Välimäen testamentti

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön net­ti­sivuil­la www.kaks.fi)

Kari Välimä­ki esit­ti kansli­apääl­likön uransa päät­teek­si oman käsi­tyk­sen­sä ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­es­tä maas­samme. STM:n min­is­ter­it irti­sanou­tu­i­v­at esi­tyk­ses­tä oitis. Minus­ta Välimäen esi­tyk­sessä on paljon hyvää.

Har­mi,  että Välimä­ki esit­tää Uuden­maan sairaan­hoidon jakamista kolmeen osaan. Täl­lainen käm­mi teki arvostelus­ta help­poa. Välimäen tavoit­teena oli var­maankin suurin piirtein samankokoiset alueet eri puo­lil­la maa­ta. Tai ehkä hän ajat­teli, etteivät pääkaupunkiseudun kaupun­git pysty yleen­säkään tekemään mitään yhdessä.

Jok­seenkin kaik­ki ter­vey­den­huol­lon asiantun­ti­jat ovat esit­täneet maa­han pari­akym­men­tä ter­vey­den­huol­lon aluet­ta. Peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon kuu­lu­mi­nen samaan organ­isaa­tioon edesaut­taa kai­vat­tua pysty­suo­raa inte­graa­tio­ta. Olisi hyvä, jos erikois­lääkärit ja yleis­lääkärit oli­si­vat enem­män tekemi­sis­sä keskenään.

Vas­tuukun­ta­malli on esi­tyk­sen toinen hyvä puoli. Siinä hallinto toimii parem­min ja säästeliääm­min kuin kuntayhtymässä.

Välimäen mallia voisi kehit­tää kor­jaa­mal­la ensin tuon Uuden­maan pirstomisen – miten, riip­puu siitä, miten alueen hallinto muu­toin järjestetään.

Eri­ty­is­vas­tu­ualueille Välimäen mallis­sa ei ollut juuri sijaa. Sen voisi ratkaista pane­mal­la yliopis­tol­liset sairaalat aluei­den­sa vas­tuukun­ta­halli­non alle, mut­ta anta­mal­la niille val­takun­nal­lisia tehtäviä vaik­ka asetuksella.

Demokra­tia? Valit­taako uuden sydä­men HYKS:issä saanut joen­su­u­lainen kovasti demokra­ti­ava­jet­ta, vaik­ka ei olekaan saanut myötä­vaikut­taa HUS:n hal­li­tuk­sen val­in­taan? Kes­ki-Suomen ter­vey­den­huolto olisi tule­van Suur-Jyväskylän alaisu­udessa, mut­ta toki jokin maakun­nalli­nen luot­ta­mus­mieselin voisi sen asioi­ta käsitel­lä, kun­han bud­jetin esit­telisi kaupunginjohtaja.

41 vastausta artikkeliin “Välimäen testamentti”

  1. Ei tässä mitään “pysty­suo­raa inte­graa­tio­ta” kai­va­ta. Tuo on vain koo­d­in­i­mi palvelu­iden katoamiselle kun­nista. Perus­palve­lut toteut­ta­va pikkukun­ta voi hyvin han­kkia lop­ut palve­lut jostain muual­ta. Ter­veyspalve­lut toteutetaan joka tapauk­ses­sa hier­arkkises­ti, ja on luon­te­vaa tar­jo­ta perus­palve­lut pienehköis­sä yksiköis­sä lähel­lä kansalaisia. Jos hallinto keskitetään ja paikalli­nen vaikut­ta­mi­nen viedään pois, paikalliset palve­lut yleen­sä kärsivät.

    Eikö tähänkin voisi soveltaa samo­ja peri­aat­tei­ta, kuin edel­lisen blogikir­joituk­sen van­hus­palvelui­hin? Jos val­tio mak­saisi taval­la tai toisel­la ainakin erikois­sairaan­hoidon (lääketi­eteel­lisin perustein hyväksy­tyt) kus­tan­nuk­set, voisi kun­ta tai jopa poti­las han­kkia palve­lut palvelusetelityyli­in sieltä, mis­tä paras­ta palvelua kyseiseen vaivaan saa.

    1. Aja­tus, että val­tio mak­saisi erikois­sairaan hoidon ja kun­ta peruster­vey­den­hoidon on tuhoisa. Sitä on kokeil­tu Nor­jas­sa ja katu­vbat suuresti. Kun­nan kan­nat­taa lähet­tää kaik­ki poti­laat erikois­sairaan­hoitoon, eikä tässä mikään valvon­ta toi­mi. Tämä ongel­ma meil­lä on jo yksi­tyis­sek­torin kanssa.

  2. Val­tion alue­hallintoma­lli on saata­va ensin kun­toon. Nyky­malli, jos­sa jokainen sek­tori virit­telee alueen­sa miten kul­loinenkin min­is­teri näkee kul­loinkin on enem­män kuin typerä.

    Lyhyesti: val­tion­hallintoa varten tarvi­taan nyky­isiä lääne­jä ja maakun­tia toimi­vampi malli. Maakun­tia on aivan liikaa ja nky­isiä lääne­jä liian vähän.

    Poli­isi, pelas­tus­laitos, sairaan­hoito, ympäristö­valvon­ta ja tiehallinto — kaikkien etu oli­si­vat yht­enäiset rajat, mielel­lään liitet­tynä johonkin demokraat­tiseen elimeen.

    Vaalipi­irien uud­is­t­a­mi­nen meni luon­nol­lis­es­ti riite­lyk­si oikean­lais­ten äänestäjien saamis­es­ta omaan lääni­tyk­sen. Sama näis­sä muis­sakin himmeleissä.

    Myön­net­täköön: yhteiskun­ta on muut­tunut, samoin ihmis­ten liikku­mi­nen ja palve­lu­tarpeet siitä kun kun­tavaakunoista ja maakun­ta­laulu­ja suunniteltiin.

    Hon­oin malli on nykyi­nen, jos­sa kaik­ki rajat ovat ihn mitä sat­tuu. Ei kenekään maa­ta jää liikaa.

  3. Osmo Soin­in­vaara: Kun­nan kan­nat­taa lähet­tää kaik­ki poti­laat erikois­sairaan­hoitoon, eikä tässä mikään valvon­ta toimi

    Erikois­sairaan­hoito toteaa, että poti­las ei tarvitse erikois­sairaan­hoitoa ja kun­taa laskute­taan kuluista sekä sakko­mak­su erikois­sairaan­hoidon ajan haaskauksesta.

    Hyvin yksinker­taista, kun erikois­sairaan­hoito on val­tion käsis­sä, mut­ta ilmeis­es­ti liian vaikea­ta poliitikoille.

    1. Ei t6oimi. Ei ole toim­intuy suo­ma­lais­ten yksi­ty­is­lääkärienkään suh­teen. HYKS yrit­ti joskus laskut­taa tuirhia poti­lai­ta lähet­täviä yksi­ty­is­läkäre­itä, mut­ta mönkään meni.

  4. Ei toi­mi?: Erikois­sairaan­hoito toteaa, että poti­las ei tarvitse erikois­sairaan­hoitoa ja kun­taa laskute­taan kuluista sekä sakko­mak­su erikois­sairaan­hoidon ajan haaskauksesta. 

    Jon­ka seu­rauk­se­na myöskään hoitoa oikeasti tarvit­se­via poti­lai­ta ei kun­nan taloushallinnon anta­man uuden ohjeis­tuk­sen jäl­keen enää lähetetä lainkaan erikoissairaanhoitoon… 

    (ja sit­ten aikaa tele­vi­sion ajanko­htaiso­hjelmis­sa olla paljon tun­te­hikkai­ta jut­tu­ja henki­tor­eis­saan kitu­vista van­huk­sista joiden elämän olisi voin­ut pelas­taa par­il­la satasella).

  5. Kaip­pa se ongel­ma turhien lasku­tuskessa on se että ne eivät oikeas­t­aan olekaan turhia. On nimit­täin ole­mas­sa iso alue jos­sa ei ole selvää joko tai asettelua.

    Ilman muu­ta peruster­vey­den­huolto ja erikois­sairaan­hoito olisi aina pitänyt olla saman rahoituk­sen alla. 

    Saman rahoituk­sen alle pitäisi saa­da kaik­ki sairaan­hoitoon liit­tyvä, myös sairaslo­mat ja KELA. Kun on hajau­tunut kaik­ki yrit­tävät vain työn­tää kus­tan­nuk­sia toisilleen ja poti­las jää siinä sit­ten hoita­mat­ta. Se taasen mak­saa lyhy­inä työu­ri­na eläkkeinä yms.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ei t6oimi. Ei ole toim­intuy suo­ma­lais­ten yksi­ty­is­lääkärienkään suh­teen. HYKS yrit­ti joskus laskut­taa tuirhia poti­lai­ta lähet­täviä yksi­ty­is­läkäre­itä, mut­ta mönkään meni.

  6. Julkises­sa keskustelus­sa suure­na ongel­mana on keskit­tymi­nen yliopis­to­sairaala/ter­veyskeskus-diko­to­mi­aan. Olisi muis­tet­ta­va, että taval­lisetkin keskus­sairaalat ovat älyt­tömän paljon vahvem­pia yksiköitä kuin ter­veyskeskus­sairaalat, alue­sairaalat ja kaupun­gin­sairaalat. Keskus­sairaalat kykenevät hoita­maan yli 90 pros­ent­tia kaikesta eri­tyis­sairaan­hoi­dos­ta. Lähin­nä eräät vaa­tivim­mat leikkauk­set jäävät yliopis­to­sairaaloiden kontolle.

    Jos nykyi­nen sairaan­hoitopi­ir­i­jär­jestelmä romute­taan siir­tymät­tä samal­la sairaan­hoitopi­irin kokoisi­in kun­ti­in, romut­tuu ei-yliopis­tol­lis­ten keskus­sairaaloiden talous. Keskuskaupun­git eivät yksinään kykene ylläpitämään nykyisen tasoisia keskus­sairaalo­ja, jos muut kun­nat voivat pomp­pia aisan yli ja syödä lyhyt­näköis­es­ti rusi­noi­ta pul­las­ta. Lop­putu­lok­se­na on keskus­sairaaloiden, joi­ta täl­lä het­kel­lä johtaa enim­mäk­seen aika pätevä virkamiesjo­hto, kietou­tu­mi­nen surkean epäon­nis­tuneeseen kun­nal­lispoli­ti­ikkaan. Ne vajoa­vat taval­lisen kaupun­gin­sairaalan tasolle.

    Toki, jos tarkoi­tus on lakkaut­taa kaik­ki ei-yliopis­tol­liset keskus­sairaalat, yllä kuvat­tu malli on hyvä. Kuitenkin siitä olisi syytä keskustel­la avoimesti.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei toi­mi. Ei ole toimin­ut suo­ma­lais­ten yksi­ty­is­lääkärienkään suh­teen. HYKS yrit­ti joskus laskut­taa tuirhia poti­lai­ta lähet­täviä yksi­ty­is­läkäre­itä, mut­ta mönkään meni.

    Eihän se niin toimikaan, mut­ta pitääkö HYKSin ottaa sisään kaik­ki, joi­ta lähetetään. Turha poti­las ulos ja lasku perään — ja osoi­tus oikeaan paikkaan, tietysti.

  8. Kun­tau­u­di­tuk­ses­ta on tulos­sa pan­nukakku. Per­sut nos­ta­vat kan­na­tus­taan kun­tara­jo­jen muu­tosvas­tarin­nal­la ja nyt muutkin puolueet myötäilevät persuja

    Kun­tau­ud­is­tus on vesittymässä

    Uud­is­tus alkoi hyvin eli muu­tos tehdään heti vaa­likau­den alussa.Mutta nyt sen toteu­tus on hal­vaan­tunut ensin kun­nal­lis­vaalei­hin ja myöhem­min eduskuntavaaleihin.

    Pitäisi lähteä uud­estaan ja lopet­taa koko kuntauudistus.

    Uud­is­tus pitäisi tehdä funk­tio ker­ral­laan ei kun­tien vas­tu­ul­ta siir­retään esnin ter­vey­den­hoito uudelle val­ti­ol­liselle organisaatiolle

    Sen jäl­keen sosi­aal­i­toi­mi, koulu­tus ja lop­ul­ta tekni­nen toimi.

    Entiselle kun­nalle jäisi kulttuuri,urheilu, vähän kaavoitus­ta esim katu­jen nimet etec

    Näin kun­nat vaipuisi­vat unholan yöhön ilman poli­it­tisia himoja

  9. JouniL:
    Kaip­pa se ongel­ma turhien lasku­tuskessa on se että ne eivät oikeas­t­aan olekaan turhia. On nimit­täin ole­mas­sa iso alue jos­sa ei ole selvää joko tai asettelua.

    On kolme perustel­tua syytä lähet­tää poti­las erikois­sairaan­hoidon piiri­in: perus­ta­sol­ta ei löy­dy osaamista, perus­ta­sol­ta ei löy­dy tarvit­tavia mate­ri­aal­isia edel­ly­tyk­siä (lait­tei­ta, tilo­ja), tai asia tulee mit­takaavae­dun vuok­si tehokkaam­min hoide­tuk­si erikoissairaanhoidossa.

    Mate­ri­aal­is­ten edel­ly­tys­ten puute on aika absolu­ut­ti­nen asia, mut­ta osaamisa­s­ia sit­ten taas ei. Perus­ta­sol­la työsken­telee lääkäre­itä mon­en­laisel­la pätevyy­del­lä ja koke­muk­sel­la. Jo poti­las­tur­val­lisu­u­denkin takia on parem­pi, että koke­mat­tomampi lääkäri lähet­tää erikois­sairaan­hoitoon hiukan liian hel­posti kuin liian tiukoin perustein.

    Tässä tosin hyvin äkkiä tör­mätään siihen, että asioiden jär­jestämi­nen rahan, poti­las­tur­val­lisu­u­den ja hoito­tu­losten kannal­ta opti­maalis­es­ti ei ole help­poa. Vas­taan tulee mon­en­laista organ­isaa­tio­jäykkyyt­tä, ja jois­sakin tapauk­sis­sa nykyiset saavute­tut edut saat­ta­vat olla kovin vaikei­ta puret­tavia. Ja joka tapauk­ses­sa katas­trofi on tiedos­sa, jos mak­sa­ja ja hoidon koordi­noi­ja on eri taho.

    Ja vielä tässä on sekin pul­ma, että mak­se­taanko palopääl­likölle bonus­ta sam­mutet­tu­jen tuli­palo­jen määristä vai alueen tuli­palo­vahinko­jen vähäisyy­destä. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa tuli­palo­jen ehkäisy voi olla hyvä aja­tus, ensim­mäisessä ei.

    1. Kun mate­ri­aal­is­ten edel­ly­tys­ten puute peruster­vey­den­hoi­dos­sa on syy lähet­tää (kalli­iseen) erikois­sairaan­hoitoon, asi­aa ei mitenkään par­tan­na se, jos tuo kallis erikois­sairaan­hoito muut­tuu kun­nan kannal­ta ilmaisek­si, kun val­tio sen mak­saa. Sil­loin voimme olla var­mo­ja siitä, ettei niitä mate­ri­aal­isia edel­ly­tyk­siä syn­ny ja jos niitä vielä jos­sain on, ne poistetaan.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Aja­tus, että val­tio mak­saisi erikois­sairaan hoidon ja kun­ta peruster­vey­den­hoidon on tuhoisa. Sitä on kokeil­tu Nor­jas­sa ja katu­vbat suuresti. Kun­nan kan­nat­taa lähet­tää kaik­ki poti­laat erikois­sairaan­hoitoon, eikä tässä mikään valvon­ta toi­mi. Tämä ongel­ma meil­lä on jo yksi­tyis­sek­torin kanssa. 

    Viit­tasin lääketi­eteel­lisin perustein hyväksyt­ty­i­hin kus­tan­nuk­si­in juuri vapaan lähet­tämisoikeu­den mukanaan tuomien ongelmien vuok­si. Uskon että eri­laisia toimivia keino­ja löy­tyy. Tuos­sa yllä jo keskustelti­inkin aiheesta. Yksi aika tiuk­ka tapa olisi pyytää aina lupa lähet­tämiseen erikois­sairaan­hoidon puolelta. (Luote­tu­ille lääkäreille sal­lit­taisi­in var­maankin myös oma hark­in­ta selvis­sä tapauksissa.)

  11. En ymmär­rä oikein täl­laisia isän­täkun­ta­malle­ja, jois­sa ollaan “isän­nän ” armoil­la. Mik­sei yksinker­tais­es­ti annet­taisi sekä perus- että erikoi­sairaan­hoitoa alueel­lisille sairaan­hoitopi­ireille tai jollekin muulle vas­taavalle taholle. Täl­löin muil­lakin kun isännällä=suurella keskuskun­nal­la on sanan­vsaltaa. Näin­hän toim­i­taan muual­lakin, vain Suomes­sa peruster­vey­den­huolto on kun­tien vas­tu­ul­la. Ruot­sis­sa hoita­va taho on aluekun­ta lanstinget, Nor­jas­sa Fylke ja Tan­skas­sa nyky­isin Region. Myöskin kan­nat­taisi tutkail­la mallia Sak­sas­ta ja Ran­skas­ta. Suomen ter­vey­den­hoit­o­menotkan ovat hyvin pienet, muis­taak­seni vain alle 10% BKT:stä.

    1. Nämä yhden toimi­alan kun­tay­htymät ovat varsi­naisia rahan­tuh­lausautomaat­te­ja, kos­ka niis­sä ei ole ketään alan ulkop­uolista valvo­mas­sa rahankäyt­töä. Sik­si vas­tuukun­ta­malli. Ei ruot­sis­sakaan sairaalalaitos ole itsenäi­nen, vaan se on moni­alaisen lään­in­hallinnon alainen. Esimerk­ki hyvin toim­vas­ta vas­tuukun­ta­mallista on Hol­lolan kun­nan hallinnoima Oiva-kun­tay­htymä. Sitä johtaa muodol­lis­es­ti luot­ta­mushenkilöelin, johon muutkin kun­nat saa­vat lähet­tää edus­tahji­aan luot­ta­maan, mut­ta taloushallinto on Hol­lolan kun­nan talousjo­hdon alainen.

  12. Osmo Soin­in­vaara: asi­aa ei mitenkään par­tan­na se, jos tuo kallis erikois­sairaan­hoito muut­tuu kun­nan kannal­ta ilmaisek­si, kun val­tio sen maksaa 

    Uskon että sopi­vat sään­nöt löy­ty­i­sivät, ja erikois­sairaan­hoitoa vaa­ti­vat poti­laat valit­taisi­in lääketi­eteel­lisin perustein. Mut­ta jos olete­taan, että tuol­laisen kus­tan­nus­ra­jan ylit­tämi­nen on liian vaikeaa, voisi ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set kier­rät­tää val­tion kaut­ta. Kun­ta voisi yhä olla perus­ta­son ter­veyspalvelu­iden toteut­ta­ja (ja halu­amien­sa lisävir­i­tys­ten rahoit­ta­ja), mut­ta sille olisi taloudel­lis­es­ti jok­seenkin saman­tekevää, menevätkö erikoistapauk­set erikois­sairaan­hoitoon jon­nekin muualle.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä yhden toimi­alan kun­tay­htymät ovat varsi­naisia rahan­tuh­lausautomaat­te­ja, kos­ka niis­sä ei ole ketään alan ulkop­uolista valvo­mas­sa rahankäyttöä. 

    Mihin tämä perus­tuu? Tilaa­vat kun­nathan voivat valvoa ja tehdä malli­in tarvit­taes­sa muu­tok­sia. Mainit­se­mani yhden tehokku­usver­tailun voit­tanut Kar­vian kun­ta muuten tuot­taa palvelun­sa yhdessä naa­purikun­tien kanssa. Itse asi­as­sa yhteistyötä on kah­teenkin suun­taan (pääy­hteistyö Kankaan­pään suun­taan, yöpäivystys Parkanossa).

    Valvo­nan hämär­tymistä voisi epäil­lä yhtä hyvin tilanteessa, jos­sa vas­tu­u­ta siir­tyy vas­tuukun­nalle, etääm­mäs palvelun käyt­täjistä ja maksajista.

  14. Jotkut pienet kun­nat ovat ulkois­ta­neet koko soten­sa — mik­si? Val­is­tunut veikkaus on, että kun­taan saadaan täl­löin erikois­sairaan­hoi­dos­ta riip­puma­ton toim­i­ja, jon­ka kan­nustin on aidosti olla lähet­tämät­tä erikois­sairaan­hoitoon herkästi poti­lai­ta. Erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­huol­lon yhdis­tämi­nen on kau­nis aja­tus, mut­ta kat­sokaas ketkä on ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­tion huip­ul­la. Peruster­vey­den­huolto joutuu aivan hun­ningolle, jos men­nään suuri­in yksiköi­hin. Kun todel­lisu­us ja teo­ria eivät vas­taa toisi­aan, on lääk­keenä näköjään se, että heit­etään hiekkaa niiden kun­tien rat­taisi­in, jot­ka pakon edessä ovat ulkois­tuk­sia tehneet.

  15. Vielä kun kek­sisi, mikä moti­vaa­tio yksi­ty­is­lääkäril­lä on lähet­tää poti­las “turhaan” erikois­sairaan­hoitoon…? Kyseessä on ilmeis­es­ti ollut ter­ve ihmi­nen, kun lähete on ollut turha.

  16. Jos avo­hoidon yksi­ty­is­lääkäri ei saa sairas­ta ter­veek­si, niin mihinkä hänet sit­ten pitäisi lähet­tää? Voisi kuvitel­la yksi­ty­is­lääkäril­lä ole­van kaik­ki kuviteltavis­sa ole­vat kan­nus­timet hoitaa poti­las omas­sa lääkärikeskuk­ses­sa kun­toon… Kyseessä lie­nee tilanne, jos­sa poti­las ei täytä hoito­taku­u­lain kri­teere­jä, eli ei ole riit­tävän sairas saadak­seen hoitoa. Suo­ma­laisia poti­lai­ta luulen tun­te­vani sen ver­ran, että lääkäris­sä ei noin yleis­es­ti ottaen juuri huvikseen juosta.

  17. Välimä­ki tiesi mis­tä puhui. Olen Soini­vaaran kanssa samaa mieltä siitä, että Välimäen mallis­sa on paljon hyvää eikä sitä pidä tyr­mätä suin­päin. On täysin selvä, ettei erikois­sairaan­hoitoa voi siirtää peruskun­nille vaik­ka kun­tau­u­dos­tus toisi 70 kun­taa. Paikka­paikoin nykyiset sairaan­hoitopi­ir­itkin on liian pieniä vas­taa­maan tiet­ty­jen erikoisa­lo­jen päivystyk­ses­tä. Myös peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon tiivi­impi yhteistyö on vält­tämätön­tä. Min­is­te­rien olisi kan­nat­tanut miet­tiä het­ki eikä tyr­mätä ehdo­tus tuoreeltaan. Toiv­ot­tavasti jär­ki voittaa.

  18. JV: Voisi kuvitel­la yksi­ty­is­lääkäril­lä ole­van kaik­ki kuviteltavis­sa ole­vat kan­nus­timet hoitaa poti­las omas­sa lääkärikeskuk­ses­sa kuntoon…

    Ei ole, ja vaik­ka olisikin, kan­nus­timet eivät yksin riitä. Päivystyskeikkaa tekevä nuori yksi­ty­is­lääkäri on aika han­kalas­sa tilanteessa kun yksikkö on niin pieni ettei käytän­nössä minkään­lainen van­hem­man kol­le­gan kon­sul­toin­ti ole mahdollista.

    Lat­ti­ata­sol­la ratkaisu on help­po: suuren­netaan yksiköt sel­l­aisek­si että lääkärikun­nas­ta saadaan syn­er­giaa. Työy­hteisön inte­graa­tio on aina vaakasuoraa.

    Pysty­suo­ra inte­graa­tio on hallinnon kieltä eikä oikein tavoita sitä mis­tä lisäar­vo syn­tyy eli erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­huol­lon paris­sa työsken­tele­vien ihmis­ten nor­maal­ista vuorovaiku­tuk­ses­ta työyhteisössä.

  19. En nyt tarkoit­tanut mitään päivystyskeikkalääkäriä, vaan yksi­tyisen lääkärikeskuk­sen lääkäriä. Ei nämä keikkalääkärit ole mitään yksityislääkäreitä.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei t6oimi. Ei ole toim­intuy suo­ma­lais­ten yksi­ty­is­lääkärienkään suh­teen. HYKS yrit­ti joskus laskut­taa tuirhia poti­lai­ta lähet­täviä yksi­ty­is­läkäre­itä, mut­ta mönkään meni.

    Mietin vain yhtä kysymys­tä. Käsitätäk­snei HYKS tai Jorvi poti­lasker­to­muk­sen / diag­noosin perus­teel­la panee poti­laan jonoon. 

    Ker­ran sain (tk-lääkärin anta­mas­ta kir­tur­gin lähet­teestä), että olette jonos­sa n 12 kk päässä. Tämä oli ennen hoito­taku­u­ta. Sain perustel­la, mik­si aikaa olisi syytä lyhen­tää, ja iltapäivän väsäsin perustei­ta. Aika tuli paluupostissa.

    Ja onko työter­veyslääkärin anya­ma lähete näitä kirot­tu­ja yksi­ty­is­lääkärien lähetteitä?

    Oper­aa­tu­in tulee aina olla riit­tävät objek­ti­iviset lääketi­eteel­liset indikaa­tiot, ei vain se, että yksi lääkäri kir­joit­taa lähetteen.

  21. JV: En nyt tarkoit­tanut mitään päivystyskeikkalääkäriä, vaan yksi­tyisen lääkärikeskuk­sen lääkäriä. Ei nämä keikkalääkärit ole mitään yksityislääkäreitä. 

    Jos yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon palvelun­tar­joa­jayri­tyk­sen palveluk­ses­sa ole­va lääkäri ilman virka­suhdet­ta hoidon mak­sa­jaan ei ole yksi­ty­is­lääkäri niin mikä sitten?

    Mitä yksi­ty­isi­in lääkäri­asemi­in tulee, ei niil­lä yksinker­tais­es­ti ole valmiuk­sia eikä fasili­teet­te­ja tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan kalli­iseen erikois­sairaan­hoitoon, edulliseen ja/tai kan­nat­tavaan kylläkin.

    OT: Jos vähänkin tun­tee julkisen ja yksi­tyisen ter­vey­den­hoitosek­torin raken­net­ta, on mah­dol­lisu­us kir­sik­ka-poimia itselleen palvelukokon­aisu­us jos­sa yhdis­tyy sekä ajan­säästö että korkea ammat­ti­taito mur­to-osal­la siitä kus­tan­nuk­ses­ta mitä vaik­ka Yhdys­val­lois­sa vaku­u­tuk­senot­ta­ja joutuu vas­taa­van­ta­sois­es­ta palvelus­ta maksamaan.

  22. Tääl­lä on melko paljon hyviä teo­reetikko­ja, mut­ta käytän­töä ei tunneta.
    Esimerkik­si tässä lähel­lä on lym­foomapoti­las, jota työter­veyshuol­los­sa vaan ihme­telti­in — erikois­lääkäri piti hakea yksi­tyis­es­tä lääkärikeskuk­ses­ta ennen kuin diag­noosi selvisi, lähete saati­in ja hoidot voiti­in aloit­taa yliopistosairaalassa.
    Nyt kun sairaus on uus­in­ut, sama juttu.
    Niin että kuka­han lääkäri niitä aiheet­to­mia lähet­teitä kir­joit­taa ja missä?

    1. Ker­to­mus yksit­täis­es­tä, jos­sa lähete on ollut aiheelli­nen, ei todista mitään siitä, paljonko on aiheet­to­mia lähetteitä.

  23. Kun­ta aina mak­saa lskun, jon­ka sairaan­hoitopi­iri lähet­tää. Valit­taa ei voi, kysyä saa, vas­tauk­sia ei tipu. val­tio puolestaan lähet­tää kun­taan lisää rahaa…

    Käytän­nössä hoitoketjun uud­is­t­a­mi­nen ja tarve­hark­in­ta on tul­lut mah­dot­tomak­si, kos­ka kaikil­la on mak­suau­tomaat­ti tiedossa. 

    Oikea kysymys on mik­si siir­to ter­veyskeskuskesta erikois­sairaan­hoitoon on heti niin kallista. No, lyhytkin kon­sul­toin­ti jyvit­tyy sil­lä taval­la — erikois­lääkärin kulu ter­veyskeuk­ses­sa on vain pienem­pi. Tekemisen ja lääketi­eteen sijaan tämä on lak­sen­ta­toimeen liit­tyvä ongelma.

    Poti­laan kan­nall­ta huono tuuri voi olla taud­is­sa ja hoi­dos­sa. Ei se hyvä hom­ma ole, jos klas­sis­ten aivo­havau­soirei­den jäl­keen lähetetään terkkari­in ja kehoite­taan otta­maan pari särkylääket­tä. Aivohlvaus­poti­laan huonon hoidon kulut vas­taan aikaisem­man erikoishoidon kulut val­in­ta on kam­reer­illekin selvä.

  24. Esimerkik­si tässä lähel­lä on lym­foomapoti­las, jota työter­veyshuol­los­sa vaan ihme­telti­in – erikois­lääkäri piti hakea yksityisestä ”

    Työter­vyshuol­losta vas­taa­vat pääasi­as­sa yski­tyiset lääkäriasemat.
    Minäkin ehdin olla­li­ki 40 vuot­ta yksi­tyisen hoidossa

    Mut­ta ei se laat­ua takaa, yksi­ty­is­lääkärit syöt­tivät min­ulle 20 vuot­ta lääket­tä, joka aiheut­ti vakavia sivuoire­i­ta, ei kovin näkyvästi,mutta hitaasti ja varmasti.

    Eivätkä val­i­tuk­seni oireista johta­neet mihinkään

    Vas­ta kun siir­ryin ter­veyskeskuk­seen niin ongel­maa alet­ti­in tutkia ja syy löytyi.Lääke todel­la aiheut­taa joillekin vakava­ia haittoja.

    Nyt haen sairaseläkettä.Tietysti olis mah­dol­lisu­us riitaut­taa tämäkin ja hakea lääke/potilasvahinkokorvausta ‚mut­ta olen toden­näköis­es­ti jo kuol­lut ennen kuin asia ratkeaa oikeudessa

  25. Soini­vaara kir­joit­ti: “Vas­tuukun­ta­malli on esi­tyk­sen toinen hyvä puoli. Siinä hallinto toimii parem­min ja säästeliääm­min kuin kuntayhtymässä.”

    Mis­tä ihmeestä täl­lainen käsi­tys on peräisin, että kun­nan hallinto toimisi parem­min ja säästeliääm­min kuin kun­tay­htymän. Kyl­lä tälle väit­teelle pitäisi esit­tää jotakin perusteluja.

    Varsinkin poli­itikoil­la on taipumus kir­joitel­la mitä sat­tuu ja kun kir­joit­ta­jana on tun­net­tu henkilö, ihmiset luule­vat, että nämä tar­i­nat ovat tosia.

    1. Käsi­tys yhden asian kun­tay­htymi­nen löysästä rahankäytöstä on syn­tynyt istu­mis­es­ta sairaan­hoitopi­irin hal­li­tuk­ses­sa. Kun kaik­ki ovat ter­vey­den­huol­lon puolel­la, kukaan ei kehtää kyseenalais­taa yhtäkään rahareikää. Pro­fes­sion val­ta toimii samal­la taval­la ammat­tik­oulukun­tainy­htymässä ja vaik­ka missä.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­to­mus yksit­täis­es­tä, jos­sa lähete on ollut aiheelli­nen, ei todista mitään siitä, paljonko on aiheet­to­mia lähetteitä.

    No eipä todista täl­läi­nen heit­to ilman näyttöäkään.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Käsi­tys yhden asian kun­tay­htymi­nen löysästä rahankäytöstä on syn­tynyt istu­mis­es­ta sairaan­hoitopi­irin hal­li­tuk­ses­sa. Kun kaik­ki ovat ter­vey­den­huol­lon puolel­la, kukaan ei kehtää kyseenalais­taa yhtäkään rahareikää. Pro­fes­sion val­ta toimii samal­la taval­la ammat­tik­oulukun­tainy­htymässä ja vaik­ka missä.

    Mik­si ette kokeilleet — yksit­täis­ten rahareikien ihmettelemisen sijaan — kehys­bud­je­toin­tia, jos­sa asiantun­ti­jat oli­si­vat pri­or­isoi­neet menot kehyk­seen? Näin kun­nis­sa tehdään.
    Tosin val­tu­us­ton päät­tämä kehys aina aiheut­taa ns. asiantun­ti­ja lau­takun­nis­sa val­i­tusvir­ren, että “siel­lä ne vaan päät­tää kehyk­sistä, vaik­ka eivät tiedä asioista” — mut­ta kehys pitää (niin­hän se pitää valtiollakin).

    1. Kunan on mak­set­ta­va kiltisti kaik­ki ne laskut, joi­ta sairaan­hoitopi­iri kek­sii lähet­tää. Siinä ei kehys­bud­je­toin­ti auta.

  28. Tuos­sa edel­lä yritin vaku­ut­taa (turhaan?), että lähet­teen saami­nen erikois­sairaan­hoitoon ei ole help­poa, ei ainakaan liian help­poa, vaan pikem­minkin vaikeaa. Esimerkke­jä on kyl­lä runsaasti.

    Stakes on vuon­na 2006 julkaissut man­u­aalin, jos­sa san­o­taan selvästi: “Hoitokokon­aisu­us alkaa lähet­teen saa­pumis­es­ta tai poti­laan saa­pumis­es­ta ilman lähetet­tä ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­tioon ja kun on todet­tu, että kyseinen tapaus hoide­taan kyseisessä organisaatiossa.
    Väärään paikkaan tulleet tapauk­set tai aiheet­tomat yhtey­de­no­tot eivät aloi­ta uut­ta hoitokokonaisuutta.”

    Siis: aiheet­tomat lähet­teet eivät aiheuta toimenpiteitä.
    Jos erikois­sairaan­hoi­dos­sa väitetään, että ongel­mat aiheutu­vat aiheet­tomista lähet­teistä, on selvästi toimit­tu väärin.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nan on mak­set­ta­va kiltisti kaik­ki ne laskut, joi­ta sairaan­hoitopi­iri kek­sii lähet­tää. Siinä ei kehys­bud­je­toin­ti auta.

    Ymmärsin, että olet pere­htynyt asi­aan juuri sairaan­hoitopi­irin hal­li­tuk­ses­sa — siis siel­lä, joka johtaa sairaan­hoitopi­irin toim­intaa — ja juuri sinne suosit­telin kehysbudjetointia.
    Ehkä olit jopa jonkin peruskun­nan edus­ta­ja siellä?
    Mis­tähän te oikein olitte päät­täv­inänne siellä?
    No, turha sur­ra, tilanne on var­maan sama muis­sakin sairaanhoitopiireissä.

  30. Kuka uskaltaa koskea DDR-sim­u­laat­tori­in, terveyskeskuksiin?

  31. Niin kauan kun yhden asian (ter­vey­den­huolto) kus­tan­nuk­sia pal­lotel­laan kol­men eri mak­sa­jan välil­lä (perus, erikois, kela), ei tehokku­ut­ta synny.
    Joskus oli se esimerk­ki siitä, kun­ka lääkärit määräävät tuplahin­taisia reumalääkkeitä resep­til­lä, kos­ka halvem­mat lääk­keet pitäisi antaa sairaalas­sa, jol­loin niiden hin­ta olis pois sairaalan bud­jetista, ei kelan.

    nim­im. yli ton­nil­la lääket­tä kuus­sa kelan piikki­in, kos­ka diag­noosin saami­nen kesti sen keskiar­von eli 9 vuot­ta, kyl­lä tulee säästöä!

  32. Kalle:
    Kuka uskaltaa koskea DDR-sim­u­laat­tori­in, terveyskeskuksiin?

    Raflaa­va aja­tus… var­maan tarkoituksella.
    Ja mitähän niille pitäisi tehdä?

  33. Voi olla, että Välimäen esi­tyk­sessä on paljon hyvää nyky­malli­in ja hal­li­tuk­sen suun­nitelmi­in ver­rat­tuna, mut­ta siitäkin tulee vaikutel­ma sekavas­ta viritelmästä, joka rak­en­tuu nyky­is­ten toim­i­mat­tomien rak­en­tei­den päälle. Valitet­tavasti huonos­ta ei saa hyvää pienin kor­jauksin. Tarvit­taisi­in mit­tavampi alue­hallinnon uudelleen jär­jestämi­nen, esimerkik­si Ruotsin mallia mukaillen. Tämä malli on sen­tään käytän­nössä kokeil­tu pohjo­is­mai­sis­sa olo­suhteis­sa ja hyväk­si havait­tu. On turha kek­siä pyörää uudelleen. Minus­ta suo­ma­lais­ten alan virkami­esten ja päät­täjien pitäisi ehdot­tomasti käy­dä tutus­tu­mas­sa ruot­salaiseen jär­jestelmään jonkin paikallisen land­stin­gin vier­aana, hiukan samaan tapaan kuin Osmo vastikään tutus­tui Göte­bor­gin joukkoli­iken­nesu­un­nitelmi­in. Vaik­ka joukkoli­iken­teen suju­vu­us on myös tärkeä asia, niin näis­sä sosi­aali- ja ter­veyspuolen ja alue­hallinnon palveluis­sa liikkuu paljon suurem­mat rahat ja niil­lä on toden­näköis­es­ti vielä merkit­tävämpi vaiku­tus aluei­den tule­vaisu­u­den näkymiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.