Berliinin köyhyys

Per­jan­tai­na kuu­lim­me syn­kem­pää puol­ta Ber­lii­nin kehi­tyk­ses­tä. Sak­so­jen yhdis­ty­mi­sen jäl­keen on mene­tet­ty 350 000 teol­lis­ta työ­paik­kaa, jot­ka kaik­ki ovat vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­via ja joi­ta ovat teh­neet lähin­nä vie­ras­työ­läi­set. Työt­tö­myys ja riip­pu­vuus sosi­aa­li­tues­ta ovat lisään­ty­neet. Ber­lii­niin on tul­lut köy­hyy­den ja slum­mien ongel­ma. On syn­ty­nyt kovin lei­mau­tu­nei­ta kau­pun­gi­no­sia.

Ber­lii­nin asu­kas­lu­vun ennus­tet­tiin nouse­van nopeas­ti 3,4 mil­joo­nas­ta vii­teen mil­joo­naan ja tähän varau­dut­tiin raken­ta­mal­la kas­va­val­le väes­töl­le asun­to­ja. Uusia asun­to­ja on teh­ty vuo­den 1990 jäl­keen 240 000. Isän­nät pitä­vät tätä suu­re­na luku­na, mut­ta se on suun­nil­leen samaa luok­kaa kuin Hel­sin­gin seu­dul­le vuo­den 1990 jäl­keen val­mis­tu­nei­den asun­to­jen mää­rä, vaik­ka Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku on vain kol­man­nes. Asu­kas­lu­ku ei ole nous­sut (toi­sin kuin Hel­sin­gin seu­dul­la). Tyh­jiä asun­to­ja on 150 000. 

Köy­hyys näkyi hyvin tun­kei­le­va­na ker­jää­mi­se­nä met­rois­sa. Surullista. 

Ber­lii­nin asuk­kais­ta 25 % on maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia ja 15 % elää sosi­aa­lis­ten tulon­siir­to­jen varas­sa. (Tämä luku ei ker­to­nut mitään, mut­ta emme saa­neet sii­hen täs­men­nys­tä. Eläk­keet? Asu­mis­tu­ki? Lapsilisät?)

Meil­le ker­rot­tiin mie­len­kiin­toi­sia ker­to­muk­sia voi­ma­pe­räi­ses­tä sosi­aa­li­työs­tä, jol­la ongel­mal­lis­ten kau­pun­gi­no­sien väes­töä yri­te­tään akti­voi­da ulos syr­jäy­ty­mi­ses­tä. Toi­min­nan volyy­mis­ta oli­si oppi­mis­ta Suo­mes­sa­kin ja sii­tä, että rahat tule­vat suo­raan EU:lta. Meil­lä ne kier­tä­vät val­tiol­li­sen byro­kra­tian kaut­ta, eivät­kä sii­nä kier­ros­sa aina­kaan lisään­ny. Sak­san talous­ih­me teh­tiin hei­ken­tä­mäl­lä työt­tö­myys­tur­van ehtoja.

Sosi­aa­li­työ on hyvää estä­mään tai hidas­ta­maan syr­jäy­ty­mis­tä, mut­ta ongel­man perus­syy­tä se ei kor­jaa. Ammat­ti­tai­dot­to­mat vie­ras­työ­läi­set eivät löy­dä teh­tä­vää tehos­tu­nees­ta sak­sa­lai­ses­ta yhteis­kun­nas­ta. Eili­sen päi­vän ilo­sa­no­ma menes­ty­neis­tä star­tup ‑yri­tyk­sis­tä ei tätä väes­töä pal­jon auta aina­kaan suo­raan. Jos Ber­lii­nin menes­ty­vä osa menes­tyi­si niin hyvin, että väki­lu­ku nousi­si sii­hen vii­teen mil­joo­naan, työ­paik­ko­ja avau­tui­si myös vähän kou­lu­te­tuil­le palvelualoilla. 

Ilta­päi­väl­lä tutus­tuim­me Ber­lii­nin ja sitä ympä­röi­vän Bran­den­bur­gin kes­ki­näi­siin suh­tei­siin. Se hymyi­lyt­ti mei­tä kaik­kia, kos­ka olim­me juu­ri pitä­neet sisäis­tä semi­naa­ria pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lin­non jär­jes­tä­mi­ses­tä. Ongel­mat oli­vat aivan samoja.

24 vastausta artikkeliin “Berliinin köyhyys”

  1. Ange­la Mer­kel on tie­dos­ta­nut ongel­man — Ange­laa ei voi pitää rasis­ti­na. Mitä Suo­mi voi­si teh­dä estääk­seen vas­taa­van kehi­tys­ku­lun? Rasis­mis­ta vouh­kaa­mi­nen ei rat­kai­se mitään, sil­lä se on rat­kai­su­kes­kei­sen kes­kus­te­lun kor­vaa­mis­ta argu­men­toin­ti­vir­heil­lä. Näis­tä­kin asiois­ta on hyvä puhua moni­puo­li­ses­ti ja rat­kai­su­ha­kui­ses­ti — se ei ole rasis­mia. Media voi­si käsi­tel­lä aihe­pii­riä kriit­ti­sem­min, lii­al­li­nen varo­vai­suus joh­taa kan­san kahtiajakautumiseen. 

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Merkel+Monikulttuurinen+yhteiskunta+ep%C3%A4onnistui+Saksassa/1135260964291

    Hyvä yhteen­ve­to argumentointivirheistä…

    http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

  2. > Sak­so­jen yhdis­ty­mi­sen jäl­keen on mene­tet­ty 350 000 teol­lis­ta työ­paik­kaa, jot­ka kaik­ki ovat vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­via ja joi­ta ovat teh­neet lähin­nä vie­ras­työ­läi­set. Työt­tö­myys ja riip­pu­vuus sosi­aa­li­tues­ta ovat lisääntyneet.

    Hie­noa! Huo­nom­pio­sais­ten syyt­tä­mi­nen huo­nom­pio­sai­suu­des­ta! Jep­jep! Ollaan kuultu.
    Ehkä se on reaa­li­po­li­tiik­kaa. En tie­dä. Huo­nom­pio­sai­sen osa ei siis ole valittaa.

    Mut­ta 350 000 on pal­jon Ber­lii­nis­sä. Olen hyvin skep­ti­nen sen suh­teen, että noin lähin­nä vie­ras­työ­läi­set ovat nii­tä töi­tä tehneet.

    >~ Ber­lii­ni… …slum­mi

    Jeps. En ymmär­rä sitä, että noin niin­kuin Ber­lii­nin köy­hien pahaa miel­tä (ymmär­rän köy­hien pahan mie­len, joka on minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti erit­täin suu­ri ongel­ma) ver­ra­taan johon­kin 1x00-luvun alun kolo­nia­lis­mi- tai nyky­ajan katuo­jaur­baa­niym­pä­ris­töön. Slum­mit eivät ole ole­mas­sa Suo­mes­sa eivät­kä mis­sään län­nes­sä, hipo­ti­ho­pi­ti-lau­lu­jen sanoi­tuk­set eivät kel­paa lähteeksi.

    > Köy­hyys näkyi hyvin tun­kei­le­va­na ker­jää­mi­se­nä met­rois­sa. Surullista.

    Oli tie­tys­ti, öh, tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta olla ker­to­mat­ta niis­tä köy­his­tä ker­jä­läi­sis­tä. He ovat suu­res­ti Itä-Euroo­pan ihmi­siä, osa on valin­nut rikol­li­sen elä­män, osa ei. Ei siel­lä Sak­san kan­sa­lais­ta näe. Tie­tys­ti se Itä-Euroop­pa on pahas­ti epä­on­nis­tu­nut sosi­aa­li­po­li­tii­kas­saan, mut­ta Sak­san syyt­tä­mi­nen täs­tä yli­pään­sä ja EU:n avoi­mien ovien poli­tii­kan takia hai­see ja kauas.

    > Ber­lii­nin asuk­kais­ta 25 % on maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia ja 15 % elää sosi­aa­lis­ten tulon­siir­to­jen varas­sa. (Tämä luku ei ker­to­nut mitään, mut­ta emme saa­neet sii­hen täs­men­nys­tä. Eläk­keet? Asu­mis­tu­ki? Lapsilisät?)

    Täs­tä pin­nat kotiin. Osaan kuvi­tel­la sen rai­von, jota tilas­to­tie­tei­li­jä tun­tee tuol­lai­sen epä­mää­räi­sen höpö­tyk­sen jälkeen.

    > Sak­san talous­ih­me teh­tiin hei­ken­tä­mäl­lä työt­tö­myys­tur­van ehtoja.

    Teki­si hyvää itse­kul­le­kin tutus­tua mui­den mai­den työt­tö­myys­tur­vaan, Sak­sa on myös hyvin kau­hea, ja Ruot­si­kin on myös paha.

    > Sosi­aa­li­työ on hyvää estä­mään tai hidas­ta­maan syr­jäy­ty­mis­tä, mut­ta ongel­man perus­syy­tä se ei kor­jaa. Ammat­ti­tai­dot­to­mat vie­ras­työ­läi­set eivät löy­dä teh­tä­vää tehos­tu­nees­ta sak­sa­lai­ses­ta yhteiskunnasta.

    Kyl­lä se asia on myös tosi tosi paha ongel­ma itse sak­sa­lai­sil­le. Ihmi­siä hekin ovat, sitä ammat­ti­tai­dot­to­muut­ta löy­tyy ja tosi pal­jon heissäkin.

    1. Kom­men­taat­to­ri,
      En nyt ymmär­rä, miten syy­tä huo­no-osai­sia huo­no-osai­suu­des­ta, jos sanon köy­hyy­den lisään­ty­neen 350 000 teol­li­sen työ­pai­kan katoamisesta.

  3. Kun asun­nois­ta on yli­tar­jon­taa asun­to­jen hin­nat las­ke­vat. Tämä taas joh­taa sii­hen, että ihmi­set saa­vat taval­lis­ta vähem­män lai­naa asun­to­aan vas­taan, talous hii­puu ja työt­tö­myys kasvaa.

    Ken­ties tule­va inflaa­tio nos­taa ben­san hin­taa sen ver­ran, että muut­to­aal­to Ber­lii­nin saa taas kau­pun­gin kukoistamaan.

  4. Sak­so­jen yhdis­ty­mi­ses­tä on jo 22 vuot­ta ja ne idän teol­li­suus­lai­tok­set aje­tiin vis­siin alas saman­tien ja osa töi­tä vail­le jää­neet läh­ti­vät län­teen. Itä-Sak­sas­sa­han ei ollut siir­to­lai­sia ellei joi­tain viet­na­mi­lai­sia las­ke­ta. Län­si-Ber­lii­nis­sä oli turk­ki­lai­sia ja väli­me­ren mais­ta tul­lei­ta kuten koko län­si-Sak­sas­sa yli­pään­sä, ja aika liik­ku­vaa poruk­kaa, osa pala­si koti­maa­han­sa kun sil­tä tun­tui. Ne nykyi­set Ber­lii­nin työt­tö­mät lie­ne­vät tul­leet pal­jon myö­hem­min ja muu­al­ta. Sak­san muis­sa isois­sa kau­pun­geis­sa lie­nee tilan­ne parem­pi. En tie­dä ketä tilan­tees­ta voi syyl­lis­tää. Suu­ret kau­pun­git vain vetä­vät onne­non­ki­joi­ta ympä­ri maailmaa.

  5. Ker­rot­tiin­ko mikä oli tilan­ne entis­ten Itä-Sak­sa­lais­ten kohdalla.

    Muis­ta hei­dän koh­dal­laan olleen suu­ria vai­keuk­sia aina­kin alussa.

    Oli­vat tot­tu­neet elä­mään val­tion huo­mas­sa. Eivät osan­neet itse aktii­vi­ses­ti hakea töi­tä tai kouluttautua.

    Vai onko tämä suku­pol­vi mene­tet­ty­nä jo eläkkeellä?

  6. kom­men­taat­to­ri: Slum­mit eivät ole ole­mas­sa Suo­mes­sa eivät­kä mis­sään lännessä

    Ber­lii­nin ja parin muun vierailemani(Frankfurt, Bre­men) sak­sa­lais­kau­pun­gin beto­ni­lä­hiöt ovat jol­lain tapaa pelot­ta­via. Har­maa­ta beto­nia, kal­te­ri-ikku­noi­ta, mus­tiin kaa­pui­hin pukeu­tu­nei­ta nai­sia ja tui­man näköi­siä nahkatakkimiehiä. 

    Syy tai­taa löy­tyä suh­teel­li­ses­ta köy­hyy­des­tä ja eri­lai­suu­des­ta ver­rat­tu­na ympä­röi­vään yhteis­kun­taan. Enkä näe mitään syy­tä mik­si nuo erot tule­vai­suu­des­sa kaven­tui­si­vat. Jos kult­tuu­ri- ja elin­ta­soe­rot ovat jo nyt riit­tä­vän etääl­lä, eivät ne sii­tä mik­si­kään muu­tu, kor­kein­taan kär­jis­ty­vät rikol­li­suu­dek­si ja polt­to­pul­lo-mel­la­koik­si. Kuten Parii­sis­sa tai Lon­toos­sa on nähty.

    http://www.guardian.co.uk/world/2011/feb/28/turkish-pm-addresses-immigrants-germany

    Turk­ki­lai­set voi­vat nyt elää sak­sas­sa kuin Turk­ki­lai­set. Pitäi­si­kö asian olla toi­sin? Mik­si? Voi­vat­han ruot­sa­lai­set­kin elää suo­mes­sa kuin ruot­sa­lai­set, ei tar­vit­se edes Suo­men kiel­tä opetella.

  7. Ammat­ti­tai­dot­to­mat vie­ras­työ­läi­set eivät löy­dä teh­tä­vää tehos­tu­nees­ta sak­sa­lai­ses­ta yhteiskunnasta.”

    Yllä­tys yllätys. 

    Mitä­pä moi­sel­le pitäi­si teh­dä? Pitäi­si­kö yhteis­kun­taa muut­taa tehot­to­mam­mak­si, jot­ta useam­pi kou­lut­ta­ma­ton työllistyisi? 

    Kou­lut­tau­tu­mi­nen­kaan ei ole mikään tai­ka­sau­va, kos­ka se vaa­tii sekä koh­tuul­li­sen hyvää pai­kal­li­sen kie­len tai­toa että oike­aa asen­net­ta. Aikui­set ihmi­set ovat vali­tet­ta­van usein sen ver­ran urau­tu­nei­ta että kiel­tä ei opi­ta opis­ke­lun kan­nal­ta riit­tä­väs­ti, eikä sys­te­maat­ti­nen opis­ke­lu­kaan oikein tah­do sujua. Kult­tuu­rie­rot­kin vai­keut­ta­vat pai­kal­li­sen infra­struk­tuu­rin hyödyntämistä.

    Voi­si­ko Ber­lii­nin koke­muk­sis­ta vetää niin­kin epä­vih­reän joh­to­pää­tök­sen, ettei maa­han kan­na­ta haa­lia laa­jaa huo­nos­ti kotou­tu­vaa ulko­mais­ta pro­le­ta­ri­aat­tia? Tai aina­kin odo­tet­tai­siin sitä kam­mok­sut­ta­vaa työ­voi­ma­pu­laa ensin?

  8. Wiki­pe­dian mukaan Sak­so­jen yhdis­ty­mi­sen jäl­keen kau­pun­gis­ta on muut­ta­nut pois 1 000 000 asu­kas­ta ja ilmei­ses­ti nuo ovat kor­vaan­tu­neet siir­to­lai­sil­la ja sosi­aa­li­sil­la eri­tyis­ryh­mil­lä. Mikä­kö­hän on tuol­lai­sen liik­keen saa­nut aikaiseksi?

  9. Ammat­ti­tai­dot­to­mat vie­ras­työ­läi­set eivät löy­dä teh­tä­vää tehos­tu­nees­ta sak­sa­lai­ses­ta yhteiskunnasta.”

    Vrt. arki Helsingissä: 

    Ammat­ti­tai­dot­to­mat vie­ras­työ­läi­set eivät löy­dä teh­tä­vää tehos­tu­nees­ta suo­ma­lai­ses­ta yhteiskunnasta.

    Tämä ei kui­ten­kaan häi­rit­se maa­han­muut­to­teol­li­suu­des­ta elä­viä vir­ka­mie­hiä ja kol­mat­ta sek­to­ria tai puna­vih­rei­tä idea­lis­te­ja. Saa­daan­pä väriä kaduille.

  10. Kävin vii­mek­si 10+ vuot­ta sit­ten Ber­lii­nis­sä. Mitään tuol­lais­ta en sil­loin havain­nut. On häm­mäs­tyt­tä­vää, miten nopeas­ti tilan­ne on muuttunut.

    Suo­mes­sa on nyt työ­nan­ta­ja­pii­rien puheet työ­voi­ma­pu­las­ta hie­man hil­jen­ty­neet — hal­paa työ­voi­maa lie­nee tar­jol­la muutenkin.

  11. Ode:

    Sak­so­jen yhdis­ty­mi­sen jäl­keen on mene­tet­ty 350 000 teol­lis­ta työ­paik­kaa, jot­ka kaik­ki ovat vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­via ja joi­ta ovat teh­neet lähin­nä vierastyöläiset. 

    Tie­tää­kö joku oli­vat­ko nuo 350000 enti­sen DDR:n kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män sosia­lis­ti­sen teol­li­suu­den alas­ajon tulos­ta, vai hävi­si­kö myös Län­si-Ber­lii­nin teol­li­suus­työ­paik­ko­ja? Jos oli kyse Itä­puo­len teol­li­suu­des­ta niin siel­lä ei kai pal­jon ollut vierastyöläisiä?

  12. TL: Voi­vat­han ruot­sa­lai­set­kin elää Suo­mes­sa kuin ruotsalaiset 

    Snusin ja sur­ström­min­gin saa­ta­vuus saat­taa kie­li­tai­dos­ta huo­li­mat­ta olla kui­ten­kin vaikeaa.

  13. Itäi­ses­tä Ber­lii­nis­tä kato­si aivan var­mas­ti mel­koi­nen mää­rä, teol­lis­ten työ­paik­ko­jen lisäk­si, DDR;n byro­kra­ti­aan liit­ty­viä työ­paik­ko­ja. Nii­tä töi­tä on kai­ke­ti ollut val­ta­vas­ti., nii­den teki­jöi­tä on asu­tet­tu Karl-Marxin ja mui­den val­ta­väy­lien beto­ni­ko­los­sei­hin. Nyt ne tai­ta­vat olla mel­ko tyhjillään.

    Kiin­nos­tai­si­kin, mitä ber­lii­ni­läi­set ovat suun­ni­tel­leet enti­sen idän val­tai­sil­le asuin­kort­te­leil­le? Osin tyh­ji­nä, luo­toon­työn­tä­vi­nä ja sil­ti muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä mil­joo­na­kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­ta, aina­kin asun­to­jen peit­tä­mäl­lä maal­la on suu­ri poten­ti­aa­li­nen arvo. Vaan ovat­ko asut­ta­vas­sa kun­nos­sa ja onko nii­tä edes mie­le­käs­tä kun­nos­taa mil­lään rahalla? 

    Siel­lä, jos mis­sään, voi hel­pos­ti käy­dä kat­so­mas­sa, mitä ark­ki­teh­tuu­ri voi saa­da aikaan, kun pää­te­tään raken­taa jota­kin ideoo­lo­gis­ta ja “moder­nia”. Ber­lii­nin kes­kus­taa ympä­röi­vät asui­na­lu­eet, joi­ta ei ole teh­ty uudel­le ihmi­sel­le, ovat lähes jär­jes­täen hyvin elin­voi­mai­sia. Tosin saat­taa niis­tä­kin köy­hyyt­tä löy­tyä. Jos myös useam­man sort­tis­ta rikkautta.

  14. pap­pa­rai­nen: Ange­la Mer­kel on tie­dos­ta­nut ongel­man – Ange­laa ei voi pitää rasistina. 

    Jos nyt Sak­sas­sa ensin edes kokeil­tai­siin sitä samaa moni­kult­tuu­ri­suut­ta, jon­ka Mer­kel on ilmoit­ta­nut Sak­sas­sa epä­on­nis­tu­neen. En ole huo­man­nut, että näin oltai­siin juu­ri­kaan teh­ty; vie­ras­työ­läi­set on päin­vas­toin pikem­min­kin jätet­ty omiin oloihinsa.

    TL: Voi­vat­han ruot­sa­lai­set­kin elää suo­mes­sa kuin ruot­sa­lai­set, ei tar­vit­se edes Suo­men kiel­tä opetella. 

    Edes suo­ma­lais­ten ei tar­vit­se ope­tel­la suo­men kiel­tä sen ver­taa, että he esim. tie­täi­si­vät, ettei ilmaus­ta “suo­men kie­li” kir­joi­te­ta isol­la alkukirjaimella.

  15. Minä olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että Sak­san “talous­ih­me” teh­tiin leik­kaa­mal­la työ­suh­teen ehto­ja. Sik­si se ihme näyt­täy­tyy­kin niin kovin eri tavoin hou­kut­te­le­val­ta eri intressiryhmille. 

    Kuten Hel­sin­gin Sano­mien kir­jeen­vaih­ta­ja Sak­sas­ta, Kata­ri­na Baer, jo hyvän aikaa sit­ten asian tii­vis­ti artik­ke­lin­sa otsikkoon: 

    Rikas Sak­sa on köy­hien maa”.

  16. Evert The Neve­Rest:

    Suo­mes­sa on nyt työ­nan­ta­ja­pii­rien puheet työ­voi­ma­pu­las­ta hie­man hiljentyneet 

    Enpä ole mois­ta huo­man­nut. Äsket­täin Kes­kus­tan puheen­joh­ta­ja Juha Sipi­lä on sano­nut Suo­men tar­vit­se­van “kes­tä­vyys­va­jeen rat­kai­se­mi­sek­si” yli 100 000 uut­ta “työ­pe­räis­tä maahanmuuttajaa”. 

    Näi­den siir­to­työ­läis­ten ohel­la Suo­meen tuli­si tie­tys­ti hei­dän puo­li­soi­taan, lap­si­aan, mum­mo­jaan jne., joten Kes­kus­tan tavoit­teen toteut­ta­mi­nen voi hyvin­kin mer­ki­tä esim. puo­len mil­joo­nan uuden maa­han­muut­ta­jan tule­mis­ta Suomeen.

    http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194768593680/artikkeli/keskusta+ajaa+vuolasta+maahanmuuttoa.html

  17. Masi:
    “Ammat­ti­tai­dot­to­mat vie­ras­työ­läi­set eivät löy­dä teh­tä­vää tehos­tu­nees­ta sak­sa­lai­ses­ta yhteiskunnasta.”

    Yllä­tys yllätys.

    Mitä­pä moi­sel­le pitäi­si tehdä?Pitäisikö yhteis­kun­taa muut­taa tehot­to­mam­mak­si, jot­ta useam­pi kou­lut­ta­ma­ton työllistyisi?

    Ei tar­vit­se muut­taa tehot­to­mam­mak­si, mut­ta työt voi­tai­siin jakaa tasai­sem­min. Tähän voi poli­tii­kal­la vai­kut­taa esi­mer­kik­si lisää­mäl­lä pakol­li­sia lomia tai vähen­tä­mäl­lä enim­mäis­työ­ai­kaa. Tie­tys­ti pitäen tun­ti­palk­ka sama­na. Työ­nan­ta­jat eivät menet­täi­si mitään, kos­ka mak­saa yhtä pal­jon pal­ka­ta yksi työn­te­ki­jä kah­dek­sak­si tun­nik­si päi­väs­sä kuin kaks työn­te­ki­jää nel­jäk­si tun­nik­si päivässä.

    Joku blo­gis­ti taan­noin kir­joit­ti (suo­men­nos oma­ni) että “ainoa asia jos­ta nyky­maa­il­mas­sa on puu­tet­ta on työt joil­la voi­si osoit­taa ansait­se­van­sa nii­tä asioi­ta jois­ta ei ole puu­tet­ta”. Koko ajan kohoa­via työt­tö­myys­lu­ke­mia, mut­ta samal­la nouse­vaa elin­ta­soa kat­se­le­mal­la ei voi olla kuin samaa mieltä.

  18. Tvaa­ra: mitä ark­ki­teh­tuu­ri voi saa­da aikaan, kun pää­te­tään raken­taa jota­kin ideoo­lo­gis­ta ja “moder­nia”.

    Muu­rin toi­sel­la puo­lel­la oli toki ihan samat tou­hut. Huo­noil­la ark­ki­teh­deil­lä on aina yhtei­nen visio, vaik­ka ideo­lo­gia oli­si­kin eri.

    http://www.google.com/search?hl=en&sugexp=les%3B&cp=8&gs_id=3g&xhr=t&q=gropiusstadt&safe=off&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.&biw=1280&bih=870&um=1&ie=UTF‑8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=GRBrUNa-H4334QT9iIHIBg

    (…ja löy­tyy­hän meil­tä­kin vie­lä näi­tä 70-luvun unel­mis­sa elä­viä, joi­den mie­les­tä vain tar­peek­si kor­kea raken­ta­mi­nen rat­kai­see Hel­sin­gin asuntokysymyksen…)

  19. Ilmei­ses­ti plu­ra­lis­mi aut­taa tuot­ta­maan hyvää ympä­ris­töä. Moni ihmi­nen pitää New Yor­kis­ta, jos­sa on kai­ken­lais­ta kor­ke­aa ja myös mata­lam­paa raken­ta­mis­ta. Lisäk­si New York on yllät­täen myös erit­täin eko­lo­gi­nen kau­pun­ki (pie­ni hii­li­ja­lan­jäl­ki kor­kean raken­ta­mi­sen ansios­ta), ja siel­lä liik­ku­mi­nen pai­kas­ta toi­seen on hyvän jouk­ko­lii­ken­teen ansios­ta nopeaa. 

    Poik­keuk­sia tie­ten­kin on: jot­kut mon­o­to­ni­set suu­ret asuin­ra­ken­ta­mis­koh­teet ovat sekä asuk­kai­den että ark­ki­teh­tien arvos­ta­mia, kuten Hol­lan­nis­sa ark­ki­teh­tien Oud ja de Klerk suun­nit­te­le­mat alu­eet tai Wie­nis­sä Karl Marx-Hof yms. Ja usko­kaa tai älkää täl­lai­nen esi­merk­ki mas­sii­vi­ses­ta sosi­aa­li­ses­ta asu­mi­ses­ta on hyvin pidet­ty ja halut­tu asuin­paik­ka: Wohn­park Alt Erlaa Koko komplek­si on käy­tän­nös­sä yksi iso raken­nus, jol­la on oma metroasema.

  20. Lep­pois­ta­ja: Ei tar­vit­se muut­taa tehot­to­mam­mak­si, mut­ta työt voi­tai­siin jakaa tasai­sem­min. Tähän voi poli­tii­kal­la vai­kut­taa esi­mer­kik­si lisää­mäl­lä pakol­li­sia lomia tai vähen­tä­mäl­lä enimmäistyöaikaa. 

    Mei­naat­ko, että se Soi­nin­vaa­ran­kin mai­nit­se­ma ammat­ti­tai­do­ton vie­ras­työ­läi­nen ottaa hoi­taak­seen ne työt, jot­ka jää­vät teke­mät­tä, kun ber­lii­ni­läi­nen ammat­ti­lai­nen downshiftaa?

    Itse epäi­len, että Sak­sas­sa­kin työs­sä ole­vil­la ammat­ti­tai­dot­to­mil­la työn­te­ki­jöil­lä on sen ver­ran vaa­ti­mat­to­mat tulot, että downs­hif­taa­mi­seen ei ker­ta kaik­ki­aan ole varaa.

  21. Vil­le:
    …esi­merk­ki mas­sii­vi­ses­ta sosi­aa­li­ses­ta asu­mi­ses­ta on hyvin pidet­ty ja halut­tu asuin­paik­ka: Wohn­park Alt Erlaa Koko komplek­si on käy­tän­nös­sä yksi iso raken­nus, jol­la on oma metroasema. 

    Ber­lii­nis­sä on vähän mata­lam­pi mut­ta teras­sien­kin osal­ta vas­taa­van tyy­li­nen mas­sii­vi­nen raken­nus­ko­ko­nai­suus Sch­lan­ge, joka on raken­net­tu pit­kit­täin moot­to­ri­tien päälle.

    http://de.wikipedia.org/wiki/Autobahn%C3%BCberbauung_Schlangenbader_Stra%C3%9Fe

    http://binged.it/T0uDhW

  22. Tom­mi Uscha­nov: Jos nyt Sak­sas­sa ensin edes kokeil­tai­siin sitä samaa moni­kult­tuu­ri­suut­ta, jon­ka Mer­kel on ilmoit­ta­nut Sak­sas­sa epä­on­nis­tu­neen. En ole huo­man­nut, että näin oltai­siin juu­ri­kaan teh­ty; vie­ras­työ­läi­set on päin­vas­toin pikem­min­kin jätet­ty omiin oloihinsa. 

    Mitä­kö­hän Herr tai Frau Pas­siv on täl­lä ker­taa jät­tä­nyt tekemättä?

  23. Ammat­ti­tai­toi­set ja kou­lu­te­tut maa­han­muut­ta­jat ovat talou­den moot­to­ri, on myös se pää­tel­mä, johon voi­si päästä.

    Ber­lii­nin raken­ne­muu­tok­sen ongel­ma on raken­nus­buu­mis­sa, jon­ka jäl­keen kau­pun­ki hallintovirkamiehistyi. 

    Län­si-Sak­san aikaan Ber­lii­nis­sä asu­vil­le mak­set­tiin koream­paa palk­kaa kuin muu­al­la maas­sa, kos­ka kau­pun­ki halut­tiin pitää asut­tu­na. Ber­lii­nin eriois­li­sien pois­tu­mi­nen aikoi­naan oli osa isoa rakennemuutosta. 

    Suo­mes­sa pitäi­si suh­tau­tua aika varo­vas­ti elin­kel­vot­to­mien aluei­den kei­no­hen­git­tä­mi­seen pysy­vä­luon­tei­sil­la tuilla. 

    Ker­jää­mi­sen ja huu­mei­den väli­nen yhteys on myös­kin ole­mas­sa. Huu­me­lin­jaa Suo­mes­sa ei aina­kaan ole syy­tä enää löyhentää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.