Terveydenhuollon maakuntamalli

Esi­tin vaa­lioh­jel­mas­sa­ni ter­vey­den­huol­lon otta­mis­ta pois kun­nil­ta ja tote­sin, että jos näin teh­dään, pie­net kun­nat voi­vat halu­tes­saan jat­kaa. Pien­ten syr­jäis­ten kun­tien ole­mas­sao­los­ta ei ole hait­taa aina­kaan muil­le. Moni niis­tä toi­mii mel­kein tal­koo­pe­ri­aat­teel­la ja hyvä niin. Minus­ta ter­vey­den­huol­lon siir­tä­mi­nen maa­kun­ta­ta­sol­la oli­si edel­leen paran­nus ver­rat­tu­na nykytilaan.

Sii­nä on kui­ten­kin myös huo­not puolensa.

Jos ter­vey­den­huol­to on ainoa maa­kun­ta­ta­sol­le siir­ret­tä­vä asia, lop­pu­tu­los ei vas­taa sitä, miten asiat toi­mi­vat Ruot­sis­sa. Sehän tar­koit­tai­si vain, että sai­raan­hoi­to­pii­rit ottai­si­vat ter­veys­kes­kuk­set vas­tuul­leen. Kun­nat eivät ole nyt­kään pys­ty­neet kait­se­maan sai­raan­hoi­to­pii­rien menoja.
Pelk­kään ter­vey­den­huol­toon koh­dis­tu­va, talou­del­li­ses­ti itse­näi­nen yksik­kö muo­dos­tuu her­käs­ti kal­liik­si meno­jen­li­säy­sau­to­maa­tik­si. Kun käy­tän­nös­sä lää­kä­rit päät­tä­vät, pal­jon­ko rahaa lää­kä­rit tar­vit­se­vat, sitä tar­vi­taan paljon.

Kau­pun­kien kan­nal­ta huo­no puo­li, että se estää kyt­ken­nän muu­hun kun­nan toi­min­taan, sosi­aa­li­toi­meen, kou­lu­ter­vey­den­huol­toon, tilan­käyt­töön, suun­nit­te­lua jouk­ko­lii­ken­teen kans­sa ja niin edel­leen. Joku voi sanoa, että tämä hoi­de­taan neu­vot­te­le­mal­la ja yhteis­toi­min­nal­la, mut­ta 30-vuo­ti­nen koke­muk­se­ni kun­nan­hal­lin­nos­ta ker­too, että hyvä yhteis­toi­min­ta toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mien jul­kis­ten orga­ni­saa­tioi­den välil­lä on mah­do­ton­ta. Se on mah­do­ton­ta jo psy­ko­lo­gi­sel­la tasol­la kaik­kien var­jel­les­sa omaa revii­ri­ään, mut­ta vaik­ka psy­ko­lo­gi­sia estei­tä ei oli­si, nou­da­tet­ta­va bud­jet­ti­käy­tän­tö pakot­taa jokai­sen orga­ni­saa­tion osaoptimointiin.

Ole­te­taan esi­mer­kik­si, että ter­veys­a­se­mal­la on tar­jol­la kak­si kil­pai­le­vaa toi­mi­ti­ti­laa, jois­ta toi­nen on vuo­des­sa 500 000 euroa hal­vem­pi, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen­jär­jes­tä­mi­nen sin­ne mak­saa 900 000 euroa enem­män. Valit­se­mal­la tuo kal­liim­pi tila, sääs­te­tään 400 000 euroa. Näin ei kui­ten­kaan tapah­du eikä edes voi tapah­tua, kos­ka ter­vey­sor­ga­ni­saa­tio jou­tui­si raa­pi­maan tuo 500 000 euroa omas­ta bud­je­tis­taan, eikä sitä rahaa ole. Jos ne molem­mat ovat saman kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen alai­sia, on edes teo­reet­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta teh­dä jär­ke­vä päätös.

Vaik­ka on vain kak­si­kym­men­tä kun­taa, jot­ka voi­vat hoi­taa ter­vey­den­huol­lon itse, niis­sä asuu sel­vä enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta. Myös enem­mis­tön edut on voi­ta­va ottaa huo­mioon. Tuol­lai­sen muus­ta yhteis­kun­nas­ta eril­li­sen ter­vey­den­huol­to-sii­lon teke­mi­nen tuot­taa ilmi­sel­viä yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia enem­mis­töl­le suomalaisia.

Sik­si minus­ta oli­si parem­pi, että kes­kus­kau­pun­git hoi­ta­vat kan­san­ter­veys­työn ja alue­sai­raa­la­ta­son eri­kois­sai­raan­hoi­don oma­na toi­min­ta­naan ja myy­vät tätä eri­kois­sai­raan­hoi­toa haja-asu­tusa­luei­den kun­nil­le niin kuin sai­raan­hoi­to­pii­rit nyt, ja haja-asu­tusa­luei­den kun­nat hoi­ta­vat kan­san­ter­veys­työn niin kuin nyt­kin. Sil­loin ne voi­vat myös päät­tää lähi­pal­ve­luis­ta itse. Jos maa­kun­tia joh­taa suo­ril­la vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to, ei maa­kun­ta­mal­lis­sa pie­nil­lä haja-asu­tusa­luei­den kun­nil­la oli­si juu­ri sanan­val­taa lähipalveluistaan.

Maa­kun­ta­mal­lis­sa on myös se vika, ettei sil­le ole enem­mis­töä eduskunnassa.

En tie­dä, mitä kes­kus­tan Juha Sipi­lä tark­kaan ottaen on sano­nut, mut­ta radio­uu­tis­ten mukaan hän on luvan­nut, että maa­kun­ta­mal­lis­sa ter­veys­kes­kus säi­lyy jokai­ses­sa kun­nas­sa. Ilmei­ses­ti kyse on ter­veys­a­se­mas­ta, mut­ta sil­ti oma ter­veys­a­se­ma kuin­ka pie­nes­sä kun­nas­sa hyvän­sä voi olla lii­oit­te­lua ja aika teho­ton tapa tuot­taa syr­jä­aluei­den ter­veys­pal­ve­lut. Suo­mes­sa on yli sata kun­taa, jois­sa asuk­kai­ta on alle 2000. Aina­kin tuol­lai­nen laki oli­si teho­kas este kuntaliitoksille.

59 vastausta artikkeliin “Terveydenhuollon maakuntamalli”

  1. Jot mie olen ihmeis­sä­ni vuo­des­ta vuo­teen polii­tik­ko­ja elät­tä­vis­tä puhee­nai­heis­ta — kuten ter­vey­den­huol­to. Kyl­lä on monet ker­rat käy­nyt mie­les­sä muut­to Kana­daan teke­mään oikea­ta työ­tä, että pää­si­si eroon täs­tä vuo­si vuo­del­ta, samas­ta asias­ta jat­ku­vas­ta jäkä­tyk­ses­tä tääl­lä Suomessa. 

    Kana­das­sa kun voi elää omaa elä­mään­sä siten, että kan­sa­lai­set elä­vät omil­laan ilman polii­tii­ko­jen puut­tu­mis­ta kan­sa­lais­ten elä­miin. Sen takia, että Kana­das­sa on tar­jol­la työ­tä yrit­tä­vil­le ihmi­sil­le. Eikä Kana­das­sa varak­kaat suvut ole pääs­seet omi­maan kenen­kään poli­tii­kon luval­la, taval­li­sen kan­sa­lai­sen mah­dol­li­suut­ta teh­dä työ­tä esim. yrit­tä­jä­nä tai pal­kal­la­se­na toi­sel­le osapuolelle.

    Mut­ta kuten hong­kon­gi­lai­set ystä­vä­ni ovat minul­le ker­to­neet, että Suo­mes­sa ei tar­vit­se teh­dä työ­tä elääk­seen. Niin mik­si sit­ten läh­teä esim. Kana­daan teke­mään oikei­ta töi­tä. Vaan teh­dään tääl­lä ns. “työk­kä­rin jär­jes­tä­miä hölmölän-töitä”.

  2. Ole­te­taan esi­mer­kik­si, että ter­veys­a­se­mal­la on tar­jol­la kak­si kil­pai­le­vaa toi­mi­ti­ti­laa, jois­ta toi­nen on vuo­des­sa 500 000 euroa hal­vem­pi, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen­jär­jes­tä­mi­nen sin­ne mak­saa 900 000 euroa enemmän. ”

    Yksi­tyi­nen terk­ka­ri ottai­si tuon hal­vem­man eikä se välit­täi­si lii­ken­teen jär­jes­tä­jäl­le aiheu­tu­neis­ta kuluista.

    Jos halu­taan antaa tulos­vas­tuu­ta ja var­tai­lu­kel­poi­sia kulu­ja niin pitää toi­mia kuin yksityisellä.

    Lii­ka koor­di­noin­ti joh­taa Gosplan ilmi­öön eli yli­koor­di­noin­ti tuho­aa toi­min­nan dynaamisuuden

  3. Ihmet­te­len edel­leen­kin miten huo­nos­ti suo­ma­lai­set polii­ti­kot tun­te­vat mui­den Poh­jois­mai­den ja Kes­ki-Euroo­pan mal­le­ja. Ei Ruot­sis­sa tie­tääk­se­ni rui­ku­te­ta sii­nä mää­rin kuin Suo­mes­sa, että isot kau­pun­git jou­tu­vat mak­sa­maan. Ihmet­te­len tätä itsek­kyyt­tä. Ero­ja Poh­jois­mai­den välil­lä on mm. sii­nä, että Ruot­sis­sa lans­tin­ge­teil­la on vero­tusoi­keus, Tans­kas­sa taas Regio­neil­la ei.

    Samoin minua ihme­tet­tää puheet ter­vey­den­huol­lon menois­ta. Nehän ovat Suo­mes­sa kui­ten­kin hyvin pie­net BKT:hen ver­rat­tu­na, näin kan­sain­vä­li­ses­ti. Hyvää ei saa hal­val­la. Mie­luim­min tuli­si supis­taa mui­ta kun­tien teh­tä­viä (esim. urhei­lu­paik­ko­jen jär­jes­tä­mi­nen, kulut­ta­ja­neu­von­ta jne). Myös ympä­ris­tö­ter­veys­asiat ovat lii­an vai­kei­ta hoi­det­ta­vak­si kun­ta­ta­sol­la, asian­tun­te­mus ei yleen­sä riitä.

  4. Olen samaa miel­tä Lii­an van­han kans­sa. Jos ter­vey­den­huol­toa ulkois­te­taan ja yksi­tyis­te­tään niin siel­lä­hän vas­ta tuo­ta osaop­ti­moin­tia tapah­tui­si. Var­mas­ti valit­tai­siin edul­li­sin sovel­tu­va tila kal­liis­ta lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä huolimatta.

    Mut­ta en usko sii­hen­kään visioon, että jos­sain suur­kun­nas­sa osaop­ti­moin­nin sijas­ta kau­pun­gin­hal­li­tus koor­di­noi­si niin koko­nais­val­tai­ses­ti kuin tuos­sa esimerkissä.

    Nimi­mer­kin ver­tai­lu Gospla­niin oli aja­tuk­sia herättävä.

  5. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    ‘snip’
    Kana­das­sa kun voi elää omaa elä­mään­sä siten, että kan­sa­lai­set elä­vät omil­laan ilman polii­tii­ko­jen puut­tu­mis­ta kan­sa­lais­ten elä­miin. Sen takia, että Kana­das­sa on tar­jol­la työ­tä yrit­tä­vil­le ihmi­sil­le. Eikä Kana­das­sa varak­kaat suvut ole pääs­seet omi­maan kenen­kään poli­tii­kon luval­la, taval­li­sen kan­sa­lai­sen mah­dol­li­suut­ta teh­dä työ­tä esim. yrit­tä­jä­nä tai pal­kal­la­se­na toi­sel­le osapuolelle.
    ‘snip’

    Ilmei­ses­ti ei ole tul­lut käy­tyä Kanadassa?
    Tai seu­rat­tua ame­rik­ka­lais­ta ter­vey­den­hoi­to­kes­kus­te­lua, jos­sa Kana­da on jopa entis­tä Neu­vos­to­liit­toa pahempi.
    Ehkä ei ole tul­lut käy­tyä Suomessakaan?

  6. Osmo: “En tie­dä, mitä kes­kus­tan Juha Sipi­lä tark­kaan ottaen on sano­nut, mut­ta radio­uu­tis­ten mukaan hän on luvan­nut, että maa­kun­ta­mal­lis­sa ter­veys­kes­kus säi­lyy jokai­ses­sa kunnassa.”

    Kyl­lä tämä taa­taan kai­kis­sa mal­leis­sa, eri­tyi­sen hyvin juu­ri sii­nä mal­lis­sa, jos­sa on 20 kuntaa.

  7. Osmo, miten seli­tät sen, että suu­ret kau­pun­git ovat mones­ti pie­niä kun­tia tehot­to­mam­pia tuot­ta­maan monia aivan taval­li­sia­kin pal­ve­lu­ja, jot­ka eivät sinän­sä edes tar­vit­se suur­ta väes­tö­poh­jaa. Ehkä voit sysä­tä syyn pää­kau­pun­ki­seu­dun suu­ris­ta ter­vey­den­hoi­to­ku­luis­ta ja huo­nois­ta pal­ve­luis­ta sai­raan­hoi­to­pii­ril­le, mut­ta eivät ne pää­kau­pun­ki­seu­dun nykyi­set­kään suur­kun­nat ole miten­kään yli­voi­mai­sen tehok­kai­ta edes niis­sä pal­ve­luis­sa, jois­ta ne vas­taa­vat koko­naan itse ja jois­sa suu­res­ta koos­ta ei tule mer­kit­tä­viä syner­giae­tu­ja. Mil­lä perus­teel­la ole­tat, että hal­li­tuk­sen kaa­vai­le­mat suur­kun­nat oli­si­vat pal­jon tehok­kaam­pia, eten­kin kun ne ollaan aikeis­sa koo­ta nykyis­ten maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­kien ras­kaan hal­lin­to­ko­neis­toon pääl­le (Hel­sin­ki, Tur­ku, Tam­pe­re, jne.) ja vie­lä­pä kai­ken kuk­ku­rak­si maus­tet­tu­na näil­lä irti­sa­no­mis­suo­jil­la ja palk­ko­jen ylös­päin har­mo­ni­soin­nil­la ym.?

    Epäi­len, että sinul­la on lii­an idea­lis­ti­nen kuva näis­tä toi­min­to­jen jär­keis­tä­mi­sen ja tehos­ta­mi­sen käy­tän­nön edel­ly­tyk­sis­ta hal­li­tuk­sen suun­nit­te­le­mis­sa suur­kau­pun­geis­sa. Onko sinul­la jotain fak­taa tämän käsi­tyk­sen tueksi?

    Ker­ro jokin kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki, jon­ka perus­teel­la ole­tat, että hal­li­tuk­sen Suo­meen kaa­vai­le­mil­la suur­kun­nil­la oli­si Ruot­sin maa­kun­ta­val­tuus­to­ja parem­mat edel­ly­tyk­set sel­vi­tä esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun met­ro­po­li­hal­lin­nos­ta (Hel­sin­gin alu­een ver­tai­lu­koh­ta­na siis Tuk­hol­man alue ja Tuk­hol­man lää­nin landsting).

    Kaik­kein ilmei­sin syy, jon­ka kek­sin hel­sin­ki­läis­ten vir­ka­mies­ten ja kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­jen nih­key­del­le maa­kun­ta­mal­lia koh­taan, on hei­dän oma ase­man­sa. Toki monil­le heis­tä var­mas­ti voi­si töi­tä löy­tyä maa­kun­ta­hal­lin­nos­ta, mut­ta ei ehkä kaikille…

    1. Nuk­ku­Mat­ti
      Mik­si minun pitäi­si sel­lais­ta perus­tel­la, kun kan­na­tan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kak­si­ta­sois­ta mallia.

  8. Osmo: “Kun­nat eivät ole nyt­kään pys­ty­neet kait­se­maan sai­raan­hoi­to­pii­rien menoja.”

    Eivät­pä ole pys­ty­neet kait­se­maan omia­kaan meno­ja, kat­so­pa kun­nal­lis­ta­lou­den kasvulukuja.
    Syy on sii­nä, että ns. tili- ja vas­tuu­vel­vol­li­sil­la ei todel­li­suu­des­sa ole vas­tuu­ta pää­tös­ten nou­dat­ta­mi­ses­ta — siis hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta, jos­sa pää­tös­ten nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä seu­rai­si (edes) jotakin.

  9. Ruot­sis­sa­han on ter­vey­den­huol­los­sa niin, että maakuntataso/lanstinget toi­mii tilaa­ja­na tai itse jär­jes­tä­nä. Lans­tin­get voi kilp­pai­lut­taa myös sai­raa­loi­ta. Ts. tilaa­ja-tuot­ta­ja­mal­li, joka on Suo­mes­sa­kin monis­sa isois­sa kunnissa.

    Opti­moin­ti teh­dään kun­taa laa­jem­mal­la tasol­la. Mie­les­tä­ni kil­pai­lu­tus onnis­tuu maa­kun­nal­ta parem­min kuin kunnalta.

  10. Gran­paI­gor:
    Olen samaa miel­tä Lii­an van­han kans­sa. Jos ter­vey­den­huol­toa ulkois­te­taan ja yksi­tyis­te­tään niin siel­lä­hän vas­ta tuo­ta osaop­ti­moin­tia tapahtuisi… 

    Asia ei ole ihan noin yksn­ker­tai­nen, vaik­ka täs­sä ollaan­kin oikeil­la jäl­jil­lä. Ne maat Euroo­pas­sa, jois­sa on koh­tuu­hin­tai­nen mut­ta laa­du­kas ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä, tuot­ta­vat perus­ter­vey­den­huol­lon yksi­tyi­sel­lä. Sen pääl­le taas on jul­ki­nen sairaalalaitos.

    Minul­le ei kukaan vie­lä ole pys­ty­nyt selit­tä­mään, mik­si ter­veys­kes­kuk­set pitäi­si pelas­taa raken­ne­muu­tok­ses­sa? 😀 Ne kopioi­tiin aikoi­naan DDR:stä, mil­lä tuhot­tiin toi­mi­va kun­nan- ja yksi­tyis­lää­kä­ri ver­kos­to Suomesta.

    Brit­ti­jär­jes­tel­mä, joka on yksi EU:n huo­noim­pia, nojaa alu­eel­li­seen toi­mi­jaan. Onko pak­ko hakea mal­lia kaik­kein huo­noim­mas­ta mah­dol­li­ses­ta? Eikö mal­lia voi hakea jos­tain sel­lai­ses­ta, jon­ka tie­de­tään toimivan?

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    NukkuMatti
    Mik­si minun pitäi­si sel­lais­ta perus­tel­la, kun kan­na­tan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kak­si­ta­sois­ta mallia. 

    Tuos­ta minä olen samaa miel­tä! PKS pitää erot­taa lää­nin­hal­lin­to­mal­lis­ta, kuten se yleen­sä maa­il­mal­la on teh­ty. Suu­rin piir­tein nykyis­tä Kehä III:a pit­kin raja. Sil­le raken­ne­taan oma aluehallinto. 😉

    Sen jäl­keen tämä Hel­sin­gin alue pil­ko­taan toi­mi­vik­si kun­nik­si, jois­sa on 10 000 — 40 000 asu­kas­ta. Ver­ro­tusoi­keus pysyy kun­nil­la, jot­ka ovat niin pie­niä, että ihmi­set vovat oikeas­ti vai­kut­taa sii­hen, mihin raho­ja tuhlataa.

    Samal­la kan­nat­taa val­tion alue­hal­lin­non sot­ku muu­ten­kin sel­vit­tää. Olen pit­kään ihme­tel­lyt, miten hal­lin­to­uu­dis­tus on kyet­ty sös­si­mään niin täy­del­li­ses­ti, kuin se Suo­mes­sa on teh­ty. 😀 Nykyi­ses­tä jär­jes­tel­mäs­tä vähää­kään orga­ni­saa­tio­teo­ri­aa ymmär­tä­vä ei löy­dä min­kään­lais­ta kiin­ne­koh­taa, miten sen luul­laan toimivan.

  12. Vaik­ka on vain kak­si­kym­men­tä kun­taa, jot­ka voi­vat hoi­taa ter­vey­den­huol­lon itse, niis­sä asuu sel­vä enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta. Myös enem­mis­tön edut on voi­ta­va ottaa huo­mioon. Tuol­lai­sen muus­ta yhteis­kun­nas­ta eril­li­sen ter­vey­den­huol­to-sii­lon teke­mi­nen tuot­taa ilmi­sel­viä yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia enem­mis­töl­le suomalaisia.”

    Ja voi­daan aja­tel­la myös että suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta asuu Suomessa.

    Ja että val­tio on ter­vey­den­huol­to­vel­voit­teen lakiin kir­jan­nut, joten mik­si ei voi­si sit­ten ottaa asi­aa hoitaakseen.

    Ote­taan nyt esi­mer­kik­si vaikk­ka Kela, kukaan ei haluai­si var­maan­kaan jakaa Kelaa pariin­kym­me­nen eril­li­seen sii­loon omi­ne tie­to­jär­jes­tel­mi­neen, tie­don­siir­ron ongel­mi­neen (rekis­te­rin­pi­tä­jä­ra­jat, yhteen­so­pi­mat­to­mat tie­to­jär­jes­tel­mät, luvat tie­to­jen luo­vut­ta­mi­sel­le). Hul­lua­han se olisi!

    Ter­vey­den­huol­los­sa tämä on kui­ten­kin arki­päi­vää, eikä halua asioi­den suo­ra­vii­vais­ta­mi­seen oikeas­ti tun­nu ole­van kel­lään — oli puo­lue mikä hyvänsä.

    Toi­sek­seen, päät­tä­vät eli­met voi­si­vat ihan hyvin lie­ven­tää noi­ta tie­to­jär­jes­tel­mien käyt­tö­pak­ko­ja. Jos edes osa poti­lais­ta voi­tai­siin hoi­taa ihan ter­vey­del­li­ses­sä mie­les­sä ilman tur­han­päi­väs­tä tie­to­jen kir­jaa­mis­ta jokai­ses­sa pik­ku­ju­tus­sa, lää­kä­rien tuot­ta­vuus tuplaan­tui­si samantien.

    Te päät­tä­jät olet­te aja­neet hom­man kaa­ok­seen, ei nämä syyl­lis­te­tyt pikkukunnat.

  13. Olen­nais­ta on huo­ma­ta se, että Ruot­sin mal­lis­sa lanstingetin/maakuntahallinnon joh­to vali­taan vaa­leil­la ja lans­tin­ge­til­lä on myös vero­tusoi­keus. Jos kulut nouse­vat lii­kaa, olet­tai­sin, että sii­hen rea­goi­vat äänestäjätkin.

  14. Hyvä näkö­koh­ta Odel­ta. Se mikä toi­mii nykyi­sen 336 kun­nan kons­tel­laa­tios­sa ei enää toi­mi 100 kun­nan kokoonpanossa. 

    Suun­ni­tel­lus­sa n. 100 kun­nan mal­lis­sa on siis n. 20 elin­kel­pois­ta kas­va­vaa, uut­ta kaupunkia/kaupunkiseutua.

    Lisäk­si on 80 kun­taa, jot­ka on muo­dos­tet­tu liit­tä­mäl­lä nii­hin 150 pikkukuntaa.

    Pian elin­kel­poi­suus läh­ti­si näis­tä 150 pik­ku­kun­nas­ta ja pal­ve­lut siir­ti­si­vät keskuskuntiin.

    Elin­kel­vot­to­mat pik­ku­kun­nat rasit­ta­vat näi­tä 80 kes­kus­kun­taa, ja sik­si nekään eivät kaik­ki kan­na kuin muu­ta­man vuoden.

    Edes­sä on siis taas uusi, kal­lis ja kau­hia kun­ta­uu­dis­tus, jos­sa näi­tä kural­le men­nei­tä kun­tia lii­te­tään 20 kaupunkiseutuun.

    Täs­tä syys­tä pitää men­nä suo­raan maa­kun­ta­ta­soi­siin kun­tiin, eikä sekamalleihin. 

    Vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det voi­daan jär­jes­tää muu­ten­kin kuin omis­ta­mal­la kunnantalo.

  15. Olen­ko­han ymmär­tä­nyt oikein että jos kun­ta kil­pai­lut­taa jotain kun­nan on pak­ko hyväk­syä jokin tar­jouk­sis­ta? Kun­ta­ko ei voi olla hyl­kää­mät­tä koko kil­pai­lu­tus­ta? Jos ker­ran uuti­sis­sa on ollut että veron­kier­tä­jiä­kään ei voi­da sul­kea pois, kos­ka laki estää? Mitä jär­keä on lais­sa joka *pakot­taa* teke­mään jotain useas­ti kan­sain­vä­li­sen pää­oman kans­sa, *pak­ko* tie­tää täs­sä yhtey­des­sä aina sitä että hin­ta ei ole kohdallaan.

    Kaik­ki tie­tä­vät sel­lai­sen asian, että valtiolle/kunnalle teh­dyis­sä tar­jouk­sis­sa on aina noin 20% “kun­ta­li­sä”.

  16. Lii­an van­ha: “Ole­te­taan esi­mer­kik­si, että ter­veys­a­se­mal­la on tar­jol­la kak­si kil­pai­le­vaa toi­mi­ti­ti­laa, jois­ta toi­nen on vuo­des­sa 500 000 euroa hal­vem­pi, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen­jär­jes­tä­mi­nen sin­ne mak­saa 900 000 euroa enemmän. ”

    Yksi­tyi­nen terk­ka­ri ottai­si tuon hal­vem­man eikä se välit­täi­si lii­ken­teen jär­jes­tä­jäl­le aiheu­tu­neis­ta kuluista.

    Yksi­tyi­nen terk­ka­ri ottai­si ihan var­mas­ti sen kal­liim­man pai­kan, kos­ka sin­ne on parem­mat lii­ken­neyh­tey­det ja sil­loin saa enem­män asiak­kai­ta. Tai sit­ten se sopi­si kun­nan kans­sa, että kun­ta jär­jes­tää kun­nol­li­set lii­ken­neyh­tey­det hal­vem­man toi­mi­ti­lan luo, että suos­tui­si luo­maan työ­paik­ko­ja ja pal­ve­lui­ta huo­nol­le paikalle.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    NukkuMatti
    Mik­si minun pitäi­si sel­lais­ta perus­tel­la, kun kan­na­tan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kak­si­ta­sois­ta mallia.

    Osmo, yri­tän selventää.

    Kri­tiik­ki­ni kär­ki on siis sii­nä, että minä kan­na­tan (ja ymmär­tääk­se­ni myös Kes­kus­ta­puo­lue) kak­si­ta­sois­ta mal­lia muu­al­le­kin kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Eli kak­si­ta­soi­nen mal­li oli­si yhtä tar­peel­li­nen muil­le­kin maa­kun­nil­le kuin Uudel­le­maal­le (tai siis pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos sitä halu­taan korostaa).

    Eihän hal­li­tuk­sen alus­ta­vas­ti vii­toit­ta­ma mal­li ole mikään aidos­ti kak­si­ta­soi­nen mal­li. Päin vas­toin, sii­nä vain luo­daan eriar­voi­sia kun­tia ja kyl­ve­tään suu­ren rii­dan sie­men maa­kun­tiin. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä muut kuin maa­kun­tien kes­kus­kun­nat eivät hal­li­tuk­sen mal­lil­la pär­jää, saa­ti menes­ty, eivät­kä ne ole edes peri­aat­tees­sa yhden­ver­tai­sia kes­kus­kun­tien kans­sa. Lopul­ta tämä tulee joh­ta­maan maa­kun­tien kokoi­siin suur­kun­tiin (tätä­hän Kokoo­muk­sen edus­ta­ja tai­si jo Kai­nuul­le suo­sit­tel­la­kin) ja sii­nä saa­daan kyl­lä sit­ten heit­tää hyväs­tit myös Vih­rei­den hel­li­mäl­le lähidemokratialle. 

    Täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta­si minul­le jää­vä pääl­lim­mäi­nen vai­ku­tel­ma on kri­tiik­ki maa­kun­ta­mal­lia koh­taan ja keh­nos­ti perus­tel­tu tuki hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­mil­le, jot­ka eivät aina­kaan minua vakuu­ta. Onko siis ihme, jos välil­lä tun­tuu, että Vih­reil­le tai Osmo Soi­nin­vaa­ral­le tämä met­ro­po­li­hal­lin­non luo­mi­nen on se lem­pi­lap­si ja muil­la maa­kun­nil­la ei ole niin väliä. Mie­tin­kin, että pitäi­si­kö kir­joi­tus­ta tul­ki­ta enem­män kan­san­edus­ta­jan vai Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuu­te­tun näkemyksenä.

    Haluan myös koros­taa, että tämä tar­koit­ta­ma­ni maa­kun­ta­mal­li ei ole mikään “ter­vey­den­hoi­to­sii­lo” (eikä sitä ole ymmär­tääk­se­ni myös­kään Kes­kus­tan mal­li), vaan se oli­si mel­ko pit­käl­le sel­lai­nen mal­li, joka Ruot­sis­sa on ollut käy­tös­sä jo kauan.

    Mah­dol­li­ses­ti siis olem­me kak­si­ta­soi­sen maa­kun­nal­li­sen mal­lin kan­nal­la molem­mat ja monis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta­kin mel­ko lail­la samaa miel­tä. Mut­ta hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­mat ovat sii­tä näh­däk­se­ni var­sin kau­ka­na ja kovas­ti ihme­tyt­tää, jos Vih­reät ovat sitä innol­la muka­na toteuttamassa.

    Aivan täy­sin ei voi vält­tyä myös­kään vai­ku­tel­mal­ta, että tämä maa­kun­nal­li­nen kak­si­ta­soi­nen mal­li halu­taan hau­da­ta vain sen vuok­si, että sitä sat­tuu esit­tä­mään vää­rä puo­lue, jol­la ei ole tuki­joi­ta suur­kau­pun­geis­sa tai pää­toi­mi­tuk­sis­sa. Esi­mer­kik­si tänään Ilta­leh­den pää­kir­joi­tuk­ses­sa arvos­tel­laan Kes­kus­tan mal­lia ja etsi­mäl­lä etsi­tään sii­tä viko­ja samaan aikaan, kun maan hal­li­tuk­sel­la ei ole esit­tää yhtään parem­pia perus­tei­ta tai sen­kään ver­taa yksi­tyis­koh­tia, vaik­ka työs­sä on jouk­ko vir­ka­mie­hiä. Ja vie­lä huo­les­tut­ta­vam­paa on , että koko tekeil­lä ole­va hal­lin­to­mal­li on todel­la seka­va, aina­kin nii­den niuk­ko­jen tie­to­jen perus­teel­la, joi­ta tähän men­nes­sä on hal­li­tuk­sel­ta saatu.

    1. Ongel­ma­na on, etä kes­kus­tan mal­li muut­tuu päi­vit­täin. Vii­mek­si se oli puh­das sai­raa­hoi­to­pii­ri­mal­li. Kes­kus­tan mnal­lia voi­si kom­men­toi­da, jos se pysyi­si edes vii­kon pai­kal­laan. Jos­kus aiem­min se oli monia­lai­nen kun­tayh­ty­mä. Kun­tayh­ty­mäs­sä ei ole suo­ria vaa­le­ja vaan kun­kin kun­nan poi­liit­ti­nen enem­mis­tö äänes­tää koko kun­nan ääni­val­lal­la kun­tayh­ty­mä­ko­kouk­ses­sa samaan tapaan kuin Yhdys­val­to­jen presidentivaaleissa.
      Minä kan­na­tan sel­ke­ää maa­kun­tait­se­hal­lin­to­mal­lia suo­ri­ne vaa­lei­neen, mut­ta suu­rek­si häm­mäs­tyk­sek­se­ni kes­kus­ta ei ole täs­sä asias­sa samal­la kan­nal­la — aina­kaan yhte­näi­ses­ti, vaan on esi­tet­ty kaik­kea hassua.
      Täs­tä vie­lä has­sum­mak­si on pan­nut Perus­suo­ma­lai­set, jot­ka ovat vaa­ti­nee­ai­na­kin Uudel­le­maal­le hal­lin­toa, jos­sa jokai­sel­la kun­nal­la on yhtä mon­ta ään­tä. Nyt en todel­la­kaan mol­laa perus­suo­ma­lai­sia vaan tar­joan jul­ki­suut­ta hei­dän ehdo­tuk­sil­leen. Yksi ääni Hel­sin­gil­le, yksi Espool­le ja yksi Pornaisille.
      Täl­lai­ses­sa mal­lis­sa yksi pro­sent­ti suo­ma­lai­sis­ta sai­si ehdot­to­man enem­mis­tön koko maassa!

  18. Pelk­kään ter­vey­den­huol­toon koh­dis­tu­va, talou­del­li­ses­ti itse­näi­nen yksik­kö muo­dos­tuu her­käs­ti kal­liik­si meno­jen­li­säy­sau­to­maa­tik­si. Kun käy­tän­nös­sä lää­kä­rit päät­tä­vät, pal­jon­ko raha­lää­kä­rit tar­vit­se­vat, sitä tar­vi­taan paljon”

    Tuo joh­tuu sii­tä, että mit­ta­ria, joka ker­toi­si kuluil­le­jär­ke­vän katon ei ole tuol­lai­ses­sa organisaatiossa.
    Aikoi­naan Tele oli tuol­lai­nen ksu­tan­nus­ve­toi­nen laitos,kaikki raha tuli val­tion bud­je­tis­ta ja tele­tu­lot taas meni­vät suo­raan val­tion kas­saan eikä niid­ne välil­lä­ol­lut yhteyttä

    Mut­ta 1970-luvul­la alet­tiin hal­lin­nol­li­sen kir­jan­pi­don rin­nal­la pitää lii­ke­kir­jan­pi­toa ja se ker­toi ovat­ko tulot ja menot balanssissa

    Kyl­lä se muut­ti insi­nöö­rin­kin ajat­te­lun nopeas­ti tuloshakuiseksi.

    Kun tähän lisät­tiin suo­ri­te- ja pal­ve­lu­ta­so­seu­ran­ta niin aina­kin kes­kei­set päät­tä­jät alkoi­vat miet­tiä resus­sien käyt­töä teho­kuu­den ja talou­del­li­sen jär­ke­vyy­den kannalta.

    Täl­lai­ses­sa laa­ja­poh­jai­ses­sa ter­vey­sor­ga­ni­saa­tios­sa yhteis­kun­nan raha voi­daan kiin­nit­tää asiakkaaseen,se on yksi­kön tulo
    menot tuel­vat liikekirjanpidosta

    Jakun yksik­kö­jä on n 20 niin löy­tyy ver­tai­lu­poh­jaa ja par­haat voi­daan palkita

    Eikä suu­ria ongel­mia syn­ny sil­lä suo­ri­te-ja pal­ve­lu­ta­so­seu­ran­ta val­voo laatua

    Ei Teles­sä­kään jää­nyt yhtään tilaa­ja raken­ta­mat­ta Lapis­sa sen kal­leu­den takia, Rait­ti­jär­vel­le­kin teh­tiin yhteydet.

    Sii­tä huo­li­mat­ta sääs­töt oli­vat mer­kit­tä­viä kai­kil­la toi­min­nan alueilla

  19. Kal­le:
    ‘snip’
    Minul­le ei kukaan vie­lä ole pys­ty­nyt selit­tä­mään, mik­si ter­veys­kes­kuk­set pitäi­si pelas­taa raken­ne­muu­tok­ses­sa? Ne kopioi­tiin aikoi­naan DDR:stä, mil­lä tuhot­tiin toi­mi­va kun­nan- ja yksi­tyis­lää­kä­ri ver­kos­to Suomesta.
    ‘snip’

    Siis kun­nan­lää­kä­ri­ver­kos­to, jos­sa oli 1 (yksi) lää­kä­ri per kun­ta oli toi­mi­va ja sopi­si nykymalliksi?
    Yksi­tyis­lää­kä­rei­tä näyt­täi­si edel­leen­kin ole­van Suomessa.
    Kuten olen aikai­sem­min­kin toden­nut, ter­veys­kes­kus ja yksi­tyi­nen lää­kä­ria­se­ma ovat toi­min­nal­taan ja hal­lin­nol­taan täs­mäl­leen saman­lai­set, siis kum­pi on kopioi­tu DDR:stä?
    Ero on lää­kä­rin työ­suh­tees­sa ja sii­nä, että yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la poti­las tuo rahan tul­les­saan — jos näin teh­täi­siin ter­veys­kes­kuk­ses­sa­kin, ei rahoi­tuson­gel­maa eikä odo­tus­ta oli­si — Tans­kan malli?

  20. Kal­le: Ne maat Euroo­pas­sa, jois­sa on koh­tuu­hin­tai­nen mut­ta laa­du­kas ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä, tuot­ta­vat perus­ter­vey­den­huol­lon yksi­tyi­sel­lä. Sen pääl­le taas on jul­ki­nen sairaalalaitos. 

    Kal­le ei kui­ten­kaan ker­ro mitä nuo maat ovat, jot­ka noin hyvin ovat osan­neet hoitaa.

    Ja mitä tar­koit­taa hänen ‘koh­tuu­hin­tai­nen’? Tar­koit­taa­ko se, että yhteis­kun­nal­le koh­tuu­hin­tai­nen vai koh­tuu­hin­tai­nen myös sairastavalle?

    1. Koh­tuu­hin­tai­nen, jos yli­pään­sä tar­koit­taa mitään, var­maan­kin tar­koit­taa ter­vey­den­huol­lon osuut­ta brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Suo­mea hal­vem­pia? Intia?

  21. Ongel­ma on sii­nä, että yri­te­tään luo­da uusi hie­no jär­jes­tel­mä van­han pääl­le.. Pitäi­si teh­dä totaa­li­nen uudis­tus täy­sin puh­taal­ta pöy­däl­tä. Kun tah­to­ti­la tie­de­tään, niin tähän voi­daan sit­ten siir­tyä asteit­tain. Nyky­ajan poliit­ti­nen ja vir­ka­mies­jär­jes­tel­mä ei vaan tue Suo­mes­sa mitään jär­ke­vää kehi­tys­tä. Aina aja­tel­laan jon­kin ins­tans­sin etua, ei lop­pu­tu­los­ta mikä on meil­le kai­kil­le parasta.

  22. Ihan vain ohi­men­nen ei kun­ta voi tar­jouk­sia hylä­tä. Vain han­kin­ta­lain mukai­sil­la perus­teil­la, eli (mui­den muas­sa) tar­jous­kil­pai­lu voi­daan kes­keyt­tää, jos kaik­ki tar­jouk­set ylit­tä­vät olen­nai­ses­ti tar­koi­tuk­seen vara­tut mää­rä­ra­hat. Jos yli­tys ei ole olen­nai­nen, kun­nan tulee yrit­tää kaa­pia rahat jostain.

  23. Pari kom­ment­tia vie­lä lisää:

    Nimi­merk­ki Evert The Neve­rEst on mie­les­tä­ni oikeas­sa ana­lyy­sis­sään edel­lä. Itse näki­sin kui­ten­kin, että hänen toi­vo­maan­sa noin 20 hal­lin­toa­lu­een mal­liin voi­tai­siin pääs­tä myös Kes­kus­tan ehdot­ta­man uudis­tuk­sen pohjalta. 

    Jos kun­nil­ta siir­ret­täi­siin maa­kun­nal­le ras­kaim­mat pal­ve­lut eli sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi, sekä ne pal­ve­lut, joi­den jär­jes­tä­mi­ses­sä laa­ja väes­tö­poh­ja tai maan­tie­teel­li­nen kat­ta­vuus oli­si­vat hyö­dyk­si (esim. jouk­ko­lii­ken­ne, seu­tu­kaa­voi­tus, ammat­ti­kou­lu­tus), niin luon­nol­li­ses­ti pal­ve­lui­den muka­na meni­si­vät myös rahat. Jos/kun maa­kun­ta kerää suu­rem­man vero­po­tin, niin kun­nil­le tie­tys­ti jää vain pie­ni osa nykyi­sis­tä tulois­ta ja menois­ta. Olen hyvin var­ma, että nämä Evert The Neve­rEs­tin mai­nit­se­mat kun­nan­ta­lot tuli­si­vat sil­loin hyvin pian sääs­tö­toi­men­pi­tei­den koh­teek­si ihan itses­tään­kin ilman kun­tien lak­kaut­ta­mis­ta (tilo­ja esim. vuo­krat­tai­siin yri­tyk­sil­le tai myy­täi­siin). Onhan tyh­jik­si jää­nei­tä kou­lu­ja jo monis­sa kun­nis­sa myy­ty­kin väen vähentyessä. 

    Sit­ten Osmon kir­joi­tuk­seen täy­tyy vie­lä kom­men­toi­da, että jos Vih­rei­den jou­kos­sa aidos­ti kan­na­te­taan kak­si­ta­sois­ta maa­kun­nal­lis­ta mal­lia, niin minus­ta ei rii­tä vain tode­ta, että “maa­kun­ta­mal­lis­sa on myös se vika, että sil­le ei ole enem­mis­töä edus­kun­nas­sa”, vaan pitäi­si toi­mia aktii­vi­ses­ti sen enem­mis­tön saa­mi­sek­si. Täl­lai­nen argu­men­taa­tio on minus­ta vähän samaa luok­kaa kuin Hen­na Virk­kusel­la, kun toi­mit­ta­ja tele­vi­sios­sa kysyi, että mik­sei kaik­kia kun­ta­uu­dis­tuk­sen vaih­toeh­to­ja sel­vi­te­tä perus­teel­li­ses­ti esi­mer­kik­si asian­tun­ti­joi­ta kuul­len. Tähän Virk­ku­nen tote­si, että “sik­si kun me ollaan pää­tet­ty näin”. Anna mun kaik­ki kestää 🙂

    No, toi­vot­ta­vas­ti Vih­reät tuo­vat hal­li­tuk­sen sisäi­sis­sä kes­kus­te­luis­sa samat kan­nat jul­ki kuin näis­sä lukui­sis­sa blo­gi­kir­joi­tuk­sis­sa, joi­ta on mediois­sa näky­nyt useam­mal­ta­kin edustajalta.

    1. Sit­ten Osmon kir­joi­tuk­seen täy­tyy vie­lä kom­men­toi­da, että jos Vih­rei­den jou­kos­sa aidos­ti kan­na­te­taan kak­si­ta­sois­ta maa­kun­nal­lis­ta mal­lia, niin minus­ta ei rii­tä vain tode­ta, että “maa­kun­ta­mal­lis­sa on myös se vika, että sil­le ei ole enem­mis­töä edus­kun­nas­sa”, vaan pitäi­si toi­mia aktii­vi­ses­ti sen enem­mis­tön saamiseksi.

      Kir­joit­ta­ja oikai­si aika paljon.
      Jos kan­nat­taa kak­si­ta­sois­ta mal­lia kau­pun­ki­seu­duil­le se ei tar­koi­ta, että tar­koit­taa kak­si taois­ta MAAKUNNALLISTA mal­lia. Esi­mer­ki­si Kymen­laak­son kan­nal­ta voi­si olla pal­jon fik­sum­paa kan­nat­taa yhtä kak­si­ta­sois­ta mal­lia Kot­kan ja tois­ta Kou­vo­lan ympä­ril­le. Suo­mi nyt vain on jär­jes­täy­ty­nyt enem­män kau­pun­kie­seu­tu­jen kuin tsaa­rin ajan ken­raa­li­ku­ver­ne­ment­tien mukaan.
      Edel­leen olen sitä miel­tä, että kun­nal­lis­hal­lin­non tär­kein teh­tä­vä on päät­tää maan­käy­tös­tä. Täs­tä voit­te olla eri miel­tä, mut­ta miet­ti­kää­pä mitä nykyi­sis­tä pää­tök­sis­tä on jäl­jel­lä vuon­na 2200. Päi­vä­hoi­dos­ta ei mitään, mut­ta ase­ma­kaa­vois­ta toi­vot­ta­vas­ti aika pal­jon. Maan­käy­tös­sä on syy­tä pitää huol­ta samal­la pai­kal­li­ses­ta vai­kut­ta­mi­ses­ta että jär­ke­vän koko­nai­suu­den muodostamisesta.
      Jär­ke­vä koko­nai­suus edel­lyt­tää, että esi­mer­kik­si Hel­sin­ki voi vai­kut­taa Van­taan ja Espoon kaa­voi­tuk­seen ja päin vas­toin. Sen sijaan se ei edel­ly­tä, että Hel­sin­ki­läi­set päät­täi­si­vät Por­nais­ten kaavoituksesta.
      Jos maan­käy­tös­tä päät­tä­mi­nen siir­ret­täi­siin demo­kraat­ti­ses­ti vali­tuil­le maa­kun­nil­le, por­nais­lai­sil­ta ei pal­jon kysyt­täi­si hedän maan­käy­tös­tään. Kaa­voi­tus­lau­ta­kun­nas­sa ei oli­si yhtää por­nais­lais­ta. En toi­saal­ta ymmär­rä, mik­si mei­dän pitäi­si kuun­nel­la por­nais­lais­ten mie­li­pi­tei­tä Hel­sin­gin ratik­ka­ver­kos­ta. Maan­käy­tös­sä kau­pun­ki­seu­tu­jen sisäl­lä tar­vi­taan tiuk­kaa yhteis­toi­min­taa, mut­ta kau­pun­kien kaa­voi­tus ei kuu­lu haja-asu­tusa­luei­den ihmi­sil­le eikä päin vastoin.
      Kes­kus­tal­la on point­ti kak­si­ta­soi­ses­sa mal­lis­sa, mut­ta sitä pitäi­si vähän kehit­tää, ennen kuin se on edes har­kin­na­nar­voi­nen. En ymmär­rä, mik­si kes­kus­ta­lai­set, joil­la on täs­sä asias­sa pal­jon osaa­mis­ta, naa­mioi­tu­vat tyh­mik­si ja ovat otta­neet tuon “vas­tus­tan muun muas­sa kaik­kea” ‑asen­teen. Hei­dän sijas­saan pelai­sin kor­tit aivan toi­sin. Kes­kus­tan pitäi­si olla aktii­vi­nen juu­ri kau­pun­ki­seu­tu­jen hal­lin­non umpi­sol­mu­jen avaamisessa.

  24. Perus­suo­ma­lais­ten kun­ta­mal­li on, että jokai­nen hei­tä äänes­tä­vä voi­si olla oma kuntansa.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä kan­na­tan sel­ke­ää maa­kun­tait­se­hal­lin­to­mal­lia suo­ri­ne vaa­lei­neen, mut­ta suu­rek­si häm­mäs­tyk­sek­se­ni kes­kus­ta ei ole täs­sä asias­sa samal­la kan­nal­la – aina­kaan yhte­näi­ses­ti, vaan on esi­tet­ty kaik­kea hassua.

    No hyvä, että nyt vih­doin­kin tämä tuli sel­väk­si meil­le muillekin.

    Syy sii­hen, mik­si Kes­kus­ta ei ole mihin­kään tiet­tyyn mal­liin kes­kit­ty­nyt lie­nee var­maan­kin se, että juu­ri mikä tahan­sa nois­ta mal­leis­ta oli­si parem­pi kuin hal­li­tuk­sen ehdot­ta­ma, mut­ta kukaan ei ole min­kään­lais­ta tukea edes nii­den yhtei­sil­le piir­teil­le osoit­ta­nut. Eli siis sil­le aja­tuk­sel­le, että oli­si kiva, jos kun­ta­uu­dis­tus­ta ei ajet­tai­si ja lähi­de­mo­kra­ti­aa tapet­tai­si pel­kän ter­vey­den­hoi­to­uu­dis­tuk­sen var­jol­la, ei ole juu­ri­kaan kan­na­tus­ta heru­nut. Jos siel­lä men­nään yhden idean taak­se, on hal­li­tuk­sen help­po läh­teä nyp­pi­mään ide­aa rik­ki yksi­tyis­koh­dis­ta ilman, että kenen­kään tar­vit­see edes kom­men­toi­da sitä perus­a­ja­tus­ta, että ter­vey­den­huol­to voi­tai­siin ottaa pois kun­ta­ta­sol­ta eikä kun­tien mää­rää tar­vit­si­si pudot­taa yksi­nu­me­roi­sek­si luvuksi.

  26. Osmo,
    en tar­koit­ta­nut, että maa­kun­nan pitäi­si päät­tää jon­kun kun­nan ase­ma­kaa­van yksi­tyis­koh­dis­ta, vaan seu­tu­kaa­voi­tuk­sel­la tar­koi­tin yleis­piir­tei­sem­piä “maa­kun­ta­kaa­van” tms. tyyp­pi­siä suun­ni­tel­mia, jos­sa kar­keam­mal­la tasol­la suun­ni­tel­laan maan­käyt­töä. Ruot­sis­sa­kin tätä teh­dään maa­kun­ta­ta­sol­la eikä sii­tä mitään hait­taa ole. Oleel­lis­ta on mie­les­tä­ni löy­tää sel­keä ja toi­mi­va teh­tä­vien jako maa­kun­nan ja koti­kun­tien välil­le. Ja tämän työn­jaon ei näh­däk­se­ni vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si olla kai­kis­sa maa­kun­nis­sa pri­kul­leen sama, kun­han suu­ret lin­jat ovat sel­keät (eli aina­kin sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi ja muu­ta muu asia maakunnalle). 

    Ja sitä pait­si, kyl­lä suu­ret kuviot esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun maan­käy­tös­sä saat­ta­vat vai­ku­tuk­si­neen säteil­lä yllät­tä­vän­kin kau­ak­si, joten var­maan­kin vaik­ka­pa jos­sain Kirk­ko­num­mel­la halu­taan niis­tä kuul­la ja olla ajan tasal­la. Oli­si­ko näis­tä pik­ku­kun­nis­ta sit­ten jotain hait­taa yhtei­ses­sä maa­kun­nal­li­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa, jos maa­kun­taa joh­tai­si suo­ril­la vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to, jos­sa pik­ku­kun­nil­la tus­kin oli­si suh­teet­to­man suur­ta val­taa? Tun­tuu, että sinun aja­tus­maa­il­mas­sa­si nämä pik­ku­kun­nat oli­si parem­pi jät­tää aje­leh­ti­maan omil­laan tai liit­tää väki­sin suu­rem­piin naa­pu­rei­hin­sa kuin ottaa yhtei­sen maa­kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon pii­riin. Kor­kein­taan kai sai­si­vat olla mak­sa­vi­na asiak­kai­na kes­kus­sai­raa­las­sa, mut­ta mie­lel­lään ilman pää­tös­val­taa. Pitäi­si nyt ymmär­tää, että jos halu­taan Suo­meen luo­da menes­ty­viä aluei­ta, niin kukin maa­kun­ta pitäi­si saa­da puhal­ta­maan yhteen hii­leen, syr­jäi­sim­mät­kin kun­nat mukaan lukien. Maa­kun­ta­ta­so vei­si pois hai­tal­li­sen kil­pai­lun ja loi­si edel­ly­tyk­set yhteistyölle.

    Eivät­kä nämä maa­kun­nat nyt minun mie­les­tä­ni ihan niin antiik­ki­nen ja mer­ki­tyk­se­tön “tsaa­rin­ai­kai­nen” käsi­te ole kuin tun­nut ajat­te­le­van. Vai onko ken­ties Ruot­sin­kin maa­kun­nat näi­tä tsaa­rin ken­raa­li­ku­ver­ne­ment­te­ja? Useim­mil­la Suo­men kol­kil­la maa­kun­ta on aivan sel­keä ja iden­ti­tee­til­tään vah­va alue, jota mää­rit­te­lee moni asia: esim. yli­opis­to, mur­re, sano­ma­leh­ti, kes­kus­sai­raa­la, jne. Jos het­ken miet­tii, niin huo­maa, että asioin­ti maa­kun­ta­kes­kuk­siin on yllät­tä­vän vil­kas­ta laa­joil­ta alueil­ta, jot­ka ovat pal­jon suu­rem­pia kuin jär­ke­vä yhden kun­nan koko. Ja mie­les­tä­ni näi­den aluei­den voi­ma pitäi­si saa­da koo­tuk­si yhteen edis­tä­mään yhtei­siä tavoitteita. 

    Mut­ta toki tar­vit­taes­sa voi­tai­siin jakaa osiin sel­lai­sia maa­kun­tia, jot­ka ovat sel­väs­ti jakaan­tu­neet useam­paan kes­kuk­seen. Minus­ta mel­ko hyvä jako sopi­viin maa­kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non aluei­siin saa­tai­siin nykyi­sis­tä sai­raan­hoi­to­pii­reis­tä. Esi­mer­kik­si Lapin lää­nin alu­eel­la oli­si kak­si maa­kun­taa: Län­si-Poh­ja (kes­kuk­se­na Kemi-Tor­nio) ja Lap­pi (kes­kuk­se­na Rova­nie­mi), samoin Oulun lää­nin alu­eel­la: Poh­jois-Poh­jan­maa ja Kai­nuu, ja näin pois päin. Aivan hyvin myös Kymen lää­ni voi­si jakau­tua kah­teen “maa­kun­taan”, jos se on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta sikä­läi­siin oloihin.

    Var­maan­kin olet Osmo oikeas­sa, että on Kes­kus­tas­sa­kin vikaa, saa­mat­to­muut­ta ja vii­vyt­te­lyä ollut täs­sä kun­ta­uu­dis­tus­asias­sa. Vai­kea minun kui­ten­kin on mil­lään uskoa, että ko. puo­lu­een nykyi­nen puheen­joh­ta­ja mikään tuu­li­vii­ri oli­si, jon­ka sanaan ei voi luot­taa tai joka vii­kon välein näi­tä kun­ta­uu­dis­tus­mal­le­ja vaih­tai­si. Min­kä­lai­set työ­ta­vat teil­lä kan­san­edus­ta­jil­la siel­lä edus­kun­nas­sa oikein on, kun tuos­sa blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa täy­tyy poh­tia, että mitä miel­tä se Sipi­lä oikein on. Eikö se oli­si hel­pom­pi kysyä siel­lä edus­kun­nas­sa hänel­tä itsel­tään suo­raan. Luu­li­si hänen ker­to­van kysyt­täes­sä, että mikä se Kes­kus­tan mal­li oikein on tai aina­kin sil­tä osin kuin se kiin­ni­tet­ty on.

    1. Suur­piir­tei­nen maa­kun­ta­kaa­va ei rii­tä maan­käy­tön yhtei­sek­si ohjauk­sek­si kau­pun­ki­seu­dul­la. Jos riit­täi­si, emme tar­vit­si­si mitään met­ro­po­li­hal­lin­toia, kos­ka maa­kun­ta­kaa­va on jo ole­mas­sa. Se tark­kuus, jol­la maa­kun­nan kes­kus­taa­ja­maa (mil­joo­na asu­kas­ta) on kaa­voi­tet­ta­va yli­kun­nal­li­ses­ti, oli­si aivan lii­an tark­ka Por­nai­siin. Kos­ka ei ole oikein, että hel­sin­ki­läi­set päät­tä­vät yksi­tyis­koh­tai­ses­ti Por­nais­ten, ei ole myös­kään oikein, että por­nais­lai­set päät­tä­vät yksi­tyis­koh­tai­ses­ti Hel­sin­gin asioista.
      Onko niis­tä por­nais­lai­sis­ta sit­ten jotain hait­taa? Se hait­ta tulee sii­tä, että jos por­nais­lai­set on kui­ten­kin otet­ta­va mukaan, met­ro­po­li­hy­al­lin­nos­ta tulee lii­an haja­nai­nen. Sii­hen pitäi­si ottaa mukaan vain kes­kus­taa­ja­man kun­nat. Koke­muk­setg Uuden­maan lii­ton hal­lin­nos­ta puol­ta­vat tätä voimakkaasti. 

      Olen kes­kus­tel­lun edus­kun­nas­sa monen kes­kus­ta­lai­sen kans­sa sii­tä, mil­lais­ta maa­kun­ta­hal­lin­toa he oikein tavoit­te­le­vat ja saa­nut mon­ta eri­lais­ta vas­taus­ta. Kes­kuis­ta­lais­ten ongel­ma on, ettei­vät he uskal­la sanoa, joh­de­taan­ko maa­kun­ta­hal­li­tus­ta peri­aat­teel­la, jos­sa jokai­sel­la maa­kun­nan asuk­kaal­la on yksi ääni. Tähän kysy­myk­seen on vain huo­no­ja vas­tauk­sia. Eri­lai­nen ääni eri ihmi­sil­le ei ole oikein demo­kraat­tiis­ta ja yksi ääni jokai­sel­le ei anna pie­nil­le kun­nil­le mitään sanansijaa.

  27. Mun mie­les­tä taus­ta­ki­pui­lus­sa on kyse yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta, ts. sii­tä ettei sii­tä pys­ty­tä edes puhu­maan ja päät­tä­mi­nen on jo ihan mah­do­ton ajatus.

    Ylei­sel­lä tasol­la näin: On eri kokoi­sia kes­kuk­sia, mer­ki­tyk­ses­sä paik­ko­ja jois­sa ihmis­vir­rat koh­taa­vat, aina van­has­ta mai­to­lai­tu­ris­ta suur­kau­pun­gin kes­kus­taan. Se min­kä­lai­sia pal­ve­lui­ta, ja (joukko)liikennekin on pal­ve­lu, siel­lä käy­tän­nös­sä voi jär­jes­tää riip­puu ihmis­vir­to­jen suu­ruu­des­ta, kaup­pa vaa­tii kan­nat­tak­seen koos­taan riip­puen tie­tyn kokoi­sen asia­kas­kun­nan, jol­le­kin mää­räl­le poti­lai­ta on mah­dol­lis­ta tar­jo­ta eri­kois­sai­raa­la ja toi­sel­le mää­räl­le sai­raan­hoi­ta­jan vas­taan­ot­to. Tähän saak­ka asias­ta lie­nee yksi­mie­li­syys, kun tämä on itses­tään selvää.

    Mut­ku joka ris­teyk­sel­lä on kylä­pääl­lik­kö, jon­ka mie­les­tä juu­ri se hänen huol­toa­se­man­sa tai moni­toi­mi­ta­lon­sa on, jos ei nyt ihan poh­jos­mai­nen met­ro­po­li, niin aina­kin maa­kun­nal­li­nen kes­kus. Tois­tai­sek­si Suo­mes­sa on elin­kei­non vapaus, eli yksi­tyis­ten pal­ve­lui­den ei ole pak­ko kylä­pääl­li­kön vero­ra­hoil­la raken­ta­maan aal­to­pel­ti­hal­liin sijout­tau­tua, joten jul­ki­sia pal­ve­lu­ja ripo­tel­laan sitä antau­muk­sel­li­sem­min. Mie­hel­le jol­la on ter­veys­a­se­ma joka taa­ja­ma on sotealue.

    En puhu nyt vain maa­seu­dus­ta. Ihan tota samaa se on vaik­ka Hel­sin­gin sisäl­lä, tai Van­taal­la, tai Espoos­sa jol­la on hil­peät nel­jä-vii­si kes­kus­taa. Pitäi­si teh­dä valintoja.

    Val­taa ei anne­ta, se ote­taan, ja täs­sä ollaan otta­mas­sa kylä­pääl­li­köl­tä val­taa pois. Tämän takia tää on sem­mois­ta myö­tä­hä­pe­ää aiheut­ta­via semant­tis­ta int­tä­mis­tä sii­tä kut­su­taan­ko sitä hal­lin­non tasoa joka päät­tää yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta, ter­vey­den­huol­los­ta, lii­ken­tees­tä ja muis­ta moni­ky­lä­pääl­li­köl­li­sis­tä asiois­ta kun­nak­si, maa­kun­nak­si vai alue­här­päk­keek­si. Vero­tusoi­keut­ta sil­lä ei aina­kaan saa antaa kos­ka sii­nä menee kylä­pääl­li­kön bud­jet­ti, ja vähin­tään tulee pitää huol­taa sitä että kysees­sä on yhteis­työ­elin jos­sa kukaan ei pää­tä mitään, kos­ka kylä­pääl­li­kön pai­na­jai­nen ei ole ettei hän saa päät­tää, se on ikä­vää puu­haa jos­ta tulee sano­mis­ta, vaan se että joku muu päättää.

  28. Rai­mo K: …Tans­kan malli? 

    Kun­nan­lää­kä­ri­jär­jes­tel­män idea­han haja-asu­tusa­lu­eel­la oli, että yksi hen­ki­lö sai kun­nol­li­sen kor­vauk­sen perus­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä. Jos hän oli ahne, niin hän työs­ke­ne­li vuo­den ympä­ri. Nor­maa­lis­ti sii­tä kor­vauk­ses­ta mak­set­tiin myös sijais­ten pal­kat. Kun­nan­lää­kä­rin taus­tal­la taas oli alue­sai­raa­la­ver­kos­to, jon­ka teh­tä­viä on yri­tet­ty epä­on­nis­tu­nees­ti siir­tää terveyskeskuksiin. 

    Ehkä kui­ten­kin enem­män jotain Hol­lan­tia, Rans­kaa tai jopa Ita­li­aa. Nois­ta vii­mek­si­mai­nit­tu tosin on aika kii­sa­na­lai­nen. Kaik­ki siel­lä asu­neet tutut ovat kehu­neet perus­ter­vey­den­huol­toa, mut­ta sai­raa­la­jär­jes­tel­mä ei ole kovin hyväs­sä tikissä.

    Joka tapauk­ses­sa, DDR:stä kopioi­tu ter­veys­kes­kus­mal­li on aivan lii­an ras­kas perus­ter­vey­den­huol­toon. Itse hävit­täi­sin sen tur­ha­na kulue­rä­nä. Min­kä osuu­den muu­ten tar­kal­leen ottaen kun­nat mak­sa­vat nyky­ään? KELA tun­tuu unoh­tu­van koko­naan kes­kus­te­lus­sa, siel­tä­kin tulee raha­vir­to­ja. Samoin yksi­tyi­sis­tä vakuu­tuk­sis­ta. Koko­nai­suus tun­tuu niin moni­mut­kai­sel­ta, että kun­no­lis­ta koko­nais­esi­tys­tä en ole näh­nyt mis­sään. Omat­kin mie­li­pi­tee­ni perus­tu­vat eri toi­mi­joi­den kus­tan­nus­vai­ku­tuk­siin, eivät prosessiin.

  29. Perus­on­gel­ma on se, että ter­veyt­tä ja sai­raut­ta voi tut­kia, hoi­taa ja ehkäis­tä täy­sin rajat­to­mas­ti eikä mitään “oike­aa” mää­rää ole. Jos maal­li­kot päät­tä­vät niin resurs­sit jakau­tu­vat pal­jon tun­ne­poh­jal­ta. Kun sanot tai­ka­sa­nan syö­pä niin johan irto­aa rahaa vaik­ka ydin­käyt­töi­seen verenpainemittariin. 

    Samo­jen asioi­den teke­mi­seen voi käyt­tää 100 tai 10000 euroa ja se kal­liim­pi on aina perus­tel­lum­pi. Ja se kal­liim­pi on aina se mitä eri­kois­sai­raan­hoi­to käyttää. 

    Aja­tel­laan vaik­ka niin banaa­lia ja yleis­tä oiret­ta kuin lyhy­tai­kai­nen väsy­mys. Näi­tä­kin yleis­lää­kä­ril­le tulee. Yleen­sä hän haas­tat­te­lee ja tut­kii poti­laan ja ottaa vähän hal­po­ja perus­tut­ki­muk­sia. Jos mitään sel­ke­ää ei ilme­ne niin jää­dään jok­si­kin aikaa seu­ran­ta­lin­jal­le ja 99 pro­sent­tia ohit­tuu. Jos sama poti­las tut­ki­taan heti eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa niin käyn­nis­te­tään her­käs­ti laa­jem­mat tut­ki­muk­set, jois­sa palaa tuol­lai­set 20 000 euroa san­gen nopeas­ti. Ja pie­nel­tä osal­ta löy­tyy­kin oikea sai­raus jota saa­te­taan jopa pys­tyä hoi­ta­maan, vaik­ka­pa jokin syö­pä­sai­raus. Kum­pi nyt oli oikea tapa? Entä sinun rakkaimmallesi? 

    Ihan sama tilan­ne pätee lähes kaik­kiin hyvin ylei­siin oirei­siin. Sen takia ilta­päi­vä­leh­dis­sä meuh­koa­vat ne joi­ta “arvaus­kes­kus­lää­kä­ri” puos­ka­roi, kun ei tut­ki­nut tar­peek­si. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la yllät­täen tut­ki­taan pal­jon kun se kas­vat­taa tienestejä.

    Ennus­tan että perus­ter­vey­den­huol­to ennen­pit­kää lope­te­taan tar­peet­to­ma­na kun kenel­lä­kään ei ole enää her­mo­ja pidät­täy­tyä lisätutkimuksista.

  30. Hör­höt suo­si­vat lää­kä­ri­toi­min­nan orga­ni­soi­mi­ses­sa huo­nei­ta, jos­sa on lää­kä­rei­tä sen sijaan, että suo­si­si­vat toi­min­nas­sa huo­nei­ta, jos­sa on lää­kä­rei­tä. Juu­ri edel­lä mai­ni­tus­ta syys­tä lää­kä­ri­kes­kus on parem­pi orga­ni­saa­tio kuin lää­kä­ri­kes­kus, jon­ka nime­nä on toi­si­naan ter­veys­kes­kus. Ehkä­pä tuos­ta sai­si jon­kin sel­vi­tyk­sen aikai­sek­si, mut­ta se ei tai­da kuu­lua tuo­tan­to­ta­lou­den, vaan psy­kiat­rian piiriin.

  31. Osmo,
    minun mie­les­tä­ni sinun läh­tö­koh­ta­si ja näkö­kul­ma­si on hyvin pää­kau­pun­ki­kes­kei­nen. Mie­tit, että mikä oli­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­le paras raken­ne, ja se vie pää­huo­mion, ja muu koko­nai­suus jää sit­ten hiu­kan sivuun. Mut­ta tämä on toki ymmär­ret­tä­vää ja pää­kau­pun­ki­seu­tu on tär­keä alue, joten muu­ta­ma kom­ment­ti koh­ta myös siihen.

    Aivan ensin kui­ten­kin kom­ment­ti tähän kak­kos­ta­son hal­lin­to­por­taan pää­tök­sen­te­koon, oli se sit­ten nimel­tään maa­kun­ta, met­ro­po­li, seu­tu­kun­ta tai jotain muu­ta. Ruot­sis­sa sikä­läi­sen maa­kun­ta­val­tuus­ton (“lands­tings­full­mäk­ti­ge”) vaa­lis­sa maa­kun­ta on jaet­tu vaa­li­pii­rei­hen mel­ko yksin­ker­tais­ten sään­tö­jen mukaan: vaa­li­pii­rin täy­tyy olla maan­tie­teel­li­sel­tä alu­eel­taan yhte­näi­nen ja vähin­tään sen kokoi­nen, että siel­tä tulee vali­tuk­si 8 edus­ta­jaa maa­kun­ta­val­tuus­toon (http://sv.wikipedia.org/wiki/Valkrets). Täl­tä poh­jal­ta ongel­man voi­si minun mie­les­tä­ni Suo­mes­sa­kin ratkaista.

  32. Sit­ten joi­tain kom­ment­te­ja tähän pää­kau­pun­ki­seu­dun ja Uuden­maan alu­een hallintoon.

    Osmon esil­le nos­ta­miin ongel­miin tulee mie­leen aina­kin kak­si vaih­toeh­toa, jois­sa var­mas­ti on omat haasteensa:

    (1) Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la teh­täi­siin kun­ta­lii­tos, jos­sa kes­kus­taa­ja­man kun­nis­ta (Hel­sin­ki, Espoo, Van­taa, Sipoo, Kau­niai­nen) teh­täi­siin yksi suur­kun­ta, hiu­kan samaan tapaan kuin Oulun ja Jyväs­ky­län alueil­la on teh­ty. Tämä suur­kun­ta sit­ten vas­tai­si met­ro­po­li­hal­lin­nos­ta, ja mah­dol­li­ses­ti sisäi­sil­lä pää­tök­sil­lään jakai­si val­taa alueil­le, esim. alue­lau­ta­kun­tien tai mui­den sel­lais­ten muo­dos­sa (edel­lyt­tä­nee laki­muu­tok­sia tämä­kin). Uuden­maan maa­kun­taa joh­tai­si puo­les­taan suo­ril­la vaa­leil­la valit­tu maa­kun­ta­val­tuus­to, joka vas­tai­si esi­mer­kik­si sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mes­ta, kes­kus­taa­ja­mien väli­ses­tä jouk­ko­lii­ken­tees­tä, ammat­ti­kou­lu­tuk­ses­ta ja maa­kun­ta­kaa­vas­ta. Täs­sä vaih­toeh­dos­sa on aina­kin pari ongel­maa: vapaa­eh­toi­siin kun­ta­lii­tok­siin ei ole löy­ty­nyt pk-seu­dul­la tah­toa ja syn­ty­vä suur­kun­ta oli­si tosi mas­sii­vi­nen, mikä ehkä edel­lyt­täi­si val­lan jakoa osa-alueil­le, joka puo­les­taan joh­tai­si kol­mi­por­tai­seen mal­liin (mikä ei tosin vält­tä­mät­tä oli­si Uudel­le­maal­le huo­no rat­kai­su suu­res­ta väki­mää­räs­tä johtuen).

    (2) Teh­dään Uudel­le­maal­le kak­si­por­tai­nen maa­kun­nal­li­nen hal­lin­to­mal­li siten, että jae­taan Uusi­maa nel­jään “maa­kun­taan” kes­kuk­si­na Hel­sin­ki (esim. HYKS-alue+Sipoo), Loh­ja, Hyvin­kää ja Por­voo. Nämä nel­jä maa­kun­taa vas­tai­si­vat suu­res­ta osas­ta nykyis­ten kun­tien teh­tä­viä, mut­ta kun­nat sinäl­lään säi­lyi­si­vät (toki hen­ki­lös­tö­mää­räl­tään pie­nem­pi­nä). Tämä kak­si­ta­soi­nen mal­li vaa­ti­si vie­lä ylä­puo­lel­leen yhden tason, joka oli­si vas­tuus­sa yli­opis­to­sai­raa­la­ta­son eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta. Tämä ylä­ta­so tar­vi­taan kui­ten­kin kai­kis­sa kak­si­ta­soi­sis­sa mal­leis­sa, kos­ka Suo­mes­sa on vain vii­si yli­opis­tol­lis­ta kes­kus­sai­raa­laa (Hel­sin­ki, Tur­ku, Tam­pe­re, Kuo­pio, Oulu).

    Sit­ten lop­pu­kom­ment­ti­na esit­täi­sin vie­lä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Uudel­la­maal­la laa­jem­min­kin pereh­dyt­täi­siin hyvin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti Tuk­hol­man alu­een toi­min­ta­mal­lei­hin. Olen mel­ko var­ma, että siel­tä oli­si pal­jon opit­ta­vaa, ja par­haim­mil­laan sikä­läis­tä kun­nan ja maa­kun­nan välis­tä työn­ja­koa voi­si kehit­tää entis­tä­kin parem­mak­si ennen toi­min­ta­mal­lien käyt­töön­ot­toa Suomessa.

  33. Kal­le:
    Ehkä kui­ten­kin enem­män jotain Hol­lan­tia, Rans­kaa tai jopa Ita­li­aa. Nois­ta vii­mek­si­mai­nit­tu tosin on aika kii­sa­na­lai­nen. Kaik­ki siel­lä asu­neet tutut ovat kehu­neet perus­ter­vey­den­huol­toa, mut­ta sai­raa­la­jär­jes­tel­mä ei ole kovin hyväs­sä tikissä.

    Mikä näis­tä mal­leis­ta oli hal­vem­pi ja parem­pi kuin suo­ma­lai­nen mal­li? Kenel­le hal­vem­pi? Mil­lä mit­ta­reil­la? Aina­kin euroi­na tai BKT-osuu­te­na Suo­mes­sa on Hol­lan­tia ja Rans­kaa sel­väs­ti hal­vem­pi jär­jes­tel­mä (toden­nä­köi­ses­ti Ita­li­aa­kin, mut­ta luvut eivät sat­tu­neet heti sil­miin), mitat­tiin sitä koko­nais­kus­tan­nuk­sil­la tai jul­ki­sen sek­to­rin kuluilla. 

    Toi­saal­ta Suo­mes­sa ei ter­veys­mit­ta­reil­la ole näi­tä mai­ta huo­nom­pi jär­jes­tel­mä. Asia­kas­tyy­ty­väi­syys­mit­ta­reil­la tilan­ne on mit­ta­ris­ta riip­puen sit­ten toinen.

    Voi hyvin olla, että mei­dän kan­nat­tai­si kopioi­da jotain vaik­ka­pa Hol­lan­nis­ta. Mut­ta jos kopioim­me koko jär­jes­tel­män, saam­me jotain todel­la kal­lis­ta. Eikä Suo­men väl­jä asu­tus aina­kaan hel­po­ta tilannetta.

    Emme tai­da ihan sil­lä sel­vi­tä täs­tä tilan­tees­ta, että kopioi­sim­me muil­ta. Pait­si jos jos­tain Suo­mea vähem­män ter­vey­den­hul­toon panos­ta­vas­ta maas­ta sat­tui­si löy­ty­mään toi­mi­vam­pi järjestelmä.

  34. Ainoa jär­ke­vä mal­li on luo­da ter­vey­den­hoi­toa­lu­eet talous­a­lueit­tain. Hel­sin­ki, Hyvin­kää, Loh­ja, Por­voo, Kot­ka, Kou­vo­la, Lah­ti, Hämeen­lin­na jne.

    Näis­sä teh­dään perus­ter­vey­den­hoi­to ja myös tiet­tyyn rajaan asti eri­tyis­sai­raan­hoi­to. Kukin alue saa itse päät­tää mil­lä laa­juu­del­la se tar­jo­aa perusterveydenhuoltoa(terveyskeskukset). Kul­la­kin alu­eel­la voi olla myös toki joi­tain eri­tyis­osaa­mi­sa­luei­ta, joi­ta myös naa­pu­ria­lu­eet voi­vat hyödyntää.
    Vaa­ti­va eri­tyis­sai­raan­hoi­to kes­ki­te­tään vii­teen keskussairaalaan.
    Perus­ter­vey­den­huol­toon pää­sy ei saa muo­dos­tua kenel­le­kään yli­voi­mai­sek­si, mut­ta mie­les­tä­ni on raho­jen haas­kaus­ta yllä­pi­tää pie­niä ter­veys­kes­kuk­sia niin maa­seu­dul­la kuin Hel­sin­gin lähiöissäkin.
    Tak­si­mat­ko­jen kor­vaa­mi­nen­kin tulee pal­jon halvemmaksi.

  35. Kal­le:
    ‘snip’
    Joka tapauk­ses­sa, DDR:stä kopioi­tu ter­veys­kes­kus­mal­li on aivan lii­an ras­kas perus­ter­vey­den­huol­toon. Itse hävit­täi­sin sen tur­ha­na kulueränä.
    ‘snip’

    Aivan.
    Ja yksi­tyi­set lää­kä­ria­se­mat siir­tyi­si­vät tie­tys­ti myös yhden lää­kä­rin järjestelmään?
    Kyl­lä sit­ten tur­hat kulue­rät häviäisivät.

  36. Täs­sä vie­lä oma ehdo­tuk­se­ni kak­si­ta­soi­sen maa­kun­nal­li­sen mal­lin hal­lin­toa­lueik­si ja hallintokeskuksiksi:

    - Lap­pi (Rova­nie­mi)
    — Län­si­poh­ja (Kemi-Tor­nio)
    — Kai­nuu (Kajaa­ni)
    — Poh­jois-Poh­jan­maa (Oulu)
    — Kes­ki-Poh­jan­maa (Kok­ko­la)
    — Poh­jan­maa (Vaa­sa)
    — Ete­lä-Poh­jan­maa (Sei­nä­jo­ki)
    — Kes­ki-Suo­mi (Jyväs­ky­lä)
    — Poh­jois-Savo (Kuo­pio)
    — Län­si-Savo (Mik­ke­li)
    — Itä-Savo (Savon­lin­na)
    — Poh­jois-Kar­ja­la (Joen­suu)
    — Ete­lä-Kar­ja­la (Lap­peen­ran­ta)
    — Sata­kun­ta (Pori)
    — Pir­kan­maa (Tam­pe­re)
    — Kan­ta-Häme (Hämeen­lin­na)
    — Päi­jät-Häme (Lah­ti)
    — Poh­jois-Kymen­laak­so (Kou­vo­la)
    — Ete­lä-Kymen­laak­so (Kot­ka)
    — Var­si­nais-Suo­mi (Tur­ku)
    — Län­si-Uusi­maa (Loh­ja)
    — Kes­ki-Uusi­maa (Hyvin­kää)
    — Itä-Uusi­maa (Por­voo)
    — Pää­kau­pun­ki­seu­tu (Hel­sin­ki)
    — Ahve­nan­maa (Maa­rian­ha­mi­na)

    Täs­sä lis­tauk­ses­sa on 25 aluet­ta, ja Suo­men 25:stä suu­rim­mas­ta kau­pun­gis­ta ainoas­taan Espoo, Van­taa, Nur­mi­jär­vi ja Jär­ven­pää eivät oli­si “maa­kun­ta­kes­kuk­sia” vaan nii­den sijaan tuli­si­vat Kou­vo­la, Kemi-Tor­nio, Savon­lin­na ja Maa­rian­ha­mi­na maan­tie­teel­li­sen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den ja toi­mi­vuu­den vuok­si (läh­de http://vrk.fi/default.aspx?docid=570&site=3&id=0).

    Yllä Suo­men “viral­li­sis­ta” maa­kun­nis­ta on useam­paan osaan jaet­tu siis Uusi­maa, Lap­pi, Kymen­laak­so ja Ete­lä-Savo, joko suu­ren väes­tö­mää­rän vuok­si (Uusi­maa) tai suur­ten maan­tie­teel­lis­ten etäi­syyk­sien perus­teel­la tai sik­si, että alu­eel­la on useam­pi elin­voi­mai­nen ja riit­tä­vän suu­ri keskus. 

    Omas­ta mie­les­tä­ni jota kuin­kin tämän­kal­tai­nen alue­ja­ko oli­si hyvä läh­tö­koh­ta kak­si­ta­soi­sen maa­kun­nal­li­sen hal­lin­to­mal­lin poh­jak­si. Nämä alu­eet jakau­tui­si­vat sit­ten lähes nykyi­sen kokoi­siin kun­tiin, jot­ka huo­leh­ti­si­vat vain ja ainoas­taan lähi­pal­ve­luis­ta ja joi­ta voi­si myös pai­kal­li­sen tar­peen mukaan yhdis­tää isom­mik­si tai jakaa pienemmiksi.

  37. On vai­kea löy­tää tie­toa sii­tä, kuka kek­si ter­veys­kes­kuk­sen tai mis­sä, mut­ta Bri­tish Medical Jour­nal’in net­ti­si­vuil­ta löy­tyy teks­tiä DDR:n sys­tee­mis­tä: “Sta­te owned health cent­res (policli­nics) were one com­po­nent of pri­ma­ry health care in for­mer East Ger­ma­ny, housing gene­ral and specia­list doc­tors and den­tists. This inte­gra­ted model was efficient and cost saving: faci­li­ties and labo­ra­to­ries were sha­red, alter­na­ti­ve treat­ment and pre­ven­tion stra­te­gies were coor­di­na­ted, and refer­rals to specia­lists were well moni­to­red, as well as each patient’s case.”
    Siis “efficient” ja “cost saving” — sik­si­kö turha?
    Ja kui­ten­kin: “In 2000 inte­gra­ted healthca­re cent­res were ins­ti­ga­ted in Ger­ma­ny’s healthca­re reform to inc­rea­se coo­pe­ra­tion between gene­ral doc­tors, specia­lists, and hos­pi­tals; to impro­ve com­mu­nica­tion between ins­ti­tu­tions; and to reduce healthca­re costs”.
    Siis sel­väs­ti­kään yhty­nees­sä Sak­sas­sa ei siir­ry­tä hie­noon kun­nan­lää­kä­ri­jär­jes­tel­mään, vaan takai­sin Itä-Sak­san malliin.
    Suo­mes­sa­han ter­veys­kes­kuk­sis­sa peri­aat­tees­sa ei ole eri­kois­lää­kä­rei­tä, ilmei­ses­ti siis pitäi­si olla.

    1. Niis­sä mais­sa, jois­sa perus­ter­vey­den­huol­to perus­tuu amma­tin­har­joit­ta­ji­na toi­mi­viin yleis­lää­kä­rei­hin, kehi­tys on vie­nyt koh­den ter­veys­kes­kuk­sen kal­tais­ta koko­nai­suut­ta sil­lä ero­tuk­sel­la, että lää­kä­rit ovat edel­leen yksi­tyi­siä amma­tin­har­joit­ta­jia. Enää ei rii­tä, että lää­kä­ri pys­tyy mit­ta­maan veren­pai­neen ja kuun­te­le­maan sydän­tä ste­tos­koo­pil­la. Sik­si amma­tin­har­joit­ta­ji­na toi­mi­vat lää­kä­rit ovat muo­dos­ta­mas­sa ter­veys­kes­kuk­sen kal­tai­sia keskittymiä.

  38. Tek­ni­kol­le sen ver­ran että vaik­kei tek­nik­ko oli­si pyk­nik­ko niin suru var­maan tulee­pi puse­roon kun moot­to­ri­sa­ha Kana­dan met­sis­sä kint­tuun sirah­taa. Sit­ten sitä von­gu­taan takai­sin Suo­meen ihteä hoi­dat­ta­maan vaik­ka oli men­ty puh­das­ta kul­taa moot­to­ri­sa­hal­la vuo­le­maan … Niin pal­jon, niin pal­jon on USAs­ta ja Cänä­däs­tä paluu­pa­ko­lai­sia Suo­meen kun ei mil­jö­nää­rik­si onnis­tut­tu tule­maan. Kas kun rehel­li­sel­lä työl­lä ei siel­lä­kään rikas­tu­ta, vaan kau­pal­la ja kei­not­te­lul­la. Tek­ni­kois­ta ei yleen­sä ole suu­rik­si hui­ja­reik­si vaik­ka muu­ta­mia sivu­liir­to­ja­kin on. Esim. Armas Puo­li­mat­ka oli raken­nus­tek­nik­ko, joka sai sodan peru­ja hal­tuun­sa Suo­men armei­jan bunk­ke­rin­ra­ken­nus­ka­lus­ton lähes ilmai­sek­si, kuin pesämunakseen …

  39. Erit­täin hyvä pos­taus ja jaot­te­lu Nukkumatilta. 

    Tätä oli­si kui­ten­kin syy­tä syy­tä ela­bo­roi­da sii­hen suun­taan, että täs­sä uudes­sa mal­lis­sa ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la­kin voi­si vai­kut­taa asioihin:

    Nämä alu­eet jakau­tui­si­vat sit­ten lähes nykyi­sen kokoi­siin kun­tiin, jot­ka huo­leh­ti­si­vat vain ja ainoas­taan lähipalveluista.”

    Paras-hank­keen jäl­jil­tä meil­lä on niin pal­jon kei­no­te­koi­sia kun­tia, jois­sa ei demo­kra­tia toi­mia ja jois­sa enti­set kun­nat eli nykyi­set taajamat/kylät ovat jää­neet ilman mitään vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia (esim. Hää­meen­lin­na ja Salo). 

    Täs­sä uudes­sa mal­lis­sa pitäi­si juh­la­pu­heis­ta teh­dä tot­ta eli toteut­taa sub­si­dia­ri­teet­ti­pe­ri­aa­tet­ta siten, että jokai­sel­la oli­si mah­dol­li­suus vai­kut­taa asui­na­luet­taan kos­ke­viin pää­tök­siin ja kehitykseen.

    Ruo­hon­juu­ri­ta­son vai­kut­ta­mis­ta ei saa unohtaa!

  40. OS: “Sik­si minus­ta oli­si parem­pi, että kes­kus­kau­pun­git hoi­ta­vat kan­san­ter­veys­työn ja alue­sai­raa­la­ta­son eri­kois­sai­raan­hoi­don oma­na toi­min­ta­naan ja myy­vät tätä eri­kois­sai­raan­hoi­toa haja-asu­tusa­luei­den kun­nil­le niin kuin sai­raan­hoi­to­pii­rit nyt, ja haja-asu­tusa­luei­den kun­nat hoi­ta­vat kan­san­ter­veys­työn niin kuin nytkin.”

    Miten tuo kes­kus­kau­pun­kien sai­raan­hoi­to­pal­ve­luis­taan peri­mä hin­ta mää­räy­tyi­si? Oli­si­ko hin­ta esi­mer­kik­si val­tion mää­rit­te­le­mä — kil­pai­lua­han täs­sä ei oikein saa­da toi­mi­maan, sil­lä haja-alu­een kun­ta halu­aa pal­ve­lun lähim­mäs­tä pai­kas­ta eikä toi­sel­ta puo­lel­ta maata.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Niis­sä mais­sa, jois­sa perus­ter­vey­den­huol­to perus­tuu amma­tin­har­joit­ta­ji­na toi­mi­viin yleis­lää­kä­rei­hin, kehi­tys on vie­nyt koh­den ter­veys­kes­kuk­sen kal­tais­ta koko­nai­suut­ta sil­lä ero­tuk­sel­la, että lää­kä­rit ovat edel­leen yksi­tyi­siä ammatinharjoittajia.
    ‘snip’

    Tätä koh­ti Suo­mes­sa­kin pitäi­si pyr­kiä, ei ehkä niin, että ter­veys­kes­kus­lää­kä­rit oli­si­vat yksi­tyis­yrit­tä­jiä, vaan suh­teel­li­sen vapaa­muo­toi­ses­sa työ­suh­tees­sa jous­ta­vaa työ­ai­kaa teke­viä — vain yli­lää­kä­rit oli­si­vat virkalääkäreitä.
    Ja ilmei­ses­ti pitäi­si pyr­kiä myös sii­hen, että ter­veys­kes­kuk­sis­sa oli­si eri­kois­lää­kä­rei­tä, kos­ka ihmi­set olet­ta­vat nii­tä siel­lä ole­van — nega­tii­vi­sia koke­muk­sia on monel­la sii­tä, että yleis­lää­kä­ri ei ole teh­nyt oike­aa diag­noo­sia eikä lähe­tet­tä eri­kois­lää­kä­riin ole saanut.
    Aja­tus sii­tä, että vas­ta­val­mis­tu­nei­ta lää­kä­rei­tä pako­tet­tai­siin vie­lä nykyis­tä pitem­pään ter­veys­kes­kus­pal­ve­luun on huo­no: ter­veys­kes­kus­ten mai­ne kai­paa koke­nei­ta yleis­lää­kä­rei­tä eikä pak­ko­työ hei­tä sin­ne hou­kut­te­le jat­kos­sa. Ter­veys­kes­kus­ten täy­tyy kil­pail­la lää­kä­reis­tä yksi­tyis­ten fir­mo­jen kans­sa, samo­ja lääk­kei­tä tarvitaan.

  42. Perus­ter­vey­den­huol­to on yhä perus­ter­vey­den­huol­toa, ei mitään ali­ke­hit­ty­nyt­tä ensi asteen eri­kois­sai­raan­hoi­toa. Se, että van­hat amma­tin­har­joit­ta­jat kes­kit­ty­vät muis­sa mais­sa, ei vält­tä­mät­tä joh­tu sii­tä, että yleis­lää­kä­rit alka­vat teh­dä sydä­men­siir­to­ja. Se voi joh­tua lää­kä­ri­kun­nan nai­sis­tu­mi­ses­ta, syner­giois­ta (onko sinul­la ollut täl­lais­ta tapaus­ta??), vakuu­tus­mak­su­jen kal­leu­des­ta, vuo­krien nousus­ta (kat­so­kaa mis­sä on yksi­tyi­set lää­kä­ria­se­mat), lain­sää­dän­nös­tä (vero­tus), OS:n mark­ki­noi­mas­ta hoi­to­ta­po­jen vaih­tu­mi­ses­ta (näyt­tei­den pika­tes­tit), poti­las­va­kuu­tus­ten moni­mut­kai­suuk­sis­ta, jul­ki­sen han­kin­nan laa­je­ne­mi­ses­ta (amma­tin­har­joit­ta­jan kal­lis­ta neu­vo­tel­la yksin) jne. jne. Kun itse käy työ­ter­veys­hoi­dos­sa, yksi­tyi­sel­lä ja tk:ssa, ei mitään muu­ta eroa ole havait­ta­vis­sa kuin se, että poti­laat ovat ter­veem­piä ja parem­min pukeu­tu­via ja käyt­täy­ty­viä kah­des­sa ensin mai­ni­tus­sa paikassa.

  43. Tätä koh­ti Suo­mes­sa­kin pitäi­si pyr­kiä, ei ehkä niin, että ter­veys­kes­kus­lää­kä­rit oli­si­vat yksi­tyis­yrit­tä­jiä, vaan suh­teel­li­sen vapaa­muo­toi­ses­sa työ­suh­tees­sa jous­ta­vaa työ­ai­kaa tekeviä ”

    Jous­ta­va työ­ai­ka tarkoittaa,että lää­kä­ri vaih­tuu jat­ku­vas­ti tai saat asiak­kaa­na sopeu­tua lää­kä­rin työaikoihin.
    Yleen­sä se pal­ve­lun tuot­ta­ja sopeu­tuu asiak­kaan tarpeeseen.

    Hesa­ris­sa yksi lää­kä­ri kirjoitti,ettäkun palk­ka on hyvä niin hän voi teh­dä osa-aikaa ja pätkätöitä.

    Poti­laan kan­nal­ta erit­täin han­ka­la jut­tu ellei hoi­da vin potilaita,jotka tar­vit­se­vat vain jodia pol­veen tai aspi­rii­nia vaivoihinsa.Ei voi­da enää puhua hoitosuhteesta

    Miten­kä­hän tämä­kin sopii siihen,että työ­uria on piden­net­tä­vä keskeltäkin ?

  44. Nuk­ku­Mat­ti, mä en nyt oikein ymmär­rä että sä olet ensin sitä miel­tä että poh­din­ta on lii­an Hel­sin­ki-kes­keis­tä, ja sit­ten kui­ten­kin ehdo­tat ihan saman­lais­ta hal­lin­to­mal­lia koko maa­han? Kun alu­eel­li­set erot ovat suu­ret, niin eikö tämä voi­si näkyä hallintomalleissakin?

    Yksi tapa tar­kas­tel­la asi­aa on toi­min­noit­tain: Esi­mer­kik­si jos Suo­men ter­vey­den­hoi­to jär­jes­te­tään vii­den yli­opis­to­sai­raa­lan ympä­ril­le, niin pää­tök­sen­te­koa­luei­ta tulee olla vii­si. Syö­pä­po­ti­laan int­res­sit on yhte­ne­vät toi­sen syö­pä­po­ti­laan kans­sa, ei naa­pu­rin kans­sa. Vas­taa­vas­ti jos vaik­ka päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­mi­syk­sik­kö on 5 000 asu­kas­ta, niin tuo on myös pää­tök­sen­te­koa­lu­een koko.

  45. Evert The NeverEst,
    huo­ma­sit­han, että vaik­ka puhuin “lähes nykyi­sen kokoi­sis­ta kun­nis­ta” kak­si­ta­soi­sen mal­lin alem­mal­la tasol­la, niin mai­nit­sin myös mah­dol­li­suu­den kun­ta­lii­tok­siin tai jopa kun­tien jakamiseen.

    Itse näki­sin, että jo tapah­tu­neet kun­ta­lii­tok­set ovat olleet tar­peel­li­sia kas­va­vil­la kau­pun­ki­seu­duil­la kuten Oulu, Rova­nie­mi, ja Jyväs­ky­lä, joi­hin muun muas­sa yli­opis­to vetää lisää väkeä ja jois­sa on sen vuok­si mit­ta­vaa uudis­ra­ken­ta­mis­ta, ja sii­tä tule­va suun­nit­te­lu­tar­ve, jot­ta var­mis­tet­tai­siin ehyt ja (eko)tehokas yhteis­kun­ta­ra­ken­ne. Käsit­tääk­se­ni näi­hin lii­tok­siin ollaan­kin oltu pää­osin tyy­ty­väi­siä, vaik­ka jot­kin har­kit­se­mat­to­mat sään­nök­set (mm. vii­den vuo­den irti­sa­no­mis­suo­ja) ovat voi­neet nos­taa kus­tan­nuk­sia. Pal­ve­lut tai lähi­de­mo­kra­tia eivät täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa vält­tä­mät­tä kär­si, kun lii­to­sa­lu­een pie­nem­mät­kin osa­puo­let eli ympä­rys­kun­nat ovat mel­ko väki­rik­kai­ta ja kasvavia.

    Myös kak­si­ta­soi­ses­sa lähi­kun­ta-seu­tu­kun­ta mal­lis­sa voi­si vas­taa­vil­le kun­ta­lii­tok­sil­le olla edel­leen tar­vet­ta jois­sain kas­vu­kes­kuk­sis­sa kuten eri­tyi­ses­ti Turun alu­eel­la ja ehkä myös Tam­pe­reel­la. Pää­kau­pun­ki­seu­tu on tie­tyl­lä tapaa oma lukun­sa, jos­ta jäl­jem­pä­nä lisää.

    Sen sijaan koen, että niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa kun­ta­lii­tos on jou­dut­tu teke­mään lähin­nä sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men kus­tan­nus­pai­nei­den ja huol­to­suh­teen ongel­mien vuok­si, voi olla, että kak­si­ta­soi­nen mal­li eli sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men ja muu­ta­man muun ras­kaan teh­tä­vän siir­tä­mi­nen seu­tu­kun­nal­le pois­taa­kin kaik­ki asial­li­set perus­teet kun­ta­lii­tok­sil­ta. Evert The Neve­rEs­tin mai­nit­se­ma Salo voi­si olla täl­lai­nen esi­merk­ki ja mui­ta­kin voi löy­tyä taan­tu­vil­ta alueil­ta, jois­sa lii­tos­kun­nil­la on ollut sel­väs­ti eril­li­set kes­kus­taa­ja­mat, jot­ka eivät ole kas­va­mas­sa yhteen. Näis­sä tapauk­sis­sa saat­taa olla syy­tä har­ki­ta kun­ta­lii­tos­ten pur­ka­mis­ta ja kun­nan jaka­mis­ta, jos var­si­nai­sia syner­giae­tu­ja ei ole sote-toi­men rahoi­tus­taa­kan pois­ta­mi­sen jälkeen. 

    Lopuk­si täy­tyy kui­ten­kin koros­taa, että useim­mis­sa tapauk­sis­sa yllä esit­tä­mä­ni seu­tu­kun­ta­ja­ko ja seu­tu­kun­nan hal­lin­non jär­jes­tä­mi­nen Ruot­sin lands­ting-hal­lin­to­mal­lia mukail­len oli­si mie­les­tä­ni var­sin toi­mi­va rat­kai­su lähes sel­lai­se­naan. Tämän lisäk­si eril­lis­tä kun­ta­ra­ken­ne­sel­vi­tys­tä tar­vit­tai­siin mie­les­tä­ni vain hyvin pie­nes­sä jou­kos­sa kas­vu­kes­kuk­sia (Tur­ku, Tam­pe­re, pää­kau­pun­ki­seu­tu) ja näi­den­kin lii­tos­ten toteut­ta­mi­nen hel­pot­tui­si huo­mat­ta­vas­ti sen jäl­keen, kun ras­kaim­mat teh­tä­vät on siir­ret­ty seutukunnalle.

  46. Jus­si: Perus­ter­vey­den­huol­toon pää­sy ei saa muo­dos­tua kenel­le­kään yli­voi­mai­sek­si, mut­ta mie­les­tä­ni on raho­jen haas­kaus­ta yllä­pi­tää pie­niä ter­veys­kes­kuk­sia niin maa­seu­dul­la kuin Hel­sin­gin lähiöissäkin.
    Tak­si­mat­ko­jen kor­vaa­mi­nen­kin tulee pal­jon halvemmaksi.

    Ei nyt ihan näin, vai pala­taan­ko enti­sai­koi­hin jol­loin ihmi­siä kuo­li kun pitä­jäs­sä ei ollut lää­kä­riä. Jo nyt lii­al­li­nen kes­kit­tä­mi­nen on alka­nut näkyä mm. sii­nä, että lap­sia syn­tyy mat­kal­la sai­raa­laan. Myös sydän­koh­taus­kuol­lei­suus on suu­rem­pi mitä pidem­pi mat­ka sai­raa­laa­laan on. Tämä sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että tipu­tus­hoi­to aloi­te­taan nykyi­sin ambu­lans­seis­sa. Aika tipu­tus­hoi­don aloit­ta­mi­seen yksin­ker­tai­ses­ti kasvaa.

  47. Osmo,
    esi­tin­kö ehdot­ta­ma­ni mal­lin niin sel­keäs­ti, että oival­sit kan­ta­van aja­tuk­se­ni? Täs­sä­hän ei siis oli­si kysy­mys maa­kun­tien ja nii­den kes­kus­ten aset­ta­mi­ses­ta vas­tak­kain, vaan pyr­ki­mys on luo­da win-win tilan­ne, joka tuki­si sekä maa­kun­ta­kes­kus­ten että mui­den taa­ja­mien kehittymistä.

    Mitä sanot ehdotuksesta?

    Ter­mien sel­keyt­tä­mi­sek­si kut­sut­ta­koon ehdo­tus­ta­ni nyt vaik­ka lähi- ja seu­tu­kun­ta­mal­lik­si, jot­ta sana maa­kun­ta ei aiheu­ta vää­riä miel­leyh­ty­miä, kun kai­kis­sa tapauk­sis­sa kyse ei oli­si täs­mäl­leen nykyis­ten viral­lis­ten maa­kun­tien kokoi­sis­ta alueista.

    Lis­taan tähän vie­lä kon­kreet­ti­set toi­men­pi­teet, joil­la mal­li­ni voi­tai­siin toteuttaa:

    (1) Nykyi­set sai­raan­hoi­to­pii­rit nimet­täi­siin uudel­leen seu­tu­kun­nik­si ja niil­le annet­tai­siin teh­tä­vik­si ter­vey­den­hoi­don lisäk­si alu­een­sa kun­tien sosi­aa­li­toi­men teh­tä­vät sekä pää­sään­töi­ses­ti kaik­ki ne teh­tä­vät, joi­ta alu­eel­la nykyi­sin hoi­de­taan yli­kun­nal­li­sis­sa kuntayhtymissä.

    (2) Seu­tu­kun­nik­si muut­tu­vien sai­raan­hoi­to­pii­rien vir­ka­mies­hal­lin­to uudis­tet­tai­siin niin, että se suo­riu­tuu tehok­kaas­ti laa­jen­tu­nees­ta tehtäväkentästä. 

    (3) Vir­ka­mies­hal­lin­to ja seu­tu­kun­nan bud­jet­ti alis­tet­tai­siin suo­ril­la vaa­leil­la vali­tun seu­tu­kun­ta­val­tuus­ton alai­suu­teen. Vaa­leis­sa käy­tet­täi­siin vaa­li­pii­ri­jär­jes­tel­mää Ruot­sin mal­lin mukai­ses­ti, jot­ta var­mis­tet­tai­siin riit­tä­vä edus­tus kai­kil­ta seu­tu­kun­nan tär­keim­mil­tä alueil­ta. Seu­tu­kun­nan toi­min­not rahoi­tet­tai­siin pää­sään­töi­ses­ti maa­kun­nan asuk­kail­ta kerät­tä­väl­lä maa­kun­ta­ve­rol­la (kuten Ruotsissa).

    (4) Nykyi­set kun­nat säi­lyi­si­vät lähi­kun­ti­na seu­tu­kun­nan sisäl­lä, mut­ta nii­den hal­lin­toa keven­net­täi­siin vas­taa­maan keven­ty­nyt­tä teh­tä­vä­kent­tää, johon kuu­lui­si kui­ten­kin vie­lä esi­mer­kik­si päi­vä­hoi­to, perus­kou­lu, kir­jas­to, lii­kun­ta­toi­mi, elin­kei­no­neu­von­ta, osin tek­ni­nen toi­mi ja detal­ji­kaa­voi­tus. Tämä laih­du­tus­kuu­ri tapah­tui­si ihan itses­tään, kos­ka kun­nil­la oli­si motii­vi toi­mia kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti sil­lä ne kil­pai­li­si­vat edel­leen veron­mak­sa­jis­ta naa­pu­rei­den­sa kans­sa, mut­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men siir­to seu­tu­kun­nan tasol­le pois­tai­si hai­tal­li­sim­man ja raa­dol­li­sim­man kilpailun.

    (5) Seu­tu­kun­nal­li­sen tason lisää­mi­nen ei vält­tä­mät­tä rii­tä koko­naan pois­ta­maan hai­tal­lis­ta vero­kil­pai­lua kas­vu­kes­kus­ten ympä­ris­tös­sä, ja jois­sain har­va­lu­kui­sis­sa tapauk­sis­sa tar­vit­tai­siin vie­lä kun­ta­ra­ken­ne­sel­vi­tys ja mah­dol­li­nen kun­ta­lii­tos (esim. Turun ympäristössä).

    (6) Kos­ka yllä esit­tä­mä­ni seu­tu­kun­ta­ja­ko vas­taa var­sin tar­kas­ti nykyis­tä sai­raan­hoi­to­pii­ri­ja­koa, niin mul­lis­tus ei oli­si niin mit­ta­va kuin mil­tä se ehkä näyt­tää. Esit­tä­mä­ni jako poik­ke­aa sai­raan­hoi­to­pii­ri­ra­jois­ta vain Uuden­maan alu­eel­la ja Kymenlaaksossa.

    (7) Ehdot­ta­mas­sa­ni seu­tu­kun­ta­jaos­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun seu­tu­kun­ta koos­tui­si esi­mer­kik­si noin nel­jäs­tä tai vii­des­tä kun­nas­ta (Espoo, Hel­sin­ki, Kau­niai­nen ja Van­taa + ehkä Kera­va), tai sit­ten hiu­kan suu­rem­mas­ta jou­kos­ta kun­tia, mut­ta joka tapauk­ses­sa se poik­ke­ai­si muis­ta seu­tu­kun­nis­ta kol­mes­sa suh­tees­sa: suu­ri väki­mää­rä, pie­ni maa-alue, vain yksi kes­kus­taa­ja­ma (aina­kin jos Espoos­sa ja Van­taal­la kysyy tie­tä kau­pun­gin kes­kus­taan niin luul­ta­vas­ti pää­tyy Hel­sin­kiin). Tämän vuok­si seu­tu­kun­nan ja lähi­kun­tien väli­nen teh­tä­vä­ja­ko voi­si olla pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mah­dol­li­ses­ti hiu­kan eri­lai­nen kuin muis­sa seu­tu­kun­nis­sa, jot­ta se pys­tyi­si par­hai­ten vas­taa­maan nopean kas­vun ja mit­ta­van uudis­ra­ken­ta­mi­sen haas­tei­siin. Ja kos­ka etäi­syy­det alu­eel­la ovat lyhyet, niin seu­tu­kun­nan hal­lin­toa voi­tai­siin myös jakaa tehok­kaam­min eri kun­tien alu­eel­le kuin muis­sa seu­tu­kun­nis­sa. Lähi­de­mo­kra­tian toteu­tu­mi­sen paran­ta­mi­sek­si saat­tai­si olla myös tar­vet­ta uudis­taa kun­ta­ja­koa täl­lä alu­eel­la, mut­ta ehkä ennem­min­kin niin päin, että kun­tia jaet­tai­siin pie­nem­mik­si. Jos seu­tu­kun­ta kui­ten­kin huo­leh­tii ras­kaas­ta hal­lin­nos­ta ja kai­kis­ta yli­kun­nal­lis­ta näke­mys­tä vaa­ti­vis­ta teh­tä­vis­tä, niin kun­tien jakaan­tu­mi­ses­ta ei vält­tä­mät­tä aiheu­tui­si ongel­mia. Toi­nen vaih­toeh­to lähi­de­mo­kra­tian edis­tä­mi­sek­si oli­si­vat kai jon­kin­lai­set aluelautakunnat.

  48. tpyy­luo­ma:
    Nuk­ku­Mat­ti, mä en nyt oikein ymmär­rä että sä olet ensin sitä miel­tä että poh­din­ta on lii­an Hel­sin­ki-kes­keis­tä, ja sit­ten kui­ten­kin ehdo­tat ihan saman­lais­ta hal­lin­to­mal­lia koko maa­han? Kun alu­eel­li­set erot ovat suu­ret, niin eikö tämä voi­si näkyä hallintomalleissakin?

    Ehkä edel­li­nen pos­tauk­se­ni ja eri­tyi­ses­ti sii­nä koh­ta (7) vas­taa kysymykseesi. 

    Perus­teil­taan mal­li sai­si olla sama kai­kis­sa seu­tu­kun­nis­sa, mut­ta toteu­tuk­sen yksi­tyis­koh­dis­sa (kuten lähi- ja seu­tu­kun­tien teh­tä­vä­jaos­sa) voi­si olla joi­ta­kin ero­ja pai­kal­lis­ten tar­pei­den mukaan (kuten Ruot­sis­sa). Laki pitäi­si kir­joit­taa sil­lä taval­la, että jär­ke­vät jous­tot ovat mahdollisia.

  49. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Jous­ta­va työ­ai­ka tarkoittaa,että lää­kä­ri vaih­tuu jat­ku­vas­ti tai saat asiak­kaa­na sopeu­tua lää­kä­rin työaikoihin.
    Yleen­sä se pal­ve­lun tuot­ta­ja sopeu­tuu asiak­kaan tarpeeseen.
    ‘snip’

    Siis todel­li­suu­des­sa eli ns. elä­väs­sä elä­mäs­sä jous­ta­ma­ton työ­suh­de tar­koit­taa sitä, että ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri ei vaih­du, kos­ka lää­kä­riä ei ole. Vajaus­ta pai­ka­taan keik­ka­lää­kä­reil­lä, jot­ka sit­ten kyl­lä vaih­tu­vat ja ovat kokemattomia.
    Pal­ve­lun tuot­ta­ja eli kun­ta kyl­lä yrit­tää vas­ta­ta asiak­kaan tar­pee­seen pysy­väs­tä hoi­to­suh­tees­ta, mut­ta mil­läs vas­taa, kun vir­ko­ja ei saa täytettyä.
    Toki kal­lis keik­ka­lää­kä­ri­kin pys­tyy sai­ras­lo­ma­to­dis­tuk­sen kirjoittamaan.

  50. Count­ry­boy: Ei nyt ihan näin, vai pala­taan­ko enti­sai­koi­hin jol­loin ihmi­siä kuo­li kun pitä­jäs­sä ei ollut lää­kä­riä. Jo nyt lii­al­li­nen kes­kit­tä­mi­nen on alka­nut näkyä mm. sii­nä, että lap­sia syn­tyy mat­kal­la sai­raa­laan. Myös sydän­koh­taus­kuol­lei­suus on suu­rem­pi mitä pidem­pi mat­ka sai­raa­laa­laan on. Tämä sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että tipu­tus­hoi­to aloi­te­taan nykyi­sin ambu­lans­seis­sa. Aika tipu­tus­hoi­don aloit­ta­mi­seen yksin­ker­tai­ses­ti kasvaa.

    Täs­sä ehkä näkyy ter­vey­den­huol­to­kes­kus­te­lun yksi ongel­ma. Argu­men­tit kuu­los­ta­vat sel­keil­tä, mut­ta oikeas­ti ne eivät oikein pureu­du mihin­kään kvantitatiivisesti.

    On sel­vää, että aivoin­fark­ti kan­nat­taa mie­luum­min saa­da TAYS:n pihal­la kuin Lem­men­joen kan­sal­lis­puis­tos­sa. Ter­vey­den­huol­lon taso vaih­te­lee paik­ka­kun­nit­tain, ja vaih­te­lu voi jopa olla eri­lais­ta eri sai­rauk­sien kohdalla.

    Mut­ta niin vaih­te­le­vat hyvin monet muut­kin elä­mään liit­ty­vät ris­kit. Savon­lin­nas­sa kuo­lee pal­jon enem­män ihmi­siä huk­ku­mal­la kuin Hel­sin­gis­sä, mut­ta sit­ten taas Kit­ti­läs­sä on toden­nä­köi­ses­ti vähem­män hen­gi­ty­sil­man huo­nos­ta laa­dus­ta tule­via sai­rauk­sia kuin Man­ner­hei­min­tien varrella.

    Mikä siis on hyväk­syt­tä­vä pal­ve­lu­ta­soe­ro ter­vey­den­huol­los­sa? Miten eri­lai­sia ris­ke­jä mitataan?

  51. Siis todel­li­suu­des­sa eli ns. elä­väs­sä elä­mäs­sä jous­ta­ma­ton työ­suh­de tar­koit­taa sitä, että ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri ei vaih­du, kos­ka lää­kä­riä ei ole.”

    Kyl­lä se ter­vey­den­hoi­don perus­a­ja­tus on edel­leen tuot­taa ter­veyt­tä eikä sai­ras­to­dis­tuk­sia ja lää­kä­reil­le suojatyöpaikkoja,joissa voi käy­dä työs­sä sil­loin kuin huvittaa.

    Ei yksi­tyi­nen kli­nik­ka­kaan ole kovin jous­ta­va työajoissa,kyllä työterveysyhtiössä,jonka asiak­kaa­na olin,että lää­kä­ri on pai­kal­la asiak­kait­ten sään­nöl­li­ses­ti ja ennustettavasti

    Jos lää­kä­rei­tä ei saa töi­hin niin tar­jon­taa on lisät­tä­vä, se on tehok­kain kei­no työvoimapulaan

  52. Kari N: Ihan vain ohi­men­nen ei kun­ta voi tar­jouk­sia hylä­tä. Vain han­kin­ta­lain mukai­sil­la perus­teil­la, eli (mui­den muas­sa) tar­jous­kil­pai­lu voi­daan kes­keyt­tää, jos kaik­ki tar­jouk­set ylit­tä­vät olen­nai­ses­ti tar­koi­tuk­seen vara­tut mää­rä­ra­hat. Jos yli­tys ei ole olen­nai­nen, kun­nan tulee yrit­tää kaa­pia rahat jostain.

    Osmo sanoi aiem­min että tämä ei pidä paik­kaan­sa ja että tar­jouk­sia on hylät­ty. Onko­han täs­sä nyt kyse sii­tä kun­tien tai­ta­mat­to­muu­des­ta han­kin­ta­lain yhtey­des­sä vai mis­tä? Aivan kar­me­aa jos kun­nat on pako­tet­tu edis­tä­mään “aina teho­kas­ta” yri­tys­toi­min­taa… Aina­kin pitäi­si saa­da sel­vyys asiasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.