Perjantaina kuulimme synkempää puolta Berliinin kehityksestä. Saksojen yhdistymisen jälkeen on menetetty 350 000 teollista työpaikkaa, jotka kaikki ovat vähän koulutusta vaativia ja joita ovat tehneet lähinnä vierastyöläiset. Työttömyys ja riippuvuus sosiaalituesta ovat lisääntyneet. Berliiniin on tullut köyhyyden ja slummien ongelma. On syntynyt kovin leimautuneita kaupunginosia.
Berliinin asukasluvun ennustettiin nousevan nopeasti 3,4 miljoonasta viiteen miljoonaan ja tähän varauduttiin rakentamalla kasvavalle väestölle asuntoja. Uusia asuntoja on tehty vuoden 1990 jälkeen 240 000. Isännät pitävät tätä suurena lukuna, mutta se on suunnilleen samaa luokkaa kuin Helsingin seudulle vuoden 1990 jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä, vaikka Helsingin seudun asukasluku on vain kolmannes. Asukasluku ei ole noussut (toisin kuin Helsingin seudulla). Tyhjiä asuntoja on 150 000.
Köyhyys näkyi hyvin tunkeilevana kerjäämisenä metroissa. Surullista.
Berliinin asukkaista 25 % on maahanmuuttajataustaisia ja 15 % elää sosiaalisten tulonsiirtojen varassa. (Tämä luku ei kertonut mitään, mutta emme saaneet siihen täsmennystä. Eläkkeet? Asumistuki? Lapsilisät?)
Meille kerrottiin mielenkiintoisia kertomuksia voimaperäisestä sosiaalityöstä, jolla ongelmallisten kaupunginosien väestöä yritetään aktivoida ulos syrjäytymisestä. Toiminnan volyymista olisi oppimista Suomessakin ja siitä, että rahat tulevat suoraan EU:lta. Meillä ne kiertävät valtiollisen byrokratian kautta, eivätkä siinä kierrossa ainakaan lisäänny. Saksan talousihme tehtiin heikentämällä työttömyysturvan ehtoja.
Sosiaalityö on hyvää estämään tai hidastamaan syrjäytymistä, mutta ongelman perussyytä se ei korjaa. Ammattitaidottomat vierastyöläiset eivät löydä tehtävää tehostuneesta saksalaisesta yhteiskunnasta. Eilisen päivän ilosanoma menestyneistä startup -yrityksistä ei tätä väestöä paljon auta ainakaan suoraan. Jos Berliinin menestyvä osa menestyisi niin hyvin, että väkiluku nousisi siihen viiteen miljoonaan, työpaikkoja avautuisi myös vähän koulutetuille palvelualoilla.
Iltapäivällä tutustuimme Berliinin ja sitä ympäröivän Brandenburgin keskinäisiin suhteisiin. Se hymyilytti meitä kaikkia, koska olimme juuri pitäneet sisäistä seminaaria pääkaupunkiseudun hallinnon järjestämisestä. Ongelmat olivat aivan samoja.
Angela Merkel on tiedostanut ongelman – Angelaa ei voi pitää rasistina. Mitä Suomi voisi tehdä estääkseen vastaavan kehityskulun? Rasismista vouhkaaminen ei ratkaise mitään, sillä se on ratkaisukeskeisen keskustelun korvaamista argumentointivirheillä. Näistäkin asioista on hyvä puhua monipuolisesti ja ratkaisuhakuisesti – se ei ole rasismia. Media voisi käsitellä aihepiiriä kriittisemmin, liiallinen varovaisuus johtaa kansan kahtiajakautumiseen.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Merkel+Monikulttuurinen+yhteiskunta+ep%C3%A4onnistui+Saksassa/1135260964291
Hyvä yhteenveto argumentointivirheistä…
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe
> Saksojen yhdistymisen jälkeen on menetetty 350 000 teollista työpaikkaa, jotka kaikki ovat vähän koulutusta vaativia ja joita ovat tehneet lähinnä vierastyöläiset. Työttömyys ja riippuvuus sosiaalituesta ovat lisääntyneet.
Hienoa! Huonompiosaisten syyttäminen huonompiosaisuudesta! Jepjep! Ollaan kuultu.
Ehkä se on reaalipolitiikkaa. En tiedä. Huonompiosaisen osa ei siis ole valittaa.
Mutta 350 000 on paljon Berliinissä. Olen hyvin skeptinen sen suhteen, että noin lähinnä vierastyöläiset ovat niitä töitä tehneet.
>~ Berliini… …slummi
Jeps. En ymmärrä sitä, että noin niinkuin Berliinin köyhien pahaa mieltä (ymmärrän köyhien pahan mielen, joka on minulle henkilökohtaisesti erittäin suuri ongelma) verrataan johonkin 1×00-luvun alun kolonialismi- tai nykyajan katuojaurbaaniympäristöön. Slummit eivät ole olemassa Suomessa eivätkä missään lännessä, hipotihopiti-laulujen sanoitukset eivät kelpaa lähteeksi.
> Köyhyys näkyi hyvin tunkeilevana kerjäämisenä metroissa. Surullista.
Oli tietysti, öh, tarkoituksenmukaista olla kertomatta niistä köyhistä kerjäläisistä. He ovat suuresti Itä-Euroopan ihmisiä, osa on valinnut rikollisen elämän, osa ei. Ei siellä Saksan kansalaista näe. Tietysti se Itä-Eurooppa on pahasti epäonnistunut sosiaalipolitiikassaan, mutta Saksan syyttäminen tästä ylipäänsä ja EU:n avoimien ovien politiikan takia haisee ja kauas.
> Berliinin asukkaista 25 % on maahanmuuttajataustaisia ja 15 % elää sosiaalisten tulonsiirtojen varassa. (Tämä luku ei kertonut mitään, mutta emme saaneet siihen täsmennystä. Eläkkeet? Asumistuki? Lapsilisät?)
Tästä pinnat kotiin. Osaan kuvitella sen raivon, jota tilastotieteilijä tuntee tuollaisen epämääräisen höpötyksen jälkeen.
> Saksan talousihme tehtiin heikentämällä työttömyysturvan ehtoja.
Tekisi hyvää itsekullekin tutustua muiden maiden työttömyysturvaan, Saksa on myös hyvin kauhea, ja Ruotsikin on myös paha.
> Sosiaalityö on hyvää estämään tai hidastamaan syrjäytymistä, mutta ongelman perussyytä se ei korjaa. Ammattitaidottomat vierastyöläiset eivät löydä tehtävää tehostuneesta saksalaisesta yhteiskunnasta.
Kyllä se asia on myös tosi tosi paha ongelma itse saksalaisille. Ihmisiä hekin ovat, sitä ammattitaidottomuutta löytyy ja tosi paljon heissäkin.
Kommentaattori,
En nyt ymmärrä, miten syytä huono-osaisia huono-osaisuudesta, jos sanon köyhyyden lisääntyneen 350 000 teollisen työpaikan katoamisesta.
Kun asunnoista on ylitarjontaa asuntojen hinnat laskevat. Tämä taas johtaa siihen, että ihmiset saavat tavallista vähemmän lainaa asuntoaan vastaan, talous hiipuu ja työttömyys kasvaa.
Kenties tuleva inflaatio nostaa bensan hintaa sen verran, että muuttoaalto Berliinin saa taas kaupungin kukoistamaan.
Saksojen yhdistymisestä on jo 22 vuotta ja ne idän teollisuuslaitokset ajetiin vissiin alas samantien ja osa töitä vaille jääneet lähtivät länteen. Itä-Saksassahan ei ollut siirtolaisia ellei joitain vietnamilaisia lasketa. Länsi-Berliinissä oli turkkilaisia ja välimeren maista tulleita kuten koko länsi-Saksassa ylipäänsä, ja aika liikkuvaa porukkaa, osa palasi kotimaahansa kun siltä tuntui. Ne nykyiset Berliinin työttömät lienevät tulleet paljon myöhemmin ja muualta. Saksan muissa isoissa kaupungeissa lienee tilanne parempi. En tiedä ketä tilanteesta voi syyllistää. Suuret kaupungit vain vetävät onnenonkijoita ympäri maailmaa.
Kerrottiinko mikä oli tilanne entisten Itä-Saksalaisten kohdalla.
Muista heidän kohdallaan olleen suuria vaikeuksia ainakin alussa.
Olivat tottuneet elämään valtion huomassa. Eivät osanneet itse aktiivisesti hakea töitä tai kouluttautua.
Vai onko tämä sukupolvi menetettynä jo eläkkeellä?
Berliinin ja parin muun vierailemani(Frankfurt, Bremen) saksalaiskaupungin betonilähiöt ovat jollain tapaa pelottavia. Harmaata betonia, kalteri-ikkunoita, mustiin kaapuihin pukeutuneita naisia ja tuiman näköisiä nahkatakkimiehiä.
Syy taitaa löytyä suhteellisesta köyhyydestä ja erilaisuudesta verrattuna ympäröivään yhteiskuntaan. Enkä näe mitään syytä miksi nuo erot tulevaisuudessa kaventuisivat. Jos kulttuuri- ja elintasoerot ovat jo nyt riittävän etäällä, eivät ne siitä miksikään muutu, korkeintaan kärjistyvät rikollisuudeksi ja polttopullo-mellakoiksi. Kuten Pariisissa tai Lontoossa on nähty.
http://www.guardian.co.uk/world/2011/feb/28/turkish-pm-addresses-immigrants-germany
Turkkilaiset voivat nyt elää saksassa kuin Turkkilaiset. Pitäisikö asian olla toisin? Miksi? Voivathan ruotsalaisetkin elää suomessa kuin ruotsalaiset, ei tarvitse edes Suomen kieltä opetella.
”Ammattitaidottomat vierastyöläiset eivät löydä tehtävää tehostuneesta saksalaisesta yhteiskunnasta.”
Yllätys yllätys.
Mitäpä moiselle pitäisi tehdä? Pitäisikö yhteiskuntaa muuttaa tehottomammaksi, jotta useampi kouluttamaton työllistyisi?
Kouluttautuminenkaan ei ole mikään taikasauva, koska se vaatii sekä kohtuullisen hyvää paikallisen kielen taitoa että oikeaa asennetta. Aikuiset ihmiset ovat valitettavan usein sen verran urautuneita että kieltä ei opita opiskelun kannalta riittävästi, eikä systemaattinen opiskelukaan oikein tahdo sujua. Kulttuurierotkin vaikeuttavat paikallisen infrastruktuurin hyödyntämistä.
Voisiko Berliinin kokemuksista vetää niinkin epävihreän johtopäätöksen, ettei maahan kannata haalia laajaa huonosti kotoutuvaa ulkomaista proletariaattia? Tai ainakin odotettaisiin sitä kammoksuttavaa työvoimapulaa ensin?
Wikipedian mukaan Saksojen yhdistymisen jälkeen kaupungista on muuttanut pois 1 000 000 asukasta ja ilmeisesti nuo ovat korvaantuneet siirtolaisilla ja sosiaalisilla erityisryhmillä. Mikäköhän on tuollaisen liikkeen saanut aikaiseksi?
”Ammattitaidottomat vierastyöläiset eivät löydä tehtävää tehostuneesta saksalaisesta yhteiskunnasta.”
Vrt. arki Helsingissä:
Ammattitaidottomat vierastyöläiset eivät löydä tehtävää tehostuneesta suomalaisesta yhteiskunnasta.
Tämä ei kuitenkaan häiritse maahanmuuttoteollisuudesta eläviä virkamiehiä ja kolmatta sektoria tai punavihreitä idealisteja. Saadaanpä väriä kaduille.
Kävin viimeksi 10+ vuotta sitten Berliinissä. Mitään tuollaista en silloin havainnut. On hämmästyttävää, miten nopeasti tilanne on muuttunut.
Suomessa on nyt työnantajapiirien puheet työvoimapulasta hieman hiljentyneet – halpaa työvoimaa lienee tarjolla muutenkin.
Ode:
Tietääkö joku olivatko nuo 350000 entisen DDR:n kilpailukyvyttömän sosialistisen teollisuuden alasajon tulosta, vai hävisikö myös Länsi-Berliinin teollisuustyöpaikkoja? Jos oli kyse Itäpuolen teollisuudesta niin siellä ei kai paljon ollut vierastyöläisiä?
Snusin ja surströmmingin saatavuus saattaa kielitaidosta huolimatta olla kuitenkin vaikeaa.
Itäisestä Berliinistä katosi aivan varmasti melkoinen määrä, teollisten työpaikkojen lisäksi, DDR;n byrokratiaan liittyviä työpaikkoja. Niitä töitä on kaiketi ollut valtavasti., niiden tekijöitä on asutettu Karl-Marxin ja muiden valtaväylien betonikolosseihin. Nyt ne taitavat olla melko tyhjillään.
Kiinnostaisikin, mitä berliiniläiset ovat suunnitelleet entisen idän valtaisille asuinkortteleille? Osin tyhjinä, luotoontyöntävinä ja silti muutaman kilometrin päässä miljoonakaupungin ydinkeskustasta, ainakin asuntojen peittämällä maalla on suuri potentiaalinen arvo. Vaan ovatko asuttavassa kunnossa ja onko niitä edes mielekästä kunnostaa millään rahalla?
Siellä, jos missään, voi helposti käydä katsomassa, mitä arkkitehtuuri voi saada aikaan, kun päätetään rakentaa jotakin ideoologista ja ”modernia”. Berliinin keskustaa ympäröivät asuinalueet, joita ei ole tehty uudelle ihmiselle, ovat lähes järjestäen hyvin elinvoimaisia. Tosin saattaa niistäkin köyhyyttä löytyä. Jos myös useamman sorttista rikkautta.
Jos nyt Saksassa ensin edes kokeiltaisiin sitä samaa monikulttuurisuutta, jonka Merkel on ilmoittanut Saksassa epäonnistuneen. En ole huomannut, että näin oltaisiin juurikaan tehty; vierastyöläiset on päinvastoin pikemminkin jätetty omiin oloihinsa.
Edes suomalaisten ei tarvitse opetella suomen kieltä sen vertaa, että he esim. tietäisivät, ettei ilmausta ”suomen kieli” kirjoiteta isolla alkukirjaimella.
Minä olen siinä käsityksessä, että Saksan ”talousihme” tehtiin leikkaamalla työsuhteen ehtoja. Siksi se ihme näyttäytyykin niin kovin eri tavoin houkuttelevalta eri intressiryhmille.
Kuten Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Saksasta, Katarina Baer, jo hyvän aikaa sitten asian tiivisti artikkelinsa otsikkoon:
”Rikas Saksa on köyhien maa”.
Enpä ole moista huomannut. Äskettäin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sanonut Suomen tarvitsevan ”kestävyysvajeen ratkaisemiseksi” yli 100 000 uutta ”työperäistä maahanmuuttajaa”.
Näiden siirtotyöläisten ohella Suomeen tulisi tietysti heidän puolisoitaan, lapsiaan, mummojaan jne., joten Keskustan tavoitteen toteuttaminen voi hyvinkin merkitä esim. puolen miljoonan uuden maahanmuuttajan tulemista Suomeen.
http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194768593680/artikkeli/keskusta+ajaa+vuolasta+maahanmuuttoa.html
Ei tarvitse muuttaa tehottomammaksi, mutta työt voitaisiin jakaa tasaisemmin. Tähän voi politiikalla vaikuttaa esimerkiksi lisäämällä pakollisia lomia tai vähentämällä enimmäistyöaikaa. Tietysti pitäen tuntipalkka samana. Työnantajat eivät menettäisi mitään, koska maksaa yhtä paljon palkata yksi työntekijä kahdeksaksi tunniksi päivässä kuin kaks työntekijää neljäksi tunniksi päivässä.
Joku blogisti taannoin kirjoitti (suomennos omani) että ”ainoa asia josta nykymaailmassa on puutetta on työt joilla voisi osoittaa ansaitsevansa niitä asioita joista ei ole puutetta”. Koko ajan kohoavia työttömyyslukemia, mutta samalla nousevaa elintasoa katselemalla ei voi olla kuin samaa mieltä.
Muurin toisella puolella oli toki ihan samat touhut. Huonoilla arkkitehdeillä on aina yhteinen visio, vaikka ideologia olisikin eri.
http://www.google.com/search?hl=en&sugexp=les%3B&cp=8&gs_id=3g&xhr=t&q=gropiusstadt&safe=off&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.&biw=1280&bih=870&um=1&ie=UTF-8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=GRBrUNa-H4334QT9iIHIBg
(…ja löytyyhän meiltäkin vielä näitä 70-luvun unelmissa eläviä, joiden mielestä vain tarpeeksi korkea rakentaminen ratkaisee Helsingin asuntokysymyksen…)
Ilmeisesti pluralismi auttaa tuottamaan hyvää ympäristöä. Moni ihminen pitää New Yorkista, jossa on kaikenlaista korkeaa ja myös matalampaa rakentamista. Lisäksi New York on yllättäen myös erittäin ekologinen kaupunki (pieni hiilijalanjälki korkean rakentamisen ansiosta), ja siellä liikkuminen paikasta toiseen on hyvän joukkoliikenteen ansiosta nopeaa.
Poikkeuksia tietenkin on: jotkut monotoniset suuret asuinrakentamiskohteet ovat sekä asukkaiden että arkkitehtien arvostamia, kuten Hollannissa arkkitehtien Oud ja de Klerk suunnittelemat alueet tai Wienissä Karl Marx-Hof yms. Ja uskokaa tai älkää tällainen esimerkki massiivisesta sosiaalisesta asumisesta on hyvin pidetty ja haluttu asuinpaikka: Wohnpark Alt Erlaa Koko kompleksi on käytännössä yksi iso rakennus, jolla on oma metroasema.
Meinaatko, että se Soininvaarankin mainitsema ammattitaidoton vierastyöläinen ottaa hoitaakseen ne työt, jotka jäävät tekemättä, kun berliiniläinen ammattilainen downshiftaa?
Itse epäilen, että Saksassakin työssä olevilla ammattitaidottomilla työntekijöillä on sen verran vaatimattomat tulot, että downshiftaamiseen ei kerta kaikkiaan ole varaa.
Berliinissä on vähän matalampi mutta terassienkin osalta vastaavan tyylinen massiivinen rakennuskokonaisuus Schlange, joka on rakennettu pitkittäin moottoritien päälle.
http://de.wikipedia.org/wiki/Autobahn%C3%BCberbauung_Schlangenbader_Stra%C3%9Fe
http://binged.it/T0uDhW
Mitäköhän Herr tai Frau Passiv on tällä kertaa jättänyt tekemättä?
Ammattitaitoiset ja koulutetut maahanmuuttajat ovat talouden moottori, on myös se päätelmä, johon voisi päästä.
Berliinin rakennemuutoksen ongelma on rakennusbuumissa, jonka jälkeen kaupunki hallintovirkamiehistyi.
Länsi-Saksan aikaan Berliinissä asuville maksettiin koreampaa palkkaa kuin muualla maassa, koska kaupunki haluttiin pitää asuttuna. Berliinin erioislisien poistuminen aikoinaan oli osa isoa rakennemuutosta.
Suomessa pitäisi suhtautua aika varovasti elinkelvottomien alueiden keinohengittämiseen pysyväluonteisilla tuilla.
Kerjäämisen ja huumeiden välinen yhteys on myöskin olemassa. Huumelinjaa Suomessa ei ainakaan ole syytä enää löyhentää.