja asu­kas­lu­vun tuloa.
      Jos oikeus park­ki­paik­kaan on niin arvo­kas asia, että se nos­taa maan arvoa, sil­loin park­ki­pai­kan raken­ta­mi­nen on perus­tel­tua. Jos ei las­kee maan arvoa, mik­si se pitäi­si rakentaa?
      Tätä voi käyt­tää perus­tee­na myös puis­to­jen ole­mas­sao­loon, sil­lä puis­to lisää ympä­röi­vän maan arvoa, vaik­ka juu­ri pouis­toon ei saa­kaan raken­taa. Maan arvoa mak­si­moi­taes­sa kau­pun­gis­ta ei teh­dä hedel­mä­tön­tä kivie­rä­maa­ta, vaan sii­hen tulee myös puis­to­ja, hiek­ka­laa­ti­koi­ta, urhei­lu­kent­tiä, kou­lu­ja ja päi­vä­ko­te­ja. Myös oop­pe­ra­ta­lo­ja, sta­dio­ne­ja, jäähalleja.
      Täs­sä puhu­taan ulkoi­ses­ta hyö­dys­tä, Naa­pu­rin park­ki­pai­kas­ta on aika vähän ulkoi­sia hyö­ty­jä, tai joka muu­ta väit­tää, jou­tuu kan­ta­maan todistustaakan. 

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihan muka­van kuu­lois­ta, mut­ta ei kel­paa auto­puo­lu­eel­le. Aja­tel­laan vaik­ka kort­te­lia, jon­ka koko on 100×100 met­riä ja joka on raken­net­tu vaik­ka­pa tehok­kuu­del­la kak­si, siis ei mitään Kal­lio­ta vaan sel­lais­ta väl­jää kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta. Ker­ros­ne­liöi­tä on siis noin 20 000. Nor­min mukai­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja pitäi­si olla noin 180. Kadun­var­si­paik­ko­ja vii­den met­rin välein oli­si teo­rias­sa 80, mut­ta käy­tän­nös­sä noin vii­si­kym­men­tä, kos­ka suo­ja­tien pääl­le eikä edes sen eteen saa pysä­köi­dä eikä port­ti­käy­tä­vän eteen sen paremmin.
    Jos asu­kas­py­sä­köin­ti kiel­le­tään ver­hoo­mon edes­sä (kuten pitäi­si) asu­kas­paik­ko­ja jää yhä vähemmän.
    Sadan met­rin kort­te­li on vähän pie­ni, mut­ta tilan­ne muut­tuu vain han­ka­lam­mak­si, jos kor­te­lia kas­va­te­taan, kos­ka katu­jen suh­de pin­ta-alaan pienenee. 

    Jos nyt kui­ten­kin lai­te­taan sii­hen kadun­var­teen 60 paik­kaa, niin jää niil­le kah­del­le por­til­le ja kul­mis­sa ole­vil­le suo­ja­teil­le plus ver­hoo­mol­le n. 50 m.
    Loput 120 paik­kaa á 20 m² sit­ten talon katu­ta­soon park­ki­hal­liin ilman mitään ramp­pe­ja tai puo­liks maan alle pie­nel­lä luiskalla.
    Ton­tin pin­ta-alas­ta kol­mas­osa taloon ja 2/3 pihaan ja vihe­ra­lu­ee­seen. Tall­ker­rok­ses­ta jää vie­lä kol­mas­osa muu­hun käyt­töön. Eli asuin­ker­rok­sia 6 ja sii­hen yks tai puo­li­kas autotallia.

    Mikäs täs­sä oli­kaan se ongelma?

    Jos sit­ten tule­vai­suu­des­sa park­ki­nor­mis­ta tin­gi­tään ja talo huo­maa tal­lis­sa ole­van huk­ka­paik­ko­ja, niin tilaa käy­te­tään johon­kin muu­hun, vaik­ka vuo­kra­taan ulos lii­ke- tai varastotilaksi.

    1. toke
      Jos auto­tal­le­ja ei voi käyt­tää autoi­tal­leik­si, ei nii­tä saa käyt­tää mihin­kään muu­hun­kaan, jos ne ovat näi­tä kaa­voi­tuk­sen vel­voi­te­paik­ko­ja. Tuo token esi­tys kel­pai­si minul­le, mut­ta ei kel­paa auto­puo­lu­eel­le. Minus­ta teh­dään auto­paik­ko­ja niin pal­jon kuin halua­vat, mut­ta minus­ta kaupn­gin ei pitäi­si mää­rä­tä nii­tä teke­mään enem­pään kuin haluaa.
      token esi­tyk­sen var­jo­puo­le­na on, että ensi­mäi­nen ker­ros on puo­li ker­ros­ta kor­keam­mal­la. Tekee talos­ta pal­jon kal­liim­man, sil­lä miten his­sin luo pää­see pyö­rä­tuo­lil­la. Lisäk­si, jos räys­täs­kor­keus on rajoi­tet­tu, huo­ne­kor­keut­ta jou­du­taan vas­taa­vas­ti alentamaan.
      Kos­ka auto­paik­ka kil­pai­lee asun­to­jen kans­sa, voi­daan tie­tys­ti aja­tel­la, että ensim­mäi­seen ker­rok­seen raken­ne­taan asun­to­ja. Jos auto­pai­kois­ta tulee mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää, asun­to oy lunas­taa alim­man ker­rok­sen asun­not ja muut­taa ne autotalleiksi.

  98. OS kir­joit­ti:
    “Hel­sin­gis­sä raken­net­tai­siin autot­to­mak­si. Autot­to­muus ei tar­koi­ta vain pysä­köin­nis­tä ja sen mak­suis­ta luo­pu­mis­ta, vaan mah­dol­li­suut­ta suun­ni­tel­la koko kau­pun­gin­osa pie­ni­mit­ta­kaa­vai­sek­si, pien­ten kujien yhdis­tä­mäk­si euroop­pa­lais­tyyp­pi­sek­si kaupungiksi. ”
    Muka­val­ta kuu­los­ta­via aja­tuk­sia, mut­ta asia on syy­tä tar­kas­tel­la myös ptak­ti­sells­ta , mm. palo­tur­val­li­suu­den kannalta.

    Kun olen talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen jäse­ne­nä kak­si ker­taa ollut sel­vit­tä­mäs­sä asun­to­pa­loa Töö­lös­sä, niin osaan ymmär­tää, mik­si paloau­to­let­kan pitää pääs­tä hel­pos­ti pai­kal­le. — Yhdes­sä tapauk­ses­sa huo­li­ma­ton kynt­ti­län­kä­sit­te­ly aiheut­ti palon. Ylä­ker­ran asu­kas havait­si savun hajua, ja hälyt­ti palo­kun­nan. Palo­kun­nan tul­les­sa pai­kal­le por­ras­käy­tä­vä oli jo täyn­nä savua, ja asun­nos­ta pelas­tet­tiin kol­me lähes taju­ton­ta ihmis­tä. Jos hän oli­si ollut pois­sa, niin pik­ku-uuti­ses­ta oli­si tul­lut seu­raa­van päi­vän leh­den pääotsikko.

    Mie­lö­lä muu­ten on jo pari­kin täl­lais­ta aluet­ta: Puu- Kum­pu­la. Tosin tiet ovat siel­lä palo­tur­val­li­suu­den takia levei­tä, ja auto­ja tien­vie­ret täyn­nä, mut­ta eivät­pä­hän ne par­kee­rat­tu­na kenen­kään mie­len­rau­haa vie. Lii­ken­ne niin vähäis­tä ja hil­jai­sel­la nopeudella
    (töys­syt) kul­ke­vaa, että voi ihan muka­vas­ti ja huo­le­ti jät­tää lap­so­set kul­jes­ke­le­maan pit­kin katuja.

    Toi­nen on sit­ten Län­si-Pasi­la. Lisä­tään vie­lä Rus­kea­suo ja Tilkka.

  99. Mark­ku af Heur­lin: vek­ku­li. Näin tuo­lai­sen Sak­sas­sa, oli­ko­han Ber­lii­nis­sä vai Soestessa?

    Tosin vaa­tii park­ki­ti­laa ½ auton ver­ran eli rat­kai­see vain 50 % ongelmasta.
    http://www.twike.com/en/home/home.html

    Miten käpyi­siä säh­kö­pyö­riä muka mah­tuu park­ki­ruu­tuun vain kak­si, kun poi­kit­tain park­kee­rat­tu­ja Har­ri­koi­ta­kin mah­tuu kuusi?

  100. OS kir­joit­ti:
    “Hel­sin­gis­sä raken­net­tai­siin autot­to­mak­si. Autot­to­muus ei tar­koi­ta vain pysä­köin­nis­tä ja sen mak­suis­ta luo­pu­mis­ta, vaan mah­dol­li­suut­ta suun­ni­tel­la koko kau­pun­gin­osa pie­ni­mit­ta­kaa­vai­sek­si, pien­ten kujien yhdis­tä­mäk­si euroop­pa­lais­tyyp­pi­sek­si kaupungiksi. ”
    Muka­val­ta kuu­los­ta­via aja­tuk­sia, mut­ta asia on syy­tä tar­kas­tel­la myös prak­ti­sells­ta , mm. palo­tur­val­li­suu­den kannalta.

    Kun olen talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen jäse­ne­nä kak­si ker­taa ollut sel­vit­tä­mäs­sä asun­to­pa­loa Töö­lös­sä, niin osaan ymmär­tää, mik­si paloau­to­let­kan pitää pääs­tä hel­pos­ti pai­kal­le. — Yhdes­sä tapauk­ses­sa huo­li­ma­ton kynt­ti­län­kä­sit­te­ly aiheut­ti palon. Ylä­ker­ran asu­kas havait­si savun hajua, ja hälyt­ti palo­kun­nan. Palo­kun­nan tul­les­sa pai­kal­le por­ras­käy­tä­vä oli jo täyn­nä savua, ja asun­nos­ta pelas­tet­tiin kol­me lähes taju­ton­ta ihmis­tä. Jos hän oli­si ollut pois­sa, niin pik­ku-uuti­ses­ta oli­si tul­lut seu­raa­van päi­vän leh­den pääotsikko.

    Mie­lö­lä muu­ten on jo pari­kin täl­lais­ta aluet­ta: Puu- Kum­pu­la. Tosin tiet ovat siel­lä palo­tur­val­li­suu­den takia levei­tä, ja auto­ja tien­vie­ret täyn­nä, mut­ta eivät­pä­hän ne par­kee­rat­tu­na kenen­kään mie­len­rau­haa vie. Lii­ken­ne niin vähäis­tä ja hil­jai­sel­la nopeudella
    (töys­syt) kul­ke­vaa, että voi ihan muka­vas­ti ja huo­le­ti jät­tää lap­set kul­jes­ke­le­maan pit­kin katuja.

    Toi­nen on sit­ten Län­si-Pasi­la. Lisä­tään vie­lä Rus­kea­suo ja Tilkka.

    1. Mark­ku älä viitsi
      Eivät kapeat kadut tar­koi­ta niin kapei­ta, ettei paloau­tol­la mah­tui­si. Pitää­hän muut­toau­ton­kin mah­tua ja kuor­ma-auton, jol­la raken­nus­tar­vik­keet on tuo­tu paikalle.

  101. Vil­le: Tra­gi­koo­mis­ta on, että Hel­sin­gil­le on ongel­ma myös se, että kes­ki­luok­kai­set lap­si­per­heet eivät enää muu­ta kehys­kun­tiin kuten ennen. Päi­vä­ko­te­ja ja kou­lu­ja on opti­mis­ti­ses­ti lak­kau­tet­tu tai suun­ni­tel­tu lak­kaut­taa, mil­lä piti sääs­tää pal­jon rahaa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kai­kil­le kun­nil­le on ongel­ma, että uusia asui­na­luei­ta raken­ne­taan, ja nii­hin yleen­sä muut­taa lap­si­per­hei­tä, mitä var­ten pitää raken­taa palveluita.
    Jos halu­taan opti­moi­da kau­pun­gin tulot, pitää kes­kit­tyä tuot­ta­maan asun­to­ja työs­sä­käy­vil­le nuo­ril­le sin­kuil­le tai lap­set­to­mil­le pareille.

    Aivan, ja tähän suun­taan pääs­tään muun muas­sa teke­mäl­lä pysä­köin­nis­tä kal­lis­ta ja han­ka­laa. Kyl­lä Kru­nik­kaan ja Röpe­riin jää sen ver­ran hips­te­ri­lap­si­per­hei­tä että aina saa­daan Hesa­riin jut­tu onnel­li­sis­ta autot­to­mis­ta lap­si­per­heis­tä, mut­ta kes­ki­tu­loi­nen enem­mis­tö menee jo alun­pe­rin muualle. 

    Esi­kau­pun­geis­sa asu­vat ne, jot­ka arvos­ta­vat asu­mis­väl­jyyt­tä ja liik­ku­mi­sen vapaut­ta (=autoa), ja kes­kus­tas­sa ne jot­ka arvos­ta­vat lähi­pal­ve­lui­ta, kau­pun­ki­kult­tuu­ria ja joi­ta ei hait­taa ahtaam­pi asu­mi­nen ja auton­pi­don vai­keus tai kal­leus. Eri­lai­sia rat­kai­su­ja eri­lai­sia asioi­ta arvos­tavll­le kan­sa­lai­sil­le, toi­sin sanoen. Mik­si kaik­kien pitäi­si asua saman­lai­ses­sa normionnelassa? 

    Esi­mer­kik­si käsi­tys Hel­sin­gin kes­kus­taan ostos­mat­koil­le tun­ke­vis­ta autoi­le­vis­ta espoo­lai­sis­ta on pelk­kä myyt­ti. Ei Hel­sin­gin nie­mel­le läh­de kukaan täy­si­jär­ki­nen omal­la autol­la vapaa-aika­naan. Kai­ken tar­vit­se­man­sa saa muu­al­ta­kin pie­nem­mäl­lä rahal­la ja vai­val­la. Jos autoi­lua rajoi­tet­tai­siin pysä­köin­tiä rajoit­ta­mal­la, niin Hel­sin­gin kes­kus­tan kau­pat ja pal­ve­lut aset­tui­si­vat sil­le tasol­le, jota siel­lä asu­va ja jul­ki­sil­la sin­ne tule­va asia­kas­mää­rä tuki­si. Nyt osaa kes­kus­tan kau­pois­ta sub­ven­toi­daan veron­mak­sa­jien rahoil­la jär­jes­tä­mäl­lä pysäköintipaikkoja. 

    Aja­tus asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen huu­to­kaup­paa­mi­ses­ta on hyvä, ja pitäi­si lait­taa kokei­luun välit­tö­mäs­ti. Kort­te­li­ta­soi­nen avoin huu­to­kaup­pa vuo­sit­tai­ses­ta pysä­köin­tioi­keu­des­ta, ja vie­lä niin että pai­kan voi­si vuo­kra­ta edel­leen jos ei sitä itse käy­tä. Esi­merkk­si Alek­sil­la tai Teh­tan­ka­dun ete­lä­puo­lel­la sum­mat voi­si­vat olla merkittäviäkin.

    Vih­reä vaih­toeh­to erot­tuu, ja se on hyvä.

  102. Mark­ku afil­le. Palo­ku­jat tuli­vat kei­sa­ril­li­sel­la ase­tuk­sel­la puu­kau­pun­kien ase­ma­kaa­voi­hin Turun palon jäl­keen. Kuo­pios­sa nii­tä kut­su­taan rän­ni­ka­duik­si, savo­lai­set eivät osaa ään­tää bee­tä. Har­vat säi­ly­neet rän­ni­ka­dut ovat mitä vie­hät­tä­vin­tä mil­jöö­tä, kui­ten­kin “tulj­torp­paa­jien­nii” ves­jau­tot mah­tu­vat sin­ne. Aimo

  103. Lähi­pal­ve­lut ovat usein­mi­ten lii­an kau­ka­na, ellei satu asu­maan mar­ke­tin vie­res­sä.’ (Kari N)
    Ne ovat kau­ka­na, kos­ka asu­tus on hajal­laan, joka puo­les­taan joh­tuu tehot­to­mas­ta raken­ta­mi­ses­ta, jon­ka yhteen syy­hyn täs­sä halut­tai­siin puuttua.

  104. toke: Jos sit­ten tule­vai­suu­des­sa park­ki­nor­mis­ta tin­gi­tään ja talo huo­maa tal­lis­sa ole­van huk­ka­paik­ko­ja, niin tilaa käy­te­tään johon­kin muu­hun, vaik­ka vuo­kra­taan ulos lii­ke- tai varastotilaksi. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos auto­tal­le­ja ei voi käyt­tää autoi­tal­leik­si, ei nii­tä saa käyt­tää mihin­kään muu­hun­kaan, jos ne ovat näi­tä kaa­voi­tuk­sen velvoitepaikkoja. 

    Moni­käyt­tö­ti­la on hyvä aja­tus. Auto­tal­le­ja käy­te­tään nyky­ään­kin ylei­ses­ti ja ilmei­sen hyväk­sy­tys­ti mui­den­kin tava­roi­den kuin auton varas­toi­mi­seen. Talo­yh­tiö voi kai vuo­kra­ta vel­voi­teau­to­tal­lin­sa auto­tal­li­na eteen­päin, ja vuo­kraa­ja voi sit­ten säi­lyt­tää auto­tal­lis­saan auto­ja tai jotain muu­ta sään­tö­jen sal­li­maa. Ehkä jat­kos­sa tilas­sa saa pitää myös kah­via naut­ti­via asiakkaita.

    Kata­ja­nok­ka on ilmei­ses­ti edel­lä­kä­vi­jä näis­sä asiois­sa, sil­lä Kana­va­ran­nas­sa Vic­tor Ekin enti­sen varas­ton koh­dal­la ole­van talon ala­ker­ta on jo raken­net­tu vähän tähän suuntaan.

  105. Evert The Neve­Rest:
    San Franciscos­ta löy­tää autol­le hel­pom­min park­ki­pai­kan kuin Helsingistä.

    Tein netis­sä koe­va­rauk­sen AVIS:n autoista. 

    Tila­van per­heau­ton saa Hel­sin­gis­tä vii­kok­si vuo­kral­le hin­taan 1235 euroa.

    Minä yleen­sä vuo­kraan tila­van per­heau­ton hin­taan 170 €/vko. Eivät ole ker­taa­kaan jät­tä­neet tien pääl­le. Auto­maat­ti­vaih­tei­ta ei tuo­hon hin­taan saa, mut­ta ilmas­toin­nin kyllä.

  106. Ei mil­lään pahal­la. Kun­nal­lis­vaa­lit ovat 28.10. eli vajaan kah­den kuu­kau­den pääs­tä. (Vahin­go­ni­lon lisää­mi­sek­si mai­nit­ta­koon, että dema­reil­la on edel­leen huo­mat­ta­va osa ehdok­kais­ta haus­sa.) Jul­kais­tun perus­teel­la teks­ti­si tun­tu­nee edel­leen ole­van vaiheessa.

    Kan­nat­taa­ko jul­kais­ta kan­san­omai­ses­ti sanoen juos­ten kus­tua teks­tiä vain muu­ta­man äänen kalas­ta­mi­sek­si vai pis­tää ajan kans­sa aja­tuk­set kohe­ren­tim­paan muo­toon. Ja teh­dä tar­kas­te­lus­ta moni­puo­li­sem­pi, sel­lai­nen, jota luke­vat myös me syn­ti­set eli autolliset.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ku älä viitsi
    Eivät kapeat kadut tar­koi­ta niin kapei­ta, ettei paloau­tol­la mah­tui­si. Pitää­hän muut­toau­ton­kin mah­tua ja kuor­ma-auton, jol­la raken­nus­tar­vik­keet on tuo­tu paikalle.

    Olen aivan samaa amiel­tä. Arve­lisn, että sil­loin sopi­va ja riit­tä­vä kadun­le­veys on nor­maa­li Töö­lön sivu­ka­dun leveys (lie­nee 15 m) Kujak­si sitä ei voi­ne luoonehtia. 

    Kort­te­lin sisäl­lä voi siten kul­kea vapaas­ti, mut­ta on tiet­ty­jä ongel­mia: sel­lais­ta tulee hel­pos­ti vas­toin tar­koi­tus­ta oiko­pol­ku isom­mal­le väkimäärälle.

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos auto­pai­kois­ta tulee mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää, asun­to oy lunas­taa alim­man ker­rok­sen asun­not ja muut­taa ne autotalleiksi

    Kun ehdo­tuk­set ovat tätä luok­kaa, ei ihme että auto­puo­lue on varpaillaan.

    Aja­tuk­seen maan arvon mak­si­moin­nis­ta ei oikein sovi mm. pie­ni­tu­lois­ten tai eri­tyis­ryh­mien asu­mi­nen. Eriy­te­tään­kö hei­dät “omil­le asui­na­lueil­leen”, jot­ta HITAS-väki sai­si hie­man edul­li­sem­pia asun­to­ja Jätkäsaaresta?

    1. Grei­jus
      Esi­tys oli tar­koi­tet­tu­kin ole­maan jär­jen­vas­tai­nen. Se oli tar­koi­tet­tu havain­nol­lis­ta­maan, kuin­ka jär­jen­vas­tais­ta on muut­taa asun­to­pin­ta-alaa auto­tal­leik­si. Myön­ne­tään, että keit­tiön raken­ta­mis­ku­lut ja par­ket­ti ovat täs­sä yli­mää­räis­tä kulua, mut­ta muu­ten tuo jäl­ki­kä­teen lunas­ta­mai­nen on ihan sama asia kuin se, että muu­te­taan asun­not auto­tal­leik­si jo piirustuslaudalla.

  109. Lurk­ki, ymmär­rän. Toi­von vain, että ei ihan koko­naan unoh­de­ta, että Hel­sin­gin asuk­kais­ta tai­taa pian olla joka nel­jäs yli 60-vuo­tias. Moni tätä­kin nuo­rem­pi liik­kuu huo­nos­ti. Pol­ku­pyö­räi­ly asioin­ti­vä­li­nee­nä voi olla täl­tä ryh­mäl­tä lii­kaa vaa­dit­tu. Näki­sin mie­lel­lä­ni, että uusil­le­kin alueil­le jätet­täi­siin edes jon­kin­lai­nen pysä­köin­ti­mah­dol­li­suus. Voi­si jos­kus poi­ke­ta kahville.

    1. KariN
      Jot­ta voi­si poi­ke­ta kah­vil­le, uusil­la alueil­la tulee olla MAKSULLISIA pysä­köin­ti­paik­ko­ja, jot­ka ovat mnak­sul­li­sia ilta­myö­hään saakka.

  110. Osmo, olkoon vaik­ka mak­sul­li­sia, jos se ne pyhit­tää. Olen niin sosi­aa­li­nen, että sal­lin mak­sa­mie­ni vero­jen käy­tön pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­seen. Kuten myös leik­ki­puis­to­jen, urhei­lu­kent­tien ja vastaavien.

  111. Minul­la on kak­si auto­paik­kaa talo­yh­tiön ton­til­la, 20 eur/kk. Ei ihan kes­kus­tas­sa, kui­ten­kin met­ron varrella.
    Pidän niil­lä kat­sas­ta­mat­to­mia toy­ota­pa­ket­ti­au­to­ja, syys­tä sii­tä että asun­to­suun­nit­te­lus­sa talovarasto‑, ns. kana­häk­ki­nor­mi, mini­mi 2 m²/asunto, näyt­tää ole­van mak­si­mi. Mis­sä muu­al­la säi­lyt­täi­sin sur­fi­lau­ta­ni, talvirenkaat,purjelentokoneen siivet?

  112. Tot­ta puhut! Mak­sul­li­si­na­kin pai­kat ovat aina täyn­nä. Aina­kin Kaup­pa­to­ril­la ja Haka­nie­men hal­lin liepeillä.
    Mie­len­kiin­toi­nen dilemma!

  113. Mark­ku af Heur­lin: Olen aivan samaa amiel­tä. Arve­lisn, että sil­loin sopi­va ja riit­tä­vä kadun­le­veys on nor­maa­li Töö­lön sivu­ka­dun leveys (lie­nee 15 m) Kujak­si sitä eivoi­ne luoonehtia. 

    Kort­te­lin sisäl­lä voi siten kul­kea vapaas­ti, mut­ta on tiet­ty­jä ongel­mia: sel­lais­ta tulee hel­pos­ti vas­toin tar­koi­tus­ta oiko­pol­ku isom­mal­le väkimäärälle.

    Katu­ti­lan tun­nel­ma riip­puu ihan täy­sin levey­den suh­tees­ta kor­keu­teen. Jos­sain Chica­gos­sa 25 met­ri­set kadut luo­vat hyvin­kin intii­miä tun­nel­maa kun talot ovat sata met­riä korkeita.

    Ja kyl­lä sen paloau­ton saa hyvin­kin kapeal­le kadul­le mah­tu­maan. Ei Van­haa Por­voo­ta olla julis­tet­tu asuin­kel­vot­to­mak­si tur­vat­to­muu­den vuok­si, vaik­ka se ei vält­tä­mät­tä kaik­kia nor­me­ja täy­tä­kään. Muut­toau­tot­kin pää­se­vät pai­kal­le kun ei ole lii­kaa kadun­var­si­py­sä­köin­tiä eikä katua olla jaet­tu tar­peet­to­mas­ti kaistoihin.

    Kyl­lä suun­nit­te­li­jat osaa­vat mitoit­taa suun­ni­tel­man­sa nor­mien mukaan. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa mini­mis­sään kah­dek­san met­rin katua (palon leviä­mi­nen, Rmk E1.9). Nykyi­sel­lään kui­ten­kin pysä­köin­ti­nor­mi on se pul­lon­kau­la joka kau­pun­ki­suun­nit­te­lua vii­me­kä­des­sä ohjaa, ei esi­mer­kik­si tuo paloturvallisuus.

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    toke
    Jos auto­tal­le­ja ei voi käyt­tää autoi­tal­leik­si, ei nii­tä saa käyt­tää mihin­kään muu­hun­kaan, jos ne ovat näi­tä kaa­voi­tuk­sen velvoitepaikkoja. 

    Nyt vähän ava­rem­paa kat­set­ta; idea tie­tys­ti oli, että jos tule­vai­suu­des­sa havai­taan auto­paik­ko­ja ole­van lii­kaa, muu­te­taan vel­voi­tet­ta, jon­ka jäl­keen tilo­jen käyt­töä voi­daan muuttaa.
    Toi­sin­päin asi­aa ei voi teh­dä; mikä­li tilan­käy­tön muu­tos­ta ei ote­ta huo­mioon ennen raken­ta­mis­ta, on muu­tos lii­an han­ka­laa, vaik­ka se kiin­tiöi­den muu­tok­sen jäl­keen oli­si mahdollistakin.

    token esi­tyk­sen var­jo­puo­le­na on, että ensi­mäi­nen ker­ros on puo­li ker­ros­ta kor­keam­mal­la. Tekee talos­ta pal­jon kal­liim­man, sil­lä miten his­sin luo pää­see pyörätuolilla. 

    Ihan vih­jeet­tö­mäk­si ei nyt ole ehkä edus­ta­vaa heittäytyä.
    Insi­nää­rim­me ovat jo usei­ta vuo­si­kym­me­niä pys­ty­neet raken­ta­maan ihmeel­li­siä his­se­jä, jois­sa on ovet kah­del­la sei­näl­lä. Eikä tämä voi edes nos­taa kus­tan­nuk­sia kuin mar­gi­naa­li­ses­ti, kos­ka itsek­kin omis­tan hitas-osak­keen puo­lik­kaan talos­ta, jos­sa näin on teh­ty. Ja mon­ta­ko­han sataa taloa pk-seu­dul­ta löy­tyy, jos­sa kadun ja pihan maan­pin­nat ovat eri korkeudella?
    Että jos nyt vie­lä kek­sit nume­roar­von tuol­le “paljon”-sanalle, ois­ko pro­mil­len murto-osa?

    Kos­ka auto­paik­ka kil­pai­lee asun­to­jen kans­sa, voi­daan tie­tys­ti aja­tel­la, että ensim­mäi­seen ker­rok­seen raken­ne­taan asun­to­ja. Jos auto­pai­kois­ta tulee mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää, asun­to oy lunas­taa alim­man ker­rok­sen asun­not ja muut­taa ne autotalleiksi. 

    Näin voi­tai­siin tie­tys­ti teh­dä, jos talo on suun­ni­tel­tu muun­tau­tu­mis­ky­kyi­sek­si ja täl­lä het­kel­lä park­ki­paik­ko­ja raken­ne­taan lii­an vähän. Käsit­tääk­se­ni tilan­ne on kui­ten­kin nyt toisinpäin?

    Ja kyl­lä se auto­paik­ka kil­pai­lee ihan kaik­kien mui­den­kin kau­pun­gin pin­ta-alaa käyt­tä­vien asioi­den kans­sa, kuten vaik­ka koi­ra­puis­to­jen ja leik­ki­kent­tien. Ei siis pel­käs­tään asuinneliöiden.

  115. Vie­lä sivu­ka­neet­ti­na edel­li­seen, Ode, olet­ko kos­kaan asu­nut kadun­puo­lel­la katu­ta­sos­sa tai tun­net­ko sil­lä­ta­val­la kan­ta­kau­pun­gis­sa asuvia?
    Oma koke­muk­se­ni on, että hyvin har­va tyk­kää sii­tä, että ohi­kul­ki­jat näke­vät suo­raan sisään kotii­si. Sik­si katu­ta­so var­sin­kin kadun­puo­lel­le on yleen­sä muus­sa kuin asu­mis­käy­tös­sä ja sik­si pulen ker­rok­sen nos­to itse asias­sa tuo puo­li ker­ros­ta lisää asu­mis­ti­laa, kun asu­mi­nen ei ala vas­ta pohja+3,5m-korkeudesta.

  116. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä puhu­taan ulkoi­ses­ta hyö­dys­tä, Naa­pu­rin park­ki­pai­kas­ta on aika vähän ulkoi­sia hyö­ty­jä, tai joka muu­ta väit­tää, jou­tuu kan­ta­maan todistustaakan. 

    Ei kai idea­na ole, että kadun­var­si­par­kit­kin oli­si­vat vain jol­le­kin rekis­te­ri­nu­me­rol­le yksi­noi­keu­del­la pyhitettyjä?
    Eli toi­sin­sa­noen se naa­pu­rin park­ki­paik­ka on myös sinun tai vie­rait­te­si park­ki­paik­ka. Kaik­ki hyötyvät.

    Yleen­sä jon­kun asian mak­si­moin­ti jyrää alleen kaik­kien asioi­den opti­moin­nin, vaik­ka sit­ten kyse oli­si maan arvos­ta. Voi­daan tiet­ty sanoa, että mak­si­maa­li­nen opti­moin­ti tuot­taa par­haan lop­pu­tu­lok­sen, mut­ta täs­sä men­nään koh­ta kyl­lä semant­ti­seen luuppiin.

    Asui­na­luei­den suun­nit­te­lus­sa pitäi­si vie­lä ottaa huo­mioon, että tämän päi­vän mak­si­moin­ti ei ehkä ole­kaan huo­men­na sitä. Ja vaik­ka voi­daan tois­tel­la hal­li­tuk­sen mant­raa sii­tä, että “kukaan ei tie­dä mitä tule­vai­suu­des­sa tapah­tuu”, niin ehkä kui­ten­kin oli­si fik­sua jät­tää ovia auki ja sil­to­ja polttamatta.

    Jos nyt on koet­tu suu­ri ahaa-elä­mys, että auto­jen säi­ly­tys on yhteis­kun­nal­le lii­an kal­lis­ta, niin seu­raa­vak­si var­maan sit­ten huo­ma­taan, että tiet vie­vät lii­kaa tilaa ja tie­verk­ko pitää koko­nai­suu­des­saan siir­tää maan alle. Sit­ten ale­taan taas tai­vas­te­le­maan, kuin­ka kal­lis­ta onkaan raken­taa uut­ta kau­pun­gin­osaa, kun pitää lou­hia sata kil­saa tie­tä maan alle…

    Eli jos nyt vaan suo­siol­la kaa­voi­tet­tais uudet alu­eet sen ver­ran löy­sem­min, että tii­vis­tä­mi­sen varaa löy­tyis myö­hem­min ja kato­taan asi­aa uudes­taan vaik­ka 50 vuo­den pääs­tä. Sii­hen asti jou­tuis sit­ten kär­vis­te­le­mään jol­lain yli­mää­räi­sel­lä vihe­ra­lu­eel­la ja/tai yksi asuin­ta­lo kor­vat­tais park­ki­ta­lol­la, joka sit­ten tar­vit­taes­sa puret­tais pois tai sii­tä tulis seu­raa­va kaa­pe­li­teh­das tms.

    Aikam­me suu­rin ongel­ma tai­taa olla, että kai­kis­ta asiois­ta yri­te­tään puris­taa kaik­ki mehut pois tehok­kuu­den nimis­sä ja sit­ten pal­jon myö­hem­min vas­ta huo­ma­taan pal­jon­ko tuhoa tämä ideo­lo­gia on tuottanut…

    1. toke
      Jos haluat asua löy­hem­min lkaa­voi­te­tuil­la alueil­la, nii­tä on Suo­mes­sa yli 300 000 neliö­ki­lo­met­riä. On mis­tä valita.

  117. Aimo: Miten käpyi­siä säh­kö­pyö­riä muka mah­tuu park­ki­ruu­tuun vain kak­si, kun poi­kit­tain park­kee­rat­tu­ja Har­ri­koi­ta­kin mah­tuu kuusi?

    Ehkä olis kan­nat­ta­nu vie­lä ihan oikein kur­kis­taa sin­ne link­kiin, et mil­la­ses­ta meno­pe­lis­tä puhutaan?

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen asu­nut ensim­mäi­ses­säå ker­rok­ses­sa Katajanokalla.

    Etkä kui­ten­kaan ole huo­man­nut mitään yleis­tä hyl­jin­tää katu­ta­sos­sa asumiselle?

  119. Aimo:
    Minul­la on kak­si auto­paik­kaa talo­yh­tiön ton­til­la, 20 eur/kk. Ei ihan kes­kus­tas­sa, kui­ten­kin met­ron varrella.
    Pidän niil­lä kat­sas­ta­mat­to­mia toy­ota­pa­ket­ti­au­to­ja, syys­tä sii­tä että asun­to­suun­nit­te­lus­sa talovarasto‑, ns. kana­häk­ki­nor­mi, mini­mi 2 m²/asunto, näyt­tää ole­van mak­si­mi. Mis­sä muu­al­la säi­lyt­täi­sin sur­fi­lau­ta­ni, talvirenkaat,purjelentokoneen siivet?

    Erit­täin hyvä huomio!
    Olen esim. lykän­nyt fil­la­rin perä­kär­ryn ostoa, kos­ka sil­le ei yksin­ker­tai­ses­ti ole säly­tys­paik­kaa; olo­huo­ne olis rapa­ke­leil­lä ikä­vä, auto­paik­ka kal­lis ja tuh­lais tilaa ja ovat varat­tu­ja, rap­pu­käy­tä­väs­sä ei palo­tur­val­li­suu­den takia saa säi­lyt­tää (ark­ki­teh­din käpy), teras­sin kat­toon vois lait­taa kil­lu­maan, sit­ten jos­kus kun sen on saa­nut lasi­tet­tua, mut hel­la­sä­röä moi­nen him­me­li aiheut­tais, jne…

  120. Head­ban­ger: Aja­tus asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen huu­to­kaup­paa­mi­ses­ta on hyvä, ja pitäi­si lait­taa kokei­luun välit­tö­mäs­ti. Kort­te­li­ta­soi­nen avoin huu­to­kaup­pa vuo­sit­tai­ses­ta pysä­köin­tioi­keu­des­ta, ja vie­lä niin että pai­kan voi­si vuo­kra­ta edel­leen jos ei sitä itse käytä. 

    Var­mas­ti kan­nat­tais kokeilla.
    Mil­lä­hän yli­pro­vi­sioin­nil­la katu­par­kit kan­nat­tais kau­pa­ta, jot­ta osta­mal­leen vie­lä suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä sai­si vas­ti­net­ta, mut­ta pai­kat eivät kui­ten­kaan oli­si kovas­ti tyhjillään?

    Tai vois­han joku uppo­ri­kas tiet­ty avar­taa ja rau­hoit­taa koti­ka­tun­sa huu­ta­mal­la kaik­ki park­ki­lu­vat pois.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    toke
    Jos haluat asua löy­hem­min lkaa­voi­te­tuil­la alueil­la, nii­tä on Suo­mes­sa yli 300 000 neliö­ki­lo­met­riä. On mis­tä valita. 

    Vois­kos aja­tel­la, että ne tule­vat 400.000 uut­ta asu­kas­ta raken­tai­si­vat sen autot­to­man para­tii­sin nil­le 300 000 neliö­ki­lo­met­ril­le? Kun toi­set jo autoi­neen asu­vat täällä.

  122. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    toke
    Jos haluat asua löy­hem­min lkaa­voi­te­tuil­la alueil­la, nii­tä on Suo­mes­sa yli 300 000 neliö­ki­lo­met­riä. On mis­tä valita.

    Joten­kin toi tuk­koon kaa­voit­ta­mi­nen ja raken­ta­mi­nen sisäl­tää mega­lo­maa­ni­sen ja omni­po­ten­tin kuvi­tel­man sii­tä, et kaik­ki oli­si täy­del­li­ses­ti ja ikui­ses­ti mak­sim­pi­tu ja opti­moi­tu. Mitään peli­va­raa ei tar­vi­ta, ottaen huo­mioon miten mah­do­ton­ta raken­net­tua on myö­hem­min muuttaa.
    Ei tar­vii siis edes varau­tua sii­hen, että sitä park­ki­vel­voi­tet­ta voi­tai­siin tule­vai­suu­des­sa höllentää.

  123. Mis­sä muu­al­la säi­lyt­täi­sin sur­fi­lau­ta­ni, talvirenkaat,purjelentokoneen sii­vet?’ (aimo)
    Varas­to­ti­laa vuo­kraa­via fir­mo­ja on ole­mas­sa. Toki nii­den on vai­kea kil­pail­la jul­ki­sen sek­to­rin ali­hin­noi­te­tun tilan kanssa.

  124. Aikam­me suu­rin ongel­ma tai­taa olla, että kai­kis­ta asiois­ta yri­te­tään puris­taa kaik­ki mehut pois tehok­kuu­den nimis­sä’ (toke)
    Odo­tan innol­la, että pysä­köin­ti­nor­min puo­lus­ta­jat aloit­ta­vat ris­ti­ret­ken tehok­kuus­vaa­ti­muk­sia ja mark­ki­noi­ta vas­taan noin ylei­sem­min­kin. Kom­mu­nis­ti­nen puo­lue tai joku vas­taa­va etsii var­maan par­hail­laan kunnallisvaaliehdokkaita.

  125. Kari N:
    Lurk­ki, ymmär­rän. Toi­von vain, että ei ihan koko­naan unoh­de­ta, että Hel­sin­gin asuk­kais­ta tai­taa pian olla­jo­ka nel­jäs yli 60-vuo­tias. Moni tätä­kin nuo­rem­pi liik­kuu huo­nos­ti. Pol­ku­pyö­räi­ly asioin­ti­vä­li­nee­nä voi olla täl­tä ryh­mäl­tä lii­kaa vaa­dit­tu. Näki­sin mie­lel­lä­ni, että uusil­le­kin alueil­le jätet­täi­siin edes jon­kin­lai­nen pysä­köin­ti­mah­dol­li­suus. Voi­si jos­kus poi­ke­ta kahville.

    Lii­kun­ta­ra­joit­tei­nen ystä­vä­ni asuu kal­lios­sa. Kaik­ki tar­vit­ta­va tai lähin ratik­ka­py­säk­ki on sen ver­ran lähel­lä, että ei tar­vit­se liik­kua jal­kai­sin pit­kiä mat­ko­ja. Pysä­köin­ti­nor­mi hajoit­taa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta niin, että uudem­mil­la ja väl­jem­mil­lä alueil­la asu­mi­nen lii­kun­ta­ra­joit­tei­se­na ja ilman autoa ei onnis­tu miten­kään. Kaik­kial­le on lii­an pit­kä käve­ly­mat­ka. Tämä taas rajoit­taa mer­kit­tä­väs­ti mm. jo ajo-oikeu­ten­sa menet­tä­neen van­hem­man väes­tön asumismahdollisuuksia.

  126. Tar­pee­na on siis raken­taa tii­vis­tä ja riit­tä­vän hal­val­la, jon­ka vuok­si jos­tain pitää tin­kiä. Olkoon se sit­ten auto­paik­ka. Tämän hyväksyn.

    Mut­ta mik­si lii­an tii­vis­tä ja hal­val­la? Mie­les­tä­ni kun­na­lis­tek­nii­kan ja jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta riit­tä­vän teho­kas raken­ta­mi­nen voi­si olla noin 0.4 tehok­kuu­del­la toteu­tet­tua town­house+ tyyp­pis­tä asu­ja­mis­toa omil­la pie­nil­lä puu­tar­hoil­la. Sii­hen on tilaa, ja sii­hen pitäi­si olla varaa, mut­ta sii­hen ei kui­ten­kaan ole varaa. 

    Poh­jim­mil­taan sii­hen ei ole varaa poliit­tis­ten arvo­va­lin­to­jen vuok­si. Val­tio kat­soo tar­vit­se­van­sa koti­ta­louk­sien varo­ja kai­ken­lai­siin hyviin tar­pei­siin sii­nä mää­rin, että nii­tä ei sit­ten tah­do riit­tää asu­mi­sen kal­tai­siin perustarpeisiin.

  127. Meil­lä Espoos­sa asun­to-osa­keyh­tiö inves­toi tuhan­sia Park­ki Oy:n auto­paik­koi­hin hui­jaa­mal­la osak­kaat mukaan. Hank­kee­seen ryh­ty­mi­ses­tä oli äänes­tä­mäs­sä 10 osa­kas­ta 34 osak­kaas­ta. Vähem­mis­tö teki ison ratkaisun.

    Kun asias­ta äänes­tet­tiin, ei kukaan tien­nyt yhden pai­kan hin­taa. Hal­li­tus sanoi sen mak­sa­van kor­kein­taan 17000€. Kului pari vuot­ta ja hal­li­tuk­sen piti vih­doin saa­da lupa ottaa lai­naa. Hal­li­tus ilmai­si halun­sa ottaa kym­men­tä auto­paik­kaa koh­den 320 000€ lai­naa. Aika­moi­sen koron oli auto­paik­ko­jen hin­ta kas­va­nut muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Kokouk­ses­sa olleet osak­kaat ihmet­te­li­vät kovin tilan­net­ta ja vas­tus­ti­vat asi­aa. Hal­li­tus vas­tus­te­li hank­kees­ta perään­ty­mis­tä. Osak­kaat halusi­vat tie­tää tar­kem­min las­kel­mis­ta. Hal­li­tus ei saa­nut niis­tä puhua. Ilma­pii­ri oli häm­men­ty­nyt ja hal­li­tus päät­ti, että lai­na ote­taan. Asias­ta ei äänes­tet­ty vaan hal­li­tus joh­dat­te­li itse itsen­sä halua­maan­sa ratkaisuun.

    Alue jos­sa tämä han­ke toteu­tet­tiin on mai­nos­ta­nut itse­ään autot­to­ma­na alu­ee­na. Naa­pu­ri­ta­lo­yh­tiöis­sä auto­pai­kat myy­dään eril­li­si­nä osak­kei­na. Useam­pi on ihme­tel­lyt auto­paik­ko­ja kaik­kien puo­les­ta hank­ki­van talo­yh­tiön päät­tä­jien vil­pit­tö­myyt­tä. Autoi­lu­han on valin­ta ja sen vali­nan kus­tan­nuk­set kuu­luu valitsijalle.

    Asun­to-osa­keyh­tiö ei saa päät­tää hank­ki­van­sa kaik­kien kus­tan­nuk­sel­la lau­tas­ka­na­via tai vuo­kra­ta mök­kiä, miten ulko­puo­li­sen osa­keh­tiön auto­paik­ko­ja muka voi hankkia?

  128. Auto­ton:
    Asun­to-osa­keyh­tiö ei saa päät­tää hank­ki­van­sa kaik­kien kus­tan­nuk­sel­la lau­tas­ka­na­via tai vuo­kra­ta mök­kiä, miten ulko­puo­li­sen osa­keh­tiön auto­paik­ko­ja muka voi hankkia? 

    Vää­rin, lau­tas­ka­na­vat (tai kaa­pe­li-tv) kat­so­taan nyky­ään ylei­seen asu­mis­ta­soon kuu­lu­vak­si. Kuten myös tie­to­ver­kot (eli siis se intteerneetti).

  129. lurk­ki:
    ‘Aikam­me suu­rin ongel­ma tai­taa olla, että kai­kis­ta asiois­ta yri­te­tään puris­taa kaik­ki mehut pois tehok­kuu­den nimis­sä’ (toke)
    Odo­tan innol­la, että pysä­köin­ti­nor­min puo­lus­ta­jat aloit­ta­vat ris­ti­ret­ken tehok­kuus­vaa­ti­muk­sia ja mark­ki­noi­ta vas­taan noin ylei­sem­min­kin. Kom­mu­nis­ti­nen puo­lue tai joku vas­taa­va etsii var­maan par­hail­laan kunnallisvaaliehdokkaita. 

    Yhtä suu­rel­la innol­la odo­tam­me, että puh­taan anar­kis­ti­sen mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jat vaa­ti­vat vaik­ka uusien talo­jen ET-nor­mis­ton romut­ta­mis­ta, kos­ka kvar­taa­li­ta­lou­den ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­ri pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kui­ten­kin toteut­taa onnel­li­suu­den optimin.

    Hie­man vaka­vam­min voi­si ihme­tel­lä sitä mus­ta­val­koi­suu­den mak­si­mia, jos­sa vali­te­taan sii­tä, kuin­ka pal­jon mak­saa, kun kaa­voit­ta­ja mää­rää park­ki­pai­kat toteu­tet­ta­vak­si äärim­mäi­sen kal­liil­la taval­la “yhtei­sen hyvän” vuok­si. Toi­saal­ta halu­taan mak­si­maa­li­nen ker­ta­tuot­to, mut­ta sit­ten vali­te­taan sii­tä, kuin­ka kal­liik­si se tulee!

    Ehkä ääri­päi­den välis­tä voi­si löy­tyä myös se äly­käs vaihtoehto?

  130. Mis­säs­päin Hel­sin­kiä voi park­kee­ra­ta asui­na­lueil­la kadun­var­teen ilmai­sek­si koko päi­väk­si, lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä mukaanlaskematta?”

    Ainas­kin tääl­lä Kum­pu­las­sa. Aina­kin peri­aat­tees­sa, kadun­var­ret­han on aivan täy­teen ammut­tu met­siä myö­ten joka arki­päi­vä. Mut­ta teo­rias­sa rajoi­tuk­sia ei ole.

  131. tpyy­luo­ma:
    Yksi nume­ro­jut­tu, kan­ta­kau­pun­gin asuk­kais­ta auto on noin 30–40%, vähän läh­tees­tä ja las­ken­ta­me­to­dis­ta riippuen. 

    Oli­si eri­tyis­sen mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tut­ki­mus lii­ken­ne­mää­ris­tä, kun­ka pal­jon lii­ken­tees­tä esi­mer­ki­si mai­ni­tus­sa Töö­lös­sä on muu­al­ta tule­vien ja pal­jon­ko muu­al­ta tule­vien aie­hut­ta­maa. Eikö­hän pal­ve­lu­jen ja tapah­tu­mien peräs­sä liik­ku­vat edus­ta valtasoaa.

    Mik­si mui­den aiheut­ta­mas­ta “ongel­mas­ta” ran­gais­taan asuk­kai­ta, jot­ka ovat valin­neet vih­reäm­män tavan elää — hyvien jul­ki­sen lii­ken­teen yhtyk­sien var­rel­la, mut­ta kui­ten­kin tar­vit­se­vat autoa satunnaisesti? 

    Kuka raken­si Fin­lan­dia­ta­lon, musiik­ki­ta­lon, oop­pe­ran tuo­hon? Tus­kin asuk­kaat vaan kaupunki. 

    Koros­tan että kan­na­tan tii­vim­pää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, jot­ta jul­ki­nen lii­ken­ne ja pal­ve­lut paran­tu­vat. On kui­ten­kin koh­tuu­ton­ta vaa­tia että vain raja­tun alu­een asuk­kaat mak­sa­vat lieveilmiöt.

    Raken­nus­jär­jes­tys kiel­tää sisä­pi­han auto­pai­kat ja mones­sa pai­kas­sa ei maa­nal­lek­kaan saa mennä.

  132. Kyl­lä­päs on ajat muut­tu­neet! Kun itse vajaa kym­me­nen vuot­ta sit­ten asuin opis­ke­li­ja-asun­nos­sa Hel­sin­gin Kos­ke­las­sa, oli talo­yh­tion park­ki­paik­ka aina huo­mat­ta­van tyhjä. ”

    Sama Turus­sa­kin. Aikoi­naan kun muu­tin yli­op­pi­las­ky­län vie­reen 2000-luvun alus­sa, yo-kylän park­ki­paik­kaa laa­jen­net­tiin lähes tupla­ko­koon. Yli­opis­to ja kaup­pa­kor­kea alle kilo­met­rin pääs­sä. Kai­pa sil­loin oli pal­jon opis­ke­li­joi­ta Salos­sa Nokial­la töissä..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.