Välimäen–Soininvaaran linja

Minus­ta ter­vey­den­huol­to tuli­si orga­ni­soi­da, kuten hal­li­tus on esit­tä­nyt, tule­vis­sa suu­ris­sa kun­nis­sa, joi­ta on var­maan­kin noin 20. Ne ovat lähin­nä maa­kun­tien­sa kes­kus­kau­pun­ke­ja, joi­hin lii­te­tään kehyskunnat.

Vaa­ti­van tason eri­kois­sai­raan­hoi­to oli­si nykyi­sil­lä eri­tyis­vas­tuu­alueil­la ja ”alue­sai­raa­la­ta­son” eri­kois­sai­raan­hoi­to ja perus­ter­vey­den­hoi­to samas­sa orga­ni­saa­tios­sa vah­voil­la perus­kun­nil­la. Näin orga­ni­saa­tio­ta­sois­ta jäi­si pois yksi.

Tämä mal­li sopii kui­ten­kin vain kah­teen­kym­me­neen suu­rim­paan kun­taan, jois­sa tosin asui­si val­tao­sa suo­ma­lai­sis­ta. Muut, noin 70 – 200 kun­taa, vas­tai­si­vat itse nykyi­seen tapaan perus­ter­vey­den­huol­los­ta ja ostai­si­vat eri­kois­sai­raan­hoi­don noil­ta maa­kun­tien­sa kes­kus­kau­pun­geil­ta ja ERVA-alueil­ta. Täl­tä osin esi­tyik­se­ni poik­ke­aa Väli­mäen mal­lis­ta, jos­sa nuo kun­nat ostai­si­vat koko ter­vey­den­huol­lon kes­kus­kau­pun­gil­ta. Saa­vat tie­tys­ti ostaa koko pake­tin, jos sii­hen päätyvät.

Mik­si täl­lai­nen taka-askel?

Kan­san­ter­veys­la­kia val­mis­tel­tiin aika­naan 1950-luvun Suo­meen (toteu­tet­tiin myö­hem­min, mut­ta val­mis­tel­tiin), jos­sa väki asui pää­osin maal­la ja kul­ki hevos­kyy­dil­lä jos sil­lä­kään. Jako oli jär­ke­vä, kos­ka ter­veys­kes­kus oli lähel­lä ja sai­raa­la kau­ka­na. Kau­pun­geis­sa tämä logis­ti­nen argu­ment­ti jaon puo­les­ta on pois­tu­nut, mut­ta haja-asu­tusa­lueil­la se on yhä relevantti.

Entä demo­kra­tia?

Poti­las, joka tulee Joen­suus­ta HYKS:iin sydä­men­siir­toon valit­taa har­voin demo­kra­tia­va­jees­ta, vaik­ka ei ole­kaan saa­nut vai­kut­taa HUS:n hal­li­tuk­sen valin­taan. Kun­nat, jot­ka osta­vat ter­vey­den­huol­ton­sa yksi­tyi­sel­tä lää­kä­ri­fir­mal­ta, eivät saa aset­taa omia edus­ta­ji­aan yri­tyk­sen hallitukseen.

Kirur­gian orga­ni­soin­tiin ei lii­ty mer­kit­tä­viä demo­kra­tia­tar­pei­ta. Sen sijaan ter­veys­kes­kus­verk­koon liit­tyy edes jotain demo­kra­tia­ky­sy­myk­siä. On koh­tuul­lis­ta, että haja-asu­tus­kun­nat saa­vat omal­la pää­tök­sel­lään ja omil­la rahoil­laan orga­ni­soi­da perus­ter­vey­den­huol­lon. On myös koh­tuul­lis­ta, että ne riit­tä­vän suu­ret kau­pun­git saa­vat orga­ni­soi­da ter­vey­den­hoi­ton­sa itse, eivät­kä jou­du luo­vut­ta­maan pää­tös­val­taa täs­tä jon­ne­kin hal­lin­to­him­me­lien sekamelskaan.

***

(Kari Väli­mä­ki on täs­tä esi­tyk­ses­tä vas­tuus­sa yhtä vähän kuin Paa­si­ki­vi oli vas­tuus­sa Kek­ko­sen toi­mis­ta.)

73 vastausta artikkeliin “Välimäen–Soininvaaran linja”

  1. > Muut, noin 70 – 200 kun­taa, vas­tai­si­vat itse nykyi­seen tapaan perusterveydenhuollosta

    Tuo luku­mää­rä tar­koit­ta­nee epä­suo­ras­ti myös sitä, että suu­ri osa nykyi­sis­tä kun­nis­ta ei sai­si enää itse päät­tää itse omas­ta terveydenhoidostaan.

    > Kau­pun­geis­sa tämä logis­ti­nen argu­ment­ti jaon puo­les­ta on pois­tu­nut, mut­ta haja-asu­tusa­lueil­la se on yhä relevantti.

    Kai kau­pun­geis­sa­kin jon­kin­lais­ta halua pai­kal­lis­ten asioi­den pai­kal­li­seen päät­tä­mi­seen on. Ehkä kata­ja­nok­ka­lai­set haluai­si­vat päät­tää itse, toteu­te­taan­ko hei­dän perus­ter­vey­den­hoi­ton­sa omal­la pie­nel­lä ter­veys­a­se­mal­la vai jos­sain suu­rem­mas­sa yksiös­sä kau­pun­gin toi­sel­la lai­dal­la. Aina­kin ympä­rys­kun­nis­sa jotain täl­lais­ta tau­tia on liikkeellä.

    > Kun­nat, jot­ka osta­vat ter­vey­den­huol­ton­sa yksi­tyi­sel­tä lää­kä­ri­fir­mal­ta, eivät saa aset­taa omia edus­ta­ji­aan yri­tyk­sen hallitukseen.

    Yksi­tyi­ses­sä ter­vey­den­hoi­dos­sa kiin­nos­ta­va kysy­mys on se, pää­te­tään­kö hoi­dos­ta­ni lää­ke­tie­teel­li­sin vai talou­del­li­sin perus­tein. Kau­pal­li­nen ter­vey­den­hoi­to voi olla täs­sä sekä hyvä ren­ki että huo­no isäntä.

  2. Tuos­sa näkyy koko kun­ta­uu­dis­tuk­sen iso ongelma.

    Ihan maan­tie­tees­tä­kin joh­tuen ei ole mal­lia joka hyvin totui­si joka paikassa.

    Mak­sa­ja pitää olla yksi ter­vey­den ja sai­rau­den hoi­dos­sa. Paras­ta oli­si että kaik­ki kulut, myös sai­ras­päi­vät mak­set­tai­siin samas­ta pai­kas­ta. Sil­loin syn­tyi­si koko­nais­nä­ke­mys asiois­ta. Osat­tai­sin väl­tää kal­liik­si käy­vää jono­tus­ta oikeis­sa tapauksissa.
    Osa sai­rauk­sis­ta para­nee, mut­ta osa pahe­nee ja muut­tuu mah­dot­to­mak­si hoi­taa kun­toon jos­kus aika nopeas­ti jono­tusai­ka­na. Sii­tä syn­tyy yli­mää­räi­siä hoi­to­ku­lu­ja ja ennen­ai­kais­ta elä­köi­ty­mis­tä. Eli työ­urien tur­haan lyhenemistä.Turhat kulut ovat todel­la suu­ria ja mene­vät mak­set­ta­vak­si taval­li­sel­le vero­ja mak­sa­val­le kansalaiselle.

    Osta­ja siis pitäi­si olla yksi taho. Eli käy­tän­nös­sä nykyi­nen yli­opis­tol­li­nen mil­joo­na­pii­ri minimissään.

    Pal­ve­lu tuo­tan­to on sit­ten toi­nen asia. Sitä voi hajauttaa.

    Muis­sa kun­nal­li­sis­sa pal­ve­luis­sa ei ole vält­tä­mä­tön­tä niin suu­ret jär­jes­tä­mis­vas­tuul­li­set yksiköt.

    Tämä ris­ti­rii­ta pitäi­si ratkaista.

    Pitäi­si­kö lopul­ta KELA olla mak­sa­va taho ter­vey­den­huol­los­sa ja sairaanhoidossa?

    Bri­teis­sä val­tio (NHS) jär­jes­tää koko ter­vey­den­huol­lon ja sai­raan­hoi­don. Näin on ollut vuo­si­kym­me­niä, eikä sitä ole muu­tet­tu. Siel­tä Suo­men­kin ter­vey­den­hoi­toon on otet­tu aikoi­naan mal­lia, mut­ta tääl­lä on jos­tain syys­tä hajau­tet­tu. Ongel­mia tääl­lä on ollut.
    Ei ole osat­tu jär­jes­tää toi­min­taa ja on suu­ri epä­ta­sa-arvo eri paik­ko­jen välillä.

  3. Eipä nois­ta tie-säh­kö ‑tele- asiois­ta pää­te­tä ylei­ses­ti demokraattisesti
    Kui­ten­kin pal­ve­lut pelaa­vat suu­rim­mak­si osak­si ihan hyvin esim Tie­lai­tok­sen alueella

    Mut­ta ter­veys­kes­kus­läää­ri on vii­mei­nen viran­omai­nen, jol­le ihmi­set pää­se­vät puhu­man kas­vok­kain ja jon­ka on pakkokuunnella
    Muut viran­omai­set ovat vetäy­ty­neet ja pii­lou­tu­neet punais­ten valojen,sihteerien, netin, puhe­lin­jo­no­jen ‚vas­taa­jien etc taak­se ja hal­lin­nos­ta on tul­lut näky­mä­tön haju­ton ja mauton.

    Viran­omais­ta voi haas­ta­tel­la kas­vo­tus­ten vain tun­keu­tu­mal­la hänen kotiin­sa tai pysäyt­tä­mäl­lä kadulla .

    Tämä pur­kaa viran­omais­pai­neen terk­ka­rin lää­kä­riin ja hänel­le pus­ke­taan niin vero- kuin tieongelmatkin.

    Ei ole ihme jos terk­ka­ris­ta paetaan,sehän on suolakaivoslääkärille

    Terk­ka­rin lää­kä­ris­tä on teh­ty osa hal­lin­toa ja niin­pä lää­kä­rin aika kuluu eri­lais­ten pää­tös­ten ja lausun­to­jen tekemiseen.

    Lää­kä­ri on enem­män sosi­aa­lia­sia­mies kuin terveydenvaalija.

    Oman kuvion­sa kuvaan tuo nyky­nen tuot­ta­vuu­den tark­kai­lu ja raportointi.
    Esim isä­ni­kun­toa ambu­lans­si­mie­his­tö kävi kol­me­ker­taa tapa­mas­saen­ne kuin tote­si­vat että hän on jo riit­tä­vän huo­nos­sa kunnossa.
    Lii­an hyvä­kun­toi­sen poti­laan tuon­ti oli­si ilmei­ses­ti joh­ta­nut kyy­ti­mak­sun epää­mi­seen ambulanssifirmalta

  4. Tasa-arvos­ta terveysasioissa.

    Poi­ke­ten mones­ta muus­ta pal­ve­lus­ta, on ter­vey­den­huol­lon laa­dul­li­nen tasa-arvo sivis­ty­nees­sä maa­il­mas­sa ylei­ses­ti hyväk­syt­ty arvo.

    Suo­mi poik­ke­aa mm. räi­keän suu­ren eli­ni­kä­odot­teen osal­ta muis­ta mais­ta. Myös­kää­ni pal­ve­lut eivät toi­mi tasa-arvoi­ses­ti suku­puol­ten kes­ken. Eli­ni­kä on ehkä kovin mit­ta­ri asial­le, kovem­pi kuin raha jota saa kui­ten­kin seinästä.

  5. Joten­kin tuli mie­lee­ni Ulla-Mar­ja Urhon kir­joi­tus parin vuo­den takaa Duo­decim-leh­des­sä (2010, 126:322–3):

    On eet­tis­tä tasa­ta resurs­sit. Mut­ta miten se teh­dään? Resurs­se­ja vah­tii niin mon­ta int­res­si­ryh­mää, että tasaa­mis­kes­kus­te­lun aloit­ta­mi­nen on lähes mah­do­ton­ta. HUS:n alu­een 28 kun­taa ja kil­pa­va­rus­te­luun tai­pu­vai­nen eri­kois­sai­raan­hoi­to ovat huo­no läh­tö­koh­ta “tilaaja-tuottaja”-keskustelulle. Sai­raan­hoi­don rahoi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä on mon­ta kana­vaa. Ne yhdes­sä jo myön­net­ty­jen raho­jen vah­ti­mi­sen kans­sa eivät anna luot­ta­mus­mie­hel­le pal­jon mah­dol­li­suuk­sia raken­ta­vaan kes­kus­te­luun resursseista.”

    Eten­kin eri­kois­sai­raan­hoi­to on jo nyt karan­nut demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­jen luot­toa­mus­hen­ki­löi­den ohjat­ta­vuu­des­ta. Bud­jet­te­ja teh­dään, mut­ta nii­tä ei nou­da­te­ta. Yksi­köt kil­pai­le­vat kes­ke­nään ja osaop­ti­moi­vat omaa menes­tys­tään ja ase­maan­sa koko­nai­sop­ti­moin­nin sijaan. Sääs­tö­jä ei omas­sa yksi­kös­sä kau­heas­ti kan­na­ta teh­dä, aina­kaan mui­ta enem­pää, kos­ka se alen­taa seu­raa­van vuo­den mää­rä­ra­ho­ja omal­ta koh­dal­ta jne.

  6. Nykyi­set ja suun­ni­tel­lut jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lun­tuo­tan­toa­lu­eet ovat aut­ta­mat­to­mas­ti lii­an pieniä.

    Eri­tyi­ses­ti jos halu­taan tur­va­ta samat/samankaltaiset pal­ve­lu­ta­sot niin sil­loin pal­ve­lu­jen tuo­tan­non ohjaus pitää olla keskitettyä.
    ja jos halu­taan kehit­tää tuot­ta­vuut­ta niin suur­kun­nat ovat vain tur­ha välivaihe.

    Tie­to­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­sen ja hyö­dyn­tä­mi­sen kan­nal­ta tämä suur­kun­ta-väli­vai­he on perus­ta­vaa­laa­tua ole­va vir­he ja suur­ta kus­tan­nus­ten tuhlausta

  7. Mikä­päs sii­nä, mut­ta mik­si eri­kois­sai­raan­hoi­toon tar­vi­taan 2 tuot­ta­jaor­ga­ni­saa­tio­ta? Eikö ERVA rii­tä, mik­si suu­ril­le kau­pun­geil­le pitää sälyt­tää vas­tuu­ta pikkukunnista?
    Ja IMHO sil­ti tar­vi­taan sote-yhteistoiminta-alueita.

  8. Jot­ta mal­lis­ta sai­si parem­man käsi­tyk­sen, niin täs­sä oli­si muu­ta­ma tar­ken­nus­ta vaa­ti­va kysy­mys blogistille:

    - Mitä nämä eri­tyis­vas­tuu­alu­eet oli­si­vat käy­tän­nös­sä ja kuin­ka ne toimisivat?

    - Kuin­ka eri­ty­si­vas­tuu­aluei­den tuot­ta­ma vaa­ti­van tason eri­kois­sai­raan­hoi­to rahoi­tet­tai­siin ja kuin­ka rahoi­tuk­seen ja toi­min­nan jär­jes­tä­mi­seen liit­ty­vät pää­tök­set tehtäisiin?

    - Kuin­ka suu­ri osa kai­kis­ta ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­ta koh­den­tui­si eri­tyis­vas­tuu­alueil­le ja kuin­ka suu­ri osa kunnille?

    - Onko esi­mer­kik­si iäk­kään lii­kun­ta­ky­vyt­tö­män demen­tia­po­ti­laan lai­tos­hoi­to eri­kois­sai­raan­hoi­toa? (Täl­lai­nen hoi­to on erit­täin kal­lis­ta, vaik­ka ei eri­kois­toi­men­pi­tei­tä pesu­jen ja ruo­kai­lun lisäk­si vaa­di­kaan, ja se voi kes­tää yhden poti­laan koh­dal­la jopa yli kym­me­nen vuot­ta. Epäi­len, että jos täl­lais­ta hoi­to­vas­tuu­ta ei pois­te­ta syr­jä­seu­tu­jen kun­nil­ta, niin käy­tän­nös­sä tämä blo­gis­tin esit­tä­mä mal­li joh­taa maa­kun­tien kokoi­siin “kun­tiin” talou­del­li­sis­ta syis­tä aiheu­tu­vin pakkoliitoksin.)

    - Kuin­ka taa­taan se, että maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­git eivät ala rahas­taa syr­jä­seu­tu­jen kun­tia koh­tuut­to­mas­ti? (Syr­jäi­sil­lä kun­nil­la ei vähäi­sen väki­mää­rän ja sup­pean vero­poh­jan vuok­si oli­si käy­tän­nös­sä valin­nan varaa vähän­kään vaa­ti­vam­man sai­raan­hoi­don järjestämisessä.)

    - Kuin­ka var­mis­te­taan edes jon­kin­lai­nen tasa-arvoi­suus pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­des­sa ja hin­nas­sa? (Tie­tääk­se­ni esim. Ruot­sis­sa maa­kun­ta­ve­ro on kai­kil­le maa­kun­nan asuk­kail­le saman suuruinen.)

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Itse suh­tau­dun erit­täin epäi­le­väs­ti tähän Soi­nin­vaa­ran mal­liin, ja uskon sen joh­ta­van ennen näke­mät­tö­mään val­lan kes­kit­ty­mi­seen, epä­te­hok­kai­siin hal­lin­to­ra­ken­tei­siin syn­ty­vis­sä suur­kau­pun­geis­sa sekä lähi­de­mo­kra­tian katoa­mi­seen. Aitoa lähi­de­mo­kra­ti­aa ei voi olla ilman talou­del­lis­ta val­taa ja sen luo­maa riip­pu­mat­to­muut­ta. Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mät kau­pun­gin­osa­lau­ta­kun­nat voi­vat huo­nos­ti toteu­tet­tu­na joh­taa pelk­kään näen­näis­de­mo­kra­ti­aan ilman aitoa vai­ku­tus­val­taa (anne­taan esi­mer­kik­si mah­dol­li­suus päät­tää jon­kin leik­ki­ken­tän varus­tuk­ses­ta tms. mut­ta ei oikeis­ta asioista).

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti pitäi­sin itse parem­pa­na Kes­kus­tan esit­tä­mää maa­kun­ta­mal­lia, joka kui­ten­kin toteu­tet­tai­siin Ruot­sin mal­lia mukail­len siten, että maa­kun­nil­le tuli­si itse­näi­nen suo­ril­la vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to (kuten Sipi­lä on esit­tä­nyt mah­dol­li­suu­te­na), joka myös vas­tai­si pal­ve­lu­tuo­tan­non bud­je­tis­ta ja pal­ve­lu­jen rahoit­ta­mi­ses­ta. Eli mie­les­tä­ni maa­kun­nil­le voi­tai­siin antaa vero­tusoi­keus kuten Ruot­sis­sa­kin on.

    Mie­les­tä­ni pitäi­si hyväk­syä se tosia­sia, että Suo­meen tar­vi­taan kol­mi­ta­soi­nen demo­kraat­ti­nen alue­hal­lin­to­mal­li kuten Ruot­sis­sa­kin on: (1) kun­ta, (2) maa­kun­ta, ja (3) edus­kun­ta. Ei ole vii­sas­ta luo­da jär­jes­tel­mää, jos­sa on kah­den eri tason kun­tia, eten­kään, kun ei ole mitään kon­kreet­tis­ta esi­tys­tä lähi­de­mo­kra­tian toteut­ta­mi­sek­si syn­ty­vis­sä suur­kun­nis­sa eikä tähän ole myös­kään mis­sään päin maa­il­maa koe­tel­tua ja toi­mi­vak­si havait­tua mallia. 

    Val­lal­la on paha tai­pu­mus kes­kit­tyä, enkä ole lain­kaan vakuut­tu­nut, että Vih­rei­den sinän­sä ansiok­kaas­ti esil­lä pitä­mä aja­tus lähi­de­mo­kra­tias­ta kos­kaan toteu­tui­si, jos Kokoo­mus saa val­ta­kir­jan ajaa kes­kit­tä­vä kun­ta­uu­dis­tuk­sen­sa läpi askel kerrallaan.

  9. On lähes sel­vää, että hal­li­tuk­sen kun­ta­uu­dis­tus menee kivil­le ja var­maan seu­raa­van­kin edus­kun­nan kun­ta­uu­dis­tus. Eikö oli­si jär­ke­vin­tä ottaa lusik­ka kau­nii­seen käteen ja siir­tää sai­raan­hoi­to val­tiol­le. Sil­lä rat­kais­tai­siin ker­ta hei­tol­la myös poti­las­tie­to­lii­ken­ne ongelmat.

  10. komm:
    ‘snip’
    Eten­kin eri­kois­sai­raan­hoi­to on jo nyt karan­nut demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­jen luot­toa­mus­hen­ki­löi­den ohjat­ta­vuu­des­ta. Bud­jet­te­ja teh­dään, mut­ta nii­tä ei noudateta.
    ‘snip’

    Tämä on suu­rin syy jul­kis­hal­lin­non joh­ta­mi­son­gel­miin: kult­tuu­ri on sel­lai­nen, että mil­lään ei ole mitään väliä.

    Yhtei­ses­ti sovi­tun ja pää­te­tyn bud­je­tin ylit­tä­mi­ses­tä ei seu­raa mitään — no, ehkä lep­su nuh­te­lu. Sama kos­kee asiak­kai­den kyy­kyt­tä­mis­tä sosi­aa­li­huol­los­sa ali­mi­toi­tus­ten ja jono­jen suh­teen (Turun kau­pun­ki hyvä esi­merk­ki tässä).
    Kun kun­nis­sa vuo­sit­tain pää­te­tään, ket­kä vir­ka­mie­his­tä ovat tili- ja vas­tuu­vel­vol­li­sia, oli­si­pa pai­kal­laan näh­dä, että edes joku jos­kus todel­la jou­tui­si hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vastuuseen.
    Tie­dän erääs­tä ruot­sa­lai­ses­ta kun­nas­ta kyl­lä tapauk­sen, että nel­jä bud­jet­tin­sa ylit­tä­nyt­tä joh­ta­jaa sai pot­kut, samaa tar­vit­tai­siin myös Suomessa.
    Päät­tä­jät eivät uskal­la päät­tää, täs­tä­hän Osmo­kin taan­noin tar­jo­si oma­koh­tai­sen esimerkkinsä.

  11. Se sii­tä lähi­de­mo­kra­tias­ta sit­ten. Eikös meil­lä ennen ollut näi­tä hie­man isom­man alu­een hal­lin­nol­li­sia yksi­köi­tä? Lää­ne­jä ja maakuntia?
    Mik­sei näi­tä ongel­mal­li­sia asioi­ta oli­si voi­tu siir­tää sin­ne sen sijaan, että yhdis­tel­lään kun­tia? Eihän kun­tien yhdis­te­lyl­lä kui­ten­kaan asuk­kaat siir­ry yhtään lähem­mäk­si toi­si­aan, mut­ta sama tar­ve lähi­de­mo­kra­ti­aan jää silti.

  12. Eikö tär­kein­tä ole saa­da hävi­tet­tyä DDR:stä kopioi­tu ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mä? 😀 Sii­nä saa­daan suu­rim­mat sääs­töt, jon­ka jäl­keen on hel­pom­pi miet­tiä alue­sai­raa­loi­den ja yli­opis­tol­lis­ten kes­kus­sai­raa­loi­den työn jakoa ja kus­tan­nus­ten jyvittämistä.

    Val­tion alue­hal­lin­to on vii­me vuo­si­na saa­tu niin sekai­sin osaop­ti­moin­neil­la, että se on joka tapauk­ses­sa kor­jat­ta­va ennen kuin tämä sop­pa saa­daan kun­toon. 🙁 Sen jäl­keen kun alue­hal­lin­to sot­ku on saa­tu supis­tet­tua yksi­por­tai­sek­si tai kor­kein­taan kak­si­por­tai­sek­si on mah­dol­lis­ta rat­kais­ta ter­vey­den­huol­lon ongelmat.

    Kun­tayk­si­köis­sä ei ole varaa suu­riin, tehot­to­miin kun­tiin. Pie­nil­lä kun­nil­la ei ole väliä, kos­ka niis­sä ei asu kovin mon­taa ihmis­tä. Kyl­lä tär­kein­tä on nyt pilk­koa yli 40 000 asuk­kaan yksi­köt toimiviksi. 🙂

  13. Bri­teis­sä val­tio (NHS) jär­jes­tää koko ter­vey­den­huol­lon ja sai­raan­hoi­don. Näin on ollut vuo­si­kym­me­niä, eikä sitä ole muutettu.”

    Osmo on aina ihail­lut Sin­ga­po­ren mallia.Siellä ter­vey­den­hoi­to on kes­ki­te­tys­ti hoi­det­tua ja niin jul­ki­nen kuin yksi­tyi­nen hoi­to on tehok­kaas­ti sidot­tu yhdek­si kokonaisuudeksi.

    Sil­ti ihmi­sil­lä on vapus vali­ta yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen välil­lä ja perus­ter­vey­den­hoi­dos­ta suu­rin osa on yki­si­tyi­sen hoitamaa

  14. Evert The Neve­Res­tin linja:

    Maa­kun­ta kerää kaik­ki tulo­ve­rot ja verot ovat progressiivisia. 

    Maa­kun­ta huo­leh­tii kai­kis­ta laki­sää­tei­sis­tä pal­ve­luis­ta ja teh­tä­vis­tä SUBSIDIARITEETTIperiaatteella.

    Kun­tien hal­lin­to lak­kau­te­taan. Val­tuus­to­jen tilal­le asukas/kehitysyhdistykset, joil­le bud­jet­ti maa­kun­nal­ta eli kunnalta.

    Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä on ollut mens­tys­ta­ri­na kehit­ty­väl­lä Ahve­nan­maal­la, johon ver­rat­tu­na Suo­men puo­lei­nen osa saa­ris­tos­ta on kehitysaluetta.

    Pai­kat ja alu­eet säi­ly­vät, vaik­ka hal­lin­to hävi­ää eli kart­to­ja ja osoit­tei­ta ei tar­vit­se jat­ku­vas­ti lait­taa uusiksi.

    p.s tämä ei ole sama kuin kes­kus­tan maakuntamalli.

  15. Aiem­man kom­ment­ti­ni pit­kän kri­tii­kin voi tii­vis­tää parem­min myös seu­raa­viin kysymyksin:

    - Mik­si Soi­nin­vaa­ran mal­li oli­si parem­pi kuin Ruot­sin malli?

    - Mil­lä taval­la Soi­nin­vaa­ran mal­li aut­tai­si kun­tien talous­vai­keuk­siin etääl­lä maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­geis­ta? (lähes kaik­ki VM:n lis­taa­mat krii­si­kun­nat ovat sel­lai­sia kun­tia, joi­den kaik­ki naa­pu­rit­kin ovat köy­hiä ja näky­mät koko “työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la” ovat heikot)

    - Mik­si ter­vey­den­hoi­don rahoi­tus­vas­tuu halu­taan säi­lyt­tää kun­nil­la? Eikö tämä väis­tä­mät­tä joh­da sii­hen, että pit­käl­lä täh­täi­mel­lä Suo­mes­sa on hyvät toi­min­tae­del­ly­tyk­set vain noin 20 kunnalle?
    (Pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen vas­tuu­kun­ta­mal­lil­la ei auta, jos asia­kas­kun­nat eivät sel­viä talou­del­li­sis­ta vel­voit­teis­taan. Tämä ongel­ma ei mie­les­tä­ni rat­kea tehok­kaas­ti miten­kään muu­ten kuin siir­tä­mäl­lä ter­vey­den­hoi­don rahoi­tus­vas­tuu joko maa­kun­nal­le tai val­tiol­le. Muu­ten toden­nä­köi­se­nä seu­rauk­se­na on nime­no­maan näi­tä hal­li­tuk­sen­kin kam­moa­mia hal­lin­to­him­me­lei­tä muo­dos­sa tai toisessa.)

    1. Kyse ei ole koko kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta van sii­tä, miten ter­vey­den­huol­to tuli­si järjestää.
      On eri­kois­ta, että kes­kus­ta, joka pel­kää suur­kun­tien vie­vän kun­tien pal­ve­lut syr­jä­ky­lil­tä, halu­aa siir­tää kun­tien nyt tuot­ta­mat pal­ve­lut 70 suur­kun­nan sijas­ta 20 maa­kun­nal­le. Miten se ris­ki pal­ve­lu­jen katoa­mi­ses­ta oli­si pie­nem­pi, jos yksi­köi­tä oli­si 70 sijas­ta 20?
      Minä olen sinän­sä kan­nat­ta­nut tätä maa­kun­ta­mal­lia, mut­ta Kes­kus­tan aja­tus­ta­paa en ymmär­rä lainkaan?

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten se ris­ki pal­ve­lu­jen katoa­mi­ses­ta oli­si pie­nem­pi, jos yksi­köi­tä oli­si 70 sijas­ta 20?

    Tuos­sa voi itse asias­sa hyvin­kin olla jär­keä. 70 kun­taa tulee var­mas­ti pyr­ki­mään sii­hen, että ter­veys­pal­ve­lut kes­ki­te­tään sii­hen taa­ja­maan, joka saa vah­vim­man edus­tuk­sen pai­kal­li­seen kun­nan­val­tuus­toon ja suur­ten ryh­mien tuen.

    20 maa­kun­taa ei miten­kään voi teh­dä maa­han vain 20 ter­veys­kes­kus­ta, vaan pal­ve­lu­verk­ko on pak­ko suun­ni­tel­la kat­ta­vak­si ja rei­lum­mak­si. Ja lop­pu­tu­los voi siis jopa olla, että 20 maa­kun­taa pal­ve­lee koko maa­ta parem­min kuin 70 kuntaa.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On eri­kois­ta, että kes­kus­ta, joka pel­kää suur­kun­tien vie­vän kun­tien pal­ve­lut syr­jä­ky­lil­tä, halu­aa siir­tää kun­tien nyt tuot­ta­mat palvelut70 suur­kun­nan sijas­ta 20 maakunnalle. 

    Kes­kus­tan maa­kun­ta­mal­lis­sa piru pesi­nee yksi­tyis­koh­dis­sa, eli sään­nöis­sä, mil­lä maa­kun­ta pis­te­tään toi­mi­maan. Epäi­lem­pä, että tar­koi­tus oli­si vel­voit­taa maa­kun­ta jär­jes­tä­mään tie­tyt pal­ve­lut ja päi­vys­tyk­set jokai­ses­sa maa­kun­taan kuu­lu­vas­sa kun­nas­sa, jol­loin kes­kus­kun­ta jou­tuu rahoit­ta­maan syr­jä­kun­tien ter­veys­kes­kuk­set ja nii­hin kal­liit keik­ka­lää­kä­rit. Noin esimerkiksi.

  18. On koh­tuul­lis­ta, että haja-asu­tus­kun­nat saa­vat omal­la pää­tök­sel­lään ja omil­la rahoil­laan orga­ni­soi­da perusterveydenhuollon.”

    Onko? Puheen­joh­ta­ja Nii­nis­tö ajaa juu­ri nor­mia kou­lup­sy­ko­lo­gien mää­rään, jot­ta kun­nat eivät voi­si omal­la pää­tök­sel­lään sääs­tää omia raho­jaan tästä.

    Lisäk­si täs­sä on ongel­ma­na edel­leen eri­kois­ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus. Jos pal­ve­lut las­ku­te­taan käy­tön mukaan, voi pie­ni haja-asu­tus­kun­ta jou­tua vai­keuk­siin muu­ta­mas­ta kal­liis­ta poti­laas­ta. Jos taas las­ku­tus on allo­kaa­tio kuluis­ta väes­tö­poh­jan suh­tees­sa, on pie­nel­lä haja-asu­tus­kun­nal­la kiusaus siir­tää poti­laat mah­dol­li­sim­man pian kal­liim­man hoi­don pii­riin. Miten tätä kontrolloidaan?

    1. Muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan kun­ta on aivan lii­an pie­ni toi­mi­maan sai­raus­va­kuut­ta­ja­na. Jos ter­vey­den­hoi­to säi­lyy kun­tien vas­tuul­la, kun­ta­ko­koa on nos­tet­ta­va sel­väs­ti. Niin ei voi teh­dä, että kun­nat päät­tä­vät itse­näi­ses­ti, mut­ta kulut mak­se­taan yhdessä.

  19. Bri­teis­sä on vai­hoeh­to­na laa­ja yksi­tyi­nen pal­ve­lu myös.

    Osa on kansainvälisiä.

    Täs­sä yksi sivu jos­ta voi kat­soa tarjontaa.

    http://www.privatehealth.co.uk/hospitaltreatment/

    Val­tion NHS oli pit­kään sääs­tö­jen koh­de. Blair suu­ri urak­ka on ollut saat­taa se jäl­leen var­sin hyvään kun­toon. NHS on ollut yksi suu­ri syy hänen suosioonsa.

    Suo­mes­sa ei kukaan ole innos­tu­nut sur­keas­ti toi­mi­van ter­vey­den­huol­lon kun­toon laittamisesta.

    Lii­an van­ha:
    “Bri­teis­sä val­tio (NHS) jär­jes­tää koko ter­vey­den­huol­lon ja sai­raan­hoi­don. Näin on ollut vuo­si­kym­me­niä, eikä sitä ole muutettu.”

    Osmo on aina ihail­lut Sin­ga­po­ren mallia.Siellä ter­vey­den­hoi­to on kes­ki­te­tys­ti hoi­det­tua ja niin jul­ki­nen kuin yksi­tyi­nen hoi­to on tehok­kaas­ti sidot­tu yhdek­si kokonaisuudeksi.

    Sil­ti ihmi­sil­lä on vapus vali­ta yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen välil­lä ja perus­ter­vey­den­hoi­dos­ta suu­rin osa on yki­si­tyi­sen hoitamaa

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyse ei ole koko kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta van sii­tä, miten ter­vey­den­huol­to tuli­si järjestää.
    On eri­kois­ta, että kes­kus­ta, joka pel­kää suur­kun­tien vie­vän kun­tien pal­ve­lut syr­jä­ky­lil­tä, halu­aa siir­tää kun­tien nyt tuot­ta­mat palvelut70 suur­kun­nan sijas­ta 20 maa­kun­nal­le. Miten se ris­ki pal­ve­lu­jen katoa­mi­ses­ta oli­si pie­nem­pi, jos yksi­köi­tä oli­si 70 sijas­ta 20?
    Minä olen sinän­sä kan­nat­ta­nut tätä maa­kun­ta­mal­lia, mut­ta Kes­kus­tan aja­tus­ta­paa en ymmär­rä lainkaan? 

    Jokai­nen lope­tet­tu kun­ta tar­koit­taa lope­te­tua pai­kal­li­sen pää­tök­sen­teon yksik­köä, jol­la on int­res­si pitää pal­ve­lut mah­dol­li­sim­man toi­mi­vi­na tuol­la alueella.

    Ter­vey­den­hoi­to on eri­tyis­ta­paus sii­nä mie­les­sä, että monet muut perus­pal­ve­lut kun­nat voi­vat toteut­taa itse, mut­ta ter­vey­den­hoi­dos­sa kaik­ki kun­nat (yli­opis­to­kau­pun­ke­ja lukuu­not­ta­mat­ta) tar­vit­se­vat yhteis­työ­tä yli kun­ta­ra­jo­jen. Eri­kois­sai­raan­hoi­toa pie­net kun­nat eivät tule toteut­ta­maan mis­sään tapauk­ses­sa, mut­ta itse­näi­si­nä ne voi­vat päät­tää, miten perus­sai­raan­hoi­to toteutetaan.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan kun­ta on aivan lii­an pie­ni toi­mi­maan sai­raus­va­kuut­ta­ja­na. Jos ter­vey­den­hoi­to säi­lyy kun­tien vas­tuul­la, kun­ta­ko­koa on nos­tet­ta­va sel­väs­ti. Niin ei voi teh­dä, että kun­nat päät­tä­vät itse­näi­ses­ti, mut­ta kulut mak­se­taan yhdessä. 

    On eri asia vas­ta­ta pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­ses­ta ja toi­mia vakuut­ta­ja­na. Jos yhteis­kun­ta (tai O.S.) ei halua tasa­ta ris­ke­jä, on ole­mas­sa myös yksi­tyis­ten vakuu­tus­ten mah­dol­li­suus. Pitää muis­taa, että monet pie­net kun­nat toteut­ta­vat ter­veys­pal­ve­lut nykyi­sin täy­sin esi­mer­kil­li­ses­ti. Ei ongel­mia, ellei nii­tä halu­ta aiheuttaa.

    Vii­mei­ses­sä lausees­sa ehdo­te­taan ilmei­ses­ti min­kä tahan­sa suu­ruis­ten kulu­jen mak­sa­mi­nen koko­nai­suu­des­saan. Tuo oli­si­kin kovin type­rää. Mut­ta ris­kit voi hyvin tasa­ta yhdes­sä (jär­ke­vää). Samoin ole­tan että Suo­mes­sa tar­koi­tus onkin toteut­taa kai­kil­le saman­lai­set perus­pal­ve­lut. Ei siis niin, että köy­his­sä kun­nis­sa toteu­tet­tai­siin köy­hien pal­ve­lut pai­kal­li­sin vero­va­roin, ja rik­kais­sa kun­nis­sa vas­taa­vas­ti rik­kaat palvelut.

    Muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan kun­nat voi­vat siis val­lan mai­nios­ti toi­mia jat­kos­sa­kin van­haan totut­tuun tapaan ter­vey­den­hoi­don _toteuttajina_.

  22. Kes­kus­tan maa­kun­ta­mal­lin yksi­tyis­koh­dat eivät ole kai­kin osin täy­sin sel­vin­neet minul­le­kaan, mut­ta onhan sii­nä perus­a­ja­tus sel­väs­ti parem­pi ja sel­keäm­pi ja lähem­pä­nä Ruot­sin ja Ahve­nan­maan mal­lia kuin näis­sä hal­li­tuk­sen jul­ki­suu­teen anta­mis­sa hah­mo­tel­mis­sa. Ehkä Kes­kus­tan mal­lin yksi­tyis­koh­dat­kin sel­viäi­si­vät, jos siel­lä edus­kun­nas­sa kes­kus­tel­tai­siin muu­al­la­kin kuin täy­sis­tun­nos­sa, ja raken­ta­vas­ti yhtei­siä rat­kai­su­ja hakien. Ymmär­tääk­se­ni Kes­kus­tal­la on ollut val­miut­ta tähän, mut­ta nykyi­nen hal­li­tus on nime­no­maan halun­nut pitää kun­ta­uu­dis­tuk­sen omis­sa käsis­sään oppo­si­tio­ta kuuntelematta.

    Osmo, tul­kit­sen edel­lis­tä kom­ment­tia­si niin, että sinun­kin mie­les­tä­si oli­si parem­pi ottaa vas­tuu ter­vey­den­hoi­don jär­jes­tä­mi­ses­tä ja rahoit­ta­mi­ses­ta koko­nai­suu­des­saan pois kun­nil­ta. Mik­si puo­lu­ee­si on kui­ten­kin hal­li­tuk­ses­sa, jon­ka läh­tö­koh­ta on nime­no­maan säi­lyt­tää vas­tuu ter­vey­den­hoi­dos­ta kun­nil­la (eli alim­mal­la pai­kal­lis­hal­lin­non tasol­la)? Tämä lin­ja tuot­taa vain uusia ongel­mia: pitäi­si muo­dos­taa maa­kun­tien kokoi­set suur­kun­nat ter­vey­den­hoi­toa var­ten ja sen jäl­keen alkaa pilk­ko­maan nii­tä mui­den toi­min­to­jen ja lähi­de­mo­kra­tian toteut­ta­mi­sek­si tehok­kaas­ti. Sitä pait­si, yhden­kään Kokoo­muk­sen joh­to­hen­ki­lön en ole mis­sään kuul­lut nos­ta­van esil­le lähi­de­mo­kra­tian tär­keyt­tä tai kehu­van pien­ten kun­tien toi­min­to­jen tehok­kuut­ta, joka kui­ten­kin on fak­ta monis­sa muis­sa pal­ve­luis­sa kuin sosi­aa­li- ja terveystoimessa. 

    Ymmär­rän kyl­lä Vih­rei­den anti­pa­tian Kes­kus­taa koh­taan, ja esim. Mau­ri Pek­ka­ri­nen ei nii­tä aina­kaan ole lie­ven­tä­nyt muu­ta­mil­la ikä­vil­lä rik­ki­di­rek­tii­vi­kom­men­teil­laan. Mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta kan­nat­tai­si aja­tel­la käy­tän­nöl­li­ses­ti ja huo­ma­ta, että ei Kes­kus­ta ole aina kai­ken pahan alku ja juu­ri, ja puo­lue voi jopa muut­tua. Uusi joh­to on paras­ta mitä Kes­kus­tal­le on pit­kiin aikoi­hin tapahtunut.

    1. Nuk­ku­Mat­ti
      Olet­ko sitä miel­tä, ettei puo­lua voi men­nä hal­li­tuk­seen, jos­sa sil­lä on eriä­vä kan­ta yhteen­kin hal­li­tus­oh­jel­man kohtaan?
      Minä kehit­täi­sin asi­aa maa­kun­ta­mal­lin osal­ta, mut­ta täs­tä on nyt rii­del­ty 40 vuot­ta ilman mitään tulos­ta. Me emme voi juut­tua tähän ase­ma­so­taan seu­raa­vak­si 40 vuo­dek­si. Maa­kun­ta­mal­lil­la ei ole enem­mis­töä, ei lähes­kään. Jotain on teh­tä­vä. Paras on hyvän vihollinen.
      Kes­kus­tan maa­kun­ta­mal­lis­ta ei myös­kään ota sel­vää. Nii­tä mal­le­ja näyt­tää ole­van mon­ta, eri mal­li eri tilanteisiin.

  23. Var­maan joten­kin noin se kehi­tys tulee kul­ke­maan. Lop­pu­pe­lis­sä on kama­lan vai­kea ymmär­tää mik­si nuo pien­kun­nat jäi­si­vät itse­näi­sik­si. 20 kun­taa voi­daan hel­pos­ti hal­lin­noi­da nyky­ai­kai­sen tie­to­tek­nii­kan avul­la. Suur­kun­tiin pitää vain saa­da sel­lai­set vähin­tään puo­liam­mat­ti­mai­set val­tuus­tot, jois­sa kye­tään kehit­tä­mään omaa koti­ky­lää isom­pia kokonaisuuksia.

  24. Ter­veys­kes­kus­lai­tos on suu­rin este ter­vey­den­hoi­don kehit­tä­mi­sel­le. Se on jäyk­kä ja kal­lis jär­jes­tel­mä, jon­ka pää­teh­tä­vä ei ole ehkäi­se­vä ter­vey­den­hoi­to vaan jo pit­käl­le kehit­ty­ne­den sai­rauk­sien saattohoito.

    Toi­nen funk­tio on toi­mia byro­kra­tian pyörittäjänä.

    Vuo­den kulues­sa olen käynyt/päässyt lää­kä­ril­lä kak­si kertaa,mutta olen jou­tu­nut pyy­tä­mään hän­tä kir­joit­ta­maan todis­tuk­sia vii­si tai kuusi työkkäriä,Kelaa, kas­saa, etc varten.

    Yleis­maa­il­mal­li­nen tapa hoi­taa perus­ter­vey­den­hoi­to yrit­tä­jä­lää­kä­reil­lä oli­si jous­ta­vam­pi ja sopi­si har­vaan asut­tuun Suomeen.

    Se taas edel­lyt­tää, että lää­kä­rei­tä kou­lu­te­taan enemmän,jotta heis­tä on pien­tä ylitarjontaa.Silloin hei­tä riit­tää syrjemmällekin

    Myös­kään kou­lu­tus­ta­son ei tar­vit­se olla aivan yhtä­kor­kea kuin nykyään.Tiukka valikointi,pitkä ja kor­kea kou­lu­tus ovat joh­ta­neet sii­hen, ettei­vät suu­ria uhrauk­sia opin­toi­hin teh­neet tyy­dy terk­ka­ri­lää­kä­rin sta­tuk­seen vaan jat­ka­vat mui­hin tehtäviin.

    Indo­ne­sias­sa­kin pal­ve­lu oli parempaa,asuin kah­den mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­gis­sa ja ulko­maa­lai­sia oli muu­ta­ma sata, joten ei siel­lä ollut eril­li­siä pal­ve­lu­ja expat­te­ja varten.
    Kli­ni­kal­le saat­toi saa­pas­tel­la kadulta,lääkäri tuli minuu­teis­sa ja kyse­li ystä­väl­li­se­ti mikä vai­vaa. Ylei­sin teh­tä­vä oli tarkistaa,josko fluns­sa onkin malariaa,joten kli­ni­kal­la jou­tui käy­mään useasti,etenkin kun per­he oli mukana.

    Mut­ta kyl­lä lää­kä­rin sai kotiin­kin, ei se pal­jon kal­liim­paa ollut.

    Ja lääk­keet sai kli­ni­kal­ta mat­kaan ja koti­lää­kä­ril­lä­kin oli pie­ni varas­to muka­na, joten apteek­kiin ei tar­vin­nut jonot­taa aina­kaan heti.

    Samal­la taval­la ter­vy­den­hoi­to on toi­mi­nut lähes kai­kis­sa mais­sa jois­sa olen ollut.

    Se,että tar­vi­taan sai­raa­laym­pä­ris­tö tutkimuksiin/hoitoon on har­vi­nais­ta ja niin­pä sel­lai­sis­ta pitäis luopua

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Niin ei voi teh­dä, että kun­nat päät­tä­vät itse­näi­ses­ti, mut­ta kulut mak­se­taan yhdessä.

    Näin toi­mi­taan aina­kin nyt. Sitä kut­su­taan valtionosuusjärjestelmäksi.

  26. Evert The Neve­Rest, mis­tä muu­ten tie­dät, että ehdot­ta­ma­si lin­ja ei ole sama kuin Kes­kus­tan lin­ja (tai aina­kin lähel­lä sitä)? 

    Eilis­päi­vä­nä Kale­van mie­li­pi­de­pals­tal­la Kes­kus­tan enti­nen kun­ta­mi­nis­te­ri Töl­li nimit­täin kehot­taa otta­maan koti­mai­ses­sa kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa ver­tai­lu­koh­dik­si ja esi­ku­vik­si Ruot­sin ja Ahve­nan­maan hallintomallit.

  27. Mitäs jos palau­te­taan kun­tien jaot­te­lu kau­pun­kioi­keu­det omaa­viin ja mui­hin kuntiin. 

    Kau­pun­kioi­keu­det saa vain jos täyt­tää kri­tee­rit mm. asu­kas­lu­vun ja vaka­va­rai­suu­den suh­teen. Kau­pun­geil­la säi­ly­te­tään nykyi­sen kal­tai­nen täy­del­li­nen itse­hal­lin­to vero­tusoi­keuk­si­neen, mui­den kun­tien itse­hal­lin­toa kaven­ne­taan mm. ter­vey­den­huol­lon osal­ta, joka siir­re­tään val­tion hoi­toon. Vero­tus hoi­de­taan koko­naan val­tion bud­je­tin kaut­ta, eli pik­ku­kun­nis­sa mak­se­taan vain val­tion­ve­roa joka vas­taa nykyis­tä val­tion­ve­roa + kes­ki­mää­räis­tä kun­nal­lis­ve­roa. Kun­ta saa toi­min­ta­me­noi­hin­sa rahat vas­taa­vas­ti suo­raan val­tion bud­je­tis­ta niil­tä osin (esim infra, kou­lu­tus jne) kuin val­tio ei hoi­da pal­ve­lu­ja suoraan. 

    Pik­ku­kun­tien eri­kois­sai­raa­noi­don kau­pun­kien yllä­pi­tä­mis­sä sai­raa­lois­sa mak­sai­si val­tio toteu­man mukaan.

    Kau­pun­geil­li­kin ase­te­taan vel­voit­teet joi­den lai­min­lyön­ti joh­taa osit­tai­seen val­tion hol­houk­seen. Esim Hel­sin­gin ääret­tö­män huo­nos­ti joh­det­tu asun­to­tuo­tan­to, maan­käyt­tö ja kaa­voi­tus otet­tai­siin mää­rä­ajak­si val­tion hoi­det­ta­vak­si jot­ta asun­to­tuo­tan­to saa­daan pää­kau­pun­gin ase­man edl­lyt­tä­mäl­le tasolle.

  28. Soi­nin­vaa­ran mal­li­han joh­taa iso­jen kun­tien mie­li­val­taan. Mik­sei voi­da vali­ta Ruotsin/Pohjoismaiden/Ahvenanmaan mal­lia. Sitä­hän useim­mat asian­tun­ti­jat­kin tun­tu­vat tuke­van. Tot­ta on, ettei pal­ve­lu var­maan säi­lyi­si joka kyläs­sä, mut­ta se oli­si var­maan demo­kraat­ti­sem­pi kuin kes­kus­kun­ta­mal­li. Tämä kokoo­muk­sen ja hal­li­tuk­sen him­me­li­pu­he myös kum­mas­tut­taa. Lanstingetin/maakuntahallinnon edus­ta­jat­han voi­tai­siin vali­ta kun­ta­vaa­lien yhtey­des­sä, samoin ter­vey­den­huol­lon osuus kun­nal­lis­ve­rois­ta meni­si niile.

    Suo­mi on todel­la ainoa EU maa, jos­sa ter­vey­den­huol­to on vain kun­tien vas­tuul­la. Laa­jem­pi yksik­kö kai­va­taan, muu­ta ei iso­jen kau­pun­kien mie­li­val­taa ja öykkäröintiä.

    Nyt ollaan menos­sa vää­rään suun­taan, kun maa­kun­nal­li­set sai­raan­hoi­to­pii­rit lak­kau­te­taan. Tätä miel­tä tun­tuu ole­van Lää­kä­ri­liit­to­kin. Näis­tä oli­si voi­tu teh­dä myös perus­ter­vey­den­huol­lon toi­mi­joi­ta. Eipä tun­nu vih­reil­le lähi­de­mo­kra­tia mitään merkitsevän.

  29. Osmo, ymmär­rän kyl­lä, että jois­sain tapauk­sis­sa hal­li­tuk­ses­sa kan­nat­taa olla, vaik­ka jou­tui­si myön­ty­mään han­ka­liin ja epä­miel­lyt­tä­viin kompromisseihin. 

    Sii­tä huo­li­mat­ta ehdot­ta­ma­si lähes­ty­mis­ta­pa kun­ta­uu­dis­tuk­seen ja pelot­te­lu 40 vuo­den ase­ma­so­dal­la kuu­los­taa kyl­lä minun kor­vii­ni enem­män kyy­ni­syy­del­tä kuin prag­maat­ti­suu­del­ta. Kukaan nykyi­sis­tä puo­lue­joh­ta­jis­ta ei minun tie­tääk­se­ni ole ollut torp­paa­mas­sa kun­ta­uu­dis­tus­ta 40 vuot­ta sit­ten :). Aika on muut­tu­nut ja ihmi­set ovat vaih­tu­neet, ja se mikä ei ollut mah­dol­lis­ta 40 vuot­ta sit­ten, voi olla sitä nyt. 

    Suo­ma­lai­sen poli­tii­kan teon ongel­ma ruot­sa­lai­seen ver­rat­tu­na on nime­no­maan täl­lai­nen tulok­se­ton hätäi­ly ja kyvyt­tö­myys etsiä ja kehit­tää yhtei­siä rat­kai­su­ja raken­ta­van kes­kus­te­lun kei­noin. Ruot­sis­sa ei ole miten­kään har­vi­nais­ta, että hal­li­tus ja oppo­si­tio pää­se­vät yhtei­seen näke­myk­seen kes­kei­sis­tä asiois­ta ja pää­puo­lu­eet sitou­tu­vat edis­tä­mään yhtei­siä tavoit­tei­ta joh­don­mu­kai­ses­ti vaa­li­kausien yli.

    Esi­mer­kik­si Kes­kus­tan pj. Sipi­läl­lä on minus­ta oikean­lai­nen raken­ta­va asen­ne, jota suo­ma­lai­nen poli­tii­kan teko kai­pai­si laa­jem­min­kin. Tämä tosin saat­taa joh­tua sii­tä, että hän ei ole (vie­lä) suo­ma­lai­sen poliit­ti­sen kult­tuu­rin tur­me­le­ma. Toi­mit­ta­jat tosin kovas­ti yrit­tä­vät pai­nos­taa hänet­kin ryh­ty­mään perin­tei­seen suo­ma­lai­seen vas­tak­kai­na­set­te­lun poli­tiik­kaan (esim. Juha Akka­nen tänään HS:n kolum­nis­sa ja pää­toi­mit­ta­ja Man­ti­la Kale­vas­sa vii­me vii­kol­la). Taval­li­nen äänes­tä­jä kui­ten­kin toi­voi­si myös teil­tä jo pitem­pään suo­ma­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa muka­na olleil­ta kykyä uudis­tua ja unoh­taa perin­tei­set pelikuviot.

  30. Täy­sin samaa mieltä.

    Hel­sin­ki tai­taa olla ainoi­ta joka voi­si hoi­taa kaik­ki itse, kuten kol­me ns mil­joo­na­pii­ris­tä. Väes­tö­poh­ja on samaa luok­kaa kuin OYKS, TYKS ja KYS.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan kun­ta on aivan lii­an pie­ni toi­mi­maan sai­raus­va­kuut­ta­ja­na. Jos ter­vey­den­hoi­to säi­lyy kun­tien vas­tuul­la, kun­ta­ko­koa on nos­tet­ta­va sel­väs­ti. Niin ei voi teh­dä, että kun­nat päät­tä­vät itse­näi­ses­ti, mut­ta kulut mak­se­taan yhdessä.

  31. Ei tar­vi­se edes kouluttaa.

    Lää­kä­ri­mää­rä asu­kas­ta koh­ti on ihan riittävä.

    Pitäi­si vain saa­da kaik­ki tur­han hää­rää­jät pois ja lää­kä­rit hoi­ta­maan sitä mihin­kä hei­dät on kou­lu­tet­tu. Poti­lai­ta, ei tie­to­ko­nei­ta ja byrokraatteja.

    Lii­an van­ha:
    Ter­veys­kes­kus­lai­tos on suu­rin este ter­vey­den­hoi­don kehit­tä­mi­sel­le. Se on jäyk­kä ja kal­lis jär­jes­tel­mä, jon­ka pää­teh­tä­vä ei ole ehkäi­se­vä ter­vey­den­hoi­to vaan jo pit­käl­le kehit­ty­ne­den sai­rauk­sien saattohoito.

    Toi­nen funk­tio on toi­mia byro­kra­tian pyörittäjänä.

    Vuo­den kulues­sa olen käynyt/päässyt lää­kä­ril­lä kak­si kertaa,mutta olen jou­tu­nut pyy­tä­mään hän­tä kir­joit­ta­maan todis­tuk­sia vii­si tai kuusi työkkäriä,Kelaa, kas­saa, etc varten.

    Yleis­maa­il­mal­li­nen tapa hoi­taa perus­ter­vey­den­hoi­to yrit­tä­jä­lää­kä­reil­lä oli­si jous­ta­vam­pi ja sopi­si har­vaan asut­tuun Suomeen.

    Se taas edel­lyt­tää, että lää­kä­rei­tä kou­lu­te­taan enemmän,jotta heis­tä on pien­tä ylitarjontaa.Silloin hei­tä riit­tää syrjemmällekin

    Myös­kään kou­lu­tus­ta­son ei tar­vit­se olla aivan yhtä­kor­kea kuin nykyään.Tiukka valikointi,pitkä jakor­kea kou­lu­tus ovat joh­ta­neet sii­hen, ettei­vät suu­ria uhrauk­sia opin­toi­hin teh­neet tyy­dy terk­ka­ri­lää­kä­rin sta­tuk­seen vaan jat­ka­vat mui­hin tehtäviin.

    Indo­ne­sias­sa­kin pal­ve­lu oli parempaa,asuin kah­den mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­gis­sa ja ulko­maa­lai­sia oli muu­ta­ma sata, joten ei siel­lä ollut eril­li­siä pal­ve­lu­ja expat­te­ja varten.
    Kli­ni­kal­le saat­toi saa­pas­tel­la kadulta,lääkäri tuli minuu­teis­sa ja kyse­li ystä­väl­li­se­ti mikä vai­vaa. Ylei­sin teh­tä­vä­oli tarkistaa,josko fluns­saon­kin malariaa,joten kli­ni­kal­la jou­tui käy­mään useasti,etenkin kun per­he oli mukana.

    Mut­ta kyl­lä lää­kä­rin sai kotiin­kin, ei se pal­jon kal­liim­paa ollut.

    Ja lääk­keet sai kli­ni­kal­ta mat­kaan ja koti­lää­kä­ril­lä­kin oli pie­ni varas­to muka­na, joten apteek­kiin ei tar­vin­nut jonot­taa aina­kaan heti.

    Samal­la taval­la ter­vy­den­hoi­to on toi­mi­nut lähes kai­kis­sa mais­sa jois­sa olen ollut.

    Se,että tar­vi­taan sai­raa­laym­pä­ris­tö tutkimuksiin/hoitoon on har­vi­nais­ta ja niin­pä sel­lai­sis­ta pitäis luopua

  32. Eräs asia joka näis­sä kes­kus­te­luis­sa unoh­tuu, on työ­ter­veys­huol­lon eri­tyis­a­se­ma Suo­mes­sa. Meil­lä on työ­ter­veys­huol­to­la­ki toi­sin kuin monis­sa mais­sa (mm. Ruot­sis­sa ei ole). Sitä kaut­ta­han noin puo­let väes­tös­tä saa peru­ter­vey­den­huol­lon. Täs­tä joh­tuen kovin suu­ri osa resurs­seis­ta ja panok­ses­ta ohjau­tuu tätä kaut­ta. Muis­taak­se­ni val­tio tukee työ­ter­veys­huol­toa noin puo­lel­la mil­jar­dil­la vuo­des­sa. Tämä moni­ka­na­vai­suus tulee kal­liik­si ja aiheut­taa lisä­kus­tan­nuk­sia. Työ­ter­veys­huol­lon tuli­si kes­kit­tyä vain työ­hön liit­ty­viin ongel­miin, eikä toi­mia toi­se­na ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mä­nä, jota vie­lä hoi­ta­vat pää­osin yksi­tyi­set pörssiyhtiöt.

  33. Ahve­nan­maan mal­li on oikein hyvä — jos 30.000 asuk­kaan väes­tö­poh­ja kat­so­taan riit­tä­väk­si (ja 122 asu­kas­ta riit­tää kun­nan kook­si) — ja kyl­lä­hän se riit­tää, jos asuk­kaat ovat niin varak­kai­ta, että heil­tä ker­tyy tar­peek­si rahaa.
    Käsit­tääk­se­ni maa­kun­ta­hal­lin­non kui­ten­kin mak­saa Suo­men valtio?

  34. Maa­kun­ta­mal­lis­sa on monia eri­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia. Ruot­sis­sa lans­tin­ge­teil­lä on vero­tusoi­keus, Tans­kas­sa taas Regio­neil­la ei.
    Häm­mäs­tyt­tä­vää muu­ten miten huo­nos­ti suo­ma­lai­set polii­ti­kot tun­te­vat mui­den mai­den ter­vey­den­huol­lon mal­lit. Usein tapaa kokoo­mus­po­lii­ti­kon, joka tukee “Tans­kan mal­lia” tie­tä­mät­tä, että siel­lä Regio­nit hoi­ta­vat ter­vey­den­huol­lon. Mal­lis­ta on otet­tu vain se “100 kun­taa” tajua­mat­ta kun­tien ja alue­hal­lin­non työn­ja­koa ja kokonaisuutta.

    Kun­ta uudis­tus on niin iso asia, että sii­nä pitäi­si saa­vut­taa jon­kin­lai­nen kon­sen­sus ja tut­kia eri mal­lit tark­kaan. Vält­tä­mät­tä hal­vin ei ole paras. Olen mel­ko var­ma, että jos Suo­men hal­li­tus Hen­na Virk­kusen joh­dol­la runt­taa väki­sin tämän esit­tä­män­sä mal­lin läpi, se ei toi­mi ter­vey­den­huol­lon osal­ta riit­tä­vän hyvin.

  35. Ei tar­vi­se edes kouluttaa.
    Lää­kä­ri­mää­rä asu­kas­ta koh­ti on ihan riittävä.”

    Vuo­teen 2020 men­nes­sä n puo­let nykyi­sis­tä lää­kä­reis­tä elä­köi­tyy. Uudet ovat pää­osin nai­sia ja heis­tä suu­ri osa tekee osapäivää.

    Uosu­kai­nen leik­ka­si Lää­kä­ri­lii­ton vaa­ti­muk­ses­ta kou­lu­tus­mää­rät 700:sta 350:een ja se aiheut­ti kuopan.

    Vie­lä­kään kou­lu­tus­mää­rät eivät ole palautuneet.
    Van­he­ne­va väes­tö ja kehit­ty­vä ter­vey­den­hoi­to­li­sää­vät lääkäritarvetta.

    Lää­kä­reis­tä on ja tulee ole­meen pulaa ellei kou­lu­tus­ta lisätä

    Nyt imem­me Viron ter­vey­den­hoi­don kaaokseen,todella ystä­väl­lis­tä naapuripolitiikkaa

    1. Lää­kä­rit ovat alka­neet mark­ki­na­hin­noi­tel­la itse­ään. Sel­lai­ses­sa olois­sa tar­jon­nan lisää­mi­nen on aivan pai­kal­laan. Val­tion ei pidä yllä­pi­tää mono­po­lia itse­ään vastaan.

  36. Pie­ni kun­ta on usein tehok­kain tapa jär­jes­tää sote-pal­ve­lut. Kai­nuun mal­li­kin hajo­aa vuo­den vaih­teen jäl­keen, kun hom­ma pöhöt­tyi. Var­min tapa saa­da aikaan menoau­to­maat­ti on lait­taa perus­ter­vey­den­huol­to eri­kois­sai­raan­hoi­don alle. Ja kuten tuos­sa joku yllä sanoi­kin, vakuu­tus­poo­lien ris­kien tasaaa­mi­nen on eri asia kuin pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen. Meil­lä on val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä, jota kehit­tä­mäl­lä saa­tai­siin sai­ras­ta­vuuse­rot parem­min tasat­tua. Rääk­ky­lät sun muut toi­mii sen takia (aina­kin tois­tai­sek­si), kos­ka ensim­mäis­tä ker­taa toi­min­nan­har­joit­ta­jal­la on aito int­res­si kat­soa, että eri­kois­sai­raan­hoi­toon ei lai­te­ta ihmi­siä lii­an her­käs­ti, vaan ihmi­set pyri­tään hoi­ta­maan perus­ter­vey­den­huol­lon tasol­la lähel­lä ihmis­ten asuinpaikkaa.

  37. Minus­ta kun­nat pitäi­si pilk­koa pie­nem­mik­si. Ensin­nä­kin, mis­sään kun­nas­sa ei pitäi­si asua enem­pää kuin ehkä 5000 asu­kas­ta, mukaan­lu­kien pää­kau­pun­ki­seu­tu. Tätä isom­mas­sa kun­nas­sa pää­tök­sen­te­ko menee lii­an kau­as asuk­kais­ta ja pyra­mi­din­ra­ken­te­lu Gug­gen­hei­mei­neen ja Kes­kusa­ree­noi­neen alkaa. 

    Vakuu­tus­teo­reet­ti­nen ongel­ma tulee sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den osal­ta. Minus­ta oli­si parem­pi että oli­si sit­ten vaik­ka maa­kun­nal­li­nen kun­tien ter­veys­va­kuu­tus, jon­ka kaut­ta kus­tan­nuk­sia tasat­tai­siin. Hom­ma pitää vaan suun­ni­tel­la niin, ettei kie­ro­ja kan­nus­tei­ta syn­ny, tai aina­kin että ne ovat nykyis­tä sys­tee­miä vähem­män kie­rot. Nyt­hän kun­nat pyr­ki­vät mak­si­moi­maan sel­lai­set pal­ve­lut jot­ka Kela maksaa. 

    Se, että leik­ki­puis­to­jen tai päi­vä­ko­tien yllä­pi­dos­ta vas­taa kun­ta jon­ka asu­kas­lu­vun maan­tie­teel­li­nen pain­opis­te on jos­tain kyläs­tä 50 kilo­met­rin pääs­sä, ei joh­da mihin­kään posi­tii­vi­seen. Kum­pi­kin osa­puo­li kokee tul­leen­sa vii­la­tuk­si linssiin.

  38. Tie­de­mies:
    ‘snip’
    Vakuu­tus­teo­reet­ti­nen ongel­ma tulee sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den osal­ta. Minus­ta oli­si parem­pi että oli­si sit­ten vaik­ka maa­kun­nal­li­nen kun­tien ter­veys­va­kuu­tus, jon­ka kaut­ta kus­tan­nuk­sia tasat­tai­siin. Hom­ma pitää vaan suun­ni­tel­la niin, ettei kie­ro­ja kan­nus­tei­ta syn­ny, tai aina­kin että ne ovat nykyis­tä sys­tee­miä vähem­män kie­rot. Nyt­hän kun­nat pyr­ki­vät mak­si­moi­maan sel­lai­set pal­ve­lut jot­ka Kela maksaa.
    ‘snip’

    Ei se mitään teo­ri­aa ole, vaan todel­li­nen ongel­ma, johon on ole­mas­sa yksin­ker­tai­nen rat­kai­su. Ja tämä rat­kai­su vie­lä­pä oli käy­tös­sä pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten ja toi­mi oivallisesti.

    Aikoi­naan nimit­täin sai­raan­hoi­to­pii­ri las­kut­ti kulun­sa kun­nil­ta mark­kaa per asu­kas ‑sys­tee­mil­lä.

    Sit­ten joku nero­kas kun­na­ni­sä kek­si, että hänen kun­tan­sa jona­kin vuon­na mak­saa “lii­kaa”, kun kal­lii­ta tapauk­sia ei ollut — ja niin siir­ryt­tiin työ­lää­seen suo­ri­te­pe­rus­tei­seen las­ku­tuk­seen, jos­ta myös aiheu­tuu yli­mää­räi­siä kustannuksia.

    Van­has­sa sys­tee­mis­sä mikään kie­roi­lu ei ollut mahdollista!

    1. Kun sai­raan­hoi­to­pii­ri sai rahaa hoi­det­tu­jen poti­lai­den mukaan eikä pel­käs­tä ole­mas­sao­los­taan, sai­raa­loi­den tuot­ta­vuus nousi todel­la paljon.
      Tuo las­ku­tus oli ei vain satun­nai­ses­ti, vaan täy­sin sys­te­maat­ti­ses­ti epä­rei­lu joi­ta­kin kun­tia koh­taan ja se yllyt­ti kun­tia hoi­ta­maan perus­ter­vey­den­hoi­don huo­nos­ti ja lähet­tä­mään lii­kaa pio­ti­lai­ta eri­kois­sai­raan­hoi­toon mui­den kun­tien maksettavaksi.

  39. Suo­ma­lai­nen ter­vey­den­hoi­to on hyvin eriarvoinen.
    JopaOECD on tämän todennut

    Olin vie­lä joki aika sit­ten työ­ter­veys­huol­lon pii­ris­sä ja pal­ve­lu­ta­so oli aivan tois­ta luok­kaa kuin jul­ki­sel­la: Yleis­lää­kä­ril­le pää­si parin päi­vän sisällä,akuutissa tapauk­ses­sa sama­na päivänä.

    Lää­kä­rin sai vali­ta joka kerralla.
    Eri­kois­lää­kä­ril­le pää­si vii­kos­sa ja sen­kin sai vali­ta useimmiten.

    Sain käy­dä mis­sä tahan­sa työ­ter­veys­yri­tyk­sen toi­mi­pis­tees­sä Suomessa

    Terk­ka­ris­sa voi vali­ta ase­man ja lää­kä­rin ker­ran vuodessa.

    Terk­ka­ris­sa pitää ensin ohit­taa ker­be­ros eli ter­vey­den­hoi­ta­ja. Mut­ta ter­vey­den­hoi­ta­jan val­tuu­det ovat hyvin rajoitetut,joten juu­ri mitään lisä­ar­voa ei syn­ny tuos­sa keskustelussa,koska kaik­ki pää­tök­set tekee lää­kä­ri ja lopul­ta pää­dy­tään ajan varaamiseen

    Mut­ta jono lää­kä­ril­le on Hel­sin­gis­sä­kin jo kuu­kausia kii­ret­tö­mään vas­taan­ot­toon, vii­mek­si 6 viikkoa.

    Sama ero tois­tuu laboratoriopalveluissa,joudun hoi­to­vir­heen vuok­si käy­mään lopun ikää­ni muu­ta­man vii­kon välein rutii­ni­tes­tis­sä. Mut­ta jono jul­ki­ses­sa labras­sa on usein tunteja.
    Tein kyse­lyn Rädyl­le jonois­ta tam­mi­kuus­sa ja sain muu­ta­man seka­van vas­tauk­sen ja lopul­ta asia dele­goi­tiin HUS:lle joka vas­taa palvelusta.Sieltä ei tul­lut kos­kaan vastausta.

    Työ­ter­veys­huol­los­sa jono­tus labraan oli huo­noim­mil­laan­kin 20 minuuttia

    Labra­jo­no­jen ja pal­ve­lu­ta­so­jen seu­ran­nan hal­lin­ta on aika yksin­ker­tais­ta nyky­ai­kai­sil­la tie­to­tek­niik­ka­vä­li­neil­lä ‚mut­ta näyt­ti sil­tä ettei sel­lai­sia ole käytössä.

    Enkä voi käy­dä muis­sa kuin Hel­sin­gin kau­pun­gin labrois­sa, joten mat­ko­jen aika­na seu­ran­ta katkeaa

    Tun­tuu oudol­ta, että Hel­sin­gin kau­pun­ki ulkois­taa palveluita,mutta sit­ten nii­den seu­ran­taa ei orga­ni­soi­da vaan ne jäte­tään oman onnen­sa nojaan kuin p‑a per­sees­tä ja asiak­kaat saa­vat sel­vi­tä miten par­hai­ten taitavat

    Tosin ei se hoi­to aina yksi­tyi­sel­lä­kään ammat­ti­tai­tois­ta ole: Lää­kä­rit syöt­ti­vät minul­le 20 vuot­ta lääkettä,joka aiheut­ti minul­le vaka­via sivuoireita.Kuusi lää­kä­riä viit­ta­si kin­taal­la vali­tuk­sil­le­ni ja oireilleni,sillä ne oli­vat sen ver­ran har­vi­nai­sia mut­ta lääk­keen sivuoi­re­lis­tas­ta ne lopul­ta löyttivät.

    Vas­ta kun olin jo kuol­la terk­ka­rin lää­kä­ri kek­si syyn ja kun­to palau­tui lää­ki­tyk­sen muu­tok­sen jäl­keen paris­sa viikossa.Mutta pal­jon tuhoa oli jo tapah­tu­nut ja vau­riot ovat pysyviä.

    Poti­las­va­hin­ko­yh­dis­tys oli­si ollut inno­kas aja­maan asi­aa sen ennak­ko­luon­teen vuok­si ‚mut­ta ensin oli­si pitä­nyt tais­tel­la sii­tä onko kysees­sä hoi­to­vir­he vai lääkevahinko.Sen jäl­keen olsi käy­ty oikeut­ta kor­vauk­sis­ta .Arvio aika­tau­lus­ta oli 10–15 vuotta.

    Olen jo sil­loin mel­ko var­mas­ti kuol­lut, joten een­pä viit­si alkaa tuos­ta taistella .

    Poti­las­va­hin­ko­yh­dis­tyk­sen mukaan poti­las­va­hin­gois­ta on vai­kea saa­da kor­vaus­ta ilman oie­ku­den­käyn­tiä, jos asias­sa on vähän­kin epä­sel­vää tai tulkinnavaraa.Näin poti­las pis­te­tään sel­kä­sei­nää vas­ten ja usei­mat luopuvat,koskaeivät ikän­sä tai ter­vey­ten­sä vuok­si halua sitou­tua pit­käk­si aikaa oikeudenkäyntiin.

    Ja eikä suo­ma­lai­nen jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to ole suin­kaan ilmaista.Kun 15 vuot­ta sit­ten kävin leik­kauk­ses­sa niin se ei maks­naut minul­le mitään,sillä työ­nan­ta­ja­ni mak­soi kulut.

    Kävin elo­kuus­sa jul­ki­sen ter­vy­den­hoi­don lähet­tä­mä­nä pik­ku leik­kauk­ses­sa päi­vä­ki­rur­gias­sa ja las­kin , että se mak­soi minul­le yli 300 euroa .

    Työt­tö­mäl­le se on suu­ri menoerä,6000 euroa ansait­se­val­le päät­tä­jäl­le pik­ku jut­tu etenkin,jos työ­nan­ta­ja mak­saa kulut

    Var­maan tuo ter­vey­den­hoi­don kat­to­kin on ylittynyt,mutta kun en ole sääs­tä­nyt alku­vuo­den kuit­te­ja niin en saa korvausta.
    Näin käy var­maan useim­mil­le ‚jot­ka jou­tu­vat lop­pu­vuo­des­ta tur­vau­tu­maan laa­jem­min terveydenhoitoon.

    Kela on kyl­lä sel­vil­lä katon ylityksestä,mutta jot­ta sääs­tö oli­si mak­si­maa­li­nen ‚edel­ly­te­tään ‚että asia­kas vaa­tii kor­vaus­ta kuit­tien kanssa.

    Ei OECD tur­haan arvioinut,että Suo­men ter­vy­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä on eriarvoisin

  40. Count­ry­boy: Työ­ter­veys­huol­lon tuli­si kes­kit­tyä vain työ­hön liit­ty­viin ongelmiin 

    Kaik­ki työn­te­ki­jän ter­vey­del­li­set ongel­mat ovat työ­hön liit­ty­viä ongel­mia, jos nii­den hoi­ta­mat­to­muus aiheut­taa sai­ras­tu­mi­sen ja sai­ras­pois­sao­lon. Tai hoi­to edel­lyt­tää sitä poissaoloa.

    Vai tar­koi­tit­ko työ­hön liit­ty­väl­lä nime­no­maan työ­suo­je­lul­li­sia ongel­mia eli kun var­vas jää kuor­ma­la­van alle tai huo­no sisäil­ma aiheut­taa henkitysoireita?

    Ei ole erik­seen työ­ter­veyt­tä ja vapaa-aika­ter­veyt­tä niin että joku sai­raus ja sen aiheut­ta­ma vai­va pois­tui­si kel­lo­kort­tia leimatessa.

  41. Kelaon toi­nen mie­len­kiin­toi­nen byrokratia,joka ei ain­kaan pal­ve­lualt­tiu­del­la voi kehua.

    Pää­dyim­me lää­kä­ri­ni kans­sa siihen,että vau­rio­no ovat niin suuria,että voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.
    Työt­tö­mä­nä­mi­nul­laon aikaa,joten suos­tuin ja niin­pä­aloin selvittää,miten tämä toimii

    Yhtey­den­ot­to Kelaan oli todel­la omi­tui­nen: Asi­kas­pal­ve­li­ja luki minul­le Kelan sivuil­la ollut­ta tie­do­tet­ta ja ker­toi ettei voi/saa aut­taa enempää???

    No ‚luin ohjeen tar­kas­ti netis­tä ja muu­ta­man kes­kus­te­lu­pals­ta­ket­jun jäl­keen olin­kin sel­vil­lä miten sai­raus­päi­vä­ra­ha mää­räy­tyy ja miten elä­ke haetaan.

    Uusi yhtey­den­ot­to Kelaan oli jo asial­li­sem­pi kun tun­sin asian,mutta vie­lä­kään asia­kas­pal­ve­li­ja ei suos­tu­nut sano­maan oli­ko käsi­tyk­se­ni oikea.

    Jos halu­aa­neu­vo­ja Kelas­ta niin aivan tur­ha toi­vo­ja asia täy­tyy hal­li­ta perin­poh­jin itse ennen kuin ottaa yhteyt­tä Kelaan.

    Mitä vir­kaa täl­lai­sel­la neu­von­nal­la on ??

    Häviä­jiä ovat täs­sä­kin ne huonompiosaiset ?

    Ja muu­ten­kin 62-vuo­ti­aan työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen käsit­te­ly aiheut­taa vain suu­ria kuluja,mutta kun se on val­tion elä­ke­lain mukaan on minul­le edul­li­sem­pi niin minun kan­nat­taa kuor­mit­taa järjestelmää.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Niin ei voi teh­dä, että kun­nat päät­tä­vät itse­näi­ses­ti, mut­ta kulut mak­se­taan yhdessä. 

    Tuo muo­toi­lu jäi vie­lä kiusaa­maan. Ei kai tar­koi­tus vain ollut sanoa, että kun­kin kun­nan tuli­si kus­tan­taa omien kun­ta­lais­ten­sa perus­pal­ve­lut? Kai tar­koi­tus oli sanoa jotain sii­hen suun­taan, että perus­pal­ve­lut kus­tan­ne­taan Suo­mes­sa kai­kil­le yhteis­vas­tuul­li­ses­ti, mut­ta rahoi­tus­me­ka­nis­mi ei saa olla niin huo­no, että se antai­si pal­ve­luis­ta päät­tä­vil­le kun­nil­le mah­dol­li­suu­den siir­tää kus­tan­nuk­sia tuh­lai­le­vas­ti tois­ten piikkiin?

  43. Suo­men ter­vey­den­huol­to on pohjanoteeraus.
    Eriar­voi­suus on USA:n luokkaa.

    Ker­to­ma­si esi­merk­ki on aivan tyypillinen. 

    Sit­ten kai­ken­li­säk­si ter­vey­den­huo­lot ollaan tie­toi­ses­ti ulkois­ta­mas­sa ulko­mais­ten pää­oma­si­joit­ta­jien huo­maan. USA:ssa sen­tään suu­ri osa on non-pro­fit poh­jal­la. Sii­nä on sen­tään hiu­kan oikean­tyyp­pi­nen arvopohja.

    Tie­tys­ti se sopii päät­tä­jil­le. Saa­daan ongel­mis­ta syy­tet­tyä ulko­puo­li­sia, vaik­ka ihan itse ne sopi­muk­set tehdään. 

    Lii­an van­ha:
    Suo­ma­lai­nen ter­vey­den­hoi­to on hyvin eriarvoinen.
    JopaOECD on tämän todennut

    Olin vie­lä joki aika sit­ten työ­ter­veys­huol­lon pii­ris­sä ja pal­ve­lu­ta­so oli aivan tois­ta luok­kaa kuin jul­ki­sel­la: Yleis­lää­kä­ril­le pää­si parin päi­vän sisällä,akuutissa tapauk­ses­sa sama­na päivänä.

    Lää­kä­rin sai vali­ta joka kerralla.
    Eri­kois­lää­kä­ril­le pää­si vii­kos­sa ja sen­kin sai vali­ta useimmiten.

    Sain käy­dä mis­sä tahan­sa työ­ter­veys­yri­tyk­sen toi­mi­pis­tees­sä Suomessa

    Terk­ka­ris­sa voi vali­ta ase­man ja lää­kä­rin ker­ran vuodessa.

    Terk­ka­ris­sa pitää ensin ohit­taa ker­be­ros eli ter­vey­den­hoi­ta­ja. Mut­ta ter­vey­den­hoi­ta­jan val­tuu­det ovat hyvin rajoitetut,joten juu­ri mitään lisä­ar­voa ei syn­ny tuos­sa keskustelussa,koska kaik­ki pää­tök­set tekee lää­kä­ri ja lopul­ta pää­dy­tään ajan varaamiseen

    Mut­ta jono lää­kä­ril­le on Hel­sin­gis­sä­kin jo kuu­kausia kii­ret­tö­mään vas­taan­ot­toon, vii­mek­si 6 viikkoa.

    Sama ero tois­tuu laboratoriopalveluissa,joudun hoi­to­vir­heen vuok­si käy­mään lopun ikää­ni muu­ta­man vii­kon välein rutii­ni­tes­tis­sä. Mut­ta jono jul­ki­ses­sa labras­sa on usein tunteja.
    Tein kyse­lyn Rädyl­le jonois­ta tam­mi­kuus­sa jasain muu­ta­man seka­van vas­tauk­sen ja lopul­ta asia dele­goi­tiin HUS:lle joka vas­taa palvelusta.Sieltä ei tul­lut kos­kaan vastausta.

    Työ­ter­veys­huol­los­sa jono­tus labraan oli huo­noim­mil­laan­kin 20minuuttia

    Labra­jo­no­jen ja pal­ve­lu­ta­so­jen seu­ran­nan hal­lin­ta on aika yksin­ker­tais­ta nyky­ai­kai­sil­la tie­to­tek­niik­ka­vä­li­neil­lä ‚mut­ta näyt­ti sil­tä ettei sel­lai­sia ole käytössä.

    Enkä voi käy­dä muis­sa kuin Hel­sin­gin kau­pun­gin labrois­sa, joten mat­ko­jen aika­na seu­ran­ta katkeaa

    Tun­tuu oudol­ta, että Hel­sin­gin kau­pun­ki ulkois­taa palveluita,mutta sit­ten nii­den seu­ran­taa ei orga­ni­soi­da vaan ne jäte­tään oman onnen­sa nojaan kuin p‑a per­sees­tä ja asiak­kaat saa­vat sel­vi­tä miten par­hai­ten taitavat

    Tosin ei se hoi­to aina yksi­tyi­sel­lä­kään ammat­ti­tai­tois­ta ole: Lää­kä­rit syöt­ti­vät minul­le 20 vuot­ta lääkettä,joka aiheut­ti minul­le vaka­via sivuoireita.Kuusi lää­kä­riä viit­ta­si kin­taal­la vali­tuk­sil­le­ni ja oireilleni,sillä ne oli­vat sen ver­ran har­vi­nai­sia mut­ta lääk­keen sivuoi­re­lis­tas­ta ne lopul­ta löyttivät.

    Vas­ta kun olin jo kuol­la terk­ka­rin lää­kä­ri kek­si syyn ja kun­to palau­tui lää­ki­tyk­sen muu­tok­sen jäl­keen paris­sa viikossa.Mutta pal­jon tuhoa oli jo tapah­tu­nut ja vau­riot ovat pysyviä.

    Poti­las­va­hin­ko­yh­dis­tys oli­si ollut inno­kas aja­maan asi­aa sen ennak­ko­luon­teen vuok­si ‚mut­ta ensin oli­si pitä­nyt tais­tel­la sii­tä onko kysees­sä hoi­to­vir­he vai lääkevahinko.Sen jäl­keen olsi käy­ty oikeut­ta kor­vauk­sis­ta .Arvio aika­tau­lus­ta oli 10–15 vuotta.

    Olen jo sil­loin mel­ko var­mas­ti kuol­lut, joten een­pä viit­si alkaa tuos­ta taistella .

    Poti­las­va­hin­ko­yh­dis­tyk­sen mukaan poti­las­va­hin­gois­ta on vai­kea saa­da kor­vaus­ta ilman oie­ku­den­käyn­tiä, jos asias­sa on vähän­kin epä­sel­vää tai tulkinnavaraa.Näin poti­las pis­te­tään sel­kä­sei­nää vas­ten ja usei­mat luopuvat,koskaeivät ikän­sä tai ter­vey­ten­sä vuok­si halua sitou­tua pit­käk­si aikaa oikeudenkäyntiin.

    Ja eikä suo­ma­lai­nen jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to ole suin­kaan ilmaista.Kun 15 vuot­ta sit­ten kävin leik­kauk­ses­sa niin se ei maks­naut minul­le mitään,sillä työ­nan­ta­ja­ni mak­soi kulut.

    Kävin elo­kuus­sa jul­ki­sen ter­vy­den­hoi­don lähet­tä­mä­nä pik­ku leik­kauk­ses­sa päi­vä­ki­rur­gias­sa ja las­kin , että se mak­soi minul­le yli 300 euroa .

    Työt­tö­mäl­le se on suu­ri menoerä,6000 euroa ansait­se­val­le päät­tä­jäl­le pik­ku jut­tu etenkin,jos työ­nan­ta­ja mak­saa kulut

    Var­maan tuo ter­vey­den­hoi­don kat­to­kin on ylittynyt,mutta kun en ole sääs­tä­nyt alku­vuo­den kuit­te­ja niin en saa korvausta.
    Näin käy var­maan useim­mil­le ‚jot­ka jou­tu­vat lop­pu­vuo­des­ta tur­vau­tu­maan laa­jem­min terveydenhoitoon.

    Kela on kyl­lä sel­vil­lä katon ylityksestä,mutta jot­ta sääs­tö oli­si mak­si­maa­li­nen ‚edel­ly­te­tään ‚että asia­kas vaa­tii kor­vaus­ta kuit­tien kanssa.

    Ei OECD tur­haan arvioinut,että Suo­men ter­vy­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä on eriarvoisin

  44. Kun tar­koi­tuk­se­na on suu­rem­paan vakuu­tus­poo­liin vedo­ten saa­da aikai­sek­si suur­kun­tia, saat­taa seu­raa­muk­se­na olla kol­me asi­aa. 1) Sote-menot pai­su­vat ja tule­vat entis­tä epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­min jae­tuk­si väes­tön kes­ken, kun eri­kois­sai­raan­hoi­to kah­mai­see loven perus­ter­vey­den­huol­los­ta kyy­när­pää­tak­tii­kan vai­kut­taes­sa entis­tä enem­män hoi­toon pää­syyn. 2) Pal­ve­lut kar­kaa­vat kau­em­mas potilaista/asukkaista. 3) Vero­tus­ra­ken­ne muut­tuu, kun val­tio­no­suuk­sia ale­taan kor­vaa­maan kiin­teis­tö­ve­rol­la ja kun­nan tulo­ve­rol­la. Koh­ta 1 tar­koit­taa tulon­siir­toa alhaal­ta ylös. Koh­ta 2 tar­koit­taa tulon­siir­toa alhaal­ta ylös. Koh­ta 3 tar­koit­taa tulon­siir­toa alhaal­ta ylös.

  45. Suu­re­mas­sa maa­kun­nal­li­ses­sa yksi­kös­sä = sairaanhoitopiiri/sote piiri/lanstinget tms on se etu, että kun­tien, var­sin­kin pien­ten, menot muut­tu­vat parem­min enna­koi­ta­vik­si, kun niis­tä noin puo­let puto­aa pois. Täl­le ter­veys­huol­to-orga­ni­saa­tiol­le orga­ni­saa­tiol­le voi­daan myön­tää vero­tusoi­keus (pois­taen vas­taa­vas­ti kun­nil­ta ter­vey­den­huol­lon järjestämisvastuu)ja hal­lin­to vali­ta vaa­leil­la. Näin teh­dään Ruot­sis­sa, eikä sii­nä mitään ihmeel­lis­tä ole.

    Ja tun­tuu ole­van kum­mal­lis­ta, että aina vaan puhu­taan rahas­ta. Paras jär­jes­tel­mä ei ole vält­tä­mät­tä hal­vin. Meil­lä tämän suu­ren eriar­voi­suu­den on aiheut­ta­nut mm. Ruot­sia suu­rem­pi sta­saus työ­ter­veys­huol­toon ja yksi­tyis­sek­to­rin tuki val­tion toimesta.

  46. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Kaik­ki työn­te­ki­jän ter­vey­del­li­set ongel­mat ovat työ­hön liit­ty­viä ongel­mia, jos nii­den hoi­ta­mat­to­muus aiheut­taa sai­ras­tu­mi­sen ja sai­ras­pois­sao­lon. Tai hoi­to edel­lyt­tää sitä poissaoloa.
    Vai tar­koi­tit­ko työ­hön liit­ty­väl­lä nime­no­maan työ­suo­je­lul­li­sia ongel­mia eli kun var­vas jää kuor­ma­la­van alle tai huo­no sisäil­ma aiheut­taa henkitysoireita?
    Ei ole erik­seen työ­ter­veyt­tä ja vapaa-aika­ter­veyt­tä niin että joku sai­raus ja sen aiheut­ta­ma vai­va pois­tui­si kel­lo­kort­tia leimatessa.

    Onko esi­mer­kik­si gyne­ko­lo­gis­ten sai­rauk­sien ja fluns­sien hoi­to työ­ter­veyt­tä ? Nykyi­sin työ­ter­veys­huol­lon toi­min­nas­ta 90% yleis­tä ter­vey­den­huol­toa, eli sitä samaa mitä ter­veys­kes­kuk­set teke­vät. Kun työterveyshuoltojärjestelmä/laki luo­tiin Suo­meen 1978, oli tar­koi­tus, että työ­ter­veys­huol­to kes­kit­tyi­si nime­no­maan työym­pä­ris­tös­tä joh­tu­viin ongel­miin. Vähi­tel­len on lui­sut­tu muu­hun ter­vey­den­huol­toon ja sek­to­rin ovat val­lan­neet yksi­tyi­set yri­tyk­set, myös ne vero­pa­ra­tii­seis­sa toi­mi­vat. Esi­mer­kik­si Rans­kas­sa ter­veys­huol­lol­ta on kiel­let­ty ylei­nen ter­vey­den­huol­to. Suo­mes­sa ongel­ma on se, että val­tio tukee voi­mak­kaas­ti työ­ter­veys­huol­toa Kela-kor­vaus­ten kaut­ta (50% kuluis­ta, muis­taak­se­ni noin 0,5 mil­jar­dia vuodessa).

  47. Pal­ve­lut kar­kaa­vat kau­em­mas potilaista/asukkaista.”

    Terk­ka­ri­lai­tos on kal­lis ja teho­ton viras­to ja vaa­tii suu­ren väes­tö­poh­jan toi­ak­seen edes vält­tä­vän kustannustehokkaasti.
    Sopii huo­nos­ti har­vaan asut­tuun Suo­meen, mut­ta pal­ve­lee hyvin kan­ke­aa sosia­li­tur­va­by­ro­kra­ti­aa ‚mikä näyt­tää ole­van sen pää­teh­tä­vä, ei terveydenhoito.

    Sen vuok­si työs­sä­käy­vil­lä on työ­ter­vey­den­hoi­to, hei­tä ei halu­ta pis­tää byro­kra­tian rattaaseen

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun sai­raan­hoi­to­pii­ri sai rahaa hoi­det­tu­jen poti­lai­den mukaan eikä pel­käs­tä ole­mas­sao­los­taan, sai­raa­loi­den tuot­ta­vuus nousi todel­la paljon.
    Tuo las­ku­tus oli ei vain satun­nai­ses­ti, vaan täy­sin sys­te­maat­ti­ses­ti epä­rei­lu joi­ta­kin kun­tia koh­taan ja se yllyt­ti kun­tia hoi­ta­maan perus­ter­vey­den­hoi­don huo­nos­ti ja lähet­tä­mään lii­kaa pio­ti­lai­ta eri­kois­sai­raan­hoi­toon mui­den kun­tien maksettavaksi.

    No niin­hän se on nyt­kin, rahaa tulee kun­nil­ta poti­lai­den mukaan ja aivan yhtä pal­jon kuin van­has­sa sys­tee­mis­sä — ei tosin pien­ten kun­tien osal­ta samal­la jakau­tu­mal­la joka vuo­si — nyt vaan täy­tyy kehi­tel­lä eril­li­siä jär­jes­tel­miä tasauk­seen. Ota­pa Osmo huo­mioon, että poti­laan lähet­tä­mi­ses­tä eri­kois­sai­raan­hoi­toon ei pää­tä kun­nan­kam­ree­ri, vaan lääkäri.

    Ja rahas­tusau­to­maa­tin kont­rol­loin­tiin on luo­tu demo­kraat­ti­nen jär­jes­tel­mä, joka (kuten itse muka­na ollee­na tote­sit) ei toi­mi — mut­ta sii­hen on syy­nä se, että päät­tä­jät eivät uskal­la päät­tää ja vaik­ka pää­tök­set ovat lep­su­ja, edes nii­den toteut­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä ei seu­raa mitään.

  49. Kuka täs­sä maa­kun­tia kai­paa. Terk­ka­ri­lai­tos on teho­ton, jos sen anne­taan olla. Työ­ter­veys­huol­to on kus­tan­nus-hyö­dyil­lä mita­ten sur­kein kek­sin­tö suo­ma­lai­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa yths:ää lukuun otta­mat­ta: ter­vei­ta ihmi­siä hoi­del­laan ja lähe­tel­lään eri­kois­lää­kä­reil­le (kär­jis­tys). Juu­ri har­vaa­na­su­tus­sa maas­sa tk-sys­tee­mi on ainoa oikea, kos­ka muu­ten lää­kä­rin aika menee autoa ajaes­sa. Ter­veys­kes­kuk­sis­sa on käy­nyt klas­si­ses­ti. Kun työ­tä teke­väl­le poru­kal­le on rää­tä­löi­ty oma put­ki, niin ei ole väliä lopuil­la. Ohja­taan yksi­tyis­lää­kä­riin tk:n kes­ki­mää­räi­nen asia­kas­kun­ta, niin kat­so­taan kuka on teho­kas. Kun­nan on joka tapauk­ses­sa itse hoi­det­ta­va soten­sa, muu­ten menot kar­kaa­vat käsis­tä. Kat­so­kaa­pas esim. yhteis­päi­vys­tys­ten kus­tan­nuk­sia, kun mak­sa­ja erkaan­tuu pal­ve­lun tuo­tan­nos­ta. Täl­lais­ta meil­le ollaan näkö­jään ajamassa.

  50. Count­ry­boy: Onko esi­mer­kik­si gyne­ko­lo­gis­ten sai­rauk­sien ja fluns­sien hoi­to työ­ter­veyt­tä ?Nykyi­sin työ­ter­veys­huol­lon toi­min­nas­ta 90% yleis­tä ter­vey­den­huol­toa, eli sitä samaa mitä ter­veys­kes­kuk­set teke­vät. Kun työterveyshuoltojärjestelmä/laki luo­tiin Suo­meen 1978, oli tar­koi­tus, että työ­ter­veys­huol­to kes­kit­tyi­si nime­no­maan työym­pä­ris­tös­tä joh­tu­viin ongel­miin. Vähi­tel­len on lui­sut­tu muu­hun ter­vey­den­huol­toon ja sek­to­rin ovat val­lan­neet yksi­tyi­set yri­tyk­set, myös ne vero­pa­ra­tii­seis­sa toi­mi­vat. Esi­mer­kik­si Rans­kas­sa ter­veys­huol­lol­ta on kiel­let­ty ylei­nen ter­vey­den­huol­to. Suo­mes­sa ongel­ma on se, että val­tio tukee voi­mak­kaas­ti työ­ter­veys­huol­toa Kela-kor­vaus­ten kaut­ta (50% kuluis­ta, muis­taak­se­ni noin 0,5 mil­jar­dia vuodessa).

    V. 2009 kulut oli­vat n. 600 mil­joo­naa euroa, jois­ta Kela kor­va­si 272 mil­joo­naa. Iso osa näis­tä kor­vauk­sis­ta menee yksin­ker­tai­ses­ti perus­mak­su­jen kor­vaa­mi­seen! Rahan haaskausta.

  51. Count­ry­boy: Onko fluns­sien hoi­to työterveyttä? 

    Nii-in… Onko­han kysees­sä pelk­kä kausifluns­sa vai esi­mer­kik­si home­toi­mis­ton tai työs­sä käy­tet­ty­jen kemi­kaa­lien aiheut­ta­ma sai­raus jol­la sat­tuu ole­maan saman kal­tai­set oireet? Poti­laan­ko ole­tet­tai­siin tie­tä­vän tämä etu­kä­teen jot­ta osaa hakeu­tua oikeal­le vastaanotolle…?

    Jos anne­taan mah­dol­li­suus sii­hen että kak­si eri mak­sa­jaa alkaa väis­tel­lä vas­tui­ta pysyäk­seen anne­tuis­sa búd­je­teis­sa ja sen vuok­si pom­po­tel­la poti­las­ta tis­kil­tä toi­sel­le, on var­maa aina­kin kuka häviää. 

    Yleen­sä idea­lis­ti­hu­ma­nis­ti­lää­ke­tie­tees­sä kat­so­taan ihmis­tä koko­nai­suu­te­na. Jos laki­py­kä­lä­ti­lin­tar­kas­ta­jien hal­lin­noi­mas­sa työ­ter­veys­hoi­dos­sa alet­tai­siin pilk­ko­maan oirei­ta mak­sa­jan mukaan, oli­si seu­rauk­se­na nykyis­tä pal­jon enem­män ennen­ai­kai­sia elä­köi­ty­mi­siä ja var­mas­ti hautauksiakin.

  52. nos:
    ‘snip’
    Juu­ri har­vaa­na­su­tus­sa maas­sa tk-sys­tee­mi on ainoa oikea, kos­ka muu­ten lää­kä­rin aika menee autoa ajaessa.
    ‘snip’

    Juu­ri näin! Syr­jä­kun­nan ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin aika ei mene autoa ajaes­sa, kun siel­lä syr­jä­kun­nas­sa ei ole lääkäriä.

    Ter­veys­kes­kus toi­mi­si aivan hyvin, jos tsaa­rin­ai­kai­nen vir­ka­lää­kä­ri­jär­jes­tel­mä puret­tai­siin ja siir­ryt­täi­siin saman­lai­siin jous­ta­viin pal­ve­lus­suh­teen ehtoi­hin kuin yksi­tyi­sil­lä lää­kä­ria­se­mil­la on. Orga­ni­saa­tio­na­han yksi­tyi­nen lää­kä­ria­se­ma on täs­mäl­leen saman­lai­nen kuin terveyskeskus.
    Nyky­sys­tee­mil­lä saa­dak­seen yksi­tyis­puo­len ehdot ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin on tul­ta­va töi­hin keik­ka­lää­kä­ri­fir­man kaut­ta ja sehän ei ole kun­nal­le halpaa.

  53. Valit­se­mal­la uudis­tuk­sen tiek­si kun­ta­lii­tok­set hal­li­tus on menet­tä­nyt otteen­sa uudistuksiin.

    Parem­pi tak­tiik­ka oli­si ollut muut­taa val­tion ja kun­tien työnjakoa .

    Sen oli­si voi­nut aloit­taa ter­vey­den­hoi­dos­ta: Val­tio ottaa ter­vey­den­hoi­don koko­naan omaan hoi­toon­sa. Sil­loin hal­li­tus voi teh­dä sel­lai­sen orga­ni­saa­tion ja toi­min­ta-alu­eet kuin on tarkoituksenmukaista.

    Toi­min­to­jen kehit­tä­mi­nen on jat­kos­sa hel­pom­paa ‚kun vas­tus­tus muu­tok­siin on vähäi­sem­pää lin­jaor­ga­ni­saa­tios­sa. Nyt uudet poliit­ti­set raken­teet ovat saman­lai­sia uusia lin­noi­tuk­sia kuin kun­nat nyt.

    Samal­la taval­la val­tio voi­si ottaa hal­tuun myös­kin muut funk­tiot ja saa­da mit­ta­kaa­vae­tua ja jous­ta­vam­man organisaation.

    Lopul­ta kun­tien mer­ki­tys oli­si niin pieni,että ne voi­daan lopet­taa ilman suu­ria seremonioita

    1. Jos ter­vey­den­huol­to oli­si val­tion ja sosi­aa­li­huol­to kun­nan, raja-.aita näi­den kah­den välil­lä oli­si liki ylit­tä­mä­tön. Sii­nä sit­ten mile­ne­ter­veys­kun­tou­tu­jan elä­mää suunnittelemaan.

  54. Osmo, edel­li­seen kom­ment­tii­si liit­tyen nos­tai­sin esiin, että Kes­kus­tan mal­lis­sa sekä ter­vey­den­huol­to että sosi­aa­li­huol­to ehdo­te­taan siir­ret­tä­väk­si koko­nai­suu­des­saan maa­kun­nal­li­sen hal­lin­toe­li­men alle.

    Sit­ten, nimi­mer­kil­lä Count­ry­boy on edel­lä joi­tain hyviä huo­mioi­ta. Minun­kin mie­les­tä­ni on tär­ke­ää huo­ma­ta, että hal­vin tapa jär­jes­tää sote-toi­mi ei vält­tä­mät­tä ole koko­nai­suu­den kan­nal­ta paras. Ruot­sis­sa esi­mer­kik­si käy­te­tään ter­vey­den­hoi­toon suu­rem­pi osuus BKT:sta kuin Suo­mes­sa, mut­ta täs­tä huo­li­mat­ta siel­lä on kun­tien, maa­kun­tien ja val­tion talous kun­nos­sa, työt­tö­myys Suo­mea alhai­sem­pi, ei ole pit­kän täh­täi­men kes­tä­vyys­va­jet­ta jul­ki­ses­sa talou­des­sa ja jär­jes­tel­mä on tasa-arvoi­sem­pi niin köy­hil­le kuin rik­kail­le. Toki osa näis­tä hyvis­tä asiois­ta voi olla seu­raus­ta muis­ta toi­mis­ta kuin jul­ki­sen puo­len hal­lin­non jär­jes­tä­mi­ses­tä, mut­ta ei sen­kään osuut­ta kan­na­ta vähätellä.

    Count­ry­boy voi olla myös sii­nä oikeas­sa, että Suo­mes­sa nykyi­nen työ­ter­veys­jär­jes­tel­mä voi aiheut­taa ikä­viä lie­veil­miöi­tä koko­nai­suu­den kan­nal­ta. Koko sosi­aa­li- ja ter­veys­puol­ta pitäi­si­kin nyt kat­soa koko­nai­suu­te­na ja uudis­taa se huo­lel­li­ses­ti val­mis­tel­len, ottaen huo­mioon asian­tun­ti­joi­den näke­myk­set ja kan­sain­vä­li­ses­ti eri­lai­sis­ta mal­leis­ta saa­dut kokemukset.

    Muu­ten pel­kään, että täl­le­kin uudis­tuk­sel­le käy kuten monel­le muul­le jul­ki­sen puo­len hank­keel­le Suo­mes­sa: hätäil­len ja kes­kus­te­le­mat­ta teh­den tulok­se­na saa­daan vain uusi kel­vo­ton jär­jes­tel­mä, ja men­nään­kin itse asias­sa ojas­ta allikkoon.

  55. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Samal­la taval­la val­tio voi­si ottaa hal­tuun myös­kin muut funk­tiot ja saa­da mit­ta­kaa­vae­tua ja jous­ta­vam­man organisaation.

    Lopul­ta kun­tien mer­ki­tys oli­si niin pieni,että ne voi­daan lopet­taa ilman suu­ria seremonioita 

    Tätä kokeil­tiin Neu­vos­to­lii­tos­sa, siel­lä­hän val­tio otti hal­tuun­sa kaik­ki muut­kin funk­tiot. Mit­ta­kaa­vae­tua oli, mut­ta jous­ta­vak­si sitä eivät mai­nin­neet muut kuin sinä nyt.
    Ja kun­tia­han siel­lä tosi­aan ei ollut.

  56. Kuten esi­tin suu­rin osa funk­tiois­ta on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta siir­tää val­tion hoidettavaksi,myös sosiaalitoimi

  57. Nyky­sys­tee­mil­lä saa­dak­seen yksi­tyis­puo­len ehdot ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin on tul­ta­va töi­hin keik­ka­lää­kä­ri­fir­man kaut­ta ja sehän ei ole kun­nal­le halpaa.”

    Kun­ta on lii­an pie­ni voi­dak­seen joustaa,sillä ei ole reserviä.
    Ei se kun­nan jäyk­kyys johu vir­ka­suh­tees­ta vaan pienuudesta

    Ja ei se yksi­tyi­sen jous­ta­vuus­kaan poti­laan eduk­si koi­du: Se mer­kit­see, että lää­kä­rit vaih­tu­vat jat­ku­vas­ti ja hoi­to­suh­de kat­ke­aa toistuvasti.
    Eikä pät­kä­työ­tä teke­vä lää­kä­ri väli­tä mikä on hoitotulos,se on seu­raa­van murheita

    Ei miten­kään hyvä asiak­kaan ter­vey­den kannalta,mutta jos tavoit­teek­si ase­te­taan­kin lää­kä­rin hyvin­voin­ti niin var­maan hyvä

  58. Kes­kus­te­lus­sa soten rahoi­tuk­ses­ta ja orga­ni­soin­nis­ta on ero­tet­ta­va aina­kin kol­me asi­aa: 1) alu­eel­li­nen saa­ta­vuus, 2) toi­mi­jan kan­nus­ti­met pal­ve­lu­jen tehok­kaas­sa tuot­ta­mi­ses­sa ja 3) ris­kien tasaa­mi­nen. Koh­dat 1 ja 2 vas­taa­vat usein int­res­seil­tään toi­si­aan. Pie­ni kun­ta, sano­taan vaik­ka Rääk­ky­lä, tur­vaa perus­ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lut sil­lä, että se ei lii­ty mihin­kään kun­tayh­ty­mään tai kun­taan. Samal­la toi­saal­ta Rääk­ky­läl­lä on val­ta­va int­res­si täl­löin orga­ni­soi­da toi­min­not siten, että rahat riit­tä­vät. Tapo­ja tähän on eri­lai­sia, jois­ta Rääk­ky­lä on nyt valin­nut koko­nai­sul­kois­tuk­sen. Pää­asia on, että orga­ni­saa­tiol­la on aito kan­nus­tin pitää menot kuris­sa ja laa­tu mah­dol­li­sim­man kor­keal­la. Koh­ta 3 sen sijaan on ris­ti­rii­das­sa usein koh­tien 1 ja 2 kans­sa, mut­ta val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä on ole­mas­sa sitä var­ten, että mm. sai­ras­ta­vuu­den ris­kit saa­daan tasat­tua. Täy­tyy muis­taa, että ris­kien tasaa­mis­jär­jes­tel­mät ovat ole­mas­sa liki kai­kis­sa vakuu­tus­jär­jes­tel­mis­sä huo­li­mat­ta sii­tä, että esim. jon­kin sak­sa­lai­sen vakuu­tus­yh­tiön poo­li on suu­rem­pi kuin koko Suo­men väkiluku.

  59. Pie­ni tar­ken­nus edel­li­sen kom­ment­ti­ni fak­toi­hin: Euros­ta­tin ohjei­den mukaan tilas­toi­tu työt­tö­myys on Ruot­sis­sa juu­ri nyt vain aavis­tuk­sen ver­ran Suo­mea alhai­sem­pi, käy­tän­nös­sä ero on kui­ten­kin pie­ni. (läh­tee­nä alin dia­gram­mi sivul­la http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Arbetsloshet/Arbetsloshet—internationell-jamforelse/ )

    Toi­saal­ta, näky­mät työt­tö­myy­den kehi­tyk­sel­le lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ovat Suo­mes­sa syn­kem­mät joh­tuen hei­kom­mis­ta talou­den tun­nus­lu­vuis­ta (vaih­to­ta­seen ali­jää­mä, val­tion bud­je­tin jat­ku­va ali­jää­mä, pit­kän täh­täi­men kes­tä­vyys­va­je tule­vai­suu­des­sa, inves­toin­tien ja eten­kin kan­sain­vä­lis­ten sel­lais­ten vähäisyys).

    Lisäk­si, jos työt­tö­myy­sas­teen sijaan ver­tail­laan työl­li­syy­sas­tet­ta niin on ero jo sel­väs­ti suu­rem­pi Ruot­sin hyväksi:
    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Sysselsattning/Sysselsattningsandel-i-olika-lander/

    Osaa­ko joku tilas­to­tie­tei­li­jä ker­toa tar­kem­min, että mik­si ero työt­tö­myy­sas­tees­sa Suo­men ja Ruot­sin välil­lä on mel­ko pie­ni ver­rat­tu­na eroi­hin työllisyysasteessa?

    Itse olet­tai­sin, että tämä liit­tyy ennen muu­ta elä­ke­jär­jes­tel­mään, mut­ta voi jon­kin ver­ran liit­tyä myös sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­hin. Eli Suo­mes­sa työ­voi­mas­ta on pois­tu­nut pysy­väs­ti suu­rem­pi osa väes­tä, jol­loin hei­tä ei las­ke­ta työt­tö­mik­si. Monet näis­tä suo­ma­lai­sis­ta ovat ehkä van­huuse­läk­keel­lä, opis­ke­le­mas­sa tai van­hem­pain­va­pail­la kuten kai Ruot­sis­sa­kin, mut­ta osa myös sai­raa­na tai työ­ky­vyt­tö­mä­nä (työ­ky­vyt­tö­myys- ja sai­ra­se­läk­keet jne.).

    Tuki­si­vat­ko nämä tie­dot sel­lais­ta pit­käl­le mene­vää joh­to­pää­tös­tä, että Ruot­sin suu­rem­pi sat­saus ter­veys­pal­ve­lui­hin mak­saa itsen­sä takai­sin, pait­si suu­rem­pa­na hyvin­voin­ti­na ja tasa-arvoi­suu­te­na niin myös taloudellisesti?

    (fak­toi­na

    gini-ker­toi­met:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Gini-kerroin

    ter­vey­den­hoi­don bkt-osuus:
    http://www.oecd.org/finland/BriefingNoteFINLAND2012.pdf
    )

    1. Ruot­sin kor­keam­pi työl­li­syys joh­tuu sii­tä, että opin­nois­ta val­mis­te­taan aiem­min työ­elä­mään, ne jot­ka miel­lä ovat kotiäi­te­jä, ovat Ruot­sis­sa puo­li­päi­vä­työs­sä, eläk­keel­le siir­ry­tään van­hem­pi­na eikä Ruot­sis­sa ole ase­vel­vol­li­suut­ta. Ero­ja on ilmei­ses­ti vie­lä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­sä­kin, kos­ka osa­työ­ky­kyi­set ovat Ruo­tiss­sa pal­jon ylei­sem­min töis­sä kuin meillä.

  60. Ode:lta erit­täin hyvää lis­taus­ta. Lisäi­sin, että Ruot­sis­sa työt­tö­mät­kin voi­vat käy­dä töis­sä, jos töi­tä on tar­jol­la eivät­kä putoa kortista.

    Meil­lä on ON/OFF työmarkkinat.

  61. Lii­an van­ha:
    “Nyky­sys­tee­mil­lä saa­dak­seen yksi­tyis­puo­len ehdot ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin on tul­ta­va töi­hin keik­ka­lää­kä­ri­fir­man kaut­ta ja sehän ei ole kun­nal­le halpaa.”

    Kun­ta on lii­an pie­ni voi­dak­seen joustaa,sillä ei ole reserviä.
    Ei se kun­nan jäyk­kyys johu vir­ka­suh­tees­ta vaan pienuudesta

    Ja ei se yksi­tyi­sen jous­ta­vuus­kaan poti­laan eduk­si koi­du: Se mer­kit­see, että lää­kä­rit vaih­tu­vat jat­ku­vas­ti ja hoi­to­suh­de kat­ke­aa toistuvasti.
    Eikä pät­kä­työ­tä teke­vä lää­kä­ri väli­tä mikä on hoitotulos,se on seu­raa­van murheita

    Ei miten­kään hyvä asiak­kaan ter­vey­den kannalta,mutta jos tavoit­teek­si ase­te­taan­kin lää­kä­rin hyvin­voin­ti niin var­maan hyvä

    Kyl­lä se nyt vaan ‘johuu’ — pie­ni­kin kun­ta on suu­rem­pi kuin lääkäriasema.
    Ja jos lää­kä­rin hyvin­voin­ti ei ole yhte­nä tavoit­tee­na, lää­kä­rei­tä ei ole eikä tule muu­ta kuin suu­rel­la rahal­la keik­ka­lää­kä­ri­fir­man kautta.

  62. Rai­mo K: Juu­ri näin! Syr­jä­kun­nan ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin aika ei mene autoa ajaes­sa, kun siel­lä syr­jä­kun­nas­sa ei ole lääkäriä.

    Luu­li­si, että ter­veys­kes­kuk­sel­le voi­daan myös pal­ka­ta ajo­kor­til­li­nen lää­kä­ri, joka kier­te­lee sil­loin, kun on tar­vet­ta. Tai kun­nal­le voi­tai­siin pal­ka­ta vas­taa­van­lai­nen keik­ka­lää­kä­ri, joka tuu­raa toi­sia eri terveyskeskuksilla.
    Hom­man ikä­vyyt­tä voi­tai­siin kom­pen­soi­da vaik­ka­pa jous­ta­vam­mil­la työ­ajoil­la ja isom­mal­la lik­sal­la. Tuli­si var­maan sil­ti hal­vem­mak­si kuin yksi­tyi­sen paik­kaa­jan palkkaaminen.

  63. Eikö­hän kyse ole halusta.

    Jos lää­kä­ri kier­tää kun­nis­sa vie se enem­män vir­ka-aikaa kuin yhdes­sä pis­tees­sä toi­mi­mi­nen. Ei vain halu­ta mak­saa palk­ka täl­tä ajalta.

    Perus­vas­taan­ot­too ei tar­vi­ta kovin kum­mos­ta varus­tus­ta. Asun­to­vu­nus­ta tai autos­ta voi hyvin teh­dä ihan toi­mi­van vas­taan­o­ton. Ei lää­kä­ri tar­vit­se kuin rau­hal­li­sen huo­neen jos poti­las voi sekä istua että maa­ta tut­ki­mus­pöy­däl­lä. Muu­ta­ma perus­vä­li­ne ja mie­lel­lään ATK yhteydet.

    Uudel­la­maal­la on esi­mer­kik­si mag­neet­ti­lai­te kier­tä­nyt sai­raa­loi­den välil­lä jo tois­ta kym­men­tä vuot­ta. Se on sen­tään high tech lai­te. Iso vah­va mag­neet­ti joka on jääh­dy­tet­ty­nä abso­luut­ti­seen nol­la­pis­te­seen ja pal­jon muu­ta. Se saa­tiin aikaan hyväl­lä tah­dol­la ja innok­kai­den ammat­ti­lais­ten avul­la sekä luon­nol­li­ses­ti hyvien luot­ta­mus­mies­ten ja hie­non sai­raa­loi­den hal­lin­non tuella.

    Mik­si täm­möis­tä sit­ten ei ole terveyskeskuksissa?

    Kuka osaa sanoa??

    ano­nyy­mi: Luu­li­si, että ter­veys­kes­kuk­sel­le voi­daan myös pal­ka­ta ajo­kor­til­li­nen lää­kä­ri, joka kier­te­lee sil­loin, kun on tar­vet­ta. Tai kun­nal­le voi­tai­siin pal­ka­ta vas­taa­van­lai­nen keik­ka­lää­kä­ri, joka tuu­raa toi­sia eri terveyskeskuksilla.
    Hom­man ikä­vyyt­tä voi­tai­siin kom­pen­soi­da vaik­ka­pa jous­ta­vam­mil­la työ­ajoil­la ja isom­mal­la lik­sal­la. Tuli­si var­maan sil­ti hal­vem­mak­si kuin yksi­tyi­sen paik­kaa­jan palkkaaminen.

  64. Jou­niL:
    Kuka osaa sanoa??

    Heit­täi­sin näin lon­kal­ta, että polii­tik­ko­ja ei kiin­nos­ta pät­kää­kään ja se hei­jas­tuu kun­nan lää­kä­rien, hoi­ta­jien ja mui­den vir­ka­mies­ten haluun ottaa asi­aa esil­le eten­kin, kun resurs­sit muu­ten­kin koko ajan pienenevät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.