Tarkoitukseni on julkistaa lyhyt vaaliohjelmani näillä sivuilla. Projekti on muiden kiireiden vuoksi viivästynyt pahasti. Hyvällä onnella se kuitenkin valmistuu jo ennen kunnallisvaaleja. Ajan tietysti vihreiden yhteistä vaaliohjelmaa. Oma ohjelmani on siihen vain täydennys.
= = =
Terveyskeskukset kuntoon!
Huonosti hoidettu perusterveydenhoito ei ole vain terveydenhoidon tasa-arvokysymys. Se on myös silkkaa rahan haaskausta. Jos terveyskeskukset eivät toimi kunnolla, erikoissairaanhoidon menot kasvavat ja lopputulos on aiempaa kalliimpi. Se on myös tasa-arvokysymys, sillä hyvillä työnantajilla töissä olevat saavat lääkärin vastaanoton nyt, heti ja ilmaiseksi. Eniten hoitoa tarvitsevat jäävät ilman.
Kannatin aikanaan terveyskeskusmaksun käyttöönottoa, mutta nyt aika on kulkenut sen ohi. Maksusta on syytä luopua. Lääkärinvastaanoton väärinkäyttö yksinäisyyden hoitoon ratkaistakoon jotenkin muuten.
Ei ole hyväksyttävää, että joillain Helsingin terveysasemilla lääkärin työ on niin raskasta, että virkoja on vaikea saada täytetyksi. Jos väestövastuut ovat liian suuria, niitä on pienennettävä.
Helsingin terveyskeskuksen pitäisi tarjota myös työterveydenhuollon palveluja yrityksille, jotta lääkärien työpäivä olisi vähän monipuolisempi. On hyväksyttävä se, ettei työterveyspotilas ei odota tuntikausia vastaanotolla. Työterveyshuolto tuo rahat mukanaan, joten taloudelliset edellytykset tämän toiminnan laajentamiseen ovat olemassa.
Kannatan terveysasemaverkon harventamista, jos uudet isot terveysasemat ovat liikenteellisesti hyvillä paikoilla. Isolla terveysasemalla olisivat sekä laboratoriopalvelut että keskeisempien erikoislääkärien vastaanotot. Erinomainen paikka Helsingin, ellei koko pääkaupunkiseudun suurimmalle terveysasemalle olisi entisessä Postitalossa Sokoksen vieressä.
Joka kaupunginosassa tarjolla olevana lähipalveluna voisi olla terveyskioski eli terveydenhoitajan vastaanotto.
Totta. Huonosti hoidettu terveyskeskusjärjestelmä on rahan haaskausta.
Terveyskeskus toimii kun:
1) Vastavalmistuneilla on vankka ja hyvin järjestetty ohjaus vanhemman lääkärin toimesta. Aikanaan käytetty ns. orientoiva vaihe laillistamien edellytyksenä oli hyvä.
2)Avustava henkilökunta on riittävä. Tästä lääkärit puhuvat. He tekevät monien muiden ammattiryhmien töitä.
3) Tietotekniikka saadaan toimivaksi. 600 lääkärin työpanos menee vuodessa hukkaan toimimattomien järjestelmien vuoksi. Isompiakin arvioita on esitetty. Turhauttaa varmasti.
4) Lääkärikoulutuksen lisäyksestä luovutaan ja nykyisille koulutusmäärille resurssit nostetaan riittäviksi. Nyt ne eivät ole. Opiskelijat eivät pääse harjoittelemaan eivätkä edes näkemään asioita, joita terveyskeskuksessa tulee vastaan. Lisäksi niiden erikoislääkärien koulutusta pitää lisätä, joista on kova pula. Erikoislääkärin koulutus perustutkinnon jälkeen vie vähimmillään 6 vuotta,käytännössä muutaman vuoden enemmän.
Kun lääkärien koulutus on hyvällä tasolla ja ohjaus sekä olosuhteet terveyskeskuksissa on korjattu, homma pyörii. Hyviä esimerkkejä on, mutta myös esimerkkejä, joissa kaikki on päin…
Poliitikot ja maallikot ne usein homman sotkevat, esim nyt Siuntiossa.
Toki tuota ehdotusta voisi kannattaa – helsinkiläistä en kuitenkaan saa äänestää.
Terveyskeskuksesta pitäisi löytyä myös pysäköintipaikka henkilöautolle. Postitalolta ei oikein löydy.
Postitalon vieressä on erittäin iso pysäköintiluola.
Hyviä ajatuksia ja hyvä ohjelma. Valitettavasti en vain henkilökohtaisesti voi antaa ääntäni Vihreille ennen kuin hallituksen kuntauudistus saadaan paremmille raiteille, eli pois Kokoomuksen ajamasta keskittävästä ja yksitasoisesta ”vahvan peruskunnan” mallista kohti Vihreiden ja Keskustankin esittämää kaksitasoista mallia.
Kun vielä kerrot, miksi et voi äänestää vihreitä, kun kokoomus ajaa epävihreää mallia kuntauudistukseen.
Terveyskeskuksissa on paljon muitakin kuin lääkäreitä. Itse asiassa niissä työskentelevistä suurin osa taitaa olla muita kuin lääkäreitä. Silti ainoa näkökulma keskusteluun terveyskeskuksista on usein jostain syystä vain lääkärit, ja näiden rekrytointi tai työn sisältö (kuten nyt monipuolistaminen), tai sitten terveyskeskusmaksut.
Kai terveyskeskuksissa muutakin pitäisi kehittää??? Terveyskeskusasiakkaan näkökulmasta merkitystä on mm. sillä, mitä tapahtuu, kun astuu terveyskeskuksen ovesta sisään. Siis muuallakin kuin lääkärin huoneessa. Siinä, missä kauppakeskukset yms. ovat muuttaneet käsityksen siitä, mitä on kaupassa käynti, ja niihin sijoittuneet terveydenhoitopalvelukeskukset käsitykset siitä, mitä voi olla viihtyisä odotustila, viihtyisä hoitokokemus yms., terveyskeskukset ovat tältä osin vielä viime vuosituhannella. Liekö syynä juuri se, että on pysähdytty kehittämään vain jotain työoloja, sen sijaan että olisi lähdetty kehittämään asioita siltä kannalta, miten kuntalaiset saisivat mahdollisimman hyvät palvelut. Palvelua on muukin kuin vain suljetun oven sisällä tapahtuva muutaman minuutin kuuleminen, vaikka se muu osuus usein unohdetaankin.
Monet valitsevat yksityisen sektorin hoitopaikat juuri sen ”muun” takia. On aika erilaista odottaa hoitoa paikassa, joka on kalustettu viihtyisäksi kuin paikassa, joka muistuttaa enemmän vankilaa tai armeijaa. Koulutetun hoitohenkilökunnan tietotaitohan on vaatimukset täyttävä joka hoitopaikassa.
Jatkan vielä. Kirjoitin edellä:
”Monet valitsevat yksityisen sektorin hoitopaikat juuri sen “muun” takia. On aika erilaista odottaa hoitoa paikassa, joka on kalustettu viihtyisäksi kuin paikassa, joka muistuttaa enemmän vankilaa tai armeijaa. Koulutetun hoitohenkilökunnan tietotaitohan on vaatimukset täyttävä joka hoitopaikassa.”
Väitän nimittäin, että jos terveyskeskukset olisi sisustettu viihtyisiksi, rekrytointiongelmatkin poistuisivat niistä terveyskeskuksista, joissa näin on tehty. Ainakin Helsingissä. Työympäristön viihtyisyys on tärkeä tekijä sekä työntekijöille että potilaille. Siihen on silti kiinnitetty hämmästyttävän vähän huomiota puhuttaessa vaikkapa rekrytointiongelmista, vaikka muilla aloilla tiedetään varsin hyvin, että viihtyisässä työympäristössä porukka pysyy paremmin töissäkin. Ja karuista ympäristöistä väki lähtee etsimään parempia laitumia. Siis silloinkin vaikka palkka ja työmäärä muuten olisi toisaalla ihan sama.
Tässä suuressa kuntauudistustohinassa on unohtunut, että vuonna 2014 terveyskeskuksen saa valita mistä kunnasta haluaa.
Nyt ollaan tekemässä kaarevia, pitkien etäisyyksien periferiakuntia, joissa useammin käydään maakunnan keskuksessa kuin toisella syrjällä olevassa keinotekoisessa kuntakeskuksessa.
Helsingin ym. keskuskaupunkien terveyskeskuksiin tulee valtavasti uusia asiakkaita ja periferiakeskusten terveyspalveluiden käyttö näivettyy. Voi olla, että sitä ei ole uudistuksessa ajateltu lainkaan.
Sitä en tiedä, mitä terveyskeskusmaksusta on säädetty. Peritäänkö se asuinpaikan vai palvelupaikan mukaan.
Tähän vapaaseen hakeutumiseen perustuu ajatukseni, että Helsingin kannattaisi rakentaa isoja, toimintakykyisiä terveysasema hyville paikoille. Jotenkinhan sitä Espoota on päästävä rahastamaan. 🙂
Jos sieltä luolasta esteettömästi sisäkautta pääsee niin mikäs siinä. Esim. samoin kuin Itiksestä pääsi.
Minkä takia veronmaksajien pitäisi ylläpitää perusterveydenhuollon kiviseiniä? Länsi-Euroopassa edullinen, laadukas ja toimiva perusterveydenhuolto rakentuu aina yksityislääkärijärjestelmään.
Keski-Euroopan terveydenhuollosta voi käyttää kaikkia muita attribuuteja, mutta ei ”edullinen”.
Mielestäni nämä Vihreiden linjaukset eivät kovin painavasti näy hallituksen tähän astisissa kuntauudistussuunnitelmissa enkä näe myöskään mitään syytä olettaa, että ne näkyisivät myöhemminkään paremmin (siis tämän hallituksen toimissa) ja tämän hallituksen jälkeen voi olla jo myöhäistä.
Koen, että pystyn paremmin ja varmemmin vaikuttamaan muun muassa kuntauudistuksen suuntaan äänestämällä Vihreiden sijaan toista vihreän sävyistä puoluetta.
Miten keskustan linjaukset näkyvät kuntauudistussuunnitelmissa?
Me muuten aiomme saada kaksitasoisen mallin läpi suurimmissa kaupunkikeskuksissa.
A63,
olet muuten oikeassa, mutta lääkärikoulutuksen lisäämisen suhteen olet väärässä. Toki koulutuksen resurssit pitää nostaa kulloinkin koulutettavalle määrälle riittäviksi, mutta sen lisäksi myös koulutusmääriä pitää nostaa. Ota huomioon Suomen väestöennuste ja siitä sekä ikääntymisestä seuraava terveyspalvelujen kysynnän odotettavissa oleva kasvu. Tämä keskustelu on jo kertaalleen Osmon blogin kommenteissa käyty ja siellä on lisää hyviä argumentteja koulutuksen lisäämisen puolesta:
http://www.soininvaara.fi/2012/05/06/laakareille-vuorotyo/
Onhan siinä Elielin halli vieressä. Ihan aseman ympäristössä on muuten lukuisia yksityisiä lääkärikeskuksia, laboratorioita ja jopa veripalvelun piste. Ihan julkinenkin toimija kyllä sopii.
Pyörätietä myös.
Pahoitteluni, että tulee off topicia:
Viittaan Hesarin julkaisemaan gallupiin. Olisiko nyt (heti) aika kaivaa esille eduskuntavaalien jälkeinen ”mikä meni pieleen” keskustelu ja tehdä jotain? Muuten teidän pitää käydä samaa keskustelu reilun 3 viikon päästä uudelleen.
Mitä oleellista Vihreät ovat saaneet aikaiseksi viimeisen 4 vuoden aikana, että Helsinki on parempi paikka ihmisille? Minusta tämä kannattaisi kertoa isolla vaalilupausten rinnalla.
Osittain kyse on myös asenneilmaston muutoksesta. Terveyskeskuslääkärin työ on sikäli raskasta, että hän ei tiedä potilaan diagnoosia etukäteen. Potilaan päänsärky voi johtua nuhakuumeesta, lihasjännityksestä, aivokalvontulehduksesta tai aivokasvaimesta. Kaikkia potilaita ei voi lähettää magneettikuvaan. Pitää tehdä päätös käytettävissä olevan tiedon perusteella ja hyväksyä, että uran aikana muutama potilas kuolee virheellisen päätöksen takia.
Tämmöistä vastuuta vanhan kansan kunnanlääkärit, joista moni oli sodan käyneitä miehiä, kantoivat luontevasti. Vielä Osmonkin sukupolvessa tuommoisen vastuun kantajia löytyi. Nykypäivänä pitkä rauhan kausi on tehnyt meistä sen verran pehmeitä, että useimmat lääkäritkään eivät ole halukkaita käyttämään työkseen valtaa elämän ja kuoleman yli.
Ilmeisesti ei ole tullut käytyä terveyskeskuksessa?
Siinä terveyskeskuksessa ja siinä yksityisessä (erittäin hyvin voittoa tuottava), joissa minä olen käynyt ulkoiset puitteet ovat täsmälleen samantasoiset.
Vankilassa en ole ollut ja armeijasta on niin pitkä aika, että en kommentoi.
Tämä kansanterveystyö on se osa peruspalveluja, joka suuremmissa kunnissa on hoidettu luokattomasti. Pienet kunnat hoitavat sen paljon paremmin. Laittakaa keskuskunnat ihmeessä tämä asia kuntoon, niin sitten ehkä liittyjiäkin olisi tulossa. Nykyisinhän pelätään, että keskuskunnat levittävät omat huonot käytäntönsä liitoskuntiinkin. Tämä ei todellakaan vetele kauempana keskuksista, jossa yksityisiä ja työterveyspalveluja ei ole paikkaamassa aukkoja.
Niinpä, vain ”suurimmissa kaupunkikeskuksissa”, sitä vähän arvelinkin…
Kerro Osmo, että miksi Suomessa ollaan päätymässä tällaiseen huonoon puolivillaiseen ratkaisuun, joka hallituksen suunnitelmista käy ilmi, vaikka niinkin läheltä kuin Ruotsista löytyisi koko Suomeen sopiva malli? Miksi pienet taajamat ja kunnat laitetaan kärsijöiksi aivan turhaan? Tämäkö se on sitä kestävää kaupunkipolitiikkaa?
Nykyinen suunnitelma on pienille kunnille tuhoisa, eikä edes suurimmille kaupunkikeskuksille mitenkään optimaalinen, vaikka siellä ehkä niin kuvitellaankin. Ruotsin malli olisi molemmille parempi ja myös enemmän kestävän kehityksen mukainen ratkaisu. Nykysuunnitelma johtaa kiihdytettyyn rakennemuutokseen, tarpeettomaan uudisrakentamiseen ja keskittymiseen, joista seuraa myös suuremmat liikennetarpeet ja ruuhkat, ja tämän päälle tulevat vielä sosiaaliset ongelmat. (Suomi joudutaan rakentamaan aivan liian nopeasti uudelleen ja aivan turhaan.)
Enkä ole mielipiteineni yksin:
– http://www.kaks.fi/node/1028
– http://yle.fi/uutiset/kuntauudistukselle_taas_tyrmays_kunnanjohtajilta/6325130?ref=leiki-es
– http://yle.fi/uutiset/jaita_hattuun_kuntauudistuksessa_vaativat_oikeusoppineet/5056310
Sitä paitsi, kuinka Keskustan linjaukset voisivatkaan näkyä tämän hallituksen suunnitelmissa, kun Kokoomus on ilmeisesti tarkoituksella halunnut sulkea opposition pois hankkeen valmistelusta?
Itse kannatan nykyään sitä, että lääkikseen otettaisiin kaikki sisälle. Valtio huolehtisi koultusmääristä.
Vastaavasti työntekijäpuoli hoitaisi palkkausasiaa työtaisteluin lähemmäs EU-keskiarvoa. TES-palkkojen tulisi nousta nykyisestä suhteessa muihin ammateihin selvästi.
Työnantaja ottaisi töihin ihmiset vaikka arvosanoin, ja työttömäksi jääneet etsisivät uuden ammatin.
En kannata suuria terveyskeskuksia, niistä tulee tällöin laitosmaisia ja ankeita paikkoja. Saksassa on lääkereillä omat pienet vastaanottonsa ja järjestelmä (vakuutuspohjainen) näyttää toimivan hyvin. Sitäpaitsi laboratoriotoiminta on jo aikoja sitten keskitetty suuriin yksiköihin, terveyskeskuksissa otetaan vain näytteitä ja tehdään aivan yksinkertaisia pikatestejä.
Kannattaisi kuunnella, mitä THL ehdottaa. Käsittääkseni perus- ja erkoisterveydenhuollon yhdistämistä ja tällöin kunta on liian pieni yksikkö ehkä Helsinkiä lukuunottamatta.
Nykyinen terveyskeskusjärjestelmä toimii parhaiten isojen kaupunkien lähistöllä. Lääkäreitä saadaan sinne hyvin ja eikä ole pitkiä jonoja kuten suurissa kaupungeissa.
Julkinen terveydenhoito ei ole liiketaloudellisesti perusteltavissa. Täten oikeistopoliitikko leikkaa siltä varmuuden vuoksi joka vuosi rahaa, kunnes ei ole enää mitään leikattavaa.
Kauppakorkeakoulussa opetetaan liiketaloutta eikä markkinataloutta, oikeisto luulee että kkk:sta valmistuu taloudellisesti tehokkaita ihmisiä koska valmistuneet ovat opiskelleet markkinataloutta. Lisäksi oikeistolla on taakkanaan Kylmän sodan amerikanpropaganda.
Kauppakorkeakoulu on hyödyllinen paikka ja toimitusjohtajat ovat hyödyllisiä ihmisiä yritysjohtamistehtävissä. Oikeistopolitiikot, väärinkäyttäessään yritysjohtamisoppeja, pilaavat yrittämisen/yrittäjien mainetta, ja pilaavat politiikkaa koska toimitusjohtajat luulevat että koko eduskunta on täynnä oikeistopoliitikon tasoisia ihmisiä.
Hörhöilyä taas kerran. Peesaan OS:aa tuossa Eurooppalaisen terveydenhuollon ”halpuudessa”. Joka tapauksessa itse pidän tk:n kokoa tärkeämpänä kysymystä perusterveydenhuollon itsellisyydestä suhteessa erikoissairaanhoitoon. Ongelmana on usein se, että kun perusterveydenhuolto toimii tehokkaasti, nostaa erikoissairaanhoito hintoja. Perus- ja erikoissairaanhoidon fuusio ei kuitenkaan oletettavasti ratkaise mainittua ongelmaa. Tk:n optimaalinen koko taas voi olla yllättävän pieni, riippuen tietenkin mm. palkkiojärjestelmästä, lääkäreiden koulutuksesta, muun henkilöstön koulutuksesta jne. Pitää muistaa, että noin 80 % tk:n menoista on palkkoja, jolloin työntekijöiden vapaamatkustamisen ongelma kasvaa nopeasti talon organisaation kasvaessa.
Nostetaanpa hoitajien ja lääkärien palkat sekä hoidon saatavuus muun Länsi-Euroopan tasolle ja tarkastellaan Suomen järjestelmän halpuutta sen jälkeen…tietysti, jos terveydenhuoltojärjestelmän päätavoite on halpuus…
http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance_19991312;jsessionid=1vrw0n6a2x314.epsilon
Terveyskeskuksissa on paljon muitakin kuin lääkäreitä.
Tietenkin on! Ja näitä muita on liian vähän. Mutta terveydenhoitomme perusta on lääketieteellinen. Siksi lääkärien tehtävä, sairauksien diagnosointi ja hoidon suunnittelu ja seuranta on keskeisin. Heidän on koulutettu siihen. Muuta henkilökuntaa tarvitaan toteuttamaan ja tukemaan tätä. Ammattaitaitoinen hoitohenkilökunta on välttämätön. Turhaa asetella asioita vastakkain. Kuitenkin ilman lääkäriä terveyskeskus halvaantuu. Sosiaalipuolen toiminta on sitten asia erikseen.
”Itse kannatan nykyään sitä, että lääkikseen otettaisiin kaikki sisälle. Valtio huolehtisi koultusmääristä.”
Mieletön ajatus. Lääketieteellinen koulutus on pitkä ja raskas, se vaatii opiskelijalta paljon ja maksaa opiskelijalle paljon, mutta se maksaa myös yhteiskunnalle paljon. Typerä ajatus kouluttaa huonosti paljon, resusrssit ovat nytkin alakanttiin. Sen sijaan kaikkien etu on kouluttaa sopivasti ja hyvin. Se on yhteiskunnalle edullisinta. Hyvin kouluettu lääkäri säästää terveydenhuollon menoja, huonosti koulutettu lisää niitä.
NukkuMatti ”A63,
olet muuten oikeassa, mutta lääkärikoulutuksen lisäämisen suhteen olet väärässä.”
.. Ota huomioon Suomen väestöennuste ja siitä sekä ikääntymisestä seuraava terveyspalvelujen kysynnän odotettavissa oleva kasvu. ”
En taida olla väärässä. Kun tiedämme, että
1)vähintään 600 lääkärin työpanos vuosittain menee tietotekniikan ongelmiin
2)lääkärit tekevät monien muiden ammattiryhmien töitä, kuten sairaanhoitajan, sihteerin, siistijän ja lähetin
3) riittävä ja hyvin järjestetty seniorituki ja 4) sopiva yksikkökoko, jossa päiviystysrasitus on siedettävä saa nuoret lääkärin hakeutumaan terveyskeskustyöhön (esimerkkejä on)
5)hyvä koulutus säästää terveydenhuollon kustannuksia
6) tällä hetkellä kandit joutuvat taistelemaan päästäkseen harjoittelemaan tai edes näkemään olennaisia asioita koska mm ryhmäkoot ovat aivan liian suuria, siis koulutusresurssit alimitoitettuja.
7)tietotekniikan ylivalta kaksinkertaistaa käytetyn ajan/potilas esim sairaaloiden poliklinikoilla.
on järjen köyhyyttä olla korjaamatta näin yksinkertaisia perusasioita ensin. Vasta sen jälkeen on aika katsoa koulutusmääriä.
Kaikki nämä ongelmat voidaan hoitaa. Jos halutaan.
Mutta kaikenlaisia muita himmeleitä vain kehitellään ja mennään täysin sivuraiteelle.
”Minkä takia veronmaksajien pitäisi ylläpitää perusterveydenhuollon kiviseiniä? Länsi-Euroopassa edullinen, laadukas ja toimiva perusterveydenhuolto rakentuu aina yksityislääkärijärjestelmään.”
Koettakaa tajuta, että vastavalmistunut nuori lääkärin ei missään tapauksessa pitäisi voida toimia yksityislääkärinä tai yksin jossakin terveyskeskuksessa. Siihen tarvitaan pitkä kokemus. Ymmärtäkää, että terveyskeskustyö on vaativinta lääkärintyötä. Ei siis aloittelijan työtä! (Ilman kunnon ohjausta!) Erikoistumisen jälkeen vain omalla alalla toimiminen on helpompaa.
Eihän se niin mene. Ensimmäisen puolen vuoden aikana karsitaan suurin osa, sitten vuosittain niin että valmistuu sopiva määrä.
Tosin ”kaikkia” ei voi ottaa eikä tämä ratkaise lääkärien määrää.
Sopii paremmin jollekin muulle alalle?