Välimäen testamentti

(Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kunnallisalan kehittämissäätiön nettisivuilla www.kaks.fi)

Kari Välimäki esitti kansliapäällikön uransa päätteeksi oman käsityksensä terveydenhuollon järjestämisestä maassamme. STM:n ministerit irtisanoutuivat esityksestä oitis. Minusta Välimäen esityksessä on paljon hyvää.

Harmi,  että Välimäki esittää Uudenmaan sairaanhoidon jakamista kolmeen osaan. Tällainen kämmi teki arvostelusta helppoa. Välimäen tavoitteena oli varmaankin suurin piirtein samankokoiset alueet eri puolilla maata. Tai ehkä hän ajatteli, etteivät pääkaupunkiseudun kaupungit pysty yleensäkään tekemään mitään yhdessä.

Jokseenkin kaikki terveydenhuollon asiantuntijat ovat esittäneet maahan pariakymmentä terveydenhuollon aluetta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuuluminen samaan organisaatioon edesauttaa kaivattua pystysuoraa integraatiota. Olisi hyvä, jos erikoislääkärit ja yleislääkärit olisivat enemmän tekemisissä keskenään.

Vastuukuntamalli on esityksen toinen hyvä puoli. Siinä hallinto toimii paremmin ja säästeliäämmin kuin kuntayhtymässä.

Välimäen mallia voisi kehittää korjaamalla ensin tuon Uudenmaan pirstomisen – miten, riippuu siitä, miten alueen hallinto muutoin järjestetään.

Erityisvastuualueille Välimäen mallissa ei ollut juuri sijaa. Sen voisi ratkaista panemalla yliopistolliset sairaalat alueidensa vastuukuntahallinon alle, mutta antamalla niille valtakunnallisia tehtäviä vaikka asetuksella.

Demokratia? Valittaako uuden sydämen HYKS:issä saanut joensuulainen kovasti demokratiavajetta, vaikka ei olekaan saanut myötävaikuttaa HUS:n hallituksen valintaan? Keski-Suomen terveydenhuolto olisi tulevan Suur-Jyväskylän alaisuudessa, mutta toki jokin maakunnallinen luottamusmieselin voisi sen asioita käsitellä, kunhan budjetin esittelisi kaupunginjohtaja.

41 vastausta artikkeliin “Välimäen testamentti”

  1. Ei tässä mitään ”pystysuoraa integraatiota” kaivata. Tuo on vain koodinimi palveluiden katoamiselle kunnista. Peruspalvelut toteuttava pikkukunta voi hyvin hankkia loput palvelut jostain muualta. Terveyspalvelut toteutetaan joka tapauksessa hierarkkisesti, ja on luontevaa tarjota peruspalvelut pienehköissä yksiköissä lähellä kansalaisia. Jos hallinto keskitetään ja paikallinen vaikuttaminen viedään pois, paikalliset palvelut yleensä kärsivät.

    Eikö tähänkin voisi soveltaa samoja periaatteita, kuin edellisen blogikirjoituksen vanhuspalveluihin? Jos valtio maksaisi tavalla tai toisella ainakin erikoissairaanhoidon (lääketieteellisin perustein hyväksytyt) kustannukset, voisi kunta tai jopa potilas hankkia palvelut palvelusetelityyliin sieltä, mistä parasta palvelua kyseiseen vaivaan saa.

    1. Ajatus, että valtio maksaisi erikoissairaan hoidon ja kunta perusterveydenhoidon on tuhoisa. Sitä on kokeiltu Norjassa ja katuvbat suuresti. Kunnan kannattaa lähettää kaikki potilaat erikoissairaanhoitoon, eikä tässä mikään valvonta toimi. Tämä ongelma meillä on jo yksityissektorin kanssa.

  2. Valtion aluehallintomalli on saatava ensin kuntoon. Nykymalli, jossa jokainen sektori virittelee alueensa miten kulloinenkin ministeri näkee kulloinkin on enemmän kuin typerä.

    Lyhyesti: valtionhallintoa varten tarvitaan nykyisiä läänejä ja maakuntia toimivampi malli. Maakuntia on aivan liikaa ja nkyisiä läänejä liian vähän.

    Poliisi, pelastuslaitos, sairaanhoito, ympäristövalvonta ja tiehallinto – kaikkien etu olisivat yhtenäiset rajat, mielellään liitettynä johonkin demokraattiseen elimeen.

    Vaalipiirien uudistaminen meni luonnollisesti riitelyksi oikeanlaisten äänestäjien saamisesta omaan läänityksen. Sama näissä muissakin himmeleissä.

    Myönnettäköön: yhteiskunta on muuttunut, samoin ihmisten liikkuminen ja palvelutarpeet siitä kun kuntavaakunoista ja maakuntalauluja suunniteltiin.

    Honoin malli on nykyinen, jossa kaikki rajat ovat ihn mitä sattuu. Ei kenekään maata jää liikaa.

  3. Osmo Soininvaara: Kunnan kannattaa lähettää kaikki potilaat erikoissairaanhoitoon, eikä tässä mikään valvonta toimi

    Erikoissairaanhoito toteaa, että potilas ei tarvitse erikoissairaanhoitoa ja kuntaa laskutetaan kuluista sekä sakkomaksu erikoissairaanhoidon ajan haaskauksesta.

    Hyvin yksinkertaista, kun erikoissairaanhoito on valtion käsissä, mutta ilmeisesti liian vaikeata poliitikoille.

    1. Ei t6oimi. Ei ole toimintuy suomalaisten yksityislääkärienkään suhteen. HYKS yritti joskus laskuttaa tuirhia potilaita lähettäviä yksityisläkäreitä, mutta mönkään meni.

  4. Ei toimi?: Erikoissairaanhoito toteaa, että potilas ei tarvitse erikoissairaanhoitoa ja kuntaa laskutetaan kuluista sekä sakkomaksu erikoissairaanhoidon ajan haaskauksesta.

    Jonka seurauksena myöskään hoitoa oikeasti tarvitsevia potilaita ei kunnan taloushallinnon antaman uuden ohjeistuksen jälkeen enää lähetetä lainkaan erikoissairaanhoitoon…

    (ja sitten aikaa television ajankohtaisohjelmissa olla paljon tuntehikkaita juttuja henkitoreissaan kituvista vanhuksista joiden elämän olisi voinut pelastaa parilla satasella).

  5. Kaippa se ongelma turhien laskutuskessa on se että ne eivät oikeastaan olekaan turhia. On nimittäin olemassa iso alue jossa ei ole selvää joko tai asettelua.

    Ilman muuta perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito olisi aina pitänyt olla saman rahoituksen alla.

    Saman rahoituksen alle pitäisi saada kaikki sairaanhoitoon liittyvä, myös sairaslomat ja KELA. Kun on hajautunut kaikki yrittävät vain työntää kustannuksia toisilleen ja potilas jää siinä sitten hoitamatta. Se taasen maksaa lyhyinä työurina eläkkeinä yms.

    Osmo Soininvaara:
    Ei t6oimi. Ei ole toimintuy suomalaisten yksityislääkärienkään suhteen. HYKS yritti joskus laskuttaa tuirhia potilaita lähettäviä yksityisläkäreitä, mutta mönkään meni.

  6. Julkisessa keskustelussa suurena ongelmana on keskittyminen yliopistosairaala/terveyskeskus-dikotomiaan. Olisi muistettava, että tavallisetkin keskussairaalat ovat älyttömän paljon vahvempia yksiköitä kuin terveyskeskussairaalat, aluesairaalat ja kaupunginsairaalat. Keskussairaalat kykenevät hoitamaan yli 90 prosenttia kaikesta erityissairaanhoidosta. Lähinnä eräät vaativimmat leikkaukset jäävät yliopistosairaaloiden kontolle.

    Jos nykyinen sairaanhoitopiirijärjestelmä romutetaan siirtymättä samalla sairaanhoitopiirin kokoisiin kuntiin, romuttuu ei-yliopistollisten keskussairaaloiden talous. Keskuskaupungit eivät yksinään kykene ylläpitämään nykyisen tasoisia keskussairaaloja, jos muut kunnat voivat pomppia aisan yli ja syödä lyhytnäköisesti rusinoita pullasta. Lopputuloksena on keskussairaaloiden, joita tällä hetkellä johtaa enimmäkseen aika pätevä virkamiesjohto, kietoutuminen surkean epäonnistuneeseen kunnallispolitiikkaan. Ne vajoavat tavallisen kaupunginsairaalan tasolle.

    Toki, jos tarkoitus on lakkauttaa kaikki ei-yliopistolliset keskussairaalat, yllä kuvattu malli on hyvä. Kuitenkin siitä olisi syytä keskustella avoimesti.

  7. Osmo Soininvaara:
    Ei toimi. Ei ole toiminut suomalaisten yksityislääkärienkään suhteen. HYKS yritti joskus laskuttaa tuirhia potilaita lähettäviä yksityisläkäreitä, mutta mönkään meni.

    Eihän se niin toimikaan, mutta pitääkö HYKSin ottaa sisään kaikki, joita lähetetään. Turha potilas ulos ja lasku perään – ja osoitus oikeaan paikkaan, tietysti.

  8. Kuntauudituksesta on tulossa pannukakku. Persut nostavat kannatustaan kuntarajojen muutosvastarinnalla ja nyt muutkin puolueet myötäilevät persuja

    Kuntauudistus on vesittymässä

    Uudistus alkoi hyvin eli muutos tehdään heti vaalikauden alussa.Mutta nyt sen toteutus on halvaantunut ensin kunnallisvaaleihin ja myöhemmin eduskuntavaaleihin.

    Pitäisi lähteä uudestaan ja lopettaa koko kuntauudistus.

    Uudistus pitäisi tehdä funktio kerrallaan ei kuntien vastuulta siirretään esnin terveydenhoito uudelle valtiolliselle organisaatiolle

    Sen jälkeen sosiaalitoimi, koulutus ja lopulta tekninen toimi.

    Entiselle kunnalle jäisi kulttuuri,urheilu, vähän kaavoitusta esim katujen nimet etec

    Näin kunnat vaipuisivat unholan yöhön ilman poliittisia himoja

  9. JouniL:
    Kaippa se ongelma turhien laskutuskessa on se että ne eivät oikeastaan olekaan turhia. On nimittäin olemassa iso alue jossa ei ole selvää joko tai asettelua.

    On kolme perusteltua syytä lähettää potilas erikoissairaanhoidon piiriin: perustasolta ei löydy osaamista, perustasolta ei löydy tarvittavia materiaalisia edellytyksiä (laitteita, tiloja), tai asia tulee mittakaavaedun vuoksi tehokkaammin hoidetuksi erikoissairaanhoidossa.

    Materiaalisten edellytysten puute on aika absoluuttinen asia, mutta osaamisasia sitten taas ei. Perustasolla työskentelee lääkäreitä monenlaisella pätevyydellä ja kokemuksella. Jo potilasturvallisuudenkin takia on parempi, että kokemattomampi lääkäri lähettää erikoissairaanhoitoon hiukan liian helposti kuin liian tiukoin perustein.

    Tässä tosin hyvin äkkiä törmätään siihen, että asioiden järjestäminen rahan, potilasturvallisuuden ja hoitotulosten kannalta optimaalisesti ei ole helppoa. Vastaan tulee monenlaista organisaatiojäykkyyttä, ja joissakin tapauksissa nykyiset saavutetut edut saattavat olla kovin vaikeita purettavia. Ja joka tapauksessa katastrofi on tiedossa, jos maksaja ja hoidon koordinoija on eri taho.

    Ja vielä tässä on sekin pulma, että maksetaanko palopäällikölle bonusta sammutettujen tulipalojen määristä vai alueen tulipalovahinkojen vähäisyydestä. Jälkimmäisessä tapauksessa tulipalojen ehkäisy voi olla hyvä ajatus, ensimmäisessä ei.

    1. Kun materiaalisten edellytysten puute perusterveydenhoidossa on syy lähettää (kalliiseen) erikoissairaanhoitoon, asiaa ei mitenkään partanna se, jos tuo kallis erikoissairaanhoito muuttuu kunnan kannalta ilmaiseksi, kun valtio sen maksaa. Silloin voimme olla varmoja siitä, ettei niitä materiaalisia edellytyksiä synny ja jos niitä vielä jossain on, ne poistetaan.

  10. Osmo Soininvaara:
    Ajatus, että valtio maksaisi erikoissairaan hoidon ja kunta perusterveydenhoidon on tuhoisa. Sitä on kokeiltu Norjassa ja katuvbat suuresti. Kunnan kannattaa lähettää kaikki potilaat erikoissairaanhoitoon, eikä tässä mikään valvonta toimi. Tämä ongelma meillä on jo yksityissektorin kanssa.

    Viittasin lääketieteellisin perustein hyväksyttyihin kustannuksiin juuri vapaan lähettämisoikeuden mukanaan tuomien ongelmien vuoksi. Uskon että erilaisia toimivia keinoja löytyy. Tuossa yllä jo keskusteltiinkin aiheesta. Yksi aika tiukka tapa olisi pyytää aina lupa lähettämiseen erikoissairaanhoidon puolelta. (Luotetuille lääkäreille sallittaisiin varmaankin myös oma harkinta selvissä tapauksissa.)

  11. En ymmärrä oikein tällaisia isäntäkuntamalleja, joissa ollaan ”isännän ” armoilla. Miksei yksinkertaisesti annettaisi sekä perus- että erikoisairaanhoitoa alueellisille sairaanhoitopiireille tai jollekin muulle vastaavalle taholle. Tällöin muillakin kun isännällä=suurella keskuskunnalla on sananvsaltaa. Näinhän toimitaan muuallakin, vain Suomessa perusterveydenhuolto on kuntien vastuulla. Ruotsissa hoitava taho on aluekunta lanstinget, Norjassa Fylke ja Tanskassa nykyisin Region. Myöskin kannattaisi tutkailla mallia Saksasta ja Ranskasta. Suomen terveydenhoitomenotkan ovat hyvin pienet, muistaakseni vain alle 10% BKT:stä.

    1. Nämä yhden toimialan kuntayhtymät ovat varsinaisia rahantuhlausautomaatteja, koska niissä ei ole ketään alan ulkopuolista valvomassa rahankäyttöä. Siksi vastuukuntamalli. Ei ruotsissakaan sairaalalaitos ole itsenäinen, vaan se on monialaisen lääninhallinnon alainen. Esimerkki hyvin toimvasta vastuukuntamallista on Hollolan kunnan hallinnoima Oiva-kuntayhtymä. Sitä johtaa muodollisesti luottamushenkilöelin, johon muutkin kunnat saavat lähettää edustahjiaan luottamaan, mutta taloushallinto on Hollolan kunnan talousjohdon alainen.

  12. Osmo Soininvaara: asiaa ei mitenkään partanna se, jos tuo kallis erikoissairaanhoito muuttuu kunnan kannalta ilmaiseksi, kun valtio sen maksaa

    Uskon että sopivat säännöt löytyisivät, ja erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat valittaisiin lääketieteellisin perustein. Mutta jos oletetaan, että tuollaisen kustannusrajan ylittäminen on liian vaikeaa, voisi terveydenhuollon kustannukset kierrättää valtion kautta. Kunta voisi yhä olla perustason terveyspalveluiden toteuttaja (ja haluamiensa lisäviritysten rahoittaja), mutta sille olisi taloudellisesti jokseenkin samantekevää, menevätkö erikoistapaukset erikoissairaanhoitoon jonnekin muualle.

  13. Osmo Soininvaara:
    Nämä yhden toimialan kuntayhtymät ovat varsinaisia rahantuhlausautomaatteja, koska niissä ei ole ketään alan ulkopuolista valvomassa rahankäyttöä.

    Mihin tämä perustuu? Tilaavat kunnathan voivat valvoa ja tehdä malliin tarvittaessa muutoksia. Mainitsemani yhden tehokkuusvertailun voittanut Karvian kunta muuten tuottaa palvelunsa yhdessä naapurikuntien kanssa. Itse asiassa yhteistyötä on kahteenkin suuntaan (pääyhteistyö Kankaanpään suuntaan, yöpäivystys Parkanossa).

    Valvonan hämärtymistä voisi epäillä yhtä hyvin tilanteessa, jossa vastuuta siirtyy vastuukunnalle, etäämmäs palvelun käyttäjistä ja maksajista.

  14. Jotkut pienet kunnat ovat ulkoistaneet koko sotensa – miksi? Valistunut veikkaus on, että kuntaan saadaan tällöin erikoissairaanhoidosta riippumaton toimija, jonka kannustin on aidosti olla lähettämättä erikoissairaanhoitoon herkästi potilaita. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen on kaunis ajatus, mutta katsokaas ketkä on terveydenhuollon organisaation huipulla. Perusterveydenhuolto joutuu aivan hunningolle, jos mennään suuriin yksiköihin. Kun todellisuus ja teoria eivät vastaa toisiaan, on lääkkeenä näköjään se, että heitetään hiekkaa niiden kuntien rattaisiin, jotka pakon edessä ovat ulkoistuksia tehneet.

  15. Vielä kun keksisi, mikä motivaatio yksityislääkärillä on lähettää potilas ”turhaan” erikoissairaanhoitoon…? Kyseessä on ilmeisesti ollut terve ihminen, kun lähete on ollut turha.

  16. Jos avohoidon yksityislääkäri ei saa sairasta terveeksi, niin mihinkä hänet sitten pitäisi lähettää? Voisi kuvitella yksityislääkärillä olevan kaikki kuviteltavissa olevat kannustimet hoitaa potilas omassa lääkärikeskuksessa kuntoon… Kyseessä lienee tilanne, jossa potilas ei täytä hoitotakuulain kriteerejä, eli ei ole riittävän sairas saadakseen hoitoa. Suomalaisia potilaita luulen tuntevani sen verran, että lääkärissä ei noin yleisesti ottaen juuri huvikseen juosta.

  17. Välimäki tiesi mistä puhui. Olen Soinivaaran kanssa samaa mieltä siitä, että Välimäen mallissa on paljon hyvää eikä sitä pidä tyrmätä suinpäin. On täysin selvä, ettei erikoissairaanhoitoa voi siirtää peruskunnille vaikka kuntauudostus toisi 70 kuntaa. Paikkapaikoin nykyiset sairaanhoitopiiritkin on liian pieniä vastaamaan tiettyjen erikoisalojen päivystyksestä. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyö on välttämätöntä. Ministerien olisi kannattanut miettiä hetki eikä tyrmätä ehdotus tuoreeltaan. Toivottavasti järki voittaa.

  18. JV: Voisi kuvitella yksityislääkärillä olevan kaikki kuviteltavissa olevat kannustimet hoitaa potilas omassa lääkärikeskuksessa kuntoon…

    Ei ole, ja vaikka olisikin, kannustimet eivät yksin riitä. Päivystyskeikkaa tekevä nuori yksityislääkäri on aika hankalassa tilanteessa kun yksikkö on niin pieni ettei käytännössä minkäänlainen vanhemman kollegan konsultointi ole mahdollista.

    Lattiatasolla ratkaisu on helppo: suurennetaan yksiköt sellaiseksi että lääkärikunnasta saadaan synergiaa. Työyhteisön integraatio on aina vaakasuoraa.

    Pystysuora integraatio on hallinnon kieltä eikä oikein tavoita sitä mistä lisäarvo syntyy eli erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon parissa työskentelevien ihmisten normaalista vuorovaikutuksesta työyhteisössä.

  19. En nyt tarkoittanut mitään päivystyskeikkalääkäriä, vaan yksityisen lääkärikeskuksen lääkäriä. Ei nämä keikkalääkärit ole mitään yksityislääkäreitä.

  20. Osmo Soininvaara:
    Ei t6oimi. Ei ole toimintuy suomalaisten yksityislääkärienkään suhteen. HYKS yritti joskus laskuttaa tuirhia potilaita lähettäviä yksityisläkäreitä, mutta mönkään meni.

    Mietin vain yhtä kysymystä. Käsitätäksnei HYKS tai Jorvi potilaskertomuksen / diagnoosin perusteella panee potilaan jonoon.

    Kerran sain (tk-lääkärin antamasta kirturgin lähetteestä), että olette jonossa n 12 kk päässä. Tämä oli ennen hoitotakuuta. Sain perustella, miksi aikaa olisi syytä lyhentää, ja iltapäivän väsäsin perusteita. Aika tuli paluupostissa.

    Ja onko työterveyslääkärin anyama lähete näitä kirottuja yksityislääkärien lähetteitä?

    Operaatuin tulee aina olla riittävät objektiiviset lääketieteelliset indikaatiot, ei vain se, että yksi lääkäri kirjoittaa lähetteen.

  21. JV: En nyt tarkoittanut mitään päivystyskeikkalääkäriä, vaan yksityisen lääkärikeskuksen lääkäriä. Ei nämä keikkalääkärit ole mitään yksityislääkäreitä.

    Jos yksityisen terveydenhuollon palveluntarjoajayrityksen palveluksessa oleva lääkäri ilman virkasuhdetta hoidon maksajaan ei ole yksityislääkäri niin mikä sitten?

    Mitä yksityisiin lääkäriasemiin tulee, ei niillä yksinkertaisesti ole valmiuksia eikä fasiliteetteja tuotantokustannuksiltaan kalliiseen erikoissairaanhoitoon, edulliseen ja/tai kannattavaan kylläkin.

    OT: Jos vähänkin tuntee julkisen ja yksityisen terveydenhoitosektorin rakennetta, on mahdollisuus kirsikka-poimia itselleen palvelukokonaisuus jossa yhdistyy sekä ajansäästö että korkea ammattitaito murto-osalla siitä kustannuksesta mitä vaikka Yhdysvalloissa vakuutuksenottaja joutuu vastaavantasoisesta palvelusta maksamaan.

  22. Täällä on melko paljon hyviä teoreetikkoja, mutta käytäntöä ei tunneta.
    Esimerkiksi tässä lähellä on lymfoomapotilas, jota työterveyshuollossa vaan ihmeteltiin – erikoislääkäri piti hakea yksityisestä lääkärikeskuksesta ennen kuin diagnoosi selvisi, lähete saatiin ja hoidot voitiin aloittaa yliopistosairaalassa.
    Nyt kun sairaus on uusinut, sama juttu.
    Niin että kukahan lääkäri niitä aiheettomia lähetteitä kirjoittaa ja missä?

  23. Kunta aina maksaa lskun, jonka sairaanhoitopiiri lähettää. Valittaa ei voi, kysyä saa, vastauksia ei tipu. valtio puolestaan lähettää kuntaan lisää rahaa…

    Käytännössä hoitoketjun uudistaminen ja tarveharkinta on tullut mahdottomaksi, koska kaikilla on maksuautomaatti tiedossa.

    Oikea kysymys on miksi siirto terveyskeskuskesta erikoissairaanhoitoon on heti niin kallista. No, lyhytkin konsultointi jyvittyy sillä tavalla – erikoislääkärin kulu terveyskeuksessa on vain pienempi. Tekemisen ja lääketieteen sijaan tämä on laksentatoimeen liittyvä ongelma.

    Potilaan kannallta huono tuuri voi olla taudissa ja hoidossa. Ei se hyvä homma ole, jos klassisten aivohavausoireiden jälkeen lähetetään terkkariin ja kehoitetaan ottamaan pari särkylääkettä. Aivohlvauspotilaan huonon hoidon kulut vastaan aikaisemman erikoishoidon kulut valinta on kamreerillekin selvä.

  24. Esimerkiksi tässä lähellä on lymfoomapotilas, jota työterveyshuollossa vaan ihmeteltiin – erikoislääkäri piti hakea yksityisestä ”

    Työtervyshuollosta vastaavat pääasiassa yskityiset lääkäriasemat.
    Minäkin ehdin ollaliki 40 vuotta yksityisen hoidossa

    Mutta ei se laatua takaa, yksityislääkärit syöttivät minulle 20 vuotta lääkettä, joka aiheutti vakavia sivuoireita, ei kovin näkyvästi,mutta hitaasti ja varmasti.

    Eivätkä valitukseni oireista johtaneet mihinkään

    Vasta kun siirryin terveyskeskukseen niin ongelmaa alettiin tutkia ja syy löytyi.Lääke todella aiheuttaa joillekin vakavaia haittoja.

    Nyt haen sairaseläkettä.Tietysti olis mahdollisuus riitauttaa tämäkin ja hakea lääke/potilasvahinkokorvausta ,mutta olen todennäköisesti jo kuollut ennen kuin asia ratkeaa oikeudessa

  25. Soinivaara kirjoitti: ”Vastuukuntamalli on esityksen toinen hyvä puoli. Siinä hallinto toimii paremmin ja säästeliäämmin kuin kuntayhtymässä.”

    Mistä ihmeestä tällainen käsitys on peräisin, että kunnan hallinto toimisi paremmin ja säästeliäämmin kuin kuntayhtymän. Kyllä tälle väitteelle pitäisi esittää jotakin perusteluja.

    Varsinkin poliitikoilla on taipumus kirjoitella mitä sattuu ja kun kirjoittajana on tunnettu henkilö, ihmiset luulevat, että nämä tarinat ovat tosia.

    1. Käsitys yhden asian kuntayhtyminen löysästä rahankäytöstä on syntynyt istumisesta sairaanhoitopiirin hallituksessa. Kun kaikki ovat terveydenhuollon puolella, kukaan ei kehtää kyseenalaistaa yhtäkään rahareikää. Profession valta toimii samalla tavalla ammattikoulukuntainyhtymässä ja vaikka missä.

  26. Osmo Soininvaara:
    Kertomus yksittäisestä, jossa lähete on ollut aiheellinen, ei todista mitään siitä, paljonko on aiheettomia lähetteitä.

    No eipä todista tälläinen heitto ilman näyttöäkään.

  27. Osmo Soininvaara:
    Käsitys yhden asian kuntayhtyminen löysästä rahankäytöstä on syntynyt istumisesta sairaanhoitopiirin hallituksessa. Kun kaikki ovat terveydenhuollon puolella, kukaan ei kehtää kyseenalaistaa yhtäkään rahareikää. Profession valta toimii samalla tavalla ammattikoulukuntainyhtymässä ja vaikka missä.

    Miksi ette kokeilleet – yksittäisten rahareikien ihmettelemisen sijaan – kehysbudjetointia, jossa asiantuntijat olisivat priorisoineet menot kehykseen? Näin kunnissa tehdään.
    Tosin valtuuston päättämä kehys aina aiheuttaa ns. asiantuntija lautakunnissa valitusvirren, että ”siellä ne vaan päättää kehyksistä, vaikka eivät tiedä asioista” – mutta kehys pitää (niinhän se pitää valtiollakin).

  28. Tuossa edellä yritin vakuuttaa (turhaan?), että lähetteen saaminen erikoissairaanhoitoon ei ole helppoa, ei ainakaan liian helppoa, vaan pikemminkin vaikeaa. Esimerkkejä on kyllä runsaasti.

    Stakes on vuonna 2006 julkaissut manuaalin, jossa sanotaan selvästi: ”Hoitokokonaisuus alkaa lähetteen saapumisesta tai potilaan saapumisesta ilman lähetettä terveydenhuollon organisaatioon ja kun on todettu, että kyseinen tapaus hoidetaan kyseisessä organisaatiossa.
    Väärään paikkaan tulleet tapaukset tai aiheettomat yhteydenotot eivät aloita uutta hoitokokonaisuutta.”

    Siis: aiheettomat lähetteet eivät aiheuta toimenpiteitä.
    Jos erikoissairaanhoidossa väitetään, että ongelmat aiheutuvat aiheettomista lähetteistä, on selvästi toimittu väärin.

  29. Osmo Soininvaara:
    Kunnan on maksettava kiltisti kaikki ne laskut, joita sairaanhoitopiiri keksii lähettää. Siinä ei kehysbudjetointi auta.

    Ymmärsin, että olet perehtynyt asiaan juuri sairaanhoitopiirin hallituksessa – siis siellä, joka johtaa sairaanhoitopiirin toimintaa – ja juuri sinne suosittelin kehysbudjetointia.
    Ehkä olit jopa jonkin peruskunnan edustaja siellä?
    Mistähän te oikein olitte päättävinänne siellä?
    No, turha surra, tilanne on varmaan sama muissakin sairaanhoitopiireissä.

  30. Kuka uskaltaa koskea DDR-simulaattoriin, terveyskeskuksiin?

  31. Niin kauan kun yhden asian (terveydenhuolto) kustannuksia pallotellaan kolmen eri maksajan välillä (perus, erikois, kela), ei tehokkuutta synny.
    Joskus oli se esimerkki siitä, kunka lääkärit määräävät tuplahintaisia reumalääkkeitä reseptillä, koska halvemmat lääkkeet pitäisi antaa sairaalassa, jolloin niiden hinta olis pois sairaalan budjetista, ei kelan.

    nimim. yli tonnilla lääkettä kuussa kelan piikkiin, koska diagnoosin saaminen kesti sen keskiarvon eli 9 vuotta, kyllä tulee säästöä!

  32. Kalle:
    Kuka uskaltaa koskea DDR-simulaattoriin, terveyskeskuksiin?

    Raflaava ajatus… varmaan tarkoituksella.
    Ja mitähän niille pitäisi tehdä?

  33. Voi olla, että Välimäen esityksessä on paljon hyvää nykymalliin ja hallituksen suunnitelmiin verrattuna, mutta siitäkin tulee vaikutelma sekavasta viritelmästä, joka rakentuu nykyisten toimimattomien rakenteiden päälle. Valitettavasti huonosta ei saa hyvää pienin korjauksin. Tarvittaisiin mittavampi aluehallinnon uudelleen järjestäminen, esimerkiksi Ruotsin mallia mukaillen. Tämä malli on sentään käytännössä kokeiltu pohjoismaisissa olosuhteissa ja hyväksi havaittu. On turha keksiä pyörää uudelleen. Minusta suomalaisten alan virkamiesten ja päättäjien pitäisi ehdottomasti käydä tutustumassa ruotsalaiseen järjestelmään jonkin paikallisen landstingin vieraana, hiukan samaan tapaan kuin Osmo vastikään tutustui Göteborgin joukkoliikennesuunnitelmiin. Vaikka joukkoliikenteen sujuvuus on myös tärkeä asia, niin näissä sosiaali- ja terveyspuolen ja aluehallinnon palveluissa liikkuu paljon suuremmat rahat ja niillä on todennäköisesti vielä merkittävämpi vaikutus alueiden tulevaisuuden näkymiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.