Kiista Hernesaaren helikopterikentästä tiivistyy

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on pöy­däl­lä Her­ne­saaren osayleiskaa­va. Siinä on kak­si kiis­tanalaista kohtaa. Val­tion mielestä Her­ne­saari on Suomes­sa soveli­ain paik­ka varas­toi­da vil­jaa. Lau­takun­ta on tästä kai yksimielis­es­ti toista mieltä.

Iso kiista kos­kee Her­ne­saaren edustalle keskelle ulap­paa suun­nitel­lus­ta helikopteriken­tästä. Sen on tarkoi­tus tar­jo­ta laskeu­tu­mi­s­paik­ka Tallinnaan menevälle kopter­ille. Pidän sekä paikkaa että toteut­tamistapaa jär­jet­tömänä. Helikopterikent­tä keskel­lä mer­ta mak­si­moi äänen kulkeu­tu­misen. Se on noin kaukana saaren kär­jestä, kos­ka melun takia se ei voi olla lähempänä asu­tus­ta. Samas­ta syys­tä saaren kär­ki haaskau­tuu tilaa vievän kau­pan suuryk­sikölle, jos­sa myy­dään vene­tarvikkei­ta. Aika arvokkaal­la ton­til­la sekin toim­inta siis on.

Minus­ta tuon helikopteriken­tän oikea paik­ka olisi Keilaniemessä, jos­sa jo pieni kent­tä onkin. Keilanie­mi on parem­min saavutet­tavis­sa kuin Her­ne­saari ja vielä sekä metroase­man että moot­tori­tien vier­essä. Jos meil­lä ei olisi kun­tara­jo­ja, kent­tä menisi Keilaniemeen aivan varmasti.

Kent­tää aja­va kokoomus ei täl­lä ker­taa ajat­tele hyviä veron­mak­sajia, sil­lä tuol­lainen melu kyl­lä alen­taa asun­to­jen arvoa. Lisäk­si se hait­taa veneilyä suosi­t­ul­la reitillä.

Toteut­tamistapa on mielestäni aivan pähkähul­lu. Kent­tä tehdään mer­en­täyt­tönä viemäl­lä tolku­ton määrä kiveä mereen. Täytöil­lä tehdään pitkä penger­tie, itse kent­tä ja vielä keino­mata­likko ken­tän ympärille pitämään veneet pois­sa.  Luulisi pont­toni­lai­turin ole­van halvem­pi vai­h­toe­hto ja kai ne veneet voi pitää pois­sa muutenkin kuin keinomatalikolla.

Alun perin oli tarkoi­tus, että kysymys ken­tästä ratkaistaan myöhem­min riideltäessä ase­makaavas­ta. Nyt virkamiehet ovat kuitenkin suun­nitelleet, että aloit­ta­vat nuo täytöt – tai siis pyytävät niihin luvat – pelkän yleiskaa­van poh­jal­ta. Kun täytöt on tehty, päätetään ase­makaaval­la enää, saako ken­tän asfaltoida.

53 vastausta artikkeliin “Kiista Hernesaaren helikopterikentästä tiivistyy”

  1. Iso kiista kos­kee Her­ne­saaren edustalle keskelle ulap­paa suun­nitel­lus­ta helikopteriken­tästä. Sen on tarkoi­tus tar­jo­ta laskeu­tu­mi­s­paik­ka Tallinnaan menevälle kopter­ille. Pidän sekä paikkaa, että toteut­tamistapaa jär­jet­tömänä. Helikopterikent­tä keskel­lä mer­ta mak­si­moi äänen kulkeu­tu­misen. Se on noin kaukana saaren kär­jestä, kos­ka melun takia se ei voi olla lähempänä asu­tus­ta. Samas­ta syys­tä saaren kär­ki haaskau­tuu tilaa vievän kapan suuryk­sikölle, jos­sa myy­dään vene­tarvikkei­ta. Aika arvokkaal­la ton­til­la sekin toim­inta siis on.

    Niin kuka sitä vene­tarvike­li­iket­tä pyörit­tää? En nyt todel­lakaan syytä mis­tään, mut­ta pistää silmään että:

    Copter­li­nen suurim­mat omis­ta­jat osakean­nin jäl­keen: Lentopin­ta Oy 30,7%, Kari Ljung­berg 15,1%, Mar­tin Bern­er 8,5 %, Kai Mäkelä 8,2%, JSH Cap­i­tal 5,4%, CITo Inter­na­tion­al 5,2%, Euro­tum Oy, 4,9%, Karis­ma Invest 4,8%, Het­e­va Oy 3,9% ja Mat­ti Kor­pela 3,7%.

    Ja Lentopin­ta Oys­tä kerrotaan:

    Toimi­ala: Venei­den ja veneily­tarvikkei­den vähit­täiskaup­pa (TOL: 47642)

    http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/lentopinta+oy/07087989

  2. Kuu­lostaa kum­malliselta, mitkä ovat argu­men­tit ken­tän puolesta ?

  3. Onko helikopteriken­tän taloudel­lis­es­ta vaikut­tavu­ud­es­ta Helsingille tehty jotain arvioita? 

    Jos kyseessä olisi kul­takaivos, luulisi Espoon ole­van kärp­pänä tar­joa­mas­sa tuo­ta Keilaniemeä kisaan mukaan.

  4. Ei kai helikopterikent­tä kovin run­saasti liiken­net­tä gen­eroi. Eli ei ole tarvet­ta metrolle eikä moot­tori­tielle. Tak­sit riittänevät.

    Espoo voi rak­en­taa oman ken­tän jos halu­aa. Helsingis­sä Malmin lento­kent­tä ja Vuosaaren sata­ma oli­si­vat melun ja tilankäytön kannal­ta luon­te­via. Helikopterikent­tä voisi myös säästää Malmin hävitykseltä :-).

    1. Helikopter­i­toim­inta mah­tu­isi Malmille, kun pääraken­nus suo­jel­laan ja kiitora­dat ote­taan asun­tomaak­si, mut­ta on kaukana. Helikopteri häviäisi kantosiipialuksille.

  5. Tätä kan­nat­taa siis Kokoomus. Ketkä kaik­ki muut? Voisi pistää palautet­ta, kun on kun­tavaalit ja kaikkea, aiheesta mik­si en voi äänestää ketään, joka ajaa jotain näin tyhmää.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Helikopter­i­toim­inta mah­tu­isi Malmille, kun pääraken­nus suo­jel­laan ja kiitora­dat ote­taan asun­tomaak­si, mut­ta on kaukana.

    😉 Kaukana mis­tä? Kehä I:n läheisyys tuo Malmin “lähelle” mon­ta poten­ti­aal­ista käyttäjää.

  7. Jos se on bis­neskäyt­töön, sen var­maan pitää olla lähel­lä keskus­taa. Mut­ta eikö voisi vain tode­ta, että sille nyt ei löy­dy sopi­vaa paikkaa, ja jos Mal­mi ei kel­paa, niin sit­ten ei kel­paa. Ei tosi­aan vaiku­ta kultakaivokselta.

    Tuos­sa Nokian kont­torin edessä se tosi­aan ei tuot­taisi kauheasti melua asun­toi­hin asti. Siinä on etäisyys Län­siväylään 50 metriä.

  8. hup­sis: Kuu­lostaa kum­malliselta, mitkä ovat argu­men­tit ken­tän puolesta ?

    Siihen että kaupungeis­sa ei ole lento­kent­tiä on päivän­selvät syyt. Voi sitä kent­tää asetel­la muuallekin, mut­ta ihan yhtä ongel­malli­nen se on mil­lä tahansa muul­lakin keskei­seil­lä sijain­nil­la. Laskeu­tu­misalus­ta olisi osin eri jut­tu, mut­ta se ei kelpaa

    Kopteroit­si­jalle ei tietenkin käy lento­toimin­nalle varat­tu alue kehätei­den tuol­la puolen, jota kuvaavasti kut­su­taan lento­ken­täk­si, kos­ka he halu­a­vat kil­pailue­dun muuhun lento­toim­intaan näh­den keskeisel­lä sijain­nil­la. Ja per­in­teitä kun­noit­taen kun yri­tys­toim­inta ja vieläpä liiken­nesel­lainen vaatii efek­ti­ivis­es­ti kaupunkia mak­samaan kulun­sa, niin sekä byrokra­tia että poli­it­ti­nen koneis­to matelee.

    Tulee mieleen vas­taavasti Viik­in­ran­nan bus­siyrit­täjä, joka on sitä mieltä että sinne ei saa rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka bus­sili­ike­toimin­nan kannal­ta on halvem­paa että siir­toa­jot keskus­taan on lyhy­itä. Eli bus­si­parkkik­sen pitää sijai­ta keskeis­es­ti. Saa­han sitä vaa­tia, enkä minä nyt vaa­timista pahek­su, mut­ta mik­si ihmeessä pitää AINA suostua?

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Helikopter­i­toim­inta mah­tu­isi Malmille, kun pääraken­nus suo­jel­laan ja kiitora­dat ote­taan asun­tomaak­si, mut­ta on kaukana. Helikopteri häviäisi kantosiipialuksille. 

    Her­ne­saaren kärk­i­hän on liiken­teel­lis­es­ti puss­in­perä keskus­tan ruuhkien ja liiken­neval­o­jen takana. Kata­janokalta sinne ehkä vielä pää­sisi nopeam­min kuin Malmille.

  10. Mielestäni ton­tin varaami­nen veneilyli­ik­keelle meren ran­nas­ta on perustel­tua. Tont­ti tulee tietysti luovut­taa kil­pailu­tuk­sel­l­la, eikä kaavoit­taa ennal­ta määrätylle liik­keelle. Veneli­ike Malmil­la olisi suun­nilleen sama kuin fil­lar­ili­ike saa­res­sa, jonne pääsee vain helikopterilla 🙂

    Helikopterikent­tä Her­ne­saa­res­sa kuu­lostaa veron­mak­sajien röyhkeltä kuppaamiselta.

  11. Jouni Mar­tikainen: Kaukana mis­tä? Kehä I:n läheisyys tuo Malmin “lähelle” mon­ta poten­ti­aal­ista käyttäjää. 

    Reit­tiop­paan mukaan Kata­janokalta 40 min­u­ut­tia Her­ne­saaren kär­keen, Malmin lento­ken­tälle 48 min­u­ut­tia. Ei mielestäni olen­naista eroa.

  12. Ville: Reit­tiop­paan mukaan Kata­janokalta 40 min­u­ut­tia Her­ne­saaren kär­keen, Malmin lento­ken­tälle 48 min­u­ut­tia. Ei mielestäni olen­naista eroa. 

    Tak­sil­la 15/22 min­u­ut­tia + odotus + ruuh­ka, joten kun ottaa huomioon helikopter­i­matkan odotuksi­neen, kokon­ais­mat­ka-ajas­sa Her­ne­saaren etu Malmi­in on aika pieni.

  13. Meneeköhän tässä logi­ik­ka nyt niin, että kun Copter­linel­la on nyt siinä helikopterikent­tä, niin sel­l­ainen on olta­va siinä (lähistöl­lä) myös tule­vaisu­udessa, oli naa­pu­ri­ton­teil­la mitä tahansa..ja kaupun­ki kun ker­ran Her­nes­saar­ta on läht­enyt muut­ta­maan, niin kaupun­ki saa myös mak­saa viulut..

  14. Olisi­han Helsinginkin puolel­la, Koivusaaren kär­jessä, tilaa helikopteriken­tälle ja ken­ties myös vene­tarvikekau­palle. Eivät vaan taitaisi laut­tasaare­laiset hur­ra­ta moiselle.

  15. Keskit­täi­sivät vene­tarvikkeet Laut­tasaa­reen, johon voi vaik­ka veneil­lä Her­ne­saaren tulevil­ta vene­paikoil­ta. Onko­han taas tulos­sa täl­lainen kiristys, että kaup­pa ja työ­paikat menee Espooseen, jos kaupun­ki ei anna rak­en­taa loota­mar­ket­tia parhoille paikoille? Antaa men­nä ja Helsin­ki rak­en­ta­maan houkut­tele­via asun­to­ja ran­noilleen. Vil­jasi­ilot mata­lak­si, syödään leivoksia. 

    Toiv­ot­tavasti kau­pan suuryk­sikkö ei toteu­tuk­seltaan ole ihan tuol­lainen Verkkokauppa.comin tapainen hutaisu väärään paikkaan. Aika koomiselta näyt­tää, kun naa­pu­ri­talon kat­to­huoneis­toon näkee suo­raan sisään näköalat­eras­sil­ta ja puolestaan kat­to­huoneis­tos­ta ei näe var­maankaan mer­ta, vaan har­maan mas­si­ivisen seinän, vaik­ka ollaan läh­es ran­nas­sa. No, aina­han voi ostaa jonkun keskinker­taisen mer­i­maise­mataulun seinälleen, kun liveku­vaa akku­nas­ta ei suoda. 

    Voisin kuvitel­la että koko­seinän korkuinen ikku­na suo­raan merelle komeas­ta ker­rostalosta olisi houkut­tel­e­vam­paa veron­mak­sa­jalle ja taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää kaupungille, kuin rak­en­taa rivare­i­ta ja muu­ta pikkusälää Jätkäsaarenkin kär­keen. Meri kuo­huaa komeasti tuos­sa välikössä, mut­ta ei sitä ikku­nas­taan näe, jos ker­roksia on pari ja ran­nas­sa menee ihmisvir­taa polkupyörien pääl­lä. Samas­ta syys­tä Her­ne­saaren tor­ni­talo­jen madal­tamises­sa ei ollut mitään järkeä.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Helikopter­i­toim­inta mah­tu­isi Malmille, kun pääraken­nus suo­jel­laan ja kiitora­dat ote­taan asun­tomaak­si, mut­ta on kaukana. Helikopteri häviäisi kantosiipialuksille. 

    Kesäl­lä var­maan, mut­tei talvel­la jäi­den aikaan — vai onko talvikau­den mer­ili­ikenne nopeutunut?

    Tämä ei ollut kan­nan­ot­to Her­ne­saaren helikopteriken­tän puoles­ta, liian kallis.

  17. tpyy­lu­o­ma: Siihen että kaupungeis­sa ei ole lento­kent­tiä on päivän­selvät syyt. 

    Poris­sa ja Lappeen­ran­nas­sa on, vieläpä keskel­lä kaupunkia. Onko tämä järkevää tilankäyt­töä, on sit­ten ihan toinen jut­tu. Kumpikaan lento­kent­tä kun ei ole siitä vilkkaim­mas­ta päästä.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Helikopter­i­toim­inta mah­tu­isi Malmille, mut­ta on kaukana. 

    Jos helikopteriy­hteys oikeasti on sel­l­ainen dynaamisen yri­tys­toimin­nan vetovoi­matek­i­jä kuin sen puolestapuhu­jat olet­ta­vat, kan­nat­taa Malmille kaavoit­taa asun­to­jen lisäk­si paljon ensilu­okkaista toimistotilaa. 

    Saadaan vähitellen liike-elämä hajaan­tu­maan pois keskus­tako­rt­teleista. Samaan tapaan kuin metron tar­joa­mat pre­mi­um-liiken­ney­htey­det ovat luoneet kihi­sevän busi­nesskeskit­tymän itäväylän seuduille…

  19. Kopteroin­ti on niin kan­nat­tam­a­ton­ta liike­toim­intaa, että sitä ei ole har­joit­tanut kuin yksi yri­tys, joka sekin on use­am­paan ker­taan lopet­tanut toim­intansa talous­vaikeuk­sien vuoksi.

    Mitä sil­lä ken­täl­lä tehdään jos (kun) Copter­line menee lop­ullis­es­ti nurin?

  20. Mik­si kopter­it eivät voisi käyt­tää tota pää-lentoase­maa? En voi käsit­tää, mik­sei sieltä kopteri voi toimia, kun kai se pelas­tuskopteri niin tekee. Kohta­han sinne menee jopa juna. Nopeille paateille tulee lop­pu talvel­la ja aina voi han­kkia koptere­i­ta, jot­ka päi­hit­tävät nopeudel­la var­masti noi aluk­set. Miten muuten olis San­ta­ham­i­na? Kai sen vois SA:n kanssa sopia??

  21. Kyl­lä ken­tille pääsee autoilla/taksilla jne. Meinaan, jos se ei ollut selvä tohtoriXX:lle. Ja aina­han kait voi raken­nut­taa kotinsa/työpaikkansa katolle kopterin laskeutumis/nousemispaikan, mikäli muu liikku­mi­nen on niin vaikeata,

  22. Marko Hami­lo: …Tuos­sa Nokian kont­torin edessä se tosi­aan ei tuot­taisi kauheasti melua asun­toi­hin asti…

    Siinä Nokian edessä, pyörä­tien vier­essä on jo yksi kent­tä. On ihan hyvä, että kent­tiä on riit­tävästi ja paik­ka on nyt järkevästi valit­tu. Sinne pääsee hel­posti keskus­tas­ta tak­sil­la ja tule­vaisu­udessa jopa spåral­la. Eikä se liikenne todel­lisu­udessa ole niin tiheää, että se hait­taisi, vaik­ka siinä vier­essä olisi asuin­talo­ja. Jos kaupun­gin äänet eivät kiinos­ta, niin muut­takaa nurmijärvelle. 😉

  23. Ja unel­mana­han on rautati­etun­neli Tallinnaan ja sitä kaut­ta eteen­päin. Aika outo tont­ti jää kopteriken­tän muis­tok­si kun tuo kiskoy­hteys toteu­tuu. Kokoomuk­se­laisen järkevöin­nin muistopat­sas sit­ten joskus sinne.

  24. Käsit­tääk­seni heli­portin eli helikopteriken­tän raken­nt­taisi Finavia eli enti­ne­nil­mailu­laitos, joka on val­tion kokon­aan omis­ta­ma yhtiö. Tuskin tämän puljun tarvit­see kun­tara­jo­ja ajatel­la, ja sen puoles­ta ken­tän — jos sille on todel­lista tarvet­ta — voisi sijoit­taa myös Espoon puolelle.

    Ruo­tis­sa on kak­si heli­por­tia, Nor­jas­sa yksi. Mut­ta onhan meilä oiva kehit­tynyt esiku­va: Afgan­istan ja sen 11 helikopetrienttää.

  25. Sil­loin kuin Copter­line viimek­si lensi niin eikö sen laskeu­tu­mi­s­paik­ka sijain­nut Lin­na­hallin edessä, eli käytän­nössä his­to­ri­al­lisen van­han kaupun­gin kupeessa. En ole kuul­lut että kukaan tallinnalainen olisi valit­tanut lentomelusta.

    Helsingis­sä vas­taa­va hyvä paik­ka helikopteriken­tälle voisi olla esimerkik­si Kata­janokan kärki.

  26. Aja­tus on tietysti, että tässä yhtey­dessä veneli­ike voi myös myy­dä ran­nat yksi­tyisek­si pien­ve­ne­sa­ta­mak­si. Vene­paikoille on niin kova kysyn­tä, että niistä saa saman hin­nan kuin Ode on laskenut keskus­tan autopaikoille. Kopter­i­toim­inta on tois­si­jaista ja sil­lä vain viedään tätä keinosaar­ta eteenpäin.

    Tämä kaavae­hdo­tus on ehdot­tomasti kaadettava.

  27. tpyy­lu­o­ma: Siihen että kaupungeis­sa ei ole lento­kent­tiä on päivän­selvät syyt… 

    Ai jaa. Sit­ten esimeerkik­si britit lait­toi­vat ihan turhaan kort­teli kau­pal­la keskus­taa nurin rak­en­taes­saan uuden lento­ken­tän Lon­tooseen. 😉 Heil­lä on nyt toinenkin pro­jek­ti, jon­ka tarkoituk­se­na on lisätä lento­kent­täka­p­a­siteet­tia lähel­lä keskustaa.

    Mal­mi on hyväl­lä paikalla ja kun lentoli­ikenne lisään­tyy tätä vauh­tia, niin ennem­min tai myöhem­min Malmia ale­taan havitel­la taas reit­tiki­iken­teen ken­täk­si. Lyhy­ille reit­eille, esimerkik­si Pietari­in ja Balt­ti­aan se sopii ihan hyvin. Tont­ti­maas­ta Helsingis­sä ei tun­netusti ole pulaa.

    Malmin heikkous on raideli­iken­teen puute. Nykyaikaiselle lentoase­malle tulee olla raidey­hteys. Nyt kun se vih­doin saadaan Helsin­ki — Van­taalle, ollaan askel eteen­päin. Mui­ta lentoasemia, joille on mah­dol­lista rak­en­taa raidey­hteys, ei ole mon­taa Suomes­sa. Malmille voi rak­en­taa spåral­in­jan, kun­han Itä-Helsinkiä on tiivis­tet­ty roimasti. Turku ja ehkä Lappeen­ran­ta ovat Etelä-Suomes­sa sel­l­aisia kent­tiä, jot­ka var­masti jos­sain vai­heessa liitetään raideliikenteeseen.

    1. olen juuri Tegelin ken­täl­lä Berli­inis­sä. Tämä on tarkoi­tus siirtää hel­vetin kuuseen, kos­ka se tuot­taa kohtu­u­ton­ta haitaa yli sadalle tuhan­nelle berliiniläiselle.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    olen juuri Tegelin ken­täl­lä Berli­inis­sä. Tämä on tarkoi­tus siirtää hel­vetin kuuseen… 

    Tuo oli tarkoi­tus siirtää jo ajat sit­ten, mut­ta kaik­ki ei onnis­tu sak­salaisil­takaan aikataulus­sa. 🙂 Ihmette­len logi­ikkaa, mil­lä berli­iniläiset tekivät päätök­sen­sä, kos­ka se poikkeaa täysin esimerkik­si brit­tien logiikasta.

    Yksi mah­dolli­nen syy on sak­salais­ten aja­tus syöt­töli­iken­teen siir­tymis­es­tä kokon­aan raiteille. Suomes­ta ei raiteil­la pääse kuin itään. Elämme Euroopas­ta kat­soen saarel­la, kuten brititkin. Eli meille sopii parem­min tuo brit­tien logi­ik­ka tässä tapauk­ses­sa. Jos Suo­mi olisi kiin­ni Kes­ki-Euroopan suurnopeusju­naverkos­sa parista kohdas­ta (Viro, Ruot­si), niin tilanne tääl­lä olisi toinen.

    1. Berli­inis­sä suun­nitelti­in myös Berli­inin lento­ken­tän rak­en­tamistap­Ber­li­inin ja Ham­purin puo­liväli­in niin, että se olisi luoti­ju­nay­htey­den avul­la huole­ht­in­ut molem­pi­en lentoli­iken­teestä, mut­ta luoti­ju­naa ei saatu koskaan aikaisek­si ja tästä luovut­ti­in. Oli tarkoi­tus lait­taa se myös kaem­mak­si Beri­i­ni eteläpuolelle. Vaik­ka mat­ka olisi kilo­me­treinä ollut puol­ta pidem­pi, ajal­lis­es­ti se olisi olla yhtä pitkä, kos­ka junay­hteys tälle ken­tälle oli parempi

  29. tpyy­lu­o­ma: Siihen että kaupungeis­sa ei ole lento­kent­tiä on päivän­selvät syyt. Voi sitä kent­tää asetel­la muuallekin, mut­ta ihan yhtä ongel­malli­nen se on mil­lä tahansa muul­lakin keskei­seil­lä sijain­nil­la. Laskeu­tu­misalus­ta olisi osin eri jut­tu, mut­ta se ei kelpaa

    Kopteroit­si­jalle ei tietenkin käy lento­toimin­nalle varat­tu alue kehätei­den tuol­la puolen, jota kuvaavasti kut­su­taan lento­ken­täk­si, kos­ka he halu­a­vat kil­pailue­dun muuhun lento­toim­intaan näh­den keskeisel­lä sijain­nil­la. Ja per­in­teitä kun­noit­taen kun yri­tys­toim­inta ja vieläpä liiken­nesel­lainen vaatii efek­ti­ivis­es­ti kaupunkia mak­samaan kulun­sa, niin sekä byrokra­tia että poli­it­ti­nen koneis­to matelee.

    Tulee mieleen vas­taavasti Viik­in­ran­nan bus­siyrit­täjä, joka on sitä mieltä että sinne ei saa rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka bus­sili­ike­toimin­nan kannal­ta on halvem­paa että siir­toa­jot keskus­taan on lyhy­itä. Eli bus­si­parkkik­sen pitää sijai­ta keskeis­es­ti. Saa­han sitä vaa­tia, enkä minä nyt vaa­timista pahek­su, mut­ta mik­si ihmeessä pitää AINA suostua?

    Vas­tasiko tämä nyt mielestäsi kysymyk­seeni, jon­ka vielä lian­a­sit vas­tauk­seesi? En tunne helsin­gin asioi­ta eri­tyis­es­ti, joten kysymys oli ihan aito ja tar­josi mah­dol­lisu­u­den osoit­taa omien argu­ment­ti­enne pätevyy­den, mut­ta ei väkisin.

    Vihamielisyyte­si erinäisiä yrit­täjiä kohtaan tuli kyl­lä selväksi.

    1. Hup­sis
      Kumpi sinus­ta pitää viedä kymme­nen kilo­metriä kauem­mas kaikesta, jos joku pitää viedää. Vii­sisa­taa asun­toa vai bus­si­varikko, jotä käyt­tää muu­ta­makym­men­tä bussia?

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    olen juuri Tegelin ken­täl­lä Berli­inis­sä. Tämä on tarkoi­tus siirtää hel­vetin kuuseen, kos­ka se tuot­taa kohtu­u­ton­ta haitaa yli sadalle tuhan­nelle berliiniläiselle. 

    Kohtu­ut­to­muus on näem­mä suh­teelli­nen käsite. Kyl­lä se samal­la tuot­taa myös aika oleel­lista palvelua ehkä jopa use­am­malle berliiniläiselle.

    Hel­vetin kuuseen? Ks.
    http://goo.gl/maps/tlECq

    Schöne­feld on jonkin ver­ran kauem­pana Berli­inin keskus­tas­ta kuin Tegel, mut­ta jos tuo on hel­vetin kuusi, niin hel­vetin viis­tois­takin on vielä ihan taajamaa.

    1. Tegel on keskel­lä asu­tus­ta, talo­ja on melkein kiitorataan kiin­ni myös sen päädyssä. Se vas­taa siis sitä, että Malmin kent­tä otet­taisi­in reit­tili­iken­teen käyt­töön. Täl­lainen kaavoitusvirhe on tehty, kos­ka Län­si-Berli­inis­sä oli pulaa maas­ta. Itä-Berli­inin Schöne­feldin viereen ei ollut saman­laista pakko rak­en­taa kerrostaloja.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    olen juuri Tegelin ken­täl­lä Berli­inis­sä. Tämä on tarkoi­tus siirtää hel­vetin kuuseen, kos­ka se tuot­taa kohtu­u­ton­ta haitaa yli sadalle tuhan­nelle berliiniläiselle.

    Käsit­tääk­seni Berli­inin lento­ken­mt­tä, Tegel, Tem­pel­hof ja Schöne­feld on takoi­tus liit­tää yhdek­si Schön­feldtin ken­täk­si. Se piti ava­ta liiken­teelle jo vuisi sit­ten, ja han­kkeen viivästymi­nen on Liit­to­tasaval­lan iso­ja skandaaleja.

    Scöne­feld on 118 km Berllinin kek­sus­tas­ta eli likimärin tyhä kauak­na kuin helsin­gin Seu­tu­lan lento­kent­tä. En puhui­is hel­vetin kuusesta.

  32. Her­ne­saa­reen kaavoite­tu­ista kort­teleista (pois­lukien siis liiken­nealueet, puis­tot ja vesi­ai­heet) karkeasti kol­ma­sosa on asuinkäyt­töön ja kol­ma­sosa ris­teil­i­jäsa­ta­man käyt­töön. Helikopteriken­tälle on annet­tu n. 7%, sen melu­pusku­ri­na ole­valle telakka/vene­tarvikekaup­pa/tms-alueelle 14%, työ­paik­ka-alueille 8%, julk­isille palveluille 4%.
    Jos helikopteriken­tästä luovut­taisi­in, voitaisi­in asun­to­ja rak­en­taa 60% enem­män (ja ker­roksia voisi lisätä, jol­loin saataisi­in ker­rosalaa vielä enemmän).
    …Ris­teil­i­jäsa­ta­malle uhrataan myös varsin paljon pin­ta-alaa, ilmeis­es­ti se on paljon parem­pi bisnes kaupungille kuin asun­to­jen rakentaminen 😉

  33. Hup­sis:

    tpyy­lu­o­ma: Siihen että kaupungeis­sa ei ole lento­kent­tiä on päivän­selvät syyt. Voi sitä kent­tää asetel­la muuallekin, mut­ta ihan yhtä ongel­malli­nen se on mil­lä tahansa muul­lakin keskei­seil­lä sijain­nil­la. Laskeu­tu­misalus­ta olisi osin eri jut­tu, mut­ta se ei kelpaa
    Kopteroit­si­jalle ei tietenkin käy lento­toimin­nalle varat­tu alue kehätei­den tuol­la puolen, jota kuvaavasti kut­su­taan lento­ken­täk­si, kos­ka he halu­a­vat kil­pailue­dun muuhun lento­toim­intaan näh­den keskeisel­lä sijain­nil­la. Ja per­in­teitä kun­noit­taen kun yri­tys­toim­inta ja vieläpä liiken­nesel­lainen vaatii efek­ti­ivis­es­ti kaupunkia mak­samaan kulun­sa, niin sekä byrokra­tia että poli­it­ti­nen koneis­to matelee.
    Tulee mieleen vas­taavasti Viik­in­ran­nan bus­siyrit­täjä, joka on sitä mieltä että sinne ei saa rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka bus­sili­ike­toimin­nan kannal­ta on halvem­paa että siir­toa­jot keskus­taan on lyhy­itä. Eli bus­si­parkkik­sen pitää sijai­ta keskeis­es­ti. Saa­han sitä vaa­tia, enkä minä nyt vaa­timista pahek­su, mut­ta mik­si ihmeessä pitää AINA suostua? 

    Vas­tasiko tämä nyt mielestäsi kysymyk­seeni, jon­ka vielä lian­a­sit vas­tauk­seesi? En tunne helsin­gin asioi­ta eri­tyis­es­ti, joten kysymys oli ihan aito ja tar­josi mah­dol­lisu­u­den osoit­taa omien argu­ment­ti­enne pätevyy­den, mut­ta ei väkisin.
    Vihamielisyyte­si erinäisiä yrit­täjiä kohtaan tuli kyl­lä selväksi. 

    Niin se argu­ment­ti siis sikäli kun sen ymmär­rän on että kopter­ili­ikenne vaatii kan­nat­taak­seen ken­tän suht keskel­lä kaupunkia.

    Ja älä nyt viit­si yri­tysvi­hamielisyy­destä, jos kopter­i­toimin­nalle varataan tuol­lainen kent­tä, ja kopteriyrit­täjä ei edes mak­sa sen suo­ria raken­nuskus­tan­nuk­sia puhu­mat­takaan välil­listä hukat­tuna maana ja meluhait­toina, niin tuo on efek­ti­ivis­es­ti sub­ven­tio. Eikä tuo ole koko­lail­la vihamielistä ko. yri­tyk­sen kil­pail­i­joi­ta kohtaan?

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Tegel on keskel­lä asu­tus­ta, talo­ja on melkein kiitorataan kiin­ni myös sen päädyssä. Se vas­taa siis sitä, että Malmin kent­tä otet­taisi­in reit­tili­iken­teen käyttöön. 

    Hmm… Kun etäisyyk­siä kat­soo, se kyl­lä vas­taa enem­mänkin sitä, että meil­lä olisi Käpylässä lento­kent­tä, joka päätet­täisi­in siirtää Malmille ja laa­jen­taa Malmia. Ottaen vielä huomioon, kuin­ka paljon enem­män Berli­inis­sä asuu ihmisiä.

    Helsingis­sä tietysti on ongel­ma, ettei ole osat­tu rak­en­taa tiivistä. Jos osat­taisi­in, maaseu­tu edelleenkin alka­isi Malmin etäisyy­deltä, ja tilaa laa­jen­tua sinne maaseudulle olisi kaikissa muis­sa kohdis­sa tuo­ta 50 km pitkää ympyrän kehää. Malmin ken­tän sulkem­i­nen on sekin siis vain yksi autokaavoituk­sen uhreja.

  35. Markku af Heurlin:
    Käsit­tääk­seni heli­portin eli helikopteriken­tän raken­nt­taisi Finavia eli enti­nen ilmailu­laitos, joka on val­tion kokon­aan omis­ta­ma yhtiö. 

    Ei mis­sään näin san­o­ta. Melko var­masti Finavi­aa ei koko kent­tä kiin­nos­ta pätkääkään. Suomeen saa myös rak­en­taa yksi­ty­isiä lento- tai helikopterikent­tiä. Kau­pal­lises­sa liiken­teessä täl­laisia ovat jo Mikke­lin ja Seinäjoen kentät.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Hupsis
    Kumpi sinus­ta pitää viedä kymme­nen kilo­metriä kauem­mas kaikesta, jos joku pitää viedää. Vii­sisa­taa asun­toa vai bus­si­varikko, jotä käyt­tää muu­ta­makym­men­tä bussia?

    Bus­sit jos halu­taam asuntoja?

    On tämä nyt vaikeaa, en minä kan­na­ta helikopterikent­tää, halusin vain kysyä mitkä ovat argu­men­tit sen puoles­ta, kos­ka en niitä tunne.

    Ilmeis­es­ti täl­lainen objek­ti­ivi­nen suh­tau­tu­mi­nen on poli­it­tis­es­ti suun­tau­tuneille kovin vaikeata.

    1. Hup­sis,
      Kom­ment­ti­ni liit­tyi vas­tauk­seesi Tpyy­lu­o­ma­lle, jos­sa syytit hän­tä yri­tysvi­hamiesyy­destä hänen haluites­saan häätää bus­si­varikon asun­to­jen tieltä. Ehkä ymmärsin kir­joituk­sesi väärin.

  37. Turha tätä on synkistel­lä. Kent­tähän mak­saa eri­ta­soli­it­tymän ver­ran eli käytän­nössä ei mitään.

    Sit­ten kun kopter­ili­ikenne aikanaan siir­tyy muualle tai lop­puu, voidaan kent­tä muut­taa her­ne­saare­lais­ten olo­huoneek­si nimeämäl­lä se Yri­tys­myön­teisen Kun­nal­lispoli­ti­ikan Aukioksi. 

    Tori koris­tel­laan kokoomus­lais­ten kun­nal­lispamp­pu­jen näköis­pat­sail­la. Kun aukion betoni­in vielä kaiver­re­taan jokaisen helsinkiläisen veron­mak­sa­jan nimikir­jaimet, saamme kaik­ki äyreillemme vastinetta.

  38. Olisko­han nyt niin, että todel­li­nen syy ken­tän rak­en­tamiselle on tarve saa­da metro­tun­nelista ja Helsin­gin Ener­gian kaukokylmä­varas­toista kaivet­tu louhe sijoitet­tua jon­nekin. Tähän viit­taisi tuo todel­lakin aivan älyt­tömältä kuu­losta­va mata­likko ken­tän ympäril­lä estämässä veneilyä.

  39. Hup­sis, tää lähti vääräl­lä jalal­la liik­keelle, ja se taitaa olla mun vika: Huo­maan etabloituneeni, ei Helsingis­sä ole läh­eskään aina tapana sen syväl­lisem­min perus­teel­la kaavo­ja, ja mä olen tähän jo tot­tunut. Siel­lä nyt vaan on ollut kopterikent­tä ja sinän­sä hyvää tarkoit­ta­va kaavoit­ta­ja piirtää uuden tilalle. Oikeas­t­aan ain­oa sen kum­mem­pi perustelu mitä on esitet­ty sijain­nille kan­takaupun­gin ran­nal­la on että se on kopter­ili­iken­teelle kätevä. Ei tästä ole myöskään käy­ty julk­ista poli­it­tista debatia.

  40. Elmo Allén: Helsingis­sä tietysti on ongel­ma, ettei ole osat­tu rak­en­taa tiivistä. Jos osat­taisi­in, maaseu­tu edelleenkin alka­isi Malmin etäisyy­deltä, ja tilaa laa­jen­tua sinne maaseudulle olisi kaikissa muis­sa kohdis­sa tuo­ta 50 km pitkää ympyrän kehää. Malmin ken­tän sulkem­i­nen on sekin siis vain yksi autokaavoituk­sen uhreja.

    Ei se ole Helsin­gin ongel­ma, se on Suomen ongel­ma. Ver­taa kaupunkialuet­ta, jos­sa on sama määrä asukkai­ta, eri Pohjo­is­mais­sa. Kaikissa muis­sa asu­tus on keskit­tynyt vesistö­jen var­relle (ok, Nor­jas­sa tälle on omat syyn­sä) ja kaupun­ki- tai kyläkeskusten ympärille. Vain Suomes­sa on raken­net­tu kuin haulikol­la ampuen — kos­ka vain tääl­lä vapaa rak­en­t­a­mi­nen haja-asu­tusalueil­la on sallittu.
    Kaupunkialuei­den hajanaisu­udelle on sit­ten vielä omat maan­omis­tuk­sel­lis-poli­it­tiset yms. syynsä.

  41. OS

    “Minus­ta tuon helikopteriken­tän oikea paik­ka olisi Keilaniemessä, jos­sa jo pieni kent­tä onkin. Keilanie­mi on parem­min saavutet­tavis­sa kuin Her­ne­saari ja vielä sekä metroase­man että moot­tori­tien vier­essä. Jos meil­lä ei olisi kun­tara­jo­ja, kent­tä menisi Keilaniemeen aivan varmasti.”

    Niin minus­takin, tai sit­ten Koivusaa­res­sa. Ovatko Hel­signin ja Espoon päät­tä­jein suh­teet niin kau­naiset, että pääkaupunkiseudun yhteistä helikopterikent­tä ei voi sijoit­taa Espoon alueelle? — Tapi­o­lalaisil­la tosin voi olla ne samat hyvät peruste­lut helikopterikent­tää vas­taan kuin Her­ne­saaren asukkail­la. En ota kantaa.

    Osayleiskaa­va mah­dol­lis­taisi helikopteriken­tän rak­en­tam­sien Her­ne­saaren kär­keen, mut­ta vas­ta raken­nuskaavas­sa silel voidana antaa lupa. Sekään ei vielä velvoita kaupunkia tai ketäänm uutakaan ken­tää rak­en­ta­maan. — Kaupun­gin virkamiehet eivät voi ryhtyä mer­aluet­ta täyt­tämään ennenkuin bud­jetis­sa osoite­taan siiehn varat. Vai onko heil­lä ken­ties avoin piik­ki käytet­tävis­sään? Minkä lisäk­si moine hom­ma tai­ta­nee vaa­tia ympäristölu­van asian­mukai­sine käsittelyineen.

    Sinän­sä kent­tä ei vie niin paljon raken­nusalaa kuin on esitet­ty, kos­ka tuulise­na täyt­tö­maana kär­ki olisi aika huono asuinalue. Vaik­ka kyl­lä moni olisi mer­inäköalas­ta valmis kär­simään vilua ja nälkää.

    Eilen tehti­in päätös, että alueesta tehdään erilli­nen ertyis­selvi­tysalue. Ehkä kokon­aisu­us alkaa sit­ten parem­Min hah­mot­tua ja tulee aikaa selvit­tää minne helikopter­ili­iken­nekent­tä pitää sijoit­taa, jos sel­l­aista todel­la tarvi­taan. Tarve on liike­mat­ka- ja polt­tar­ili­ikenne Tallinnaan. Pietari on 300 km päässä lin­nun­ti­etä, joten en usko kovin suur­ta kan­sain­vael­lus­ta sinne kopter­il­la muo­dos­tu­van. Lento kestäsi tosin vain tun­nin, mut­ta se olisi tyyristä lystiä. 

    Lon­toon helikper­itkent­tä tun­tuu aika kevyesti tehdyltä laitok­selta, veden pääl­lä pilarei­den varas­sa . kts http://en.wikipedia.org/wiki/London_Heliport

  42. Helsin­gin seudul­la on yksi vapaal­la aikataul­ul­la palvel­e­va kevyen liiken­teen kan­sain­vä­li­nen lento­kent­tä: Mal­mi. Sen kiitoteiltä pääsee vapaal­la aikataul­ul­la kolmes­sa tun­nis­sa Lon­tooseen tai kahdessa tun­nis­sa Berli­ini­in, ja lisäk­si ympäri Suomea ja Euroop­paa oleville sadoille pie­nille lentopaikoille, joi­hin kevyen kalus­ton liike­len­tomatkailu EU:ssa yhä enem­män tukeu­tuu suurkent­tien ruuhkautues­sa. Kes­ki-Euroopas­sa täl­lainen liike­len­to­toim­inta on jo arkipäivää.

    Lentoli­iken­teen odote­taan EU:ssa kas­va­van 2–3 ‑ker­taisek­si nykyis­es­tä vuo­teen 2050 men­nessä (bit.ly/eu-lentoliikenne-2050 s. 20). Kaikkein voimakkaim­min kas­va­va seg­ment­ti ovat nimeno­maan kevyen kalus­ton liikelennot.

    Suomen yleisil­mailus­ta noin 45% tukeu­tuu Malmi­in. Rajavar­tios­ton, helikopteriken­tän, aikataulut­tomien liike­len­to­jen ja kaiken muun aht­a­mi­nen aikataulutet­tuun reit­tili­iken­teeseen keskit­tyvälle Helsin­ki-Van­taalle on koko Helsin­gin seudulle ja sen kaut­ta koko Suomelle itsen­sä ampumista jalka­an. Sel­l­ainen yhteis­toim­inta sopii pikkukaupunkei­hin, joi­hin on pari reit­ti­len­toa päivässä. 

    Helsin­ki-Van­taalle pitää jo nyt pyytää lupa kiitotei­den käyt­töön kolme tun­tia etukä­teen (bit.ly/vantaa-slot). 30 vuo­den päästä kiro­taan liike-elämässä nyky­is­ten päät­täjien jär­jet­tömyyt­tä, jos lähin vapaal­la aikataul­ul­la palvel­e­va kan­sain­vä­li­nen kent­tä on 150 km päässä Turussa.

    Malmil­la on jo valmi­ina alue­merkin­nältään val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävässä raken­netus­sa kult­tuuriym­päristössä lennon­jo­hto ja kaik­ki muut kan­sain­välisen lentoase­man palve­lut myös Schen­genin ulkop­uoliselle liiken­teelle, ja helikoptereillekin on jo laskeu­tu­mi­s­paikat. Kaikesta muus­ta syn­er­gias­ta puhu­mat­takaan (huol­lot, kor­jaamot, vira­nomaislen­not, lentok­oulut, har­raste­toim­inta) joista yhdellekään ei ole löy­det­ty kun­nol­lista kor­vaavaa sijain­ti­vai­h­toe­htoa. Val­tion toimin­not ja val­tio-omis­teiset fir­mat voidaan tietysti siirtää mahtikäskyl­lä huonom­paan paikkaan elätet­täviksi, veron­mak­sa­jathan sen kus­tan­ta­vat, mut­ta kaik­ki muu toim­inta on pian sen jäl­keen historiaa.

    Kun Helsin­gin kaupungilla omien tieto­jen­sa mukaan on rak­en­tamis­varan­toa 2030-luvulle asti (malmiairport.fi/harhaluuloja#8) ja metropoli­hallinto tai kun­tali­itok­set tuo­vat val­ta­van lisä­varan­non kaavoituk­sen käyt­töön lähivu­osi­na, suun­na­ton kiire miljoon­aista väestöä palvel­e­van ain­oan yleisil­mailuken­tän hävit­tämisessä on täysin käsittämätöntä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.