Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.12.2012

Lau­takun­ta kokoon­tuu erit­täin varamiehisenä. Minä ja Lasse Män­nistö olemme Sitran kestävän talouden foorumissa.

Koivusaaren osa-yleiskaa­va

Neljä­tuhat­ta asukas­ta ja par­ituhat­ta työ­paikkaa, suurelta osin täyt­tö­maa­ta.  Maap­in­ta-ala 31 hehtaaria ja raken­nu­soikeut­ta 25 hehtaaria, joten aluete­hokku­us 0,8. Asukasti­heys 12 000 asukasta/km2.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.12.2012”

Lämpiä rauhassa

Tähän asti tavoite rajoit­taa maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan nousu kah­teen asteeseen on tun­tunut äärim­mäisen vaa­ti­val­ta. Dohan kok­ouk­sen jäl­keen tiede­tään, ettei siinä voi­da enää onnis­tua. Viimeistään nyt olisi pitänyt ryhtyä koko maail­mas­sa päät­täväisi­in toimi­in, mut­ta toimen­piteet lykät­ti­in jon­nekin vuo­den 2020 tuolle puolen, jol­loin toimi­in tar­tu­taan, ehkä. Tämä tietää, että kah­den asteen tavoite ei ole saavutet­tavis­sa ja voi jopa olla vaikea­ta raja­ta nousu neljään asteeseen.

Tämä tietää hyvin vaikei­ta aiko­ja. Niihin on nyt hyvä alkaa valmis­tau­tua. Vaik­ka olen yrit­tänyt keskustelua seu­ra­ta, min­ul­la ei ole kovin selkeää kuvaa siitä, mitä neljän asteen läm­pöti­lan nousu tarkoit­taa. Sen tiedän, että ei ole mitään takui­ta, että nousu jää neljään asteeseen. Siper­ian jää­tyneis­sä sois­sa kytee val­ta­va metaa­nipom­mi, joka purkautues­saan voi nos­taa läm­pöti­laa edelleen roimasti.

Miten Suomen tulisi tähän kaik­keen varautua? Jat­ka lukemista “Lämpiä rauhassa”

Miksi lapsiperheitä suositaan kaavoituksessa?

Myön­nän ole­vani jos­sain määrin vas­tu­us­sa nyt man­an maille pää­tyneestä 75 neliön keskiar­votavoit­teesta. Olin neu­vot­tele­mas­sa asun­to-ohjel­mas­ta ja ajoin sen sil­loin vuon­na 2004 voimaan­tulleen asun­to-ohjel­man tavoit­teisi­in. Min­un ajatuk­se­nani kuitenkin oli, että tämä olisi tavoit­teena koko kaupun­gin alueel­la keskimäärin. Sitä alet­ti­in kuitenkin nou­dat­taa jokaises­sa kaupungi­nosas­sa yhtäläis­es­ti ja kaupungi­nosien sisäl­lä jokaisel­la ton­til­la erikseen.

Mik­si lap­siper­heitä pitää suosia kaavoituk­ses­sa? Eivätkö markki­nat voisi ratkaista asi­aa? Kahdes­ta syys­tä eivät. Jat­ka lukemista “Mik­si lap­siper­heitä suosi­taan kaavoituksessa?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.12.2012

Jätkäsaaren bunkkeri

Nyt voin tun­nus­taa, että en ole koskaan ollut kovin vaku­ut­tunut päätök­ses­tä säi­lyt­tää bunkkeri, kos­ka minus­ta se on ruma. Mut­ta sik­si sitä ei olekaan suo­jel­tu. Kun sitä ei ole suo­jel­tu, siitä saa edes yrit­tää tehdä kau­ni­im­man. Kuvis­sa se ainakin näyt­ti paljon nyky­istä kau­ni­im­mal­ta. Yksi syy raken­nuk­sen säästämiseen oli se, että muuten se olisi pitänyt purkaa. Talo on niin vah­varak­en­teinen, että purkamiseen tarvit­taisi melkein tak­tisia ydinaseita.

Katolle tulee town­house-asun­to­ja rahoit­ta­maan pro­jek­tia. Kun asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sik­si on arvioitu yli 5000 euroa neliötä, myyn­ti­hin­nan tulee olla olen­nais­es­ti korkeampi. Raken­nu­soikeudel­la aio­taan rahas­taa ja päälle kohtu­ulli­nen yrit­täjävoit­to. Päästään var­maankin 10 000 euroon neliöltä. Asun­to­jen keskikoko on noin 150 neliötä ja suurim­mat ovat 200 neliöisiä. Sel­l­ainen mak­saisi siis pari miljoon­aa euroa ja peräti sata miljoon­aa ruplaa.

Kaa­va-alueeseen liitet­ti­in myös Verkkokau­pan tont­ti. Mari Holopainen sai päätök­seen läpi seu­raa­van kehotuksen:

”Nähtävil­lä olon yhtey­dessä tutk­i­taan puuriv­in tai muun istu­tuk­sen osoit­tamista Rionkadulle ja mikäli tarpeen kat­u­alueen ulot­tamista kaava-alueeseen.”

Perus­teena tässä oli, ettei naa­pu­ri­taloista olisi pakko kat­sel­la Verkkokau­pan seinää. Jos puil­la peit­tämi­nen ei onnis­tu, niin ehkä vil­livi­in­istä olisi apua?

Helsin­gin kaavoitus­ta on syytet­ty liian yksi­tyisko­htaisek­si ja hol­hoavak­si. On vaa­dit­tu, että rak­en­ta­jat saa­vat enem­män vapaut­ta ja vas­tu­u­ta. Tässä annet­ti­in ja tämä on tulos. Kaupunkien väli­nen kil­pailu on kuulem­ma hyödyllistä.

HOK-Elan­non tavarat­a­lo Hakaniemessä

Keskustelti­in lähin­nä SOK:n yli­val­las­ta päivit­täis­tavarakau­pas­sa ja suurmyymälöi­den hyödyl­lisyy­destä. Suurmyymälöistä voi olla mon­ta mieltä, mut­ta viral­lise­na poli­ti­ikkana on ohja­ta ne kaupunki­rak­en­teen sisään. Suomes­ta löy­tyy suurmyymälälle aika vähän tätä oikeaop­pisem­pia paikkoja.

Asun­to­jen pin­ta-ala –sään­te­ly

Uut­ta sään­te­ly­muo­toa pidet­ti­in selvästi van­haa parem­pana. Pieniä yksi­tyisko­htia varten asia pan­ti­in vielä pöy­dälle. Esimerkik­si: keit­tiö + kolme huonet­ta? Entä jos on yhdis­tet­ty olo­huone ja keittiö?

Vähän asun­tokun­tien kokoa koske­vista tilas­toista. Helsingis­sä ruokakun­nista on läh­es puo­let sinkku­talouk­sia. Sanas­ta ”sinkku” tulee mieleen nuori, yksin asu­va, mut­ta nois­sa tilas­tois­sa on huo­mat­ta­van paljon van­ho­ja per­hea­sun­nois­sa yksin asu­via. Jos nor­maa­lik­si asum­isurak­si ajatel­laan, että muut­taa 20-vuo­ti­aana kotoa, menee naimisi­in ja saa kak­si las­ta kol­men vuo­den välein, ja elää 90-vuo­ti­aak­si eikä eroa, asuu tuos­ta 70-vuo­den asum­isuras­ta 47 vuot­ta (67%) lapset­tomana sinkku­na tai pariskun­tana ja 23 vuot­ta (33%) lap­siper­heessä. Oikeam­man kuvan tilanteesta saisi, jos tilas­toisi erik­seen ne sinkut ja lapset­tomat pariskun­nat, joil­la ei koskaan ole ollutkaan lapsia.

Jos aikaa löy­tyy, teen asun­to­jen koon sään­te­lyn perusteista oman postauksen.

Mihin 600 000 asukasta Helsingin seudulla?

(Oheinen kir­joi­tus on viimeistä kap­palet­ta luku­un otta­mat­ta julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la (kaks.fi). Vaik­ka tässä on blo­gin luk­i­joille vähän ker­taus­ta, julkaisen sen silti)

Helsin­gin uuden yleiskaa­van lähtöko­htana on, että Helsin­gin seu­tu kas­vaa 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 men­nessä. Jat­ka lukemista “Mihin 600 000 asukas­ta Helsin­gin seudulla?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.12.2012

Jätkäsaaren bunkkerin katolle town-house ‑kort­teli

Ainakaan viras­tol­ta ei puu­tu ennakkolu­u­lot­to­muut­ta.  Näistä paris­takymmen­estä pien­talosta saat­taa tul­la seudun kalleim­mat, jos asun­non osta­jat ovat yhtä ennakkolu­u­lot­to­mia. Pitäisi vähän nähdä kuvia. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa tehdään kau­den kärk­i­t­u­los, yli 300 000 euroa/paikka, mut­ta se johtuu siitä, että alueel­la on ollut kaatopaik­ka, ja kai se pitäisi put­sa­ta muutenkin.

Elan­non Hakaniemen tavarat­a­lo laa­jen­taa Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.12.2012”

Valiokuntavastaavat tekivät budjetin

Eduskun­nas­sa on ikimuis­toista ajoista ollut tapana, että eduskun­ta lisää joitain sopi­vak­si kat­so­mi­aan meno­ja hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tyk­seen. Vuo­teen 1992 nou­datet­ti­in käytän­töä, että jokaisel­la kansane­dus­ta­jal­la oli pieni kiin­tiö esit­tää rahaa johonkin hyvään tarkoituk­seen, esimerkik­si jollekin jär­jestölle. Joul­u­lah­jara­hoista luovut­ti­in, kun ei laman olois­sa enää kehdat­tu. Nyt hal­li­tus­puolueet sopi­vat keskenään menon­lisäyk­sistä, joiden enim­mäis­määrän hal­li­tus on lyönyt kiin­ni. Tänä vuon­na tuo enim­mäis­määrä oli 50 miljoon­aa euroa, jos­ta yhdek­sän miljoon­aa oli ennal­ta sidot­tu sotavet­er­aaneille. Ihan sym­pa­at­ti­nen ele, mut­ta ehkä 30 vuot­ta myöhässä. Jat­ka lukemista “Valiokun­tavas­taa­vat tekivät budjetin”

Pitäisikö suomalaisiin korkeakouluihin luoda lyhyttutkinnot?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

1) Kyl­lä

Asia on ainakin harkin­nan arvoinen. Nytkin on lyhy­itä tutk­in­to­ja, mut­ta ne ovat korkeak­oulu­jen ulkop­uolel­la eril­li­sis­sä oppi­laitok­sis­sa, jol­loin opiske­li­jan on tiedet­tävä aloit­taes­saan, mik­si aikoo isona. Yliopis­toon tulee paljon opiske­li­joi­ta, joille opin­to­jen kulues­sa selviää, ettei tieteel­liseen osaamiseen tähtäävä tutk­in­to graduineen ole hei­dän jut­tun­sa. Var­maankin korkeak­oulu­jen ulkop­uolisi­in oppi­laitok­si­in pää­tyneistä moni vai­h­taisi kun­ni­an­hi­moi­sem­pi­in opin­toi­hin, jos se vain olisi mah­dol­lista. Voitaisi­in hyvin tehdä niin, että korkeak­oului­hin otet­taisi sisään enem­män opiske­li­joi­ta, mut­ta heistä osa pää­ty­isi suorit­ta­maan lyhyem­män, suo­raan työelämään tähtäävän tutkin­non, jos­sa kuitenkin pääosa opin­to­suorituk­sista olisi samo­ja kuin mais­terin tutk­in­toon tähtäävil­lä. Jat­ka lukemista “Pitäisikö suo­ma­laisi­in korkeak­oului­hin luo­da lyhyttutkinnot?”

Helsingin seudun voisi suunnitella myös aivan toisin

Vai­h­toe­htona Helsin­gin pääkeskuk­sen voimakkaalle tiivistämiselle olisi tiivi­iden tytärkaupunkien verkos­to, joka olisi yhdis­tet­ty nopeal­la raideli­iken­teel­lä. Täl­laisia tytärkaupunke­ja meil­lä onkin. Ker­a­va, Jär­ven­pää ja Hyvinkää nyt esimerkik­si. Täl­laises­sa vai­h­toe­hdos­sa moni olisi töis­sä siinä omas­sa pikkukaupungis­saan, siel­lä oli­si­vat koulut ja kau­pat eikä omas­ta kaupungista tarvit­sisi vält­tämät­tä pois­tua lainkaan. Keskimääräi­nen liiken­netarve vähenisi ja mat­ka-ajan lyheni­sivät. Nyky­istä paljon use­ampi selviäisi päivit­täin kävellen tai fil­lar­il­la niin kuin selviää, jos asuu Mikke­lis­sä ruu­tukaa­va-alueel­la. Helsingis­säkin voisi jät­tää asukkaille tärkeitä aluei­ta rauhaan.

Ollak­seen tytärkaupun­ki eikä nukku­malähiö, asukkai­ta pitäisi olla vähin­tään 50 000 Hyvinkään tapaan melko tiivi­isti ase­man ympäril­lä. Jot­ta asu­tus keskit­ty­isi asemien lähelle ja keskusten väli­nen liikenne sujuisi raiteil­la, autol­la liikku­misen olisi olta­va riit­tävän kallista ja/tai hidas­ta. Jos auto on edullisin tapa liikkua, ei syn­ny tytärkaupunke­ja vaan tasaista omako­ti­mat­toa moot­toritei­den välis­sä. Loh­ja on myös kelpo kaupun­ki, mut­ta ei rataa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin seudun voisi suun­nitel­la myös aivan toisin”

Kilometrikorvaus

Eduskun­ta päät­ti tänään kilo­metriko­r­vausten verova­paud­es­ta hal­li­tus­puoluei­den äänin oppo­si­tio­ta vas­taan. Vero­jaos­to johon kuu­lun, käsit­teli asi­aa pitkään ja yrit­ti löytää turhaan vai­h­toe­htoisia malle­ja. Mikä kilo­metriko­r­vausten lasken­ta­pe­rusteis­sa muuttuu?

 Kor­vausten takana on laskel­ma autoilun aiheut­tamista kaik­ista kus­tan­nuk­sista, jot­ka on jaet­tu kiin­teisi­in kului­hin  (euroa/vuosi) ja muut­tuvi­in (euroa/km). Laskel­man poh­jana on ole­tus, että autol­la aje­taan 15 000 km/vuosi, jol­loin nuo kiin­teät kus­tan­nuk­set on jaet­tu 15 000 kilo­metrille. Tästä on tul­lut kiin­tei­den kus­tan­nusten kilo­metri­hin­ta joka on lisät­ty muut­tuvien kus­tan­nusten kilo­metri­hin­taan ja näin on saatu kilo­metrikus­tan­nuk­sek­si 0,45 €/km. Jat­ka lukemista “Kilo­metriko­r­vaus”