Verotietojen julkisuus

Suomes­sa yksi­ty­ishenkilöi­den verotiedot ovat julk­isia. Tämä poh­jau­tuu aikaan, jol­loin vero­tus oli lähin­nä hark­in­tavero­tus­ta. Kansal­la oli oikeus valvoa, vetivätkö vero­lau­takun­tien jäsenet koti­in päin. Vaik­ka vero­tus perus­tuu nyky­isin täs­mäl­lisi­in vero­lakei­hin, veroti­eto­jen julk­isu­us on säi­lytet­ty osana yhteiskun­nal­lista kansalaisvalvontaa.

Avoimuus kos­kee kuitenkin vain yksi­ty­isiä henkilöitä, ei yri­tyk­siä. Jos on yhteiskun­nal­lis­es­ti tärkeätä, että voin tark­istaa, mak­saako naa­puri­ni tarpeek­si vero­ja, mik­si olisi vähem­män tärkeätä tietää, miten Suomes­sa toimi­vat yri­tyk­set mak­sa­vat veroja?

37 vastausta artikkeliin “Verotietojen julkisuus”

  1. Muis­te­len lukene­neeni, että myös yri­tys­ten verotiedot saisi vero­toimis­ton päät­teiltä nähtäväk­seen Y‑tunnus yksilöintitietona.

  2. Osakey­htiöi­den tilin­päätöstiedot ovat julk­isia. Sieltä nämä veroasi­atkin käyvät ilmi. Tiedot saa kuka tahansa netistä tilaa­mal­la, jos asia kiinnostaa.

  3. Yksi­ty­ishenkilön on yri­tys­tä vaikeam­paa, ei kuitenkaan mah­do­ton­ta siirtää tulo­jaan verotet­tavak­si muualle EU-alueelle. Kun toim­inta on täysin lail­lista, en näe ongel­maa. Tyh­mähän ihmi­nen tai yri­tys on, jos se ei suun­nit­tele vero­jen mak­sua järke­vim­mäl­lä tavalla. 😉

  4. Tot­ta.

    Toisaal­ta koko julk­isu­us on aika moni­ta­hoinen asia.

    Rikol­lisetin näkevät tiedot. Yksi lap­sikaap­paus on ollut, mut­ta kun tänne rantau­tuu muu­takin ikävää, niin voiko olla var­ma ettei veroti­eto­jen perus­teel­la rikol­liset kek­si tienausmahdollisuuden.

    Voisiko ainakin tehdä niin että jäisi jäl­ki siitä ketkä ovat tieto­ja selanneet.

    1. Jos olet ammat­tirikolli­nen, joka on jäänyt kiin­ni ilmi­an­nos­ta, jos­ta on mak­set­tu vih­jepalkkio, olet ymmär­ret­tävästi erit­täin kiin­nos­tunut lähipi­irisi ihmis­ten verotiedoista, kenen tulot nousi­vat yht­enä vuote­na 50 000 eurolla.

  5. Mitä hyö­tyä veroti­eto­jen julk­isu­ud­es­ta oikein on?
    Se aiheut­taa vain turha kateut­ta ihmis­ten välillä.
    Jos ammat­ti­ni olisi mur­to­varas olisin veroti­eto­jen julk­isu­u­den kannalla.

  6. Tot­ta. Ei vaatisi edes liike­salaisuuk­sien pal­jas­tamista. Yksi­ty­isil­lä on enem­män tarvet­ta yksityisyyteen.

  7. Laki vero­tusti­eto­jen julk­isu­ud­es­ta ja salas­s­api­dos­ta 30.12.1999/1346

    2 luku
    Vero­hallinnon julkiset tiedot
    5 § (1.10.2010/851)
    Tulovero­tuk­sen julkiset tiedot

    Vuosit­tain toimite­tus­sa vero­tuk­ses­sa yhteisö­jen ja yhteise­tuuk­sien vero­tustiedoista julk­isia ovat verov­elvol­lisen nimi, kotikun­ta sekä yri­tys- ja yhteisö­tun­nus. Lisäk­si julk­isia ovat tiedot:

    1) verotet­tavas­ta tulosta;

    2) mak­su­un­pan­nun veron yhteismäärästä;

    3) ennakoiden yhteismäärästä;

    4) veronkan­nos­sa mak­set­tavas­ta tai palautet­tavas­ta määrästä.

    Edel­lä tässä pykälässä tarkoite­tut tiedot ovat julk­isia vero­tuk­sen päät­tymishetken mukaisi­na ja tule­vat julk­isik­si verovuot­ta seu­raa­van kalen­terivuo­den mar­rasku­un alussa.

  8. Yhteiskun­nalli­nen valvon­ta onnis­tuu har­voin jos­sain kiin­teistökuningaatar-kaisa tyyp­pi­sis­sä tapauk­sis­sa, jos­sa tulot ovat kadopn­neet km-kor­vauk­si­in ja vastaavaan.

    Veroti­eto­jen ongel­ma on, että ne ker­to­vat varsin vähän ja senkin voi ymmärtää väärin. Yksi­tyshenkilöil­lä lähtöko­h­ta on selkeä, mut­ta suuret sat­un­naiset ja ker­ran elämässä tapah­tu­vat tulot yri­tys­myyneistä ja vas­taav­ista vääristävät lopputulosta. 

    Yri­tyk­sen ja samal­la eömän­työn myyn­nin lisäk­si optio-ohjel­man toteu­tu­mi­nen ja tänä vuon­na vaik­ka Nokian irti­sanou­tu­misko­r­vausten näkymi­nen “tulois­sa” antaa hel­posti väärän kuvan todel­li­sista tuloista tulotasosta.

    Yri­tysvero­tuk­sen kohdal­la sekä vero­tus on mon­imutkaista. Sen vuok­si myös mak­set­tu­jen vero­jen määrä suh­teessa tulok­seen vai­htelee ja seli­tys ei ole lyhyt ja yksinkertainen.
    Yri­tyk­sen perustil­in­päätöstiedot (liike­vai­h­to, henkilöstön määrä ja tulos) ovat parem­paa tietoa.

    Kon­ser­nivero­tuk­sen osalta oikea vero­tu­s­paikak ei ole ihan yksiselit­teinen käsite eteenkin patent­tien ja vas­taavien osalta.

    Yri­tyk­sistä hyödylli­nen tieto on, että käyt­tääkö yhtiö rak­en­teess­saan tun­ne­tuis­sa veroparati­i­seis­sa (=har­maan talouden mais­sa) ole­via yhtiöitä. Jol­lakin toki voi olla Mal­tal­la ja Cay­man saar­il­la merkit­täövää toim­intaa, mut­ta sen pystyy jo ker­tomaan yleisölle.

    Tämän vero­su­un­nit­telumah­dol­lisuduen käyt­tömah­dol­lisu­u­den ker­tomi­nen jo lisäisi avoimuutta.

    Verotiedoista lop­putu­los on kuitenkin, että varakkaista on todel­la vähän ja Suomes­sa tulo­erot ovat todel­la pienet työssäole­vien kesken.

  9. JouniL:
    Rikol­lisetin näkevät tiedot. Yksi lap­sikaap­paus on ollut, mut­ta kun tänne rantau­tuu muu­takin ikävää, niin voiko olla var­ma ettei veroti­eto­jen perus­teel­la rikol­liset kek­si tienausmahdollisuuden.

    Onpa erikoinen perustelu. Ikään kuin varkaat ja kaap­paa­jat tek­i­sivät toim­inta­su­un­nitelmi­aan veroti­eto­jen perus­teel­la. Eiköhän kohtei­den val­in­ta tapah­du aivan muiden syi­den ohjaa­mana ja ihan tavalli­nen juoru­jen, iltapäiväle­htien ja asuinaluei­den seu­ran­ta riitä ker­tomaan kenel­lä on var­al­lisu­ut­ta ja kenel­lä ei. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos olet ammat­tirikolli­nen, joka on jäänyt kiin­ni ilmi­an­nos­ta, jos­ta on mak­set­tu vih­jepalkkio, olet ymmär­ret­tävästi erit­täin kiin­nos­tunut lähipi­irisi ihmis­ten verotiedoista, kenen tulot nousi­vat yht­enä vuote­na 50 000 eurolla.

    Olisiko näitä tapauk­sia paljonkin vuodessa? Jos vas­toin luu­loani tämä on suurikin ongel­ma, siitä päästään tekemäl­lä vih­jepalkkiot verottomiksi.

  10. Olisi myös hyvä, että sos­sun ja kelan mak­samat tuet oli­vat julk­isia. Nämähän mak­se­taan “yhtei­sistä” rahoista, joten olisi mukavaa, että väärinkäyt­täjät narahtaisivat.

  11. Onko tutkit­tu sitä kuin­ka paljon yri­tys­ten veron­mak­suhalukku­u­den kasvu johtuu yri­tysjo­hta­jien bonus­palkkiosopimusten yleistymisestä?

  12. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Avoimuus kos­kee kuitenkin vain yksi­ty­isiä henkilöitä, ei yri­tyk­siä. Jos on yhteiskun­nal­lis­es­ti tärkeätä, että voin tark­istaa, mak­saako naa­puri­ni tarpeek­si vero­ja, mik­si olisi vähem­män tärkeätä tietää, miten Suomes­sa toimi­vat yri­tyk­set mak­sa­vat veroja?”

    Julk­isi­a­han nuo tiedot ovat jo nyt. Tiedot ovat saatavis­sa mak­sullisi­na esim. osoit­teesta http://www.finder.fi (hake­mal­la jonkin yri­tyk­sen nimel­lä ja osta­mal­la sit­ten halu­tun asi­akir­jan nähtäväk­si) ja mak­sut­ta suo­raan PRH:sta (ilmaisu­us edel­lyt­tää kuitenkin paikan pääl­lä käymisen). Itse olen jonkun fir­man taloustiedot ostanutkin joskus Kaup­pale­hden vas­taa­van palvelun kaut­ta. Kiin­nos­tuk­sen kohteenani ei tosin ollut sil­loin verot, vaan tiet­ty­jen yri­tys­ten tilin­päätöstiedoista se, paljonko oli tuloslaskel­maan kir­jat­tu­jen henkilökun­taku­lu­jen määrä ja osu­us ja paljonko mate­ri­aa­liku­lu­jen määrä ja osu­us yms.

    Juuri sen taki­a­han nuo Mehiläis-kohut yms. ovat syn­tyneetkin, kun Suomes­sa yri­tys­ten veroti­eto­jakin voi kuka tahansa tark­istaa. Ja toimit­ta­jat ovat sit­ten näitä luku­ja tarkas­ta­neetkin, ja uuti­soi­neet niistä.

    Ihan samal­la taval­la ne eivät ole julk­isia kuitenkaan kuin yksi­ty­ishenkilöi­den verotiedot, joista on luo­tu eri­laisia listaustietokantoja.

    Toisin on esim. USA:ssa, jos­sa pres­i­dentin­vaa­likam­pan­jan osak­si nos­tet­ti­in jos­sain vai­heessa riite­lyä siitä, paljonko Rom­neyn fir­ma on mak­sanut vero­ja. Siel­lä kun verotiedot eivät ole julk­isia, toisin kuin Suomessa.

  13. “Yksi­ty­ishenkilön on yri­tys­tä vaikeam­paa, ei kuitenkaan mah­do­ton­ta siirtää tulo­jaan verotet­tavak­si muualle EU-alueelle. ”

    hel­poin­ta on jät­tää kaik­ki verot mak­samat­ta. Liikku­mal­la ahk­erasti ei syn­ny kiin­teää asemapaikkaa,ei ainakaan sellaista,jonka verot­ta­ja huomaisi.

    EU-sään­nöt edel­lyt­tävät rek­isteröi­tymistä kun 180päivää täytyy,mutta jos teet töitä kol­men maan alueel­la niin vero­tu­soikeus on epäselvä.Ja har­van maan vero­tarkas­tus yltää sille tasol­la, että vero­ja ale­taan periä.

    Yrit­täjiä, raken­nus­miehiä ‚matkailu­aaln ihmisä etc liikkuu vilkkaasti rajo­jen yli ja kiertää veroja.

    Yri­tyk­set osta­vat kuluk­si kuitteja.

    EU verot­ta­jien yhteis­toim­inta on 0 tasolla,koska veropo­h­ja ja ‑jär­jestelmät poikkea­vat toi­sis­taan niin oleellisesti

  14. Siis vain suu­rit­u­lois­t­en verotiedothan näytetään joka vuosi iltapäiväle­hdis­sä. Nyky­isin ei enää myy­dä veroka­len­tere­i­ta jot­ka oli­vat takavu­osien best-sell­ere­itä. Mikä laki estää myymästä niitä?

  15. Mil­lä logi­ikalla verotet­ta­vat tulot, maat­aloustuet, ja yri­tystuet (esim. TEKES) ovat julk­isia, mut­ta sosi­aal­ituet eivät? Onko sil­lä jotain tekemistä tasa-arvon kanssa?

  16. Jos olet ammat­tirikolli­nen, joka on jäänyt kiin­ni ilmi­an­nos­ta, jos­ta on mak­set­tu vih­jepalkkio, olet ymmär­ret­tävästi erit­täin kiin­nos­tunut lähipi­irisi ihmis­ten verotiedoista, kenen tulot nousi­vat yht­enä vuote­na 50 000 eurolla.

    “Tietäjälle” mak­set­ta­va vih­jepalkkio on jo nykyisel­lään verova­paa­ta tuloa tulovero­lain 92b § toisen kohdan mukaan:

    Veronalaista tuloa eivät ole
    – –
    2) vira­nomaisen mak­sama tai välit­tämä kor­vaus tai palkkio rikok­sen estämistä, rikok­sen selvit­tämistä, rikok­sen­tek­i­jän kiin­ni saamista tai rikok­sel­la saadun hyö­dyn takaisin saamista edesaut­ta­neesta tiedosta.

    1. Eras­totenes
      Kiitos täs­men­nyk­ses­tä. Tästä oli puhet­ta jokin vuosi sit­ten. Verova­paut­ta perusteli­in juuri tuol­la veroti­eto­jen julkisuudella.

  17. ij: Mil­lä logi­ikalla verotet­ta­vat tulot, maat­aloustuet, ja yri­tystuet (esim. TEKES) ovat julk­isia, mut­ta sosi­aal­ituet eivät? Onko sil­lä jotain tekemistä tasa-arvon kanssa?

    Sosi­aal­i­tukien vas­taan­ot­tamisen liit­ty usein häpeä. Niiden tekem­i­nen julkisek­si on vähän niin kuin veit­sen kään­tämistä haavas­sa. Maat­alous- ja yri­tys­tukien vas­taan­ot­tamiseen taas ei liity minkään­laista häpeää.

  18. Ihmette­len, mis­tä toisenkä­den läh­teestä on syn­tynyt Osmolle aja­tus yri­tys­ten ja yksi­ty­ishenkilöi­den veroti­eto­jen eri­lais­es­ta kohtelus­ta. Lisäk­si halu­aisin huo­maut­taa kaikille, jot­ka ajat­tel­e­vat, että verotiedot ovat mak­sullisia. Vain, jos halu­at ne oma­lle tietokoneelle­si. Patent­ti- ja rek­si­ter­i­hal­li­tuk­sen asi­akaspäät­teeltä voit tarkastel­la yri­tys­ten veroti­eto­ja täysin veloituksetta.

    Ohes­sa PRH:n palvelus­sa ole­vat tiedot Osmo Soin­in­vaaran omas­ta yri­tyk­ses­tä Tietokeino Oy:stä. Tilikausi päät­tyy 30.6. Mak­se­tut verot: 2011 9523,66 2010 6665,03 2009 3237,93 2008 2463,73 2007 200,00 2006 0,00 2005 0,00 2004 0,00

    Harhaan­jo­hta­van tiedon levit­tämi­nen kumu­loituu usein jopa tiedo­tusvä­lineisi­in asti. Sik­si olisi hyvä, että Osmo kor­jaisi myös itse anta­mansa virheel­lisen tiedon.

    Veroti­eto­jen julk­isu­us on tärkeä asia.

    1. Mis­tä johtuu, että tästä yri­tys­ten veroti­eto­jen julk­isu­ud­es­ta on keskustel­tu kiivaasti julk­isu­udessa, jos ne jo ovat julkisia?

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä johtuu, että tästä yri­tys­ten veroti­eto­jen julk­isu­ud­es­ta on keskustel­tu kiivaasti julk­isu­udessa, jos ne jo ovat julkisia?

    Vai onko asi­as­ta muual­la tapah­tunut keskustelu ollut JULKISTAMISESTA, ei julk­isu­ud­es­ta? Kaukaa haet­tuna ver­tailuko­htana: kaik­ki käräoikeudessa tuomioi­ta saanei­den nimetkin ovat julk­isia, mut­ta niitä ei ole ollut tapana tuo­da esi­in julkisuuteen.

  20. Liit­ty­isiköhän tämä näi­hin viime aiko­jen veroparati­isikeskustelui­hin? Verot saa selville, mut­ta sen selvit­tämi­nen onkin han­kalam­paa miten paljon tulosta on kikkail­tu sopivammaksi.

  21. Tämä keskustelu on hie­man turhaa.

    En osaa sanoa, onko OS:n esit­tämä perustelu verotieo­jen julk­isu­udelle his­to­ri­al­lis­es­ti paikkansapitävä. Veroluet­telot ovat käsit­tääk­seni olleet julk­isia ikimuis­toi­sista ajoista saak­ka. Yksi syy on tietenkin se, että kansalaisen on voita­va saa­da tark­istaa oma vero­tuken­sa. Ja vero­tus on osa respublicaa.

    Sitä­pait­si joskus on ihan hyödyl­listä tietää jonkun henkilön, vaikka­pa kanane­dus­ta­ja ja tieto (vai luulo?)kirjailija Osmo Soin­in­vaaran tulot. Ettei tarvitse vaibn arvuutel­la. Ja joskus jos­sain asi­as­sa hyödyl­listä taustatietoa.

    Yksikäsit­teistä vas­taus­ta tähän kysymys­keen ei voi mis­tään korkeam­mas­ta peri­aat­teesta johtaa. Jär­jestelmä on mielestäni nykyisel­lään hyvä. (Tiedon joutuu hake­maan verotoimistosta). 

    Vaik­ka naa­purin asioista onkin mah­dol­lista tietää, ei aina pidä ryhtyä uteliaisu­ut­taan kat­so­maan. Ihmisen yksi­ty­isyys läh­tee viime kädessä kun­nioituk­ses­ta hänen per­soon­aansa kohtaan.

    Osakey­htiöi­den tilin­päätök­set ovat julk­isia**. Niistöä voi kat­soa, mitä fir­ma joutuu mak­samaan vero­ja.- Mak­set­ta­vat verot pitää muuten kir­japi­dos­sa vähen­tää fir­man voitos­ta*, jos­ta muo­dos­tu­vat voiton­jakokelpoiset varat.

    *Pelk­iste­tysti: Verotet­ta­va tulo määräy­tyy tulok­ses­ta, jos­ta vähen­netään mah­dol­liset aikaisem­pi­en vuosien tap­pi­ot. Eri­laisia tap­pi­onvähennsy­va­rauk­sia on vero­tuk­ses­sa pois­tet­tu samal­la kun ythiöverokan­taa alen­net­ti­in kun veropo­h­jaa voiti­in nos­taa. En tunne, eikä min­un tarvitse tun­tea yksityiskohtia

    ** Tämä selit­tää, mik­si esim. Lidl on Ky.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tä johtuu, että tästä yri­tys­ten veroti­eto­jen julk­isu­ud­es­ta on keskustel­tu kiivaasti julk­isu­udessa, jos ne jo ovat julkisia

    Johtunee siitä, että sel­l­aiset henkilöt, jot­ka eivät ole pere­htyneet talous- ja veroa­sioi­hin, saa­vat näkyvyyt­tä puheen­vuoroi­neen. Mis­sään talousalan julka­is­us­sa (Suomes­sa esim. Kaup­pale­hti, Talouselämä, Talous­sanomat) en moista keskustelua ole näh­nyt. Niis­sä päin­vas­toin jatku­vasti nimeno­maan on julka­istu näitä veroti­eto­ja, ja herätet­ty keskustelua siitä, paljonko esim. Google tai jotkut ter­vey­den­hoitoalan yri­tyk­set ovat mak­sa­neet vero­ja Suomeen.

    Se on toinen asia, pitäisikö eri­lais­ten kikkailu­jen olla läpinäkyvämpiä. Käsit­tääk­seni esim. Google tulout­taa ison osan Suomen myyn­nistään ohi Suomen yksikkön­sä (suo­ma­laisille tai suo­ma­laisyri­tyk­sille tar­jot­ta­vat main­os­ti­lat myy­dään esim. Irlan­nin tai muun maan yksikön kaut­ta; net­ti kun ei paikkara­jo­ja tunne, ja verot ovat muis­sa mais­sa alem­pia). Suomes­sa aiheutu­via meno­ja se kyl­lä kir­jaut­taa kyl­lä tämän maan tytäry­htiön­sä kir­jan­pitoon. Kysymys kuu­luu: mitä tieto­ja yhtiön pitäisi julka­ista, jot­ta tämä verokikkailu vähenisi? Tai vaikut­taisiko tieto­jen laa­jem­pi julk­isu­us asi­aan ylipäätään?

    Google on tun­net­tu vero-opti­moi­ja, joten esimerkki­ta­paus on kan­sain­välis­es­tikin mie­lenki­in­toinen, ja mon­en maan verot­ta­ja on joutunut miet­timään, miten saisi Googlen mak­samaan enem­män vero­ja omaan maahansa.

  23. Suomes­sa on kan­sain­välis­es­ti korkea vero­tus. Tämä syö mm. yri­ty­selämää. Kos­ka saadaan mak­suau­tomaat­ti, että verot lankea­vat val­tion mak­set­tavak­si ja kansan elin­ta­so nousee. Sehän olisi vaan matemaat­tista kikkailua. Täl­lä het­kel­lä vaan näyt­tää siltä, että vero­tus tulee kas­va­maan tule­vaisu­udessa, esim. joku metropolin veroäyri voi yllät­täen olla yli 25% joskus 10 vuo­den sisällä.

  24. Leena: Kos­ka saadaan mak­suau­tomaat­ti, että verot lankea­vat val­tion mak­set­tavak­si ja kansan elin­ta­so nousee. 

    Voisi­han toki tehdä niin, että mitään vero­ja ei tarvitse mak­saa, mut­ta keskus­pank­ki painaa rahaa val­tion menoi­hin. Näin­hän keskus­pankit taval­laan rahoit­ta­vat omat menonsakin. 

    Tässä on ehkä vaan se ongel­ma, että jos keskus­pankki­ra­ha menet­tää arvoaan liian nopeasti, joku voi kek­siä tehdä omaa rahaa, jos­ta tulee luotet­tavampi kuin keskus­pankin rahas­ta. Suomes­sakin oli markan alkuaikoina pankke­ja, jot­ka tekivät omaa rahaa — sil­loin syy tosin taisi olla liik­keel­lä ole­van oikean rahan puute.

  25. Kuka on keskustel­lut ja missä.

    Minä en ole sel­l­aista huomannut.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä johtuu, että tästä yri­tys­ten veroti­eto­jen julk­isu­ud­es­ta on keskustel­tu kiivaasti julk­isu­udessa, jos ne jo ovat julkisia?

  26. Veroti­eto­jen julk­isu­us suomes­sa on melko häm­men­tävää. Pääasialli­nen käyt­tö tun­tuu ole­van julk­isten tulo­jen julk­ist­a­mi­nen iltalehdissä. 

    Toisaal­ta taas esim. maa­han­muut­ta­jien val­tavista sosi­aal­i­t­u­loista liikkuu kaiken maail­man väit­teitä, jot­ka sosi­aal­i­t­u­lo­jen julk­isu­udel­la voitaisi­in hel­posti osoit­taa vääräksi.

    Samanaikaises­ti kulute­taan mil­jarde­ja ter­vey­den­huol­lon tieto­jär­jestelmi­in (kun joka kun­nal­la pitää olla omat), kos­ka keskitet­ty tieto­jär­jestelmä olisi yksi­ty­isyy­den vastaista.

    Kansalais­ten yksi­ty­isyy­destä puut­tuu selkeästä punainen lan­ka. Jos­sain englan­nis­sa mel­lakoitaisi­in kaduil­la jos verotiedot olisi julkisia…

  27. Mik­si yhtiöi­den tieto­jen saamis­es­ta oma­lle tietokoneelle pitää mak­saa? Tiedothan ovat jo vero­toimis­ton tietokoneel­la. Mik­sei niitä laite­ta yleiseen jakelu­un, kos­ka tämä ei aiheut­taisi verot­ta­jalle mitään (merkit­täviä) kulu­ja? Onko kyseessä salailuyri­tys, joka perus­tuu siihen, ettei kaikil­la ole mah­dol­lisu­ut­ta tai moti­va­tio­ta tutkia kaikkien yri­tys­ten tieto­ja verotopimistossa?

  28. “Suomes­sa on kan­sain­välis­es­ti korkea vero­tus. Tämä syö mm. yri­ty­selämää. Kos­ka saadaan mak­suau­tomaat­ti, että verot lankea­vat val­tion mak­set­tavak­si ja kansan elin­ta­so nousee. ”

    On kumma,että muual­la sama raha pis­tet­tynä saman­laisi­in fir­moi­hin ei hyödytäkään yri­ty­selämää esim suo­ma­lainen pakolli­nen eläke­vaku­u­tus ei hyödytä yri­ty­selämää samal­la taval­la kuin Englan­nis­sa vapaae­htois­es­ti sivu­un pis­tet­ty eläkeraha ?

    Onko laki Suomes­sa eläkeläisen puolel­la­ja Englan­nis­sa eläk­er­a­ha on vain rahastuskeino ?

  29. Tarkoitin lähin­nä yri­tysvero­tus­ta, että yri­tys­ten on vähem­män kan­nat­tavaa investoi­da Suomeen kuin johonkin muuhun maa­han. Sehän on nyt konkreet­tis­es­tikin havait­tu, kun työ­paikat karkaa­vat käsistä muualle. Jol­lakin Nokial­la on vielä pääkont­tori Suomes­sa, mut­ta onko näitä yrit­teliäitä koti­maisia fir­mo­ja enää kovinkaan mon­ta jäl­jel­lä? Nykyaikana kun ei ketään enää pakote­ta yrit­täjäk­si, vaan elan­to on mah­dol­lista saa­da monel­la muul­la eri taval­la. Toisaal­ta ihan järkevääkin.

    Liian van­ha:
    “Suomes­sa on kan­sain­välis­es­ti korkea vero­tus. Tämä syö mm. yri­ty­selämää. Kos­ka saadaan mak­suau­tomaat­ti, että verot lankea­vat val­tion mak­set­tavak­si ja kansan elin­ta­so nousee. ”

    On kumma,että muual­la sama raha pis­tet­tynä saman­laisi­in fir­moi­hin ei hyödytäkään yri­ty­selämää esim suo­ma­lainen pakolli­nen eläke­vaku­u­tus ei hyödytä yri­ty­selämää samal­la taval­la kuin Englan­nis­sa vapaae­htois­es­ti sivu­un pis­tet­ty eläkeraha ?

    Onko laki Suomes­sa eläkeläisen puolel­la­ja Englan­nis­sa eläk­er­a­ha on vain rahastuskeino ?

  30. Leena: Tarkoitin lähin­nä yri­tysvero­tus­ta, että yri­tys­ten on vähem­män kan­nat­tavaa investoi­da Suomeen kuin johonkin muuhun maa­han. Sehän on nyt konkreet­tis­es­tikin havait­tu, kun työ­paikat karkaa­vat käsistä muualle.

    Tähän löy­tyy kak­si syytä:
    1. Suomes­sa ei suo­jel­la tarpeek­si ole­mas­saole­via työ­paikko­ja — niiden siirtämi­nen pois on halpaa.
    2. Suomes­sa ei voi­da kil­pail­la palkois­sa hal­patuotan­tomaid­en kanssa. Laat­ua olisi tar­jo­ta tilalle, mut­ta se ei tun­nu kel­paa­van. Joh­tu­isiko siitä, että koti­maista työvoimaa sään­nön­mukaises­ti hauku­taan samal­la kun kiinalaista ja intialaista kehutaan taivaisiin.

    Yri­tysvero­tus lie­nee reaalis­es­ti mata­lam­paa kuin mon­es­sa muus­sa paikassa.

  31. Mik­sei veroti­eto­jen julk­isu­ut­ta vaa­di­ta tuen kyn­ny­se­htona euro­mail­ta, joil­la on todis­tet­tavasti ongelmia omien vero­jen­sa keräämisessä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.