Hyvä pyöräyhteys Pasilasta Leppävaaraan

30 vastausta artikkeliin “Hyvä pyöräyhteys Pasilasta Leppävaaraan”

1. Löysin itsekin reitin sat­tumal­ta kesäl­lä. Erit­täin jou­tu­isa ja mainio reit­ti, yhdyn mielip­i­teeseesi Ilmalan sil­las­ta, mut­ta sanois­in että Espoos­sa huo­mat­tavasti helpom­paa nav­igoi­da kuin Pasilassa.

   Vastaa

2. Tuolle reit­ille muuten kevääl­lä pääsi vielä kulke­mal­la Pasi­lan ase­man län­sipuoltakin, alit­ta­mal­la radan heti ase­man eteläpuolel­la. Tuon vaar­al­lisen risteyk­sen lisäk­si sil­lä voisi vält­tää yhden ylämäen, kier­tolenkin ja pelot­tavasti ratikoi­hin sinkoil­e­vat ihmiset. 

   Nyt tämä reit­ti on val­lat­tu työ­maalle, vaik­ka välil­lä aidoista ja viitoista on vaikea tulk­i­takin saisiko siitä kulkea. Varsinkin, kun oikeaa työ­maakäyt­töä itse tiel­lä ei näytä koskaan olleen. Tois­es­ta suun­nas­ta kiel­tomerkke­jä ei ole, pait­si se yksi uno­htuneen näköi­nen “yksi­ty­isalue”, joka siis kieltää kulkua vetu­ri­tal­lien liiketiloillekin. 

   Jo hyväksy­tyt Vetu­ri­tie-Postin­taival paran­nuk­set muuten nopeut­ta­vat tuo­ta Ilmalan kohtaa aika kivasti.

   Vastaa

3. Kilo­sta Kau­ni­aisi­in menee varsin jou­tu­isa pyörätie radan eteläpuolel­la. Riip­puen vähän minne päin on menos­sa, voi tosin Lep­pä­vaaras­ta olla järkevämäpi siir­tyä suo­si­ol­la Van­han Turun­tie (110) varteen.

   Vastaa

4. Et ker­tonut, minkä toiselle puolelle pitää Mäkkylän kohdal­la vai­h­taa. Liiken­neval­oista päätellen kuitenkin vai­h­dat tien toiselle puolelle. Vauhdikkaampi vai­h­toe­hto kuitenkin on vai­h­taa radan eteläpuolelle, jos­ta pääsee Ver­mon ravi­radan ohi ilman val­o­ja Sel­l­oon asti. Ainakin peri­aat­teessa. En ole var­ma, onko reitin Lep­pä­vaaran-pään alikulku edelleen kiin­ni raken­nustyö­maan vuok­si. Lähempää rataa pääsee kuitenkin ali, mut­ta siel­lä joutuu val­oi­hin. Näin siis parhaim­mil­laan: https://maps.google.fi/maps/ms?msid=214470576626461432790.0004cb7e57f5d9bea202f&msa=0&ll=60.218524,24.819918&spn=0.011212,0.036306

   Vastaa

   1. Kos­ka lääkärit ovat ryhtyneet markki­nahin­npit­tele­maan työvoimansa, siihen on vas­tat­ta­va koulu­tus­määriä lisäämällä.

      Vastaa

5. Itse ajan tuon kyl­lä mielum­min Kehä I:n ja Länkkärin tai Kuu­sisaaren kaut­ta. Riip­puu toki siitä, mihin päin on keskus­tas­sa tulossa.

   Ongel­man kuv­a­sit hyvin! 🙂 Liiken­nesu­un­nit­teli­jat eivät osaa tehdä vetäviä kevyen­li­iken­teen­väyliä. Kai se on niin, että kun on lusikalla annet­tu, niin ei voi kauhal­la vaatia. 

   Halu­aisin nähdä sen vajakin, joka on suu­nitel­lut Lep­pä­vaaran uudet kevyen­li­iken­teen­väylät. Rahas­ta ei ole ollut pulaa, jär­jestä sitä enemmän. 😀

   Vastaa

6. Siitä ase­man käytävästä ei kai oikeas­t­aan saisi ajaa pyöräl­lä. Itse kul­jen Kallios­ta Las­si­laan osin kyseistä reit­tiä, ja juuri tuo Ilmalan merk­it­semätön ylikulku on kyl­lä häm­men­täv­in­tä, mitä on tul­lut Helsingis­sä vas­taan. Löysin sen ehkä neljän­nel­lä ker­ral­la, vaik­ka Reit­tiopas näyt­tää luul­lak­seni täs­mälleen oikein kyseisen reitin. Se sil­ta ei edes näytä sil­lal­ta, jos ei tiedä, mitä katsoa.

   Vastaa

7. Kyl­lä Lep­pä­vaaras­ta pääsee Kau­ni­aisi­in ihan vauhdikkaasti, mut­ta ei se reit­ti kovin selkeä ole.. Parin ker­ran jäl­keen reit­ti on jo sen­ver­ta tut­tu, että ei tarvi jäädä ihmettelemään risteyksiin.

   Kevyen liiken­teen reit­tiopaskin sen tun­tee: http://pk.hsl.fi/#from(poi*Sello%2C Espoo)to(poi*Kauniainen%2C Kauniainen)

   Reit­ti ei tarvit­sisi kuin vähän tietöitä ja läjän kylt­te­jä ollak­seen oikeasti ihan toimiva.

   Vastaa

8. Olen kyseisel­lä välil­lä toden­nut, että näem­mä Keskus­puis­toonkin voi eksyä. 🙂 Tule­va Pasi­lan ohi­tus itäpuolelta län­sipuolelle muis­taak­seni menee niin että Alek­sis Kiv­en kadun kohdal­la men­nään radan ali van­haa sata­ma­radan tun­nelia ja siitä loivasti kaar­taen raitei­den län­sipuolelle. Otso Kivekäs tietää parem­min / on ollut sitä speksaa­mas­sa, var­maan kommentoi.

   Vastaa

9. Espoon ja Helsin­gin rajal­la puut­tuu radan­var­ren pyörätieltä pyörä­tien merk­ki. Lisäk­si mopoil­i­joi­ta ajaa tuo­ta radan­vart­ta melko usein, mut­ta kun ei ole pyörä­tien merkkiä. Onhan tuos­ta raken­nusvi­ras­tolle huo­mautet­tu muu­ta­ma vuosi sit­ten, vas­taus­ta ei ole kuulunut.

   Vastaa

10. Tuure Lau­ri­nol­li:
    Vauhdikkaampi vai­h­toe­hto kuitenkin on vai­h­taa radan eteläpuolelle, jos­ta pääsee Ver­mon ravi­radan ohi ilman val­o­ja Sel­l­oon asti. Ainakin peri­aat­teessa. En ole var­ma, onko reitin Lep­pä­vaaran-pään alikulku edelleen kiin­ni raken­nustyö­maan vuoksi 

    Mä olen jo luop­unut toivos­ta että tuo alikulku koskaan aukeaa. Aina matkalla Lep­pä­vaaran suun­taan joudun hor­toile­maan ja etsimään mis­tä pääsee kehän I:n yli tai ali.

    Pyöräi­ly tun­tem­at­tomil­la seuduil­la PK-alueel­la on kyl­lä melkoista suun­nis­tus­ta ja arvauspeliä.

    Vastaa

11. Tuo reit­tien merk­it­semisen puute on hyvä esimerk­ki siitä, miten Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu on pyöräilyssäkin uno­htanut kokon­aan keskus­tan ulkop­uolisen kaupun­gin. Baanaan laite­taan kevyesti 5,5 miljoon­aa, mut­ta perusasioi­ta, kuten pyörätei­den viitoi­tus­ta, ei edes Pasi­lan korkeudel­la saati kauem­pana saa­da kuntoon.

    Vastaa

12. kake: Siitä ase­man käytävästä ei kai oikeas­t­aan saisi ajaa pyörällä. 

    Juuri näi, tarkkasilmäisim­mät huo­maa­vat seinässä kyltin “talu­ta pyörää”. Mikä on kyl­lä ihmeelli­nen ratkaisu yhdel­lä Helsin­gin pääväylistä keskus­ta län­teen kul­jet­taes­sa pyöräl­lä. Toiv­ot­tavasti Kes­ki-Pasi­laa raken­net­taes­sa tehdään toimi­vampi yhteys vaik­ka radan läsipuolelle. Varsininkin kun jalankulk­i­joiden olet­taisi lisään­tyvän ase­man tunnelissa.
    Ilman ase­man seu­tu oli ennen Hakamäen­tien paran­nus­ta paljon parem­pi ja tur­val­lisem­pi. Hakamäen­tien uud­is­tuk­ses­sa onnis­tut­ti­in mokaa­maan läh­es kaikissa kevyen­li­iken­teen ratkaisu­is­sa. Ennen tuos­ta Ilmalan kohdas­ta pääsi läpi niin, ettei pyöräl­lä pitänyt ylit­tää ajo­rataa. Se olisi ollut help­po suun­nitel­la nytkin niin. Luiskaa olisi pitänyt jatkaa niin, että se olisi jatkunut sil­tana ajo­radan yli. Ajo­ra­ta kul­kee siinä kohdas­sa melko syväl­lä. Olisi samal­la päästy sitä 180 asteen käännöksestä.
    Toinen valit­tamisen aihe on pyörä­tien kapeus Postin­taipaleen kohdal­la. Väylää kaven­net­ti­in huo­mat­tavasti ajo­radan valmis­tu­misen yhtey­dessä. Nyt siinä saa olla kieli keskel­lä suu­ta vas­taan­tule­van pyöräli­iken­teen kas­sa. Jos on itse liik­keel­lä län­teen päin, niin pahim­mas­sa tapauk­ses­sa pienikin hor­jah­dus pudot­taa pyöräil­i­jän vas­taan­tule­van bus­si alle.

    Vastaa

    1. Tuop­mas,
       Ei taide­ta puhua samas­ta reitistä.

       Vastaa

13. 2. … Alas johta­van luiskan jäl­keen pitää kään­tyä noin 180 astet­ta vasem­man kaut­ta takaisin päin ja jatkaa radan vart­ta aina Espoon rajalle. Toisin päin yhtey­den hah­mot­ta­mi­nen on vaikea­ta. Viitoituk­ses­ta olisi apua.

    Luiskan jälkeiseen sekavu­u­teen on luvas­sa paran­nus. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 4.10.2011 esitellystä Pohjois-Pasi­lan liiken­nesu­un­nitel­mas­ta löy­tyy sil­ta Ilmalan­rin­teen yli, ja 24.4.2012 lau­takun­nan hyväksymässä investoin­tio­hjel­mas­sa sil­lan rak­en­tamiseen on varat­tu rahaa vuodelle 2014.

    1. Pasi­las­sa pitää etelästä tul­taes­sa kään­tyä alamäessä ase­man jäl­keen vasem­malle ase­man pohjoisen sisäänkäyn­nin käytävään. 

    Paik­ka on siis Rat­api­hantien ja Rautatieläisenkadun risteys, jos­ta kään­nytään län­teen radan ali.

    Kuten nim­imerk­ki kake jo huo­maut­ti, käytävän läpi ei oikeas­t­aan saisi ajaa pyöräl­lä, sil­lä siel­lä on tek­still­i­nen “Pyörää talutet­ta­va” ‑liiken­nemerk­ki. Mut­ta tämä merk­ki on monel­la tapaa asi­a­ton ja laiton.

    Ensin­näkin, alikulku on merkit­ty pyörätiek­si. Tieli­iken­nease­tuk­sen mukaan pyöräil­i­jäl­lä on oikeus, jopa velvol­lisu­us, ajaa pyöräti­etä pitkin. Ei pyörätiel­lä pyöräi­lyä voi kieltää. Jos jos­sain paikas­sa pyöräi­lyä ei voi­da sal­lia, sitä ei pidä merk­itä pyörätieksi.

    Toisek­seen, tieli­iken­nease­tus sal­lii tek­stil­lisen kil­ven käytön vain jos ase­tuk­ses­sa ei ole vahvis­tet­tu tarvit­tavaa merkkiä. Ase­tuk­ses­sa on vahvis­tet­tu pyöräi­lyn kieltävä merk­ki (322. Polkupyöräl­lä ja mopol­la ajo kielletty).

    Kol­man­nek­seen, liiken­ne­m­i­nis­ter­iön päätös liiken­teen ohjaus­lait­teista vaatii, että “Liiken­teen ohjaus­lait­teet on … sijoitet­ta­va siten, että ne ovat riit­tävän etäältä ja mah­dol­lisim­man hyvin havait­tavis­sa”. Kyseinen merk­ki ei ole riit­tävän hyvin havaittavissa.

    Ja viimeisenä, merkin voimas­saoloaluet­ta ei ole mitenkään määritel­ty. Pitääkö pyörää talut­taa Lep­pä­vaaraan asti? On myös epälo­ogista, että pyöräi­ly tun­nelin läpi idästä län­teen on kiel­let­ty, mut­ta toiseen suun­taan pyöräi­ly on sallittu.

    Ja sil­läkin uhal­la että olen aivan turhan pedant­ti, huo­mau­tan vielä että “pyörää talutet­ta­va” on epätäs­mälli­nen määräys. Mitä pyörää? Polkupyörää, potkupyörää, moot­toripyörää, inva­lidipyörää, kevyt­tä nelipyörää? Tieli­iken­nela­ki ei tunne ajoneu­voa nimeltä “pyörä”, eikä ajoneuvolakikaan.

    Vastaa

    1. Hauskaa. Olen ajanut tuon paikan läpi vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, enkä ole koskaan moista merkkiä havain­nut. Mihin se on piilotettu.
       Todet­takoon, että lisäk­il­vel­lä voidaan kiel­toa ja käskyä vain lieven­tää, ei koskaan jyrken­tää. Lisäk­ilpiä ei ole pakko lukea. Niin min­ulle ainakin opetett­ti­in autokoulussa.

       Vastaa

14. Osmon edelli­nen kom­ment­ti taisi men­nä väärään keskusteluun…

    Eikös muuten olisi kivaa, jos kaikil­la kevyen liiken­teen väylil­läkin olisi nimet? Tarkoi­tan siis eril­lään kadus­ta olevil­la. Samal­la ratkeaisi nätisti sekin ongel­ma onko väylä katu­un liit­tyvä, vai erilli­nen. Olisi erilli­nen jos on eri nimi. 

    Reit­eistä olisi mah­dol­lista puhua ilman kart­tao­hjel­maa, ja jos joskus tapah­tu­isi onnet­to­muus, tai vain yksinker­tais­es­ti huo­maisi rikkon­aisen lam­pun, niin paikan määri­tys onnis­tu­isi myös iman GPSää. 

    Ongel­ma kevyen liiken­teen reit­eistä koko maas­sa on onneton viitoi­tus ja erit­täin helpot mah­dol­lisu­udet eksyä siltä viitoite­tul­ta reitiltä vier­aal­la paikkakun­nal­la. Esim itse ajoin Helsingis­sä päärautatiease­ma — Puis­tolan ase­ma väliä viikon ver­ran, enkä var­maan ker­taakaan osunut ihan samaa reit­tiä. Onnek­si pyöräni on varustet­tu kom­pas­sil­la ja pohjois-etelä suun­tainen junara­ta on muutenkin help­po seurattava.

    Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    Hauskaa. Olen ajanut tuon paikan läpi vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, enkä ole koskaan moista merkkiä havain­nut. Mihin se on piilotettu. 

    Kylt­ti on betoni­tol­pas­sa alikulku­tun­nelin itäpäässä, kat­so kuva.

    Todet­takoon, että lisäk­il­vel­lä voidaan kiel­toa ja käskyä vain lieven­tää, ei koskaan­jyrken­tää. Lisäk­ilpiä ei ole pakko lukea. Niin min­ulle ainakin opetett­ti­in autokoulussa. 

    Niin, näin­hän asia lisäk­ilpi­en kohdal­la on. Tuol­la tun­nelis­sa ei kuitenkaan ole toista liiken­nemerkkiä sel­ven­tävää lisäk­ilpeä, vaan ihan itsenäi­nen tek­still­i­nen merkki.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Hauskaa. Olen ajanut tuon paikan läpi vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, enkä ole koskaan moista merkkiä havain­nut. Mihin se on piilotettu.

    Kyseinen merk­ki on muis­taak­seni Rat­api­hantieltä alikulku­un johta­van rampin var­res­sa. Tarkem­min ottaen siihen junaradan perus­tuk­se­na toimi­vaan muuri­in kiin­nitet­tynä, noin 90 asteen kul­mas­sa pyöräil­i­jän kulkusu­un­taan nähden.

    Ulkoa­sul­taan määräys­merkin lisäk­ilpi, eli valkoista tek­stiä sinisel­lä pohjalla.

    Vastaa

    1. Ollak­seen­pätevä, merkin pitäisi olla pyörälle
       Ajo kiel­let­ty ‑merk­ki.

       Vastaa

17. Itse aje­len noi­ta teitä päivit­täin, ja minus­ta reit­ti ei ole Espoon puolel­la mitenkään eri­tyisen huono. Helsin­gin puolel­la on radan var­res­sa toki pitkä pätkä hyvää, suo­raa ja avaraa pyöräti­etä, mut­ta on sit­ten myös Pitäjän­mäen ase­ma, jon­ka lähel­lä vaar­al­lisia risteyk­siä ja kurapolkua.

    Han­kalin­ta omas­sa pen­delöin­ti­matkas­sani on Lep­pä­vaaran seu­tu: alikulku­ja, jois­sa huono näkyvyys, sekä jakeluli­iken­net­tä ja sinne tänne poukkoile­via jalankulk­i­joi­ta, kun pyörätie purkau­tuu tori­maiselle esplanadille. Sen jäl­keen on vain muu­ta­mat liiken­neval­ot, jois­sa pyöräil­i­jöitä odotute­taan urakalla, mut­ta vaikea niitä risteyk­siä (Ras­taala, Karan­risti, Viher­laak­so) on muutenkaan järjestää.

    Joku kom­men­toi että Kehä I:n vierei­sis­sä pyöräteis­sä ei ole rahaa säästet­ty. No eipä todel­lakaan. Silti niistä näkee, että reitin suun­nit­teli­jat eivät itse liiku pyöräl­lä. Masen­tavin­ta on se, että sinän­sä ihan hyvät reitit pilataan kelvot­tomil­la opasteil­la. Kun ei tiedä, mis­tä pitää kään­tyä min­nekin, matkan­teko muut­tuu harhailuk­si. Sama tietysti pätee pyöräre­it­tei­hin kaikkial­la. Ja aivan eri­tyisen kelvo­ton­ta opas­tus on sil­loin, kun tehdään jotain tietöitä ja yksi reit­ti tuk­i­taan. Kier­totie täy­tyy vain tietää.

    Mäkkylässä ei muuten ole tarpeen men­nä liiken­neval­oista Turun­tien yli, vaan ase­man kohdal­la on tun­neli tien ali. Tosin liiken­neval­on­apin painami­nen ja autoli­iken­teen pysäyt­tämi­nen on silti pyöräil­i­jälle yleen­sä nopeampi vai­h­toe­hto, kos­ka aliku­luis­sa pitää olemat­toman näkyvyy­den takia kulkea hyvin hiljaa.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara: Tuopmas,Ei taide­ta puhua samas­ta reitistä.

    Minä ainakin kuvit­telin puhu­vani reitistä joka menee radan virus­taa pitkin Pasi­las­ta Lep­pä­varaaraan Ilmalan, Huopalah­den ja Pitäjän­mäen kautta.

    Vastaa

    1. Mis­sä siinä voi bussin alle jäädä?

       Vastaa

19. Lisäys edel­liseen. Se kapea kohdan vier­essä menevä tie ei näköjään olekaan Postin­taival ja joku muu mille Google maps ei tiedä nimeä. Mut­ta tarkoi­tan pätkää joka on ilmalan ase­man parkkipaikan ja kier­toli­it­tymän välissä.

    Vastaa

20. Linkissä vasem­mal­la aidan vier­essä menevä pyörätie. Lev­eyt­tä on reilu 1 m. Kuvit­tele ajavasi Huopalah­den suun­taan kun vas­taan tulee sekä kevyt­tä liiken­net­tä pyörätiel­lä, että raskas­ta liiken­net­tä ajoradalla. 

    http://goo.gl/maps/zo5b6

    Vastaa

21. Reitin olen­nainen osa on Tam­pereen moot­tori­tien ylit­tävä radan pohjois­puolel­la kulke­va jalankulku- ja pyöräilysil­ta, joka raken­neti­in vajaat parikym­men­tä vuot­ta sit­ten samas­sa yhtey­dessä kun raken­net­ti­in lisäraitei­ta yms. 

    Asi­as­ta kuu­luu suuri kun­nia kun­nia Antero Nask­i­lalle, joka ensim­mäisenä alkoi puhua asian puoles­ta havaites­saan, että ratasil­lan rak­en­tamisen yhtey­dessä saadaan kohtu­ullisin kus­tan­nuksin hyvä yhteys myös pyörille. Ja myös jatkoi sitkeästi asian ajamista, kunnes sai sen mukaan talousarviolistalle. 

    Nyt jälkikä­teen on help­po tode­ta, että yhteys on lois­ta­va. Valitet­tavasti sen opas­tus ja Ilmalan ase­man koh­ta vaa­ti­vat vielä pon­nis­telu­ja. Uusille anteroille on siis yhä tarvetta.

    Vastaa

22. Pekka Klär­ck: siir­tyä suo­si­ol­la Van­han Turun­tie (110) varteen.

    Todet­takoon, että tuo 110 ei ole Van­ha Turun­tie, vaan Turun­tie. Van­ha Turun­tie on van­hempi tielin­jaus joka on jäl­jel­lä tämän­nimisenä katu­na Granin pohjois­ra­jal­la. “Uusi Turun­tie” eli VT1 on nimeltään Turunväylä.

    Noin laa­jem­min Osmon val­i­tuk­sen aihe (pyöräre­it­ti radan­vart­ta Kau­ni­aisi­in) on kyl­lä ole­mas­sa ja jok­seenkin hyvä. Ongel­ma pitkää matkaa pyöräilevälle on lähin­nä siinä, että reit­te­jä ei löy­dä. Polkupyörä ajatel­laan lähistöl­lä lyhy­itä matko­ja tekevän kulku­vä­li­neek­si — mitä se aika usein onkin — ja sik­si reit­tien kokon­ais­su­un­nit­telu samoin kuin opas­tuk­set tehdään lähistöl­lä liikku­mista avit­ta­maan, eikä ker­tomaan, miten päästä Pasi­las­ta Kau­ni­aisi­in tai Otaniemestä Vuosaareen.

    Jos­sain määrin tämä onkin järkevää: jos joku tosi­aan kul­kee Pasi­las­ta Kau­ni­aisi­in, hän luul­tavam­min val­it­see junan kuin halu­aa ehdot­tomasti ajaa radan­viertä fillarilla.

    Olisi toki silti kiva, jos myös makro­ta­son viitoituk­set (“tästä tuo­nen­päin, jos halu­at fil­lar­il­la Turku­un”) oli­si­vat ole­mas­sa, eikä vain viitoi­tus “Pysäkille”.

    Vastaa

23. Johannes Aal­to: reit­ille muuten kevääl­lä pääsi vielä kulke­mal­la Pasi­lan ase­man län­sipuoltakin, alit­ta­mal­la radan heti ase­man eteläpuolella. 

    Reit­ti toimii edelleen. Pol­jen sitä pitkin töi­hin joka aamu. Se oli ilmeis­es­ti poik­ki lätkän mm-kiso­jen ajan, etteivät tur­is­tit eksy sinne. Mikään viralli­nen tie tuo ei (vielä) ole ja men­nee taas poik­ki kun kes­ki pasi­lan raken­nus etenee.

    Vastaa

24. Visa Joke­lainen:
    Kyl­lä Lep­pä­vaaras­ta pääsee Kau­ni­aisi­in ihan vauhdikkaasti, mut­ta ei se reit­ti kovin selkeä ole.. Parin ker­ran jäl­keen reit­ti on jo sen­ver­ta tut­tu, että ei tarvi jäädä ihmettelemään risteyksiin.
    Kevyen liiken­teen reit­tiopaskin sen tun­tee: http://pk.hsl.fi/#from(poi*Sello%2C Espoo)to(poi*Kauniainen%2C Kauniainen)
    Reit­ti ei tarvit­sisi kuin vähän tietöitä ja läjän kylt­te­jä ollak­seen oikeasti ihan toimiva. 

    Onkos sinne Pyyölin­mä­keen saatu jo joku ihan oikea kevyen­li­iken­teen­väylä? Pari vuot­ta sit­ten Kilon ja Sel­l­on väli­nen reit­ti radan eteläpuolel­la oli varsi­nainen off-road-fil­lar­istin unel­ma sav­iliejua, juu­rakoi­ta ja pururataa…

    Vastaa

25. Sinän­sä muuten has­sua, että ker­toilin juuri tästä reitistä asuntoluento9:n kom­menteis­sa 15.9…

    Voi vain ihme­tel­lä mik­si pyöräti­etä ei ole jatket­tu radan vierus­taa pitkin Ilmalan läpi.
    Tämänkin sekoilun kor­jaus­ta saa sit­ten odot­taa yli 5 vuotta.

    Ja kyl­lä ne Ker­an kallior­e­itit on taas sel­l­aista hik­i­jump­paa, jota työ­matkalainen harvem­min hakee ja junaradan pien­nar­ta pää­sis suo­raan, nopeasti ja kevyesti.

    Ehkä sekä Hakamäen että kehä2:n kevyen liiken­teen suun­nit­teli­jat ovat pedan­neet sähkö­fil­larei­den varaan jo hyvis­sä ajoin…

    Vastaa