Hyvä pyöräyhteys Pasilasta Leppävaaraan

Luulin tietäväni kaik­ki Helsin­gin hyvät pyöräre­itit, mut­ta eloku­us­sa löysin uuden hyvän yhtey­den Pasi­las­ta Lep­pä­vaaraan. Aiem­min olen ajanut Lep­pä­vaaraan Munkkiniemen ja Tar­von saaren kaut­ta, mut­ta se yhteys on muut­tunut koko ajan huonom­mak­si. Erit­täin jou­tu­isa pyöräy­hteys menee Pasi­las­ta rantarataa nou­dat­taen län­teen. Täl­lä yhtey­del­lä on varsin vähän käyt­täjiä. Olisi var­maan enem­män, jos se olisi viitoitettu.

  1. Pasi­las­sa pitää etelästä tul­taes­sa kään­tyä alamäessä ase­man jäl­keen vasem­malle ase­man pohjoisen sisäänkäyn­nin käytävään.  Tässä on erit­täin vaar­alli­nen risteys. Risteyk­sen tekee vaar­al­lisek­si se, ettei sitä näe eikä ymmär­rä risteyk­sek­si, ellei tiedä. Ker­ran iltal­enkil­lä ajoin mäkeä vauhdikkaasti alas ja ohitin hitaam­paa pyöräil­i­jää, joka min­un kohdal­lani kek­si kään­tyä vasem­malle. Kovavauhti­nen kolari oli sen­teistä kiin­ni. Siitä opin tuon yhtey­den ole­mas­saolon. Jat­ka lukemista “Hyvä pyöräy­hteys Pasi­las­ta Leppävaaraan”

Terveyskeskukset kuntoon

Tarkoituk­seni on julk­istaa lyhyt vaalio­hjel­mani näil­lä sivuil­la. Pro­jek­ti on muiden kiirei­den vuok­si viivästynyt pahasti. Hyväl­lä onnel­la se kuitenkin valmis­tuu jo ennen kun­nal­lis­vaale­ja. Ajan tietysti vihrei­den yhteistä vaalio­hjel­maa. Oma ohjel­mani on siihen vain täydennys.
= = =

Ter­veyskeskuk­set kuntoon!

Huonos­ti hoidet­tu peruster­vey­den­hoito ei ole vain ter­vey­den­hoidon tasa-arvokysymys. Se on myös silkkaa rahan haaskaus­ta. Jos ter­veyskeskuk­set eivät toi­mi kun­nol­la, erikois­sairaan­hoidon menot kas­va­vat ja lop­putu­los on aiem­paa kalli­impi. Se on myös tasa-arvokysymys, sil­lä hyvil­lä työ­nan­ta­jil­la töis­sä ole­vat saa­vat lääkärin vas­taan­oton nyt, heti ja ilmaisek­si. Eniten hoitoa tarvit­se­vat jäävät ilman. Jat­ka lukemista “Ter­veyskeskuk­set kuntoon”

Vaalikeskustelu ti 9.10. klo 18–19

Ter­ve­tu­loa osal­lis­tu­maan toiseen vaalitilaisuuteeni,
jon­ka jär­jestän kaupunki­tutk­i­ja Kaarin Taipaleen kanssa 

tiis­taina 9.10.2012 klo 18
rav­in­to­la Oivas­sa (Porthaninkatu 5).

Tilais­usu­udessa puhutaan ainakin paljon kaupunkisuunnittelusta,
joka on molem­pi­en tilaisu­u­den jär­jestäjien mie­lenki­in­non kohde.

Pul­lakahvit.

Terveydenhuollon maakuntamalli

Esitin vaalio­hjel­mas­sani ter­vey­den­huol­lon ottamista pois kun­nil­ta ja totesin, että jos näin tehdään, pienet kun­nat voivat halutes­saan jatkaa. Pien­ten syr­jäis­ten kun­tien ole­mas­saolosta ei ole hait­taa ainakaan muille. Moni niistä toimii melkein talkoope­ri­aat­teel­la ja hyvä niin. Minus­ta ter­vey­den­huol­lon siirtämi­nen maakun­tata­sol­la olisi edelleen paran­nus ver­rat­tuna nykytilaan.

Siinä on kuitenkin myös huonot puolen­sa. Jat­ka lukemista “Ter­vey­den­huol­lon maakuntamalli”

Uudenmaan liitolla perussopimusta koskeva kriisi

Kun­tau­ud­is­tuk­seen liit­tyvät han­kkeet pääkaupunkiseudun hallinnon organ­isoimis­es­ta koske­vat toki myös Uuden­maan liit­toa. Jos metropoli­hallintoon on tarkoi­tus ottaa 14 kun­taa, voisi koko asian siirtää oikeas­t­aan Uuden­maan liiton hoivi­in. Tai jos maankäytön suun­nit­telu siir­retään eril­liselle metropoli­hallinnolle, mitä tehtäviä jää maakuntaliitolle?

Uuden­maan liitossa on ollut käytössä äänileikkuri, jol­la on rajoitet­tu Helsin­gin val­taa. Tässä on se ongel­ma, että näin on rajoitet­tu ääni­val­taa niiltä, jot­ka kan­nat­ta­vat joukkoli­iken­net­tä ja ehyt­tä yhdyskun­taraken­net­ta nyt esimerkik­si ja annet­tu sitä niille, jot­ka aja­vat autoilu­un perus­tu­vaa hajarakennetta.

Liiken­teen kehit­tämistä varten on perustet­tu Uuden­maan liiton ulkop­uolelle erilli­nen HSL, mis­sä on esimerkik­si se ongel­ma, että maankäytön suun­nit­telu ja liiken­teen suun­nit­telu ovat nyt eri paikois­sa. Mut­ta ei siitäkään mitään tulisi, että joukkoli­ikenne toimii pääasi­as­sa Helsin­gin rahoil­la, mut­ta tuon rahan käyt­tämis­es­tä päät­täi­sivät aivan muut. Kos­ka Uuden­maan liit­toa vaivaa äänileikkurista johtu­va demokra­ti­ava­je, tehtävä toisen­sa jäl­keen on siir­ret­ty siiloutuneille eril­lisor­gan­isaa­tioille ja maakun­tali­iton tehtävät ovat käyneet aika vähi­in. Jat­ka lukemista “Uuden­maan liitol­la perus­sopimus­ta koske­va kriisi”

Helikopterikenttä selvitysalueeksi

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­ti osaltaan kan­tansa Her­ne­saaren osayleiskaavaan. Kiista helikopteriken­tästä ratkaisti­in lop­ul­ta niin, että alue merkit­ti­in selvi­tysalueek­si, jon­ka käyt­tö ratkaistaan ase­makaaval­la. Helikopterikent­tää ei siis tor­jut­tu lop­ullis­es­ti, mut­ta täl­lä päätök­selle ei voi hakea lupaa täytöille. Jat­ka lukemista “Helikopterikent­tä selvitysalueeksi”

Välimäen–Soininvaaran linja

Minus­ta ter­vey­den­huolto tulisi organ­isoi­da, kuten hal­li­tus on esit­tänyt, tule­vis­sa suuris­sa kun­nis­sa, joi­ta on var­maankin noin 20. Ne ovat lähin­nä maakun­tien­sa keskuskaupunke­ja, joi­hin liitetään kehyskunnat.

Vaa­ti­van tason erikois­sairaan­hoito olisi nyky­isil­lä eri­ty­is­vas­tu­ualueil­la ja ”alue­sairaalata­son” erikois­sairaan­hoito ja peruster­vey­den­hoito samas­sa organ­isaa­tios­sa vahvoil­la peruskun­nil­la. Näin organ­isaa­tio­ta­soista jäisi pois yksi.

Tämä malli sopii kuitenkin vain kah­teenkymme­neen suurim­paan kun­taan, jois­sa tosin asu­isi val­taosa suo­ma­lai­sista. Muut, noin 70 – 200 kun­taa, vas­taisi­vat itse nykyiseen tapaan peruster­vey­den­huol­losta ja ostaisi­vat erikois­sairaan­hoidon noil­ta maakun­tien­sa keskuskaupungeil­ta ja ERVA-alueil­ta. Tältä osin esi­tyik­seni poikkeaa Välimäen mallista, jos­sa nuo kun­nat ostaisi­vat koko ter­vey­den­huol­lon keskuskaupungilta. Saa­vat tietysti ostaa koko paketin, jos siihen pää­tyvät. Jat­ka lukemista “Välimäen–Soininvaaran linja”

Berliinin köyhyys

Per­jan­taina kuulimme synkem­pää puol­ta Berli­inin kehi­tyk­ses­tä. Sak­so­jen yhdis­tymisen jäl­keen on menetet­ty 350 000 teol­lista työ­paikkaa, jot­ka kaik­ki ovat vähän koulu­tus­ta vaa­tivia ja joi­ta ovat tehneet lähin­nä vierastyöläiset. Työt­tömyys ja riip­pu­vu­us sosi­aal­itues­ta ovat lisään­tyneet. Berli­ini­in on tul­lut köy­hyy­den ja slum­mien ongel­ma. On syn­tynyt kovin leimau­tunei­ta kaupungi­nosia. Jat­ka lukemista “Berli­inin köyhyys”

Onko kuusi kerrosta liian vähän?

Berli­inin inno­vati­ivi­su­ut­ta koskevas­sa ketjus­sa vaa­dit­ti­in luop­umista kuusik­er­roksista umpiko­rt­teleista ja ker­rosmäärän selvää korot­tamista. Vaik­ka kan­natan tiivistä oikeaa kaupunkia, en lähtisi rak­en­ta­maan yli kuusik­er­roksista umpikorttelikaavaa.

Har­raste­taan­pa vähän matem­ati­ikkaa. Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli kooltaan 100m x 100m ja runk­osyvyys 12 metriä. Tästä tulee noin 25 000 ker­rosneliötä kort­telia kohden eli  600 – 700 asukas­ta. Tont­tite­hokku­us siis 2,5. Jat­ka lukemista “Onko kuusi ker­rosta liian vähän?”

Kiista Hernesaaren helikopterikentästä tiivistyy

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on pöy­däl­lä Her­ne­saaren osayleiskaa­va. Siinä on kak­si kiis­tanalaista kohtaa. Val­tion mielestä Her­ne­saari on Suomes­sa soveli­ain paik­ka varas­toi­da vil­jaa. Lau­takun­ta on tästä kai yksimielis­es­ti toista mieltä.

Iso kiista kos­kee Her­ne­saaren edustalle keskelle ulap­paa suun­nitel­lus­ta helikopteriken­tästä. Sen on tarkoi­tus tar­jo­ta laskeu­tu­mi­s­paik­ka Tallinnaan menevälle kopter­ille. Pidän sekä paikkaa että toteut­tamistapaa jär­jet­tömänä. Helikopterikent­tä keskel­lä mer­ta mak­si­moi äänen kulkeu­tu­misen. Se on noin kaukana saaren kär­jestä, kos­ka melun takia se ei voi olla lähempänä asu­tus­ta. Samas­ta syys­tä saaren kär­ki haaskau­tuu tilaa vievän kau­pan suuryk­sikölle, jos­sa myy­dään vene­tarvikkei­ta. Aika arvokkaal­la ton­til­la sekin toim­inta siis on. Jat­ka lukemista “Kiista Her­ne­saaren helikopteriken­tästä tiivistyy”