Onko kuusi kerrosta liian vähän?

Berli­inin inno­vati­ivi­su­ut­ta koskevas­sa ketjus­sa vaa­dit­ti­in luop­umista kuusik­er­roksista umpiko­rt­teleista ja ker­rosmäärän selvää korot­tamista. Vaik­ka kan­natan tiivistä oikeaa kaupunkia, en lähtisi rak­en­ta­maan yli kuusik­er­roksista umpikorttelikaavaa.

Har­raste­taan­pa vähän matem­ati­ikkaa. Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli kooltaan 100m x 100m ja runk­osyvyys 12 metriä. Tästä tulee noin 25 000 ker­rosneliötä kort­telia kohden eli  600 – 700 asukas­ta. Tont­tite­hokku­us siis 2,5.

Helsin­gin pysäköinti­normien mukaan ton­tille tulisi ahtaa 250 pysäköin­tipaikkaa autoil­la ja 800 fil­lar­ri­paikkaa. Koko kort­telin suu­ru­inen yht­enäi­nen pysäköin­ti­hal­li riit­täisi tähän niukin naukin. Yksikin ker­ros lisää, ja pysäköin­nis­sä olisi men­tävä kah­teen tasoon. Jos pysäköin­ti olisi maan pääl­lä, joka toinen kort­teli pitäisi vara­ta pysäköin­tiken­täk­si, mikä olisi tietysti ihan toopea.Toisaalta pysäköin­ti­hal­li pihan ala­puolel­la tarkoit­taa, ettei pihal­la ole pui­ta. Joka viiden­teen kort­teli­in kuusik­er­roksi­nen pysäköintitalo?

Jot­ta auto olisi käyt­tökelpoinen liiken­nevä­line kaupungis­sa, pitäisi kadun­var­si­paikat vara­ta kokon­aan sat­un­naiskäyt­töön – eli paikko­jen olisi olta­va mak­sullisia. Muuten­han niistä tulisi nykyiseen tapaan paikko­ja kesäau­to­jen pitkäaikaissäilytykseen.

Täl­laisia kort­telei­ta mah­tu­isi neliök­ilo­metrille teo­ri­as­sa 64 – 81 riip­puen katu­jen lev­ey­destä, mut­ta kos­ka tarvi­taan myös puis­to­ja, tore­ja, urheilukent­tiä, lev­eitä bule­varde­ja raitio­vaunuväyliä varten ja muu­ta sel­l­aista, olete­taan, että kort­telei­ta olisi neliök­ilo­metril­lä 40. Asukkai­ta olisi neliök­ilo­metril­lä siis noin 25 000. Tämä riit­tää aivan main­iosti ylläpitämään palvelu­ja ja joukkoliikennettä.

Jos ker­rosko­rkeut­ta kas­vatet­taisi­in, pitäisi val­oisu­u­den vuok­si katu­ja lev­en­tää ja kort­telei­den kokoa kas­vat­taa. Kaduista ja pihoista tulee muuten pimeitä ja kuilumaisia. Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli antaa myös parem­man tehokku­u­den kuin korkeat tor­nit, joiden ympärille pitää jät­tää paljon tyhjää. Sel­l­aiset tor­nit eivät myöskään luo ympärilleen kun­nol­lista kaupunki­maista katu­ti­laa. Yleen­sä täl­laiset korkeat talot slum­mi­u­tu­vat, eri­tyis­es­ti jos ne raken­netaan kauas radan var­teen. (Ter­veisiä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle!)

Minä tek­isin täl­laisen umpiko­rt­te­likaupun­gin niin, että joka toinen katu molem­pi­in suun­ti­in olisi pihakatu. Autoli­iken­teelle ja sille sat­un­naispysäköin­nille riit­tää kyl­lä se joka toinen katu.

Muun­nel­maa voi toki var­i­oi­da. Kort­teleista voi tehdä isom­pia, jol­loin tehokku­us las­kee, mut­ta sil­loin kort­telin sisään voi tehdä pihasi­ip­iä. Viihty­isyyssy­istä en näin tek­isi. Suo­ja­tus­ta, vähän yli 500 neliön pihas­ta saa aivan lois­ta­van puis­ton.  Tääl­lä Kata­janokalla kort­telip­i­hat on pilat­tu näil­lä sisäsi­ivil­lä. Puis­to­jen pitäisi oikeas­t­aan olla yleisessä käytössä, mut­ta nämä sul­je­tut pihat ovat viihty­isämpiä revi­ire­jä ja asukkail­la ja taloy­htiöil­lä on kan­nustin pitää niitä kun­nos­sa. Sisäpi­halle voi pienen lapsen jät­tää yksinään, yleiseen puis­toon ei oikein.

Kort­telei­den kul­mi­in voi rak­en­taa korkeampia torne­ja niin kuin Toron­tossa on tehty.

 

84 vastausta artikkeliin “Onko kuusi kerrosta liian vähän?”

  1. Lisähuo­mau­tuk­se­na sanois­in sel­l­aisen, että jos tehdään 50–60 metriä lev­eitä bule­varde­ja, sopisi täl­laisen reunoille kyl­lä korkeampikin rak­en­t­a­mi­nen kuin 6 kerrosta.

    1. Lisähuo­mau­tuk­se­na sanois­in sel­l­aisen, että jos tehdään 50–60 metriä lev­eitä bule­varde­ja, sopisi täl­laisen reunoille kyl­lä korkeampikin rak­en­t­a­mi­nen kuin 6 kerrosta.

      Sopisi hyvinkin ja voisi olla ihan hyvä ratkaisu, mut­ta aluete­hokku­us ei siitä nousisi.

  2. Ker­ro mis­sä päin Espoo­ta radan var­rel­la on korkei­ta torne­ja jot­ka ovat slum­mi­u­tuneet? Tai Helsingissä?

    1. Espoos­sa suun­nitel­laan torne­ja metroasemien lähelle. Tätä perustel­laan tehokku­udel­la, muit­ta ratkaisu ei ole kovin tehokas.

  3. Har­raste­taan­pa vähän matem­ati­ikkaa. Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli kooltaan 100m x 100m ja runk­osyvyys 12 metriä. Tästä tulee noin 25 000 ker­rosneliötä kort­telia kohden eli 600 – 700 asukas­ta. Tont­tite­hokku­us siis 2,5.

    Runk­osyvyy­den voisi aluk­si nos­taa vähin­tään 15 metri­in, kuten 1900-luvun alun talois­sa. 8+1 ker­rosta, kuten Stock­man­nin nurkil­la, sopii Helsinki­in ihan hyvin. Saadaan yli 2‑kertainen kerrosalamäärä.
    Se autopaikkanor­mi pitää yksinker­tais­es­ti muuttaa.

  4. “Toisaal­ta pysäköin­ti­hal­li pihan ala­puolel­la tarkoit­taa, ettei pihal­la ole pui­ta. Joka viiden­teen kort­teli­in kuusik­er­roksi­nen pysäköintitalo?”

    Pihan kook­si jää vain 76x76 metriä, joten ei siihen mitään suurem­pia­pui­ta edes mah­tu­isi ja ne var­jostaisi­vat pihan ja asun­not pimeiksi

    Nykyään kat­top­u­u­tarhat ovat yleisiä ja pieniä pui­ta ‚alle 10 metrisiä ‚voidaan hel­posti kas­vat­taa katolla,joka korote­tun pihan kan­si on.

    Voi olla, että Suomes­ta on rak­en­tamisen taito onnis­tut­tu hävit­tämään kokonaan ?

  5. Sairaaloi­ta suun­niteltaes­sa vaa­di­taan nykyään, että raken­nuk­sia on mah­dol­lista laa­jen­taa ja korot­taa myöhem­min. Sama vaa­timus voitaisi­in lait­taa asuin­taloillekin: niitä on voita­va korot­taa myöhem­min, jos ja kun käsi­tys oikeas­ta ker­roslu­vus­ta muut­tuu. Muu­ta­man ker­roksen koro­tuk­seen varautu­mi­nen tuskin vaikut­taisi kovin paljon rakennuskustannuksiin.

  6. Katu­ta­soon saadaan kaupunki­maista katu­ti­laa ja ratkaistaan vielä se pysäköin­tion­gel­makin rak­en­ta­mal­la talon alaosa muu­ta­man ker­roksen ver­ran umpi-umpi kort­te­lik­si ja sit­ten torni tai kak­si siihen päälle. Autot mah­tu­vat sen umpiko­rt­telin sisäosaan. Umpiosan päälle tornien väli­in saadaan tila­va val­oisa piha eikä mikään kuilun pohja.

  7. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa aikanaan istuneena ja mm niiteä keilaniemen torne­ja miet­ti­neenä torneille on paljon hyviä perustelu­ja. Ensik­sikin saadaan paljon asun­to­ja pienelle alueelle tuhoa­mat­ta kaikkia viher­aluei­ta talo­jen vier­estä eikä myöskään syn­ny niitä kui­lu­misia umpiko­rt­telin piho­jakaan. Tor­nit var­josta­vat paljon vähem­män toisi­aan kuin tiheästi raken­netut 6‑kerroksiset umpiko­rt­telit. Eipä niis­sä umpiko­rt­teleis­sa useimpi­in asun­toi­hin paista aurinko ker­taakaan mon­e­na kuukaut­e­na vuodesta. 

    En kyl­lä oikein ymmär­rä tuo­ta slum­mi­u­tu­mis­logi­ikaakaan, enem­mänkin riskinä on päin­vas­tainen eli että Keilaniemen tornei­hin saat­taa tul­la hyvinkin hin­nakkai­ta arvo-asuntoja.
    Mikä on muutenkaan sen “slum­mi­u­tu­misen” logi­ik­ka. Radan­var­siko se slum­mi­ut­taa ? Vain val­oista hyväl­lä näköalal­la ole­vat asun­not hyvässä ympäristössä 10min metro­matkan päässä kaupungiun palveluista ?

  8. Ville:

    Har­raste­taan­pa vähän matem­ati­ikkaa. Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli kooltaan 100m x 100m ja runk­osyvyys 12 metriä. Tästä tulee noin 25 000 ker­rosneliötä kort­telia kohden eli600 – 700 asukas­ta. Tont­tite­hokku­us siis 2,5.

    Runk­osyvyy­den voisi aluk­si nos­taa vähin­tään 15 metri­in, kuten 1900-luvun alun talois­sa. 8+1 ker­rosta, kuten Stock­man­nin nurkil­la, sopii Helsinki­in ihan hyvin. Saadaan yli 2‑kertainen kerrosalamäärä.
    Se autopaikkanor­mi pitää yksinker­tais­es­ti muuttaa. 

    Jos halu­at arkkarikun­nan bar­rikaadeille, niin toi runk­osyvyy­den kas­vat­ta­mi­nen kan­nat­taa vetää esiin. 🙂

    Argu­ment­ti menee suurin piirtein näin: Suuri runk­osyvyys heiken­tää asut­tavu­ut­ta ja tuot­taa pimeitä asun­to­ja, kos­ka seinäpin­taa ja sit­ten poten­ti­aal­ista ikku­nap­in­taa per lat­tianeliö on vähem­män. Tässä on myös joku normi­jut­tu, ja joku tietävämpi kor­jatkoon, asuin­huoneessa pitää olla ikku­na ja ikku­nap­in­ta-alaa pitää olla tiet­ty määrä suh­teessa lat­ti­ap­in­ta-alaan. Eli siis sama asuin­pin­ta-ala kan­nat­taa tehdä kapeam­paan taloon.

    Ja ceteris paribus toki noin. Retori­ikkaan kuu­luu myös että sankari­arkkite­hti tais­telee rahanah­net­ta gryn­der­iä vas­taan joka halu­aa tehdä pimeitä loukko­ja. Mut­ta halu­aisin kuitenkin huo­maut­taa parista asi­as­ta tapauskohtaisesti:

    Ensin­näkin, kun tehdään tiivistä eli kaupunkia, niin raken­nuste­hokku­u­den rajat tulee var­jos­tuk­sista, katu­verkos­ta, jne. jol­loin ei ole vapaut­ta tehdä samaa määrää neliöitä joko kapeisi­in tai syvi­in runk­oi­hin. Kum­mal­lakin saadaan val­oisia asuin­neliöitä ihan saman ver­ran, syvem­mäl­lä vaan saadaan muu­ta tilaa enemmän.

    Toisek­si, sen muun tilan tarve on nykyään ihan jotain muu­ta kuin siihen aikaan kuin val­oisien pis­te­talo­jen ideaali muo­dostet­ti­in. Esimerkik­si 55 neliön kak­sios­sa, eteinen, ves­sat, keit­töt, komerot, kylp­pärit, jne. on hel­posti 20 neliötä. Ja ihmisil­lä on vaat­tei­ta, kenkiä, kodinkonei­ta, matkalaukku­ja, fil­lare­i­ta, lyhyesti kamaa tilan­tarpeltaan joku kymme­nen ker­taa enem­män kuin 30-luvul­la. Jos­sain tahat­toman par­o­di­an ääressä ollaan kun 9 metriä syvän lamel­li­talon ulko­seinää vas­ten on ikku­na­ton komero ja sauna jos­sa on puolen neliön tuuletusikkuna.

    Kol­man­nek­si, äkkiseltään jos maku­uhuoneessa on tarkoi­tus nukkua, niin luon­non­va­l­on mak­si­moin­ti on vähän has­su tavoite.

    Eli voisiko niitä käsi­tyk­siä runk­osyvyy­den syn­tisyy­destä ehkä vähän päivittää?

    1. Mei­dän talos­samme runk­osyvyys on 15 metriä ja jotenkin tässä on pärjätty.
      Kaappitila/vaatehuone, kylp­päri ves­sa ja vaik­ka maku­ualkovi sinne keskelle taloa, jos huoneet halu­taan pit6ää pieninä.

  9. > Toisaal­ta pysäköin­ti­hal­li pihan alapuolella
    > tarkoit­taa, ettei pihal­la ole pui­ta. Joka
    > viiden­teen kort­teli­in kuusikerroksinen
    > pysäköintitalo?

    > Asukkai­ta olisi neliök­ilo­metril­lä siis noin
    > 25 000. Tämä riit­tää aivan mainiosti
    > ylläpitämään palvelu­ja ja joukkoliikennettä.

    Lie­nee kaupun­gin omas­sa val­las­sa halu­aako se lieven­tää pysäköin­tipakkoa tuom­moi­sel­la hyvien palvelu­iden alueel­la, ja kiristää puu­pakkoa. Maini­tus­ta hehtaarin ton­tista voi jät­tää 10 % kaiva­mat­ta parkkikel­larik­si, jol­loin pihaan voidaan hyvin istut­taa 40 puu­ta jos puiden väli on n. 5 metriä.

    Terv JJ

  10. Mikko Särelä: Lisähuo­mau­tuk­se­na sanois­in sel­l­aisen, että jos tehdään 50–60 metriä lev­eitä bule­varde­ja, sopisi täl­laisen reunoille kyl­lä korkeampikin rak­en­t­a­mi­nen kuin 6 kerrosta.

    Sopii, mut­ta rikkoo hel­posti kaupunki­rak­en­teen. Eri­tyis­es­ti laito­jen talouskai­stat eivät ole niin hyvä idea kuin miltä ehkä kuu­lostaa. Munkkiniemen Puis­to­tien, Huopalah­den­tien ja Paciuk­senkadun risteys on paikkana hyvin valai­se­va, kos­ka siinä voi ver­tail­la kolmea eri­laista kaupunkibule­vardin toteu­tustapaa. Samal­la voi huo­ma­ta ettei kaupunkiku­van kannal­ta kan­nat­taisi mitoit­taa jokaista kaistaa täysleveälle rekalle.

    Jos Helsingis­sä tehdään 50–60 metrin levy­isiä aukko­ja, kan­nat­taa ne eri­tyis­es­ti itä-län­sisu­un­nas­sa tehdä valais­tussy­istä epäsym­metrisik­si s.e. liikenne ohjataan eteläpuolelta ja pohjois­puoli varataan jalankulk­i­joille ja kevyelle liiken­teelle. Esimerkik­si esplanadin puis­to olisi paljon toimi­vampi jos se olisi alun­perin ymmär­ret­ty siirtää pari kaistaa pohjoiseen s.e. Etelä-Esplana­di voisi olla kaksisuuntainen.

  11. tpyy­lu­o­ma: Jos halu­at arkkarikun­nan bar­rikaadeille, niin toi runk­osyvyy­den kas­vat­ta­mi­nen kan­nat­taa vetää esiin.

    Tämä on kyl­lä vähän olk­iukko. Oma koke­muk­seni on että pätevä arkkite­hti nimeno­maan hyö­dyn­tää lämpimän eteläisen ja kylmän pohjoisen val­on kon­trastin sisätilo­ja suun­nitel­lessaan, mut­ta siihen tarvi­taan a) läpi­talon huoneis­to ja b) suo­ria avoimia lin­jo­ja huoneis­ton läpi.

  12. Enem­män kuin kuusi ker­rosta tehostaa maankäyt­töä, mut­ta tuo mukanaan sel­l­aisia haastei­ta mm. suun­nit­telulle, että itse pidän kuut­ta ker­rosta parhaana vai­h­toe­htona. Autopaikat eivät ole ongel­ma, kun asia ote­taan huomioon kaavoitusvaiheessa. 

    On uusi­akin taloy­htiöitä, jois­sa paikat ovat pihakan­nen alla ja pihal­la on silti ihan nor­maali piha­pu­us­to. Tietämis­säni yhtiöis­sä piha on kadul­ta kat­soen toises­sa ker­rokses­sa ja paikoitus‑, varas­to- sekä liiketilo­ja on ensim­mäisessä sekä kellarikerroksessa.

    Pyörä­varas­toi­hin en oikein usko. Liian kallista tilaa valitet­tavasti. Kaikkien uusien raken­nusten pyörä­varas­tot näytetään tehtävän niin, että ne voidaan jälkikä­teen muut­taa liiketiloik­si. Näin on käynyt mm. Ruo­ho­lahdessa. Kaupunkiku­val­lis­es­ti se on hyvä asia, kos­ka liik­keet elävöit­tävät kaupunkia. Ne myös paran­ta­vat palvelu­ja asukkaille ja tuo­vat työ­paikko­ja alueelle. Nyt tlanne esimerkik­si no9issa 

    Siinä Osmo olet oike­as­sa, että kadun­var­si­paikat pitää olla varat­tu lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in. Lyhy­taikaisten paikko­jen saatavu­us on ensin­näkin yri­tyk­sille eline­hto. Toisek­si auto­jen paikoi­tus kadun var­rel­la ei ole tur­val­lista. Esimerkik­si Tan­skas­sa se on kielet­tyä. Autopaikko­ja kan­nat­taa rak­en­taa vain sel­l­aisi­in kohti­in, jot­ka eivät mene muuten kau­pak­si. Eli kel­larik­er­rokset tai pihan­perät. Rak­en­ta­mal­la paikoi­tustalo­ja tuh­lataan tilaa, pienen­netään kokon­ais­te­hokku­ut­ta ja tehdään ikävää, kuol­lut­ta kaupunkikuvaa.

  13. Raken­netaan 60-ker­roksi­nen talo, niin ei tarvi­ta yhtään autopaikkaa, kos­ka kaik­ki kuviteltavis­sa ole­vat palve­lut mah­tu­vat samaan taloon.

  14. spot­tu:

    tpyy­lu­o­ma: Jos halu­at arkkarikun­nan bar­rikaadeille, niin toi runk­osyvyy­den kas­vat­ta­mi­nen kan­nat­taa vetää esiin.

    Tämä on kyl­lä vähän olk­iukko. Oma koke­muk­seni on että pätevä arkkite­hti nimeno­maan hyö­dyn­tää lämpimän eteläisen ja kylmän pohjoisen val­on kon­trastin sisätilo­ja suun­nitel­lessaan, mut­ta siihen tarvi­taan a) läpi­talon huoneis­to ja b) suo­ria avoimia lin­jo­ja huoneis­ton läpi. 

    Var­maan näin ja toiv­ot­tavasti on olk­iukko, tuo on vaan min­un koke­muk­seni aiheesta keskustelemis­es­ta. Odelle osan­ot­toni, Töölössä raukka­parat asu­vat jopa 18,5 metriä syvis­sä asun­nois­sa. Ne maku­ualkovit muuten lie­nee kiel­let­ty raken­nus­määräyksin, joi­ta voinee kiertää kut­sumal­la niitä varas­toti­lak­si. Varsinkin omakoti­talois­sa on san­gen häm­men­täviä varastohuoneita. 🙂

  15. Mik­sei muuten parkki­tilo­ja voisi myös rak­en­taa niin että ne on muutet­tavis­sa liiketi­lak­si. Jos vaik­ka ensin yrit­täisi myy­dä niitä sil­lä oikeal­la hin­nal­la, ja jos ei käy kau­pak­si, niin sit­ten muutet­taisi­in muuk­si tilaksi.

  16. Kate Alho­la:
    Espoon kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa aikanaan istuneena ja mm niiteä keilaniemen torne­ja miet­ti­neenä torneille on paljon hyviä perustelu­ja. Ensik­sikin saadaan paljon asun­to­ja pienelle alueelle tuhoa­mat­ta kaikkia viher­aluei­ta talo­jen vier­estä eikä myöskään syn­ny niitä kui­lu­misia umpiko­rt­telin piho­jakaan. Tor­nit var­josta­vat paljon vähem­män toisi­aan kuin tiheästi raken­netut 6‑kerroksiset umpiko­rt­telit. Eipä niis­sä umpiko­rt­teleis­sa useimpi­in asun­toi­hin paista aurinko ker­taakaan mon­e­na kuukaut­e­na vuodesta. 

    En kyl­lä oikein ymmär­rä tuo­ta slum­mi­u­tu­mis­logi­ikaakaan, enem­mänkin riskinä on päin­vas­tainen eli että Keilaniemen tornei­hin saat­taa tul­la hyvinkin hin­nakkai­ta arvo-asuntoja.
    Mikä on muutenkaan sen “slum­mi­u­tu­misen” logi­ik­ka. Radan­var­siko se slum­mi­ut­taa ? Vain val­oista hyväl­lä näköalal­la ole­vat asun­not hyvässä ympäristössä 10min metro­matkan päässä kaupungiun palveluista ?

    Mon­et ovat var­masti kauhuis­saan tästä. Mut­ta juuri näi­den syi­den takia pitäisi pis­temäisiä ker­rostalo­ja miet­tiä Helsin­gin meren­läheisille alueille. Esim Kivi­nokkaan. Näil­lä alueil­la on per­in­teikäs his­to­ria ja oma kult­tuurin­sa. Tietyt osat pitäisi museoida.Kivinokasta. Mök­it ovat tietysti romant­tisia. Mut­ta pienet , huonokun­toiset mök­it ja kiven­heiton välein ole­vat yhteistöves­sat eivät ehkä olekkaan niin hohdokkai­ta. Osit­tain vähän sat­un­nais­es­ti ripotel­lut kesämökkikylät ovat tietysti kivaa pienelle piirille.Puistomaisuus ja luon­to on vähän niin ja näin. Ilmas­to suomes­sa on mikä on. 

    Tiet­tyjä osia mökkikylistä pitäisi purkaa ja kor­va­ta jonkun­laisil­la ker­rostaloil­la. Olisi hienoa jos mon­et nyky­i­sistä mökki­a­sukkaista muut­taisi­vat kokovuo­tis­es­ti asumaan uusi­in taloihin.Näistä alueista pitäisi tehdä mod­erni ver­sio luon­non­läheis­es­tä puu­tarhakaupungista. Samoil­la tavoit­teil­la kuin ennen vanhaan.Täällä jos mis­sä pitäisi sit­ten jous­taa auto­jen ja parkkisten haitoista. Slum­mi­u­tu­mis­es­ta ei tarvitse edes puhua. Oikeasti päin­vas­toin. Tilaa oikeille kau­ni­ille puis­toille ja meren­läheiselle luon­nolle vapau­tu­isi todel­la paljon.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Piha kol­mannedssa kerroksessa?
    Kadul­ta kat­soen tak­lo on kahdeksankerroksinen?
    Siis niin kuin Itä-Pasilassa?

    Itä-Pasi­lan huono maine ei var­maankaan johd siitä että autot on häädet­ty pois pihal­ta kan­nen alle. Ei ne pihal­la liikku­jat ole siitä kiin­nos­tunut mon­tako metriä siinä on välis­sä eli kut­su­taanko sitä kan­nek­si vai tun­nelik­si. Sama kos­kee n.s katu­ta­soa. Eiköhän katu­ta­so olisi paras­ta rauhoit­taa kokon­aan kevyelle liiken­teelle ja palveluille ja siirtä se liikenne sinne maan tai kan­nen alle. Eli mielestäni Pasi­las­sa suurin virhe on että sitä kant­ta ei jatket­tu myös katu­jen ja ennenkaikkea rat­api­han yli. Itä- ja Län­si-Pasi­lan väli­in mah­tu­isi kokon­ainen kaupungi­nosa kun raiteet katet­taisi­in. Rak­en­ta­mal­la vielä kun­nol­la tor­ni­talo­ja saataisi­in Helsinki­in lop­ul­takin oikeaa kaupun­gin tuntua.

  18. Käykää käve­lyl­lä Laut­tasaa­res­sa. Kaupungi­nosan puis­tom­aisu­us tulee siitä, että puut voit­ta­vat korkeudessa talot. Neljä ker­rosta jää main­iosti puiden var­joon, kuusi on ihan mak­si­mi. Kahdek­sanker­roksiset nou­se­vat puiden yli, niitä ei voi rak­en­taa niin lähelle toisi­aan ja parkkipaikkak­en­tät kas­va­vat -> puu­tarhakaupun­ki muut­tuu lähiöksi.

    Minus­ta kuud­es­ta ker­rokses­ta kahdek­saan lisää tehokku­ut­ta todel­la vähän mut­ta mak­saa viihty­isyy­dessä paljon. Sen sijaan pitäisi sit­tn sinne metroasemille rak­en­taa niitä torne­ja. Ne näyt­tävät hoikem­mil­ta, mitä korkeampia ne ovat, joten mis­sään nimessä ei mitään kom­pro­mis­se­ja niiden korkeu­den suh­teen. Mata­la torni tun­tuu mas­si­ivisem­mal­ta kuin korkea.

    Eikö tuo­ta tehokku­ut­ta kan­na­ta miet­tiä niin että ase­man lähel­lä muu­ta­ma sata metriä vaik­ka 30 000 as/km2, seu­raa­vat pari kort­telia 15 000 ja lop­ul­ta sieltä town­house-riv­i­taloalueeltakin olisi vain kilo­metri ase­malle. Sen sijaan että olisi tiet­ty kaa­va jota nou­date­taan mat­tona homogeenis­es­ti kort­telista toiseen.

  19. R. Sil­fver­berg:
    Ker­ro mis­sä päin Espoo­ta radan var­rel­la on korkei­ta torne­ja jot­ka ovat slummiutuneet… 

    Espoos­sa ei ole raken­net­tu radan var­relle oikeas­t­aan muualle kuin Espoon keskuk­seen ja Lep­pä­vaaraan, joten enem­pää esimerkke­jä ei oikein ole. Espoon keskus on aivan hirvit­tävä. Lep­pä­vaaran kaavas­sa on yri­tys­tä, mut­ta niin fataale­ja virheitä, etten oikein usko toimi­vaan, elävään tulok­seen. Vain Sel­lo on ok, sen ulkop­uolelle ei ole muo­dos­tunut elävää kaupunkia.

    Espoos­sa­han ne ton­tit on rak­en­ta­mat­ta, jois­sa muual­la on kun­takeskus kaup­poi­neen, kouluineen ja kun­nan taloi­neen. 🙂 Jos Espoos­sa on jotain radan var­res­sa, niin se on korkein­taan parkkipaik­ka. Slum­mit ovat yleen­sä vähän kauem­pana radas­ta, kuten Suvela.

  20. tpyy­lu­o­ma: Kol­man­nek­si, äkkiseltään jos maku­uhuoneessa on tarkoi­tus nukkua, niin luon­non­va­l­on mak­si­moin­ti on vähän has­su tavoite.

    Tässä on var­maan yksilöl­lisiä ero­ja, mut­ta oma elämän­laatu­ni paran­tui tun­tu­vasti muutet­tuamme asun­toon, jon­ka maku­uhuoneeseen pais­taa aamuau­rinko. Aiem­min kaltaisel­lani iltavirkul­la oli ihan tuskas­tut­ta­van paho­ja vaikeuk­sia sopeu­tua aamu­virkku­jen yhteiskun­taan. Nyt ainakin puo­likas vuodes­ta on sujunut aivan kivuttomasti.

    Muutenkin valo on kyl­lä todel­la tärkeä asia asun­toarkkite­htu­uris­sa tääl­lä päin maail­maa, jos­sa siitä on joka tapauk­ses­sa krooni­nen pula. Luon­non­va­l­on määräl­lä on vaiku­tus­ta mie­len­ter­vey­teen ja jak­samiseen, kuten kaik­ki tiedämme.

    Har­voin (tai ei lainkaan!) käytet­tävien tavaroiden pitkäaikainen varas­toin­ti neliöhinnal­taan arvokkaas­sa kan­takaupunki­a­sun­nos­sa ei myöskään kuu­losta järkevältä. Ajat­te­len tavaran ham­strauk­sen ole­van saman­sukuinen ongel­ma kuin lihavu­us: län­si­mais­sa, jois­sa pien­i­t­u­loisenkin on mah­dol­lista kar­tut­taa liikaa mate­ri­aa niin kehoon kuin sen ulkop­uolellekin, ihmi­nen ei ole vielä oppin­ut sään­nöstelemään kulu­tus­taan ja omaisuuten­sa määrää tarpeen mukaan. Tarpeet­toman tavaran säilömis­es­tä samoin kuin tarpeet­toman ras­vak­er­roksen ker­ryt­tämis­es­tä aiheutuu kulu­ja ja hait­to­ja, joista uskon monien lop­ul­ta halu­a­van pyrk­iä eroon.

    Joidenkin van­ho­jen ker­rostalo­jen liika syyvyys aiheut­taa todel­lisia ongelmia etenkin pienis­sä asun­nois­sa. Aikanaan opiske­li­jabok­sia etsiessä vas­taan tuli huo­mat­ta­va määrä putki­mallisia koppe­ja, joiden yhdel­lä kapeal­la seinäl­lä on yksi ikku­na. On tot­ta, että varas­toin­ti­in vara­tus­sa tilas­sa ei ikku­naa tarvi­takaan, mut­ta asun­to, jos­sa val­oisu­ut­ta ei edes muu­tostöil­lä voi lisätä tarpeen vaaties­sa (jos vaik­ka prefer­oi val­oa varas­toti­lan ohi), olisi ainakin itsel­leni kauhistus.

    En nyt sano, ettei tuol­laisia pitäisi saa­da rak­en­taa — onhan ihmisil­lä eri­laisia kri­teere­jä asumiselle kan­takaupungis­sa, ja osalle pimeys ei ehkä aiheuta niin paljon ikävyyt­tä kuin allekir­joit­ta­neelle — mut­ta san­o­taan nyt, että ymmär­rän oikein hyvin arkkite­hte­ja, jot­ka pyrkivät pitämään runk­osyvyyt­tä aisoissa.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Espoos­sa suun­nitel­laan torne­ja metroasemien lähelle. Tätä perustel­laan tehokku­udel­la, muit­ta ratkaisu ei ole kovin tehokas.

    Noil­la taloil­la pyritään näyt­tävyy­teen. Muuten­han Suomes­sa ei tai­da olla ain­oatakaan slum­milähiötä jon­ka tun­nus­merkkinä oli­si­vat korkeat tor­nit. Toki joidenkin toteu­tus on aika ruman, mut­ta slum­mia ne eivät ole. Ulko­mail­la ehkä on niitä oikeista pelot­tavia esimerkke­jä, mut­ta johtunee että ne tor­nit siel­lä ovat kaik­ki kaupunkien vuokrataloja. 

    Mielestäni jos kan­takaupun­gin ulkop­uolelle halu­taan rak­en­taa uusia umpiko­rt­te­likaupungi­nosia, voisi ker­rosmäärää alen­taa n neljään. Sil­loin valo tulisi kaduille ja pihat oli­si­vat väl­jem­mät. Jotain sen tyylistä kuin Pikku-Huopalahti siis.

  22. Edel­liseen vuo­datuk­seen vielä tarkennus:

    Itse asi­as­sa noiden kop­piyk­siöi­den kannal­ta taitaa olla aika sama, mikä runk­osyvyys talos­sa on. Mut­ta isom­pi­en läpi­talon asun­to­jen suun­nit­telu lie­nee olen­nais­es­ti han­kalam­paa, jos asun­non keskel­lä ole­vi­in tiloi­hin ei tule ollenkaan luon­non­va­l­oa. Vaik­ka tehtäisi­in sel­l­ainen ver­tailu, jos­sa läpi­talon kämp­pä on lev­ey­deltään sama (eli suurem­man runk­osyvyy­den kämp­pä olisi suurem­pi, kun siinä olisi keskel­lä tuo­ta ylimääräistä varas­toti­laa), halu­aisin itse asua pienem­män runk­osyvyy­den talos­sa olevas­sa käm­pässä, joka ei katkea kah­teen, toi­sis­taan eril­liseen osioon sen pimeän keskiosan vuoksi.

    Var­maan toisinkin ajat­tele­via on.

  23. > Onko kuusi ker­rosta liian vähän?

    On.

    > kooltaan 100m x 100m… …kort­telia kohden eli 600 – 700 asukasta

    Jo on vähän!

    > Joka viiden­teen kort­teli­in kuusik­er­roksi­nen pysäköintitalo?

    Ihan jees, jos se olisi ilmainen ainakin asukkaille, tai sit­ten enin­tään joku nykyi­nen autopaikkamaksu.

    > kadun­var­si­paikat… …Muuten­han niistä tulisi nykyiseen tapaan paikko­ja kesäau­to­jen pitkäaikaissäilytykseen.

    Mis­säköhän täl­laisia on? En ole tör­män­nyt mon­es­sa paikas­sa asuneena ja oleskelleena. Ote­taan­pa vaik­ka tuo Kallion viras­to­talon vier­estä menevä ilmainen kadun­var­sipysäköin­ti. En ole kesäau­to­jen pitkäaikaissäi­ly­tys­tä huomannut.

    > Täl­laisia kort­telei­ta mah­tu­isi… …Asukkai­ta olisi neliök­ilo­metril­lä siis noin 25 000.

    Aika vähän.

    > mut­ta kos­ka tarvi­taan myös puis­to­ja, tore­ja, urheilukent­tiä, lev­eitä bule­varde­ja raitio­vaunuväyliä varten ja muu­ta sellaista

    Mik­si tarvi­taan? Oletko var­ma? Ihan kaikkial­la? Ihan kaikille, tosi superüberur­baaneille (ja täl­laiseen tottuneille)?

    > Kaduista ja pihoista tulee muuten pimeitä ja kuilumaisia.

    Mik­si tämän pitäisi olla ongel­ma kaikille? Ja eikö val­on­janoiset voisi a) asua muual­la, b) kävellä/kuljettautua val­oon jonkin matkan päähän, kun tarve pääsee iskemään…

    > Kuusik­er­roksi­nen umpiko­rt­teli antaa myös parem­man tehokku­u­den kuin korkeat tor­nit, joiden ympärille pitää jät­tää paljon tyhjää.

    Mik­si niiden ympärille pitää jät­tää paljon tyhjää? Ihan vaan ide­ol­o­gi­sista syistä?

    > Yleen­sä täl­laiset korkeat talot slum­mi­u­tu­vat, eri­tyis­es­ti jos ne raken­netaan kauas radan var­teen. (Ter­veisiä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle!)

    Voisin kyl­lä nau­raa sarkas­tis­es­ti, kun Suomes­sa väitetään ole­van slummeja.

    Mik­si ei Suomeen voisi rak­en­taa tosi urbaane­ja (suuri­akin) aluei­ta? Sel­l­aisia, jois­sa olisi niin epälu­on­non­mukaista asum­ista että. Ihan urbaanis­tu­miske­hi­tys­tä seu­raa­mal­la näkyy, että kaupunki­maisu­us lisään­tyy ja on hyvä asia, yht­enä esimerkkinä Hongkong (ja esimerkke­jä voisi esit­tää esimerk­ki esimerkin perään): “Vuon­na 2010 ostovoimako­r­jat­tu brut­tokansan­tuote henkeä kohti oli 45600 Yhdys­val­to­jen dol­lar­ia eli maail­man 11. korkein.”, “Vuon­na 2006 eli­na­jan­odote oli 81,6 vuot­ta, viiden­nek­si korkein maailmassa.”.

  24. Saara: Joidenkin van­ho­jen ker­rostalo­jen liika syyvyys aiheut­taa todel­lisia ongelmia etenkin pienis­sä asunnoissa. 

    Pien­ten asun­to­jen ongel­ma on, että ne ovat niin pieniä. Van­hois­sa talois­sa ne ovat pienem­piä kuin uusis­sa talois­sa, mut­ta se johtuu siitä, että nyky­isin asun­noille on määrät­ty min­imikoko — ei siitä, että runk­osyvyys on eri. Nyky­isin on myös mitoi­tu­so­hjeet, jot­ka edel­lyt­tävät väl­jem­piä tiloja.
    Miniyk­siöitä isom­mis­sa asun­nois­sa syvem­pi runko toimii oikein hyvin. Käytän­nössä se tuo lisäneliöitä, kun huonei­den lev­ey­delle on min­i­mi, joka nykyrak­en­tamises­sa tarkoit­taa mak­simia 😉 Van­hois­sa talois­sa huoneet ovat myös lev­eämpiä; huoneet ovat joka suun­taan nyky­s­tan­dar­d­ia isom­pia. Jollekulle tämä on viihty­isää väljyyt­tä, jollekulle toiselle teho­ton­ta tilankäyt­töä, kun samaan neliömäärän ei saa­da mah­dutet­tua yhtä mon­ta huonet­ta. Kapeam­man raken­nus­run­gon suurin hyö­ty onkin, että saadaan tehtyä use­ampi­huonei­sista asun­nois­takin pienem­piä, jol­loin niistä voidaan pyytää korkeampi neliöhin­ta. Kapea runk­osyvyys palvelee nyky­isin enem­män kiin­teistöspeku­loin­nin tarpei­ta kuin luo ter­veel­listä ja viihty­isää asuinympäristöä. Ihmiset halu­a­vat eri­laisia asun­to­ja ja syvärunk­ois­t­en talo­jen asun­noille tun­tuu ole­van kysyn­tää, joten mik­sei niitä saisi rak­en­taa lisää? Vaik­ka vain osa uudistuotannosta.

  25. Kalle: Slum­mit ovat yleen­sä vähän kauem­pana radas­ta, kuten Suvela.

    Suomes­sa ei ole slum­me­ja. Ei Suve­las­sa eikä muualla.

  26. Ei torne­ja tornien täh­den tai sil­loin kun umpiko­rt­teli on tehokkaampi. Esimerkik­si Pari­i­sis­sa on tuhot­tu kaupunkia aikanaan sodan­jälkeisessä hopus­sa, kun tehti­in torne­ja väljästi, vaik­ka kaupun­gin jatkami­nen umpiko­rt­telina olisi ollut järkeväm­pää ja tehokkaam­paakin. Itä-Pasi­lakaan ei kovin tehokas­ta ole ja ihmisen kulku­ta­sot ovat konea­jan tuo­tok­sia, jol­loin keski­tyt­ti­in säilömään ihmisiä, vaik­ka idea auto­jen jem­maamis­es­ta olikin aikanaan hyvä.

    Jos kuitenkin halu­taan säästää met­siä ja pysäyt­tää kaupun­gin lev­iämi­nen ja väli­matko­jen lisään­tymi­nen, niin jol­lakin tapaa olisi saata­va ihmisiä sille alueelle, joka on jo otet­tu ihmiskun­nan luovu­u­den käyt­töön. Tor­nit, motarei­den bule­vardis­oimi­nen…, aluei­ta ja keino­ja riit­tää, jos norme­ja sääde­tään ja lähtöko­hdak­si ote­taan se, ettei kaupun­ki kas­va sivut­tais­su­un­nas­sa vaan paikoil­laan. Ainakaan ei pitäisi raken­nel­la huvi­lakaupungi­nosia kan­takaupun­gin sisään, vaan kuusi ker­rosta tulisi olla minimi. 

    Samal­la kulu­tus ohjau­tu­isi työl­listävästi, kun palve­lut oli­si­vat käytän­nössä alak­er­ras­sa. Nyt ne jäävät monel­la kilo­metrin tai pidem­män matkan päähän ja arke­na palvelui­ta (laa­jasti ajatel­tuna) ei kulute­ta ja viikon­lop­puisin lähde­tään pitämään hauskaa jon­nekin muualle, ken­ties lentokoneel­la, kun oma ympäristö on raken­net­tu vain tyl­siä ark­i­touhu­ja varten. Samal­la jää perustulo+palkka-työpaikkoja syn­tymät­tä, kun keskilu­okkakin kulut­taa koton­aan einek­siä. Jos on tarkoi­tus työl­lä pitää yhteiskun­nan kulis­se­ja pystyssä, niin ei ole varaa ajatel­la vain korkeasti koulutet­tu­jen uria, vaan raken­net­ta­va kaupunki­akin niin, että kulu­tus syn­nyt­tää työtä, vaik­ka kulu­tus olisikin pienem­pää kuin nyt. 

    Tor­nit tiukasti umpiko­rt­telis­sa, eli Man­hat­tan, tuskin tulee ihan heti kysymyk­seen. Ihan sel­l­aiseen ihmis­ryn­täyk­seen en minäkään usko. Kuitenkin tor­ni­taloille löy­ty­isi kym­meniä hiekkak­en­tän tai parkkipaikan pala­sia lähel­lä keskus­taa ja uusil­lakin alueil­la hyviä paikko­ja. Slum­mi­u­tu­mi­nen tuskin johtuu talon ker­rosmäärästä, ovat palo­tur­val­lisia ja van­huk­sillekin ok, kun hissit vievät, eikä tarvitse tapel­la kult­tuuri­ar­voista hissin täh­den. Val­o­hom­melei­ta en ymmär­rä, jos halu­aa ottaa aurinkoa, etsii auringon. Raken­netaan puis­to­ja, ranto­ja, kat­toterasse­ja ja silti joka katu pitäisi olla jotenkin luon­non­va­l­ol­la tasais­es­ti valaistu?

    Urho Kekkosen katu tun­tuu aina pimeähköltä kun sille sat­un, mut­ta se tun­tuu ole­van ain­oa katu joi­ta on lähi­aikoina raken­net­tu, jos­ta tulee kaupunki­fi­ilis. Siinä muuten näkyy tämä nykyaikainen rak­en­tamisen hal­val­la men­e­m­i­nen. Toisel­la puolel­la van­haa raken­nuskan­taa, jos­ta huo­maa mis­sä kohtaa raken­nus vai­h­tuu, mut­ta koko kadun­puoli on silti yht­enäi­nen kokon­aisu­us. Uusi puoli sit­ten kolme kopi­o­ta samas­ta julk­i­sivus­ta. Sama fir­ma monistaa muuten nyt torne­ja Kalasatamassa. 

    Pilkkopimeää syn­tyy totaalisen tol­lon tai neron avul­la. New Yorkissa talot por­rastet­ti­in, jot­ta kaduille riit­ti val­oa, mut­ta siel­lä pil­ven­pi­irtäjien mit­takaa­va on jotain muu­ta, kuin nämä mei­dän tor­ni­talot. Turhaa sään­nöste­lyä, jos joka akku­naan täy­ty­isi osua tiet­ty määrä auring­in­val­oa. Menee sit­ten har­ras­ta­maan puis­toon d‑vitamiinia väli­hyp­pe­lynä. Siihen sitä Cen­tral Parki­akin käytetään. Kalasa­ta­mas­sa olisi mah­dol­lista tehdä saman­laista puis­ton­re­unaa Kalasa­ta­man keskuk­sen pohjois­puolel­la. Rantaan suuri puis­to ja tor­nit rivi­in Sörnäis­ten ranta­tien itäpuolelle, jos halu­aisi tem­paista tor­nit ruutukaavamaisesti.

    Nykynorme­jen sisäl­lä ei pysty mitään uut­ta järkevästi toteut­ta­maan, joten ne pitää saa­da ensik­si uusik­si, jos halu­aa pysäyt­tää lev­iämistä ja muu­ta tyh­laus­ta. Samal­la syn­ty­isi uuden näköisiä ratkaisu­ja ja uut­ta kaupunkia.

  27. Eri­no­mainen kir­joi­tus mutta,

    OS:

    Toisaal­ta pysäköin­ti­hal­li pihan ala­puolel­la tarkoit­taa, ettei pihal­la ole puita. 

    Ei pidä paikkaansa.

    Taloy­htiöni sisäpi­has­sa kas­vaa jo kol­men ker­roksen korkuinen puu auto­hallin pääl­lä. Tosin sille on muu­rat­tu n. 15m^2 kokoinen vyötärön korkuinen istu­tusal­las. Tuol­laisia altai­ta ei toisaal­ta tarvi­ta mon­taa, eihän sinne sisäpi­halle lähiö­tyyp­pistä met­sää kukaan halua.

  28. “Yksikin ker­ros lisää, ja pysäköin­nis­sä olisi men­tävä kah­teen tasoon. Jos pysäköin­ti olisi maan pääl­lä, joka toinen kort­teli pitäisi vara­ta pysäköin­tiken­täk­si, mikä olisi tietysti ihan toopea.Toisaalta pysäköin­ti­hal­li pihan ala­puolel­la tarkoit­taa, ettei pihal­la ole pui­ta. Joka viiden­teen kort­teli­in kuusik­er­roksi­nen pysäköintitalo?”

    Koko kort­telin kokoinen pysäköin­ti­ta­lo olisi oikein hyvä. Jos kort­teli on kokon­aan autoille pyhitet­ty, ei tarvitse jät­tää sit­ten sisäpi­haakaan vaan sen voi rak­en­taa kokon­aan umpeen. Raken­nu­saikana vielä voinee tehdä hal­val­la käve­ly­tun­nelin kadun ali asun­toko­rt­teleista, ainakaan autoil­i­joista ei löy­tyne vas­tus­ta­jia täl­laiselle järjestelylle.

    Ja kun autoilu tulee aikanaan tien­sä päähän pöm­pelin voi purkaa ja lait­taa asun­to­ja tai palvelu­ja tilalle. Nykyi­nen “mod­erni” kaa­va tulee aikanaan näyt­tämään vähän nau­ret­tavalle läm­mi­tys­tolp­pa-aukioi­neen. Arvatkaa­han vaan saako niitä aikaanaan purkaa kun on museovi­ras­to vastassa 🙂

  29. Osmo Soin­in­vaara: Yleen­sä täl­laiset korkeat talot slum­mi­u­tu­vat, eri­tyis­es­ti jos ne raken­netaan kauas radan var­teen. (Ter­veisiä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle!)

    Eiköhän talo­jen slum­mi­u­tu­miseen vaiku­ta huo­mat­tavasti enem­män se, keitä talois­sa asuu kuin se, kuin­ka korkei­ta ne ovat. (Ter­veisiä Helsin­gin kaupunginhallitukselle!)

  30. Saara:
    …mut­ta san­o­taan nyt, että ymmär­rän oikein hyvin arkkite­hte­ja, jot­ka pyrkivät pitämään runk­osyvyyt­tä aisoissa. 

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta samal­la kan­nat­taa muis­taa, että läh­es kaikissa suo­ma­lai­sis­sa asun­nois­sa on liian vähän säi­ly­tys­ti­laa. Lisäämäl­lä syvyyt­tä, saadaan lisää vaate­huone ja komerotilaa.

    Itse en oikein ymmär­rä, mitä tekemistä kaavoit­ta­jal­la on esimerkik­si ker­rosalan kanssa? Eikö kaavoit­ta­jan pidä ker­toa kadun lin­jaus, liityn­tö­jen sijain­ti ja räys­täsko­rkeus? Lop­pu pitäisi kuu­lua ton­tin omis­ta­jalle. Ihan näin yksinker­taista asia ei toki ole, kos­ka Suomes­sa ei ole kil­pailua, joka ohjaisi rakentamista.

  31. New Yorkin mallia voisi soveltaa Helsingis­säkin. Ei rajoite­ta talo­jen korkeut­ta mitenkään, sen sijaan rajoite­taan talo­jen poh­jap­in­ta-alan suhdet­ta ton­tin pinta-alaan.

  32. ” Yksikin ker­ros lisää, ja pysäköin­nis­sä olisi men­tävä kah­teen tasoon.”

    Mik­si asuin­taloon pitäisi tehdä pysäköintitilat? 

    Esimerkik­si jenkeis­sä on erik­seen toimis­to- ja asuin­talot ja pysäköin­ti­talot. Pysäköin­ti­lat eivät ole asun­toko­htaisia, vaan ne myydään/vuokrataan niille, jot­ka niitä tarvitsevat.

    Ei ole oikeu­den­mukaista, että pysäköin­ti­ti­lan hin­ta jyvitetään asun­toon, jol­la ei edes ole autoa, jol­loin autot­tomat pan­naan mak­samaan pysäköin­ti­lankin rakentamisesta.

  33. Hyvä, kan­natan kaupunki­mais­ten ja ihmisille mitoitet­tu­jen kaupungi­nosien rakentamsta.

    Teo­ri­as­sa ylöspäin noustes­sa kapenevat talot voisi­vat mak­si­moi­da asum­isti­hey­den ja ikkunoi­hin tule­van val­on (mut­ta asum­isvi­ihtyvyys voisi talo­jen kas­vaes­sa jo laskeakin).

  34. Saara: Har­voin (tai ei lainkaan!) käytet­tävien tavaroiden pitkäaikainen varas­toin­ti neliöhinnal­taan arvokkaas­sa kan­takaupunki­a­sun­nos­sa ei myöskään kuu­losta järkevältä.

    Suo­ma­lais­llan nyt sat­tuu ole­maan paljon sel­l­aisia tavaroi­ta, joi­ta käytetään vain sesonkeina. Eli talvi- ja kesä­vaat­teet. Lisäk­si tulee muut sesonkei­hin liit­tyvät tavarat kuten jouluko­ris­teet ja tuulet­timet, ilmankos­tut­timet viilen­timet, mah­dol­liset urheilu­vä­li­neet kuten
    sukset.

    Ainakaan min­ul­la ei ole ikinä ollut varas­toti­laa tarpeek­si. Usein olisin ollut tyy­tyväisem­pi jos sieltä ylikokois­es­ta ves­sas­ta olisi siir­ret­ty yksi neliö varastoon.

  35. Mik­sei parkkipaikko­ja voisi lait­taa pysäköin­ti­talo­hin kaupun­ki-moot­toritei­den var­sille, nykyiselle liiken­nevihreälle? Motare­i­ta on esikaupunkialueil­la melkein kilo­metrin välein,eli käve­ly­matkat ei puol­ta kilo­metriä ylit­täisi, talon eteen sit­ten tosi lyhy­taikaisia pysähdy­s­paikko­ja auto­jen las­taus­ta ja purkua varten.

  36. Ville: Ihmiset halu­a­vat eri­laisia asun­to­ja ja syvärunk­ois­t­en talo­jen asun­noille tun­tuu ole­van kysyn­tää, joten mik­sei niitä saisi rak­en­taa lisää? Vaik­ka vain osa uudistuotannosta. 

    En minäkään tuos­sa keksinyt riit­tävän painavaa syytä pakot­taa tekemään kaik­ista asun­noista kaut­taal­taan val­oisia. Mut­ta pelkään, että jos asun­noista saa tehdä pimeitä loukko­ja, muun­laisia ei enää tehdä ollenkaan. Miten voitaisi­in varmis­taa, että jatkos­sakin meille pimeysal­lergikoille on tarjontaa?

    Sylt­ty: Suo­ma­lais­llan nyt sat­tuu ole­maan paljon sel­l­aisia tavaroi­ta, joi­ta käytetään vain sesonkeina. Eli talvi- ja kesä­vaat­teet. Lisäk­si tulee muut sesonkei­hin liit­tyvät tavarat kuten jouluko­ris­teet ja tuulet­timet, ilmankos­tut­timet viilen­timet, mah­dol­liset urheilu­vä­li­neet kuten
    sukset.

    Ainakaan min­ul­la ei ole ikinä ollut varas­toti­laa tarpeek­si. Usein olisin ollut tyy­tyväisem­pi jos sieltä ylikokois­es­ta ves­sas­ta olisi siir­ret­ty yksi neliö varastoon.

    Olen siis suht. hil­jat­tain muut­tanut, ja tuli todet­tua ainakin oma­l­ta osaltani, että täysin tarpee­ton­ta tavaraa on aivan liikaa, ja sel­l­aisia tavaroi­ta joi­ta käytetään ker­ran vuodessa, voisi olla järkeväm­pää laina­ta tai vuokra­ta kuin vara­ta kallista tilaa niiden ympärivuo­tista säi­ly­tys­tä varten.

    Tyyle­jä on tietysti monia, mut­ta itse asun mielu­um­min lähempänä keskus­taa pienem­mässä ja val­oisam­mas­sa asun­nos­sa, vähin tavaroin ja vaik­ka ilman autoa, kuin kauem­pana väl­jem­min, pimeäm­min ja enem­män tavaran kanssa. Jos tavaraa olisi syys­tä tai tois­es­ta pakko olla paljon, säi­lyt­täisin sitä mielu­um­min eril­lisessä varas­tossa kellarissa/ullakolla tai jopa eri raken­nuk­ses­sa, kuin pitäisin asun­nos­sani varas­toin­ti­in varat­tua, tilaa vievää ja val­on kulkua estävää kop­pia, jon­ka neliöhin­ta on sama kuin muunkin asun­non. Toivon mukaan kum­mankin tyylin edus­ta­jat mah­tu­vat samaan kaupunki­in jatkossakin.

    1. Pelko, että raken­net­taisi­in heti ja itse­tarkoituk­sel­lised­sti huono­ja asun­to­ja, jos laki ei sitä kiel­lä, voi kos­ka sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, jos­sa kaikk­ki menee kau­pak­si ja hin­ta on sama. Sil­loin voi oikaista tekemäl­lä huon oja ker­rosneliöitä. Markki­nae­htoises­sa tuotan­nos­sa tätä riskiä ei oikein ole, kos­ka hyvästä mak­se­taan enem­män kuin huonosta.

  37. Minus­ta olisi lähtöko­htais­es­ti parem­pi ratkaisu tehdä korkeampia talo­ja ja jät­tää näin vapau­tu­va maa viher­alueik­si, joko kaupunki­in tai mielum­min vielä ydinkeskus­tan ympärille, niin että kaupunki­rakenne pysy­isi tiivi­inä. Auto­jen säi­ly­tys maan alla olisi järkevää. Voisiko­han lev­ei­den kat­u­aluei­den alle rak­en­taa pysäköin­ti­hal­lia, jot­ta voitaisi­in pysyä yhdesä pysäköin­tik­er­rokses­sa? Putket ja kaapelitkin voisi sit­ten samal­la asen­taa sisätiloi­hin, ettei tarvit­sisi jatkos­sa joka kesä repiä katu­ja auki.

    1. juha
      En tiedä, mut­ta voi olla, ettei pelas­tusko­men­ta­ja hyväksy aja­tus­ta lait­taa kaukoläm­pöputket kulke­maan auto­hal­lien kaut­ta. Ongelmia voi tul­la myös kaa­suputkien kanssa.

  38. Aika moni on ratkaissut varas­toti­laon­gel­man otta­mal­la huoneis­toon jostain syys­tä raken­netun saunan parem­paan käyt­töön. Pien­asun­nos­sa sauna on täysin tarpee­ton ja sitä pait­si enerkiasyöppö.

  39. Hyvä pohd­in­taa.

    Kuitenkin jäin kaipaa­maan katon hyö­dyn­tämistä. Se on ollut kova sana jo muual­la kym­menisen vuot­ta sitten.
    Mik­si katolle ei laitet­taisi puu­tarhaa ja ulkoilu­lauet­ta. Tuulelta suo­jaa­vat reunat oli­si­vat hyvä.
    Kat­to on rauhalli­nen ja varsin puh­das paik­ka vaik­ka lap­sille ulkoilla.

    Autot kuul­lu­vat maan alle. Kuten aiem­mas­sa kom­men­tis­sa oli, voisi auto­hal­lit olla muun­neltavis­sa myöhem­min eri tarkoituk­si­in. Jakaa vaik­ka muuk­si säi­ly­tys­ti­lak­si tai liiketilaksi.

    Kyl­lä korkeit­ta voisi reip­paasti nos­taa, mut­ta sit­ten tarvi­taankin hyvää suunnittelua.

    Siitä on paha puute nykyään Suomes­sa. Talo­ja piir­retään laskukone kädessä insinöörien voimin. Tarvit­taisi­in korkeata­soista arkkitehtuuria.

  40. Heik­ki:
    Raken­netaan 60-ker­roksi­nen talo, niin ei tarvi­ta yhtään autopaikkaa, kos­ka kaik­ki kuviteltavis­sa ole­vat palve­lut mah­tu­vat samaan taloon.

    Chicagon Mari­na City on oiva esimerk­ki kun kaik­ki on raken­net­tu samaan tönöön, autopaikat, käm­pät, kau­pat, venepaikat.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Marina_City

  41. Tuos­ta luon­non­va­l­osta. Kuka edes halu­aa, aamuau­rinkoa luku­unot­ta­mat­ta, että kämp­pään pais­taa aurinko sisään? En minä ainakaan, kesäl­lä on tuskaisen kuuma ja talvel­la häikäisee.

    Mielu­um­min var­jostet­tua tai epä­suo­raa val­oa kahdes­ta suun­nas­ta (kul­mahuoneet). Toki tämä on vaikeaa niis­sä perään­haikaile­mis­sani umpikortteleissa.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Espoos­sa suun­nitel­laan torne­ja metroasemien lähelle. Tätä perustel­laan tehokku­udel­la, muit­ta ratkaisu ei ole kovin tehokas.

    Ker­taa­pa vielä Osmo näin vaalien alla mikä vaikka­pa Keilaniemen torneis­sa on teho­ton­ta? Muuthan ovat jo idean etu­ja tääl­lä kuvailleet…

  43. Pysäköin­nin voi hoitaa paljon tehokkaam­min pysäköin­tiro­bot­il­la. Se menee use­am­man ker­roksen maan alle, mut­ta tilankäytön tehokku­us on moninker­tainen, kos­ka ajo­ramppe­ja ei ole kuin yksi. Auto itsessään ei vie paljoa tilaa, mut­ta ajokai­stat vievät!
    Näitä ei ole vielä Suomes­sa näkynyt mut­ta se lie­nee ajan kysymys. (Olen kuul­lut kol­le­gal­ta, että Lah­teen olisi mah­dol­lis­es­ti suun­nit­teil­la val­takun­nan ensimmäinen?)

  44. Saara: Mut­ta pelkään, että jos asun­noista saa tehdä pimeitä loukko­ja, muun­laisia ei enää tehdä ollenkaan.

    Meinaatko että ikku­nat jätetään kokon­aan rakentamatta?

    olen siis suht. hil­jat­tain muut­tanut, ja tuli todet­tua ainakin oma­l­ta osaltani, että täysin tarpee­ton­ta tavaraa on aivan liikaa 

    Olen muut­tanut viimeisen 10 vuo­den aikana kahdek­san ker­taa ja min­ul­la ei var­masti ole yhtään ylimääräistä tavaraa. 

    Silti suo­ma­lai­sis­sa asun­nois­sa ei meinaa löy­tyä kaap­pi­ti­laa min­un vaat­teille Eikä niitä vaat­tei­ta edes ole paljoa, kos­ka olen mies.

    Toki jos heit­täisin urheilu­vaat­teet, juhlavaat­teet sekä remp­patyö­vaat­teet roski­in, samat­en työka­lut, urheilu­välie­neet, kumisaap­paat, las­ten leikkika­lut ja polkupyörät sekä siir­ty­isin 100%:sti liikku­maan autol­la, niin varas­to sekä kaap­pi­ti­la alka­isi riittämään.

  45. Vielä kom­ment­ti noi­hin tor­ni­taloi­hin: Ne muo­dosta­vat usein ympärilleen hyvin tuulisen ja epämiel­lyt­tävän pie­nil­mas­ton, jos­sa ei tah­do kas­vaa oikein mikään. Torni katkaisee korkeam­mal­la vir­taa­vat tuulet ja pyöräyt­tävät ne talon ympärille alaspäin. Sik­si tor­ni­talo­jen suun­nit­telus­sa tulisi ottaa ehdot­tomasti huomioon raken­nuk­sen aero­dy­nami­ik­ka; miten tuuli raken­nuk­sen ympäril­lä käyt­täy­tyy, tuu­leno­h­jaimia jne. Näil­lä voi olla yllät­tävän suuri vaiku­tus ympäröivän kaupun­gin viihtyisyyteen!

  46. Poro: esimerk­ki kun kaik­ki on raken­net­tu samaan tönöön 

    20/30-luvun neu­vos­to­val­tios­sa oli hausko­ja dis­ur­ban­is­tisia avant­gardekaupunkisu­un­nitelmia. Niis­sä kaupun­ki saat­toi olla yksi lop­u­ton maise­maa halko­va talo jon­ka katol­la tai alla kul­ki moottoritie/rautatie.

  47. Tuo 5–6 ker­rosta on sel­l­ainen mak­si­mi, jos­ta huoneis­to­jen ikkunoista ja parvekkeil­ta syn­tyy vielä nipin napin jonkin­lainen yhteys kadulle. Korkeam­mal­la ole­vat asun­not elävät ns. omaa elämään­sä eivätkä kon­tribuoi kat­uelämään. Tästä ovat kir­joit­ta­neet Gehl ja Jacobs ja muut.

    (Tosin mis­sä Suomes­sa muka olis parvek­keet kadulle päin… Kel­pais kyl­lä, sieltä vois kat­sel­la iltaelämää ja ryys­tää espressoa.)

  48. Sin­ga­pores­sa vapaara­hoit­tei­sis­sa con­dois­sa ei tai­da olla pysäköinti­norme­ja. Tai siis, en tiedä. Useimpi­in on raken­net­tu maan alle parkki­hal­li, ja talot ovat 8–50-kerroksisia, rii­ip­puen paikas­ta. Hdb:issä taitaa olla pysäköin­ti­talot vier­essä. Ker­roksia on 10–30, noin äkkiä laskien. 

    Palve­lut on Hdb:issä kivi­jalois­sa. Tosin kaik­ki on katet­tua ulkoti­laa. Olen käynyt mm lääkäril­lä, jon­ka odotusti­lat HDB:n alak­er­ras­sa oli­vat täl­lä taval­la. Metroase­mal­la on melkein aina korkea raken­nus kyljessä. 

    Suomes­sa on eri­moista. Ihmis­ten ei voi olet­taa juuri tekevän mitään ulkos­al­la mitä johonkin palvelu­un tulee. Mieti­tyt­tää välil­lä, ovatko­han kaik­ki erot peräisin ilmas­tos­ta ja asukasti­hey­destä? Ehkä.

  49. Noil­la saataisi­in koko Helsin­ki meren rantaan ja taitaisi mah­tua aika paljon väkeä muu­latakin Suomesta.

    Jäisi paljon puis­to­ja ja muu­ta luon­toa. Ei pelkkää beto­nia ja asfal­tia kuten nyt.

    Poro: Chicagon Mari­na City on oiva esimerk­ki kun kaik­ki on raken­net­tu samaan tönöön, autopaikat, käm­pät, kau­pat, venepaikat.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Marina_City

  50. Asu­tuk­sen, kau­pan ja työ­paikko­jen tiivistämisel­lä samoille alueille sopivil­la keinoil­la päästäisi­in irti siitä, että keskilu­okan ostovoimas­ta osa menee nyt kau­pan logis­ti­ikkaketjun hoita­miseen oma­l­la autol­la, mikä johtaa taas siihen, että näille auto­letkoille joudu­taan julk­i­sista varoista rak­en­ta­maan uusia teitä, sil­to­ja ja tun­nelei­ta. Ja sit­ten vielä mak­samaan saastei­den aiheut­ta­mat sairaudet. Kaik­ki tuo vie sit­ten tilaa asun­noil­ta ja ollaan taas jos­sain Sipoos­sa. Tuon ostovoiman voisi käyt­tää työl­listäväm­min kan­takaupunki­maises­sa ympäristössä ajamis­es­ta elämiseen teemalla.

    Toki voi olla, että kau­pan alal­ta häviää fyy­siset liik­keet net­ti­in, mut­ta toivoa sopii että jäl­jelle ei jäisi automar­ketit, vaan lähiputi­ik­it. Kaavoitus tässä aivan ratkai­se­vaa ja se miten sil­lä muo­doste­taan ihmis­ten elämän­tyylit. Mikäköhän kaupun­ki muuten sit­ten on, jos kau­pan keskus onkin tule­vaisu­udessa inter­net? Autot haetaan sata­mas­ta net­ti­ti­lauk­sil­la, kau­pat ovat enää varas­to­halle­ja, joista haetaan oma­l­la autol­la tavaraa, myyjiä ei tarvi­ta, kun tieto tuot­teista tulee netistä ja ostok­set kui­tataan elek­tro­n­is­es­ti, työ­sop­par­it hyl­lyn­täyt­täjil­lä jotain 15h viikos­sa, johon on pakko saa­da asum­is­tukea tai muu­ta lisää jostakin, jos ei saa toista 15h sop­paria muualta…

    Tuli mieleen, että Sörnäis­ten ranta­tien tun­tu­mas­sa JHL:n pää­ma­jan vier­essä ja Katri Valan puis­ton rajana on noin 10-ker­roksi­nen talo, joka olisi käynyt mallik­si tuol­la Jätkäsaaren Tyy­nen­merenkadul­la. Siitä voi myös käy­dä mit­taile­mas­sa onko 10-ker­rosta jo liikaa vai sopi­vasti ihmis­ten kaupunkiin.

    Verkkokauppa.com sat­tuu ole­maan niin pul­s­ka, että sen mit­takaa­va ja korkeus on epä­suh­das­sa vier­essä nou­se­vi­in asuin­taloi­hin, vaik­ka julk­i­sivus­sa onkin kadun puolel­la hyvääkin. Puis­toon se näyt­tääkin sit­ten monot­o­n­ista selkään­sä. Jos Tyy­nen­merenkadul­la olisi ollut tuol­lainen 10-ker­roksi­nen talorivi ja niiden takana tuo 6–8 ker­roksi­nen, niin se auring­in­va­lo olisi päässyt vielä puis­toon sil­loin kun aurinko ylipäätään on tarpeek­si korkeal­la, ettei roskakatos blokkaa sitä. Vaik­ka talot ovatkin kesken, niin uskaltaisin väit­tää niiden jäävän vajaamit­taisek­si suh­teessa Verkkokaup­paan ja samal­la jää rak­en­ta­mat­ta jokusen kym­men­tä asun­toa. Yhtä lail­la Verkkokau­pan kat­toteras­sil­ta kat­soen ala­puo­li­nen rak­en­t­a­mi­nen näyt­tää tuh­lail­e­val­ta, ainakin siihen näh­den että nyt menee viimeisiä rak­en­ta­mat­to­mia aluei­ta, joil­ta ei tarvitse rai­va­ta met­sää pois.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Pelko, että raken­net­taisi­in heti ja itse­tarkoituk­sel­lised­sti huono­ja asun­to­ja, jos laki ei sitä kiel­lä, voi kos­ka sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, jos­sa kaikk­ki menee kau­pak­si ja hin­ta on sama. Sil­loin voi oikaista tekemäl­lä huon oja ker­rosneliöitä. Markki­nae­htoises­sa tuotan­nos­sa tätä riskiä ei oikein ole, kos­ka hyvästä mak­se­taan enem­män kuin huonosta.

    Toimivil­la markki­noil­la joo. Kai.

    Vaan eikös tääl­lä olla harv­inaisen yksimielisiä siitä, että Helsingis­sä on aivan järkyt­tävä asun­top­u­la? Voi hyvin olla, että niistä pimeistä vara­s­toneliöistä tulee tässä tilanteessa hel­posti mak­set­tua sama hin­ta kuin val­oi­sista, jos kämp­pä on muuten ok ja jostain pitää kat­to löy­tyä pään päälle.

    Luulen, että val­on vaiku­tus on niitä jut­tu­ja, joi­ta ei vält­tämät­tä ymmär­retä arvostaa riit­tävästi juuri sil­lä het­kel­lä, kun ollaan asun­toa kat­so­mas­sa. Luulen myös, ettei val­on määrän mak­si­moin­ti huoneis­tois­sa kiin­nos­ta raken­nut­ta­jia ainakaan enem­pää kuin pin­ta-alan mak­si­moin­ti. Enpä nyt kuitenkaan heti osaa sanoa, pitäisikö tässä markki­noi­ta jotenkin ohja­ta vai ei. Tuskin sel­l­aista tutkimus­takaan on ole­mas­sa, jos­sa olisi ver­tail­tu asun­to­jen ter­veysvaiku­tuk­sia val­on tulo­su­un­tien mukaan (val­oa vain yhdestä suun­nas­ta ker­ral­laan vs. yhtä aikaa vähin­tään kahdes­ta suunnasta). 😀

  52. Sylt­ty: Meinaatko että ikku­nat jätetään kokon­aan rakentamatta?

    Pimei­den neliöi­den, siis sel­l­ais­ten joi­hin ei tule lainkaan val­oa, tulisi olla val­oisia halvem­pia. Näin esim. 100 neliön asun­to, jos­sa puo­let neliöistä on pimeitä, olisi halvem­pi kuin muuten vas­taa­va asun­to, jos­sa val­oa tulee kaikkialle. Mut­ta jostain syys­tä arve­len, että noista puo­lik­si pimeistä sadas­ta neliöstä saa kuitenkin läh­es saman hin­nan. Tästä seu­raa, että raken­nut­ta­jan kan­nat­taa suosia sitä suur­ta runk­osyvyyt­tä, kos­ka sil­loin näitä läh­es saman arvoisia neliöitä saadaan tehtyä enem­män samalle ton­tille, jou­tu­mat­ta kuitenkaan tekemään enem­pää ikkunoi­ta (joiden olen ymmärtänyt ole­van kalli­ita tehdä) = profit.

    Mielestäni sil­läkin on väliä, tuleeko val­oa vain yhdestä suun­nas­ta vai use­am­mas­ta yhtä aikaa. Pienem­män runk­osyvyy­den taloon saa läpi­talon asun­to­ja, jois­sa val­oa tulee talon kum­mal­takin puolelta. Suuren runk­osyvyy­den talos­sa se keskel­lä ole­va pimeä varas­to/kph-set­ti katkaisee val­on, jol­loin tulok­se­na on val­oisu­u­den suh­teen astet­ta huonom­pi viihtyvyys (mut­ta varas­toin­timah­dol­lisuuk­sien suh­teen toki astet­ta parempi).

  53. Simo Mele­nius: (Tosin mis­sä Suomes­sa muka olis parvek­keet kadulle päin… Kel­pais kyl­lä, sieltä vois kat­sel­la iltaelämää ja ryys­tää espressoa.)

    Hyvinkin monis­sa uusis­sa ker­rostalois­sa parvek­keet ovat kadulle päin. Tosin uudet ker­rostalot tup­paa­vat olla paikois­sa, jois­sa ei ole kadul­la ilta- tai muu­takaan elämää.

  54. Simo Mele­nius:
    Tosin mis­sä Suomes­sa muka olis parvek­keet kadulle päin… Kel­pais kyl­lä, sieltä vois kat­sel­la iltaelämää ja ryys­tää espressoa. 

    Tämä onkin outoa, mik­si uusis­sa umpiko­rt­teleis­sa parvek­keet tupataan lait­ta­maan yleen­sä sisäpi­han puolelle?

    Yleen­sä näkymät ovat ulkop­uolel­la avaram­mat ja mie­lenki­in­toisem­mat, eikä melu­ta­sokaan ole ulkop­uolel­la vält­tämät­tä korkeampi kuin kaikukam­miomaisel­la sisäpihalla.

    Runk­osyvyy­destä. Lie­nee yksiselit­teis­es­ti niin että val­on määräl­lä on elämisen laat­ua kohot­ta­va vaiku­tus. Tääl­lä mon­et kir­joit­ta­jat tun­tu­vat ole­van sitä mieltä, että tiivi­in rak­en­tamisen alt­tar­ille kan­nat­taa uhra­ta kaik­ki muu mikä asumis­es­ta on opit­tu viimeisen sadan vuo­den aikana.

  55. Sylt­ty: Meinaatko että ikku­nat jätetään kokon­aan rakentamatta?

    Olen muut­tanut viimeisen 10 vuo­den aikana kahdek­san ker­taa ja min­ul­la ei var­masti ole yhtään ylimääräistä tavaraa. 

    Silti suo­ma­lai­sis­sa asun­nois­sa ei meinaa löy­tyä kaap­pi­ti­laa min­un vaat­teille Eikä niitä vaat­tei­ta edes ole paljoa, kos­ka olen mies.

    Toki jos heit­täisin urheilu­vaat­teet, juhlavaat­teet sekä remp­patyö­vaat­teet roski­in, samat­en työka­lut, urheilu­välie­neet, kumisaap­paat, las­ten leikkika­lut ja polkupyörät sekä siir­ty­isin 100%:sti liikku­maan autol­la, niin varas­to sekä kaap­pi­ti­la alka­isi riittämään.

    Ham­straami­nen on aina ham­straamista. Mut­ta kum­minkin. Tosi paljon samaa mieltä. Sesonkika­mat vievät tilaa. Olete­taan yksi tilanne , että omis­taa kak­si polkupyörää. Yksi maantiehir­mu kesälle ja yksi arkisem­paan käyt­töön. Kum­matkin sen ver­ran hieno­ja lait­tei­ta , ettei niitä uskalla pistää nor­maali­in pyöräkel­lari­in naar­mutet­taviksi. Ja sit­ten muu­ta­ma has­su auringonva­l­ol­ta suo­jat­ta­va väline. Se kaap­pi ei olekkaan enään ihan riit­tävä , vaik­ka muut­tokuor­ma on muuten melkein opiske­li­jata­soa. 100 vuot­ta sit­ten raken­netut talot eivät oikein vas­taa nykya­jan vaa­timuk­sia. Em. detaljit pitäisi huomioi­da parem­min nyky­isiä ker­rostalo­ja raken­net­taes­sa. Ja niistä pien­taloista. Mik­si ne pitää kaik­ki vält­tämät­tä tunkea ton­tin keskelle ja sijoit­taa siten , että naa­purin olo­huoneesta on suo­ra näköy­hteys. Ja sil­lä etupi­hal­la ei kyl­lä tee yhtään mitään. Nur­mikon tuu­naami­nen on itselle pelkästään ajan ja rahan­hukkaa. Edes koval­la rahal­la on vaikea saa­da itseä tyy­dyt­täviä vai­h­toe­hto­ja. Vaikea kuvitel­la , että nämä seikat oli­si­vat ihan pros­ent­tika­maa. Asun­to­tar­jon­ta voisi olla monimuotoisempaa

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    juha
    En tiedä, mut­ta voi olla, ettei pelas­tusko­men­ta­ja hyväksy aja­tus­ta lait­taa kaukoläm­pöputket kulke­maa­nau­to­hal­lien kaut­ta. Ongelmia voi tul­la myös kaa­suputkien kanssa. 

    Tekni­ik­ka voitaisi­in lait­taa eril­liseen käytävään maanalaisen pysäköin­tikadun viereen. Ongel­ma vaan lie­nee hin­ta. Min­ul­la on muis­tiku­va, että Alek­san­terinkadun alle raken­net­ti­in tätä ideaa muis­tut­taen tekni­ikkatun­neli, joka mak­soi mansikoita.

  57. Mar­ja-Van­taal­la on suun­nitel­tu raken­net­ta­van kehämäisen pääkadun alle pysäköin­ti­hal­li, en tiedä onko varaa myös toteut­taa se.

  58. Tapio:
    New Yorkin mallia voisi soveltaa Helsingis­säkin. Ei rajoite­ta talo­jen korkeut­ta mitenkään, sen sijaan rajoite­taan talo­jen poh­jap­in­ta-alan suhdet­ta ton­tin pinta-alaan.

    Tuo on väärinkäsi­tys, New Yorkissa on ollut pitkään kaa­va, joka rajoit­taa talo­jen korkeut­ta: kaa­van mukaan niistä tulee por­ras­maisia, että katu­ta­soon tulee val­oa tarpeek­si (van­hat pil­ven­pi­irtäjät ovat sik­si por­ras­maisia tai niiden edessä on aukio). Nyky­isin tämä on kor­vat­tu sim­u­laa­tioil­la, joil­la varmis­te­taan, että katu­ta­sollekin aurinko joskus pais­taa. Lähtöko­h­ta on kuitenkin, että ker­rosmäärä on rajoitet­tu. Jos halu­aa lisää ker­roksia, voi neu­votel­la kaupun­gin kanssa. Jos esim. antaa pari alin­ta ker­rosta julkiseen käyt­töön, voi saa­da lisää kerroksia.

  59. Olen jo aiemin joskus sanonut,että val­oa saa peileil­lä mihin halu­aa. En jak­sa ymmärtää, miten on niin kamalaa ja väärin rak­en­taa korkei­ta talo­ja. Ei voi rak­en­taa pimeitä muka jut­tu­ja. Antakaa niitä rak­en­taa. Jos eivät kel­paa, ei niitä kukaan raken­na. Mik­si joku vihreä/joku muu uskoo ole­vansa se, joka tietää, mitä kukin tarvit­see?? Mul­la asun­to läpi talon ja läh­es koko ajan ver­hot edessä. Jokainen puhukoon omas­ta puolestaan ja antakoon muiden ratkaista omat asiansa. Nykyään eri­laiset vähän ener­giaa kulut­tuvat val­ot on aika hyviä. D‑vitamiinia halu­a­vat ulos tahi purkille.

  60. Saara: Tästä seu­raa, että raken­nut­ta­jan kan­nat­taa suosia sitä suur­ta runk­osyvyyt­tä, kos­ka sil­loin näitä läh­es saman arvoisia neliöitä saadaan tehtyä enem­män samalle ton­tille, jou­tu­mat­ta kuitenkaan tekemään enem­pää ikkunoi­ta (joiden olen ymmärtänyt ole­van kalli­ita tehdä) = profit. 

    Kyl­lä suuret runk­osyvyy­det johtu­vat pääosin siitä, että syvään runk­oon saa use­ampia asun­to­ja yhden por­raskäytävän ympärille. 60 luvul­la raken­net­ti­in kapearunk­oisia hissit­tömiä kerostalo­ja jois­sa oli kak­si läpi­talon asun­toa por­ras­tasan­net­ta kohden, nykyään menee hissikuilu­jen vuok­si vähän liian kalliiksi.

    Vuosaaren Cir­ruk­sen arkkite­htu­urik­il­pailun voit­tanut kapea tan­skalaise­hdo­tuskin raiskat­ti­in toteutetunkaltaisek­si pötkök­si lähin­nä juuri por­raskäytävien vuoksi.

  61. Evert The NeveR­est:
    …Esimerkik­si jenkeis­sä on erik­seen toimis­to- ja asuin­talot ja pysäköintitalot… 

    Täl­lä tuote­taan kuollei­ta toimis­tokeskus­to­ja ja har­vaan raken­net­tu­ja, laa­jo­ja nukku­malähiöitä. Ei ehkä ihan sitä, mitä halu­amme. USA:ssakin niis­sä kaupungeis­sa, jot­ka ovat herän­neet kehit­tämään ja elävöit­tämään keskus­to­jaan, on toisen­laiset kaavoitusohjeet:
    — spåra
    — auto­jen painami­nen talo­jen alle ja
    — ensim­mäi­nen ker­ros kauppoja.

    Toisaal­ta, jos halu­amme selkeän jaon, jos­sa nor­maalit ihmiset asu­vat radan­var­res­sa omakoti­talos­sa ja tekevät töitä keskus­tas­sa, niin tuo toimisto‑, asuin- ja pysäköin­ti­talo­jen eriyt­tämi­nen on ihan toimi­va ratkaisu. Jär­jestelyssä keskus­to­jen jäl­jelle jäävät asuin­talot slum­mi­u­tu­vat. Itse vain kuu­lun niihin, jot­ka halu­aisi­vat laadukas­ta keskus­ta-asum­ista hyvien palvelu­iden äärellä.

  62. Saara: Pimei­den neliöi­den, siis sel­l­ais­ten joi­hin ei tule lainkaan val­oa, tulisi olla val­oisia halvempia.

    Näin käytän­nössä on. Talvel­la, jos aurinko sat­tuu pais­ta­maan, suo­ra auringonva­lo valaisee kokon­aisu­udessaan etelään avoimen nor­maali-ikku­naisen läpi­talon huoneis­ton lat­t­ian 15 metrin runk­osyvyy­den talos­sa. Täl­laiset etelään tai län­teen aukea­vat puis­ton­re­una- ja/tai ylim­män ker­roksen asun­not ovatkin sit­ten varsin hintavia.

  63. Simo Mele­nius kirjoitti:
    “Korkeam­mal­la ole­vat asun­not elävät ns. omaa elämään­sä eivätkä kon­tribuoi katuelämään.”

    Mitä ihmettä edes tarkoit­taa että asun­to “kon­tribuoi kat­uelämään”? Oletko ehkä arkkite­hti kun puhut noin sekavia?

  64. MIVa:
    Olen jo aiemin joskus sanonut,että val­oa saa peileil­lä mihin halu­aa. En jak­sa ymmärtää, miten on niin kamalaa ja väärin rak­en­taa korkei­ta talo­ja. Ei voi rak­en­taa pimeitä muka jut­tu­ja. Antakaa niitä rak­en­taa. Jos eivät kel­paa, ei niitä kukaan raken­na. Mik­si joku vihreä/joku muu uskoo ole­vansa se, joka tietää, mitä kukin tarvit­see?? Mul­la asun­to läpi talon ja läh­es koko ajan ver­hot edessä. Jokainen puhukoon omas­ta puolestaan ja antakoon muiden ratkaista omat asiansa. Nykyään eri­laiset vähän ener­giaa kulut­tuvat val­ot on aika hyviä. D‑vitamiinia halu­a­vat ulos tahi purkille.

    Asia lie­nee hie­man mon­imutkaisem­pi kuin “sel­l­aista ei raken­neta, mis­tä ei pide­tä”. Esimerkke­jähän on han­kkeista, jois­sa on tehty läh­es kaikkien mielestä paho­ja virheitä (en nyt mainitse nimeltä niitä, jot­ka tässä kohtaa aina maini­taan), mut­ta silti siel­lä asuu ihmisiä. Purkami­nen ja uudelleen tekem­i­nen tulisi kalli­im­mak­si kuin huonos­ti teh­dyn sietäminen.

    Peilit ja led-val­ot.. mjoo. Eivät kor­vaa luon­non­va­l­oa, pait­si jos val­on ain­oana funk­tiona pide­tään sitä, että näkee ympärilleen.

    Ei siinä mitään, jos jol­lain on aina ver­hot kiin­ni ja asu­isi mielel­lään pimeäm­mässä mut­ta tilavam­mas­sa käm­pässä. Kun­han kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen ei ole jatkos­sa tuollaista.

  65. MIVa:
    Olen jo aiemin joskus sanonut,että val­oa saa peileil­lä mihin halu­aa. En jak­sa ymmärtää, miten on niin kamalaa ja väärin rak­en­taa korkei­ta talo­ja. Ei voi rak­en­taa pimeitä muka jut­tu­ja. Antakaa niitä rak­en­taa. Jos eivät kel­paa, ei niitä kukaan raken­na. Mik­si joku vihreä/joku muu uskoo ole­vansa se, joka tietää, mitä kukin tarvit­see?? Mul­la asun­to läpi talon ja läh­es koko ajan ver­hot edessä. Jokainen puhukoon omas­ta puolestaan ja antakoon muiden ratkaista omat asiansa. Nykyään eri­laiset vähän ener­giaa kulut­tuvat val­ot on aika hyviä. D‑vitamiinia halu­a­vat ulos tahi purkille. 

    Saanko minä rak­en­taa sin­un taloasi ympärille korkeampia talo­ja blog­gaa­maan val­on? Luulisi kel­paa­van, eihän sin­un talosi pimeys ole mitään pois naa­puri talon tulevil­ta asukeilta. 

    MIVa:
    Mik­si joku vihreä/joku muu uskoo ole­vansa se, joka tietää, mitä kukin tarvitsee?? 

    Kukin tehköön niin kuin itselleen parhaak­si uskoo ‑peri­aate toimii parem­min ympäristössä, jois­sa vaiku­tuk­set eivät koske mui­ta. Kun taas ihmiset elävät suuris­sa joukois­sa, joudu­taan sopi­maan jois­tain pelisäännöistä.

  66. Saara: Asia lie­nee hie­man mon­imutkaisem­pi kuin “sel­l­aista ei raken­neta, mis­tä ei pide­tä”. Esimerkke­jähän on han­kkeista, jois­sa on tehty läh­es kaikkien mielestä paho­ja virheitä (en nyt mainitse nimeltä niitä, jot­ka tässä kohtaa aina maini­taan), mut­ta silti siel­lä asuu ihmisiä. Purkami­nen ja uudelleen tekem­i­nen tulisi kalli­im­mak­si kuin huonos­ti teh­dyn sietäminen.Peilit ja led-val­ot.. mjoo. Eivät kor­vaa luon­non­va­l­oa, pait­si jos val­on ain­oana funk­tiona pide­tään sitä, että näkee ympärilleen.Ei siinä mitään, jos jol­lain on aina ver­hot kiin­ni ja asu­isi mielel­lään pimeäm­mässä mut­ta tilavam­mas­sa käm­pässä. Kun­han kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen ei ole jatkos­sa tuollaista.

    Huonoa kan­na­ta tehdä lainkaan, mut­ta kun hyvääkin voi tehdä monel­la taval­la. Pari metahuomiota: 

    Suun­nit­telun pro­fes­sion­al­isoi­tu­mises­sa, alal­la kuin alal­la, yksi ongel­ma on että suun­nit­telu on val­in­to­ja. Yksinker­taisen esimerkikin maini­tak­seni esimerkik­si tiiviys ja isot pihat ovat kum­matkin hyviä tavoitei­ta, mut­ta keskenään hel­posti ris­tiri­idas­sa. Tai täl­lä blogilla jauhe­tu­ista asioista autoilu ja tiivis kaupunki­rakenne. Ammat­ti­laisen rooli olisi minus­ta ker­toa mitä ne vai­h­toe­hdot ovat, hänel­lä on siihen osaami­nen ja koke­mus, mut­ta se mitä halu­taan ei ole sem­moinen kysymys johon olisi insinöörivastausta.

    Toinen asia, tek­isi mieli vas­ta­ta Saar­alle ettei tietenkään kaikkia asun­to­ja ja aluei­ta pidä rak­en­taa samal­la taval­la, mut­ta Saar­al­la on pelkon­sa kanssa tosi­asi­at puolel­laan kun stan­dar­d­oin­nin vuok­si ja suun­nit­telu-uni­ver­sal­is­min hengessä nimeno­maan noin on tehty. Harvem­min näkee ihmis­ten raivoa­van kun julk­iste­taan uusi Jopo, että minä enkä kukaan mun tut­tu ainakaan halua täl­lä enkä muul­lakaan fil­lar­il­la ajaa, mut­ta auta armias jos joku ehdot­taa auto­ton­ta kaupungi­nosaa, ikäänkuin siel­lä olisi pakko kaikkien asua. Ihan jo net­ti­rauhan vuok­si pitäisi jotenkin päästä yht­enäis­su­un­nit­telus­ta, kaikkien ei tarvitse kuu­lua joka alueen kohderyhmään.

    1. Tuos­sa kuusik­er­roksi­nen umpikurt­teli kooltaan 100 x 100 metriä sisäl­lä jää yli puolen hehtaarin val­oisa puis­to. Berli­inis­sä on joitakin lois­tavia esimerkke­jä siitä, miten niitä voi käyt­tää. Silti tont­tete­hokku­us on yli kaksi.

  67. Osmo Soin­in­vaara: Espoos­sa suun­nitel­laan torne­ja metroasemien lähelle. Tätä perustel­laan tehokku­udel­la, muit­ta ratkaisu ei ole kovin tehokas.

    Kiin­nos­taisi Osmo että mikä vaikka­pa Keilaniemen torneis­sa on teho­ton­ta? Muuthan ovat jo idean etu­ja tääl­lä kuvailleet…

  68. Suomen kaupunkisu­un­nitelun ongel­ma on “alvar aal­to wannabee 30-luku# ‑perinne.

    Ode kir­joit­taa 6 ker­roksen asuinkortteleista.
    Miten sel­l­aiseen syn­nyt­tää elävän kaupungin?

    Asun­to­jen lisäk­si tarvi­taan työ­paikko­ja. Mielel­lään myös sil­lä suun­nal­la mis­sä asu­taan — vain ulkois­taako Helsin­ki työ­paikkalaueen­sa sinne kehän I:n ulkopuolelle?

    Kuusi asuinker­rosta voi olla ihan hyvä, mut­ta talo­jen on syytä olla korekampia. Katu­ta­soon myymälä/palvelukerros, sit­ten pari ker­rosta muun­neltavia toimis­totilo­ja ja lähelle kat­toa loft / sauna jne tilo­ja. Talo­jen korkeus on täl­löin uokkaa 9 — 10 kerrosta.

    Alvar Aal­lon funkis ajat­telus­sa näitä yhdis­telmiä ei vain hyväksytt­ty. Syyt siihen ovat jääneet 30-luvulle.

  69. Tois­tan t5äsäs yhden kuningasa­jatuk­seni vapaasti kehiteltäväkis jonkun omak­si kunnallisvaaliteemaksi:

    Raken­netaan Pasi­lan rat­api­han ympärille kak­sik­er­roksien betonikan­si (toinen liiken­teelle, toinen parkkipaikoik­si., varas­toik­si jne). Sen päälle uusi Töölön jatke, mielel­lään johonkin fik­su­un raken­nustyyli­in. Näi­den kol­men kon­struk­tion välien tulee olla kelluvia.

    Ja yksi asia: Maanti­eteelle emem mah­da mitään, ette te emmekä me (Josif Stal­in). Helsin­gin kokreudel­la aurinko on keskipäiväl­lä kekimäärin (eism. tähän aikaan vuodes­ta) 30 asteen korkeudek­ka. Se pitää ottaa huomioon rakennsusu­un­nit­telus­sa ja ideoin­nis­sa, mielel­lään jo selkäy­ti­men tasolla.

    Suurin tekni­nen ongel­ma on junamelun välit­tym­sien estämi­nen. Toinen on se, että soa nyky­i­sistä ratiteista joudutaanpoistamaan.

    Arvelu­ni mukaan tämä 1) on mah­dol­lista 2) mak­saa ziljoona euroa ja 3) saadun rak­en­tam­mis­mah­dol­lisu­u­den arvo ylit­tää perustamiskustannukset.

  70. Markku af Heurlin
    Raken­netaan Pasi­lan rat­api­han ympärille kak­sik­er­roksien betonikan­si (toinen liiken­teelle, toinen parkkipaikoik­si., varas­toik­si jne). Sen päälle uusi Töölön jatke, mielel­lään johonkin fik­su­un raken­nustyyli­in. Näi­den kol­men kon­struk­tion välien tulee olla kelluvia. 

    Ja taas päästään yhteen lemp­parikaupungeis­tani Chica­goon 😀 Siel­lä on tuol­laista kan­sir­aken­net­ta käytet­ty joen varrella.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Multilevel_streets_in_Chicago

    Ehkä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan olisi aika käy­dä Chicagos­sa opintomatkalla.

  71. Poro: Ja taas päästään yhteen lemp­parikaupungeis­tani Chica­goon Siel­lä on tuol­laista kan­sir­aken­net­ta käytet­ty joen varrella.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Multilevel_streets_in_Chicago

    Ehkä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan olisi aika käy­dä Chicagos­sa opintomatkalla.

    Ei vält­tämät­tä tarvitse Chi­uca­goon asti men­nä. Sitä­pait­si Helsin­ki ei ole Chica­go. Kart­ta, tyhjä paperi,kynä,harppi ja viivoitin sekä pari käsikir­jaa riit­tävät hah­mot­ta­maan asian.

    Edel­lyt­täen että hal­lit­see geome­tri­aa, kuten Pla­tonin Akade­meias­sa jäse­niltä vaadittiin.

  72. Mikäli tien osalta raken­net­ta kut­su­taan sil­lak­si, niin lie­nee sään­tö­jen mukaista asen­taa ainakin osa kun­nal­lis­tekni­ikas­ta kiin­ni rak­en­teisi­in. Yksi esimerk­ki on Ruo­ho­lahdessa, mikä ei tosin ole kovin kau­nis, niinkuin ei ole Japanis­sa mm. Osakas­sakaan kaupun­gin päälle tolp­pi­en päähän raken­netut moottoritietkään.

    Osmo Soin­in­vaara:
    juha
    En tiedä, mut­ta voi olla, ettei pelas­tusko­men­ta­ja hyväksy aja­tus­ta lait­taa kaukoläm­pöputket kulke­maa­nau­to­hal­lien kaut­ta. Ongelmia voi tul­la myös kaa­suputkien kanssa.

  73. Pasi­las­ta tulikin mieleen.. Ollaanko sitä rat­api­han kuop­paa nyt sit­ten täyt­tämässä samaan tasoon kuin muu­ta Pasi­laa? Siel­lä näyt­ti ole­van epäi­lyt­tävän laa­jo­ja tasoitet­tu­ja kasoja.
    Eikös joskus ainakin ideana ollut rak­en­taa korkea­ta mut­ta alemmas?

  74. Gre­jus: Tämä onkin outoa, mik­si uusis­sa umpiko­rt­teleis­sa parvek­keet tupataan lait­ta­maan yleen­sä sisäpi­han puolelle?

    Yleen­sä näkymät ovat ulkop­uolel­la avaram­mat ja mie­lenki­in­toisem­mat, eikä melu­ta­sokaan ole ulkop­uolel­la vält­tämät­tä korkeampi kuin kaikukam­miomaisel­la sisäpihalla.

    Arvelisin että syynä on se melu ja katupö­ly. Ei sil­lä meluisal­la ja alta aikayk­sikön likaisel­la parvek­keel­la oikeasti tee mitään, muu­ta kuin käy tupakalla ja sekin on koh­ta kiellettyä.

    nim­im. “min­ul­la oli paveke vilkkaasti liiken­nöi­den tien suuntaan”

  75. Poro: Chicagon Mari­na City on oiva esimerk­ki kun kaik­ki on raken­net­tu samaan tönöön, autopaikat, käm­pät, kau­pat, venepaikat.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Marina_City

    Tönöis­sä taisi olla 856 autopaikaa. En osaa sanoa kuin­ka paljon neliöitä yhtä paikkaa kohti.

  76. Osmo:

    Minä tek­isin täl­laisen umpiko­rt­te­likaupun­gin niin, että joka toinen katu molem­pi­in suun­ti­in olisi pihakatu.

    Niin, jos joku sat­tuu ole­maan Suomea kiertämässä niin tästähän on ihan suht hyvin toimi­va esimerk­ki Kuo­pios­sa jos­sa keskus­tas­sa on tehty juurikin näin. Omas­ta koke­muk­ses­tani se toimii eri­no­mais­es­ti ja mielel­läni näk­isin samaa ideaa toteutet­ta­van tääl­läkin suun­nal­la. Lisäk­si joka autokadut ovat ainakin muu­ta­man kort­telin matkalla yksisu­un­taisia ja sekin tun­tuu ihan järkevältä mallilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.