Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on pöydällä Hernesaaren osayleiskaava. Siinä on kaksi kiistanalaista kohtaa. Valtion mielestä Hernesaari on Suomessa soveliain paikka varastoida viljaa. Lautakunta on tästä kai yksimielisesti toista mieltä.
Iso kiista koskee Hernesaaren edustalle keskelle ulappaa suunnitellusta helikopterikentästä. Sen on tarkoitus tarjota laskeutumispaikka Tallinnaan menevälle kopterille. Pidän sekä paikkaa että toteuttamistapaa järjettömänä. Helikopterikenttä keskellä merta maksimoi äänen kulkeutumisen. Se on noin kaukana saaren kärjestä, koska melun takia se ei voi olla lähempänä asutusta. Samasta syystä saaren kärki haaskautuu tilaa vievän kaupan suuryksikölle, jossa myydään venetarvikkeita. Aika arvokkaalla tontilla sekin toiminta siis on.
Minusta tuon helikopterikentän oikea paikka olisi Keilaniemessä, jossa jo pieni kenttä onkin. Keilaniemi on paremmin saavutettavissa kuin Hernesaari ja vielä sekä metroaseman että moottoritien vieressä. Jos meillä ei olisi kuntarajoja, kenttä menisi Keilaniemeen aivan varmasti.
Kenttää ajava kokoomus ei tällä kertaa ajattele hyviä veronmaksajia, sillä tuollainen melu kyllä alentaa asuntojen arvoa. Lisäksi se haittaa veneilyä suositulla reitillä.
Toteuttamistapa on mielestäni aivan pähkähullu. Kenttä tehdään merentäyttönä viemällä tolkuton määrä kiveä mereen. Täytöillä tehdään pitkä pengertie, itse kenttä ja vielä keinomatalikko kentän ympärille pitämään veneet poissa. Luulisi ponttonilaiturin olevan halvempi vaihtoehto ja kai ne veneet voi pitää poissa muutenkin kuin keinomatalikolla.
Alun perin oli tarkoitus, että kysymys kentästä ratkaistaan myöhemmin riideltäessä asemakaavasta. Nyt virkamiehet ovat kuitenkin suunnitelleet, että aloittavat nuo täytöt – tai siis pyytävät niihin luvat – pelkän yleiskaavan pohjalta. Kun täytöt on tehty, päätetään asemakaavalla enää, saako kentän asfaltoida.
Niin kuka sitä venetarvikeliikettä pyörittää? En nyt todellakaan syytä mistään, mutta pistää silmään että:
Ja Lentopinta Oystä kerrotaan:
http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/lentopinta+oy/07087989
Kuulostaa kummalliselta, mitkä ovat argumentit kentän puolesta ?
Eli lyhyemmin, onko se kopterikenttä ja venetarvikeliike ikään kuin yksi yrityspuisto?
Onko helikopterikentän taloudellisesta vaikuttavuudesta Helsingille tehty jotain arvioita?
Jos kyseessä olisi kultakaivos, luulisi Espoon olevan kärppänä tarjoamassa tuota Keilaniemeä kisaan mukaan.
Ei kai helikopterikenttä kovin runsaasti liikennettä generoi. Eli ei ole tarvetta metrolle eikä moottoritielle. Taksit riittänevät.
Espoo voi rakentaa oman kentän jos haluaa. Helsingissä Malmin lentokenttä ja Vuosaaren satama olisivat melun ja tilankäytön kannalta luontevia. Helikopterikenttä voisi myös säästää Malmin hävitykseltä :-).
Helikopteritoiminta mahtuisi Malmille, kun päärakennus suojellaan ja kiitoradat otetaan asuntomaaksi, mutta on kaukana. Helikopteri häviäisi kantosiipialuksille.
Tätä kannattaa siis Kokoomus. Ketkä kaikki muut? Voisi pistää palautetta, kun on kuntavaalit ja kaikkea, aiheesta miksi en voi äänestää ketään, joka ajaa jotain näin tyhmää.
😉 Kaukana mistä? Kehä I:n läheisyys tuo Malmin ”lähelle” monta potentiaalista käyttäjää.
Jos se on bisneskäyttöön, sen varmaan pitää olla lähellä keskustaa. Mutta eikö voisi vain todeta, että sille nyt ei löydy sopivaa paikkaa, ja jos Malmi ei kelpaa, niin sitten ei kelpaa. Ei tosiaan vaikuta kultakaivokselta.
Tuossa Nokian konttorin edessä se tosiaan ei tuottaisi kauheasti melua asuntoihin asti. Siinä on etäisyys Länsiväylään 50 metriä.
Siihen että kaupungeissa ei ole lentokenttiä on päivänselvät syyt. Voi sitä kenttää asetella muuallekin, mutta ihan yhtä ongelmallinen se on millä tahansa muullakin keskeiseillä sijainnilla. Laskeutumisalusta olisi osin eri juttu, mutta se ei kelpaa
Kopteroitsijalle ei tietenkin käy lentotoiminnalle varattu alue kehäteiden tuolla puolen, jota kuvaavasti kutsutaan lentokentäksi, koska he haluavat kilpailuedun muuhun lentotoimintaan nähden keskeisellä sijainnilla. Ja perinteitä kunnoittaen kun yritystoiminta ja vieläpä liikennesellainen vaatii efektiivisesti kaupunkia maksamaan kulunsa, niin sekä byrokratia että poliittinen koneisto matelee.
Tulee mieleen vastaavasti Viikinrannan bussiyrittäjä, joka on sitä mieltä että sinne ei saa rakentaa asuntoja, koska bussiliiketoiminnan kannalta on halvempaa että siirtoajot keskustaan on lyhyitä. Eli bussiparkkiksen pitää sijaita keskeisesti. Saahan sitä vaatia, enkä minä nyt vaatimista paheksu, mutta miksi ihmeessä pitää AINA suostua?
Hernesaaren kärkihän on liikenteellisesti pussinperä keskustan ruuhkien ja liikennevalojen takana. Katajanokalta sinne ehkä vielä pääsisi nopeammin kuin Malmille.
Mielestäni tontin varaaminen veneilyliikkeelle meren rannasta on perusteltua. Tontti tulee tietysti luovuttaa kilpailutuksellla, eikä kaavoittaa ennalta määrätylle liikkeelle. Veneliike Malmilla olisi suunnilleen sama kuin fillariliike saaressa, jonne pääsee vain helikopterilla 🙂
Helikopterikenttä Hernesaaressa kuulostaa veronmaksajien röyhkeltä kuppaamiselta.
Reittioppaan mukaan Katajanokalta 40 minuuttia Hernesaaren kärkeen, Malmin lentokentälle 48 minuuttia. Ei mielestäni olennaista eroa.
Taksilla 15/22 minuuttia + odotus + ruuhka, joten kun ottaa huomioon helikopterimatkan odotuksineen, kokonaismatka-ajassa Hernesaaren etu Malmiin on aika pieni.
Meneeköhän tässä logiikka nyt niin, että kun Copterlinella on nyt siinä helikopterikenttä, niin sellainen on oltava siinä (lähistöllä) myös tulevaisuudessa, oli naapuritonteilla mitä tahansa..ja kaupunki kun kerran Hernessaarta on lähtenyt muuttamaan, niin kaupunki saa myös maksaa viulut..
Olisihan Helsinginkin puolella, Koivusaaren kärjessä, tilaa helikopterikentälle ja kenties myös venetarvikekaupalle. Eivät vaan taitaisi lauttasaarelaiset hurrata moiselle.
Keskittäisivät venetarvikkeet Lauttasaareen, johon voi vaikka veneillä Hernesaaren tulevilta venepaikoilta. Onkohan taas tulossa tällainen kiristys, että kauppa ja työpaikat menee Espooseen, jos kaupunki ei anna rakentaa lootamarkettia parhoille paikoille? Antaa mennä ja Helsinki rakentamaan houkuttelevia asuntoja rannoilleen. Viljasiilot matalaksi, syödään leivoksia.
Toivottavasti kaupan suuryksikkö ei toteutukseltaan ole ihan tuollainen Verkkokauppa.comin tapainen hutaisu väärään paikkaan. Aika koomiselta näyttää, kun naapuritalon kattohuoneistoon näkee suoraan sisään näköalaterassilta ja puolestaan kattohuoneistosta ei näe varmaankaan merta, vaan harmaan massiivisen seinän, vaikka ollaan lähes rannassa. No, ainahan voi ostaa jonkun keskinkertaisen merimaisemataulun seinälleen, kun livekuvaa akkunasta ei suoda.
Voisin kuvitella että kokoseinän korkuinen ikkuna suoraan merelle komeasta kerrostalosta olisi houkuttelevampaa veronmaksajalle ja taloudellisesti järkevämpää kaupungille, kuin rakentaa rivareita ja muuta pikkusälää Jätkäsaarenkin kärkeen. Meri kuohuaa komeasti tuossa välikössä, mutta ei sitä ikkunastaan näe, jos kerroksia on pari ja rannassa menee ihmisvirtaa polkupyörien päällä. Samasta syystä Hernesaaren tornitalojen madaltamisessa ei ollut mitään järkeä.
Kesällä varmaan, muttei talvella jäiden aikaan – vai onko talvikauden meriliikenne nopeutunut?
Tämä ei ollut kannanotto Hernesaaren helikopterikentän puolesta, liian kallis.
Porissa ja Lappeenrannassa on, vieläpä keskellä kaupunkia. Onko tämä järkevää tilankäyttöä, on sitten ihan toinen juttu. Kumpikaan lentokenttä kun ei ole siitä vilkkaimmasta päästä.
Jos helikopteriyhteys oikeasti on sellainen dynaamisen yritystoiminnan vetovoimatekijä kuin sen puolestapuhujat olettavat, kannattaa Malmille kaavoittaa asuntojen lisäksi paljon ensiluokkaista toimistotilaa.
Saadaan vähitellen liike-elämä hajaantumaan pois keskustakortteleista. Samaan tapaan kuin metron tarjoamat premium-liikenneyhteydet ovat luoneet kihisevän businesskeskittymän itäväylän seuduille…
Kopterointi on niin kannattamatonta liiketoimintaa, että sitä ei ole harjoittanut kuin yksi yritys, joka sekin on useampaan kertaan lopettanut toimintansa talousvaikeuksien vuoksi.
Mitä sillä kentällä tehdään jos (kun) Copterline menee lopullisesti nurin?
Miksi kopterit eivät voisi käyttää tota pää-lentoasemaa? En voi käsittää, miksei sieltä kopteri voi toimia, kun kai se pelastuskopteri niin tekee. Kohtahan sinne menee jopa juna. Nopeille paateille tulee loppu talvella ja aina voi hankkia koptereita, jotka päihittävät nopeudella varmasti noi alukset. Miten muuten olis Santahamina? Kai sen vois SA:n kanssa sopia??
Helikopteria käyttävät eivät muuten ajale metrolla.
Kyllä kentille pääsee autoilla/taksilla jne. Meinaan, jos se ei ollut selvä tohtoriXX:lle. Ja ainahan kait voi rakennuttaa kotinsa/työpaikkansa katolle kopterin laskeutumis/nousemispaikan, mikäli muu liikkuminen on niin vaikeata,
Siinä Nokian edessä, pyörätien vieressä on jo yksi kenttä. On ihan hyvä, että kenttiä on riittävästi ja paikka on nyt järkevästi valittu. Sinne pääsee helposti keskustasta taksilla ja tulevaisuudessa jopa spåralla. Eikä se liikenne todellisuudessa ole niin tiheää, että se haittaisi, vaikka siinä vieressä olisi asuintaloja. Jos kaupungin äänet eivät kiinosta, niin muuttakaa nurmijärvelle. 😉
Ja unelmanahan on rautatietunneli Tallinnaan ja sitä kautta eteenpäin. Aika outo tontti jää kopterikentän muistoksi kun tuo kiskoyhteys toteutuu. Kokoomukselaisen järkevöinnin muistopatsas sitten joskus sinne.
Käsittääkseni heliportin eli helikopterikentän rakennttaisi Finavia eli entinenilmailulaitos, joka on valtion kokonaan omistama yhtiö. Tuskin tämän puljun tarvitsee kuntarajoja ajatella, ja sen puolesta kentän – jos sille on todellista tarvetta – voisi sijoittaa myös Espoon puolelle.
Ruotissa on kaksi heliportia, Norjassa yksi. Mutta onhan meilä oiva kehittynyt esikuva: Afganistan ja sen 11 helikopetrienttää.
Silloin kuin Copterline viimeksi lensi niin eikö sen laskeutumispaikka sijainnut Linnahallin edessä, eli käytännössä historiallisen vanhan kaupungin kupeessa. En ole kuullut että kukaan tallinnalainen olisi valittanut lentomelusta.
Helsingissä vastaava hyvä paikka helikopterikentälle voisi olla esimerkiksi Katajanokan kärki.
Onnea vaaleihin. Vaikutat kunnon mieheltä.
Ajatus on tietysti, että tässä yhteydessä veneliike voi myös myydä rannat yksityiseksi pienvenesatamaksi. Venepaikoille on niin kova kysyntä, että niistä saa saman hinnan kuin Ode on laskenut keskustan autopaikoille. Kopteritoiminta on toissijaista ja sillä vain viedään tätä keinosaarta eteenpäin.
Tämä kaavaehdotus on ehdottomasti kaadettava.
Ai jaa. Sitten esimeerkiksi britit laittoivat ihan turhaan kortteli kaupalla keskustaa nurin rakentaessaan uuden lentokentän Lontooseen. 😉 Heillä on nyt toinenkin projekti, jonka tarkoituksena on lisätä lentokenttäkapasiteettia lähellä keskustaa.
Malmi on hyvällä paikalla ja kun lentoliikenne lisääntyy tätä vauhtia, niin ennemmin tai myöhemmin Malmia aletaan havitella taas reittikiikenteen kentäksi. Lyhyille reiteille, esimerkiksi Pietariin ja Balttiaan se sopii ihan hyvin. Tonttimaasta Helsingissä ei tunnetusti ole pulaa.
Malmin heikkous on raideliikenteen puute. Nykyaikaiselle lentoasemalle tulee olla raideyhteys. Nyt kun se vihdoin saadaan Helsinki – Vantaalle, ollaan askel eteenpäin. Muita lentoasemia, joille on mahdollista rakentaa raideyhteys, ei ole montaa Suomessa. Malmille voi rakentaa spåralinjan, kunhan Itä-Helsinkiä on tiivistetty roimasti. Turku ja ehkä Lappeenranta ovat Etelä-Suomessa sellaisia kenttiä, jotka varmasti jossain vaiheessa liitetään raideliikenteeseen.
olen juuri Tegelin kentällä Berliinissä. Tämä on tarkoitus siirtää helvetin kuuseen, koska se tuottaa kohtuutonta haitaa yli sadalle tuhannelle berliiniläiselle.
Tuo oli tarkoitus siirtää jo ajat sitten, mutta kaikki ei onnistu saksalaisiltakaan aikataulussa. 🙂 Ihmettelen logiikkaa, millä berliiniläiset tekivät päätöksensä, koska se poikkeaa täysin esimerkiksi brittien logiikasta.
Yksi mahdollinen syy on saksalaisten ajatus syöttöliikenteen siirtymisestä kokonaan raiteille. Suomesta ei raiteilla pääse kuin itään. Elämme Euroopasta katsoen saarella, kuten brititkin. Eli meille sopii paremmin tuo brittien logiikka tässä tapauksessa. Jos Suomi olisi kiinni Keski-Euroopan suurnopeusjunaverkossa parista kohdasta (Viro, Ruotsi), niin tilanne täällä olisi toinen.
Berliinissä suunniteltiin myös Berliinin lentokentän rakentamistapBerliinin ja Hampurin puoliväliin niin, että se olisi luotijunayhteyden avulla huolehtinut molempien lentoliikenteestä, mutta luotijunaa ei saatu koskaan aikaiseksi ja tästä luovuttiin. Oli tarkoitus laittaa se myös kaemmaksi Beriini eteläpuolelle. Vaikka matka olisi kilometreinä ollut puolta pidempi, ajallisesti se olisi olla yhtä pitkä, koska junayhteys tälle kentälle oli parempi
Vastasiko tämä nyt mielestäsi kysymykseeni, jonka vielä lianasit vastaukseesi? En tunne helsingin asioita erityisesti, joten kysymys oli ihan aito ja tarjosi mahdollisuuden osoittaa omien argumenttienne pätevyyden, mutta ei väkisin.
Vihamielisyytesi erinäisiä yrittäjiä kohtaan tuli kyllä selväksi.
Hupsis
Kumpi sinusta pitää viedä kymmenen kilometriä kauemmas kaikesta, jos joku pitää viedää. Viisisataa asuntoa vai bussivarikko, jotä käyttää muutamakymmentä bussia?
Kohtuuttomuus on näemmä suhteellinen käsite. Kyllä se samalla tuottaa myös aika oleellista palvelua ehkä jopa useammalle berliiniläiselle.
Helvetin kuuseen? Ks.
http://goo.gl/maps/tlECq
Schönefeld on jonkin verran kauempana Berliinin keskustasta kuin Tegel, mutta jos tuo on helvetin kuusi, niin helvetin viistoistakin on vielä ihan taajamaa.
Tegel on keskellä asutusta, taloja on melkein kiitorataan kiinni myös sen päädyssä. Se vastaa siis sitä, että Malmin kenttä otettaisiin reittiliikenteen käyttöön. Tällainen kaavoitusvirhe on tehty, koska Länsi-Berliinissä oli pulaa maasta. Itä-Berliinin Schönefeldin viereen ei ollut samanlaista pakko rakentaa kerrostaloja.
Käsittääkseni Berliinin lentokenmttä, Tegel, Tempelhof ja Schönefeld on takoitus liittää yhdeksi Schönfeldtin kentäksi. Se piti avata liikenteelle jo vuisi sitten, ja hankkeen viivästyminen on Liittotasavallan isoja skandaaleja.
Scönefeld on 118 km Berllinin keksustasta eli likimärin tyhä kauakna kuin helsingin Seutulan lentokenttä. En puhuiis helvetin kuusesta.
Hernesaareen kaavoitetuista kortteleista (poislukien siis liikennealueet, puistot ja vesiaiheet) karkeasti kolmasosa on asuinkäyttöön ja kolmasosa risteilijäsataman käyttöön. Helikopterikentälle on annettu n. 7%, sen melupuskurina olevalle telakka/venetarvikekauppa/tms-alueelle 14%, työpaikka-alueille 8%, julkisille palveluille 4%.
Jos helikopterikentästä luovuttaisiin, voitaisiin asuntoja rakentaa 60% enemmän (ja kerroksia voisi lisätä, jolloin saataisiin kerrosalaa vielä enemmän).
…Risteilijäsatamalle uhrataan myös varsin paljon pinta-alaa, ilmeisesti se on paljon parempi bisnes kaupungille kuin asuntojen rakentaminen 😉
Niin se argumentti siis sikäli kun sen ymmärrän on että kopteriliikenne vaatii kannattaakseen kentän suht keskellä kaupunkia.
Ja älä nyt viitsi yritysvihamielisyydestä, jos kopteritoiminnalle varataan tuollainen kenttä, ja kopteriyrittäjä ei edes maksa sen suoria rakennuskustannuksia puhumattakaan välillistä hukattuna maana ja meluhaittoina, niin tuo on efektiivisesti subventio. Eikä tuo ole kokolailla vihamielistä ko. yrityksen kilpailijoita kohtaan?
Hmm… Kun etäisyyksiä katsoo, se kyllä vastaa enemmänkin sitä, että meillä olisi Käpylässä lentokenttä, joka päätettäisiin siirtää Malmille ja laajentaa Malmia. Ottaen vielä huomioon, kuinka paljon enemmän Berliinissä asuu ihmisiä.
Helsingissä tietysti on ongelma, ettei ole osattu rakentaa tiivistä. Jos osattaisiin, maaseutu edelleenkin alkaisi Malmin etäisyydeltä, ja tilaa laajentua sinne maaseudulle olisi kaikissa muissa kohdissa tuota 50 km pitkää ympyrän kehää. Malmin kentän sulkeminen on sekin siis vain yksi autokaavoituksen uhreja.
Ei missään näin sanota. Melko varmasti Finaviaa ei koko kenttä kiinnosta pätkääkään. Suomeen saa myös rakentaa yksityisiä lento- tai helikopterikenttiä. Kaupallisessa liikenteessä tällaisia ovat jo Mikkelin ja Seinäjoen kentät.
Bussit jos halutaam asuntoja?
On tämä nyt vaikeaa, en minä kannata helikopterikenttää, halusin vain kysyä mitkä ovat argumentit sen puolesta, koska en niitä tunne.
Ilmeisesti tällainen objektiivinen suhtautuminen on poliittisesti suuntautuneille kovin vaikeata.
Hupsis,
Kommenttini liittyi vastaukseesi Tpyyluomalle, jossa syytit häntä yritysvihamiesyydestä hänen haluitessaan häätää bussivarikon asuntojen tieltä. Ehkä ymmärsin kirjoituksesi väärin.
Turha tätä on synkistellä. Kenttähän maksaa eritasoliittymän verran eli käytännössä ei mitään.
Sitten kun kopteriliikenne aikanaan siirtyy muualle tai loppuu, voidaan kenttä muuttaa hernesaarelaisten olohuoneeksi nimeämällä se Yritysmyönteisen Kunnallispolitiikan Aukioksi.
Tori koristellaan kokoomuslaisten kunnallispamppujen näköispatsailla. Kun aukion betoniin vielä kaiverretaan jokaisen helsinkiläisen veronmaksajan nimikirjaimet, saamme kaikki äyreillemme vastinetta.
Oliskohan nyt niin, että todellinen syy kentän rakentamiselle on tarve saada metrotunnelista ja Helsingin Energian kaukokylmävarastoista kaivettu louhe sijoitettua jonnekin. Tähän viittaisi tuo todellakin aivan älyttömältä kuulostava matalikko kentän ympärillä estämässä veneilyä.
Koivusaaren rakentamiseen tarvitaan louhetta niin paljon, että koko metrotunnelin voisi tyhjentää sinne.
Hupsis, tää lähti väärällä jalalla liikkeelle, ja se taitaa olla mun vika: Huomaan etabloituneeni, ei Helsingissä ole läheskään aina tapana sen syvällisemmin perusteella kaavoja, ja mä olen tähän jo tottunut. Siellä nyt vaan on ollut kopterikenttä ja sinänsä hyvää tarkoittava kaavoittaja piirtää uuden tilalle. Oikeastaan ainoa sen kummempi perustelu mitä on esitetty sijainnille kantakaupungin rannalla on että se on kopteriliikenteelle kätevä. Ei tästä ole myöskään käyty julkista poliittista debatia.
Ei se ole Helsingin ongelma, se on Suomen ongelma. Vertaa kaupunkialuetta, jossa on sama määrä asukkaita, eri Pohjoismaissa. Kaikissa muissa asutus on keskittynyt vesistöjen varrelle (ok, Norjassa tälle on omat syynsä) ja kaupunki- tai kyläkeskusten ympärille. Vain Suomessa on rakennettu kuin haulikolla ampuen – koska vain täällä vapaa rakentaminen haja-asutusalueilla on sallittu.
Kaupunkialueiden hajanaisuudelle on sitten vielä omat maanomistuksellis-poliittiset yms. syynsä.
OS
”Minusta tuon helikopterikentän oikea paikka olisi Keilaniemessä, jossa jo pieni kenttä onkin. Keilaniemi on paremmin saavutettavissa kuin Hernesaari ja vielä sekä metroaseman että moottoritien vieressä. Jos meillä ei olisi kuntarajoja, kenttä menisi Keilaniemeen aivan varmasti.”
Niin minustakin, tai sitten Koivusaaressa. Ovatko Helsignin ja Espoon päättäjein suhteet niin kaunaiset, että pääkaupunkiseudun yhteistä helikopterikenttä ei voi sijoittaa Espoon alueelle? – Tapiolalaisilla tosin voi olla ne samat hyvät perustelut helikopterikenttää vastaan kuin Hernesaaren asukkailla. En ota kantaa.
Osayleiskaava mahdollistaisi helikopterikentän rakentamsien Hernesaaren kärkeen, mutta vasta rakennuskaavassa silel voidana antaa lupa. Sekään ei vielä velvoita kaupunkia tai ketäänm uutakaan kentää rakentamaan. – Kaupungin virkamiehet eivät voi ryhtyä meraluetta täyttämään ennenkuin budjetissa osoitetaan siiehn varat. Vai onko heillä kenties avoin piikki käytettävissään? Minkä lisäksi moine homma taitanee vaatia ympäristöluvan asianmukaisine käsittelyineen.
Sinänsä kenttä ei vie niin paljon rakennusalaa kuin on esitetty, koska tuulisena täyttömaana kärki olisi aika huono asuinalue. Vaikka kyllä moni olisi merinäköalasta valmis kärsimään vilua ja nälkää.
Eilen tehtiin päätös, että alueesta tehdään erillinen ertyisselvitysalue. Ehkä kokonaisuus alkaa sitten paremMin hahmottua ja tulee aikaa selvittää minne helikopteriliikennekenttä pitää sijoittaa, jos sellaista todella tarvitaan. Tarve on liikematka- ja polttariliikenne Tallinnaan. Pietari on 300 km päässä linnuntietä, joten en usko kovin suurta kansainvaellusta sinne kopterilla muodostuvan. Lento kestäsi tosin vain tunnin, mutta se olisi tyyristä lystiä.
Lontoon helikperitkenttä tuntuu aika kevyesti tehdyltä laitokselta, veden päällä pilareiden varassa . kts http://en.wikipedia.org/wiki/London_Heliport
Helsingin seudulla on yksi vapaalla aikataululla palveleva kevyen liikenteen kansainvälinen lentokenttä: Malmi. Sen kiitoteiltä pääsee vapaalla aikataululla kolmessa tunnissa Lontooseen tai kahdessa tunnissa Berliiniin, ja lisäksi ympäri Suomea ja Eurooppaa oleville sadoille pienille lentopaikoille, joihin kevyen kaluston liikelentomatkailu EU:ssa yhä enemmän tukeutuu suurkenttien ruuhkautuessa. Keski-Euroopassa tällainen liikelentotoiminta on jo arkipäivää.
Lentoliikenteen odotetaan EU:ssa kasvavan 2-3 -kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2050 mennessä (bit.ly/eu-lentoliikenne-2050 s. 20). Kaikkein voimakkaimmin kasvava segmentti ovat nimenomaan kevyen kaluston liikelennot.
Suomen yleisilmailusta noin 45% tukeutuu Malmiin. Rajavartioston, helikopterikentän, aikatauluttomien liikelentojen ja kaiken muun ahtaminen aikataulutettuun reittiliikenteeseen keskittyvälle Helsinki-Vantaalle on koko Helsingin seudulle ja sen kautta koko Suomelle itsensä ampumista jalkaan. Sellainen yhteistoiminta sopii pikkukaupunkeihin, joihin on pari reittilentoa päivässä.
Helsinki-Vantaalle pitää jo nyt pyytää lupa kiitoteiden käyttöön kolme tuntia etukäteen (bit.ly/vantaa-slot). 30 vuoden päästä kirotaan liike-elämässä nykyisten päättäjien järjettömyyttä, jos lähin vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen kenttä on 150 km päässä Turussa.
Malmilla on jo valmiina aluemerkinnältään valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä lennonjohto ja kaikki muut kansainvälisen lentoaseman palvelut myös Schengenin ulkopuoliselle liikenteelle, ja helikoptereillekin on jo laskeutumispaikat. Kaikesta muusta synergiasta puhumattakaan (huollot, korjaamot, viranomaislennot, lentokoulut, harrastetoiminta) joista yhdellekään ei ole löydetty kunnollista korvaavaa sijaintivaihtoehtoa. Valtion toiminnot ja valtio-omisteiset firmat voidaan tietysti siirtää mahtikäskyllä huonompaan paikkaan elätettäviksi, veronmaksajathan sen kustantavat, mutta kaikki muu toiminta on pian sen jälkeen historiaa.
Kun Helsingin kaupungilla omien tietojensa mukaan on rakentamisvarantoa 2030-luvulle asti (malmiairport.fi/harhaluuloja#8) ja metropolihallinto tai kuntaliitokset tuovat valtavan lisävarannon kaavoituksen käyttöön lähivuosina, suunnaton kiire miljoonaista väestöä palvelevan ainoan yleisilmailukentän hävittämisessä on täysin käsittämätöntä.