Uudenmaan liitolla perussopimusta koskeva kriisi

21 vastausta artikkeliin “Uudenmaan liitolla perussopimusta koskeva kriisi”

1. Kuvaako­han tämä yleisem­minkin etäisyyt­tä relaa­tios­sa kansalaiset vs. hallintokoneis­to ja luot­ta­mus­miehet: “Uuden­maan­li­iton hal­li­tuk­sen sem­i­naaris­sa Berli­inis­sä pohti myös tätä asiaa”?

   Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

   Vastaa

2. Olen kuvitel­lut, että kun­tau­ud­is­tuk­sen myötä pää­sisimme eroon kaikenkar­vai­sista hallinto­him­meleistä. Tässä postauk­ses­sa mainit­ti­in ainakin Uuden­maan­li­it­to, sen hal­li­tus, kova­palkkainen selvi­tyskon­sult­ti sekä HSL. Nämä kaik­ki pitää lop­pua, jot­ta kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta saadaan tuot­tavu­ushyö­tyä. Samat hom­mat pitää pystyä hoita­maan merkit­tävästi pienem­mäl­lä porukalla kuin nykyisin. 

   Mikäli nämä ei pois­tu, niin alan “vas­tus­tan­muun­muas­sakaikkea” ‑kepu­laisek­si.

   Vastaa

   1. HSL nyt ainakin ote­taan mukaan suurkun­taan tai metropoli­hallintoon. Uuden­maan liit­to joutuu ehkä yhdis­tymään muiden Etelä-Suomen maakun­tali­it­to­jen kanssa.

      Vastaa

3. Kale­vi Kämäräi­nen:
   Kuvaako­han tämä yleisem­minkin etäisyyt­tä relaa­tios­sa kansalaiset vs. hallintokoneis­to ja luot­ta­mus­miehet: “Uuden­maan­li­iton hal­li­tuk­sen sem­i­naaris­sa Berli­inis­sä pohti myös tätä asiaa”?

   Kuvaa­hanb tuo sitäkin, että Uuden­maan liitol­la on muu­takin tärkeää tehtävää kuin vali­ta vuo­den uus­maalainen kylä. Se lennät­tää päät­täjiä ympäri maail­maa pitämään “sem­i­naare­ja” veron­mak­sajien rahoilla. 

   Lentämi­nen kun on niin ympäristöystävällistäkin…

   Helsin­gin ja Uuden­maan poli­it­ti­nen eli­it­ti (johon Osmokin kuu­luu) kokee ilmi­selvästi ole­vansa hallintokoneis­ton osa, ei alueen asukkaiden puolustapuhuja.

   Vastaa

4. Aika moni­in kun­nal­lisi­in yhteistyöe­limi­in ja ‑jär­jestöi­hin on viritet­ty sään­töjä tai vaki­in­tunei­ta käytän­töjä, jot­ka leikkaa­vat joko Helsingille tai yleen­sä suurille kaupungeille annet­tavaa rahaa tai val­taa. Hymy­i­lyt­täisi jos ei niin har­mit­taisi taan­noinen “voit­to” saa­da joukkoli­iken­teen tuki­ra­haa Helsinki­in — ensi ker­taa koskaan. Tääl­lä joukkoli­ikenne ihan oikeasti kil­pailee suurten joukko­jen päivit­täi­sistä työ­matkakul­je­tuk­sista, joten ter­ve­tu­loa näil­läkin pen­nosil­la mukaan ilmas­tourakkaan… Ja val­ta­vat määrät asukkai­ta asuu Helsingis­sä meluisil­la alueil­la, mut­ta val­tion raha melu­aito­jen rak­en­tamiseen on pri­or­isoitu muualle. Mitähän muu­ta Suomen osaa sal­lit­taisi­in samal­la taval­la sys­temaat­tis­es­ti syrjittävän?

   Vastaa

5. > Uuden­maan­li­itossa on ollut käytössä äänileikkuri, jol­la on rajoitet­tu Helsin­gin valtaa.

   Onko tästä jär­jestelmästä tarkem­paa julk­ista tietoa jossain?

   > Tässä on se ongel­ma, että näin on rajoitet­tu ääni­val­taa niiltä, jot­ka kan­nat­ta­vat joukkoli­iken­net­tä ja ehyt­tä yhdyskun­taraken­net­ta nyt esimerkik­si ja annet­tu sitä niille, jot­ka aja­vat autoilu­un perus­tu­vaa hajarakennetta

   Jaa siis ongel­ma ei ollut jär­jestelmä itse, vaan ketä se suosii.

   Vastaa

   1. Ongel­ma on jär­jestelmässä itse. Tuo oli vain esimerk­ki siitä, että tämä johtaa eri­laisi­in päätök­si­in kuin se, että kaikil­la ihmisil­lä on sama äänioikeus. Tämä aja­tus suit­sia suurimpi­en kaupunkien ääni­val­taa vas­taa ajatuk­se­na samaa kuiun juos jokin puolue saa liikaa ääni, osa ään­imäärästä leikataan pöois. Voisi pan­na leikkurin vaik­ka 20 prosenttiin.

      Vastaa

6. Äänileikkuril­la on rajoitet­tu Helsin­gin valtaa. 

   Toisaal­ta: “Kun­tien mak­su­o­su­udet määräy­tyvät asukasluku­jen suh­teessa, kuitenkin niin että Helsingille suurim­pana kun­tana on määritel­ty katok­si 31 pros­ent­tia kokonaismenoista”

   Suur-Tukhol­ma ja Tukhol­man lääni mielessäin, niin Uudel­la­maal­la pitäisi tehdä pysyvä ratkaisu sopimuk­sen­varaisen ja riitaisan? metropoli­hallinnon sijaan:

   - Him­melit hemmettiin.
   — Kaik­ki kun­nat yhteen.
   — Vaaleil­la valit­ta­va maakuntavaltuusto.
   — Kaik­ki tulo- ja yhteisöverot maakunnalle.
   — Toimi­va sub­sidiari­teet­tiperi­aate, mitä eri ulot­tuvuuk­sia sil­lä sit­ten onkin; Nur­mi­järvi olkoon edelleen Nur­mi­järvi yms.

   Etur­i­s­tiri­idat ovat lähtöko­htaisen sisään­raket­tu­ja metropoli­hallintoonkin. Ajan kulues­sa, joku voisi jälleen todeta:

   “Mitä tehdään metropoli­hallinnol­la, jol­la ei ole muu­ta tehtävää kuin vali­ta Vuo­den uus­maalainen kylä?”

   Vastaa

7. Ei mitään leikkure­i­ta vaan yksi ääni joka kunnalle!

   Vastaa

8. Hyvä kir­joi­tus Osmol­ta tämä. 

   Mitäpä jos het­kek­si uno­hdet­taisi­in nämä puoluer­a­jat ja hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion mallit, ja hah­moteltaisi­in Uuden­maan maakun­nalle tehtävät, joi­ta tälle paljon puhutulle metropoli­hallinnolle pitäisi kuu­lua, ja sit­ten mietit­täisi­in, että voisiko tätä maakun­taa hal­li­ta ja rahoit­taa esimerkik­si Ruotsin mallin mukaan. Ehkä yllät­täen saatet­taisi­inkin sit­ten huo­ma­ta, että saman­lainen malli sopisi muillekin maakun­nille, ja koko maa­han itse asi­as­sa kävisikin saman­lainen kak­si­ta­soinen kotikunta-maakuntamalli.

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Tämä aja­tus suit­sia suurimpi­en kaupunkien ääni­val­taa vas­taa ajatuk­se­na samaa kuiun juos jokin puolue saa liikaa ääni, osa ään­imäärästä leikataan pöois. Voisi pan­na leikkurin vaik­ka 20 prosenttiin. 

   Kun samas­sa liitossa on vaikka­pa Myrskylä (2k asukas­ta) ja Helsinki(reilut 600k asukas­ta) on var­maan luon­nil­lista että jonkin­lainen leikkuri on.

   Toisin sanoen, en usko että vas­tu­s­tat vaikka­pa suurien jäsen­maid­en ääni­val­lan leikkuria EU:ssa.

   Enivei, mie­lenki­in­to­nen kysymys no mil­lainen se leikkuri sit­ten on. Ilmeis­es­ti tämä on voimas­saol­e­va sopimus: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/4/Perussopimus.pdf

   Jos tulk­it­sen tuo­ta oikein, Helsingillä on 20 ään­tä ja nyt vaik­ka sil­lä Myrskyläl­lä 1 ääni. Ehdotet­tu muu­tos on että Myrskyläl­lä olisi 1 ääni ja Helsingillä 300 ääntä.

   Taas Helsinkiä ja Espoo­ta ver­rates­sa, Helsin­ki saa 600k asukkaal­la 20 ään­tä ja espoo 250k asukkaal­la 10 ään­tä. Uudessa mallis­sa Helsin­ki saisi 4 ään­tä lisää.

   Itseasi­as­sa olis kiva tehdä matri­isi jäsenistä ja ään­imääristä, no ehkä myöhemmin. 

   (Ja tämä taas ilmeis­es­ti ehdotet­tu uusi ver­sio: http://www.lapinjarvi.fi/easydata/customers/lapinjarvi/files/Khallpk/khall28052012liite_89.pdf)

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara:
    HSL nyt ainakin ote­taan mukaan suurkun­taan tai metropoli­hallintoon. Uuden­maan liit­to joutuu ehkä yhdis­tymään muiden Etelä-Suomen maakun­tali­it­to­jen kanssa.

    Tarkastin HSL:n sivuil­ta: Helsin­gin seudun liikenne ‑kun­tay­htymän (HSL) jäsenkun­tia ovat Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­ni­ainen, Ker­a­va, Kirkkon­um­mi ja Sipoo. 

    Hallinnos­sa näyt­tää ole­van väkeä kuin pipoa. 

    Jos Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­ni­ainen, Ker­a­va, Kirkkon­um­mi ja Sipoo yhdis­tyvät, niin mihin hit­toon tuo­ta hallinto­him­meliä tarvi­taan? Tuh­laa­maan verora­ho­ja? Eikö tuon tehtävät tule hoidet­tua taval­lisil­la kun­ta­laisen etua ajat­televil­la virkamiehillä ja yhdel­lä luot­ta­mus­miehistä koos­t­u­val­la lautakunnalla?

    Kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta pitää tul­la sekä säästöjä että järkeväm­pää maankäyttöä!

    Vastaa

    1. Näistä hal­llinto­him­meleistä, HSL mukaan lukien, on tarkoi­tus päästäkun­tau­ud­is­tuk­seny­htey­dessä. Sik­si sitä tehdään.

       Vastaa

11. Perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma on, ellei jär­jestelmää muute­ta, että esim Nur­mi­järvelle HSL liit­tymi­nen tulisi mak­samaan noin 3–4 miljoon­aa euroa enem­män mitä nykyään mak­samme yksi­tyiselle yrit­täjälle, joka toimii kunan sisäl­lä ilmeis­es­ti mak­saen veroja.

    Miten malli, jos­sa liiken­nehallinto olisi kat­ta­va, ja pysty­isi käyt­tämään yri­tyk­siä järkeväl­lä taval­la, esim eri lin­jat mitkä on sovit­tu kilpailutetaan?

    Vastaa

    1. Min­ulle ker­rot­ti­in Nur­mi­järvel­lä, että kun­ta­lai­sista vain 400 käyt­tää joukkoli­iken­net­tä työ­matkoil­laan. Kos­ka autoli­iken­teestä syntyy7 merkit­täviä ulkoisia hait­to­ja muille — ennen kaikkea muille autoil­i­joille — tuo luku on järkyt­tävä, jos se on totta.

       Vastaa

12. Nuoret näyt­tävät Nur­mi­järvel­lä (tai sinne ja takaisin) kuitenkin joukkoli­iken­net­tä jonkin ver­ran käyttävän.

    Vastaa

13. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ulle ker­rot­ti­in Nur­mi­järvel­lä, että kun­ta­lai­sista vain 400 käyt­tää joukkoli­iken­net­tä työ­matkoil­laan. Kos­ka autoli­iken­teestä syntyy7 merkit­täviä ulkoisia hait­to­ja muille – ennen kaikkea muille autoil­i­joille – tuo luku on järkyt­tävä, jos se on totta. 

    Voi pitää hyvinkin paikkansa, mut­ta suurim­mat käyt­täjäryh­mät ovat nuoret opiske­li­jat sekä vanhukset.

    HSL tapauk­ses­sa toinen ongel­ma on ettei se paran­taisi liiken­ney­hteyk­sien määrää vaan päin­vas­toin pelko on että liiken­ney­htey­det huononevat.

    Var­maan koko uuden­maa­ta kat­ta­va liiken­nesu­un­nitel­ma ja sit­ten kun­nille jätetään lisävuoro­jen ost­a­mi­nen kun­nan sisäl­lä tai vst olisi ok, vrt Nur­mi­jär­ven kun­nan kivenkyyti-palvelulinja.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ulle ker­rot­ti­in Nur­mi­järvel­lä, että kun­ta­lai­sista vain 400 käyt­tää joukkoli­iken­net­tä työ­matkoil­laan. Kos­ka autoli­iken­teestä syntyy7 merkit­täviä ulkoisia hait­to­ja muille – ennen kaikkea muille autoil­i­joille – tuo luku on järkyt­tävä, jos se on totta.

    Tietoläde kuu­lostaa vähän serkunkumminkaimalta. 

    Joka tapauk­sesa Klaukkalas­ta Helsinkkin läh­tee 5.20 — 9.00 välisenä aikana n 30 la-vuoroa, use­at 5–10 min­uutin välein. Mat­ka-aika Hel­si­gin la-ase­malle on aikataulun mukaan 35 — 40 min.

    Peri­aat­teessa niihin mah­tuu 1500 matkus­ta­jaa Ja Klaukkala on vain yksi Nur­mi­jär­ven taajamista.

    Vastaa

    1. Tietolähde oli paikallisle­hden toimit­ta­ja. Sana­muo­dos­ta oli tarkoi­tus ymmärtää, että vähän epäilin tiedon paikkaansapitävyyt­tä. Tiedol­la on kuitenkin suuri POLIITTINEN merk­i­tys, sil­lä se lie­nee totu­us mon­elle nur­mi­järveläisel­lä päät­täjälle siitä, onko järkevää mak­saa kun­nan liit­tymis­es­tä HSL:n jäseneksi.

       Vastaa

15. Tuo 40 ei vält­tämät­tä ole kaukana totu­ud­es­ta. Mut­ta täy­ty­isi tietää Nur­mi­jär­ven — 40.000 asukas­ta — työ­paikkao­mavaraisu­u­den aste sekä se, mis­sä ihmiset käyvät työssä. Esim-. kehä III:n varrella?

    On san­ot­ta­va, että klo 16–17 kyl­lä Klaukkalaan autoa tup­paa. Kun joskus siel­lä on liikkunut.

    Liit­tymi­nen HSL:ään ja sen mukanaan tuo­ma kil­pail­tus voi tuho­ta pitäjän oman liiken­nöit­si­jän Kor­sisaaren. Ja samal­la huonon­taa palvelutasoa.

    Mut­ta enpä halua sanoa mitään var­maa. Idea kek­sutelus­sa­han on, että sel­l­ais­esa tieto ja ajatuk­set voivat kehittyä.

    Vastaa

16. Jos Uuden­maan sisälle syn­ty­isi uusi metropo­likun­ta, sen äänestäjiä tuskin voitaisi­in eduskun­tavaaleis­sakaan erotel­la eri vaalipi­irei­hin. Uuden­maan liit­to menet­täisi val­takun­nal­lis­es­ti sen viimeisenkin rippeen vaiku­tus­val­las­taan, jon­ka suuri Uuden­maan vaalipi­irin kansane­dus­ta­ja­joukko on tuonut. Val­ta- ja voima­suh­teet uusi­u­tu­isi­vat arvaa­mat­toma­l­la taval­la. (Helsinkiläisiä kansane­dus­ta­ji­a­han ei ole val­takun­nas­sa voin­ut pitää helsinkiläis­ten äänestäjien etu­jen aja­ji­na, yleis­poli­itikko­ja kun ovat pääosin)

    Ne kun­nat, jot­ka estivät liiton perus­sopimuk­sen uud­is­tamisen, ovat ampuneet itseään jalka­an. Äänestäjille pitäisi nyt ker­toa niiden jär­jen jät­tiläis­ten nimet, jot­ka oli­vat vastuussa.

    Vastaa