Berliinin köyhyys

Per­jan­taina kuulimme synkem­pää puol­ta Berli­inin kehi­tyk­ses­tä. Sak­so­jen yhdis­tymisen jäl­keen on menetet­ty 350 000 teol­lista työ­paikkaa, jot­ka kaik­ki ovat vähän koulu­tus­ta vaa­tivia ja joi­ta ovat tehneet lähin­nä vierastyöläiset. Työt­tömyys ja riip­pu­vu­us sosi­aal­itues­ta ovat lisään­tyneet. Berli­ini­in on tul­lut köy­hyy­den ja slum­mien ongel­ma. On syn­tynyt kovin leimau­tunei­ta kaupungi­nosia.

Berli­inin asukaslu­vun ennustet­ti­in nou­se­van nopeasti 3,4 miljoonas­ta viiteen miljoon­aan ja tähän varaudut­ti­in rak­en­ta­mal­la kas­vavalle väestölle asun­to­ja. Uusia asun­to­ja on tehty vuo­den 1990 jäl­keen 240 000. Isän­nät pitävät tätä suure­na luku­na, mut­ta se on suun­nilleen samaa luokkaa kuin Helsin­gin seudulle vuo­den 1990 jäl­keen valmis­tunei­den asun­to­jen määrä, vaik­ka Helsin­gin seudun asukasluku on vain kol­mannes. Asukasluku ei ole nous­sut (toisin kuin Helsin­gin seudul­la). Tyhjiä asun­to­ja on 150 000. 

Köy­hyys näkyi hyvin tunkeil­e­vana ker­jäämisenä metrois­sa. Surullista. 

Berli­inin asukkaista 25 % on maa­han­muut­ta­jataus­taisia ja 15 % elää sosi­aal­is­ten tulon­si­ir­to­jen varas­sa. (Tämä luku ei ker­tonut mitään, mut­ta emme saa­neet siihen täs­men­nys­tä. Eläk­keet? Asum­is­tu­ki? Lapsilisät?)

Meille ker­rot­ti­in mie­lenki­in­toisia ker­to­muk­sia voimaperäis­es­tä sosi­aal­i­työstä, jol­la ongel­mallis­ten kaupungi­nosien väestöä yritetään aktivoi­da ulos syr­jäy­tymis­es­tä. Toimin­nan volyymista olisi oppimista Suomes­sakin ja siitä, että rahat tule­vat suo­raan EU:lta. Meil­lä ne kiertävät val­ti­ol­lisen byrokra­t­ian kaut­ta, eivätkä siinä kier­rossa ainakaan lisään­ny. Sak­san talousihme tehti­in heiken­tämäl­lä työt­tömyys­tur­van ehtoja.

Sosi­aal­i­työ on hyvää estämään tai hidas­ta­maan syr­jäy­tymistä, mut­ta ongel­man perussyytä se ei kor­jaa. Ammat­ti­taidot­tomat vierastyöläiset eivät löy­dä tehtävää tehos­tuneesta sak­salais­es­ta yhteiskun­nas­ta. Eilisen päivän ilosanoma men­estyneistä start­up ‑yri­tyk­sistä ei tätä väestöä paljon auta ainakaan suo­raan. Jos Berli­inin men­estyvä osa men­esty­isi niin hyvin, että väk­iluku nousisi siihen viiteen miljoon­aan, työ­paikko­ja avau­tu­isi myös vähän koulute­tu­ille palvelualoilla. 

Iltapäiväl­lä tutus­tu­imme Berli­inin ja sitä ympäröivän Bran­den­bur­gin keskinäisi­in suhteisi­in. Se hymy­i­lyt­ti meitä kaikkia, kos­ka olimme juuri pitäneet sisäistä sem­i­naaria pääkaupunkiseudun hallinnon jär­jestämis­es­tä. Ongel­mat oli­vat aivan samoja.

24 vastausta artikkeliin “Berliinin köyhyys”

  1. Angela Merkel on tiedostanut ongel­man — Ange­laa ei voi pitää rasisti­na. Mitä Suo­mi voisi tehdä estääk­seen vas­taa­van kehi­tysku­lun? Rasis­mista vouhkaami­nen ei ratkaise mitään, sil­lä se on ratkaisukeskeisen keskustelun kor­vaamista argu­men­toin­tivirheil­lä. Näistäkin asioista on hyvä puhua monipuolis­es­ti ja ratkaisuhakuis­es­ti — se ei ole rasis­mia. Media voisi käsitel­lä aihep­i­ir­iä kri­it­tisem­min, liialli­nen varovaisu­us johtaa kansan kahtiajakautumiseen. 

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Merkel+Monikulttuurinen+yhteiskunta+ep%C3%A4onnistui+Saksassa/1135260964291

    Hyvä yhteen­ve­to argumentointivirheistä…

    http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

  2. > Sak­so­jen yhdis­tymisen jäl­keen on menetet­ty 350 000 teol­lista työ­paikkaa, jot­ka kaik­ki ovat vähän koulu­tus­ta vaa­tivia ja joi­ta ovat tehneet lähin­nä vierastyöläiset. Työt­tömyys ja riip­pu­vu­us sosi­aal­itues­ta ovat lisääntyneet.

    Hienoa! Huonom­pio­sais­ten syyt­tämi­nen huonom­pio­saisu­ud­es­ta! Jep­jep! Ollaan kuultu.
    Ehkä se on reaalipoli­ti­ikkaa. En tiedä. Huonom­pio­saisen osa ei siis ole valittaa.

    Mut­ta 350 000 on paljon Berli­inis­sä. Olen hyvin skepti­nen sen suh­teen, että noin lähin­nä vierastyöläiset ovat niitä töitä tehneet.

    >~ Berli­i­ni… …slum­mi

    Jeps. En ymmär­rä sitä, että noin niinkuin Berli­inin köy­hien pahaa mieltä (ymmär­rän köy­hien pahan mie­len, joka on min­ulle henkilöko­htais­es­ti erit­täin suuri ongel­ma) ver­rataan johonkin 1x00-luvun alun kolo­nial­is­mi- tai nykya­jan katuo­jau­r­baaniym­päristöön. Slum­mit eivät ole ole­mas­sa Suomes­sa eivätkä mis­sään län­nessä, hipoti­ho­pi­ti-laulu­jen sanoituk­set eivät kel­paa lähteeksi.

    > Köy­hyys näkyi hyvin tunkeil­e­vana ker­jäämisenä metrois­sa. Surullista.

    Oli tietysti, öh, tarkoituk­sen­mukaista olla ker­tomat­ta niistä köy­histä ker­jäläi­sistä. He ovat suuresti Itä-Euroopan ihmisiä, osa on valin­nut rikol­lisen elämän, osa ei. Ei siel­lä Sak­san kansalaista näe. Tietysti se Itä-Euroop­pa on pahasti epäon­nis­tunut sosi­aalipoli­ti­ikas­saan, mut­ta Sak­san syyt­tämi­nen tästä ylipään­sä ja EU:n avoimien ovien poli­ti­ikan takia haisee ja kauas.

    > Berli­inin asukkaista 25 % on maa­han­muut­ta­jataus­taisia ja 15 % elää sosi­aal­is­ten tulon­si­ir­to­jen varas­sa. (Tämä luku ei ker­tonut mitään, mut­ta emme saa­neet siihen täs­men­nys­tä. Eläk­keet? Asum­is­tu­ki? Lapsilisät?)

    Tästä pin­nat koti­in. Osaan kuvitel­la sen raivon, jota tilas­toti­eteil­i­jä tun­tee tuol­laisen epämääräisen höpö­tyk­sen jälkeen.

    > Sak­san talousihme tehti­in heiken­tämäl­lä työt­tömyys­tur­van ehtoja.

    Tek­isi hyvää itsekullekin tutus­tua muiden maid­en työt­tömyys­tur­vaan, Sak­sa on myös hyvin kauhea, ja Ruot­sikin on myös paha.

    > Sosi­aal­i­työ on hyvää estämään tai hidas­ta­maan syr­jäy­tymistä, mut­ta ongel­man perussyytä se ei kor­jaa. Ammat­ti­taidot­tomat vierastyöläiset eivät löy­dä tehtävää tehos­tuneesta sak­salais­es­ta yhteiskunnasta.

    Kyl­lä se asia on myös tosi tosi paha ongel­ma itse sak­salaisille. Ihmisiä hekin ovat, sitä ammat­ti­taidot­to­muut­ta löy­tyy ja tosi paljon heissäkin.

    1. Kom­men­taat­tori,
      En nyt ymmär­rä, miten syytä huono-osaisia huono-osaisu­ud­es­ta, jos sanon köy­hyy­den lisään­tyneen 350 000 teol­lisen työ­paikan katoamisesta.

  3. Kun asun­noista on yli­tar­jon­taa asun­to­jen hin­nat laske­vat. Tämä taas johtaa siihen, että ihmiset saa­vat taval­lista vähem­män lainaa asun­toaan vas­taan, talous hiipuu ja työt­tömyys kasvaa.

    Ken­ties tule­va inflaa­tio nos­taa ben­san hin­taa sen ver­ran, että muut­toaal­to Berli­inin saa taas kaupun­gin kukoistamaan.

  4. Sak­so­jen yhdis­tymis­es­tä on jo 22 vuot­ta ja ne idän teol­lisu­us­laitok­set ajeti­in vis­si­in alas samantien ja osa töitä vaille jääneet läh­tivät län­teen. Itä-Sak­sas­sa­han ei ollut siir­to­laisia ellei joitain viet­nami­laisia las­ke­ta. Län­si-Berli­inis­sä oli turkki­laisia ja välimeren maista tullei­ta kuten koko län­si-Sak­sas­sa ylipään­sä, ja aika liikku­vaa porukkaa, osa palasi koti­maa­hansa kun siltä tun­tui. Ne nykyiset Berli­inin työt­tömät lienevät tulleet paljon myöhem­min ja muual­ta. Sak­san muis­sa isois­sa kaupungeis­sa lie­nee tilanne parem­pi. En tiedä ketä tilanteesta voi syyl­listää. Suuret kaupun­git vain vetävät onnenonki­joi­ta ympäri maailmaa.

  5. Ker­rot­ti­inko mikä oli tilanne entis­ten Itä-Sak­salais­ten kohdalla.

    Muista hei­dän kohdal­laan olleen suuria vaikeuk­sia ainakin alussa.

    Oli­vat tot­tuneet elämään val­tion huo­mas­sa. Eivät osan­neet itse akti­ivis­es­ti hakea töitä tai kouluttautua.

    Vai onko tämä sukupolvi menetet­tynä jo eläkkeellä?

  6. kom­men­taat­tori: Slum­mit eivät ole ole­mas­sa Suomes­sa eivätkä mis­sään lännessä

    Berli­inin ja parin muun vierailemani(Frankfurt, Bre­men) sak­salaiskaupun­gin betonilähiöt ovat jol­lain tapaa pelot­tavia. Har­maa­ta beto­nia, kalteri-ikkunoi­ta, musti­in kaa­pui­hin pukeu­tunei­ta naisia ja tuiman näköisiä nahkatakkimiehiä. 

    Syy taitaa löy­tyä suh­teel­lis­es­ta köy­hyy­destä ja eri­laisu­ud­es­ta ver­rat­tuna ympäröivään yhteiskun­taan. Enkä näe mitään syytä mik­si nuo erot tule­vaisu­udessa kaven­tu­isi­vat. Jos kult­tuuri- ja elin­ta­so­erot ovat jo nyt riit­tävän etääl­lä, eivät ne siitä mik­sikään muu­tu, korkein­taan kär­jistyvät rikol­lisu­udek­si ja polt­top­ul­lo-mel­lakoik­si. Kuten Pari­i­sis­sa tai Lon­toos­sa on nähty.

    http://www.guardian.co.uk/world/2011/feb/28/turkish-pm-addresses-immigrants-germany

    Turkki­laiset voivat nyt elää sak­sas­sa kuin Turkki­laiset. Pitäisikö asian olla toisin? Mik­si? Voivathan ruot­salaisetkin elää suomes­sa kuin ruot­salaiset, ei tarvitse edes Suomen kieltä opetella.

  7. “Ammat­ti­taidot­tomat vierastyöläiset eivät löy­dä tehtävää tehos­tuneesta sak­salais­es­ta yhteiskunnasta.”

    Yllä­tys yllätys. 

    Mitäpä moi­selle pitäisi tehdä? Pitäisikö yhteiskun­taa muut­taa tehot­tomam­mak­si, jot­ta use­ampi koulut­tam­a­ton työllistyisi? 

    Koulut­tau­tu­mi­nenkaan ei ole mikään taikasau­va, kos­ka se vaatii sekä kohtu­ullisen hyvää paikallisen kie­len taitoa että oikeaa asen­net­ta. Aikuiset ihmiset ovat valitet­ta­van usein sen ver­ran urautunei­ta että kieltä ei opi­ta opiskelun kannal­ta riit­tävästi, eikä sys­temaat­ti­nen opiskelukaan oikein tah­do sujua. Kult­tuurierotkin vaikeut­ta­vat paikallisen infra­struk­tu­urin hyödyntämistä.

    Voisiko Berli­inin koke­muk­sista vetää niinkin epävihreän johtopäätök­sen, ettei maa­han kan­na­ta haalia laa­jaa huonos­ti kotoutu­vaa ulko­maista pro­le­tari­aat­tia? Tai ainakin odotet­taisi­in sitä kammok­sut­tavaa työvoima­pu­laa ensin?

  8. Wikipedi­an mukaan Sak­so­jen yhdis­tymisen jäl­keen kaupungista on muut­tanut pois 1 000 000 asukas­ta ja ilmeis­es­ti nuo ovat kor­vaan­tuneet siir­to­laisil­la ja sosi­aal­isil­la eri­ty­is­ryh­mil­lä. Mikäköhän on tuol­laisen liik­keen saanut aikaiseksi?

  9. “Ammat­ti­taidot­tomat vierastyöläiset eivät löy­dä tehtävää tehos­tuneesta sak­salais­es­ta yhteiskunnasta.”

    Vrt. arki Helsingissä: 

    Ammat­ti­taidot­tomat vierastyöläiset eivät löy­dä tehtävää tehos­tuneesta suo­ma­lais­es­ta yhteiskunnasta.

    Tämä ei kuitenkaan häir­itse maa­han­muut­to­te­ol­lisu­ud­es­ta eläviä virkamiehiä ja kol­mat­ta sek­to­ria tai punav­ihre­itä ide­al­is­te­ja. Saadaan­pä väriä kaduille.

  10. Kävin viimek­si 10+ vuot­ta sit­ten Berli­inis­sä. Mitään tuol­laista en sil­loin havain­nut. On häm­mästyt­tävää, miten nopeasti tilanne on muuttunut.

    Suomes­sa on nyt työ­nan­ta­japi­irien puheet työvoima­pu­las­ta hie­man hiljen­tyneet — hal­paa työvoimaa lie­nee tar­jol­la muutenkin.

  11. Ode:

    Sak­so­jen yhdis­tymisen jäl­keen on menetet­ty 350 000 teol­lista työ­paikkaa, jot­ka kaik­ki ovat vähän koulu­tus­ta vaa­tivia ja joi­ta ovat tehneet lähin­nä vierastyöläiset. 

    Tietääkö joku oli­vatko nuo 350000 entisen DDR:n kil­pailukyvyt­tömän sosial­is­tisen teol­lisu­u­den alasajon tulosta, vai hävisikö myös Län­si-Berli­inin teol­lisu­ustyö­paikko­ja? Jos oli kyse Itäpuolen teol­lisu­ud­es­ta niin siel­lä ei kai paljon ollut vierastyöläisiä?

  12. TL: Voivathan ruot­salaisetkin elää Suomes­sa kuin ruotsalaiset 

    Snusin ja surström­min­gin saatavu­us saat­taa kieli­tai­dos­ta huoli­mat­ta olla kuitenkin vaikeaa.

  13. Itäis­es­tä Berli­in­istä katosi aivan var­masti melkoinen määrä, teol­lis­ten työ­paikko­jen lisäk­si, DDR;n byrokra­ti­aan liit­tyviä työ­paikko­ja. Niitä töitä on kaiketi ollut val­tavasti., niiden tek­i­jöitä on asutet­tu Karl-Marx­in ja muiden val­taväylien betonikolos­sei­hin. Nyt ne taita­vat olla melko tyhjillään.

    Kiin­nos­taisikin, mitä berli­iniläiset ovat suun­nitelleet entisen idän val­taisille asuinko­rt­teleille? Osin tyhjinä, luo­toon­työn­täv­inä ja silti muu­ta­man kilo­metrin päässä miljoon­akaupun­gin ydinkeskus­tas­ta, ainakin asun­to­jen peit­tämäl­lä maal­la on suuri poten­ti­aa­li­nen arvo. Vaan ovatko asut­tavas­sa kun­nos­sa ja onko niitä edes mielekästä kun­nos­taa mil­lään rahalla? 

    Siel­lä, jos mis­sään, voi hel­posti käy­dä kat­so­mas­sa, mitä arkkite­htu­uri voi saa­da aikaan, kun päätetään rak­en­taa jotakin ideool­o­gista ja “mod­er­nia”. Berli­inin keskus­taa ympäröivät asuinalueet, joi­ta ei ole tehty uudelle ihmiselle, ovat läh­es jär­jestäen hyvin elin­voimaisia. Tosin saat­taa niistäkin köy­hyyt­tä löy­tyä. Jos myös use­am­man sort­tista rikkautta.

  14. pap­pa­rainen: Angela Merkel on tiedostanut ongel­man – Ange­laa ei voi pitää rasistina. 

    Jos nyt Sak­sas­sa ensin edes kokeil­taisi­in sitä samaa monikult­tuurisu­ut­ta, jon­ka Merkel on ilmoit­tanut Sak­sas­sa epäon­nis­tuneen. En ole huo­man­nut, että näin oltaisi­in juurikaan tehty; vierastyöläiset on päin­vas­toin pikem­minkin jätet­ty omi­in oloihinsa.

    TL: Voivathan ruot­salaisetkin elää suomes­sa kuin ruot­salaiset, ei tarvitse edes Suomen kieltä opetella. 

    Edes suo­ma­lais­ten ei tarvitse opetel­la suomen kieltä sen ver­taa, että he esim. tietäi­sivät, ettei ilmaus­ta “suomen kieli” kir­joite­ta isol­la alkukirjaimella.

  15. Minä olen siinä käsi­tyk­sessä, että Sak­san “talousihme” tehti­in leikkaa­mal­la työ­suh­teen ehto­ja. Sik­si se ihme näyt­täy­tyykin niin kovin eri tavoin houkut­tel­e­val­ta eri intressiryhmille. 

    Kuten Helsin­gin Sanomien kir­jeen­vai­h­ta­ja Sak­sas­ta, Kata­ri­na Baer, jo hyvän aikaa sit­ten asian tiivisti artikke­lin­sa otsikkoon: 

    “Rikas Sak­sa on köy­hien maa”.

  16. Evert The NeveR­est:

    Suomes­sa on nyt työ­nan­ta­japi­irien puheet työvoima­pu­las­ta hie­man hiljentyneet 

    Enpä ole moista huo­man­nut. Äsket­täin Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Juha Sip­ilä on sanonut Suomen tarvit­se­van “kestävyys­va­jeen ratkaisemisek­si” yli 100 000 uut­ta “työperäistä maahanmuuttajaa”. 

    Näi­den siir­to­työläis­ten ohel­la Suomeen tulisi tietysti hei­dän puolisoitaan, lap­si­aan, mum­mo­jaan jne., joten Keskus­tan tavoit­teen toteut­ta­mi­nen voi hyvinkin merk­itä esim. puolen miljoo­nan uuden maa­han­muut­ta­jan tulemista Suomeen.

    http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194768593680/artikkeli/keskusta+ajaa+vuolasta+maahanmuuttoa.html

  17. Masi:
    “Ammat­ti­taidot­tomat vierastyöläiset eivät löy­dä tehtävää tehos­tuneesta sak­salais­es­ta yhteiskunnasta.”

    Yllä­tys yllätys.

    Mitäpä moi­selle pitäisi tehdä?Pitäisikö yhteiskun­taa muut­taa tehot­tomam­mak­si, jot­ta use­ampi koulut­tam­a­ton työllistyisi?

    Ei tarvitse muut­taa tehot­tomam­mak­si, mut­ta työt voitaisi­in jakaa tasaisem­min. Tähän voi poli­ti­ikalla vaikut­taa esimerkik­si lisäämäl­lä pakol­lisia lomia tai vähen­tämäl­lä enim­mäistyöaikaa. Tietysti pitäen tun­tipalk­ka samana. Työ­nan­ta­jat eivät menet­täisi mitään, kos­ka mak­saa yhtä paljon palkata yksi työn­tek­i­jä kahdek­sak­si tun­niksi päivässä kuin kaks työn­tek­i­jää neljäk­si tun­niksi päivässä.

    Joku blo­gisti taan­noin kir­joit­ti (suomen­nos omani) että “ain­oa asia jos­ta nyky­maail­mas­sa on puutet­ta on työt joil­la voisi osoit­taa ansait­se­vansa niitä asioi­ta joista ei ole puutet­ta”. Koko ajan kohoavia työt­tömyys­lukemia, mut­ta samal­la nou­se­vaa elin­ta­soa kat­se­le­mal­la ei voi olla kuin samaa mieltä.

  18. Tvaara: mitä arkkite­htu­uri voi saa­da aikaan, kun päätetään rak­en­taa jotakin ideool­o­gista ja “mod­er­nia”.

    Muurin toisel­la puolel­la oli toki ihan samat touhut. Huonoil­la arkkite­hdeil­lä on aina yhteinen visio, vaik­ka ide­olo­gia olisikin eri.

    http://www.google.com/search?hl=en&sugexp=les%3B&cp=8&gs_id=3g&xhr=t&q=gropiusstadt&safe=off&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.&biw=1280&bih=870&um=1&ie=UTF‑8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=GRBrUNa-H4334QT9iIHIBg

    (…ja löy­tyy­hän meiltäkin vielä näitä 70-luvun unelmis­sa eläviä, joiden mielestä vain tarpeek­si korkea rak­en­t­a­mi­nen ratkaisee Helsin­gin asuntokysymyksen…)

  19. Ilmeis­es­ti plu­ral­is­mi aut­taa tuot­ta­maan hyvää ympäristöä. Moni ihmi­nen pitää New York­ista, jos­sa on kaiken­laista korkeaa ja myös mata­lam­paa rak­en­tamista. Lisäk­si New York on yllät­täen myös erit­täin ekologi­nen kaupun­ki (pieni hiil­i­jalan­jäl­ki korkean rak­en­tamisen ansios­ta), ja siel­lä liikku­mi­nen paikas­ta toiseen on hyvän joukkoli­iken­teen ansios­ta nopeaa. 

    Poikkeuk­sia tietenkin on: jotkut monot­o­niset suuret asuin­rak­en­tamisko­hteet ovat sekä asukkaiden että arkkite­htien arvostamia, kuten Hol­lan­nis­sa arkkite­htien Oud ja de Klerk suun­nit­telemat alueet tai Wienis­sä Karl Marx-Hof yms. Ja uskokaa tai älkää täl­lainen esimerk­ki mas­si­ivis­es­ta sosi­aalis­es­ta asumis­es­ta on hyvin pidet­ty ja halut­tu asuin­paik­ka: Wohn­park Alt Erlaa Koko kom­plek­si on käytän­nössä yksi iso raken­nus, jol­la on oma metroasema.

  20. Lep­pois­ta­ja: Ei tarvitse muut­taa tehot­tomam­mak­si, mut­ta työt voitaisi­in jakaa tasaisem­min. Tähän voi poli­ti­ikalla vaikut­taa esimerkik­si lisäämäl­lä pakol­lisia lomia tai vähen­tämäl­lä enimmäistyöaikaa. 

    Meinaatko, että se Soin­in­vaarankin mainit­se­ma ammat­ti­taido­ton vierastyöläi­nen ottaa hoitaak­seen ne työt, jot­ka jäävät tekemät­tä, kun berli­iniläi­nen ammat­ti­lainen downshiftaa?

    Itse epäilen, että Sak­sas­sakin työssä olevil­la ammat­ti­taidot­tomil­la työn­tek­i­jöil­lä on sen ver­ran vaa­ti­mat­tomat tulot, että down­shif­taamiseen ei ker­ta kaikki­aan ole varaa.

  21. Ville:
    …esimerk­ki mas­si­ivis­es­ta sosi­aalis­es­ta asumis­es­ta on hyvin pidet­ty ja halut­tu asuin­paik­ka: Wohn­park Alt Erlaa Koko kom­plek­si on käytän­nössä yksi iso raken­nus, jol­la on oma metroasema. 

    Berli­inis­sä on vähän mata­lampi mut­ta terassienkin osalta vas­taa­van tyy­li­nen mas­si­ivi­nen raken­nuskokon­aisu­us Schlange, joka on raken­net­tu pitkit­täin moot­tori­tien päälle.

    http://de.wikipedia.org/wiki/Autobahn%C3%BCberbauung_Schlangenbader_Stra%C3%9Fe

    http://binged.it/T0uDhW

  22. Tom­mi Uschanov: Jos nyt Sak­sas­sa ensin edes kokeil­taisi­in sitä samaa monikult­tuurisu­ut­ta, jon­ka Merkel on ilmoit­tanut Sak­sas­sa epäon­nis­tuneen. En ole huo­man­nut, että näin oltaisi­in juurikaan tehty; vierastyöläiset on päin­vas­toin pikem­minkin jätet­ty omi­in oloihinsa. 

    Mitäköhän Herr tai Frau Pas­siv on täl­lä ker­taa jät­tänyt tekemättä?

  23. Ammat­ti­taitoiset ja koulute­tut maa­han­muut­ta­jat ovat talouden moot­tori, on myös se päätelmä, johon voisi päästä.

    Berli­inin raken­nemuu­tok­sen ongel­ma on raken­nus­bu­umis­sa, jon­ka jäl­keen kaupun­ki hallintovirkamiehistyi. 

    Län­si-Sak­san aikaan Berli­inis­sä asuville mak­set­ti­in kore­am­paa palkkaa kuin muual­la maas­sa, kos­ka kaupun­ki halut­ti­in pitää asut­tuna. Berli­inin eri­ois­lisien pois­tu­mi­nen aikoinaan oli osa isoa rakennemuutosta. 

    Suomes­sa pitäisi suh­tau­tua aika varovasti elinkelvot­tomien aluei­den keino­hen­git­tämiseen pysyvälu­on­teisil­la tuilla. 

    Ker­jäämisen ja huumei­den väli­nen yhteys on myöskin ole­mas­sa. Huumelin­jaa Suomes­sa ei ainakaan ole syytä enää löyhentää.

Vastaa käyttäjälle Ojis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.